Hyvä nuorisotyö varmistaa, että jokainen voi käyttää kykyjään ja taitojaan yhteisönsä hyväksi. Juuri siksi meidän on otettava köyhyys vakavammin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä nuorisotyö varmistaa, että jokainen voi käyttää kykyjään ja taitojaan yhteisönsä hyväksi. Juuri siksi meidän on otettava köyhyys vakavammin."

Transkriptio

1 Sukupolvi kerrallaan Tommi Laitio Hyvä nuorisotyö varmistaa, että jokainen voi käyttää kykyjään ja taitojaan yhteisönsä hyväksi. Juuri siksi meidän on otettava köyhyys vakavammin. Olen ollut töissä politiikassa mutta en hyväntekeväisyydessä. (Susanna Alakoski 2013, 20.) 9. syyskuuta Kello lähenteli yhdeksää illalla. Raitiovaunu kolkutteli Mannerheimintietä pitkin. Työpäivä oli venynyt pitkäksi. Minua suututti. Koska suuttumukselle ei ollut selvää kohdetta, purin sitä Facebookiin päivityksenä: Tunteita nostattava ilta Jakomäen, Puistolan, Suutarilan ja Tapulikaupungin nuorisotaloilla ja Tullikirjurin skeittipuistossa. Kasvoille iskee kaupungin sisäinen eriarvoisuus julkisen tilan hoidossa ja kunnossa sekä julkisessa liikenteessä. Se vaikuttaa suoraan siihen, mihin nuoret katsovat olevansa oikeutettuja. Selväksi tuli Tullikirjurissa, miten tärkeä on Lähiörahasto, jolla skeittipuisto on rakennettu. Selväksi tulee, että (nykyistä) halvempi joukkoliikenne tarvitaan kaupunkiin, jota nuoret voisivat käyttää täysillä. Rintaan tulee lämpöä, kun nuori sanoo: Nää ohjaajat on mulle tärkeitä. Hyvä ohjaaja pitää salaisuudet, on rento mutta uskaltaa asettaa rajoja ja osaa pingistä. (www.facebook. com/tommi.laitio) Tuona syyskuun iltana meillä 40 vuotta työskennellyt nuoriso-ohjaaja Terttu Flod sanoi Jakomäen nuorisotalolla, että hän suuttuu joka kerta, kun joku haukkuu Jakomäkeä. Täällä asuu upeaa väkeä, Terttu sanoi tiukasti. Tapulikaupungissa työkaverini Lea Packalén taas sanoi, että häntä suututtaa joka aamu, kun hän tulee juna-asemalle. Miksi tätä ei siivota kuntoon? Miksi juuri täällä ei huolehdita, että olisi siistiä? Kun aloitin Helsingin nuorisoasiainkeskuksen johtajana, tein henkilökunnalle lupauksen, että käyn ensimmäisen vuoden aikana kaikissa 90 toimipaikassamme. Työ nuorisoasiainkeskuksessa on tullut näillä käynneillä iholle. Olen tulistunut eri aiheista kuin mitä etukäteen ajattelin. Työtä aloittaessani ideani liittyvät ketteryyteen, nopeuteen ja luovuuteen. Nyt, reilua vuotta myöhemmin, työtä ohjaa toinen teema. Juuri se suututti Koillis- Helsingistä palatessani: eriarvoisuus. Tunsin tilastot etukäteen. Tiesin, että Helsingissä lastensuojeluasiakkuuksissa on kymmenkertaiset erot asuinalueiden välillä. Oli selvää, ettei kaikilla mene asukkaan kaupungissa yhtä hyvin. Helsingissä asui vuoden 2013 lopussa vuotiasta (www.aluesarjat.fi). Kuka tahansa ymmärtää, että tuollaiseen määrään mahtuu monenlaista arkipäivää. Minut on kuitenkin yllättänyt se, miten selvästi eriarvoisuus on näkyvissä. Nuorten keskinäinen eriarvoisuus näkyy jopa materiaalista puutetta enemmän itselle ladatuissa odotuksissa, turvallisuuden tunteessa ja siitä kumpuavassa kokeiluhalussa. Tutkimustiedolla siitä, että toimeentulotukea saaneessa perheessä kasvaneella on muuhun 34 Nuorisotutkimus 32 (2014):2

2 väestöön verrattuna noin kaksinkertainen toden näköisyys olla itse aikuisena toimeentulotuen asiakas (Kortteinen & Elovainio 2012, 153), on saanut vuodessa kasvot. Kehysten valinta Kunnallisen nuorisotyön laaja ja joustava keinovalikoima johtaa helposti tilanteeseen, jossa alaa määrittää enemmän sen ulkopuolinen todellisuus kuin ala itse. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten vaikeaa kuntien nuorisotyöstä on synnyttää vertailutietoa, jonka kaikki tunnustaisivat todelliseksi. Tai kuinka kuntien nuorisotyön painopiste on siirtynyt viime vuosina valtion rahoituksen perässä yhä voimakkaammin kohti etsivää nuorisotyötä. Liikettä on vauhdittanut viime vuosien monialaisen yhteistyön vaatimus, joka kirjattiin lakiinkin vuoden 2010 nuorisolain uudistuksessa. Monialaisen yhteistyön hidasteena on usein erilaisista koulutus- ja ammattitaustoista johtuva ohipuhuminen. Kokouksissa puhumme ennaltaehkäisevyydestä ja kuntalaislähtöisyydestä, mutta tarkoitamme aivan eri asioita. Jokaisella on omat tunnuslukunsa, jotka eivät keskustele toisten lukujen kanssa. Julkisella sektorilla on yleisesti huomattavasti tarkempaa tietoa palveluiden käytöstä ja ongelmista kuin kokonaiskuvasta. Yksinkertaistettuna pystymme erittelemään korvauslääkkeiden käyttäjät tarkasti ikäryhmiin, mutta emme tiedä, miten suomalaisissa perheissä menee tai missä nuoret todella viettävät aikaansa. Olisi helppoa, jos kysymys olisi vain kokouspuheesta. Puhe ja ajattelu kuitenkin muokkaavat aina tekoja. Meidän pitkälle kehittynyt taitomme puhua toistemme ohitse johtaa nuorten kokemukseen, jossa heitä pallotellaan tiskiltä toiselle ja jossa pöydän toisella puolella on taas yksi vastuutaan välttelevä aikuinen. Kunnallisella nuorisotyöllä on ainutlaatuinen mahdollisuus ottaa vetovastuu uudessa kielikulttuurissa. On vaikea keksiä toista viranomaistoimijaa, joka voisi olla sopivampi johtamaan sellaisen kielenkäytön omaksumista, josta nuoret voivat tunnistaa oman elämänsä. Olen suuri monihallinnollisen yhteistyön kannattaja. On aivan oikea suunta, että siilomaista palveluntuotantoa puretaan. Yhteistyön vaade on kuitenkin erinomainen happotesti sille, kuinka hyvä itsetunto ja -tuntemus osapuolilla on. Helppo ja valitettavan yleinen reaktio on siilipuolustus. Sitäkin näkee, myös nuorisoalalla. Siis tapaa, jossa uusiin avauksiin suhtaudutaan penseästi, tulevat ne sitten nuorilta, kansalaisyhteiskunnasta tai muilta viranomaisilta. Ripustautuminen pitkään toimineisiin malleihin ja toisen kokemuksen poisselittäminen on ymmärrettävää, mutta se ei kanna pitkälle. Puristusote tutuista keinoista johtaa helposti siihen, että tavoitteet sumeutuvat. Sellaista, joka ei itsekään tiedä, kuka on ja miksi on, on hyvin helppo vedättää. Nuorisoalalla on itsetuntemuksessa ja etenkin sen sanallistamisessa huomattavasti petraamista. Olen törmännyt lukuisia kertoja siihen, miten voimakas itsetunto-ongelma nuorisoalalla on. Tarina omasta ja itse rakennetusta pienuudesta ei auta mitenkään. Kyllä, toki nuorisoalan budjetti on pienempi kuin opetuksen tai sosiaalipuolen, mutta niin sen pitääkin olla. Lakisääteisten palveluiden toteuttaminen on aivan eri bisnestä. Vertaamalla itseään niihin tuntee itsensä aina seinäkukkaseksi. Nuorisoala voikin määrittää kokonsa uudelleen vaihtamalla kehystä. Nuorisotyön voima tulee viranomaisvallan sijaan vapaaehtoisuudesta, jolloin vertailukohtia kannattaa etsiä sivistyksen alueelta. Opetusta ja sosiaalitoimea toimivampi vertailukohta nuorisotyölle on kirjastolaitos. Nuorisotyön ja kirjaston ihmiskuva on hyvin samanlainen. Sekä nuorisotyö että kirjastot ponnistavat parhaimmillaan ra- 35

3 dikaalin idealistisesta uskomisesta ihmiseen ilman, että ne kaihtaisivat rumaa tai likaista. Kuten hyvä nuorisotyö, myös suomalainen kirjastolaitos tarjoaa nuorelle suunnattoman määrän ponnistuspaikkoja jättämällä yksilölle silti riittävästi valinnanvaraa. Oikean kehyksen valitseminen on olennaista, kun nyt suunnitellaan nuorisolain uudistamista. Olisi viisasta täsmentää nuorisotyön tavoitteita ja vähentää keinojen kirjoittamista kiveen. Nuorisotyön voima syntyy juuri notkeudesta yhdistettynä kykyyn kerätä ja tulkita nuorten kokemustietoa. Tämän nuorisouskottavuuden selkein ja näkyvin mitta on se, miten paikkakunnan nuoret kokevat nuorisotyön tukevan heidän kokonaisia minuuksiaan. Nuorisotyöllä ei ole vastaavia pakottamisen keinoja kuin sosiaaliviranomaisilla tai koululla. Juuri siksi epäonnistuminen näkyy välittömästi vetäytymisenä palveluista ja yhteiskunnallisena rauhattomuutena sekä sosiaalisen median kautta kanavoituvana protestina. Olen vakuuttunut ensimmäisen vuoden aikana siitä, että eriarvoistumisen ja jopa köyhyyden vastainen työ tulee nostaa yhdeksi työmme päätavoitteista. Olen vakuuttunut siitä, että köyhyydestä pitää puhua ääneen. En silti halua tehdä nuorisotyöstä tulonjakopolitiikkaa, sosiaalityötä tai viranomaistyötä. Itse asiassa päinvastoin uskon, että oikea kehys nuorisotyölle syntyy kolmesta akselista: toimintavalmiuksista, ryhmistä ja politiikasta. Toimintavalmius Toimintavalmiusajattelu alkaa hyvin yksinkertaisesta kysymyksestä: mitä ihmiset todella voivat olla ja tehdä? Mitä oikeita mahdollisuuksia heille on tarjolla? (Martha Nussbaum 2011, ) Filosofien Amartya Senin ja Martha Nussbaumin kehittämä toimintavalmiuksen teoria (capability approach) tarjoaa hyvän jäsennystavan nuorisotyön kehyksen määrittelyyn. Teoria kuvaa hyvinvointia vallitsevia ajattelutapoja laajemmin, koska se lähestyy onnellisuutta ja hyvää elämää tunnekokemuksen sijasta mielekkyytenä ja kyvykkyytenä. Senin ja Nussbaumin ajattelussa yhdistyvät liberalismin ajatus vapauden itseisarvosta, aristotelinen hyveellisen elämän tavoittelu sekä bruttokansantuotetta parempien mittareiden kehittäminen. Toimintavalmiusajattelu onnistuu sovittamaan yhteen tässä ajassa hyvin yleisen kinan yhteiskunnan ja yksilön vastuusta. Nussbaumin mukaan hyvä elämä toteutuu tilanteessa, jossa yhteiskunta on turvannut jäsenilleen riittävät toimintavalmiudet ohjata omaa elämäänsä ja siinä tehtäviä valintoja. Näin ajattelussa vältetään heitteillejättö, mutta puolustetaan tiukasti yksilön oikeutta tehdä valintoja siis elää vapaasti. Vapauden merkitys unohtuu usein suomalaisessa hyvinvointikeskustelussa. Toimintavalmiusajattelussa vapaus on kuitenkin aristotelista hyvää elämää, jossa vapaus ei tarkoita irtonaisuutta, vaan vastuullista yhteisön jäsenyyttä. Martha Nussbaum on laatinut kymmenen toimintavalmiuden listan, jotka jokaisen yhteiskunnan tulee jäsenilleen tarjota. Testit nuorisoasiainkeskuksen johdon ja henkilökunnan kanssa osoittavat ajattelun toimivuuden nuorisoalalle. Helsingin varhaiset kokemukset antavat vahvistusta sille ajatukselle, että toimintavalmiusteoria toimii hyvin myös monialaisen yhteistyön ohjenuorana ja yhteisen kielen rakentajana. Nussbaumin (2011) lista on laajempi kuin yleinen käsitys hyvinvoinnin perustekijöistä. 1. Normaalin mittainen elämä. 2. Fyysinen terveys, ravinto ja suoja. 3. Ruumiillinen koskemattomuus. 4. Aistit, mielikuvitus ja ajattelu. 5. Tunteet. 6. Kriittinen ajattelu. 7. Yhteiselämä. 36 Nuorisotutkimus 32 (2014):2

4 8. Muut lajit. 9. Leikki. 10. Osallistuminen ja vaikuttaminen omaan ympäristöön, omistaminen. Nussbaumin mukaan julkisen toiminnan ei tule vain antaa ihmisille toimintavalmiuksia, vaan antaa ne niin, että ihmiset voivat luottaa niiden toteutumiseen myös jatkossa (Nussbaum 2011, ). Juuri toimintavalmiuksien luotettavuus on se, joka nyky-yhteiskunnassa eriarvoistaa ihmisiä. Jos ihminen joutuu käyttämään valtavan määrän ajastaan pelkoon rahojen loppumisesta tai ahdistelusta, hetkellinen turva ei ole oikea mittari inhimilliselle elämälle. Toimintavalmiuksien ajatus tarjoaa erinomaisen pohjan nuorten palveluiden jäsentämiseen uudella tavalla. Nuorisotyöllä on valtava mahdollisuus toimia sekä yhteisön että yksilön tukena toimintavalmiuksien vahvistamisessa ja tunnistamisessa. Nussbaum ja Sen puolustavat sitä, että samojen toimintavalmiuksien varmistaminen kaikille tarkoittaa aina sitä, että jotkut tarvitsevat enemmän tukea kuin toiset. Nussbaum puolustaa tiukasti valtion vahvaa roolia hyvinvoinnin takaajana sekä tarvetta rajoittaa joidenkin totaalista vapautta, jotta hyvinvointi voi jakautua tasaisesti. Samalla tavoin on toimintavalmiusajatteluun rakennettu vahvasti sisään myönteisen erityiskohtelun ajatus. Nussbaum on käyttänyt vaikeasti vammaisia tai kehitysmaiden naisia esimerkkinä siitä, että samojen toimintavalmiuksien takaaminen kaikille vaatii lähes aina resurssien suuntaamista voimakkaammin joillekin ryhmille. Tämä ajatus on myös nuorisotyöstä tuttu, puhutaan sitten monikulttuurisesta työstä tai kohdennetusta nuorisotyöstä tai siitä, mihin kaupunginosiin nuorisotaloja perustetaan. Toimintavalmiusajattelussa samalle janalle mahtuvat nuorten kriisiapu, partiotoiminta, yleinen harrastusmahdollisuuksien takaaminen, oppivelvollisuus, avoimet nuorisotilat ja kohdennettu nuorisotyö. Ajattelu asettaa kunnan palvelut kilpailutilanteen sijaan saman projektin janalle. Kokonaisvaltaisempi hyvinvointiajattelu auttaa sujuvoittamaan liikettä eri palveluiden välillä. Kuten esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen etsivän nuorisotyön Vamos-kokonaisuus osoittaa, toimintavalmiusteoria soveltuu hyvin nuorten kanssa ja hyväksi tehtävään työhön monimuotoistuvassa hyvinvointivaltiossa. Se siirtää huomion pois palvelulähtöisyydestä ja tunnustaa ihmisten kokemuksen kyvyistään oleellisena ja luotettavana tietona. Arvomaailmojen erot ovat paremmin ratkaistavissa mallissa, joka suuntaa huomion toteumien sijasta valmiuksiin. Toimintavalmiuksien ajatus nostaa monet nuorisotyön vahvat alueet ympäristökysymykset, leikin, itseilmaisun ja yhteiskunnallisen osallistumisen terveyden ja turvallisuuden rinnalle. Se ei sanele sitä, miten ihmisten tulisi ohjata elämäänsä, mutta velvoittaa yhteiskunnan kantamaan jokaisesta huolta. Ei ole sattumaa, että Senin ja Nussbaumin ajattelu on saanut paljon kannatusta kehityspolitiikassa. Ajattelun taustalla on selvä tavoite turvata ihmisarvoinen elämä jokaiselle. Se tunnustaa ihmisten lähtökohtaerot ja tukee myönteistä erityiskohtelua kaikkien saamisesta samalle valmiuksien tasolle. Ajattelua soveltaneiden Jonathan Wolffin ja Avner de-shalitin mukaan huono-osaisuus on turvattujen toimintavalmiuksien puutetta (Wolff & de-shalit 2007, 191). Samaa korostaa Martha Nussbaum. Pelon ja hädän vähentäminen on tapa auttaa ihmisiä suunnittelemaan elämäänsä ja avaamaan ajatteluaan kohti muita ihmisiä. Wolffin ja de-shalitin mukaan tasa-arvoinen yhteiskunta on sellainen, jossa huonoosaisuudet eivät kasaudu. Siis yhteiskunta, jossa ei ole selvää vastausta siihen, mitkä ovat heikoimmat ryhmät. (Wolff & de-shalit, 37

5 ) Wolffin ja de-shalitin mukaan ryhmätarkastelulla vältetään mielikuva kansan järjestämisestä jonoon huono-osaisimmasta hyväosaisimpaan. Toimivassa ja tasavertaisessa yhteiskunnassa pystytään riskitekijöiden välistä yhteyttä purkamaan ja tarjoamaan eri ryhmille tukea eri toimintavalmiuksien vahvistamisessa. Valitettavasti myös nyky- Suomessa huono-osaisuus periytyy voimakkaasti. Perus- tai keskiasteen suorittaneiden äitien pojista 74 % suoritti vain perus- tai keskiasteen koulutuksen (Kortteinen & Elovainio 2012, 153). Toimintavalmiusteoria korostaa yksilön oikeutta olla oman elämänsä subjekti, ei vain palvelun kohde. Juuri tämän jokaisen erityisyyttä korostavan näkökulman vuoksi ajattelu soveltuu erinomaisesti nuorisotyön tulevaisuuden määrittämiseen. Mitä monimuotoisemmaksi maailma muuttuu, sitä vaikeampaa meidän on nähdä ihmisten elämiin. Meidän on hyvin vaikea tunnistaa ulkopuolelta, millaista tukea ihmiset tarvitsevat. Kuten Wolff ja de-shalit toteavat, sosiaalitieteissä on runsaasti todisteita siitä, miten ongelmatapaukseksi tunnistautumisen vaatiminen usein heikentää ihmisen omaa ongelmanratkaisutaitoa. Juuri tämän vuoksi nuorisotyössä on uskallettava pitää kiinni koko ikäluokan toimintavalmiuksien takaamisesta. Olisi valtavan lyhytnäköistä reagoida polarisaatioon vähentämällä väestöryhmiä sekoittavaa, ei-leimaavaa ja ennaltaehkäisevää työtä. Tarkoitan tällä esimerkiksi matalan kynnyksen harrastustoimintaa, kulttuurista työtä, rasisminvastaista työtä, vaikuttamistoimintaa tai tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa. Toiminta valmiuksien turvaaminen tapahtuu parhaiten madaltamalla kynnystä osallistua jaettuun tekemiseen. Eriarvoistumisen ottaminen vakavasti tarkoittaa sitä, että kaikille avointa nuorisotyötä on uskallettava kehittää tavalla, jossa henkilökunnalla on mahdollisuuksia tarjota yksilötukea ryhmäprosessien sisällä. Ryhmä Luokallinen oppilaita on vertaisryhmä, joka tekee koko ajan kaikkensa luodakseen eroja ja ollakseen muuta kuin vertaisryhmä. Se on myös vertailuryhmä, joka tarjoaa mallit siitä, millaiseksi itse haluaa ja millaiseksi ei halua. (Tommi Hoikkala & Petri Paju 2013, 147.) Toimintavalmiusajattelu ei pakota meitä yksilölähtöiseen työhön vaan päinvastoin. Nussbaumin mukaan kymmenestä toimintavalmiudesta juuri liittyminen toisiin ihmisiin (affiliation) on erityisen rikastava toimintavalmius. Siteet muihin ihmisiin vahvistavat ihmisen muitakin toimintavalmiuksia synnyttävät ikään kuin hyvän kierteen. Juuri tämän vuoksi Nussbaum puhuu voimakkaasti sosiaalisten lähestymistapojen puolesta. (Nussbaum 2011, ) Samaa sanovat myös köyhyystutkijat. Matti Kortteisen ja Marko Elovainion mukaan sosiaalinen kannattelu on suomalaisille työttömille yhtä tärkeää kuin ruoka pöydässä (Kortteinen & Elovainio 2012, 158). Toimintavalmiusajattelu ei ole täydellinen tai lopullinen totuus. Myös Nussbaum ja Sen kannustavat kehittämään ajattelua eteenpäin. Wolff ja de-shalit (2007) kirjoittavat kirjassaan Disadvantage, että Nussbaumin toimintavalmiuksien lista on hyvin voimakkaasti oikeuksien ja liberalismin kielessä kiinni. He tarkoittavat painotusta mahdollisuuksien ja resurssien jakautumiseen sekä toisaalta oikeuksiin. Heidän mukaansa keskustelu tarvitsee rinnalleen hoivan kielen, jolloin ihmisyyteen vahvasti kuuluvat empatia ja antaminen korostuvat hyvän elämän edellytyksinä. Huomio on aiheellinen. Wolffin ja de-shalitin mukaan arvokkaaseen elämään kuuluu oleellisena osana mahdollisuus antaa toisille ja olla hyödyllinen (Wolff & de-shalit ). Arvokkuuden ajatus syntyy siitä, että voi tuntea itsensä hyödylliseksi ja arvostetuksi 38 Nuorisotutkimus 32 (2014):2

6 osaksi ryhmää. Tämä huomio on nuorisoalan otettava vakavasti. Miten ongelmissa oleva nuori voi olla hyödyllinen muulle ryhmälle? Miten hän voi tuntea olevansa tarvittu, ei vain kohde? En tarkoita työvelvoitteita sanktioiden uhalla vaan kykyä ja etenkin halua tunnistaa jokaisen osallistujan taidot ja arvo siinäkin tilanteessa, kun ihminen ei itse tunnista niitä. Teemme yhä liian helposti avun tarvitsijasta avuttoman ja kyvyttömän kohteen. Turhien ihmisten armeijan kasvattaminen on sekä inhimillisesti että yhteiskuntarauhan näkökulmasta vaarallista. Juuri yhteenkuuluvuuden synnyttämän hyvän kierteen vuoksi näen, että onnistuneen nuorisotyön perusyksikkö ei ole yksittäinen nuori vaan ryhmä. Nuorisotyön keinovalikoima ja nuorisolain kirjaukset tukevat sitä, että yksilön oikeuksien turvaaminen toteutetaan ryhmäprosessien avulla. Se tarkoittaa sitä, että yksilön muutokseen tähtäävässä työssä on varmistettava se, ettei työ vaaranna usein haurastuneita ihmissuhteita. Jos nuoren muutos vaatii nykyisen sosiaalisen viiteryhmän hylkäämistä, muutos tulee aina olemaan vaikea ja kivulias. Tommi Hoikkala ja Petri Paju nostavat Apina pulpetissa -kirjassa ansiokkaasti esille sen, miten vähän yläkoulu hyödyntää nuorten vertaisryhmää oppimisessa ja muun kasvun tuessa. (Hoikkala & Paju 2013) Juuri tässä on nuorisotyön näytön paikka. Vaikka tutkintonimike on muuttunut yhteisöpedagogiksi, ainakin omien havaintojeni mukaan alan ammattilaisuuden tunnistaminen on yhä heikkoa. Nuorisotyön tulisikin profiloitua ryhmäprosessien asiantuntijaksi sekä omassa työssään että erityisesti yhteistyössä koulun kanssa. Vahvistamalla ryhmälähtöistä työtä sekä omassa toiminnassa että auttamalla toisten palvelujen suunnittelussa, voi nuorisotyö karistaa näppärän isojen poikien apupojan mielikuvan lopullisesti kuitenkin hylkäämättä omaa, joustavaa perusluonnettaan. Politiikka Nuorisotyö on sellaista työtä, jota vanhat tekevät nuorten hyväksi eikö niin ja koko nuorisoongelma siis vanhojen ongelma. Meidän nykyinen nuorisotyömme on joka alueella ja suunnalla sellaista, että jos se vietäisiin johdonmukaiseen ja tehokkaaseen loppuunsa saakka, meillä ei olisi nuorisoa lainkaan, olisi vain meidän vanhojen kopioita. (Hannu Taanila Nuoriso-ohjaajassa 1967; Ilves 1998, 86.) Olisi turhan helppoa palauttaa kysymykset lähimmäisyydestä, tasa-arvosta ja laupeudesta yksilön ja lähiryhmän tasolle. Nuorten parempi elämä parempi nuoruus vaatii vielä yhden elementin. Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat lähisuhteiden muovautumiseen. Rakenteet ovat aina valintoja, joihin liittyy valtaa. Nuorisotyön on uskallettava ottaa tiukempi ote politiikan kysymyksistä. Kirsi Ilves kirjoittaa helsinkiläisen nuorisotyön historiikissa, että 1970-luvulla avointen ovien toiminnan tuli myös aktivoida nuoria toimintaan ja mielellään poliittisiin järjestöihin luvun uudistukset yhteiskunnallisen osallistuvuuden lisäämiseksi kuihtuivat. Nuorisotalojen nuoret sanoivat pitkät koko poliittiselle vaikuttamiselle. (Ilves 1998, 8). Monin tavalla tuntuu, että tuosta epäonnistumisesta maksetaan yhä hintaa. Osallistumista edistetään liian usein samanmielisyyden eetoksen mukaan (politiikka on yhteisten asioiden hoitamista), jolloin nuorten keskinäiset valtaerot ja mielipideerot sekä kielteiset kokemukset häivytetään tai problematisoidaan. Politiikka nähdään pelottavana asiana. Hyvä nuorisotyö auttaa nuoria kasvamaan nälkäisiksi kansalaisiksi. Nälkäisyydellä tarkoitan sitä, että yksilö tunnistaa sen, ettei yhteiskunta ole valmis ja jopa nykytilan säilyttäminen tarkoittaa valintoja. Havahtumisesta yhteiskunnan keskeneräisyyteen on johdettavissa kaksi vaihtoehtoista toiminta- 39

7 tapaa: toimiminen jonkin asian puolesta tai jonkin torjumiseksi. Nuorisotyön on luotava nuorille areenoita, joissa utopia ja kritiikki saavat kukoistaa. Se tarkoittaa perinteisen kansalaistoiminnan lisäksi korostetussa määrin verkkonuorisotyötä ja kulttuurisia keinoja. Nuorisotyössä on kenties liiankin innokkaasti lähdetty täyttämään integraatiofunktiota, siis kasvattamaan nuorista kuuliaisia veronmaksajia. Tällä työllä saa mainetta, kiitosta ja rahaa. Kuntien kustannuspaineiden keskellä työstä tulee kuitenkin liian helposti nuorten lapiointia toimenpiteestä toiseen sen sijaan, että päästäisiin kiinni siihen tunteeseen, joka ohjaa toimintaa ja toimimattomuutta. En kiistä nuorisotakuun kaltaisten projektien merkitystä. Mutta integraatio (opettaminen talon tavoille ) ilman emansipaatiota (kannustaminen ja tukeminen yhteiskunnan muuttamisessa) ei synnytä kansalaisuutta vaan alamaisuutta. En aja Teiniliittoa takaisin. Politiikka ei tarkoita samaa kuin puolueet tai edustuksellisuus. Mutta työn poliittisuuden vältteleminen ei johda neutraaliuteen, vaan piilottaa valtarakenteet nuorilta. Kyse on siitä valinnasta, jota Henry A. Giroux nimittää poliittisen ja politisoidun kasvatuksen eroksi. Giroux n mukaan politisoidussa kasvatuksessa poliittiset päämäärät on piilotettu asiantuntijapuheeseen, metodologiaan, objektiivisuuteen ja tasapuolisuuden sloganeihin. Poliittinen kasvatus taas tarjoaa Giroux n mukaan mahdollisuuden ilmaista itseään kriittisesti, vaikuttaa sen osallistumisen muotoihin ja keskustelun alaan, jonka avulla heidän identiteettinsä, arvonsa ja halunsa rakentuvat. (Suoranta 2005, 189.) Maaperä on hyvä uudenlaiselle poliittisuudelle, koska vaikuttaminen omaan asuinalueeseen lisääntyy, useampi haluaa toimia poliittisesti ja nuoret luottavat demokratiaan ja poliittisiin instituutioihin (Nuorisobarometri 2012, 29). On selviä viitteitä siitä, että arvo- ja kokemuserot suomalaisessa yhteiskunnassa kasvavat. Arvojanan eri päihin asettuvat perussuomalaiset ja vihreät kasvattavat kannatustaan nuorten keskuudessa. Maahanmuuton tuloksena kristinusko ja islam tulevat uudella tavalla nuorisokulttuurien sisälle. Suomalainen nuoruus on sitä, että toinen saa lakkiais lahjaksi auton ja toinen hyvässä lykyssä elokuvalipun. Emme elä yhtä arkipäivää. Erilaistuminen ja eriarvoistuminen synnyttävät mitä luultavimmin sekä yhteiskunnan rajojen testaamista että passivoitumista. Sosiaalinen vahvistaminen tulee ymmärtää poliittisena työnä. Nuorisotyön on uskallettava asettua niiden tueksi, jotka eivät pääse uurnille, joiden ääni ei kuulu ja joiden jalat eivät kanna. Rakenteita ja päätöksentekoa on tehtävä nuorille näkyväksi. Silläkin riskillä, että nuorten poliittisuuden tukeminen johtaa kireämpiin väleihin muiden hallintokuntien kanssa, vuorovaikutustilanteissa nuoren kokemuksen on mentävä työnantajan suojelun edelle. Erityinen vastuu tässä asiassa on kaupunkien ja kuntien nuorisotyöllisellä johdolla. Siis minulla ja kollegoillani. Meidän tehtävämme on suojata työntekijöitämme niissä tilanteissa, kun onnistunut nuorisotyö nostaa esille rohkeita utopioita tai järjestelmän räikeitä epäkohtia. Poliittinen työ tarkoittaa erityisesti kunnallisessa nuorisotyössä sitä, että Nussbaumin listan viimeinen kohta osallistuminen ja vaikuttaminen omaan lähiympäristöön otetaan vakavasti. Juuri tässä on tulevalla kuntalain ja nuorisolain uudistuksella iso rooli. Selkeämmin velvoittavat lait antaisivat nuorisotyölle perustan tukea sellaista yhteiskuntakehitystä, jossa nuorista jää jälki lähiympäristöön. Poliittisuuden vahvistamisessa liittoumat esimerkiksi kulttuurin ammattilaisten kanssa ovat tärkeitä. Kulttuurin keinoja hyödyntävä poliittinen ilmaisu antaa suojaa sekä tekijälle että kohteelle ja pehmentää siten ensi-iskua. Juuri näistä syistä se soveltuu erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien näkemysten välittäjäksi. 40 Nuorisotutkimus 32 (2014):2

8 Lopuksi Häpeä on sitä kun ei ole kenenkään rakastama, sitä kun joutuu ehkä häpeämään omia lapsiaan tai vanhempiaan. Häpeä on huostaan otettuja lapsia, työttömyyttä, kodittomuuta, lastenkoteja, dementiaa, pidätyskyvyttömyyttä, lukihäiriötä. Lyhyesti sanottuna me häpeämme sitä mihin emme alun perin ole syyllisiä mutta mikä silti koettelee meitä. Sitä me sitten siirrämme eteenpäin, ellemme saa mahdollisuutta parantua. (Susanna Alakoski 2013, 135.) Suomesta on tullut pelokas yhteiskunta. Emme ole varmoja, osaammeko olla enää parempia. Eläkeikää lähestyvät ihmiset kantavat huolta 30-vuotiaiden lastensa taloudellisesta tilanteesta. Ajatukset kasvusta eivät perustu idealismiin vaan kilpailuun usein jopa näkymättömän vihollisen kanssa sekä karsintaperusteiseen tehostamiseen. Kuihdutamme, koska emme kykene valitsemaan. Uskottelemme itsellemme ja toisillemme, että maailmasta on tulossa turvattomampi paikka, vaikka tilastot todistavat aivan muuta (Laihinen & Tuominen 2013). Pelokkaat toimivat lähes aina samalla tavalla. He piilottavat aarteensa ja suhtautuvat epäluuloisesti uusiin tulijoihin tai toisinajattelijoihin. He tuhlaavat rahaa ylenmääräiseen kontrolliin ja turvajärjestelmiin. He kasvattavat pelokkaita lapsia. He ovat kuin keisari ilman vaatteita puhuessaan luovuudesta ja innovaatioista, mutta ripustautuessaan vanhaan ja tuttuun. Tämä pelokas asenneilmasto ei ole syntynyt itsestään. Sitä ovat vauhdittaneet juuri edellä kuvattujen kolmen asian kokonaisen ihmiskuvan, ryhmätoiminnan ja politiikan vastainen kehitys. Olemme hullaantuneet mittaamiseen ja antaneet mittareiden muokata todellisuuttamme kapeammaksi. Meille on myyty ajatus vapaudesta irtonaisuutena ja yksityisyytenä sen sijaan, että vapaus olisi toimintaa ja itseilmaisua. Luokkayhteiskunta on hiipinyt takaisin samaan aikaan, kun puhe tasa-arvoisuudesta ja osaamisesta on voimistunut. Kun köyhät hakevat itsestään syitä tilanteeseensa, he häpeävät ja välttelevät toisia köyhiä. Rahattomat nuoret keksivät tekosyitä kotiin jäämiselle sen sijaan, että toisivat puutteen ilmi. Huono-osaisuuden onnistunut yksityistäminen on vienyt jalat alta heikkojen joukkovoimalta. Kuten Susanna Alakoski onnistuneesti kuvaa kirjassaan Köyhän lokakuu, häpeää siirretään perintönä seuraaville sukupolville. Tässä ilmastossa on rankkaa olla nuori. Erityisesti, kun nuorten arvomaailmassa on havaittavissa voimakasta oikeudentuntoa ja halua reiluuteen. Halu auttaa muita on yleisin syy vapaaehtoistyölle, ei pärjääminen kesätyökisassa (Nuorisobarometri 2012, 24). Horjuvan, mutta valmiiksi väitetyn rakenteen varjossa on jopa vaarallista tehdä ja toivoa toisin. Hädissään olevat aikuiset yrittävät myydä nuoremmalle sukupolvelle maailmaa, jonka he itsekin tietävät olevan rikki ja joka on ristiriidassa nuorten arvojen kanssa. Aikuisten huoli säteilee myös nuoriin. Kouluterveys kysely ja Helsingin nuorten vapaa-aikatutkimus osoittavat, että nuorten etenkin tyttöjen ahdistuneisuus ja pelko tulevaisuudesta ovat korkealla tasolla. Neljäsosa luokkalaisista tytöistä kertoo kouluterveyskyselyssä hakeneensa apua masentuneisuuteen (THL 2013). Nuoret Helsingissä -tutkimuksen mukaan pelonaiheista voimakkaimmin ovat kasvaneet pärjäämättömyyden pelko, rahattomuus ja työttömyys (Keskinen & Nyholm 2012, 136). Nuorisotyön tulevaisuus löytyy vahvistamalla ajatusta nuorisotyöstä koko väestönosalle suunnattuna palvelu-, kumppanuus- ja edunvalvontatyönä. Nuorisotyössä etenkin vuorovaikutustilanteissa nuorten kanssa on uskallettava keskittyä nuoruuteen nuoruutena. Uskon, että tällä kehystyksellä saadaan pitkäkestoisimmat vaikutukset. Kuten Hoikkala ja Paju toteavat, jos eteenpäin menoa 41

9 ylikorostetaan, nuoruudella elämänvaiheena ei ajatella olevan itseisarvoa. (Hoikkala & Paju 2013, 15). Hoikkala ja Paju ovat oikeassa, nuoruus ei ole vain investointi. Paras nuoruus ja tulevaisuus syntyvät, kun hyvää ja parasta nuoruutta uskalletaan tavoitella niin, että nuori voi näyttää kykyjään ja taitojaan niiden ryhmien hyväksi, joihin hän kuuluu (Björklund 2013). Juuri tätä on nuorisotyön ammattilaisuus. Nuoruus ei nyky-suomessa ole identiteetti tai kuluttajatyyppi. Nuoruus on kehitysvaihe, jonka jokainen sukupolvi elää kerrallaan. Se on kehitysvaihe, jossa meistä jokainen tarvitsee apua, osa merkittävästi enemmän kuin toiset. Juuri tästä on kyse Amartya Senin ja Martha Nussbaumin toimintavalmiusajattelussa: sen varmistamisessa, että jokainen pystyy olemaan toisille arvokas ja elämään hyveellistä elämää. Meidän päätehtävämme on olla mukautumisen ammattilaisia, siis olla valmiita hakemaan yhteiskunnallisen ja yksilöllisen tilanteen vaatimat ratkaisut. Nuorisotyön huomio pitää olla koko sukupolvessa ja siihen sisältyvissä ryhmissä, ei omissa palveluissa. Hyvä nuorisotyö tarkoittaa kulloisenkin suku polven sukupolvioikeuksien puolustamista yhdessä heidän kanssaan. Puolustaminen on tehtävä tavalla, joka jättää tilaa arvojen ja elämäntapojen eroille. Se tekee nuorisotyöstä politiikkaa. Kirjoittaja on Helsingin nuorisotoimenjohtaja. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa tutkijana Demos Helsingissä ja nuorten videofestivaalin johtajana Amsterdamissa sekä toimittajana Helsingin Sanomissa. Koulutukseltaan Laitio on valtiotieteiden maisteri. Lähteet Alakoski, Susanna (2013) Köyhän lokakuu. Helsinki: Schildts & Söderströms. Björklund, Liisa (2013) Perjantaiporinat nuorisoasiainkeskuksessa. fi/2013/11/11/perjantaiporinat aiheena-hyva-elama-ja-kyvykkyys/. (Viitattu ) Hoikkala, Tommi & Paju, Petri (2013) Apina pulpetissa. Ysiluokan yhteisöllisyys. Helsinki: Gaudeamus & Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 139. Ilves, Kirsi (1998) Stadi ja sen nuoret. Nuorisotyötä Helsingissä Helsinki: Edita. Keskinen, Vesa & Nyholm, Anna-Sofia (2012) Nuoret Helsingissä Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 2012:3. Kortteinen, Matti & Elovainio, Marko (2012) Millä tavoin huono-osaisuus periytyy? Teoksessa Laihinen, Eija & Tuominen, Martti (2013) Stadiin kuuluu pieni rosoisuus. Helsingin turvallisuustutkimus 2012, Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2013: 4. Myllyniemi, Sami (toim.) (2012) Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 127. Myllyniemi, Sami (2012) Tilasto-osio. Teoksessa Myllyniemi, Sami (toim.) (2012) Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 127. Nussbaum, Martha (2011) Creating Capabilities. The Human Development Approach. Belknap Press (e-kirja Kindle). Suoranta, Juha (2005) Hiphopin poliittisen epäpuhtaus. Teoksessa Hoikkala, Tommi &Laine, Sofia & Laine, Jyrki (toim.) Mitä on tehtävä? Nuorison kapinan teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Loki-Kirjat. THL (2013) Kouluterveyskysely. Wolff, Jonathan & de-shalit, Avner (2007) Disadvantage. Oxford University Press (e-kirja Kindle). 42 Nuorisotutkimus 32 (2014):2

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto

Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Verkoston tehtävänä nuorisolain 7 a :n mukaisesti koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista Helsingissä sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta Helsingin

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta

Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta Yhteinen keittiö hankkeen aloitusseminaari 3.4.2017, Kirkkohallitus Maria Ohisalo, köyhyystutkija, VTM, Itä-Suomen yliopisto Yli 70 tutkijaa, 5

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

SAA KOSKEA. Kansalaisen oikeus kulttuuriin. Kaukametsä 31.8.2011. Tommi Laitio tommi.laitio@demos.fi twitter: tommilaitio

SAA KOSKEA. Kansalaisen oikeus kulttuuriin. Kaukametsä 31.8.2011. Tommi Laitio tommi.laitio@demos.fi twitter: tommilaitio SAA KOSKEA Kansalaisen oikeus kulttuuriin Kaukametsä 31.8.2011 Tommi Laitio tommi.laitio@demos.fi twitter: tommilaitio RIITTA KYLÄNPÄÄ Helsingin juhlaviikkoja 12 vuoden ajan johtanut Risto Nieminen erosi

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

INHIMILLISTEN TOIMINTA VALMIUKSIEN MERKITYS JA ELÄMÄÄN N OSALLISTUMINEN

INHIMILLISTEN TOIMINTA VALMIUKSIEN MERKITYS JA ELÄMÄÄN N OSALLISTUMINEN INHIMILLISTEN TOIMINTA VALMIUKSIEN MERKITYS JA TYÖEL ELÄMÄÄN N OSALLISTUMINEN Työryhmä: Sosiaaliset mahdollisuudet ja kuntoutuksen perspektiivi 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät, Helsinki TT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

- rasisminvastaisuus ja nuorisotyö. Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi

- rasisminvastaisuus ja nuorisotyö. Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi Maailmaan mahtuu - rasisminvastaisuus ja nuorisotyö Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto k leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi Rasisminvastaisuus yhteiskunnan muutoksen voimana Nuorisotyön kielioppi: hiljainen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus Vallanjakoa nuorille (Georg Boldt, Pro Gradu, 2014) RuutiBudjetti

Lisätiedot

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon Taide ja tuloksellisuus seminaari Turku 26.8.2014 Jari Pirhonen, YTM, tohtoriopiskelija (gerontologia) Lähtökohta Onnellisuus

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere 24.2.2016 Vahvuudet Perinteiset palvelut Varmaa palvelua/rahoitusta taatusti, vai onko

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Suomalaisen suurimmat huolenaiheet ovat

Suomalaisen suurimmat huolenaiheet ovat Suomalaisen suurimmat huolenaiheet ovat Yksinäisyys, työttömyys, alkoholismi, huumeet, rikollisuus, ympäristöntila, luonnonvarojen käyttö, terrorismi, jaksaminen työelämässä Suomalaisia yhdistää yhteinen

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen elämä

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2. Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.2015 Merja Hovi Nuorisoasiainkeskus Visio: Koko Helsinki on nuorille kiva

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Suunnantarkistus. - Nuorisolautakunta 18.12.2014. Tommi Laitio nuorisotoimenjohtaja

Suunnantarkistus. - Nuorisolautakunta 18.12.2014. Tommi Laitio nuorisotoimenjohtaja Suunnantarkistus - Nuorisolautakunta 18.12.2014 Tommi Laitio nuorisotoimenjohtaja Tähän mennessä Pohjustus (syksy 2013) Kehittämisryhmät Kumppanityöpaja Lautakunnan seminaari Näkemys (kevät 2014) Nuorten

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot