NUOREN SYÖPÄPOTILAAN SELVIYTYMISOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUOREN SYÖPÄPOTILAAN SELVIYTYMISOPAS"

Transkriptio

1 NUOREN SYÖPÄPOTILAAN SELVIYTYMISOPAS

2 NUOREN SYÖPÄPOTILAAN SELVIYTYMISOPAS Villelle, maailman parhaalle pikkuveljelle. Julkaisija: Toimittaja: Kuvitus: Paino: Suomen Syöpäpotilaat ry Susanna Sonninen Bosse Österberg Redfina 2015, toinen painos

3 Sisällysluettelo Lukijalle.... Nuoruus on elämän parasta aikaa... Nuoruuden määritelmiä... Miksi just minä?... Nuorten syöpäsairaudet.... Hyväennusteiset syövät.... Syöpälandiassa saa nauraa... Hiljainen läsnäolo... Asiaa ja huuhaata.... On lottovoitto sairastaa Suomessa.... Potilaan oikeusturvasta.... Syöpä ja opiskelu... Kenen puoleen kääntyä opiskeluasioissa... Ohjeita tukiviidakossa puikkelehtimiseen... Syöpä ja työelämä... Pettymyksiä ja iloisia yllätyksiä... Takaisin töihin... Pitääkö syöpä mainita työhaastattelussa?... Selviytymisvinkkejä.... Voimia, oot ajatuksissa.... Nyt kaatuu seinät.... Hoitoväsymys.... Tukka hyvin kaikki hyvin.... Elämän tärkeimmät asiat näkee vain sydämellään

4 Kuulinko oikein?... Osui ja upposi... Sosiaaliset suhteet... Hädässä ystävä tunnetaan... Syöpä ja seurustelusuhteet... Läheisen näkökulma.... Yksityisyyden kunnioittaminen.... Ihmisenä olemiset ehdot.... Kun hoidot eivät tehoa.... TJ0 (tänään jäljellä 0).... Miltä nyt tuntuu?.... Paluu normaaliin päiväjärjestykseen.... Aika on rajallista.... Elämä kontrollissa.... Syövän uusiminen?... Se siitä!.... Potilasoppaat ja potilasverkostot.... Potilasoppaat.... Valtakunnalliset potilasverkostot.... Hyödyllisiä yhteystietoja.... Syöpäjärjestöt.... Syöpäslangi

5 Lukijalle Tämän opaskirjasen kantava ajatus on tarjota tietoa, toivoa ja samastumisen mahdollisuus syöpään sairastuneille nuorille aikuisille ja sairastuneen läheisille. Vaikka jokainen kohtaa syövän omalla tavallaan, löytyy useimmiten myös monia potilaita ja läheisiä yhdistäviä asioita. On helpottavaa lukea selviytymistarinoita ja kuulla ettei ollutkaan ihan yksin vaikeuksien keskellä. Teoksen selkärangan muodostavat syöpään sairastuneiden nuorten sekä sairastuneiden läheisten vertaiskertomukset. Kiitos Elina, Myy_80, Pinja, Riina, Sanja, Tarja sekä anonyymit kirjoittajat, että puitte sanoiksi kokemuksenne, jotta joku toinen saisi lohtua, toivoa ja työkaluja selvitä eteenpäin. Arvokkaan panoksen opaskirjaseen ovat antaneet myös HUSin Syöpätautien klinikan sairaanhoitajat, jotka päivittäisessä työssään hoitavat, kohtaavat ja tukevat nuoria syöpäpotilaita. Syöpä koskettaa fyysisesti ja henkisesti. Syöpätautien klinikan psykiatrian erikoislääkäri, lukuisia nuoria aikuisia työssään auttanut Irja Idman kertoo selviytymiskeinoista ja tyypillisistä vaikeuksista, joita nuoret aikuiset syöpäpotilaat kokevat. Sydämellinen kiitos. Jotta ideat jalostuisivat opaskirjaseksi tarvitaan sellaista ennakkoluulottomuutta, innostusta ja kannustusta, jota Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Leena Rosenberg- Ryhänen osoitti näyttäessään vihreää valoa ajatuksilleni. Lämmin kiitos luottamuksesta. Kärsimys ei karaise eikä kaunista. Mutta tunne siitä, että on läheisille rakas ja tärkeä kannattelee ja vahvistaa. Tuesta ja välittämisestä ei voi koskaan kiittää liikaa. Pisinkin matka alkaa ensimmäisestä askeleesta. Susanna Sonninen Helsingissä 15. tammikuuta

6 Nuoruus on elämän parasta aikaa! Emme voi valita kohtalomme kehyksiä, mutta annamme niihin sisällön. (Dag Hammarskjöld) Koko elämä edessä. Joillakin selvät sävelet siitä minne suunnistaa. Toiset jo täydessä vauhdissa valitsemallaan polulla. Muutamilla vielä vaihtoehdot ja suunta vasta hahmottumassa. Niin kutsuttuun nuoren aikuisen elämänvaiheeseen sisältyy usein monia vielä toteumattomia tai hahmottumattomia toiveita ja unelmia. Mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Epävarmuutta ja huoli oman paikan löytymisestä. Silti enimmäkseen huolettomuutta. Huomenna piti mennä bailaamaan. Kesäduunin säästöillä piti lähteä bestiksen kanssa Kaakkois-Aasiaan. Pelipaikka liigamiehistössä oli vakiintumassa. Maailman ihanin seurustelukumppani löytynyt, oma kämppä ja ensimmäiset opintopisteet rekisterissä. Tai opinnot aivan loppusuoralla ja työura omalla alalla juuri alkamaisillaan. Suunnitelmissa aloilleen asettuminen ja perheen perustaminen. Tai jotenkin epävarma tilanne. Löytyykö oma paikka, työ, opinnot, puoliso? Oon jo tän ikäinen, kaikilla muilla on jo sitä ja tota. Pitäisi olla jo omat kuviot selvillä.. Elämä on nuorena ikään kuin lähdössä lentoon. Iästä ja yksilöllisestä elämäntilanteesta riippuen joku on kiitoradalla. Toinen on jo päässyt tukevasti ilmaan, kun kolmas vielä suunnittelee ja harjoittelee omilla siivillä liitämistä. Vakava sairastuminen ei yleensä koskaan kuulu siihen yleiskäsitykseen, joka nuoruuteen kuuluvista tapahtumista vallitsee. Siksi nuorena saatu syöpädiagnoosi tyrmää niin häijysti ja lujaa, että vahvin ja rohkeinkin kokee elämän pettävän. -5-

7 Ei nuorena kuulu sairastua! Ei ainakaan syöpään. Täysin odottamatta tapahtuu äkkijarrutus. Kaikki kiepsahtaa väärinpäin. Tuntuu kuin koko elämä näyttäisi keskisormea. Vakavat sairaudethan kuuluvat vanhuuteen tai koskettavat aikaisintaan keski-iän ylittäneitä?! Kovimman ensijärkytyksen, epäuskon, katkeruuden ja ahdistuksen jälkeen on kerättävä itsensä. Kanveesissa on ehkä otettu hetki lukua, mutta luovutusvoittoa noin viheliäiselle vastustajalle ei ole tiedossa. Ei tässä voi olla kaikki. Lähtötilanteita on yhtä monenlaisia kuin sairastuneita nuoria aikuisiakin. Joillakin diagnoosi on alusta alkaen toiveikas, toisilla alkuasetelma on vaikeampi ja edessä on useamman erän ottelu. Lopputulosta ei voi varmuudella tietää kukaan, mutta asenne on tahdon asia. Kyllä tästä vielä hyppy tehdään, ajattelin ilmassa, vaikka toinen suksi oli poikittain, kuten eräs legendaarinen suomalainen urheilija on (ehkä huomaamattaan) osuvasti lausunut. Jos kaikki suomalaiset asettuisivat riviin ja syöpään sairastuneita pyydettäisiin ottamaan askel eteenpäin, erottuisi rivistä joka kolmas. Väestön ikääntymisestä johtuen yhä useampi suomalainen sairastuu syöpään jossakin elämän vaiheessa. Jokainen tuntee varmasti joko lähipiiristään tai tuttavistaan jonkun syövän kanssa tekemisiin joutuneen. Enemmistö sairastuneista on ikävuosiltaan iäkkäämpää väestöä, mutta riviin mahtuu vuosittain vakiomäärä myös lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia. Kohtalotovereita on, vaikka usein vaikuttaa siltä, että juuri minä olen ainoa syöpää sairastava nuori aikuinen. Tämä opaskirja on kohdennettu nimenomaan nuorille aikuisille, suurin piirtein vuotiaille. Nuoreksi aikuiseksi voi riippuen määritelmästä ja siitä mihin itse kokee kuuluvansa lukeutua myös nuorempia ja vanhempiakin. -6-

8 Mitä nuoruuteen kuuluu? Olemme tottuneet jaottelemaan elämänkulun lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen. Jaottelu perustuu sekä biologisiin ikävuosiin että kunkin omakohtaiseen kokemukseen siitä, mitä elämänvaihetta kokee elävänsä, ja mihin ryhmään milloinkin kuuluvansa. Määrittelyyn vaikuttaa myös ympäröivän yhteiskunnan asettamat roolit ja odotukset. Ikä- ja elämänvaiheluokittelu ovat sopimuksenvaraisia ja määritelmät vaihtelevat erilaisissa yhteiskunnissa. Nykyisin nuoriksi aikuisiksi luokitellaan noin vuotiaat. Nuoruuteen ja nuoren aikuisen elämänvaiheeseen liitetään kehityspsykologiassa tapahtumia ja asioita, joiden saavuttamisen katsotaan kuuluvan kyseiseen elämänvaiheeseen. Niin kutsuttuja nuoruuden kehitystehtäviä ovat muun muassa: Uusien suhteiden luominen ikäkumppaneihin. Sukupuoliroolien omaksuminen. Oman fyysisen olemuksen hyväksyminen. Emotionaalinen riippumattomuus vanhemmista. Valmistautuminen ja siirtyminen työelämään. Puolison löytyminen, perheen perustaminen. Oman maailmankatsomuksen omaksuminen. Sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen omaksuminen. -7- (Havighurst 1972) On kuitenkin hyvä muistaa, että ulkoisista odotuksista huolimatta elämänkulussa on aina sijaa yksilöllisille eroille. Vaikka oletuksena onkin koulutusasteelta toiselle tietyn ikäisenä siirtyminen, työpaikan löytyminen valmistumisen jälkeen sekä perheen perustaminen, on monia nuoria aikuisia, jotka eivät syystä tai toisesta etene asetetussa aikataulussa. Eikä syynä erilaiseen elämänkulkuun ole välttämättä edes vakava sairastuminen.

9 -8- Asiantuntija! HUSin Syöpätautien poliklinikan psykiatrian erikoislääkäri Irja Idman: Mitkä asiat askarruttavat eniten nuoria syöpäpotilaita, onko joitakin tyypillisiä vastoinkäymisiä ja vaikeuksia, joita useimmat nuoret aikuiset sairastumisen eri vaiheissa kohtaavat? Nuoruus on dynaamista kehityksen ja muutoksen aikaa, jolloin luodaan perusta itsenäisen aikuisen identiteetille. Nuori työstää mielessään normaaleissa iänmukaisissa kuvioissa tulevaisuuteen suuntautuvaa käsitystä omista vahvuuksista, heikkouksista ja mahdollisuuksista. Syöpähoitojen aikana kehitykselle tärkeät arjen kuviot muuttuvat. Nuori joutuu joksikin aikaa 'sivuraiteille'. Ikään kuuluva kehitys voi estyä, näköalattomuus saada valtaa, nuori voi vetäytyä ja masentua. Tämän estämiseksi hoitojen aikana kannattaa tietoisesti pyrkiä ylläpitämään niin ajatuksissa kuin käytännössäkin yhteyttä terveen elämän tilanteisiin, harrastuksiin ja kavereihin. Sairastumisesta huolimatta ei saa luopua haaveista ja tavoitteista ennenaikaisesti. Mielessään voi tutkia kriittisesti sairastumisen herättämiä pelkoja ja uhkakuvia. Pelko on voimakas tunne, joka sumentaa harkintakykyä ja voi johtaa uhka-analyyseissä 'ylilyönteihin'. Sairauden pelätään muuttavan elämää enemmän kuin todellisuudessa tapahtuu. Joustava ja kekseliäs asenne muutoksiin ja korvaavien menettelytapojen löytäminen on hyväksi. Uteliaisuus ja rohkeus vievät eteenpäin. On tärkeää, että epävarmuudesta huolimatta uskaltaa suunnitella elämää ja tulevaisuutta. Seurustelu- ja parisuhdeasiat ovat myös nuorelle tärkeitä. Moni syöpään sairastunut nuori miettii, löytyykö maailmasta sellaista ihmistä, joka uskaltaa tulla rinnalleni ja sairaudesta huolimatta voi minua rakastaa ja minuun kiintyä. Tämän ihmisen olisi kyettävä kasvamaan rinnallani yhtä rohkeaksi ja pelottomaksi kuin itse sairauden myötä kehityn. Nuoret kantavat yleensä huolta myös vanhempiensa ja sisarustensa selviytymisestä sairastumisen tuomien huolien, kärsimyksen ja mahdollisen surun kanssa.

10 Mitkä keinot auttavat nuoria jaksamaan eteenpäin, mistä ammentaa voimia? Suhde ikäisryhmään on ratkaisevan tärkeää. Haaveet ja tavoitteet pitävät mielessä yhteyttä tulevaisuuteen ja oman elämän peruspolkuun. Nuorella on myös energiaa ja kykyä liikkua joustavasti fantasian maailmassa. Luovuus auttaa pelon kesyttämisessä. Nuoruuden määritelmiä Elämänkulku on muuttunut perinteisestä. Yhteiskuntatieteilijät kuvaavat ilmiötä elämän epävarmuuden ja erilaisten riskien lisääntymisenä. Toisaalta myös uusia mahdollisuuksia on tarjolla entistä enemmän. Työpaikat vaihtuvat työuran aikana useasti. Opinnot voi aloittaa vanhemmallakin iällä. Perheen voi perustaa tai elää onnellisesti yksin. Tärkeintä on löytää itselleen sopivin tapa elää. Syöpä ehkä hidastaa tahtia ja muuttaa joskus tavoitteita, mutta toiveista ja unelmista ei pidä luopua. Nuoruus on nykyään huomattavasti pidempi ajanjakso kuin vielä muutamia vuosikymmeniä takaperin. Myös odotukset ja vaatimukset siitä, mitä asioita kunkin ikäisenä tulisi saavuttaa muuttuvat jatkuvasti. Joku saa unelmatyön tai opiskelupaikan jo parikymppisenä ja elämänkumppani löytyy varhain. Toisaalta kolmekymppinen voi surffata Balilla, etsiä tai vaihtaa alaa ilman sen kummempaa kiirettä vakiintua tai asettua aloilleen. Aikaisemmin olin tuudittautunut siihen, että elämä ja terveys kantaa. Vakuutusyhtiöissä ja pankeissa minulle oli useampaankin kertaan vuosien varrella tarjottu vakuutusta vakavan sairauden varalta, mutten ollut tällaisiin tarttunut. Miksi olisin, kun kuvittelin että tulen aina olemaan terve, olenhan vielä nuori. Mikä minulle voisi tulla, suvussa ei esimerkiksi syöpäsairauksia juuri ollut, en osannut pelätä saati varautua vakavaan sairauteen. -Myy_80 Vertaiskertomus -9-

11 Nuoruutta ihannoidaan. Sen ajatellaan usein olevan elämän parasta aikaa. Syöpädiagnoosi romuttaa hetkellisesti nuoruusidyllin. Tuntuu, että aika kiiruhtaa eteenpäin vimmatusti ja syövän takia jää kokematta aika, joka ei palaa. Syöpää sairastava voi tuntea katkeruutta ja vihaa kohtaloaan ja toisaalta kavereita kohtaan, joiden elämä jatkuu nuoruuden kepeydellä. Terveiden ikätovereiden on mahdotonta täysin ymmärtää syöpäpotilaan kohtaamia vaikeuksia ja tuskaa. Siitä huolimatta on hyvä muistaa, että myös terveillä on murheensa, vaikka elämä ulospäin näyttäytyisikin huolettomana. Sairastuminen ja sairastaminen pysäyttävät niin sanotun normaalin elämänrytmin ja tuntuvat sillä hetkellä ikuisuudelta. Elämän pitkällä aikajanalla vuosi tai muutama kuukausi on kuitenkin lopulta lyhyt aika. Miksi just minä? Kun syöpädiagnoosi on läimäisty käteen piinaa jokaista syöpäpotilasta kysymys sairastumisen syystä. Miksi minä sairastuin? Syöpä ei kysy ikää, sukupuolta, kotipaikkaa eikä yhteiskunnallista asemaa, vaikka selkeä enemmistö sairastuneista onkin ikäihmisiä. Nuorten aikuisten syöpätapaukset jakaantuvat maantieteellisesti ja sukupuolittain verrattain tasaisesti. Harvoin, jos koskaan voidaan yksiselitteisesti todeta jonkin tietyn asian aiheuttaneen sairastumisen. Altistavia tekijöitä tunnetaan, mutta myös tapauksia, jossa henkilö ei ole itse tai tietämättään altistunut millekään syövän todennäköisyyttä kasvattavalle tekijälle ja sairastuu siitä huolimatta. On savuttomia, vegaaneja, absolutisteja, huippu-urheilijoita ja aina auringolta suojautuneita, jotka kaikesta huolimatta sairastuvat juuri sellaiseen syöpään, jonka todennäköisyys moninkertaistuu lihansyönnin, alkoholin, tupakoinnin, heikon fyysisen kunnon tai auringon vaikutuksesta. -10-

12 Sairastumisen syy mietityttää sekä sairastunutta että läheisiä. Vaikka syöpä on sairautena arkipäiväistynyt, siihen liittyy edelleen pelkästään sanana inhoa, pelkoa ja ennakkoluuloja. Terveellisten elämäntapojen merkitystä ei pidä vähätellä, mutta syöpäpotilaan ei myöskään tarvitse tuntea syyllisyyttä. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvan tiedon ansiosta ymmärryksemme ja sitä kautta vaikutusmahdollisuutemme kasvavat jatkuvasti. Elämässä on silti aina sijaa sattumalle. Syöpädiagnoosi herättää vaikeita kysymyksiä sairastumisen syistä, joihin jokainen sairastunut ja läheinen kaipaisivat kipeästi vastauksia. Niitä ei kuitenkaan aina ole saatavilla. Toivo ei piileskele onnenapiloissa tai päivänkakkaroiden terälehdillä. Toivo on lujaa ja kestävää. Se ei kuihdu vaan katsoo vastoinkäymisiä silmästä silmään, kysyen kipakasti: Oliko siinä tosiaan kaikki? -11-

13 Nuorten syöpäsairaudet Tilastotiedon valossa syöpä on pääsääntöisesti yli 40-vuotiaiden sairaus. Suomessa nuoria sairastuu vuosittain hieman yli sata. Nuorten aikuisten tyypillisimpiä syöpiä ovat kivessyöpä, Hodgkinin lymfooma ja leukemiat. Nuorilla aikuisilla esiintyy myös aivokasvaimia, Non-Hodgkin lymfoomaa, kilpirauhasen syöpää, melanoomaa, sidekudosten pahanlaatuisia kasvaimia, ruuansulatus- ja hengityselinten syöpiä, rintasyöpää sekä naisten sukuelinten syöpiä. Nuorilla aikuisilla esiintyy myös yksittäisiä harvinaisia syöpätyyppejä. Vuosina syöpään sairastui lähes yhtä suuri määrä sekä nuoria miehiä että naisia. Hyväennusteiset syövät Nuorten yleisimpien syöpätyyppien ennuste on hyvä. Viiden vuoden jälkeen sairauden toteamisesta 96 prosenttia kivessyöpäpotilaista on elossa. Myös Hodgkinin lymfooman ennuste on rohkaiseva, elossa on viiden vuoden jälkeen 92 prosenttia sairastuneista. Kilpirauhasen syövän viisivuotisennuste on niin ikään hyvä, 93 prosenttia. Vertailun vuoksi kaikkien syöpäpotilaiden (kaikenikäiset syöpään sairastuneet suomalaiset) keskimääräinen elossaluku viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta on naisilla 65 prosenttia ja miehillä 62 prosenttia. Jokainen syöpätapaus on kuitenkin yksilöllinen. Myös niin kutsuttuihin hyväennusteisiin syöpätyyppeihin menehtyy nuoria aikuisia. Toisaalta potilas voi selvitä myös sellaisesta syövästä, jonka ennuste on heikompi. -12-

14 Keskimääräiset vuotuiset syöpien ja syöpäkuolemien lukumäärät vuosina Miehet Toteamisikä Ikä kuollessa vuotta vuotta Kaikki syövät Suu ja nielu 6 0 Maha 3 2 Paksusuoli 6 1 Peräsuoli 2 1 Keuhkot 2 1 Luun sarkoomat 4 1 Ihomelanooma 19 1 Ihon okasolusyöpä 4 0 Pehmytkudossarkoomat 10 4 Kives 65 2 Munuainen 4 0 Virtsarakko 3 0 Aivot, keskushermosto 40 9 Kilpirauhanen 9 0 Hodgkinin lymfooma 25 2 Non-Hodgkin-lymfooma 21 3 Leukemia 8 4 Muut syövät 12 5 Naiset Toteamisikä Ikä kuollessa vuotta vuotta Kaikki syövät Suu ja nielu 5 0 Maha 2 2 Paksusuoli 5 0 Peräsuoli, peräaukko 3 0 Keuhkot 1 1 Luun sarkoomat 2 0 Ihomelanooma 35 1 Ihon okasolusyöpä 3 0 Pehmytkudossarkoomat 4 1 Rinta 43 4 Kohdunkaula 26 3 Kohdunrunko 2 0 Munasarjat 12 2 Munuainen 2 0 Aivot, keskushermosto 39 5 Kilpirauhanen 39 0 Hodgkinin lymfooma 24 1 Non-Hodgkin-lymfooma 10 1 Leukemia 8 2 Muut syövät (Lähde: Syöpärekisteri)

15 Syöpälandiassa saa nauraa Moni kavahtaa syöpä-sanaa ja sen ääneen lausuminen on joskus vaikeaa. Syöpä luo helposti mielleyhtymän elimistössä lymyilevistä syöpäläisistä. Jostakin itse aiheutetusta tai vähintään sellaisesta, jonka olisi siivosti ja oikein elämällä voinut jotenkin välttää. Englannin ja ruotsin kielen cancer kuulostaa huomattavasti suomenkielistä sanaa neutraalimmalta. Cancer-sana on alun perin johdettu latinasta ja kreikasta. Se viittaa tietynlaisten syöpäsolujen mikroskoopissa rapua muistuttavaan rakenteeseen. Syöpä-sanan voi halutessaan hyvin korvata jollakin toisella, esimerkiksi mustaa huumoria sisältävällä ilmaisulla. Sanan vaihtaminen ei tarkoita sairauden kieltämistä tai häpeämistä. Syöpälandiassa nauru ja ironian sävyttämä huumori ovat usein parhaita mielialan nostattajia. Yhdessä ystävien, lähipiirin tai toisten potilaiden kanssa kehitelty syöpäslangi yhdistää ja tsemppaa kaikkia osapuolia. Vaikeilla ja kipeillä asioilla vitsailu saattaa pöyristyttää asiaan vihkiytymätöntä, mutta paheksuvista reaktiosta ei tarvitse piitata. Musta huumori vaatii älyä ja rohkeutta. Sen hallitsemisesta voi olla ylpeä. Nauru ja syövälle vinoilu eivät sulje pois tarvetta puhua vakavasti peloista, kivuista ja jaksamisesta. Joskus ilon ja surun kyynelet vuorottelevat. Tunteet vaihtelevat laidasta laitaan eikä siinä ole mitään hävettävää tai paheksuttavaa. Kukin meistä käsittelee stressiä ja ahdistusta omalla tavallaan. Joskus aikaisemmista vaikeuksista ja niistä selviämisestä voi ammentaa voimia. Joskus tuntuu siltä, kuin olisi sisäinen magneetti, joka vetää kaikki maailman onnettomuudet omaan niskaan. Joillakin murheet jakaantuvat tasaisesti, toisilla ne sijoittuvat elämän alkutaipaleelle. Varmaa on, että onnettomuudet eivät jatku loputtomiin vaikka joskus kasaantuvatkin pitkäksi aikaa yhden ihmisen kestettäviksi. On tärkeätä, että jokaisella on luottohenkilö, jolle voi purkaa kaikkia, -14-

16 vaikeimpiakin ajatuksiaan. Pimeässäkin pystyy suunnistamaan eteenpäin, kun vierellä on joku, joka kannattelee ja tsemppaa silloin, kun itse ei jaksa tai kykene. Hiljainen läsnäolo Lähellä ja läsnä voi olla myös olemalla hiljaa. On päiviä jolloin sanoja ei kerta kaikkiaan löydy tai pahoinvointi ja väsymys vievät tyystin voimat. Sanaton läsnäolo on yhtä arvokasta kuin juttutuokiot. Joillekin sairastuneille äänetön yhdessäolo on vaikeaa ja kiusallista. Tuntuu, että pitäisi viihdyttää sairaalaan tai kotiin vierailemaan tulleita kavereita. Hyvät ystävät ja läheiset eivät kuitenkaan kaipaa seurusteluupseeria. He ymmärtävät sanomattakin. Tutuille ja ystäville voi myös halutessaan sanoa, ettei kyse ole mielenosoituksessa jos ei jaksa aina jutella. Sairaana voi antaa itselleen reilusti luvan olla täsmälleen niin kuin parhaalta tuntuu. Pystyn valitsemaan asenteeni Sairastuin 23-vuotiaana Hodgkinin tautiin. Tauti ei ollut päässyt leviämään vielä hurjasti, mutta diagnoosi oli minulle ja läheisilleni valtava shokki. Olin aina ollut terve ja aktiivinen nuori nainen ja tauti tuntuikin pysäyttävän koko elämäni hetkeksi. Alkushokki oli valtava ja taistelutahtoa oli vaikea löytää. Koko asia tuntui pitkään epäreilulta etenkin kun olin saanut juuri unelmieni opiskelupaikan ja elänyt aina terveellisesti. Ajatus siitä, että en ole voinut itse valita näitä askeleita auttoi kuitenkin jaksamaan eteenpäin. En olisi voinut estää tautia syöpymästä minuun, mutta sen sijaan pystyin valitsemaan asenteeni sairauden kohdatessa. Päätin voittaa paholaisen nimeltä Herra Hodgkin. Hoidot ovat tätä kirjoittaessa käynnissä ja sytostaatit ovat vieneet voimiani, mutta olen päättänyt että tämä on vain väliaikaista. Vertaiskertomus -15-

17 Nuorena sairastuessa koin suurimmaksi koettelemukseksi oman kuolevaisuutensa kohtaamisen. En ole koskaan ajatellut olevani kuolematon, mutta kun katsoo kuolemaa silmästä silmään, asiaa joutuu käsittelemään aivan eri tavalla kuin aiemmin.minä en ollut ainakaan joutunut vielä kuoleman kanssa niin konkreettisesti tekemisiin kuin tämän sairauden myötä. Sairautta on ainakin aluksi vaikea hyväksyä, mutta haluan uskoa siihen, että ottamisen lisäksi, syöpä myös antaa jokaiselle kantajalleen jotain. -Sanja Asiaa ja huuhaata Karkeasti jaotellen ihmiset suhtautuvat kriiseihin joko tietopohjaisesti, antavat elämän niin sanotusti kuljettaa tai kokevat joutuvansa hallitsemattomaan tilaan. Joskus tietopohjaisesti suhtautuville nuorille syöpädiagnoosi voi olla vaikeampi sietää, koska selkeitä vastauksia on harvemmin saatavilla eikä sairastumiseen tai paranemiseen voi suoraan itse vaikuttaa. Täytyy vain luottaa ja antaa asiantuntijoiden tehdä työnsä. Niiden, jotka ikään kuin antautuvat elämänvirran vietäviksi voi olla helpompi kestää ja hyväksyä tilanne, jossa ei itse voi välittömästi vaikuttaa sairastamisen vaiheisiin. Täysin hallitsemattomaksi tilanteen kokevat voivat joutua epätoivon valtaan. Elämänhalun ja luottavaisen asenteen palauttamiseksi pitää saada apua ja tukea. Ei ole häpeä tuntea väsymystä ja ahdistusta. Lähes kaikki syöpäpotilaat tuntevat jonkinasteista masennusta tai ahdistusta sairauden aikana. Luotettavaa, tieteellisiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa syövästä on saatavilla yhä enemmän. Tietoa etsiessään on tärkeää tarkastella löytämäänsä materiaalia kriittisten silmä- -16-

18 lasien läpi. Faktatiedon lisäksi tarjolla on runsaasti niin sanottua huuhaata, joka voi kriisitilanteessa tuntua uskottavalta ja vedota tunteisiin. Asianmukaisen tutkimustiedon valossa huuhaaksi on osoitettu esimerkiksi väite, että joku ikään kuin omalla väärällä elämänasenteellaan olisi laukaissut syövän syntymisen ja sairastumisen. "Nykyisin on niin paljon tietoa saatavilla, että tiedon tarve ja myös sen aiheuttama tuska aiheuttavat ristiriitaisuutta. Erityisesti nuoret kyselevät usein asioita, joista ovat lukeneet netistä. Osa tiedoista on asiallista ja osa ei. Luetun tiedon kumoaminen voi olla joskus hankalaa." - Syöpätautien klinikan sairaanhoitaja Omaa suhtautumistapaa asioihin on vaikea muuttaa yhdessä yössä. Myönteinen ja toiveikas perusasenne auttavat jaksamaan rankkoja hoitoja ja käsittelemään syövän usein aiheuttamaa pelkoa ja väsymystä. Myönteinen asenne ei tarkoita tekopirteyttä. Positiivisuutta ei voi eikä pidä teeskennellä. On kuitenkin tärkeää yrittää löytää itselleen sopivin tapa jaksaa sairauden eri vaiheissa. -17-

19 On lottovoitto sairastaa Suomessa Suomessa syöpään sairastuva on sikäli onnellisessa asemassa, että jokainen (nuori) potilas on oikeutettu varallisuudesta tai kotipaikkakunnasta riippumatta parhaisiin mahdollisiin syöpähoitoihin. Jos kerran tuurini on elämän arvonnassa näin hemmetin huono, että sairastuin nuorena syöpään, voin ainakin ajatella, että onneksi sairastuin Suomessa. Tiedän saavani maailman mittakaavassa parasta mahdollista hoitoa. Sairastunut nuori voi olla luottavaisin mielin. Kaikki mahdollinen elämän pelastamiseksi ja sairauden voittamiseksi tehdään. Potilas voi keskittää voimansa jaksamiseen ja myönteisen asenteen ylläpitämiseen. Myönteinen asennoituminen auttaa myös hoitojen päätyttyä eli niin kutsutun akuuttivaiheen jälkeen. Tutkimusten mukaan ulospäin suuntautuneet saavat sairauden jälkeen nopeammin takaisin otteen normaalielämästä ja toipuvat henkisesti muita nopeammin. Potilaan oikeusturvasta Lääketieteellisesti erittäin korkeatasoisesta hoidosta ja pääsääntöisesti potilaan ystävällisesti ja ymmärtäväisesti kohtaavasta hoitohenkilökunnasta huolimatta, joskus syöpäpotilas voi joutua kokemaan epäasiallista kohtelua. Nuori aikuinen voi kokea ettei ikänsä puolesta voi esimerkiksi pimputella kelloa ja vaivata hoitohenkilökuntaa apua tarvitessaan. Joissakin tapauksissa hoitohenkilökunta, joka ei ole tottunut kohtaamaan nuoria syöpäpotilaita saattaa vähätellä nuoren aikuisen tilannetta. Etenkin jos sairaus ei näy ulospäin. Silloin kun on itse väsynyt ja heikossa kun- -18-

20 nossa myös sietokyky on normaalia matalampi. Sairaalassa tai terveyskeskuksessa saattaa syntyä tahattomia väärinkäsityksiä. Asiatonta, epäystävällistä ja huonoa kohtelua ei kuitenkaan koskaan tarvitse sietää. Ensisijaisesti kannattaa pyrkiä keskustelemalla selvittämään mielipahaa aiheuttanut tilanne. Läheisen (tyttö/poikaystävän, sisaruksen, kummin, vanhemman, ystävän, tukihenkilön) voi aina ottaa mukaan tueksi lääkäri- ja hoitohenkilökunnan tapaamisiin. Potilaalla on oikeus saada kopio potilaskertomuksesta sekä kaikista potilasasiakirjoista. Terveydenhuollon ja sairaanhoidon yksiköissä työskentelee myös potilasasiamiehiä, joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä. En minä mitään syöpää sairasta "Muistan sen puhelun. Aurinko paistaa, yksi ensimmäisistä päivistäni lukion tokaluokkalaisena oli juuri päättynyt. Koulun pihalla avaan pyöräni lukkoa, kun tuntematon numero soittaa. Kaiuttimen rauhallinen naisääni toteaa: Kyllä sieltä nyt se imusolmukesyöpä valitettavasti löydettiin. Käviskö sulle torstaina tapaaminen sun tulevan lääkärin kanssa? Sanat eivät tule ulos suusta, vaikka käsken. Pyörän avain tippuu kerta toisensa jälkeen maahan. Tuuli heittää kasvoilleni hiukset, joita pian ei enää olisi. Minä, 17-vuotias energiaa ja elämää täynnä oleva tyttö, sairastuin vakavasti. Juuri minä sain taudin, vaikka koko elämä oli mennyt terveitä elintapoja noudattaen, urheillen ja päihteistä kaukana pysyen. Ensin tuli shokki, joka purkautui vihana. Raivosin, heittelin tavaroita, itkin ja kirosin elämän sinne syvimpään helvettiin. Shokin jälkeen tuli epäusko ja kieltäminen. En minä mitään syöpää sairasta, ne ovat nyt jotenkin sotkeneet paperit siellä sairaalalla. Iski pelko ja epätietoisuus tulevasta. Vertaiskertomus -19-

21 Ihminen on sopeutuvainen, sanotaan. Arki alettiin suunnitella kahden viikon välein, minun sytostaattihoitojeni mukaisesti. Päätin kääntää tämän koettelemuksen hyödyksi itselleni. Sain todellisen mahdollisuuden näyttää, mistä minut on tehty. Päätin selvitä. Jatkoin elämää normaalisti: koulu, ystävät, perhe, urheilu. Kieltäydyin oksentamasta. Tukka harveni, samoin ripset. Laitoin blogin pystyyn, josta tulikin menestys. Purin ajatuksiani kirjoittamalla. Tätä tekstiä kirjoittaessani jäljellä on enää yksi sytostaattihoito ja muutama viikko sädetystä. Hymyilen, vaikka ulkona on pimeää. Vuodessa on 365 päivää, joista olla onnellinen. Mie selviin." -Elina Syöpä ja opiskelu "Vaikka olenkin sairastunut syöpään, oppimis- ja ymmärryskykyni eivät ole heikentyneet, päinvastoin." Pääsykokeet, tentit, työharjoittelu, gradu VALMISTUMINEN? Useilla nuorilla syöpäpotilailla sairastuminen katkaisee tavalla tai toisella opintopolun. Joku vielä etsiskeli omaa alaa, mitä oikein lähtisi opiskelemaan. Yksi oli juuri saanut unelmiensa opiskelupaikan ja toinen hikoili valmennuskurssilla. Kolmas painiskeli opinnäytetyön kimpussa. Sitten tuli syöpä. Joskus syöpä on antanut merkkejä ennen varsinaista diagnoosia. Selittämätön väsymys ja huonovointisuus, jotka vaikeuttivat opiskelua saavat selityksen. Joskus taas kaikki tuntui olevan mallillaan ja opinnot hyvässä vauhdissa. Sattumalta rutiinitarkastuksessa paljastuukin jotain käsittämätöntä. Syöpätyypistä ja hoidoista riippuen joidenkin on mahdollista jatkaa opiskelua lähes normaalisti. Lymfooma- ja leukemiapotilaiden kohdalla sytostaattihoidoista johtuva vastustus- -20-

22 kyvyn aleneminen saattaa kuitenkin olla este luennoille tai lähiopetukseen osallistumiselle. Myös niiden, jotka reagoivat hoitoihin voimakkaalla pahoinvoinnilla ja kärsivät kovista kivuista voi olla tarpeellista antaa itselleen aikaa sairastaa ja toipua. Opinnot odottavat. Lukuisat opiskelijat hidastavat opiskelutahtia huomattavasti vähäpätöisemmistäkin syistä. Sairaana ei pidä vaatia itseltään kohtuuttomia suorituksia. Mutta joskus opintojen edistäminen (oman jaksamisen rajoissa) voi olla myös henkisesti tärkeää ja keino pitää kiinni normaalielämään kuuluvista asioista. Tenttikirjan lukeminen tai esseen luonnostelu myös palkitsevat. Syöpä nakertaa voimia ja itsetuntoakin, mutta ajattelukykyä se ei vähennä. Suunnitelmat muuttuivat Sairastuin imukudossyöpään opintojeni viimeisenä vuotena tai niinhän silloin kuvittelin niiden olevan opintojen viimeinen vuosi. Oli tammikuu, olin edeltävänä syksynä suorittanut opintoihini kuuluvan viiden kuukauden harjoittelun, jonka jälkeen sain heti sijaistuspäiviä vanhaan harjoittelupaikkaani. Edessä oli opintojen osalta enää gradun loppuun tekeminen. Suunnitelmat muuttuivat, kun sain Hodgkinin tauti -diagnoosin. Gradun tekeminen jäi kuin seinään. Alkoivat tiiviit syöpähoidot. Parisen viikkoa viimeisen syöpähoidon jälkeen menin jatkamaan sijaistuspäiviä entiseen harjoittelupaikkaani. Gradun loppuun saattaminen kesti pidemmän aikaa, mutta syöpämyllerryksen jälkeen koin arvojenkin muuttuneen, tai ainakin saaneen aikamoisen myllerryksen. Sen mieltäminen, mikä elämässä oikeasti on tärkeää ja mitä täältä lähtiessämme mukaan viemme. Tuskin kukaan kuolinvuoteellaan on harmitellut sitä, että olisi ollut liian vähän töissä ja liian paljon perheen parissa. -Myy_80 Vertaiskertomus -21-

23 Kenen puoleen kääntyä opiskeluasioissa "Kurssi puolivälissä, essee melkein valmis. Ei tietoakaan koska voin taas palata opintojen pariin. Meneekö puoliksi suoritettu kokonaan hukkaan?" Syöpädiagnoosi ei tule niin sanotusti kello kaulassa. Yliopisto-opiskelijoiden kannattaa sairaustapauksissa olla heti diagnoosin saatuaan yhteydessä oman laitoksen tuttuun opettajaan, professoriin tai laitoksen johtajaan. Ammattikorkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa opiskelevan kannattaa ottaa yhteyttä opettajaan tai vastuuhenkilöön, jotta opintoasiat eivät aiheuttaisi lisähuolta. Lukio- ja ammattikouluopiskelijat voivat kääntyä ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, opettajan tai rehtorin puoleen. Poikkeustilanteesta on hyvä kertoa. Sitten kun tilanne sallii, on helpompi järjestellä opintoasioita, kun kertomiseen liittyvää reaktiota ei enää tarvitse jännittää. Keskustelut opetushenkilökunnan kanssa ovat aina ehdottoman luottamuksellisia. Sairastuneen ei tarvitse pelätä leimautumista tai tiedon leviämistä. Pääsääntöisesti vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneeseen nuoreen osataan suhtautua ymmärtäväisesti. Mutta kaikkiin oppilaitoksiin mahtuu ajattelematonta ja tökeröä käytöstä sekä kyvyttömyyttä asettua toisen asemaan. Aina sairastuneella ei ole voimia tai mahdollisuutta selvitellä opintoasioitaan eri tahojen kanssa. Jos koet tilanteen kohtuuttomaksi, voit pyytää apua esimerkiksi opiskelukavereilta. Lisäksi oppilaitoskohtaisten sekä valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen sosiaalipolitiikasta vastaavat henkilöt auttavat ongelmatapauksissa. (Opiskelijajärjestöjen yhteystiedot tämän teoksen lopussa.) Henkistä tukea tarjoaa esimerkiksi valtakunnallinen, opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiva Nyyti ry. Yliopistoissa ja korkeakouluissa työskentelee lisäksi oppilaitospastoreita sekä opintopsykologeja, joiden puoleen voi kääntyä myös sairastumiseen liittyvissä asioissa. -22-

24 Joskus sairastuminen muuttaa opintosuunnitelmia. Aikaisemmin omalta tuntunut ala vaihtuukin johonkin täysin uuteen. Tai jo aloitetuista opinnoista saa entistä enemmän irti ja ymmärtää jotain aikaisempaa syvällisemmin. Oppiminen on sitä, että jotain minkä on ymmärtänyt koko elämänsä, ymmärtää yhtäkkiä uudella tavalla. (Doris Lessing) -23-

25 Ohjeita tukiviidakossa puikkelehtimiseen Opintojen keskeytyminen vaikuttaa toimeentuloon. Jos sairaus kestää yli kaksi kuukautta, päätoimisen opiskelijan on lakkautettava Kelan maksama opintoraha ja siirryttävä sairauspäivärahalle. Mikäli olet ollut oikeutettu opintotuen asumislisään on myös se lakkautettava sairastumisen ja sairauspäivärahalle siirtymisen vuoksi. Opintotukeen kuuluvan asumislisän sijaan voit hakea Kelan maksamaa yleistä asumistukea. Maksettavan sairauspäivärahan määrään vaikuttaa opiskelijan aikaisempi työssäkäynti. Jos olet työskennellyt osa-aikaisesti opintojen ohessa, maksetaan sairauspäivärahaa ansiotulojen perusteella. Mikäli olet ennen sairastumista opiskellut päätoimisesti, määräytyy sairauspäivärahan suuruus opintorahan perusteella. Suurista asumiskuluista ja esimerkiksi lääkekuluista johtuen sairauspäiväraha ei välttämättä riitä yksin elävän nuoren välttämättömien menojen kattamiseksi. Jos et tule toimeen sairauspäivärahalla, on sosiaalitoimistosta mahdollista hakea tarveharkintaista toimeentulotukea. Vaikean sairauden kanssa kamppaillessa erilaisten tukien selvittäminen ja hakeminen saattaa olla pelkästään käytännön kannalta hankalaa. Sairaalassa ja muissa hoitoyksiköissä työskentelee sosiaalityöntekijöitä, jotka auttavat tarvittaessa tukiasioissa. Joissakin tapauksissa lähipiiri voi tukea taloudellisesti sairastunutta nuorta aikuista. Toimeentulostaan itsenäisesti huolehtivalle voi olla vaikeaa vastaanottaa puolison, vanhempien tai muiden läheisten avustusta. Taloudellisen tuen vastaanottaminen ei kuitenkaan tarkoita takaisin lapseksi tai vajaavaltaiseksi taantumista. Vilpitön avustus ei oikeuta kyseenalaistamaan aikuisen itsemääräämisoikeutta. -24-

26 Syöpä ja työelämä Sairastunut nuori on iästä ja elämäntilanteesta riippuen usein ehtinyt jo olla joko täysipäiväisesti tai osa-aikaisesti työelämässä. Sairastumisesta johtuen myös työssäkäyntiin tulee väistämättä katkos. Työkavereille ja esimiehelle voi olla vaikea kertoa syövästä. Kenelle ylipäänsä pitäisi kertoa? Kahvipöytien ja taukotilojen juoruilu ja päivittely ärsyttää ja ahdistaa jo etukäteen. Sairastunutta saattaa mietityttää pysyykö asia varmasti vain niiden henkilöiden tiedossa, joille itse haluaa kertoa. Joskus pelot ja huoli tiedon leviämisestä ovat aiheellisia. Toisinaan asia saa omassa mielessä todellisuutta suuremmat mittasuhteet. Työterveyshuolto ja esimies ovat oikeutettuja tietämään sairauspoissaolosta. Yksityiskohtaisesti tilannetta ei kuitenkaan tarvitse perustella, jos ei itse halua. Riippuu työyhteisöstä ja yksilöllisestä tilanteesta miten paljon ja kenelle haluaa avautua. Lähimmille ja luotettaville työkavereille kannattaa kertoa. Parhaassa tapauksessa työyhteisö voi olla tukena sairauden kestäessä ja etenkin, kun työhön paluu tulee jälleen ajankohtaiseksi. Useimmilla työpaikoilla on myös toisia syövän sairastaneita. Heiltä voi matkan varrella saada arvokasta vertaistukea. Joskus tulee yllättäen ilmi, että myös joku toinen nuori työkaveri on kokenut saman kohtalon. Tieto parantumisesta ja mahdollisuus jakaa kokemuksia aikaisemmin samanlaisessa tilanteessa olleen kanssa auttavat ja kannustavat jaksamaan. Pettymyksiä ja iloisia yllätyksiä Työyhteisöissä, kuten kaikkialla on valitettavasti ennakkoluuloja, pelkoja ja asenteita, jotka loukkaavat. Esimies ei välttämättä kykene lainkaan empatiaan ja työkaverit, joita on pitänyt läheisinä katoavat syöpäuutisen kuultuaan jäljettömiin. Sairastunut voidaan sulkea ulkopuolelle, jättää pyytämättä mukaan yhteisiin illanviettoihin ja vapaa-ajan tapaamisiin. Joskus ulossulkeminen johtuu tietämättömyydestä. -25-

27 Valitettavan monet kuvittelevat syöpäpotilaan sairaalassa lähes koomassa makaavaksi luurangoksi, eivätkä yksinkertaisesti uskalla kysyä mukaan. Joskus pelätään sairastuneen työkaverin reaktiota ja toisaalta sairastuneen tapaamista. Niin väärältä ja pahalta kuin se tuntuukin, kaikilla ei ole työkaluja käsitellä sivistyneesti ja ymmärtäväisesti syövän kaltaisia ääritilanteita. Ei-toivotut reaktiot mietityttävät ja satuttavat. Sairastuneena on erityisen herkkä toisten sanomisille ja sanomatta jättämisille. Miten voin koskaan katsoa silmiin niitä, joita pidin kavereina, joista välitän, ja jotka käänsivät selän silloin, kun eniten kaipasin myötätuntoa? Jos työyhteisö koostuu enimmäkseen nuorista aikuisista, voi heidän olla vaikea samastua sairastuneen työkaverin äkkiä muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Empaattisuus tai sen puute eivät kuitenkaan kysy ikää. Myös iäkkäämmät saattavat paljastaa kypsymättömyyttä ja järkyttäviä asenteita. Toisaalta joku sellainen, josta olisi viimeisenä uskonut, saattaa osoittaa suuruutensa ja välittävänsä enemmän kuin olisi ikinä voinut kuvitella. Myönteiset yllätykset ja välittämisen osoitukset ilahduttavat paljon. Parhaassa tapauksessa työkaverit suhtautuvat toivotulla tavalla. Heti alkujärkytyksen jälkeen löytyy hyvä keskusteluyhteys ja työkaveruus jatkuu entiseen malliin. Työpaikan kuulumiset vievät hetkeksi ajatukset pois syövästä. Ne muistuttavat normaalista elämänrytmistä ja pitävät yllä yhteyttä arkipäiväisiin tapahtumiin. Takaisin töihin Viimeistään ennen työhön paluuta kannattaa jutella työkavereiden, esimiehen tai työterveyshuollon edustajan kanssa, jotta paluu sujuisi kaikkien kannalta mahdollisimman kivuttomasti. Sairastunut työntekijä on sama osaava ja arvokas osa työyhteisöä kuin ennenkin. Syövän läpikäynyt nuori saattaa -26-

28 olla hetken fyysisesti hieman heikompi, mutta älyllisiä valmiuksia syöpä ei vähennä millään lailla. Fyysiset voimat palautuvat nuorilla kohtalaisen nopeasti. Sairauden ja hoitojen vuoksi muuttunut ulkonäkö voi aluksi herättää ihmetystä. Usein kyse on spontaaneista reaktioista. Ihmiset muuttavat ulkonäköään jatkuvasti. Yksi ajaa kaljun, toisella hiukset harvenevat selittämättömästä syystä. Kiloja karisee ja kertyy. Ulkonäkömuutosten taustalla ei useinkaan ole vakava sairaus. Syövän läpikäynyt saattaa silti tuntea itsensä silmätikuksi. Jokainen katse ja työkavereiden supattelut mietityttävät. Syöpä ei saa koskaan olla syy syrjinnälle. On erittäin tärkeää, että nuori aikuinen palaa syövästä selviydyttyään takaisin töihin (olipa kyseessä vanha työpaikka tai uusi työ) eikä syrjäydy työelämästä. Suomen Syöpäpotilaat ry:n julkaisemasta potilasoppaasta Takaisin töihin syövästä huolimatta löytyy työssäkäyntiin ja sairastamiseen liittyvää hyödyllistä tietoa. Teos on saatavilla sekä pdf-muodossa että painettuna versiona. Jos et itse syystä tai toisesta halua tai pysty keskustelemaan sairauteen liittyvistä asioista, voit viedä työpaikalle opaskirjasia. Useimmiten asiallinen tieto kumoaa ennakkoluuloja ja lisää ymmärrystä. Ongelmatilanteissa voi kääntyä myös työpaikan luottamusmiehen tai työsuojeluhallinnon puoleen. Pitääkö syöpä mainita työhaastattelussa? Miten selitän vuoden poissaolon työelämästä, pitääkö syöpä kätkeä ja häivyttää? Mitä kertoa työhaastattelussa? Onko sairastettu syöpä este työllistymiselle? Uutta työtä hakiessa tulee usein ajankohtaiseksi ansioluettelon päivittäminen. Ei ole olemassa yleispätevää ohjetta miten ja kenelle syövästä pitäisi kertoa. Mikäli olet sairastunut opiskeluaikana, et välttämättä joudu kertomaan sairaudesta työnhakutilanteessa. Sairausajan voi häivyttää osaksi opintoaikaa. -27-

29 Jos olet ollut ennen sairastumista työelämässä ja työttömänä sairauden ajan, on harkittava kannattaako sairaudesta mainita esimerkiksi työhaastattelussa. Ansioluetteloon tai työhakemukseen ei välttämättä kannata kirjata sairaushistoriaa, ellei ole varma siitä, että hakemusta käsittelevät osaavat suhtautua syöpätietoon toivotulla tavalla. Joskus työhaastattelussa syntyy niin luottamuksellinen tilanne, että syövän kaltaisesta hyvin henkilökohtaisesta asiasta kokee voivansa kertoa. Kuitenkin viimeistään uuden työpaikan työhöntulotarkastuksessa työterveyslääkärille on kerrottava sairastetusta syövästä. Työterveyslääkärille kertomista ei tarvitse jännittää. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työterveyshuollossa tiedetään sairastetusta syövästä. Kaikki lääkärille ja hoitohenkilökunnalle kerrottu tieto on luottamuksellista. Syöpään sairastuneiden työllisyyttä kartoittaneiden tutkimusten perusteella useimmat sairastuneet nuoret aikuiset palaavat työelämään toivuttuaan. Osa jatkaa työssäkäyntiä myös hoitojen aikana. Syövän selättäneet menestyvät työssä yhtä hyvin kuin muutkin. Esimerkiksi kilpirauhassyöpään, kivessyöpään ja melanoomaan sairastuneet eivät työllisyyden osalta poikkea lainkaan vertailuhenkilöistä eli terveistä työikäisistä. Riippuu paljolti syöpätyypistä ja hoidoista miten nopeasti paluu työelämään on mahdollista. Koulutuksella on myönteistä merkitystä työllistymisen kannalta. Kaikki työnantajat eivät kuitenkaan valitettavasti ymmärrä, että syövästä toipunut nuori ei ole kävelevä riski. Jos työpaikka jää syövän sairastamisen takia saamatta, voi lohduttaa itseään ajatuksella, että sellaisen paikan johtamiskäytännöt eivät todennäköisesti ole kovinkaan edistyksellisiä tai kannustavia kenenkään kannalta. -28-

30 Luulin, että jos selviän syövästä kaikki asiat järjestyvät. Sairastamisen jälkeen vasta epäreilulta, pahalta ja vaikealta tuntuikin. Kuin olis kokenut tuplakatastrofin. Syövän ja leimautumisen. Toivoin, että ihmiset näkisivät peruukkia käyttävän "kummallisen poikkeuksen ja riskin sijaan rohkean ja vahvan nuoren, joka on selvinnyt vaikeasta paikasta. Minut. Joskus kestää hetken ennen kuin uusi työ löytyy. Sairastettu syöpä ei ole leima tai vamma. Pää pystyyn! Ei pidä lannistua. Ennen pitkää löytyy varmasti työnantaja, jolle syöpätausta ei ole lainkaan merkityksellinen asia. Tai sellainen työnantaja, joka pitää vaikeasta tilanteesta selviämistä harvinaisena voimavarana. -29-

31 Selviytymisvinkkejä Katso tarkasti sisimpääsi, löydät sieltä voimaa joka ponkaisee esiin aina kun etsit sitä. (Marcus Aurelius) Syöpään sairastuminen koskettaa sekä fyysisesti että henkisesti. Riippuu paljolti syöpätyypistä, saaduista hoidoista ja ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista miten sairastuminen vaikuttaa. Joskus sairausaika menee ohi sumussa ja vasta jälkikäteen käy läpi mitä oikeastaan tapahtui. Joskus nuori aikuinen sietää hoitoja hyvin. Pahoinvointia ja muita sivuvaikutuksia ei ilmene eivätkä hoidot rajoita paljonkaan normaalielämää. Useimmiten syöpään sairastuminen ja hoidot kuitenkin aiheuttavat väsymystä, pahoinvointia, kipuja ja masennusta. Elämä tuntuu epäreilulta ja hoidoista johtuva sietämätön pahoinvointi vie kaikki voimat. Itkettää ja tunnen itseni avuttomaksi ja epätoivoiseksi. On myös tavallista tuntea katkeruutta ja surua siitä, että niin sanottu normaali nuoren aikuisen elämä sairastumisesta johtuen muuttuu. Syöpäpotilaan ei tarvitse jaksaa yksin vaikeuksien keskellä. Vaikka oma asenne pohjimmiltaan ratkaisee, tarvitsemme myös toisten ihmisten tukea ja välittämistä. Ei kannata yrittää sinnitellä yksin. Joskus avun pyytäminen tuntuu vaikealta ja turhauttavalta. Eikö kukaan tajua miten rankkaa tää on. Pitääkö vielä erikseen pyytää apua? Kaverit, ystävät ja läheiset eivät välttämättä heti osaa tai uskalla tarjota apua. Joskus avun vastaanottaminen on vaikeaa. Tuntuu, että koska olen nuori minun kuuluu pärjätä. Puhuminen omasta jaksamisesta on tärkeää. Samalla voit kertoa läheisillesi mikä auttaa sinua parhaiten. Sillä vääränlaisen avun tuputtaminen vain lisää ahdistusta. -30-

32 Tutkimusten perusteella vaikeasta tilanteesta selviävät parhaiten ne, joilla on vahva sosiaalinen verkosto. Joillakin on suuri kaveri- ja ystäväpiiri ja läheiset välit perheen kanssa. Kaikilla ei ole tiiviitä perhesuhteita tai isoa ystäväporukkaa ympärillään. Määrä ei korvaa laatua. Yksikin ihminen riittää. Läheisen ihmisen oli sitten kyseessä seurustelukumppani, ystävä, perheenjäsen tai muu sukulainen lisäksi apua ja tukea voi saada myös ulkopuolisilta. Hoitohenkilökunta sekä psykososiaalisen tuen asiantuntijat, psykiatrit ja psykologit ovat erikoistuneet auttamaan vaikeassa tilanteessa. Ei ole heikkouden merkki hakea ja vastaanottaa myös henkistä tukea. Apua ei ainakaan kannata jättää hakematta päähän iskostuneiden vanhanaikaisten kallonkutistus -ajatusten takia. Tutkimusten mukaan useimmat syöpäpotilaat kokevat tarvitsevansa henkistä tukea jossakin sairastamisen vaiheessa. Syöpähoidot olivat rankat paitsi fyysisesti myös henkisesti ja sosiaalisesti. Kaveripiirissä tapahtui muutoksia ja jyvät erottuivat akanoista. Heti syöpädiagnoosin saatuani hakeuduin paikallisen syöpäyhdistyksen toimintaan, nuorten ryhmiin ja osallistuin mm. syöpäsopeutumiskursseille ja syöpäparisuhdekurssille. Koin nämä tärkeinä paikkoina ja tilanteina asian käsittelyssä ja syövästä eteenpäin menemisessä. Tärkeänä ja tukevana koin psykoterapeuttisen tuen, johon hakeuduin opiskelijaterveydenhuollon kautta, terapeutin kanssa pystyin kokonaisvaltaisesti käsittelemään syövän herättämiä tunteita ja vaikutuksia elämääni, tulevaisuuteeni, parisuhteeseeni sekä pelkoani mahdollisesta hedelmättömyydestä syöpähoitojen jälkeen. Aivan kaikkia ajatuksiani en läheisteni kanssa halunnut/pystynyt jakamaan, tästä syystä koin tärkeänä ulkopuolisenkin tuen. Hain itse hyvin aktiivisesti tukea syöpäkriisin keskellä, mikä näin jälkeenpäin tarkasteltuna oli tärkeä tekijä siinä, että kriisistä selvisin jopa melko nopeastikin. -Myy_80 Vertaiskertomus -31-

33 Voimia, oot ajatuksissa Voimia taisteluun! Vaikka välillä heikottaisikin niin mulle tuut aina olemaan esimerkkinä siitä miten kova merkitys tahdolla on elämässä. Onni on siihen verrattuna täysin toissijaista. (Teksitiviesti ystävältä) Välittäminen kannattelee vaikeassa elämäntilanteessa. Rohkaisevat viestit ja ystävien tapaaminen voivat pelastaa koko päivän. Myös vertaistuki toisilta samankaltaisessa tilanteessa olleilta ja siitä selvinneiltä on tärkeää. Syöpäjärjestöt välittävät koulutettuja tukihenkilöitä. Joskus tuntuu, että vain toinen syövän läpikäynyt voi täysin ymmärtää syöpäpotilasta. Vaikeuksista kertominen ja toisaalta tieto siitä ettei ollutkaan ainoa, joka on joutunut inhottavaan tilanteeseen, on todella helpottava. Nuorten syöpäpotilaiden keskustelufoorumilla (nupit.fi) voi osallistua anonyymisti keskusteluun. Avoimen keskustelupalstan kirjoituksia voi lukea myös ilman rekisteröitymistä. Suomen Syöpäpotilaat ry ylläpitää Facebookissa Nuoret aikuiset syöpäpotilaat -verkostoa (facebook.com/groups/nuoret.aikuiset/), jossa sairastuneet voivat vaihtaa ajatuksia ja keskustella sairauteen liittyvistä asioista. Ai tostakin tuntui tolta! Mä luulin, että oon ainoa, joka törmää tällaisiin vastoinkäymisiin. Vaikka jokainen sairaustapaus on yksilöllinen ja jokainen kohtaa syövän omalla tavallaan, löytyy monia sairastuneita yhdistäviä asioita. Sairauden aiheuttamaa myllerrystä voi työstää myös piirtämällä, maalaamalla ja kirjoittamalla. Perinteiseen päiväkirjaan voi tilittää salaisimmatkin ajatuksensa. Myös blogin pitäminen on tapa purkaa mieltä ja pitää yhteyttä ystäviin sekä toisiin sairastuneisiin. Blogi- ja nettikirjoittelun osalta kannattaa miettiä tarkasti miten laajalle yleisölle ja kuinka yksityiskohtaisesti sairaudesta haluaa ja kannattaa kertoa. Akuuttivaiheessa elää joskus niin tiiviisti sairauden keskellä, -32-

34 että normaali harkintakyky saattaa hämärtyä. Kerran verkossa julkaistu kuva tai teksti saattaa jäädä elämään omaa elämäänsä, vaikka sen myöhemmin poistaisikin. Toisinaan pahoinvointi estää lukemisen, kirjoittamisen tai piirtämisen. Esimerkiksi sairaalaan kannattaa ottaa mukaan mielimusiikilla ladattu mp3-soitin. Musiikin kuuntelu keventää mieltä ja vie ajatukset hetkeksi pois sairaudesta. Monet nuoret syöpäpotilaat kertovat saaneensa lisäsisua mielimusiikista ja erityisistä tsemppauskappaleista. Nyt kaatuu seinät "Päässä pimahtaa vähän väliä ja tuntuu, ettei kukaan tajua miten hirveetä tää on." Tunteet seilaavat syöpälandiassa laajalla skaalalla. Välillä raivostuttaa niin suunnattomasti, että itsekin säikähtää omia tunteitaan. Tekisi mieli huutaa ja raivota kaikesta ja kaikille. Tarvittaessa voit vaikka karjua tyynyyn, jos pelkäät että naapurit tai muut kuuloetäisyydellä olevat eivät osaa suhtautua meteliin. Höyryt täytyy päästää pihalle. Tänään oli muistaakseni taas sytot parantava kipu on paradoksaalista. Kaikki vaikeudet mitä sä joudut kohtaamaan on sen sijaan monumentaalisia. Kummallista, että silloin kun on heikoimmillaan pitäisi olla vahvempi kuin koskaan ennen, tajusin sen tänään. Oli oikeasti hauskaa hengailla, otetaan uudestaan, kun taas voimistut!! (Tekstiviesti ystävältä) Syöpä vaikuttaa monella tavalla fyysiseen kuntoon. Syöpätyypistä riippuen potilas voi tuntea väsymystä, voimattomuutta ja kovia kipuja. Jotta voisi parantua, täytyy kestää raskaita hoitoja, jotka heikentävät vointia entisestään. Yksilöllisistä eroista riippuen sytostaateista johtuva pahoinvointi voi kestää kerralla yli viikonkin. On tärkeä kertoa hoitavalle lääkärille kaikista oireista. Pahoinvointiin ja kipuun on saatavilla tehokasta lääkitystä. -33-

35 Sytostaattihoidot, sädetys ja leikkaushoito heikentävät yleiskuntoa ja liikuntakykyä. Urheilemaan tottuneelle on kova paikka joutua osittain "sänkyyn sidotuksi". Nuoren aikuisen on vaikea hyväksyä, että sellaisen itsestäänselvyys kuten käveleminen onkin yhtäkkiä liian raskasta tai mahdotonta. -34-

36 Hoitoväsymys "En jaksa enää yhtäkään tiputusta, kipuja ja pahoinvointia. En jaksa yhtään mitään." On tavallista, että syöpäpotilas tuntee uupumusta ja väsymystä varsinkin pitkäkestoisten hoitojen aikana. Fatiguen eli hoitouupumuksen tunnistaminen on tärkeää. Hoitohenkilökunnan kanssa kannattaa jutella, kun tuntuu ettei millään pysty psyykkaamaan itseään seuraavaan hoitosykliin. Uupumuksesta ei tarvitse tuntea syyllisyyttä. Kun muistaa, että hoidot eivät jatku loputtomiin jaksaa taas ottaa seuraavan askeleen. "En voinut sytostaattihoidoista johtuvan matalan hemoglobiinin ja sydämen rasituksen takia lenkkeillä, pyöräillä tai aina edes kävellä. Lapsesta saakka aktiivisesti urheilleelle nuorelle aikuiselle se oli monella tavalla kova paikka. Olin välillä täysin toisten ihmisten ja kyynärsauvojen varassa. Veljeni keksi hienon piristyskeinon. Koska en voinut itse liikkua, ajelimme autolla tuttuja pyöräilyreittejä. Keskitin vaikeina hetkinä ajatukset mielikuviin tulevaisuudesta. Ajoittaisesta epätoivosta huolimatta pystyin kuvittelemaan itseni pyöräilemässä ja juoksemassa syövästä selvittyäni. Vuoden päästä palasin samoihin maisemiin, omin jaloin. Maastopyörällä vähintään entistä vauhtia kiitäessäni tuntui kuin olisin lentänyt. Olin niin onnellinen, että itkin ilosta. Sama onnellisuuden tunne ja muisto siitä mistä ponnistin takaisin tolpilleni palaa edelleen mieleen aina urheillessani." (Lähes vuoden sytostaattihoitoja saanut 27-vuotias) -35-

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski MISTÄ VOIMIA ARKEEN Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014 Kokemus äidiltä saadusta rakkaudesta antoi voimia arjen sujumiseen. Silti arjen pyörittämiseen tarvittavat

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti NETTILUKIO Nettilukio täydentää olemassa olevaa koulutustarjontaa ja sopii

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä Kriisin paikka Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Merja Hutri on väitellyt ammatillisesta kriisiytymisestä syksyllä 2001. Tässä artikkelissa hän tarkastelee ilmiötä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspolut Anna-Leena Klemetti-Falenius, lehtori Marjaana Salmi, erityisopettaja Seurakuntaopisto Tuurilla vai tutkinnolla Koulutuksen

Lisätiedot

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen -koulutus 18.5.2010 Sh Susanna Lager/Eteläisen al.ea-psyk.pkl Erityistason

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot