Rasseli pelastui Tassutarhaan s. 12

Transkriptio

1 s. 2 s. 4 s. 5 s. 9 Mitä miettii kirkosta eroava, pohditaan pääkirjoituksessa Oma työala tukee maahanmuuttajien kotiutumista Syntymäutelias Jukka Lehtinen ei pitkästy eläkkeellä Via Cruciksesta on hiottu entistä parempi TAMMIKUU Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat Rasseli pelastui Tassutarhaan s. 12 Valta vaihtuu Sammonlahdessa s. 6 Nukketeatteri tutkii ajatonta inhimillisyyttä s. 8

2 Seurakuntatervehdys Tammikuu 2014 YHTYMÄ 3 Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan. Herra ei anna sinun jalkasi horjua, väsymättä hän varjelee. Uusi Kasvo Ps. 121 Pääkirjoitus Kirkosta eroaminen kannanotto vai kiukunpurkaus? Kirkosta eroamiseen liittyviä uutisia satelee viikoittain. Niistä syntyvän keskustelun kaava on aina sama. Eroilmoituksista kerrotaan dramaattisesti. Kirkon piirissä surkutellaan tapahtunutta ja mietitään, miten mielensäpahoittajat saataisiin liittymään takaisin. Tällaisilla keskustelun laineilla itse ydinkysymys hukkuu tavoittamattomiin. Kirkkoon kuuluminen tai siitä eroaminen on aina kannanotto. On vastuullisen aikuisen ihmisen ihmisarvon kunnioittamista, että hänen eroilmoitustaan ei käsitellä pelkkänä kiukunpurkauksena. Vaikka sekä eroaminen että liittyminen tehtäisiin kuinka helpoksi tahansa, ei asian periaatteellinen luonne muutu. Kun eroat kirkosta, et voi päästä kummiksi et ystäväetkä haltijakummiksi siitä yksinkertaisesta syystä, että kummin tehtävänä on kristillinen kasvatus ja esikuvana oleminen kristittynä elämisestä. Erityisistä sielunhoidollisista syistä pappi voi ja ilman muuta saakin siunata kirkkoon kuulumattoman vainajan. Hänellä on myös luovuttamaton oikeus kieltäytyä siitä. Omaisten surun yli ei tietenkään kenelläkään ole oikeutta kävellä eikä siis käyttäytyä kuin elefantti posliinikaupassa. Mutta vainajan aikanaan tekemä ratkaisu on otettava vakavasti. Se ratkaisu ei kuitenkaan koskaan ole ollut peruuttamaton! Kirkon jäsenet maksavat kaiken sen, mitä kirkko tekee. Heidän rahoillaan toteutetaan vaikkapa Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet, kun pappi, kanttori ja suntio ovat toimessaan ja kirkkorakennus asianmukaisessa kunnossa. Suhtaudummeko kirkossa aikuisiin ihmisiin kuin kiukutteleviin lapsiin? Entäpä kirkosta eroavat ja sitä harkitsevat? Ettekö tekin voisi perustellen ja vaikuttimianne eritellen kertoa, miksi ette kirkossa viihdy? Ja jos päätätte erota, tekisitte siitä myös asianmukaiset johtopäätökset! Rakkaan luterilaisen kirkkomme muodostavat kaikki sen jäsenet yhdessä. Suhtaudummeko kirkossa aikuisiin ihmisiin kuin kiukutteleviin lapsiin? Luottamushenkilöltä Tuulikaapista tuuliseen kirkkoon En ole ollut koskaan ns. uskovainen. Pienenä poikana Oulussa aina pelkäsin kirkkoa ja jumalanpalvelusta. Varsinkin Oulun Lyseon kevätjuhlajumalanpalvelus oli kammotuksen paikka. Virret kaikuivat ja pappi saarnasi saunankiuasta muistuttavasta pöntöstä kevään tuloa ja kiurujen lauluja. Mielessä oli: saanko ehdot vai jäänkö peräti luokalle? Olen siis yksi niistä seitsemästäkymmenestäviidestä prosentista suomalaisia, jotka kuuluvat kirkkoon ja maksavat siitä myös veroa tälle instituutiolle. Mutta en ole aina ollut! Erosin kirkosta Syy oli se, että Lappeen kirkkoon oli vappuna päästetty Israelin siionisti. Hänen sanomansa oli pankkisiirtolomaketta heiluttaen: Jeesus laskeutuu taivaasta Lappeenrantaan, jos maksatte tälle tilille kaksisataa markkaa! Soitin seuraavana päivänä Lappeen kirkkoherralle ja ihmettelin Herran huoneen antamista tuommoiseen käyttöön. Hän tuumasi, että jos sana ei kelpaa niin pitää tehdä elämässään oikeita johtopäätöksiä! Johtopäätökseni oli kirkosta eroaminen! En potenut tuskaa, ahdistusta enkä varsinkaan häpeää! Olen aina tuntenut siten, että kaikki luontoon liittyvä ja varsinkin metsä on minun kirkkoni. Sieltä löydän myös rauhan. Kirkossa tietenkin kuljin tavallisten suomalaisten tapaan häissä, ristiäisissä ja hautajaisissa. Kaksituhattaluvun alkupuolella liityin uudestaan kirkkoon, nyt Lauritsalan seurakuntaan. Ei tarvinnut edes perustella eron ja liittymisen syitä kirkkoherralle kuten aikaisemmin vaadittiin. Kirkkoon liittymisen yksi tärkeimmistä syistä oli perheemme naisteologin pappisvihkimys. Siis solidaarisuus häntä ja ehkä jotakin muutakin kohtaan. Kirkon luottamustehtävät eivät olleet koskaan edes juolahtaneet mieleeni. Muutoksen toi kohtaaminen Lauritsalan Haka-hallin tuulikaapissa ystäväni Juha Myllysen kanssa. Hän sai puhuttua minut ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin. Nyt olen ollut kolme vuotta kirkkovaltuuston ja Lauritsalan seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen. Luottamustehtävissäni suurin järkytys on ollut äärivanhoillisten klikki, joka raamatunlausehippaa käyttäen yrittää hajottaa seurakuntaa ja kirkkoa. Jopa jotkut piispat hyväksyvät tämän moniarvoisuutena ja kirkon rikkautena. Mikä rikkaus ja moniarvoisuus on siinä, ettei Helsingin piispaa Irja Askolaa voida kutsua oman seurakuntansa, Lauritsalan, juhliin? Epäämisen syynä noilla hurskailla on naispappeus ja suopea suhtautuminen seksuaalisesti toisinajatteleviin. Mitä sitten ajattelen tulevaisuudesta? Kirkon jähmeää organisaatiota, niin talouden kuin hallinnonkin osalta on potkittava uusille ja raikkaille urille! Ajattelin jo hetken, etten asetu ehdokkaaksi tänä vuonna pidettäviin seurakuntavaaleihin. Juteltuani piispa Askolan kanssa olen tullut toisiin ajatuksiin. Jatkan jos Luoja ja seurakuntalaiset niin haluavat! Heitän tältä palstalta kirjoitusviestin puutarhuri evp. Arto Pulkkiselle. Lappeenranta tuli Heikki Korvalle tutuksi jo rajavartijan työssä. Kuusamosta Korva kaipaa kunnon talvea, luontoa sekä ystäviä. Korva uskoi nuoruuden ammattihaaveeseen Kopra, Torva, Kurtti. Lappeenrannan seurakunnan vs. seurakuntapastori Heikki Korva muistaa ainakin nuo kolme kuulemaansa muunnosta sukunimestään. Vaikka hänen lapsuudenmaisemissaan Kuusamossa Korva-sukunimi on yleinen, tuntuu tuttu sana taipuvan varsinkin virallisissa yhteydenotoissa monenlaisiksi väännöksiksi. Etelä-Karjalan järviseutu vaihtui Korvan kotimaisemaksi pohjoisten vaarojen sijaan ensimmäisen kerran heti armeijan päätyttyä. Neljän ja puolen vuoden maastorajatyöskentelyn ja passintarkastusten jälkeen hän kaipasi kuitenkin työhön, jolla on syvempää merkitystä. Vakaa perhetilanne mahdollisti hakeutumisen Joensuuhun teologian opintojen pariin. Jo nuorempana haaveilin papin tai poliisin ammatista. Pidän myös edelleen Rajavartiolaitosta hyvänä työnantaja ja työpaikkana, tehtävä ei vain ollut minulle sattuva. Tuttuun kaupunkiin oli helppo palata papiksi pätevöitymisen jälkeen. Uusi työ on Korvan mukaan osoittautunut hyvin pitkälle sellaiseksi kuin hän odottikin, ennen kaikkea sosiaaliseksi. Yllätys on ollut oikeastaan vain se, että aika arkipäivien kanssa käy kortille maanantain ja tiistain ollessa vapaapäiviäni. Vaikka Korvalla on käynnissä sisäänajo papin tehtävään, uuden vuoden lupauksena hän päätti olla tekemättä liian pitkiä ja tiiviitä työpäiviä. Jatkuva töissäolo ei palvele ketään. Mielekkäintä ja samalla haastavinta Korvalle ovat olleet kirkollisiin toimituksiin sisältyvät toimituskeskustelut sekä ihmisten kohtaaminen kasteiden, häiden ja siunaustoimitusten yhteydessä. Vastuualueena Korvalla on omassa seurakunnassaan lähetystyö. Lisäksi hän toimii lapsityön yhdyshenkilönä. Korvan tärkein vapaa-ajanviettokohde on perhe. Sukulaisissa 700 kilometrin päässä pohjoisessa käydään muutaman kerran vuodessa. Taidan olla kotona alakynnessä, kun meillä on naisvalta, 6-, 5-, 3- ja 1-vuotiaiden tytärten isä ihmettelee. Työkiireet Korva unohtaa myös nyrk keilysäkkiä mätkimällä ja muuta liikuntaa harrastamalla. Gallup 1. Mitä inhimillisyys sinulle merkitsee? 2. Kerro jokin esimerkki, miten osoitat sitä omassa elämässäsi? Elli Silvennoinen: 1. Myötäelämistä ihmisten kanssa. 2. Jos läheisellä on vaikeaa, yritän olla epäitsekäs, myötäelää hänen tuntemuksissaan ja ottaa hänet erityisellä tavalla huomioon. Viola Heikkinen: 1. Kohtelen muita hyvin eli siten kuin toivoisin itseäni kohdeltavan. 2. Olen kiinnostunut toisten asioista, muistan kysyä, mitä kuuluu. Esko Purontaus: 1. Sitä, että kaikki ovat tasaarvoisia. 2. Olen ollut vuosia reissumies eli töissä tukkikämpillä ja laivoilla. Siellä ei voi toimia muuten kuin inhimillisesti. Eila Härkönen: 1. Toisten huomioimista. 2. Sopivaa esimerkkiä ei tule nyt mieleen. Teksti, kuvat Atso SuopankI Lappeenrannan seurakunnan kappalainen Seurakuntatervehdys π , tammi maaliskuu 47. vuosikerta Lappeenrannan evankelis-luterilaisten seurakuntien tiedotuslehti Julkaisija Lappeenrannan seurakuntayhtymä Päätoimittaja Toimitussihteeri puh marinella.ruutu@evl.fi Kirkkokatu 10 A, PL Lappeenranta Toimitusneuvosto Antti O. Arponen, Keijo Martikainen, Timo Mattila, Mikko Ojanen,, ja Marja Talikka Lehti jaetaan maksutta kaikkiin kotitalouksiin Lappeenrannassa. Painosmäärä Seuraava numero ilmestyy Aineistot lehteen voi toimittaa sähköpostitse os. marinella.ruutu@evl.fi mennessä. Kannen kuva Ilmoitusmyynti Etelä-Saimaan myyntineuvottelijat: Heta Saukkonen puh Arja Husso puh Olli Saarela Yhteisen kirkkovaltuuston ja Lauritsalan seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen Kaisa Heiskanen puh Merja Luhtanen puh Maarit Vento puh Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@esaimaa.fi Puhelinmyynti Päivi Imeläinen, puh Anja Leiniäinen, puh sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@lehtimedia.fi Paino Saimaan Lehtipaino Oy Tuleva tapahtuma Naisten Pankki esillä naistenpäivänä Sammonlahden seurakunta järjestää Naisten Pankin Lappeenrannan aluesolun kanssa koko perheelle suunnatun naistenpäivän konsertin lauantaina 8. maaliskuuta klo 15 Sammonlahden kirkossa. Reilun tunnin mittaisen konsertin ajaksi päiväkerhotilaan on järjestetty maksuton lastenhoito. Esiintyjinä tilaisuudessa kuullaan muun muassa teekkarilaulajia, musiikkiluokkien kuoroa, Minna Mänttäriä ja Seppo Äikästä. Artistit ovat mukana talkoovoimin: kymmenen euron hintaisen ohjelman tuotot menevät Naisten Pankille. Musiikin lomassa kerrotaan Naisten Pankin toiminnasta. Konsertin jälkeen kirkon aulassa pidettävällä tapahtumatorilla Martat tarjoavat kahvit pystybaarista ja naisjärjestöt esittelevät toimintaansa. Tapahtuman ajatuksena on juhlistaa naistenpäivää ja muistaa naisia maailman köyhimmissä oloissa, kertoo suunnittelutyöryhmän jäsen, kanttori Anu Piutula-Heinonkoski. Vapaaehtoisyhteisö Naisten Pankki kerää lahjoituksia kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon kehittämiseksi. Kirkon Ulkomaanapu hallinnoi Naisten Pankin rahastoa ja toteuttaa hankkeita 11 kehitysmaassa. HENKILÖSTÖUUTISET Lappeen seurakunta: Anni Wahlroos työskentelee vs. nuorisotyönohjaajana sekä Kappalainen Pia Haikonen siirtyi pois seurakunnan palveluksesta Lappeenrannan seurakunta: Mikael Kostamo valittiin vs. nuorisotyönohjaajaksi ajalle Hänen vastuualueenaan on poikatyö. Sammonlahden seurakunta: Toimistotyöntekijä Liisa Hovi siirtyi pois seurakunnan palveluksesta Seurakuntapastori Samuli Suolanen on virkavapaalla Kiinteistötoimi: Seurakuntamestari Raili Ahola siirtyi osa-aikaeläkkeelle Seurakuntamestarin tehtäviä hoitaa hänen puolittajanaan ajalla Tiina Lyijynen.

3 4 TYÖMUOTO MAAHANMUUTTAJat HENKILÖSTÖ Urapolku Kymmenen vuotta maahanmuuttajatyön sihteerinä toiminut Sylvi Nikkarinen hoitaa tehtäväänsä diakoniatyön periaatteiden mukaisesti eli työ on ensisijaisesti henkistä ja hengellistä tukea. 3. Kohtaatko työssäsi kritiikkiä siitä, että luterilaiset seurakunnat järjestävät toimintaa venäjänkielisille maahanmuuttajille? En ole värväämässä maahan- 6. Miten näet työsi tulevaisuuden? Mitä palveluita venäjänkieliset erityisesti tarvitsisivat? Henkinen ja kielellinen apu osana arkea on asiakkaiden ensisijainen tarve myös lähivuosina. Tehtävän painopiste on edelleen yksilötyössä. Koen, että työni vastaa sisällöltään venäjänkielisiä maahanmuuttajia koskeviin haasteisiin. Sylvi Nikkarinen sai maahanmuuttajien vuoden 1997 aikuisrippikoulusta itselleen kummilapseksi Lidia Styfin, joka muisti kumminsa syntymäpäivää ompelemallaan tilkkutäkillä. muuttajia omaan uskontokuntaani, vaan autan ketä tahansa. Asiakasta ei velvoiteta kertomaan uskonnollista taustaansa eikä se vaikuta avun saantiin: Inkerimaan suomalaiset ovat usein luterilaisia, venäläisistä osa kuuluu ortodoksikirkkoon, osa ei. 4. Ovatko maahanmuuttajat löytäneet mukaan toimintaan, josta vastaat? Tieto leviää parhaiten venäjänkieliseltä toiselle sekä esimerkiksi maahanmuuttajille järjestettyjen retkipäivien yhteydessä. Toisaalta Lappeenrannasta voi löytyä täällä kym- menenkin vuotta asuneita venäjänkielisiä, jotka hämmästyvät kuullessaan ensimmäistä kertaa luterilaisen kirkon tarjoamasta avusta. Koska verkostoituminen on omassa tehtävässäni tärkeää, käyn vuosittain monikulttuurisessa palvelukeskuksessa Mo- 7. Tämän Seurakuntatervehdyksen teemana on inhimillisyys. Kerro esimerkki, miten inhimillisyys näkyy konkreettisesti sinun työssäsi? Autan jokaista avunpyytäjää hänen hengellisestä taustastaan riippumatta: olen lähimmäistä varten. Ota yhteyttä: maahanmuuttajatyön sihteeri Sylvi Nikkarinen, puh , tavoitettavissa ma, ti ja ke klo 9-17, toimisto os. Koulukatu 10 B, 2. krs SEURAKUNTAVAALIT 2014 Luterilaiseen kirkkoon valitaan uudet paikallispäättäjät marraskuussa Seurakuntavaalit on toistaiseksi ainoa valtakunnallinen vaali, jossa 16 vuotta täyttäneet ovat äänioikeutettuja. Vaalikone auttaa edellisvaalien tapaan äänestyspäätöksessä. Isänpäivään huipentuvissa seurakuntavaaleissa äänestetään uudet jäsenet paikallisseurakuntien kirkkovaltuustoon sekä seurakuntayhtymien seura- kuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Valituilla päättäjillä on tärkeä rooli seurakuntien määrärahoja, virkoja ja tilankäyttöä koskevissa päätöksissä. Vuoden 2014 vaalien keskeisenä viestinä on, että kirkkoon tarvitaan hyviä päättäjiä, jotta seurakuntalaisten arvokkaaksi kokema työ voi toteutua ja kehittyä jatkossakin. Seurakuntien luottamushenkilöiden tulisi edustaa laajasti koko jäsenistöä: kirkon ovet ovat avoinna erilaisille mielipiteille. Kiinnostusta vaaleihin herätetään valtakunnallisella Usko hyvän tekemiseen -kampanjalla, joka muistuttaa kirkon te- kemästä auttamistyöstä sekä asioista, joihin äänestämällä tai ehdolle asettumalla voi vaikuttaa. Äänestyspaikat viedään ihmisten luo Seurakuntavaalien äänestysprosentti on noussut vuodesta 1998 lähtien: lukuun odotetaan kasvua myös tänä vuonna. Vuoden 2010 vaaleissa äänioikeuttaan käytti 17 prosenttia kirkon jäsenistä, Lappeenrannan seurakuntayhtymässä äänensä antoi 9,8 prosenttia äänioikeutetuista. Joutsenon ja Lappeenrannan seurakunnissa äänestysprosentti kipusi yli kymmeneen. Pitkän uran seurakunnassa tehnyt Jukka Lehtinen pitää lähtösaarnansa Kynttilänpäivänä. Jukka Lehtinen valmistautuu uuteen elämänvaiheeseen Sammonlahden kirkkoherrana keväästä 1988 toiminut Jukka Lehtinen jää eläkkeelle helmikuussa. Sippolan 4000 hengen seurakunnassa 39-vuotisen pappisuransa aloittanut Jukka Lehtinen siirtyi vuonna 1979 Lappeen seurakunnan kappalaiseksi. Pesti päättyi Sammonlahden kirkkoherran viran myötä, jota ennen Lehtinen oli ehtinyt toimia myös kirkkoherran viransijaisena Lauritsalan seurakunnassa. Idearikkaan Sammonlahden kirkkoherran vaikutus on näkynyt yhtymätasolla esimerkiksi Ristin tien ja Lumikirkon muodossa. Olen tykännyt olla tehtävässä, vaikka aina ei ole ollut helppoa, Lehtinen sanoo. Suuria massoja vetäneitä tilaisuuksia paremmin hänen mieleensä ovat jääneet pienet kohtaamiset yksittäisten henkilöiden kanssa. Tilinä tuhansia toimituksia Usko hyvän tekemiseen Erityisesti ennakkoäänestyksen suosio lisääntyi edellisissä vaaleissa selvästi. Tulevana syksynä ennakkoäänestyspisteitä viedään yhä uusiin paikkoihin sinne missä ihmiset liikkuvat. Neljä vuotta sitten ensimmäistä kertaa käytössä ollut vaalikone palvelee äänestäjiä tänäkin vuonna oman ehdokkaan valinnassa. Varsinaisia vaalipäiviä jokaisessa seurakunnassa on vain yksi, mikäli eduskunta ehtii käsitellä kirkolliskokouksen hyväksymän esityksen yksipäiväisistä vaaleista. Lähde: sakasti.evl.fi Muista tärkeät päivämäärät Äänestäjille ja ehdokkaille suunnattu verkkosivusto seurakuntavaalit.fi aukeaa maaliskuussa. Paikallinen yhteinen kirkkoneuvosto valitsee vaalilautakunnan mennessä. Ehdokasasettelu päättyy klo 16. Ehdolle voi asettua, jos on konfirmoitu kirkon jäsen, liittyy kirkkoon viimeistään ja täyttää 18 vuotta viimeistään Ennakkoäänestys on ja varsinainen vaalipäivä Äänioikeutettuja ovat kaikki 16 vuotta 9. marraskuuta mennessä täyttäneet kirkon jäsenet. Maallinen veli Inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus mentissa kertomassa uusille tulokkaille mahdollisuuksistani toimia heidän tukenaan. Momentti taas jakaa tietoa ohjelmastaan minulle. 5. Miten seurakunnat voivat tukea maahanmuuttajien kotiutumista uuteen asuinympäristöön? Erityisesti yksinäiset ihmiset, venäjänkieliset lesket sekä suomen kieltä taitamattomat voivat olla suuressa pulassa. Arjen tukeminen on äärimmäisen tärkeää. 1. Mistä osa-alueista työsi koostuu? Työni tiivistyy kolmeen tärkeään sanaan: kannustaminen, vahvistaminen ja tuki. Maahanmuuttajat voivat purkaa huoltaan omista elämänkysymyksistään minulle. Minua sitoo vaitiolovelvollisuus. Tarjoan asiakkailleni henkistä ja kielellistä apua myös esimerkiksi olemalla läsnä hautajaisissa sekä viranomaistahoilla asioinnissa. Sammonlahden kirkolla kokoontuvat suomen kielen ja kulttuurin pienryhmä sekä raamattukerho, joita pidän yhdessä diakoni Soili Hämäläinen-Mujon sekä pastori Timo Rosqvistin kanssa. Venäjänkielinen maahanmuuttajatyö auttaa yksinäisiä ja kielitaidottomia 2. Miksi panostat nimenomaan venäjänkielisiin maahanmuuttajiin? Valtaosa Lappeenrantaan asettuvista maahanmuuttajista on venäjänkielisiä. Minua työllistävät erityisen paljon venäjänkieliset vanhukset, jotka eivät ole oppineet suomea. Näkövammaisia autan esimerkiksi asiapapereiden lukemisessa ja kääntämisessä. 5 Lehtinen luovutti jo syksyllä seurakunnan ohjakset vt. kirkkoherra Hannu Haikoselle ja on keskittynyt rästitöiden loppuun saattamiseen ja papereiden arkistoimiseen. Lastu Jukka Lehtisen uraan on mahtunut muun muassa toista tuhatta siunausta, yli 60 rippikoulua ja lukuisia yksityisrippikouluja. Hän on ollut monessa mukana, kuten kirkkohallituksen työryhmissä ja erinäisissä kirjaprojekteissa. Virsikirjasta voi löytää hänen tekemiään virsiä. Papin perustyö ei ole muuttunut merkittävästi Lehtisen uran aikana. Kuusipäiväinen työviikko on vaihtunut viisipäiväiseksi ja työympäristö on kansainvälistynyt maahanmuuttajien määrän lisääntyessä ja 2000-luvuilla. Sammonlahden seurakunnassa on pyritty harrastamaan etsivää työtä. Ei koota vain omia piirejä, vaan mennään mukaan toimintoihin, jotka ovat jo olemassa. Ollaan siellä, missä ihmiset ovat. Eläkkeellä virkistäydytään Lehtinen katsoo, ettei hänen seuraajiensa tarvitse kulkea samoissa jalanjäljissä kuin hän, vaan toivoo heidän etsivän oman suuntansa. Jäsenmäärän pienenemisen tuomat taloudelliset haasteet voivat pakottaa miettimään jatkossa seurakunnan toiminnan painopisteitä entistä enemmän. Lehtinen peräänkuuluttaa sekä työalojen että seurakuntien yhteistyöhakuisuutta. Syntymäuteliaaksi itseään kuvaileva Jukka Lehtinen kertoo eläkepäivien antavan mahdollisuuden viettää enemmän aikaa lastenlasten kanssa. Myös harrastuksille, joihin lukeutuvat kirjoittaminen ja valokuvaus, on jatkossa paremmin aikaa, samoin ulkoilulle. Täytyy myöntää, että itsensä hoitaminen on jäänyt osittain retuperälle. Vaikka Lehtinen jää eläkkeelle, aikoo hän olla vetämässä ensi huhtikuussa pidettävää miesten hiihtoleiriä ja auttaa jatkossakin harrastuspohjalta seurakuntayhtymän tapahtumissa. Eläköityminen ei miestä harmita. Se on mukava uusi vaihe, jossa saa etsiä voimia ja virkeyttä. Hyvät ystävät Kutsun teitä Sammonlahden kirkolle ilon iltamiin lauantaina 1.2. klo 18 jakamaan matkan varrella koettuja asioita. Teemme sen lauluin, kuvin, runoin ja rukouksin. Sunnuntaina 2.2. klo 10 kokoonnumme Kynttilänpäivän Valon messuun kiittämään Jumalaa hänen läsnäolostaan ja huolenpidostaan. Jukka Lehtinen Mika Kolehmainen Ensimmäinen vuosi poikalyseossa oli takana. Uuden lukuvuoden alkajaisiksi koulun rehtori astui luokkaan ja ilmoitti, että saksan kielen lukijoista muodostetaan kaksi rinnakkaisluokkaa. Hän arpoi luokan edessä 40 pojasta ne kymmenen, jotka vaihtavat uudelle luokalle. Arvonta oli oikeudenmukainen ja viimeisenä pulpettinsa tyhjensi poika, jolla oli yllään Suomi-verkkapuku. Parin seuraavan viikon aikana pojan vanhemmat alkoivat huolestua, kun aiemmin niin innokas lyseolainen palasi koulusta kyynelissä. Vanhemmille selvisi, että syynä pojan koulumaailman romahtamiseen oli, että parhaat luokkatoverit olivat jääneet vanhalle luokalle. Pojan isä oli koulun vanhempainneuvoston jäsen. Hän pääsi koulun rehtorin puheille ja seuraavana päivänä Suomi-verkkapuku nähtiin taas entisessä luokassa. Hoitoalan työpaikalla oli ongelma. Työt tehtiin työpareina ja jotta avustava henkilökunta pystyi toimimaan toistensa varamiehinä, oli päädytty henkilökunnan kierrätykseen. Työpari ja osin tehtäväkin vaihtui kerran vuodessa. Ongelma syntyi yhden esimiehen poikkeavasta työtavasta. Jotkut avustajat kokivat työskentelyn tämän kanssa todella raskaaksi. Työparien vaihto oli taas tulossa. Silloin vuorossa oleva kieltäytyi ryhtymästä ongelmaesimiehen pariksi. Henkilökunnasta vastaava esimies piti neuvonpitoa asian tiimoilta. Kyynelehtivä avustaja kertoi elämäntilanteestaan: hän ei kestä henkisesti eikä työkuntoisena tulevaa vuotta, jos joutuu työpariksi ongelmaesimiehelle. Harkinnan jälkeen hoitajan pyyntöön suostuttiin. Molemmissa tapauksissa toimittiin epäoikeudenmukaisesti. Mitä ajattelivat ne yhdeksän lyseon poikaa, jotka eivät saaneet palata takaisin entiseen luokkaansa? Entä mitä ajatteli se avustaja, jonka kierto aikaistui vuodella ja hankalampaan työpisteeseen? Suomi-verkkapukuinen sai lyseosta valkolakin ja oli kiitollinen kouluvuosistaan, jotka johtivat akateemiselle uralle. Avustava hoitaja toimi jatkossa kuten muutkin ja erityislahjakkaana kouluttautui myöhemmin opetusalalle. Satunnaisesti vuosien jälkeen tavatessa henkilöstöesimies saa hänestä aina kiitollista juttuseuraa. Olen tuo entinen lyseolainen ja aikuisvuosien henkilöstöesimies. Suomi-verkkapuku jäi pieneksi, mutta maailmankuva laajeni. Oma kokemus on hyvä oppimestari. Inhimillisyys voi ratkaisevasti vaikuttaa yksilön elämänkaareen. Joskus on yhteisön etu, että inhimillisyys syrjäyttää oikeudenmukaisuuden. AJANKOHTAISTA Lappeenrannassa kirkkoon kuuluminen on keskimääräistä korkeampaa Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien kokonaisjäsenmäärä vuoden 2013 lopussa oli , mikä jakautui seurakunnittain seuraavasti: Joutseno 8384, Lappee , Lappeenranta 18927, Lauritsala 9926 ja Sammonlahti 9568 jäsentä. Kotikaupungissamme noin 79 prosenttia väestöstä kuuluu kirkkoon. Luku on neljä prosenttia korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Lappeenrannassa kirkosta erosi 908 henkilöä, kun valtakunnallisesti eroamisluku kohosi yli :een. Vaikka kirkosta erottiin, siihen myös liityttiin ennätystahdissa henkilön voimin. Lappeenrannan seurakunnat ottivat viime vuonna vastaan 177 liittynyttä. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan monen suomalaisen kirkkosuhdetta voi luonnehtia häilyväksi eikä eroaminen useinkaan viesti voimakkaasta kirkkokielteisyydestä. Siksi myös takaisinpalaajien määrä on kohtuullisen suuri. Jos et vielä ole jäsen, voit liittyä kirkkoon liitykirkkoon. fi-verkkopalvelussa!

4 6 SAMMONLAHDEN SEURAKUNTA Seurakuntatervehdys Tammikuu 2014 Seurakuntatervehdys Tammikuu 2014 SAMMONLAHDEN SEURAKUNTA 7 KIRKKOHERRANVAALI Sammonlahti saa järjestyksessään toisen kirkkoherran Sammonlahden seurakunnan kirkkoherran virkaa tavoittelevat rovasti Juha Eklund ja pastori Maarit Hirvi. Vaalitulos selviää maaliskuussa. Sammonlahden seurakunnan tulevaksi kirkkoherraksi ehdolla olevat Juha Eklund ja Maarit Hirvi antavat vaalinäytteensä jumalanpalvelusten yhteydessä helmikuussa. Eklund pitää vaalisaarnansa sunnuntaina 9.2. ja Hirvi sunnuntaina Vaalisaarnojen välilssä ehdokkaat mittelevät Sammonlahden kirkossa tiistaina kello 18 pidettävässä vaalipaneelissa. Kirkkoherranvaalin varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 2.3. Vaaleissa voivat äänestää 18 vuotta 2.3. mennessä täyttävät, seurakunnan jäseneksi viimeistään liittyneet henkilöt, joiden kotikunta on Suomessa. Äänestys on mahdollista kirkolla jumalanpalveluksen päättymisestä iltaan kello 20:een asti. Vaalin ennakkoäänestys järjestetään Äänestys tapahtuu kello 9 18 välillä Sammonlahden seurakuntatoimistossa, jonka osoite on Hietakallionkatu 7. Vaalitulos julkistetaan varsinaisena vaalipäivänä 2.3. heti ääntenlaskun jälkeen. Uusi kirkkoherra aloittaa tehtävässään saatuaan Mikkelin tuomiokapitulilta virkamääräyksen. Kirkkoherran virkaan asettamisen toimittaa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. 1. Mikä on mielestäsi kirkon ydinviesti? 2. Mitä pidät kirkkoherran tärkeimpinä ominaisuuksina? 3. Tulisiko jumalanpalvelusta mielestäsi muuttaa, jotta se vetäisi seurakuntalaisia kirkkoon nykyistä useammin? Jos tulisi, niin miten? 4. Miten vastaisit vähenevien verotulojen asettamaan haasteeseen: mistä seurakuntien toiminnassa voisi vielä säästää? Jos varoja olisi, millaiseen toimintaan niitä pitäisi sijoittaa? 5. Miten suhtaudut samaa sukupuolta olevien parien siunaamiseen ja miten tulisi menetellä, jotta tämä kiista ei repisi kirkkoa? 6. Missä asioissa seurakunta voi mielestäsi itse valita toimintatapansa ja missä asioissa yhtymässä tulisi päästä yhteiseen käytäntöön? 7. Sammonlahden seurakunnan kirkkoherrana olet vahvasti mukana myös seurakuntayhtymän asioissa. Mainitse mielestäsi yhtymän kolme tärkeintä yhteistyökumppania. 8. Millä tavoin pitäisit yllä suhteita mediaan? 9. Miten seurakunnan tulisi lähestyä noin vuotiaita jäseniään? 10. Minkä teologisen/hengellisen teoksen olet lukenut viimeksi? Kysymykset toimitusneuvosto, toimittanut KOMMENTTI Kirkkoherra on kuin laivan kapteeni Keväällä Sammonlahden seurakunnalle valitaan uusi sielun paimen: ei toimitusjohtajaa tai virkamiestä, vaikka hallintohenkilöstä onkin kyse, vaan edelläkulkija, tiennäyttäjä, arvojohtaja ja Kristuksen ikeen kantaja. Kirkkoherraa arvostellaan enemmän kuin kehutaan. Täydellinen ei tarvitse olla, mutta onnistua sentään pitäisi aina. Arviointi on usein pinnallista ja ulkokohtaista. Kirkkoherran puolesta voi ja kannattaakin rukoilla. Hän tarvitsee sitä työssään ja elämässään. Viranhoidon alkutaival on monelta osin muutosjohtajana olemista. Jos kirkollisko- kous toukokuussa niin päättää, uudistuu seurakuntien hallinto. Kaikki seurakunnat kuuluvat silloin johonkin seurakuntayhtymään, jonka johtoon valitaan yhtymärovasti. Hän on joku siihen kuuluvien seurakuntien kirkkoherroista. Tehtävä on joko päätoiminen tai osaaikainen ja se on yhdistelmä lääninrovastin ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan toimenkuvista. Talousluvut näyttävät yhtymässämme kohtuullisen hyviltä koko kirkkomme tilanteeseen nähden, mutta rahat hupenevat jos ja kun verotulot vähenevät. Kirkkoherra on ensisijaisesti vastuunsa tunteva joukkueenjohtaja, ei itseään toteuttava taiteilija. Olemme Lappeenrannan seurakuntayhtymässä sitoutuneet Uskoon ja vastuuseen -strategiaan ja siihen rintamaan uusi johtava sielun paimenkin aikanaan asettuu. Nyt on vaalikampanjoiden ja -paneelien aika ja kummankin kannattajat saavat kehua omaansa sydämensä halusta. Mutta kun kirkkoherra viimein on valittu, viranhaltija on ansainnut ja myös saakoon sataprosenttisen tuen työlleen meiltä kaikilta. Sanoma armollisesta ja 1 meitä rakastavasta Jumalasta. Hänen lapsikseen kastettuina, Häneen uskoen ja rukouksessa Häntä lähestyen saamme elää turvallisin mielin elämämme eri vaiheiden halki. Taitoa johtaa sekä kykyä 2 motivoida ja tukea työyhteisön jäseniä ja vapaaehtoisia vastuunkantajia. Luontevuutta kohdata ja kuunnella seurakuntalaisia sekä rohkaista heitä elämään kristittyinä. Yhteistyökykyä niin seurakunnassa kuin tehtävän mahdollistamissa kontakteissa. Pyrkisin ottamaan yksittäisiä seurakuntalaisia ja eri 3 yhteisöjä aktiivisesti mukaan jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteutukseen; tällaisesta minulla on paljon hyviä kokemuksia. Eri tavoin toteutettuja jumalanpalveluksia on pidettävä rohkeasti osana seurakunnan jumalanpalveluselämää. Työskentelen Suomen ulkopuolella, joten en pidä 4 vastuullisena kommentoida Sammonlahden seurakunnan taloudenhoidon yksityiskohtia. En pakene kannanottoa ja vastuunkantoa, mutta sen aika ei ole tässä. Olen ainoa palkattu työntekijä Sveitsin laajuisessa työssä, joten minulla on runsaasti kokemusta siitä, kuinka toimitaan silloin kun lähes kaikki on tehtävä muun kuin palkatun työvoiman avulla. Meidän tulee tehdä enemmän yhdessä. Se antaa paljon eikä vaadi yksilöiltä mahdottomia. Kiistat repivät aina eikä 5 niitä voi kaunistella pois. Toimin kirkkomme hyväksymien linjausten mukaisesti. Näissä kovin henkilökohtaisissa ja aroissa asioissa avoimuus toisen ihmisen kohtaamisessa on avainasemassa, samoin toisen kunnioittaminen ainutkertaisena, Jumalan luomana yksilönä. Jos tuomitsemme ihmisiä heidän olemuksestaan, tulemme epäilleeksi Jumalan epäonnistuneen luomistyössään. Juha Eklundin mielestä kirkkoherran on pystyttävä motivoimaan ja rohkaisemaan niin työntekijöitä kuin vapaaehtoisiakin. Sveitsistä käsin en ota kantaa paikallisiin toimintata- 6 poihin. Jos minut valitaan kirkkoherran tehtävään, panostan perehtymiseen niin Sammonlahden kuin seurakuntayhtymän vastuunkantajiin, työntekijöihin ja toimintatapoihin. Sanonta 100 päivää on syytä tutustua, vasta sitten on linjanvetojen aika on mielestäni oiva viisaus! Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat kaupunki erityisesti 7 lasten ja nuorten sekä diakoniatyön osalta, paikallinen järjestökenttä sekä eri alojen kulttuurin tekijät. Kutsuisin median edustajat säännöllisiin tapaamisiin 8 keskustelemaan kasvokkain. Tapaamiset mahdollistavat avoimen palautteen puolin ja toisin. Kirjoitan mielelläni ja olen tehnyt yhteistyötä radion kanssa. Nykyisessä työssäni toimin netin kautta varsin paljon. Toivoisin työntekijöiden 9 ja muiden vastuunkantajien olevan luontevasti mukana tämän ikäpolven elämäntodellisuudessa; työelämän haasteissa, perheen arjessa, vapaa-ajan aktiviteeteissa Kotialbumi sekä parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Kirkolliset toimitukset ovat monille seurakuntalaisille tässä elämänvaiheessa merkittävimpiä kosketuspintoja oman seurakunnan toimintaan. Ihmisiä saa mukaan projekteihin ja tapahtumiin, kun niiden sisältö ja toteutus koskettavat aidosti heidän elämäntodellisuuttaan! Juuri luettuna Taizén 10 veli Johnin Lähteellä ja Wille Riekkisen Metsä kirkkoni olla saa, aloitettuna tohtori Eben Alexanderin Totuus taivaasta. Juha Eklund syntynyt Heinävedellä vuonna 1958 perhe: vaimo Heli, neljä lasta ja kolme lastenlasta, koti nyt Sveitsissä pappisvihkimys Kuopiossa Työkokemus: suomalaisten pappi Sveitsissä sotilaspappi Pohjois-Karjalan prikaatissa kappalainen Ilomantsin seurakunnassa suomalaisten pappi Saksassa vt. ja vakinainen kirkkoherra Rautavaaran seurakunnassa Muu toiminta papin työn ohessa: Lukion uskonnon, psykologian ja filosofian opettaja Rautavaaralla Kuopion hiippakunnan rippikoulukonsultti Rippikoulu uudistuksen yhteydessä. Erilaiset parisuhteeseen liittyvät luennot, tilaisuudet ja parisuhdekurssit. Pohjois-Karjalan Prikaatin johtoryhmän jäsen ja työhyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja lähes koko sotilaspappiuran ajan. Rikosseuraamusviraston ehdonalaisvalvoja. Hengellinen viitekehys: Olen kansankirkon pappi ja tottunut tekemään yhteistyötä eri taustoista tulevien seurakuntalaisten ja työtovereiden kanssa. Lapsena ja nuorena kotiseurakunnassani oli kaksi vaikuttajaa: herännäistaustaiset Heinäveden papit, joiden kanssa olin paljon tekemisissä sekä Kansan Raamattuseura, jonka leirikeskuksista yksi sijaitsee lapsuusmaisemissani ja jonka jokakesäiset Kirkastusjuhlat ovat minulle lapsuudesta saakka tutut. palvelee.fi Jokaisen ihmisen arvostaminen arvokkaana ja 1 ainutlaatuisena Jumalan kuvana. Armo ja usko ylösnousseeseen Vapahtajaan. Yhteistyökykyä, innostavuutta ja tunnollista si- 2 toutumista. Kirkkoherra on kapellimestari, joka pystyy tuomaan jokaisesta työkaverista, luottamushenkilöstä ja seurakuntalaisesta lahjat jaettavaksi yhteiseksi hyväksi. Hän antaa kasvot seurakunnalle. Olen erikoistunut havainnollisiin perheju- 3 malanpalveluksiin saarnanäytelmineen. Saarnat tulisi valmistella huolellisesti. Konfirmaatiojumalanpalveluksiin olisi satsattava nykyistä enemmän. Satunnaiskävijänkin pitäisi kokea olonsa turvalliseksi kirkossa. Panostaisin entistä tehokkaampaan työnsuunnitte- 4 luun. Ensiarvoisen tärkeää on hoitaa kirkolliset toimitukset yksilöllisesti, huolella ja pysähtyen. Diakoniatyölle toivoisin myös enemmän resursseja ja toimintavaroja. Noudatan piispainkokouksen suositusta vapaa- 5 muotoisen rukoushetken järjestämisestä sitä pyytäville. Kirkko voisi tehdä päätöksen, että ne papit, jotka ovat valmiita siunaamaan, voisivat sen toimittaa ja ne papit, jotka eivät, voisivat kieltäytyä siitä. Yksittäisten seurakuntien 6 tulee saada jatkossakin päättää omasta toiminnastaan ja seurakuntien omalaatuisuuden, kuten Sammonlahden luovuuden, tulee näkyä. Isot projektit, kuten Via Crucis tai Camera obscura, toteutettaisiin koko yhtymän voimin. Lappeenrannan kaupunki 7 eri sektoreineen, paikalliset kansalais- ja lähetysjärjestöt sekä rovastikunnan seurakunnat. Maarit Hirven mukaan hyvä johtaja tunnistaa alaistensa vahvuudet ja pystyy valjastamaan ne seurakunnan kokonaishyödyksi. Sosiaalinen media on ominta työaluettani, sillä toimin 8 Suomi24:lla kirkkohallituksen palkkaamana nettipappina. Haluaisin informoida mediaa kirkon ja seurakuntien positiivisista pikku uutisistakin, kissanristiäisistä. On hyvä, että yhtymällä on olemassa yhteinen viestintä, joka toimii loistavasti eri foorumeilla. Netin ja sosiaalisen median kautta, matalan kynnyk- 9 sen tapahtumia kuten ilta- ja yökirkkoja järjestämällä sekä tarjoamalla mahdollisuutta vapaaehtoistoimintaan. Lisäksi Mari Hirvi toteuttaisin sinkkuiltoja ja järjestäisin rippikoululaisten vanhemmille vanhempainiltoja. Rukousten kirja arkeen 10 ja juhlaan (Kirjapaja 2012). Maarit Hirvi os. Nupponen syntynyt 1967 Lappeenrannassa perhe: mies nuorisotyönohjaaja Jukka Hirvi, kolme täysi-ikäistä lasta, asuu Saimaanharjulla pappisvihkimys Mikkelin tuomiokirkossa Työkokemus: seurakuntapastori Taipalsaaren seurakunnassa 2013 kappalainen Sammonlahden seurakunnassa Muu toiminta papin työn ohessa: Uskonnon- ja historian aineenopettajan pätevyys. Teologianopiskelijoiden harjoittelijanohjaaja ja Mikkelin hiippakunnan rippikoulukonsultti Taipalsaaren aikana. Kuusi vuotta Naisteologien sihteeri. Valittu vuoden 2014 alusta uudelleen Naisteologien hallitukseen. Kaksi valtuustokautta sitoutumaton kunnanvaltuutettu sekä perusturvalautakunnan jäsen ja varapuheenjohtaja Taipalsaarella. Kirkkohallituksen nettipappi Suomi24:lla. Partiopappi. Sai sotaveteraanien kultaisen ansiomerkin tunnustuksena ja kiitoksena toiminnastaan sotaveteraanien hyväksi. Hengellinen viitekehys: Minulla ei ole herätysliiketaustaa, mutta ystäviä eri herätysliikkeiden piiristä. Käyn mielelläni dialogia eri tavoin ajattelevien kanssa. Olen Lappeen seurakunnan, Sammonlahden alueen, entinen päiväkerholainen, pyhäkoululainen ja isonen. jukkhia/

5 KULTTUURI nukketeatteri SANOMA Pääsiäinen Inhimillisiä kertomuksia Kanavamuseolla Timo Mattila Viime pyhäinpäivänä ja tovin sen jälkeenkin sai Kanavamuseo Mälkiällä toimia kanavana myös suurille tunteille. Se välitti aikuisille nukketeatterin keinoin ajatonta inhimillisyyttä. Asialla oli Emma Jussila-Scherman ja Emman teatteri Karelus, joka on jo yli 10 vuotta kertonut EteläKarjalassa tarinoita etenkin lapsikatsojille. Emma ajan aalloilla Millainen on ollut polkusi ja miten sovitat yhteen perheenäidin ja taiteilija-yrittäjän arjen? Mikä on jaksamisesi salaisuus? Jo pienestä suuntani oli selvä. En oikein osannut muuta kuin hakeutua kohti haasteita, jotka veivät Turkuun opiskelemaan esittävää taidetta. Nyt ulkomaisten opintojeni jälkeen tittelini on BA/ AMK. Turku on suomalaisen nukketeatterin mekka. Toisaalta Tshekki-yhteyksieni kautta tiedän, missä maailmalla mennään. Minut naidessaan aviomieheni otti tietoisen riskin. Apua nelihenkisen perheen arjen pyörteissä olen saanut niin sukulaisilta kuin ystäviltä. Samoin monet materiaalilahjoittajat ovat luoneet aineellisia resursseja. Rakennan itse nukkeni kuten saksalainen koulukunta. Saan näin helpommin yhteyden esiintyjiini. Teen työtä päivä kerrallaan ja uskon mielipuolisesti unelmiini ja yritän toteuttaa niitä. Olen ylpeä, että elätän itseni omalla työllä. Mooseksen ja nubialaisen naisen rakkaustarina ovat aiheena esityksen toisessa osassa. Miksi Emman Mooseksella on sarvet? Inhimillinen potretti Inhimillisyys on arvo sinänsä. Moni asia sujuisi paremmin, jos osaisimme toimia sen kautta. Esitykseni nimi kertoo eräänlaisesta ryhmäkuvasta. Nuket, esineet ja esittäjä muodostavat kokonaisuuksia ja esitys on näiden inhimillisiä kertomuksia. Tavoittelen intiimiä tunnelmaa ja siksi esitys on vain aikuisille. Nuorempien katsojien keskittymisen herpaantuminen ei näin vaaranna tunnelmaa. Näin viimeisen näistä Kanavamuseon kolmesta esityksestä. Sali vanhoine huonekaluineen loi tiivistunnelmaisen esitysympäristön, jota tuki tarkoin harkittu musiikki. Emma Jussila- Scherman oli kaiken aikaa itse näkyvillä osin seurustellen nukkejen kanssa, osin puhaltamassa eloa esineisiin ja heittäytymässä näiden kera tunteiden vietäväksi. Minulle esityksen vaikuttavin kohtaus oli trilogian ensimmäisen osan lopussa, missä säveltäjä Mozart kohtaa unessa äitinsä, joka enkelihahmossa lennättää poikansa toiseen maailmaan. Ja taustalla soi säveltäjän oma kuolinmessu. Esitys ei antanut liian helppoja vastauksia, mutta herätti ajatuksia eri osasten yhteyksistä. Kuolemaakin kuvaava pääkallonukke, jolla nukketeatteritaiteessa on vuosisataiset perinteet, oli jotenkin lempeä ja inhimillinen. Mieleen nousi yhteys Tampereen Tuomiokirkon erääseen freskoon. Seinällä saarnastuolin takana Kuoleman puutarhassa Hugo Simbergin luurankohahmot hoitavat hellästi virkoavia sieluja. Emma ja seurakuntayhteisöt Roolini taiteilijana ei ole opettaa, julistaa eikä valita puolia. Olen vain ammattilainen. Kun katolisessa maassa joku pyytää minua entisöimään Neitsyt Marian patsaan, kukaan ei kysy uskontoni perään. Saan kiitoksen Jumalan palvelijana, en elämänkatsomukseni vuoksi. Opiskelujeni yhteydessä on keskieurooppalainen jouluseimiperinne tullut perin tutuksi. Olen ollut suunnittelemassa ja rakentamassa niin luonnollisen kokoisia kuin pienoismalleja. Se on monessa mielessä palkitsevaa. Viime jouluna italialainen Francesco Artese oli rakentamassa Turun tuomiokirkkoon suurta pienoismallia, joka kuvasi italialaista Materan kaupunkia ja sen jouluseimeä. Luin Emman katseesta, että ideoita olisi täälläkin jaettavaksi ja kädet syyhyävät seimirakentamiseen, jos joku vaan keksisi ottaa yhteyttä. Muutama vuosi sitten tein esityksen Lappeen Marian kirkkoon. Jouluesityksen nimi oli Kirje Betlehemiin. Taipalsaaren seurakunnassa olen ollut esiintymässä seurakuntalaisten 3-vuotissynttäreillä ja nukenrakentamiskursseillani olen tavannut tuttua seurakuntaväkeä. Alkuvuoden arkipäivää Yksihenkistä teatteriseuruetta lienee helppo johtaa, kun ainakin päätökset ovat yksimielisiä. Kääntöpuolta on toisaalta, että teatteri Kareluksessa saa olla niin nukentekijä, esittävä taiteilija, ohjaaja, lavastaja, tuottaja, roudari kuin markkinointipäällikkö. Tällä hetkellä Emma on täyttämässä esitysallakkaansa jo heinäkuulle. Pitkäjänteisyys pitää leivässä. Huhtikuussa saa Lappeenrannan kaupunginteatterin Veeran kammarissa ensi-aamunsa teatteri Kareluksen seuraava tuotanto Sammakko tahtoo lentää. Emman nukkesadun viisi esitystä ovat mainio yhdessäolon hetki lapsille ja aikuisille. Ristin tie palaa uudistuneena Via Crucis - Ristin tie toteutetaan jälleen pääsiäisenä. Tänä vuonna suureen yleisöön osataan varautua. Edellisvuoden tavoin Ristin tien käsikirjoittaja-ohjaajana toimii lappeenrantalaissyntyinen Arto Myllärinen ja Jeesuksena esiintyy savitaipalelainen Timo Mikkola. Roolitus on pyritty pitämään samana kuin viime vuonna, vaikka uusiakin kasvoja nähdään. Toivon, että kun näytelmä on esitetty vain kerran, nyt lähdetään nostamaan esittämisen tasoa, Myllärinen kertoo. Hän listaa muutoksia edellisvuoteen: Musiikki korostuu ja kuuluvuus sekä näkyvyys paranevat. Musiikin osuutta vahvistetaan useamman kuoron mukana ololla ja uusina lauluina vanhojen ohella. Käsikirjoitusta on hiottu tarinan ja sen syvyyden muuttumatta. Kärsimystien uudet polut Ristin tie käynnistyy tuttuun tapaan Keskuspuistosta viimeisellä ehtoollisella ja Getsemanella. Viime vuonna Raatihuoneen edusta täyttyi katsojista näytelmän siirtyessä Kaifaan palatsille. Nyt näkyvyyttä parannetaan ja reitti kulkee Raatihuoneen ohi Ainonkadun kulmaan, jonne palatsi nousee neljän metrin korkeuteen. Palatsilta siirrytään Ainonkatua pitkin Satamatorille Pontius Pilatuksen puheille. Satamarannassa Simon Kyreneläinen ottaa Jeesukselta Timo Mikkola uusii Jeesuksen roolin Ristin tiessä. ristin kannettavakseen ja ohjelmassa on edelliskerralta tuttu lapsisolistin laulu. Näytelmä päättyy Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen Linnoituksen vallille sijoitetulla Golgatalla. Arto Myllärinen lupaa, etteivät kolme viimeistä kohtausta jää keneltäkään näkemättä. Golgatan näkevät kaikki, ellei kaupunki pimene. Apu tarpeen Vapaaehtoisten rooli on ollut jälleen elintärkeä näytelmän toteuttamisessa ja moni avustaja onkin nyt mukana toistamiseen. Viime vuonna avustamassa oli monta ihmistä, jotka eivät olleet seurakunnan kanssa mitenkään tekemisissä, mutta löysivät tuolloin paikkansa, Myllärinen selostaa. Tänä vuonna etenkin miesten määrä on lisääntynyt vapaaehtoisissa. On löytynyt miehen näköi- siä tehtäviä. Vapaaehtoisille on yhä tarvetta esimerkiksi rakennustalkoissa, lavastamisessa ja mainosten jakamisessa. Ääni- ja valolaitteille toivottaisiin vartijoita ja joukkokohtauksiin mahtuu yhä osallistujia. Myllärinen lupaakin, ettei kukaan mukaan tahtova jää ilman tehtävää. Kaikille löytyy paikka. Yleisön seurattavissa oleva kenraaliharjoitus pidetään kiirastorstaina klo 21 ja varsinainen tapahtuma pitkäperjantaina klo 21. Voit osallistua Ristin tiehen täyttämällä lomakkeen os. lappeenrannanseurakunnat.fi tai ottamalla yhteyttä toteutusvastaava Jari Bergiin, jari.berg@evl. fi, puh Hautakivet Kaiverrukset Kivikokko Oy VIRSIPUU mä, tuntui sopivalta, ylevältä ja reippaalta jännittävään tilanteeseen. Virren teksti kertoo pääsiäisen ilosanoman: Jeesus elää! Jokainen säkeistö alkaa tällä toteamuksella ja jatkuu asioilla, joihin saamme turvata elämämme matkalla. Virren sanoma antaa rauhaa jokaiseen päiväämme. Näin olen saanut itsekin kokea tehdessäni töitä omassa seurakunnassani ja arkisessa elämän taivalluksessa. Virren sävelmä on peräisin Ruotsin koraalikirjasta vuodelta Virsirunon on tehnyt Saksassa syntynyt Christian Gellert vuonna Hän työskenteli vuodesta 1744 lähtien Leipzigin yliopiston runousopin ja kaunopuheisuuden opettaja- na ja myöhemmin professorina. Esimerkiksi Goethen tiedetään saaneen vaikutteita Gellertiltä, jonka runoja käännettiin jo hänen eläessään monille kielille. Julius Krohn suomensi tämän pääsiäisvirren vuoden 1880 virsikirjaehdotukseen. Virsikirjaan virsi liitettiin kuusi vuotta myöhemmin. Anna-Maija Raittila muokkasi nykyisessä virsikirjassa numerolla 99 olevan virren 1980-luvun alussa. Jarkko Lavaste Tutun pääsiäisvirren äärelle on Jarkko Lavasteen mielestä hyvä rauhoittua. lappeenranta.suurellasydamella.fi Mieleeni muistuu eräs elämääni suuresti vaikuttanut tapahtuma noin kolmenkymmenenkahdeksan vuoden takaa. Valmistauduin kuumeisesti Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston pääsykokeisiin. Mietin, mikä olisi pääsykoevirteni, jos sinne asti pääsisin! Iloni oli suuri, kun sain kutsun pääsykokeisiin, joissa siihen aikaan piti laulaa jokin säestyksellinen yksinlaulu, virsi, ilman säestystä ja soittaa vapaavalintainen pianokappale. Virrekseni valitsin pääsiäisvirren Jeesus elää Herrani, edellisen virsikirjan numerolla 77. En tarkalleen muista, miksi valitsin juuri tämän virren. Luulen, että virren melodia, joka on valoisan vaihteleva duurisävel- Virsipuussa Lappeenrannan seurakuntayhtymän kanttorit esittelevät vuorollaan heille merkityksellisen virren. Suosikkivirtensä esitellyt Lappeenrannan seurakunnan kanttori Jarkko Lavaste tarjoilee seuraavan Virsipuu-vuoron kollegalleen Sauli Ruskeepäälle. 6$$*$ Mentulantie 17, Lappeenranta, puh , , fax Oksasenkatu 8 p Perimmältään hyvä? Vaiko toiselle ihmiselle susi? Syntyjään tyhjä taulu, johon kasvattajat voivat kirjoittaa, mitä haluavat? Maailmaan vailla tarkoitusta sivulliseksi heitetty ja tänne eksynyt? Miten Jeesus tunnistaa meidät ihmiset? Hän kuvaa kylvävänsä sanomaansa niin henkisesti tallattujen, raskaita sisäisiä kuormia kantavien kuin luonteeltaan heikkojen ja hyvälahjaistenkin ihmisten sisimpään. Ensivaikutelmaksi tulee, että kolmen ensimmäisen ryhmän kohdalla kylvötyö menee hukkaan. Kun evankeliumia luetaan eteenpäin, ilmenee, että Jeesus omistaa elämänsä ennen muuta (meidän) ongelmatapausten auttamiseen ja kutsumiseen ystävikseen: Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut etsimään hurskaita, vaan syntisiä Kirkot ja kristilliset yhteisöt on kutsuttu seuraamaan tätä Jeesusta, ihmisten kuormien kantajaa, heidän armahtajaansa, puolustajaansa, ihmisarvon ja ystävyyden lahjoittajaa sekä jatkamaan hänen työtään. Haaste ei ole helppo ja sen kanssa kompastellaan, mutta tehtävä on sivuuttamaton. Kaikilla ihmisillä on eroista huolimatta yhteinen ihmisen osa ja kutsumus. Jokaisen haasteena ja mahdollisuutena on löytää ja parantaa omia hyviä puoliaan ja työskennellä heikkouksiensa hoitamiseksi. Tehtävä voi tuntua välillä uuvuttavalta, ylivoimaiseltakin. Yksin ei tarvitse puurtaa, tämä vakuutus kuuluu ilosanoman ytimeen. Toistemme tukemisessa ja tuen saamisessa ravintona on hengellisten eväiden koko rikkaus. Ne auttavat, kun eletään erilaisten haasteiden keskellä ystävänä, puolisona, vanhempana, perheen jäsenenä, työntekijänä, johtajana, yhteisten asioiden hoitajana. Ihmisenä elämisen kutsumus ei ole vain ulkoa annettu tehtävä: se on kirjoitettu jokaisen ihmisen sisimpään. Siitä kumpuaa ihmisyys. Sakari Kiiskinen Oppilaitospastori Kukat, kortit & lahjatavarat! Maanantai - perjantai klo 9-18 Lauantai klo Tervetuloa! ſ Kourulan Kukka Katajakatu 12, Lappeenranta Hautaustoimisto ja Kukkakauppa KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO Luotettavaa palvelua jo vuodesta 1928 Alan ammattitaitoista palvelua 7ROYDQHQ 2\ Kauppakatu 53 Lappeenranta, puh. (05) , fax (05) Persoonallinen pikkuputiikki Mikä on ihminen? Jokainen aikakausi ja suuntaus näyttävät rakentaneen oman tulkintansa ihmisestä. Ja on eroja Raamatussakin. Vanhan ja Uuden Testamentin eri kirjoissa painotetaan ihmisyyden eri puolia. Ei ole olemassa kahta samanlaista ihmistä. Jotkut ovat luonteeltaan voimakkaampia, jotkut arempia, toiset mukautuvia, toiset yhteistyötä rakentavia. Joillakin on jo syntyjään raskaita kuormia kannettavanaan. Joillakin on polte pois sovinnaisesta elämästä. Muutamilla on soturin särmikäs sielu. Timo Mattila Pääsykoevirsi ei unohdu koskaan 9 Elämänlanka 8 Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPA KAUPPAKATU 49, PUH Kauppakatu 41 puh. (05) LAPPEENRANTA ဘ Saimaantie 6 puh. (05) JOUTSENO ၺၼထ ၽၻၹၸၸ န ၸၽၸ ၻၼ ၹၹ ၼႁၻ န ၹၸဖၹႀထ ၹၸဖၹၾထ ၹၺဖၹၽ

6 TIEDOTETTAVAA : Ŋ rń ŋ ŋń rŋ ŧŋrń ŋ ŋ ŋ r rń ŋ ŧŧŋ HDFL Ŋ Esa Viitala AJANKOHTAISTA Lumikirkko kutsuu jälleen x 'r ŋr ńrr rŋ rŋ ŋ K K Ń IS~IU MG! ń ń Ńv 5 /v IG < v Šń Š v!.v ń </ ŃŃv v, v / ŃŃv v < Ń ń v Š < 0 ŋ ŋŋ ń ŋ ŋń r Ń IW~IY! ń 1 v ń v 5 & Ń MQ x. ŋń rŋ ŧŋrŋ ŋ rŋ KY I Ń IW MG~KI ; vńń vń ń v 5 ; vńń vń ń Ń ŃŃ x. ŋń rŋ ŧŋrŋ ŋ ńń IS K Ń IW ; ńń ń v 5 v ŃŃv ń U x, ŋŧ Ŋŧ ń ŗńńŧ K M Ń IS~IW ; ńń ń v ŃŃ 5 v ŃŃv ń U < 'ńń 5 '!v + Ő ń < Ń ń v Š x. ŋń rŋ ŧŋrŋ ŋ Ŋ rŋ ŧr ŧ Ń IQ M Ń IK~KG ; vńń vń ń v ń ń ŃŃ ; vńń vń ń Ń ŃŃ x. ŋń rŋ ŧŋrŋ ŋ ŋ rń ŋ ŧr ŧ IS M Ń II~IW Ń IW ŋń rŋ ŧŋrŋ ŋ ńń ; ńń ń v 5 v ŃŃv ń U x. ŋń rŋ ŧŋrŋ ŋ rŋ IY M Ń IW MG~KI ; vńń vń ń v 5 ; vńń vń ń Ń ŃŃ x / ŋ r rń ŋ rŋ MG M Ń IS~IW! v Ń ń ń vńń 5 / Ń ń I5 vń /Š # v ŠŠ Š Š v! ń ńń ń ń v ń ń v v A Alkutalven vähälumisuudesta huolimatta lumikirkko on taas kohoamassa tutulle paikalleen Lappeenrannan Linnoitukseen. Lumikirkon avajaiset ovat lauantaina 1.2. klo 10. Avajaisten jälkeen Lumikirkko on avoinna päivittäin hiljaista hartautta varten ja kirkon alttarilla palavat kynttilät. Lumikirkkoon voi myös pyytää esittelyä tai hiutalehartautta, tai varata ajan vaikka vihkitoimitusta varten (tiedustelut Helena Hienonen, puh tai helena.hienonen@evl.fi). Lumikirkon viikoittaiset tapahtumat on koottu oheiseen listaan. Voit seurata tapahtumatietoja myös kirkon edustan infotaulusta, Vartissa, Etelä-Saimaassa ja Lappeenrannan uutisten verkkosivuilla julkaistavista seurakuntien viikkotapahtumista, seurakuntayhtymän verkkosivuilta tai Facebookista. Lumikirkon talviohjelman päättää Sulamisiin-tilaisuus kevätpäivän tasauksen aikaan torstaina klo 18. Jukka { {ŭ Ŭ ŭ Ŭ ŭŭ ŬŬ{ŭ ŭ { ŭ { 4 ŭ ŬŬ ŭ { Ŭ A ŭ { ŭ {A ŭ ŭ Ŭ { ŭ {Ŭ ŭ: {Ŭ { ŭ { ŭ { {{ŭ 0 Ŭ > { Ŭ { ŭ ŭ { { { { &,,!!/-&//&/!% $' :!$-&.$//&' Viikko 6: ke 5.2. klo 14 Runebergin päivän hartaus, to 6.2. klo 14 Saamelais ten kansallispäivän hartaus, la 8.2. klo 18 Ehtookellojen aikaan ja su 9.2. klo 14 hartaus Viikko 7: ke klo 14 hartaus, pe klo Ystävänpäivän tapahtuma kaikille lapsille ja klo iltapäiväkerholaisille, la klo 18 perhehartaus ja su klo 14 perhehartaus Viikko 8: ma klo 14 hartaus, ke klo 14 Hiutalehartaus, la klo 18 Ehtookellojen aikaan ja su klo 14 hartaus Viikko 9: ke klo 14 hartaus, pe Kalevalanpäivän hartaus (kellon aika avoin), la 1.3. klo 18 Eh too kellojen aikaan ja su 2.3. klo 14 Laskiaissunnuntain hartaus Viikko 10: ti 4.3. Laskiaistiistain hartaus (kellonaika avoin), ke 5.3. klo 14 Tuhkakeskiviikon hartaus, la 8.3. klo 18 Naistenpäivän hartaus ja su 9.3. klo 14 hartaus Viikko 11: ke klo 14 hartaus, to klo 14 Talvisodan päättymisen muistopäivän hartaus, la klo 18 Ehtookellojen aikaan ja su klo 14 hartaus Viikko 12: ke klo 14 Minna Canthin päivän hartaus ja to klo 18 Lumikirkon päätöshartaus. ŃŃ ń v ŃŠ v v ń 5 v Ń ń v v Ń ń v ń ń ń5 GOG MIKS QGI ŝů Ĵr rŧ 0 ŭ v vŭ v ŭ v ŗ! ŭ ŭŭ ŭ ŭ ŧŭ vŭŭ % Ŭ ŭ { Ŭ ŭ ŭŭ ŭŧ ŭŭ r { ŭ ŭ 4{{ŭ { { { : + Ŭ R\: R - ŭ Ŭ ŬŬ ŭ {ŭ ŭ N\ ŭ { r ŇŇ FL J : ŭ rŭŭ ŬŬ Ň r;r Ň 'rŭ rŧ ŭ Ŧ ŭ Ŧ ŬrŦŦ 4.r FD4 Ŭ FR JD Ŭ ŭ4 rŭŭ rŧŧ r rŭ +Ň Ŧ Ň rŭň ŭ ŭ ŭŭ ŭ Ŧ ŭŭ Viikko 5: la 1.2. klo 10 avajaiset ja seppeleen lasku ja su 2.2. klo 14 Kynttilänpäivän hartaus ŝ ŦŦ Ŧ r r ŝ ŝrrŧ@ ¾ - rŧ Ŧ ũ: Ŭ ŭ ŭŭ ŭŧ ŭŭ r FV H HDFL Ŭ{ ŭ &{ ŭ9 +{{ 6 ŭ { ŭ ŭ FV J HDFL { { Ŭ { : {Ŭ ŭ ŭ ŭ HJ L HDFL % Ŭ 2 { % ŭ ŭ9 4 ŭ { {ŬŬ{ Ŭ { Ŭ Lumikirkon viikko-ohjelma kevättalvella v ń vv Ń v v v ŠŠń HV J zn L HDFL ; ń! ń vv /vvń ŠŠŃŃŠ5 ; v ŃŠŃŃŠ 1 Š vv 5 ń ŃŃv v ń5 v v v ŠŠ 5 ń ń ŃŐ Ń Ń v ń Ń ń v vń vv v< Ń < vń ń v! ń v v 1 ŃŃ vńń 5 ń Š ŠńŠ + rŋ ŋ 8 rŧ Ŧ HDFL ŭ Ŧ Ŭ rŧ Ŧ r r rŧ r Ŧ ķ Ň * Ŭ ŦŦ ; ; ; Lumikirkon tapahtumat elävöittävät Linnoitusta helmi-maaliskuun ajan. 0r ń ŋ rr ; Ŋ ń Ŋ Ŋ r r.rrŋ ŧŧŋŋ % Ŭ ŭŭ ŬŬrŭ ŭ 8 rŧ Ŧ Ň Ŧ Ň ŭŭrŧ rŧň r Ŧ Ŧ Ň ŦŇ ķŧ Ň ŭ 3 { { { { ' 2 Ŭ : LTL RNPX PPN { { { { - % { {ŭ ŭ: LTL RNPX PPP Ŭ ŭ ŭ rrŭ rŧ r rŧ Ŭ ũ Ŭ{ { 1 5{ ŭ ŭ: LTL RNPX PVL: ŭr ŭ ŭ Ŭ ũ! ŭ ŭŭ ŭ ŭ ŧŭ Ŭ v v v vŭŭ ŧ v v v ( v vŭŭ ŭ vv v ŧ ŧ v5 v v v ŭ ŭ vŭŗ ŭŭ ŭ v v ŧ ŧ< vv v % { Ŭ ŬŬ : { A { Ŭ Ŭ { r rķ Ŭ ŭ Ŭ Ŧ Ŧ - ŭ { { Ŭ Z LL N\ RL Ŭ{ ŭ { ŭ 4{ +'@-'@: : { Ŭ ŭ {{ ŭŭ % ŭ { { ŭ P\ P PLNT ŭŭ r Ŧr ŭ ŭ Ŭ ũ { { & ŭ ŭŭ ŭ ŭ ªŬ { { : + Ŭ R\ª2& TV: VRNLN & ŭ ŭ :r ŭ r Ŧ ŭ -{ Ŭ { {ŭ 4{ { % ŭ ŭ: LTLRNPXPRL { r Ŧr ŭ ŭ Ŭ ũ &,,!!/-&//&/!% $' :!$-&.$//&' TIEDOTETTAVAA ARMI AUTTAA TÄYDEN PALVELUN PESULA Mitä omaisuuttaan seurakuntayhtymä voi myydä eli mitä on tehtävissä esimerkiksi jumalanpalveluskäyttöön vihitylle kirkolle, jos se on huonossa kunnossa? Mikään seurakuntayhtymän omistama irtain ei ole niin pyhää, että sen myyminen olisi kielletty. Ainoastaan seurakuntayhtymän työntekijät eivät ole kaupan. Kiinteistötoimessa kirkot ovat rakennuksina muihin verrattavissa eli myös kirkko voidaan myydä. Kirkon siirtyessä uudelle omistajalle ja uuteen käyttöön, sakraaliesineet museoidaan. Esineet pelastetaan museoon myös silloin, jos kirkkoa ei ole varaa kunnostaa. Konnunsuon vankilan kirkos LÄHETYSTYÖ Uutiskatsausta Etiopiaan siivittää makumatka Helmikuun 3. päivä on luvassa kaikille avoin Meijän kylä -ilta, jossa kerrotaan Lappeen ja Lappeenrannan seurakuntien yhdessä Suomen Lähetysseuran ja Suomen Ulkoasiainministeriön kanssa vetämän lähetysprojektin kuulumisista. Projekti edistää Etiopian Sailemissa syrjinnästä, eristämisestä ja jopa väkivaltaisesta kohtelusta kärsivän mandsa-heimon vaikutusmahdollisuuksia omiin elinolosuhteisiinsa. Tuoreiden projektikuulumisten lisäksi lappeenrantalainen Paula Kosonen-Posti kertoo illassa viime syksyn harjoittelukokemuksistaan kehitysvammaisten lasten parissa Etiopiassa. Vammaisen lapsen syntyminen koetaan paikallisissa perheissä usein rangaistukseksi: vammaisia hävetään ja piilotellaan, jopa hylätään. Myös väkivalta, hyväksikäyttö, laitostuminen ja terveydenhuollon laiminlyönti ovat yleisiä ongelmia varsinkin kaikkein köyhimmistä lähtökohdista ponnistavien lasten kohdalla. Meijän kylä -illan yhteiskunnallista teemaa keventää herkuttelu Etiopiassa työskennelleiden lähetystyöntekijöiden valmistamilla paikallisilla makupaloilla. Makunystyröitä kutkuttavat etnoruokahetket jatkuvat myös kevään ja syksyn ravintolapäivien yhteydessä, jolloin Lappeen seurakunnan kellotapuliin perustetaan etnoravintola. Meijän kylä -projektin euron keräystavoitteesta on koossa jo ,38 euroa. Projekti päättyy vuoden 2014 lopussa. Meijän kylä -ilta maanantaina 3.2. klo Lappeen seurakuntasalilla, Kirkkokatu 10. Tutustu hankkeeseen ja mahdollisuuksiin tukea sitä os. kuinka-voin-auttaa.html sa toteutettiin vankilan lakkauttamisen yhteydessä kirkon desakralisaatio eli kirkko riisuttiin tunnuksistaan, kuten rististä. Myös esimerkiksi Hämeenlinnan ortodoksikirkko on remontoitu kirjastoksi ja kurssipaikaksi. Jokaisen tilan kohdalla on pohdittava, onko kyseinen paikka seurakuntien toiminnan kannalta niin merkittävä, ettei siitä voida luopua. Tuolloin tilan säilyttämiseen ja mahdolliseen kun nostamiseen varataan määrä raha. 11 KEMIALLISET- JA VESIPESUT Palstalla ratkotaan kirkon jäsenten esittämiä kysymyksiä seurakuntien toiminnasta ja käytännöistä. Voit toimittaa oman kysymyksesi Lappeenrannan seurakuntayhtymän viestintään sähköpostilla marinella. ruutu@evl.fi tai postitse PL 45, Lappeenranta. + ŭŭ ŭ { ŭ 1 ' Ŭ ŭ{{ŭ ŭ ŭ { { {ŬŬ ŭ Pyykkipalvelut Matot Juhla-asut Liinavaatteet Päällysasut TULE TAI SOITA! SINUN PESULASI. KULJETAMME PYYKKISI. Lappeenrannan Pesula Imatran Pesula (Mattojen Vuoksi) Rasilan Pesula Parikkalan Pesula Ratakatu 28 Paperharjuntie 2 Majavantie 11 Opintie $38+(/,0(7 WHNQLVHW DSXYlOLQHHW 0<<17, 982.5$86 $6(118.6(7 +82//27.DUHOLDQ Ŭ ŭ Ŭ Ŭ r 7(/(3$57 R\ 1 ' Ŭ ŭ{ŭ { Standertskjöldinkatu 1, LAPPEENRANTA PUHELINPALVELUAIKAMME MUUTTUU Asiakaspalvelunumeromme palvelee jatkossa ma pe klo Muutos ei vaikuta Kukkuroinmäen jätekeskuksen tai miehite yjen jäteasemien aukioloaikoihin. Lisä etoja: puh , asiakaspalvelu@ekjh., Puheluhinnat: 8,35 snt/puh. + lankapuhelimesta 6,00 snt/min ja matkapuhelimesta 17,17 snt/min (alv. 24 %) MYYMÄLÄKIRPPUTORI Meiltä löydät joka päivä jotain vanhaa uutta Astioita, kodin tekstiilejä sekä lasten osasto. Otamme vastaan lahjoituksia, myös noutopalvelu. LAHJOITUS KIERRÄTYS AVUSTUS Av. ma-pe 10-17, la Puh , Pormestarinkatu 6, Paras tulla kunnon hoitoon! Kolottaako jäseniä, vaivaako stressi, väsymys? Tilaa aika Fysiowiren yksilölliseen hoitoon. Monipuoliset fysikaaliset hoidot. Erikoisosaamisalueita mm: tekonivelleikkauksen jälkeinen kuntoutus alaraajaongelmien ratkaisut hyvälaatuinen asentohuimaus akupunktio lymfahoidot laserhoidot vyöhyketerapia ikääntyneiden fysioterapia ja muut hoidot veteraanikuntoutus koti- ja hoitokotikäynnit a! est s i m u s ti a Ilo ir Alaraajaongelmien tunnistaminen, ehkäisy ja hoito alaraajatutkimus yksilölliset OrthoPodo -tukipohjalliset mobilisaatio liikkuvuuden lisääminen, toiminnalliset harjoitteet, fysikaalinen hoito leikkausta ennen ja jälkeen tarvittava kuntoutus Kliinisellä jalkaterapialla hoidamme: kynnet, kovettumat, halkeamat jne. Meillä voit käyttää/maksaa Omaishoitajien palveluseteleillä! Puh Tietäjänkatu 2, LAPPEENRANTA Yksilöllinen fysioterapia lääkärin lähetteellä. VVO:n vuokra-asunnossa asuminen on turvallista ja asioiminen on helppoa ja vaivatonta. Tutustu monipuoliseen asuntotarjontaamme ja asukasetuihimme: VVO-kotikeskus Koulukatu LAPPEENRANTA Avoinna ma-pe Puh lappeenranta@vvo.fi Yritysnumeroihimme ( xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 senttiä/ puhelu +7,02 senttiä/minuutti ja matkapuhelimesta 8,35 senttiä/puhelu + 17,17 senttiä/minuutti. 10

7 12 YHTYMÄ Seurakuntatervehdys Tammikuu 2014 TYÖNTEKIJÄ HARRASTAA Kun kuva ei voi korvata sanoja Rovasti Mikko Ojanen on toiminut jo toistakymmentä vuotta näkövammaisille suunnatun kuvailutulkkipalvelun kouluttajana. Harrastusta on innoittanut jatkamaan tulkkauksen alati kasvava tarve: modernien elokuvaja teatteriesitysten avaintapahtumat on jo vahvasti visualisoitu. Kuvittele, että seuraat hetken omaa suosikki-tv-sarjaasi silmät kiinni: pystytkö pelkkien repliikkien perusteella aistimaan päähenkilöiden tunnetilat tai tapahtumien syy-seuraussuhteet? Testin suorittamalla ehkä huomaat, että intensiteetti tv-draamassa syntyy nimenomaan kuvakokemuksesta. Taiteen eri muotojen voimakas visualisoituminen on haaste Suomen arviolta näkövammaiselle, johon Näkövammaisten kulttuuripalvelu vastaa kouluttamalla kuvailutulkkeja heidän avukseen. Tulkkaus vaatii harjaantunutta kuvanlukutaitoa, laajaa sanavarastoa, tiivistämisen kykyä sekä symboliikan ymmärtämistä. Ystävälle katsomossa kuiskuttelu ei siis ole kestävä ratkaisu tulkkaustarpeeseen, tarkentaa. Tulkiksi pätevöittävästä koulutuksesta vastaavat kunkin taiteenlajin ammattilaiset työparinaan näkövammainen kouluttaja, kuten Ojanen. Kuulijalle muodostuvan mielikuvan kannalta voi olla iso ero jo siinä, tupakoiko nainen vai polttaako hän sikaria. Mikko Ojasen mukaan kulttuuripalvelu toteutti viime vuonna omin voimin Putous-sarjan sketsihahmojen kuvailun verkkoon. KUVAILUTULKIT sanallistavat sen, mikä ei elokuva- tai teatterimaailmassa tule esiin repliikkien tai äänimaailman kautta. Taidenäyttelyssä tai museossa tulkkaus merkitsee näyttelyn esineistön kuvailemista. Ojanen vakuuttaa, ettei tulkkauksesta ole häiriötä muulle yleisölle. Esimerkiksi teatterissa näkövammaiset saavat tulkkauksen suoraan kuulokkeisiinsa. Tulkkauksessa ratkaisevaa on teokseen tutustuminen ja sen keskeisen merkityksen ymmärtäminen. Jotta kuulijalle pystyy välittämään neutraalisti pientenkin yksityiskohtien merkityksen draaman kaaressa tai teoksen kokonaisuudessa, vaatii työ tulkilta useiden tuntien valmistelua. Kuulijalle muodostuvan mielikuvan kannalta voi olla iso ero jo siinä, tupakoiko nainen vai polttaako hän aistillisuuden ja vallan symbolia sikaria. Ojasen mukaan yleisimpiä vaaran paikkoja kuvailussa ovat jonkin oleellisen seikan huomiotta jättäminen tai yliselittäminen. Tulkin on myös maltettava olla menemättä asioiden edelle eli eväitä ei saa syödä etukäteen. TAIDETEOSTA kuvaillessa huomioidaan ensin sen fyysiset ominaisuudet. Elokuvan, teatteriesityksen tai tv-ohjelman kuvailu tapahtuu ikään kuin uppoutumalla teoksen maailmaan. Näkövammaisten kulttuuripalvelu toivoo, että taidelaitokset kustantaisivat itse kuvailutulkkauksen, vaikka laki ei siihen velvoitakaan. Suurimmat toiveet on nyt asetettu Elokuvasäätiön suuntaan: esimerkiksi Briteissä dvd:ltä löytyy hyvin usein kuvailutulkkaus. Kulttuurin lisäksi voidaan kuvailutulkata periaatteessa mitä vain, esimerkiksi urheilua tai arjen eri tilanteita. Tulkkauksesta hyötyvät näkövammaisten lisäksi myös heikkonäköiset. Mobiililaitteiden kiihkeä kehitys tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia myös kuvailutulkkaukseen. Verkkoon kertyy entistä enemmän valmista, itse poimittavaa materiaalia, kuten selosteita turistinähtävyyksistä. Live-esitystä netti ei kuitenkaan pelasta, sillä kuvailun tarkoituksena on sanallistaa juuri käynnissä oleva tilanne. AAMUKAHVILLA Eläimen arvoinen elämä Löytöeläinkoti ja koirahoitola Tassutarha päivystää vuoden jokaisena päivänä aamusta iltaan. Hylätyn lemmikkieläimen vastaanottamatta jättäminen ei ole tarhalle vaihtoehto edes silloin, kun paikat ovat ääriään myöten täynnä. Seuraava Seurakuntatervehdys Seurakuntatervehdyksen pääsiäisnumero kolahtaa postiluukuista Sillä välin ajankohtaista uutisointia voi seurata esimerkiksi verkossa: Rasseli palkitsee Laura Hölkin pusulla hyvästä hoidosta. Rasseli syö kuin henkensä edestä. Ennen joulua Tassutarhalle tuotu kissa oli löydettäessä kauttaaltaan öljyn peitossa. Se oli niin riutunut, että vain huojui kävellessään. Tassutarhan toiminnasta vastaava Laura Hölkki pelkäsi, ettei Rasseli enää kuntoudu, sillä aliravitsemus tuhoaa nopeasti kissan sisäelimet. Lyhyessä ajassa Rasseli on kuitenkin pulskistunut niin, ettei ulkopuolinen edes hoksaisi ihmetellä sen vointia. Ehkä kissalla todellakin on yhdeksän henkeä. Laiminlyönnistä on seurattava sanktio Tassutarha ottaa vuosittain vastaan noin 200 löytöeläintä. Niistä 75 prosenttia on kissoja ja loput pääosin koiria, mutta joukossa on myös muita pieneläimiä, kuten hamstereita ja kaneja sekä eksoottisempia lemmikkejä, esimerkiksi liskoja. Hölkin mukaan eläinten kierto on tällä hetkellä todella hyvä. Myös kissat alkavat olla vähissä eli kyselyitä tulee enemmän kuin eläimiä on tarjolla. Vaikka Tassutarhalla voidaan iloita siitä, että hoidokeista lähes kaikki pääsevät hyvään uuteen kotiin, pettymyksiltäkään ei voi välttyä. Petu-kissa katosi pian omistajavaihdon jälkeen ja päätyi takaisin löytöeläimeksi. En tunnistanut kissaa, koska ennen niin skrode katti oli kasvoiltaan aivan kapea. Petu oli päästetty ulos, vaikka sitä oli luvattu pitää sisäkissana. Löytökissa tunnistettiin Petuksi mikrosirun avulla, joka asetetaan jokaiseen Tassutarhalle tulleeseen eläimeen. Hölkin mielestä valmisteilla oleva eläinsuojelulain uudistus on tarpeellinen, koska lemmikin laiminlyönnistä koituu harvoin seurauksia. On hyvä, jos teosta rangaistaan edes rahallisesti. Jyrkkä ei pentujen tehtailulle Lappeenrannan ja neljän lähikunnan maksamien kuukausi- ja eläinkohtaisten maksujen lisäksi Tassutarha saa tuloja koirahoitolasta. Nyt äitiyslomalla oleva Hölkki vastaa tavallisesti kahden vakituisen ja yhden harjoittelijan avulla myös Imatran alueen ilta- ja viikonloppupäivystyksestä. Hylätyt eläimet siirtyvät tarhan omistukseen viidentoista vuorokauden jälkeen. Esimerkiksi kissoista vain alle 40 prosenttia haetaan takaisin vanhaan kotiin. Sirutuksen lisäksi eläimet terveystarkastetaan ja rokotetaan. Olemme erityisen tarkkoja, ettemme luovuta sairaita eläimiä eteenpäin. Mahdollisten sairauksien leviämistä ehkäistään myös uusien eläinten karanteeniajalla sekä rahaa ja työtunteja säästävällä tarkalla hygienialla. Hygieniasyistä tarhalle ei voi tulla silittelemään eläimiä, koska pöpöt kulkevat ihmisten käsissä eläimestä toiseen. Valtaosa kissoista myös leikataan. Leikkaus varmistaa, ettei tarhasta lähteviä eläimiä käytetä lisäännyttämiseen. Vielä nykypäivänäkin kuvitellaan, että sellaista on tarjolla, Hölkki ihmettelee. Tassukummit mahdollistaa erikoishoidon Löytöeläinkodin oheen on tämän vuoden alussa perustettu Tassukummit ry -niminen yhdistys, joka kerää varoja pitempiaikaista erikoishoitoa vaativien eläinten kuntouttamiseksi. Tassutarhalla ei valitettavasti ole laittaa omaisuutta yksittäiseen eläimeen, kertoo Hölkki remontin keskeltä. Yhdistyksen myötä eläintä ei tarvitse lopettaa vain sen takia, ettei arvokkaampiin eläinlääkäripalveluihin ole varaa. Tassukummeilla on laajemmat ja monipuolisemmat mahdollisuudet kerätä avustuksia kalliita hoitoja, kuten röntgenkuvia varten. Tassutarha järjestää tänä vuonna myös lemmikkieläinten mikrosirutuspäivän helmikuussa ja maatiaiskissojen leikkauskampanjan maaliskuussa. Tempauksien yhteydessä työntekijät jakavat myös tärkeää eläintietoutta. Tutustu löytöeläinkotiin os. ja yhdistykseen os. Aamukahvipöydässä tavataan paikallisia osaajia, asiantuntijoita ja vaikuttajia. Voit vinkata sähköpostilla fi, kuka olisi mielestäsi seuraava mielenkiintoinen haastateltava. Seurakuntien tulevat tapahtumat löydät kätevästi myös keskiviikon Vartista, perjantain Etelä-Saimaasta sekä Lappeenrannan uutisten verkkolehden kumppanuusosiosta lappeenrannanuutiset.fi/lpr-srk. Tutustu monipuoliseen ja runsaaseen tapahtumatarjontaan ja tule mukaan. Älä unohda myöskään olla kuulolla Iskelmäradion taajuudella 93,5 MHz! Lappeenrannan seurakuntayhtymän vaihde vastaa numerossa