POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI"

Transkriptio

1 POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Hyödynnä hoitoketjuja s. 7 OYS 40 vuotta s Suomen ensimmäinen multimedia-arkisto s. 20

2 Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! 30 vuotta Tervetuloa hyvään hoitoon! Avoimet ovet klo Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. k l li i kk i fii Kakkukahvit Tervetuloa! Puh , Kiviharjunlenkki 7, oulu / Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su kki i kuva Jaakko Ahlstén Ilmoita Pohjanpiirissä! Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaajat ja tekijät päättäjät ja vaikuttajat Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan sairaanhoito piirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaanhoitopiireille, keskussairaaloille ja terveydenhuolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olavi Määttä GSM Seuraava Pohjanpiiri ilmestyy Pohjanpiiri 1/2014

3 Pirjo Kejonen pääkirjoitus Henkilöstömitoituksen päivittäminen ajankohtaista Sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen tulevaisuuteen edellyttää riittävää, ammattitaitoista ja työhön motivoitunutta henkilöstöä. Tarkoituksenmukainen henkilöstön kohdentaminen hoitotarpeiden mukaisesti tukee yhteiskunnan ja sairaanhoitopiirin jäsenkuntien niukentuvien voimavarojen järkevää käyttöä. Hoitohenkilöstön mitoitus vaikuttaa keskeisesti hoitotyön ja koko organisaation tulokseen. Henkilöstömitoituksella tarkoitetaan määrällisesti ja laadullisesti asianmukaisten palveluiden tuottamista riittävät tiedot ja taidot omaavien henkilöiden toimesta. Kun henkilöstöresurssit ovat oikein kohdennettu, voidaan myös vaatia tehokasta ja turvallista toimintaa eli potilaiden hyvää hoitoa. Oikeudenmukainen henkilöstömitoitus on yksi keskeisistä hoitoalan vetovoimatekijöistä. Suomen terveydenhuolto on monenlaisten muutospaineiden alla, mm. terveydenhuollon rakenteita tulisi pystyä uudistamaan tehokkaasti. Tulevina vuosina alalta jää runsaasti työvoimaa eläkkeelle. Näköpiirissä on, että samaan aikaan kun henkilöstön saatavuus vaikeutuu palvelutarpeet näyttävät entisestään kasvavan. Olemme jo ottaneet ensiaskeleet Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 uudistamiseen. Käytännön toimenpiteiden eteenpäinviemiseksi tarvitaan myös järjestelmällistä selvitystä henkilöstömitoituksesta ja sen vaikutuksista. Keväällä 2013 sairaanhoitopiirissä käynnistettiin laaja hoitohenkilöstön mitoitushanke, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilöstön määrästä ja rakenteesta suhteessa toimintaan. Laskennan perustietoina käytettiin yksiköiden hoitopäivä- ja käyntitietoja. Saatua tietoa verrattiin olemassa oleviin henkilöstöresursseihin ja -rakenteeseen. Edellisten tietojen lisäksi kerättiin runsaasti erilaisia taustatietoja, joilla on vaikutus resurssien tarpeeseen. Kerättyjen tietojen pohjalta yksiköille on määritelty optimaalinen henkilöstömäärä tämän hetken tarpeisiin. Tulokset osoittavat, että hoitohenkilöstön mitoituksessa on päivitettävää. Toimenpiteitä käynnistetään jo tämän kevään aikana. Useimmat toimenpiteet vaativat kuitenkin hieman pitemmän ajanjakson toteutukseen. Henkilöstöresurssien kohdennuksen lisäksi tarvitsemme myös muita kehittämistoimenpiteitä mm. hoitotyön opetukseen, prosesseihin ja ammatilliseen työnjakoon liittyen. Lisäksi teknologiaa tulisi pystyä hyödyntämään paljon nykyistä tehokkaammin. Olettehan huomanneet, miten kevään ensimmäiset auringonsäteet tuovat jo valoa. Pimein vuodenaika on takana. n kuva Antti Suistola Pirjo Kejonen Pohjanpiiri 1/2014 3

4 sisältö Pohjanpiiri numero 1 / helmikuu 2014 joka numerossa: 3 Pääkirjoitus: Henkilöstömitoituksen päivittäminen ajankohtaista 5 Työ ja tekijä: Verisuonikirurgia muuttuu ja kehittyy nopeassa tahdissa 26 Ramppa kalakattaa 30 Kiitokset 34 Jos minulta kysytään, niin Muutoksissa tarvitaan strategista ajattelua tässä numerossa: 6 Hyödynnä hoitoketjuja! 10 OYS ensimmäinen Suomessa: Vauvalle henkilötunnus nappia painamalla 11 NordLab kehittää toimintaansa asiakaspalautteen pohjalta 12 Kiinnostus lastenlääkärin työhön ja kirurgiaan tuloksena lastenkirurgi 13 Kuntoutussairaalan sairaalahuolto PPSHP:lle 13 Kulttuuri teemana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumissa 14 Psykoosisairaustutkimusten palkitseminen jatkui 16 Vuoden hoitotyöntekijälle potilastyö on luontevaa ja mieluista 17 Marjo Renko: Yksi viidestä 18 OYS 40 vuotta 20 Suomen ensimmäinen multimedia-arkisto Oulun yliopistolliseen sairaalaan 22 Mojova MOJO sivutuotteena hyvä alainen 25 Vuoden Välkky -palkinto Tehyn ammattiosasto 707:lle 27 Kesärekry kiinnosti 27 OYSin Ravintokeskukselle Sydänliiton Ravitsemuspassi 28 Vuoden opiskelijaohjaaja -tunnustuksen saaneet julkistettiin 31 Uudet dekaanit lääketieteelliseen tiedekuntaan 31 Oulaskankaan sairaalasta Vuoden työssäoppimispaikka 32 Työyhteisöpalkinto vastasyntyneiden teho- ja hoitoyksikön henkilökunnalle 33 Henkilöstöedustajan mietteitä: Mistä tulemme, missä olemme ja mihin menemme? 35 Ikimuistoinen itsenäisyyspäivä 20 Pohjanpiiri 39. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén Martti Ahlstén Jaakko Ahlstén Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP Sylvi Savolainen, PPSHP Tiina Mäki, PPSHP Pekka Huovinen, PPSHP Jukka Veijola, PPSHP sivunvalmistus Marika Määttä, Erweko (taitto) Anne Arvio, Erweko (kuvat) Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS Osoitteen muutokset Ilmoitukset Olavi Määttä Pohjanpiiri ilmestyy v Nro Nro Nro Nro Nro Painopaikka Erweko Oy KANNEN KUVA Pekka Huovinen

5 Teksti Liisa Ahlstén Kuva Tiina Mäki työ ja tekijä Verisuonikirurgia muuttuu ja kehittyy nopeassa tahdissa Leikkaussalissa työskentely on Pekka Romsille, niin kuin kirurgeista useimmille, mukavaa käsityötä, jossa työn jälki näkyy välittömästi. Os a s t o n y l i l ä ä k ä r i Pekka Romsi on toiminut 13 vuotta thorax- ja verisuonikirurgina. Hän on viimeisiä kirurgeja Suomessa, jotka suorittivat yhteisen thorax- ja verisuonikirurgian spesialiteetin vuosituhannen vaihteessa, sen jälkeen sydän- ja rintaelinkirurgia eriytyi verisuonikirurgiasta omaksi erityisalakseen. Nykyisin hän tekee pääasiassa verisuonikirurgiaa. Verisuonikirurgi hoitaa mm. alaraajojen ahtauttavaa valtimotautia, vatsaaortan aneurysmaa eli pullistumaa, kaulavaltimoahtaumaa tai suonikohjutautia sairastavia. Työ on motivoivaa. Jos jalkojen valtimoahtaumataudista kärsivän raaja saadaan säästettyä amputaatiolta leikkaushoidon avulla tai kun vatsa-aorttapullistuman repeämä saadaan hoidettua niin, että potilas pysyy elävien kirjoissa, voi kirurgi olla tyytyväinen, Pekka Romsi toteaa. Potilasmäärät kasvavat Kirurgi saa palautteen työstään heti, lääkehoidon tuloksia joutuu odottamaan viikkoja tai jopa kuukausia. Vaikka onkin kyse vain verisuonista, työ on monipuolista. Monenlaiset, jatkuvasti kehittyvät hoitomenetelmät pitävät yllä kiinnostusta. Verisuonikirurgit tekevät yhteistyötä mm. toimenpideradiologien kanssa ja tapauksesta riippuen hoidoksi valitaan joko verisuonirekonstruktio, ohitusleikkaus, suonen sisäinen, endovaskulaarinen, hoito tai näiden jonkinlainen yhdistelmä, Pekka Romsi kertoo. Verisuonikirurgin potilaat ovat usein iäkkäitä ja monisairaita, keski-ikä heillä on yli 70 vuotta. Työn suurimmat haasteet liittyvät juuri tähän. Toimenpidettä valitessa pitää miettiä, mistä potilas parhaiten hyötyy Valitaanko konservatiivinen hoitolinja vai iäkkäälle potilaalle riskialtis toimenpide. Kestääkö hän sitä? Ja kumpi helpottaa hänen kokonaistilannettaan paremmin? Ongelmana hänen mukaansa on myös se, että hoitoon tullaan liian myöhään. Verisuonitauti on kehittynyt jo niin pitkälle, että raajaa ei pystytä pelastamaan, vaikka kuinka yrittäisi. Se on pettymys sekä potilaalle että lääkärille. Verisuonikirurgiassa potilasmäärät tulevat vuosi vuodelta kasvamaan, kun verisuonitaudit ja diabetes väestön ikääntymisen myötä lisääntyvät. Erikoislääkärin virkoja ja koulutettavia lääkäreitä tarvitaankin Pekka Romsin mukaan jatkossa entistä kipeämmin. Osastonylilääkärinä hän näkee verisuonikirurgian kehittämisen olennaisena osana työtään. Esimerkiksi suonen sisäisen ja kirurgisen hoidon yhdistelmät valtaavat alaa ja siinä kehityksessä meidän pitää pysyä mukana, hän pohdiskelee. n Pohjanpiiri 1/2014 5

6 6 Pohjanpiiri 1/2014

7 Teksti Martti Ahlstén Kuva Tiina Mäki HyödYNNä hoitoketjuja! Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) suunnittelee ja päivittää hoitoketjuja aktiivisesti. Ketjujen tasosta kertoo paljon se, että niitä käydään lukemassa runsaasti muualta Suomesta. PPSHP:n alueella toimivien lääkäreiden toivottaisiin hyödyntävän hoitoketjuja tehokkaammin. Pohjanpiiri 1/2014 7

8 kuva Tiina Mäki Hoitoketju on alueellinen ohje sille, miten tiettyä sairautta potevien hoito ja siihen liittyvä työnjako kannattaa järjestää. Tavoitteena on turvata hoidon tarkoituksenmukaisuus ja sujuvuus yli organisaatiorajojen sekä yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja selkiyttää hoidon porrastusta. Hoitoketjut pohjautuvat näyttöön perustuvaan lääketieteeseen ja käypähoito suosituksiin. Ne julkaistaan Terveysportin tietokannoissa, joista lääkäreiden on mahdollista käydä niitä lukemassa Hoitoketjuja on julkaistu Terveysportissa kaikkiaan yli 550. Määrät vaihtelevat alueellisesti. On sairaanhoitopiirejä, joissa hoitoketjuja on julkaistu vain muutama. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on hoitoketjutyössä aktiivisin, sillä se on julkaissut noin 150 ketjua. Tuoreimmat ovat aivolisäkekasvaimien hoitoketju OYS-ervalla, Cushingin taudin alueellinen hoitoketju ja tuberkuloosin hoitoketju Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Hoitoketjujen vuosittainen päivitys on parhaillaan käynnissä. Hyviä luetaan laajasti PPSHP:n hoitoketjuvastaava, osastonylilääkäri Matti Nuutinen sanoo, että hoitoketjut ovat alueellisia, koska käytännön järjestelyt maan eri osissa vaihtelevat. Ne voivat vaihdella jopa sairaanhoitopiirien sisällä. Siksi sairauksille ei voi tehdä yhtä, valtakunnallista hoitoketjua. Hyviä hoitoketjuja kuitenkin luetaan laajemmin kuin omalla alueella. Duodecimin tilastojen mukaan Terveysportissa julkaistuja hoitoketjuja oli luettu viime vuonna lokakuun puoleen väliin mennessä kertaa. Näistä lukukerroista runsas eli 37 prosenttia oli kohdistunut PPSHP:n hoitoketjuihin. Nuutisen mukaan numerot kertovat sen, että PPSHP:n hoitoketjuja pidetään lääkäreiden keskuudessa hyvinä. Kun samasta tilastosta katsotaan pelkästään PPSHP:n hoitoketjuja, niiden lukijoista vain kuusi prosenttia oli alueen omia ja 94 prosenttia muualla Suomessa toimivia lääkäreitä. Tämä saa Matti Nuutisen mietteliääksi. Näyttää siltä, että hoitoketjumme tunnetaan paremmin muualla. Asiantilaan pitäisi saada korjaus. PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö teki viime kesänä hoitoketjujen tunnettuutta ja kehittämistä koskevan kyselyn. Vastauksia tuli vähän, vain vajaa 20 prosenttia. Koulutusylilääkäri Mauri Laakso arvelee yhdeksi syyksi ajankohdan, sillä lomakau- Sähköisten palveluiden kehittyminen tulee muuttamaan hoitoketjuja. si oli jo alkanut. Toinen syy on hänen mielestään kohdentaminen. Koska meillä ei ole laajaa osoiterekisteriä, kysely jouduttiin lähettämään johtaville lääkäreille, joista kaikki eivät itse tee kliinistä työtä eikä heidän tarvitse tuntea hoitoketjuja kovin hyvin. Heille tulee paljon erilaisia kyselyjä emmekä ilmeisesti onnistuneet herättämään tarpeeksi suurta mielenkiintoa, Laakso pohtii. Hoitoketjuja koskeva kysely uusitaan lähikuukausien aikana. Hyvä käytännön työväline Läheskään kaikista sairauksista ei tarvita hoitoketjuja. Niitä laaditaan useimmiten sellaisista sairauksista, jotka koskevat suuria potilasryhmiä. Tällaisia sairauksia voivat olla esimerkiksi astma, allergia tai diabetes. Matti Nuutisen mukaan hoitoketjuja on monentasoisia ja jotkut niistä on tehty koko yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelle. Osa ketjuista on tehty nopeasti, osaa on työstetty suuressa ryhmässä pitkiä aikoja. Kun tarkastellaan kaikkia Suomessa julkaistuja ketjuja, lopputulos ei hänen mielestään ole aina suhteessa valmisteluun käytettyyn aikaan. Joskus hoitoketjusta tulle niin laaja dokumentti, että käytännön hoitotilanteessa sitä ei pysty lukemaan saatikka omaksumaan. Mauri Laakson mukaan tavoitteena pitäisikin olla, että hoitoketju on hyvä käytännön työväline. Yleislääkäri joutuu hallitsemaan niin laajan kentän, että hän ei voi mitenkään muistaa ulkoa kaikista diagnooseista, mitä niiden kohdalla on sovittu. Harvinaisemmissa sairauksissa hän ei aina välttämättä muista, mitä tutkimuksia voidaan tehdä perusterveydenhuollossa ja mitkä pitää tehdä erikoissairaanhoidon puolella, Laakso selvittää. Myös potilaille on helpompaa, kun oikeat asiat tehdään 8 Pohjanpiiri 1/2014

9 kuva Tiina Mäki oikeaan aikaan. Varsinkin jos asuu syrjäseudulla, arvostaa sitä, että selviää mahdollisimman vähällä matkustamisella. Sähköiset palvelut muuttavat hoitoketjuja Esimerkkinä hyvästä hoitoketjusta Matti Nuutinen ja Mauri Laakso mainitsevat lasten kastelun. Kyseessä on diagnoosi, joka tulee lääkärin kohdalle harvoin. Kun hän epäilee tällaista vaivaa, hän voi tarkistaa hoitoketjusta, millaisilla eri tavoilla tällainen ongelma ilmenee ja miten menetellään, jotta prosessi etenee oikeassa järjestyksessä. Missä vaiheessa pitää tehdä lähete erikoissairaanhoitoon? Mitä lähetteessä pitää olla?, he kertovat. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisemat hoitoketjut ovat saaneet kiitosta siitä, että niissä on hyvin kattavat yhteystiedot. Jos hoitoketjua lukevalla lääkärillä on tarve kysyä jostakin asiasta tarkemmin, hoitoketjusta löytyvät kaikki ketjussa mukana olevat organisaatiot ja asiantuntijat yhteystietoineen. PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön johtaja Päivi Hirsso näkee, että sähköisten palveluiden kehittyminen tulee muuttamaan hoitoketjuja. Sähköisissä palveluissa kansalainen on aktiivinen toimija. Nyt tilanne on se, että terveydenhuollon ammattilainen tietää, missä ihmisen senhetkistä ongelmaa voidaan parhaiten hoitaa ja hän käyttää apunaan hoitoketjuja. Tulevaisuudessa kansalaiset itse tietävät enemmän vaivoistaan ja siitä, minne pitää hakeutua ja he haluavat myös vaikuttaa hoitoa koskeviin päätöksiin, Hirsso pohtii. Terveydenhuollon ammattilaisten resurssit eivät kuitenkaan riitä hoitotyön lisäksi mittavaan kansalaisten ohjaamiseen. Siksi sähköisten järjestelmien pitäisi olla sellaisia, että ne ohjaavat ihmisiä. Siksi myös hoitoketjujen pitää muuttua kansalaislähtöisemmiksi. Hän muistuttaa, että ihmisten hoitamisessa ei ole kyse pelkästään terveydenhuollosta vaan hyvin usein myös sosiaalityöstä. Myös tämä pitäisi ottaa huomioon hoitoketjutyötä kehitettäessä. n Hoitoketjussa lasten pitkittynyt yskä ja astma suositellaan lapsen lähettämistä erikoissairaanhoitoon tutkittavaksi, kun hänellä on toistuvia tai vaikeita hengitysoireita ja hänelle harkitaan pitkäaikaista lääkitystä. Kuvassa selvitetään lapsen keuhkojen toimintaa impulssioskillometriatutkimuksen avulla OYSin lastenklinikalla. kuva Martti Ahlstén Kriittisesti sairaan tai vammautuneen aikuispotilaan hoidon järjestämisestä Pohjois-Suomessa on julkaistu koko OYSin erityisvastuualueen (erva) kattava hoitoketju. Se voitti lääkäriliiton laatupalkinnon vuonna Tässä on käynnissä hoitoketjun auditointityöryhmän kokous. Ryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Tero Ala-Kokko (vasemmalla keskellä), kertoo, että ervan kaikkiin sairaaloihin tehdään säännöllisesti auditointikäyntejä hoitoketjun kehittämiseksi ja laadun varmistamiseksi. Pohjanpiiri 1/2014 9

10 Teksti Martti Ahlstén KUVA Tiina Mäki OYS ensimmäinen Suomessa Vauvalle henkilötunnus nappia painamalla Ensimmäinen suomalainen vauva sai reaaliaikaisen henkilötunnuksen syyskuussa Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS). Hoidon laatu paranee. Väestörekisterikeskus (VRK) tavoittelee valtakunnallista kattavuutta. Kun lapsi syntyy, hänelle annetaan sairaalassa väliaikainen henkilötunnus. Sen jälkeen tieto syntymästä lähetetään VRK:lle, joka tekee virallisen tunnuksen ja lähettää sen sairaalalle. Aikaa tähän prosessiin menee arkipäivisin noin yksi vuorokausi. Suunnittelija Ari Häkkilä VRK:lta sanoo, että Väestörekisterikeskus on nyt uudistanut tietojärjestelmiään siten, että lapselle saadaan virallinen henkilötunnus automaattisesti heti, kun sairaala tekee syntymäilmoituksen. Uutta käytäntöä on pilotoitu OYSissa, ja sen on ottanut käyttöön myös Oulaskankaan sairaala. VRK:n tavoitteena on saada käytäntö levitettyä kaikkiin synnytyssairaaloihin. Usea järjestelmätoimittaja ja sairaala on ollut kiinnostunut. Meidän hyötymme tästä on se, että palvelumme parantuu, kun keskeiset asiakkaat, esimerkiksi Kela, saavat sähköisen tunnuksen heti käyttöönsä, Häkkilä sanoo. Eroon kopioimisesta, leikkaamisesta ja liimaamisesta Tietojärjestelmäasiantuntija Hannele Lindeman OYSista sanoo, että virallinen henkilötunnus on tietojärjestelmien kannalta oleellinen, jotta kaikki tiedot saadaan siirtymään helposti ja luotettavasti järjestelmästä toiseen. Nyt se saadaan lapselle heti syntymän jälkeen nappia painamalla. Osastonsihteeri tai kätilö kirjaa syntymän sairaalan tietojärjestelmään, ja kun kirjaus on hyväksytty, järjestelmä pyytää tunnusta VRK:lta automaattisesti. VRK:n järjestelmä puolestaan tekee tunnuksen ja lähettää sen automaattisesti takaisin sairaalaan. Prosessi kestää vajaan minuutin. Ennen kuin uusi järjestelmä otettiin käyttöön, sitä testattiin pitkään sen varmistamiseksi, että tiedot kirjautuvat oikein. Myös käytettävyyttä testattiin ja kehitettiin ennen varsinaista käyttöönottoa, Lindeman kertoo. Osastonsihteeri Erja Iljina sanoo, että vanhassa toimintatavassa yhden vuorokauden viive tarkoitti teknistä viivettä. Toiminnallisesti viive oli pitempi. Syynä oli se, että kun lapsesta kirjattiin tietoja väliaikaisella tunnuksella, ne eivät siirtyneet automaattisesti potilaskertomukseen sen jälkeen, kun virallinen tunnus oli saatu. Meidän piti kopioida tietoja väliaikaisen tunnuksen alta ja siirtää niitä potilaskertomukseen ja liimailla tarroja tulostettuihin asiakirjoihin. Väliaikainen henkilötunnus piti aina erikseen yhdistää ja tallentaa lopulliseen henkilötunnukseen, Iljina kertoo. Myös väliaikaisella henkilötunnuksella kirjattu hoitotyön yhteenveto jouduttiin kopioimaan ja liittämään viralliselle henkilötunnukselle ennen neuvolaan lähettämistä. Tämä vei toisinaan aikaa, eikä sitä aina päästy tekemään heti ennen kun virallinen tunnus saatiin. Vauva lähti usein kotiin väliaikaisen tunnuksen kanssa. Perusterveydenhuoltoon, neuvolaan, lähetettävän lapsen hoitopalautteen tiedon siirto saattoi kestää 1 5 päivää, koska kaikki palautteet neuvolaan lähetettiin lapsen virallisella henkilötunnuksella, Iljina sanoo. Paljon hyötyjä Reaaliaikaisessa järjestelmässä vauvalle muodostuu potilaskertomus heti virallisella henkilötunnuksella ja kaikki häntä koskeva tieto kirjautuu suoraan siihen ilman välivaiheita. Reaaliaikainen henkilötunnus lisää siten hoidon laatua ja vähentää virhemahdollisuuksia. Iljinan mukaan lapsesta saattaa kertyä joskus hyvinkin paljon tietoa lyhyessä ajassa. Uusi käytäntö myös vähentää osastolla työskentelevien kirjaamistyötä ja Tämä pienokainen syntyi Oulaskankaalla ja sai virallisen henkilötunnuksen välittömästi, koska Oulaskangas otti reaaliaikaisen henkilötunnuksen käyttöön heti OYSin jälkeen. Asian hoiti kätilö Sini Lankosaari. antaa lisää aikaa muuhun työhön. Sähköistä lääkemääräystäkään (ereseptiä) ei saa kirjoittaa väliaikaiselle henkilötunnukselle. Osastonhoitaja Tiina Kemppaisen mukaan reaaliaikainen syntymäilmoitus on pitkän prosessin tulos ja hyvä päätös. Nyt käytössä olevasta uudesta toiminnasta hyötyvät synnytysosaston lisäksi lapsivuodeosastot, lastenosastot sekä perusterveydenhuolto. Myös kaikki laboratoriotutkimukset saadaan tilattua virallisella henkilötunnuksella. Uusi käytäntö siis helpottaa myös laboratorion henkilökuntaa, kun he tulevat osastolle ottamaan näytteitä vastasyntyneestä, Kemppainen sanoo. n 10 Pohjanpiiri 1/2014

11 Teksti Liisa Ahlstén KUVA Tiina Mäki NordLab kehittää toimintaansa ASIAKASPALAUTTeen POHJALTA Jo aikaisemmin kerätyn kirjallisen palautteen pohjalta tiedämme, että asiakkaat eivät ole aivan tyytyväisiä odotusaikojen pituuteen. Syystä tai toisesta he eivät ole päässeet näytteenottoon juuri heille varattuna aikana, ylihoitaja Riitta-Liisa Heikkilä sanoo. NordLabissa on toiminnan kehittämiseksi muodostettu yhdeksän osaamisaluetta, joista kliinisen laboratoriohoitotyön, näytteenoton ja asiakaspalvelun osaamisalueen yhtenä tärkeänä tehtävänä on kehittää asiakaspalvelua. Tammikuussa aloitimme Happy or Not -pilotin, jotta saisimme selville, ovatko mm. odotusajat joinakin tiettyinä päivinä tai kellonaikoina tavallista pidemmät. Pilotin avulla pyrimme reagoimaan palautteeseen mahdollisimman nopeasti, hän kertoo. Reaaliaikaisella palautteella toivotaan päästävän tilanteeseen, jossa näytteenottajia on tarpeeksi suhteessa potilaisiin. Joidenkin potilaiden, esimerkiksi lasten kanssa saattaa näytteenotossa mennä pidempään kuin keskimäärin aikuisten kanssa. Haasteena onkin määritellä keskimääräinen potilasmäärä, jonka yksi hoitaja voi tunnin aikana ottaa vastaan, niin että aikataulu ei kuitenkaan mene näytteenottajaa ajatellen liian tiukaksi. Ohjeistusten yhtenäistäminen Muutamaan NordLab Oulun näytteenottopisteeseen on tammikuun aikana ilmestynyt asiakaspalautteen keräämiseen tarkoitettu automaatti Happy or Not. Reaaliaikaisella palautteen keräämisellä pyritään reagoimaan asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman pienellä viiveellä. Osaamisalueen sisällä on näytteenotolle perustettu oma työryhmä, jonka tehtävänä on näytteenoton ohjeistuksen yhtenäistäminen ja yhteisten pelisään töjen vieminen jokaiseen aluelaboratorioon ja näytteen ottopisteeseen. Osa ohjeista, esimerkiksi laskimonäytteenotto-ohje ja potilaan tunnistaminen -ohje, on jo lähes valmiina. Muita ohjeita tullaan yhtenäistämään tämän vuoden aikana, Riitta-Liisa Heikkilä kertoo. Myös näytteenoton perehdyttämisohjeet yhtenäistetään. Kun kaikissa laboratorioissa on yhtenäiset ohjeet, perehdyttäminen uuteen työpisteeseen on helpompaa, jos laboratoriohoitaja vaikka vaihtaa laboratoriosta toiseen. Rekrytoinnin haasteet Rekrytointi tulee olemaan niin laboratorioalalla kuin muuallakin terveydenhuollossa suuri tulevaisuuden haaste. Laboratoriohoitajat, joiden tutkintonimike on bioanalyytikko, on suurin yksittäinen laboratorioiden ammattiryhmä. Vuoteen 2025 mennessä laboratoriohoitajia jää NordLabin alueella eläkkeelle yli 200. Uusia hoitajia siis tarvitaan. NordLabin tavoitteena onkin olla houkutteleva tulevaisuuden työnantaja. Oulun seudun ammattiopistossa lähihoitajat voivat valita tutkinnon valinnaiseksi osaksi näytteenoton ja asiakaspalvelun. Alalle kouluttautuneet lähihoitajat voivat Riitta-Liisa Heikkilän mukaan hyvin toimia laboratoriohoitajan työparina esimerkiksi terveyskeskuslaboratoriossa. NordLab Oulussa on jo tälläkin hetkellä lähihoitajia vakinaisessa työsuhteessa. Opiskelijat ovat tulevaisuuden voimavara. Viime keväänä meillä oli ensimmäistä kertaa lähihoitajaopiskelijoita harjoittelussa, tänä keväänä heitä on tulossa lisää, hän sanoo. Jotta opiskelijaohjaus toimisi mahdollisimman jouhevasti, on jokaisessa työpisteessä nimetty opiskelijaohjaaja. Koska laboratorioita ja näytteenottopisteitä on useita, myös opiskelijaohjauskäytännöt on tarkoitus yhtenäistää NordLab:n alueella. n Ylihoitaja Riitta-Liisa Heikkilä ja osastonhoitaja Raija Hallikainen esittelevät Avohoitotalon R-kerroksen aulassa olevaa palauteautomaattia. He toivovat että asiakaspalautteita saataisiin entistä runsaammin. Pohjanpiiri 1/

12 n Näyttävät akvaariokalat ilahduttavat sekä Willy Serloa että hänen pikkupotilaitansa. Hänen 60-vuotispäiväänsä juhlittiin marraskuussa juhlasymposiumin merkeissä. Teemana olivat lasten tapaturmat. Teksti Liisa Ahlstén KUVA Sylvi Savolainen Kiinnostus lastenlääkärin työhön ja kirurgiaan tuloksena lastenkirurgi Professori Willy Serlon kuukausi Oulussa on venähtänyt jo yli kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Työ lasten kanssa on jaksanut innostaa ja kiinnostaa. Se on palkitsevaa ja tulokset näkyvät nopeasti lasten nopean toipumisvauhdin takia. Opiskeluaikana en oikein tiennyt haluanko lastenlääkäriksi vai kirurgiksi, mutta kun huomasin, että nämä kaksi alaa voi yhdistää, minusta tuli lastenkirurgi, Willy Serlo kertoo. Valtaosa lastenklinikan leikkauksista on pieniä nivustyrä yms. leikkauksia, mutta välillä hän on päässyt OYSissa tekemään myös dramaattisempaa sydänkirurgiaa. Nyt kaikki lasten sydänleikkaukset on keskitetty Helsinkiin, mutta toinen kiinnostava kohde, lasten kallokirurgia, on tullut tilalle. Oulun craniofaciaalikirurginen keskus, joka hoitaa lasten synnynnäisiä kallon epämuodostumia, tekee myös uraauurtavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ala kehittyy voimakkaasti, ja uusia leik- 12 Pohjanpiiri 1/2014

13 uutisia kausteknisiä sovelluksia ja työvälineitä kehitetään vilkkaasti. Olemme olleet yhdessä Tampereen biomateriaalikeskuksen kanssa kehittämässä kudokseen liukenevia muoveja, jotka soveltuvat lasten kallokirurgiaan, Willy Serlo kertoo. Yhteistyö oululaisen Mectalent Oy:n kanssa on myös ollut hedelmällistä. Heidän kanssaan olemme kehittäneet implantteja, laajenninlaitteita, joiden avulla pään muotoa voidaan hiljalleen muuttaa, ja pääkopan tilavuutta kasvattaa, niin että aivoille tulee tarpeeksi tilaa kasvaa ja kehittyä. Suomessa syntyy vuosittain noin lasta, joilla on kallon epämuodostuma. Vielä 30 vuotta sitten kaikkia lapsia, joilla tällainen epämuodostuma oli, pidettiin automaattisesti kehitysvammaisina. Nyt hoitojen kehityttyä heistä tulee veronmaksajia, Willy Serlo toteaa. Lastenkirurgi hoitaa koko perhettä Olipa lapsen leikkaus pieni tai iso, on heidän lapsensa nukutus ja leikkaaminen vanhemmille usein ainutkertainen ja pelottava asia. He ovat huolissaan lapsestaan ja heille pitää Serlon mukaan usein selittää asiat moneen kertaan. Eivät vanhemmat hänen mielestään hankalia ole, mutta työläitä. Heidän kanssaan pitää jaksaa puhua ja heitä pitää kuunnella, mutta kaikille kirurgeille se ei oikein sovi. Minulle yhteistyö vanhempien kanssa on kuitenkin aina ollut helppoa ja luontevaa. Yksi huolestuneiden vanhempien ja jännittyneiden lasten kohtaamisen apukeino, lastenklinikan akvaario, on vuosien varrella kokenut kovia. Sitä on siirrelty paikasta toiseen. Muutamat tihutyön tekijät ovat vieneet kaloja hankeen ja yksi pikkupotilas syötti hyvässä uskossa kaloille vaahtokarkkeja ja salmiakkia, sillä seurauksella, että kalat kuolivat. Mutta nyt remontin jälkeen A6 aulassa on taas komea akvaario, Sähköteknikoiden killan lahjoitus, jonka näyttävät kalat ovat akvaarioharrastajien lahjoittamia. Kaikki lapset samassa sairaalassa Suomessa kirurgiset lapsipotilaat hoidetaan lastensairaalassa, Siitä on kiittäminen Arvo Ylppöä, joka oli asettanut Helsingin lastenklinikalle tulemisensa ehdoksi sen, että rakenteilla olevasta sairaalasta tulee sellainen, että siellä hoidetaan kaikkia lapsia, myös kirurgisia potilaita. Willy Serlon mukaan on hyvä, että lapset hoidetaan lasten sairaalassa, jossa infrastruktuuri ja perushoito on suunniteltu lapsille. Siellä on lasten hoitoon erikoistuneet lääkärit ja hoitajat, välineet on suunniteltu lapsia ajatellen, henkilökunnalla on koulutusta ja kokemusta, eivätkä lapset ole siroteltuna ympäri sairaalaa niin, että sydänlapset ovat sydänteholla ja ortopediset lapsipotilaat jossain traumateholla, niin kuin monessa muussa maassa. Willy Serlon päätehtävä tällä hetkellä on uuden lastenkirurgipolven kouluttaminen. Ja senhän pitää olla edellistä parempi, hän myhäillen toteaa. Ala on alkanut sydän- ja plastiikkakirurgian sekä ortopedian jälkeen kiinnostaa nuoria lääkäreitä. Olemme myös kouluttaneet virolaisia lääkäreitä kallokirurgiaan sekä täällä Oulussa että paikanpäällä Virossa, josta meille on myös tullut potilaita. Tarkoitus on, että he vuoteen 2015 mennessä ovat omavaraisia, hän kertoo. Yllättävää kyllä, potilaiden pienuus ei ole lastenkirurgille ongelma. Sen sijaan potilaiden koon vaihtelu tuo haastetta, kun pienimmät painavat 400 grammaa ja suurimmat 140 kiloa. Meillä on myös kova työ pysyä mukana välineurheilussa, kun koko ajan tulee uutta tekniikkaa, hän toteaa. n Kuntoutussairaalan sairaalahuolto PPSHP:lle Oulun kaupungin omistama Oulun seudun kuntoutussairaala Oy ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ovat tehneet sopimuksen, jonka perusteella kuntoutussairaalan sairaalahuolto siirtyi sairaanhoitopiirin vastuulle vuodenvaihteessa. Sairaalahuoltopalvelut sisältävät tilojen puhtaanapidon, po- tilaille tarjottavat ateriapalvelut, lähtevän potilaan vuodehuollon sekä sovitut avustamistehtävät. Järjestelyn yhteydessä viisi vakituista ja kolme määräaikaista kuntoutussairaalan työntekijää siirtyi sairaanhoitopiirin palvelukseen. n Kulttuuri teemana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumissa Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi järjestetään 1.4. Oulun pääkirjaston Pakkala-salissa, Kaarlenväylä 3. Tämän vuoden teema on taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset. Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi järjestetään nyt seitsemättä kertaa. Hyvinvointifoorumi on maakunnallisen hyvinvointiohjelman tärkeä vuosittainen tapahtuma. Ohjelman taustalla on näkemys, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon asia vaan se kuuluu kaikille toimijoille Tämän vuoden Hyvinvointifoorumin teemaksi valittiin kulttuuri siksi, että sillä katsotaan olevan merkittävä rooli kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Kulttuurin ja taiteen keinoin voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätä osallisuutta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Päivän aikana teemaa lähestytään tarkastelemalla taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ja hyviä käytäntöjä elämänkaariajattelun kautta. Hyvinvointifoorumin järjestää Pohjois-Pohjanmaan liitto yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunnan kanssa. n Pohjanpiiri 1/

14 Teksti Jaakko Ahlstén KUVA Niina Keränen & Jani Moisala Psykoosisairaustutkimusten PALKITSeminen JATKUI Viime vuonna terveydenhuollon tukisäätiön myöntämän apurahan sai Jouko Miettusen johtama psykoosisairauksien riskitekijöiden aikatrendien ja yhteisvaikutusten tutkimus. Kuten moni muukin apurahalla tuettu tutkimus, Miettusen työryhmä käyttää ainutlaatuista syntymäkohorttia tietolähteenään. Kuvassa takarivissä keskellä Jouko Miettunen, eturivissä äärimmäisenä oikealla Erika Jääskeläinen. Kuvassa olevista myös emeritusprofessori Matti Isohanni (takana 2. vasemmalta), professori Juha Veijola (takana 2. oikealta) ja dosentti Pirjo Mäki (takana 1. oikealta) ovat tehneet runsaasti skitsofrenian riskitutkimusta. Oulun yliopiston kliinisen epidemiologian professori Jouko Miettunen kertoo, että Pohjois-Suomessa psykoottiset sairaudet, kuten skitsofrenia, ovat ovat yleisempiä kuin muualla Suomessa ja keskimäärin maailmalla. Maailmalla skitsofrenian yleisyys on alle prosentin, Suomessa noin prosentti, mutta Pohjois-Suomessa noin 1,8 prosenttia. Kaikkien psykoosien esiintyvyys voisi olla jopa neljästä viiteen prosenttia, mikä on jo kohtalaisen iso osa väestöstä, Miettunen sanoo. Miettusen mukaan Pohjois- Suomessa ja nimenomaan Oulussa psykoosisairauksien ja skitsofrenian tutkimisella onkin jatkuvuutta. Kaksi vuotta sitten saman apurahan sai Oulun työterveydessä työskentelevä psykiatriaan erikoistuva lääkäri, dosentti Erika Jääskeläinen tutkimuksestaan skitsofrenian taudinkulusta ja ennusteesta (Pohjanpiiri 2/2013). Jääskeläinen on mukana myös Miettusen tutkimuksessa. Pitkäaikaistutkimus mahdollistaa aikatrendien tutkimisen Pohjois-Suomessa kerätyt kaksi syntymäkohorttiaineistoa vuosina 1966 ja 1986 syntyneistä henkilöistä antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä pitkittäistutkimusta, eli tutkimusta jossa kerätään tietoja etenevästi. Kaksi samankaltaista kohorttiaineistoa mahdollistaa myös riskitekijöiden aikatrendien muutosten tutkimisen. Osa riskitekijöistä voi muuttua ajan kuluessa joko harvinaisemmiksi tai yleisemmiksi. Esimerkiksi terveydenhuollon parantuessa synnytyskomplikaatioiden määrä voi kahdenkymmenen vuoden aikana vähentyä, kun taas kannabiksen käyttö tuona aikana lisääntyy. Vertaamalla näitä tekijöitä kahtena eri ajanjaksona nähdään aikatrendien merkitys psykoosien määrän kehittymisessä, Miettunen sanoo. Paitsi psykoosiin sairastuneet, myös he, jotka eivät ole sairastuneet ovat Miettusen mukaan tärkeitä tutkimuksen kannalta. Heidän avullaan voidaan määritellä riskitekijöiden yhdistelmien vaikutuksia. Vanhempien psykoottinen sairaus on ehkä suurin riskitekijä psykoosisairauksissa ja voi olla, että sukurasitus yhdessä jonkun muun tekijän kanssa voi kasvattaa riskiä suuresti, Miettunen pohtii. Tietoa kerääntyy jatkuvasti Syntymäkohorttiaineiston 46- vuotisseuranta päättyi juuri, ja nuoremman kohortin tutkimus psykoosien osalta on vasta alussa. Miettusen mukaan nuorempi polvi on kuitenkin vasta pääse- mässä ikään, jossa sairastumisriski kasvaa ja se jatkuu pitkään. Tämän takia aineistoa kertyy jatkuvasti lisää. Vanhemmasta kohortista on jo laaja aineisto. Siinä psykoosiin sairastuneita on noin 300, eli 2,9 prosenttia on sairastunut tai sairastaa psykoottista sairautta. Tämän olemassa olevan aineiston perusteella psykoosiriskeistä on jo tehty useita julkaisuja väitöskirjojen ja tutkimusten muodossa, Miettunen sanoo. Miettusen mielestä tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää kliinisessä työssä, kuten kyselemällä potilailta altistusta riskitekijöille. Hänen mukaansa sovellusten käyttöönotto tulee kuitenkin olemaan hidasta. n Osa riskitekijöistä voi muuttua ajan kuluessa joko harvinaisemmiksi tai yleisemmiksi. 14 Pohjanpiiri 1/2014

15 Heparbase ja Renbase Oikea annos maksaja munuaispotilaalle Terveysportin lääkehoidon tukitietokannat Heparbase ja Renbase sisältävät tiedon yli lääkeaineen antotapakohtaisesta annostuksesta ja käytön turvallisuudesta maksan ja munuaisten vajaatoiminnan eri vakavuusasteissa. Myös lääkkeiden maksa- ja munuaistoksisuus on kerrottu. Munuaisten vajaatoimintaa esiintyy yli 10 %:lla väestöstä ja kolmasosalla yli 65-vuotiaista, mikä pitää huomioida useiden lääkkeiden annosta määritettäessä. Toisaalta useat lääkkeet metaboloituvat myös maksan kautta ja voivat tuottaa ongelmia kirroosipotilaille. Ongelmapotilaiden lääkkeiden oikea annos on helposti tarkistettavissa näistä tietokannoista.

16 Teksti Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Hallintoylihoitaja Pirjo Kejosen (oik.) mukaan Vuoden hoitotyöntekijää arvioidaan eettisen osaamisen perusteella eli miten eettisyys ilmenee potilastyössä, suhteessa työkavereihin ja koko työyhteisöön. Kuvassa hänen lisäkseen valitsemistyöryhmän jäseniä, professori Maria Kääriäinen Oulun yliopistosta sekä laatupäällikkö Leena Lang ja Optan laatupäällikkö Mika Pöytäkivi. Palkittu Sirpa Väätäjä Vuoden HOITOTYönteKIJälle potilastyö on luontevaa ja mieluista Vuoden hoitotyöntekijä valittiin juuri joulun alla. Nimitys tuli ikään kuin joululahjaksi Hamsun kirurgian poliklinikalla työskentelevälle suuhygienisti Sirpa Väätäjälle. Itse hän sanoo yllättyneensä tittelistä, mutta työtoverit sanovat kuin yhdestä suusta, että nimitys meni juuri oikealle henkilölle. Heidän mukaansa Sirpa Väätäjällä on erinomainen toiminnan kokonaishahmotus- ja priorisointikyky. Hänellä on luontainen ja läheinen suhtautuminen potilaisiin ja hänen kanssaan on helppo työskennellä. Kun hän kymmenisen vuotta sitten tuli Hamsun eli Hammasja suusairauksien klinikan poliklinikalle sisäisenä sijaisena, alkoi vastuuyksikön johtaja Kai Sundquist pian hänen tulonsa jälkeen saada viestejä Sirpa on älyttömän hyvä, sitä ei saa päästää pois. Valitsemistyöryhmän jäsen, laatupäällikkö Leena Lang kertoi, että vuoden hoitotyönteki- jäksi oli ehdolla yhteensä 77 huippuhoitajaa, mutta vain yksi voidaan nimetä. Lisäoppia kiinnostuksen vuoksi Sirpa Väätäjän ura hammashuollossa alkoi hammashoitajana terveyskeskuksessa, mutta myöhemmin hän on ollut hammashoitajana ja suuhygienistinä yksityispuolellakin. Suuhygienistiksi hän opiskeli kiinnostuksesta alaa kohtaan oltuaan hammashoitajana kymmenisen vuotta. Hamsun kirurgian poliklinikalla hänen tehtäviinsä kuuluvat tavanomaiset poliklinikkahoitajan tehtävät kuten toimenpiteissä avustaminen, konsultaatio- ja lähetepotilaiden hoitoon liittyvien asioiden järjestely ja potilasohjaus. Potilastyöstä tykkään, potilaan auttaminen on mielestäni tärkeää. Tässä työssä saa kohdata hyvin eri tavoin sairaita ihmisiä, joille suun ja hampaiden hoito on tärkeä osa kokonaishoitoa, Sirpa Väätäjä sanoo. Työviihtyvyyteen vaikuttaa tietenkin koko työyhteisö. Mukavassa työyhteisössä on kiva työskennellä, hän lopuksi tiivistää. n Palkitsemistilaisuuteen kokoontuneet työkaverit aplodeerasivat Sirpa Väätäjälle moneen kertaan. Kai Sundquist kertoi, että kun Sirpalle antaa tehtävän hoidettavaksi, se on jo hoidettu sillä aikaa, kun hän itse on käynyt kahvilla. Onnittelijoiden joukossa oli myös apulaisosastonhoitaja Lilja Moilanen. 16 Pohjanpiiri 1/2014

17 Teksti Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Yksi viidestä Lääkäriliitossa vuosi 2013 oli kollegiaalisuuden teemavuosi, jonka aikana palkittiin viisi Vuoden Kollegaa yksi jokaiselta erityisvastuualueelta. Vuoden Kollegaksi OYSin erityisvastuualueelta valittiin lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Marjo Renko, joka toimii myös kliinisenä opettajana ja tutkijana Oulun yliopistossa ja OYSin lastentautien klinikassa. Minulla on päävirka yliopistolla. Sellaisina aikoina, kun luentoja ja kandiopetusta on vähemmän, teen lisäksi potilaisiin liittyvää tutkimusta ja ohjaan väitöskirjojen tekijöitä. Sairaalassa pidän infektiopoliklinikkaa, jossa hoidetaan mm. immuunipuutteisia lapsia, hän kertoo. Marjo Renkoa luonnehditaan työyhteisön ilopilleriksi, joka pelkällä läsnäolollaan saa tilanteen kuin tilanteen muuttumaan positiiviseksi. Kollegat kehuvat, että häneltä löytyy kiireenkin keskellä aina aikaa toisille. Hänen kerrotaan olevan kollegana kaikille ikään ja hierarkkiseen asemaan katsomatta helposti lähestyttävä, toverillinen ja aina valmis auttamaan. Innostava opettaja Marjo Renkoa pidetään myös innostavana opettajana. Itse hän kuitenkin korostaa porukalla tekemisen meininkiä. En yleensä ajattele, että joku on kandi ja joku toinen erikoistuva, vaan potilastyötä tehdään yhdessä, toisiamme tukien tämähän voisi olla vaikka kollegiaalisuuden määritelmä, jota häneltä monesti kysytään. Lääkäriksi kasvamisen prosessi on raskas, työ on vastuullista. Opettaminen ei hänen mielestään ole vain tiedon jakamista, vaan se on myös tukemista ja rohkaisemista vastuun ottamisessa. Ei pidä mennä tekemään asioita nuoren lääkärin puolesta. Vaatiminen, tukeminen ja arvostaminen kulkevat käsi kädessä. Jotain sellaista kollegiaalisuus nuoria kohtaan on, Marjo Renko pohdiskelee. Tutkija itsekin Lastenklinikassa on meneillään paljon kliinisiä infektioprojekteja, mutta tärkein on periodisesti kuumeilevien lasten oireyhtymän tutkiminen. Pienille lapsilla tulee miltei päivän tarkkuudella kuukauden välein toistuvia kuumejaksoja, joiden syytä ei tiedetä. Muutaman päivän kestävä kuume, jonka aikana saattaa olla kurkku kipeä, nielussa peitteitä, suurentuneita imusolmukkeita, mutta ei yskää eikä nuhaa. Oireet kestävät muutaman päivän ja menevät ohi tullakseen taas kuukauden kuluttua, Marjo Renko kuvailee oireyhtymää. Syytä tähän ei tiedetä, mutta se on huomattu, että kun nielurisat poistetaan, lapset paranevat, hän jatkaa. Marjo Renko pikkupotilaansa, Susannan, vuoteen vierellä. Tämä on tosi kiinnostava tutkimuskohde. Ihminen on kummallinen ja biologia on hänen mielestään kaunista, mutta me ymmärrämme siitä vielä kovin vähän. Ja lääkäriys, siinä on paljon sellaista, mitä missään muussa ammatissa ei ole. Se on professio, johon voi kasvaa vähitellen. Parhaimmillaan tämä työ on tosi hienoa, mutta jokainen meistä tekee sitä omalla persoonallaan, hän pohtii. n Pohjanpiiri 1/

18 kuva Pekka Huovinen Teksti Martti Ahlstén OYS 40 vu Kukka ja lämmin halaus. Hallintolakimies Sari Haataja onnittelee Kari Säkkistä. kuva Marko Korhonen Oulun yliopistollinen sairaala täytti viime vuonna 40 vuotta. Juhlavuotta vietettiin työn merkeissä ja muistamalla pitkä uran tehneitä työntekijöitä. Erittäin hyvä työpaikka Oulun yliopistollisen sairaalan rakentaminen käynnistyi vuonna Sairaalatoiminta uusissa rakennuksissa aloitettiin virallisesti vuonna 1973, tosin potilaita oli siirretty Kontinkankaalle asteittain jo sitä ennen. Viimeisenä yksikkönä aloitti lastenklinikka, joka valmistui vuonna Toiminnan käynnistyessä henkilökuntaa oli 1799, ja potilaita hoidettiin vuodeosastoilla keskimäärin 9,9 vuorokautta. Nyt henkilöstöä on OYSissa noin 6000 ja koko sairaanhoitopiirissä noin Hoitoaika vuodeosastoilla on nyt keskimäärin 4,9 vuorokautta. Näitä lukuja laskeskellut sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen sanoo, että aivan kaikki ei ole muuttunut. Sairaalan aloittaessa tiedotusvälineissä uutisoitiin suurin Yksi sairaanhoitopiirin konkareista on Kari Säkkinen. Hän aloitti työnsä OYSissa vuoden 1972 puolella yliopistoopintojensa loppuvaiheessa. Virkanimike oli systeemisuunnittelija ja toimipiste tietojenkäsittelyksikkö. Sairaalassa ei silloin tehty vielä mitään tietokoneilla, sillä yhtään sellaista ei talossa ollut. Ensimmäinen hankinta oli reikäkorttien lävistyskone, Säkkinen muistelee. Nyt hän toimii tietohallintojohtajana tietohallinnossa. OYS on ollut erittäin hyvä työpaikka. Olen viihtynyt, hän sanoo. n 18 Pohjanpiiri 1/2014

19 kuva Pekka Huovinen kuva Pekka Huovinen kuva Pekka Huovinen otta otsikoin rahapulasta, henkilöstöpulasta, hoidon porrastuksesta ja avohoidon kehittämisestä. Se kuulostaa aivan tämän päivän keskustelulta. Tietoa, taitoa ja kokemusta 40-vuotisjuhlia OYS ei järjestänyt. Sen sijaan se muisti ansioituneita työntekijöitään kahdessa tilaisuudessa. Joulukuun alkupäivinä hallintorakennuksen neuvotteluhuoneessa luovutettiin kannustuspalkkio vähintään 40 vuotta yhtäjaksoisesti sairaanhoitopiirin palveluksessa olleille henkilölle. Näitä, viimeistään vuoden 1973 alkupuolella työnsä aloittaneita on sairaanhoitopiirin palveluksessa 23. Toinen tilaisuus järjestettiin joulun alla ravintola Kotkassa. Silloin luovutettiin Kuntaliiton kultainen ansiomerkki työnteki- Sairaalassa tehdään tiimityötä ja sitä tehtiin myös mitalienjako tilaisuudessa. Kun kunniamerkin saajia on paljon, tilaisuudesta tulee hyvin pitkä ilman organisoitua toimintaa. me terveydenhuollon kehityksen ja olette olleet sitä rakentamassa. Myös teille kuuluu ansio siitä, että suomalainen terveydenhuolto on yksi maailman parhaimmista, Hannu Leskinen kiitti palkittuja mitalien luovutustilaisuudessa. n jöille, jotka ovat olleet vähintään 30 vuotta sairaanhoitopiirin, kunnan, kuntainliiton tai kuntayhtymän palveluksessa. Tällaisia työntekijöitä PPSHP:n palveluksessa on 574. Te kaikki edustatte tietoa, taitoa ja kokemusta. Olette nähneet maamme ja oman alueemkuva Marko Korhonen Sairaalan aloittaessa tiedotusvälineissä uutisoitiin suurin otsikoin rahapulasta, henkilöstöpulasta, hoidon porrastuksesta ja avohoidon kehittämisestä. Se kuulostaa aivan tämän päivän keskustelulta. Konkarit koolla. 40 vuotta samassa talossa on harvinaista nykyisessä työelämässä. Pohjanpiiri 1/

20 Teksti Martti Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Suomen ensimmäinen multimedia-arkisto Oulun yliopistolliseen sairaalaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) on otettu ensimmäisenä sairaalana Suomessa käyttöön kliinisten kuvien maakunnallinen multimedia-arkisto. Järjestelmän käyttöönotto aloitettiin syksyllä ja vuoden loppuun mennessä kaikki sairaanhoitopiirin kunnat ovat alkaneet tallettaa järjestelmään dokumenttejaan. Multimedia-arkisto tehostaa sairaalan toimintaa ja parantaa hoidon laatua. Muun muassa valokuvaamon studiossa sekä eri osastoilla kuvataan päivittäin useita potilaita ja kuvat tallennetaan multimedia-arkistoon. 20 Pohjanpiiri 1/2014

21 Sairaaloissa syntyy valtava määrä kuvamateriaalia, josta vain pieni osa on arkistoitu digitaalisesti siten, että kuvia voidaan hoitotilanteessa katsoa sähköisestä potilaskertomuksesta. OYSissa radiologian kuvat ovat olleet jo pitkään digitaalisessa muodossa, mutta esimerkiksi keuhkofunktiokuvat on tulostettu paperille. Osa paperikuvista on liitetty sellaisenaan potilaskansioihin, osa on skannattu ja siirretty sähköiseen potilaskertomukseen, OYSin hallintoylilääkäri Juha Korpelainen kertoo tähänastisista, väistyvistä käytännöistä. Hoitotilanteissa otettuja valokuvia on säilytetty työasemilla ja cd-levyillä, joilta ne eivät ole olleet helposti saatavilla muille kuin kuvan ottaneelle lääkärille tai hoitajalle. Aloite kunnilta OYSissa on pitkään ollut käytössä sen itse kehittämä, selainpohjainen sähköinen potilaskertomus. Selainpohjaisuus on tehnyt mahdolliseksi katsoa radiologian kuvia suoraan potilaskertomuksesta ilman uusien ohjelmien käynnistämisiä ja uusia kirjautumisia. Uudessa terveydenhuoltolaissa muutettiin tietoturvamäärityksiä siten, että sairaanhoitopiireistä tuli alueellisia rekisterinpitäjiä. Tämän muutoksen ansiosta kuntien terveyskeskukset voivat käyttää OYSin potilaskertomusjärjestelmää. Näin ollen sitä on voinut käyttää myös radiologian kuvien katsomiseen terveyskeskuksissa. Meille alkoi pari vuotta sitten tulla kunnista kyselyjä, voisimmeko tarjota terveyskeskuksille palveluna radiologian kuvien pitkäaikaista arkistointia. Siksi aloimme suunnitella kuvantamisen tuotannonohjausjärjestelmän kehittämistä sellaiseksi, että tällainen palvelu tulisi mahdolliseksi, järjestelmäpalvelupäällikkö Kimmo Savela kertoo. Kriteereiksi palvelulle asetettiin, että kuntien olisi helppo liittyä siihen ilman investointeja ja ylläpitokuluja. Kliiniset kuvat mukaan Samaan aikaan OYSissa oli alettu valmistella järjestelmää, jonka avulla potilastyössä otettuja kliinisiä kuvia voitaisiin arkistoida siten, että niihin on pääsy kaikilla potilasta hoitavilla terveydenhuollon ammattilaisilla, ei pelkästään kuvan ottaneella henkilöllä. Kuva-arkistohankkeet päätettiin yhdistää perustamalla sairaanhoitopiirille multimedia-arkisto. Teknisesti se toteutettiin siten, että radiologian kuvaarkisto-ohjelmasta ja kuvantamisen toiminnanohjausjärjestelmästä kehitettiin uuden polven versiot, joiden avulla voidaan käsitellä ja tallentaa kaikenlaista kuvamateriaalia ja tuoda kuvia suoraan potilaskertomukseen. Kuvien laaja tallentamis- ja katsomismahdollisuus koskee myös kuntia. Ensimmäisenä uutta arkistoa alkoi käyttää Taivalkoski. Nyt mukana ovat kaikki sairaanhoitopiirin kunnat. Arkistosta on teleradiologinen yhteys myös OYSin erityisvastuualueen muihin sairaaloihin ja kaikkiin Suomen yliopistollisiin sairaaloihin. Voimme käyttää yhteyttä konsultaatiotilanteissa tai, kun potilas siirtyy jatkohoitoon kotikunnan ulkopuolelle, Kimmo Savela kertoo. Kliinisten kuvien laatu parantuu Kliinisten kuvien kohdalla on kehitetty arkistoinnin ja katselun lisäksi myös kuvien laatua. Kuvantamisinsinööri Jukka Veijola on kiertänyt klinikoilla kouluttamassa työntekijöitä arkiston käyttämiseen ja valokuvaamiseen. Tämä on ollut hänen pääasiallisin työnsä jo muutaman vuoden ajan. Olemme hankkineet jonkin verran uutta kuvauskalustoa ja sitä hankitaan tulevaisuudessa lisää. Valtaosa otetuista kuvista tulee muistikortilla sairaalan valokuvaamoon, jossa varmistamme kuvien laadun. Siinä vaiheessa voimme vielä esimerkiksi korjailla valotusta ja väritasapainoa, Veijola kertoo. Seuraamme myös saapuvien kuvien yleistä laatua. Jos jostakin yksiköstä alkaa tulla jatkuvasti heikkolaatuisia kuvia, käymme tarkistamassa ja tarvittaessa korjaamassa yksikössä käytettävien kameroiden asetukset. Kuvien tallentamisessa käytetään kansainvälisiä kuvastandardeja. Videoita tallennetaan toistaiseksi vain vähän, mutta siltäkin osin tilanne kohentuu, kun tallennuskapasiteettia hankitaan lisää. Tietoturvasta huolehdittu Juha Korpelainen sanoo, että multimedia-arkisto tehostaa toimintaa, mutta ennen kaikkea se parantaa hoidon laatua, kun kuvamateriaali tallennetaan yhdenmukaisesti ja se saadaan laajempaan käyttöön. Kuvien katselua koskevat samat määräykset kuin muutakin potilastietoa. Katseluoikeus on vain potilasta hoitavilla terveydenhuollon ammattilaisilla. Yksityiset terveyspalvelut eivät ole järjestelmässä mukana. Multimedia-arkiston teknisestä toteutuksesta vastasi Neagen Oy. Toimitusjohtaja Lasse Jyrkinen sanoo, että hankkeen toiminnallinen suunnittelu oli vaativampaa kuin tekninen. Toiminnallisten prosessien ymmärtäminen on kaikkein oleellisinta tällaisissa hankkeissa. Teknisen toteuttajan pitää ymmärtää, mitä asiakas haluaa ja miksi. Se vaatii runsaasti keskinäistä viestintää. OYS teki laajan ja hyvän työn omien prosessiensa miettimisessä ja kuvaamisessa, hän sanoo. n Pohjanpiiri 1/

22 Teksti Liisa Ahlstén KUVA Sylvi Savolainen Mojova MOJO sivutuotteena hyvä alainen Moniammatillisessa johtajakoulutuksessa (MOJO) on meneillään kuudes vuosikurssi, keväällä on taas uusi hakukierros. Hakijoita on riittänyt vaikka koulutuksen piti alun perin olla vain väliaikaista. MOJO-kurssi on aidosti moniammatillinen, yleensä tämäntyyppiset koulutukset ovat ammattiryhmäkohtaisia ja vain päivän-parin mittaisia. MOJO on järjestelmällistä koulutusta, joka kestää runsaan vuoden. Lähiopetusjaksoja on 5x2 päivää ja lisäksi on oman työyhteisön kehittämistehtävä ja muita kirjallisia töitä, vastuualuejohtajana toimiva koulutuksen alullepanija, suunnittelija ja ohjelmajohtaja Heikki Wiik kuvailee. Vuosien varrella koulutukseen osallistuneista suurin osa on ollut lääkäreitä, mutta lisäksi mukana on ollut mm. ylihoitajia ja osastonhoitajia sekä apteekin ja laboratorion henkilökuntaa. OYSin klinikoiden hallintolääkäreistä noin 90 prosenttia on jo käynyt tämän koulutuksen, mutta koulutuksessa on ollut ihmisiä myös avoterveydenhuollosta. MOJO sai alkunsa, kun erikoistuville lääkäreille alettiin suunnitella EJO-lähijohtajakoulutusta. Moniammatillinen keskijohdolle tarkoitettu MOJO eriytyi siitä omaksi kokonaisuudekseen. Johtoajatuksena MOJO:ssa on ihmisten johtaminen, vuorovaikutustaidot. Asiantuntijalle on tyypillistä, että hän tietää paljon yhdestä alasta, MOJO:n tavoitteena onkin laajentaa näkökulmaa. Esimiestehtävissä pitää oppia katsomaan ympärilleen, nähdä laajoja kokonaisuuksia ikään kuin helikopterinäkökulmasta, Heikki Wiik kuvailee koulutuksen päämääriä. Vaihtuvuutta eläköitymisen seurauksena Kun koulutus seitsemän vuotta sitten aloitettiin, ajateltiin, että johtamiskoulutustarve jossain vaiheessa hiipuu ja koulutus voidaan lopettaa. Mutta nyt kuitenkin tilanne on se, että koulutukseen on koko ajan enemmän hakijoita kuin sinne voidaan ottaa. Opetusministeriön tekemän arvion mukaan vuosien välisenä aikana noin uutta sosiaali- ja terveysalan johtajaa tarvitsee johtamis- 22 Pohjanpiiri 1/2014

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE

LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE ERVA- SAIRAANHOITOPIIRIEN HALLINTOYLIHOITAJIEN, YLIHOITAJIEN JA LABORATORIOIDEN OSASTONHOITAJIEN KANNANOTTO ALUSTAVAAN

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009

Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009 Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009 Matti Nuutinen Oyl, PPSHP:n Hoitoketjukoordinaattori OYS/ Lasten ja Nuorten klinikka puh. 08-315 2011/ 5124 sähköposti:

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa 1 Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa Atk-päivät Jyväskylä 26. 27.5.2009 Helena Eronen arkistotoimen johtaja/tietosuojavastaava PPSHP Tietosuojavastaava 2 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Esityksen sisältö Etäkonsultaatiot Etävastaanotot Diabetes etävastaanotto Verkkopalvelut Videopuhelin

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

28.2.2012 klo 13.00-15.58. Yhtymähallinnon neuvotteluhuone G 340

28.2.2012 klo 13.00-15.58. Yhtymähallinnon neuvotteluhuone G 340 PÖYTÄKIRJA 1/2012 Kokousaika Kokouspaikka Osallistujat klo 13.00-15.58 Yhtymähallinnon neuvotteluhuone G 340 Varsinaiset jäsenet Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka, puheenjohtaja, PPSHP Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyön muodot Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA Kati Ojala Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri LT, perinatologi Projektipäällikkö LaNa-hankkeen toiminnallinen suunnittelu ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on Lasten ja naisten

Lisätiedot

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 24 25.05.2011 Kari Haukipuro AHT kerroksittain

Lisätiedot

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma TAYS UUDISTUU ELÄMÄN TÄHDEN Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma Kehitysjohtaja Isto Nordback 1 22.4.2015 Taustat Sairaalan toiminnot hajautuneet Tilat osin hyvinkin huonokuntoiset Uusiutuvien

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB)

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB) Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB) Mikä on ISLAB? Kunnallinen organisaatio: liikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN LAKU-PROJEKTI 2003-2005 2005 Hallinnollinen apulaisylilääkäri Timo Kouri OYS, Laboratorio Terveydenhuollon

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla

Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla 2015 Atte Niittylä Liiketoimintajohtaja Megaklinikka Oy Megaklinikka Oy Kotimainen innovatiivinen yritys, perustettu 2010 18 hoitohuoneen moderni klinikka Helsingissä

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

KIRJAUTUMINEN JÄRJESTELMÄÄN ALOITUSSIVU. OMAT ASETUKSET Salasanan vaihto. VITANet KÄYTTÄJÄOPAS. Avaa VITANet osoitteessa https://vitanet.vita.

KIRJAUTUMINEN JÄRJESTELMÄÄN ALOITUSSIVU. OMAT ASETUKSET Salasanan vaihto. VITANet KÄYTTÄJÄOPAS. Avaa VITANet osoitteessa https://vitanet.vita. KIRJAUTUMINEN JÄRJESTELMÄÄN Avaa VITANet osoitteessa https://vitanet.vita.fi Kirjaudu sisään saamillasi käyttäjäkohtaisilla tunnuksilla. Käyttäjätunnus: xxxxxxx Salasana: xxxxxxxx Asiakas: esim. VITALA

Lisätiedot