Seminaari Sillalla-På Bron 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seminaari 2.-3.2.2012. Sillalla-På Bron 2012"

Transkriptio

1 Seminaari Sillalla-På Bron 2012

2 Sillalla-På Bron -seminaari 2012 Hyvä Sillalla seminaarin osanottaja! Kehitysvammaliitto täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Liiton juhlavuoden aloittaa Tikoteekin kymmenes Sillalla - På Bron -seminaari. Juhlavuoden teema - osallisuus ja suvaitsevaisuus - näkyy myös seminaarin ohjelmassa, jossa painottuu vaikeasti puhevammaisten ihmisten osallisuuden vahvistumisen tukeminen. Kati Lepistö avaa seminaarin omakohtaisella tarinallaan teini-ikäisestä tytöstä, jolle aivorungon infarktin seurauksena jää jäljelle vain silmänliikkeet. Sisulla, läheisten, ystävien sekä ammattilaisten ja tietotekniikan tuella Kati kuntoutuu vahvasti osallistuvaksi, sosiaalisesti aktiiviseksi, itsenäiseksi, omannäköisen elämänsä rakentavaksi naiseksi. Millaisia taitoja ja osaamista vaikeasti kehitysvammaiset ja autistiset nuoret tarvitsevat, jotta osallisuus ja oppiminen omissa toimintaympäristöissä sekä omannäköinen, hyvä elämä toteutuisi? Yhä useampi vuorovaikutukseen liittyvä alan tutkimus osoittaa, että muutos vaikeimmin puhevammaisten ihmisten vuorovaikutuksessa ja sitä kautta osallistumisessa, käynnistyy heidän kommunikointikumppaniensa toimintakulttuurin muutoksesta. Peili kääntyy meidän ammattilaisten omien vuorovaikutustapojen ja ilmaisun tarkasteluun. Kehittämällä omaa toimintaamme vahvistamme puhevammaisten ihmisten osallisuutta. Teema on punaisena lankana lähes kaikissa tämänkertaisissa Sillalla-seminaarin esityksissä. Voimauttavaa seminaaria! Eija Roisko Tikoteekin johtaja Kehitysvammaliitto ry

3 Sillalla - På Bron 2012 NÄYTTELYT Torstai 2.2. klo Perjantai 3.2. klo ALAKERRAN AULA: Comp-Aid Oy Oppimateriaalikeskus Opike Kari Hallman Oy TOISEN KERROKSEN AULA: Näköpiste Polarprint Oy KAJO Apuvälineet Oy Axel Group Oy CognAid Oy KL-Support Oy Evantia Oy Multimedia J&J Intressi Oy SELMA (2. kerros): Aivoliitto, Kommunikaatiokeskus Ruskeasuon koulu Datero Folkhälsans Kommunikationscenter Huvitus (MLL, Kuntoutus- ja kehitämiskeskus) Nuorten Ystävät SOLVEIG (2.kerros): Tikoteekki Tablet-tietokoneita ja AAC -sovelluksia erilaisia kommunikointikansioita (esim. e-book kommunikointikansio) Papunet Puhevammaisuus-sivut Selkosanomat-verkkolehti Minun haaveeni -sovellus Muut uudet sisällöt STIG (2.kerros): Alan uusinta kirjallisuutta 3

4 Ovi maailmaan 2.2. Astrid Kati Lepistö Sairastuin aivorungon infarktiin, minkä seurauksena menetin sekä liikunta- että puhekykyni. Oireyhtymä on nimeltään locked -in. Se tarkoittaa tilaa, jossa ihmisen ajattelu, järki ja tunteet ovat entisellään, mutta raajat, lihakset ja kasvot ovat halvaantuneet eikä puhuminen tai nieleminen onnistu. Tavallisesti silmien liikkeet säilyvät. Yleensä oireyhtymä johtuu aivoverenkierron häiriöstä vertebrobasilaarialueella. Tilasta parantuminen on harvinaista ja kuolleisuus alkuvaiheissa on suurta. Nuorena teinityttönä, kun olin vielä ihan terve, sanoin aina koulussa, että minähän en tietokonetta opettele käyttämään ennen kun on pakko! Muutama vuosi siitä eteenpäin tuli se pakko ja niin minä tyttö opettelin. Tekniikan tuoma apu elämässäni on valtava. Tietokone on muuttanut täysin elämäni. Sain opetusta tietotekniikan käyttöön kaksikymmentä tuntia ja siitä se sitten lähti oppiminen kantapään kautta. Oli valtavan hienoa päästä internettiin ja sain jälleen matkustaa kulttuurista toiseen ja lukea kaikenmaailman muotilehdet. Sain jälleen yhteyden ystäviini ympäri maailman. Alussa tietokoneen käyttö oli hyvin hidasta, koska minulla ei vielä ollut ohjelmaa, millä olisin itse pystynyt kaksoisklikkaamaan. Kun äiti saapui kotiin töistä, hän usein auttoi minua tietokoneen kanssa. Apuohjelman avulla näppäimistö saadaan näkyviin näyttöruutuun, jolloin sitä voidaan käyttää joko hiirellä tai askeltamalla ja yhdellä kytkimellä. Minulle on tuttuja molemmat tavat. Alussa lihakseni riittivät ainoastaan askeltavaan näppäimistöohjelmaan. Jos pään hallinta on riittävän hyvä, voidaan käyttää hiiriemulaattoreita, jotka toimivat ultraäänisignaalilla tai infrapunavalolla, mikä minulla on käytössä. Sopivien käyttökytkinten löytäminen, niiden oikea sijoittaminen ja käytön harjoittelu ovat laitteiston käytön suunnittelussa kaikkein tärkein, aikaa vievin ja vaativin osa. Kun itse kokeilin ensimmäisen kerran infrapunahiirtä, sen käyttö ei tullut kuuloonkaan heikkojen niskalihasten vuoksi. Kaksi kuukautta myöhemmin se sopikin minulle. Kaksi viikkoa myöhemmin niskalihakset olivat niin vahvat, että kirjoittaminen sujui kuin vettä vaan. Vuonna 2005 Tampereen yliopiston tekniikan- ja tietojenkäsittelylaitos pyysi minua osallistumaan koekäyttäjänä COGAIN-projektiinsa. COGAIN eli Communication by Gaze Interaction on Tampereen yliopiston TAUCHI-yksikön koordinoima EU-rahoitteinen huippuosaamisen verkosto. COGAIN pyrkii levittämään tietoa katseenseurannan mahdollisuuksista erilaisin keinoin. Koekäyttäjänä testasin erilaisia tietokoneen kirjoitusohjelmia, jotka toimivat katseen voimalla. Käytän siis tietokonetta päivittäin. Hoidan sillä niin laskujen maksut kuin sosiaalisen kanssakäymisen Suomessa ja ympäri maailmaa. Kirjoitan edelleen jatkuvasti päiväkirjaa, jos vaikka innostuisin kirjoittamaan toisen kirjan joku päivä. Kirjoittamani omaelämänkerta Silmänräpäys julkaistiin helmikuussa Se vekotin siis, mitä nuorena inhosin sydämeni pohjasta, avasi minulle oven maailmaan ja normaaliin elämään. 8 Sillalla-På Bron 2012

5 Intensive Interaction Then and Now 2.2. Astrid Dr. Dave Hewett I will describe and discuss the origins of Intensive Interaction, beginning as a practitioner innovation by myself and the team at my special school in the early 1980s. There will be some historical contexts offered with regard to the technical nature of practice in the field of learning difficulties at the time of the development of Intensive Interaction and the general nature of the field in the UK to the present day. The technical origins of Intensive Interaction in practitioner trial and error combined with study of research on infant communication development will be described in some detail. Videos will be used to illustrate Intensive Interaction in action and to show the main principles of the approach. There will also be discussion and illustration of the intended general learning outcomes. This will be related to some observations about human communication and its meanings for all people. I will then make observations about the possible communication experience in life for people with severe learning difficulties; they often experience communication as a narrow functional tool rather than a rich and rewarding, frequently occurring human experience. Voimauttava vuorovaikutus -toimintatavan lähtökohdat ja periaatteet Aluksi kuvailen voimauttavan vuorovaikutuksen lähtökohtia aloittaen ajasta, jolloin ryhdyin itse ryhmäni kanssa harjoittamaan sitä eräässä erityiskoulussa 1980-luvun alussa. Käyn läpi joitain voimauttavan vuorovaikutuksen toimintatavan kehitysvaiheita erityisopetuksen alalla Iso Britanniassa. Kuvaan myös voimauttavan vuorovaikutuksen menetelmän lähtökohtia, kehittymistä ja harjoittamista yrityksen ja erehdyksen kautta. Tähän liittyy myös tutkimustieto vauvan kommunikoinnin kehityksestä. Näytän videoita kuvaamaan voimauttavaa vuorovaikutusta käytännössä ja osoittamaan lähestymistavan pääperiaatteet. Havainnollistan ja herätän keskustelua siitä, millaisia oppimistuloksia menetelmän avulla on mahdollista saavuttaa. Tämä liittyy myös huomioihin kommunikoinnista ja sen merkityksestä kaikille ihmisille. Kerron havainnoistani vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten kommunikointikokemuksista. He kokevat kommunikoinnin usein enemmänkin kapeana toimintatyökaluna kuin rikastuttavana tai palkitsevana, säännöllisesti tapahtuvana inhimillisenä kokemuksena. 9

6 Technical Details and Principles of the Intensive Interaction 2.2. Astrid Dr. Dave Hewett The first workshop will concentrate on giving further technical detail on the intended learning outcomes and working principles of the Intensive Interaction. There will be frequent use of video clips to illustrate the approach. It is hoped that the workshops will give enough detail and practical help so that many participants can leave the sessions with sufficient information to go and try being Intensive Interaction practitioners. Voimauttavan vuorovaikutuksen käytännöt Ensimmäisessä workshopissa keskitytään syventämään oppimistavoitteiden teknisiä yksityiskohtia ja voimauttavan vuorovaikutuksen työskentelyperiaatteita erilaisten videoesimerkkien avulla. Toiveena on antaa tarpeeksi yksityiskohtaista ja käytännöllistä tietoa, jotta osanottajat voivat lähteä seminaarista mukanaan riittävästi tietoa ryhtyäkseen itse harjoittamaan voimauttavan vuorovaikutuksen toimintatapaa. 10 Sillalla-På Bron 2012

7 Descriptions of Practice of the Intensive Interaction 2.2. Astrid Dr. Dave Hewett The second workshop will continue the technical/practical descriptions of practice but also move on into areas of documentation and record-keeping, working with various different groups who need the approach, the needs of adult, applications to people who are more able than the original target group. There will also be opportunity to review more general associated issues such as organizing the workplace (in adult and children s services), age-appropriateness, physical contact, teamwork, secondary impairments. Voimauttavan vuorovaikutuksen soveltaminen Toisessa workshopissa jatketaan toimintatavan käytäntöjen kuvauksia. Lisäksi käsitellään dokumentointia ja raportointia, työskentelyä voimauttavasta vuorovaikutuksesta hyötyvien eri asiakasryhmien kanssa, aikuisten tarpeita ja toimintatavan soveltamista alkuperäistä kohderyhmää taitavimpiin kommunikoijiin. Workshopissa on myös mahdollisuus tarkastella yleisempiä kysymyksiä, jotka liittyvät voimauttavan vuorovaikutuksen käyttöön työyhteisössä (aikuisten ja lasten palveluissa), iän huomioimiseen toiminnoissa, fyysiseen kontaktiin, tiimityöhön tai toissijaisiin vammoihin. 11

8 Selkokieli puheessa ja vuorovaikutuksessa 2.2. Aleksis Leealaura Leskelä, suunnittelija Selkokeskus Kehitysvammaliitto, Viljatie 4 A, Helsinki puh (09) Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa kielellistä ilmaisua muokataan sisällöltään, sanastoltaan ja kielellisiltä rakenteiltaan yleiskieltä helpommaksi. Selkokeskuksen arvion mukaan 4 7 % suomalaisista tarvitsee selkokieltä (Virtanen 2002; 2009). Selkokieltä on Suomessa kehitetty 1980-luvulta lähtien; muun muassa on annettu kirjoitusohjeistuksia, julkaistu selkokielistä kirjallisuutta, esitemateriaalia sekä selkouutisia (ks. esim. Kulkki-Nieminen 2010; Virtanen 2009; Sainio 2000). Selkokielen kehittelytyö ja tutkimus on koskenut ennen kaikkea kirjoitettua kieltä. Selkokielen tarkastelu puhutun kielen näkökulmasta on tuoreempaa. (Leskelä 2006; 2009.) Tässä esityksessä pohdin selkokielen käyttöä puhetilanteissa, joissa keskustelijoiden kielelliset taidot eivät ole samantasoiset. Kielellinen epäsymmetria näkyy tarkastelemissani keskusteluissa keskustelijoiden vaikeuksina ymmärtää toisiaan ja toimia yhteistyössä. Ymmärrysvaikeuksien selvittely on usein vaativaa ja aikaa vievää. Millainen puhe on ymmärrettävää ja yksinkertaista? Miten ymmärrysvaikeuksia voi selvittää? Millä tavoilla voi lisätä yhteistyötä ja yhteisesti jaettua vastuuta keskustelusta? Tarkasteluni metodologisena lähtökohtana on lingvistinen keskustelunanalyysi (ks. esim. Tainio 1997; ten Have 1998). Selkokielisen puheen ja vuorovaikutuksen ohjeet on tarkoitettu keskustelutilanteisiin, joissa puhe on kommunikoinnin päävälineenä. Syyt kielellisten vaikeuksien taustalla voivat olla moninaiset. Tässä ohjeistuksessa lähtökohtana on jako kolmeen eri taustatekijään: 1) kielellisten taitojen heikentyminen (esimerkiksi afaattiset tai muistisairaat henkilöt), 2) neurobiologisista syistä (pääosin) pysyvästi poikkeavat kielelliset taidot (esimerkiksi kehitysvammaiset tai Asperger-henkilöt) sekä 3) väliaikaisesti poikkeavat kielelliset taidot (esimerkiksi vierasta kieltä opiskelevat henkilöt). (Leskelä & Lindholm 2012.) Esityksessäni käyn läpi tätä ohjeistusta ja sen taustalla olevia toimivan vuorovaikutuksen oletuksia. Lähteet: ten Have, P. 1998: Doing conversation analysis. A practical guide. Surrey, Guildford. Kulkki-Nieminen, A. 2010: Selkoistettu uutinen. Lingvistinen analyysi selkotekstin erityispiirteistä. Acta Universitatis Tamperensis Tampere, Tampereen yliopisto. Leskelä, L. 2006: Yhteisymmärrystä rakentamassa. Tapaustutkimus epäsymmetrisestä keskustelusta. Teoksessa A.Teittinen (toim.) Vammaisuuden tutkimus, s Helsinki, Yliopistopaino. Leskelä, L. 2009: Selkokieli kahdenkeskisissä keskusteluissa. Teoksessa J.Kartio (toim.) Selkokieli ja vuorovaikutus, s Helsinki, Oppimateriaalikeskus Opike / Kehitysvammaliitto. Leskelä, L. & Lindholm, C. 2012: Näkökulmia kielellisesti epäsymmetriseen vuorovaikutukseen. Teoksessa L.Leskelä & C.Lindholm (toim.) Haavoittuva keskustelu. Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta, s Helsinki, Kehitysvammaliitto. Sainio, A. (toim.) 2000: Teksti, joka rakastaa lukijaansa. Helsinki, BTJ-Kirjastopalvelu. Tainio, L. (toim.) 1997: Keskustelunanalyysin perusteet. Tampere, Vastapaino. Virtanen, H. (toim.) 2002: Selko-opas. Helsinki, Oppimateriaalikeskus Opike / Kehitysvammaliitto. Virtanen, H. 2009: Selkokielen käsikirja. Helsinki, Oppimateriaalikeskus Opike / Kehitysvammaliitto. 12 Sillalla-På Bron 2012

9 Ammatillisuus asiakirjoissa asiakkaista ja oppilaista kirjoittaminen 2.2. Aleksis Tanja Vehkakoski, KT, yliassistentti Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos / erityispedagogiikka PL 35 (Viveca), Jyväskylän yliopisto puh Lasta ja hänen oppimistaan koskevien tietojen kirjaaminen on osa monen ammatti-ihmisen työtä, tapahtuupa kirjaaminen sitten kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien, hojksien, koulutyön arviointien tai eri tahoille osoitettavien virallisten lausuntojen muodossa. Tämän luennon tarkoituksena on pysähtyä tarkastelemaan lapsesta kirjoittamisen käytäntöjä: millaisia kuvia ammatilliset tekstit rakentavat oppilaasta, millaiset kirjoittamisen tavat vahvistavat lapsen subjektiutta ja millaiset tavat taas häivyttävät hänen yksilöllisyyttään. Lisäksi puntaroimme konkreetin ja abstraktin kirjoittamistavan suhdetta, voimavarakeskeistä kirjoittamista sekä kirjaamisen kontekstointia. Luennon taustalla on sosio-konstruktionistinen oletus siitä, miten ammatilliset tekstit eivät ainoastaan objektiivisesti kuvaa lasta ja hänen ominaisuuksiaan, vaan samalla myös rakentavat ja muovaavat kuvaa lapsesta tietynlaiseksi. Lisäksi tekstit säilyvät usein ajasta ja paikasta toiseen, joten tulkintatavat siirtyvät helposti ammatti-ihmiseltä toiselle sekä asiakkaiden omaankin arkikieleen. 13

10 Yksilölliset apuvälineet kommunikoinnin ja oppimisen tukena luokassa 2.2. Aleksis Elina Kontu, dosentti Helsingin yliopisto, Erityispedagogiikan koulutus PL 9, Helsingin yliopisto puh Kielen ja kommunikoinnin pulmat ovat merkittäviä oppimisen esteitä. Luento perustuu Naulan koulun videoaineistoon analyysiin ja alustaviin tuloksiin. Aineisto on kerätty viiden vuoden aikana ( ) videoimalla opettajan ja hänen kuuden oppilaansa välistä vuorovaikutusta koulupäivän ensimmäisen tunnin aikana. Oppilaat olivat tutkimuksen alkaessa12-13-vuotiaita, heillä on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia, erityisesti puheessa ja vuorovaikutuksessa ja autismin kirjon ja / tai kehitysvammadiagnoosi. Opettaja on erityisopettaja ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden työkokemus. Viidellä oppilaalla on käytössään erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä ja erilaisia kommunikoinnin apuvälineitä. Aineiston käsittelyn lähtökohtana on ollut seurata opettajan toiminnan kehittymistä; hänen kehollista vuorovaikutustaan ja puhetta tukevia keinoja. Oppilaiden käyttämät kommunikoinnin apuvälineet kehittyivät viiden vuoden aikana ja niiden käyttö lisääntyi, ne saivat erilaisia merkityksiä ja mahdollistivat oppilaiden ilmaisun kehittymisen ja lukemaan ja kirjoittamisen oppimisen. Apuvälineet mahdollistivat oppilaiden kesken tapahtuvan toiminnan ja vuorovaikutuksen ja myös yksittäisten oppilaiden puheen pulmat kuten ekolalinen ja fraasipuhe loppuivat. Opettajan ilmaisun tarkkailu on oppilailla muuttunut välinpitämättömyydestä ja omissa oloissa olemisesta intensiiviseksi keskittymiseksi. Opettajan ja oppilaiden kirjoittaminen muodostui olennaiseksi osaksi opetusvuorovaikutusta. Dosentti, filosofian tohtori Elina Kontu on toiminut opetuksen ja kuntoutuksen alalla yli kolmekymmentä vuotta; erityisopettajana, musiikkiterapeuttina ja nykyisin yliopistonlehtorina ja tutkijana Helsingin yliopistossa. Hän johtaa yhdessä professori Raija Pirttimaan kanssa Veturi-hanketta (Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittäminen), jossa tarkastelun kohteena ovat moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa tarvitsevat peruskoulussa opiskelevat lapset ja nuoret. 14 Sillalla-På Bron 2012

11 Eettiset kysymykset ja hyvinvointiteknologia 2.2. Aleksis Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysministeriö Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE PL 33, Valtioneuvosto Teknologian ja erityisesti tieto- ja viestintäteknologian sekä viimeaikoina bioteknologian kehittyminen ovat muuttaneet toimintaa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tarkastelen esityksessä hyvinvointiteknologian kehittymistä eettiseltä kannalta. Olennaista on silloin kysyä, vastaako hyvinvointiteknologian kehittyminen ihmisten tarpeisiin ja kohennetaanko sen avulla palveluiden laatua ja vaikuttavuutta? Lisäksi on syytä kysyä, kenen ulottuvilla hyvinvointiteknologia on? Näiden lisäksi pohdin kyvykkyyden, itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden kysymyksiä. Kiinnitän eniten huomiota niihin ihmisiin, joilla on muistiin ja tiedonkäsittelyyn liittyviä vaikeuksia. 15

12 Kaveripiiri.fi - selkokielen käyttäjien tapaamispaikka internetissä 2.2. Tage Niina Sillanpää, verkkotoimittaja, kouluttaja Kehitysvammaliitto Viljatie 4 A, Helsinki puh Timo Övermark, IT-suunnittelija Papunet, Kehitysvammaliitto Viljatie 4 A, Helsinki puh (09) Sosiaalisesta mediasta, kuten Facebookista tai Twitteristä, on tullut keskeinen väline, jolla ihmiset muun muassa pitävät yhteyttä ystäviinsä ja jakavat videoita ja kuvia keskenään. Yhä enenevässä määrin ihmiset myös ottavat sosiaalisessa mediassa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, ja siihen viitataan muissa medioissa. Myös kehitysvammaiset ihmiset ovat ottaneet sosiaalisen median käyttöönsä. Kehitysvammaliitossa aloitettiin kehitys- ja puhevammaisille suunnatun sosiaalisen median palvelun suunnittelutyö syksyllä Ensimmäinen versio palvelusta avattiin käyttäjille kokeiltavaksi 2010 ja valmis palvelu julkaistiin huhtikuussa Se sai nimekseen Kaveripiiri. Siellä on mahdollisuus tavata ystäviä ja tutustua uusin kavereihin, chattailla ja lähettää postia. Kaveripiirissä kirjoittamista tuetaan kuvan ja äänen avulla. Sivuille voi myös viedä itse ottamiaan valokuvia kavereiden nähtäväksi. Kaveripiirin käytön tarkoitus näyttäisi monille olevan uusien kavereiden etsiminen, ei niinkään vanhojen tuttujen kohtaaminen, näin sen käyttötarkoitus eroaa selvästi esimerkiksi Facebookista. Suurimmalle osalle Kaveripiiri on kuitenkin ajanviettopaikka, jossa käydään lähes päivittäin viestimässä verkossa tutuksi tulleiden kavereiden kanssa. Suurimmat haasteet Olemme keränneet tietoa noin kahden vuoden ajan siitä, mitä haasteita ja ongelmia kohderyhmällämme on käyttää yhteisöpalveluita. Selkokielen käyttäjille Facebookin käyttäminen voi olla mahdotonta, jos kirjoittaminen ja lukeminen ovat vaikeaa. Ja teknisesti Facebook on osalle puhe- ja kehitysvammaisista henkilöistä varsin vaikea ympäristö. Kohderyhmän kannalta keskeisimpiä seikkoja ovat palvelun helppokäyttöisyys ja selkeys. Peruslähtökohtana on verkkosivustojen yleisten saavutettavuusohjeiden noudattaminen. Samalla sivulla näytettävien asioiden tulee liittyä selkeästi toisiinsa, ja eri elementtien kuten valikoiden tulee olla selkeästi erotettavissa sisällöstä. Selkeyttä lisää myös se, että kohteet näkyvät vain yhdessä paikassa - siellä, mihin ne on laitettu. Monet kohderyhmän käyttäjät hyötyvät tekstin kuuntelumahdollisuudesta, joten Kaveripiirissä on synteettinen äänituki kaikissa viesteissä. Kirjoittamisen avuksi palveluun kehitettiin tekstityökalu, jonka avulla voi kirjoittaa valmiista lauseista koostuvia viestejä hiiren klikkauksella. Olemme huomanneet, ettei käyttäjillä ole aina tietoa mitä tämän kaltaisissa palveluissa on soveliasta esimerkiksi kertoa itsestään, minkälaisia kuvia julkaista ja kuka ylipäänsä niitä pystyy lukemaan tai näkemään. Tämän helpottamiseksi sivuston rakenne muokattiin sellaiseksi, että siitä käy helposti ilmi, kuka sivua pääsee katselemaan. Käyttäjän oma sivu on paikka, jonne pääsee vain käyttäjän valitsema lähipiiri (kaverit). Palvelussa on myös kaikille avoimia osioita, joissa toisilleen vieraat ihmiset voivat tutustua toisiinsa ja vaihtaa ajatuksia. Palvelun säännöt on kirjoitettu selkokielellä ja piirretty sosiaalisen tarinan muotoon. Tällä pyritään opastamaan käyttöä ja luomaan turvallista nettiympäristöä. Kaveripiiriä myös valvotaan ja mahdollisiin ongelmiin puututaan. 16 Sillalla-På Bron 2012

13 Yksittäisistä toiminnoista eniten hankaluuksia on tuottanut palveluun kirjautuminen. Tämä on näkynyt toistuvina käyttäjätunnus- ja salasanapyyntöinä. Olemme pyrkineet helpottamaan kirjautumista siten, että käyttäjänimi ja salasana kirjoitetaan eri sivuille. Palvelussa voi myös käyttää kuvasymboleista koostuvaa salasanaa, mistä saattaa olla apua salasanan muistamisessa ja syöttämisessä tekstikenttään. Suurimpana ongelmana saattaa kuitenkin olla sähköpostin käytön hankaluus, josta tunnukset tulee hakea. Kun kehitetään verkkopalveluita erityisryhmille, on tärkeää, että hyödynnetään käyttäjälähtöisen suunnittelun menetelmiä, koska käyttäjäryhmä on hyvin heterogeeninen ja saavutettavuuden ongelmat ovat usein odottamattomia. Projektin aikana huomattiin useaan otteeseen, että suunnitteluun tarvittavaa tietoa saatiin vain kysymällä käyttäjiltä suoraan tai järjestämällä käyttäjätutkimuksia. Hiljalleen muodostuva yhteisökulttuuri määrittelee ajan myötä sen, mitä palvelussa tehdään. Eri ihmiset tekevät palvelussa eri asioita, ja yhteisön mielestä mukavat ja tarpeelliset käytännöt yleistyvät. 17

14 Oppimisvaikeus ja vieras kieli 2.2. Tage Marja-Sisko Paloneva, toiminnanjohtaja, konsultoiva erityisopettaja Datero ry PL 325, Vaasa Identtiset 3. lk kaksoset osallistuvat dysfasiastaan huolimatta englannin opetukseen. Dysfaattiset piirteet ilmenevät mm. auditiivisen vastaanoton ja prosessoinnin vaikeutena. Esim. puhelimessa saadun tiedon vastaanottaminen oli toisella kaksosella vaikeaa intervention alussa. Poikien muu toiminta, oppiminen ja yleistiedot ovat hyvää tasoa. He ovat pysyneet tiedoissa mukana kielivaikeuksistaan huolimatta. Kotona hyödynnetään kaikki käytettävissä olevat keinot ja resurssit. Pojille luetaan paljon ja heillä on käytössään äänikirjat ja puhesynteesiä hyödyntävä ohjelma kompensoivana lukiapuvälineenä. He ovat saaneet neuropsykologista kuntotusta ja toimintaterapiaa. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat vasta avautuneet, mutta pojilla on odotettavissa teknisen lukemisen ja luetun ymmärätämisen pulmia jatkossakin. Kuntoutustyö jatkuu intensiivisenä kodin ja koulun yhteistyönä. Suurimmaksi haasteeksi on osoittautunut englannin kielen oikeinkirjoituksen ja kirjoitettujen sanojen ääntämisen oppiminen. Puhuttua englantia pojat oppivat kohtuullisesti. Lukiapuvälinearvionti tehtiin VKS:n Tikoteekissa. Siinä nämä pulmat tulivat esiin ja niihin lähdettiin hakemaan kenoja Dateron avoimen ohjauksen tuella syksyllä 2010 poikien kodin, luokanopettajan, erityisopettajan, englanninkielen opettajan ja Dateron yhteistyönä. Interventio alkoi marraskuussa 2010 ja päättyi toukokuussa Luokassa on 14 oppilasta, joista kaksi muutakin on dyslektikkoja. Muilla ei ole diagnosoituja oppimisvaikeuksia. Intervention alkoi koko luokan englannin sanelukirjoituksella (sanakoe). Sen jälkeen kaksonen 1 aloitti harjoittelun Audilex-kuuloaivokuoren harjoitusohjelmalla kolme kertaa viikossa erityisopettajan kanssa. Kaksonen 2 alkoi käyttää Language Maid henkilökohtainen kielistudiosi ohjelmaa sanaston, oikeinkirjoituksen ja ääntämisen oppimsen tukena. Muilla oppilailla oli tavanomainen luokkaopetus. Helmikuun lopussa 2011 tehtiin uudet sanelut koko luokalle. Ohjelmat vaihdettiin kaksosten kesken. Huhtikuun alussa 2011 tehtiin loppumittaus koko luokalle. Ohjelmien käyttö lopetettiin ja toukokuun lopussa tehtiin seurantamittaus (sanakoe). Oppilas 2 käytti LM:ä 3 kk (marras-helmik). Virheet vähenivät 24 % (8 virhettä). Oppilas 1 harjoitteli Audi-lexilla. Hänen tuloksensa heikkenivät 22 % (5 vi). Seuraavan kk:n aikana oppilaan 1 virheet vähenivät 39 %:lla (11 vi) vain 1 kk:n harjoittelun jälkeen LM:llä. Myös oppilaan 2 virheet jatkoivat vähenemistään 16 % (4 vi). Viimeisten mittausten välillä hänen virhemääränsä kasvoi 10 % (2 vi), samaan aikaan kun oppilas 1:n virheiden määrä väheni edelleen 12 % (2 vi). Oppilaan 1 virheet vähenivät yhteensä 35 % (8 vi) ja oppilaan 2 virheet vähenivät 30 % (10 vi). Koska koehenkilöitä oli vain kaksi, ei intervention tuloksia voi yleistää, mutta aineistosta löytyy trendejä, jotka viittaavat siihen, että LM toimii dsyfaattisten lasten vieraan kielen oppimisen tukena paremmin kuin Audilex. Lisäksi tehtiin sivulöydös, joka viittaa siihen, että LM tukee myös suomen kielen oikeinkirjoituksen kehittymistä englannin oikeinkirjoitusta harjoiteltaessa. Ryhmän tulokset olivat lähes virheettömiä kaikissa mittauksissa. 18 Sillalla-På Bron 2012

15 Etätulkkausta räätälöitynä 2.2. Tage Osmo Pöyhönen, IT-suunnittelija Honkalampi-säätiö Salpakatu 2 A, Joensuu puh Jari Väisänen, Humanite Keskustie 63, Hartola puh Esityksessämme kerromme missä etätulkkauksessa mennään tällä hetkellä. Esityksessä kuvataan palveluprosessi; kenellä on oikeus hakea Kelan etätulkkauspalvelua, kuinka etätulkkauspalvelua haetaan ja mitä siihen tarvitaan sekä kuinka palvelun toimitus tapahtuu. Kerromme myös minkälaisia teknisiä ratkaisuja palvelu sisältää ja esittelemme malleja eri kommunikointiohjelmiin sovitetuista etätulkkauksen käyttöön suunnitelluista pohjista, jotka muokataan asiakkaan käyttöön sopiviksi toimitusten yhteydessä. Lisätietoa: 19

16 Tuunaa tietokone käytettäväksi 2.2. Tage Riikka Marttinen, toimintaterapeutti Tikoteekki, Kehitysvammaliitto ry (09) Marina Green-Järvinen, IT-vastaava Tikoteekki, Kehitysvammaliitto ry (09) Tietokone on ollut pitkään tärkeä väline niin opetuksessa kuin kuntoutuksessakin. Myynnissä on runsaasti laitteita ja ohjelmia, joita voidaan hyödyntää opetuksessa sekä kuntoutuksessa. Kaikki laitteet ja ohjelmat eivät kuitenkaan sovi kaikille käyttäjille sellaisenaan. Asetuksia ja ulkonäköä tulee muokata käyttäjän tason ja tarpeiden mukaisesti. Yksilöllisyys on tärkeää, kun erilaisille oppijoille mietitään laitetta ja ohjelmia, niiden ulkonäköä ja asetuksia. Käyttäjän mielenkiinnon aiheita tulee hyödyntää laitteen tuunauksessa, erityisesti silloin kun laite tai ohjelma koetaan liian vaikeaksi eikä harjoittelu kiinnosta tai anna onnistumisen kokemuksia. Tietotekniikka on motivoivaa kun tietokonetta osaa käyttää, se toimii ja on samannäköinen kuin edellisellä kerralla. On tärkeätä että oppilas voi ottaa opiskelun apuvälineen heti käyttöön. Tietokoneen käynnistyessä hänen henkilökohtaiset käyttöasetukset käynnistyvät ja tarkoitusmukaiset apuvälineohjelmat avautuvat. Turha aika ja energia ei kulu ihmettelyyn ( mitä se nyt tekee ) ja tietokonetyöskentelyn oppimiseen ( mitä piti taas tehdä ). Oppilaalle kaikki on silloin tuttua ja näin ollen voidaan myös vaatia oppilaalta itsenäisempää työskentelyä sekä tehtävistään vastuun ottamista. Yksi koulun tavoitteista on tukea oppilasta mahdollisimman itsenäiseen työskentelyyn. Tietotekniikan avulla voidaan tarjota mahdollisuus suoriutua monista koulutehtävistä itse. Skannausohjelman ja skannerin avulla voidaan siirtää valmista oppimateriaalia tietokoneelle. Oppilas voi tehdä koulutehtävänsä tietokoneella ja tulostaa ne tarvittaessa. Ohjelmista saa apua kirjoittamiseen ja täydennystehtävien, lomakkeiden sekä karttatehtävien tekemiseen. Sessiossa käydään läpi mm. Windows-käyttöjärjestelmän tärkeimpiä helppokäyttötoimintoja ja ominaisuuksia. Esim. näppäimistöä ja hiiritoimintoja voidaan säädellä sekä työpöydän ja ohjelmien ulkoasua voi muokata. Vilkaistaan Word 2010-ohjelman asetuksia ja säätömahdollisuuksia, joiden avulla esim. tekstiä on helpompi lukea ja hahmottaa. Esitellään hyödyllisiä ilmaisia apuvälineohjelmia. Nykypäivän teknisistä mahdollisuuksista huolimatta perinteisiä menetelmiä ei pidä unohtaa. Joskus riittää yksinkertaiset opetusapuvälineet kuten muistiinpanojen saaminen opettajalta tai kopioituna kaverilta. Mahdollisuus suullisiin kokeisiin tai esim. matematiikan tehtäviä varten suurennetaan kopiokoneella isoja ruutuvihkoja, sallitaan taskulaskinten käyttö ym. Toisinaan tarvitaan erikoisoppimateriaalia, henkilökohtainen kirjoittamisen apuväline ja/ tai erityisiä sovellutuksia. Melkein aina tarvitaan yhteisiä arvokeskusteluja. Aina tarvitaan aikaa. 20 Sillalla-På Bron 2012

17 Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 3.2. Astrid Sirkkaliisa Heimonen, toimialapäällikkö, PsT Ikäinstituutti Asemapäällikönkatu 7, Helsinki puh (09) Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon periaatteissa korostuvat ihmisarvo, elämänkulun tuntemisen tärkeys, voimavaralähtöisyys ja mielekkään arjen merkitys. Periaatteet tulevat eläväksi hoidon arjessa ja yksittäisissä kohtaamisissa. Keskeinen kysymys on, miten muistisairas ihminen kohtaamisissa nähdään. Muistisairas ihminen tulisi nähdä ainutkertaisena ihmisenä, jolla on tietty elämäntarina, rikkaat elämänkokemukset, monia voimavaroja, omat asenteet ja arvot sekä tavat ja tottumukset. Muistisairauksiin liittyy moninaista haavoittuvuutta. Toimintakyvyn vähittäinen heikentyminen, itselle tärkeistä rooleista ja vastuista luopuminen sekä muutokset sosiaalisissa suhteissa vaikuttavat sairastuneen ihmisen minäkuvaan ja kokemukseen elämän mielekkyydestä. Haavoittuvuuden ymmärtämiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota muistisairaan ihmisen kokemuksiin ja tunteisiin. Muistisairaiden ihmisten hoitoa voidaan tarkastella logoterapeuttisen ajattelun valossa. Logoterapia on voimavarasuuntautunut ja tarkoituskeskeinen lähestymistapa, joka nostaa esiin ihmisarvon, korostaa elämän tarkoituksellisuutta sekä ihmiskäsityksen keskeisyyttä. Elämän tarkoituksellisuus voi toteutua asennoitumalla, tekemällä ja toimimalla tai kokemalla. Sairauden alkuvaiheessa ihminen pohtii sairauden vaikutuksia sekä omaa suhtautumistaan. Tekeminen ja toiminta tuottavat parhaimmillaan onnistumisen kokemuksia ja tunnetta pystyvyydestä ja siten vahvistavat tunnetta elämän tarkoituksellisuudesta. Elämän tarkoituksellisuus voi toteutua myös kokemalla. Tämä kiinnittyy elämyksiin ja kohtaamisiin sekä yksittäisten hetkien merkitykseen. Muistisairaan ihmisen tarkoituksellisen arjen toteutuminen on yhteydessä muihin ihmisiin ja heidän kykyynsä tunnistaa muistisairaalle ihmiselle tärkeitä ja iloa tuottavia tekijöitä. Logoterapeuttinen ajattelu haastaa hoitajaa tarkastelemaan omien valintojen, ihmiskäsityksen ja asennoitumisen merkitystä. Lähteet: Heimonen S Muistisairaiden ihmisten haavoittuvuus. Kirjassa: A Sarvimäki ym. (toim.) Vanhuus ja haavoittuvuus. Helsinki: Edita, Laine M, Heimonen S Mahdollisuuksien matka. Logoterapeuttinen ajattelu muistisairaan ihmisen hoidossa. Oriveden hoivapalveluyhdistys ry. Laine M, Heimonen S Logoterapeuttisen ajattelun mahdollisuudet muistisairaiden ihmisten hoidossa. Memo 1/2011: Topo P ym Kohtaamisia dementiahoidon arjessa. Havainnointitutkimus hoidon laadusta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksia 162. Helsinki: Stakes. 21

18 Tarinoita kansalaisuudesta ja palvelujen henkilökohtaistamisesta 3.2. Astrid Susanna Hintsala, kehittämispäällikkö Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, Helsinki Suomi on YK:n ja Euroopan unionin jäsenvaltiona sitoutunut edistämään kaikille avointa ja syrjimätöntä yhteiskuntaa. Perustuslaissa ja YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimuksessa on määritelty keskeiset tavoitteet yhteiskunnan kehittämiselle ja palvelujen uudistamiselle. Vammaisten ihmisten asemaa on parannettu Suomessa viime vuosikymmeninä mm. lainsäädäntöä ja palveluja kehittämällä. Palveluiden, esteettömyyden ja saavuttavuuden kehittämisellä on ollut suuri merkitys vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksien edistämisessä. Edelleen kuitenkin tasa-arvon ja osallisuuden tiellä on monenlaisia esteitä. Esteet ovat usein sekä asenteellisia, tiedollisia että fyysisiä (Konttinen, 2011). Kehitysvammaisten ihmisten elämää tarkastelleet tutkimukset sekä Suomessa että kansainvälisesti osoittavat, että yksi suurimmista ongelmista kehitysvammaisten elämässä on heidän puutteellinen liittymisensä lähiyhteisöön. (Verdonschot & al. 2009; Tøssebro 2006; Eriksson 2008; Hintsala & al ) 2000-luvulla palveluiden henkilökohtaistamisella (personalisation) on pyritty vahvistamaan vammaisten henkilöiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämäänsä ja saamiinsa palveluihin. Palvelujen henkilökohtaistamisen myötä esimerkiksi henkilökohtaisen budjetoinnin malli on otettu käyttöön monissa Euroopan maissa. Uudenlaisen palvelujen järjestämistavan kautta ihmiset ovat löytäneet vaihtoehtoja perinteisille palveluille ja asiakkaiden ääni on tullut paremmin kuulluksi. Keskeistä on ihmisen kykyjen ja voimavarojen aktiivinen etsiminen ja kommunikaation ja osallisuuden vahvistaminen, jotta tunnistettaisiin paremmin henkilön toiveet ja tarpeet. Virallisten palvelujen lisäksi kartoitetaan palvelujen ulkopuolella olevia mahdollisuuksia ja tuen muotoja ja otetaan voimavaraksi myös henkilön perhe, läheiset ja hänen ystävänsä. Keskeistä on auttaa henkilöä saavuttamaan itselleen tärkeitä tavoitteita ja unelmia sen sijaan, että rajoitutaan auttamaan vain siinä, mitä palvelujärjestelmä sillä hetkellä pystyy tarjoamaan. Prosessissa käytetään apuna yksilökeskeisen suunnittelun välineitä sekä tuettua päätöksentekoa. Käytännössä palvelujen henkilökohtaistaminen tarkoittaa mm. palvelujen ja tuen suunnittelukäytäntöjen kehittämistä yksilökeskeiseksi, henkilökohtaisen budjetoinnin ja tuetun päätöksenteon kehittämistä sekä vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä mukaan ottamista palvelujen kehittämiseen (Needham & Carr 2009). Kyse ei ole vain palvelujen ja palvelujärjestelmän kehittämisestä vaan koko sosiaalipolitiikan uudistami sesta ja vammaisen henkilön aseman vahvistamisesta kansalaisena (Duffy 2006). Toimintakulttuuriin muutos edellyttää työtapojen reflektointia ja näkyväksi tekemistä, henkilöstön koulutta mista ja työyhteisöjen kehittämisestä. (Ashman, Ockenden, Beadle-Brown & Mansell 2010.). Kehitysvammatyön käytäntöjä kehittäneet Mansell ja Beadle- Brown (2010) ovat listanneet kolme työyhteisön keinoa, joiden avulla työtä voidaan kehittää yksilökeskeisemmäksi: 1) koulutus ja valmennus, jossa autetaan työyhteisöä muuttamaan toimintaansa kehitysvammaisen henkilön jokapäiväisen elämän kannalta oleellisissa, hänelle tärkeissä, arjen pienissä ja hallittavissa asioissa; 2) koulutus ja valmennus, jossa keskitytään todellisen muutoksen synnyttämiseen kehitysvammaisen ihmisen elämässä sekä 3) vaikutusten arvioinnin ja laadunvarmistuksen kohdistaminen asiakkaan elämässä tapahtuviin muutoksiin. 22 Sillalla-På Bron 2012

19 Esityksessä analysoidaan yksilökeskeisen suunnittelun ja henkilökohtaistetun tuen lähestymistapojen kehittymistä ja kerrotaan suomalaisia ja kansainvälisiä tarinoita ja esimerkkejä. Lähteet Ashman Bev, Ockenden John, Beadle-Brown Julie & Mansell, Jim. Person-Centred active support: a handbook. Pavilion Publishing. Brighton Mansell, Jim & Beadle-Brown Julie. Person Centred Planning and Person-Centred Action: A Critical Perspective. Teoksessa: Campridge Paul & Carnaby Steven: Person Centred Palnning and Care Management with People with Learning Disabilities. Jessica Kingsley Publisher. London Duffy, Simon. Keys to citizenship Eriksson, Susan. Erot, erilaisuus ja elinolot vammaisten arkielämä ja itsemäärääminen. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 3. kehitysvammaliitto, Helsinki, Hintsala, Susanna, Seppälä, Heikki & Teittinen, Antti. Kehitysvammaista ihmistä eristävät järjestelyt. Artikkeli julkaistu teoksessa Tuuli Hirvilammi & Markku Laatu (toim.), Toinen vääryyskirja. Lähikuvia sosiaalisista epäkohdista. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Konttinen, Juha-Pekka. Vammaisten ihmisoikeudet Suomessa. Suuntaaja 3/2011, Asumispalvelusäätiö ASPA, Helsinki. Tøssebro, Jan. Deinstitutionalisaatio kehitysvammaisiin henkilöihin kohdistuvan politiikan ja palvelujen muuttumisesta. Teoksessa Teittinen, Antti (toim.): Vammaisuuden tutkimus. Yliopistopaino, Helsinki, Verdonschot M., Witte L., Reichrat E., Buntinx W., & Curfs L.Community participation of people with an intellectual disability: a review of emirical findings. Journal of Intellectual Disability Research. Vol. 53, Part, ,

20 Moninaiset keinot autistisen lapsen vuorovaikutuksen tukena 3.2. Aleksis Nina von Schantz, puheterapeutti HABS kuntoutus rehabilitering oy Uusikaarlepyy, Vaasa, Seinäjoki Puh Autististen lasten vuorovaikutuksen kehittymisen mahdollisuuksista kuulee vielä tänäkin päivänä epäileviä kommentteja, vaikka tutkimusta ja kokemusta asiasta on kertynyt jo kymmeniä vuosia. Miten vauhdikkaan lapsen saisi pysähtymään, saati sitten kuuntelemaan tai katsomaan kuvia, vai viittomaanko pitäisi ryhtyä? Vuorovaikutuksen rakentamisessa hyödynnetään usein sovelletun käyttäytymisanalyysin (ABA) periaatteita. Toivottua käyttäytymistä vahvistetaan palkitsemalla siitä yksilöllisesti mielekkäällä tavalla. Motivoivia asioita hyödynnetään oivallusten synnyttämiseksi. Vuorovaikutuksen kuntoutus on yhteistyötä, jossa lapsen lähihenkilöillä on kultaakin kalliimpi rooli. Taidoilla on todellista merkitystä vasta, kun ne saadaan käyttöön lapsen arjessa. AAC-keinoista autistien käyttöön ehkä helpoimmin mielletään kuvat, joita voidaan käyttää mitä moninaisimmin tavoin aina yksittäisistä kuvista laajoihin kommunikointikansioihin. Kun mukaan vielä liitetään mm. puhetta, eleitä, viittomia tai vaikka teknisiä kommunikoinnin apuvälineitä, on koossa eväitä vähän pidemmällekin retkelle. Esityksessä kerron kokemuksia käytännön kuntoutustyöstä ja kuvaan tapausesimerkkien kautta joitakin pieniä askeleita, joilla autististen lasten vuorovaikutusta on voitu rakentaa ja laajentaa. 24 Sillalla-På Bron 2012

21 Kansainvälisiä kuulumisia autismin kentältä 3.2. Aleksis Jaana Salminen, johtava puheterapeutti Vammaisneuvola, Helsingin kaupunki Latokartanontie 7 A Helsinki puh (09) Autistit ovat kuin hotellin suihkut. Ne ovat kaikki erilaisia, eikä niitä osaa käyttää. Adam Feinstein, , Manchester) Esitys koostuu kolmelta matkalta saamistani opeista ja ajatuksista autismista. European Autism Congress Catania,Italia, The National Autistic Society s Professional Conference , Manchester ComFor-testin koulutus ,Tukholma. Kerron sopivan AAC-keinon valinnasta vaikeasti kehitysvammaisille autisteille ComFor-testin avulla, aistitoiminnan poikkeavuuksien aiheuttamista haasteista sekä syömisen ja vuorovaikutuksen kuntoutuksesta. Keskityn esityksessäni käytännön sovelluksiin ja keinoihin, joilla autistisen henkilön elämänlaatua voidaan parantaa. Tavoitteeni on kertoa mistä itse innostuin koulutuksissa ja antaa kuulijoille tieto siitä mistä näistä asioista saa lisää tietoa. Lisätietoa: Lawson, W (2011) The Pasionate mind: How people with autism learn. London: Jessica Kingsley Pubs. Noens, I., Van Berckelaer-Onnes, I., Verpoorten, R., & Van Duijn, G. (2006). The ComFor: An instrument for the indication of augmentative communication. Journal of Intellectual Disability Research, 50, Noens, I., & Van Berckelaer-Onnes, I. (2004). Making sense in a fragmentary world. Communication in people with autism and learning disability. Autism, 8, Noens, I., & Van Berckelaer-Onnes, I. (2008). The central coherence account on autism revisited: Evidence from the ComFor study. Research in Autism Spectrum Disorders, 2, Maljaars, J., Noens, I., Scholte, E., Verpoorten, R., van Berckelaer-Onnes, I. (2011). Visual local and global processing in low functioning deaf individuals with and without autism spectrum disorder. Journal of Intellectual Disability Research, 55, (ComFor kotisivut) (autisteille kehitettyjä tietokoneohjelmia) (miten suunnitellaan autistisille ihmisille sopivia asuinympäristöjä) 25

22 Tilastointi apuvälinepalveluissa 3.2. Aleksis Outi Töytäri, ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Terveyspalveluryhmä PL 33, Valtioneuvosto puh (09) Suomessa ei ole valtakunnallista järjestelmää, jolla saataisiin tilastotietoa apuvälineistä ja apuvälinepalveluista. Saatavilla ei ole tietoa esimerkiksi siitä kuinka moni henkilö käyttää apuvälineitä, kuinka monta uutta apuvälinettä luovutetaan käyttöön vuosittain tai minkä takia tai minkä ikäisiä apuvälineen käyttäjät ovat. Tietoa ei ole myöskään apuvälineisiin käytettävien rahojen määristä. Siten ei ole myöskään seurantatietoa toimintojen muutoksista vuosittain tai vaihteluista alueittain. Suomeen tulisi luoda järjestelmä, jolla voitaisiin helposti ja kattavasti saada yhtenäistä, tarkkaa, luotettavaa, vertailtavaa ja ajantasaista tietoa apuvälinetoiminnasta. Saatavalla tiedolla pystyttäisiin tukemaan kuntia, palveluntuottajia, valvontaviranomaista ja valtionhallintoa parantamaan omaa toimintaansa. Tietoa voisi hyödyntää apuvälinepalveluiden suunnittelussa, toteutuksessa sekä käyttämällä sitä seurannan ja arvioinnin tukena. Tiedot ovat myös tarpeellisia tieteellisessä tutkimuksessa sekä kansalaisille suunnatussa viestinnässä. Tiedoilla voidaan lisätä nykytilan tietämystä, pystytään vertailemaan alueellisia tilanteita ja voidaan vaikuttaa epätoivottuihin tekijöihin sekä lisätään apuvälineiden käyttäjien keskinäistä tasa-arvoa. Tietoa tarvitaan mm. luovutetuista apuvälineistä, niiden määristä ja luovutussyistä, apuvälineiden saajista, apuvälineiden käyttöajoista ja käytetyistä hankintamäärärahoista. Ensimmäisenä kiinnostuksen kohteena ovat terveydenhuollon luovuttamat apuvälineet. Myöhemmin myös muiden hallinnonalojen kustantamat apuvälineet. Saatavalla tiedolla nykytilan tietämys lisääntyisi, palvelujen suunnittelu parantuisi, palvelujen seuranta, arviointi ja vertailu mahdollistuisivat. Myös epätoivottuihin tekijöihin olisi mahdollisuus vaikuttaa. Lopputuloksena apuvälineiden käyttäjien keskinäinen tasa-arvo lisääntyisi. Apuvälinepalveluiden tilastoinnin kehittäminen Tavoitteena on valtakunnallinen rekisteri-tyyppinen toiminta. Ennen tämän mahdollistumista THL tekee pilottikyselyn sairaanhoitopiireille; keskussairaaloille ja terveyskeskuksille saadakseen pohjatietoa apuvälinepalveluiden toteutumisesta. Toisena kehittämisasiana on AvoHILMOn eli perusterveydenhuollon avohoidon ilmoituksen käyttöönoton tukeminen ja kehittäminen apuvälinepalveluissa. Pilottikysely apuvälineiden luovutuksesta ja saajista aloitetaan sairaanhoitopiireille vuonna 2012 ja se toistetaan seuraavana vuonna. Kysely on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä keskussairaaloiden ja terveyskeskusten apuvälinealan asiantuntijoiden kanssa. Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus tarkoittaa, että terveyskeskuksen avohoidon toiminnasta kerätään yksilötason tietoja kansalliseen rekisteriin. Tavoitteena on tuottaa tietoa palvelujen parantamiseksi ja väestön terveyden edistämiseksi. Apuvälinepalvelutoiminnasta saadaan tietoa käyntien määrästä, palvelun sisällöstä, käyntisyistä, palvelujen saajista ja palvelujen toteuttajista. 26 Sillalla-På Bron 2012

23 Tavoitteena on, että kirjaamalla kerran apuvälinepalveluun liittyvät tiedot yhdenmukaisesti ja luokituksia käyttäen sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään, saataisiin automaattisesti poimittua apuvälinepalveluiden seurannan kannalta oleelliset tiedot ja siirrettyä ne valtakunnalliseen rekisteriin ajantasaisesti. Tiedonkeruun tulisi koskea sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa. THL tuottaisi verkkopalveluna päivittäistä raportointia ja kuukausittain päivittyvää raportointia. Lisätietoja: Tuomola, P. AvoHILMO. Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus Määrittelyt ja ohjeistus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 4/ avohilmo 27

24 Kohti yhteistä toimintakyvyn arviointia 3.2. Aleksis Heidi Anttila, erikoistutkija, FT Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, Palvelujärjestelmäosasto PL 30, Helsinki puh Palveluiden ja käytäntöjen vaikuttavuus on monitahoisten ja monimutkaisten toimintojen seuraus. Apuvälineiden tarpeen ja vaikuttavuuden arviointia jäsentämään on maailmalla olemassa joitakin työkaluja ja mittareita. Suomessa niiden hyödyntäminen on vielä vähäistä. Tämän esityksen tavoitteena on 1) kuvata apuvälinetarpeen arviointiin ja seurantaan liittyvät tekijät, ja 2) miten apuvälinepalveluprosessi on sillattu toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainväliseen luokitukseen (ICF) sekä 3) viitoittaa tietä yhteiskehittämiselle Suomessa. Apuvälineseurantaan liittyviä tekijöitä on esitetty yleisessä viitekehyksessä, jota voi soveltaa myös kommunikointiapuvälineiden arvioinnin kehittämiseen ja tutkimiseen (Fuhrer ym. 2003). Sen mukaan apuvälineen käytettävyyden pääosatekijät ovat vaikuttavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys apuvälineeseen, sekä lisäksi psykologinen toimintakyky ja subjektiivinen hyvinvointi. Vaikuttavuutta arvioidaan toimintakyvyn muutoksina asiakkaalle relevanteilla ICF osa-alueilla esim. kommunikointi, itsehoito jne. Toinen viitekehys jäsentää, mitä tekijöitä tulee ottaa huomioon apuvälinetarpeen arvioinnissa sekä asiakkaan (subjektiivisesta) että ammattilaisen (objektiivisesta) näkökulmista (Scherer ym. 2007) ja mikä niiden yhteys on ICF -kieleen. Koska ICF käsittää koko laajuudessaan 1424 koodia, on niiden valintaa helpottamaan laadittu sairauskohtaisia ydinalueiden listoja (ICF core sets). Näitä voidaan hyödyntää asiakkaan tavoitteiden asettelussa ja arvioinnissa. Myös apuvälineprosessin eri osatekijöillä on yhteys ICF- viitekehykseen (Arhanat & Lenker 2008), ja siitä on laadittu ICF core set eli ydinaiheiden lista sekä apuvälineen käyttäjän että ammattilaisen näkökulmasta (Scherer ym. 2010). Sairauskohtaiset toimintakykyongelmat ja apuvälineprosessi voidaan siis sillata ICF:ään. ICF antaa ammattilaisille yhtenäisen kielen yksilölliseen asiakkaan tarpeen arviointiin ja vaikutusten seurantaan sekä niiden kirjaamiseen potilaskertomukseen. Apuvälineprosessin ICF-siltauksen käyttöönotto Suomessa edellyttää kuitenkin sen vertaamista meillä käytössä oleviin apuvälinepalveluprosessin kuvauksiin, ja yhteiskehittämistä yhteisen prosessin kuvaamiseksi. Lisäksi tarvitaan yhteiskehittämistä prosessi- ja vaikuttavuusmittareiden sekä yhtenäisten seurantaindikaattoreiden luomiseksi. Kirjallisuus: Fuhrer MJ et al. A Framework for the conseptual modelling of assistive technology device outcomes. Disabil Rehab 2003; 25(22): Scherer M et al. A framework for modelling the selection of assistive technology devices (ATDs). Disabil Rehab Assist Technol 2007; 2(1):1-8 Arhanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application Nova Science Publishers. Scherer M, Federici S, Tiberio L, Pigliautile M, Corradi F, Meloni F. Core Set for Matching Older Adults with Dementia and Technology. Ageing International. Published online DOI: / s ICF core sets, ICF research branch. Saatavilla: 28 Sillalla-På Bron 2012

25 Kosketustaulun mahdollisuudet opetuksessa 3.2. Tage Arto Joutsimäki, IT-suunnittelija Tikoteekki, Kehitysvammaliitto ry puh (09) Sakari Kilkki, oppimateriaalisuunnittelija Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry puh (09) Maailmalla jo useamman vuoden vallalla ollut kosketustaulubuumi on savuttanut myös Suomen. Pääkaupunkiseudun kuntia lukuun ottamatta ei näitä uusia interaktiivisia tauluja kouluissa vielä kovin paljon ole näkynyt. Viimeisen vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut ratkaisevasti, kunnat eri puolilla maata ovat alkaneet panostaa luokkien varustukseen ja kilpailu markkinoilla alkaa olla kovaa. Myös uudet opettajat ovat alkaneet rekrytointitilanteissa suosia kuntia ja kouluja, joissa tämä uusi teknologia on jo otettu, tai tullaan pian ottamaan käyttöön. Joillekin opettajille liitutaulusta luopuminen on ollut vaikeaa, etenkin, jos kunta ei ole satsannut tarpeeksi opettajien koulutukseen. Ehdoton enemmistö opettajista on kuitenkin ottanut kosketustaulut innolla vastaan ja he ovat nopeasti huomanneet niiden erinomaiset edut ja mahdollisuudet. Kosketustaulusta luopuminen esim. luokkahuoneen tai koulun vaihdon yhteydessä on ollut monille vaikeaa. Jotta kosketustauluista saadaan kaikki hyöty irti, on niiden hankinnassa oltava erityisen tarkkana, sillä vaihtoehtoja on jo paljon ja niiden vertaaminen on työlästä. Suomessa on markkinoilla tällä hetkellä ainakin seuraavia merkkejä: SMART Board (Smart) Activboard (Promethean) Quomo StarBoard (Hitachi) LintexInteractive (Lintex) ebeam (Luidia) Mimio (Dymo) Cleverproducts Interwrite Tämän lisäksi on saatavilla useiden valmistajien dataprojektoritekniikkaan perustuvia järjestelmiä, jotka toimivat tavallisen valkokankaan/taulun kanssa. Näillä ei kuitenkaan voida saavuttaa samanlaista käytettävyyttä ja monipuolisuutta kuin varsinaisilla kosketustauluilla. Aronet ehti SMART Board-taulujensa kanssa Suomen markkinoille ensimmäisenä ja siitä syystä tauluja on joskus kutsuttu älytauluiksi (smart älykäs). Opetushallitus on viisaudessaan kuitenkin suositellut, että käytettäisiin (interaktiivinen) kosketustaulu -nimitystä, sillä itse tauluhan ei ole mitenkään älykäs, vaan taustalla on aina tietokone ja suurimmassa roolissa etenkin siinä pyörivä ohjelmisto (Notebook, ActivInspire, Mimio Studio jne.) Kosketustaulupakettiin liittyy aina myös lähiprojisointiprojektori, äänentoisto ja dokumenttikamera, sekä haluttaessa erilaisia oppilaiden vastausjärjestelmiä, tabletteja jne. Keskimääräinen luokkahinta on tällä hetkellä n , joten kyse ei ole mistään pikkusummasta. jatkuu seuraavalla sivulla 29

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Kaveripiiri.fi - Selkokielen käyttäjien tapaamispaikka internetissä

Kaveripiiri.fi - Selkokielen käyttäjien tapaamispaikka internetissä Kaveripiiri.fi - Selkokielen käyttäjien tapaamispaikka internetissä Sillalla 2.2.2012 Niina Sillanpää Timo Övermark Kehitysvammaliitto Kaveripiiri helppokäyttöinen yhteisöpalvelu Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen Kuka määrää? Kehitysvammaliiton opintopäivät 5.11.2015 Katja Burakoff Asiantuntija, puheterapeutti Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet ja -verkostot kehitysvammaisen elämässä

Sosiaaliset suhteet ja -verkostot kehitysvammaisen elämässä Sosiaaliset suhteet ja -verkostot kehitysvammaisen elämässä Itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten aikuisten sosiaalisissa verkostoissa korostuivat ystävien kaipuu ja yksinäisyyden kokemukset. Ammattilaisten

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2014 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke

Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke Loppuraportti Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu -hanke Marianna Ohtonen Niina Sillapää Sami Älli Timo Övermark Papunet-verkkopalveluyksikkö Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, 00700 Helsinki www.papunet.net

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Vates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11

Vates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11 Vates-päivät 2016 Torstai, klo 9-11 Verkon ja pilvipalveluiden hyödyt puhevammaisille ihmisille nyt ja tulevaisuudessa Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuusyksikkö Tikoteekki Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut seminaari 22.11.2012 Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Pirjo Levo klinikkaopetuksen palvelukehittäjä,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05. Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.2014 Annemari Merilainen-Ottridge, Principal MacIntryre Charity, UK Kun

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Loppuraportti. Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena. -hanke (2012 2013)

Loppuraportti. Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena. -hanke (2012 2013) 1/7 Loppuraportti Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena -hanke (2012 2013) Papunet-verkkopalveluyksikkö Viljatie 4 A 00700 Helsinki www.papunet.net papunet@kvl.fi 2/7

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Mikä on Twitter? Rekisteröityminen

Mikä on Twitter? Rekisteröityminen Mikä on Twitter? Twitter on suosittu yhteisö ja mikroblogipalvelu, jonka välityksellä yritykset, ystävät ja perheenjäsenet voivat kommunikoida keskenään. Twitterin käyttö vastaa kysymykseen mitä teet tällä

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Vanhustyön seminaari Stadin Aikuisopisto 4.12.2013 Anna-Maija Ruhanen TtM, KM,Logoterapeutti LTI Mitä logoterapeuttinen ajattelu on? Logoterapia on voimavara-

Lisätiedot