Kainuun maakunta kuntayhtymä Liite nro Sosiaali- ja terveystoimi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun maakunta kuntayhtymä Liite nro Sosiaali- ja terveystoimi"

Transkriptio

1 Kainuun maakunta kuntayhtymä Liite nro Oulun lääninhallitus Sosiaali- ja terveysministeriön kirje ASIA: VALTION AVUSTUS LASTEN- JA NUORTENPSYKIATRISEEN HOITOON JA KUNTOUTUKSEEN Esitämme, että Oulun lääninhallitus myöntää Kainuun maakunta kuntayhtymäl le Perhepalvelujen tulosalueen yhteisten palvelujen lasten- ja nuorisopsykiatrian tulosyksiköille lasten- ja nuortenpsykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen eu roa oheisen suunnitelman mukaan. Kainuun maakunta kuntayhtymä tulee vas taamaan 20%:n omavastuuosuudesta, joka on euroa. Kainuun maakunta kuntayhtymä Helena Ylävaara Perhepalvelujen johtaja Perhepalvelujen tulosalue Pertti Varimo Helena Karsikas Anne Ritoharju Vastuualuepäällikkö Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Lastenpsy kiatrian ylilääkäri

2 Johdanto Vuoden 2005 alusta Kainuussa toteutuu maakuntahallinto kokeilu. Sen myötä lasten- ja nuorisopsykiatrian vastuualueiden toiminta on irrotettu psykiatrian tulosalueen toiminnasta ja siirretty perhepalveluiden alaisuuteen. Nyt Kainuussa saman hallinnon alaisuudessa toi mivat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut sekä keskiasteen oppilaitokset. Lasten- ja nuorisopsykiatrian tulosyksiköt toimivat sosiaali- ja terveystoimen alaisessa perhepalveluiden tulosalueella osana sen yhteisiä palveluita. Perhepalvelujen tulosalueelle on koottu keskei siä toimijoita lasten ja nuorten mielenterveystyön alalta: opiskelija- ja kouluterveydenhuol to, perheneuvola, perheiden sosiaalityö ja lastensuojelutyö ja erikoissairaanhoidosta lastentaudit, naistentaudit ja synnytykset sekä lasten- ja nuorisopsykiatria. Perhepalveluissa tulee toimimaan kolme seutukunnallista yksikköä sekä yhteisten palvelujen yksikkö. Uu den organisaation myötä mahdollistuu todennäköisesti joustava yhteistyö lasten ja nuorten mielenterveystyön toimijoiden kesken. Muista meneillään olevista lasten ja nuorten mielenterveyshankkeista: Kainuussa on toteutettu myös varhaisen puuttumisen hanketta sosiaali- ja terveysministe riön lasten ja nuorten syrjäytymisen estämiseen tarkoitetulla rahoituksella. Nyt kevään 2005 aikana sen puitteissa toteutuu Kainuun lukioita koskeva oppilashuoltotyön kehittä mishanke, Kainuun ammattiopiston oppilashuoltotyöryhmille traumakoulutus ja peruskou lun 7-9 luokan opettajille suuntautuva koulutus oppimisvaikeuksista. Sosiaali- ja terveysmi nisteriön sosiaalialan kehittämishankkeena toteutetaan myös varhaisen puuttumisen jatko hanketta (Varpu 2), jonka puitteissa toteutetaan verkostokonsultti ja läheisneuvonpito kou lutukset ja suunnitelmissa on myös varhaisen vuorovaikutuksen koulutuksen jatko. Osana kyseistä hanketta on myös toimiva perhe osahanke, jonka kohderyhmänä ovat lapsiper heet, joissa vanhemmilla on psyykkistä häiriötä. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti v 2005 lasten- ja nuorten psykiatrian palveluihin myönnettävää määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidos ta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. 2

3 Lastenpsykiatria Lastenpsykiatrian toimintaa on kehitetty Kainuussa ylimääräisen valtionavun turvin vuon na 2003 aloittamalla polikliininen lastenpsykiatrinen kriisi- ja kotihoitotoiminta (KOTILO-Projekti) sekä vuonna ostamalla psykoterapiapalveluja (yksilöterapia, musiikkiterapia, psykoterapeuttinen ratsastusterapia) lapsille ja varhaisnuorille Kelan lopetettua 5-15 v lasten ja nuorten harkinnanvaraisen psykoterapiakuntoutuksen. Sekä lastenpsykiatrisen yksikön työntekijöillä että kotihoitoon osallistuneilla perheillä se kä yhteistyökumppaneilla on ollut hyviä kokemuksia vuonna 2003 aloitetusta KOTI- LO-hankkeesta ja valtionavun loppumisen jälkeen toimintaa on rahoitettu lastenpsykiatrian yksikön omasta budjetista ja siihen on saatu rahoitusta myös VARPU-projektista. Liittees sä on kuvaus KOTILO-hankkeen toiminnasta ja vanhempien, yhteistyökumppaneiden ja hankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden kokemuksista (ks. liite 1). Hankesuunnitelma 1 / 2005 Hankkeen tarkoituksena on lastenpsykiatrisen kotihoidon edelleen kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen ja kehittäminen ehkäisevän mielenterveystyön näkökulmasta perusta son (päiväkoti, neuvola- ja kouluterveydenhuolto, sosiaalitoimi) kanssa : Hankkeen tavoitteena on kotiin suuntautuvan lastenpsykiatrisen hoitotyön kehittäminen Kainuussa palkkaamalla jo toimivalle sairaanhoitajalle työpari, tehtävänä tehostaa kotihoi toa ja parantaa ja lisätä yhteistyötä perustason toimijoiden kanssa. Kotiin suuntautuvasta lastenpsykiatrisesta hoitotyöstä on nyt Kainuussa n. 1,5 vuoden kokemus ja työtapa on osoittautunut perheiden kannalta inhimilliseksi ja voimavaroja säästäväksi hoitomuodoksi, jonka on koettu auttavan jokapäiväisen elämän kasvatus- ja hoitokysymyksissä. On myös selvästi havaittu, että tällaisen toimintatavan avulla pienten lasten psyykkisen kasvun ja kehityksen ongelmiin päästään puuttumaan intensiivisemmin jo varhaisvaiheessa ja joidenkin lasten kohdalla on vältetty osaston tutkimus- tai hoitojakso tä män työtavan avulla. Näin hanke on myös vähentänyt potilasjonoja lastenpsykiatriselle osastolle ja toiminut sekundaaripreventiona mielenterveystyössä. Kuten edellä olevasta kuvauksesta käy ilmi, kotona tapahtuva työ kuormittaa työntekijää eri tavalla kuin sairaalassa, jossa psyykkistä kuormaa voidaan jakaa työkaverin kanssa. Tässä hankkeessa sairaanhoitaja on tehnyt osan kotikäyntejä yksin ilman työparia. Näin on toimittu, kun tapaamiset ovat olleet viikoittaisia joidenkin perheiden kohdalla, kun on tarvittu paljon ohjausta ja tukea. Perheterapeutit ovat olleet työpareina ajoittain sekä mu kana verkostoneuvotteluissa. Lääkäri on osallistunut hoidon suunnitteluun ja hoitoneuvot teluihin. Nyt saadun kokemuksen perusteella on tullut selkeästi esiin työparin tarve. Työ pari auttaa työntekijän kuormituksen vähentämisessä sekä antaa enemmän mahdollisuut ta perhekäynnin muokkaamiseen kunkin hetkisen tilanteen mukaan ja lapsen ja vanhem pien 3

4 tarpeen mukaan (yhdessäolo- lapsi ja vanhemmat erikseen). Kotilo-projektin tavoitteena oli myös tehdä yhteistyötä lapsen ja perheen lähiviranomaisverkoston kanssa. Tästäkin toiminnasta on saatu positiivista palautetta ja perustason työntekijät ovat kaivanneet yhteistyötä lisää. Toisen kokopäiväisen työntekijän avulla on mahdollisuus lisätä tukea perustason työntekijöille. Budjetti lasten psykiatrian osalta: Budjetti Tulot Maakunta kuntayhtymän rahoitus Valtion avustus Yhteensä Menot Sairaanhoitajan palkka (1 v 3 kk) Matkat Koulutuskustannukset 700 Henkilökunnan työaikaa Yhteensä % oma osuus kertyy perheterapeutin ja lastenpsykiatrin osallistumisesta perheiden hoitoon. Esitämme, että valtionavustuksesta maksettaisiin kotiin suuntautuvan lastenpsykiatrisen hoitotyön hankkeeseen alkaen vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin yh den työntekijän (sairaanhoitaja) palkkauksesta aiheutuvat kustannukset, toiminnasta ai heutuvat matkakustannukset sekä tämän toiminnan kehittämisestä aiheutuvat koulutus kustannukset. Yhteystiedot Vs. ylilääkäri Anne Ritoharju lastenpsykiatria, puh Vastuualuepäällikkö Pertti Varimo, puh Perhepalvelujen johtaja Helena Ylävaara, puh Osoite Kainuun maakunta kuntayhtymä 4

5 Sotkamontie Kajaani Sähköpostiosoite Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatrian osasto on perustettu Kainuun keskussairaalaan vuonna Se on toiminut 10-paikkaisena vuoteen 2004 asti. Tämän vuoden alusta paikkaluku on 8. Ylimääräisten valtionapujen turvin Kainuussa on toiminut vuonna lasten- ja nuorten erityistyöryhmä (Lanu ). Sen toiminta jatkui edelleen valtionavustusten turvin painottuen nuorten mielenterveystyön välimaaston toimintaan, jota toteutti kaksi sairaanhoitajaa lähtien kyseinen toiminta on jatkunut nuorisopsykiatrian poliklinikan omana toimintana, virat tähän toimintaan on siirretty nuorisopsykiatrian osastolta. Vuosien aikana valtion ylimääräisen apurahan turvin myös nuorten osalta on voitu psykoterapiapalveluja taata alle 16-vuotiaille nuorille psykoterapiahankkeen kautta. Vuoden 2005 painopistealueena on nuorisopsykiatrisen kuntoutuksen kehittäminen. Hankesuunnitelma 2 / 2005 Osahankkeet (1) hoitoketju ja (2) kuntoutus Osahanke 1 Nuorten mielenterveystyön hoitoketju Kainuussa Hankkeen tavoitteena on toimivan yhteistyön edelleen kehittäminen perustason (opiskeli ja ja kouluterveydenhuollon ja lääkärien vastaanottotoiminnan sekä perheneuvolan) väli maaston (Lanu-työryhmä) ja erikoissairaanhoidon (nuorisopsykiatrian osaston ja poliklini kan) kanssa. Tavoitteena on, että hoitotakuu saadaan saumattomasti toteutumaan nuor ten 5

6 mielenterveystyön ja nuorisopsykiatrisen hoidon osalta Kainuussa. Hoitotakuun työrukkasena tulee toimimaan välimaaston Lanu-työryhmä. Tavoitteena on seutukunnallis ten yhteistyömuotojen hiominen ja perustason toiminnan vahvistaminen yhteistyötä teh den. Toteutus: Hankerahoilla tullaan palkkaamaan ulkopuolinen nuorisopsykiatrian asiantunti ja, joka yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa tekisi kehittämistyötä yhteisten koulu tusten ja konsultaatioiden avulla. Nuorten mielenterveystyötä tekeville järjestetään kaksi yhteistä koulutus- ja neuvottelupäivää, ja sitten kolmelle seutukunnalle sekä lisäksi suu rimman koulukaupungin Kajaanin keskiasteen oppilashuoltotyötä tekeville omat neuvotte lu-, koulutus-, ja konsultaatiopäivät. Työskentely toteutuisi syksyn -05 ja kevään -06 aika na kyseisiä neuvottelu- ja koulutuspäiviä olisi Osahanke 2 Nuorisopsykiatrisen kuntoutuksen kehittäminen Kainuussa Osahankkeen tarkoituksena on selvittää nuorisopsykiatrisen kuntoutuksen nykytilanne Kainuussa ja työstää strateginen ja toimenpidesuunnitelma. Toteutus: Kainuussa on eri toimijoiden järjestämiä nuorten kuntoutushankkeita, mutta riittävää tietopankkia ei päivitetysti ole käytettävissä. Tietopankki kootaan ja päivityskäytän tö luodaan hankeen aikana. Tällä hetkellä Kainuun alueella ei toimi nuorisopsykiatrista kuntoutusyksikköä alle 18-vuotiaille. Palvelut joudutaan ostamaan Kainuun ulkopuolelta mm. Oulun ja Iisalmen seudulta. Hankkeen aikana yhteisen maakuntahallinnon tuomat mahdollisuudet kehittää nuorisopsykiatrista kuntoutusta esim. yhteistyössä paikallisten koulujen, niiden oppilashuoltotyön ja asuntolapalvelujen kanssa. Tavoitteena on selvittää, perustetaanko mahdollinen nuorisopsykiatrinen kuntoutusyksikkö maakunnan omana toimintana, vai hankitaanko palvelut jatkossakin ostopalveluina. (Selvitys liittyy osaltaan myös nuorisopsykiatrian pitkän tähtäimen suunnitteluun siltä osin, mitä palveluita nuorisopsykiatrian osalta on tarkoituksenmukaista ylläpitää maakunnassa, ja mitä tullaan ostamaan muualta). Hankkeen aikana nuorisopsykiatrian poliklinikan ja osaston potilastyössä huomioidaan ja omaksutaan kuntoutuksellinen näkökulma. Valtion avustusmäärärahoilla on tarkoitus palkata yksi työntekijä (esim. kuntoutukseen perehtynyt sairaanhoitaja) tekemään selvitys, suunnittelu ja kuntoutustyötä n. vuoden ajaksi. Budjetti Tulot Maakunta kuntayhtymän rahoitus Valtion avustus Yhteensä

7 Menot Työntekijän palkkaus Asiantuntijapalkkiot Matkakulut Henkilökunnan työaikaa Yhteensä % oma osuus kertyy koulutuksiin ja konsultaatioihin osallistuvien työntekijöiden työajasta. Yhteystiedot Ylilääkäri Helena Karsikas nuorisopsykiatria, puh Vastuualuepäällikkö Pertti Varimo, puh Perhepalvelujen johtaja Helena Ylävaara, puh Osoite Kainuun maakunta kuntayhtymä Sotkamontie Kajaani Sähköpostiosoite LIITE 1 Kuvaus KOTILO -toiminnasta KOTILO projekti (KOTIin suuntautuva Lastenpsykiatrinen hoitotyö) toimi ajalla Kainuun keskussairaalassa lastenpsykiatrian yksikössä. Projektin toimintaan osallistui kolme sairaanhoitajaa sekä lastenpsykiatrian erikoislääkäri. KOTILO projektin yksi lähtökohta oli Kainuun kuntien esittämä toive lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kehittämisestä. Projektin toteuttamisen mahdollisti sosiaali- ja terveysministeriön lasten- ja nuorisopsykiatriaan myönnetty erityis-valtionavustus. KOTILO projekti toimi Kainuun keskussairaalan psykiatrian (lapset, nuoret ja aikuiset) tulosalueella lastenpsykiatrian yksikössä normaalin palvelujärjestelmän ohessa. Toiminta oli maksutonta palvelua kunnille projektityöntekijän työpanoksen suhteen. KOTILO -projekti selvitteli kotiin suuntautuvan hoidon tarvetta sekä suunnitteli ja toteutti hoitoa yhdessä perheiden, erikoissairaanhoidon työntekijöiden ja peruspalveluverkostojen kanssa. Erityisesti KOTILO projektia hyödynnettiin pienten lasten ja heidän perheidensä kohdalla. Tarkoituksena oli kokeilla tarpeenmukaista, joustavaa ja kokonaisvaltaista työtapaa. 7

8 Projektin tavoitteina olivat: Lapsen ja perheen pääseminen nopeampaan ja joustavampaan alkuselvittelyyn sekä tutkimukseen lapsen pääseminen hoitoon kohtuullisessa ajassa Kotiin suuntautuvan lastenpsykiatrisen hoitotyön aloittaminen Työskentelymallin arviointi sekä kehittäminen Kainuun tarpeita vastaavaksi Palaute projektista Kotiin tehtävää lastenpsykiatrista hoitotoimintaa arvioitiin koko työskentelyn ajan sekä huomioitiin kulttuurisyntonisuus toimintaa suunnitellessa Kainuun tarpeita vastaaviksi. Projektissa mukana olleet perheet ja mukana olleet yhteistyötahot antoivat palautekeskuste lussa oman arvionsa toiminnasta toukokuussa Haastattelussa käytettiin tähän tar koitukseen suunniteltua lomaketta ja palaute projektista esitetään palautelomakkeen mu kaisesti. Mukana on lisäksi suoria lainauksia perheiltä sekä yhteistyötahoilta. Alkuun perheitä pyydettiin kuvailemaan kokemuksia alkutilanteesta, jolloin he tulivat KOTI LO -perheeksi. Pääsääntöisesti kaikki perheet olivat pitäneet kotiin tehtävää lastenpsykiat rista hoitotyötä juuri heidän perheelleen parhaana vaihtoehtona. Muutama perhe kertoi ett eivät muista tarjottiinko heille muita vaihtoehtoja. Nämäkin perheet pitivät KOTILO työs kentelyä hyvänä heidän perheelleen. Yksi perhe olisi toivonut tiiviimpiä tapaamisia aivan alkuvaiheessa. mukavalta tuntui kun tultiin kotiin, täällä näkyy ne vähemmän mukavat hetket myös, kun täältä ne ongelmat myös tulevatkin ÄITI varmaankin paras vaihtoehto, perheinterventiota myös tarjottiin mutta se ei käytännössä onnistunut ÄITI Kotiin tehtävä lastenpsykiatrinen hoitotyö koettiin askeleena kohti perhelähtöistä työtä, jo ka oli lapsen parhaaksi. Vanhemmat toivat palautekeskustelussa usein esiin myös kotona puhumisen helppouden. Tämän myötä ongelmista puhuminen ja niiden työstäminen koet tiin helpommaksi. Vanhemmat pitivät tärkeänä, että työntekijät näkivät perheen arjen ja heidän huolensa otettiin tämän myötä tosissaan. Lisäksi lapsen sisarusten huomiointi koti käynneillä oli perheistä tärkeää. Hyväksi koettiin myös se, että kotityöskentelyllä pystyttiin ehkäisemään osastotutkimusjakso. se oli niinkun askel meihin päin nämä kotikäynnit ISÄ ihan hyvä juttu, paljon mieluummin näin, kotona osaa puhua paljon paremmin kuin sairaalassa ja arki on näyttäytynyt luonnossa työntekijöille ÄITI tuntui hyvältä, ettei lapsi joutunut osastolle terapeutti hyvä että sisko myös nähnyt kuinka veljeä hoidetaan ÄITI 8

9 Tapauskohtaisesti sovittu verkosto perheen tueksi koettiin hyvänä asiana. Joidenkin perheiden kohdalla verkosto oli laaja ja joidenkin kohdalla puolestaan muutamasta henkilöstä koostuva. Perheet olivat tyytyväisiä verkoston laajuuteen sen koosta riippumatta, sillä he tunsivat tarvinneensa kaikkia mukana olleita. Erityisen paljon kiitosta sai hyvä yhteistyö päiväkodin kanssa. Perheet olisivat kaivanneet KOTILO työskentelyn lisäksi vertaistukea ja mahdollisuutta keskustella muiden vanhempien kanssa samankaltaisista ongelmista. Projektissa mukana olleet perheet olivat tyytyväisiä saamaansa apuun. Viranomaisia ei oikeestaan muita kaivattu, mutta päiväkodin yhteistyö oli tosi tärkeää ÄITI kaikkia on tarvittu, joita mukana on ollut ÄITI vertaistukea olisin kaivannut että olisi saanut jutella muiden vanhempien kanssa, joilla samanlaisia ongelmia ÄITI apu oli oikeata ja silloin kun hätä oli suurin pystyi soittamaan työntekijälle ÄITI joskus ihan ootti että työntekijät tulevat, sai puhua niistä asioista jotka viikon aikana jäi ihmetyttämään ISÄ lapsi on mennyt eteenpäin ÄITI Perheiltä saadun palautteen mukaan oli hyvä asia, että työntekijöillä oli kokemusta vanhemmuudesta johon perhe pystyi puolestaan peilaamaan omaa vanhemmuuttaan. Äidit pitivät siitä, että oli naistyöntekijä ja pystyi puhumaan kuten äiti toiselle. Toisaalta isät koki vat tärkeänä miestyöntekijän tapaamiset ja isä-asioiden miettimiset. Miestyöntekijää olisi tahdottu tavata useamminkin. Arjen toiminnoissa mukana oleminen koettiin hyvänä asiana ja vanhemmuuteen he ovat saaneet tukea. Myös konkreettiset ja perheen oman lähtökoh dan mukaiset neuvot hankalien tilanteiden selvittämiseksi saivat kiitosta. hyvä että oli naistyöntekijä, pystyi puhumaan niinku äiti-äidille ÄITI miestyöntekijä oli tärkeetä sai miettiä niitä isä asioita, oisin halunnut tavata useamminkin ISÄ se että kummallakin työntekijällä on lapsia oli tärkeää, pystyi peilaamaan omaa vanhemmuuttaan ÄITI ootte onnistunu olemaan arjessa rinnalla ÄITI on ollut tukena, varsinkin keväällä ootti työntekijöiden tuloa ÄITI neuvoja on saatu ja opeteltu kiinnipitoa joka auttanut ÄITI Yhteistyö perheen ja KOTILO työntekijöiden välillä oli toiminut kaikkien perheiden mieles tä 9

10 hyvin. Päiväkodin työntekijät kertoivat palautekeskustelussa huomanneensa lapsista positiivisen asenteen KOTILO työntekijöitä kohtaan ja tämä kuvasi heistä hyvin yhteis työn toimivuutta. He kertoivat myös kokeneensa erityisen hyviksi KOTILO projektin puit teissa tehdyt päiväkotivierailut. Lastensuojelun työntekijä kertoi yhteistyön sujuneen hyvin työnjaon selvennyttyä. Palvelujen suhteen yksi perhe olisi toivonut saavansa paremmin somaattisen puolen tutkimuksia ja erään lapsen opettaja olisi toivonut saavansa sairaala koulun konsultaatiota tukikäyntien lisäksi. Perheiden mielestä edettiin tarpeenmukaisesti ja heidän toiveensa tapaamisten suhteen tulivat kuulluksi. riittävästi tavattiin ja aikaisempi pkl-työskentely pohjusti hyvin tähän työskente lyyn ja päästiin heti aloittamaan ISÄ yhteistyö mukavaa ollut, on voinut puhua kaikkea ÄITI erityisen hyvältä tuntunut päiväkotivierailut, niitä voisi lisätäkin PÄIVÄKOTI Perheiden mukaan perhelähtöisyys oli KOTILO työskentelyssä sitä, että edettiin heidän tarpeidensa mukaan, eikä ollut valmista kaavaa tai ratkaisuja. Perheistä KOTILO työnte kijät ovat ymmärtäväisesti ja hyväksyvästi suhtautuneet vanhempiin, myös heidän heik kouksiin, eikä heitä ole tuomittu. Päiväkoti antoi positiivista palautetta siitä, että pystyi sa maan vahvistusta omille toiminnoilleen ja ajatuksilleen. tasan tarkkaan on perheen mukaan on menty, ei ole ollut suoria valmiita ratkaisui ta ÄITI meidän miettimistä asioista on puhuttu, ei valmista kaavaa miten toimitaan, vaan perheen tarpeiden mukaista ISÄ Pääsääntöisesti perheillä oli ollut tunne hoidon jatkuvuudesta ja heillä oli tieto seuraavista tapaamisista. Perheistä oli hyvä asia että asiat etenivät koko ajan, eikä tarvinnut kerrata asioita. Tärkeää oli myös mahdollisuus saada työntekijä kiinni, mikäli tuli yllättävä hätä. Pari perhettä kertoi olleensa huolissaan toiminnan jatkuvuudesta projektin jälkeen. Lähes kaikki perheet olivat tyytyväisiä tapaamistiheyteen. Yhden perheen mielestä olisi voitu tavata harvemminkin ja puolestaan yksi perhe olisi tahtonut tapaamisia olevan useammin. nimenomaan jatkuvuus on ollut se juttu tässä hommassa ISÄ välillä mietitytti, että miten käy kun projekti loppuu, jatkuuko käynnit ÄITI välillä vastaan hangottelin, kun tuntu että liikaa käytiin mutta nyt jälkikäteen huomasin että oli ne silloinkin tarpeeseen tosissaankin ÄITI tiiviimmin tapaamisia olisi voinut olla ISÄ toivottavasti työskentely jatkuu, se on ollu tarpeellista ÄITI Palautteen mukaan perheet kokivat tulleensa autetuiksi ja heillä oli tunne hoidon jatkumi- 10

11 sesta. Perheet pitivät työntekijöiden ja heidän välistä luottamusta tärkeänä. Oma turvalli nen kotiympäristö, jossa työntekijät kävivät ja näkivät tilanteen koettiin merkitykselliseksi. Myös perheen tieto työntekijän tavoitettavuudesta lisäsi turvallisuuden tunnetta, kun tiedet tiin että voidaan soittaa mikäli tarvetta ilmeni. Kotiin suuntautuva työskentely koettiin per heelle sopivana, koska esimerkiksi pitkiä ja raskaiksi koettuja matkoja lastenpsykiatriseen yksikköön ei tarvinnut tehdä. Tässäkin korostui toisaalta perheen yksilölliset toiveet. Muun muassa yksi perhe toivoi tapaamisten olevan välillä myös sairaalassa. Kotiin tehtävän hoitotyön edut Perheet, jotka saapuivat ensimmäistä kertaa lastenpsykiatrian poliklinikalle ja osallistuivat KOTILO projektiin, saivat alkutilanteen kartoituksen ja tutkimuksen nopeammin sekä lyhyemmässä ajassa. Näiden perheiden kohdalla tarpeenmukainen hoito onnistui hyvin. Perheiden hoidossa oli alusta alkaen mukana perheiden määrittelemä verkosto, kuten esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, luokanopettaja sekä päiväkodin hoitajia. Tavanomaiseen poliklinikkatyöhön verrattaessa näytti KOTILO toimivan parhaimmillaan aivan pienten lasten sekä monilapsisten perheiden kohdalla, kun hoidon vaikutus ulottui tehokkaammin myös perheen muihin lapsiin. Lisäksi perheet, joissa vanhempien ja laps(i)en välisessä vuorovaikutuksessa oli pulmia, antoivat positiivista palautetta uudesta työskentelytavasta. Itse lähetteen kohteena olevan lapsen lisäksi KOTILO projektilla voi tiin tukea ennaltaehkäisevästi myös perheen muiden lasten kasvua ja kehitystä. Varsinkin monilapsissa perheissä vanhemmat kokivat hyvänä sen, että perheen muutkin lapset tuli vat huomioiduksi. Kotiin suuntautuva lastenpsykiatrinen hoitotyö tavoitti paremmin perhekeskeisyyden, kos ka perheen vuorovaikutuksen tarkkailu tapahtui kotona, jossa vuorovaikutus oli perheelle normaalimpaa kuin vieraassa ympäristössä. Eli ei pelkästään kuunneltu mitä puhutaan vaan nähtiin mitä tapahtuu. Tällöin mahdollistui perheen ongelmallisissa vuorovaikutusti lanteissa asioiden käsittely välittömästi niiden esille tultua. Tilanteet käytiin alusta loppuun lävitse perheen kanssa, mallittaen ja vaihtoehtoisia ratkaisumalleja puntaroiden. Tilanne pyrittiin luomaan positiiviseksi ja vanhempien voimavaroja tukevaksi. Tällainen työskente lytapa, jossa eletään perheen arjessa mukana vaatii erityistä ammattitaitoa työntekijältä. Toimiminen toisten kotona edellyttää kunnioitusta perheen omaa elämää kohtaan, varsin kin tilanteissa joissa joudutaan kyseenalaistamaan perheen vakiintuneita toimintatapoja. Perheen toiveiden mukainen työskentely vaati toiminnalta joustavuutta. Koska kyseessä oli pienten päiväuni-ikäisten lasten perheet, ajoittuvat kotikäynnit pääsääntöisesti aamu päivään sekä myöhäiseen iltapäivään. Tämän myötä työpäivät venyivät projektityöntekijäl lä pitkiksi. Kyseisen kaltainen toiminta vaatikin onnistuakseen vuosityöajan, joka mahdol listi projektityöntekijän joustavan aikataulullisen työskentelyn. Perheiltä saadun palautteen mukaan he olisivat halunneet tavata enemmän projektityöntekijän työparina toimineita poliklinikan sairaanhoitajia. Tämä ei kuitenkaan ol lut 11

12 mahdollista, sillä kyseiset sairaanhoitajat toimivat projektissa oman polikliinisen työnsä ohessa. Tapaamisista noin 40 % tehtiin ilman työparia. Muutama perheistä ei halunnut kunnallista työparia projektityöntekijälle ja tämä osaltaan lisäsi myös yh den työntekijän varassa tehtyjä kotikäyntejä. Varsinkin monilapsisissa perheissä työpari toi kuitenkin selkeyttä tapaamisiin ja mahdollisti tehokkaamman ajankäytön. Näytti myös siltä, että niissä perheissä joissa nais- ja miestyöntekijä muodostivat työparin, olivat isät enemmän mukana työskentelyssä kuin kahden naisen muodos tamassa työparissa. Useampi perhe toivoi saavansa vertaistukea vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Vanhemmat haluaisivat vaihtaa ajatuksia toisten vanhempien kanssa, kuinka nämä ovat ratkaisseet hankalat tilanteet kotona ja kuinka omaa jaksamista voisi tukea. Tämän toiveen pohjalta päädyttiin järjestämään projektissa olleille perheille yhteinen toimintapäivä lastenpsykiatrian osastolla. Tämä tapahtuu osaston sulkuviikonloppuna kun osastolla hoidossa olevat lapset ovat lomalla. Tapaamisen yhteydessä kartoitetaan perheiden toiveita sekä mahdollisuuksia osallistua jatkossa vastaavanlaiseen vertaistukitoimintaan. Kokonaiskustannuksiltaan kotona tapahtuva hoito on edullisempaa kuin osastohoito. Puhumattakaan kotona tehtävän hoidon eettisistä sekä inhimillisistä säästöistä. Kuitenkaan pelkät kustannussyyt eivät saa olla syynä valittaessa kotihoito työmuodoksi. On aina valit tava perhekohtaisesti soveltuvin hoitomuoto, sillä kaikkien lapsipotilaiden kohdalla kotona tapahtuva lastenpsykiatrinen hoito ei ole paras tai edes mahdollinen vaihtoehto. Toiminta jatkossa KOTILO projektissa hyödynnettiin tarpeenmukaista ja tapauskohtaista työryhmätyöskentelyä, verkostoneuvotteluja sekä huomioitiin perheen ja yhteistyötahojen tarpeet. Projekti mahdollisti uuden hoitotavan tarjoamisen lastenpsykiatrian poliklinikalle lähetetyille per heille. Projektin avulla voitiin tehdä tavallista laaja-alaisempi lapsen tilanteen kartoitus, esi merkiksi tarkkaillen lasta päiväkoti tai koulu ympäristössä. Työskentelyn jatkon kannalta olisi erityisen tärkeää saada toinen säännöllisesti kotiin hoitotyötä tekevä hoitaja toimintaan mukaan, jotta mahdollistuu tehdyt kotikäynnit sillä tiiviy dellä ja kestolla joka on tarpeen. Projektista saatujen kokemusten pohjalta voitaisiin toi mintaa lähteä intensiivisemmin jatkossa kehittämään myös lastenpsykiatrian osastolle. Osastolla hoidossa olevien lasten keski-ikä on laskenut viime vuosina ja tämän myötä lap sien perheiden sekä kotien kanssa työskentelyyn on tullut uusia ulottuvuuksia ja haasteita. Yhdistettäessä perinteistä osastohoitoa kotiin tehtävään lastenpsykiatriseen hoitoon mahdollistuu myös varsinaisten osastohoitoaikojen lyheneminen, joka varsinkin pienten lasten kohdalla olisi tärkeää. Hyväksi koetut perheiden yhteiset vertaistuki tapaamiset vaativat myöskin siinä määrin henkilöresursseja, ettei niitä voitu järjestää niin tiheästi kuin hoidon kan nalta olisi ollut tarpeen. Toisen työntekijän panoksella tätäkin toimintaa voitaisiin tehostaa. 12

13 Kotona tapahtuva lastenpsykiatrinen hoitotyö kuormittaa työntekijää eri tavalla kuin sairaalaoloissa tehtäessä. Esimerkiksi kotona tilanteet ovat sinällään arvaamattomia, joihin ei voi valmistautua. Tämä asettaa erityisvaatimuksia työntekijäl le, kuten kykyä sietää muuttuvia tilanteita ja kaaosta sekä toisaalta myös luovuut ta työskennelläkseen perheen kanssa näiden arjessa esiintyvien pulmatilanteiden ratkaisun löytämiseksi. Imu perheiden ongelmallisiin vuorovaikutus kuvioihin on huomattavasti suurempi työntekijää kohtaan ja havainnoitavia asioita on enem män perheen kotona kuin sairaalassa. Perheissä työskennellessä edellytys hy välle ja laadukkaalle hoidolle on mahdollisuus käyttää työparia mm. havainnoi maan sekä reflektoimaan perheen vuorovaikutustilanteissa. 13

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 326 17.10.2012 Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012 STLTK 326 1. Maakunnallinen sijaispalveluyksikkö Maakunnallinen

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007

SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007 SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE 1.4.2006-31.12.2007 Kokonaiskustannukset 183 250 (50+50%) Hanketyöntekijät: sh/perheterapeutti Ari Kaataja ja sh Johanna Ruusuluoto Hankkeen vastuuhenkilö: va. yl. Seppo

Lisätiedot

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Jorma Piha Lastenpsykiatrian ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turku 19-20.9.2005 7.5.2004 TYKSin lastenpsykiatria Keskussairaalaliiton aika

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa 12.5.2015 Terveydenhuollon Atk-päivät Tampere Tea Mononen ja Sirkka Kulju Sisältö Organisaation

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Päivitetyt muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Päivitetyt muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 111 27.05.2015 Päivitetyt muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 111 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä kesällä 2009

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä kesällä 2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 13.05.2009 Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä kesällä 2009 STLTK 149 1. Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö Oh S.Puro, aoh Milla Pyötsiä, os.siht. Vuojärvi 14 hoitajaa; J.Virta, H.Malkavaara,O.Luhti, A.Tiala, A.Ruth, L.Turunen, E.korhonen, J.Leikas, K-M.Solismaa, M.Sainio,

Lisätiedot

TUKEVA1 Kainuun osahanke

TUKEVA1 Kainuun osahanke TUKEVA1 Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina Knuutinen Tiina Koskinen Jaana Pääkkönen Peruspalvelut Peruspalvelujen ensijaisuus Perhekeskus mmonitoimijaisena osaajana Erityispalvelut

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot