Psykoanalyyttisia näkökohtia postmodernin potilaan psykoterapiaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykoanalyyttisia näkökohtia postmodernin potilaan psykoterapiaan"

Transkriptio

1 Katsausartikkeli Psykoanalyyttisia näkökohtia postmodernin potilaan psykoterapiaan Tärkein tieto Modernin kulttuuriperinteen murtuminen on synnyttänyt uuden postmodernin ihmistyypin. Postmodernin ihmisen ongelmat ilmenevät erillistymiskehityksen häiriöinä, vetäytymisenä narsistisen itseriittoisuuden piiriin ja sisäisen kokemisen köyhtymisenä. Luottamuksen puuttuessa rakkaussuhde vääristyy hyväksikäytön ja riiston suuntaan. Päällimmäiseksi nousee torjuva asenne oman mielen sisältöihin ja niiden tuntemiseen. Psykoanalyyttisesta perinteestä johdettu psykoterapia pyrkii luomaan edellytykset narsistisen perusongelman korjaamiselle. Kulttuuri yhteiskunnan rakenteita luovana ja ylläpitävänä tekijänä on yksilön kannalta hyvin keskeinen vaikuttaja, ja kulttuurin muutokset heijastuvat voi mallisesti yksilöön muovaten hänen elämäänsä ja kohtaloaan. Modernin kulttuuriperinteen murtumiseen johtaneet muutokset 1960-luvulta 1990-luvulle kiinteään parisuhteeseen perustuvan perheinstituution hajoaminen, vanhemmuuden aseman heikkeneminen ja lastenkasvatusvastuun siirtyminen enenevässä määrin yhteiskunnalle (1,2,3). ovat synnyttäneet uuden postmodernin ihmistyypin (4). Riittävän vanhemmuuden puutteesta kärsivän postmodernin ihmisen ongelmat ilmenevät erillistymiskehityksen häiriöinä, vetäytymisenä narsistisen itseriittoisuuden piiriin ja sisäisen kokemisen köyhtymisenä (5,6). Kun lapsi ei saa tarvitsemaansa vastausta avuttomuutensa suojaksi, se joutuu kieltämään luontaisen riippuvuutensa. Tämä voisi selittää narsististen häiriöiden lisääntymisen toisen maailmansodan jälkeen (7). Postmoderni potilas kokee itsensä riittämättömäksi monilla elämän alueilla. Lapsuudessa koetut vanhemmuuden puutteet heijastuvat aikuisuuteen vaikeutena sietää ahdistusta, elämän epämukavuuksia, odottamista, toisten erilaisuutta ja erillisyyttä. Toivottomuus ja poisputoamisen tunne seuraavat herkästi, kun itseä koskevat tapahtumat eivät ole hallittavissa ja jäsennettävissä ja kun yritykset kaatuvat omaan jaksamattomuuteen. Omaa paikkaa yhteiskunnassa on vaikeaa löytää, koska oma identiteetti on muotoutumaton ja koska tarpeellisten valintojen tekeminen tuntuu mahdottomalta. Luottamus läheisten ihmissuhteiden jatkuvuuteen horjuu varhaisten separaatiokokemusten ja muiden pettymysten takia. Luottamuksen puuttuessa rakkaussuhde vääristyy hyväksikäytön ja riiston suuntaan. Kielteisten tunteiden vallitessa suhde sisäiseen maailmaan muodostuu ristiriitaiseksi. Tällöin päällimmäiseksi nousee torjuva asenne oman mielen sisältöihin ja niiden tuntemiseen. Kun arvot muodostuvat pinnallisiksi, elämästä jää puuttumaan merkitys. Biologisen psykiatrian nousu hallitsevaan asemaan aikaisemman psykoanalyyttiseen teoriaan perustuvan psykodynaamisen näkemyksen sijaan merkitsi siirtymää postmodernien hoitokäytäntöjen suuntaan psykiatrian piirissä ja 1990-luvuilla. Kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä, ihmismielen ymmärtämistä ja hoitosuhteen merkitystä korostavan näkemyksen tilalle tulivat tekniikkaa ja hoitosuhteen välineellisyyttä painottavat hoitokäytännöt, joissa hoidon kohteeksi määritelty oire pyritään poistamaan lääkitsemällä, kirurgialla tai oppimisteorioihin perustuvilla tekniikoilla. Toisin kuin näissä postmoderneissa hoitokäytännöissä, jotka heijastelevat samoja asenteita ja uskomuksia, jotka sisältyvät postmodernin potilaan ongelmiin, psykoanalyyttisesta perinteestä johdettu psykoterapia pyrkii luomaan edellytykset narsistisen perusongelman korjaamiselle: Terapeu- Suomen Lääkärilehti 13/2006 vsk

2 tin sitoutuneisuus hoitoon ja antautuminen tunnesuhtee seen tarjoaa potilaalle mahdollisuuden käsitellä hylätyksi tulemisen kokemuksia ja löytää omat kiinnittymisen (attachment) tarpeensa ja kehittyä vastavuoroisuuden alueella. Narsistisesti ongelmainen potilas edellyttää terapeutilta erityistä vastaantuloa. Muussa tapauksessa potilas kokee hoitosuhteen tyhjäksi. Psykoanalyyttinen psykoterapia vs. postmodernit hoitokäytännöt Termiä psykoanalyysi käytetään viittaamaan toisaalta psykoanalyyttiseen psykologiaan, joka on yleinen teoria ihmisen mielen rakentumisesta ja toiminnasta, ja toisaalta klassiseen psykoanalyysiin, joka on yksi tästä teoriasta johdetuista psykoanalyyttisista psykoterapioista. Psykoanalyysi rinnastetaan tässä artikkelissa soveltuvin osin myös muihin psykoanalyyttisiin psykoterapioihin, etenkin intensiiviseen pitkäkestoiseen psykoterapiaan. Psykoterapia on yläkäsite ja kattaa kaikki psykologiset hoitomuodot. Psykoanalyyttinen psykologia eroaa muista psykologisista lähestymistavoista siinä, että se sisältää teorian tiedostamattomista psyykkisistä tapahtumista, teorian tiedostamattomasta psyykkisestä ristiriidasta neuroottisen oireen lähtee nä, teorian vieteistä ihmisen käyttäytymistä ohjaavana ja energisoivana käyttövoimana ja teorian transferenssista. Transferenssissa ihmissuhteiden historialliset kerrostumat aktualisoituessa nykyhetken merkittävässä tunnesuhteessa. Postmoderni psykiatria redusoi psykologiset merkityssuhteet päänsisäisiksi aivotapahtumiksi jättämällä selitysmallin ulkopuolelle yksilön bio-sosiaalisen suhteen ulkomaailmaan. Me elämme suhteessa itsemme ulkopuoliseen maailmaan. Ihmisen mieli (sielullinen tapahtuminen) on primaarisesti vuorovaikutuksellisiin suhteisiin suuntautunutta ja niihin sidottu. Kielen perusta on sen merkitysviittauksissa kielen ulkopuoliseen todellisuuteen. Myös hormonaalinen toiminta ja aivojen välittäjäaineiden toiminta liittyvät elimistön ulkopuolisiin tapahtumiin ja saavat merkityksensä ja usein selityksensäkin tästä yhteydestä. Esimerkiksi irtisanomisilmoitus voi tuottaa työntekijässä välittömästi voimakkaan masennusreaktion kaikkine psyykkisine, sosiaalisine ja fysiologisine oireineen. Mieliala laskee sekunnin murtoosassa, väsymys lamaannuttaa sekä ruumiin että sielun, aktiivinen luottavainen suhde ympäröivään maailmaan muuttuu passiiviseksi ja pelokkaaksi, ja aivojen serotoniinitaso laskee. Vastaava reaktio suhteessa ympäröivään maailmaan voi ilmetä myös sisäistyneiden ongelmien ja asenteiden tuloksena. Narsistisesti suojautuva ihminen torjuu toisten ihmisten läheisyyden. Hän mitätöi toisten merkityksen, koska hän ei halua tarvita toisia ja olla toisista riippuvainen. Tämä kuitenkin johtaa lopulta yksinäisyyteen ja eristyneisyyteen ja siten alttiuteen masentua tai epätoivoiseen yritykseen hallita sitä maailmaa, josta hän on riippuvainen. Postmodernin hoitokäytännön edustajana ratkaisukeskeinen hoito, vähätellessään historiallisten kerrostumien merkitystä psyykkisissä ongelmissa, pyrkii reaaliongelmien selvittämiseen ja ratkaisun hakemiseen niihin. Näitä ongelmia ratkovat kuitenkin jo pankkineuvojat, sosiaalityöntekijät, työnvälittäjät, poliisi, oikeuslaitos jne. Psykoterapian kohteena eivät ole reaaliongelmat, vaan ne asenteet, puutteet ja rajoitukset ihmisen mielen toiminnas sa, jotka olennaisesti estävät tai vaikeuttavat hänen mahdollisuuksiaan kohdata arjen ongelmia. Kohtaamisen sijasta ihminen pyrkii torjumaan ongelmat mielestään vähättelemällä niitä, kieltämällä, unohtamalla ja sysäämällä ne toisten vastuulle. Ongelma, jota ei kohdata, jää myös ratkaisematta. Reaaliongelmien kohtaamista ja ratkaisemista vaikeuttavat asenteet ja suhtautumiset tulee ottaa hoidon kohteeksi ja niissä pitää saada aikaan muutosta. Tällöin joudutaan tekemisiin osittain tiedostettujen ja osittain tiedostamattomien asioiden kanssa. Miten voidaan lähestyä tiedostamattomia asioita? Ratkaisukeskeinen lähestymistapa ei tarjoa tähän ratkaisua, samoin kuin eivät muutkaan hoitomuodot, jotka eivät ota huomioon tiedostamatonta. Esim. kognitiivinen terapia vaikka se nykyään myöntääkin tiedostamattomien psyykkisten tapahtumien olemassaolon ei tarjoa keinoja tiedostamattomien ilmiöiden lähestymiseen hoidossa. Psykoanalyysissa taas vapaan assosioinnin menetelmä on nimenomai nen keino päästä käsiksi tiedostamattomaan. Psykoanalyyttisessa psykoterapiassa potilasta ei hoideta tyhjiössä. Toisin kuin postmoderneissa hoidoissa, siinä hoitosuhteella on keskeinen asema. Puhuminen ei ole puhumista tyhjille seinille. Hoidettavaa vastassa täytyy olla ihminen, johon on todellinen suhde. Vasta silloin puheella on merkitystä. Puhe kuvastaa olemassa olevaa suhdetta, samalla kun se on siltana suhteessa toiseen. Se on puhetta samassa merkityksessä kuin lapsen puhe äidille. Siinä sisäinen avautuu ulospäin puheen vastaanottajalle ja myös puhujalle itselleen. Toiveiden ja todellisuuden ristiriidan käsittely psykoanalyysissa Miten sietämättömien asioiden kanssa voi tulla toimeen? Tässä esitettävään kolmeen ongelmaan ei ole olemassa välitöntä ratkaisua. Ongelman kohtaaminen yhdessä potilaan kanssa on kuitenkin ensimmäinen askel sillä tiellä, jolla ymmärrys usein vasta vähitellen rakentuu. Chaplinin elokuva Kuningas New Yorkissa kertoo valtakuntansa ja asemansa menettäneestä entisestä kuninkaasta, joka elää New Yorkissa loistohuoneistossa. Vaikka hänen elämänsä on verrattain ylellistä ja mukavaa, hän on tyytymätön ja katkera. Hän vertaa kaiken aikaa nykyistä elämäänsä siihen, miten oli ennen, eikä kykene nauttimaan siitä, mitä hänellä on nyt. Entisen kuninkaan katkeruuteen, samoin kuin seuraavassa anekdootissa esiintyvän miehen kärsimykseen, on olemassa ymmärrettävä syy ja selitys. Tämä anekdootti valaisee psykoanalyyttisen hoidon mahdollisuuksia näiden mahdottomien ongelmien hoidossa. Miehellä oli ollut kyttyrä syntymästä lähtien, ja sen vuoksi hän oli joutunut kärsimään jatkuvasti. Hän koki, että hänen elämänsä oli pilalla, 1476 Suomen Lääkärilehti 13/2006 vsk 61

3 koska kyttyrä esti häntä elämästä normaalia elämää, sellaista kuin hän halusi. Hän oli kuullut puhuttavan psykoanalyysista ja ajatteli, että se voisi auttaa häntä, vaikkei hän tiennyt kuinka. Niinpä hän sitten hakeutui psykoanalyysiin. joka ei tietenkään kyennyt poistamaan kyttyrää hänen ruumiistaan, kuten hän oli salaa toivonut, vaikka olikin pitänyt tätä toivetta epärealistisena. Hoidon päättyessä aikanaan hän oli kuitenkin saanut avun: Vaikka kyttyrä oli edelleen olemassa, se ei enää estänyt häntä elämästä ja kokemasta omaa elämäänsä merkitykselliseksi. Hän näki nyt, että hänellä on elämä ja kaikki sen tarjoamat mahdollisuudet avoinna. Nuori mies puolestaan kärsi merkityksen puutteesta nykyisessä elämässään. Päällisin puolin hyvin toimivalta näyttävä parisuhde ei tyydyttänyt häntä, koska edellinen suhde tuntui nyt siltä oikealta. Opiskeluala ei tuntunut hänestä merkittävältä, eikä hän viihtynyt opiskeluympäristössä, vaan hän kaipasi kouluaikoja ja koulukavereita. Tosin koulukaan ei ollut häntä innostanut ainakaan aluksi. Hän ei olisi halunnut lainkaan mennä kouluun, vaan hän olisi halunnut jäädä kotiin, jossa kaikki oli ollut hänen mielestään niin tyydyttävää. Potilaan yritys säilyttää hyvä erillään jossain toisaalla, suojassa nykyisyydessä vastaan tulevilta pettymyksiltä ja ristiriidoilta, oli hänen lapsuudessa omaksumansa suojautumiskeino. Sen selvittely hoidossa avasi vähitellen hänet näkemään nykyhetkeen sisältyviä mahdollisuuksia ja halun rakentaa elämää olemassa olevista lähtökohdista käsin. Suotuisat olosuhteet vs. oma yrittäminen Kun sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa yleinen asennoituminen sairaaseen tarkoittaa tuen ja avun, ts. suotuisan ympäristön, tarjoamista heikolle ja sairaalle yksilölle, psykoterapiassa tämä ajatusmalli vaatii tarkkaa harkintaa. Kysymys ei ole inhimillisen asenteen hylkäämisestä ja sydämen kovettamisesta, vaan parhaan mahdollisen avun tarjoamisesta apua tarvitsevalle. Sama etiikka pätee myös lääkärin työssä. Potilaalta edellytetään ymmärrystä ja yhteistyövalmiutta myös sellaisten tutkimusten ja hoitojen suhteen, jotka saattavat tuottaa ainakin hetkellisesti tuntuvaa epämukavuutta ja jopa kipua. Pyrkimys välttää epämukavuutta ja kipua kaikissa yhteyksissä voi tulla esteeksi todellisen avun saamiselle. Intensiivisen psykoterapian, erityisesti psykoanalyysin, yhtenä keskeisenä tavoitteena on potilaan omien kykyjen ja mahdollisuuksien ottaminen käyttöön niin, että sen sijaan että hän aina odottaisi ja vaatisi suotuisia olosuhteita, jotka eivät usein kuitenkaan toteudu hän näkisi elämän ongelmat haasteina, joihin hän voi pyrkiä vastaamaan kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Tällainen asenne, kun se saa vahvistusta hoidossa, on elämässä suuriarvoinen asia. Tässä mielessä vastaantulo henkilökohtaisen vastuun alueelle terapeutin puolelta saattaa olla karhunpalvelus potilaalle, joka jää edelleenkin odottamaan inhimillistä sääliä ja tukea tilanteessa, jossa hänen olisi parempi itse ottaa vastuu selviämisestään. Auttaminen avuttomaksi on tuttu ongelma heikkenevien vanhusten ja kroonisesti sairaiden hoidossa. Psyykkisen työn vaatimus ilmenee ahdistuksena Kaksi miestä oli kantamassa vauvan pinnasänkyä, johon oli kuormattu muuttotavaroita. Toinen miehistä kiroili äänekkäästi sitä, että hän joutuu tekemään tällaista hullun työtä. Terapiassa käyvä potilas teki terapeutin olon usein kiusaantuneeksi sillä, että hän oli ärtyneen pahantuulinen ja vihainenkin siitä, että hän tunsi itsensä hyvin rasitetuksi ja suorastaan loppuun ajetuksi. Hän valitti, että hän joutuu työssään palvelemaan toisia, tekemään asioita näiden puolesta, kestämään ja ymmärtämään heitä. 3-vuotias tyttölapsi sai usein raivokkaita kiukkukohtauksia, joiden syytä oli vaikeaa nähdä. Hän saattoi alkaa huutaa äidilleen: Sinun pitää tehdä se. Tee se. Mikset sinä tee sitä? Kiihtymys lisääntyi nopeasti, kun tyydyttävää vastausta ei tuntunut löytyvän. Vaikka lapsi ei kyennyt selittämään asiaansa millään tavoin, asia olisi pitänyt heti tietää ja ymmärtää. Ensimmäisen esimerkin kaltaiset kohtaukset ovat monille tuttuja, sillä varsin usein ihmiset ovat vihaisia siitä, että he joutuvat ponnistelemaan ja näkemään vaivaa jonkin asian tai jonkun ihmisen vuoksi. Toisessa esimerkissä ärtyisyyden aihe jää jo edellistä huomattavasti epämääräisemmäksi, mitä osoittaa myös terapeutin kiusaantuneisuuden tunne. Viimeisessä esimerkissä pienen lapsen ahdistuksen sisältö jää täysin käsittämättömäksi. On vain raivokas vaatimus, että äidin pitää tehdä jotakin ahdistuksen helpottamiseksi. Kaikissa näissä tilanteissa on kysymys psyykkisen työn vaatimuksesta: jokin asia vaatii vaivannäköä, ymmärtämistä, jäsentämistä, sanoiksi ja toiminnaksi saattamista. Koska tämä transformaatio ei suju helposti ja kitkatta, koettu vaatimus herättää vastustusta ja kiukkua. Silloin kun tunteen sisältö jää epämääräiseksi, tunne selvimmin täyttää ahdistuksen tuntomerkit. Voidaan puhua ahdistuskohtauksesta, kun tunne ilmenee hyvin voimakkaana, kuten lasta koskevassa esimerkissä. Kysymys ei ole alkujaan vihareaktiosta, koska vihastuksella on aina sisältö, joka kertoo vihan syyn. Tässä tapauksessa viha ja kiukku syntyvät vaikeudesta tehdä psyykkistä työtä, jotta tilanne helpottuisi. Lapsen riittämätön valmius vastata omista tarpeistaan johtaa luonnollisesti siihen, että lapsi suuntaa psyykkisen työn vaatimuksen siitä huolenpitävään aikuiseen. Kehityksen ja aikuisen tuella tapahtuvan oppimisen myötä lapsen kyky huolehtia itsestä paranee, jolloin paineet ulkoisena apuegona toimivan aikuisen suuntaan vähenevät eikä tämän välitön saatavilla olo ole enää välttämätön. Kaikki nuoret ovat ahdistuneita. Viettipaineen lisäys, avautuminen ja suuntautuminen ulkomaailmaan, vanhempien läsnäolon ja tuen väheneminen, kun nuori haluaa toimia yksin omana itsenään, saattavat hänet alttiiksi uusille haasteille sekä suhteessa omaan itseen että ympäristöön. Kaiken sen vastaan ottaminen ja käsitteleminen mielessä (käsitteellistäminen) vaatii runsaasti energiaa. Tähän verrattava suurta ponnistusta vaativa tapahtuma on tieteellisen käsitteistön luominen uuden tiedon alueella. Suomen Lääkärilehti 13/2006 vsk

4 Aito rakkaus etsii toista Niiden, jotka ovat saaneet kasvatuksensa altruististen ihanteiden hengessä, voi olla vaikeaa sulattaa nykyisin niin usein vastaan tulevaa elämänohjetta, jonka mukaan tulemme onnellisiksi ja tasapainoisiksi, kunhan vain rakastamme itseämme. Tuskin on pelkästään vanhanaikaisen kasvatuksen syytä, että tuollainen opetus hämmentää ja pakottaa kysymään: Onko mahdollista, että ihminen voisi rakastaa itseään? Eikö ole pikemminkin niin, ettei ihminen kykene rakastamaan itseään? Kun puhutaan itsen rakastamisesta, liikutaan narsismin alueella. Narsistisen ihmiskuvan läpimurto länsimaisessa kulttuurissamme on tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä. Aikaisemmin narsismi oli pelkästään kirosana, mutta enenevässä määrin se on muuttunut merkitykseltään päinvastaiseksi. Narsismista on tullut velvollisuus ja ihanne. Meidän ei tule pelkästään rakastaa itseämme, vaan me emme saa liikaa rakastaa ketään toista. Me emme saa olla liian riippuvia toisista. Meidän tulee olla itsenäisiä. Emme saa liikaa tarvita toisia, vaan meidän tulee itse riittää itsellemme. Olivatko kreikkalaiset lopultakaan niin väärässä, kun heidän Narkissos-myyttinsä päättyi tragediaan? Narkissos rakastui itseensä nähdessään kuvansa lähteessä ja tätä rakkauden kohdetta tavoitellessaan hän kuihtui ja kuoli lähteen reunalle. Ei ihminen peiliin katsoessaan rakasta itseään, vaan hän katsoo peilistä nähdäkseen itsensä toisen silmin. Rakkautta etsitään toisen katseesta. Omasta katseesta se ei löydy. Rakkaus ei etsi itseä; se etsii toista. Sen todellinen ja aito kohde on aina itsen ulkopuolella, ei itsessä. Narsistinen kulttuuri siirtyy seuraavalle sukupolvelle Kulttuuri välittyy kasvatuksen myötä seuraavalle sukupolvelle. Narsististen arvojen vallitessa kulttuurissa narsistiset asenteet ja kasvatusmenetelmät vahvistavat narsistisia piirteitä kasvavissa lapsissa, niin että narsistiset piirteet korostuvat myös lasten kasvaessa aikuisiksi. Narsististen arvojen paineessa me vanhemmat olemme niin kiireisiä ja rasitettuja kaikenlaisessa itsen kehittämisessä, omaksi itseksi tulemisessa ja riippumattomuuden eli itseriittoisuuden tavoittelussa, että lapsen meihin kohdistamat tarpeet ja vaatimukset, rakkauden vaatimukset, tuntuvat meistä liiallisilta. Oman mukavuutemme takia haluamme suunnata nuo lapsen tarpeet pois meistä lapseen itseensä. Vaadimme, että lapsi ei saa tarvita liikaa meitä, vaan hänen tulee olla itsenäinen, kyetä olemaan yksin, pärjätä omillaan ja rakastaa itseään. Narsistisessa kulttuurissamme kukaan ei saa tarvita toista liikaa, jottemme tuntisi itseämme vaivatuksi, vedetyksi mukaan pois omasta rauhastamme, jossa niin hyvin viihdymme (haluamme kuvitella viihtyvämme). Haluamme, että kukin hoitaa omat asiansa toisia häiritsemättä. Kuitenkin nuo häiriöt tuntuvat vain lisääntyvän. Sana häiriö on tullut aikaisempaa laajempaan käyttöön. Jos lapset olivat ennen kurittomia ja pahantapaisia tai huonosti kasvatettuja, niin nykyisin niiden sanotaan olevan häiriintyneitä. Kun ennen yhteiskunnassa oli hulluja, jotka suljettiin mielisairaaloihin, niin nykyisin meillä on keskuudessamme (mielenterveydeltään) häiriintyneitä ihmisiä, jotka häiritsevät meitä kadulla, kaupassa, naapuriasunnossa ja omassa perheessämme. Häiriintynyt on johdettu sanasta häiriö samaan tapaan kuin itsen rakastaminen sanasta rakkaus. Molemmissa itse asia ja sen merkitys on pyritty siirtämään vuorovaikutussuhteen (toisen) piiristä itsen (oman pään) sisälle, jotta me saisimme olla rauhassa lähimmäisyyden ja vanhemmuuden rasitteilta. Vain aito kosketus vie hoitoa eteenpäin Psykoanalyysin onnistumisen edellytyksenä Freud piti potilaan kykyä kehittää merkittävä tunnesuhde analyytikkoon. Koska psykoneurootikon kohdalla tunnesuhteen kehittymistä voitiin pitää lähes itsestään selvänä, se mahdollisti psykoanalyytikon passiivisuutta korostavan klassisen psykoanalyysin tekniikan pääsyn viralliseen asemaan psykoanalyysin piirissä. Sitä vastoin narsistisesti ongelmaiset potilaat, joiden kohdalla tunnesuhde analyytikkoon ei muodostunut hoitoa eteenpäin vieväksi, vaan johti monenlaisiin vakaviin ongelmiin hoidossa, jäivät vuosikymmeniksi psykoanalyysin valtavirran ulkopuolelle. Muutos hoitokäytännöissä on edellyttänyt uudenlaista ajattelua siitä, mitä hoidossa tapahtuu. Kun aikaisemmin ihanteena pidettiin hoitotilanteen ulkopuolelle asettuvaa terapeuttia, tässä uudessa hoidon mallissa terapeutti on astunut sisään hoitosuhteeseen tunteineen, haluineen ja ristiriitoineen. Hänestä on tullut osallinen ja osapuoli kaikkeen, mitä hoitotilanteessa tapahtuu, samalla kun hän pysyy tehtävänsä mukaisessa roolissa. Terapeutin kyky ymmärtää ja auttaa potilastaan perustuu, paitsi opittuun tietoon ja kokemukseen, myös terapeutin välittömiin tunnereaktioihin. Terapeutin herkkyys reagoida ja tunnistaa omia reaktioitaan on erityisen tärkeää silloin, kun potilas pyrkii torjumaan mielestään jotakin elämänaluetta ja siihen liittyviä ristiriitoja. Terapeutin herkkyyttä aistia potilaan mielenliikkeitä voidaan verrata soittimeen, jonka kieli alkaa värähdellä toisen soittimen samalla taajuudella värähtelevän kielen kanssa. Hyvin viritetty laajarekisterinen soitin (esim. piano) on tässä suhteessa lähes ihanteellinen. Mutta ihmisinä meissä jokaisessa on puutteita. Jotkin tunnekielet ovat epävireessä, menettäneet herkkyytensä tai jopa katkenneet, mikä rajoittaa kykyämme resonoida toisen ihmisen tunteisiin. Narsistisesti ongelmainen potilas on menneisyydessä kokemiensa pettymysten vuoksi puolustusasemissa uuden tunnesuhteen syntymistä vastaan. Hän on epäileväinen ja valmistautunut sen varalle, ettei hän merkitsisi itsessään mitään riittävää terapeutille. Hän saattaa olla vakuuttunut siitä, ettei häntä oteta oikeasti vastaan ja että vastaanottotila on emotionaalisesti tyhjä huone, jossa ei ole ketään häntä varten. Tällainen asenne on omiaan kuolettamaan myös terapeutin kyvyn auttaa potilasta. Pelkkä neutraali auttamisenhalu jää helposti hengettömäksi yritykseksi. Hoitosuhteen muuttuminen hoivasuhteeksi on paikalleen pysähtyneen hoidon tavallisin ja myös vaikeimmin tunnistettava muoto Suomen Lääkärilehti 13/2006 vsk 61

5 Terapeutin pitää toimintakykyisenä se, että hän tässä autiomaassa säilyttää kosketuksen omaa mieltään elävöittäviin energialähteisiin. Hänessä pitää olla riittävästi potilaaseen kohdistettua intohimon siivittämää halua, jotta hän kykenisi tunkeutumaan potilaan narsistisen panssarin läpi *). Vasta aitoon kosketukseen pääsy luo pohjan sellaiselle tunnesuhteelle, joka vie hoitoa eteenpäin. *) Olen palauttanut tekstiin siihen tarkoittamani lauseen, jonka olen merkinnyt kursiivilla. Lääkärilehdessä julkaistuun artikkeliin toimitus oli vaihtanut ilman lupaani seuraavan lauseen: Sillä ollakseen elävä ja toimiva terapeutin ja potilaan välisen suhteen tulee muistuttaa vanhemman ja lapsen välistä intensiivistä suhdetta, jossa mahdollisuudet rakastavan suhteen kehittymiselle ovat avoinna. PS Kirjallisuutta 1 Bellah RN, Madsen R, Sullivan WM ym. The good society. New York: Alfred A Knopf, Siltala J. Yksilöllisyyden historialliset ja psykologiset ehdot. Kirjassa: Hautamäki A, Lagerspetz E, Sihvola J, Siltala J & Tarkki J. Yksilö modernin murroksessa. Helsinki: Gaudeamus 1996: Siltala J. Sosiologinen ja psykologinen minä: minuus vuorovaikutuksen historiana ja tunnedynaamisena kokonaisuutena. Kirjassa: Näre S, toim. Tunteiden sosilogiaa II. Historiaa ja säätelyä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura 1999: Sakki P. Vapauden tavoittelusta postmodernismissa: modernin kulttuurin murros ja sen merkitys yksilön viettitaloudessa Kirjassa Roos E, Enckell H & Kumento A, toim. Myytit, vietit ja minuus. Psykoanalyyttisia tutkielmia. Suomen Psykoanalyyttisen Yhdistyksen julkaisuja. Painossa. 5 Lasch C. The minimal self. Psychic survival in troubled times. London: Pan Books, 1985 (alkuperäinen julkaisu 1984). 6 Bellah RN, Madsen R, Sullivan WM ym. Habits of the heart. Individualism and commitment in American life. Berkeley, Los Angeles & London: University of California Press, Modell AH. Comments on the rise of narcissism. Kirjassa: Modell AH. Psychoanalysis in a new context. Madison, CT: IUP, 1984: (alkuperäinen julkaisu 1981). psykologi, psykoterapeutti VET, psykoanalyytikko (I. P.A.) English summary Psychoanalytic viewpoints to psychotherapy of the postmodern condition Major changes in the society leading to the rupture of modern cultural tradition dissolution of the family institution based on permanent marital relationship, weakening of the status of parenthood and changeover of the responsibility for rearing children to the society created a new postmodern type of personality Within psychiatry the rising of biological psychiatry during the 1980s and 1990s presented a similar move in the direction of postmodern practices of treatment. The problems of postmodern man due to the lack of adequate parenthood appear as disturbances in the development of individuation, as retreat to narcissistic self-sufficiency and as narrowing of inner experiencing. Without trust, a loving relationship deteriorates into abuse and exploitation. Repression of mental contents and of knowledge of such contents prevails. In contrast to postmodern practices of treatment, which replicate the attitudes met in patients with the postmodern condition, psychotherapy derived from the psychoanalytic tradition aims to create means of correcting the basic narcissistic problem. Psychologist, Psychotherapist (individual psychotherapy training at highly specialized level), Psychoanalyst (IPA) Suomen Lääkärilehti 13/2006 vsk

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström 5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 Pakollinen kurssi 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot