Psykoanalyyttisen psykoterapian ajankohtaisia kysymyksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykoanalyyttisen psykoterapian ajankohtaisia kysymyksiä"

Transkriptio

1 Psykoterapia Johannes Lehtonen Psykoanalyyttisen psykoterapian ajankohtaisia kysymyksiä Psykoanalyyttinen psykoterapia on psykoterapiamuodoista vanhin ja samalla monen muun terapiatekniikan kantamuoto. Se perustuu mielen piirissä vaikuttaviin vietti ja tunneperäisiin voimiin, joiden käsittely on mahdollista hoitosuhteessa ilmenevän tunteensiirron avulla. Kuva ihmismielen vietti ja tunnetekijöistä on muuttunut viime vuosina mm. aivotutkimuksen vaikutuksesta. Muutoksia on tapahtunut myös psykoanalyyttisen tekniikan käyttötavoissa. Erityisesti käsitykset terapeutin neutraliteetin luonteesta ovat tarkentuneet. Tutkimukset ovat osoittaneet dynaamisen psykoterapian tuloksellisuuden useissa häiriöryhmissä. Psykoanalyyttiseen psykoterapiaan perustuvia hoitokäytäntöjä voidaan soveltaa hyvin julkisessa terveydenhuollossa. P sykoanalyyttisellä terapialla tarkoitetaan mielen piirissä vaikuttaviin vietti ja tunneperäisiin voimiin eli psykodynamiikkaan perustuvaa psykoterapiaa. Sen tavoitteena on toimivan minäkuvan laajentaminen itsetuntemuksen kasvun kautta. Hoitomuodon historiallinen lähtökohta oli hypnoosilla ja suggestiolla aikaansaatu tunnevaltainen katarsis ja tähän liittyvä kipeiden muistojen mieleen palautuminen, joita Breuer ja Freud (1893) kuvasivat ensimmäisinä. Psyykkisen tilan helpottuminen ei jäänyt kuitenkaan välttämättä pysyväksi vaan näytti riippuvan potilaan ja terapeutin suhteen säilymisestä myönteisenä. Psykoanalyyttisen psykoterapian asetelma Breuer ja Freud oppivat käytännön kautta, että katarttinen hoitosuhde sisältää vaikeasti hallittavia tunnelatauksia. Siitä esimerkkinä oli Breuerin potilas, joka rakastui terapeuttiinsa ja jolle kehittyi valeraskaus. Breuer pelästyi ilmiötä ja katkaisi hoidon. Freud puolestaan katsoi ilmiön Duodecim 2006;122: syntyneen potilaan tuottamana ja kohdistuneen terapeuttiin mutta ei aiheutuneen terapeutista. Hän arvioi, että voimakkaat tunteet ja ajatukset terapeutista ilmentävät tunteensiirron muodossa potilaan aiempia kokemuksia sekä persoonallisuuden toimintaa, ja uskoi, että niiden selvittely on mahdollista, kun potilas saa tilaisuuden tuottaa vapaiden mieleenjohtumien periaatteella aineistoa omasta tunne elämästään ja sen historiasta (Jones 1972). Hankaluudet, jotka liittyivät suggestion käyttöön ja potilaan painostamiseen, saivat Freudin luopumaan näistä menetelmistä. Hieman myöhemmin hän oivalsi, että uniin sisältyy mielekkyyttä, jota voidaan ymmärtää arkielämän toiveina ja pelkoina vapaasti tuotettujen mielikuvien ja ajankohtaisen elämäntilanteen valossa. Edellytykset psykoanalyysille olivat näin syntyneet. Unien piilevät merkitykset olivat todiste mielensisäisen eli mielen toimintatapaan liittyvän piilotajuisen aineksen psykologisesta arvosta (Jones 1972). Psykoanalyyttisen terapian lähtökohdat määräsivät sen, että potilaan ja terapeutin välinen 703

2 työsuhde muodostui epäsymmetriseksi. Potilaan tehtäväksi tuli tuottaa ilman rajoituksia mielenmaailman koko kirjo terapeutin tarkasteltavaksi. Terapeutin tuli puolestaan tukea prosessin kehittymistä osallistumalla siihen hoitosuhdetta Merkityksellisen hoitosuhteen muodostuminen edellyttää riittävän tiheitä tapaamisia. vahvistaen ja prosessia edistäen mutta omia intohimojaan välttäen. Toimiva hoitosuhde edellytti, että terapeutti tuntee riittävästi ihmismielen toimintatapaa, erityisesti sen tunnepitoisia odotusten, toiveiden ja intiimien ajatuskulkujen värittämiä aiheita sekä niiden taustalla olevia viettipohjaisia yllykkeitä, jotka ulottuvat unimaailman omalaatuiseen kuvakieleen. Psykoanalyyttisen terapian periaatteista on kehittynyt sittemmin useita erilaisia sovelluksia, kuten ryhmä ja perheterapiat, eri ikäisten hoitoon sovelletut terapiamuodot (lapset, nuoruusikäiset, ikääntyvät) sekä kriisien ja traumojen terapiatekniikat. Kognitiivisessa terapiassa korostetaan ajatuskulkujen todellisuus ja järkevyyspohjaa ja oikaistaan vääristyneitä ajatusmalleja todellisuuden vastaisina ja inhimillisen kohtuuden nimessä. Vaikka sen teoreettinen perusta on erilainen, kyseiset näkökohdat ovat merkityksellisiä myös psykoanalyyttisissä terapioissa, joskin ne jäävät terapeuttisen tunnesuhteen varjossa helposti liian vähälle huomiolle. Monet psykososiaalisen auttamisen erilaisista muodoista ovat vakiintuneet osaksi mielenterveyden ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Näkemys tunteiden ja henkilökohtaisen kokemuksen arvosta on tullut yleisesti hyväksytyksi ja on keskeinen periaate myös laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (1992). Psykoanalyyttisen psykoterapian puitteet ja aiheet Psykoterapian ja psykoanalyysin käsikirjoissa (Tähkä 1993 ja 1996, Person ym. 2005) sekä erikoistuville lääkäreille tarkoitetuissa oppikirjoissa (Gabbard 2004, Ursano ym. 2004) on kuvattu analyyttisten psykoterapioiden nykykäytäntöjä ja niiden soveltamista mielenterveysammattilaisen nykyiseen toimenkuvaan. Tässä kirjoituksessa käsitellään vain joitakin valikoituja näkökohtia. Merkityksellisen hoitosuhteen muodostuminen edellyttää riittävän tiheitä tapaamisia. Jotta tärkeiden mielensisältöjen ilmaiseminen ja käsittely olisivat tunteensiirron kautta mahdollisia, tapaamiskertoja tulisi olla vähintään kaksi viikossa ja hoidon keston yleensä ainakin 1 2 vuotta. Persoonallisuuden laajaan selvittelyyn tähtäävä psykoanalyysi edellyttää kolmea tai neljää käyntikertaa viikossa. Hoidon kesto on yksilöllinen, keskimäärin 3 5 vuotta. Rajatumpiin hoitotavoitteisiin tähtääviin fokusoituihin terapioihin ja traumoista aiheutuvien oireiden lievittymiseen riittää yleensä pienehkö käyntimäärä, 5 20 käyntiä. Käyntien välin tulisi olla silloinkin lyhyt, jotta vältettäisiin hoitokokemuksen laimeneminen (Sandell ym. 2002). Jos trauma on aiheuttanut laaja alaisempia oireita, niiden korjaamiseen tarvittava aika pitenee olennaisesti. Psykoanalyyttisessä terapiassa potilasta neuvotaan ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan mahdollisimman vapaasti. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että terapeutti antaa potilaan tueksi tietoa terapiamuodon luonteesta ja työskentelytavoista ja on apuna, jotta psykoterapiasta muodostuu käsitettävä tapahtuma (Ursano ym. 2004). Persoonallisuuden syvempien kerrosten käsittelyä varten tarvitaan hoitomalli, jossa potilas makaa sohvalla ja terapeutti istuu hänen takanaan näkymättömissä, on usein hyödyksi. Potilas voi keskittyä paremmin mielenmaailmansa kuvaamiseen ja itsensä kuuntelemiseen. Vastaavasti terapeutille tarjoutuu tilaisuus rakentaa yhteistyösuhde potilaan persoonan sisäisten olosuhteiden mukaan tarvitsematta pitäytyä pääosin ajankohtaisen elämäntilanteen tosiasioissa sekä terapeutin ja potilaan molemminpuolisen käyttäytymisen tarkkailussa. Nämä seikat ovat melko hallitsevassa asemassa silloin, kun potilas ja terapeutti istuvat vastakkain. Saarinen ja Tuovinen (2005) ovat kuvanneet hiljattain psykoanalyyttisten terapioiden peruskäsitteitä, käyttöaiheita ja erilaisten terapiamuotojen soveltamista eri potilasryhmiin. He ovat käsitelleet myös tukea antavan terapian suhdetta psykoanalyyttisiin terapioihin valottaen erilais 704 J. Lehtonen

3 ten terapiamuotojen merkitystä terveydenhuollon kentällä. Psykoanalyyttiseen terapiaan soveltuvia psyykkisiä häiriöitä ovat ennen kaikkea ahdistuneisuushäiriöt sekä lievät ja keskivaikeat masennustilat (Saarinen ym. 2004). Vakavasti masentunutta on autettava aktiivisesti, ja terapeutin on kyettävä omalla panoksellaan jakamaan potilaan pysähtynyt ja mustanpuhuva tila. Siihen sisältyvien viestien ymmärtäminen on hyödyllistä, ja hoitotehtävää helpottaa, kun potilaan tuskat voidaan hahmottaa kamppailuksi menetyksen ja epätoivon kanssa, vaikka analyyttistä työmallia ei voida sellaisenaan soveltaa. Persoonallisuushäiriöistä erityisesti epävakaat muodot soveltuvat hyvin psykoanalyyttiseen terapiaan, mutta tekniikka ja hoidon puitteet on muutettava häiriön luonnetta vastaaviksi (American Psychiatric Association 2001). Potilaan kokonaispersoonallisuus ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, mikä hoitomuoto on mielekkäin (Wampold 2001). Potilaan oma halu lisätä itsetuntemusta, valmius uhrauksiin sen vuoksi ja kyky luottaa yhteistyöhön terapeutin kanssa ovat keskeisiä asioita suunniteltaessa psykoanalyyttistä psykoterapiaa. Ne riittävät hoidon aiheeksi ilman ilmiasuista häiriöitäkin, kun henkilö on motivoitunut tekemään työtä itsetuntemuksen lisäämiseksi kuten hoitoalan ammattilainen usein on. Potilaan ja terapeutin persoonallisuuksien yhteensopivuus on aina yksilöllinen kysymys. Psykoanalyyttisen psykoterapian aiheiden määrittäminen yksistään diagnostisten häiriöluokkien perusteella ei sen takia yleensä riitä (Wampold 2001). Minätietoisuus tunne ja viettielämän paineessa Psykodynamiikalle on leimallista viettipohjaisten tarpeiden ja niihin liittyvien tunteiden, ajatusten, kuvitelmien, odotusten, pelkojen, tyydytysten ja mielenrauhan merkitys ihmismielen toiminnassa. Kaikki ne liittävät psykodynamiikkaan perustuvat analyyttiset terapiat ihmisen aivojen toimintaan ja koko elimistön biologiseen rakenteeseen (Panksepp 1998, Damasio 2003). Siksi onkin ristiriitaista, että psykodynaaminen terapia asetetaan usein vastakkain biologisen psykiatrian kanssa. Psykiatrian eri hoitomuodoista psykoanalyyttinen psykoterapia on pitänyt tinkimättömästi kiinni henkilökohtaisen minäkokemuksen keskeisyydestä. Tämä näkökohta on voitu ymmärtää liian yksipuolisesti ikään kuin olettaen, että hoitosuhteen ulkopuoliset tekijät olisivat pois suljettuja ja minäkokemus olisi täysin erillinen ihmisen biologisesta ruumiillisuudesta (Damasio 1996, Lehtonen 2006). Uusimpien tutkimushavaintojen valossa tietoisuudella ja minäkokemuksella on yhteys aivojen toimintaan (Panksepp 1998, Solms ja Turnbull 2002). Käsitys tunteiden ja viettien yhteydestä aivojen toimintaan on kuitenkin sisältynyt alusta alkaen psykoanalyyttiseen näkemykseen. Määrittelihän Freud minuuden alkuperältään ruumiilliseksi minuudeksi, tarkemmin ruumiin pinnan psyykkiseksi projektioksi (Freud 1923). y d i n a s i a t Psykoanalyyttisellä terapialla tarkoitetaan ihmismielessä vaikuttaviin voimiin perustuvaa psykoterapiaa. Sen tavoitteena on toimivan minäkuvan laajentaminen itsetuntemuksen kasvun kautta. Hoidon tekniikka perustuu potilaan osalta vapaasti tuotettuihin ja sanoin kuvattuihin mielensisältöihin ja terapeutin osalta empatian avulla muotoiltuihin selventäviin ja tulkitseviin vastauksiin. Potilaan ja terapeutin tulee yhdessä muodostaa luonteva ja tasavertainen psykoterapeuttisiin päämääriin tähtäävä vuorovaikutussuhde. Terapeutin liiallinen abstinenssi eli pidättäytyminen kannanotoista huonontaa hoitotuloksia. Viime vuosina on saatu näyttöä psykoanalyyttisten terapioiden tuloksellisuudesta useissa kontrolloiduissa tutkimuksissa. Psykoanalyyttisen psykoterapian ajankohtaisia kysymyksiä 705

4 Elämää ylläpitävät ja ympäristösuhdetta motivoivat homeostaattiset ja viettitarpeet syntyvät elimistössä, ja aivojen säätelyjärjestelmät ohjaavat niitä. Vietti ja hoivatarpeilla on elimellinen yhteys lapsen kiintymyssuhteisiin, eivätkä ne toimi toisistaan Tärkeimmät hoidon riippumatta. Toisinaan ajatellaan, tuloksellisuutta ennustavat tekijät ovat hyvä yhteistyösuhde potilaan ja terasaolo joutuu uha että mielen olemaspeutin välillä sekä potilaan tuksi, jos sitä pidetään riippuvaisena persoonallisuuden rakenne. ruumiin ja aivojen toiminnoista. Vaikka aivojen ja mielen välinen yhteys on ratkaisematon ongelma ja yksi tieteen suuria kysymyksiä, uusilla tutkimusmenetelmillä tehdyt havainnot ovat tukeneet muutosta pois yksinkertaistavasta (reduktionistisesta) näkemyksestä, joka ylläpitää luonto hoivasuhteen (nature nurture) kaksijakoisuutta ja hyväksyy vain yhden selityksen jokaiselle ilmiölle (Kandel 1998). Mielen ja aivojen välisen yhteyden hyväksyminen on vaikuttanut myös siihen, että ihmisen psyykkistä erityislaatua ei voida nostaa muun todellisuuden yläpuolelle. Onhan ihmismieli omassa talossaan isäntä vain niin kauan kuin talo säilyy ehjänä ja toimivana. Abstinenssisääntö ja hoitosuhteen neutraalisuus Freudin levollinen ja tutkiva asenne potilaiden toisinaan kiihkeisiinkin purkauksiin ja terapeuttiin kohdistuviin odotuksiin muodosti pohjan uudenlaiselle käsitykselle terapeuttisesta ihmissuhteesta ja loi perustan potilaan ja terapeutin välisen psykoterapeuttisen tilan käsitteelle. Jälkimmäisen muodostuminen on välttämätön edellytys psyykkiselle muutokselle. Terapeutti ei määrittele, mitä potilas viime kädessä on tai minkälainen hänen pitäisi olla. Terapeutti luo hoitosuhteeseen tilaa, jota potilaalla on mahdollisuus käyttää hyväkseen voidakseen muuttua. Tilan antaminen potilaalle ei kuitenkaan yksinään johda vielä muutokseen. Siihen tarvitaan myös toimiva ja työskentelevä hoitosuhde. Terapeutin on tuotava terapiatyöskentelyyn aktiivinen panoksensa ja tarjottava potilaan käyttöön kokemuksensa, tietonsa, taitonsa ja työskenneltävä siten, että hoidolla on todellista merkitystä potilaalle. Analyyttisiä psykoterapioita luonnehtii näin ollen yhtäältä terapeutin abstinessi eli pidättäytyminen kannanotoista, jotka nousevat terapeutin omista intohimoista, ja toisaalta terapeutin aktiivinen panos (Ursano ym. 2004). Nämä vastakohtaisuudet tekevät psykoanalyyttisestä psykoterapiasta vaikean työtehtävän. Tehtävä helpottuu, kun muistaa, että potilaan kuunteleminen ei ole passiivinen olotila vaan keskittymistä vaativaa aktiivista työtä puhumattakaan siitä ajatustyöstä, joka tarvitaan toimivien selvennysten ja tulkintojen tuottamiseen. Oikeanlaisen tekniikan käyttö on yksi psykoanalyyttisten terapioiden suurista kysymyksistä (Kernberg 2001, Psychoanalytic Quartlerly, teemanumero 2001). Viime vuosien kehitys on muuttanut käsitystä terapeutin abstinenssista siihen suuntaan, että terapeutin henkilön eli terapeutin aidon minuuden osuus on alkanut tulla hyväksytyksi vastakohtana idealisoidulle käsitykselle täydellisen neutraalista terapeuttihahmosta, jollaista ei voi löytää todellisesta elämästä (Tähkä 1993 ja 1996, Jacobs 1999, Renik 1999, Larmo 2003). Tärkeimmät hoidon tuloksellisuutta ennustavat tekijät ovat hyvä yhteistyösuhde potilaan ja terapeutin välillä sekä potilaan persoonallisuuden rakenne (Wampold 2001, Leiman 2004, Blatt ja Zuroff 2005). Yhteistyösuhde kehittyy nimenomaan potilaan ja terapeutin henkilöiden välille, ei niinkään tekniikoiden pohjalta (Norcross 2002). Potilas sijoittaa tietoisia ja tiedostamattomia tunteita sekä ajatuksia terapeuttiinsa, ja näin tapahtuu myös vastakkaiseen suuntaan. Terapeutin on oltava perillä siitä, mistä tällaisessa suhteessa on kyse ja miten se kehittyy, kun taas potilaalle terapiaprosessi on kokonaan uusi ja ennalta arvaamaton kokemus. Terapian onnistuminen riippuu siitä, mitä päämääriä asetetaan (Renik 2002, Myllärniemi 2004, Ursano ym. 2004). Onko kysymys persoonallisuuden häiriöiden ja keskeneräisyyksien eheyttämisestä, lapsenomaisten pelkojen ja ahdistusten ratkaisemisesta, mielikuvamaailman rikastumisesta vai psykoosille alttiin henkilön 706 J. Lehtonen

5 todellisuudentajun vahvistamisesta? Samaan aikaan voi olla useita erilaisia rinnakkaisia tai hierarkkisia tavoitteita. Hoidon painopisteestä ja keskeisistä päämääristä on tärkeää keskustella terapiasuhteessa (Psychoanalytic Quarterly, teemanumero 2001). Terapeutin taitoa kysytään siinä, että hänen tulee osata ja jaksaa mukautua kunkin potilaan tarjoamaan työtehtävään ja rakentaa aito kahden ihmisen välinen hoitosuhde niissä puitteissa ja niiden päämäärien tavoittelussa, jotka syntyvät potilaan ja terapeutin välisestä ainutkertaisesta ihmissuhteesta. Antautuessaan tutkimaan potilaan mielikuvia ja selvittelemään tunteiden ja muistojen maailmaa terapeutin täytyy osata olla riittävän objektiivinen käyttäessään työvälineenä omaa mielikuvamaailmaansa. Kernberg (1999) määrittelee terapeutin neutraalisuuden siten, että se on työskentelyä samalla etäisyydellä suhteessa persoonallisuuden kaikkiin keskeisiin tekijöihin, kuten vietti ja tunne elämään, potilaan objektimaailmaan, toimivan minuuden ominaisuuksiin, ajatusten ja mielipiteiden sosiaalisiin tai ideologisiin sisältöihin sekä potilaan ammatillisiin tavoitteisiin. Neutraalisuus ei tarkoita pidättäytymistä käsittelemästä näitä. Päinvastoin on tärkeää osallistua potilaan elämän kirjon kaikkiin alueisiin siten, että terapeutti säilyy kanssakulkijana ottamatta niihin kuitenkaan kantaa terapeutin omien etujen tai intohimojen mukaan. Luottamus siihen, että terapeutti on todella potilaan asialla, syntyy potilaan oman kokemuksen vahvistaessa tämän periaatteen toimivuuden. Abstinenssisäännön ongelmat Neutraliteettiperiaatetta on sovellettu myös väärin. Sen varjolla voidaan jättää lähes kaikki psyykkinen työ yksin potilaan tehtäväksi. Kuuntelijan tehtävästä saattaa tulla terapeutille houkutus omaksua yksipuolisen passiivinen rooli uskotellen, että potilaan assosiointi hiljaisen kuuntelijan läsnä ollessa on sinänsä hyödyllistä. Pahimmillaan tämä voi johtaa potilaan psykologiseen hylkäämiseen ja terapeutin kielteisten vastatunteiden naamiointiin abstinenssin varjolla. Hoitosuhde on silloin vaarassa muuttua Psykoanalyyttisen psykoterapian ajankohtaisia kysymyksiä absurdiksi näytelmäksi, jossa terapeutti kääntää psykologisesti selkänsä potilaalle ja aikaansaa tässä epätoivoisen riippuvuuden. Potilas etsii loputtomasti poissaolevaa kontaktia tai pysähtyy krooniseen idealisointiin, jonka kohteena on rituaalinen terapeuttitoteemi. Tällaisen tilanteen ratkaiseminen voi olla vaikeaa ja edellyttää sitä, että potilas tunnistaa totemistisen tarpeensa ja pystyy luopumaan siitä, ja sama koskee silloin myös terapeuttia. Ihmissuhteiden toistaminen hoitosuhteessa ei saa olla itsetarkoitus. Toisaalta jos hoitosuhde mahdollistaa arkaaisten ihmissuhdemallien hahmottamisen, tämä voi olla porttina syvällisiin inhimillisen olemassaolon peruskysymyksiin. Hoitosuhde saattaa tuoda silloin näkyviin samoja perusmotiiveja ja ristiriitoja, joita ihmiskunnan myyteissä on kuvattu. Tunnetuin esimerkki on Sofokleen draaman nimihenkilön Oidipuksen kohtalo joutua isänsä Laioksen hylkäämäksi ja tulla myöhemmin kuin sattuman kautta tappaneeksi isänsä ja naineeksi äitinsä (Hägglund ja Hägglund 1981). Myös Abrahamin ja Iisakin suhteen on katsottu ilmentävän samaa isän ja pojan suhteen kipeää kysymystä (Enckell 1993). Kun terapeutti ja potilas kohtaavat aidosti ja sanallinen vuorovaikutus toimii siten, että piilotajuiset ja ruumiilliset kokemuksetkin käsittävä elämysmaailma tulee näkyviin, tätä syvää persoonallisuuden toimintatasoa voidaan silloin tehdä ymmärrettäväksi ja muuntaa jotakin siitä sanoin kuvattavaksi todellisuudeksi. Tämä saattaa johtaa persoonallisuuden merkittävään eheytymiseen ja suurempaan luottamukseen oman minäkokemuksen arvosta ja paikasta oman elämän ohjaksissa. Renik (2001) korostaa sitä, että tiedostavan terapian toimivuutta on arvioitava aina käytännöllisesti. Näkyykö itseymmärryksen kasvu todellisena minän toimintojen paranemisena ja suurempana tyytyväisyytenä elämään? Ilman piilotajunnalle tilaa antavaa kuuntelijan otetta eli oikeanlaista puuttumattomuusperiaatetta näitä päämääriä ei ole mahdollista saavuttaa, ei myöskään ilman oikeanlaista aktiivista osallistumista. Onnistuneessa hoidossa on kysymys ennen kaikkea tähän työhön sopivasta persoonallisuudesta 707

6 sekä riittävästä koulutuksesta ja kokemuksesta. Terapeutin on kyettävä liikkumaan yhtä aikaa monessa ulottuvuudessa. Potilaan historialliset tapahtumat on yhdistettävä nykytilanteeseen ja niiden ajankohtaisia merkityksiä on osattava Psykoanalyyttisissä terapioissa olleista potilaista % on hyötynyt hoidosta merkittävästi. käyttää tehokkaasti hyväksi tulkintatyössä. Samalla on huolehdittava turvallisen terapeuttisen tilan säilymisestä. Tätä tilaa ei saa ruuhkauttaa liian suurella määrällä selvennyksiä tai tulkintoja. Traumojen takautuva työskentely asettaa oman erityisen haasteensa, mutta se toteutetaan periaatteessa samanlaisissa puitteissa. Terapian pituus Freudin potilailleen antamat hoidot ja kollegoiden koulutusanalyysit olivat nykymittapuun mukaan tyypillisiä lyhythoitoja, jotka kestivät muutamasta viikosta muutamiin kuukausiin. Myöhemmin Freud arvioi, että hoitojen tulee olla riittävän pitkiä piilotajunnan hitaan muuttumisen vuoksi, ja hän tarkoitti vuoden tai enintään muutaman vuoden mittaisia hoitoja (Hartocollis 2003). Oman minuuden hahmottaminen monimutkaistuvassa ja vain vähän normitetussa nykykulttuurissa on tullut entistä tärkeämmäksi kehittyvälle persoonallisuudelle. Seurauksena on ollut hoitoaikojen piteneminen. Psykoanalyysin alkuaikoina traumojen ja ristiriitojen selvittely toteutui yleensä melko tietoisella, kognitiivisella tasolla (Hartocollis 2003). Persoonallisuuden rakenteiden käsittelyyn on siirrytty sitä mukaa kuin on opittu soveltamaan psykoanalyyttistä tietämystä suhteellisen pysyvien persoonallisuuden rakenteiden hahmottamiseksi. Pitkillä hoidoilla on näin ollen sijansa, ja prosessin keskeyttäminen ennen kuin päämäärät on saavutettu riittävästi voi vaarantaa koko yrityksen tuloksen. Psykoanalyyttinen näkemys persoonallisuudesta on ennen kaikkea malli (paradigma), jossa hahmotetaan ihmisen mieli ja sen kehittymishistoria erityisesti vietti ja tunne elämän ristiriitojen kautta. Tästä mallista voidaan johtaa ja on alusta alkaen johdettu sekä lyhyitä että pitkiä hoitoja monen erilaisen tekniikan avulla (Psychoanalytic Quarterly, teemanumero 2005). Molemmilla on omat perusteensa, eikä ole aiheellista ottaa kantaa vain jommankumman puolesta (Leichsenring ym ja 2005, Svartberg ym. 2004, Leichsenring 2005, Maina ym. 2005). Historiallinen esimerkki lyhyestä hoidosta on Freudin puistokävelyanalyysi Mahlerin kanssa Leydenissa. Se kesti neljä tuntia ja toi helpotuksen Mahlerin impotenssiin (Jones 1974). Renik (2001) on kuvannut yhden terapiatunnin mittaisen hoidon, jonka seurauksena miespotilaan elämänote, työkyky ja ihmissuhteet paranivat merkittävästi. Pisimpään ovat yleensä hoidossa vaikeimmin häiriintyneet potilaat esimerkkinä Volkanin (1995) kuvaus 37 yhteisestä vuodesta skitsofreniapotilaan kanssa. Hoidon tuloksista Satunnaistettua tutkimusasetelmaa ei ole helppo toteuttaa sellaisen hoitomuodon arvioimiseksi, jossa potilaan yksilöllinen motiivi tulla hoitoon ja viedä sitä eteenpäin on keskeisessä asemassa (Huttunen 2004). Siksi näyttöön johtava tutkimus on ollut hitaampaa analyyttisen psykoterapian alueella muihin terapiamuotoihin verrattuna. Kausaalinen selitysmalli, joka perustuu yhden muista samanaikaisista eristetyn tekijän vaikuttavuuden mittaamiseen, soveltuu vain osittain psykoterapiatutkimukseen. Monitekijäistä mallia, joka huomioi hoidon koko kontekstin, pidetään parempana (Wampold 2001). Leichsenring (2005) teki hiljattain koosteen niistä psykoanalyyttisen psykoterapian tuloksellisuustutkimuksista, joissa on käytetty satunnaistettua vertailuasetelmaa. Niitä on yhteensä 22. Näyttöä analyyttisen psykoterapian tuloksellisuudesta saatiin diagnoosiryhmittäin seuraavasti: masennuksen hoidosta (neljä tutkimusta), ahdistuneisuushäiriöstä (yksi tutkimus), traumaperäisistä stressihäiriöistä (yksi tutkimus), somatoformisista häiriöistä (neljä tutkimusta), bulimiasta (kolme tutkimusta) ja anoreksiasta (kaksi tutkimusta), rajatilaisista persoonallisuushäiriöistä (kaksi tutkimusta), klusteri C:n persoonallisuushäiriöistä (yksi tut 708 J. Lehtonen

7 kimus) ja lääkeaineriippuvuushäiriöistä (neljä tutkimusta). Leuzinger Bohleber ym. (2003) ja Leichsenring ym. (2005) ovat todenneet yhtäpitävästi, että psykoanalyyttisissä terapioissa olleista potilaista % on hyötynyt hoidosta merkittävästi. Leichsenringin ryhmän potilaiden seuranta aika oli yksi vuosi, Leuzinger Bohleberin seitsemän vuotta. Kriteerinä käytettiin potilaan omaa, terapeutin ja ulkopuolisen tutkijan arviota. Yhdenmukaisesti Wampoldin (2001) päätelmien kanssa Leichsenring (2005) tiivistää tuloksellisen hoidon olevan yhteydessä terapeuttisen tekniikan pätevään käyttöön ja terapeuttisen yhteistyösuhteen kehittymiseen. Hänen mukaansa tulokset ovat pitkissä hoidossa keskimäärin parempia kuin lyhyissä. Samansuuntaisia tuloksia ovat saaneet Sandell ym. (2000, 2002). Heidän aineistossaan psyykkinen oireilu väheni psykoanalyysipotilailla samalle tasolle kuin väestössä esiintyy keskimäärin ja väheni selvästi myös harvajaksoisemmassa analyyttisessa psykoterapiassa. Psyykkisen terveyden paraneminen jatkui vielä kolmannen seurantavuoden aikana. Terapeutin korostunut abstinenssi eli elävän yhteistyösuhteen vastainen asenne oli yhteydessä hoidon tuloksettomuuteen. Lopuksi Psykoanalyyttistä näkemystä voidaan pitää tähän näkemykseen liittyvien ihmiskuvapiirteiden vuoksi laajassa mielessä tapana hahmottaa ihmisen olemus. Käytännöllisessä mielessä analyyttisissä terapioissa on kyse joukosta terveydenhuoltoon sopivia hoitomenetelmiä. Hoidossa käytetty tekniikka on muuttunut vähitellen. Erityisesti keskustelu terapeutin neutraalisuudesta on tarkentanut hoidon sisältöä ja korostanut kahden henkilön välisen luonnollisen yhteistyösuhteen merkitystä hoidon toimivuudelle. Näyttöön perustuvan lääketieteen edellyttämä hoidon tulosten tutkimus on kehittynyt näiden terapiatekniikoiden osalta hitaammin verrattuna muihin tekniikoihin, mutta näyttö analyyttisten terapioiden tuloksellisuudesta on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Kirjallisuutta American Psychiatric Association. Practice guideline for the treatment of patients with borderline personality disorders. Am J Psychiatry 2001;158:Supplement. Blatt SJ, Zuroff DC. Empirical evaluation of the assumptions in identifying evidence based treatments in mental health. Clin Psychol Rev 2005;25: Breuer J, Freud S. Studies on hysteria (1893). S. E. of the complete psychological works of Sigmund Freud. Vol. 2. London: The Hogarth Press, Damasio AR. Descartes error. Emotion, reason and the human brain. New York: Putnam Book, Damasio AR. Looking for Spinoza: joy, sorrow and the feeling brain. New York: Harcout, Enckell M. Isaks bindning. Kirjassa: Enckell M. I den frågandes själ. Borgå: Söderström, 1993, s Freud S (1923). The Ego and the Id. S.E. (Standard Edition). London: The Hogarth Press, 1961;19:1 59. Gabbard G. Long-term psychodynamic psychotherapy. Washington: American Psychiatric Publishing, Hartocollis P. Time and the psychoanalytic situation. Psychoanal Quart 2003;72: Huttunen M. Mielen terapia on osin taidetta, voiko taiteesta tehdä tiedettä? Duodecim 2004;120: Hägglund T-B, Hägglund V. The boy who killed his father wed his mother the oidipus theme in the Finnish folklore. Int Rev Psychoanal 1981;8: Jacobs T. On the question of self-disclosure by the analyst: error of advance in technique? Psychoanal Quart 1999;68: Jones E. Sigmund Freud. Life and work. The young Freud Vol. 1. London: Hogarth Press, Jones E. Sigmund Freud. Life and work. Years of maturity Vol. 2. London: Hogarth Press, Kandel E. A new intellectual framework for psychiatry. Am J Psychiatry 1998;155: Kernberg OF. Psychoanalysis, psychoanalytic psychotherapy and supportive psychotherapy: contemporary controversies. Int J Psychoanal 1999;80: Kernberg OF. Recent developments in the technical approaches of English-language psychoanalytic schools. Psychoanal Quart 2001;70: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Nro 785/1992. Larmo A. Tunteet psykoterapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Suom Lääkäril 2003;58: Lehtonen J. Descartesin cogito ja olemassaolon tunne. Kirjassa: Korkeila J, Heinimaa M, Svirskis T, toim. Ajattelen olen siis psykiatri. Tampere: Kustannus Oy Duodecim, 2006, s Leichsenring F, Rabung S, Leibing E. The efficacy of short-term psychodynamic psychotherapy in specific psychiatric disorders. Arch Gen Psychiatry 2004;61: Leichsenring F. Are psychodynamic and psychoanalytic therapies effective? A review of empirical data. Int J Psychoanal 2005;86: Leichsenring F, Biskup J, Kreische R, Staats H. The Göttingen study of psychoanalytic therapy: first results. Int J Psychoanal 2005;86: Leiman M. Vaikuttavuustutkimuksen pulmallisuus psykoterapiassa. Duodecim 2004;120: Leuzinger-Bohleber M, Stuhr U, Rüger B, Beutel M. How to study the quality of psychoanalytic treatments and their long-term effects on patients well-being: a representative, multi-perspective followup study. Int J Psychoanal 2003;84: Maina G, Forner F, Bogetto F. Randomized controlled trial comparing brief dynamic and supportive therapy with waiting list condition in minor depressive disorders. Psychother Psychosom 2005;74: Myllärniemi J. Terve ja häiriintynyt narsismi. Suom Lääkäril 2004;59: Norcross JC, toim. Psychotherapy relationships that work. Therapist contributions and responsiveness to patients. New York: Oxford University Press, Psykoanalyyttisen psykoterapian ajankohtaisia kysymyksiä 709

8 Panksepp J. Affective neuroscience. The foundations of human and animal emotions. New York: Oxford University Press, Person ES, Cooper AM, Gabbard GO, toim. Textbook of psychoanalysis. Washington: The American Psychiatric Publishing, 2005 Psychoanalytic Quarterly teemanumero The Goals of clinical psychoanalysis. Psychoanal Quart 2001;70: Psychoanalytic Quarterly teemanumero Analysis of conflict: 13 contemporary views. Psychoanal quart 2005;74: Renik O. Playing one s cards face up in analysis: an approach to the problem of self-disclosure. Psychoanal Quart 1999;68: Renik O. The patient s experience of therapeutic benefit. Psychoanal Quart 2001;70: Renik O. Defining the goals of a clinical psychoanalysis. Psychoanal Quart 2002;71: Saarinen P, Honkalampi K, Peiponen A, Ahola P, Jääskeläinen J, Viinamäki H. Psykodynaamisesti suuntautunut psykoterapia masennuspotilaiden kuntoutuksessa. Suom Lääkäril 2004;59: Saarinen P, Tuovinen T. Psykodynaamiset yksilöterapiat tänään. Suom Lääkäril 2005;60: Sandell R, Blomberg J, Lazar A, Carlsson J, Broberg J, Schubert J. Varieties of long-term outcome among patients in psychoanalysis and long-term sychotherapy. A review of findings in the Stockholm Outcome of Psychoanalysis and sychotherapy Project (STOPP). Int J Psychoanal 2000;81: Sandell R, Blomberg J, Lazar A. Time matters: on temporal interactions in long-term follow-up of long-term psychotherapies. Psychotherapy Res 2002;12: Solms M, Turnbull O. The brain and the inner world. London, New York: Karnac, Svartberg M, Stiles TC, Seltzer M. Randomized, controlled trial of the effectiveness of short-term dynamic psychotherapy and cognitive therapy for Cluster C personality disorders. Am J Psychiatry 2004; 161: Tähkä V. The mind and its treatment. New York: International Universities Press, Tähkä V. Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, Ursano RJ, Sonnenberg SM, Lazar SG. Concise guide to psychodynamic psychotherapy. Principles and techniques of brief, intermittent, and long-term psychodynamic psychotherapy. 3. painos. Washington: American Psychiatric Publishing, Volkan VD. The Infantile psychotic self and its fates. Northvale: Jason Aronson Inc., Wampold BE. The great psychotherapy debate. Models, methods, and findings. London: Lawrence Erlbaum, Johannes Lehtonen, professori Kuopion yliopisto KYS:n psykiatrian klinikka PL 1777, Kuopio 710

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA

LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologiliitto 4.11.2015 Olavi Lindfors PsT, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mihin psykoterapialla

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Keinänen, Matti; Takalo, Ari Title: Psykoanalyyttisella

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Keinänen, Matti; Takalo, Ari Title: Uutta tutkimustietoa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Helsingin Psykoterapiatutkimus

Helsingin Psykoterapiatutkimus Paul Knekt Olavi Lindfors Maarit Laaksonen Helsingin Psykoterapiatutkimus psykoterapioiden vaikuttavuus viiden vuoden seurannassa RAPORTTI 33 2010 Kirjoittajat ja THL Taitto: Riitta Nieminen ISBN 978-952-245-343-3

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

ja siitä saadut tulokset

ja siitä saadut tulokset Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA

INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Integratiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus... 3 1. Opiskelijavalinta... 4 2. Koulutusohjelman rakenne...

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström 5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan

Lisätiedot

Perheen vuorovaikutuksen näkökulma

Perheen vuorovaikutuksen näkökulma Kuulemistilaisuus ja seminaari lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä 30.1.2013, klo 10.00 16.00 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

OHJEITA PSYKOTERAPIAAN HAKEUTUVILLE - EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n hallitus MIKSI PSYKOTERAPIAAN?

OHJEITA PSYKOTERAPIAAN HAKEUTUVILLE - EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n hallitus MIKSI PSYKOTERAPIAAN? OHJEITA PSYKOTERAPIAAN HAKEUTUVILLE - EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n hallitus MIKSI PSYKOTERAPIAAN? Psykoterapia on psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen tähtäävää tavoitteellista terveydenhuollon

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Sielu ja ruumis lääketieteessä 14.-16.5. 2010 Mikael Leiman Psykologian professori, PsT Itä-Suomen yliopisto. Mitä psykoterapiassa tapahtuu

Sielu ja ruumis lääketieteessä 14.-16.5. 2010 Mikael Leiman Psykologian professori, PsT Itä-Suomen yliopisto. Mitä psykoterapiassa tapahtuu Sielu ja ruumis lääketieteessä 14.-16.5. 2010 Mikael Leiman Psykologian professori, PsT Itä-Suomen yliopisto Mitä psykoterapiassa tapahtuu Mutta mitä sielu on? Raimo Puustinen (15.5.) Mielentapahtumat

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA Lindamaria Syömishäiriötukipalvelut Linda Taakala Syömishäiriöpaivät 20.1.2011 Turku www.lindamaria.fi (Kertausta sh-päivät Oulu 2009) Voimaannuttaminen - yksilön näkeminen

Lisätiedot

FILOSOFISIA NÄKÖKULMIA PSYKOTERAPIAN ETIIKKAAN

FILOSOFISIA NÄKÖKULMIA PSYKOTERAPIAN ETIIKKAAN FILOSOFISIA NÄKÖKULMIA PSYKOTERAPIAN ETIIKKAAN Uskallus kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä 25.3.2013 Päivi Kangas Ammattien filosofinen perusta ammatit ovat yhteiskunnan oikeuttamia ammatit ovat olemassa

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?

Lisätiedot

Psykoterapian käyttöarvo

Psykoterapian käyttöarvo PUHEENVUORO Jukka Valkonen Psykoterapian käyttöarvo Monet ihmiset tarvitsevat apua ja tukea masennusoireidensa lievittämiseen ja masennuksesta toipumiseen. Jotkut päätyvät etsimään tätä apua psykoterapiasta.

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014 Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Integratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille

Integratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille Integratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille Psykiatrian oppiaine järjestää psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille

Lisätiedot

Mielenterveys, kulttuuri ja hyvä elämä. Prof Sami Pirkola psykiatrian dosentti 21.7.2014

Mielenterveys, kulttuuri ja hyvä elämä. Prof Sami Pirkola psykiatrian dosentti 21.7.2014 Mielenterveys, kulttuuri ja hyvä elämä Prof Sami Pirkola psykiatrian dosentti 21.7.2014 Hyötyoppi ja hyvä elämä Meidän pitäisi aina tehdä se teko, jonka seuraukset ovat yleiseltä kannalta arvioituna parhaat

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET 5.16 PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Kaikenlaisiin kohtaamisiin

Kaikenlaisiin kohtaamisiin Kaikenlaisiin kohtaamisiin Pohjoismaiden suurin kongressi- ja kulttuurikeskus 1 Arvokas johtaminen Technopolis Business Breakfast Tampere: JOHTAMISEN KIEHTOVUUS 3.9.2013 Paulina Ahokas, Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Vaikuttavuustutkimuksen pulmallisuus psykoterapiassa

Vaikuttavuustutkimuksen pulmallisuus psykoterapiassa Katsaus MIKAEL LEIMAN Vaikuttavuustutkimuksen pulmallisuus psykoterapiassa Näyttöön perustuva lääketiede on viime vuosina yleistynyt ajattelutapa hoidon tutkimisen alueella. Psykoterapia muodostaa tämän

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

Psykoterapiaprosessit nyt ja tulevaisuudessa

Psykoterapiaprosessit nyt ja tulevaisuudessa Katsaus tieteessä Tiina Paunio psykiatrian dosentti ja professori HYKS, psykiatrian klinikka Olavi Lindfors psykologian lisensiaatti, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hely Kalska FT,

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa OTSIKKO Alaotsikko Mielenterveystalo.fi Nuorten Nettiterapiat.fi mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

A-tyyppi. Acting out. Ahdistuneisuushäiriö. Attribuutio. Behaviorismi. Big Five. Cattell. Coping

A-tyyppi. Acting out. Ahdistuneisuushäiriö. Attribuutio. Behaviorismi. Big Five. Cattell. Coping A-tyyppi Acting out Ahdistuneisuushäiriö Asiakaskeskeinen terapia Attribuutio Behaviorismi Big Five Biologiset, psykologiset ja sosiaaliset menetelmät Cattell Friedman & Rosenman löysivät 2 stressityyppiä.

Lisätiedot

Psykoterapeuttikoulutusohjelmat

Psykoterapeuttikoulutusohjelmat Psykoterapeuttikoulutusohjelmat Hakuajat koulutuksiin löytyvät koulutuskohtaisista esitteistä. Tutustu ja hae koulutuksiin: www.jyu.fi/psykoterapeuttikoulutus Koulutusvaihtoehdot: Integratiivinen kognitiivisten

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Psykodynaaminen näkökulma -auttaako kehitysvammaista?

Psykodynaaminen näkökulma -auttaako kehitysvammaista? Psykodynaaminen näkökulma -auttaako kehitysvammaista? Kehitysvammapsykiatriaa -koulutustapahtuma Ruissalossa 12.-13.09 Suomen kehitysvammalääkärit ry. Esko Pulkkinen, -psykiatrian ylilääkäri, Päihde- ja

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Pekka Kettunen 12.12.2014

Pekka Kettunen 12.12.2014 Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin

Lisätiedot

PALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia?

PALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia? PALVELU Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia? Mitä eri alojen asiantuntijat tekevät Hipossa? Lisätietoja voit kysyä meiltä! NEUROPSYKOLOGINEN

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila KUUNTELEMISEN TAITO Heidi Lokkila Voit opetella olemaan parempi kuuntelija, mutta sen oppiminen ei ole taito, joka vain lisätään siihen mitä jo tiedämme. Se on kuuntelua häiritsevien tekijöiden poistamista,

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Mitä tutkittiin ja miksi? - tutkimus on osa

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot