KUNNON LEHTI. Numero 5 - Huhtikuu Tässä numerossa mm: Uupuva tarvitsee tukea. Liikunta tuottoisaa sijoitustoimintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNON LEHTI. Numero 5 - Huhtikuu 2003. Tässä numerossa mm: Uupuva tarvitsee tukea. Liikunta tuottoisaa sijoitustoimintaa"

Transkriptio

1 KUNNON LEHTI Toimivat työpaikan ihmissuhtee t ova t ihmiselle se kä tie dollinen, amma tillinen e ttä tunneresurssi. Numero 5 - Huhtikuu 2003 Tässä numerossa mm: Uupuva tarvitsee tukea Liikunta tuottoisaa sijoitustoimintaa Työpanosten menetykset ehkäistäv issä Hyvinvoiva henkilöstö tehostaa liiketoimintaa Toimiva työyhteisö keskeinen resurssi Aktiivit tauot hyödyllisiä Työstressistä ja väsymyksestä isot laskut 1

2 Prof. Olav i Manninen UUPUVA TARVITSEE TUKEA, YMMÄRRYSTÄ, ARVOSTUSTA JA KUUNTELUA Stressin äärimuotona pidetään työu u pu mus ta. Tutk imu k se t osoittavat, ett ä esimiehen tai ty ötov erei de n pu utte el li ne n tuki on usein osasyynä työntekijän stressin ja työuupumuksen syntymisessä. Yleensä työstressi kehittyy, kun ihmiseltä vaaditaan enemmän kuin mihin omat voi mav arat ri ittävä t tai kun työ ei täytä ihmisen keskeisi ä odotuksi a eikä ty ydytä s ii h en koh di s tu v ia ta rpe i ta. Työntekijä ei koe saavansa aikaan tavoiteltuja tuloksia omien rajoitustensa tai työpaikan organisatoristen esteiden takia. Työhön liittyvät voimavarat ehtyvät. Stressitilanteiden on todettu yleistyvän työn tehokkuusvaatimusten kasvaessa, työn kiireellisyyden lisääntyessä ja työsuhteiden keston ja jatkuvuuden muuttuessa epävarmoiksi. Stressin aiheuttaman työkyvyn heikkenemisen ensimmäisiä merkkejä ovat työtehon lasku, toistuvat poissaolot ja runsas terveyspalveluiden käyttö. Stressitilanteen jatkuessa pitkään uupumus muuttuu kriisinomaisen tilaksi, joka taas johtaa usein siihen, ettei uupunut henkilö jaksa osallistua mihinkään yhteisiin toimiin työpaikalla sen paremmin kuin tehdä omaa työtänsäkään: uupuneen toimintakyky rajoittuu, ajattelu kapenee ja päätöksenteko vaikeutuu entisestään. Uupumistilanteessa olevan oman pohdiskelun tuloksena kehitys yleensä menee kielteiseen suuntaan itseinhoon, yksinäisyyden tunteeseen ja oman itsensä merkityksettömyyden kokemiseen. Uupumassa oleva ihminen kokee tilanteen uhkaavana, on yliherkkä ympäristölleen ja tarkkailee sitä hyvin tunnepitoisesti. Hän on alati varuillaan ja tulkitsee kaiken mahdollisen itsensä kannalta kielteisesti. Ajattelun kapeneminen ja suhtautuminen ympäristöön onkin hyvin säännönmukaista uupuneilla, mistä syystä on esitetty ohjeita syvästi uupuneiden kohtaamiseksi ja tukemiseksi. Alan kirjallisuudessa neuvoiksi esitetään huolellista ja aktiivista kuuntelua, uupumiseen johtaneiden tapahtumien kulun ja etenemisen tarkistamista, uupuvan tunteiden purkautumisen mahdollistamista, tyhjänpäiväisten neuvojen ja lohdutuksen antamisen sekä näennäisen myönteisyyden osoittamisen varomista ja uupuvan ongelmien väheksymistä. Tiedon ja ymmärryksen lisäämisen ohella myös vuorovaikutuksen tarjoama tuki on osoittautunut hyödylliseksi. Uupuva kokee yleensä helpottavana mahdollisuuden keskustella omaan työhön liittyvistä ongelmista. Kuitenkin todellinen vuorovaikutus ja tuki muodostuu vain ihmisten keskinäisen yhteistyön, aidon kohtaamisen myötä. Tukemisen perusedellytyksenä on empatia, kyky eläytyä vaikeassa tilanteessa olevan asemaan ja halu omalta osaltaan auttaa tilanteesta eteenpäin. Lähipiirin aito ja vilpitön suhtautuminen voikin avartaa ja ohjata uupuneen ajattelua myönteiseen suuntaan ja auttaa siten ongelman ratkaisua. Läheiset henkilöt työpaikalla voivat auttaa erottamaan asiat, 2 joille uupunut ei nyt voi mitään ja asiat, joille uupunut voi nyt tehdä jotain. Edelleen läheiset henkilöt voivat rohkaista uupunutta kertomaan omista ratkaisuyrityksistään ja ajatuksistaan ja auttaa kuvittelemaan ratkaisujen seurauksista. Ennen kaikkea toiminnan on oltava luottamusta vahvistavaa, kannustavaa, jatkuvaa ja pitkäjänteistä. Suuret tulokset eivät näy heti. Tosin pienetkin edistysaskeleet antavat uskoa siihen, että toimintaa kannattaa jatkaa. Tilanteen tehokas parantaminen sisältää ympäristön muuttamista, työn organisointia toisella tavalla ja henkilöstön uudelleen sijoitteluakin. Hyvin usein selviytyminen uupumistilanteista vaatii myös ulkopuolisen asiantuntijan mukaan ottamista hoitotoimintaan. Liikunta tuottoisaa sijoitustoimintaa Monissa eri yhteyksissä on laskettu, että liikuntaan sijoitettu rahallinen panos on tuottoisa sijoitus yhteiskunnalle, yrityksille ja yksittäisille kansalaisill e. Es ime rk i ks i 3400 e u ron (noin markan) investointi liikunnanohjaukseen vähentää työntekijöiden poissaoloja 20 prosenttia ja terveydenhoitokuluja 25 prosenttia. On arvioitu, että liikuntaohjelmien taloud elline n hyöty voi olla 3-5-kertainen kustannuksiin nähden.

3 Henkilöstön hyv invointi tärkeä asia Työpanosten menetykset tai heikentyneet työtulokset ehkäistävissä Henkilöstön hyvinvointi on tärkeä asia, joka koskettaa jokaista yritystä. Viime kädessä sen tulokset näkyvät tuloslaskelman viimeisellä rivillä. Siksi ei ole ihme, että henkilöstön hyvinvoinnista puhutaan yhä enemmän. Sen sijaan on ihme, että yritysmaailmassa ei ole aina siirrytty puheista tekoihin. Näin vakuutustieteen professori R aija Järvinen tiivistää ajatuksensa esitelmässään, joka oli osa Työorganisaatioiden toimintakunto instituutin kuukausittain järjestämää Studia Generalia- luentosarjaa. Työelämä on muuttunut nopeasti viime vuosikymmeninä, eivätkä vanhat riskienhallinnan periaatteet enää päde henkilöstöriskejä arvioitaessa. Uuden ajattelun mukaan henkilöstön hyvinvoinnin riskit ovat osa henkilöriskejä, joihin kuuluvat lisäksi henkilöstön osaaminen, tehokkuus, pysyvyys sekä laadukas toiminta, sanoo Raija Järvinen. Riskien tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti riskien hallintaa ja eliminointia. Tämän päivän henkilöstön hyvinvoinnin riskit ovat aineettomia kuten kiire, motivaation puute, työuupumus, sairastuminen, eläkehakuisuus, ikäsyrjintä ja työpaikkakiusaaminen. Nämä kaikki aiheuttavat yrityksille työpanosten menetyksiä tai heikentyneitä työtuloksia. Sen sijaan työtapaturmat ja työturvallisuus ovat yrityksissä hyvin hallinnassa ja niiden määrä on laskenut varsin alhaiselle tasolle. Eikö siis ole aika kääntää katse hyvinvoinnin riskeihin ja niiden systemaattiseen vähentämiseen? Henkilöstön hyvinvoinnin riskit eivät ole juurikaan olleet esillä lehdistössä, mutta yksittäiset hyvinvoinnin elementit ovat saaneet runsaasti huomiota. Näistä esimerkkinä työuupumus, jota joidenkin tutkimusten mukaan joka viides työssäkäyvä suomalainen ajoittain kokee. Raija Järvisen mukaan henkilöstön hyvinvointia kehitettäessä on tartuttava työoloihin, työn sisältöihin, työtaitoihin ja johtamiseen. Hyv invoiva henkilöstö lisää liiketoiminnan tehokkuutta Vuosittain julkaistavat viralliset tapaturma- ja ammattitautitilastot eivät tuo k aikessa laajuudessaan esiin sitä kipua ja särkyä, joita tapaukset aiheuttavat uhreilleen, heidän perheilleen, työtovereilleen ja ystävilleen. Inhimillisten menetysten lisäksi työtapaturmat ja työstä johtuvat sairaudet ja vammat aiheutt avat talou dellisia menetyksiä työntekijöille ja koko yhteiskunnalle. Iso-Britannian työsuojeluviranomaisten tutkimusten mukaan työnantajille koituneet kokonaiskustannukset vammaan johtaneista työtapaturmista, ammattitaudeista, työn aiheuttamista terveyden huononemisista ja (vältettävissä olevista) onnettomuuksista on arvioitu olevan noin 5-10 % maan kaikkien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuosittain. Tutkituissa organisaatioissa taloudelliset menetykset vakuuttamattomista onnettomuuksista ovat 8-36 kertaa vakuutusmaksuja suuremmat. Eettisten syiden ja viranomaismääräysten lisäksi on siis myös monia perusteltuja taloudellisia syitä vähentää työhön liittyviä onnettomuuksia ja terveyshaittoja. Kustannusten alentumisen lisäksi tehokas työterveys- ja työturvallisuusjohtaminen osana hyvää johtamista lisää liiketoiminnan tehokkuutta. 3

4 Näin kevennän Kysymys 1: Meillä täällä työpaikalla toimii ryhmä, mikä yhdessä pohtii työympäristön parantamiskeinoja. Haluaisimmekin tietää, miten ylipäätänsä apuvälineet ja kalusteet edistävät ergonomiaa? Työterveiset Pyynikiltä Vastaus: Toimistotyötä keventämään on kehitelty erilaisia apuvälineitä, kuten ranne-, kyynär- ja jalkatukia sekä aineistotelineitä ja pääkuulokkeita. Toimistotyössä työasennot ja -liikkeet tulevat monipuolisiksi, kun työntekijä voi helposti siirrellä työvälineiden ja laitteiden paikkaa. Erityisesti pöytiä suunniteltaessa olisi hyvä entistä paremmin ottaa huomioon hiiren käyttöön tarvittava tila. Tuotantotiloissa työkappaleen tai tuotteen sijaintia muuttamalla voidaan varmistaa hyvä työasento ja edistää ergonomisuutta. Työkappaleen sijaintia voidaan vaihtaa, sen voi sijoittaa pitimeen, osat voidaan keräillä pyörivästä tarvikelaatikosta tai tuotteen sijaintia voidaan säätää nostovälineillä, kuten nostopöydällä. Kiinnittimen käyttö vapauttaa kädet ja parantaa kokoonpanotyön tehokkuutta vähentämällä staattista työtä. Jos kiinnittimestä tehdään pyörivä (esimerkiksi pallonivelen avulla) ja kiskoa pitkin liikuteltava, se voi olla erityisen hyödyllinen kokoonpanotyössä. Kurottelemista voidaan vastaavasti vähentää, jos kiinnittimen sijainti on säädettävä. Siihen soveltuu esimerkiksi liukukisko. Lukuisten erilaisten osien kokoonpanotyössä komponenttien ottaminen käy helposti pyörivästä lokerikosta. Monirivistöinen lokerikko soveltuu työpisteisiin, joissa on vähän tilaa osien varastointiin. Kysymys 2: Mikä merkitys on työkaluilla ja miten ne tulisi sijoittaa työn ergonomiaa ajatellen? Työporukka Vehmaisissa Vastaus: Työkaluilla tehdään yleensä se, mihin käsi ei yksi kykene: lisätään voimaa tai käden ulottuvuutta. Esimerkiksi kokoonpanotyössä käytetään usein koneellisia ruuviavaimia tai ruuviväännintä. Painava työkalu on syytä ripustaa kannattimeen, mutta kiinnitystapa voi pakottaa käden hankalaan asentoon kokoonpanon aikana. Työkalu on mahdollisuuksien mukaan tuettava siten, että se liikkuu vaivattomasti eri suuntiin: työkalu voidaan esimerkiksi ripustaa kiskosta tai jousen varaan siten, että sähköjohto tai paineilmaletku on kevyesti pyörivällä kelalla. 4

5 työtäni - osa 2 Kysymys 3: Voidaanko ohjeisiin ja yleensä tiedonsiirtoon käyttää ergonomiaa? Kiinnostuneet kyselevät Kangasalalla Vastaus: Tieto siirretään ihmisten välillä joko kirjoitettujen ohjeiden, lomakkeiden, koodien, kilpien tai merkkien välityksellä. Tällöin sattuu erehdyksiä tai väärinymmärryksiä varsinkin, jos tiedon lähettäjä ja tiedon vastaanottaja eivät tulkitse tietoa samalla tavalla. Työtilanteeseen tottunut tulkitsee siihen liittyvät ohjeet ja merkit vähemmin virhein kuin tottumaton. Ohjeet pitää kuitenkin suunnitella aloittelijaa tai satunnaista työalueella kävijää varten. Ohjeiden suunnitteluun, käytettävien käsitteiden valintaan ja asioiden graafiseen ilmaisuun on ergonomista tietoa. Ohjeiden pitää olla yksinkertaiset, lyhyet ja selvät. Niiden pitää kuitenkin sisältää myös odottamattomien ongelmien ratkaisuun tarvittava tieto. Ohjeita laadittaessa on hyvä pitää mielessä käyttäjät, kunkin annetun ohjeen suhteellinen tärkeys, ohjeen paras sijoituskohta, tiedon määrä tarvittavaan ohjeeseen, tiedon tehokkain esitysmuoto (kaavio, valokuva, kirjoitettu ohje) ja ohjeiden helppo ymmärrettävyys. Kysymys 4 Omasta mielestäni teen erittäin raskasta ruumiillista työtä. Miten osaisin ylipäätänsä keventää tällaista raskasta ruumiillista lihastyötä? Vastaustanne toivoo ikääntyvä tamperelainen kokoonpano-osastolta Vastaus Raskas ruumiillinen työ on etupäässä dynaamista lihastyötä, jossa lihakset vuoroin supistuvat ja vuoroin rentoutuvat aikaansaaden liikkeitä. Taakkojen nostamiseen ja kantamiseen liittyy liikkeiden lisäksi staattisia työasentoja. Raskas ruumiillinen työ tehdään usein epäedullisissa oloissa. Kylmyys, helle tai huono sää lisäävät lihastyön kuormittavuutta. Sitä saattavat lisätä myös epäsäännölliset työajat, riittämättömät elpymistauot ja urakkapalkkaus ja ikävuodet. Paikallisia tukija liikuntaelinten ylikuormittuneisuutta ehkäistään vähentämällä staattisen lihastyön ja toistotyön määrä mahdollisimman pieneksi. Työn rasittavuus myös pienenee, jos ylipäätänsä työolot säädellään työn ja tekijän kannalta ihanteellisiksi. Kysymys 5 Minkälainen on ergonominen työpiste? Kehitystyöstä kiinnostuneet ruoveteläiset tiedustelevat Vastaus Ihmisten koko ja voimat vaihtelevat, eikä kiinteä mitoitus voi sopia jokaiselle ihmiselle. Siksi suositellaan säädettäviä työpisteitä tai kalusteita, joiden avulla työpiste voidaan mukauttaa työntekijöiden yksilöllisten eroavuuksien mukaan. Esimerkiksi tila, jonka suunnittelun perustana on mahtuminen, on aina suunniteltava suurimman yksilön mukaan. Usein on helppo muuntaa työpaikka pienikokoiselle sopivaksi kuin suurentaa liian pientä tilaa suurikokoiselle. Kysymys 6 Miten yksittäistä työtehtävää voidaan helpottaa ergonomian avulla? Vastauksestanne kiitolliset oriveteläiset kengäntekijät Vastaus Työtehtävää voidaan helpottaa mukautuvalla, joustavalla työpisteellä. Mukauttamiseen on monta keinoa: työtason korkeutta voidaan korottaa tai laskea, työntekijä voi liikkua työpisteiden välillä, työvälineen paikkaa voidaan vaihtaa, ulottuvuutta voidaan jatkaa apuvälineiden avulla tai työn kohteen sijaintia voidaan muuttaa. On siis parempi hankkia pienikokoiselle ihmiselle koroke liian korkeaan työpisteeseen kuin pakottaa pitkä ihminen työskentelemään eteenpäin kumartuneena liian matalan työpisteen ääressä. Kysymys 7 Mitä tarkoittaa työn kuormituksen sääteleminen ergonomisesti? Tiedoistanne kiinnostuneet tamperelaiset Vastaus Ergonominen säätely voidaan toteuttaa hyvin monella tavalla. Tapoja ovat esimerkiksi oikeat työtavat, luonteva työasento, yksipuolisten ja raskaiden työvaiheiden poistaminen tai vähentäminen, työjärjestelyt (tauotus, työkierto), hyvät työvälineet, työpöydät ja työtuolit, apuvälineet ja yksilön hyvä toimintakyky auttavat ehkäisemään sopimatonta ja liiallista kuormitusta. 5

6 TYÖSTRESSISTÄ 150 MILJARDIN LASKU Työstressi on kasvava ja kallis ongelma. Esimerkiksi Amerikan Yhdysvalloissa työstressi on ollut kasvava huolen aihe 1980 luvun lopusta lähtien. Niin liike-elämä kuin teollisuuskin ovat olleet erityisen harmissaan nimenomaan alati kasvista kustannuksista, joita työntekijöiden kokema työstressi yrityksille aiheuttaa. Laskemalla yhteen tuottavuuden menetykset ja työntekijöiden vaatimat rahalliset korvaukset työstressin aiheuttamista terveyshaitoista vuosittaisissa kokonaiskustannuksissa on päädytty yhteensä 150 miljardiin dollariin (euroon). Pelkästään Kaliforniassa työperäisen stressin johdosta työntekijöiden esittämät korvaukset ovat lisääntyneet 700 % kymmenessä vuodessa. Tosiasiallisesti kaikki työntekijöiden esittämät korvausvaatimukset on käsitelty käräjäoikeuksissa merkiten sitä, että työstressin käsittely oikeudessa on maksanut keskimäärin dollaria (euroa). VÄSYMYKSESTÄ 50 MILJARDIN LASKU VUODESSA Väsymys on yksi syy työtapaturmiin. Epäsäännöllinen työaika vähentää valppautta ja lisää siten tapaturmariskiä. Chernobylin, Harrisburgin ja Sosnovyy Borin ydinvoimalaitosten tapaturmat ovat vertaansa vailla olevia onnettomuuksia, jotka sattuivat juuri yövuoron aikana. Kyseiset tapaturmat eivät olleet tuhoisia pelkästään ihmishenkien menetysten lukumäärän suhteen, vaan myös tapaturmien aiheuttamien suunnattomien taloudellisten kustannusten suhteen. Edellisten kaltaiset tapaturmat, jotka johtuvat liian väsyneistä, uneliaista ja raukeista työntekijöistä, aiheuttavat yksinomaan Amerikan Yhdysvalloissa arviolta 50 miljardin dollarin (euron) kustannukset vuodessa. Keskeinen tekijä epäsäännöllisen työajan ja työolojen merkityksestä puhuttaessa liittyy ihmisen sisäiseen ns. biologiseen kelloon, mikä säätelee vuorokautista nukkumis-valveillaolorytmiä. Tämä päivittäinen nukkumisvalveillaolorytmi on perintötekijöiden säätelemä ja vaikeasti muutettavissa. Yksitoikkoinen työ, pitkä työvuorot, liiallinen tärinä, melu, kuumuus sekä lääkeaineiden että päihteiden käyttö lisäävät omalta osaltaan väsyneisyyttä ja uneliaisuutta. Tieto on yrityksen tärkein ja joskus ainoakin pääoma. Oikeammin sanottuna yrityksen pääoma on tiedon hallitsevat ihmiset työpaikalla. Toimiva työyhteisö keskeinen resurssi Toi mivat työpa ikan ihmiss uhteet ovat ihmiselle tiedollinen, ammatillinen ja tunneresurssi. NeljäViis-hankkeessa työhön liittyviä voimavaroja arvioitiin työssä onnistumisen, esimieheltä saatavan tuen ja avun, työtovereiden keskinäisten välien avulla sekä omalla valmiudella panostaa työhön seuraavan 1-2 vuoden aikana. Nahkaja kenkäalan ikääntyvillä reilusti yli puolella oli paljon kuvatunlaisia työhön liittyviä voimavaroja, kun taas asiantuntija-alan ikääntyvistä vain kolmanneksella oli paljon työhön liittyviä voimavaroja. Sekä tekstiili- ja vaatetusalan että talotekniikka-alan ikääntyvistä noin puolella oli vähän ja puolella paljon työhön liittyviä voimavaroja. Ikääntyvien kokemukset esimieheltä saatavan tuen ja avun määrästä vaihtelivat huomattavasti aloittain. Esimerkiksi asiantuntija-alalla tukea ja apua saatiin merkittävästi vähemmän kuin nahka- ja kenkäalalla. Taas parhaimmat välit työpaikalla työtovereiden kesken olivat talotekniikka-alan yrityksissä ja huonoimmat välit asiantuntija-alan työorganisaatioissa. Ikääntyvillä oli vähiten valmiutta panostaa työhön talotekniikka-alan yrityksissä ja eniten valmiutta panostaa työhön oli ikääntyvillä nahka- ja kenkäalan yrityksissä. 6

7 AKTIIVIT TAUOT HYÖDYLLISIÄ Henkilöiden työhyvinvointia koskevassa tutkimuksessa on havaittu, että voimisteluharjoitteita sisältävät aktiivit tauot ovat lihastoiminnan kannalta tehokkaammat kuin passiivit tauot, mihin ei sisälly mitään voimisteluharjoittelua. Ylipäätänsä erilaista toimintaa sisältävät tauot ovat tehokkaampia kuin pelkät lepotauot. Tutkimuksissa on myös havaittu, että voimistelua sisältävät tauot lisäävät viihtyvyyttä. Tutkijoiden mukaan henkilöiden viihtyvyys työssä paranee siksi, että voimistelua sisältävät tauot rikkovat työrutiinit. Kymmenminuuttisten voimistelu- ja elpymistaukojen on todettu myös vähentäneen silmien väsymistä. Ylipäätänsä työaikana työpaikoilla ennalta ehkäisevässä mielessä toteutettujen lihasten venyttelyharjoitteiden on todettu vähentävän vammautumisia jopa prosenttia. Tutkimuksessa myös todetaan, että työterveysasemalla käynnit tuki- ja liikuntaelinsairauksien johdosta vähenivät 62 prosenttia tutkimusjakson aikana. Näin välitän v iestini Ihminen muistaa 10 % lukemastaan, 20 % kuulemastaan, 30 % näkemästään ja 50 % samanaikaisesta näkemästään ja kuulemastaan, 70 % omasta ilmaisustaan ja 90 % samanaikaisesta sekä sanomisestaan että tekemisestään. Niinpä ei ole yhdentekevää, miten asiat työyhteisön jäsenille esitetään. Selkeän, ytimekkään esityksen perille menoa ja vaikutusta vahvistaa se, että työyhteisön jäsenet esityspaikassa esimerkiksi kokoushuoneessa tai kahvihuoneessa ovat oikein sijoittuneet ja kuulevat ja näkevät esitettävät asiat. Kun vielä apuvälineet ovat kunnossa ja käytössä, työpaikan sisäisestä viestintätapahtumasta tulee tehokasta, miellyttävää ja vaivatonta. Uudenaikaisen piirtoheittimen avulla asioiden esittämisen voi tehdä havainnolliseksi ja myös hauskaksi. Ilmeikkyyttä, tarkkuutta ja persoonallisuutta esitykseen tuo myös selailutaulun käyttö erivärisine huopakynineen. Jaettavat paperikopiot auttavat työyhteisön jäseniä mieltämään esillä olevien asioiden tärkeyden. 7

8 KUNNON LEHTI Olavi Manninen Vastaava päätoimittaja Olavi Manninen Professori Kevät 2003 Työorganisaatioiden toimintakunto -luentosarja Näiden lisäksi hankkeen toteuttajat vierailevat yhteistyöyrityksissä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarkoituksessa. Elokuussa 2002 käynnistynyttä syventävää koulutus- ja tutkimusjaksoa rahoittaa Työsuojelurahasto. Toteutus: Käännöspalvelu Seppo Siuro, Domus-Offset Oy

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Työhyvinvointia yhdessä Pori Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä

Lisätiedot

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1. Pidempiä työuria työkaarimallin avulla Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.2018 Haasteena työurien pidentäminen 2 Työkyky ja ikääntyminen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005 T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kristian Selén 7.12.2005 2nd Edition 2004 Maurice Oxenburgh, Pepe Marlow, Andrew Oxenburgh ISBN 0-415-24331-9 Good ergonomics is good economics Paremmat työolot

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue. Salla

TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue. Salla TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue Salla Karjalainen @sallakar_ Miksi rahapelejä pelataan? Unelma jättipotista, ajanviete, älyllinen haaste, mielialan säätely, sosiaaliset tekijät Miten rahapelihaitat

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari

Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari Hyvät työhyvinvointikäytännöt Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari 4.10.17 Aineiston keruu Kyselytutkimus: Kerätty 13-15.9.16 Työhyvinvointimessuilla Tampereella Analysoinnissa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Keskeiset tulokset Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia tuntee työn aiheuttamaa stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan neljännes

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Ylitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta

Ylitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta Ylitarkastaja Tuula Uurala Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta 12.5.2017 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.

Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Olisiko nyt jo aika kääntää katse henkilöstökustannuksista kasvun tekijöiksi? 11 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työnantajaansa

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Työkyvyn ja koko elämän perusta on hyvä terveys. # Terveyttä ja toimintakykyä ei voi varastoida, niitä pitää ylläpitää koko ajan. # Ylläpitämiseen riittää pienet päivittäiset

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

MUUTTUVA TYÖELÄMÄ. Heta-Warto-Tillander

MUUTTUVA TYÖELÄMÄ. Heta-Warto-Tillander MUUTTUVA TYÖELÄMÄ Heta-Warto-Tillander 5.4.19 1 TYÖ ON AINA MUUTTUNUT TYÖELÄMÄN TRENDIT HAASTAVAT TOIMINTAMALLEJA JOHTAMINEN Vuorovaikutus Valmentava esimies Suunnan näyttäminen Itsensä johtaminen TYÖPAIKKA

Lisätiedot

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot