KUNNON LEHTI. Numero 5 - Huhtikuu Tässä numerossa mm: Uupuva tarvitsee tukea. Liikunta tuottoisaa sijoitustoimintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNON LEHTI. Numero 5 - Huhtikuu 2003. Tässä numerossa mm: Uupuva tarvitsee tukea. Liikunta tuottoisaa sijoitustoimintaa"

Transkriptio

1 KUNNON LEHTI Toimivat työpaikan ihmissuhtee t ova t ihmiselle se kä tie dollinen, amma tillinen e ttä tunneresurssi. Numero 5 - Huhtikuu 2003 Tässä numerossa mm: Uupuva tarvitsee tukea Liikunta tuottoisaa sijoitustoimintaa Työpanosten menetykset ehkäistäv issä Hyvinvoiva henkilöstö tehostaa liiketoimintaa Toimiva työyhteisö keskeinen resurssi Aktiivit tauot hyödyllisiä Työstressistä ja väsymyksestä isot laskut 1

2 Prof. Olav i Manninen UUPUVA TARVITSEE TUKEA, YMMÄRRYSTÄ, ARVOSTUSTA JA KUUNTELUA Stressin äärimuotona pidetään työu u pu mus ta. Tutk imu k se t osoittavat, ett ä esimiehen tai ty ötov erei de n pu utte el li ne n tuki on usein osasyynä työntekijän stressin ja työuupumuksen syntymisessä. Yleensä työstressi kehittyy, kun ihmiseltä vaaditaan enemmän kuin mihin omat voi mav arat ri ittävä t tai kun työ ei täytä ihmisen keskeisi ä odotuksi a eikä ty ydytä s ii h en koh di s tu v ia ta rpe i ta. Työntekijä ei koe saavansa aikaan tavoiteltuja tuloksia omien rajoitustensa tai työpaikan organisatoristen esteiden takia. Työhön liittyvät voimavarat ehtyvät. Stressitilanteiden on todettu yleistyvän työn tehokkuusvaatimusten kasvaessa, työn kiireellisyyden lisääntyessä ja työsuhteiden keston ja jatkuvuuden muuttuessa epävarmoiksi. Stressin aiheuttaman työkyvyn heikkenemisen ensimmäisiä merkkejä ovat työtehon lasku, toistuvat poissaolot ja runsas terveyspalveluiden käyttö. Stressitilanteen jatkuessa pitkään uupumus muuttuu kriisinomaisen tilaksi, joka taas johtaa usein siihen, ettei uupunut henkilö jaksa osallistua mihinkään yhteisiin toimiin työpaikalla sen paremmin kuin tehdä omaa työtänsäkään: uupuneen toimintakyky rajoittuu, ajattelu kapenee ja päätöksenteko vaikeutuu entisestään. Uupumistilanteessa olevan oman pohdiskelun tuloksena kehitys yleensä menee kielteiseen suuntaan itseinhoon, yksinäisyyden tunteeseen ja oman itsensä merkityksettömyyden kokemiseen. Uupumassa oleva ihminen kokee tilanteen uhkaavana, on yliherkkä ympäristölleen ja tarkkailee sitä hyvin tunnepitoisesti. Hän on alati varuillaan ja tulkitsee kaiken mahdollisen itsensä kannalta kielteisesti. Ajattelun kapeneminen ja suhtautuminen ympäristöön onkin hyvin säännönmukaista uupuneilla, mistä syystä on esitetty ohjeita syvästi uupuneiden kohtaamiseksi ja tukemiseksi. Alan kirjallisuudessa neuvoiksi esitetään huolellista ja aktiivista kuuntelua, uupumiseen johtaneiden tapahtumien kulun ja etenemisen tarkistamista, uupuvan tunteiden purkautumisen mahdollistamista, tyhjänpäiväisten neuvojen ja lohdutuksen antamisen sekä näennäisen myönteisyyden osoittamisen varomista ja uupuvan ongelmien väheksymistä. Tiedon ja ymmärryksen lisäämisen ohella myös vuorovaikutuksen tarjoama tuki on osoittautunut hyödylliseksi. Uupuva kokee yleensä helpottavana mahdollisuuden keskustella omaan työhön liittyvistä ongelmista. Kuitenkin todellinen vuorovaikutus ja tuki muodostuu vain ihmisten keskinäisen yhteistyön, aidon kohtaamisen myötä. Tukemisen perusedellytyksenä on empatia, kyky eläytyä vaikeassa tilanteessa olevan asemaan ja halu omalta osaltaan auttaa tilanteesta eteenpäin. Lähipiirin aito ja vilpitön suhtautuminen voikin avartaa ja ohjata uupuneen ajattelua myönteiseen suuntaan ja auttaa siten ongelman ratkaisua. Läheiset henkilöt työpaikalla voivat auttaa erottamaan asiat, 2 joille uupunut ei nyt voi mitään ja asiat, joille uupunut voi nyt tehdä jotain. Edelleen läheiset henkilöt voivat rohkaista uupunutta kertomaan omista ratkaisuyrityksistään ja ajatuksistaan ja auttaa kuvittelemaan ratkaisujen seurauksista. Ennen kaikkea toiminnan on oltava luottamusta vahvistavaa, kannustavaa, jatkuvaa ja pitkäjänteistä. Suuret tulokset eivät näy heti. Tosin pienetkin edistysaskeleet antavat uskoa siihen, että toimintaa kannattaa jatkaa. Tilanteen tehokas parantaminen sisältää ympäristön muuttamista, työn organisointia toisella tavalla ja henkilöstön uudelleen sijoitteluakin. Hyvin usein selviytyminen uupumistilanteista vaatii myös ulkopuolisen asiantuntijan mukaan ottamista hoitotoimintaan. Liikunta tuottoisaa sijoitustoimintaa Monissa eri yhteyksissä on laskettu, että liikuntaan sijoitettu rahallinen panos on tuottoisa sijoitus yhteiskunnalle, yrityksille ja yksittäisille kansalaisill e. Es ime rk i ks i 3400 e u ron (noin markan) investointi liikunnanohjaukseen vähentää työntekijöiden poissaoloja 20 prosenttia ja terveydenhoitokuluja 25 prosenttia. On arvioitu, että liikuntaohjelmien taloud elline n hyöty voi olla 3-5-kertainen kustannuksiin nähden.

3 Henkilöstön hyv invointi tärkeä asia Työpanosten menetykset tai heikentyneet työtulokset ehkäistävissä Henkilöstön hyvinvointi on tärkeä asia, joka koskettaa jokaista yritystä. Viime kädessä sen tulokset näkyvät tuloslaskelman viimeisellä rivillä. Siksi ei ole ihme, että henkilöstön hyvinvoinnista puhutaan yhä enemmän. Sen sijaan on ihme, että yritysmaailmassa ei ole aina siirrytty puheista tekoihin. Näin vakuutustieteen professori R aija Järvinen tiivistää ajatuksensa esitelmässään, joka oli osa Työorganisaatioiden toimintakunto instituutin kuukausittain järjestämää Studia Generalia- luentosarjaa. Työelämä on muuttunut nopeasti viime vuosikymmeninä, eivätkä vanhat riskienhallinnan periaatteet enää päde henkilöstöriskejä arvioitaessa. Uuden ajattelun mukaan henkilöstön hyvinvoinnin riskit ovat osa henkilöriskejä, joihin kuuluvat lisäksi henkilöstön osaaminen, tehokkuus, pysyvyys sekä laadukas toiminta, sanoo Raija Järvinen. Riskien tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti riskien hallintaa ja eliminointia. Tämän päivän henkilöstön hyvinvoinnin riskit ovat aineettomia kuten kiire, motivaation puute, työuupumus, sairastuminen, eläkehakuisuus, ikäsyrjintä ja työpaikkakiusaaminen. Nämä kaikki aiheuttavat yrityksille työpanosten menetyksiä tai heikentyneitä työtuloksia. Sen sijaan työtapaturmat ja työturvallisuus ovat yrityksissä hyvin hallinnassa ja niiden määrä on laskenut varsin alhaiselle tasolle. Eikö siis ole aika kääntää katse hyvinvoinnin riskeihin ja niiden systemaattiseen vähentämiseen? Henkilöstön hyvinvoinnin riskit eivät ole juurikaan olleet esillä lehdistössä, mutta yksittäiset hyvinvoinnin elementit ovat saaneet runsaasti huomiota. Näistä esimerkkinä työuupumus, jota joidenkin tutkimusten mukaan joka viides työssäkäyvä suomalainen ajoittain kokee. Raija Järvisen mukaan henkilöstön hyvinvointia kehitettäessä on tartuttava työoloihin, työn sisältöihin, työtaitoihin ja johtamiseen. Hyv invoiva henkilöstö lisää liiketoiminnan tehokkuutta Vuosittain julkaistavat viralliset tapaturma- ja ammattitautitilastot eivät tuo k aikessa laajuudessaan esiin sitä kipua ja särkyä, joita tapaukset aiheuttavat uhreilleen, heidän perheilleen, työtovereilleen ja ystävilleen. Inhimillisten menetysten lisäksi työtapaturmat ja työstä johtuvat sairaudet ja vammat aiheutt avat talou dellisia menetyksiä työntekijöille ja koko yhteiskunnalle. Iso-Britannian työsuojeluviranomaisten tutkimusten mukaan työnantajille koituneet kokonaiskustannukset vammaan johtaneista työtapaturmista, ammattitaudeista, työn aiheuttamista terveyden huononemisista ja (vältettävissä olevista) onnettomuuksista on arvioitu olevan noin 5-10 % maan kaikkien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuosittain. Tutkituissa organisaatioissa taloudelliset menetykset vakuuttamattomista onnettomuuksista ovat 8-36 kertaa vakuutusmaksuja suuremmat. Eettisten syiden ja viranomaismääräysten lisäksi on siis myös monia perusteltuja taloudellisia syitä vähentää työhön liittyviä onnettomuuksia ja terveyshaittoja. Kustannusten alentumisen lisäksi tehokas työterveys- ja työturvallisuusjohtaminen osana hyvää johtamista lisää liiketoiminnan tehokkuutta. 3

4 Näin kevennän Kysymys 1: Meillä täällä työpaikalla toimii ryhmä, mikä yhdessä pohtii työympäristön parantamiskeinoja. Haluaisimmekin tietää, miten ylipäätänsä apuvälineet ja kalusteet edistävät ergonomiaa? Työterveiset Pyynikiltä Vastaus: Toimistotyötä keventämään on kehitelty erilaisia apuvälineitä, kuten ranne-, kyynär- ja jalkatukia sekä aineistotelineitä ja pääkuulokkeita. Toimistotyössä työasennot ja -liikkeet tulevat monipuolisiksi, kun työntekijä voi helposti siirrellä työvälineiden ja laitteiden paikkaa. Erityisesti pöytiä suunniteltaessa olisi hyvä entistä paremmin ottaa huomioon hiiren käyttöön tarvittava tila. Tuotantotiloissa työkappaleen tai tuotteen sijaintia muuttamalla voidaan varmistaa hyvä työasento ja edistää ergonomisuutta. Työkappaleen sijaintia voidaan vaihtaa, sen voi sijoittaa pitimeen, osat voidaan keräillä pyörivästä tarvikelaatikosta tai tuotteen sijaintia voidaan säätää nostovälineillä, kuten nostopöydällä. Kiinnittimen käyttö vapauttaa kädet ja parantaa kokoonpanotyön tehokkuutta vähentämällä staattista työtä. Jos kiinnittimestä tehdään pyörivä (esimerkiksi pallonivelen avulla) ja kiskoa pitkin liikuteltava, se voi olla erityisen hyödyllinen kokoonpanotyössä. Kurottelemista voidaan vastaavasti vähentää, jos kiinnittimen sijainti on säädettävä. Siihen soveltuu esimerkiksi liukukisko. Lukuisten erilaisten osien kokoonpanotyössä komponenttien ottaminen käy helposti pyörivästä lokerikosta. Monirivistöinen lokerikko soveltuu työpisteisiin, joissa on vähän tilaa osien varastointiin. Kysymys 2: Mikä merkitys on työkaluilla ja miten ne tulisi sijoittaa työn ergonomiaa ajatellen? Työporukka Vehmaisissa Vastaus: Työkaluilla tehdään yleensä se, mihin käsi ei yksi kykene: lisätään voimaa tai käden ulottuvuutta. Esimerkiksi kokoonpanotyössä käytetään usein koneellisia ruuviavaimia tai ruuviväännintä. Painava työkalu on syytä ripustaa kannattimeen, mutta kiinnitystapa voi pakottaa käden hankalaan asentoon kokoonpanon aikana. Työkalu on mahdollisuuksien mukaan tuettava siten, että se liikkuu vaivattomasti eri suuntiin: työkalu voidaan esimerkiksi ripustaa kiskosta tai jousen varaan siten, että sähköjohto tai paineilmaletku on kevyesti pyörivällä kelalla. 4

5 työtäni - osa 2 Kysymys 3: Voidaanko ohjeisiin ja yleensä tiedonsiirtoon käyttää ergonomiaa? Kiinnostuneet kyselevät Kangasalalla Vastaus: Tieto siirretään ihmisten välillä joko kirjoitettujen ohjeiden, lomakkeiden, koodien, kilpien tai merkkien välityksellä. Tällöin sattuu erehdyksiä tai väärinymmärryksiä varsinkin, jos tiedon lähettäjä ja tiedon vastaanottaja eivät tulkitse tietoa samalla tavalla. Työtilanteeseen tottunut tulkitsee siihen liittyvät ohjeet ja merkit vähemmin virhein kuin tottumaton. Ohjeet pitää kuitenkin suunnitella aloittelijaa tai satunnaista työalueella kävijää varten. Ohjeiden suunnitteluun, käytettävien käsitteiden valintaan ja asioiden graafiseen ilmaisuun on ergonomista tietoa. Ohjeiden pitää olla yksinkertaiset, lyhyet ja selvät. Niiden pitää kuitenkin sisältää myös odottamattomien ongelmien ratkaisuun tarvittava tieto. Ohjeita laadittaessa on hyvä pitää mielessä käyttäjät, kunkin annetun ohjeen suhteellinen tärkeys, ohjeen paras sijoituskohta, tiedon määrä tarvittavaan ohjeeseen, tiedon tehokkain esitysmuoto (kaavio, valokuva, kirjoitettu ohje) ja ohjeiden helppo ymmärrettävyys. Kysymys 4 Omasta mielestäni teen erittäin raskasta ruumiillista työtä. Miten osaisin ylipäätänsä keventää tällaista raskasta ruumiillista lihastyötä? Vastaustanne toivoo ikääntyvä tamperelainen kokoonpano-osastolta Vastaus Raskas ruumiillinen työ on etupäässä dynaamista lihastyötä, jossa lihakset vuoroin supistuvat ja vuoroin rentoutuvat aikaansaaden liikkeitä. Taakkojen nostamiseen ja kantamiseen liittyy liikkeiden lisäksi staattisia työasentoja. Raskas ruumiillinen työ tehdään usein epäedullisissa oloissa. Kylmyys, helle tai huono sää lisäävät lihastyön kuormittavuutta. Sitä saattavat lisätä myös epäsäännölliset työajat, riittämättömät elpymistauot ja urakkapalkkaus ja ikävuodet. Paikallisia tukija liikuntaelinten ylikuormittuneisuutta ehkäistään vähentämällä staattisen lihastyön ja toistotyön määrä mahdollisimman pieneksi. Työn rasittavuus myös pienenee, jos ylipäätänsä työolot säädellään työn ja tekijän kannalta ihanteellisiksi. Kysymys 5 Minkälainen on ergonominen työpiste? Kehitystyöstä kiinnostuneet ruoveteläiset tiedustelevat Vastaus Ihmisten koko ja voimat vaihtelevat, eikä kiinteä mitoitus voi sopia jokaiselle ihmiselle. Siksi suositellaan säädettäviä työpisteitä tai kalusteita, joiden avulla työpiste voidaan mukauttaa työntekijöiden yksilöllisten eroavuuksien mukaan. Esimerkiksi tila, jonka suunnittelun perustana on mahtuminen, on aina suunniteltava suurimman yksilön mukaan. Usein on helppo muuntaa työpaikka pienikokoiselle sopivaksi kuin suurentaa liian pientä tilaa suurikokoiselle. Kysymys 6 Miten yksittäistä työtehtävää voidaan helpottaa ergonomian avulla? Vastauksestanne kiitolliset oriveteläiset kengäntekijät Vastaus Työtehtävää voidaan helpottaa mukautuvalla, joustavalla työpisteellä. Mukauttamiseen on monta keinoa: työtason korkeutta voidaan korottaa tai laskea, työntekijä voi liikkua työpisteiden välillä, työvälineen paikkaa voidaan vaihtaa, ulottuvuutta voidaan jatkaa apuvälineiden avulla tai työn kohteen sijaintia voidaan muuttaa. On siis parempi hankkia pienikokoiselle ihmiselle koroke liian korkeaan työpisteeseen kuin pakottaa pitkä ihminen työskentelemään eteenpäin kumartuneena liian matalan työpisteen ääressä. Kysymys 7 Mitä tarkoittaa työn kuormituksen sääteleminen ergonomisesti? Tiedoistanne kiinnostuneet tamperelaiset Vastaus Ergonominen säätely voidaan toteuttaa hyvin monella tavalla. Tapoja ovat esimerkiksi oikeat työtavat, luonteva työasento, yksipuolisten ja raskaiden työvaiheiden poistaminen tai vähentäminen, työjärjestelyt (tauotus, työkierto), hyvät työvälineet, työpöydät ja työtuolit, apuvälineet ja yksilön hyvä toimintakyky auttavat ehkäisemään sopimatonta ja liiallista kuormitusta. 5

6 TYÖSTRESSISTÄ 150 MILJARDIN LASKU Työstressi on kasvava ja kallis ongelma. Esimerkiksi Amerikan Yhdysvalloissa työstressi on ollut kasvava huolen aihe 1980 luvun lopusta lähtien. Niin liike-elämä kuin teollisuuskin ovat olleet erityisen harmissaan nimenomaan alati kasvista kustannuksista, joita työntekijöiden kokema työstressi yrityksille aiheuttaa. Laskemalla yhteen tuottavuuden menetykset ja työntekijöiden vaatimat rahalliset korvaukset työstressin aiheuttamista terveyshaitoista vuosittaisissa kokonaiskustannuksissa on päädytty yhteensä 150 miljardiin dollariin (euroon). Pelkästään Kaliforniassa työperäisen stressin johdosta työntekijöiden esittämät korvaukset ovat lisääntyneet 700 % kymmenessä vuodessa. Tosiasiallisesti kaikki työntekijöiden esittämät korvausvaatimukset on käsitelty käräjäoikeuksissa merkiten sitä, että työstressin käsittely oikeudessa on maksanut keskimäärin dollaria (euroa). VÄSYMYKSESTÄ 50 MILJARDIN LASKU VUODESSA Väsymys on yksi syy työtapaturmiin. Epäsäännöllinen työaika vähentää valppautta ja lisää siten tapaturmariskiä. Chernobylin, Harrisburgin ja Sosnovyy Borin ydinvoimalaitosten tapaturmat ovat vertaansa vailla olevia onnettomuuksia, jotka sattuivat juuri yövuoron aikana. Kyseiset tapaturmat eivät olleet tuhoisia pelkästään ihmishenkien menetysten lukumäärän suhteen, vaan myös tapaturmien aiheuttamien suunnattomien taloudellisten kustannusten suhteen. Edellisten kaltaiset tapaturmat, jotka johtuvat liian väsyneistä, uneliaista ja raukeista työntekijöistä, aiheuttavat yksinomaan Amerikan Yhdysvalloissa arviolta 50 miljardin dollarin (euron) kustannukset vuodessa. Keskeinen tekijä epäsäännöllisen työajan ja työolojen merkityksestä puhuttaessa liittyy ihmisen sisäiseen ns. biologiseen kelloon, mikä säätelee vuorokautista nukkumis-valveillaolorytmiä. Tämä päivittäinen nukkumisvalveillaolorytmi on perintötekijöiden säätelemä ja vaikeasti muutettavissa. Yksitoikkoinen työ, pitkä työvuorot, liiallinen tärinä, melu, kuumuus sekä lääkeaineiden että päihteiden käyttö lisäävät omalta osaltaan väsyneisyyttä ja uneliaisuutta. Tieto on yrityksen tärkein ja joskus ainoakin pääoma. Oikeammin sanottuna yrityksen pääoma on tiedon hallitsevat ihmiset työpaikalla. Toimiva työyhteisö keskeinen resurssi Toi mivat työpa ikan ihmiss uhteet ovat ihmiselle tiedollinen, ammatillinen ja tunneresurssi. NeljäViis-hankkeessa työhön liittyviä voimavaroja arvioitiin työssä onnistumisen, esimieheltä saatavan tuen ja avun, työtovereiden keskinäisten välien avulla sekä omalla valmiudella panostaa työhön seuraavan 1-2 vuoden aikana. Nahkaja kenkäalan ikääntyvillä reilusti yli puolella oli paljon kuvatunlaisia työhön liittyviä voimavaroja, kun taas asiantuntija-alan ikääntyvistä vain kolmanneksella oli paljon työhön liittyviä voimavaroja. Sekä tekstiili- ja vaatetusalan että talotekniikka-alan ikääntyvistä noin puolella oli vähän ja puolella paljon työhön liittyviä voimavaroja. Ikääntyvien kokemukset esimieheltä saatavan tuen ja avun määrästä vaihtelivat huomattavasti aloittain. Esimerkiksi asiantuntija-alalla tukea ja apua saatiin merkittävästi vähemmän kuin nahka- ja kenkäalalla. Taas parhaimmat välit työpaikalla työtovereiden kesken olivat talotekniikka-alan yrityksissä ja huonoimmat välit asiantuntija-alan työorganisaatioissa. Ikääntyvillä oli vähiten valmiutta panostaa työhön talotekniikka-alan yrityksissä ja eniten valmiutta panostaa työhön oli ikääntyvillä nahka- ja kenkäalan yrityksissä. 6

7 AKTIIVIT TAUOT HYÖDYLLISIÄ Henkilöiden työhyvinvointia koskevassa tutkimuksessa on havaittu, että voimisteluharjoitteita sisältävät aktiivit tauot ovat lihastoiminnan kannalta tehokkaammat kuin passiivit tauot, mihin ei sisälly mitään voimisteluharjoittelua. Ylipäätänsä erilaista toimintaa sisältävät tauot ovat tehokkaampia kuin pelkät lepotauot. Tutkimuksissa on myös havaittu, että voimistelua sisältävät tauot lisäävät viihtyvyyttä. Tutkijoiden mukaan henkilöiden viihtyvyys työssä paranee siksi, että voimistelua sisältävät tauot rikkovat työrutiinit. Kymmenminuuttisten voimistelu- ja elpymistaukojen on todettu myös vähentäneen silmien väsymistä. Ylipäätänsä työaikana työpaikoilla ennalta ehkäisevässä mielessä toteutettujen lihasten venyttelyharjoitteiden on todettu vähentävän vammautumisia jopa prosenttia. Tutkimuksessa myös todetaan, että työterveysasemalla käynnit tuki- ja liikuntaelinsairauksien johdosta vähenivät 62 prosenttia tutkimusjakson aikana. Näin välitän v iestini Ihminen muistaa 10 % lukemastaan, 20 % kuulemastaan, 30 % näkemästään ja 50 % samanaikaisesta näkemästään ja kuulemastaan, 70 % omasta ilmaisustaan ja 90 % samanaikaisesta sekä sanomisestaan että tekemisestään. Niinpä ei ole yhdentekevää, miten asiat työyhteisön jäsenille esitetään. Selkeän, ytimekkään esityksen perille menoa ja vaikutusta vahvistaa se, että työyhteisön jäsenet esityspaikassa esimerkiksi kokoushuoneessa tai kahvihuoneessa ovat oikein sijoittuneet ja kuulevat ja näkevät esitettävät asiat. Kun vielä apuvälineet ovat kunnossa ja käytössä, työpaikan sisäisestä viestintätapahtumasta tulee tehokasta, miellyttävää ja vaivatonta. Uudenaikaisen piirtoheittimen avulla asioiden esittämisen voi tehdä havainnolliseksi ja myös hauskaksi. Ilmeikkyyttä, tarkkuutta ja persoonallisuutta esitykseen tuo myös selailutaulun käyttö erivärisine huopakynineen. Jaettavat paperikopiot auttavat työyhteisön jäseniä mieltämään esillä olevien asioiden tärkeyden. 7

8 KUNNON LEHTI Olavi Manninen Vastaava päätoimittaja Olavi Manninen Professori Kevät 2003 Työorganisaatioiden toimintakunto -luentosarja Näiden lisäksi hankkeen toteuttajat vierailevat yhteistyöyrityksissä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarkoituksessa. Elokuussa 2002 käynnistynyttä syventävää koulutus- ja tutkimusjaksoa rahoittaa Työsuojelurahasto. Toteutus: Käännöspalvelu Seppo Siuro, Domus-Offset Oy

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005 T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kristian Selén 7.12.2005 2nd Edition 2004 Maurice Oxenburgh, Pepe Marlow, Andrew Oxenburgh ISBN 0-415-24331-9 Good ergonomics is good economics Paremmat työolot

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Potilassiirrot Porvoon kaupungin vanhushuollossa Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Kuninkaantien i työterveys K ninkaantien t öter e s on k nnallinen

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

AIHE: vuokratyo_tyohyvinvointi_isokuva

AIHE: vuokratyo_tyohyvinvointi_isokuva TMT Tilastokuvaajia Pron tutkimusjärjestelmä AIHE: vuokratyo_tyohyvinvointi_isokuva OSA : Ryhmä: KAIKKI VUOKRA_TYOSUHDE Tämän dokumentin analyysit (sivuja voit hakea Etsi toiminnolla): VUOKRA_TYOSUHDE

Lisätiedot

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Yhdessä työtä tehden - hanke Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Taustaa Hanke pohjautuu hollantilaiseen tutkimukseen: Kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta aiheutuvan työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä

Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä Nina Nevala LitT, vanhempi tutkija Työterveyslaitos Ma. professori, Jyväskylän yliopisto 11.3.2014 Nevala Nina 1 Sonderborgin

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot