SEL:n jäsenlehti Perehdyttäen ja opastaen kiinni uuteen työhön. Leivän kulutuksen lasku uhkaa työpaikkoja?

Transkriptio

1 SEL:n jäsenlehti Perehdyttäen ja opastaen kiinni uuteen työhön Leivän kulutuksen lasku uhkaa työpaikkoja?

2 elintae SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 4 Uutisia 5 Uutisia, kysymys asiantuntijalle 6 Nyheter på svenska, gallup 7 Vellun blogi 11 Mitä mieltä karppauksesta? 12 Pielispakarilla uskotaan tulevaisuuteen 16 Työsuojelun tarve ei katso yrityksen kokoa 17 Kauppa nappaa yhä isomman siivun ruuan hinnasta 18 Ikääntyneillä Suomessa kaikki hyvin? 19 SELvitetty tapaus 20 Uutisia 21 Uutisia, sudokut 23 Järjestösivut 27 Kehonrakennus vaatii pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä Juho Passila 28 Mukana olevien näköistä toimintaa 8 Leivän kulutuksen lasku uhkaa alan työpaikkoja? 14 Perehdyttäen ja opastaen kiinni uuteen työhön. 13 Jämsäläinen kahvileipämestari. 22 Lähde hakemaan työhyvinvointia kuntoutuskurssilta! Julkaisija: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry. Päätoimittaja: Karoliina Öystilä. Toimittaja: Minna Räsänen. Tiedotuksen sihteeri: Erja Ekman. Tiedotusjaosto: Puheenjohtaja Karoliina Öystilä, Minna Räsänen, Tuija Toivonen-Perttunen, Seppo Riihikoski, Anne Nevala, Janne Hämäläinen ja sihteeri Erja Ekman. Osoiteasiat: Mirva Häkkinen. Toimitus ja konttori: Siltasaarenkatu 6, PL 213, Hki. Puh. vaihde Postisiirto ISSN Fax Sähköposti: ilmoitukset@selry.fi Internet: Tilaushinnat: Lähetetään maksutta jokaiselle SEL:n jäsenelle. Muilta vuosikerran hinta 35. Ilmoitushinnat: Katso mediakortti Ulkoasu: Tasku. Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu. Painopaikka: Art-Print Oy. Seuraava lehti ilmestyy Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 5. joulukuuta Kannen kuva: Karjalanpiirakoiden rypytystä Pielispakarin leipomossa Nurmeksessa. Kuvaaja: Karoliina Öystilä. 2

3 pää Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta ei Nästan två tredjedelar av finländarna accepterar över huvud taget inte att företag som gör hyväksy lainkaan sitä, että voittoa tekevä yritys irtisanoo työntekijöitään. Vain viiden prosentin vinst säger upp arbetstagare. Bara fem procent anser mielestä se on hyväksyttävää toimintaa. Tämä käy att det är godtagbart. Det framgår av den undersökning som Helsingin Sanomat lät TNS Gallup utföra ilmi Helsingin Sanomien lokakuussa TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta, jolla selvitettiin i oktober om finländarnas moraliska attityder. suomalaisten moraaliasenteita. Finländarnas rättsuppfattning har på senare tid prövats av till exempel de omfattande uppsägningarna Viime aikoina suomalaisten oikeustajua ovat koetelleet esimerkiksi Nordea-pankin isot irtisanomiset. Hyvää taloudellista tulosta tehnyt pankki miska resultat, tänker minska antalet anställda med inom Nordea. Banken, som uppvisar goda ekono- aikoo vähentää yli 500 työntekijää tämän ja ensi över 500 personer i år och nästa år. De som har deltagit i samarbetsförhandlingar eller som någon gång vuoden aikana. Tuskin ketään yt-neuvotteluissa joskus mukana ollutta tai niitä läheltä seurannutta yllättää, että Nordean työntekijöiden kokemus de anställda i Nordea har upplevt att förhandlingar- har följt dem på nära håll förvånas knappast av att neuvotteluista on ollut, että ne ovat työnantajan na bara har varit arbetsgivardiktat. johdon sanelua. Nordealaisten luottamusmiesten mukaan työnantaja ei ole pystynyt neuvotteluissa osoittamaan ymmärrettäviä perusteita vähennyksille. Tämä tuntuu olevan ajan henki. Yritykset käyvät ytneuvotteluita työntekijöiden irtisanomiseksi, vaikka niillä ei ole suoraa taloudellista pakkoa vähentää väkeä. Tarve perustellaan toiminnan tehostamisella tai kilpailukyvyn turvaamisella. kirjoitus Förtroendemännen i Nordea uppger att arbetsgivaren inte i förhandlingarna har lyckats visa på förståeliga motiveringar till nedskärningarna. Det tycks vara tidens melodi. Företagen samarbetsförhandlar för att säga upp anställda även om det inte finns något direkt ekonomiskt tvång att minska personalen. Behovet motiveras med för att effektivera verksamheten eller för att trygga konkurrenskraften. Erityisen epäoikeudenmukainen tilanne on silloin, kun yritys päättää toteuttaa suunnittelemansa henkilöstövähennykset, vaikka työntekijäpuoli on neuvotteluissa esittänyt perustellun vaihtoehtoisen toimintamallin, jolla irtisanomiset voitaisiin välttää. Useissa yrityksissä työntekijöiden ikärakenne on sellainen, että väkimäärää voitaisiin vähentää muutamassa vuodessa jo pelkästään sillä, että kaikkien eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uutta työntekijää. Näin olisi ollut myös Nordea-pankissa. Joskus sekin riittää syyksi käynnistää yt-neuvottelut, että yritys jää itse asettamistaan tulostavoitteista. Tulosta tehdään, mutta ei riittävän paljon. Jonkin verran laskenut leivänkulutus ja median rajusti rummuttama karppausbuumi ovat tarjonneet syyn irtisanomisiin ja yksiköiden lakkauttamisiin myös leipomoalalla. Henkilöstön vähentäminen on kuitenkin yritykseltä selvää ylireagointia, sillä suunta voi olla jo ensi vuonna toinen. Vastuullinen työnantaja pitää kiinni ammattitaitoisesta ja sitoutuneesta työvoimastaan ja huolehtii siitä, että tuotekehittelyssä vastataan mahdollisimman hyvin kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja toiveisiin. Samainen HS:n teettämä tutkimus kertoo myös, että 85 prosenttia suomalaisista ei hyväksy sitä, että töistä jäädään pois päiväksi tai pariksi harrastusten, kotitöiden tai krapulan takia. Tämäkin tulos korkeasta työmoraalista puoltaisi sitä, että kaikilla työpaikoilla siirryttäisiin käytäntöön, jossa oma ilmoitus riittää 1 3 päivän sairauspoissaoloon. Karoliina Öystilä, päätoimittaja Situationen är speciellt orättvis då företaget beslutar genomföra sina planer på personalminskningar trots att arbetstagarparten i förhandlingarna har presenterat en välgrundad alternativ modell för att undvika uppsägningar. I de flesta företagen är åldersstrukturen sådan att personalen inom några år kunde minskas enbart genom att ingen nyanställs i stället för dem som går i pension. Det hade också varit fallet i Nordea. Ibland räcker det med att företaget inte uppnår de resultatmål det självt ställt upp som orsak till att inleda samarbetsförhandlingar. Man gör vinst, men inte tillräckligt stor. Brödkonsumtionen har minskat en aning och den lågkolhydratboom som medierna trummar ut har erbjudit en orsak till uppsägningar och till att stänga enheter inom bageribranschen. En minskning av personalen är dock en klar överreaktion hos företaget eftersom trenden redan nästa år kan vara en annan. En ansvarsfull arbetsgivare håller fast vid sin yrkesskickliga och lojala arbetskraft och sköter om att man genom produktutveckling så bra som möjligt svarar på konsumenternas köpbeteende och önskemål. Samma undersökning som HS lät utföra visar också att 85 procent av finländarna inte godkänner att man stannar borta från arbetet en dag eller två för hobbyer, hushållsarbete eller baksmälla. Också detta resultat visar på en hög arbetsmoral och talar för att man på alla arbetsplatser borde övergå till en praxis, där det räcker med att man själv meddelar om en 1-3 dagar lång sjukledighet. Karoliina Öystilä, chefredaktör 3

4 UUTISET KOKOSI: KAROLIINA ÖYSTILÄ, KUVA: HELI LIEVO UUTISIA Primulan leipomo ja valmisruokatehdas konkurssiin Marraskuun 8. päivästä tuli yksi musta päivä lisää leipomotyöläisten historiaan. Primula ilmoitti, että se on hakenut omistamansa Järvenpään Herkkutehdas Oy:n konkurssiin. Primula siirtyi tästä Helsingin Vallilassa sijaitsevasta tehdaskiinteistöstä uusiin tiloihin Järvenpäähän vasta tänä vuonna. Yli sadan vuoden ajan leipää tehneen perheyrityksen leipä- ja valmisruokatuotanto loppui samana päivänä, ja seuraavana päivänä yhtiön kaikki työntekijät saivat irtisanomisilmoituksen käteensä. Primula kertoi julkisuudessa, että investointi uuteen tuotantolaitokseen Järvenpäässä osoittautui kaksi kertaa arvioitua kalliimmaksi, eikä toimintaa enää saatu Helsingistä muuton jälkeen uusissa tiloissa kannattavaksi. Ilmoitus konkurssista tuli työntekijöille yllätyksenä, vaikka merkkejä siitä, että kaikki ei ole kunnossa, olikin ollut. Tuotannossa oli käynnistysvaikeuksia ja leipää lähti kauppoihin vähemmän kuin aikaisemmin. Osa työntekijöistä sai kutsun takaisin töihin tehtaan alasajoon ja loppusiivoukseen. Tunnelmat työntekijöiden keskuudessa ovat vaihdelleet. Osa on ottanut tämän hyvin raskaasti, ja osalle tämä on uuden alku. Musta huumori auttaa meitä jotenkin jaksamaan vaikeassa tilanteessa, Järvenpään Herkkutehtaan pääluottamusmies Heli Lievo sanoo. Konkurssipesänhoitaja on luvannut, että työntekijät saavat kaikki palkkasaatavansa lopputilin yhteydessä viimeisenä työpäivänään Osa lähileipomoista myös jatkaa toimintaansa siihen asti. Konkurssitilanteessa työntekijän irtisanomisaika on vain kaksi viikkoa. Se on lyhyt aika miettiä, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä, Lievo sanoo ja viittaa siihen, että sen jälkeen on ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon ja tehtävä työllistymissuunnitelma. Primulan toiminnalle yritetään löytää jatkajaa. Asiasta käytiin neuvotteluita jo ennen konkurssia. Hienoa, jos tähän löytyy jostain jatkaja, mutta sen varaan ei kuitenkaan kannata laskea, ettei pety vielä lisää, Lievo toteaa. Primulassa on viime vuosina käyty useita yt-neuvotteluita, joissa on kannattavuuden lisäämiseksi esimerkiksi ulkoistettu lähettämötoiminta ja osa-aikaistettu työntekijöitä. Sen olen oppinut, että työehtojen heikentäminen ei pelasta yritystä, eikä yhtään työpaikkaa. Jos yrityksen johto tekee isoja virheitä, se on menoa sitten. Työntekijöiden oikeuksista kannattaa pitää kiinni, Lievo sanoo. Primula-konserni jatkaa edelleen ravintolatoimintaa. Konsernilla on henkilökuntaa yhteensä noin 220, joista 140 konkurssiin mennessä yhtiössä. Heistä noin 90 työskenteli SEL:n työehtosopimuksella. Vuosi 2012 sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuodeksi Euroopan unioni on nimennyt ensi vuoden aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuodeksi. Tarkoitus on saada sukupolvet oppimaan toisiltaan. Yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa ja työikäisen väestön määrä vähenee. Nuoria työntekijöitä ei enää riitä korvaamaan työmarkkinoilta lähteviä kokeneita osaajia. Siksi kaikenikäisiä tarvitaan mukaan, Työterveyslaitoksen kampanjasivuilla perustellaan teemavuoden tärkeyttä. Työterveyslaitos toivoo, että yritykset, järjestöt ja muut tahot osallistuvat teemavuoteen esimerkiksi tiedottamalla, tapahtumilla ja tempauksilla. Levitämme työpaikoille, kouluihin ja järjestöihin menetelmiä, joilla aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien yhteistyötä voidaan parantaa. Tuemme työssä jaksamista ja jatkamista. Autamme organisaatioita arvioimaan kyvykkyyttään osaamisen tukemisessa ja eri-ikäisten johtamisessa. Teemavuonna työpaikoilla voidaan pohtia esimerkiksi miten varmistetaan konkareiden hiljaisen tiedon ja kokemuksen siirtyminen nuoremmille, miten nuorten innostusta ja ideoita hyödynnetään, miten eri-ikäiset oppivat toisiltaan ja työskentelevät yhdessä, miten päivittäisessä johtamisessa otetaan huomioon eri-ikäiset, miten nuoret ja uudet työntekijät perehdytetään, ja mikä saa konkarit jatkamaan työssä. Yhteistoiminta-asiamieheltä esite yt-laista Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto on julkaissut 51-sivuisen esitteen yt-laista. Yhteistoimintalaki -niminen esite on saatavissa pdftiedostona osoitteesta -> Julkaisut. Yt-lakia sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Suomessa on noin yritystä, jotka työllistävät hieman yli 1,3 miljoonaa ihmistä. Yt-lain piiriin kuuluu vajaa palkansaajaa, jotka työskentelevät noin 8000 yrityksessä. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävä on valvoa yhteistoimintaa ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Yhteyttä asiamieheen voivat ottaa työnantajat, työntekijät ja henkilöstöryhmän edustajat, kuten luottamusmiehet. Asiamies antaa ohjeita ja neuvoja lakien soveltamisessa. Asiamiehellä on myös oikeus tarkastaa yritys, mikäli hän epäilee laiminlyöntejä. 4

5 Kysymys SEL ja ETL neuvottelevat raamisopimuksesta SEL:n ja työnantajaliitto ETL:n edustajat tapasivat marraskuun alussa ja sopivat, että liitot neuvottelevat siitä, löytyykö voimassa olevien työehtosopimusten puitteissa ratkaisua, jolla voitaisiin yhteisesti katsoa SEL:n ja ETL:n sopimusalojen olevan mukana lokakuussa julkistetussa työmarkkinakeskusjärjestöjen ns. raamiratkaisussa. Elintakeen mennessä painoon neuvottelupäiväksi sovittu oli vielä edessä, mutta neuvotteluiden tulokset uutisoidaan SEL:n verkkosivuilla. Tarvittaessa SEL:n liittovaltuusto käsittelee asiaa kokouksessaan Työttömyysturvaan parannusta ensi vuonna Työttömien perusturva ja työttömyyskassan jäsenten ansioturva paranevat ensi vuoden alusta lukien. Päivärahat korottuvat, koska työttömien perusturvaan tehdään 100 euron tasokorotus. Työttömyyspäivärahan perusosa ja sitä vastaava työmarkkinatuki ovat tänä vuonna 25,74 euroa päivässä. Ensi vuonna vastaava luku on 31,39 euroa. Luku sisältää tasokorotuksen lisäksi ensi vuodelle tulevan indeksitarkistuksen. Perusturvan varassa olevan työttömän päiväraha korottuu siten 5,65 eurolla. Kassan jäsenen ansiopäivärahaa perusosan korottuminen nostaa myös, mutta ansiopäivärahan laskukaavan vuoksi perusosan korotus ei siirry kokonaisuudessaan ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahaa laskettaessa kaavana on, että päivärahan perusosaan lisätään 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta, mikäli päivärahan perusteena oleva kuukausipalkka ei ylitä 3295,95 euroa kuukaudessa. Tämä taitekohta, joka ensi vuonna on 3295,95 euroa, on tänä vuonna 2702,70 euroa. Vuoden 2011 taitekohdan alapuolelle jäävillä tuloilla kassapäiväraha nousee siten 3,11 euroa päivässä. Taitekohdan ylimenevät tulot kasvattavat päivärahaa vain 20 prosentilla. Korotusta koskeva hallituksen lakiesitys on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä. RAAMISOPIMUS TOISI LISÄPARANNUKSIA Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus, mikäli se tulee riittävän kattavasti hyväksytyksi, merkitsisi torjuntaa vireillä olleeseen vuorotteluvapaan korvauksen heikentämiseen ja lisäksi se toisi joitakin selviä parannuksia työttömyysetuuksia saaville. Näitä vielä tässä vaiheessa epävarmoja parannuksia olisivat lomakorvauksien jaksottamisen poistaminen työttömyysturvalaista sekä lomautuksen vuoksi lyhennettyä työviikkoa tekevien siirtäminen pysyvästi pois sovitellun työttömyysturvan piiristä täyttä päivärahaa saaviksi. Lisäksi sovittelun piiriin jäävillä työajan 20 prosentin alentuminen riittäisi nykyisen 25 prosentin sijasta sovitellun päivärahan saamiseen. Sillä, että lomakorvauksien saamisesta työsuhteen päättyessä ei seuraisi hylättävää aikaa päivärahojen maksamisessa, olisi suuri merkitys etenkin toistuvasti määräaikaisia töitä tekeville, mutta useimmiten myös pitkistä työsuhteista irtisanotuille. Näistä tiedotetaan tarkemmin, kun on varmasti tiedossa, toteutuvatko muutokset. asiantuntijalle Työnantajayritykseni teki konkurssin. Mitä se tarkoittaa työttömyysturvani kannalta? Hyvä Huolestunut, Nimim. Huolestunut Yrityksen konkurssiin joutuminen tarkoittaa siellä työskenteleville yleensä hyvin lyhyttä aikaa varautua edessä oleviin muutoksiin. Konkurssitilanteissa työntekijöiden irtisanomisaika on vain kaksi viikkoa, normaaleita irtisanomisaikoja ei tällöin noudateta. Tästä nopeasti etenevästä tilanteesta johtuen on tärkeää, että irtisanotuille työntekijöille saataisiin työpaikalla mahdollisimman pian tietoa esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamista palveluista sekä alkavista koulutusmahdollisuuksista. Konkurssin vuoksi irtisanotuilla kuten muillakin vähintään kaksi vuotta ammatissa toimineilla on ammattitaitosuoja, jolloin irtisanotuksi tultuaan voi kieltäytyä kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana työstä, joka ei vastaa hankittua ammattitaitoa, ja etsiä oman alan töitä. Konkurssi ei vaikuta työttömyysturvan tasoon, se määräytyy samoin perustein kuin muissakin irtisanomistilanteissa. Konkurssitilanteessa muutosturvan piirissä olevien työntekijöiden osuus kuitenkin laajenee. Muutosturvan piiriin pääsevät kaikki irtisanotut, riippumatta siitä, ovatko he toistaiseksi voimassa olevassa eli vakituisessa työsuhteessa vai määräaikaisessa työsuhteessa, jos työssäolovuosia tässä tai muissa yrityksissä on kertynyt vähintään kolme vuotta. Normaalitilanteessa määräaikaisen työsuhteen päättyminen ei oikeuta muutosturvaan. Muutosturva tarkoittaa, että jos työntekijä hakeutuu opiskelemaan tai muihin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, esimerkiksi työharjoitteluun, työkokeiluun tai työelämävalmennukseen, hänellä on oikeus saada 200 päivän ajalta muutosturvan ansio-osaa, joka on merkittävästi korkeampi kuin normaali työttömyyspäiväraha tai korotettuna myönnetty ansio-osa. Konkurssitilanteissa on tyypillistä, että kertyneet lomat maksetaan lomakorvauksena. Lain mukaan lomakorvaukset tulee jaksottaa, joka tarkoittaa, että lomakorvauksen määrä jaetaan päiväpalkalla, ja siitä määräytyy päivien määrä, jolta työttömyyspäivärahaa ei voida maksaa. Tästä syystä voi syntyä tilanne, jolloin henkilön työttömyyspäivärahan saaminen voi alkaa vasta useamman viikon päästä irtisanomisesta. Tähän epäkohtaan on odotettavissa lainsäädännön kautta muutosta vuoden 2013 alusta alkaen, jos työmarkkinaosapuolten neuvottelema raamisopimus tulee voimaan. Terveisin Seppo Niininen Vastaaja on Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassan johtaja. 5

6 PA SVENSKA SEL och ETL förhandlar om ramavtalet Företrädare för SEL och arbetsgivarförbundet ETL träffades i början av november och kom överens om att förbunden förhandlar om huruvida det inom ramen för gällande kollektivavtal finns en lösning med vilken man gemensamt kan anse att SELs och ETLs avtalsbranscher är med i det ramavtal som arbetsmarknadens centralorganisationer presenterade i oktober. När detta nummer av Elintae gick i tryck låg den avtalade förhandlingsdagen, , ännu framför oss, men resultatet av förhandlingarna kommer att ingå som nyheter på SELs webbsidor. Vid behov behandlar SELs förbundsfullmäktige ärendet på sitt möte Primulas bageri och färdigmatsfabrik i konkurs Primula ansökte om konkurs för sitt företag Järvenpään Herkkutehdas Oy Produktionen av bröd och färdigmat upphörde samma dag. Företagets arbetstagare sades upp och deras anställningsförhållande upphör Primula-koncernen kommer att fortsätta med restaurangverksamheten. Koncernen hade sammanlagt cirka 220 anställda, av vilka 140 arbetade i det konkursdrabbade företaget. Omkring 90 av dem följde SELs kollektivavtal. Primula har uppgett att investeringen i den nya produktionsanläggningen i Träskända visade sig bli dubbelt så dyrt som beräknat och det gick inte längre att få lönsamhet i verksamheten i de nya lokalerna. Meddelandet om konkurs kom som en överraskning för arbetstagarna, även om det hade funnits tecken på att allt inte stod rätt till. Det förekom problem med att starta produktionen och mindre mängder bröd än tidigare skickades till butikerna. Flera samarbetsförhandlingar har förts i Primula under de senaste åren och företaget har bland annat utlokaliserat budverksamheten och överfört anställda till deltid för att öka lönsamheten. Jag har lärt mig att ett företag inte kan räddas genom att arbetsvillkoren försämras. Det räddar inte heller en enda arbetsplats. Om företagets ledning gör stora fel, så barkar det åt skogen. Det lönar sig att hålla fast vid arbetstagarnas rättigheter, säger Järvenpään Herkkutehdas huvudförtroendeman Heli Lievo. År 2012 är året för solidaritet mellan generationerna EU har utlyst 2012 till temaår för aktivt åldrande och solidaritet mellan generationerna. Avsikten är att generationerna ska lära sig av varandra. Arbetshälsoinstitutet hoppas att företag, organisationer och andra instanser deltar i temaåret till exempel genom att informera och genom evenemang. Under temaåret kan man på arbetsplatserna till exempel fundera på hur man kan försäkra sig om att de gamla rävarnas tysta kunskap och erfarenhet överförs till yngre, hur ungdomarnas iver och idéer kan utnyttjas, hur folk i olika åldrar kan lära av varandra och arbeta tillsammans, hur man i det dagliga ledandet beaktar att de anställda är av olika ålder, hur unga och nya arbetstagare inskolas och hur man får de gamla rävarna att fortsätta jobba. 6 [ GALLUP ] Mitä kurssista jäi käteen? Matti Heinonen I varatyösuojeluvaltuutettu Vaasan, Tampere Vastaajat suorittivat työoikeuden peruskurssin Kiljavan ay-opistolla Ymmärsin, että pelkkä tessin osaaminen ei riitä, pitää perehtyä myös työoikeuteen. Olisi hyvä, jos työpaikalta useampi henkilöstön edustaja kävisi kursseilla, koska lait ovat kiemuraisia ja niiden tulkitseminen haastavaa. Tiedon löytäminen on nyt helpompaa. Jani Riihelä I varatyösuojeluvaltuutettu Saarioinen, Sahalahti Eija Mäkelä pääluottamusmies Juustoportti Food, Jalasjärvi Ohjatun opiskelun lisäksi kurssilla käydyt keskustelut antoivat paljon. Käytännön esimerkit muilta työpaikoilta auttavat ratkaisemaan asioita omalla työpaikalla. Finlexin tehokkaampaan käyttöön löytyi lisää vinkkejä. Näillä kursseilla olen huomannut, kuinka erilaisia käytäntöjä eri yrityksissä on, ja kuinka vaikeaa työntekijöiden oikeuksien valvonta on, jos ei tunne lainsäädäntöä. Kursseilla kuulee hyviä esimerkkejä muualta ja saa rohkeutta taistella työnantajan kanssa, mitä tahansa ei tarvitse hyväksyä. Markus Udd I varatyösuojeluvaltuutettu Bunge Finland, Raisio Elina Soikkeli II varatyösuojeluvaltuutettu Fazer Leipomot, Ulvila Kurssilla selvisi, kuinka laajakäsitteinen työsopimuslaki on. Lakipykäliä voi ymmärtää ja tulkita eri tavoilla. Lain henki ja käytäntö eivät aina vastaa toisiaan. Kurssi antoi valmiuksia löytää vastauksia tilanteisiin työpaikalla. Opin paljon uusia asioita. Päällimmäisenä jäi mieleen se, että työsopimuslain sisältöä avattiin hyvin. Nyt tiedän, mistä haen tietoa, kun tarvitsen sitä.

7 Paloja puheenjohtajan blogista: Maaseudun Tulevaisuus julkaisi jutun kebab-lihan markkinoista. Korutonta kertomaa: monissa tapauksissa alkuperästä ei ole tietoa, harmaat markkinat ovat arkipäivää ja ääritapauksessa edes eläinlajista ei ole tietoa. Kebab-lihan markkinat ovat pääosin ravintoloissa. Kotimaisen lihan osalta kaiken voi olettaa olevan kunnossa, mutta toisin on ulkomaisten tuotteiden laita. Suuri osa pitsojen ja kebab-annosten lihoista on ulkomaista. Huolestuttavinta on, että jopa kaksi kolmasosaa markkinoista tuntuu olevan hämärämiesten hallussa. Lihaa kaupitellaan ravintoloiden takaovella. Ruokaturvallisuudesta ei ole tietoakaan ja ikävän tilanteen sattuessa alkuperää on mahdoton jäljittää. MTK:n arvio on, että tilastoimattomassa harmaassa lihakaupassa liikkuu vuosittain 12 miljoonaa euroa. Hämärä lihabisnes uhkaa sekä ruokaturvallisuutta että jättää niin veroja kuin palkkojakin maksamatta Ruisleivän hinnasta kaupan siivu on kasvanut 2000-luvulla lähes kahdeksan prosenttiyksikköä, sanoo Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT tuoreessa raportissaan. On aivan selvää, että tähän kehitykseen pitäisi saada muutos. Tällä maalla ei ole varaa menettää osaa elintarviketuotannostaan, jotta kaksi kaupan jättiä voivat rakennuttaa uusia entistä suurempia marketteja ja rönsyillä edelleen uusille toimialoille. Vaikka kauppa työllistääkin merkittävässä määrin, se tapahtuu suuressa määrin osa-aikaisiin työsuhteisiin. Tämä on pitänyt huolen siitä, etteivät myöskään kaupan työntekijät ole päässeet nauttimaan kaupan kasvaneista katteista. Raportissa nostetaan esiin keskittyneen kaupan neuvotteluvoima ja epätäydellinen kilpailu. Vuonna 1990 K- ja S-ryhmien yhteinen markkinaosuus oli 55 %, nyt se on lähes kahdeksankymmentä. Markkinaosuus on jo niin iso, että esimerkiksi kuluttajien on vaikea painostaa kauppaa, kun vaihtoehtoisia ostopaikkoja ei tahdo olla. Kilpailuvirasto on syksyn ajan tutkinut, käyttääkö kauppa vääränlaista määräysvaltaa sopimusneuvotteluissa teollisuuden kanssa. Jos kilpailulain vastaista toimintaa löytyy, virasto on luvannut puuttua asiaan. Kauppa on käyttänyt neuvotteluvoimaansa oman katteensa kasvattamiseksi eikä kuluttajahintojen alentamiseen. Esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana elintarvikkeiden hinnat nousivat hieman kuluttajahintaindeksiä nopeammin. Ruuan arvonlisäveron alentaminen on ollut SEL:n vaatimus pitkään ja hyvä asia olikin, että maan edellinen hallitus alensi veroa 17 prosentista kolmeentoista. Alennusvaraa olisi edelleen ja ruuan alvin alentaminen olisi myös oikeudenmukaista pienituloisia suosivaa veropolitiikkaa. Vellun blogi Utdrag ur ordförandes blogg: Tidningen Maaseudun Tulevaisuus publicerade en artikel om marknaden för kebabkött. Det var dyster läsning: i många fall finns ingen information om ursprung, den svarta marknaden är vardag och i extremfall visste man inte ens om vilket djur det var. Marknaden för kebabkött finns huvudsakligen i restauranger. Vi kan anta att allt står rätt till då det gäller inhemskt kött, men det gäller inte utländska produkter. En stor del av köttet i pizzor och kebabportioner är utländskt. Det mest oroande är att skumrasktyper tycks ha hand om upp till två tredjedelar av marknaden. Köttet saluförs vid restaurangernas bakdörrar. Då kan man inte tala om trygga livsmedel och om något tråkigt inträffar är det omöjligt att komma fram till ursprunget. MTK uppskattar att tolv miljoner euro årligen omsätts inom den icke statistikförda svarta kötthandeln Handelns andel av en skiva rågbröd har under 2000-talet ökat med nästan åtta procentenheter, uppger Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi MTT i en färsk rapport. Det är uppenbart att denna utveckling behöver ändras. Vårt land har inte råd att förlora en del av sin livsmedelsproduktion för att de två handelsjättarna ska kunna bygga nya ännu större Liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen stormarknader och breda ut sig till nya branscher. Även om handeln är en betydande sysselsättare sker det i stor utsträckning genom deltidsanställningar. Det har lett till att inte heller de handelsanställda har fått njuta av handelns ökade vinster. Rapporten tar upp den centraliserade handelns förhandlingskraft och den ofullständiga konkurrensen. År 1990 hade K- och S-grupperna tillsammans en marknadsandel på 55 procent, nu är den nästan åttio. Marknadsandelen är redan så stor att det till exempel är svårt för konsumenten att påverka handeln, när det är svårt att hitta ett alternativt inköpsställe. Konkurrensverket har under hösten utrett om handeln använder sig av felaktig makt när den förhandlar om avtal med industrin. Verket har lovat ingripa om det förekommer verksamhet som står i strid med konkurrenslagen. Handeln har använt sin förhandlingsstyrka till att öka sin egen täckning och inte till att sänka konsumentpriserna. Till exempel har priserna på livsmedel under de senaste tio åren stigit lite snabbare än konsumentprisindex. SEL har redan länge krävt att mervärdesskatten på mat ska sänkas och det var bra att vår förra regering sänkte skatten från 17 till 13 procent. Det finns rum för ytterligare sänkning och en sänkning av matmomsen vore också en sådan rättvis skattepolitik som gynnar låginkomsttagarna. 7

8 TEKSTI: MINNA RÄSÄNEN, KUVAT: KAROLIINA ÖYSTILÄ Leivän kulutuksen lasku uhkaa alan työpaikkoja? Leipomoalaa ovat koetelleet viime vuosikymmenten aikana suuret rakenteelliset muutokset. Monet pienleipomot ovat lopettaneet, ja kaksi suurinta leipomoalan yritystä, Fazer ja Vaasan ovat kasvaneet. Veli-Matti Kuntonen ja Ahti Kivilä seuraavat, kun Porokylän Nurmeksen leipomon tuotantopäällikkö Laura Marttila ja harjoittelija Larissa valmistavat viinereitä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa toimi vuoden 2010 lopussa 718 leipomoyritystä, kun niitä esimerkiksi vuonna 2003 oli vielä 869. Yrityksillä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 786 toimipaikkaa, kun niitä vuonna 2003 oli vielä 156 enemmän. Markkinoiden kaksi isoa valtakunnallista ketjua ovat tehneet omia ratkaisujaan toimintansa tehostamiseksi ja päätyneet keskittämään tuotantoaan yhä suurempiin yksiköihin. Tämä on johtanut useiden leipomoiden lopettamisiin. SEL:n keräämien tietojen mukaan yhteistoimintaneuvotteluja on leipomoalalla kahden viime vuoden aikana ollut 25 ja niiden piirissä on ollut yhteensä noin 1100 työntekijää. Meidän jäsenillemme tällainen keskittymiskehitys on ollut murheellista, sen seurauksena moni on menettänyt työpaikkansa. Näiden kahden suurimman leipomoyrityksen strategia on ollut sellainen, että ensin ostettiin pienet maakunnissa toimivat leipomot ja nyt järjestelmällisesti niitä on ajettu alas, sanoo SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen. Fazer Leipomot ilmoitti tämän vuoden alussa lopettavansa Turun ja Seinäjoen leipomot. Myös Vaasan Oy lopetti leipomonsa tänä vuonna Turussa sekä Liperissä. Nyt näillä suurilla näyttää olevan erilainen strategia. Vaasan on siirtänyt osaa tuotannosta Suomesta tehtäväksi yrityksen Baltian yksiköihin. Fazer on taas voimakkaasti rakentamassa lähileipomoketjua kauppakeskusten ja suurten markettien yhteyteen, Kuntonen toteaa. LEIVÄN KULUTUS LASKEE, KARPPAUS SYYNÄ? Leivän kulutus on Suomessa laskenut muutamassa vuodessa miljoonia kiloja. Vielä Mikko Hukkanen karja lanpiirakoiden teossa. 8

9 Leivän kulutus on Suomessa laskenut muutamassa vuodessa miljoonia kiloja. Vaasan Oy sulki Liperin leipomon ovet viime huhtikuussa. Tilanne Liperin leipomon osalta oli hyvin paljon samankaltainen kuin Jyväskylässä tällä hetkellä, sanoo Liperin leipomon entinen pääluottamusmies Jukka Venäläinen. Myös me olimme yksi konsernin pienimmistä yksiköistä, mutta kuitenkin kaikilla laatumittareilla mitattuna tuottavuudessa parhaimpien joukossa. Uusia tuotteita ei kuitenkaan valikoimiin tullut vuosiin, ja osasimme aavistella, että jonkinlaista tuotannon tehostamisajattelua konsernissa suunniteltiin Liperin osalle, hän jatkaa. Vaikka tuotantoa siirrettiin pikkuhiljaa muihin yksiköihin, oli meillä kuitenkin aina pieni toivonvire siitä, että tulisimme jatkamaan. Meille oli kuitenkin tehty uusia investointeja koneisiin ja tulos oli hyvää. Siitä syystä lakkauttamispäätös tuli kuitenkin kuin märkä rätti päin kasvoja, Venäläinen muistelee. Yt-neuvotteluiden piirissä oli koko henkilöstö ja yritys irtisanoi 23 työntekijää. Kuusi heistä pääsi eläkejärjestelyjen piiriin, mutta loppujen täytyi alkaa miettimään uutta uraa. On harmillista seurata leipomoalalla Esa Rantamäki paistaa ruisleipiä Porokylän leipomossa. Leipomon lakkauttaminen pakotti liperiläiset uusille urille vallitsevaa kehitystä, jossa paikalliset pienleipomot ajetaan pikkuhiljaa alas. Toivon, että lopulta markkinoilla otettaisiin huomioon myös se, että lähellä leivottu leipä voisi olla tie kannattavuuteen, Venäläinen toteaa. Työllistymistilanne leipomoalalla Itä- Suomessa ei ole parhain mahdollinen. Useat meistä lähtivät kokonaan toisiin tehtäviin. Osa hakeutui myös koulunpenkille ja sitä kautta vaihtaa tulevaisuudessa alaa kokonaan. Myös itse lähdin miettimään, miltä alalta töitä tulevaisuudessa löytyisi, ja päätin hakea opiskelemaan muutosturvan turvin sekä hoitoettä pelastusalaa. Minulla oli onni matkassa, ja nyt olen elokuun alusta opiskellut Kuopion pelastusopistossa palomieheksi. Opinnot kestävät puolitoista vuotta ja sen jälkeen työllistymismahdollisuudet ainakin näillä näkymin näyttävät hyvältä, Venäläinen sanoo. Alanvaihto voi tuntua pelottavalta ajatukselta, mutta muutosturvan avulla opiskelu on myös taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto. Jos pahin käy toteen ja jää työttömäksi, kannattaa ennakkoluulottomasti etsiä uusia vaihtoehtoja tulevan työllistymisen varmistamiseksi, Venäläinen rohkaisee. vuonna 2008 keskivertosuomalainen söi leipää 47 kiloa vuodessa, kun vuonna 2010 leivän kulutus oli laskenut 42 kiloon. Tummaa ruokaleipää myytiin viime marraskuussa 64 miljoonaa kiloa, yli kuusi miljoonaa kiloa vähemmän kuin pari vuotta aikaisemmin. Leivän kulutuksen lasku näkyy suoraan leipomotoiminnan kannattavuudessa. Jos leipä ei maistu kuluttajille, uhkaa se pahimmillaan kaataa kokonaisia leipomoyksiköitä. Uusimpana lakkautusuhan alle on joutunut Vaasan Oy:n Jyväskylän leipomo. Yksi syy kulutuksen laskuun saattaa olla suomalaisen leipäkulttuurin yksitoikkoistuminen. Arkisin ostetaan leipää marketeista suurissa pakkauksissa, viikonloppuisin panostetaan lähellä tuotettuun tuoreeseen leipään, ja tähän kehitykseen on osaltaan johtanut juuri leipomoiden suuri rakenteellinen muutos, Kuntonen toteaa. Leipomoteollisuudessa ollaan leivän kulutuksen laskusta huolissaan ja yhtenä syynä pidetäänkin suomalaisten suurta karppausintoa eli ruokavaliota, jossa hiilihydraattien määrää vähennetään. Leipätiedotuksen Karppaaminen karppaamiseksi kutsutaan ruokavaliota, jossa hiilihydraattien eli hiilarien osuutta päivittäin syödystä ruuasta rajoitetaan voimakkaasti karppaus-sana on johdettu englanninkielestä: low carpohydrate eli vähähiilihydraattinen ruokavalio (VHH) sisältää hiilihydraatteja vähemmän kuin virallisissa ravintosuosituksissa on määritelty karppaajiksi sanotaan ihmisiä, jotka noudattavat vähähiilihydraattista ruokavaliota karppaaja jättää ruokavaliostaan pois runsaasti tärkkelystä ja sokeria sisältävät ruuat kuten leivät, perunat, pastat, riisit sekä useimmat marjat ja hedelmät 9

10 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan peräti 40 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoi viimeisen vuoden aikana pyrkineensä vähentämään hiilihydraattien määrää ruokavaliossaan. Karppaus ja myös muut kuluttajien ruokatottumuksiin liittyvät muoti-ilmiöt saattavat aiheuttaa tuotannollisia ongelmia, joilla saattaa olla vaikutusta työpaikkoihin. Tosiasia lienee kuitenkin, että pelkästään kuluttajien ruokatottumusten syyksi ei voi leivän kulutuksen laskua ja sitä kautta leipomoalan ahdinkoa laskea. Kaksi isoa ketjua on omalta osaltaan näivettänyt leipäkulttuuria. Kuluttaja on opetettu arkena etsimään makua leivän päällisistä, ei itse leivästä, Kuntonen toteaa. Erilaiset ruokatrendit tulevat ja menevät. Tällä hetkellä leivän kulutus on laskenut, mutta samaan aikaan voin kulutus on noussut niin, ettei sitä meinaa edes löytyä kaupoista. Toivoisin, että ruokaan suhtautumisessa pyrittäisiin välttämään ylireagointeja ja kuluttajaa muistutettaisiin kaikista terveellisintä olevan monipuolinen ruokavalio. Yrityksiltä täytyy toivoa malttia, että ei tehtäisi hätäisiä irtisanomis- tai lopettamispäätöksiä lyhytaikaisten trendioikkujen johdosta, päättää Kuntonen. Karppaus tuo leipomoille myös uusia töitä Porokylän leipomossa leivotaan karppileipää SEL:n Itä-Suomen aluesihteeri Ahti Kivilä ja puheenjohtaja Veli- Matti Kuntonen tutustuivat syyskuussa Porokylän leipomoon Nurmeksessa. Pääluottamusmies Jari Peura kertoi, että karppausbuumi on tuonut uusia tuotteita leipomon valikoimiin. Porokylän Leipomo Oy:n Nurmeksen ja Lieksan leipomoissa karppaus on tuonut tuotevalikoimaan kaksi uutta tuotetta. Olemme aloittaneet kuukausi sitten valmistamaan vaaleaa Skarppi-nimistä vähähiilihydraattista leipää Lieksassa ja viime viikolla tummaa Karppileipää täällä Nurmeksessa, kertoo Nurmeksen leipomon pääluottamusmies Jari Peura. Kuluttajien karppausinto on meillä lisännyt tuotantoa ja näissä tuotteissa on vielä markkinarakoa meille pienemmillekin leipomoille löytää oma asiakaskuntamme. Porokylän leipomon pääasialliset tuotteet ovat ruisleipä, erilaiset täytetyt kukot ja karjalapiirakat. Nyt uusi karppileipä on laajentanut valikoimaa. Leivän kulutuksen lasku on näkynyt myös meillä, mutta lomautuksiin tai muihin ikäviin tilanteisiin ei vielä ole jouduttu. Meille tämä karppaus on tuonut uusia tuotteita valikoimiin ja sitä kautta myyntiin, joten se on ollut positiivinen asia näin ajatellen tänne Itä-Suomeen, Peura sanoo. Jyväskylässä pelätään työpaikkojen puolesta Vaasan Oy ilmoitti lokakuun lopussa aloittavansa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut Jyväskylän leipomossaan. Yritys ilmoitti, että sen toimintaympäristössä on viimeisen parin vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia, joiden vuoksi myynti ei ole toteutunut ennusteiden mukaisesti ja tulevilla neuvotteluilla pyritään turvaamaan yrityksen kilpailukykyä tulevaisuudessa, kertoo Vaasan Oy:n Jyväskylän leipomon pääluottamusmies Simo Pynnönen. Neuvotteluissa noudatetaan kuuden viikon neuvotteluaikaa, mutta tässä vaiheessa näyttää pahasti siltä, että koko Jyväskylän leipomon tulevaisuus on vaakalaudalla. VAASAN JATKAA KESKITTÄMISTÄ Vasta vuosi sitten konsernin Liperin yksikkö sai tiedon lopettamispäätöksestä ja leipomo suljettiin tämän vuoden huhtikuussa. Myös Turun leipomo ajettiin Pieniä yksiköitä ajetaan alas oikein urakalla, Vaasan Oy:n Jyväskylän pääluottamusmies Simo Pynnönen suree. alas juhannukseen mennessä. Kyllä tämä vahvasti vaikuttaa siltä, että pieniä yksiköitä ajetaan alas oikein urakalla, toteaa Pynnönen. Olemme täällä Jyväskylässä hyvin tyrmistyneitä yrityksen johtamispolitiikasta. Olemme olleet menestyvä yksikkö kaikin mittarein mitattuna ja tällä tavoin yritys meitä nyt kiittää vuosien hyvästä työpanoksesta, hän jatkaa. Jyväskylän yksikkö on tunnettu Ruispaloistaan koko Keski-Suomen alueella ja nyt siintävä lopettamispäätös vie Ruispalojen valmistuksen paljon kauemmas. On myös naurettavaa, että leipomoala puhuu tuoreen leivän merkityksestä kuluttajille, kun se ei kuitenkaan itse ole valmis tekemään tuoretta ja lähellä valmistettua leipää. TYÖNTEKIJÄT TIIVIISSÄ RINTAMASSA Kaikki Jyväskylän leipomon 52 työntekijää seisovat yhdessä rintamassa leipomonsa puolesta. Työntekijät ovat lähteneet keräämään kansalaisadressia leipomon säilyttämisen puolesta ja yrittävät viimeiseen asti vedota työnantajaan työpaikkojensa turvaamiseksi. Tämä on monelle meistä myös henkilökohtainen asia. Olemme vuosikaudet puhuneet Vaasan-leipureina ja leipomotyöntekijöinä lähellä tuotetun ruuan ja tuoreen leivän puolesta, nyt meidän täytyy toimia itse sen eteen, että Keski-Suomessa säilyisi edelleen leivänvalmistusta. Fazerhan täältä on jo lähtenyt aiemmin, toivottavasti me emme ole seuraavia, Pynnönen toteaa. Vetoomuksen voi allekirjoittaa internetissä osoitteessa: vaasan_oyn_jyvaskylan_tuotantolaitoksen_sailymisen_puolesta 10

11 Mitä mieltä karppauksesta? Leipureilta häviää työpaikat, jos kaikki lopettavat leivän syönnin. Kohtuus kaikessa. Tänään karppaus, mitä huomenna? Mika Kuja-Aro, lihanleikkaaja, osaston luottamusmies, Atria, Kauhajoki Elintae kysyi selliläisiltä! Itse karppasin sekä lenkkeilin kesällä pari kolme kuukautta, ja olo koheni huomattavasti ja kilot karisivat terveellä tavalla. Kun sitten lopetin ja söin taas leipää ja perunaa, olin todella väsynyt sekä selkeästi oli turvonnut olo. Suosittelen kaikille kunhan karppausta ei vedetä äärimmäisyyksiin, vaan toimitaan viisaasti ja kohtuudella. Maria Martinez, jatkokäsittelijä, osaston luottamusmies, HK Ruokatalo, Vantaa Kyllä normaaliin ruokavalioon täytyy sisältyä viljatuotteita eli leipää joka iikalle. Jouni Autio, leipuri, Fazer Leipomot, Helsinki Vuosikymmeniä on paasattu kovien rasvojen vaaroista ja nyt sitten onkin trendikästä karpata. No, tuonkin tulokset nähdään sitten vuosikymmenten kuluttua. Mutta ruisleivästä en luovu! Tuija Buller, työtön leipuri-kondiittori, Haukipudas OK. Karppaan itsekin, en tosin kovin tiukasti. Olo on parempi. Sari Haapala, elintarviketyöntekijä, Maalaistuote Vataja, Kankaanpää Hölynpölyä koko karppaaminen. Kyllä se on ruisleipä kun miehen tiellä pitää, sanoo vanha kansakin. Muistetaan nyt syödä meille välttämätöntä viljan kuitua eli siis täysjyvätuotteita. Tiina Heinonen, ylöslyöjä, pääluottamusmies, Vaasan Oy, Tampere Kokeilemisen arvoinen asia. Varmasti parempi kuin sokeri ja valkoiset vehnäjauhot, mutta kohtuus karppaustakin kokeillessa. Pekka Helin, operaattori, varapääluottamusmies, Sinebrychoff, Kerava Karppaustrendi on saanut monet kiinnostumaan elintarvikkeiden ravintosisällöistä, mikä on ehdottoman hyvä asia. Itse kuitenkin uskon monipuoliseen ruokavalioon, joten en ymmärrä hiilareiden pois jättämistä. Matti Karimäki, pakkaaja, varatyösuojeluvaltuutettu, HK Ruokatalo, Eura Ei mitään järkeä koko jutussa. Se ei auta mitään, ja vie vain töitä pois Suomesta. Jari Lehtonen, massanvalmistaja, HK Ruokatalo, Vantaa Oikein hyvä vaihtoehto ruokavalioihin. Täytyisi vain muistaa huolehtia tarvittavasta kuidun saannista. Kun hankkii tarpeeksi ensin tietoa, niin suosittelen kaikille. Sari Lindroos, keittäjä, osaston luottamusmies, Saarioinen, Sahalahti Kyllä terveellisen syömisen ja laihtumisen pitäisi lähteä siitä, että syödään monipuolisesti ja kulutetaan enemmän kuin syödään. Joni Lähde, tuotepakkaaja, Valio, Riihimäki Normaalia kotimaista ruokaa kohtuudella ja liikuntaa. Karppaukset ja muut älyttömät ruualla leikkimiset sekoittavat vaan elimistön ja sitten ihmetellään että: "Miksi mä lihon koko ajan, vaikka en syö mitään ylimääräistä". Ei ole mun juttu. Hannu Mäkelä, työsuojeluvaltuutettu, Snellmanin Lihanjalostus, Pietarsaari Ihminenhän saa syödä niin kuin haluaa. Vuosien saatossa suomalaisten ruokailutottumuksia on muuttanut kansainvälistyminen, vaurastuminen ja Pohjois-Karjala-projekti, karppaus on yksi ilmiö näiden jatkoksi. Itse olen aina yrittänyt syödä mahdollisimman monipuolisesti. Lauri Niskanen, lihavalmistepakkaaja, pääluottamusmies, Saarioinen, Valkeakoski Melkoista turhamaisuutta. Kautta aikojen on leipää syöty ja voitu hyvin, miksi ei muka enää. Petri Paavilainen, leipuri, varatyösuojeluvaltuutettu, Järvenpään Herkkutehdas Minusta se on ihan tyhjänpäiväinen tapa. Jos laihduttaa, niin kannattaa muuttaa ruokavaliota sekä vähentää tai lopettaa kokonaan sokerin ja rasvan käyttö. Matti Rosenberg, varastonhoitaja, varapääluottamusmies, Valio, Lapinlahti Hömppähommaa! Taas keksittiin uusi, hetken muoti-ilmiö ja ollaan karppaajakansaa. Koko Suomessa tarvittaisiin paremminkin skarppausta. Ari Saukko, pakkaaja, Veljekset Rönkä, Tervola On melkoista hommaa pistää ihmisen mieli ja keho hetkessä uuteen järjestykseen. Ei moisia muutoksia saisi näin nopeasti ja laajamittaisesti panna käytäntöön. Hiljaa hyvä tulee. Pitää kuunnella elimistöä. Teijo Seppänen, leipomotyöntekijä, pääluottamusmies, Antell Leipomot, Oulu Älytön ulkomailta hankittu hapatus, kun eka uhri tulee niin järjettömyys loppuu. Jukka-Pekka Sunnila, lihatyöntekijä, pääluottamusmies, Länsi-Kalkkuna, Kokemäki Ymmärrän, että siitä on apua monille laihduttajille, joille muut keinot eivät ole sopineet, mutta toisaalta huolestuttaa leipomoteollisuutta ajatellen. Kasvissyöjänä jätän itse karppauksen ihan suosiolla muille. Sanja Vähä-Ypyä, elintarviketyöntekijä, osaston luottamusmies, Jaloste-Pouttu, Kannus 11

12 TEKSTI JA KUVA: KAROLIINA ÖYSTILÄ Pielispakarilla uskotaan tulevaisuuteen Nurmeksessa on kaupungin kokoon nähden kaksi isoa leipomoa. Toinen niistä on Pielispakari. Vaikka leivän kulutuksen laskusta ja leipomoiden vaikeuksista on puhuttu paljon, Pielispakarilla ne eivät ole onneksi näkyneet. Leipomo toimii kaupungin vuokralaisena entisissä meijerin tiloissa ja tänä vuonna tiloihin valmistui laajennusosa. Pielispakarilla työpaikka tuntuu tällä hetkellä turvatulta, yrityksellä on mennyt hyvin, on laajennettu ja investoitu uusiin koneisiin. Tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, pääluottamusmies Päivi Helander sanoo. Helander aloitti oman leipomotyöuransa Fazerilla Vantaalla, sen jälkeen hän työskenteli pienessä kotileipomossa Espoossa, kunnes tuli töihin Pielispakariin. Olin 12 vuotta pääkaupunkiseudulla, Pielispakari aloitti vuonna 1992 kahden hengen kotileipomona nyt tuotannossa työntekijöitä vajaat 40 tärkeimmät tuotteet karjalanpiirakat, kukot ja ruisleivät päämarkkina-alue Itä-Suomi, lisäksi pienimuotoista vientiä Ruotsiin tekee Keskolle Pirkka-tuotteita ensimmäinen leipomo Suomessa, jonka laatujärjestelmä on sertifioitu sai Suomen Asiakastiedolta Pohjois- Karjalan vahvin yritys kunniamaininnan ja parhaan luottoluokituksen AAA Pielispakarin Päivi Helander ja Ulla Reijonen sekä Puljongin Tanja Ahonen osallistuivat ammattiosastonsa kevätriehaan. sitten päätin muuttaa takaisin Pohjois-Karjalaan, kaipasin rauhallisempaa elämänmenoa, Helander kertoo. Nyt on menossa kolmas vuosi pääluottamusmiehenä. Tällä hetkellä Helander on selkäleikkauksen vuoksi töistä pois ja sairauslomalla tammikuuhun asti. Sinä aikana pääluottamusmiehen tehtäviä hoitaa Maritta Kuittinen. Työnantajan kanssa on välillä ollut yhteenottoja, mutta aika hyvin on päästy lopulta yhteisymmärrykseen. Työntekijät puhuvat meillä avoimesti ja luottamusmiehelle kerrotaan, jos joku hiertää, Helander kiittää. Viime aikoina työpaikalla on hiertänyt se, että osalla taloudellisesti arvokkaat yötyötunnit ovat vähentyneet ja toisilla taas lisääntyneet. Tavoitteena pitäisi olla, että yötunnit kiertäisivät mahdollisimman tasapuolisesti. KAUPASTA LEIPOMON PUOLELLE Helanderin työkaveri Ulla Reijonen aloitti ensin kaupoissa kiertävänä Pielispakarin konsulenttina, mutta siirtyi leipomoon, koska siellä tarvittiin lisätyövoimaa. Reijonen on Helanderin tavoin kouluttautunut työn ohessa leipuri-kondiittoriksi. Pienessä leipomossa moni tekee joustavasti töitä kaikissa työpisteissä. Reijosta tämä ei haittaa. Leipomotyö on tällaista toisto- ja sarjatyötä työpisteestä riippumatta. Nyt tosin minulla on ollut viime aikoina aika pakkaamovoittoista. Olen viihtynyt ja niin ovat työkaveritkin viihtyneet, pitkiä työuria on talossa useilla. Vuorotyöhönkin olen sopeutunut, onneksi puolisolla on säännöllinen päivätyö, se on perheen kannalta ehdoton ja helpottaa arjen järjestämistä, Reijonen toteaa. Noin 8500 asukkaan Nurmeksessa on väkimäärään suhteutettuna paljon leipomoalan työpaikkoja, sillä kaupungissa sijaitsee kaksi vahvaa leipomoa: Pielispakari ja Porokylän Leipomo. Se on tosi hieno juttu, että meillä on kaksi leipomoa, ne tuovat työpaikkoja ihmisille, toivottavasti jatkossakin, Reijonen sanoo. Saa olla tyytyväinen kun näillä leveysasteilla on työpaikka, sitä ei ole täällä kaikille, Helander lisää. Reijonen valittiin vuosi sitten Nurmeksen ja Lähiympäristön Elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtajaksi. Osaston jäsenten kolme suurinta työpaikkaa ovat Pielispakarin ja Porokylän Leipomon lisäksi Juuassa toimiva liemiä, kastikkeita ja keittoja valmistava Puljonki. Lisäksi alueella on muutamia muita pienempiä elintarvikealan työpaikkoja. Puheenjohtajana Reijonen haluaa kehittää osastosta aktiivisesti toimivaa, sellaista josta jäsenet kokevat saavansa vastinetta jäsenmaksulleen. Tosin omat rajoitteensa toimintaan antaa 160 jäsenen osaston pieni koko ja budjetti. Haluan, että osasto toimisi jäsenten hyväksi ja järjestäisi jäsenten toivomaa toimintaa. Syksyllä kävimme paikallisilla elokuvajuhlilla ja jatkossa on tarkoitus taas järjestää mahdollisuus käydä kesäteatterissa. Jäsenille tarkoitettujen tapahtumien lisäksi haluamme järjestää myös sellaisia tapahtumia, joihin koko perhe voi osallistua, Reijonen kertoo. Leipomoala elintarviketeollisuuden työllistävin toimiala, noin 8300 henkilöä henkilöstömäärä vähentynyt mm. toimipaikkojen sulkemisen takia alan liikevaihto on kehittynyt positiivisesti vaikka rakenteelliset muutokset ja toimintojen tehostaminen sekä automatisointi lisääntyvät, lähiruokatrendi lisännee hieman työpaikkoja pk-yritysbarometrin 2/2012 mukaan 73 % leipomoalan yrityksistä uskoi tulevan vuoden aikana henkilöstömäärän pysyvän ennallaan ja 15 % uskoi määrän kasvavan Lähde: Leipomoalan toimialaraportti, 2011, TEM ja ELY-keskus 12

13 TEKSTI: MINNA RÄSÄNEN, KUVAT: LEIPURILIITTO Voiton napannut Katri Mäkinen keskellä, hopeaa sarjassa sai Markus Kuonanoja samalta työpaikalta ja pronssin vei Tytti Tukiainen Linkosuon Leipomosta Tampereelta. Katri Mäkisen Trooppinen Henkäys -viineri. Jämsäläinen kahvileipämestari Katri Mäkinen on tuore Suomen mestari ja Vuoden Leipuri. Elosen leipomossa Jämsässä leipuri-kondiittorina työskentelevä Katri Mäkinen on päässyt unelma-ammattinsa kautta kilpailemaan useissa leipomoalan kisoissa. Olen aina tykännyt tehdä kakkuja ja leipomuksia, ja jo yläasteikäisenä ajatus kondiittorin ammatista muovautui siksi oikeaksi ammatinvalinnaksi. Ennen kondiittoriksi valmistumista hankin myös kokin paperit, mutta leipomoala oli tähtäimessä tuolloinkin, Mäkinen muistelee. Heti opiskeluidensa jälkeen Mäkinen pääsi töihin Elosen leipomoon, jossa on reilun vuoden pituista työvapaata lukuun ottamatta työskennellyt vakituisesti. Valmistuin vuonna 2000 kondiittoriksi ja menin Eloselle töihin. Tämän jälkeen olen opiskellut itselleni myös opettajan pätevyyden ja toiminut hetken opetustehtävissä Jyväskylän ammattiopistossa, mutta leipomotyöskentely vei siitäkin voiton, Mäkinen kertoo. Mäkinen on osallistunut leipomoalan SMkisoihin aiemminkin ja voittanut muun muassa konditoriasarjan mestaruuden vuonna Hän on käynyt kisaamassa myös ulkomailla. Ensimmäiset kosketukset kisaamiseen sain opiskeluaikoinani, ja hyvää menestystä tuli jo silloin. Kipinä kisaamiseen on aina päällä. Olen osallistunut moniin eri kilpailuihin, joissa oppii aina itse jotain uutta, ja saa vahvistusta omalle ammattitaidolleen, hän perustelee kilpailuhaluaan. MESTARIKSI HOITOVAPAALTA Osallistuminen Leipuriliiton lokakuussa Elintarviketeollisuusmessujen yhteydessä Tampereella järjestämien Suomen mestaruuskisojen kahvileipäsarjaan oli Mäkiselle iso henkilökohtainen haaste. Tällä hetkellä hoitovapaalla kahta pientä lasta hoitava äiti ei paljon ehtinyt harjoitella, ja työ Elosellakin keskittyy enemmän konditoriatuotteisiin, kuten kakkuihin, leivoksiin ja piiraisiin. Mäkinen myös osallistuu osaltaan leipomon tuotekehitykseen yhteistyössä muiden kanssa. Mitään rutiinia kahvileipätuotteiden valmistamiseen minulla ei ole. Taidot kyllä löytyvät, mutta kisaan lähtemisessä oli kyse myös itsensä haastamisesta ja onnistumisen tavoittelusta, Mäkinen toteaa. Aiemmissa kisoissa olen pystynyt harjoittelemaan tuotteita välillä töidenkin lomassa, koska työnantaja on suhtautunut positiivisesti ja kannustanut meitä osallistumaan ja harjoittelemaan, mutta nyt kotona lapsien kanssa harjoittelumäärät jäivät todella pieniksi, hän kertoo. Kisoissa kilpailijoiden täytyi valmistaa yksi pakollinen ja yksi vapaavalintainen tuote. Kahvileipäsarjaan elämänsä ensimmäistä kertaa osallistunut Mäkinen onnistui suorituksessaan ja voitti kahvileivän valmistuksen Suomen mestaruuden ja sai mestaruudesta itselleen myös Vuoden Leipuri -tittelin. Tuomariston määräämä tuote oli pullataikinasta tehty pullakranssi, jonka valmistusohjeet tulivat noin viikkoa ennen kisaa. Kilpailutilanteessa valmista pitää saada oikeassa ajassa ja niistä raaka-aineista, mitkä kilpailunjärjestäjä antaa. Oma vapaavalintainen tuotteeni oli nimeltään Tropiikin henkäys, joka oli trooppisella hedelmäsäilykkeellä täytetty viineri. Pyrin hakemaan omalle tuotteelleni pitkälti sellaista ulkonäköä, jota on esimerkiksi leivoksissa tai kakuissa. Viineri on totutusti aika iso kahvileipä, joten omassa kilpailutyössäni pidin huolen siitä, että tämän jälkeen jaksaa maistaa kahvipöydästä vielä muitakin herkkuja, Mäkinen kertoo. KISASSA TILAA LUOVUUDELLE Kilpailutilanteessa 12 tuomaria tarkkailee niin tuotteen valmistusta, lopullista ulkonäköä kuin myös makua. Mukavinta kisoissa oli se, että kaikki kisasimme hyvässä hengessä. Laitekapasiteetti oli esimerkiksi sellainen, että meidän täytyi pystyä sovussa sopimaan, kuka laittaa omat tuotteensa milloinkin uuniin, Mäkinen kiittelee. Pieniä epäonnistumisiakin kisaan mahtui. Jännitin oman pullakranssini kypsyyttä, koska jouduin työskentelemään sellaisen uunin kanssa, jonka toiminnasta en ollut aivan varma. Hyvin siitäkin kuitenkin selvittiin ja lopulta tulos oli hyvä. Mäkisen mielestä kilpailemisessa mukavinta on se, että saa käyttää omaa luovuuttaan. Normaalituotannossa linjan varressa ei aina pysty toteuttamaan omia ajatuksiaan, ja aina tulee sekä aika ja raha vastaan, ei pysty tekemään sellaista kuin itse haluaisi. Kisassa pystyy kehittämään sellaisia tuotteita kuin omassa mielessään on suunnitellut. Toki maine ja kunniakin on kivaa, mutta parasta on se, että pääsee kehittämään yhä hienompia ja hienompia lopputuloksia, Mäkinen päättää. SM-kisoissa ruokaleipäsarjan mestaruuden vei Timo Kyllinen ja konditoriatuotteiden ykkössijan Veli-Matti Ahvenharju. Kaikki tulokset: 13

14 TEKSTI JA KUVA: TAINA SAARINEN Tervetuloa taloon! Perehdyttäen ja opastaen kiinni uuteen työhön Kunnollisen työhön perehdyttämisen hyödyt ovat selvät. Se säästää aikaa ja rahaa, vähentää riskejä ja tutustuttaa uuden työntekijän työkavereihin ja talon tavoille. Pernod Ricardin logistiikkakeskuksessa Turussa on paneuduttu systemaattiseen perehdyttämiseen, ja tulokset näkyvät. Redjepi jatkaa paikalle P022A, kääntää viivakoodilukijan sitä kohti piip ja tieto neljän Tapio-laatikollisen siirtymisestä kyytiin menee varastokirjanpitoon. Redjepi tuntee ison hallin ja työ sujuu. Kaksi vuotta sitten aloittaessaan hän pääsi nopeasti työhön kiinni viikon perehdyttämisjaksolla. Se oli helppoa, pari päivääkin olisi riittänyt, Redjepi sanoo. Toiset oppivat nopeasti. Asioiden omaksuminen riippuu ihmisestä ja työstä, mutta Pernod Ricardilla kaikki, myös sesonkityöntekijät ja työharjoittelijat, aloittavat perehdytyksellä. Tavoitteena on oppia työmenetelmät, toimintatavat ja talon tavat. Perehdyttäjänä toimivan Jani Sirviön kokemuksen mukaan keräilyssä viikko on sopiva perehdytysaika. Dolleissa eli alusvaunujen täytössä riittää pari päivää, kuormasuunnittelussa tarvitaan useampi viikko. Perehdytyksessä edetään rauhallisesti asia kerrallaan. Ensin kierretään talo ja tutustutaan paikkoihin taukotiloja ja pukuhuoneita myöten. Kerron työstä ja näytän miten se tehdään. Sitten saa kokeilla itse. Seuraan, annan palautetta ja autan. Kun työ alkaa sujua, voi vähitellen työskennellä yksin, mutta olen koko ajan lähistöllä. Vaikka keräilykoneen ajaminen ja sen lastaaminen tukevasti on alkuun vaikeaa, Gazmen Redjepi (oik.) otti homman haltuun nopeasti. Jokaisella on aluksi kuorma huojunut kaarteissa ja onpa kaatunutkin, sanoo Jani Sirviö. Gazmen Redjepi ajaa pienikokoista trukkia muistuttavalla keräilykoneella Pernod Ricardin logistiikkakeskuksen hyllystötornien labyrintissä. Nuorimies pysähtyy keräilypaikalle P016A ja alkaa täyttää lavaa. Lähetyslista keräilykoneen näytöllä kertoo, mitä on tilattu: tuotteiden nimi ja numero, ja paljonko. Turussa sijaitseva Pernod Ricard Finlandin logistiikkakeskus on suunniteltu erityisesti alkoholijuomien kuljetukseen, jakeluun ja varastointiin. Kaikki tapahtumat ovat sähköisiä ja reaaliaikaisia. PEREHDYTTÄJÄ ON AVAINHENKILÖ Tulokkaita on aikojen alusta opastettu, mutta systemaattinen perehdyttäminen on melko uutta. Se miten perehdytetään, riippuu tietysti työn luonteesta ja vaativuudesta, sanoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jukka Mäntynen. Perehdyttämisen osaaminen ja taso on vaihdellut yrityksittäin paljon. Laatuvaatimusten noustessa on tullut välttämättömäksi järjestelmällisesti nostaa henkilöstön osaamistasoa. Perehdytyksen onnistumisen kannalta tärkein on perehdyttäjä itse, hänen persoonansa ja motivaationsa. Hänellä on oltava opastamiseen halua ja valmiuksia, ja hänen on saatava siihen riittävä koulutus. On myös hyvä olla terveen myönteinen asenne työhön ja työpaikkaansa. Siten uusi työntekijäkin saa työstä myönteisen kuvan ja aloittaminen sujuu paremmin. Koko ikänsä joukkuelajeja harrastaneelta Jani Sirviöltä yhteen hiileen puhaltaminen käy luonnostaan. Hänellä on opettajan hyvät ominaisuudet: rauhallinen luonne ja selkeä ulosanti, ja taito jäsentää ja verbalisoida. Hän 14

15 pitää opastuksessa tärkeänä rauhallisuutta ja kiireettömyyttä. Oma itsensä pitää olla ja tuoda esille sen mitä pitää itsekin tärkeänä. Ja sitten toistoja, toistoja. Sirviö on ollut Pernod Ricardilla kuusi vuotta, perehdyttäjänä nelisen vuotta. Sirviö on varastomies, ja usein paras perehdyttäjä onkin samaa työtä tekevä työtoveri. Ennen Turkuun siirtymistään hän oli työhönopastajana myös edellisessä työpaikassaan Lappeenrannan Fazerilla. Kumpikin työnantaja on kouluttanut häntä tehtävään. OMATOIMISEKSI OSAKSI TYÖYHTEISÖÄ Keräilykoneen hallinnan opettelu aloitetaan rauhallisesti ajelemalla. Keräilyyn siirrytään vähitellen. Lavan kokoaminen on itse asiassa yllättävän haastavaa, Sirviö sanoo. Sen on pysyttävä kasassa kelmutukseen asti. Vaikka harjoittelu vie aikansa, opastus nopeuttaa oppimista oleellisesti. Puhuminen, vuoropuhelu ja ääneen ajattelu auttaa. Helpoin perehdytettävä on Jani Sirviön mielestä se, joka kyselee ja kyseenalaistaa. Samalla tulee esille mitä ja millaista tietoa opastettava tarvitsee. Vaativinta on ohjata erittäin hiljaista ihmistä, mutta silloin on itse oltava skarppina. Teen esimerkiksi pistokokeita, kysäisen välillä että muistatko miten tämä meni. Perehdytys on onnistunut, kun työntekijä osaa työtehtävänsä, hahmottaa siihen liittyvät kokonaisuudet ja tuntee työyhteisön toimintaperiaatteet. Hän oppii vähitellen soveltamaan tietojaan ja taitojaan, on aktiivinen ja ottaa asioista selvää oma-aloitteisesti. Läpikäydyt asiat kuitataan yksityiskohtaiseen, parin liuskan mittaiseen perehdytysmuistilistaan, ja opastus tulee samalla dokumentoitua. Jakson lopuksi tulokas arvioi palautelomakkeella opastuksen selkeyttä, havainnollisuutta ja riittävyyttä. Palautteet menevät suoraan esimiehille, jotka käyvät ne aika ajoin perehdyttäjien kanssa läpi, ja yhdessä katsotaan, onko parannettavaa. Työntekijän motivaatio paljastuu perehtymisjaksolla. Joskus käy niinkin, että tulokas jostain syystä ei ota ohjausta ja opetusta vastaan. Taitava perehdyttäjä kokeilee silloin eri tapoja, perehdyttäjää voidaan vaihtaakin. Mikäli perehdytysjakso ei kuitenkaan onnistu, se ei todennäköisesti pääty työsuhteeseen. VASTUUSILMÄ SÄILYY PITKÄÄN Perehdyttäjä irtautuu omasta työstään perehdytyksen ajaksi. Pernod Ricardin logistiikkakeskuksessa perehdyttäjiä on kuusi. Tehtävään löytyy aina joku, vuoroja ei tarvitse vaihtaa, eikä kukaan liikaa rutinoidu opastamiseen. Jani Sirviö sanoo, että työntekijää, jonka on itse perehdyttänyt, seuraa aika pitkäänkin: onko hän omaksunut asiat, tekeekö virheitä, miten kaveri pärjää. Se heijastelee sitä, miten olen häntä opastanut. Haluaisin, että opastettava onnistuu oppimisessaan ja työssään. Olen perfektionisti, ja on kova paikka, jos ohjattava ei saa työtä kulkemaan. Pernod Ricardin uudet työntekijät ovat kokeneet perehdytyksen hyvänä asiana. Uudet otetaan Sirviön mukaan myös hyvin vastaan, esimiehet kyselevät tunnelmia pitkin perehdytysviikkoa. Meillä on periaate, että kaikki neuvovat, jokaiselta voi kysyä. Työhön perehdyttäminen ja työnopastus on ennakoivaa työsuojelua Työhön perehdyttäminen on lakisääteistä. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa riittävästi perehdyttämään työntekijän työolosuhteisiin, työvälineisiin, tuotantomenetelmiin, turvallisuuteen ja terveyteen liittyviin asioihin. Perehdytystä on annettava aloitus-, muutos- ja käyttöönottotilanteissa. Ohjausta on täydennettävä aina tarvittaessa. Perehdyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työnsä sekä siihen liittyvät odotukset. Työnopastus koskee tarvittaessa kaikkia, myös jo pitempään työssä olleita työntekijöitä esimerkiksi tehtävien vaihtuessa tai uuden koneen tai laitteen tullessa käyttöön. Perehdyttäminen ja työnopastus ovat tärkeä osa henkilöstön kehittämistä. Kyseessä on jatkuva prosessi, jota kehitetään henkilöstön ja työpaikan tarpeiden mukaan. Lähde: Työturvallisuuskeskus OSAAVA TYÖNTEKIJÄ ON KAIKKIEN ETU Työhön perehdytys on lakisääteistä. Yksi sen tavoitteista on tapaturmien välttäminen ja työstä aiheutuvien sairauksien ehkäiseminen. Ammattiliittoja kiinnostaa työturvallisuuden lisäksi myös työehtosopimusasioiden neuvottelujärjestyksestä ja työmarkkinajärjestöjen toiminnasta kertominen. Nämä kun ovat asioita, joista nimenomaan nuorten tulokkaiden tiedot ovat usein hatarat. Pernod Ricardin perehdyttäjät laativat koulutuksensa yhteydessä viime vuonna pienen Perehdyttäjän käsikirjan yhdessä työkykyvalmentajan kanssa. Mukana ovat työasennot, nostaminen, kantaminen ja muut terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Ergonomia onkin tärkeää, kun nostettavaa kertyy työpäivän mittaan kiloa. Perehdytys on yritykselle sijoitus tuottavuuteen. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna se pienentää uuden työntekijän palkkaamisen kustannuksia, kun työn oppimiseen käytettävä aika lyhenee. Kokonaisuuden hahmottaminen lisää motivaatiota. Hyvin perehdytetty työntekijä tietää oman työpanoksensa merkityksen työvaiheiden onnistumisessa. Se lienee yksi syy Pernod Ricardin työntekijöiden pieneen vaihtuvuuteen. Jani Sirviöllä on ollut vain kymmenkunta perehdytettävää neljän vuoden aikana. Vakituisia on nelisenkymmentä. Hyvä perehdytys parantaa myös työn laatua ja tuottavuutta. Pernod Ricard Finland Oy toimittaa asiakkailleen logistiikkakeskuksensa kautta vuosittain lähes 35 miljoonaa pulloa alkoholijuomia. Yritys on saanut Alkon vuotuisen Paras toimittaja -palkinnon kahtena vuonna peräkkäin. Kakkukahvit ovat aiheelliset. Arvioiden ykkösenä ovat olleet sekä luotettavimmat toimitukset ja toimitusten pienimmät virhemäärät. Jani Sirviö näkee, että kunnollinen perehdyttäminen on menestymisessä yksi suuri tekijä. Meillä työntekijät osaavat työnsä. Työnopastusmalli Valmista Opeta Kokeile taitoa Tarkasta Aluksi opetettava suunnataan tehtävään, sitten näytetään ja selitetään työ. Tämän jälkeen annetaan opetettavan tehdä työ itsenäisesti. Samalla häntä seurataan ja annetaan palautetta. Lähde: Pirnes 1984 ja Pöyhönen

16 TEKSTI JA KUVA: KAROLIINA ÖYSTILÄ Miksi työsuojeluhenkilöt kannattaa valita? Työsuojelun tarve ei katso yrityksen kokoa on työsuojeluasioissa työpaikan työntekijöiden edustaja perehtyy oma-aloitteisesti työpaikkaansa koskeviin työsuojeluasioihin osallistuu työpaikan työsuojelutarkastuksiin kiinnittää työntekijöiden huomiota työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseen on oikeutettu saamaan työnantajalta tarpeelliset tiedot tehtävän hoitamista varten on oikeutettu saamaan tehtävän edellyttämää koulutusta on oikeutettu keskeyttämään välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ sama irtisanomissuoja kuin pääluottamusmiehellä Lue lisää: Työsuojeluvaalit 2011 Arla Ingmanin Sipoon meijerissä työskentelevä Janne Nickström ehti olla vuoden pois työpaikkansa luottamustehtävistä luopuessaan pääluottamusmiehen paikasta. Nyt Nickström on ehdolla työsuojeluvaltuutetuksi, kun tehtävää nykyisin hoitava Matti Heittokangas jää pois. Tärkein tavoite on omalla toiminnalla edesauttaa työturvallisuutta ja estää työtapaturmia, Nickström sanoo. Työpaikalla on työsuojelukäytössä Työterveyslaitoksen ELMERI. Se on työympäristön arviointimenetelmä, jonka avulla selvitetään työtapojen ja työympäristön turvallisuutta sekä työssä esiintyviä kuormitustekijöitä. Olemme saaneet Elmeristä hyviä tuloksia, ja meidät on jopa palkittu työsuojelutoiminnasta. Pohjat ovat hyvät, mutta aina löytyy kehittämistä, esimerkiksi ergonomiaa voi parantaa. Myös työsuojeluorganisaation sisäiseen kouluttamiseen pitäisi panostaa. Meillä on uusi työsuojelupäällikkö, jonka kanssa haetaan yhteisiä toimintatapoja, Nickström kertoo. Laki määrää, että kaikilla vähintään 10 ihmisen työpaikoilla on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Miksi alle 10 työntekijän työpaikoissakin kannattaa Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat työpari, joiden työt tukevat toisiaan. Kuvassa Jyväskylän Valion pääluottamusmies Tarja Hietanen ja työsuojeluvaltuutettu Hannu Avonius. valinnat tehdä, vaikka laki ei siihen pakota? Työsuojelun tavoitteena on taata kaikille turvalliset ja terveelliset työolot ja pyrkiä siihen, että vahinkoja ei satu. Se tarve ei katso yrityksen kokoa. Yksikin tapaturma on liikaa, Nickström vastaa. Työsuojeluvaltuutettu Työnantaja vastaa työsuojelusta, mitä työsuojeluvaltuutettu tekee? Työsuojeluhenkilöt valittava viimeistään joulukuussa Elintarvikealan työpaikoilla on valittava työsuojeluhenkilöt marras-joulukuun aikana. Tarvittaessa vaaleilla valittavien työsuojeluhenkilöiden toimikausi on kaksi seuraavaa vuotta eli Paikallisesti voidaan sopiva myös pidemmästä, enintään neljän vuoden toimikaudesta. Laki velvoittaa, että työpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työpaikan toimihenkilöillä on oikeus halutessaan valita oma työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Valinnat on hyvä tehdä pienemmilläkin työpaikoilla, vaikka laki ei sitä vaadi. Työsuojeluvaltuutetun lisäksi työpaikalla mahdollisesti valittavien työsuojeluasiamiesten valinta puolestaan perustuu työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin, ei lakiin. Työsuojeluasiamies voidaan valita tietylle osastolle tai toimipisteeseen. Asiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti. Vähintään 20 työntekijän työpaikalla toimii lisäksi työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelimenä työsuojelutoimikunta tai muu vastaava yhteistoimintaelin. Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt yleensä toistaiseksi. Työturvallisuuskeskus ylläpitää lakisääteistä työsuojeluhenkilörekisteriä, johon työnantajan on velvollisuus ilmoittaa työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan nimettyjen ja valittujen henkilöiden yhteystiedot. Selliläisistä työsuojeluvaltuutetuista ja työsuojeluasiamiehistä on lisäksi ilmoitettava erikseen SEL:n toimistolle. Ilmoituslomakkeen voi tulostaa osoitteesta -> Tietopankki -> Lomakkeet. SEL:n ilmoituksen tekemisestä vastaa työsuojeluvaltuutetuksi valittu itse tai työpaikan pääluottamusmies. Ilmoitus pitää aina tehdä, vaikka samat henkilöt jatkaisivatkin tehtävissä. SEL on vakuuttanut vapaa-ajan matkavakuutuksella kaikki työpaikan luottamustehtävissä toimivat liiton jäsenet, mukaan lukien kaikki työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet. Vakuutuksen voimassaolo edellyttää, että valinnasta on tehty ilmoitus liittoon. Ohjeet vaalien toteuttamiseksi löytyvät Työturvallisuuskeskuksen sivuilta: tyosuojeluvaalit. SEL:n aluesihteerit neuvovat oman alueensa työpaikkojen työsuojeluvaaliasioissa. 16

17 TEKSTI: KAROLIINA ÖYSTILÄ, KUVA: MARIA BJÖRKLUND MTT:n ja PTT:n tutkimus paljastaa: Kauppa nappaa yhä isomman siivun ruuan hinnasta Kauppa lohkaisee aiempaa isomman siivun ruuan kuluttajahinnasta. Kotimaisen elintarviketeollisuuden ja maataloustuottajien osuus taas on pienentynyt. Näin kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Pellervon taloustutkimus PTT:n lokakuussa julkaisema selvitys. Sen mukaan suurimpana syynä kaupan kakun kasvuun on nopea vähittäiskauppasektorin keskittyminen ja ketjuuntuminen. Elintarvikeketjun rakenteissa on Suomessa tapahtunut viime vuosikymmenen aikana isoja muutoksia. Vähittäiskauppa on vahvistanut neuvottelu- ja ostovoimaansa, ja ottanut pitkälti ohjaukseensa koko ruuan arvoketjun. Tutkimustulokset antavat viitteitä Suomen elintarvikemarkkinoiden epätäydellisestä kilpailusta, jossa vähittäiskaupalla on selkeä ylivoima-asema suhteessa kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja maataloustuotantoon, professori Jyrki Niemi MTT:stä sanoo. KAHDEN KETJUN KAUPPA Suurten vähittäismyyntiketjujen tukeva asema perustuu niiden kokoon. Suomessa vähittäiskauppa on keskittynyt erityisen nopeaa vauhtia fuusioiden, strategisten liittoutumien ja muiden yrityskokoa suurentavien järjestelyjen kautta. Kaksi johtavaa elintarvikkeiden ja päivittäistavaratuotteiden vähittäismyyntiketjua eli S- ja K-ryhmät kasvattivat markkinaosuuttaan 55 prosentista lähes 80 prosenttiin vuosien 1990 ja 2010 välillä. Niemen mukaan epätäydellinen kilpailu ei ole kuitenkaan ainoa syy elintarvikkeiden vähittäismyyntihintojen ja tuottajahintojen välisen eron kasvamiselle. Muita syitä ovat esimerkiksi tuottavuuserot ketjun eri osissa, elintarvikehygienian tiukentuneet standardit, tukipolitiikan muutokset ja kansainvälisen kaupan vapautuminen. Myös kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut, mikä näkyy pidemmälle jalostettujen valmisruokien ja puolivalmisteiden kulutuksen kasvuna. RAVINTOLATKIN VAHVISTUVAT Kaupan asema elintarvikeketjussa suhteessa kotimaiseen raaka-ainetuotantoon ja elintarviketeollisuuteen vahvistui erityisesti luvun alussa. Kauppa rakensi liiketoimintamallinsa uusiksi ja muuttui elintarvikkeiden arvoketjun portinvartijaksi. PTT:n ekonomisti Hanna Karikallio kertoo, että vuonna 2009 kaupan ja ravintoloiden osuus ruuan kulutusmenoista oli keskimäärin 29 prosenttia, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna Osa kaupan ja ravintolapalveluiden osuuden kasvusta tosin selittyy sillä, että ravintolaruokaan käytetyt kulutusmenot ovat kasvaneet nopeammin kuin kotiin hankittavaan ruokaan käytetyt kulutusmenot. Sitä vastoin kotimaisen elintarviketeollisuuden ja maatalouden osuus on pienentynyt 2000-luvulla. Kotimaisen elintarviketeollisuuden osuus elintarvikkeiden kokonaiskulutusmenoista putosi tarkastelujakson aikana 34 prosentista noin 28 prosenttiin. Maataloustuottajille maksettava osuus oli vuonna 2009 enää noin kymmenen prosenttia, mikä on neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2000, Karikallio laskee. SUOMESSA ANKARA VEROTUS Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenoista kotiin ostettavan ruuan osuus on nykyisin noin 13 prosenttia, mikä on Keski-Euroopan maiden tasoa. Ruoka on Suomessa edelleen kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa, mikä selittyy etenkin korkealla ruuan arvonlisäverolla. Se on EUmaiden toiseksi suurin, vaikka veroprosentti on pienentynyt 17:stä 13:een. Ainoastaan Tanskassa ruokaa verotetaan Suomea kovemmin. Jyrki Niemi kuitenkin muistuttaa, että kansainvälisiä hintavertailuja ei voi täysin rinnastaa keskenään. Hintoihin vaikuttavat edelleen monet kansalliset erityispiirteet ja ruokailutottumukset. Esimerkiksi se, että arvostamme kotimaisuutta ja olemme valmiita maksamaan suomalaisista tomaateista ja kurkuista enemmän kuin ulkomaisista, nostaa tilastoissa ruuan hintatasoa Suomessa. Suomessa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet 2000-luvulla jonkin verran yleistä kuluttajahintakehitystä nopeammin. Vuodesta 2000 vuoteen 2010 ruuan hinta kallistui nimellisesti lähes 21 prosenttia. Yleinen kuluttajahintaindeksi nousi samassa ajassa runsaat 15 prosenttia. Ansiotasoon suhteutettuna ruoka on MTT:n ja PTT:n mukaan kuitenkin halventunut selvästi, sillä palkat ovat nousseet 2000-luvulla yli 45 prosenttia. Veli-Matti Kuntonen kommentoi MTT:n ja PTT:n tutkimusta blogissaan. Lue tekstistä otteita tämän lehden sivulta 7 ja kokonaan: 17

18 TEKSTI JA KUVA: MINNA RÄSÄNEN Ikääntyneillä Suomessa kaikki hyvin? SEL:n eläkeläiset ovat huolissaan Suomessa harjoitetusta julkisen sektorin supistuspolitiikasta ja vaativat parannuksia ikääntyneiden toimeentuloon. Kansantulon yhä epätasaisempi jako rikkaille kohdistuu epäoikeudenmukaisella tavalla pitkän elämäntyön matalapalkkaisissa töissä tehneisiin eläkeläisiin, jotka saavat nyt vain noin tuhannen euron kuukausieläkettä, eläkeläisten syyskuisen Koivikkorannan festareiden kannanotossa todetaan. Eläkkeiden taitettu indeksi ja elinaikakerroin supistavat eläkeläisten käytössä olevia vähäisiä tuloja. Nykyisten eläkeläisten työuran aikana heidän palkoistaan kerättyä valtavaa työeläkevarallisuutta tulee käyttää vanhuusajan Sosiaaliasiamiehen kommentti Länsi-Uudenmaan kuntien sosiaaliasiamies Birgitta Gran on useista SEL:n eläkeläisten mieltä painavista asioista samoilla linjoilla. Monet eläkeläiset joutuvat todellakin kituuttamaan liian pienellä eläkkeellä, eikä asiaa helpota se, että useimmilla heistä on ollut taloudellisesti niukkaa jo ennen eläkepäiviä. Varsinkin siinä vaiheessa, kun alkaa tarvita enemmän apua ja hoitoa, talous joutuu koetukselle, Gran toteaa. Säännöllisen kotihoidon maksut ovat tosin tuloihin suhteutettuja, mutta nykyään monet palvelut, jotka aikaisemmin sisältyivät siihen, on irrotettu erillisiksi tukipalveluiksi, joista peritään erillinen maksu, joka on kaikille sama. Lopputulos voi olla pienituloiselle kohtuuton. Lain mukaan maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Työssäni olen kuitenkin huomannut, että tätä lainkohtaa ei tunneta eikä sovelleta riittävästi. Asiakkaille ei tästä tiedoteta, puhumattakaan siitä, että viran puolesta pidettäisiin huolta siitä, että maksut eivät tule kohtuuttomiksi, huomauttaa Gran. Granin mukaan maksujen merkitys kasvaa, kun pyritään siihen, että vanhat ihmiset jäävät omaan kotiinsa asumaan monenlaisten palvelujen varassa mahdollisimman pitkään. Kun ihminen pääsee johonkin hoivapaikkaan, tämä paikka luokitellaan yhä useammin tehostetuksi palveluasumiseksi. Se kuulostaa ehkä paremmalta kuin laitoshoito, sitä perustellaan kauniisti, ja parhaassa tapauksessa todellisuus vastaa puhetta. Hyvin usein kysymys on kuitenkin lähinnä kunnan kustannusten siirtämisestä asukkaille ja kansaneläkelaitokselle, toteaa Gran. Tehostetun palveluasumisen maksuja ei säädellä laissa, ja kunnilla on käytössä hyvin vaihtelevia malleja. Asukkaille jää usein niin vähän rahaa omaan käyttöön, että heillä on vaikeuksia selvitä kaikista niistä menoista, joita ei palvelumaksuihin sisälly. Hallitusohjelmassa on kuitenkin sovittu, että yhtenäiset maksuperusteet ja minimikäyttövarat säädetään myös tehostetulle palveluasumiselle. Siinä on sovittu myös palveluja turvaavasta vanhuspalvelulaista, Gran sanoo. Eläkkeellä olevat selliläiset puhuivat Koivikkorannassa ikääntyneiden asemasta Suomessa. Terveiset viedään joulukuussa eduskuntaan kansanedustajille. köyhyyden poistamiseksi, eikä kasvattaa muhkeaa varallisuutta edelleen pörssikeinotteluun, jossa vaarana on omaisuuden häviäminen. SEL:n veteraanit vaativat, että eläkkeistä on poistettava kansaneläkkeen puolisovähennys ja eläkkeen varhennusvähennyksen vaikutus takuueläkkeeseen. Lisäksi elinaikakertoimen vaikutukset tulee arvioida uudelleen ja kohtuullistaa. Pienimpiä eläkkeitä tulee korottaa ja ylisuurille eläkkeille tulee säätää eläkekatto, eläkeläiset vaativat. Eläkeläiset ovat huolissaan myös ostovoiman heikkenemisestä. Nykyinen hintojen korotusautomaatti lisää eläkeläisten köyhyysongelmaa. Erityisesti pienituloisiin kohdistuvat veronkorotukset lisäävät asumisen ja ruuan hintaa, ja eläke ei enää tunnu riittävän mihinkään. Myös veropolitiikan suuriin linjoihin tarvitaan muutosta. Nykyinen tasaverokehitys tulee katkaista ja verotuksen suuntaa muuttaa niin, että kansantulon ylijäämä saadaan hyödyttämään koko kansaa eikä vain rikkaita ja osakkeenomistajia. Nyt kaikki ihmiset eivät pysty huolehtimaan elinkustannuksistaan pienillä eläkkeillään. Vapaa markkinatalous on tullut myös vanhuspalveluihin. Tarjolla on monenlaista ja tasoista palvelua. Laitoshoidossa on säädetty maksukatto, joka jonkun verran suojelee vanhusta riistolta hinnoittelupolitiikassa. Maksukatto tulee saada kattamaan kaikki tarjolla olevat palvelut. Tehostettuun palveluasumiseen siirtoa ei tule käyttää menetelmänä sekä heikentää vanhuspalveluiden tasoa että siirtää kustannuksia eläkeläisille ja heidän omaisilleen. SEL:n eläkeläiset haluavat, että jokaisen vanhuksen oikeus saada kunnollista ja koko maassa yhtä hyvää hoitoa turvataan lailla. Julkisille sosiaali- ja terveyspalveluille on myös saatava riittävät taloudelliset resurssit. Sosiaaliasiamies pitää olla joka kunnassa, voi olla useamman kunnan yhteinen palvelee sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon asiakkaita toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi tiedottamalla asiakkaan oikeuksista, neuvomalla asiakkaan asemasta ja oikeuksista, neuvomalla muistutuksen laatimisessa sekä raportoimalla asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittymisestä vuosittain kunnanhallitukselle 18

19 Tällä palstalla kerromme työpaikoilla tapahtuneista, todellisista ongelmatilanteista, joita selliläiset ovat hoitaneet. Tapaus voidaan esitellä myös nimettömänä. Jos sinulla on mielessäsi pieni tai iso ratkaistu juttu, kerro siitä meille: TEKSTI: MINNA RÄSÄNEN, KUVA: MARIA BJÖRKLUND Vuoden 2008 toukokuussa HK Ruokatalon Forssan tuotantolaitoksella sattui vakava työtapaturma. Timo Kaskinen lähti puhdistamaan lihamyllyä sen sammuttamisen jälkeen. Puhdistustyön yhteydessä hänen oikean kätensä keskisormi osui koneen vielä pyöriviin teriin, jolloin sormen kärki leikkaantui irti. En tiennyt, että terä pyörii vielä koneen sammuttamisen jälkeenkin, toimin niin kuin olin toiminut tilanteessa aina ennenkin, Kaskinen muistelee. Tapaturman jälkeen työpaikalla tehtiin asiaan kuuluva tapaturmatutkimus. Työpaikalla tehtiin ensin oma tapaturmatutkimus ja tämän jälkeen myös aluehallintoviraston työsuojeluyksikön tarkastaja kävi paikanpäällä ja teki selvityksen tapauksesta, kertoo SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen. Myös poliisi aloitti selvityksen pohjalta tutkinnan, jossa se päätyi siihen, että tapauksessa on tapahtunut työturvallisuusrikos ja vammantuottamus. Tämän jälkeen tapaus siirtyi syyteharkintaan syyttäjälle. SEL MUKANA ASIAN SELVITTÄMISESSÄ Työsuojeluvaltuutettu Heikki Pirinen otti työpaikalla aktiivisen otteen asian hoitamiseksi. Alusta asti oli selvää, että asiassa on tapahtunut työturvallisuusrikos, ja samaan johtopäätökseen päätyivät myös poliisi ja syyttäjä. Syyttäjä päätti lähteä syyttämään työnantajaa ensisijaisesti siitä, että työnvalvontaan liittyviä velvoitteita oli rikottu. Esimiehen olisi täytynyt olla paikalla ja sanoa Kaskiselle, ettei hän saa toimia sillä tavoin, kun hän toimi. Kaskiselle ei ollut annettu laitteesta ja sen toiminnasta tarpeeksi tietoa, ja tästä syystä laiminlyöntiä tapahtui myös työntekijän perehdytyksessä työtehtävään, Laaksonen jatkaa. Liitto oli Kaskisen apuna ja tukena koko oikeusprosessin ajan. Kaskiselle syntyi tapaturmasta vammoja, jotka vaivaavat häntä koko loppuelämän ajan. Kävimme yhdessä läpi kaikki työtapaturmasta aiheutuneet ongelmat ja näiden pohjalta rakennettiin korvausvaade, jota liiton palkkaama asianajaja lähti oikeudessa vaatimaan, Laaksonen kertoo. Liiton antama tuki asioiden selvittämisessä ja eteenpäin viemisessä oli korvaamaton apu. Ilman liittoa olisi esimerkiksi korvausvaatimusten teko jäänyt pelkästään omalle vastuulle. Olin onnekkaassa asemassa saadessani asianmukaista ja hyvää palvelua liitosta, Kaskinen kiittää. Käräjäoikeus kokoontui käsittelemään tapausta noin kaksi vuotta työtapaturman sattumisen jälkeen. SELVITETTY TAPAUS Työtapaturmasta työnantajalle isot sakot ja työntekijälle korvaukset Syyttäjä vaati rangaistusta HK:n työnjohdolle työn sekä työmenetelmiin liittyvän seuraamisvelvoitteen rikkomisesta sekä siitä, että työntekijän perehdytys häiriötekijöihin oli yrityksessä laiminlyöty. Tämän lisäksi Kaskinen esitti oikeudessa omat korvausvaatimuksensa aiheutuneesta vammasta, Laaksonen kertaa tapahtumien kulkua. Käräjäoikeus tuomitsi yrityksen sekä syytettynä olleet esimiestehtävissä toimineet henkilöt työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi Kaskisen vahingonkorvausvaatimus meni perusteiltaan läpi käräjäoikeudessa. TYÖNANTAJA VALITTI HOVIOIKEUTEEN Käräjäoikeuden tuomion jälkeen syytetyt valittivat päätöksestä hovioikeuteen, joka päätti kuitenkin jättää käräjäoikeuden tuomion voimaan. Työnantaja ja esimiehet vetosivat edelleen siihen, että he olivat toiminnassaan noudattaneet vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Heidän mielestään Kaskinen olisi tiennyt, että koneen työturvallisuusominaisuudet olivat muuttuneet ja, että hän siitä huolimatta päätti käyttää konetta, Laaksonen kertoo. Syyttäjä ja Kaskinen pysyivät hovioikeudessa kannassaan: tehtaassa esimiestehtävissä toimineet olivat tahallaan tai huolimattomuudellaan aiheuttaneet työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden ja olivat laiminlyöneet työolojen jatkuvan seurannan. Hovioikeuden päätöksen jälkeen syytetyt ilmoittivat, että he eivät valita tuomiosta korkeimpaan oikeuteen saakka. Loppujen lopuksi työnantaja joutui maksamaan työturvallisuusrikoksesta euron yhteisösakon ja molempien osapuolten oikeudenkäyntikulut, Laaksonen kertoo. Lisäksi tehtaan tuotantopäällikkö ja kaksi esimiestä tuomittiin työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistuksiin. Jokainen sai 30 päiväsakkoa, jolloin maksettavaksi tulivat 1560, 900 ja 780 euron suuruiset sakot. Oikeus myös velvoitti työnantajan, tuotantopäällikön ja esimiehet maksamaan yhteisvastuullisesti Kaskiselle 6700 euron korvaukset sormen amputaatiosta aiheutuneesta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta sekä pysyvästä toiminnallisesta ja kosmeettisesta haitasta, Laaksonen toteaa. 19

20 UUTISET KOKOSI: KAROLIINA ÖYSTILÄ, KUVA: KAROLIINA ÖYSTILÄ UUTISIA EU-parlamentti toivoo vastuullisuutta julkisiin hankintoihin Julkisia hankintoja, kuten elintarvikkeita, koskevat säännöt pitää saada yksinkertaisemmiksi, kattavammiksi ja joustavammiksi, vaatii Euroopan parlamentti. Se haluaa helpottaa pienten yritysten mahdollisuuksia tehdä tarjouksia julkisten hankintojen kilpailutuksissa. Parlamentin mielestä halvin hinta ei saisi enää määrätä, kuka sopimuksen saa. Parlamentin mukaan määräävin tekijä tulevaisuudessa pitäisi olla paras kokonaisuus, jossa huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristön hyötynäkökulmat sekä elinkaarivaikutus. Tämä koskisi erityisesti ruokaa. Europarlamentaarikoiden mukaan varsinkin sairaaloissa, vanhainkodeissa, kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavassa ruuassa tärkeysjärjestyksessä hinnan edelle menevät Euroopan parlamentin mielestä halvin hinta ei saisi määrätä, kuka sopimuksen saa. ruuan laatu ja valmistusmenetelmät. Parlamentti antoi lausuntonsa hankintaohjeista komissiolle, jonka on määrä käsitellä hankintasääntöjen uudistamista joulukuussa. Julkiset hankinnat kattavat noin 17 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, joten kyse on merkittävistä, verorahoin tehtävistä ostoista. Opas paikallisten yritysten avuksi Ruoka-Suomi on julkaissut tänä vuonna Elintarvikekilpailutuksen menestystekijät paikallisesta näkökulmasta tarkasteltuna - nimisen oppaan. Oppaan tarkoituksena on parantaa ja lisätä paikallisten elintarvikeyritysten tuotteiden käyttöä julkisissa hankinnoissa. Opas välittää tietoa sellaisista käytetyistä toimintatavoista, joilla on vaikutettu paikallisten tuotteiden mahdollisuuksiin päästä julkisen hankinnan tavarantoimittajiksi. 12-sivuinen opas on saatavilla pdf-tiedostona osoitteesta -> Oppaat ja ohjeet. SASK täytti 25 vuotta: Köyhyyttä ja ay-oikeuksien polkemista vastaan Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK vietti marraskuun alussa 25-vuotisjuhliaan. SASK:n puheenjohtaja, SEL:n liittosihteeri Henri Lindholm kuvasi juhlien avauspuheessaan järjestön elävän aktiivista nuorta aikuisuutta. SASK:iin kuuluu sen jäsenammattiliittojen kautta 1,7 miljoonaa suomalaista. Järjestöllä on hankkeita tällä hetkellä Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. SASK:n ohjelman kulmakivinä ovat järjestäytymisen tukeminen, ammattiliittojen toimintakapasiteetin vahvistaminen, neuvottelutoiminnan tukeminen ja työelämän perusoikeuksien edistäminen. Epätyypilliset työsuhteet, ylikansallisten yritysten asema lakien yläpuolella sekä globaaleiden siirtotyöläisten asema ovat SASK:n kumppaneiden toimintaympäristöä kehitysmaissa, Lindholm sanoi. Ruokaketjun uusi toimenpideohjelma korostaa yhteistyötä Maa- ja metsätalousministeriön asettama Elintarvikeketjun neuvottelukunta hyväksyi lokakuussa uuden ruokaketjun toimenpideohjelman. Sen pääsanoma on yhteistyö. Ohjelma tuo hallitusohjelman ja strategiat käytännön toimenpiteiksi, jotka kehittävät ruokaketjun kilpailukykyä. Ruokaketjun uusi toimenpideohjelma korvaa elintarviketalouden laatustrategiaohjelman. Toimenpideohjelman kolme päätavoitetta ovat: kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruuan arvostus, suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky sekä kilpailuetu. Ruokaketjun kehitystä ohjaavat arvot ovat kuluttajalähtöisyys, kilpailukyky ja vastuullisuus. Elintarvikeketjun neuvottelukunta asettaa vuosittain tarkennetut tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on kertoa kuluttajille kotimaisen ruokaketjun toimintatavoista, merkityksestä ja osaamisesta, koska kuluttajien on oltava tietoisia, että hyvä ruoka ei synny sattumalta eikä ilmaiseksi. Tietoa ruuan vastuullisuudesta ja jäljitettävyydestä pidetään suomalaisen ruuan kilpailuetuna. Suomelle pronssia Pohjoismaiden leipurikisoissa Suomen Leipuriliiton leipurimaajoukkue saavutti pronssia Pohjoismaiden välisessä leivontamaaottelussa syyskuussa Tukholmassa. Kilpailu käytiin kolmihenkisin joukkuein ja mukana olivat Suomen lisäksi Tanska, Norja ja Ruotsi. Voiton vei Ruotsi ja toisen sijan otti Norja. Kahden päivän kisan aikana leivottiin ruokaleipiä, kahvileipiä ja koristeleipiä. Suomen maajoukkueessa ruokaleivät valmisti Timo Kyllinen, kahvileivät Jari Viljamaa ja koristeleivän Katri Mäkinen. Kilpailun järjesti Ruotsin leipuriliitto Sveriges Bagare & Konditorer yhteistyökumppaneineen. 20