T a m p e r e e n k a n t a k a u p u n g i n k u l t t u u r i m a i s e m a n k e h i t y s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T a m p e r e e n k a n t a k a u p u n g i n k u l t t u u r i m a i s e m a n k e h i t y s"

Transkriptio

1 T a m p e r e e n k a n t a k a u p u n g i n k u l t t u u r i m a i s e m a n k e h i t y s Tampereen kaupunki / Yhdyskuntapalvelut / Selvitykset ja arvioinnit 2006

2 Tampere 2006 Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys / Tampereen kantakaupungin kulttuurimaiseman kehitys Tekstit: Milla Törmä Tampereen kaupunki / Yhdyskuntapalvelut / Suunnittelupalvelut / Selvitykset ja arvioinnit Taitto: Birgitta Helsing Tampereen kaupunki / Yhdyskuntapalvelut / Suunnittelupalvelut / Yleiskaavoitus

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Tampereen seudun luonnonympäristön kehitys ennen esihistoriaa Esihistoria (8000 ekr jkr.): asutus ja peltoviljely saivat alkunsa Tampereen asutuksen juuret kivikaudella (n ekr.) Pyyntikulttuuri jatkui pronssikaudella (n. 1500/ ekr.) Peltoviljely alkoi yleistyä rautakaudella (n. 500 ekr jkr.) Keskiajalla (n jkr.) asutus laajeni ja Messukylän kirkko rakennettiin Keskiajasta Tampereen kaupungin perustamiseen Harjusta kaavailtiin kaupunkia 1700-luvun alkupuolella Ryhmäkylät hajosivat ja asutus laajeni Verotus, verovapaus ja kartanot Torpparilaitos Liikkuminen, vesistöt Tampereen kaupungin perustamisesta Kyttälän alueliitokseen Tampereen perustaminen Kirkot ja seurakunnat Tammerkosken rannat ja teollisuus Keskustan puistot Keskustan ulkopuolinen alue Liikkuminen ja vesistöt Kyttälän alueliitoksesta toiseen maailmansotaan Alueliitokset Kirkot ja seurakunnat Keskustan ja sen lähialueiden muutokset Keskustan puistot Kaupungin ulkopuolinen alue lännessä Kaupungin ulkopuolinen alue idässä Liikenne ja vesistöt Tammerkoski Toisen maailmansodan jälkeinen aika luvut luku luvut luku Nimistöstä Lähteet...43

4

5 1 Johdanto 5 Tämä selvitys on osa Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitystä, joka on päivitetty ja laajennettu versio Tampereen kantakaupungin viheralueselvityksestä (1994, luonnos). Eräänä kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksen lähtökohtana on kantakaupungin maisemallisten erityispiirteiden selvittäminen kaupunkisuunnittelun taustaksi. Tähän liittyy kantakaupungin kulttuurimaiseman kehityksen tutkiminen; sen avulla voidaan hahmottaa maiseman nykyluonteeseen vaikuttaneita kehityslinjoja sekä laajempia kokonaisuuksia Tampereen kantakaupungin alueella. Kulttuurimaiseman kehitys on internetissä laajana versiona, ja kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä tiivistettynä versiona. Kulttuuriympäristö jakaantuu kolmeen osaan: rakennusperintö, arkeologinen perintö ja kulttuurimaisema. Tässä selvityksessä tarkastelun kohteena on näistä jälkimmäinen. Kulttuurimaisema muodostuu ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta. Se ilmenee peltojen raivaamisena, soiden kuivattamisena, teiden, siltojen ja rakennusten rakentamisena sekä luonnon omina muutostöinä (esim. vesirajan laskut ja nousut). Ydinkohdat Tampereen kaupungin syntyä edeltäneistä vaiheista: Tampereen luonnonmaisemaan ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat maankohoaminen, rannansiirtyminen ja vesistöhistorialliset tapahtumat Tammerkosken maisemissa oli vakiintunutta asutusta jo vuoden 1000 paikkeilla. Messukylän suurkylän syntyyn vaikuttivat vahvasti luonnonelementit: soraharjut, vesistöt sekä viljava maaperä luvulla Tampereen kantakaupungin alueella oli vauraita tiloja ja myllyjä luvulla Tammerkoskella oli markkinapaikka luvulla Tammerkosken länsirannalla oli kitulias 200 asukkaan kylä, josta Kustaa III teki kaupungin: kauppaa, teollisuutta ja käsityötä ilman merkantilismin ja ammattikuntajärjestelmän kahleita.

6 2 Tampereen seudun luonnonympäristön kehitys ennen esihistoriaa 6 Tampereen seudun peruskallio kuuluu laajempaan Fennoskandian geologiseen kilpeen, ja sen ikä liikkuu miljardeissa vuosissa. Kallioperän tärkein tapahtuma oli svekofennisen poimuvuoriston synty siihen liittyvine, alueelle tyypillisine, kivilajeineen noin miljoonaa vuotta sitten. Tohlopinjärven ympäristössä oli tulivuoritoimintaa. Tampereen maisema oli kokonaan erilainen kuin nykyisin, kunnes poimuvuoristo kului ja tasoittui miljoonan vuoden kuluessa muodostumisestaan. Vuoriston juuret voidaan edelleen nähdä maisemassa. Merkittävistä jääkausista viimeisin, Veiksel, päättyi noin vuotta sitten. Jäätikkö hävisi Tampereen alueelta noin ekr. Maaperä muodostui jääkaudella ja sen jälkeisenä aikana. Prekambrinen peruskallio hioutui paksun jäämassan alla. Harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. Pyynikinharju muodostui, kun jäätikön sisällä virtaava sulamisvesijoki kerrosti jäätiköstä irtoavat ainekset lajittuneina paikoilleen. Pyynikinharju on osa laajaa luode kaakko-suuntaista harjumuodostelmaa. Pyhäjärven luoteisrantaa myötäilevän, lounais koillis-suuntaisen harjun suunnan taas määräsi paikallinen kallioperän murrosvyöhyke. Kallioperän kiviaineksesta kerrostunut pohjamoreeni on alueen yleisin maalaji. Yoldiameren aikana (noin ekr.) vain harvassa paikassa oli maata näkyvissä. Ylimmät rantamerkit olivat metrin korkeudella. Savikot saivat syvään veteen kerrostuessaan lustorakenteen. Paljastuneen maan valtasivat ensin heinä- ja sarakasvit. Koivumetsät valtasivat Tampereen seudun noin 7000 ekr. Anculysjärven aikana (noin ekr.) vedenpinnan korkeus vaihteli maankohoamisen vuoksi metrin välillä. Alkuvaiheessaan järvi peitti alleen laajoja alueita, mutta loppuvaiheessa Näsijärvi (noin 6000 ekr.) ja Pyhäjärvi (noin 5800 ekr.) kuroutuivat siitä erilleen ja nykyisiä vesistöjä lukuun ottamatta lähes koko Tampereen alue oli kuivaa maata. Syntyneet savikot olivat homogeenisia ja rantavyöhykkeeseen muodostui runsaasti hiekkaisia ja hietaisia kerrostumia. Pyynikin etelärinteellä on edelleen nähtävissä muinaisten merien ja järvien rantapenkereitä ja -valleja.

7 7 Tampereen alue Ancylusjärven laajimman esiintymisen aikaan noin 6800 ekr. Nk. vedenkoskematon maa on merkitty mustalla. Viivoitettu alue on veden alla. (Lähde: Matisto & Virkkala 1964, 11.) Pyynikki työntyi itään kapeana, pitkänä niemenä. Messukylässä Vilusenharju oli saarena Kalevankankaan ja Hikivuoren välissä. Kaukajärvestä oli kapea vesiyhteys Kangasalan suuntaan; tästä järviyhteydestä on yhä näkyvissä pengermuodostelmia Kaukajärven ja Kangasalan Kirkkojärven välillä. Kaukajärvi syntyi kallioperässä olevaan, osittain maanjäristyksen aikaansaamaan murroslaaksoon. Kaukajärven viereinen Hikivuori on muinaisen vuorijonon kulunut juuri; äkkijyrkkä, näkyvä maamerkki. Tampereen alue Näsijärven syntyessä noin 6000 ekr. Viivoitettu alue on veden alla. (Lähde: Matisto & Virkkala 1964, 125.) Osa Näsijärven nykyisestä pohjasta oli kuivaa maata. Kaukajärven yhteys itään oli katkennut, ja sen korvasi yhteys Iidesjärven kautta länteen, Pyhäjärveen. Vuohenoja virtasi syvässä uomassa, joka oli muodostunut harjuun jo vuoden 7000 ekr. tienoilla, harjun läpi ja laski Iidesjärven itäosaan. Tammerkoski syntyi noin 3500 ekr., kun aluksi pohjoiseen laskenut Näsijärvi kallistui maankohoamisen vuoksi etelään ja uusi lasku-uoma syntyi Pyynikinharjun matalimpaan kohtaan. Iidesjärvi muodostui omaksi järvekseen noin 3000 ekr. ja peitti alleen myös järvialtaan itäpuolisen Kirkkosuon laaksoalueen. Ilmaston lämmetessä mänty syrjäytti pioneeripuun, koivun. Suotuisan ilmaston aikaan, ekr., jalot lehtipuut levisivät metsiin ja leppä yleistyi leviten etenkin vesistöjen rantamille. Kuusi saapui Tampereelle noin 2000 ekr. Lämpökauden päättyminen noin 500 ekr. aiheutti huomattavia muutoksia ekosysteemeissä. Jalot lehtipuut hävisivät melkein kokonaan. Kosteuden lisääntyessä vesistöissä oli enemmän vettä ja soistuminen kiihtyi. Järvet muuttuivat karummiksi ja humuspitoisemmiksi. Vaateliaat lämpökauden kasvit hävisivät. Tuolloin alkanut viileä ja suhteellisen kostea subatlanttinen ilmastokausi jäi pysyväksi.

8 3 Esihistoria (8000 ekr jkr.): asutus ja peltoviljely saivat alkunsa Tampereen asutuksen juuret kivikaudella (noin ekr.) Pyyntikulttuuri ei suosinut kiinteää asutusta. Ihmisen jäljet ympäristössä olivat vähäiset. Kulkeminen tapahtui vesistöjä ja harjuja pitkin. Tampereen Takahuhdin alueella kävi ihmisiä jo lähes 9000 vuotta sitten. Vainajat haudattiin maakuoppiin. Tampereen alueen asutuksen katsotaan alkaneen Suomusjärven kulttuurin (noin ekr.) varhaisvaiheessa. Asutus etsiytyi Pyhäjärven ja siihen laskevien pikkuvesien rannoille Pyyntikulttuuri jatkui pronssikaudella (noin 1500/ ekr.) Kuva: Milla Törmä Lapinrauniot ovat sisämaan järvialueilla esiintyviä röykkiöhautoja. Niiden ajoittaminen voi olla vaikeaa, jos niistä ei tehdä löytöjä. Osa lienee pronssikautisia, osa on varmasti rautakauden alkupuolelta. Pronssikaudella korostui rannikon ja sisämaan kulttuurinen ero: rannikolla alkoi maanviljelykulttuuri ja sisämaassa jatkui kivikautistyyppinen pyyntikulttuuri vesistöjen varsilla. Tampereen alueen pyyntiasutuksella oli vilkkaat yhteydet eri tahoille, länteen (merelle) ja etelään (Hämeenlinna). Lännestä tulleet maahanmuuttajat hautasivat vainajat maan pinnalle kiviröykkiöihin eli lapinraunioihin. Ne sijoitettiin näkyville paikoille merkeiksi, esim. kulkureittien varteen. Polttohautaus yleistyi pronssikauden lopulla Peltoviljely alkoi yleistyä rautakaudella (noin 500 ekr jkr.) Kalmistojen perusteella voidaan päätellä, että Tampereen seudun asutuksen keskus oli n jkr. Takahuhdin Vilusenharjun alueella. Vilusenyhteisöstä väki siirtyi harjun pohjoispuolen savimaille, jonne muodostui Takahuhdin ryhmäkylä 1200-luvulla (viimeistään 1300-luvulla). Kirkkosuonnotkon eteläpuolelle, johon muodostui lukujen taitteessa Messukylän suurkylä. Suurkylän alueella raivattiin peltoja kaskeamalla 300- luvulta ekr. lähtien.

9 9 Kulkureitit syntyivät rinnan asutuksen kanssa luonnonolosuhteiden vaikuttaessa molempien sijoittumiseen. Hiidentietä pitkin kuljettiin Hämeenlinnasta Messukylään ja Tammerkoskelle jo vuosisatojen ajan. Viikinkiajalla (noin luvuilla) peltoviljely alkoi yleistyä. Pyyntikulttuuri kattoi edelleen koko Suomen. Viljelyn ja karjanhoidon yleistyessä asutus vakiintui kauemmas veden välittömästä läheisyydestä viljelysten viereen. Karja laidunsi luonnonniityillä. Kulttuurimaisema syntyi, kun ihminen alkoi muokata luontoa tarpeidensa mukaisesti. Luonnonvarojen käyttäjästä tuli ravinnon tuottaja. Rautakauden lopulla asuttiin hirsitaloissa. Kun asutus juurtui paikalleen, siirryttiin yksittäishaudoista kyläkalmistoihin. Hautaröykkiöt olivat maansekaisia ja sijaitsivat maatalousympäristössä. Rautakauden lopulta tunnetaan myös laajoja polttokenttäkalmistoja. Kristinuskon leviämisen myötä palattiin osittain ruumishautaukseen. Lähellä asutusta sijaitseva Vilusenharjun kalmisto oli käytössä noin jkr. Rautakauden lopulla elettiin levottomia aikoja. Viikinkien ja Novgorodin ryöstö- ja hävitysmatkat ulottuivat Hämeeseen luvulla Suomi joutui keskelle lännen ja idän valtataistelua myös kirkollisessa vaikutusvallassa luvulla Suomeen tehtiin ristiretkiä. Suomi ei vielä ollut hallinnollisesti yhtenäinen alue.

10 4 Keskiajalla (noin jkr.) asutus laajeni ja Messukylän kirkko rakennettiin 10 Hallinnollisesti Tampereen kantakaupungin alue kuului Hämeen maakuntaan 1200-luvun alkupuolelta lähtien. Kun Suomi 1300-luvulla liitettiin Ruotsin valtakuntaan ja jaettiin linnalääneihin, kuului Tampereen alue Kokemäenkartanon lääniin. Tämä jaettiin kahteen kihlakuntaan, joista Tampere kuului Ylä-Satakunnan kihlakuntaan. Rajat määräytyivät liikennereittien mukaan, reitit ohjasivat asutuksen etenemistä ja eränkäyntiä luvun puolenvälin tienoilla laadittiin Ylä-Satakunnan erämaista luettelo, johon kuului muun muassa Peltolamminsara eli Peltolammi luvulla Tohloppijärven rannalla oli markkinapaikka; paikka oli suojainen ja sen vieressä yhtyivät Nokialta ja Ylöjärveltä tulevat tiet. Tavaranvaihdon lisäksi siellä käytiin käräjiä, jotka siirtyivät kirkonmäelle kristinuskon vakiinnuttua. Suurin osa Tampereesta kuului Pirkkalan pitäjään, joka mainittiin asiakirjoissa ensi kerran vuonna Pirkkalan muinaispitäjä oli ollut olemassa satoja vuosia aikaisemmin. Hallintopitäjänä Pirkkala mainittiin 1413 ja käräjäpitäjänä luvun lopulla tärkeimpiä hallintoyksiköitä olivat hallinto- ja kirkkopitäjät, jotka olivat alueeltaan melkein samat. Hengellisesti Tampere kuului 1200-luvulla syntyneeseen Pirkkalan seurakuntaan. Keskiajalla kirkko edusti sekä hengellistä yhteisöä että maallista valtaa ja hallitsi yhteiskuntaa. Kirkot sijoittuivat perinteisesti maiseman solmukohtiin eli näkyville paikoille, joille oli hyvät kulkuyhteydet teitä ja vesistöjä pitkin. Messukylä kuului kappeliseurakuntana Pirkkalaan mahdollisesti jo 1400-luvulla, jolloin Messukylän ensimmäinen kirkko tehtiin puusta. Messukylän, Takahuhdin ja Tammerkosken kylät rakensivat vaurastuttuaan uuden harmaakivikirkon, joka valmistui 1500-luvun alussa harjun etelärinteelle ja hallitsi Iidesjärvi Kaukajärvi -laakson maisemakuvaa. Harjun päällä kulki tie, ja etelärinne oli ilmastoltaan suotuisa. Ajalle tyypillisesti kalmistot ja kirkot sijaitsivat asutuksesta erillään. Sakariston päädyn ulkokoristelu liitti kirkon tyyliltään Satakunnan muihin kirkkoihin.

11 11 Asutus vakiintui ja laajeni. Tammerkosken seudun luontaiset liikenteelliset, kaupalliset ja viljelykselliset edellytykset tekivät alueesta jo muinaisina aikoina yhden seutukuntansa pääkylistä. Tammerkoski mainittiin ensi kerran asiakirjoissa 1405 Kosken nimellä. Tammerkosken kannas oli jo keskiajalta lähtien tunnettu mylly- ja markkinapaikka. Tammerkosken yli kulki lauttayhteys Ratinanniemessä ja keskisuvantoon rakennettiin silta jo keskiajalla. Takahuhdin ja Messukylän kylät olivat Pirkkalan pitäjän varakkaimmat. Messukyläläiset isännät toimivat luvuilla lautamiehinä käräjillä. Harjuntaustan, eli nykyisen Lielahden, alueella harjoitettiin maanviljelystä ja karjanhoitoa ainakin jo 1400-luvulla muutamilla tiloilla (mm. Niemi ja Lielahti). Pyynti ja kaskiviljely vähentyivät. Heinää kerättiin niityiltä ja soilta. Karjaa pidettiin pääasiassa sen tuottaman lannan vuoksi luvulle saakka maantiet pysyivät ratsupolkuina. Keskiajalla lienee raivattu Tammerkosken kautta kulkeva tie, joka yhdisti Porin ja Ylä-Satakunnan toisiinsa ja toimi näin Pohjois-Hämeen ja Satakunnan tiestön runkona. Etelästä Tammerkosken seudulle johtava tie oli jo 1500-luvulla varustettu kestikievarein. Näsijärvestä tuli maakunnallisen liikenteen keskusväylä luvulla Iidesjärven vesipinta oli nykyistä merkittävämpi: tarinoiden mukaan järvi ulottui Kirkkosuonpainanteeseen saakka ja sille saavuttiin kirkkoveneillä.

12 5 Keskiajasta Tampereen kaupungin perustamiseen Harjusta kaavailtiin kaupunkia luvun alkupuolella 1500-luvun puolivälin verotietojen mukaan asutus keskittyi Pyhäjärven tuntumaan sekä ikivanhoihin asuinpaikkoihin, Messukylään ja Takahuhtiin. Jakokunnat lännestä itään olivat Harju, Tammerkoski, Härmälä, Messukylä ja Takahuhti. Keskiajan lopulla Hyhkyn kylää käytettiin usein käräjäpaikkana luvun lopulla Tammerkoskessa oli edelleen jauhomyllyjä. Koski oli karikkoinen ja nykyistä valjastettua koskea paljon leveämpi; sen pauhu kuului pitkien matkojen päähän. Tammerkoski tunnettiin markkinapaikkana jo 1600-luvun alussa markkinat siirrettiin Tammerkosken kannakselta Harjun kankaalle (nykyiseen Epilään). Pirkkalan emäseurakunnasta eronnutta Harjun kappeliseurakuntaa kaavailtiin sen loistoaikana kaupungiksi. Markkinoilla syttynyt tulipalo aiheutti markkinoiden siirtymisen Pispalaan vuonna 1750 ja samalla Harjun merkitys väheni nopeasti. Tammerkosken seudun kartta 1600-luvulta (Kartta: D.V. Ekman; Tampereen kaupunginarkisto) Ryhmäkylät hajosivat ja asutus laajeni Kruunun verotusjärjestelmä tuki rivi- ja ryhmäkyliä. Talot sijaitsivat tiiviisti kylätontilla. Peltosarkoja kullakin talolla oli useassa paikassa. Kylät siirtyivät sarkajaon piiriin luvulla luvun maakirjoissa Pyynikki esiintyi Tammerkosken kylään kuuluvana asutuksena, jonka kaksi taloa yhdistettiin em. vuosisadan puolivälissä tilaksi, joka liitettiin Tammerkosken kartanoon 1650-luvulla

13 13 Maaseudun asutusta laajensi ja hajautti 1600-luvulla alkanut tilojen halkominen. Kylien takamaille syntyi torppia ja kylien reunoille mäkitupa-asutusta. Viljelysten yhtenäistämiseksi aloitettiin 1750-luvun jälkeen isojako. Takahuhdin ja Messukylän ryhmäkylät hajosivat, kun talot siirtyivät viljelystensä viereen. Muun muassa Rantaperkiö oli vuosisatojen ajan Hatanpään ja Tammerkosken kylien laidun- ja takamaata. Samoin Lakalaivan niityt olivat ulkoniittypalstoja metsän keskellä. Nykyinen Lentävänniemen ja Pohtolan alue oli Daniel Hallin 1766 laatiman isonjaon kartan mukaan metsä- ja peltomaata. Nimi Lentävänniemi viittaa entisajan eränkäyntiin luvun puolivälissä Aitolahti mainittiin alueen nimenä; nimi viittaa entisajan pyyntikulttuuriin, nimenomaan villipeurojen ja hirvien metsästykseen, joiden pyyntiä varten kaivettiin kuoppia ja rakennettiin aitoja. Kaukajärvi oli messukyläläisten eräjärvi. Olof Mörtin kartta Messukylän alueesta Pellonraivaus oli lännessä edennyt melkein nykyiseen Nekalaan asti, pohjoisessa rajana oli kirkkosuo, idässä nykyinen Viialantie ja etelässä Vihioja. Metsäalueet olivat yhtenäisiä lukuun ottamatta muutamia niihin raivattuja peltoja. Kirkkosuo oli niittynä. Peltoja ryhdyttiin laajentamaan itään, missä maaperä oli otollista eikä maastollisia esteitä ollut Tuomioasiakirjassa Vuohensilta mainittiin siltana, mutta se lienee ollut olemassa paljon aikaisemmin. Vuohensillanoja antoi myöhemmin nimen Vuohenojan kaupunginosalle

14 Verotus, verovapaus ja kartanot Kartano ei ole juridinen tai kameraalitermi, joten yksiselitteisen määritelmän antaminen ei ole helppoa. Osa Suomen kartanoista pohjautuu keskiaikaisiin suurmiestaloihin, osa syntyi myöhemmin, kun talonpoikaistaloja tai kokonaisia kyliä ostettiin tai yhdistettiin. Kolmantena ryhmänä olivat ruotujakolaitoksen sotilasvirkatalot luvun puolivälissä ratsupalvelukseen ilmoittautunut talonpoika korotettiin rälssimieheksi ja hän sai verovapauden tilaansa, jota alettiin kutsua ratsutilaksi eli rustholliksi. Kruunu sai näin kipeästi tarvitsemiaan ratsusotilaita. Rälssi tarkoittaa erivapautta (pääasiassa verovapautta), joka jakautuu hengelliseen ja maalliseen rälssiin. Hengellisessä rälssissä kirkon maat ja rakennukset saivat verovapauden, jonka lopetti uskonpuhdistus. Maallisessa rälssissä maallinen ylimystö sai verovapauden. Säteri oli rälssille kuuluva ratsutila. Suomessa rälssisäterit sijaitsivat pääosin rannikolla, joitakin oli hämäläisten vanhoilla asuinalueilla. Edellä kuvattua veroetuusjärjestelmää kehitettiin eri muodoissaan vuosisatojen ajan luvun puolivälissä keskiaikaisesta rälssistä erottui ns. aateli. Säterivapaus vahvistettiin 1561, jolloin aatelismiehet saivat verovapauden yhdelle, vapaaherrat kahdelle ja kreivit kolmelle talolle. Edellytyksenä oli maanviljelyn harjoittaminen sekä rakennusten kunnossapito niin, että päärakennus oli edustava asuinkartano luvut olivat jatkuvaa sotimisen aikaa. Miestappioiden sekä verorasitusten seurauksena monia talonpoikaistiloja jäi autioiksi. Jos tila ei kolmena peräkkäisenä vuotena maksanut veroja, se merkittiin veroluetteloon autioksi. Koska kruunun kiinnostus kohdistui vain saataviin verotuloihin, sille oli samantekevää oliko tila asuttu vai asumaton. Moni varakas naapuri otti verot maksaakseen saaden näin hallintaoikeuden tilaan. Erityisesti 1600-luvun alkupuoliskolla syntyi suurtiloja juuri edellä kuvatunlaisten yhdistelyjen tuloksena Ensimmäiset tiedot Tammerkosken ylittävästä sillasta

15 15 Maksukyvytön talo joutui kruunun haltuun ja siitä tuli kruununtila. Kruununtiloja luovutettiin virkataloiksi, elinkautisiksi läänityksiksi tai perintönä siirtyviksi rälssitiloiksi. Aikakauden mukaisesti tiloja jaettiin ja yhdisteltiin moneen otteeseen. Talonpojat joutuivat joko aatelisten lampuodeiksi eli vuokraviljelijöiksi tai he joutuivat muuttamaan muualle. Mullistuksista kertoo jotain se seikka, että Tammerkosken rikkaimman suvun, Vainisten, talo jäi 1650-luvulla autioksi ja kruunu lahjoitti se maaherra Creutzille. Kustaa Vaasa ( ) läänitti sodissa uskollisesti palvelleille aatelisille ja aatelittomille suosikeilleen maita, joihin he saivat veronkanto-oikeuden. Läänitykset olivat mahdollisia mm. siksi, että kruunu oli uskonpuhdistuksen myötä saanut omistukseensa kirkon suuret maaomaisuudet. Juhana III antoi myös perinnöllisiä läänityksiä eli lahjoitusläänejä; aateluudesta tuli perinnöllinen Samalla aikaisempi ratsupalveluvelvollisuus poistettiin. Myös säteri voitiin periä oikeuksineen, kun niistä tuli nyt rälssi- eli allodiaalisätereitä. Kruunun taloudelliset vaikeudet aiheuttivat 1600-luvun jälkipuolella ns. reduktion, jossa tilojen vapauksia joko alennettiin tai peruutettiin kokonaan. Alennettu säteriratsutila joutui verovapauksien vastapalvelukseksi ylläpitämään rakuunaa. Tavallisen ratsutilan oli annettava ratsu korvauksetta; se kuului samaan luokkaan kuin muut talonpoikaistalot. Kun ns. neljänneksenperuutus sekä iso reduktio koskivat vain verojen, ei siis maan, palauttamista kruunulle, säilyivät syntyneet tilakokonaisuudet. Esimerkiksi Tammerkosken seudun suurtilat olivat pysyviä siihen asti, kunnes ne kukin vuorollaan liitettiin Tampereen kaupungin alueeseen. Suurtilojen muodostumiseen liittyy omistusoikeutta koskevien käsitysten muuttuminen. Perinnöllisten läänitysten myötä alkoi vahvistua se feodaalinen käsitys, että aatelilla oli saamaansa lahjoitukseen varsinainen omistusoikeus. Veroa maksavilla talonpojilla taas oli tiluksiinsa ainoastaan perinnöllinen käyttö- ja asumisoikeus. Aatelin omistusoikeutta vahvisti edelleen se, että lahjoitusmaita veronkanto-oikeuksineen voitiin ostaa ja myydä. Reduktion jälkeen edellä kuvattu ajattelutapa vankentui, sillä aateli katsoi omaisuudekseen kaiken sen mitä ei otettu kruunulle talonpojille jäi vain viljelyoikeus veronmaksua vastaan Tammerkoski seisahtui ja oli kuivilla neljän päivän ajan

16 16 Suurmies- ja talonpoikaistalojen lisäksi oli ruotujakolaitoksen sotilasvirkataloja, joita perustettiin 1684 lähtien osin kruunun maalle, osin kruunulle peruutetuille tiloille. Armeijan päällystöön kuuluvalla virkatalon haltijalla oli asumisoikeuden vastapainoksi velvollisuus ylläpitää ruotuarmeijan vakansseja ja sodan sattuessa seurata armeijaa. Virkataloja oli jokaiselle sotilasarvolle, ja ne muodostivat tärkeän lenkin kartanoiden ja talonpoikaistalojen välillä. Tammerkoski Kun Tammerkosken kylä sai markkinapaikan 1637, se sai myös kartanon. Tämä on merkityksellistä siksi, että Tampereen kaupunki tehtiin kartanosta, ei kylästä tai markkinapaikasta. Maaherra, vapaaherra Ernst Johan Creuz hankki 1600-luvulla omistukseensa kaikki Tammerkosken kylän alueella sijainneet talonpoikaistilat ja kylästä muodostui aateliskartano. Vaikka kruunu 1600-luvun reduktiossa peruutti kaikki lahjoitustilat takaisin, onnistui Creuz pitämään viisi Tammerkosken taloa, joista muodostui rälssisäteri ja kaksinkertainen ratsutila. Sellaisena se pysyi kaupungin perustamiseen asti, jolloin Tammerkosken kartano lakkasi olemasta. Luovuttaessaan maat kruunulle Boije sai siirrettyä Tammerkosken säterivapauden (eli kaksikertaisen ratsuvelvollisuuden) Hatanpäälle. Hatanpää Hatanpään ratsutila sai alkunsa Hatanpään kylän Seppänimisestä talosta. Creutz osti Hatanpään rälssiksi. Reduktiossa tila alennettiin kruunulle veroa maksavaksi tilaksi, mutta Creutzin vävy ratsumestari Ruthenhjelm teki siitä rusthollin eli ratsutilan Naapuritilasta Tauskosta tehtiin Hatanpään augmentti eli aputila, joka maksoi veronsa Hatanpään ratsun ylläpitoon luvun alkupuolella Hatanpäällä oli useita omistajia. Suomalainen aatelinen Hans Henrik Boije oli Porin rykmentin majuri, jonka virkatalo sijaitsi Kangasalla. Boije hankkii ja 1760-luvuilla omistukseensa Tammerkosken ja Hatanpään kartanot, Otavalan ratsutilan, Viinikan ja Härmälän tilat sekä lukuisia muita seudun tiloja. Boije nimitettiin mm. valtiokonttorin presidentiksi. Kruunu osti Tammerkosken kartanon maat Boijelta perustaessaan Tampereen kaupungin. Kun Hatanpään ratsutilaan yhdistettiin Otavalan ratsutila sekä Tammerkosken kartanosta siirtynyt säterivapaus, tuli Hatanpään kartanosta säterirustholli, jolla oli nelinkertainen ratsuvelvollisuus. Hatanpään kartanossa oli jo luvuilla puistoistutuksia

17 17 Kaarila Kaarilan kartano sijaitsi lähellä Pyhäjärven rantaa. Myös Kaarlelaksi kutsuttu Kaarilan ratsutila oli poikkeuksellinen siksi, että se ei ollut missään vaiheessa aatelisen omistuksessa. Kaarilan kantatila kuului 1700-luvulla Gaddin suvulle: tilan omisti kruununvouti, nimismies Jacob Gadd ja professori, taloustieteilijä Per Adrian Gadd. Kaarilaan yhdistettiin useita tiloja , mm. nykyinen Lamminpään alue, joka oli aikoinaan Hyhkyn kylän takamaata. Tampereen kaupungin omistuksessa Kaarila on ollut 1937 lähtien. Professori Gadd perusti kasvitieteellisen puutarhan kartanon maille 1700-luvun puolivälissä. Ryyti- ja hyötykasvien lisäksi puutarhassa kasvoi koristepensaita ja puita. Haihara Haiharan kartano syntyi 1872, kun tsaarin upseeri Anshelm Grahn osti vuokraamansa Ylisen vierestä Keskisen ja antoi paikalle nimen Haihara hän osti Alasen. Näin kartanon maiden pinta-alaksi tuli 340 hehtaaria (metsää 177 hehtaaria ja peltoa 81 hehtaaria). Kaupunki osti maat 1952 ja sai päärakennuksen lahjoituksena Haiharan historiallinen puutarha edusti kukoistusaikanaan 1890-luvun lopulta 1920-luvulle aikansa saksalaisvaikutteista maisematyyliä säännöllisesti kaartelevine käytäväverkostoineen ja koristeellisina kasvisommitelmineen. Tampereen seudulla ei Haiharan tapaisia kartanopuutarhoja ole alun perinkään ollut paljon, ja suurin osa olemassa olleista on ajan kuluessa tuhoutunut. Kaukajärvi Anshelm Grahnin pankinjohtajapoika Bertel Grahn osti Vehmaisista useita tiloja, joista osa oli kuulunut Hatanpään kartanolle, ja yhdisti maat Kaukajärven kartanoksi, jonka pinta-ala oli yli 600 hehtaaria. Myöhemmin kartanoon liitettiin Alasen perintötila. Päärakennus ja suuri osa maista myytiin Tampereen kaupungille

18 18 Lielahti Lielahden rustholli syntyi 1682, kun kantatila Tanilaan yhdistettiin kylän autotilat luvulla siihen yhdistettiin yksinäistiloja ja 1900-luvun alussa Niemen rustholli. Lielahden kartano siirtyi 1872 von Nottbeckin suvun omistukseen. Enqvistin selluloosatehdas sai kartanon omistukseensa Alue liitettiin Tampereeseen Rahola Raholan kantatila lahjoitettiin 1650 sotamarsalkka Wrangelille ja siitä muodostettiin säteri, josta tuli 1690-luvulla reduktion myötä rustholli. Tila autioitui, ja joutui 1700-luvun alkupuolella Gadd-suvun omistukseen ja toimi muun muassa kestikievarina ja käräjäpaikkana. Tila siirtyi 1935 Tampereen kaupungin omistukseen. Villilä 1700-luvun alussa Villilä oli ratsutila eli rustholli, joka jakaantui 1764 Ylä-Villilään (alias Ylinen alias Teeri-Villilä) ja Ala-Villilään, joka jäi aikanaan Nokian moottoritien alle. Tammerkosken itäpuolelle syntyi 1600-luvulla muutamia talonpoikaisia suurtiloja, kuten Turtosen ratsutila Iidesjärven takana sekä Turtosen itäpuolella sijainnut Vilusen ratsutila. Kartanoiden ja virkatalojen ansiosta monet maanviljelyn ja rakentamisen uudistukset levisivät, esim. peltojen ojitus yleistyi. Boije otti käyttöön uusia viljelymenetelmiä ja lajikkeita luvulla oli tapana järjestää niityille keinotekoisia tulvia patoamalla vesi, tätä kutsutaan vesittämiseksi tai paisuttamiseksi. Patorakenteiden sijaan vettä voidaan pumpata tuulimyllyn avulla ylös ja valuttaa kasteltavan alueen yli. Tampereen Hatanpään kartanossa valutettiin niittyjä tuulivoimalla 1700-luvun puolivälissä. Kaupungin istutusten esikuvina olivat kartanoiden puutarhat ja puistot, joihin istutettiin mm. jalopuita. Talonpoikaistaloissa oli korkeintaan ryytimaa. Vilja kasvoi pelloilla ja kaskissa, karja laidunsi luonnonlaitumilla

19 19 Kantakaupungin alueella toimineet kartanot Torpparilaitos Torpparilaitos oli maanvuokrausjärjestelmä. Torpparilaitos syntyi ensin kartanoihin, kun suuremmat yhtenäiset tilat syntyivät 1600-luvulla kuninkaan läänityksistä. Asutus levisi metsäalueille, kun 1700-luvun puolivälissä talonpoikaistilat kartanoiden ohella saivat antaa maata vuokralle. Torpparilaitos tyydytti aluksi tilallisten työvoimantarvetta, myöhemmin 1800-luvun loppupuolella tilattomien maantarvetta Liikkuminen, vesistöt Ensimmäinen kosken ylittänyt silta lienee sijainnut nykyisen Hämeensillan pohjoispuolella. Tämän jälkeen rakennettiin samaan paikkaan uusi silta vanhan paikalle ainakin 1730 ja Nykyinen Ratina tunnettiin 1700-luvun lopun kartassa Lauttaniemenä. Harjujaksolla kulkeva tie toimi tärkeänä postireittinä ja siltä erkani Messukylän kirkon kohdalla merkittävä sotilastie pohjoiseen. Ruotsi Suomen armeija piti tätä risteystä kokoontumispaikkanaan luvuilla luvun lopulla Tammerkosken seudun päätiet olivat niin hyvässä kunnossa, että voitiin liikkua vaunuilla. Viimeistään 1700-luvulla maaseudulla tuli hevosesta tärkein kuljettamisen työkalu ja ajamisesta yleisin matkustustapa säädettiin laissa pitäjänkokouksista, joissa päätettiin niin kirkollisista kuin maallisistakin asioista

20 20 Vielä historiallisenakin aikana Tampereen seudulla tapahtui vesistöhäiriöitä luonnon omasta vaikutuksesta luvulla Tammerkosken seisahtuessa Pyynikillä oli ns. Pispalan vieremiä, jotka olivat aiheutuneet harjun alitse, Näsijärvestä Pyhäjärveen, suotavasta vedestä. Maanalaisen veden liikkeistä on esimerkkinä Pyhäjärven rannalla Tahmelan (Pispalan) lähde. Maisemakuvapari: Tahmelan lähde 1911 ja Lähteen ympäristö on rakennettu, itse lähteen keidasmainen luonne on säilynyt. Kuva: Tampereen kaupungin kuva-arkisto Kuva: Milla Törmä

21 21 Tammerkosken itäpuolisen harjujakson viereinen laaksoväylä on geologisen arvelun mukaan joskus ollut jokireittinä Kangasalan Roineesta Pyhäjärveen. Tätä ei ole voitu kuitenkaan sitovasti todistaa. Perimätiedon mukaan Messukylän kivikirkolle on ennen kuljettu veneellä; asiasta on säilynyt erittäin vähän tietoa. Pyhäjärven suunnasta kirkolle on päässyt suhteellisen helposti, sillä aikakirjojen mukaan Pyhäjärven ja Iidesjärven välinen Otavalanjoki on ollut varsin kulkukelpoinen ja vilkasliikenteinen. Otavalan isäntä määrättiin 1609 jättämään jokeen 6.2 metriä leveä kuninkaanväylä pyydyksistä vapaaksi. Kirkkosuon yli menevän tien Iidesjärven puolella lienee ollut ruuhivalkaman jäänteitä vielä 1863, kun Iidesjärven itäpäässä Kokinmäellä eli Pullerikinmäellä raivosi tulipalo. Iidesjärven kalastuksella on ollut merkittävä arvo. Ote Kuninkaan kartastosta 1700-luvun loppuvuosilta. Liikkuminen tapahtui harjuja pitkin. Pellot näkyvät kartassa hyvin. Takahuhdissa ja Messukylässä oli tiiviit ryhmäkylät. Tammerkoskeen liittyy vielä kaksi vanhaa asiaa: Ronganoja ja kosken niskapuolen itäinen juoksu. Ronganoja näkyi vielä 1800-luvun lopun kartoissa; se laski Tammerkoskeen Myllyniemen eteläpuolella eli nykyisen Rongankadun kohdalla. Sittemmin se luotiin umpeen. Tammerkosken niskapuolella oli toinen itäisempi juoksu Naistenlahdesta Myllyniemen eteläpuolelle, myöhemmin Ronganojan suuhun. Tästä vanhasta haarauksesta käytettiin nimeä Koukkuniemen haara Tammerkosken ja Messukylän jakokuntien rajaa merkitsevä suuri viisikulmainen lohkare, Kalevankivi, tunnistettiin Kalevankankaalla aivan Tammerkosken Messukylän-maantien varressa. Toinen jakokuntien rajapaikka oli Rautaharkonmäki Niihama esiintyi asiakirjoissa järven nimenä (Nihamis Järvi) ja 1764 ulkoniittypalstan nimenä (niehame perkiö utängar). Niihamanoja on Niihama-järvestä Näsijärveen laskeva luonnonoja luvun lopusta lähtien Mustalahti Kortelahti toimii Näsijärven liikenteen satamapaikkana. Kortelahdella tarkoitetaan Mustalahden perukan toista haaraa ja nimen mukaisesti lahti on ollut ruohikkoa kasvava poukama

22 6 Tampereen kaupungin perustamisesta Kyttälän alueliitokseen Tampereen perustaminen Pappissäädyn edustaja Edner ehdotti 1770-luvun alussa kaupungin perustamista Tammerkoskelle lausuen: Luonto itse on luonut kauppalaksi ja edulliseksi kauppapaikaksi erään paikan, joka on suuren Tammerkoski-nimisen kosken äyräällä Messukylän pitäjässä. Koski on verrattavissa Norrköpingin koskeen ihanan vesiputouksensa ja asemansa sopivuuden vuoksi. Ednerin anomus jäi toteutumatta sisäpoliittisten muutosten ja osaksi kaupunkimaan hankinnan vuoksi. Tammerkosken seutu 1770-luvun vaiheilla. Kuvassa näkyy sinisellä keskustan nykyinen päätieverkosto. Pellot olivat tuolloin sijoittuneet nykyisen Hämeenpuiston ja Kalevan puistotien väliselle alueelle. Myös nykyinen Pyynikin kirkkopuisto oli peltoa (Alkuperäinen kuva: Alhonen et al 1988, 392.). Kustaa III antoi Suomenkiertueellaan 1775 määräyksen Tampereen kaupungin perustamisesta. Vieraillessaan seudulla kuningas ihaili Pyynikinharjulta avautuvia maisemia. Tampereen kaupunki perustettiin 1779 kauppapaikaksi liikennereittien yhtymäkohtaan. Kruunu lunasti Hatanpään kartanon omistajalta, H.H. Boijelta, Tammerkosken ratsusäteritilan siihen kuuluvine tiluksineen. Tammerkosken kartanon maat ja torpat kosken itäpuolella siirtyivät Hatanpään yhteyteen. Satakunnan ja Hämeen läänien raja siirrettiin Tammerkoskeen luvun asiakirjoissa Sulkavuori esiintyi myös nimissä Sulkava sekä Sulkava vuoren niittu. Sulkava eli suippo, kiilamainen viitannee vuoren muotoon Ensimmäiset asukkaat muuttivat Hervannan ensimmäiseen rakennukseen, Ryödin tilan Iso Hervanta -nimiseen torppaan isojaossa Järvensivun ratsutila jaettiin kahteen osaan, jolloin Iidesjärven eteläpuolelle muodostui Nekalan tila

23 23 Kaupungin ensimmäisen asemakaava käsitti Tammerkosken ja nykyisen Näsilinnankadun välisen osan. Vuoden 1780 Tampereen ensimmäinen Tontti- ja moisiokartta jätti Tammerkosken rannan vapaaksi ja luonnonvaraiseksi. Tonttien länsipuolella sijaitsivat viljelypalstat ja hautausmaa, jonka ohittavan tien varteen sijoittuivat kaupungin ensimmäiset yleiset istutukset. Koska kaupunkilaiset eivät istuttaneet koivuja vuoden 1813 velvoitteesta huolimatta, asian hoiti suutari Törnroos. Huonosti menestyneet puut otti hoitoonsa kaupunginfysikus Mikko Bergbom. Pyynikki oli yhteislaidunmaana. Rakentamisvaikutteet tulivat virkamiesten ja kauppiaiden mukana Ruotsista Kirkot ja seurakunnat Kuva: A. Lindström Korkeat näköalapaikat olivat suosittuja jo 1800-luvun puolivälissä, kuten oheisesta Pyynikki-vuori piirroksesta käy ilmi. Kirkollisesti Tampere kuului Messukylän emäseurakuntaan. Tampereen Vanha kirkko valmistui Siihen asti kaupunkilaiset olivat saaneet tyytyä Tammerkosken kartanon väentuvasta muodostettuun vaatimattomaan saarnahuoneeseen. Kirkon rakentamista olivat viivästyttäneet kiistat kirkon paikasta ja materiaalista sekä kaupunkilaisten yleinen köyhyys, jonka nojalla esivalta myönsi poikkeusluvan puukirkon rakentamiseen vastoin Messukylän kirkkoherran tahtoa. Tammerkosken kartanon kellarin paikalle, Kauppakadun itäiseksi päätepisteeksi, rakennettu kellotapuli hallitsi kaupungin maisemakuvaa. Messukylän vanhan kirkon kirkkomaahan haudattiin vuoteen 1860 asti. Messukylän ns. keskinen hautausmaa oli käytössä , ja se otettiin uudelleen käyttöön Tammerkosken rannat ja teollisuus Tammerkosken rannoille nousi muun muassa käsityöverstaita eli valkkeja ja kruunun viinapolttimo sekä myöhemmin tiiliruukki, paperitehdas ja sähkölaitos. Hatanpään kartano sai yksinoikeuden Tammerkosken myllyihin luvun alussa veden virtausta koskessa tehostettiin. Näsijärven rantojen talonpojat rakensivat kaupungin puoleiselle yläjuoksulle kanavan eli Teiskon ruuhen kartassa esiintyi Kaupin alueen halki Näsijärveen laskeva luonnonoja, Kaupinoja (Kaupinåja)

24 24 Kuva: P. A. Kruskopf Tampereen tunnukseksi vakiintui autonomian aikana Tammerkoski tehdasrakennuksineen. (Lähde: Pitkäranta & Rahikainen 2002, 66.) Siirtyminen agraariyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan alkoi tekstiiliteollisuuden myötä. Teollistumisen myötä kaupunkiväestön osuus kasvoi. Piippuja tuli lisää kaupunkikuvaa elävöittämään. Vuonna 1820 James Finlayson perusti puuvillateollisuuden tehdasalueen Tammerkosken yläjuoksun länsipuolelle. Tampere sai vapaakaupunkioikeudet 1821, eli teollisuudenharjoittajat saivat tuoda tullitta maahan tarvitsemiaan raaka-aineita ja koneita. Vapaakaupunkioikeudet vahvistettiin uudelleen 1855, ja ne päättyivät Finlaysonin alueelle valmistui 1837 lajissaan Suomen ensimmäinen nykyaikainen tehdasrakennus, Vanha tehdas eli Kuusivooninkinen. Korkea, valkeaseinäinen rakennus hallitsi kaupunkikuvaa. Tammerkosken itärannalla olivat Hatanpään kartanon mylly, vesisaha ja kartanon valimo. Teollisuus keskittyi kosken molemmille rannoille, kun 1840-luvulla aloitettiin Tampellan tehdasalueen rakentaminen pienestä masuunista. Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy, joka myöhemmin nimettiin Tampellaksi, sai alkunsa kun kartanon valimo ja pellavatehdas yhdistyivät. Tampella oli Finlaysonin ohella merkittävä osa suomalaisen teollistumisen historiaa; tehtaan tuotantoon ovat kuuluneet muun muassa kankaat, moottorit, kattilat, höyryveturit ja paperikoneet. Tampereen 5. ympäristökartta vuodelta Järvet (sininen) ja pellot (keltainen) luovat avointa maisematilaa. Muut osat eli metsät (tummanvihreä), niityt (vaaleanvihreä) sekä asutus ja tiestö (punainen) edustavat tässä suljettua maisematilaa. Messukylän ryhmäkylä on jo hajonnut, samoin Takahuhdin osittain (Alkuperäinen karttalähde: Tampereen kaupunginarkisto) Puinen kaarisilta valmistui Tammerkosken yli melkein nykyisen Hämeensillan paikalle

25 Keskustan puistot Perusta keskustan puistoille luotiin Carl Ludwig Engelin toimesta, joka laati ehdotuksen Tampereen uudeksi asemakaavaksi Esplanadi, nykyinen Hämeenpuisto, esitettiin ensimmäisen kerran 36 metrin levyisenä. Esplanadi toimi palokujanteena erottaen kaupungin vanhan ja uuden osan toisistaan. Siitä länteen erkautuva puistoalue jakoi kaupungin uuden osan kahtia. Lähialueiden luonnonkauneutta ruvettiin vaalimaan. Vuonna 1830 Pyynikki määrättiin kansanpuistoksi ja hakkuut kiellettiin; halkojen ja katajien otto oli sallittua. Tampereen kirkkopuisto, nykyinen Vanhan kirjastotalon puisto, sai alkunsa 1835, kun kirkon tontille haluttiin perustaa promenadi, yleinen kävelypaikka. Apteekkari Tennberg istutti alueelle vaahteroita. Proviisori sai koko koskenrannan puutarhakseen lääkekasvien viljelyä varten. Kaupungin väkiluku kasvoi. Vuoden 1865 keskustan tulipalon jälkeen laadittiin järjestyksessä kolmas asemakaava Edelfeltin toimesta Sen lisäksi, että Esplanadi levennettiin sen nykyiseen mittaan, 60 metriin, kaavassa esitettiin muita puistokatuja tulipalojen leviämisen estämiseksi. Samana vuonna hyväksyttiin Amurin kaupunginosan, Suomen ensimmäisen työläiskaupunginosan, asemakaava. Tampereen keskustan asemakaava vuodelta 1868 (Kuva: Tampereen kaupungin museot). Vuonna 1861 porvaristo valitsi kaunistusjohtokunnan, jonka tehtävän oli hoitaa kaupungin rakennukset, istutukset ja tarvittavat kaunistukset. Kaupungin puistotoimi sai alkunsa 1874, kun kaupungin palvelukseen otettiin puutarhuriksi Karl Johan Gauffi in hoitamaan kaupungin yleisiä istutuksia. Palkkauksen mahdollisti siirtymä työvelvoitteista rahaveroon, jolloin voitiin palkata työvoimaa tekemään kaupungin tärkeitä yleisiä töitä. Gauffi nin töihin kuului muun muassa Aleksanterin kirkkopuisto (nykyinen Pyynikin kirkkopuisto) luku Teollinen toiminta alkoi Pyynikillä Pyynikille rakennettiin Haulitorni, joka 1900-luvun alussa siirrettiin Pispalaan luku Viikinsaaresta tuli laivaretkien pysähdyspaikka Nykymuotoinen kunnallishallinto perustettiin asetuksella Valittiin erityinen kaunistusjohtokunta, jonka tehtävänä oli hoitaa rakennukset, istutukset ja tarvittavat koristeet Koko Tampere kuului Hämeen lääniin, sillä lääniraja siirrettiin Hämeenkyröön

26 Keskustan ulkopuolinen alue Tammerkosken itärannalla olevasta Kyttälästä alkoi kehittyä asutustaajama 1850-luvulla. Asuminen siellä perustui ns. numerotorppa-järjestelmään: torpat vuokrattiin ilman rakennusjärjestystä tai kaavaa. Ongelmia Kyttälässä riitti, oli sairauksia ja rikollisuutta. Elettiin omavaraistaloudessa. Metsien vähentyessä kaskeamisesta siirryttiin peltoviljelyyn luvun puolivälissä Iidesjärven maisemaa hallitsivat Hatanpään kartanon karjan laidunmaat ja viljapellot. Isojaon jälkeen tilukset saattoivat edelleen jäädä moniin viljelypalstoihin, joita yhdistettiin vuodesta 1848 lähtien ns. uusjaolla. Kuva: Tampereen kaupungin kuva-arkisto Nykyisen Hervannan maat olivat olleet asumatonta Messukylän talojen yhteismetsää, kunnes isojaossa vuosina pääosa maista määrättiin Viialan ratsutilan maiksi. Osa metsistä kuului Vilusen ratsutilalle. 6.6 Liikkuminen ja vesistöt Kuva: Milla Törmä Maisemakuvapari: Ratasilta Koskenniskalla ja luvun loppupuoli oli rautatien aikaa: Hämeenlinna Tampere-rata valmistui Vesireittejä kuljettiin edelleen. Tukkeja kuljetettiin Näsijärvestä Pyhäjärveen luvun jälkipuoliskolla Tammerkosken lisäksi ns. tukkiteitä pitkin, jotka rakennettiin 1863 ja Tukkiteitä pitkin tukit nostettiin koneellisesti harjun päälle, josta ne vierivät rullarataa pitkin alas. Järvien välille vaadittiin tukinuittoväylää, mutta Tammerkosken tehtaat vastustivat kosken käyttöä uittotarkoitukseen. Loppujen lopuksi Pispalan harjun läpi rakennettiin uittotunneli. Tukkiteiden käyttö loppui ja ne purettiin 1930-luvulla. Uittotunneli korvattiin uudella tunnelilla, joka jäi melko käyttämättömäksi puutavarakuljetusten siirtyessä maakuljetuksiin Kaupungin palvelukseen otettiin puutarhuri hoitamaan kaupungin yleisiä istutuksia Uusi kaupunkilaki täsmensi kaupungin maallisen hallinnon velvoitteet (mm. sosiaali- ja koulutoimi siirtyivät kirkolta kaupungille) Ensimmäinen rautatie Tampereelle valmistui. Vesireittejä kuljettiin edelleen. Keskiputouksen mylly siirtyi kaupungin omistukseen.

27 27 7 Kyttälän alueliitoksesta toiseen maailmansotaan 7.1. Alueliitokset Tampereen kaupungin nopea kehitys ja samalla voimakas väkiluvun kasvu pakottivat kaupungin myös alueelliseen kasvuun, ja 1800-luvun lopulla kaupunki laajeni alkuperäisten rajojensa ulkopuolelle. Kyttälän alue (Jussinkylä) Tammerkosken itärannalta, Messukylän puolelta, liitettiin kaupunkiin Kaupunki osti 1913 Hatanpään kartanon ja sen maat, jotka siirtyivät virallisesti kaupungin omistukseen Hatanpään maille perustettiin muun muassa Nekalan, Viinikan, Rantaperkiön, Vuohensillan, Muotialan, Härmälän ja Kissanmaan asuinalueet. Järvensivun ratsutilan alue Messukylän pitäjästä liitettiin kaupunkiin Aitolahden kunta, johon Tasanne, Kumpula ja Olkahinen kuuluivat, itsenäistyi Messukylän pitäjästä Pispala ja muut läntiset alueet Pohjois-Pirkkalan kunnasta liitettiin kaupunkiin1937. Nämä alueet liittyivät samalla myös seurakunnallisesti Tampereen yhteyteen Kirkot ja seurakunnat Finlaysonin kirkko valmistui 1879 Finlaysonin puuvillatehtaan viereen. Finlaysonin seurakuntaan kuului tuolloin melkein puolet kaupungin asukkaista. Hautaaminen siirtyi kaupungin länsipuolen hautausmaalta Kalevankankaan hautausmaalle, joka vihittiin käyttöön Tampereen Aleksanterin kirkko otettiin käyttöön 1881, jolloin Keskustorin laidalla olevaa kirkkoa alettiin kutsua Vanhaksi kirkoksi. Pispalalaiset halusivat oman kirkon, ja 1897 perustettiin Pispalan Rukoushuoneyhdistys, joka keräsi varoja kirkkoa varten. Rukoushuone valmistuikin Koska työväkeä muutti Tampereen väkimäärän kasvun vuoksi runsaasti kosken itäpuolelle 1900-luvun alussa, pitivät kirkolliset piirit uuden kirkon rakentamista välttämättömänä. Johanneksen kirkko rakennettiin vuosina Sen nimi muuttui Tuomiokirkoksi kun Tampereesta tuli piispankaupunki Messukylän vanha kirkko kävi 1800-luvun kuluessa ahtaaksi ja huonokuntoiseksi, minkä vuoksi uuden kirkon rakentamista kiirehdittiin. Vuonna 1879 purettiin sata vuotta aiemmin rakennettu puinen kellotorni vanhan kirkon itäpuolelta. Samana vuonna vihittiin käyttöön Messukylän uusi kirkko, jonka hautausmaa otettiin käyttöön Messukylän van Tammerkosken länsipuolelle yleinen vesijohto

28 28 haa kirkkoa käytettiin hevostallina ja viljavarastona vuoteen 1907 asti, jolloin sitä ryhdyttiin kunnostamaan. Entistämistyöt saatiin päätökseen 1959, jonka jälkeen kirkko palveli alkuperäisessä käytössään. Kirkonmäki säilyi pitkälle 1800-luvun lopulle asti miltei asumattomana; Messukylän asutus keskittyi vielä 1900-luvun alussa entisen suurkylän peltoaukeille Keskustan ja sen lähialueiden muutokset Tampereen kasvu alkoi 1870-luvulta ja oli kaikkein voimakkainta 1890-luvulla. 30 vuodessa sekä väkiluku että asuttu alue kasvoivat virallisten tilastojen mukaan lähes seitsemänkertaiseksi luvulla rakennettuja uusia kaupunginosia olivat Tammela ja Armonkallio sekä Kyttälän saneerauksen johdosta muodostuneet esikaupungit Järvensivu ja Pispala. Tullin alue muotoutui radan itäpuolelle. Kaupungin vanhaa rakennuskantaa purettiin uusien kivitalojen tieltä, kun kauppiaat rakennuttivat asunto- ja liiketaloja. Kuva: Tampereen kaupungin kuva-arkisto Kuva: Milla Törmä Maisemakuvapari: Näkymä Särkänniemestä keskustaan Kortelahden yli 1916 ja Aikaisemmassa kuvassa ns. Laivayhtiön talo erottuu maisemassa hyvin, sittemmin se on saanut seurakseen korkeampia rakennuksia. Kun Kyttälän numerotorppareiden vuokra-aika kului umpeen, alueella toteutettiin ruutukaava ja häädetyille asukkaille kaavoitettiin uusi alue Soukanlahden vuorilta (Armonkallio). Kyttälän ruutukaavan runkona olivat kosken yli jatkuvat Hämeenkatu ja Uudensillankatu (nykyinen Satakunnankatu). Kyttälän saneeraus ja rautatieaseman sijoittuminen kosken itäpuolelle myötävaikuttivat siihen, että Hämeenkadusta tuli pääkatu. Kyttälän asemakaavalla (F. L. Calonius 1886) oli suuri merkitys nykyiselle kaupunkikuvalle, sillä siinä Tammerkosken itäranta kaavoitettiin puistoalueeksi, esitettiin tuleva Tuomiokirkonpuisto sekä määriteltiin Hämeenkatu ja Rongankatu puistokaduiksi Pyynikin harjulle puinen näkötorni, josta ihaillaan Pyhäjärven maisemia. Nykyinen näkötorni valmistui Keskiputouksen myllyä varten tehtiin uusi rakennus, johon sijoitettiin myös kaupungin sähkölaitos. Tuotetulla sähköllä lisättiin katuvalaistusta ja valaistiin kaupungin julkisia rakennuksia. 1890

29 29 Kyttälän tilanne 1889, jolloin Ronganoja virtasi näkyvissä (Kuva: Tampereen kaupungin museot). Vuoden 1877 Tammelan ensimmäisessä asemakaavassa Tammelan puistokatu ja Tammelan ristikatu (nykyinen Väinölänkatu) jakoivat puistokatuina alueen paloturvallisuussyiden vuoksi neljään osaan. Pyynikinharjun rinteelle alkoi ilmestyä asukkaita 1800-luvun loppupuolella. Alueen itäpää osoitettiin puistoksi Pyynikin ensimmäisessä asemakaavassa 1897 ja harjun yläosat 1938 asemakaavassa luvun alkuvuosikymmeninä rakentuva Pyynikinrinteen kaupunginosa ja siihen sisältyvä Palomäentien ympäristöineen muodostivat omaleimaisen, muusta kaupungista poikkeavan kokonaisuuden. Alueen asemakaava ei noudattanut ruutukaavaa. Aleksanterintorilla (nykyinen Pyynikintori), maaseudun isännät myivät kaupunkilaisille heinää 1900-luvun alussa luvulla täytettiin Näsijärven Särkänsaaren ja mantereen väli, jolloin Särkänniemi muodostui. Niemellä ei ollut lainkaan asutusta, vaan se toimi Pyynikin ohessa kaupunkilaisten vapaa-ajanviettopaikkana. Tammerkoskesta koilliseen sijaitseva Naistenlahden alue kuului aikoinaan 1500-luvulla mainittuun Ala-Erkkilän taloon, ja se siirtyi kaupungin omistukseen samaan aikaan kuin muutkin Kyttälän 1895

30 30 maat. Alueesta käytettiin nimiä Mamsellin haka, Rautahaka ja Soukanlahden vuoret. Kun asunnottomille kyttäläläisille arvottiin alueelta tontteja, sai alue nimen Arvankallio, ja vuokranmaksun osittainen vapauttaminen aiheutti edelleen käytössä olevan nimen Armonkallio. Näsijärveen työntyvään Lapinniemeen syntyi asutusta 1900-luvun alussa. Lapin (Käpylän) kaupunginosan asemakaava valmistui Alueella oli myös pienteollisuutta luvulla Erland Litukka vuokrasi kaupungilta maata ja pystytti Tammelan vainioille viljelystensä keskelle kesäasumuksen. Litukan alueelle, joka kuului sittemmin Petsamoon, perustettiin 1900-luvun alussa koululaisten kasvitarha. Litukan siirtolapuutarha aloitti toimintansa Petsamoon valmistui keuhkotautiparantola 1915, ennen varsinaisen Petsamon kaupunginosan syntyä. Tästä kaupungin koilliskulmasta kiinnostuivat myös eräät suuret teollisuuslaitokset ja kaupunki, jotka ryhtyivät rakentamaan ja vuokraamaan 1920-luvulla työväestön asuintaloja ja tontteja. Kalevankankaalle valmistui aluesairaala Kalevanrinteessä, vastapäätä hautausmaata, sijaitsivat kaupungin venäläistä varuskuntaa varten 1914 rakennetut parakit. Kansalaissodan aikana, keväällä 1918, käytiin Kalevankankaalla Pohjoismaiden siihen asti suurin taistelu. Tammelan torpan viimeinen omistaja, Kalle Tammela, harjoitti maanviljelystä Tammelan vainioilla vielä 1930-luvulla. Nykyisen Kissanmaan alueet liitettiin Tampereeseen kahdessa osassa vuosina 1877 ja 1913, ja ne oli tarkoitettu laidun- ja asutuskäyttöön. Sekä Kissanmaan että Tammelan vainioiden alueella toimi 1900-luvulla neljä suurempaa tiilitehdasta, jotka hyödynsivät maaperän savisuutta ja harjun hiekkavaroja tuottaessaan materiaalia kaupungin rakennusteollisuudelle. Varsinainen asuntorakentaminen Kissanmaan ja Hipposkylän alueella alkoi ja luvuilla Satakunnansilta valmistui. Liikenne oli kasvussa Tampereen seurakunta erosi Messukylästä itsenäiseksi seurakunnakseen. I maailmansodan aikana rakennettiin Tammelan vainioille Hippoksen ravirata

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Tammerkoski EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Keskusta EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 003 Kaakinmaa EDUSKUNTAVAALIT

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Tampereen paikan ainutlaatuisuuksia

Tampereen paikan ainutlaatuisuuksia Tampereen paikan ainutlaatuisuuksia BaltCICA 27.4.2011 Tampere valtuustosali 1 Pälkäne-Kangasala- Tampere-Ylöjärvi saumaharjujonon muodostuminen Näsijärven-Jyväskylän jääkieleke Tampere Jäätikkökielekkeiden

Lisätiedot

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Nro Kohteen nimi Maisematilatyyppi Suositus Kehitetään kulttuurihistoriallisten arvojen ehdoilla. Avoimen maisematilan ketjumaisen kansallismaisema,

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

TKL:n linjat vuosittain Vuosi 1957

TKL:n linjat vuosittain Vuosi 1957 TKL:n linjat vuosittain Vuosi 1957 2 Lappi Hyhky 6,8 km 4 Järvensivu Rahola 12,1 km 5 Kalevankangas Pyynikki 4,7 km 6 Hippos Lamminpää 1.1. 19.5.1957 11,2 km Hipposkylä Lamminpää 20.5. 31.12.1957 12,3

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Hämäläiskylien muodostuminen, kylärakenne ja kylämaisema

Hämäläiskylien muodostuminen, kylärakenne ja kylämaisema Hämäläiskylien muodostuminen, kylärakenne ja kylämaisema 29.08.2010 Pitäjänkartta 1840. Jyväskylän yliopisto. Auli Hirvonen, maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Linnaseutu

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887

Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887 HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen keskustassa ja Keinusaaressa 1778-2014 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887 OSA D: TEEMAKARTAT

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Ilmakuva... 3 Yleiskartta... 4 Vanha asutus...

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Tampereen väestö ikäryhmittäin 2003-2004

Tampereen väestö ikäryhmittäin 2003-2004 Tampereen väestö ikäryhmittäin 2003-2004 2004 2003 Muutos 2004 (%) 0-6 13 631 13 775-144 6,7 7-15 18 522 18 515 7 9,1 16-18 6 021 5 933 88 3,0 19-24 22 122 21 607 515 10,9 25-44 60 635 60 409 226 29,9

Lisätiedot

IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I

IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I VUOTEEN 1640 PENTTI ALHONEN PENTTI PAPUNEN SEIJA SARKKI-ISOMAA JULKAISIJAT HONKAJOEN KUNTA IKAALISTEN KAUPUNKI JÄMIJÄRVEN KUNTA KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KIHNIÖN KUNTA

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Tampereen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Melua aiheuttavat toiminnot (vuoden 2011 tilanne)

Tampereen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Melua aiheuttavat toiminnot (vuoden 2011 tilanne) Liite 9, 1/5 Liite 9. Melua aiheuttavat lähteet ja toiminnot Tampereen kaupungin alueella. Tampereen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Melua aiheuttavat toiminnot (vuoden 2011 tilanne) Perustuu

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti. Alakoulu tytöt 8x80m sukkulaviesti

Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti. Alakoulu tytöt 8x80m sukkulaviesti Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti 1 Sammon koulu, Tampere 2 Pitkäjärven koulu, Kangasala 3 Hakkarin koulu, Lempäälä Alakoulu tytöt 8x80m sukkulaviesti A-sarja 1 Vatialan koulu, Kangasala 2

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 1 Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta Sisältö: Perustiedot... 1 Inventointi... 2 Kartat... 2 Kuvia...

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2012 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Putula, Hämeenkoski Kyläkävely 27.6.2012 Auli hirvonen RIITTA kinnari Putulan kyläkävely tehtiin 27.6.2012. Mukana kävelyllä oli 21 henkilöä. Pieni

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

TAMPERE Keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

TAMPERE Keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 TAMPERE Keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Sami Raninen Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä 3 Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

Liite 3 1/30. Meluntorjunnan kohdekortti: Keskustan ja Amurin pääkadut. Armonkallio, Juhannuskylä, Kyttälä, Ratina, Amuri, Kaakinmaa

Liite 3 1/30. Meluntorjunnan kohdekortti: Keskustan ja Amurin pääkadut. Armonkallio, Juhannuskylä, Kyttälä, Ratina, Amuri, Kaakinmaa Liite 3 1/30 Meluntorjunnan kohdekortti: Keskustan ja Amurin pääkadut Armonkallio, Juhannuskylä, Kyttälä, Ratina, Amuri, Kaakinmaa Kiinteistöt Meluntorjuntamahdollisuudet Ratapihankadun ja tunnelin rakentaminen

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset... 5 MUURAME 1

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt Kustantaja: Kauhavan kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Kustantaja: Tauno Syrjäsen perikunta Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartoitus... 2 Kartat... 4 Sijaintikartta...

Lisätiedot

Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti

Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti 1 Sammon koulu, Tampere 1.13,60 2 Hakkarin koulu, Lempäälä 1.20,32 3 Pitkäjärven koulu, Kangasala 1.21,98 4 Nokianvirran koulu, Nokia 1.23,02 Alakoulu tytöt

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Leipää ja sirkushuveja

Leipää ja sirkushuveja 1 Leipää ja sirkushuveja Katsaus Hakametsän maankäytön historiaan Laati nut: Saija Kouko Alueen historiasta Yleissuunnitelma-alue sijoittuu Tampereen ja Messukylän vanhalle rajalle sisältäen osia nykyisistä

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot