Porvoon sote-selvitys tukipalveluiden aseman arviointi

Transkriptio

1 Porvoon sote-selvitys tukipalveluiden aseman arviointi Porvoon kaupunki 1Copyright inspira

2 Sisällysluettelo Sisältö Sivut Yhteenveto 3-5 Yhteenveto yhtiöittämismallien tukipalveluiden taloudellisista vaikutuksista Porvoon kaupungille 6 Taustaa tukipalveluiden arvioinnille 7-8 Hankittavat tukipalvelut nykytilassa 9 Hallintopalvelukeskus Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Kiinteistöt 14 Kuljetukset 15 Muita kustannusvaikutuksia kaupungille Nykyinen palveluiden osto HUSsin liikelaitoksilta 18 Muuta huomioitavaa 19 Porvoon kaupungilta hankittujen tukipalveluiden asema jälkeen Sopimuslistaus 22 Yhtiöittämisen verovaikutusten arviointi

3 Yhteenveto: Porvoon kaupungin tukipalvelutuotanto vaatii muutoksia, jotta voi tuottaa palveluita yhteisyritykselle jatkossa Porvoon kaupungilla on käynnissä selvitystyö sote-palvelujen yhtiöittämisestä joko kaupungin kokonaan omistamaan yritykseen (100% omistus) tai perustettavaan yhteisyritykseen jonkin yksityisen toimijan kanssa. Yhtiöitettäväksi suunnitellut palvelut muodostuvat suoran valinnan palveluista eli kahdesta terveysasemasta ja suun terveydenhuollosta. Nykytilassa Porvoon kaupungin yksiköt tuottavat yhtiöitettäväksi suunnitellulle palvelukokonaisuudelle tukipalveluita. Jos yhtiöitettäväksi suunnitellut palvelut siirrettäisiin perustettavaan yhteisyritykseen, syntyisi Porvoon kaupungille riski siitä, että yhteisyritys ei lainsäädännöllisistä tai taloudellisista syistä hankkisi palveluita Porvoon kaupungin yksiköiltä. Tällöin kaupungin omaan palvelutuotantoon voisi jäädä käyttämätöntä tuotantokapasiteettia, josta voisi seurata mm. tarvetta henkilöstövähennyksiin. Porvoon kaupungin osalta merkittävimmät yhtiöittämisen tukipalveluita koskevat taloudelliset vaikutukset liittyvät kiinteistöihin (laskennalliset vuokrat 462 tuhatta euroa), Hallintopalvelukeskuksen palveluihin (noin 280 tuhatta euroa vuodessa) ja Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden palveluihin (noin 180 tuhatta euroa vuodessa). Hallintopalvelukeskus on osa kaupungin konsernihallintoa ja Liikelaitos Porvoon tilapalvelut kaupungin liikelaitoksena eivät voisi tarjota tukipalveluita pääosin yksityisomisteiselle yhteisyritykselle. Jos ko. kaupungin yksiköt yhtiöitettäisiin, voisivat ne osakeyhtiömuodossa tarjota palveluita yhteisyritykselle edellyttäen että ne ovat taloudellisesti kilpailukykyisiä ja huomioiden hankintalain rajoitukset (markkinoille myynti ei saa ylittää sidosyksikölle asetettua rajaa 5% ja euroa). Sen sijaan kaupungin 100%:sti omistamalle sote-yhtiölle Hallintopalvelukeskus (osa kaupungin konsernihallintoa) ja Liikelaitos Porvoon tilapalvelut voisivat tuottaa nykyisessä muodossaan palveluita asti. Suoran vapaan valinnan palveluiden tuottaminen on toimintaa kilpailuilla markkinoilla ja jälkeen tukipalvelut täytyisi tuottaa yhtiömuodossa ja olisi huomioitava myös hankintalain asettamat rajoitukset (5% ja euroa myyntiraja markkinoille). Tarkasteltavan palvelukokonaisuuden yhtiöittäminen aiheuttaa lisäkustannuksia arvonlisäverotuksen muodossa sekä yhtiöittämisen toteutuksessa että myös yhtiön toiminnassa. 3

4 Yhteenveto: Osa kaupungin tukipalveluhenkilökunnasta siirtyy maakunnalle vuoden 2019 alusta Osa tarkasteltavasta Porvoon kaupungin tukipalveluhenkilökunnasta siirtyy maakunnalle sote-uudistuksen yhteydessä. Voimaanpanolain 14 mukaan maakunnan palvelukseen siirtyy kunnan tukitehtäviä hoitava henkilökunta, jonka tosiasiallisista tehtävistä vähintään puolet palvelee sote-toimintoja. Arviolta näistä kahdesta yksiköstä siirtyisi noin 50 työntekijää maakunnan palvelukseen. HUS-liikelaitoksilta (HUSLAB, HUS-Apteekki, HUS-Kuvantaminen, HUS-Desiko, Hus-Logistiikka) ostettavat tukipalvelut ovat arvoltaan 2,2 MEUR vuodessa. HUSsin liikelaitokset ollaan osittain yhdistämässä HUSsin terveyspalvelutuotantoon ja ne eivät voi tuottaa palveluita pääosin yksityisesti omistetulle yhteisyritykselle. Palveluntarjoajat ovat vuoropuhelussa todenneet, että HUSsilta nykyisin ostettavat palvelut ovat korvattavissa kilpailukykyisesti muiden toimijoiden vastaavilla palveluilla. Potentiaalisten palveluntarjoajien kanssa käytyjen markkinavuoropuhelujen perusteella palveluntarjoajat ovat muuten joustavia tukipalveluiden järjestämisen suhteen, mutta pitävät tärkeänä, että yhteisyrityksen on oltava kilpailukykyinen myös hankittavien tukipalveluiden osalta. 4

5 Yhteenveto: Porvoon kaupungin tukipalvelutuotannon jatkaminen 2019 jälkeen vaatii joka tapauksessa yhtiöittämistä Kaupungin Hallintopalvelukeskuksen ja Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden mahdollisuudet myydä palveluita yhtiöitettävälle kokonaisuudelle Ennen Jälkeen Kaupungin 100% omistava yhtiö Yhteisyritys Kaupungin 100%:sti omistamalle sote-yhtiölle Hallintopalvelukeskus ja Liikelaitos Porvoon tilapalvelut voisivat tuottaa nykyisessä muodossaan palveluita asti. Nykyisissä organisointimuodoissaan Hallintopalvelukeskus ja Liikelaitos Porvoon tilapalvelut eivät voisi tarjota tukipalveluita pääosin yksityisomisteiselle yhteisyritykselle. Jos ko. kaupungin yksiköt yhtiöitettäisiin, voisivat ne osakeyhtiömuodossa tarjota palveluita yhteisyritykselle; huomioiden hankintalain rajoitukset (markkinoille myynti ei saa ylittää hankintalain sidosyksikölle asettamaa rajaa 5% ja euroa). Suoran vapaan valinnan palveluiden tuottaminen on toimintaa kilpailuilla markkinoilla. Tukipalvelut täytyisi tuottaa yhtiömuodossa aikaisintaan jälkeen ja olisi huomioitava myös hankintalain asettamat rajoitukset (5% ja euroa myyntiraja markkinoille). Pääasiassa sote-toimintoja palveleva tukitehtävähenkilöstö siirtyy kunnista maakunnan palvelukseen. Suoran vapaan valinnan palveluiden tuottaminen on toimintaa kilpailuilla markkinoilla ja jälkeen tukipalvelut täytyisi tuottaa yhtiömuodossa ja olisi huomioitava myös hankintalain asettamat rajoitukset (5% ja euroa myyntiraja markkinoille). Pääasiassa sote-toimintoja palveleva tukitehtävähenkilöstö siirtyy kunnista maakunnan palvelukseen. Sote-uudistuksen jälkeisiä vaikutuksia tukipalveluihin arvioitaessa on huomioitava, että vaikka sote-uudistus toteutuisikin nyt suunnitellussa aikataulussa, käytännössä suoran valinnan palveluiden avaaminen kilpailulle ei tapahtune juuri , sillä kuntien maakunnille siirtyvien yksiköiden yhtiöittäminen ja muut valmistelut kilpailulle vievät aikansa. Maakunnan on viimeistään yhtiöitettävä liikelaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat laissa säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita. 5

6 Yhteenveto yhtiöittämismallien tukipalveluiden taloudellisista vaikutuksista Porvoon kaupungille Viereisessä taulukossa on kuvattu karkealla tasolla kaupungille tukipalveluista aiheutuvaa (suurinta) negatiivista taloudellista vaikutusta kahden yhtiöittämisvaihtoehdon välillä 1. Kaupungin 100%:sti omistetussa sote-yhtiössä ja 2. Kaupungin vähemmistöomisteisessa (49% omistus) yhteisyrityksessä. Kaupungin 100%:sti omistama yhtiö Kaupungin 100%:sti omistama yhtiö voisi hankkia kaupungin tuottamia tukipalveluita asti kuten nykyisin (mahdolliset verovaikutukset huomioitava). Suoran vapaan valinnan palveluiden tuottaminen on toimintaa kilpailuilla markkinoilla ja jälkeen tukipalvelut täytyisi tuottaa yhtiömuodossa ja tukipalveluita tuottavan uuden osakeyhtiön olisi huomioitava myös hankintalain asettamat rajoitukset (5% ja euroa myyntiraja markkinoille). Yhtiön osakkeet siirtyisivät maakunnan omistukseen , jonka jälkeen maakunta voi kilpailuttaa palvelut. Maakunnan pitää kilpailuttaa palvelut jälkeen. Yhtiö voisi jatkaa kaupungin omistamissa tiloissa ja tämän hetkisten linjausten mukaan maakunta vuokraa kaupunkien sote-toimintojen toimitilat alkaen vähintään 3 vuoden ajaksi. Tukipalveluista kaupungille aiheutuva mahdollinen negatiivinen taloudellinen vaikutus TEUR Kaupungin omistus-% % 49 % Yhteisyritys Muut palvelut?? Vuokrat +/- 0 +/- 0? / Muut palvelut /? -660 /? Vuokrat Hallintopalvelukeskus (osa kaupungin konsernihallintoa), Liikelaitos Porvoon tilapalvelut ja Sosiaali- ja terveystoimi eivät voi tuottaa nykyisissä organisointimuodoissaan palveluita yhteisyritykselle, jolloin kaupungin tuottamien tukipalveluiden myynti yhtiöitettäväksi suunnitellulle kokonaisuudelle vähenisi 660 tuhatta euroa. Jos kaupunki ei sopeuta ko. yksiköiden kustannuspohjaa, olisi vuosittainen negatiivinen taloudellinen vaikutus kaupungille kyseinen 660 TEUR. Osakeyhtiönä palvelujen tarjoaminen yhteisyritykselle olisi mahdollista edellyttäen yhtiöiden taloudellinen kilpailukykyisyys ja hankintalain rajoitukset (5% ja euroa myyntiraja markkinoille). Jos yhteisyritys päättäisi siirtyä pois kaupungin toimitiloista, olisi vuosittainen negatiivinen vaikutus kaupungille vuokran suuruinen 462 TEUR. Läntinen terveysasema toimii kaupungin tiloissa ja sen osalta vuokra on noin 339 TEUR ja vuokrattavat tilat ovat m2. Suun terveydenhoidon maksama vuokra kaupungille 123 TEUR vuodessa. Jos yhteisyritys jatkaa toimintaa kaupungin tiloissa, on hyvä varmistaa vuokran markkinaehtoisuus. 6

7 Taustaa tukipalveluiden arvioinnille Suoran valinnan vapauden piirissä olevat palvelut Hallitus julkisti lakiluonnoksen siitä, miten asiakas voi valita palveluja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämän työn tarkastelun kohteena olevat palvelut ovat avosairaanhoito ja suunterveydenhoito, jotka ovat soteuudistuksen linjauksen mukaisesti suoran valinnan vapauden piirissä. Suoran valinnan palveluissa asiakkaalla on oikeus valita itse sosiaali- ja terveyskeskus sekä suunhoidon yksikkö koko Suomen alueelta vuodeksi kerrallaan Asiakas Työterveys Yksityinen lääkäriasema Sote-keskusten palveluita voivat tuottaa : 1) Maakunnan yhtiö 2) Yksityinen yritys 3) Kolmannen sektorin toimija kuten järjestö tai säätiö Sote-keskus Maakunnan yhtiö * Sote-keskus Yksityinen yritys Sote-keskus Järjestö tai säätiö Sote-keskusta ei ole pakko käyttää, vaan esimerkiksi työssä käyvät voivat edelleen käyttää työterveyshuollon palveluita. Vastaavasti yksityisen vakuutuksen ottajat voivat edelleen jatkaa yksityisten lääkäriasemien käyttöä. * Maakunnan yhtiö on muodostunut kunnilta siirtyneistä ja yhtiöitetyistä vastaavista toiminnoista 7

8 Taustaa tukipalveluiden arvioinnille Selvityksen taustaa Tämä selvitys on osa Porvoon kaupungin soteyhtiöittämisselvitystä. Yhtiöitettäväksi suunniteltu palvelukokonaisuus ostaa nykytilassa tukipalveluita ulkoisilta palveluntarjoajilta sekä myös Porvoon kaupungin yksiköiltä kuten Hallintopalvelukeskukselta sekä Liikelaitos Porvoon tilapalveluilta. Tässä selvityksessä on kuvattu tukipalveluiden asemaa kolmessa vaiheessa: 1) nykytilanteessa, 2) yhtiön toiminnan käynnistyttyä sekä 3) sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen Lisäksi tukipalveluiden asemaa on kommentoitu koskien kahta yhtiöittämisvaihtoehtoa: sekä kaupungin 100%:sti omistamaa yhtiötä että yhteisyritystä, jossa kaupunki on vähemmistöomistajana. Keskeisiksi tukipalveluiksi on tunnistettu seuraavat: o Laboratorio- ja kuvantamispalvelut o Välinehuolto o Potilastietojärjestelmä o Lääkkeet ja hoitotarvikkeet o Kuljetukset o Henkilöstöpalvelut o Kiinteistöpalvelut o IT-, puhelin- ja tietoliikennepalvelut o Viestintä- ja markkinointi Yhtiöitettäväksi suunniteltu palvelukokonaisuus Yhtiöitettävät palvelut koostuvat kahdesta terveysasemasta sekä suun terveydenhuollosta Yhtiöitettävän palvelukokonaisuuden toimintamenot ovat vuonna 2015 olleet noin 12 MEUR. Tämän tukipalveluita koskevan selvityksen tarkoituksena on arvioida suunnitellun sote-palveluiden yhtiöittämisen vaikutuksia Porvoon kaupungille tukipalveluiden tuotannon osalta. Tukipalveluiden tuotannon osalta mahdollinen negatiivinen vaikutus Porvoon kaupungille syntyisi tilanteessa, jossa perustettava yritys ei hankkisikaan tukipalveluita kuten esim. kiinteistöjen hoitopalveluita Porvoon kaupungilta, vaan muulta palveluntarjoajalta. Toimintamenot 1000 euroa 2015 Terveysasemat* Hammashoitolat Toimintamenot yhteensä * Sisältäen sisäiset erät, mutta ilman hoitotarvikejakelua 8

9 Hankittavat tukipalvelut nykytilassa Porvoon kaupunki Hallintopalvelukeskus Liikelaitos Porvoon tilapalvelut Toimitilat Sosiaali- ja terveystoimi Palveluostot 280 TEUR Palveluostot 180 TEUR Vuokrat 462 TEUR Työtä 7 htv (200 TEUR) HUS-Konserni Muut palveluntarjoajat HUS-Desiko HUSLAB HUS-Kuvantaminen HUS-Logistiikka HUS-Apteekki Palveluostot 2,2 MEUR Yhtiöitettäväksi suunniteltu palvelukokonaisuus 9

10 Hallintopalvelukeskus (1/2) Hallintopalvelukeskus Hallintopalvelukeskus tuottaa palveluita yhtiöitettäväksi suunniteltavalle kokonaisuudelle noin 280 tuhannella eurolla vuodessa. Tästä 80 TEUR koostuu ko. yksikön osuudesta kaupungin yhteisistä IT-kustannuksista. Hallintopalvelut 200 TEUR koostuu seuraavista tehtävistä: ICT-palvelut, palkanlaskenta, palvelussuhdeneuvonta, rekrytointi, sijaisvälitys, matkalaskut, kirjanpito, maksuliikenne, laskujen käsittely, tilinpäätös, käännöstyöt, keskitetty arkistointi ja sisäinen postitus. Hallintopalvelukeskus toimii osana kaupungin konsernihallintoa ja lähtökohtaisesti tässä organisointimuodossa ei saa myydä palveluita yksityiselle yritykselle (Kuntalaki 126 Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja Kilpailulaki 4 a luku: Kilpailun tasapuolisuuden turvaaminen julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä). Vuodesta 2019 lähtien Hallintopalvelukeskus ei voi myydä palvelujaan myöskään kaupungin 100%:sti omistamalle yhtiölle nykyisessä organisointimuodossaan. Hallintopalvelukeskuksessa selvitetään alustavasti vuonna 2017 mahdollisuutta yhtiöittää tukipalveluita. Osakeyhtiömuodossa ko. palveluita olisi mahdollista myydä yksityisen palvelutarjoajan enemmistöomisteiselle sote-yhteisyritykselle. Kaupungin sisäiset tukipalvelut talousarvio 2016 EUR 1000 Terveysasemat Suun th Yhteensä Sisäiset it-menot (työasemamaksut) Sisäiset hallintopalvelut Siivouspalvelut liikelaitokselta Erillispalvelut liikelaitokselta Laskennalliset vuokrat Yhteensä Jos hallintopalvelukeskus ei pystyisi myymään edellä kuvattuja palveluita mahdollisesti perustettavalle pääosin yksityisomisteiselle sote-yhtiölle, henkilöstövaikutukset olisivat 1-2 henkilötyövuotta. Henkilövaikutus on pienempi, koska kustannukset sisältävät mm IT-infrastruktuuria. Hallintopalvelukeskus ei voi nykyisessä organisointimuodossaan myydä palveluitaan yksityiselle yritykselle, kuten suunnitellulle yksityisen palvelutarjoajan enemmistöomisteiselle sote-yhteisyritykselle, mutta voisi myydä niitä osakeyhtiömuodossa hankintalain asettamat rajoitukset huomioiden (5% ja euroa myyntiraja markkinoille). Hallintopalvelukeskus voisi sen sijaan tuottaa nykyisessä muodossaan palveluita kaupungin 100%:sti omistamalle sote-yhtiölle asti jälkeen tukipalvelut täytyisi kuitenkin tuottaa yhtiömuodossa hankintalain asettamat rajoitukset huomioiden. Vuodesta 2019 lähtien Hallintopalvelukeskuksen on siis oltava yhtiömuodossa, mikäli se haluaa myydä palveluja kummalle tahansa yhtiömuodoista (yhteisyritys tai kaupungin 100%:sti omistama sote-yhtiö) 10

11 Hallintopalvelukeskus (2/2) Hallintopalvelukeskuksen toimintamenot tilikaudella 2015 olivat noin 4,1 MEUR, josta yhtiöitettäväksi suunniteltavalle kokonaisuudelle tarjottavat palvelut 280 TEUR muodostavat 6,8%. Uudessa hankintalaissa on kiristetty rajoja koskien sidosyksikölle sallittavaa markkinoille myyntiä siten, että yksikkö saa harjoittaa enintään 5 %:n ja enintään euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Hallintopalvelukeskuksen yhtiöitettävän kokonaisuuden palvelumyynti ylittäisi täten hankintalain 5% markkinoille myyntirajan ja siten Hallintopalvelukeskuksen täytyisi (yhtiömuodossakin) luopua noin 75 tuhannen euron myynnistä, jotta se täyttäisi hankintalain asetukset. Kaupungin sisäiset tukipalvelut talousarvio 2016 EUR 1000 Terveysasemat Suun th Yhteensä Sisäiset it-menot (työasemamaksut) Sisäiset hallintopalvelut Siivouspalvelut liikelaitokselta Erillispalvelut liikelaitokselta Laskennalliset vuokrat Yhteensä Lisäksi on huomioitava, että maakuntaan siirtyvät tukitoiminnat pienentävät Hallintopalvelukeskuksen myyntiä tuhannen euron arvosta, mikä pienentää vastaavasti markkinoille myynnin vertailupohjaa. Jos hallintopalvelukeskuksen myynnistä siirtyy maakunnalle 800 TEUR, yhtiöitettäväksi suunniteltavalle kokonaisuudelle tarjottavat palvelut 280 TEUR muodostavat 8,5% osuuden myynnistä. Tällöin yhteisyritykselle myytäviä palveluita pitäisi vähentää 115 tuhatta euroa, jotta hankintalain 5% raja ei ylittyisi. Edellä esitetty tarkastelu on tehty sillä oletuksella, ett Hallintopalvelukeskuksella ei ole muuta myyntiä markkinoille. Osakeyhtiömuodossa Hallintopalvelukeskus voisi myydä palveluita yhteisyritykselle, mutta markkinoille myynti ei saa ylittää hankintalain sidosyksikölle asettamaa rajaa 5% ja euroa. 11

12 Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut (1/2) Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut tuottavat palveluita yhtiöitettäväksi suunniteltavalle kokonaisuudelle noin 180 tuhannella eurolla vuodessa. Tämä koostuu lähes kokonaan siivouspalveluista, joiden arvo on noin 177 tuhatta euroa. Erillispalvelut liikelaitokselta (noin 5 tuhatta euroa) muodostuvat hammashoitoloiden postin kuljetuksesta. Liikelaitos Porvoon Tilapalveluiden yhtiöitettäväksi harkittavalle kokonaisuudelle tuottamat palvelut vastaavat noin 4,2 henkilön työpanosta. Oheisessa taulukossa kuvatut laskennalliset vuokrat ovat kaupungin omistaman Läntisen terveysaseman vuokria. Tilapalvelut tuottavat myös kiinteistöhoitopalvelut, mutta näissä Tilapalveluiden asiakas on toimitilajohto ja kiinteistönhoitokustannukset sisältyvät vuokraan. Liikelaitos Porvoon tilapalvelut voi myydä palveluita kaupungin 100% omistamalle sote-yhtiölle asti. Tämän jälkeen suoran valinnan palvelut ovat kilpailun piirissä ja myytävät tukipalvelut tulisi tuottaa yhtiömuodossa. Kaupungin sisäiset tukipalvelut talousarvio 2016 EUR 1000 Terveysasemat Suun th Yhteensä Sisäiset it-menot (työasemamaksut) Sisäiset hallintopalvelut Siivouspalvelut liikelaitokselta Erillispalvelut liikelaitokselta Laskennalliset vuokrat Yhteensä Liikelaitos Porvoon tilapalveluita koskevat samat rajoitukset kuin Hallintopalvelukeskusta eli sekään ei saisi myydä nykyisessä organisointimuodossaan palveluita pääasiassa yksityisomisteiselle yhteisyritykselle. Liikelaitoksen yhtiöittämistä on harkittu ja tämä mahdollistaisi palvelujen myynnin myös yhteisyritykselle, mutta myös osakeyhtiömuodossa olisi huomioitava hankintalain asettamat rajoitukset (5% ja euroa on sidosyksikön myyntiraja markkinoille). 12

13 Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut (2/2) Liikelaitos Porvoon Tilapalveluiden toimintamenot tilikaudella 2015 olivat noin 19,4 MEUR ja josta yhtiöitettäväksi suunniteltavalle kokonaisuudelle tarjottavat palvelut 180 TEUR muodostavat noin 0,9%. Uudessa hankintalaissa on kiristetty rajoja koskien sidosyksikölle sallittavaa markkinoille myyntiä siten, että yksikkö saa harjoittaa enintään 5 %:n ja enintään euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Näillä oletuksilla hankintalain esityksessä rajoitukset eivät estäisi osakeyhtiömuotoisen Porvoon tilapalveluiden palvelumyyntiä yhteisyritykselle. Kaupungin sisäiset tukipalvelut talousarvio 2016 EUR 1000 Terveysasemat Suun th Yhteensä Sisäiset it-menot (työasemamaksut) Sisäiset hallintopalvelut Siivouspalvelut liikelaitokselta Erillispalvelut liikelaitokselta Laskennalliset vuokrat Yhteensä Liikelaitos Porvoon tilapalvelut ei voi nykyisessä organisointimuodossaan myydä palveluitaan yksityiselle yritykselle, kuten suunnitellulle yksityisen palvelutarjoajan enemmistöomisteiselle sote-yhteisyritykselle, mutta voisi myydä niitä osakeyhtiömuodossa hankintalain asettamat rajoitukset huomioiden (5% ja euroa myyntiraja markkinoille). Sen sijaan kaupungin 100%:sti omistamalle sote-yhtiölle Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut voisi tuottaa nykyisessä muodossaan palveluita asti. Koska suoran vapaan valinnan palveluiden tuottaminen on toimintaa kilpailuilla markkinoilla, jälkeen tukipalvelut täytyisi kuitenkin tuottaa yhtiömuodossa hankintalain asettamat rajoitukset huomioiden. Vuodesta 2019 lähtien Porvoon Tilapalvelujen on siis oltava yhtiömuodossa, mikäli se haluaa myydä palveluja kummalle tahansa yhtiömuodoista (yhteisyritys tai kaupungin 100%:sti omistama sote-yhtiö) 13

14 Kiinteistöt Terveysasemat Läntisen terveysaseman kiinteistö on kaupungin taseessa. Läntisellä (Näsin) terveysasemalla on tehty vähän aikaa sitten tilojen peruskorjaus. Läntisen terveysaseman kiinteistön kirjanpitoarvo kaupungin taseessa oli 10,8 MEUR. Itäinen terveysasema toimii kaupungin ulkopuoliselta taholta vuokratuissa tiloissa. Jos suunniteltu yhteisyritys haluaisi käyttää muita tiloja toiminnassaan, olisi arvioitava nykyisten tilojen käyttömahdollisuuksia ja kiinnostavuutta muihin käyttötarkoituksiin. Itäisen terveysaseman vuokrasopimuksessa on kahden vuoden irtisanomisaika, joten tästä kustannuksesta voidaan irtautua viimeistään kahden kuluttua ja tarvittaessa tiloihin voitaisiin hankkia alivuokralaisia. Läntisen terveysaseman kiinteistö on kaupungin taseessa ja jos yhteisyritys siirtäisi terveysaseman toiminnan muihin tiloihin, olisi kaupungin löydettävä muuta käyttöä ko. tiloille. Läntisen terveysaseman kaupungin sisäinen vuokraveloitus on 339 TEUR vuodessa. Jos tiloihin ei löydettäisi käypää vuokraa maksavaa vuokralaista, olisi kaupungin mahdollisesti tarkasteltava alaskirjaustarvetta kiinteistön kirjanpitoarvoon kaupungin taseessa. Alaskirjauksesta seuraisi negatiivinen tulosvaikutus kaupungille. Kaupungin sisäiset tukipalvelut talousarvio 2016 EUR 1000 Terveysasemat Suun th Yhteensä Sisäiset it-menot (työasemamaksut) Sisäiset hallintopalvelut Siivouspalvelut liikelaitokselta Erillispalvelut liikelaitokselta Laskennalliset vuokrat Yhteensä Hammashoitolat Porvoon kaupungilla on hammashoitoloita viidessä paikassa: Itäinen terveysasema, Pääskytie, Lyseopuiston koulu, Myllymäen hammashoitola sekä Linnajoen koulu. Kaupungin sisäinen vuokra viiden hammashoitolan osalta on 123 TEUR. Kaupungin omistaman toimitilan vuokratason markkinaehtoisuus tarkistettava yhteisyritysrakenteeseen siirryttäessä. 14

15 Kuljetukset Yhtiöitettäväksi suunnitellun palvelukokonaisuuden käyttämät kuljetuspalvelut olivat arvoltaan noin 75 tuhatta euroa vuonna 2015 ja kuljetuspalvelut oli hankittu valtaosin yksityisiltä palveluntuottajilta. Oheisessa taulukossa esitettyjen kuljetuskustannusten lisäksi terveyspalveluiden hallinto maksaa 24 tuhatta euroa vuodessa HUS-bussikuljetuksesta, joka kuljettaa työntekijöitä Helsingistä töihin Porvooseen ja takaisin. Ko. palvelu on yhteiskäytössä HUSsin kanssa. Yhtiöitettävän palvelukokonaisuuden kuljetuskustannukset EUR Terveysasemat Suun th Yhteensä Sairaankuljetus Porvoon kaupunki / I-U pelastuslaitos LIVES OY HES ensihoito Hyvinkään alueen ensihoito Oy Ingå sjuktransport Taksikuljetukset Helsingin taksi Taxi Porvoo Vainajien kuljetukset Nyman & co begravningsbyrå Sipoon kukka- ja hautauspalvelu Posti- ja materiaalit Helsingin KTK HUS-Logistiikka Suomen Posti Oy Muut kuljetukset Kuljetusten osalta suunnitellulla yhtiöittämisellä ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta Porvoon kaupungille. Kuljetukset yhteensä

16 Muita kustannusvaikutuksia kaupungille (1/2) Sosiaali- ja terveystoimen sisäiset palvelut Osa yhtiöitettävän toiminnan tukipalveluista on sosiaali- ja terveystoimen sisällä. Tehtävät pitävät sisällään: Johtamista; nykyinen ylihoitaja/ organisaatiossa palvelupäällikkö sekä johtava lääkäri (johtavan lääkärin virkatehtävät pitäisi kuitenkin jäädä yhtiöittämisen ulkopuolelle) Toimistosihteerityötä; mm. asiakaslaskutus, tekstinkäsittely, ostolaskujen käsittely, arkistointi ja johdon sihteerityö. Laskutukseen liittyvät tehtävät ovat paljolti sidoksissa Effica-potilastietojärjestelmään. Suunnittelijatyötä; esim. raportointi, kehittämistyö, viestintä. Muu hallinnollinen työ; potilastietojärjestelmän hallinnointi, taloussuunnittelu, sopimushallinta, kilpailutukset, henkilöstöön liittyvä yhteistoiminta, turvallisuustyö, potilasasiamiestyö jne. Työmäärältään nämä tehtävät vastaavat noin seitsemää henkilötyövuotta. Jos yhden työntekijän kustannusvaikutus olisi esim. 30 TEUR vuodessa, olisi henkilöstökokonaiskustannus noin 200 TEUR. Kaupungin omalle 100%:sti omistetulle yhtiölle palvelut voidaan tuottaa nykyisellä mallilla asti, jonka jälkeen tukipalvelut täytyisi kuitenkin tuottaa yhtiömuodossa hankintalain asettamat rajoitukset huomioiden. Yhteisyrityksen kohdalla täytyy määrittää miltä osin edellä kuvatut palvelut siirtyvät yhteisyritykseen. Kaupungin yhteisyritykselle palveluita tuottavan yksikön on oltava yhtiömuodossa. Sote-uudistuksen jälkeen tukipalvelut on suoran valinnan palveluille tuotettava yhtiömuodossa ja huomioiden hankintalain rajoitukset (5% ja euroa on sidosyksikön myyntiraja markkinoille). 16

17 Muita kustannusvaikutuksia kaupungille (2/2) Potilastietojärjestelmä Potilastietojärjestelmänä Porvoon kaupunki käyttää Efficasovellusta. Jos yhteisyritys alkaisi käyttämään yksityisen sektorin kumppanin mukana tuomaa potilastietojärjestelmää, kaupungin Effica-kustannukset säilyisivät kuitenkin ennallaan sopimuksen loppuun asti. Effica tukisopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta. Viereisessä taulukossa on esitetty Effican lisenssimäärät ja vuosimaksut yhtiöitettäväksi suunnitellun kokonaisuuden osalta ja koko Porvoon kaupungin osalta Effica-lisenssejä on Piispankadun terveysasemalla 43 kpl, Näsin terveysasemalla 46 kpl ja hammashoidossa 44 kpl. Yhtiöitettäväksi suunnitellun kokonaisuuden vuotuiset Effica-nettomaksut ovat noin euroa. Muut tarvittava tukipalvelut Kun suoran valinnan piiriin kuuluvat palvelut vapautuvat jälkeen kilpailulle, vaatii kilpailuilla markkinoilla menestyminen nykyiseen toimintaan verrattuna myös uusia toimintoja. Toimiessaan kilpailuilla markkinoilla, osakeyhtiön olisi markkinoilla pärjätäkseen todennäköisesti panostettava markkinointiin ja kasvatettava markkinointikulujaan merkittävästi nykyiseltä matalalta tasolta. Effican lisenssimäärät ja vuosimaksut Osasto Lisenssimäärä Vuosimaksu (netto), EUR %-osuus Terveysasema (Piispankatu) % Terveysasema (Näsi) % Hammashoito % Terveysasemat ja hammashoito yhteensä % Porvoon kaupunki yhteensä % 17

18 Nykyinen palveluiden osto HUSsilta Yhtiöitettäväksi suunniteltu palvelukokonaisuus hankkii HUSkuntayhtymältä vuosittain noin 2,2 miljoonan euron arvosta palveluita. Suurimpina eränä ovat HUSLABilta hankittavat laboratoriopalvelut sekä HUS-Logistiikalta hankittavat hoitotarvikkeet noin 0,6 MEUR arvosta. Hoitotarvikkeista suurin osa 531 TEUR on hoitotarvikejakelua. Röntgenpalvelut hankitaan HUS-Kuvantamiselta (noin 409 TEUR vuodessa) ja välinehuolto hankitaan HUS-Desikolta (noin 190 TEUR vuodessa). Palveluntarjoajat esittivät vuoropuhelutilaisuuksissa myös näkemyksiä, että yhteisyrityksen käynnistysvaiheessa voisi olla hyvä edetä nykyisillä tukipalveluilla ja kilpailuttaa palveluntarjoajat vasta kun toiminta yhteisyrityksessä on saatu vakiinnutettua. Markkinavuoropuhelussa saatujen kommenttien perusteella HUSliikelaitosten tarjoamat palvelut ovat korvattavissa yksityisen sektorin palveluntarjoajilla. HUSsilta ostettavien palveluiden arvo ja sopimuksen irtisanomisaika EUR 1000 Yhteensä Irtisanomisaika kk Välinehuolto HUS-Desiko Laboratoriopalvelut HUSLAB Röntgenpalvelut HUS-Kuvantaminen Hoitotarvikkeet HUS-Logistiikka Apteekkipalvelut (lääkkeet) HUS-Apteekki 42 9 Yhteensä HUSsin toiminnot tuottavat palveluita liikelaitosmuodossa ja eivät siten saisi myydä palveluita yksityisen palvelutarjoajan enemmistöomisteiselle sote-yhteisyritykselle. Kuntien toiminta kilpailuilla markkinoilla tulisi tapahtua yhtiömuodossa (yhtiöittämisvelvollisuus, Kuntalaki 126 ). HUSsin valtuusto päätti alkaen lakkautettavaksi HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen liikelaitokset ja siirtää kyseisten liikelaitosten toiminnot Hyks-tulosalueelle tulosyksiköiksi. Purettavien yksiköiden osalta tase yhdistellään emon (kanta-hus) taseeseen erä erältä Jos tarkasteltava palvelukokonaisuus yhtiöitetään Porvoon kaupungin 100%:sti omistamaksi yhtiöksi, voidaan hankintoja HUSsilta jatkaa kuten nykyisin asti, jonka jälkeen palvelut täytyisi kuitenkin tuottaa yhtiömuodossa. 18

19 Muuta huomioitavaa Omahoito ja Digitaaliset Arvopalvelut ODA-projekti Porvoon kaupunki on mukana 14 kunnan kanssa ODA-hankkeessa, johon on saatu julkista tukea STM:ltä. Hanke koskee yhtiöittämisen kohteena olevia sote-palveluita. Kaikilla julkisia palveluja tuottavilla tahoilla on mahdollisuus osallistua ODA-hankkeeseen ja ottaa ODA-palvelut käyttöön. ODA-palveluihin osallistuminen ei siten pitäisi olla ongelma jos yhtiöitettävä kokonaisuus on yhteisyritys yksityisen palvelutuottajan kanssa. Jos yhtiö olisi täysin yksityisomistuksessa oleva yritys (eli 100% ulkoistus), voisi palvelujen käyttöönotto olla haasteellisempaa. ODA-projektikokonaisuus rakentuu koordinaatioprojektista sekä kuntien omista pilottiprojekteista. Koordinaatioprojektin isäntäkuntana Espoo. Kuntapilottien rahoituksesta 50% tulee stm:stä. ODA-rahoitusta myönnetään väestöpohjan suhteessa. Porvoon saama valtionavustus on euroa ja omarahoitusosuus on saman suuruinen. Jos ODA-sitoumukset päätyy yhtiöittämisen myötä uuteen yhtiöön, tehdään ODA-sopimuksiin tarvittavat päivitykset. Hankkeen vetäjän mukaan STM lähtökohtaisesti haluaa edelleen rahoittaa Porvoon osuutta ODA:sta. ODA-projektin rahoitus päättyy 10/2018. Lähde: Puhelinkeskustelu ODA-hankkeen koordinaatioryhmän puheenjohtaja Tuula Heinäsen kanssa Hankintaprosessissa tukipalveluiden osalta huomioitavaa Kilpailutuksessa on huolehdittava, että palveluntarjoajien tekemät tarjoukset ovat vertailukelpoiset tukipalveluiden osalta. Erityisesti tarkasteltava vaikutusta Porvoon kaupungin tuottamiin tukipalveluihin. Kilpailutuksen hankintaehdoissa voidaan halutessa esittää ehtoja yhteisyrityksen tukipalveluhankinnoille. 19

20 Porvoon kaupungilta hankittujen tukipalveluiden asema jälkeen (1/2) Tämän hetkisen sote-uudistuksen aikataulun mukaisesti, Porvoon kaupungin yhteisyrityksessä omistamat osakkeet siirtyisivät tietyin reunaehdoin maakunnan omistukseen jälkeen yksityinen terveydenhuoltoalan yritys on edelleen yhteisyrityksen enemmistöosakas ja maakunta tulee Porvoon kaupungin tilalle vähemmistöosakkaaksi. Sote-uudistuksen linjausten mukaisesti tiettyjä maakuntien tarvitsemia tukipalveluja on tarkoitus tuottaa valtakunnallisesti seuraavissa palvelukeskuksessa: 1. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus 2. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus (ICT-palvelukeskus) 3. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. Palvelukeskus toimii alueellisesti useammassa toimipisteessä. Palvelukeskukset tuottavat mainittuja tukipalveluita maakunnille ja muille maakuntien hankintayksiköille. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus sekä ICT-palvelukeskus voivat harjoittaa ulospäin suuntautuvaa liiketoimintaa 20 prosenttiin saakka liiketoiminnasta. Yhteisyritys voi hankkia tarvitsemansa tukipalvelut parhaaksi katsomaltaan taholta. Palveluita voidaan ostaa myös Porvoon kaupungin yksiköiltä, jos ne toimivat osakeyhtiömuodossa, hankintalain asettamat rajoitukset huomioiden (5% ja euroa myyntiraja markkinoille). Kaupungin 100%:sti omistaman yhtiön osakkeet siirtyvät kokonaisuudessaan maakunnan omistukseen. Tämän hetkisten linjausten mukaan maakunta voi hankkia palvelut jälkeen ilman kilpailutusta, mutta maakunnan on kilpailutettava tukipalveluhankinnat jälkeen. Edellä mainittu koskee kolmea viereisellä palstalla esitetyn palvelukeskuksen tuottamia palveluita. Palvelukeskukset voivat tuottaa palveluita itse tai hankkia niitä ulkoisilta palveluntarjoajilta kilpailuttamalla julkisista hankinnoista olevan lainsäädännön puitteissa. Palvelukeskukset olisivat maakuntien yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä, jossa valtio voi olla osakkaana. 20

21 Porvoon kaupungilta hankittujen tukipalveluiden asema jälkeen (2/2) Sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille uudistuksen tämän hetkisen suunnitelman mukaisesti Hallituksen linjausten mukaan kunnat eivät voi jatkossa ( jälkeen) tuottaa sote-palveluita, vaan kuntien sote-toiminnot siirtyvät maakunnalle. Hallituksen esityksessä on linjattu myös, että kuntien sotetoimintoja palvelevat tukitoiminnot siirtyvät maakunnalle. Voimaanpanolain 14 mukaan maakunnan palvelukseen siirtyy kunnan tukitehtäviä hoitava henkilökunta, jonka tosiasiallisista tehtävistä vähintään puolet palvelee sote-toimintoja. Sote-uudistuksen jälkeisiä vaikutuksia tukipalveluihin arvioitaessa on huomioitava, että vaikka sote-uudistus toteutuisikin nyt suunnitellussa aikataulussa, käytännössä suoran valinnan palveluiden avaaminen kilpailulle ei tapahtune juuri , sillä kuntien maakunnille siirtyvien yksiköiden yhtiöittäminen ja muut valmistelut kilpailulle vievät aikansa. Maakunnan on viimeistään yhtiöitettävä liikelaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat laissa säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita. Hallintopalvelukeskukselta ja Liikelaitos Porvoo tilapalveluilta on arvioitu edellä viitatun linjauksen perusteella siirtyvän maakunnalle henkilökuntaa ja palveluita alla olevan taulukon mukaisesti. Sote-uudistuksen vaikutus Porvoon tukipalveluihin EUR 1000 Hallintopalvelukeskus 650 8,5 Liikelaitos Porvoo tilapalvelut Ateriapalvelut? 10 Siivous Sote-kiinteistöjen palvelut? 4 Siivouksen tuottamat erillispalvelut (ruokailussa avustaminen ja apuvälineiden pesua) 78 2 Kiinteistöpalvelun erillispalvelut sotelle 53 1 Yhteensä Htv 21

22 Sopimuslistaus Sopimus Tilaaja Irtisanominen Arvo/vuosi Book&Store järjestelmä, suun terveydenhuolto Porvoon kaupunki 6kk n EUR HUS Alli-liityntä Porvoon kaupunki? 0,0031 EUR/lähetetty sanoma Helsingin Yliopisto, sopimus lääkäreiden perusopetuksen järjestämisestä Porvoon kaupunki - - Itä-Uudenmaan yhteisen koulutusylilääkärin palkkaus, Porvoolla osuus palkkakustannuksista Porvoon kaupunki 12 kk 42% vuosipalkasta Terveydenhuollon palvelujen tuottaminen ja hankkiminen Askolan kunta Ei ole Palvelun myynti Dentalpoint/hammaslaboratoriopalvelut Porvoon kaupunki 3 kk Käytön mukaan Hammaslaboratorio VipHammas Porvoon kaupunki 3 kk Käytön mukaan Hammaslaboratorio Pure Art Oy Porvoon kaupunki 3 kk Käytön mukaan Hammaslaboratorio Nastahammas Oy Porvoon kaupunki 4 kk Käytön mukaan Oral Hammaslaboratorio Porvoon kaupunki 5 kk Käytön mukaan Kotihammas Oy, hammaslaboratoriopalvelut Porvoon kaupunki 6 kk Käytön mukaan HUS Desiko Porvoon kaupunki 12 kk EUR ostot/v HUS Laboratoriopalvelut Porvoon kaupunki 6 kk EUR ostot/v HUS Kuvantaminen Porvoon kaupunki 18 kk EUR ostot/v HUS Logistiikka Porvoon kaupunki 3 kk EUR ostot/v HUS Apteekki Porvoon kaupunki 9 kk EUR ostot/v Mehiläinen, suun th:n päivystyspalvelut Porvoon kaupunki 3 kk Käytön mukaan Mehiläinen, suun th:n aikuispotilaiden päivystystoimenpiteiden jatkohoito Porvoon kaupunki Ei ole Käytön mukaan Mediverkko, suun th:n aikuispotilaiden päivystystoimenpiteiden jatkohoito Porvoon kaupunki Ei ole Käytön mukaan Mikkelin pesula, työntekijöiden suojavaatteet Porvoon kaupunki 6 kk Käytön mukaan Neopost, kuorituskone Porvoon kaupunki 90 pv 480 EUR KNFlaboratoriot, ENMG-tutkimukset Porvoon kaupunki Ei ole Käytön mukaan Aurora Innovation, TeleQ suun th Porvoon kaupunki Ei tietoa n EUR Aurora Innovation, TeleQ terveyskeskus Porvoon kaupunki Ei tietoa n EUR FCG, pdrg Porvoon kaupunki 3 kk n EUR 22

23 Yhtiöittämisen verovaikutusten arviointi (1/2) Porvoon kaupungin harjoittama terveyspalvelutuotanto on arvonlisäverotonta toimintaa, jossa kaupungin on saanut ostoistaan maksaman arvonlisäveron palautuksena takaisin. Siirtämällä toimintaa yhtiöön, tulee palautettu arvonlisävero maksaa osittain takaisin (kiinteistö) ja palveluiden ostoihin sisältyneen arvonlisäveron palautusoikeus (kuntapalautus) menetetään. Tarkasteltavan palvelukokonaisuuden yhtiöittäminen aiheuttaa lisäkustannuksia arvonlisäverotuksen muodossa sekä yhtiöittämisen toteutuksessa että myös yhtiön toiminnassa. Yhtiöittämisen yhteydessä maksettava arvonlisävero: Arvonlisävero on maksettava yhtiöön siirrettävän omaisuuden (apportti) käyvästä arvosta. Kiinteistöön kohdistuva arvonlisäverorasitus: Kaupunki ei voi hakeutua kiinteistön vuokraamisesta arvonlisäverolliseksi, koska yhtiö ei harjoita arvonlisäverollista toimintaa. Kaupunki ei saisi jatkossa kuntapalautusta toimitiloihin liittyvistä kuluista maksetuista arvonlisäverosta. Kaupunki joutuu palauttamaan yhtiölle vuokrattaviin kiinteistöihin 10 viimeisen vuoden ajalla tehtyihin mahdollisiin kiinteistöinvestointeihin liittyvän arvonlisäveron ennen vuokraamista olevalta suhteelliselta osuudelta (esim. Läntisen terveyskeskuksen peruskorjauksen yhteydessä saatu arvonlisäveropalautus). Toiminnasta maksettava arvonlisävero Yhtiön toiminta on ALV 0 % terveyden- ja sairaanhoitoa. Yhtiö ei saa vähentää ulkopuolisiin hankintoihinsa sisältyvää arvonlisäveroa, vaan vero jää yhtiön kuluksi. Lisäksi yhtiön positiivisesta tuloksesta tulee maksettavaksi yhteisövero, josta kunta saa tosin osan takaisin. Yhteisöveroa ei ole huomioitu laskelmassa. Seuraavan sivun kuviossa on esitetty arvioituja verovaikutuksia. 23

24 Yhtiöittämisen verovaikutusten arviointi (2/2) Yhtiöittämisen yhteydessä maksettava vero Porvoon kaupungin sote-toiminnot Yhtiö maksaa 20%:n yhteisöveron tuloksesta Kaupungin omistamat toimitilat Arvonlisävero maksettava yhtiöön siirrettävän omaisuuden (apportti) käyvästä arvosta Yhtiöön siirtyvä omaisuus Noin 405 TEUR, josta maksettava alv noin 97 TEUR Siirtyvä omaisuus Yhtiön maksama vuokra Kiinteistöjen käyttö muuttuu ja arvonlisävero tulee osin maksettavaksi tehdyistä kiinteistöinvestoinneista, maksettava arvonlisävero noin 107 TEUR Yhtiöittämisen aiheuttama verovaikutus noin 204 TEUR Suoran valinnan palveluiden yhtiö (kaupungin 100% omistama tai yhteisyritys) Vero 20% Toiminnan verovaikutus Yhtiön toiminta on ALV 0 % terveyden- ja sairaanhoitoa. Yhtiö ei saa vähentää ulkopuolisiin hankintoihinsa sisältyvää arvonlisäveroa, vaan vero jää yhtiön kuluksi. Ostot yhteensä noin 2,364 MEUR, josta alv-rasitus 560 TEUR Yhtiön tekemät hankinnat Laskennallisen alv-palautuksen menetys, arvonlisäverottomia ostoja 360 TEUR, josta on saatu laskennallinen alv-palautus 5% => 18 TEUR, tämä poistuu yhtiössä Siirrettävän toiminnan käytössä olevien kiinteistöjen vuosikustannuksiin sisältyvä alv 23 TEUR. Ei voida jatkossa saada osana arvonlisäveron kuntapalautusta Toiminnan verovaikutus noin 601 TEUR Tukipalveluiden ja tavaroiden toimittajat 24

25 Jaakonkatu 3 A FI HELSINKI inspira.fi