Ammattikorkeakoulujen T&K -toiminta: T&K -yksiköt koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulujen T&K -toiminta: T&K -yksiköt koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön"

Transkriptio

1 Työraportteja 74 / 2005 Working Papers Ammattikorkeakoulujen T&K -toiminta: T&K -yksiköt koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön rajapinnassa Marttila, L., Kautonen, M., Niemonen, H. & Von Bell, K. Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen ryhmä Työelämän tutkimuskeskus/yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Tampereen yliopisto Ammattikorkeakoulut alueellisessa Innovaatiojärjestelmässä koulutuksen ja työelämän verkottumisen mallit VAIHE IV (2004)

2 TaSTI-ryhmä, Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto ISBN ISSN Tampereen yliopistopaino Oy Tampere 2005

3 Sisällys Alkusanat Johdanto T&K -toiminnan organisointi kirjallisuuskatsaus Tutkimuksen toteuttaminen Ammattikorkeakoulujen T&K -toiminta Ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan roolit T&K -toiminnan suhde opetukseen T&K -toiminnan organisointiin liittyvät ongelmat Identiteetti, imago ja kulttuuri T&K -toimijana T&K -toiminnan rahoittaminen ja opettajien työaikajärjestelyt Suhteet ylläpitäjään ja alueen muihin korkeakouluihin Ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden tavoitteet Tietämyksenhallinnan strategiat ja käytännön toteutustapoja Tietämyksenhallinnan strategiat Tietämyksenhallinnan ja -levittämisen keinot ammattikorkeakouluissa T&K -yksiköt koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön rajapinnassa T&K -yksiköt organisatorisina ratkaisuina T&K -yksiköt välittäjäorganisaatioina ja T&K -toiminnan resursseina T&K -toiminnan avoimia kysymyksiä...38 Lähteet...41 Liite...43 Ammattikorkeakoulujen T&K -toimintaa tukevia hyviä toimintamalleja

4 Alkusanat Tämä raportti päättää Tampereen yliopiston Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen ryhmän (TaSTI) viisivuotisen tutkimushankkeen "Ammattikorkeakoulut alueellisessa innovaatiojärjestelmässä - koulutuksen ja työelämän verkottumisen mallit". Hankkeen neljännessä vaiheessa tarkasteltiin viiden ammattikorkeakoulun T&K -yksikön toimintaa, näiden yksiköiden roolia kunkin ammattikorkeakoulun T&K -toiminnassa sekä kyseisten ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan organisoitumista niiden erityisissä alueellisissa toimintaympäristöissä. Tutkimushanketta olivat toteuttamassa tutkija Liisa Marttila, tutkija Heidi Niemonen, tutkimusapulainen Kaarina von Bell sekä hankkeesta vastannut projektipäällikkö Mika Kautonen. Ryhmän ulkopuolelta työhön osallistuivat ideoiden ja kommentoiden dosentti Pasi Tulkki Laureaammattikorkeakoulusta ja tutkija Anu Lyytinen Tampereen yliopistosta. Haluamme esittää heille avusta ja osuvasta kommentoinnista lämpimät kiitokset! Kiitokset kuuluvat myös tutkimuksen rahoittajatahon, opetusministeriön, edustajille paitsi mahdollisuudesta tehdä tätä tutkimusta, mutta myös heidän esittämistään kysymyksistä ja kommenteista, jotka omalta osaltaan auttoivat raportin kirjoittamisessa. Suuri kiitos kuuluu tutkimuksentekoon omaa aikaansa ja tietämystään antaneille ammattikorkeakoulujen edustajille. Toivottavasti tutkimuksemme edesauttaa ammattikorkeakoulujen T&K - toiminnan kehittämistyössä ja antaa käsitteellisiä välineitä eri toimijaryhmien väliseen keskusteluun. 30. elokuuta 2005 Tampereella Liisa Marttila, Mika Kautonen, Heidi Niemonen ja Kaarina von Bell 4

5 1. Johdanto Ammattikorkeakoulut alueellisessa innovaatiojärjestelmässä - koulutuksen ja työelämän verkottumisen mallit -hankkeen neljännessä vaiheessa tutkittiin viiden ammattikorkeakoulun T&K -yksikön toimintaa ja niiden roolia ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnassa. Tämän lisäksi tarkasteltiin ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan organisoitumista niiden erityisissä alueellisissa toimintaympäristöissä. Tutkimuksessa huomioitiin kunkin alueen ja eri toimialan erityispiirteet sekä ammattikorkeakoulujen rakenteen ja niiden tutkimus- ja kehittämisstrategian tukiyksiköilleen asettamat toimintaraamit. Keskeinen tutkimuskysymys oli: minkälaisia ovat T&K -yksiköiden roolit ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursseina? Yhtenä keskeisenä perustana oli ajatus tietämyksenhallinnan merkityksestä ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnassa syntyvän ja muokattavan tiedon leviämisessä sekä hyödyntämisessä. Näyttää siltä, että ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan organisointitavat vaihtelevat ammattikorkeakoulujen ja toimialojen mukaan. Tietämyksenhallinnan tietoinen kehittäminen ammattikorkeakouluissa ja osana niiden T&K -toimintaa nähtiin tärkeänä vastaisena haasteena. Raportti on kirjoitettu siten, että luvuissa 2-6 pohditaan ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan organisoimista ja siihen liittyviä tekijöitä, ongelmia ja tulevaisuuden tavoitteita aiheeseen liittyvän kirjallisuuden sekä tekemiemme haastattelujen pohjalta. Luvussa 7 esittelemme kaksi tietämyksenhallinnan perusstrategiaa sekä haastateltujen näkemyksiä kyseessä olleiden ammattikorkeakoulujen tietämyksenhallinnan tavoista ja tavoitteista. Luvussa 8 vedämme edellä esitetyt asiat yhteen ja hahmottelemme kolme ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan organisoitumisen mallia. Nämä ovat keskitetty, koulutusalojen T&K -linjojen sekä integroitu malli. Kussakin näistä malleista on potentiaalisesti omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä myös vaikutuksensa ammattikorkeakoulun tietämyksenhallinnalle. Arvioimme, että ammattikorkeakouluissa ollaan pääosin siirtymässä kohti integroitua mallia. Raportin lopuksi myös esitämme muutamia ammattikorkeakoulujen T&K - toiminnan kannalta oleellisia, mutta vielä ratkaisematta olevia kysymyksiä (luku 9). 5

6 2. T&K -toiminnan organisointi kirjallisuuskatsaus Opetusministeriön työryhmä toteaa selvityksessään (2004), että ammattikorkeakoulujen T&K -työ on sisällöltään soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä, jolla on kytkös opetukseen, työelämään ja aluekehitykseen. T&K -toiminta tulisi ottaa huomioon myös ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen yhteisissä aluestrategioissa ja T&K -hankkeet pitäisi priorisoida alueen vahvoille osaamisaloille. Lisäksi ammattikorkeakoulujen T&K -työ olisi organisoitava niin, että T&K on kiinteässä vuorovaikutuksessa opetuksen, työelämän ja aluevaikutuksen kanssa. Erillisiä opetuksesta irrallaan olevia tutkimusyksiköitä ei suositella, vaan T&K -toimintaa tulisi toteuttaa koulutusohjelmien ja -alojen puitteissa. T&K -toiminnan tukipalvelut tulisi koordinoida yhden luukun periaatteella ja järjestää yhteisiä tukipalveluita alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä tulisi lisätä esimerkiksi perustamalla yhteisiä T&K -toimintayksiköitä. Myös yritys- ja työelämäyhteistyötä, yhteyksien vahvistamista alueen tiedekorkeakouluihin (Sitran koordinoimat yhteiset hankkeet) sekä kansainvälistä opiskelija-, opettaja- ja asiantuntijavaihtoa tulisi tehostaa. (Opetusministeriö 2004a, 72-82) Ammattikorkeakouluille ei ole ministeriön taholta annettu rajattuja ohjeita siitä, miten T&K - toiminta tulisi järjestää, vaan ammattikorkeakoulut ovat saaneet itse kehittää omaa toimintaansa ja toiminnan organisointitapoja. Ammattikorkeakouluissa kehitystyö onkin lähtenyt muiden korkeakoulujen benchmarking-toiminnasta ja nyt näyttää siltä, että T&K -toimintaa koskevat käytännöt ovat muuttumassa samankaltaisiksi eri ammattikorkeakouluissa. (ks. myös Ahteenmäki-Pelkonen 2003.) Useissa ammattikorkeakouluissa T&K -yksiköiden toiminta on vasta parin viime vuoden aikana lähtenyt todella käyntiin ja esimerkiksi tutkimuksemme viidestä seutukunnasta kahteen on valittu uusi tai jopa ensimmäinen varsinainen tutkimusjohtaja vasta vuoden 2003 aikana. Ammattikorkeakouluissa on myös tämän vuoden aikana opetusministeriön suosituksesta laadittu T&K - strategioita ja valittu T&K -toiminnan painopisteitä. T&K -yksiköiden toimintaa, niiden tavoitteita ja toiminnan organisoitumista sekä eri organisoitumistapojen etuja ja haittoja onkin tutkittu systemaattisemmin vasta vuodesta 2003 alkaen. T&K -yksiköiden toimintatavat ovat vaihtelevia ja ammattikorkeakoulut eroavat toisistaan siinä, haluavatko ne keskittää tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyvän palvelutoimintansa vahvoihin erillisyksiköihin vai pitää sen lähellä eri alojen koulutusyksiköitä (Impiö ym. 2003, 25). Pakarisen, Stenvallin ja Tolosen (2001) selvityksen mukaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämis- 6

7 toiminnan muodollisen organisoinnin erilaiset käytäntöjä ovat vuonna 2000 kerätyn aineiston perusteella olleet: erilliset T&K -yksiköt tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoiminen T&K -tiimin, yliopettajan tai johtohenkilöstön toimesta hajautettu toimintamalli eli toiminnan painopisteen sijoittaminen eri koulutusaloille hankepohjainen organisointitapa tutkimus- ja kehittämistoiminnan hallinnon sekä tukipalveluiden keskittäminen, mutta vastuun pitäminen muuten koulutusaloilla. Ulkopuolisella rahoituksella resursoitu projektihenkilöstön tutkimustyö on Kinnusen (2002) mukaan organisoitu useissa ammattikorkeakouluissa toteutettavaksi ainakin osaksi erillisissä, "yhden luukun" periaatteella toimivissa yksiköissä. Tällaisten tutkimusyksiköiden henkilöstö koostuu tavallisesti johtajasta, tutkimusjohtajista, projektipäälliköistä sekä projektihenkilöstöstä. Tutkimusyksiköt hyödyntävät toiminnassaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoita harjoittelijoina ja opinnäytetyöntekijöinä ja opettajia asiantuntijoina sekä voivat palkata valmistuvia opiskelijoita projektityöhön. (mt. 2002, ) Keskitetty malli on vaikuttanut toimivan hyvin etenkin sellaisilla alueilla, joilla ei ole yliopistoa (Palonen 2003). Tapa, millä T&K -toiminta ja -yksikkö on organisoitu, vaikuttaa myös siihen, miten T&K - toiminnassa syntyvä tai siihen vaikuttava tieto virtaa ammattikorkeakoulun sisällä sekä sieltä ulos ja sisään. Julkisena laitoksena ammattikorkeakoulujen tarkoituksena on pääosin mahdollisimman esteettömästi ja vaikuttavasti pyrkiä edistämään uuden ja sovelletun tiedon leviämistä sekä hyödyntämistä. T&K -toiminnassa syntyy luonnollisesti myös tietoa yksityisten yritysten tarpeisiin, jota suojataan leviämästä erilaisin sopimuksellisin ja salassapidollisin keinoin. Tietämyksenhallinta systemaattisena pyrkimyksenä tiedon syntymisen, jakamisen, leviämisen ja hyödyntämisen ohjaamiseksi on siten ammattikorkeakoulun johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta hyvin keskeistä. Yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä käsittelevässä tutkimuksessamme (Marttila ym. 2004) kaikissa ammattikorkeakouluissa toimi jonkinlainen nimetty T&K -yksikkö, mutta näiden merkitys näytti tutkimuksessamme olleiden yritysten näkökulmasta jääneen varsin pieneksi. Otoksemme yritykset tekivät yhteistyötä suoraan koulutusalojen kanssa ilman näkyvää T&K -yksikön osuutta. Toisaalta yritysten ja koulutusalan yhteistyö saattoi henkilösuhteiden kautta olla jo vakiin- 7

8 tunutta ja tuttua, kun taas T&K -yksikkö saattaa tuntua vieraammalta ja kaukaiselta. T&K - yksiköiden toiminta näytti olevan erillään muusta ammattikorkeakoulujen koulutusosastojen kanssa tehtävästä tutkimus- ja kehitystyöstä. Muutamissa ammattikorkeakouluissa näytti samanaikaisesti olevan käytössä jopa useampaa erilaista toimintatapaa organisoida tutkimus- ja kehittämistoimintaa. T&K -toiminnan erilaiset organisoitumistavat johtuvat myös koulutusalan luonteesta ja perinteestä. Esimerkiksi tekniikan alalla T&K -toimintaa oli toteutettu jo opistoaikana. Muutamat haastateltavat kuitenkin kaipasivat ammattikorkeakouluilta selkeämmin "tuottajamaista" otetta T&K -toimintaan. Se, että haastatteluissa ei juurikaan viitattu ammattikorkeakoulujen virallisiin T&K -yksiköihin, johti kysymykseen siitä, mikä T&K -yksikön roolin tulisi olla. Olisiko se juuri tuo ammattikorkeakoulun "tuottajarooli"? Entä onko tällainen rooli tarkoituksen mukainen tai edes mahdollinen? Ketä se palvelisi ja mitä ongelmia se toisi mukanaan? 3. Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusaineiston keskeisen osan muodosti 18 teemahaastattelua, joissa haastateltavina olivat ammattikorkeakoulujen T&K -johtajat, -päälliköt tai -asiamiehet sekä valittujen teknologia-alojen opettajat. Haastatellut olivat pääasiassa kunkin aiheen kannalta relevantin koulutusalan yliopettajia, koulutusalajohtajia tai muuten T&K -toimintaa koordinoivia tai tekeviä henkilöitä. Lisäksi tutkimusmateriaalina oli ammattikorkeakoulujen T&K -strategia-asiakirjoja ja T&K -toiminnan ohjaamiseen ja säätelyyn liittyviä toimintaohjeita, laatukäsikirjoja, muita strategiapapereita sekä tutkimuksia. Käytimme tutkimuksessamme T&K -yksikkö -nimitystä yleiskäsitteenä niille erilaisille toiminnan organisoitumismuodoille, joita kussakin tutkimuksemme ammattikorkeakoulussa on hallinnollisesti ja taloudellisesti järjestetty tukemaan, strategisesti ohjaamaan ja hallinnoimaan ammattikorkeakoulun T&K -toimintaa. Organisointitavat ja nimitykset ovat vaihtelevia; toimintamuotojen ääripäinä lienevät SAMK:n O Sadan varsin keskitetty ja liiketoimintamainen toimintatapa ja toisaalta Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimusasiamies ja substanssipohjaiset, koulutusaloille hajautetut T&K -yksiköt -malli (taulukko 1). 8

9 Taulukko 1. Tutkimushaastattelujen kohdeorganisaatiot ja toimialat Ammattikorkeakoulu T&K -yksikkö/koulutusohjelma tai -yksikkö Alueklusterin toimiala Jyväskylän AMK Seinäjoen AMK Satakunnan AMK Tampereen AMK Turun AMK T&K -tukiyksikkö IT -instituutti Tutkimusasiamies Bio- ja elintarviketekniikan ko. Ravitsemisalan yksikkö O`Sata Tutkimus ja kehitys Tekniikan ko. T&K -tukipalvelut Liiketalouden ko. Tutkimus- ja kehityskeskus Bio- ja elintarviketekniikan ko. Informaatioteknologia Bioteknologia ja elintarviketeknologia Informaatioteknologia Automaatioteknologia Elintarviketeknologia Teoreettisena näkökulmana sovellettiin pääosin tietämyksenhallinnan (knowledge management) lähestymistapaa. Tarkastelimme siis sitä, miten T&K -yksiköt toimivat ammattikorkeakoulujen ja ulkoisen toimintaympäristön, lähinnä liike-elämän rajapinnassa tiedon luomisen, leviämisen ja hyödyntämisen kannalta. 4. Ammattikorkeakoulujen T&K -toiminta Mikäli ammattikorkeakouluja tarkastellaan tietämyksen levittäjinä ulospäin, voivat ne toimia seuraavissa rooleissa, erityisesti suhteessa alueensa yritysten ja julkisten organisaatioiden innovaatiotoimintaan: a) mahdollistaja: ammattikorkeakoulun tai jonkin sen yksikön tuottamat palvelut tekevät yrityksille mahdolliseksi keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja jättää joitakin tehtäviä ammattikorkeakoulun tehtäväksi (esim. testaus, mittaus, markkinatutkimus tai muu suhteellisen tuotteistettu palvelu). b) ideoiden, osaamisen tai innovaatioiden siirtäjä: ammattikorkeakoulun tai jonkin sen yksikön ulkopuolella kehitetyn osaamisen tai innovaatioiden tekeminen tunnetuksi ja levittäminen yrityksiin. Tämä osaaminen tai innovaatio voi olla syntynyt joko AMK:ssa tai sen ulkopuolella. Toiminta painottuu erityisesti tiedon ja informaation levittämiseen. c) ideoiden, osaamisen tai innovaatioiden käytäntöön soveltamisen tukija: esimerkiksi yrityksen johdon tai henkilöstön valmennus, konsultointi ja koulutus merkittävän uuden muutoksen omaksumisessa ja toteuttamisessa. Edelliseen verrattuna liittyy läheisemmin yrityksen käytännön toimintaan. d) innovaation lähde: ammattikorkeakoulu tai jokin sen yksikkö on itsenäisesti tai valitsemiensa kumppanien kanssa toteuttanut innovaation, jota se joko levittänyt ilmaiseksi tai kaupallistamalla 9

10 levittänyt yrityksiin (tai muille asiakkaille). (ks. Miles ym., 1995; Haukness 1998; Bilderbeek ym ) 4.1. Ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan roolit Haastateltavien mielestä ammattikorkeakoulun keskeisimpiä rooleja yritysten kanssa tehtävässä T&K -toiminnassa ovat mahdollistajan, siirtäjän ja soveltajan roolit. Useat yritysten ammattikorkeakoululta pyytämät palvelut ovat luonteeltaan pienimuotoisia ja rutiininomaisia tehtäviä. Näiden tehtävien delegoiminen ammattikorkeakoululle mahdollistaa yritykselle keskittymisen omaan ydinosaamiseensa. Tällaisia palveluita ovat muun muassa testaus- ja mittauspalvelut sekä markkinointitutkimus. Nämä palvelut kuuluvat yleensä ammattikorkeakoulun maksulliseen palvelutoimintaan. Mahdollistajan rooli on ollut tyypillinen erityisesti T&K -toimintaansa aloittavalle ammattikorkeakoululle tai sen yksikölle, koska sen kautta luodaan kontakteja yrityksiin ja saavutetaan tunnettavuutta alueen toimijoiden keskuudessa. Lisäksi pienimuotoiset ja toistettavissa olevat tehtävät sopivat hyvin ensimmäisten vuosien opiskelijoille harjoitustöiksi. "Tän tyyppiset, mitä opiskelijat voi tehdä, niin edelleen se on yks tapa nimenomaan jos ne kytketään opintojaksoihin, silloinhan sen pitää olla kohtuullisen hyvin määritelty. Silloin tuotteistettu juttu on perusteltu eli me tiedämme, mitä me myymme ja asiakaskin tietää, mitä ostaa. Ja kun sitä tekee eri porukka, sen pitää olla silleen määritelty, jotta se pystytään toistamaan, vaikkakin asiakas voi olla eri tai tarve mihin sitä aina tehdään". "Meillä on nyt esimerkiksi käynnistynyt tämmönen kalibrointipalvelu tuolla konepuolella, joka on nimenomaan tämmöstä, että pk-yritykset pystyy käyttään täältä semmosta osaamista ja laitteistoo, jota he ei ite pysty itelleen hankkimaankaan eikä ainakaan, jos heidän pitäis pystyä keskittymään siihen omaan tekemiseensä". Ammattikorkeakoulu toimii myös ideoiden, osaamisen ja innovaatioiden siirtäjänä ja levittäjänä yrityksiin. Tämä voi olla joko ammattikorkeakoulun oman osaamisen tai tiedekorkeakoulussa syntyneen tiedon siirtämistä sekä soveltamista asiakasorganisaatioiden tarpeiden ja resurssien mukaan. Tietoa levitetään yrityksiin erityisesti harjoittelun, opinnäytetöiden ja projektien muodossa. Vastavuoroisesti myös yrityksistä siirtyy ammattikorkeakouluun tietoa työelämän konkreettisista käytänteistä ja menetelmistä, jotka taas voivat synnyttää uutta teoreettista osaamista. Ammattikorkeakoulun rooli tiedon ja innovaatioiden siirtäjänä on erityisen tärkeä perinteisille teollisuusyrityksille, kun taas high-tech -yritysten kohdalla tietoa siirtyy usein myös yrityksistä ammattikorkeakouluun. "Kyllä myös tämmönen siirtäjän rooli, tosin et siinä on aina, että harvoin se tapahtuu sellasenaan se tiedon siirto, että pitäähän se tietysti riippuen siitä kohteesta tai asiakkaasta, että mitä pienempi yritys niin sitä enempi pitää sitä asiaa myös soveltaa siihen tarkotukseen, mihin tää asiakas sitä käyttää, että jos taas kyseessä on joku isompi yri- 10

11 tys, jolla on omaa T&K -toimintaa, niin sillon voi riittää se pelkän tiedon saattaminenkin tai edes sen yhteyden luominen, että osataan sanoa, missä se tieto on". Ideoiden, osaamisen ja innovaatioiden käytäntöön soveltamisen tukijana ammattikorkeakoulu on esimerkiksi valmentaessaan, konsultoidessaan ja kouluttaessaan yritysten henkilökuntaa uuden muutoksen toteuttamisessa ja omaksumisessa. Ammattikorkeakoulu koetaan nimenomaan käytännön tiedon tuottajana, kun taas tiedekorkeakoulut tuottavat ensisijaisesti teoreettista tietoa. Ammattikorkeakoulun tehtävänä onkin koulutuksen lisäksi soveltaa ja jalostaa tiedekorkeakoulujen teoreettinen tieto pk-yrityksille sopivaksi osaamiseksi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi koulutuksen ja yhteishankkeiden muodossa. Ammattikorkeakoulut joutuvat tulevaisuudessa varautumaan yritysten henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutustarpeen kasvavaan kysyntään. Ammattikorkeakoulujen vahvuutena moniin muihin T&K -sektorin toimijoihin onkin niiden monipuolisuus: niissä voidaan tehdä sekä monialaista T&K -toimintaa että siihen liittyvää koulutusta. Ammattikorkeakoulun ensisijaisena tehtävänä pidetään osaamisen siirtämistä teoriasta käytäntöön ja sovellusten implementointiin, toisaalta tärkeää on myös työelämän käytäntöjen viestiminen eteenpäin perustutkimusta tekeville instansseille. Meidän opettajat aika aktiivisesti seuraa tieteellisen tutkimustoiminnan tuloksia omalta alaltaan. Mutta eihän taas yrityselämällä ole aikaa lukea, että turha kuvitella, että ne alkais lukemaan jotain väitöskirjoja, niitä lukee opettajat ja muut tutkijat ja kerran opettajat niitä lukee, niin miks ne ei vois olla sen osaamisen siirtäjiä työelämässä? Kehitystoiminnassa se on oleellista, että se sovelletaan uusiin olosuhteisiin ja mittakaavaan, uuteen tilanteeseen ja kokeillaan, että toimiiko se ja sitä voidaan sitten kehittää eteenpäin. Ja se tiedonvaihto on kaksisuuntaista ja väittäisin, että ammattikorkeakoululla olisi aika paljon annettavaa välittäjänä siihen, että mitä ne siellä työelämässä ja mitkä on siellä niitä pullonkauloja. Haastateltavat kokevat, että ammattikorkeakoulu on vielä vähäisessä määrin innovaation lähde, mutta tämä on tavoitetila, johon tulevaisuudessa yhä vahvemmin pyritään. Tähän mennessä syntyneet innovaatiot ovat olleet yksittäisiä, minkä vuoksi innovaatioiden kaupallistamiseen ja patentoimiseen ei kaikissa ammattikorkeakouluissa ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota eikä luotu yhteisiä menettelytapoja niiden varalle. Usean eri toimijan yhteishankkeissa on myös vaikea erotella sitä, kuka on innovaation varsinainen lähde, koska innovaatio syntyy usein yhteistyön tuloksena. Innovaatioiden vähyys ammattikorkeakouluissa johtuu haastateltavien mukaan osittain myös siitä, ettei ammattikorkeakoulun T&K -toiminnalle ole osoitettu perusrahoitusta. Innovaatioiden luominen vaatii pitkäjänteistä työskentelyä, jonka toteuttaminen pätkärahoituksella on vaikeaa....olis tietysti toiveena, että sitä pystyttäis näillä tietyillä, valituilla osaamisalueilla tekemään. Että me oltais se varsinainen ideoiden luoja joissakin tietyissä hankkeissa, ja vedettäis jotain tiettyjä hankkeita, joihin sitten osallistuis muita tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä. 11

12 4.2. T&K -toiminnan suhde opetukseen Ammattikorkeakoulujen T&K -toimintaa voidaan määritellä myös tietojen ja taitojen näkökulmasta, kuten aikaisemmassa ammattikorkeakoulututkimuksessa on usein tehty. Tällöin päästään ehkä lähemmäs opetuksen ja koulutuksen kenttää: 1. Tiedon soveltaminen ammattien ja työtehtävien kehittämistarpeisiin Soveltavassa tutkimuksessa pyritään yhdistämään olemassa olevaa teoriaa käytännön havaintoihin, ilmiöihin ja käsityksiin, jolloin lopputuloksena on jokin toiminnallinen tavoite tai sovellus, joka pystytään eksplikoimaan myös esimerkiksi tutkimusraportin tai työohjeen muotoon. 2. Praktisen tiedon tuottaminen käytännöstä käsin Tällöin pyritään tuottamaan tietoa sellaisilta alueilta, joilta ei ole ennestään tietämystä sovellettavaksi esimerkiksi tutkimusprojekteissa. Praktisen tiedon alle voidaan lukea myös ammattikäytäntöjen teoreettisten perusteiden selvittämistä sekä nykyisten käytäntöjen kehittäminen. Käytännön työelämässä tämä tarkoittaa kohteeseen perehtymistä, ongelman tunnistamista sekä parannusideoiden tuottamista ja arviointia. Kyseessä on usein toimintatutkimusta lähenevä kehittämistutkimus. 3. Työtaitojen kehittäminen Työtaitojen kehittäminen ja praktisen tiedon tuottaminen saattavat liittyä läheisesti yhteen, mutta jälkimmäinen voidaan ymmärtää myös yhteistyökumppanina toimivan työpaikan henkilöstön työtaitojen kehittämisenä ja opiskelijoiden sekä opettajien osaamisen ja tietämyksen kasvuna. (Soveltaen Kinnunen 2002; Luopajärvi 1999; Lämsä 1996; Vesterinen 2003, ks. Marttila ym ) T&K -toiminnasta syntynyt tieto ja osaaminen leviävät opetukseen opiskelijoiden ja opettajien kautta. Opettajien T&K -työjaksojen katsotaan lisäävän opetuksen ja T&K -toiminnan välistä yhteyttä, jolloin T&K -toiminnan tulokset siirtyvät helpommin opetukseen. Myös opiskelijoiden osallistuminen T&K -toimintaan luo osaltaan siltaa opetuksen ja T&K -toiminnan välille. Esimerkiksi opiskelijoiden opinnäytetöissä sekä harjoitteluissa tiedon ja käytännön osaamisen suhde konkretisoituu. Vastavuoroisesti opiskelijat siirtävät työelämässä oppimaansa takaisin oppilaitokseen. T&K - toiminnan ja opetuksen tulisi painottua samoihin aiheisiin ja opiskelijoiden kannalta erityisesti lyhytaikaiset selvitystyöt olisikin helppo kytkeä opetukseen ja opinnäytetöihin. Kyllä mä näkisin sen T&K:n yhteyden opetukseen niin, että me saatais täältä valmistuneiden ihmisten lähtötasoo nouseen ammatillisesti. 12

13 Kyllä me pyritään niitten projektien tuloksia hyödyntämään opetuksessakin. Ihan semmosia mekanismeja meillä on, että projektin lopussa, kun tehään tätä loppuraporttia näin, meillä on semmonen oma loppuraporttipohja vielä ja tiettyjä prosesseja muita. Niin siinä tavallaan yritetään pakottaa miettimään, voiko T&K -projekti poikia jonkun uuden opintokokonaisuuden esimerkiks. Ja yritetään tehdä semmosta materiaalia, jota vois käyttää olemassa olevilla kursseilla, jos ei sitten muuta. T&K -toiminnan ja opetuksen yhdistämisessä periaatteena on yleensä se, että ammattikorkeakoulujen oma henkilökunta ja opiskelijat osallistuvat projekteihin ja ulkopuolisia palkataan vain, jos osaamista ei löydy tai sitä ei pystytä irrottamaan omasta organisaatiosta. Näin toimimalla pyritään varmistamaan myös se, että osaaminen kumuloituu oppilaitokseen ja hyödyttää sen henkilökuntaa sekä opiskelijoita. Ulkopuolista työntekijää haetaan tällöin lähinnä opettajan sijaiseksi, mikäli projekti on niin suuri, että opettaja irrottautuu sen ajaksi opetuksesta. Verrattuna yliopistoihin opetus ei voi kuitenkaan perustua pelkästään omassa ammattikorkeakoulussa tehtävään tutkimukseen, vaan perusopetuksen pitäisi perustua laajemmalle kentälle, jos tavoitteena on kouluttaa päteviä yleisosaajia jollekin toimialalle. Ammattikorkeakoulun opettajat ovatkin usein laaja-alaisia yleisosaajia. He tarjoavat opiskelijoille perustaidot alasta, minkä turvin opiskelijoilla on vahva pohja erikoistua edelleen työelämässä.... mäkin yritän korostaa meidän insinööriopiskelijoille, et ne osais puhuu ja keskustella ja siirtää tietoa niin tutkijoitten suuntaan, kun sitten tuotannon ja markkinoinnin suuntaan ja olla siinä osaamisketjussa se... Tutkijoitahan me ei kouluteta, mutta meiltä valmistuneilla insinööreillä täytyy olla jonkinlainen kuva siitä, että mitä bioalan tutkimus on ja miten sitä voidaan soveltaa. T&K -toiminnan arviointia ja rahoitusta silmällä pitäen olisi muistettava ammattikorkeakoulujen sisäinen kehittäminen sekä opetuksen kehittäminen T&K -toiminnan avulla. Panostus yrityksiltä tulevan rahoituksen haalimiseen ei saisi estää T&K -toiminnan sisäistä ulottuvuutta, eli ammattikorkeakoulun omasta opetuksen ja opetusmetodien kehittämisen tarpeista lähtevän T&K -toiminnan kehittämistä ja tukemista. Siitä opetuksesta nouseva, on kauhean tyhmää laittaa siihen tämmönen, että teidän on saatava tietty määrä euroja tai tietty määrä henkilötyövuosia, koska siit tulee sitten pakkoyrittämisen makua, kun siellä pitäisi olla se opetuksen tarve, mistä se lähtee. Omassa tilastoinnissaan tutkimamme ammattikorkeakoulut ovat käsitelleet tätä T&K -toiminnan muotoa hyvin eri tavoin ja varsinkin silloin, kun T&K -toiminta määritellään ulkoa tulevan rahan sekä kaupallistettavien tuotteiden tai toimintaprosessien kautta, sisäistä T&K -toimintaa ei lasketa virallisen T&K -toiminnan piiriin. 13

14 Opetuksen ja käytännön harjoittelun välistä yhteyttä on pyritty tukevoimaan aktivoimalla lisää opiskelijaprojekteja. Näin toimimalla tuotetaan koulutukselle sisältöä ja ylläpidetään henkilökunnan työelämätietoutta sekä lisätään tutkimuksen ja koulutuksen välistä vuorovaikutusta. Samalla osaaminen ja tieto kumuloituvat talon sisällä. Projektien tarkoitus on vahvistaa osaamispohjaa, jotta jatkossakin olisi mahdollista osallistua uusiin projekteihin ja kartuttaa tietotaitoa. Projekteissa hankittu uusi tieto ja osaaminen leviävät henkilökunnan ja opiskelijoiden välityksellä myös koulutukseen. Projekteissa pääpaino on samoilla yksikön osaamisalueilla kuin koulutustehtäväkin. Eräs hankkeiden tekemisen ongelmista on se, että opettajat ovat ensisijaisesti opettajia ja tietyn alan substanssiosaajia eivätkä projektitoiminnan ammattilaisia, jolloin projektitoiminnan aloittaminen vaatii opettelua ja itsensä likoon pistämistä. Opetushenkilöstön toimenkuvaa tulisi uudistaa siten, että se mahdollistaisi joustavan liikkumisen opetuksen ja T&K -toiminnan välillä ilman hankalia työaikamalleja. Eri asia on kuitenkin se, voidaanko sellaiset ihmiset, jotka eivät halua tehdä T&K - toimintaa, pakottaa siihen, erityisesti, kun siihen ei ole rahallista kannustinjärjestelmää. 5. T&K -toiminnan organisointiin liittyvät ongelmat Aineistossamme esiin nousseita T&K -toiminnan toteuttamiseen liittyviä ongelmia olivat ammattikorkeakoulun rooli T&K -toimijana, T&K -toiminnan rahoitus ja opettajien työaikajärjestelyt, epärealistiset odotukset ammattikorkeakoulua kohtaan, suhteet ylläpitäjään ja muihin korkeakouluihin. Ammattikorkeakoulut hakevat yhä paikkaansa T&K -toimijana sekä oppilaitoksen itsensä että muiden toimijoiden silmissä. Toisin kuin kouluttajana, tutkijana ja kehittäjänä ammattikorkeakouluilla ei vielä ole takanaan kovin pitkää historiaa. Koska ammattikorkeakoulujen T&K -toiminnan rooli on vielä osin selkiytymätön, ammattikorkeakouluun kohdistuvat odotukset saattavat olla ristiriitaisia. Ehkä ammattikorkeakoulun roolin selkiytymättömyyden takia myös T&K -toiminnan toteuttamisen resurssit ovat vielä keskeneräiset. Jotta T&K -työ olisi joustavaa, pitäisi henkilökunnan työaikajärjestelyihin ja rahoitusmuotojen monimuotoisuuteen kiinnittää lisää huomiota Identiteetti, imago ja kulttuuri T&K -toimijana Ammattikorkeakoulujen rooli T&K -toimijana saattaa olla vielä epämääräinen ja T&K -toiminnan eteenpäin vieminen saattaa pahimmillaan henkilöityä vain muutamiin henkilöihin ammattikorkeakoulun koulutusyksiköissä ja hallinnossa. T&K -toiminnasta kiinnostuneet haastateltavat harmittelivat sitä, että ammattikorkeakoulun toiminta on usein vielä kiertynyt liikaa opetuksen ympärille, mikä näkyy T&K -toiminnan organisoimisessa, rahoituksessa, ammattikorkeakoulujen tiedottami- 14

15 sessa sekä muiden alueellisten toimijoiden asenteissa. Tosin viime vuosina tapahtunut kehitys on ollut myönteistä. Toisaalta ammattikorkeakoulujen edustajat kertoivat myös, että ammattikorkeakoulun sisällä ja ammattikorkeakoulujen toiminta-alueella niiden henkilökunnalle ja ammattikorkeakoulun T&K -toiminnalle saatetaan asettaa ristiriitaisia tai epärealistisia odotuksia. Kun tuolla puhutaan, että me menemme ja kehitämme jonkun yrityksen liiketoimintaa ja sitten me mennään katsoon, että minkälaiset ihmiset siellä on hommissa, niin se saattaa olla sellanen omistajavetonen yritys, jonka vetäjä on 20 vuotta tehny sitä hommaa ja hän tietää varmasti, että mitä tekee siellä yrityksessään, tietää ne tuotteensa ja palvelunsa ja jokaikisen asiakkaansa henkilökohtasesti. Niin me mennään ja sanotaan, että nyt sää oot tehny 20 vuotta tota toimintaa tollai ja meillä olis tässä nyt kaks opiskelijaa, jotka on just valmistunu, ne tulee kertoon sulle, kuinka bisnestä tehdään. Niin sinä päivänä se lyö oven kiinni ja sanoo, että mulla on muuta tekemistä. "Jos ajatellaan maakuntaa yleensä ja kuntia, seutukuntia, niin vaikka meitä nyt jossakin kehutaan, jossakin enempi, jossakin vähempi, niin onhan se myös aika pohjaton tynnyri, mitä korkeakoulutukselta odotetaan. Kun pitäis hoitaa kaikki asiat ja projektit. Omalla tavallaan se on tietysti hyvä, että on uskottavuutta, mutta joskus siihen liittyy myös vähän epärealistisia odotuksia ja sitä, että ei nähdä, mikä se korkeakoulutuksen rooli oikeesti on. Mikä on se käytännön tekemisen ja osaamisen kasvattamisen, osaamisen tuomisen tasapaino. Enempi pitäis olla tietysti siellä osaamisen tuomisen puolella". Ammattikorkeakoulujen eräs suurimpia strategisia tavoitteita onkin etsiä itselleen oikean tasoinen rooli, jossa omat osaamisalueet, maakunnan tarpeet ja lainsäädännössä niille asetetut opetukseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät tehtävät olisivat tasapainossa. Tämä rooli pitäisi pystyä viestimään myös potentiaalisille yhteistyökumppaneille. "Joko me voidaan osana tätä yliopistokeskusta ja Epanet-verkkoo olla yhä voimakkaampi toimija tai sitt me jäädään ikään kun ammattikorkeakouluksi siinä muodossa kuin ammattikorkeakoulut jollain muilla paikkakunnilla, voisin kuvitella jossain Turussa tai Tampereella, se on selvää, että yliopisto ja teknillinen yliopisto johtaa siellä sitä tutkimusta. Siitä huolimatta ammattikorkeakoululla on paikka siinä innovaatioympäristössä, mut ei niitten tartte kuvitellakaan olevansa mitään hyvin merkittäviä toimijoita. Tämä kehitys saattaa huonommassa tapauksessa käydä täälläkin, jos yliopistokeskus ja Epanet-verkko voimakkaasti menee eteenpäin, jos me ei olla siinä kyljessä mukana, niin me jäädään vain opetuslaitokseksi. Me ollaan saatu tää koulutuspuoli aika hyvään malliin, aluekehitystoiminnassa ollaan vahvasti mukana, niin tämä vuosikymmen voisi olla T&K -toiminnan läpilyönnin aikaa." Kaiken kaikkiaan sen ytimen löytäminen, mitä ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta on ja mitä sen tulisi olla, on vielä hakuvaiheessa. Tällöin vaarana saattaa olla se, että ulkopuolisen rahoituksen toivossa T&K -toimintaa lähdetään tekemään, miettimättä sen tarkemmin kyseisiin projekteihin liittyviä strategisia ja eettisiä kysymyksiä. Tämä ammattikorkeakoulun T&K - toiminnan roolia koskeva keskustelu tulee käydä paitsi ammattikorkeakouluorganisaation, myös jokaisen koulutusohjelman ja sisäisen osaamiskeskuksen kohdalla. 15

16 Ammattikorkeakoulujen toiminnan painopisteiden nopea muutos on aiheuttanut ongelmia myös henkilökunnan T&K -toimintaan asennoitumisen suhteen. Välinpitämättömyyttä tai tietämättömyyttä T&K -toimintaa kohtaan voi löytyä sekä opettajien että ammattikorkeakoulujen ylimmän johdon keskuudesta. T&K -toiminta saatetaan kokea itselle vieraaksi ja vanhoista kulttuurisista malleista irrottautuminen saattaa olla vaikeaa. Naukkarisen (2004) mukaan opettajakunnassa suurin innostus T&K -toimintaan on 4-7 vuotta opetustyötä tehneillä henkilöillä. Tällöin alkuvuosien vaikeudet ovat takana, mutta opettajat eivät ole vielä urautuneet opetustyöhön. T&K -hankkeiden johtamisesta saadun osaamisen kumuloituminen on eräs suurimpia T&K -toiminnan ongelmia, sillä yleensä osaaminen kasaantuu vain harvoille ihmisille. Tosin rahoittajien kannalta olisi hankalaa, jos keskustelukumppanit vaihtuisivat koko ajan. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa aikoinaan toimineen Telakka-mallin ongelmana oli se, että T&K -työhön lähteneellä ei ollut opastajaa tai esimiestä, vaan opettajan työssä opittu yksin tekemisen kulttuuri jatkui ja hankkeet saattoivat epäonnistua tästäkin syystä. Ongelmallista on myös se, että ammattikorkeakoulun sisällä ei vielä ole mestari-kisälli -ajattelua, vaan opiskelijaa ajatellaan yhteistyökumppanina vasta valmistumisen jälkeen. Kyllä tässä kulttuurin muutoksesta on ollut kysymys, että onhan meillä työelämään suuntautunutta kehittämis- ja tutkimustoimintaa ammattikorkeakoulu teki sitä ennenkin, mutta ei se ollut organisoitunutta ja se oli paljon opinnäytetöihin ja opiskelijatyöhön perustuvaa, siinä ei ollut henkilökunnalla niin suurta roolia, mutta onhan se jo tän ammattikorkeakoululain myötä viimeistään tiedostettu kiinteeks osaks sitä toimintaa. Kuten aikaisemmissa tutkimuksissamme (2003, 2004) on tullut esiin, myös ammattikorkeakoulun toiminnan ulkoinen markkinointi vaatii vielä kehittämistä. Tämä koskee erityisesti T&K -toimintaa, joka ei välttämättä näy tarpeeksi esimerkiksi ammattikorkeakoulun esitteissä ja vuosikertomuksessa. Markkinoinnin pohjalla oleva osaamisen tuotteistaminen on vielä kesken ja toisaalta osaamisen henkilöityminen ja kulttuurinmuutoksen hitaus vaikuttavat joissakin ammattikorkeakouluissa siihen, että uusien aktiivisten osallistujien saaminen projekteihin voi olla työlästä. Oon täällä sisälläkin sitä sanonu, ettei sitä pidä mitenkään ihmetellä, ettei tunneta sitä osaamista, mitä täällä on, koska täällä ei ensinnäkään oo ollu semmosta strategista toimintaa sen osaamisen ympärillä aikasemmin, että olis suunnitelmallisesti kehitetty ja tehty näkyväksi jotain osaamista, niin eihän sitä sillon voida tunteekaan. T&K -toiminnan ja opetuksen välisen limittymisen lisäksi ammattikorkeakouluilla on muutakin toimintaa, joka on läheisesti yhteydessä tutkimus- ja kehittämis- sekä aluekehitystehtävään ja opetukseen. Tällöin on yleensä kysymyksessä maksulliseksi palvelutoiminnaksi luokiteltava toiminta, 16

17 joka on esimerkiksi monistettavaa täydennyskoulutusta, tuotteistettuja laboratorio- tai mittauspalveluita tai muuta kumppaniorganisaatioiden osaamista kehittävää toimintaa. Myös tämän alueen toiminnan pelisäännöt suhteessa koulutusaloilla tehtävään T&K -toimintaan vaikuttavat olevan vielä epäselviä ainakin muutamissa ammattikorkeakouluissa. T&K -palveluiden ja muiden palveluiden organisatorinen kirjavuus ja hajanaisuus ammattikorkeakoulujen sisällä eivät ainakaan helpota ulkopuolisen yhteistyökumppanin oikean yhteistyötahon löytämistä kustakin ammattikorkeakoulusta. Kaikissa ammattikorkeakouluissa on mun nähdäkseni semmonen pulma, että mitä on T&K- ja mitä palveluja ja miten ne erotetaan vai onko ne yhdessä. --- Musta on ihan hyvä, että ne on yhteen laitettu sitten, kun tuotetaan palveluita. Kun asiakkaan näkökulmasta se on yhdentekevää, onko ne T&K -palveluita vai mitä palveluita T&K -toiminnan rahoittaminen ja opettajien työaikajärjestelyt Eniten ongelmia synnyttää T&K -toiminnan nykyinen rahoitusmalli, jossa T&K -toimintaan jaetaan rahaa oppilasmäärän ja opetuksen mukaan. Haastateltavien mielestä rahoituksen ja tuloksellisuuden mittareita tulisi opetusministeriössä muuttaa, sillä opiskelijamäärät eivät juuri liity T&K - toimintaan. Ammattikorkeakouluissa oltiin tyytymättömiä siihen, että T&K -toiminnalle ei ole osoitettu perusrahoitusta. Opetusministeriön T&K -toiminnalle suuntaamaa rahoitusta pidettiin riittämättömänä ja projektirahoituksen turvin on hankalaa rakentaa pitkäjänteistä jatkumoa hankkeiden sekä osaajien välille. Hankesuunnittelua varten ammattikorkeakouluille tulisi taata jonkinlainen pesämuna, jolla voitaisiin estää hankkeiden väliset katkokset. Hankkeiden hakuaikojen ja rahoituspäätösten väliset katkokset sekä osaavan tutkimushenkilökunnan työsuhteiden määräaikaisuus vaikeuttavat osaltaan T&K -työn ja muun opetustoiminnan yhdistämistä sekä johtavat työn pirstaloitumiseen. Tämä korostuu erityisesti pienissä yksiköissä sekä yhteistyössä pienten yritysten kanssa. "Sitä tehdään projektirahotuksella, niin jatkumon rakentaminen semmosella periaatteella, niin onhan se haastava työ. Ainakin siltä osin, kun määräaikaset työsuhteet loppuu ja ne henkilöt meiltä lähtee, niin kyllähän siinä aina väistämättä sitä osaamista myös valuu ulos". Ammattikorkeakoulujen edustajat kritisoivat sitä, että toisaalta ammattikorkeakouluilta vaaditaan T&K -toimintaa ja innovatiivista roolia, mutta rahallista tukea sen toteuttamiseen ja siinä vaadittavien toimintaprosessien ylläpitämiseen ei tarjota. (kts. Opetusministeriö 2004a) Ratkaisuksi ammattikorkeakoulujen taholta tarjottiin T&K -toiminnan rahoituksen sitomista tulostavoitteisiin tiedekorkeakoulujen tapaan. 17

18 Eräänä T&K -toiminnan toteuttamisen pulmana ovat myös opettajien työaikajärjestelyt. Opettajien vuosityöaika estää joustavan liikkumisen opetuksen ja T&K -työn välillä. Lisäksi pätevien opettajien ja sijaisten saaminen voi olla vaikeaa. Myös ammattikorkeakoulun tuntisuunnitelmissa tarvittaisiin enemmän joustavuutta. Nykymuotoinen T&K -toiminta saattaa olla hankalaa myös koulutusosastojen johtajien kannalta, sillä mikäli opettajat lähtevät kesken lukuvuotta T&K -projekteihin, se vaikeuttaa opetuksen järjestämistä. T&K -toimintaan tarvitaan rahallisia panostuksia, sillä opettajilla pitäisi olla mahdollisuus toimia sekä tutkijoina että opettajina. Tällä hetkellä T&K:n tekemistä tukevaa tai palkitsevaa järjestelmää ei ole, koska kaikkea toimintaan tarkastellaan ja arvioidaan opetuksen kautta. Ja sitten se niin kun, että ei ole selkeää sanotaan T&K -toiminnan tekemistä tukevaa järjestelmää. Siis sitä, että sun kannattaisi lähteä tekemään T&K -toimintaa. Musta tuntuu siltä, että moni ajattelee ja varmaan onkin niin, että on paljon helpompaa tehdä sitä opetusta vain. Kun kuitenkin T&K -toiminnassa pistät sanotaan itsesi kuitenkin aika lailla vielä likoon, ehkä enemmän kuin opetuksessa. Tietenkin se palkkaus ei ole ainoa asia, vaan se pitää olla henkilöillä itsellään semmonen palo tai halu kehittää jotain, että ei ketään pysty pakottaan, eikä oo järkevääkään. Haastatteluissa huomautettiin myös, että ammattikorkeakoulun henkilökunnalta vaaditaan paljon. Opettajien tulisi huolehtia yhtä aikaa sekä opetuksesta että T&K -projekteista. Harvoin pohditaan sitä, onko tällainen kaksoisrooli realistinen. Opettajille tulisikin luoda joustava käytäntö opetuksen ja tutkimuksen vuorottelemisen mahdollistamiseksi niin, ettei VES ja opettajien kokonaistyöaika estä tutkimukseen irrottautumista. "Tietysti korkeakouluopetus on siinä mielessäkin vaativa työ, että siinä henkilökunnalle asetetaan myös aika rajuja vaatimuksia, että ollaan niin kun huippuopettajia ja huippuasiantuntija projekteissa ja vielä samanaikasesti, niin onhan se melkonen jonglöörisuoritus näiltä yksilöiltäkin". Yliopettajien toimenkuva esitettiin muutamassa ammattikorkeakoulussa tällä hetkellä vielä hieman ongelmallisena ja sitä pyrittiin muokkaamaan paremmin T&K -toiminnan vaatimuksia vastaavaksi tulevaisuudessa. Myös osaamisen henkilöityminen saattaa olla ongelma. Mikäli yksittäisten T&K - projektien sijaan pyritään jatkuvaan T&K -toimintaan, pitäisi kunkin organisaation erityisosaajien kirjon olla laajempi, jolloin projektien hankinta ja loppuun vienti eivät kärisisi mahdollisista henkilö- tai toimenkuvan vaihdoksista. Ammattikorkeakouluissa pitäisi keksiä ratkaisuja siihen, miten T&K -toiminnassa saatua osaamista saataisiin aidosti kumuloitumaan koulutusosastojen sisällä ja toisaalta levitettyä eteenpäin. Turun ammattikorkeakoulussa tätä asiaa on pohdittu myös asiakas palveluntarjoaja -näkökulmasta: palveluprosessien rakentamisesta ulkopuolisille. Niiden kautta pitäisi saada aikaan joustavuutta, 18

19 mikäli halutaan tehdä työelämän organisaatioiden kanssa T&K -projekteja ja vastata tarjouspyyntöihin. Tämä edellyttää opetussuunnitelmien laadintaprosessin ja työaikasuunnittelun uudelleenorganisoimista. Meijän pitäis päästä semmoseen järjestelmään, että se mahdollistais enemmän joustavuutta, että kun tulee näitä ulkopuolisia asiakkaita, saadaan tarjouspyyntöjä, niin meillä olis vapaita resursseja palvelemaan niitä. Että meillä on palveluprosessit vielä aika kesken, että jos meille tulee joku tilaus, niin ketkä ihmiset tuottaa sen tutkimuspalvelun, jos tulee lyhyellä varotusajalla. Eri asia on nää meijän tutkijat ja tutkimusprojektit, jotka sitten syntyy, sanotaan, niitä synnytetään puoli vuotta vuosi ja sitten ne toteutetaan, mut jos tulee helmikuussa, että voisitteko te aloittaa maaliskuun puolivälissä ja tehdä toukokuun loppuun valmiiks, niin meillä ei oikein oo prosesseja siihen. T&K -toiminnan organisoiminen sekä T&K -yksikön ja keskushallinnon rooli T&K -toiminnan toteuttamisessa askarruttivat muutamien ammattikorkeakoulujen haastateltavia, erityisesti näiden roolit vaikuttivat vielä hieman epäselviltä. T&K -toimintaan liittyvistä asioista tai niiden organisoitumisesta ei välttämättä tiedetä tarpeeksi edes talon sisällä. Pahimmillaan virallinen T&K - yksikkö koettiin vain ylimääräiseksi portinvartijaksi ja välikädeksi, jonka kautta T&K toimintaan saatu raha kulkee. Minusta pitäisi tavoite- ja tulossopimus neuvotteluiden yhteydessä määritellä, mitkä on ne strategisesti tärkeet alat ja hankkeet meiän esityksestä ja mitä ammattikorkeakoulun johto näkee, ett meidän olisi syytä osallistua joko muiden yksiköiden tai heidän alotteistaan lähteneisiin ja sitt sovittaisiin, ett näihin hankkeisiin panostetaan. Kun T&K - toiminta on luonteeltaan semmosta, että en mä nyt tänä keväänä tiiä varmaks mitä ens keväänä yritykset haluaa ja pyytää ja saattaa syntyä hankkeita. Me voidaan painottaa vaan jotain aloja, ett me pyritään keskittämään osaamista näille vaikka kansainvälistymiseen ja tietoverkkoihin ja sitten meille annettaisiin vapaat kädet toimia, kun meill on asiakaskontaktit, niin tehä niitä sopimuksia. Seuraavassa TaTu -neuvotteluissa raportoidaan, ett miten me onnistuttiin, mitkä oli niitä tärkeitä ammattikorkeakoulun tai aluekehityksen kannalta, mitkä taas oli meiän oman ydinosaamisen kannalta ja asiakkaiden kannalta. Jos todettais että homma käy, niin annettas ne rahat suoraan yksikölle siihen toimintaan". T&K -yksiköissä puolestaan ongelmallisina nähtiin lakimuutokseen ja T&K -rahoituksen saamiseen liittyvä T&K -toiminnan tiedonkeruu ja hankkeiden seuranta. Myös erilaiset patentoimis- ja luottamuskysymykset vaativat vielä kehittämistä ammattikorkeakoulujen sisällä. Nykyinen ammattikorkeakoulujen T&K -toimintaa tukevan rahoituksen jakoperuste on sidottu opiskelijamääriin, eikä se huomioi opetuksen lisäksi ammattikorkeakoulun muita tehtäviä. Rahoituksen jakoperusteilla ei ole tiedekorkeakoulujen tapaan kytköstä ammattikorkeakoulujen toiminnan muutoksiin, suoritettuihin tutkintoihin eikä tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä aluekehitykseen. Opetusministeriössä on käynnissä ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistaminen, joka toteutuisi 19

20 vuodesta 2005 lähtien. Uudistuksen myötä ammattikorkeakoulun rahoitus määräytyisi opiskelijamäärän, suoritettujen tutkintojen, kaikille tasasuuruisen erän sekä tutkimus- ja kehittämistyön perusteella. (Opetusministeriö 2004, 26-29) 5.3. Suhteet ylläpitäjään ja alueen muihin korkeakouluihin Kaupunki tai kunta saattaa olla ylläpitäjätahona joskus ongelmallinen, sillä esimerkiksi henkilöstöja rekrytointiasioiden hoito kuntalain perusteella on kankeaa. Naukkarinen (2004, ) esittää lisensiaatintyössään, että monissa yhteyksissä yhden kunnan omistamat ammattikorkeakoulut ovat kokeneet olevansa pikemmin yksi kunnan toimialoista kuin itsenäinen korkeakoulu. Vuonna 2003 voimaan tullut Ammattikorkeakoululaki ottaa kantaa vain opetushenkilöstön palkkaamiseen ammattikorkeakouluun, muun henkilöstön aseman jäädessä sopimuksenvaraiseksi ammattikorkeakoulun ja ylläpitäjän kesken. Kehitys on kuitenkin kulkenut aikaisempaa joustavampaan suuntaan, sillä tällä hetkellä ammattikorkeakouluille on monessa kunnassa annettu kuitenkin varsin vapaat kädet toimia omana nettoyksikkönä ja tehdä päätöksiä itsenäisesti oman budjettinsa puitteissa. Alueellisen yhteistyön kannalta ongelmallisia asioita olivat yliopiston nihkeä suhtautuminen ammattikorkeakouluihin yhteistyökumppaneina. Yliopistot haluavat pitää tutkimuksen vain omissa käsissään. Myös uudet yliopistokeskukset ja niiden vaikutus ammattikorkeakoulujen toimintaan mietitytti muutamia haastateltavia. Toisaalta myös ammattikorkeakoulujen kesken katsottiin vallitsevan jonkinlainen kilpailuasetelma, joka vaikeuttaa yhteistyön tekemistä. 6. Ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden tavoitteet T&K -toiminnan organisointi ammattikorkeakouluissa on edelleen rajussa muutostilanteessa ja keskustelua käydään toiminnan hajauttamisesta ja toisaalta tiettyjen toimintojen keskittämisestä. Organisaatiomuutosten nopeutta kuvaa se, että ainakin kahdessa viidestä tutkimastamme ammattikorkeakoulusta T&K -toiminnan organisointi on jo muutettu tai sitä ollaan muuttamassa merkittävästi siitä, mitä se keväällä 2004 oli. Vaikuttaa siltä, että varsinainen T&K -toiminta saatetaan tulevaisuudessa hajauttaa entistä selvemmin koulutusaloille, mutta sopimus- ja raha-asiat tullaan hoitamaan keskitetysti. Yhä useammissa ammattikorkeakouluissa ollaan siirtymässä matriisiorganisaatiomaiseen toimintatapaan. 20

21 Haastattelujen perusteella ammattikorkeakouluissa panostetaan tulevaisuudessakin alueelliseen yhteistyöhön ja kansainväliseen toimintaan. Ammattikorkeakouluihin pyritään perustamaan suurehkoja hankekokonaisuuksia tai kehittämisohjelmia, jotka kokoavat yhteen saman aihepiirin projekteja. Lisäksi kunkin ammattikorkeakoulun itselleen valitsemia painopistealoja vahvistetaan maakunnan kehitystä seuraten vahvoiksi osaamiskeskittymiksi. Projektit suunnataan pääosin näille painopistealoille. Toiminnan periaatteena ovat vahvat kilpailukykyiset fokukset ja verkostoituminen. Hankkeet tulevat olemaan useamman toimijan välisiä alueellisia ja kansallisia hankkeita. Yhteistyötä muihin, erityisesti paikallisiin, korkeakouluihin pyritään tehostamaan. Keskeisiä haasteita ovat kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen ja rahoituksen sekä henkilöstöresursoinnin järjestäminen T&K -toiminnalle. EU:n ohjelmien lisäksi on pyrittävä muiden julkisten rahoituslähteiden parempaan hyödyntämiseen ja yritysrahoituksen osuuden kasvattamiseen, palvelu-, koulutus- ja varsinaisen T&K -toiminnan kautta. Tämä vaatii kuitenkin useimmissa ammattikorkeakouluissa vielä palvelukonseptien ja sisäisten toimintaprosessien kehittämistä. Meill on nää osaamisalueet määritelty, niin niitä pyritään vahvistamaan. Tavallaan päästään siitä vaiheesta, että otetaan kaikki ideat, ett opetellaan projektien tekemistä, nyt voidaan ruveta valitsee. Volyymi on nyt sitä luokkaa, mitä tän kokonen yksikkö pystyy kestämään, koska sehän ei oo meille tuottavaa, vaan se vie meidän perusrahotusta, siinähän pitää se omarahotusosuus olla ja voittoo ei projekteilla pysty tekeen. Entistä enemmän tähän meidän ydinosaamiseen liittyviä projekteja, pyritään entistä enemmän suoraan yritysrahotukseen, ett me ollaan niin hyvä kumppani, ett yritys on selvällä rahalla valmis maksamaan meiän palveluksista. Tutkimus ja opetustehtävien yhteen nivominen on tulevaisuudessa ehkä suurin T&K -toimintaa koskeva haaste. Eräs opetuksen ja T&K -toiminnan integroimisen ongelma on, että usein opetus ja tutkimus kiinnostavat eri henkilöitä, mikä hankaloittaa yhteisen tieto- ja kompetenssiperustan rakentamista. T&K -toiminnan lisääntymisen ja sen vaatimien henkilö- ja aikaresurssien toivotaan näkyvän OPM:n määrittelemässä perusrahoitusrakenteessa, joka tällä hetkellä määräytyy pääasiassa opiskelijamäärän perusteella. Nyt on lainsäädännössä tullu T&K -toiminta ja on aika paljonkin henkilöstöä, joka on tehnyt sen valinnan, että en lähde tutkijaksi vaan opettajaksi. Se varmaan johtaa siihen, että on opetuksesta ja tutkimuksesta kiinnostuneet opettajat." Henkilökunnan rekrytoinnissa korostetaan T&K -toimintaa, jolloin ulkopuolisten tutkijoiden rekrytoimisen hankkeisiin toivotaan jäävän volyymiltaan pieneksi. Opetusyksiköiden tulee jatkossa profiloitua entistä selvemmin T&K -toimintaan ja asettaa sille tavoitteet. T&K -toiminnassa työnjakoa tulee selkeyttää ja erityisesti yliopettajien työnkuvaa tulee tarkistaa. T&K -toiminnan ja opetuksen integroiminen ja henkilöstön tiukempi sitouttaminen T&K -toimintaan kehittäisivät tulevaisuudessa 21

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Metropolia pähkinänkuoressa Metropolia Ammattikorkeakoulu on kansainväliset mittapuut täyttävä ja kilpailukykyinen pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin suunnattu

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Taru Penttilä 25.5.2015 Turun AMK Vetovoimainen opiskelupaikka noin 2000 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Haastattelujen satoa laajat osaamiskokonaisuudet

Haastattelujen satoa laajat osaamiskokonaisuudet Haastattelujen satoa laajat osaamiskokonaisuudet Ulla Nuutinen ja Jaana Kullaslahti 29.1.2013 Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittämisen seminaari Haastatteluaineiston koko (N=17) Haastateltavat

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista 7.4.2011 Markku Saarinen Lähtökohtatilanne: Monta strategiaa, monta kehittämisryhmää runsaan 5 vuoden aikana (2001-2006) oli Kaarinassa aikaansaatu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007

Lisätiedot