Rousseau pihapiireissä hankeraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rousseau pihapiireissä hankeraportti"

Transkriptio

1 Mika Kanerva / Hankekoordinaattori K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Rousseau pihapiireissä hankeraportti 1. Johdanto: Rousseau pihapiireissä hanke lähti liikkeelle tarpeesta säilyttää ja levittää tietoisuutta perinne- ja hyötykasvien historiallisista käyttötarkoituksista. Kasveihin liittyvä perinnetiedon määrä on valtava, mutta sen katoaminen on todellinen uhka, sillä yhä useammin tämän tiedon välittäminen eteenpäin koetaan nykymaailmassa turhaksi, tai siihen ei vain ole aikaa. Hankkeen perusajatuksena oli vaalia suomalaiseen kulttuuriperintöön tiukasti liitoksissa olevaa kasvien käyttöä. Kasvien hyödyn ymmärtäminen ja niiden käyttötarkoitusten vaaliminen ovat jo itseisarvoisesti tärkeitä asioita. Lisäksi niiden mukana välittyy muita tärkeitä arvoja, kuten luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen, kestävä kehitys sekä kulttuuriperinnön säilyttäminen. 1

2 Kun hanke alkoi toukokuussa 2012, kävi selväksi, että perinne- ja hyötykasvi -käsitteiden laajuuden takia täytyy tehdä selvä rajaus hankkeen suunnasta. Hankkeen pituus ja käytettävissä olleet voimavarat huomioon ottaen tehtiin päätös, että hankkeella on kaksi päätavoitetta. Ensimmäinen niistä oli perinnekasvitietopankin kokoaminen sähköiseen muotoon. Tietopankin haluttiin olevan kattava, sen toivottiin avaavan paikallisen kulttuurihistoriallisen näkökulman hyötykasveihin, lisäksi tietopankin toivottiin olevan kaikkien väestöryhmien ja ikäluokkien käytettävissä. Tämän sivuston olisi sekä säilöttävä että siirrettävä perinnekasvitietoisuutta. Toinen päätavoite oli luoda maakunnassa lapsille toimintaa, jonka kautta perinnekasvitietoisuutta saataisiin siirrettyä sopivassa muodossa uusille sukupolville. Samalla tavoitteena oli luoda museopedagogiikan kannalta yhteistyöväyliä ja toimintamalleja, joiden avulla perinnekasvitietoisuuden siirtäminen voisi jatkua myös varsinaisen hankkeen loputtua. Jälkikäteen katsottuna hankkeen aikana saavutettiin paljon sivujuonteita, jotka poikkesivat päätavoitteista. Nämä sivujuonteet olivat toteutukseltaan moninaiset ja vahvistivat alueen toimijoiden verkostoa. 2. Hankkeen toteutus: Kuten edellä mainitaan, ovat Rousseau pihapiireissä hankkeen käytännön tavoitteet olleet jaettavissa kahteen ryhmään: tietopankin luominen ja lapsille suunnatun toiminnan toteuttaminen. Koska nämä tavoitteet olivat selvillä jo hankkeen alusta asti, lähti hankkeen toteutus käyntiin yhteistyösuhteita ja verkoston rakentamista silmällä pitäen. 2.1 Virtuaalinen tietopankki Virtuaalisen tietopankin luominen lähti keväällä käyntiin kirjallisen materiaalin keräämisellä ja läpikäymisellä. Kirjaehdotuksia ja perinnekasvivinkkejä hanke sai mm. ETT:lta (K.H. Renlundin museon Erikoistietotoimisto), sekä ulkopuoliselta asiantuntija Terho Taarnalta. Tietopankin suunnittelussa apua saimme myös Kokkolan kaupungin IT-yksiköltä, sekä kaupungin paikkatietopalveluilta. Itse tutkimus ja kirjoitustyö olivat intensiivisimmillään kesäkuukausien (kesä-elokuu) aikana ja sivusto valmistui syyskuun alussa. Sivusto on nyt avattu ja nähtävissä osoitteessa: Virtuaalisen tietopankin nimeksi tuli Rousseaun perinnekasvipuutarha. 2

3 Kokkolan kaupungin sivuille rakennettu perinnekasvitietopankki on yksinkertainen ja helposti lähestyttävä, sen onkin tarkoitus olla kaikkien ikäluokkien käytettävissä. Perinnekasvitietopankin sisältö muodostui pitkälti kirjallisten lähteiden pohjalta. Kirjallisia lähteitä löytyi mm. museon kokoelmista sekä kirjastoista. Perinnekasvitietoutta haalittiin kasaan myös Internetistä perinnekasviharrastajien ja perinnekasveja tutkivien instituutioiden sivustoilta. Lisäksi hanketyöntekijä Mika Kanervan matkat mm. Aspegrenin puutarhaan Pietarsaaren ja MTT:n tutkimuslaitokseen Jokioisissa toivat sivustoille lisätietoa perinnekasveista. Verkkotietopankki on valmistumisensa jälkeen ollut paikallismediassa esillä mm. Österbottens Tidningissä ja Kokkola-lehdessä. Sivusto on saanut lisäksi tunnettavuutta Kokkolan kaupungin verkkosivujen, museon tiedotusväylien, Ekotaideteos-projektin (varsinkin avajaistapahtumassa) sekä hankkeen oppilastoiminnan (ollut koulujen ennakkomateriaalina) kautta. Verkkotietopankkiin yritettiin loppukeväällä lisätä yhteisöllisyyttä kouluille suunnatun kesätehtävän avulla. Kouluille tiedotettiin kilpailusta, jossa oppilaat keräisivät kesän aikana vapaaehtoisesti kuvia kasveista, sekä liittäisivät kuviin kertomuksia niiden perinteisistä käyttötarkoituksista. Tämä kokeilu ei onnistunut vaikka tarjolla oli pieniä palkintoja parhaista tarinoista. Emme saaneet kerätyksi ainuttakaan perinnetarinaa kesätehtävällä. 3

4 Virtuaaliseen tietopankkiin on luotu myös visuaalisempi versio sivuston sisällöistä. Tämä toteutettiin Prezi-sivuston ohjelma-alustan avulla. Siirtämällä www-sivustojen sisällöt Prezialustalle, on pyritty esittämään www-sivujen tieto interaktiivisemmassa muodossa. Verkkotietopankin sisältöjen siirtämisessä Prezi-alustalle on saatu apua museon datanomiharjoittelija Jani Typöltä. Idea Prezi-sivustojen käytöstä tuli Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajakoulun kautta. Kuten esimerkki osoittaa, ovat hankkeen eri osa-alueet täydentäneet jouhevasti toisiaan. Hankkeen Prezi-sivustoille pääsee Rousseaun perinnekasvipuutarha aloitussivulta löytyvästä linkistä. 2.2 Lapsille suunnattu perinnekasvitoiminta Toinen, jälkikäteen katsottuna suuremman painoarvon saanut osa projektia oli perinnekasviaiheisen museotoiminnan luominen lapsille. Tämä osa hankkeesta käynnistyi jo toukokuussa, kun yhteistyösuhteiden luominen varsinkin alueen koulujen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä käynnistettiin. Toukokuun aikana yhteistyökuvioita selviteltiin mm. Marttojen, 4H-Kerhon, paikallisen seurakunnan, alueen koulujen ja Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa. Kesäheinäkuussa hankkeen puitteissa toteutettiin tietojen ja materiaalin vaihtoa paikallisen Elban luontokoulun kanssa. Lohtajan 4H-kerhon kanssa yhteistyö poiki teematoimintaa Kannuksessa pidetyllä 4H-leirillä. Museolta hanketyöntekijä Mika Kanerva ja kesätyöntekijä Janette Makkula kävivät opettamassa maakunnan 8 14-vuotiaille perinteisten kanervaluutien ja nokkosleipien tekemistä. Lohtajan 4Hkerholaiset tekivät vastavierailun syyskuussa järjestettyyn Linnén jalanjäljissä teemapäivään. Janette Makkula auttoi myöhemmin myös hankkeen visuaalisen materiaalin tuotannossa. Hänen piirroksensa koristavat mm. hankkeen Internet-sivuston alkunäkymää. Hankkeen puitteissa tuotettiin perinnekasviteemaista ohjelmaa kahteen otteeseen paikallisen seurakunnan kanssa. Kesäkuussa järjestettiin seurakunnan keskiaikainen pajapäivä lapsille ja nuorille. Päivän ohjelma koostui osaksi perinnekasvipajoista (kanervaluudat, nokkosleivät, yrttien tunnistaminen, kasvitarinat) ja osaksi museolehtori Lauri Skantsin luomista museopedagogiikan työpajoista. Rousseau pihapiireissä hanke oli järjestämässä myös perinnekasviohjelmaa (kanervaluutien valmistuksen opettelua) lapsille museon ja seurakunnan yhteisessä keskiaikatapahtumassa 1. syyskuuta. Pajassa vieraili yli 200 lasta, nuorta ja aikuista. 4

5 Kanervaluutien valmistus on yksi lukemattomista perinnekasveihin liittyvistä taidoista, joita hankkeen puitteissa yritettiin elvyttää. Hyviä kontakteja kertyi myös K.H. Renlundin museon toisen kasviaiheisen projektin kautta. Johanna Holmbäckin organisoiman Ekotaideteos-projektin välityksellä Rousseau pihapiireissä hankkeelle luotiin yhteistyökuvioita, joita hyödynnettiin myöhemmin hankkeen aikana. Yksi syksyn pajatoiminnassamme olleista luokista, Kyrkbackens Skola, tavattiin juuri Ekotaideteoksen välityksellä. Ekotaideteoksen kautta yhteistyösuhteita luotiin myös Svenska Daghemin, Länsipuiston yläkoulun sekä Kokkolan aikuisopiston maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa. Hankkeen tärkein ja laajin tuotos nähtiin toiminnassa syyskuun aikana. Jo keväällä virisi Rousseau pihapiireissä hankkeen ja yliopistokeskuksen välillä yhteistyö. Hankkeesta Mika Kanerva osallistui mm. paikallisen luokanopettajakoulutuksen loppuseminaariin arvioijan asemassa. Koska museolla ja yliopistokeskuksella on jo menneinä vuosina ollut yhteistyötä, alettiin ns. kouluprojektia suunnitella yhdessä. Kevään tapaamisten perusteella mukaan projektiin saatiin myös opetushallituksen rahoittama Kuperkeikka ja ProjekTori hanke, joka työllisti kaksi luokanopettajaa: Auli Palosaaren ja Pertti Kuosmasen. Myöhemmin Pertti Kuosmanen joutui muiden työkiireiden takia jäämään projektissa hieman sivummalle, ja hänen tilalleen tuli luokanopettaja Janne Turunen. Museolla oli myös ennestään ollut yhteistyötä kyseisen hankkeen kanssa. Entiset yhteistyökuviot helpottivat selvästi 5

6 kouluprojektin rakentamista ja tekivät siitä laadukkaamman, kuin siinä tapauksessa, että kaikki olisi pitänyt aloittaa tyhjästä. Näistä lähtökohdista päästiin rakentamaan syksyllä pidettyjä Linnén jalanjäljillä teemapäiviä. Teemapäiviä oli yhteensä 13 kappaletta ja ne toteutettiin Päivät kestivät klo , muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kaksi näistä päivistä oli varattu yliopiston uusien opiskelijoiden sisääntuontiin museoyhteistyön ja toiminnallisen oppimisen maailmaan. Loput päivät oli varattu alueen koulujen 5. ja 6. luokille. Teemapäivillä kävi n. 200 lasta ja n. 50 aikuista. Päivistä 11 pidettiin Kokkolassa Kaarlelan kotiseutumuseon pihapiirissä. Kahtena päivänä (13. ja 14.9.) teemapäivät vietiin Lohtajan pappilan pihapiiriin. Näin myös keskustasta kaukaisten koulujen oli mahdollista saada kokea toiminnallisen oppimisen pajamme ilman pitkiä ja kalliita siirtymämatkoja. Koululuokista kymmenen olivat suomenkielisiä ja yksi ruotsinkielinen. Mukana oli myös immersion-, eli kielikylpyluokkia. Kukin luokka vietti kokonaisen koulupäivän Linnén jalanjäljillä teemapäivillä. Toimintapäivien sisältö liikkui valistuksen ja hyödyn ajan historian, sekä varsinkin hyötykasvien ympärillä. Joka päivä uusi luokka saapui kokemaan elämää 1700-luvun tyyliin, rooliasuja myöten. Kouluille oli etukäteen lähetetty ennakkotehtäviä, joilla oppilaat perehdytettiin omiin rooleihinsa. Ennakkomateriaalit sisälsivät myös esitietoja perinnekasveista ja elämästä 1700-luvun Kokkolassa. Ennakkotehtävät löytyivät internetsivuilta https://sites.google.com/site/linnen2012/. Ennakkotehtävät oli jaettu kolmeen osaan: 1. Antin blogi (tietoa 1700-luvun elämästä blogityyliin kirjoitettuna) 2. Oppilaiden roolit 3. Ennakkotietoja perinnekasveista (Rousseaun perinnekasvipuutarha -sivustoon liittyviä tiedonhakutehtäviä). Oppilaat vierailivat kunkin teemapäivän aikana n. 3-6 perinnekasveja ja perinnekulttuuria käsittelevässä pajassa. Teemapäivien pajat oli rakennettu toteuttamaan eheyttävää ja ainerajat ylittävää opetusta. Oppilaat harjaantuivat esimerkiksi perinnemarjojen maistelupajassa matematiikassa, koska ensin marjat piti ostaa 1/4 riikintaalerilla ja sitten piti vielä muuttaa vanhoja mittayksiköitä nykymuotoon. Yrttipajassa taas haisteltiin, maisteltiin ja opittiin tuntemaan eri yrttejä. Samalla kuunneltiin tarinoita niiden käyttötarkoituksista. Lopuksi yrttejä kerättiin ja niistä tehtiin tuoksupusseja, joista vielä kirjoitettiin artikkeli Suomalaisiin Tieto-Sanomiin. Yhdessä pajassa oppilaat siis saivat harjoitusta mm. biologiassa, historiassa, käsitöissä ja äidinkielessä, ilman että edes itse huomasivat asiaa. 6

7 Teemapäivillä oppilaat kokosivat päivän antia Suomalaisiin Tieto-Sanomiin valistusreporttereina. Teemapajat vaihtuivat päivien aikana, koska luokanopettajaopiskelijat kehittivät kolmen viikon aikana useita pajoja, jotka vaihtelivat päivästä toiseen. Teemapajoja olivat mm. kasvivärjäyspaja, perunan historia ja käyttö -paja, entisajan tarinat ja lähdekriittisyys -paja, yrttiteepaja, omenapiirakka ja vanhat mitat -paja, yrttipuutarhan salat -paja, tuoksupussit ja kanervaluudat -paja, Versaillesin pihasommitelma -paja sekä kasvi- ja tautitiedon suunnistuspaja. Jokainen paja oli suunniteltu niin, että sen sisältö vastasi peruskoulun opetussuunnitelman tavoitteita. Linnén jalanjäljillä -teemapäiviin voi olla erittäin tyytyväinen, koska sen myötä saatiin rakennettua neljää eri toimijaa hyödyttävä kokonaisuus. Museo ja Rousseau pihapiireissä -hanke hyötyi projektista, koska sen avulla saatiin levitettyä perinnetietoisuutta ja museolle tärkeää sisältöä. Museo sai myös kahdesta luokanopettajasta ja kuudesta luokanopettajaharjoittelijasta todella suuren voimavaran. Ilman heidän apuaan ei teemapajoista olisi voitu rakentaa niin laadukkaita, laajoja ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisia, kuin niistä muodostui. Museon näkökulmasta teemapäivillä rakennettiin toimintamalleja ja yhteistyöväyliä, joiden kautta museo tulee toivottavasti olemaan jatkossakin keskeisellä sijalla alueen historian- ja kulttuuriopetuksen järjestämisessä. Yliopistokeskus taas sai puitteet ja materiaalit, joiden avulla se pystyi järjestämään kuudelle luokanopettajaopiskelijalleen ilmiökeskeisyyteen tähtäävän syventävän harjoittelun. Samalla yliopistokeskuksen syventävän harjoittelun opiskelijat saivat ohjausta ja ympäristön, joiden avulla 7

8 he pystyivät kehittymään aihekokonaisuuksiin painottuvassa, konstruktivistisia opetus- ja kasvatusnäkemyksiä tukevassa opettamisessa. Luokanopettajaopiskelijoille avautui myös ainutlaatuinen tilaisuus nähdä millaisia lopputuloksia yhteistyöllä ja verkostoitumisella voidaan saada aikaan. Kuperkeikka ja ProjekTori hanke ajaa kulttuuriperinnön säilyttämisen sekä visuaalisen- ja mediakasvatuksen tavoitteita, jotka täytettiin teemapäivien pajojen toteutustavoissa ja sisällöissä. Monissa pajoissa painotettiin esimerkiksi kuvataidetta ja mediakasvatusta. Medialukutaidot tulivat taasen esiin mm. ennakkotehtävissä, sekä tiettyjen pajojen lähdekriittisyyden ja journalististen taitojen harjoittelussa. Kuperkeikka ja ProjekTori hankken luokanopettajat Auli Palosaari ja Janne Turunen toimivat Linnén jalanjäljissä teemapäivillä ohjaajina yliopistokeskuksen harjoittelijoille. Eniten yhteisprojektista kuitenkin hyötyivät alueen lapset ja koulut, jotka saivat koettavakseen valmiin perinnekasvitapahtuman, jossa käytettiin uusimpia pedagogisia toimintamalleja. Koulut ja teemapäivillä vierailleiden luokkien opettajat saivat myös kokemuksen siitä, kuinka paljon paikallinen yhteistyö voi avata mahdollisuuksia opetuksen ja kulttuurituotannon kehittämiselle. Teemapäivien myötä myös alueen koulujen ja opettajien kuva museosta tärkeänä yhteistyökumppanina toivottavasti muuttui yhä parempaan suuntaan. Linnén jalanjäljissä teemapäivien myötä luotiin lisäksi toimintamalli, jota voidaan jatkossakin käyttää perinnekasvien opetukseen. Museo tulisi tulevaisuudessa nähdä voimavarana paikallisen historian, taiteen ja kulttuurin kasvatusta suunniteltaessa. Museon roolin kouluopetuksessa ei tarvitse rajoittua museovierailuihin, vaan museo voi parhaimmillaan tuoda tietotaitoansa mukaan alueen yhteistyöhankkeisiin. Museolla on tarjota materiaalia ja tietoa, joiden avulla opetustilanteita voidaan siirtää entistä useammin pois luokkahuoneista ja niiden laatua parantaa. Samalla myös museo saa yhteistyökumppaneilta resursseja (kuten pedagogista osaamista), joiden hankkiminen muussa tapauksessa voisi olla lähes mahdotonta. Oppilaiden lisäksi teemapäivillä vieraili muita hankkeen yhteistyökumppaneita, kuten Kokkolan aikuiskoulutuskeskuksen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien opiskelijaryhmä. Päivien toteutusta kävivät myös ihailemassa myös Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen maahanmuuttajaopiskelijat, sekä jo mainitut 4H-kerholaiset. Myös paikallinen lehdistö oli 8

9 teemapäivistä erittäin kiinnostunut ja se saikin paljon näkyvyyttä Keskipohjanmaa- ja Kokkolalehdissä sekä Österbottens tidningissä. 2.3 Muuta hankkeeseen liittyvää Rousseau pihapiireissä -hankkeen myötä toteutui, tai aloitettiin muutamia pienempiä perinnekasviaiheisia projekteja. Hanke mm. tuotti K.H. Renlundin museon Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon Ekotaideteoksen avajaisiin jaettavaksi tuoksupusseja, joita Suomessa on perinteisesti tehty vaatekaappeihin tuhohyönteisiä karkottamaan. Kesän aikana oli myös tarkoituksena luoda perinnekasvikartta, joka olisi liitetty kaupungin paikkatietopalvelun ylläpitämään ulkoilukarttaan. Siitä kaupungin asukkaat olisivat itse voineet todeta missä mitäkin kasvia kasvaa. Perinnekasvikartan tekeminen aloitettiin kesäkuussa verkkosivujen kuvamateriaalin hankkimisen ohessa, mutta nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että tämä kartta olisi vaatinut todella suuren työpanoksen, eikä se toteutunut. 3. Mahdollinen jatko: Hankkeen aikana on käynyt selväksi, että ainakin Keski-Pohjanmaan alueella on runsaasti kysyntää perinnekasvitietoisuuden lisäämiselle. Myös museon tuottama osallistava koulutoiminta on koettu erittäin tarpeelliseksi, varsinkin kun perinnekulttuuri ja -tavat välittyvät sen avulla erittäin tehokkaasti. Esimerkiksi eri-ikäisistä maahanmuuttajista koostuvat opisto- ja kouluryhmät ovat viestineet, että juuri tämän tyyppiselle, museoiden järjestämälle, toiminnalle olisi suuri tarve maahanmuuttajien sopeutumista edistävänä tekijänä. Nämä ryhmät ja niiden ohjaajat ovat olleet sitä mieltä, että monesti kielellisiä ongelmia omaavat maahanmuuttajat saavat oman toimintansa ja eläytymisen kautta paljon kokemuksia, jotka edesauttavat sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Linnén jalanjäljissä teemapäivien tyyppinen toiminta on saanut myös paljon kiitosta siitä, että se on erittäin eriyttävää ja ottaa huomioon eri lähtökohdista tulevat oppilaat. Teemapäivien aikana moni luokkahuonetilanteessa huonosti pärjäävä lapsi sai onnistumisen tunteita, jotka voivat olla tärkeä voimavara myöhemmässä elämässä. Teemapäivät ovat siellä vierailleiden lasten ja aikuisten mukaan olleet erittäin onnistuneita ja niitä pitäisi suuren enemmistön mielestä jatkaa tulevaisuudessakin. Paljon kertovaa on se, että vaikka teemapäiviä ei varsinaisesti mainostettu, olisi 9

10 osallistuvia luokkia yhteydenottojen perusteella ollut tulossa vähintään n. 10 enemmän kuin teemapäiville voitiin ottaa. Virtuaalisen perinnekasvitietopankin sisällön kasvattaminen on jatkossa todella tärkeää, sillä tällä hetkellä siellä on tietoja vain 38 kasvista. Tietopankki on kirjoitettu tällä hetkellä pelkästään suomeksi, tosin toistakymmentä kasviartikkelia on jo käännetty ruotsin kielelle. Kaksikielisessä kunnassa on ensisijaisen tärkeää saada koko sivusto myös ruotsiksi. Myös englanninkielinen käännös edesauttaisi sivuston käytettävyyttä esimerkiksi oppilaitoksissa ja maahanmuuttajaväestön piirissä. Kokkolassa Mika Kanerva 10

11 Hankkeen näkyvyys mediassa: - Radio Yle Keski-Pohjanmaa - ÖT-lehti (Österbottens Tidning) - Keskipohjanmaa-lehti - Lestijoki-lehti - Kokkola-lehti - Museon sisäiset tiedotteet ja kaupungin työntekijöiden lehti (E-kirje ja PikkuTynnyri) Yhteistyötahot: - Lohtajan 4H-kerho (varsinkin toiminnanjohtaja Kaisa Hihnala) - Ekotaideteos-projekti (Svenska Daghem, Aikuisopiston maahanmuuttajaryhmä, Länsipuiston yläkoulun kuvataideluokka) - Kokkolan Yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajakoulu (varsinkin Päivi Perkkilä, Maarika Piispanen ja Merja Meriläinen) - Kuperkeikka ja ProjekTori hankkeen luokanopettajat (Auli Palosaari, Janne Turunen, Pertti Kuosmanen) - ETT (Erikoistietotoimisto) - Lohtajan ja Kokkolan seurakunnat - Keskiaikamarkkinat - 5 koulua 11 ryhmää (ks. ajanvarauslista) - Terho Taarna - Villa Elban luontokoulu (ja tätä kautta myös Porvoon luontokoulu, Pia Lindström) - MTT (Jokioinen) - K-P kulttuurirahasto (Kulttuurirahaston kokous elokuun loppupuolella) - Kokkolan kaupunginteatteri (pukujen lainaus) - Museon työntekijät Janette Makkula ja Jani Typpö - Muita kaupungin organisaation toimijoita (IT-yksikkö, paikkatietopalvelut, puutarha ja pihahoito) - Aikuisopiston nuoriso-ohjaajakoulutus (vierailivat teemapäivillä syyskuussa) 11

12 - Ammattikorkeakoulun/yliopistokeskuksen maahanmuuttajaopiskelijoita (vierailivat keskiaikapäivillä ja syyskuun pajatoiminnassa) 12

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Matikka on mun juttu! Hankematka kuvin ja sanoin

Matikka on mun juttu! Hankematka kuvin ja sanoin Matikka on mun juttu! Hankematka kuvin ja sanoin Opetushallitus valitsi vuonna 2008 Kokkolan perusopetuksen koulut mallintamaan uusia ja innovatiivisia tapoja toteuttaa matematiikan opetusta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Loppuraportti. Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena. -hanke (2012 2013)

Loppuraportti. Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena. -hanke (2012 2013) 1/7 Loppuraportti Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena -hanke (2012 2013) Papunet-verkkopalveluyksikkö Viljatie 4 A 00700 Helsinki www.papunet.net papunet@kvl.fi 2/7

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä AVARA MUSEO Päätösseminaari 04.10.-05.10.2012 PORI Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä Museonjohtaja Esko Nummelin Porin taidemuseo AVARA MUSEO Valtakunnallinen osio. Toimintalinja: Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Sivistystoimi Nuoriso- ja aikuiskoulutus Aika Teema Paikka Kohderyhmä Ilmoittautuminen Tammi-helmikuu 17.1. klo 13.15 15.30 Symboliset laskimet Martinlaakson lukio

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot Kohderyhmä Ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai joiden jatko-opintoihin

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kulttuurivoltti, OPS 2016 ja museot

Kulttuurivoltti, OPS 2016 ja museot Kulttuurivoltti, OPS 2016 ja museot Kymenlaakson 30. museopäivä 7.10.2015 susanna.koponen@lahti.fi, p. 050 398 5775 Kulttuuriohjelman koordinaattori Lahden kaupungin perusopetus Joka kuntaan oma kulttuurikasvatussuunnitelma

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 11/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Juho Helminen ja Kimmo Koskinen Oppimisympäristöhankkeiden kehittämispäivä 5.10.2009 www.edu.fi/oppimisymparistot Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeet

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Johanna Lahti Pauliina Nurkka www.laurea.fi Työn opinnollistaminen

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-toimintamalli, lyhyesti: Blogi = vihko, laite = kynä, avoin materiaali pilvipalvelussa = kirja Tiimityöskentelyä, motivointia,

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Tämä verkkokurssi toteutetaan Verkkokurssin tuotantoprosessi kurssin TIES463 harjoitustyönä Milloin? Verkkokurssi valmistuu kevään 2014 aikana

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 5 Palautteiden tiivistelmä... 6 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011 Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa

Lisätiedot