Henna Laininen ja Anna Turunen. mediaselviytyjän. käsikirja. 7 9-luokkalaisille

Transkriptio

1 Henna Laininen ja Anna Turunen mediaselviytyjän käsikirja 7 9-luokkalaisille 1

2 2

3 Henna Laininen ja Anna Turunen Sanataideyhdistys Yöstäjä ry. Mediaselviytyjän käsikirja 7 9 -luokkalaisille Mediamuseo Rupriikki

4 1. Viestintä aikajanalla Viestintä on ihmisten välistä vuorovaikutusta. Viestin voi välittää puhumalla kasvotusten tai erilaisten viestintävälineiden avulla. Lähiviestintä tapahtuu kahden ihmisen tai pienen ihmisryhmän kesken. Joukkoviestintä on tiedon välittämistä suurelle ihmisjoukolle, esimerkiksi sanomalehden tai television välityksellä. Viestintä muuttuu nopeasti. Kun viestintävälineet kehittyvät, syntyy uudenlaisia tapoja viestiä. Esimerkiksi nykyään miltei jokaiselta suomalaiselta löytyvä matkapuhelin eli kännykkä on keksitty vasta viime vuosikymmeninä: ensimmäiset NMT-matkapuhelimet kehitettiin 1970-luvun lopulla, mutta suuren yleisön käyttöön kännykkä tuli vasta 1990-luvulla. Myös internetin käyttö on melko uusi ilmiö. Usein ajatellaankin, että nykylapset ja -nuoret hallitsevat internetin käytön paremmin kuin vanhempansa. Viestinnän kehitys on aiheuttanut myös epäluuloa ja kritiikkiä. Kun sanomalehdet yleistyivät 1800-luvulla, pelättiin, että työläiset laiskistuvat lehtiä lukiessaan. Radiota moitittiin aikanaan siitä, että se tuhosi ihmisten musiikkimaun, ja televisiota on sen alkuajoista saakka arvosteltu liiasta väkivallan näyttämisestä. Laajasti ajateltuna kaikki kuvat ja merkit, joita näemme, sekä kaikki äänet, joita kuulemme, ovat viestintää. Voit tutkia meitä ympäröivän äänimaiseman muuttumista museosta löytyvän ääniseinän avulla. Huomaat varmasti, että osa äänistä on nykypäivän ihmisen elinympäristössä harvinaisia, kun taas osa on kehittynyt vasta viime vuosina. 4

5 Piirrä aikajana omasta tähänastisesta viestintähistoriastasi. Merkitse aikajanan alkupisteeseen syntymävuotesi ja loppupisteeseen nykyhetki. Missä vaiheessa opit puhumaan? Entä lukemaan ja kirjoittamaan? Muistatko, milloin lähetit ensimmäisen sähköpostiviestisi? Milloin sait oman kännykän? Voit merkitä aikajanalle myös itsellesi tärkeitä viestintään liittyviä tapauksia, kuten lempitelevisioohjelmasi, -kirjasi tai -tietokonepelisi tietyssä iässä tai internet-sivustot, joilla sinulla on tapana käydä. Pohdi, mikä viestintätapa tai -väline on sinulle läheisin. Toisilla on tapana höpöttää koko ajan kännykkään, toisten mielestä mikään ei voita kunnon vanhan ajan kirjettä, jonka voi lukea salaa kynttilänvalossa. Tanssija oppii viestimään kehonkielellä, jääkiekkoilija puolestaan tuntee parhaiten tuomarin käyttämän merkkikielen. Perustele valintasi. 5

6 2. Lukutaidosta medialukutaitoon Keskiajan Suomessa vain papisto ja aatelisto osasivat lukea luvulta lähtien tavallisille kansalaisille alettiin opettaa lukutaitoa rippikouluissa, ja rahvaan lukutaito testattiin vuosittain kirkkoherran johtamilla lukukinkereillä luvulla lukutaito oli mahdollista hankkia jo kaupunkien kansakouluissa tai maaseudulla kylästä kylään kiertävissä kiertokouluissa. Entisajan Suomessa ei saanut mennä edes naimisiin ennen kuin oli oppinut lukemaan. Nykyään tavallinen lukutaito ei kuitenkaan riitä, vaan täytyy osata lukea esimerkiksi television, internetin tai tietokonepelien kieltä. Tätä kutsutaan medialukutaidoksi. Medialukutaitoon kuuluu taito käyttää mediaa eli erilaisia viestintävälineitä mutta myös taito valikoida sekä arvioida viestintävälineistä saatua tietoa. Televisiomainokset, internetsivut ja jopa sanomalehtiuutiset sisältävät erilaisia näkökulmia ja asenteita, joilla pyritään vaikuttamaan vastaanottajan mielikuviin. Esimerkiksi sampoomainoksessa tuotteen hyviä ominaisuuksia voidaan liioitella, jotta sampoo myisi paremmin. Medialukutaitoa tarvitaankin melkein joka paikassa, sillä kaupungilla liikkuessaan nykyihminen katselee kadunvarsimainoksia, kuuntelee tavarataloissa soivaa taustamusiikkia tai maksaa laskuja, lähettää postia ja keskustelee ystäviensä kanssa internetpäätteen välityksellä. Taitava median käyttäjä erottaa viettelykset faktasta ja arvioi kriittisesti esimerkiksi lehtien, elokuvien, internetin tai mainosten piileviä asenteita ja arvoja. 6

7 Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu ilmestyi vuonna Tutki vitriinissä olevaa Raamattua vuodelta Osaatko lukea Raamatussa käytettyä vanhaa suomen kieltä? Mieti, mitä hyötyä medialukutaidosta voi olla seuraavissa paikoissa. Vertaa lopuksi omia vastauksiasi museon tiskiltä jaettavan vastauspaperin esimerkkivastauksiin. 1) kahvila 2) uimaranta 3) elokuvateatteri 4) lentokenttä 5) internet 7

8 3. Sanomalehti ikkuna todellisuuteen? Suomen ensimmäinen sanomalehti oli ruotsinkielinen Åbo Tidningar, joka ilmestyi ensimmäisen kerran Turussa vuonna Ensimmäiset sanomalehdet olivat mustavalkoisia, eikä niissä ollut lainkaan kuvia. Sanomalehtien uutiset olivat usein käännöksiä ulkomaisten lehtien uutisista, ja juttuja moitittiin raskaslukuisiksi, sillä varhaisia lehtiä toimittivat sivutyönään esimerkiksi papit tai opettajat. Nykyisin toimittajan ammattiin voi jo kouluttautua, ja lehtien ulkoasu on muuttunut monipuolisemmaksi: kuvien lisäksi sanomalehdissä julkaistaan muun muassa säätietoja, ruokaohjeita ja sarjakuvia. Tyypillinen lehtiuutinen on kirjoitustyyliltään mahdollisimman tiivis ja asiallinen, eikä toimittaja saisi ottaa kantaa uutisessa esitettyihin asioihin. Tärkeimmät tiedot kerrotaan uutisjutun alussa. Heti jutun alussa pitäisi käydä selville mahdollisimman helppotajuisesti, mitä on tapahtunut, missä ja milloin. Seuraavaksi voidaan kertoa tarkemmin tapahtuneen syitä ja seurauksia sekä haastatella asiantuntijoita tai asianosaisia. Vaikka uutiset pyrkivät välittämään mahdollisimman todenmukaista tietoa, jokainen uutinen sisältää väistämättä jonkin näkökulman ja asenteen. Esimerkiksi toimittajan sanavalinnat voivat ohjailla tahallisesti tai tahattomasti lukijan mielikuvia: graffiteja maalaava nuori on yhdelle toimittajalle töhrijä, toiselle katutaiteilija. 8

9 Uutisotsikon pitäisi kertoa selkeästi, mistä uutisessa on kysymys. Hyvä otsikko myös houkuttelee lukijan tutustumaan uutiseen tarkemmin; otsikko voi esimerkiksi vedota tunteisiin, kuten Aamulehden otsikko : Nuoret itkivät ystäviään ääneen Myyrmäen kirkossa. Otsikko ei kuitenkaan saa olla liian epäselvä, puhekielinen tai asenteellinen. Mitkä seuraavista otsikoista eivät mielestäsi kelpaisi sanomalehtiotsikoiksi ja miksi? 1) Harrastajateatterikatselmus valtaa Tampereen 2) Pressa sano et eihän me nyt sentään Natoon mennä 3) Poliisi pidätti antiikkiliikkeen ryöstöstä epäillyn Keravalla ja löysi epäillyn hallusta rokokoo-ajan sohvakaluston, viisi pitsipäärmättyä pöytäliinaa, Mingdynastian aikaisen posliiniastiaston ja hopeisen tuhkakupin 4) Tyhmät ruotsalaiset veivät jääkiekon MM-kullan 5) Henkilö poistui maasta Nykyään uutiset välittävät osan tiedosta kuvien avulla. Hyvä uutiskuva kertoo aiheeseen liittyvää uutta tietoa tai koskettaa lukijan tunteita. Valitse jokin lehtipöydällä olevista sanomalehdistä, ja etsi lehdestä sinua kiinnostava lehtikuva. Katso kuvaa tarkemmin ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: 1) Mihin uutiseen kuva liittyy? 2) Mitä kuvassa näkyy? 3) Minkälaisesta kuvakulmasta ja kuinka läheltä kohdetta kuva on otettu? Miten kuvakulma vaikuttaa kuvan tunnelmaan? 4) Mitä tietoa kuva välittää sinulle kuvan kohteena olevasta henkilöstä, paikasta tai tapahtumasta? 5) Minkälaisia tunteita kuva sinussa herättää? 6) Onko jotakin olennaista jätetty kuvan ulkopuolelle? 9

10 4. Julkkiksia ja juorutoimittajia Julkisuuden henkilöt eli julkkikset ovat esillä ennen kaikkea viihdeuutisiin keskittyvissä lehdissä: päivittäin ilmestyvissä iltapäivälehdissä ja viikoittain julkaistavissa, niin sanotuissa juorulehdissä. Lehtien palstoilla kirjoitetaan usein esimerkiksi julkisuuden henkilöiden ihmissuhteista. Toisinaan lehdissä paljastetaan kipeitäkin asioita julkkisten yksityiselämästä. Lehdistö perustelee oikeuttaan levittää julkkisten yksityisasioita koskevaa tietoa vetoamalla sananvapauslakiin. Sananvapaus takaa kaikille Suomen asukkaille oikeuden sanoa, kirjoittaa ja julkaista tietoja, mielipiteitä ja ajatuksia esimerkiksi sanomalehdissä tai internetissä kenenkään estämättä. On kuitenkin olemassa myös lakipykälä, jonka mukaan kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus yksityisyydensuojaan. Se tarkoittaa, että toisen ihmisen arkaluontoisista yksityisasioista saa julkaista tietoa tai kuvia vain kyseisen henkilön luvalla tai siinä tapauksessa, että tiedoilla on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Rajanveto sananvapauden ja yksityisyydensuojan välillä on usein vaikeaa. Kamerakännyköiden ja internetin aikakaudella kuka tahansa voi helposti julkaista ja saada haltuunsa esimerkiksi julkkisten kuvia tai heidän yksityiselämäänsä liittyvää tietoa. Yksityisyydensuojan loukkaaminen on kuitenkin rikos, josta voi seurata rangaistus: vuonna vuotias koulupoika kuvasi koulun juhlissa pilailuvideon laulavasta opettajastaan ja latasi sen internetin YouTube-sivustolle. Poika sai teostaan monen sadan euron sakot. 10

11 Eläydy juorutoimittajan rooliin. Olet lähdössä tekemään lehtijuttua Linnan juhlista. Katso video Rupriikin lehdistöosastolta. Keksi viisi kiperää kysymystä, jotka haluat esittää jollekin videolla vilahtelevista julkkiksista. Nykyään kuka tahansa pystyy julkaisemaan tekstiä ja kuvia internetissä. Pohdi, millä tavalla esim. YouTube-videosivustolla ja blogeissa rikotaan yksityisyydensuojaa. Oletko itse törmännyt internetsivustoilla tietoihin, jotka voisi tulkita toisen ihmisen yksityisyyttä loukkaaviksi? 11

12 5. Puhelimia vauvoille ja vaareille Puhelimet alkoivat yleistyä 1800-luvulla, mutta yksityinen lankapuhelin oli pitkään vain varakkaiden etuoikeus. Entisaikoina lankapuhelut välitettiin soittajalta vastaanottajalle puhelinkeskusten välityksellä: keskusten työntekijät yhdistivät käsin puhelut oikeaan osoitteeseen. Puhelun välittäjää kutsuttiin lempinimellä Sentraali-Santra, sillä puhelujen välittäminen oli naisvaltainen ammatti, joka vaati sosiaalisia taitoja, näppäryyttä ja pitkäjänteisyyttä. Huhujen mukaan pienten maalaiskylien Sentraali- Santrat salakuuntelivat ihmisten puheluita ja toimivat siten koko kylän juorutoimistoina luvulla puhelinkeskukset alkoivat välittää puheluita automaattisesti, ilman Sentraali-Santrojen apua luvulle tultaessa on jo siirrytty kännyköihin ja langattomaan puhelinverkkoon. Koska kännykkä kulkee päivittäin käyttäjänsä mukana, suunnitellaan kännyköistä käyttäjänsä näköisiä: kännykkään voi valita omaan tyyliinsä sopivat kuoret, taustakuvan ja soittoäänen. Innokkaimmat kaiverruttavat jopa nimensä kännykkäänsä! Kännyköiden oheistuotteiden suunnittelu onkin nykyään tuottoisa bisnes. Vaan kuinkahan ympäristöystävällistä on muutaman vuoden välein ostaa viimeisimmän muodin mukainen puhelin? 12

13 Kokeile kännykän suunnittelemista! Valitse jokin alla olevista kohderyhmistä, jolle sinun kännykkäsi on erityisesti tarkoitettu: 1) alle kouluikäiset lapset 2) eläkeläiset 3) elinkautisvangit 4) luonnonsuojelijat 5) koirat Piirrä kuva suunnittelemastasi kännykästä ja kirjoita kuvan yhteyteen seuraavat tiedot: -kännykkämerkin nimi -minkälaisesta materiaalista kännykkä on valmistettu -minkälainen soittoääni ja taustakuva kännykässä on -minkä värisenä kännykkää on saatavilla -mitä oheistoimintoja kännykässä on (esim. voiko kännykän avulla huonomuistinenkin keittää perunoita tai onko kännykässä lasersäde, jolla voi sahata poikki vankilan kalterit) Keksi kännykällesi mahdollisimman houkutteleva mainoslause eli slogan, joka vetoaa kännykkäsi ostajiin. Esimerkiksi koirille suunnitellun kännykän mainoslauseena voisi olla Tätä kissatkin kadehtivat tai Osta koirien kännykkä ja räksytät suoraan pressalle! 13

14 6. Radio vaihtaa viihteelle Radiot yleistyivät Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Radion toiminnasta huolehtivat aluksi niin sanotut radioamatöörit eli harrastelijat, jotka ylläpitivät pieniä radioasemia. Radion alkuvuosikymmeninä lähetettiin uutisten lisäksi esimerkiksi konsertteja, puheita, esitelmiä ja kirjojen ääneenlukua. Rock- tai popmusiikkia ei ollut vielä keksitty, ja kuuntelijoiden suosikkeja olivatkin esimerkiksi kanteleensoitto, kansanlaulut, kuorolaulut ja radion saippuaoopperat. Suomeen perustettiin valtiollinen yleisradio vuonna 1926, ja paikalliset radioasemat sulautuivat Yleisradioon. Sota-aikana 1940-luvulla radiosta lähetettiin paljon sotaan liittyviä tiedotuksia. Radiota pidettiin pitkään vakavana mediana, joka pyrki välttämään liian viihteellistä ohjelmatarjontaa. Viime vuosikymmeninä viihteellisten ohjelmien ja musiikin määrä radiossa on kuitenkin lisääntynyt. Kaupalliset radiokanavat räätälöivät ohjelmansa tarkkaan rajatuille kohderyhmille, ja ohjelmien lomassa on paljon mainoksia. Toisistaan selkeästi eroteltujen ohjelmien sijaan kaupallisilla kanavilla on siirrytty yhden toimittajan ideoimaan ja juontamaan lähetysvirtaan. 14

15 Nykyään radiota ei keräännytä kuuntelemaan koko perheen voimin kuten ennenvanhaan, vaan radio soi usein äänimaisemana tavarataloissa tai kahviloissa. Radioreportaasien ja kuunnelmien seuraaminen vaatii kuitenkin yhä keskittymistä, sillä radio-ohjelmissa kaikki tieto välitetään äänen avulla. Mieti, miten saat välitettyä pelkästään äänin, vain omaa kehoasi apuna käyttäen alla olevat tilanteet. Vältä puhumista ja yritä tuottaa kuvaavia ääniä esimerkiksi taputtamalla, hyppimällä, suulla suhisemalla, pörisemällä jne. 1) Postinkantaja tiputtaa sanomalehden postilaatikkoon. Talon pihasta ryntää haukkuva koira, joka lähtee ajamaan takaa postinkantajaa. 2) Ampiainen lentää sisään ikkunasta, tipahtaa hillopurkkiin ja yrittää pyristellä irti hillosta. 3) Sohva tippuu kerrostalon seitsemännestä kerroksesta ja rikkoo kadulle unohtuneen kristallimaljakon. 4) Oopperalaulajalle tulee hikka ja yleisö poistuu salista närkästyneenä. 5) Vanha nainen nousee huteria portaita pitkin aution talon ullakolle. Ullakolla on haamu, jonka kanssa nainen juo kahvia. Esitä lopuksi nämä pienet kuunnelmat ystävällesi, jonka tehtävänä on arvata, mistä tilanteesta oli kysymys! 15

16 7. Liikkuvan kuvan ihme Liikkuva kuva oli aikanaan mykistävä keksintö. Ensimmäiset elokuvat 1800-luvun lopulla olivat vaikuttavia: yleisö ei ymmärtänyt, että valkokankaalla nähtiin vain kuvaa. Kun elokuvassa näytettiin asemalle saapuva juna, katsojat juoksivat kauhuissaan pois elokuvateatterista, sillä he pelkäsivät, että juna todella ajaa heidän päälleen. Nykyään liikkuva kuva on osa arkipäivää. Melkeinpä jokaisesta kodista löytyy televisio, monesta useampikin. Ennen kuin keksittiin projektori, jonka avulla kuvaa pystyttiin heijastamaan valkokankaalle, liikkuvia kuvia saattoi katsoa vain yksi tai kaksi ihmistä kerrallaan. Suosittu katselulaite oli mutoskooppi. Kun yksittäisiä valokuvia selaa tarpeeksi nopeasti mutoskoopilla, näyttää siltä kuin kuvat liikkuisivat. Kurkista mutoskooppiin! Filmikamerassa periaate on itse asiassa samantapainen kuin mutoskoopissa: kuvat tallentuvat filminauhalle peräkkäin, ja kun nauhaa pyöritetään nopeasti, kuvat liikkuvat. Ensimmäiset elokuvat olivat yksinkertaisia lyhytfilmejä. Nykyään elokuvan kuten myös TV-sarjan menestyksen taustalta löytyy tavallisesti vetävä, moniulotteinen tarina, jossa on kiinnostava juoni. Televisiosarjojen käsikirjoitukset syntyvät usein ryhmätyönä. Käsikirjoittaja kokoaa synopsiksen eli tiivistelmän, jonka pohjalta tuotantoryhmä aloittaa suunnittelun. 16

17 Suunnittele muutamalla lauseella idea neliosaiseen televisiosarjaan, jonka päähenkilöitä ovat rock-kitaristi, kahvilan tarjoilija ja 80-vuotias mummo, joka on nuoruudessaan toiminut salapoliisina. Televisiosarjan tapahtumapaikkana on huvipuisto. Pohdi erityisesti, millä tavalla henkilöt liittyvät toisiinsa ja tapahtumapaikkaan. Mieti myös, mitä lajityyppiä TV-sarja edustaa: onko kyseessä esimerkiksi rikossarja, romanttinen viihdesarja, komedia tai lastenohjelma? Kun olet suunnitellut idean ohjelmaan, kirjoita pieni vuoropuhelu kahden sarjassa esiintyvän henkilön välille. Voitte harjoitella vuoropuhelua yhdessä parisi kanssa. 17

18 8. Valloittavat TV-hahmot TV-sarjojen lumovoima perustuu paljolti suosittuihin päähenkilöihin. Monet lastenohjelmien rakkaimmista hahmoista, kuten Pelle Hermanni tai Rölli, ovat ilahduttaneet jo useampaa sukupolvea. Jotkut TVsarjat syntyvät kokonaan yhden vetovoimaisen päähenkilön ympärille (esimerkiksi Ally McBeal ja Frasier). Hahmo voi olla ihmisen näyttelemä, mutta yhtä lailla vaikkapa piirrossankari kuten Bart Simpson tai käsinukke kuten Ransu Karvakuono. Hahmojen persoonallisuus syntyy yleensä käsikirjoittajan kynästä, mutta myös joukko muita televisio-ohjelman tekijöitä auttaa hahmon henkiin herättämisessä. Puvustaja aloittaa työnsä tutustumalla huolella käsikirjoitukseen. Hän valitsee roolihenkilölle sopivat vaatteet ja värit. Vaatteet auttavat näyttelijää samastumaan roolihenkilöönsä. Maskeeraaja meikkaa esiintyjien kasvot ja vartalon toivotunlaiseksi. Maski kertoo, onko hahmo hauska, väsynyt, peloissaan vai hämmästynyt. Puvustuksen ja maskin tulee tukea TV-ohjelman kokonaisuutta: niiden on siis sovittava yhteen lavastuksen ja TV-sarjan tunnelman kanssa. Puvustaja ja maskeeraaja toimivatkin tiiviissä yhteistyössä lavastajan ja ohjaajan kanssa. Piirros- ja nukkehahmot saadaan elämään animaation avulla. Piirrosanimaatio toteutetaan kuvaamalla peräkkäin pieniä muutoksia sisältäviä piirroksia. Nukke- tai vaha-animaatiossa muutetaan jokaisen kuvan jälkeen nuken tai vahahahmon asentoa hieman. Kun kuva kuvalta tallennettu animaatiofilmi näytetään normaalinopeudella, peräkkäin nopeasti vaihtuvat kuvat luovat vaikutelman liikkeestä. Nykyään animaatioiden tekemisessä käytetään usein apuna tietokonetta. 18

19 Luo oma TV-sarjahahmo. Keksi hahmolle nimi, ikä ja asuinpaikka. Mieti, millä tavalla herätät hahmosi henkiin. Onko hän hassuun asuun sonnustautunut näyttelijä vai animaatiohahmo? Millainen hahmo on luonteeltaan? Mikä on hänen paheensa, entä suurin haaveensa? Minkä ikäisiin katsojiin hän vetoaa? Missä TVohjelmassa, millä kanavalla ja mihin kellonaikaan hahmo esiintyy? Mikä TV-sarjahahmo on sinun suosikkisi? Mikä tekee suosikkihahmostasi valloittavan? 19

20 9. Internet luotettava tietolähde vai hölynpölysanakirja? Moni nykyihminen miettii, miten ennen vanhaan selvittiin ilman internettiä. Nykyään jokaisen mieltä vaivaavan seikan liittyi se sitten bussiaikatauluun, dinosaurusten ravintoon tai Euroviisuihin voi tarkistaa nopeasti internetistä. Internet onkin parhaimmillaan hyvä tietolähde, mutta sen tarjoamaan informaatioon on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti. Suosittu nettilähde on esimerkiksi internettietosanakirja Wikipedia, jonka artikkeleita kuka tahansa voi muokata tai täydentää. Usein ajatellaan, että käyttäjät pitävät huolen siitä, ettei Wikipedian tietoihin pääsee lipsahtamaan virheitä. On kuitenkin tärkeää huomata, että internettietosanakirjojen tarjoama tieto ei välttämättä ole puolueetonta, vaan se voi sisältää kirjoittajansa asenteita. Jos haluaa varmistua tiedon puolueettomuudesta ja luotettavuudesta, kannattaakin etsiä käsiinsä Wikipedian lisäksi toinenkin tietolähde. Wikipediasta on tehty myös pilailuversio Hikipedia. Hikipedian artikkeleita ei ole tarkoitettukaan tosissaan luettavaksi, vaan niiden sisältämät tiedot ovat pilailua ja hupailua vakavuuteen pyrkivän Wikipedian kustannuksella. Internetissä on myös helppo piiloutua nimimerkin taakse ja kertoa itsestään paikkansa pitämätöntä tietoa. Internetin keskustelupalstoilla tavattuihin tuttavuuksiin kannattaakin suhtautua varauksella, eikä omaa nimeään tai yhteystietojaan pidä koskaan luovuttaa tuntemattomille. Kannattaa myös muistaa, että kun internettiin laittaa tekstiä tai kuvia, niitä voi olla vaikea myöhemmin poistaa toisten käyttäjien ulottuvilta. Vaikka poistaisit tiedon, siitä voi jäädä kopio jonkun toisen netissä surffailevan koneelle. 20

21 Etsi Wikipediasta artikkeli sinua kiinnostavasta aiheesta (esim. jokin harrastus, historiallinen tapahtuma, julkisuuden henkilö, kaupunki). Tutki, pitävätkö artikkelissa kerrotut asiat paikkansa. Mieti, voisiko aiheesta kertoa jotakin lisää. Olisitko itse valmis muokkaamaan Wikipedian artikkelia? Entä puuttuuko jokin mieltäsi kiehtova aihe Wikipediasta kokonaan? Wikipediaan pääset toimituksen pöydän tietokoneelta. Kysy neuvoa museon henkilökunnalta! Internet on pullollaan toinen toistaan kummallisempia nettisivustoja. Osaatko päätellä, mitkä seuraavista osoitteista ovat oikeasti olemassa? Tarkista lopuksi oikeat vastaukset museon tiskiltä jaettavasta vastauspaperista. - Sivusto ihmisille, jotka eivät voi elää ilman huulirasvaa. - Sivusto, jossa siitepölyallergikot jakavat kokemuksiaan. - Sivusto naapureitaan vakoileville kerrostalokyttääjille. - Sivusto suklaanhimoisille. - Sivusto, jossa voi vakoilla, miten julkkikset asuvat. 21

22 10. Teknologian tulevaisuudennäkymiä Äänen ja kuvan tallentamisessa on 2000-luvulla siirrytty digitaaliseen teknologiaan, mikä mahdollistaa suurten tietomäärien pakkaamisen vaivattomasti pieneen tilaan luvulla rakennetut ensimmäiset tietokoneet olivat kokonaisen huoneen kokoisia, ja niiden kytkintauluja väänteli usean henkilön muodostama tiimi, digiajalla kannettava tietokone sen sijaan mahtuu jo selkäreppuun. Myös radio on kehittynyt paljon keksinnön alkuajoista. Vuonna 1979 kehitettiin ensimmäinen kannettava korvalappustereo eli walkman, josta pystyi kuuntelemaan musiikkikasetteja tai radiota kadulla kävellessään. Nykyään korva-lappustereon on syrjäyttänyt pienempikokoinen, digitaalinen mp3- soitin. Uudelle keksinnölle yritetään yleensä keksiä sitä kuvaava suomenkielinen nimi. Esimerkiksi puhelinta kutsuttiin aikanaan pitkäkorvaksi, televisiota näköradioksi, ja ista käytetään nykyisin kotoisasti nimeä sähköposti. Uusia laitteita keksitään kuitenkin niin tiuhaan tahtiin, että nimien puutteessa niitä aletaan puhekielessä kutsua englannista lainatuilla sanoilla: internet on netti, sähköpostin lähettäminen meilaamista ja reaaliaikainen viestien vaihtaminen internetissä mesettämistä. Digiajalla musiikki, kuvat ja tekstit ovat internetin välityksellä helposti kaikkien ladattavissa, ja taiteen ilmainen jakelu on herättänyt keskustelua tekijänoikeuksista. Suomen lain mukaan teoksen tekijällä on oikeus itse määrätä teoksensa käytöstä, eikä teosta saa kopioida ilman tekijän lupaa. Toisaalta tarpeeksi pitkälle viety muunnelma olemassa olevasta teoksesta voidaan lain mukaan jo katsoa uudeksi, itsenäiseksi teokseksi. Monet nykytaiteilijat kierrättävät lainattua materiaalia; esimerkiksi rap- ja konemuusikot ovat joutuneet oikeudenkäynneissä puolustamaan samplaamista, valmiista musiikkikappaleista nauhoitettujen pätkien käyttämistä uuden kappaleen aineksena. 22

23 v Käytä mielikuvitustasi ja keksi alla oleville englannin kielestä lainatuille nimityksille mahdollisimman kuvaavat ja kekseliäät suomenkieliset vastineet. Pitäisikö esimerkiksi YouTube-videosivustoa kutsua SunTuubiksi tai kansainväliseksi videolaatikoksi? meilata = mesettää = pleikkari = mp3-soitin = DVD-soitin = IRC-galleria = YouTube = v Mistä musiikkikappaleesta, kuvataideteoksesta tai kirjasta haluaisit tehdä oman versiosi? Keksi idea taideteokseen, jossa tuot jonkin uuden näkökulman tuttuun materiaaliin; voisiko esimerkiksi Unto Monosen Satumaa-tangosta samplata kantaaottavan rapkappaleen tai maalata da Vincin Mona Lisan ekoaktivistina? Herättäisikö taideteoksesi keskustelua tekijänoikeuksista? 23

24 Lähteet: FRÖJD, ARTO & SAARENMAA, ANNA-MARI 2005: Oikean uutisen jäljillä. Medialukutaidon työkirja opettajille. Opas sanomalehden maailmaan. Otavan Kirjapaino. Keuruu. MEDIAMUSEO RUPRIIKKI 2003: Materiaalia oppaille. Tehtävien soveltuvuus perusopetuksen opetussuunnitelmaan (suluissa opetussuunnitelman soveltuvat kohdat) 7 9-luokkalaiset 1. Viestintä aikajanalla (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus) 2. Lukutaidosta medialukutaitoon (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.13 Historia) 3. Sanomalehti ikkuna todellisuuteen? (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.16 Kuvataide) 4. Julkkiksia ja juorutoimittajia (7.13 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.14 Yhteiskuntaoppi) 5. Puhelimia vauvoille ja vaareille (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.17 Käsityö) 6. Radio vaihtaa viihteelle (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.13 Historia, 7.15 Musiikki, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus) 7. Liikkuvan kuvan ihme ( Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Historia, 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.16 Kuvataide) 8. Valloittavat TV-hahmot ( Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.16 Kuvataide) 9. Internet luotettava tietolähde vai hölynpölysanakirja? ( Viestinä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Osallistuva kansalai-suus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.14 Yhteiskuntaoppi) 10. Teknologian tulevaisuudennäkymiä (7.1.3 Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, 7.13 Historia, 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, 7.15 Musiikki, 7.16 Kuvataide) 24

25 25