Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta"

Transkriptio

1 Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä Saaristo- ja vesistömatkailun esiselvityshankkeen loppuraportti Alueiden kehittäminen SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 6/2005

2 SISÄASIANMINISTERIÖ Alueiden kehittäminen ISSN: ISBN: Paino: Sisäasiainministeriön monistamo, Helsinki

3 Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä Saaristo- ja vesistömatkailun esiselvityshankkeen loppuraportti Finlands skärgårds- och insjöturism utvecklas till europeisk attraktionsfaktor Slutrapport för förstudieprojekt om skärgårds- och insjöturismen Saaristoasiain neuvottelukunta Skärgårdsdelegationen Sisäasiainministeriö 2005 Inrikesministeriet

4 4

5 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Saaristoasiain neuvottelukunta Puheenjohtaja, kansanedustaja Mikaela Nylander Pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Valtioneuvosto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä Finlands skärgårds- och insjöturism utvecklas till europeisk attraktionsfaktor Julkaisun osat Tiivistelmä Saaristoasiain neuvottelukunta toteutti saaristo- ja vesistömatkailualueiden ja -yritysten yhteistyötä edistävän esiselvitysprojektin. Hanke perustui valtioneuvoston hyväksymään periaatepäätökseen saariston kehittämisestä. Periaatepäätöksen mukaan Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta kehitetään eurooppalainen vetovoimatekijä. Vastaava esitys sisältyi valtakunnalliseen saaristo-ohjelmaan, joka valmistui Hankkeen tavoitteena oli luoda pohjaa Suomen saaristo- ja vesistömatkailuyritysten yhteistyötyön, tuotekehityksen ja yhteismarkkinoinnin tehostamiselle. Hanke toteutettiin yhteistyössä matkailun valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten toimijoiden kanssa. Saaristomatkailun verkostoitumisen esiselvityshanke loi haastatteluin, tilastoaineistoin ja kirjallisin lähtein kuvan saaristo- ja vesistömatkailun edellytyksistä ja nykytilasta maakunnittain ja sektoreittain. Projekti järjesti saaristo- ja vesistömatkailun kehittämisseminaarin Vene05Båt messujen yhteydessä Helsingissä. Seminaarin avasi alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen. Projekti kannustaa Suomen saaristo- ja vesistömatkailun toimijoita laajoihin kansallisiin saaristo- ja vesistömatkailun yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin ja alueelliseen verkostoitumiseen. Saarista, järvistä ja joista voidaan luoda vahvoja vetovoimatekijöitä luomalla matkailullisia tuotteita niiden ympärille. Saaristoasiain neuvottelukunta tulee projektin esityksen mukaan organisoimaan alueiden ja sektoreiden verkostoitumistyötä tukemaan saaristo- ja vesistömatkailun kehittämisen jatkoprojektin tehdyn esiselvityksen pohjalta. Jo nyt monet maan suurimmista matkailukohteista ja -tapahtumista tukeutuvat vesistöisyyteen ja saaristoisuuteen. Suomen fyysiset edellytykset kehittää saaristo- ja vesistömatkailua ovat erinomaiset. Suomi on maailman vesistöisin maa, Euroopan suurimpia saaristomaita ja Euroopan suurin veneilymaa. Maassa on saarta (yli puoli hehtaaria), km 2 merialueita, järveä (yli hehtaari) ja km 2 sisävesiä, 647 jokea ja km rantaviivaa. Rekisteröityjä moottoriveneitä on lähes (2004). Myös maan vähiten vesistöisissä ja saaristoisissa maakunnissa on paljon vettä ja saaria Euroopan alueisiin ja jopa maihin verrattuna. Avainsanat (asiasanat) Saaristo- ja vesistömatkailu, saariston kehitys Muut tiedot Julkaisun verkkoversion ISBN-numero on Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisu 6/2005 Kokonaissivumäärä 106 Jakaja Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto Kieli Suomi, tiivistelmä ruotsiksi ISSN Hinta 20 + alv Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN Luottamuksellisuus Julkinen

6 INRIKESMINISTERIET PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Rapport Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Skärgårdsdelegationen Ordförande, riksdagsledamot Mikaela Nylander Generalsekreterare, konsultative tjänstemannen Jorma Leppänen Typ av publikationen Statsrådet Uppdragsgivare Inrikesministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä Finlands skärgårds- och insjöturism utvecklas till europeisk attraktionsfaktor Publikationens delar Referat Skärgårdsdelegationen genomförde ett förstudieprojekt för främjande av samarbete mellan områden och företag med anknytning till skärgårds- och insjöturismen. Projektet baserade sig på statsrådets principbeslut av den om utvecklande av skärgården. Enligt principbeslutet skall turismen med inriktning på skärgård och vattendrag utvecklas till en europeisk attraktionsfaktor. Ett liknande förslag fanns med i det nationella skärgårdsprogrammet som blev klart Projektets mål var att lägga grunden för ett samarbete mellan företag inom skärgårds- och insjöturism, effektivera produktutvecklingen och den gemensamma marknadsföringen. Projektet genomfördes i samarbete med aktörer inom turismen på riks-, landskaps- och regionalnivå. Förstudieprojektet för nätverksbygge inom skärgårdsturismen skapade med hjälp av intervjuer, statistikmaterial, skriftliga källor och analyser en bild av skärgårds- och insjöturismens fysiska förutsättningar och nuläge enligt landskap och sektor. Projektet arrangerade ett utvecklingsseminarium för skärgårds- och insjöturism i samband med mässan Vene o5 Båt i Helsingfors Seminariet öppnades av region- och kommunminister Hannes Manninen. Projektet sporrar aktörerna inom Finlands skärgårds- och insjöturism att delta i brett upplagda nationella samarbets- och utvecklingsprojekt inom skärgårds- och insjöturismen och i den regionala nätverksbildningen. Öar, sjöar och älvar kan utvecklas till starka attraktionsfaktorer genom att gångbara turismprodukter tas fram kring dem. Skärgårdsdelegationen kommer enligt projektförslaget att organisera nätverksbygget mellan områdena och sektorerna i syfte att stödja utvecklande av turismen kring skärgård och vattendrag utgående från förutredningen från det uppföljande projektet Redan nu är många av vårt lands största turistmål och turistevenemang inriktade på vattendrag och skärgård. De fysiska förutsättningarna för Finland att utveckla skärgårds- och insjöturismen är utmärkta. Finland är världens vattenrikaste land, en av Europas största skärgårdsnationer och Europas största land i fråga om fritidsbåtsturismen. Finland har öar (över en halv hektar), km 2 havsområden, sjöar (över en hektar) och km 2 sjöar, 647 älvar och km strandlinje. Antalet registrerade motorbåtar är ungefär (2004). Även i landets minst vattenrika och skärgårdsrika landskap finns gott om vattendrag och öar jämfört med europeiska områden och även länder. Nyckelord Skärgårds- och insjöturism, skärgårdens utveckling Övriga uppgifter ISBN-numret för publikationens nätversion är Seriens namn och nummer Inrikesministeriets publikation 6/2005 Sidoantal 106 Språk Finska, resumé på svenska Distribution Avdelningen för utveckling av regioner och offentlig förvaltning ISSN Pris 20 + moms Förlag Inrikesministeriet ISBN Sekretessgrad Offentlig

7 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 9 SAMMANFATTNING TAUSTA SUOMI SAARISTO- JA VESISTÖMAANA Saaret Merialueet Järvet Joet Rantaviiva SAARISTO- JA VESISTÖMATKAILU EUROOPASSA Saaristomatkailu merialueilla Joki- ja järvimatkailu SAARISTO- JA VESISTÖMATKAILU SUOMESSA Saaristo- ja vesistömatkailu sektoreittain Vesistöihin tukeutuva majoitus- ja ravitsemustoiminta Vesistöihin tukeutuvat ohjelmapalvelut Saaristo- ja vesistömatkailu maakunnittain Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi KEHITTÄMISESITYKSET LIITTEET ) Saaret maakunnittain ) Sisävesien vesistöalat maakunnittain ) Kaksikymmentä merialueiden suurinta saarta ) Kaksikymmentä sisävesien suurinta saarta ) Rantaviiva maakunnittain (km) ) Eurooppalainen järvitietokanta ) Vapaa-ajan asunnot ja asukkaat maakunnittain ) Lossit ja lautat yleisillä teillä maakunnittain ) Suomen yksityistielossit ) Merenkulkuhallituksen yhteysalukset Turun sekä Kymenlaakson saaristoissa ) Kotimaan henkilöliikenteen alukset maakunnittain vuonna ) Rekisteröidyt veneet maakunnittain vuonna ) Vapaa-ajan kalastajat asuin- ja kalastusmaakunnittain vuonna ) Suomen kalamarkkinatapahtumia 2004 ja

8 Innehåll TIIVISTELMÄ SAMMANFATTNING BAKGRUND FINLAND, ETT LAND MED SKÄRGÅRD, SJÖAR OCH VATTENDRAG Öar Havsområden Sjöar Älvar Strandlinjen SKÄRGÅRDS- OCH INSJÖTURISMEN I EUROPA Skärgårdsturismen på havsområdena Turismen vid älvar och sjöar SKÄRGÅRDS- OCH INSJÖTURISMEN I FINLAND företag, produkter, samarbete, presentationer Skärgårds- och insjöturismen enligt sektor Inkvarterings- och restaurangverksamhet baserad på skärgård, sjöar och... vattendrag Programservice baserad på skärgård, sjöar och vattendrag Skärgårds- och insjöturismen enligt landskap Södra Karelen Södra Österbotten Södra Savolax Östra Nyland Kajanaland Egentliga Tavastland Mellersta Österbotten Mellersta Finland Kymmenedalen Lappland Birkaland Österbotten Norra Karelen Norra Österbotten Norra Savolax Päijänne-Tavastland Satakunta Nyland Åland Egentliga Finland UTVECKLINGSFÖRSLAG BILAGOR Bilaga 1. Öar enligt landskap Bilaga 2. Insjöarnas vattenarealer enligt landskap Bilaga 3. De tjugo största öarna i havsområdena Bilaga 4. De tjugo största öarna i insjöarna Bilaga 5. Strandlinjen enligt landskap (km) Bilaga 6. Europeisk databas över sjöar Bilaga 7. Fritidsbostäderna och de fritidsboende enligt landskap Bilaga 8. Färjor på allmänna vägar enligt landskap Bilaga 9. Färjor på enskilda vägar i Finland Bilaga 10. Sjöfartsstyrelsens förbindelsebåtar i Åbo skärgård och Kymmene-... dalens skärgård år Bilaga 11. Fartyg i inrikes persontrafik år Bilaga 12. Registrerade båtar enligt landskap år Bilaga 13. Fritidsfiskare enligt boningsort och fiskelandskap år Bilaga 14. Fiskmarknadsevenemang i Finland 2004 och

9 TIIVISTELMÄ Tausta Saaristoasiain neuvottelukunta toteutti yhteistyökumppaneiden kanssa saaristo- ja vesistömatkailualueiden ja -yritysten yhteistyötä edistävän esiselvitysprojektin. Hanke perustui valtioneuvoston hyväksymään periaatepäätökseen saariston kehittämisestä. Periaatepäätöksen mukaan Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta kehitetään eurooppalainen vetovoimatekijä. Vastaava esitys sisältyi valtakunnalliseen saaristo-ohjelmaan, joka valmistui Hankkeen tavoitteena oli luoda pohjaa Suomen saaristo- ja vesistömatkailuyritysten yhteistyötyön, tuotekehityksen ja yhteismarkkinoinnin tehostamiselle. Hanke toteutettiin yhteistyössä matkailualan toimijoiden kanssa. Hanketta koskeviin kokouksiin, joissa käsiteltiin projektin tavoitteita ja sisältöä, osallistui ministeriöiden, MEK:n, matkailun alue- ja sektoriorganisaatioiden, vesistömatkailuprojektien, maakuntien, kuntien ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Hankkeen konsulttina toimi suunnittelutoimisto Projektori. Vaikka hankkeen loppuraportin tietoaineisto on ollut laajalti ja useaan kertaan tarkistettavana, voi tiedoissa olla epätarkkuuksia ja puutteita. Projektin sisältö Saaristomatkailun verkostoitumisen esiselvityshanke loi haastatteluin, tilastoaineistoin, kirjallisin lähtein ja analyysein kuvan saaristo- ja vesistömatkailun fyysisistä ja kysynnällisistä edellytyksistä ja nykytilasta maakunnittain ja sektoreittain. Tuloksena olivat muun muassa maakunnittaiset saaristo- ja vesistömatkailutaulukot. Projekti luo pohjan saaristo- ja vesistömatkailun kehittämiselle ja yritysten verkottumiselle alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hanke lisää omalta osaltaan saaristo- ja vesistömatkailutuotteiden tunnettavuutta tiedotustoiminnan ja tulosten raportoinnin kautta. Projekti järjesti saaristo- ja vesistömatkailun kehittämisseminaarin Vene05Båt messujen yhteydessä Helsingissä. Seminaarin avasi alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen. Helsingin venemessut ovat itsessään suuri saaristo- ja vesistömatkailutapahtuma kävijöineen. Projektin raportti sisälsi esityksiä Suomen saaristo- ja vesistömatkailun kehittämiseksi. Saaristo- ja vesistömatkailulla Suomessa hyvät fyysiset edellytykset Suomen fyysiset edellytykset kehittää saaristo- ja vesistömatkailua ovat erinomaiset. Suomi on maailman vesistöisin maa ja Euroopan suurimpia saaristomaita. Maassa on saarta (yli puoli hehtaaria), km2 merialueita, järveä (yli hehtaari) ja km 2 sisävesiä, 647 jokea ja km rantaviivaa. Euroopan mailla on 9

10 yleensä murto-osa Suomen rantaviivasta, joka lisäksi on monipuolisesti hyödynnettävissä esim. Norjan vuonojen ja järvien jyrkkiin kalliorantoihin tai valtamerten suurten vuorovesivaihteluiden rantoihin verrattuna. Suomen saarista yli puolet sijaitsee järvissä ja joissa. Suomen saaristoisimpia ja vesistöisimpiä maakuntia ovat Ahvenanmaa, Varsinais- Suomi, Etelä-Savo ja Lappi. Myös pienimmissä saaristo- ja vesistömaakunnissa on runsaasti saaria ja vesistöjä verrattuna yleensä Euroopan muihin maihin kokonaisuudessaan. Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla on saarta. Suuressa eurooppalaisessa saaristomaassa Tanskassa saaria on 500, Kreikassa Suurjärvien määrässä Suomi on Euroopassa omaa luokkaansa ja lyö mm kovan kilpailijansa Ruotsin. Fyysisiin edellytyksiin kuuluvat myös luonnonolojen vakaus ja vaihtelevat vuodenajat. Ympäristö on kansainvälisesti ottaen puhdasta. Itämereen aikojen kuluessa saatetut ravinteet ja niiden aika ajoin aiheuttamat leväkukinnat ovat kuitenkin uhkatekijä matkailun kehitykselle. Suomi tarjoaa omille sekä ulkomaalaisille matkailijoille luonnon olojen puolesta ja muutoinkin turvallisen ympäristön kokea kesän lämpö, syksyn ruska, talven lumi ja jää sekä kevään valo laajoilla saaristo- ja vesistöalueilla. Lumi ja jää ovat Suomen saaristomatkailun vetovoimatekijöitä. Leudot talvet viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat tosin heikentäneet tämän vahvuuden hyödyntämistä eteläisessä Suomessa. Suomen suurimmilla saaristo- ja vesistöalueilla on yhteiskunnan järjestämää vesiliikennettä. Suomessa on 43 matkailullisesti vetovoimaista yleisten teiden maantielauttaa ja 21 yksityistielossia. Maan suurimmalla saaristoalueella Turun saaristossa sekä Kotkan, Pyhtään, Porvoon ja Tammisaaren saaristossa liikennöi vuonna merenkulkulaitoksen omaa tai rahoittamaa yhteysalusta. Siltoja Suomessa on Rekisteröityjä kotimaan henkilöliikenteen aluksia oli vuonna Sisävesi- ja rannikkolaivaliikenne on matkailusesonkina merkittävää. Suomen Perinnepurjelaivat ry:n jäsenillä on 21 perinnepurjelaivaa. Suomen saaristo- ja vesistömatkailu jo nyt merkittävää Saaristoalueet ovat kaikkialla maailmassa vetovoimaisimpia matkailualueita. Suomessa Ahvenanmaa (1,8 miljoonaa matkailijaa), Helsinki (lähes 2 miljoonaa saaristomatkailijaa) ja Turun saaristo ovat edenneet muita alueita pidemmälle saaristomatkailun kehittämisessä. Monet majakka- ja linnakesaaret ovat saaneet jo suuren suosion rannikolla. Suurilla vesistöalueilla ja joilla on puolestaan monenlaista vesistöihin tukeutuvaa matkailutoimintaa. Suomen monet vetovoimaisimmat matkailukohteet, kuten Helsingin Suomenlinna ( matkailijaa), Korkeasaari ( kävijää) ja Seurasaari, Naantalin Muumimaailma ( kävijää), Kalajoki (miljoona kävijää), Olavinlinna ( kävijää, joista oopperajuhlien aikaan), Lieksan Koli ( kävijää) ja Ruunaankosket ( kävijää), Imatrankoski ( katsojaa) ja Tervon Lohimaa ( kalastajaa) ja Lapin Tenojoki ja muut matkailukalastuskohteet tukeutuvat saaristoisuu- 10

11 teen tai vesistöisyyteen. Oulujärven Manamansalon saarella käy matkailijaa ja kaukana ulkosaaristossa sijaitsevalla Bengskärin majakkasaarellakin Saaristomatkailu perustuu usein paitsi vesistöluontoon, kalastukseen ja vesillä ja jäällä liikkumiseen myös kulttuuriin ja urheiluun. Saaristo ja vesistöteemaa edustavista tapahtumista mainittakoon maan 50 kalamarkkinatapahtumaa, joissa käy miljoona ihmistä. Suurimmassa soututapahtumassa Sulkavan souduissa Partalansaaren ympäri soutaa vuosittain soutajaa. Talvisia tapahtumia ovat sadat pilkkitapahtumat, joista suurin ja samalla maailman suurin on ollut Miljoonapilkki Töysän kunnan Tuurin kylässä ( kävijää). Jään lisääntyvää hyödyntämistä vahvuutena edustavat mm kansainvälinen Finnish Ice Marathon-luistelutapahtuma Kuopiossa, Juväskylän luistelutapahtuma ( luistelijaa) ja Rantasalmen Järvisydän-saaristomatkailuverkoston tapahtuma. Kulttuuritapahtumista mainittakoon Kotkan meripäivät, Baltic Jazz Dragsfjärdissä, Korpo Jazz, Volter Kilpi-päivät Kustavissa ja Ooppera Nilsiän Aholansaaressa Tahkovuoren lähellä. Saaristossa on siten monenlaisia tapahtumia. Vesistöteemaa edustavista keskuksista mainittakoon Metsähallituksen pitämät lukuisat edustavat luontokeskukset suurine kävijämäärineen vesistöisten kansallispuistojen ja retkeilyalueiden yhteydessä, Turun Merikeskus Forum Marinum ( kävijää), Kotkan suurakvaario Maretarium ( kävijää), Porin Reposaareen Merimesta ja Korppoon Korppoströmin saaristokeskus. Sisävesi- ja rannikkoristeilylaivamatkailu (miljoona matkustajaa), veneily ( venettä), kalastusmatkailu (1.2 miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa) ja vuokramökkimatkailu ovat saaristo- ja vesistömatkailun tunnetuimpia osia. Suomi on Euroopan veneilyvaltaisin maa. Lähes puolet suomalaisista liikkuu vesillä vähintään kerran vuodessa. Matkaveneilyä harrastaa 10 % suomalaisista. Rekisteröityjä moottoriveneitä oli vuonna Suomen Veneilyliiton ja Suomen Purjehtijaliiton rekistereissä on yhteensä venettä, joista valtaosa on asuttavia matkaveneitä. Veneiden vuokrausta harjoittavia yrityksiä tarvitaan lisää. Maassa on rannikolla 400 käyntisatamaa ja sisävesistöissä noin 730 käyntisatamaa. Vapaa-ajan asuminen eli omistusmökkeily on pääsääntöisesti osa ihmisten kokonaisasumisesta, mutta sitä voidaan tarkastella myös matkailun näkökulmasta. Suomen vapaa-ajan asunnolla on 1,8 miljoonaa säännönmukaista käyttäjää, joista ulkokuntalaisia noin kaksi kolmasosaa. 85 % mökeistä sijaitsee rannoilla. Omistusmökillä ollaan vuoden aikana keskimäärin 80 vuorokautta ja käyttö on kasvussa. 230 kunnassa on vähintään 1000 ulkokuntalaista mökkiläistä tai ulkokuntalaisten mökkiläisten määrä on vähintään kolmannes kunnan asukasluvusta. Omistusmökkeilyyn (uudisrakentamiseen, korjaukseen, varustetason nostoon, päivittäistavaroiden ja muiden tavaroiden ja palvelujen hankintaan sekä matkoihin) käytetään vuodessa lähes 3 miljardia euroa. Vuokramökeistä (n ) valtaosa sijaitsee rannoilla. Omistusmökkiläiset ja vuokramökkiläiset ovat matkailupalvelujen merkittäviä käyttäjiä. Saaristo- ja vesistömatkailun tunnuslukujen valossa Helsingillä ja monilla maakunnallisilla ja muilla keskuksilla on keskeinen asema risteilyalusten, veneilijöiden, mökki- 11

12 läisten, kalastusmatkailijoiden ja muiden saaristossa liikkuvien lähtöpaikkoina. Keskuksilla on myös tärkeä asema muualta tulevien kotimaisten ja ulkomaisten matkailijavirtojen ohjaajana saaristo- ja vesistöalueille. Saaristo- ja vesistömatkailun kehittämisessä tarvitaan hyvää kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta, joka hyödyttää molempia. Saaristopolitiikan tavoitteena on saada saaristo- ja vesistömatkailusta riittävästi hyötyjä saaristolaissa tarkoitetuille maaseutumaisille saaristo- ja vesistöalueille ja turvata niiden tasapainoinen kehitys. Saaristo- ja vesistömatkailuyritykset ja tapahtumat ovat enemmän tai vähemmän yhteistoiminnassa matkailun muihin toimijoihin omilla alueillaan ja sektoreillaan. Yhteistyön kehittäminen muiden saaristo- ja vesistömatkailuyritysten ja tapahtumien kanssa on välttämätöntä tuotteiden laadun parantamiseksi ja tarjonnan laajentamiseksi sekä kunnon markkinoinnin aikaansaamiseksi, mikäli saaristo- ja vesistömatkailusta halutaan kehittää eurooppalainen vetovoimatekijä. Kehittämistoiminta Saaristomatkailun kehittämistä on pohdittu valtakunnallisesti aiemmin 1992 mm Saaristoasian neuvottelukunnan saaristomatkailuprojektissa (Matkailun koulutus- ja kehittämiskeskus) ja rannikkomaakuntien lukuisissa projekteissa. Tällä hetkellä saaristo- ja vesistömatkailun kehittämisen kannalta tärkeässä asemassa on MEKin valtakunnallinen, ulkomaille suunnattu kesämatkailun kehittämis- ja markkinointiprojekti sekä kotimaan alueellisista toimijoista The Thousand Lakes-hanke Järvi-Suomessa ja Turun, Ahvenanmaan ja Tukholman saariston käsittävät Interreg-hankkeet, Merenkurkun yhteistyötä koskeva Interreg-hanke sekä Helsingin kaupungin saaristomatkailun kehittämistyö. Vesistömatkailun kehittämistä on mietitty viime aikoina mm Joensuun Yliopiston Savonlinnan Koulutus- ja kehittämiskeskuksen hallinnoimassa Vesistömatkailuprojektissa ja jo sitä ennenkin Matkailun verkostoyliopiston työssä 1990-luvulla. Veneilyn, melonnan, laivamatkailun, mökkeilyn, vuokramökkeilyn, kalastusmatkailun ja muidenkin vesistömatkailun sektoreiden kehittämisestä on tehty lukuisia projekteja eri tasoilla. Keski-Suomessa on vuonna 2005 käynnissä vesistömatkailuprojekti. Kehittämisesitykset 1. Viitaten pääministeri Matti Vanhasen hallituksen periaatepäätökseen kehittää saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä tavoitteena on lisätä saaristo ja vesistömatkailua kansallisella, maakunnallisella, seudullisella ja kunnallisella tasolla tukemalla saaristo- ja vesistömatkailun jo toimivia tahoja, selvittämällä nykyistä tuotetarjontaa ja kysyntää sekä edistämällä uusien verkostojen syntymistä, niiden tuotekehittämistä, liiketoimintaosaamista ja markkinointia kysyntään liittyvien teemojen pohjalta. Yrityksiä kannustetaan luomaan sektorikohtaisia verkostoja ratkaisemaan kapasiteettiongelmia ja ristiinverkostoitumaan eri sektorien kesken tuotekokonaisuuksien luomiseksi. 12

13 2. Toimijoita kannustetaan laajoihin alueellisiin ja kansallisiin saaristo- ja vesistömatkailun yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin. 3. Saaristo- ja vesistömatkailun sektorikohtaista verkostoitumista edistetään siten, että tuetaan niiden kattojärjestöjä ja muita toimijoita tekemään selvityksiä verkostoitumisen kehittämistarpeista. Tarjonnan kehittämiseksi kannustetaan järjestöjä ja muita toimijoita tutkimaan mahdollisuuksia luoda matkailullista merkitystä omaavia tapahtumia ja tuotteita sekä kansainvälistämään olemassa olevia kehittyneimpiä tapahtumia. 4. Saaristoasiain neuvottelukunta organisoi jatkoprojektin tukemaan alueiden ja sektoreiden verkostoitumistyötä saaristo- ja vesistömatkailun kehittämiseksi. Kehittämistyössä pyritään luomaan uusia ja hyödyntämään olemassa olevia matkailureittejä sekä huomioimaan niiden varrella oleva palvelutarjonta matkailun suunnittelussa. Edistetään saaristo- ja vesistömatkailun väline- ja varustevuokrauksen kehittymistä ja verkostoitumista yhdessä alan valmistajien, välinehuoltajien jne. kanssa. 13

14 SAMMANFATTNING Bakgrund Skärgårdsdelegationen genomförde tillsammans med olika partner ett förstudieprojekt för främjande av samarbetet mellan regioner och företag inom turismen med anknytning till skärgård och vattendrag. Projektet baserade sig på statsrådets principbeslut av den om utvecklande av skärgården. Enligt principbeslutet skall skärgårdsturismen och vattenturismen utvecklas till en europeisk attraktionsfaktor. Ett liknande förslag fanns med i det nationella skärgårdsprogrammet som blev klart Projektets mål var att skapa ett underlag för ett samarbete mellan företag inom skärgårds- och insjöturism, effektivera produktutvecklingen och den gemensamma marknadsföringen. Projektet genomfördes i samarbete med aktörer inom turistbranschen. I mötena där projektets mål och innehåll behandlades deltog företrädare för ministerier, Centralen för turismfrämjande MEK, områdes- och sektororganisationer inom turism, turismprojekt med anknytning till skärgårds- och insjöturism, landskapen, kommunerna och medborgarorganisationer. Konsult för projektet var planeringsbyrån Projektori. Projektets innehåll Förstudieprojektet för nätverksbygge inom skärgårdsturismen skapade med hjälp av intervjuer, statistikmaterial, skriftliga källor och analyser en bild av de fysiska förutsättningarna och efterfrågan samt nuläget för skärgårds- och insjöturismen landskapsvis och sektorvis. Resultatet var bland annat tabeller om skärgårds- och insjöturismen per landskap. Projektet lägger en grund för utvecklandet av turismen med anknytning till skärgård och vattendrag samt företagens nätverksbildning på regional och nationell nivå. Projektet ökar för sin del kännedomen om skärgårds- och insjöturismprodukter genom informationsverksamhet och resultatrapportering. Projektet arrangerade ett utvecklingsseminarium för skärgårds- och insjöturism i samband med mässan Vene 05 Båt i Helsingfors Seminariet öppnades av region- och kommunminister Hannes Manninen. Helsingfors båtmässa är i sig ett stort evenemang när det gäller skärgårds- och insjöturism med sina besökare. Projektrapporten innehöll förslag för utvecklande av skärgårds- och insjöturismen i Finland. 14

15 Skärgårds- och insjöturismen i Finland har goda fysiska förutsättningar Finland har utmärkta fysiska förutsättningar för att utveckla den skärgårds- och vattenrelaterade turismen. Finland är världens vattenrikaste land och en av Europas största skärgårdsnationer. Finland har öar (över en halv hektar), km 2 havsområden, sjöar (över en hektar) och km 2 sjöar, 647 älvar och km strandlinje. De övriga europeiska länderna har endast en bråkdel av den strandlinje Finland har, vilken dessutom kan utnyttjas på ett allsidigt sätt jämfört med t.ex. de branta klippiga stränderna vid Norges fjordar och sjöar eller oceanstränderna med sina tidvattenväxlingar. Över hälften av Finlands öar är belägna i sjöar och älvar. Finlands skärgårds- och vattenrikaste landskap är Åland, Egentliga Finland, Södra Savolax och Lappland. Även de minsta skärgårds- och insjölandskapen har överlag rikligt med öar och vattendrag jämfört med Europas övriga länder som helhet. I Södra Österbotten, Tavastland och Mellersta Österbotten finns öar. I den stora europeiska skärgårdsnationen Danmark finns 500 öar, i Grekland När man ser till antalet stora sjöar är Finland i en klass för sig i Europa och slår bl.a. sin hårda konkurrent Sverige. Till de fysiska förutsättningarna hör också stabila naturförhållanden och årstidernas växling. Miljön är ren i ett internationellt perspektiv. De näringsämnen som hamnat i Östersjön genom tiderna och de algblomningar som de tidvis framkallar utgör emellertid ett hot mot turistnäringens utveckling. Vad gäller naturförhållanden och andra omständigheter erbjuder Finland en trygg miljö. Här kan turister såväl från hemlandet som utlandet uppleva sommarens värme, höstens färgprakt, vinterns snö och is liksom vårens ljus på vidsträckta skärgårds-, insjö- och vattenområden. Is och snö utgör attraktionsfaktorer för Finlands skärgårdsturism. De tio senaste årens milda vintrar har visserligen tärt på möjligheterna att utnyttja denna resurs i södra Finland. På Finlands största skärgårds- och insjöområden finns samhällsorganiserad sjötrafik. I Finland finns 43 färjor på allmänna vägar och 21 färjor på privata vägar som attraherar turister. På landets största skärgårdsområde i Åbo skärgård och i Kotka, Pyttis, Borgå och Ekenäs skärgårdar fanns år förbindelsebåtar, såväl sjöfartsverkets egna som finansierade av verket. Det finns broar i Finland. År 2003 fanns det 261 registrerade fartyg i inrikes persontrafik. Trafiken med insjöoch kustfartyg är betydande under turistsäsongen. Skutföreningen Kustkultur i Finland rf:s medlemmar har 21 skutor. Finlands skärgårds- och insjöturism är redan nu betydande Skärgårdsområdena hör till de attraktivaste turistområdena över hela världen. I Finland har Åland (1,8 miljoner turister), Helsingfors (uppemot 2 miljoner skärgårdsturister) och Åbo skärgård kommit längre än andra områden när det gäller att utveckla skärgårdsturismen. Många öar med fyrar och fästningar har redan blivit mycket popu- 15

16 lära. På stora vattenområden och vid älvar bedrivs en allsidig turismverksamhet med inriktning på vattenaktiviteter. Många av Finlands attraktivaste turistmål inriktar sig på skärgård och vattendrag såsom Sveaborg ( resenärer), Högholmen ( besökare) och Fölisön i Helsingfors, Mumindalen ( besökare) i Nådendal, Kalajoki (1 miljon besökare), Olofsborg ( besökare, av vilka under operafestivalen), Koli ( besökare) och Runa forsar i Lieksa ( besökare), Imatra fors ( besökare) och Lohimaa i Tervo ( fiskare) och Tana älv i Lappland och de andra resmålen för turistfiske. Ön Manamansalo i Ule träsk besöks av resenärer och Bengtskärs fyr i den yttre skärgården av Ofta baserar sig skärgårdsturism inte bara på skärgårds- och insjönatur, fiske, att vara ute på sjön eller isen utan även på kultur och idrott. Av evenemang som representerar temat skärgård och vatten kan nämnas landets 50 fiskmarknader som har en miljon besökare. I det största roddevenemanget Sulkavarodden där man ror runt Partalansaari deltar årligen roddare. Bland vintertida evenemang finns hundratals pilkningsjippon, av vilka störst och samtidigt världens största har varit pilkningstävlingen Miljoonapilkki i Töysä kommun Tuuri by ( besökare). När man tänker på de allt fler evenemang som utnyttjar isen som styrka har vi bl.a. det internationella Finnish Ice Marathon-skridskoevenemanget i Kuopio, Jyväskyläs skridskoevenemang ( åkare) och Järvisydän-nätverkets skärgårdsturismevenemang i Rantasalmi. Av kulturevenemangen kan nämnas Kotka havsdagar, Baltic Jazz i Dragsfjärd, Korpo Jazz, Volter Kilpi-dagarna i Gustavs och opera i Nilsiäs Aholansaari nära Tahkovuori. Således finns det en stor variation av evenemang i skärgården. Av centra med vatten som tema kan vi nämna ett flertal framträdande naturcentra som upprätthålls av Forststyrelsen i samband med nationalparker med vatten- och friluftsområden och vilka har ett högt besökarantal, Åbos sjöfartscentrum Forum Marinum ( besökare), Kotkas stora akvarium Maretarium ( besökare), Björneborgs Merimesta i Reposaari och Korpoströms skärgårdscenter i Korpo. Turismen med kryssningsbåtar på insjöarna och vid kusten (1 miljon resenärer), fritidsbåtsturismen ( båtar), fisketurismen (1,2 miljoner fritidsfiskare) och uthyrningsstugor är de kändaste inslagen i skärgårds-, insjö- och vattenturismen. Finland är Europas största land i fråga om fritidsbåtar. Nästan hälften av finländarna färdas på sjön minst en gång om året. 10 % av finländarna idkar båtliv. Tillsammans finns det i Finland uppskattningsvis båtar, av vilka största delen är roddbåtar. I magistraternas riskomfattande register fanns motorbåtar år I Finlands Båtförbunds och Finlands Seglarförbunds register finns totalt båtar, av vilka merparten är långfärdsbåtar där man kan övernatta. Dessutom finns det gott om oregistrerade båtar. Det behövs fler företag som idkar båtuthyrning. På landets kuststräckor finns 400 besökshamnar och i insjöarna cirka 730 besökshamnar. Fritidsboendet eller ägarfritidshusen utgör i regel en del av folks totala boende, men man kan också titta på det ur turismperspektiv. Finlands fritidsbostäder används regelbundet av 1,8 miljoner personer. 85 % av stugorna ligger vid stränderna. 16

17 Ägarstugorna utnyttjas i genomsnitt 80 dygn under året och användningen bara växer. I 230 kommuner finns minst fritidsboende från andra kommuner eller antalet fritidsboende från andra kommuner är minst en tredjedel av kommunens invånarantal. Stugägarna använder närmare 3 miljarder euro per år till nybyggande, renovering, högre standard på fritidshuset, dagligvaror och andra varor eller tjänster samt resor. Av uthyrningsstugorna (ca ) ligger största delen vid stränderna. De fritidsboende i såväl ägarstugor som hyresstugor är betydande användare av turistservice. Att döma av nyckeltalen för turism med anknytning till skärgård och vattendrag intar Helsingfors och många landskapscentra och andra centra en central position som startplats för kryssningsfartyg, fritidsbåtar, fritidsboende, fisketurister och andra som rör sig i skärgården. Dessa centra har också en viktig ställning när det gäller att styra inhemska eller utländska resenärströmmar från andra håll till skärgårds- och vattenområdena. Vid utvecklingen av skärgårds- och insjöturismen behövs en god växelverkan mellan städer och landsbygd som skall gagna bägge parter. Skärgårdspolitikens mål är att styra tillräcklig nytta från skärgårds- och insjöturismen till de landsbygdsbetonade områden med skärgård och vattendrag som nämns i skärgårdslagen och att trygga en balanserad utveckling vad gäller dessa. Turistföretag och turistevenemang i skärgården och andra områden med vattendrag samverkar i liten eller större utsträckning med andra turistaktörer inom sina egna områden och sektorer. Det är nödvändigt att utveckla samarbetet med andra skärgårds- och insjörelaterade turistföretag och evenemang för att få högre kvalitet på produkterna och ett bredare utbud samt få till stånd ordentlig marknadsföring, om man vill utveckla skärgårds- och insjöturismen till en europeisk attraktionsfaktor. Utvecklingsverksamhet Utvecklande av skärgårdsturismen har tidigare varit på tapeten på riksnivå 1992 bl.a. i skärgårdsdelegationens skärgårdsturismprojekt (Matkailun koulutus- ja kehittämiskeskus) och i ett flertal projekt i kustlandskapen. Viktiga med tanke på utvecklandet av skärgårds- och insjöturismen i nuläget är MEK:s (Centralen för Turistfrämjande) riksomfattande utvecklings- och marknadsföringsprojekt för sommarturism som riktas till utlandet samt bland de regionala aktörerna inom landet projektet The Thousand Lakes i Insjöfinland och de Interreg-projekt som omfattar Åbo, Ålands och Stockholms skärgårdar, därtill ett Interreg-projekt som rör Kvarkensamarbete samt Helsingfors stads utvecklingsarbete för skärgårdsturism. Bl.a. vid Joensuu universitets utbildnings- och utvecklingscenter i Nyslott har man under senaste tid funderat på utvecklande av vattenturismen inom projektet Vesistömatkailuprojekti Lake tourism project och redan innan vid Nätverksuniversitet för turismstudier på 1990-talet. Talrika projekt på olika nivåer har genomförts kring utvecklande av båtliv, paddling, båtturism, fritidsboende, uthyrningsstugor, fisketurism och även andra turistsektorer som rör skärgård, sjöar och vattendrag. I Mellersta Finland pågår år 2005 ett turismprojekt inriktat på sjöar och vattendrag. 17

18 Utvecklingsförslag 1. Hänvisande till regeringens principbeslut som godkänts av statsminister Matti Vanhanens regering om att utveckla skärgårds- och insjöturismen till en europeisk attraktionsfaktor är målet att öka skärgårds- och insjöturismen på nationell nivå, landskaps-, region- och kommunnivå genom att stödja redan befintliga aktörer inom skärgårds- och insjöturismen, utreda det nuvarande produktutbudet och efterfrågan samt främja skapande av nya nätverk, dessas produktutveckling, kompetens inom affärsverksamhet och marknadsföring utgående från efterfrågade teman. Företagen sporras att skapa sektorvisa nätverk för att lösa kapacitetsproblemen och att skapa tvärgående nätverk mellan olika sektorer så att produkthelheter uppnås. 2. Aktörerna sporras att delta i breda regionala och landsomfattande samarbetsoch utvecklingsprojekt som rör skärgårds-, insjö- och vattenturismen. 3. Skärgårds- och insjöturismens nätverksbildning på sektornivå stimuleras på så sätt att man hjälper deras takorganisationer och andra aktörer i arbetet på att utreda nätverksbildningens utvecklingsbehov. För att utveckla utbudet sporras organisationer och andra aktörer att undersöka möjligheterna att skapa evenemang och produkter med relevans för turismen samt göra befintliga mer utvecklade evenemang internationellt kända. 4. Skärgårdsdelegationen organiserar ett fortsättningsprojekt för att stödja regionernas och sektorernas nätverksarbete vid utvecklande av skärgårdsoch insjöturismen. I utvecklingsarbetet är avsikten att skapa nya och utnyttja befintliga turistrutter samt beakta serviceutbudet längs dem när turismen planeras. Syftet är också att främja utvecklingen av utrustnings- och redskapsuthyrning och nätverksbildnin gen med tanke på skärgårds- och vattenaktiviteter i turismbranschen tillsammans med tillverkare och serviceföretag mm. i denna bransch. 18

19 1 TAUSTA Saaristoasiain neuvottelukunta toteutti yhteistyökumppaneiden kanssa saaristo- ja vesistömatkailualueiden ja -yritysten yhteistyötä edistävän esiselvitysprojektin. Hanke perustui pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hyväksymään periaatepäätökseen saariston kehittämisestä. Periaatepäätöksen mukaan Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta kehitetään eurooppalainen vetovoimatekijä. Vastaava esitys sisältyi valtakunnalliseen saaristo-ohjelmaan, joka valmistui pääministeri Paavo Lipposen hallituksen aikana vuonna Hankkeen tavoitteena oli tehostaa Suomen saaristo- ja vesistömatkailuyritysten yhteistyötä, tuotekehitystä ja yhteismarkkinointia. Hanke toteutettiin yhteistyössä matkailualan toimijoiden kanssa. Hanketta koskeviin kokouksiin (2), joissa on käsitelty projektin tavoitteita ja sisältöä, osallistuivat seuraavat henkilöt: Pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen, Saaristoasiain neuvottelukunta, sisäasiainministeriö, puheenjohtaja Neuvotteleva virkamies Tarja Arajärvi, Sisäasiainministeriö Toiminnanjohtaja Maija Castrén, Suomen Kalamiesten Keskusliitto Matkailupäällikkö Niclas Gestranius, Turunmaan Seutu ry. Myyntijohtaja Lasse Haapamäki, Finwest Markkinatutkija Liisa Hentinen, Matkailun edistämiskeskus Toimitusjohtaja Veijo Hiukka, Merenkulkulaitos, saaristovarustamo Ylitarkastaja Lea Häyhä, myöhemmin ylitarkastaja Nina Vesterinen, kauppa- ja teollisuusministeriö Projektikoordinaattori Antti Kaivonen, Helsingin kaupungin matkailutoimisto Osastosihteeri Sinikka Kaltiainen, Vaalan kunta Erikoissuunnittelija Lassi Karivalo, Metsähallitus Matkailukoordinaattori Kaisu Karjalainen, Lapin markkinonti Oy Matkailupäällikkö Pipsa Kyöstiö, Kotkan kaupunki Viestintäpäällikkö Raija Örn, myöhemmin Hannu Laine, Suomen Veneilyliitto Projektipäällikkö Erkki Laakso, Pohjanmaan Matkailu Puheenjohtaja Jouko Laitinen, Suomen Urheilusukeltajaliitto Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maa- ja metsätalousministeriö/maaseutumatkailun teemaryhmä Toimitusjohtaja Jouko Mustonen, Matkustajalaivayhdistys Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto Edunvalvontapäällikkö Per-Stefan Nyholm, Itä-Uudenmaan liitto Toimitusjohtaja Juha-Pekka Olkkola, Lomarengas Oy Toimistovastaava Marianne Pentti, myöhemmin Veijo Parviainen Suomen Purjehtijaliitto ry. Projektipäällikkö Timo Rusanen, Jyväskylän Seudun Kehitysyhtiö JYKES 19

20 Zita Svanström-Gammals, Suomen Soutuliitto-Finlands Roddförbund Toimitusjohtaja Tuula Tegelberg, Savonlinnan Matkailupalvelu Oy Ylitarkastaja Pekka Tuunanen, ympäristöministeriministeriö Toimitusjohtaja Jari Virtanen, Ålands Turistförbund Puheenjohtaja Erkki Wirta, Helsingin Purjelaivasatamayhdistys ry Tomas Björkroth, Suunnittelutoimisto Projektori, sihteeri, hankkeen konsultti. Sähköpostitse tapahtuneeseen sisällön kehittelyyn osallistuivat edellä mainittujen lisäksi kymmenet matkailun toimijat eri tasoilla. 20

21 2 SUOMI SAARISTO- JA VESISTÖMAANA 2.1 Saaret Suomi on Euroopan suurimpia saaristomaita Norjan ja Ruotsin kanssa. Yli puolen hehtaarin saarten määrässä Suomi lyö Ruotsin, Norjan osalta puuttuvat tarkat vertailutiedot. Suomessa on saarta (yli puoli hehtaaria, alle aarin saaret mukaan lukien saaria on n Suomen saarista yli puolet sijaitsee järvissä ja joissa. Maailman saaririkkain maa on Kanada. Suomen saaristoisimpia ja vesistöisimpiä maakuntia ovat Varsinais-Suomi, Etelä- Savo, Lappi ja Ahvenanmaa. Saaret maakunnittain ilmenevät liitteestä 1 ja sisävesialat maakunnittain liitteestä 2. Myös pienimmissä saaristo- ja vesistömaakunnissa on runsaasti saaria ja vesistöjä verrattuna yleensä Euroopan muihin maihin kokonaisuudessaan. Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä ja Keski-Pohjanmaallakin on saarta. Vaikka monet saaret on yhdistetty silloilla mantereeseen, Suomessa on yhä 455 ympärivuotisesti asuttua saarta, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä. Tunnetut saarivaltiot jäävät selvästi Suomen jälkeen. Kreikassa tällaisia saaria on runsaat kaksisataa, Tanskassa noin sata. Tieyhteyksin varustetuissa saarissa asuu yli suomalaista esimerkiksi lähes helsinkiläistä. Suomen saarista lähes eli yli puolet sijaitsee järvissä tai joissa. Suomen sisävesillä on yli 150 ympärivuotisesti asuttua, siltayhteyttä vailla olevaa saarta. Sisävesien saarten määrässä Suomi onkin lähellä koko maailman kärkeä. Sisävesialueiden suurimmat saaret sijaitsevat Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa, (liite 3). Suurimmat merialueiden saaret sijaitsevat Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla (liite 4). 2.2 Merialueet Suomeen kuuluu km 2 merialuetta. Suurimmat merialueet sijaitsevat Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Suhteessa pinta-alaan myös Itä-Uusimaa on suuri merimaakunta. 2.3 Järvet Suomi on maailman vesistörikkain maa. Sisävesien ala on km 2 ja niiden osuus Suomen pinta-alasta on kymmenesosa. Yli hehtaarin järviä on

22 Sisävesialat kokonaispinta-aloista ovat suhteellisesti suurimmat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa. Suurjärvien määrässä Suomi on Euroopassa omaa luokkaansa ja lyö muun muasssa kovan kilpailijansa Ruotsin. Suomen suurimmat järvet ovat Saimaa, Inari, Päijänne, Oulujärvi, Pielinen, Haukivesi, Orivesi-Paasivesi, Kallavesi, Keitele, Pyhäselkä-Jänisselkä, Pihlajavesi, Puulavesi, Puruvesi, Lokka, Höytiäinen, Näsijärvi, Suvasvesi, Juojärvi, Kemijärvi ja Yli-Kitka. 2.4 Joet Jokia Suomessa on 647. Virtaamaltaan suurimmat joet ovat Vuoksi, Kemijoki, Tornionjoki, Kymijoki, Kokemäenjoki, Oulujoki, Pielisjoki, Paatsjoki, Iijoki, Muonionjoki, Ounasjoki, Tenojoki, Kiehimäjoki, Lieksanjoki, Kajaaninjoki, Kitinen, Koitajoki, Juutuanjoki ja Kyrönjoki. Suurimmat joet sijoittuvat Lappiin, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä- Karjalaan, Kymenlaaksoon, Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen, Satakuntaan ja Keski-Pohjanmaalle. Saimaan kanava yhdistää Vuoksen laajan vesistöalueen mereen Venäjän alueen kautta. Toinen tärkeä kanava on Keitele-Päijänne-kanava. Lukuisat vanhat kanavaalueet ovat potentiaalisia matkailun vetovoimatekijöitä. 2.5 Rantaviiva Matkailun ja virkistyksen kannalta arvokasta rantaviivaa Suomessa on km huimat kahdeksan kierrosta maapallon ympäri. Euroopan mailla on yleensä vain murto-osa Suomen rantaviivasta. Rantaviivan osalta maakuntien kärjessä ovat Lappi, Etelä-Savo, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Varsinais-Suomi ja Keski-Suomi (liite 5). Suurin rantarakentamisen muoto, mökkeily, ottaa rantaviivasta 10 % ja nykyisen rakentamisvauhdin mukaan 13 % vuonna 2030, joten vapaata rantaa on myös tulevaisuudessa paljon matkailun tarpeisiin. 22

23 Taulukko 1. Rantaviivan jakautuma meren rannikolle ja vesistöihin sekä mannerrantaan ja saariin. km % Meren rannikko yhteensä, josta mannerranta saaret saarissa olevat järvet 96 - saarten järvien saaret 128 Järvet yhteensä, josta mannerranta saaret saarissa olevat järvet saarten järvien saaret Joet yhteensä, josta mannerranta saaret Rantaviivaa yhteensä

24 3 SAARISTO- JA VESISTÖMATKAILU EUROOPASSA 3.1 Saaristomatkailu merialueilla Euroopan saaristomaita ovat ainakin Suomen lisäksi Kreikka, Italia, Espanja, Ranska, Portugali, Yhdistyneet kuningaskunnat, Irlanti, Hollanti, Belgia, Tanska, Norja, Ruotsi, Eesti ja Kroatia. Suuria saaria ja saaristoalueita on varsinkin Italialla (Sisilia ja Sardinia), Kreikalla (Kreeta, Korfu ja Rodos ), Espanjalla (Kanarian saariin kuuluvat Gran Kanaria ja Teneriffa ja Baleaarien saaristoon kuuluva Mallorca), Ranskalla (Reunion, Martinigue ja Korsikka), Portugalilla (Madeira ja Azoreihin kuuluva Sao Miguel), Yhdistyneillä Kuningaskunnilla (Whight, Ynus Mon, Hebridien saaristoon kuuluvat Lewis ja Harris), Tanskalla (Bornholm), Ruotsilla (Gotlanti ja Öölanti, jolla kiinteä tieyhteys), Eestillä (Saarenmaan ja Hiidenmaa) ja Suomella (Ahvenanmaa). Saksan suurimmalla saarella Rugenillä on siltayhteys. Asuttuja pieniä saaria on varsin paljon mm Suomella, Ruotsilla, Norjalla, Irlannilla, Ranskalla ja Yhdistyneillä Kuningaskunnilla. EU:n määritelmän mukaan saaria, joilla sijaitsee maan pääkaupunki, ei katsota saariksi. Euroopan asutut saaret ovat yleensä suuria tai huomattavia matkailullisia vetovoimakohteita. Esimerkiksi Välimeren asutuilla saarilla käy vuosittain 15 miljoonaa yöpyvää matkailijaa. Euroopan ulkopuolella tunnettuja matkailullisia saaristoalueita ovat mm Karibian saaret, Tyynen valtameren saaret sekä Indonesian ja Filippiinien saaret. Lähialueillamme Venäjällä Laatokan Valamo, Äänisen Kizi ja Vienanmeren Solovetski ovat tunnettuja vanhoja ja uudelleen nousevia matkailusaaria. Suomessa on ponnisteltu Venäjälle nykyisin kuuluvan Suursaaren avaamiseksi matkailulle toistaiseksi laihoin tuloksin. Etelä-Euroopan saarten vetovoima perustuu mereen, lämpöön ja kulttuuriin. Pohjoisten alueiden saariston vetovoima perustuu enemmän luontoon, maisemiin, vaihteleviin vuodenaikoihin ja kulttuuriin. Euroopan maihin verrattuna Suomessa on paljon saaria ja niillä vähän asukkaita. Kun mukaan lasketaan Suomen lukuisat osa-aika-asukkaat eli mökkiläiset, tilanne muuttuu väestön osalta vain marginaalisesti. Kun muualla Euroopassa on vähän järvisaaristoa, ei siellä ole myöskään juuri järvisaaristomatkailua. 24

25 3.2 Joki- ja järvimatkailu Euroopan mailla Suomea, Ruotsia, Norjaa, Eestiä, Skotlantia, Puolaa ja Venäjää lukuun ottamatta on suhteellisen vähän järviä. Jos järviä on muualla, ne ovat yleensä pieniä, kuten esimerkiksi alppi- ja vuoristoalueilla. Sinne, missä on järviä, on syntynyt matkailua. Järvimatkailukohteita on kaikkialla. Joensuun Yliopiston Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen vesistömatkailuprojekti on laatinut eurooppalaisen järvitietokannan, joka on liitteenä 5. Matkailullisesti tärkeitä jokia ja kanavia Euroopassa on paljon. Huomattavia matkailullisia jokia Euroopassa ovat mm. Rhein, Seine, Tonava, Elbe, Oder, Loire, Tejo, Pojoki, Thames, Isir, Niemen ja Neva. Euroopan kanavajärjestelmä, joka hyödyntää suurelta osin jokia, on tiheä esimerkiksi Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa, Englannissa ja Venäjällä. Ruotsin Göta-kanava kulkee Tukholmasta Vänerin ja Vätternin kautta Etelä-Ruotsin läpi Göteborgiin. 25

26 4 SAARISTO- JA VESISTÖMATKAILU SUOMESSA 4.1 Saaristo- ja vesistömatkailu sektoreittain Vesistöihin tukeutuva majoitus- ja ravitsemustoiminta Omistusmökkeily Vapaa-ajan asuminen eli omistusmökkeily on pääsääntöisesti osa ihmisten kokonaisasumisesta, mutta sitä voidaan tarkastella myös matkailun näkökulmasta. Suomen vapaa-ajan asunnolla on 1,8 miljoonaa säännönmukaista käyttäjää. 85 % mökeistä sijaitsee rannoilla. Kaksi kolmasosa mökkiläisistä on ulkokuntalaisia. Vapaa-ajan asunnot ja vapaa-ajan asukkaat maakunnittain ilmenevät liitteestä 7. Omistusmökillä ollaan vuoden aikana keskimäärin 80 vuorokautta ja käyttö on kasvussa. 230 kunnassa on vähintään 1000 ulkokuntalaista mökkiläistä tai ulkokuntalaisten mökkiläisten määrä on vähintään kolmannes kunnan asukasluvusta. Omistusmökkeilyyn käytetään vuodessa noin 3 miljardia euroa, mikä tekee mökkeilystä yhden maaseudun suurimmista kehittämisasioista. Vapaa-ajan asumisen kehittämistoiminta vauhdittui 1990 luvulla saaristoasiain neuvottelukunnan suurten mökkiprojektien ja suurta julkisuutta saaneiden tutkimusten myötä. Projekteihin ottivat osaa kaikki maakunnat, puolet maan kunnista ja merkittävimmät mökkeilyä palvelevat yritykset. Mökkeilyn ympärille syntyi 1990 luvulla valtakunnallisia messutapahtumia, Suomen Messujen OmaMökki-messut, Helsingin Messujen Mökki-messut ja Osuuskunta Asuntomessujen Loma-asuntomessut. Lisäksi syntyi maakunnallisia messuja ja aikakausilehtiä, kuten Yhtyneiden Kuvalehtien Meidän Mökki-lehti. Mökkeilyn kehittämistyössä on syntynyt saaristoasiain neuvottelukunnan suurten mökkiprojektien ja messujen yhteydessä yhteistyöverkkoja, joissa ovat mukana suuret tontinomistajat kuten Bonvesta, Metsähallitus ja Stora Enson Tornator-myyntiorganisatio sekä mm seuraavien tuotteiden merkittävimpiä valmistajia ja myyjiä: hirsitalot, joiden suurimpia valmistajia edustaa Hirsitaloteollisuus ry, muut rakennustuotteet, kompostoivat käymälät, vesi- ja jätevesijärjestelmät, sähkö- ja teleyhteydet ja -laitteet, palo- ja varkausvalvontalaitteet, mökkikalusteet, mökin sisustustarvikkeet, työkalut ja harrastus- ja vesillä liikkumisvälineet. Maakunnittainen kehittämistyö on vielä lähtökuopissa Etelä-Savoa lukuunottamatta. Siellä Maakuntaliitto on hyväksynyt mökkeilyn kehittämisen ohjelman ja käynnistänyt laajan kehittämishankkeen. Kuntatasolla aktiivisten kuntien määrä on kasvussa. Saaristoasiain neuvottelukunta toteuttaa 2005 mökkiläisdemokratiahankkeen, jonka tarkoituksena on luoda mökkikuntiin mökkiläistoimikunnat ja aloittaa mökkeilyn suunnitelmallinen kehittämis- ja hyödyntämistyö. 26

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Ulla Sonck SYKE/ Viestintä Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Järvilaskenta 1986: Kokonaismäärä 187 888 Pinta-alan alaraja viisi aaria Yli hehtaarin kokoisia 56 012 Yli neliökilometrin kokoisia 2 609 Yli 100

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID PRELIMINÄRA ANALYSER AV UTGÅNGSPUNKTERNA FÖR ARBETET FRAMTIDENS SKÄRGÅRD ALUSTAVAT ANALYYSIT TULEVAISUUDEN SAARISTO TYÖN LÄHTÖKOHDISTA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2012 Figur 1. Export och import efter landskap år 2012 Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Päätös OKM/231511 /2011 13.12.2012

Päätös OKM/231511 /2011 13.12.2012 Päätös OKM/231511 /2011 Jakelussa mainituille Viite Asia Yl ei ssi v i st äv än koulutuksen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma v. 2013-2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

HELA LANDET 144 628 153 771 149 200 147 951

HELA LANDET 144 628 153 771 149 200 147 951 FÖRHÅLLANDET MELLAN ANTALET STUDERANDE I UTBILDNINGSTILLSTÅNDEN FÖR YRKESUTBILDNINGEN PÅ ANDRA STADIET OCH ANTALET STUDERANDE ENLIGT STATSANDELSSYSTEMET (SAS) ÅR 1 2 3 4 20.1. 20.9. HELA LANDET 144 628

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto. Österbottens förbund www.obotnia.fi. Regional Council of Ostrobothnia

Pohjanmaan liitto. Österbottens förbund www.obotnia.fi. Regional Council of Ostrobothnia Österbotten i tillväxt Pohjanmaa kasvun uralla Olav Jern landskapsdirektör maakuntajohtaja Valtakunnallinen Geologian päivän seminaarin avaus 15.9.2012 Österbottens förbund Pohjanmaan liitto 28 v. maankohoamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Kunta-alan palkat Kommunsektorns löner 2014

Kunta-alan palkat Kommunsektorns löner 2014 TEHYN JULKAISUSARJA 2 14 D TILASTOJA JA KARTOITUKSIA Kunta-alan palkat Kommunsektorns löner 2014 n Kenneth Snellman n Kunta-alan palkat Kommunsektorns löner 2014 Kenneth Snellman Julkaisusarja D: Tilastoja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 313/2011 vp Vähittäiskaupan aukiolon poikkeuslupamenettelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vähittäiskaupat joutuvat hakemaan vuosittain poikkeuslupaa alueensa aluehallintovirastolta

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

31.1.2013. perustuvia hyväksyttäviä kustannuksia.

31.1.2013. perustuvia hyväksyttäviä kustannuksia. s Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.1.2013 UUDEL Y/2293/04.00.03.00/2012 1 ' r,,~ldap. ".,'..../,,, ")....."..(/. ~'/ '7.L. ~.. e.i"..-r.::, ',Liinus Kymenlaakson liitto PL 35 48601 KOTKA Opetus-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Tehyn julkaisusarja D. Tilastoja ja kartoituksia 1/2015. Kunta-alan palkat. Kommunsektorns löner. Kenneth Snellman

Tehyn julkaisusarja D. Tilastoja ja kartoituksia 1/2015. Kunta-alan palkat. Kommunsektorns löner. Kenneth Snellman Tehyn julkaisusarja D Tilastoja ja kartoituksia 1/2015 D Kunta-alan palkat Kommunsektorns löner 2015 Kenneth Snellman Kenneth Snellman Kunta-alan palkat, Kommunsektorns löner 2015 Tehyn julkaisusarja/

Lisätiedot

ANTALET STUDERANDE I FÖRBEREDANDE UTBILDNING FÖR INVANDRARE INFÖR DEN GRUNDLÄGGANDE YRKESUTBILDNINGEN ENLIGT STATSANDELSSTATISTIKEN 1999-2001

ANTALET STUDERANDE I FÖRBEREDANDE UTBILDNING FÖR INVANDRARE INFÖR DEN GRUNDLÄGGANDE YRKESUTBILDNINGEN ENLIGT STATSANDELSSTATISTIKEN 1999-2001 YFPA/YU/Koskimäki ANTALET STUDERANDE I FÖRBEREDANDE UTBILDNING FÖR INVANDRARE INFÖR DEN GRUNDLÄGGANDE YRKESUTBILDNINGEN ENLIGT STATSANDELSSTATISTIKEN 1999-2001 LÄN Landskap Årets Årets Årets Utbildningsanordnare

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Bölen alueen rakentajien infotilaisuus Infotillfälle för byggare på Böle området 31.1.2011 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2002 tilastotiedote 8/2003

Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2002 tilastotiedote 8/2003 Stakes/StakesTieto 22.5.2003 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2241 Kaija Vaalgamaa Fax. (09) 3967 2459 e-mail: kaija.vaalgamaa@stakes.fi ISSN 1459-2355 (Internet) ISSN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot