YLIOPISTOVALAISTUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN OPTIMOINTI LAMPPUVALINNOILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLIOPISTOVALAISTUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN OPTIMOINTI LAMPPUVALINNOILLA"

Transkriptio

1 Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan osasto BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari YLIOPISTOVALAISTUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN OPTIMOINTI LAMPPUVALINNOILLA Optimizing University lighting s Energy Efficiency with Lamp Solutions Työn tarkastaja: Työn ohjaaja: Professori, TkT Risto Soukka Projekti-insinööri, DI Niina Aranto Lappeenrannassa Reetta Hiltunen

2 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO JOHDANTO Työn tausta Työn tavoitteet Työn toteutus VALAISTUSSUUNNITTELUN PERUSTEET Perustermejä ja -suureita Valovoima, valomäärä ja valotehokkuus Valaistusvoimakkuus Valaistuksen alenemakerroin Luminanssijakauma Suunnattu valaistus Käyttöikä Häikäisy Värinäkökohdat Välkyntä, stroboskooppi-ilmiö ja päivänvalo Energianäkökohdat VALAISTUS TYYPILLISISSÄ YLIOPISTON TILOISSA Luokkahuoneet, auditoriot ja luentosalit Toimistotilat Laboratoriot Aulat, portaikot ja käytävät Korkeat tilat Ulkovalaistus ENERGIATEHOKKAAT LAMPPURATKAISUT... 18

3 4.1 EuP-direktiivin vaikutukset Hehkulamput sekä suur- ja pienpainepurkauslamput Halogeeni-, LED- ja loistelamput Halogeenilamput LED-lamput Loistelamput Käyttötarkoituksen vaikutus lampun valintaan LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON VALAISTUS Nykytila Muutostarpeet RATKAISUEHDOTUKSET LUT:N TILOIHIN Yleisvalaistus Kohde- ja erityisvalaistus Energiansäästöpotentiaali YHTEENVETO LIITTEET Liite 1. Valaistusvoimakkuuden, häikäisyn ja värintoiston ohjearvoja Liite 2. Lamppujen ominaisuuksia

4 3 SYMBOLILUETTELO W Energiamäärä [kwh] η Hyötysuhde UGR L Häikäisyindeksi t Käyttöaika [h] A Pinta-ala [m 2 ] P Teho [W] E Valaistusvoimakkuus [lx, lm/m 2 ] R a, CRI Värintoistoindeksi

5 4 1 JOHDANTO Energiankulutus kasvaa jatkuvasti ympäri maailmaa. Vuosien aikana kasvu on ollut maailmanlaajuisesti keskimäärin 2,3 % vuodessa. Kasvava energiankulutus kuormittaa ympäristöä, ja se onkin suurin yksittäinen tekijä kasvihuonekaasupäästöjen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen aiheuttajana. Lisäksi kasvavan energiankulutuksen vuoksi Eurooppa on yhä riippuvaisempi tuontienergiasta, joka kattaa jo tällä hetkellä noin puolet sen energiatarpeesta. Energiatehokkuutta parantamalla voidaan tehokkaasti hidastaa energiankulutuksen kasvua. (Halonen et al. 2010, 23.) Muun muassa lainsäädännöllä sekä erilaisilla kansallisilla ja maailmanlaajuisilla toimintasuunnitelmilla asetetaan tiukentuneita energiatehokkuusvaatimuksia, ja ne koskettavat useita yhteiskuntamme ja elämämme osa-alueita. Esimerkiksi Euroopan komissio on asettanut EU-maiden yhteiseksi tavoitteeksi vähentää energiankulutusta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen pyritään muun muassa EuP-direktiivin (Energy-using Products) ja sen täytäntöönpanosäädöksien avulla. Ne asettavat rajoituksia muun muassa sähkölaitteiden energian kulutukselle. Sähkönkulutuksen tasainen kasvu Suomessa vuosina on nähtävillä kuvassa 1. Kotitalouksissa ja palvelurakennuksissa energiankulutusta pyritään vähentämään muun muassa rakennusten EPBDenergiatehokkuusdirektiivillä (Energy Performance of Buildings). (Suomen Valoteknillinen Seura ry a, 5.) Kuva 1. Sähkönkulutus Suomessa vuosina (Suomen Valoteknillinen Seura ry, 3)

6 5 Tässä työssä tarkasteltava valaistus vie maailmanlaajuisesti tarkasteltuna lähes viidenneksen tuotetusta sähköstä, joka on reilu kymmenys primäärienergiasta (kuva 2). Valaistuksella on myös huomattava merkitys tarkasteltaessa rakennusten energiankulutusta. Palvelurakennuksissa valaistuksen osuus kulutetusta energiasta on yleensä noin % (Motiva 2009a, 21). Kotitalouksien sähköenergiasta valaistukseen kuluu % (Suomen Valoteknillinen Seura ry a, 23). Tarkoituksenmukaisella valaistuksen käytöllä, käyttöajalla ja energiatehokkailla valaistusratkaisuilla voidaan vähentää valaistuksen absoluuttista energiankulutusta, vaikka valontarpeen ennustetaan lisääntyvän. Valaistusratkaisujen energiatehokkuutta voidaan parantaa valitsemalla oikeanlainen lamppu, valaisin ja valaistuksen ohjausjärjestelmä. Tarkoituksenmukaisella ja energiatehokkaalla valaistuksella vaikutetaan positiivisesti myös valaistuksen laatuun ja siten yleiseen hyvinvointiin. Näin saavutetaan myös taloudellisia säästöjä. (Motiva Oy 2009a, 21.) Kuva 2. Valaistuksen osuus primäärienergiankulutuksesta (Halonen et al. 2010, 24) Valaistuksen energiatehokkuus on erittäin ajankohtainen aihe paitsi Suomessa myös kansainvälisesti. Esimerkiksi Australiassa hehkulamppujen tuonti kiellettiin huonon energiatehokkuuden vuoksi vuonna 2009 ja Yhdysvalloissa hehkulampuista luovutaan vuosina Valaistustekniikkaa tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti sekä esitellään kuluttajille ja päättäjille esimerkiksi erilaisilla messuilla. (Halonen et al. 2010, 123.) 1.1 Työn tausta Vuonna 1969 perustetulla Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla (Lappeenranta University of Technology, LUT) tehdään perusremonttia, jonka yhteydessä uusitaan myös valaistusta.

7 6 Remonttia tehdään eri aikaan valmistuneissa rakennusvaiheissa sen mukaan, miten se on kussakin rakennusvaiheessa ajankohtaista. Remonttien yhteydessä uusittavasta valaistuksesta halutaan nykyaikainen sekä energia- ja kustannustehokas. Tämän vuoksi haluttiin tehdä selvitys valaistustekniikan nykytilanteesta, minkä pohjalta tämä kandidaatintyö on tehty. Työssä tarkastellaan muun muassa energiatehokkaita lamppuratkaisuja ja ratkaisuehdotuksia yliopiston tilojen lamppu- ja valaisinvalintoja varten. Näitä ratkaisuja voidaan hyödyntää niin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kuin muissakin yliopistoissa ja julkisissa rakennuksissa. (Lumme 2010a, Tamper 2010.) 1.2 Työn tavoitteet Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla päätettiin jakaa valaistuksen energiatehokkuuden tarkastelu kahteen kandidaatintyöhön. Keväällä 2010 valmistuneessa kandidaatintyössä tarkastellaan yliopiston tiloihin soveltuvia valaistuksen ohjausjärjestelmiä, kun tässä työssä puolestaan keskitytään lamppuratkaisuihin. Niinpä valaistuksen ryhmittelystä ja ohjauksesta kerrotaan tässä työssä vain pintapuolisesti. Tarkoituksena on tarkastella energiatehokkaita lamppuja sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tilojen valaistuksen nykytilaa, muutostarpeita ja ratkaisuehdotuksia. 1.3 Työn toteutus Tässä työssä selvitetään ensin yleisesti valaistussuunnittelussa huomioitavia seikkoja ja peruskäsitteistöä sekä valaistussuunnittelussa huomioitavia tekijöitä tyypillisissä yliopiston tiloissa. Kaikkia yliopiston tilatyyppejä ei tarkastella, vaan tiloista on valittu olennaisimmat. Tämän jälkeen siirrytään työn keskeisimpään aiheeseen eli energiatehokkaisiin lamppuratkaisuihin. Työn loppuosassa käsitellään Lappeenrannan teknillisen yliopiston keskeisimpiä tiloja ja niiden valaistusta. Kohteen valaistuksen nykytila ja ratkaisuehdotukset valaistuksen toteuttamiseksi esitellään. Yliopiston valaistusratkaisujen ohessa on esitetty esimerkkilaskelma lamppuvalinnoilla saavutettavasta valaistuksen energiansäästöstä. Työssä ensin käsiteltävä valaistuksen teoria on koottu kirjallisista, sähköisistä ja suullisista lähteistä. Valaistustekniikan nykytilanteen kartoittamisessa apuna ovat olleet Motiva Oy ja Greenlux Finland Oy. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tiloista vastaava henkilökunta on avustanut esittelemällä eri tilatyyppejä ja antamalla tietoja yliopistoon ja sen tiloihin liittyen.

8 7 2 VALAISTUSSUUNNITTELUN PERUSTEET Valaistussuunnittelun keskeisimpinä pyrkimyksinä ovat valaistuksen laadun parantaminen ja kulutetun kokonaisenergian vähentäminen (Motiva Oy 2009a, 21). Taloudelliselta kannalta valaistussaneerauksen suurimmat edut ovat, että laadukas, häikäisemätön, välkkymätön ja hyvän värintoiston valaistus lisää hyvinvointia ja tuottavuutta toimistossa sekä parantaa oppimista ja vähentää silmäperäisiä ongelmia. Myös energiakustannusten vähenemisen kannalta kannattaa investoida valaistukseen, sillä se tuo sijoitetut rahat nopeasti takaisin. Yleisesti arvioituna yli kymmenen vuotta vanhat valaistusasennukset on järkevää vaihtaa. (Suomen Valoteknillinen Seura ry 2009, 1.) Valaistuksen suunnittelu tulee toteuttaa kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon tilan käyttäjät, ehdot ja rajoitukset, välineet sekä kustannukset. Käyttäjän kannalta tulisi tarkastella tilassa tapahtuvaa toimintaa, valaistusergonomiaa sekä käyttökokemuksia, mieltymyksiä ja tarpeita. Valaistukseen vaikuttavia ehtoja ja rajoituksia ovat rakennuksen maantieteellinen sijainti, lähiympäristö ja ilmansuunnat; rakennuksen sisäinen ja ulkoinen konstruktio; tilojen sijainti, sisustus ja aukotus; LVI-installaatiot ja johdotus sekä muun muassa standardeissa annetut valaistusmääräykset ja -suositukset. Valaistusta suunnitellessa on hyvä selvittää valonlähteiden hyötysuhteet ja sopivuus kohteeseen sekä asennustarvikkeet. Kustannuksia tarkasteltaessa tulisi huomioida energian käyttö ja hinta, käyttöaika sekä valaisin- ja tarvikehinnat. (Ahponen & Oksaharju 1982, 10.) Kustannuksissa voidaan säästää toteuttamalla valaistusremontti tiloissa tehtävän suuremman remontin yhteydessä ja valitsemalla pitkäikäisiä valaistuslaitteita (Motiva Oy 2009a, 21). Sisätilojen valaistus toteutetaan joko yleisvalaistuksella, paikallistetulla yleisvalaistuksella tai yhdistämällä näitä. Paikallisvalaistusta suositellaan muun muassa, kun tarvitaan suurta tarkkuutta rajoitetulla alueella. Valaistustavasta riippumatta yleisvalaistuksen tulee olla osuudeltaan niin suuri, että yleisvaikutelma on miellyttävä ja luminanssijakauma hyvä. Tilanteet, joissa näkökohde on muussa kuin vaakatasossa, tulee ottaa suunnittelussa erikseen huomioon. (Ahponen ja Oksaharju 1982, ) Valaistuksen suunnittelun avuksi on kehitetty tietokoneohjelmia, muun muassa DIALux-laskentaohjelma (Greenlux Finland Oy).

9 8 Sisä- ja ulkovalaistusta tulee tarkastella erikseen sisä- ja ulkotyöalueiden valaistusta koskevien eurooppalaisten standardien SFS-EN ja kannalta. Standardeissa annetaan tilakohtaiset ohjearvot valaistusvoimakkuudelle, häikäisylle ja värintoistolle. Aiemmin Suomen Valoteknillisen Seuran julkaisemat valaistussuositukset korvautuvat kyseisillä standardeilla. (Suomen Valoteknillinen Seura ry 2008; 4, 14.) 2.1 Perustermejä ja -suureita Valaistustekniikkaan liittyy useita suureita, jotka ovat hyödyllisiä esimerkiksi vertailtaessa eri valonlähteiden ominaisuuksia. Lisäksi valaistuksen laadusta kerrottaessa käytetään eri termejä, jotka kuvaavat valaistussuunnittelun kannalta tärkeitä ilmiöitä Valovoima, valomäärä ja valotehokkuus Valovoiman yksikkö on Candela (cd). Se ilmaisee määräsuuntaan säteilevän valon voimakkuuden. Valovoima kasvaa valolähteen valokeilan kaventuessa. (Limic Oy.) Valomäärän tai valovirran yksikkö on lumen (lm). Lumen-arvo kertoo, kuinka paljon valoa lamppu tuottaa. Sitä suositellaankin lamppujen valomäärän vertailuun aiemmin totutun wattimäärän sijaan, sillä wattimäärä kuvaa ainoastaan lampun sähkönkulutusta, ei valotehoa. Valotehokkuus (lm/w) kuvaa valonlähteestä saadun valomäärän suhdetta käytettyyn sähkötehoon. Koska se kuvaa suoraan lampun hyötysuhdetta, on se olennainen vertailtaessa eri valonlähteiden energiatehokkuutta. (Motiva Oy 2009b.) Valaistusvoimakkuus Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi (lx, lm/m 2 ). Se kertoo tietylle pinta-alalle tulevan valon määrän. (Limic Oy.) Valaistusvoimakkuudella ja sen jakaumalla on suuri merkitys näkötehtävän hahmottumisen ja siitä suoriutumisen turvallisuuden, nopeuden ja mukavuuden kannalta. Liitteessä I on esitetty osa eri opetustiloille standardissa SFS-EN annetuista valaistusvoimakkuuden E m -ohjearvoista. Vaatimukset ovat huoltoarvoja, jotka eivät tavanomaisissa näköolosuhteissa saa alittua. Suurista valaistusvoimakkuuden vaihteluista voi seurata epämukavuuden tunnetta ja näköväsymystä. Siksi työalueen eri valaistusvoimakkuuksille on annettu samassa standardissa myös niitä vastaavat välittömän

10 9 lähiympäristön valaistusvoimakkuuksien arvot sekä yleistasaisuuden minimiarvot. (SFS-EN : 2003, ) Valaistuksen alenemakerroin Valaistuksen alenemakerroin kuvaa valon määrän muutosta asennuksen vanhetessa valovirran aleneman sekä huonepintojen ja valaistuslaitteiden kulumisen ja likaantumisen seurauksena. Alenemakerroin määräytyy lampun, valaisimen ja liitäntälaitteen ominaisuuksista, huoltoohjelmasta ja ympäristöstä. Standardissa SFS-EN esitetyt valaistusvoimakkuussuositukset eri tehtäville tarkoittavat vanhan asennuksen arvoja. (SFS- EN : 2003, 18.) Luminanssijakauma Luminanssi (cd/m 2 ) kuvaa lampun pinnalta lähtevää valon voimakkuutta eli pinnan kirkkautta. Se kertoo valovoiman suuruuden tarkastelusuunnassa pinta-alaa kohti. (Tietoportti.) Pinnan heijastussuhde ja valaistusvoimakkuus määräävät luminanssin suuruuden. Luminanssijakauma määrittää kohteen näkyvyyteen vaikuttavan silmien sopeutumistason. Sen tulisi olla tasapainoinen, jolloin se parantaa näöntarkkuutta, kontrastiherkkyyttä sekä näköaistin toimintojen tehokkuutta. Liian suuret luminanssit voivat aiheuttaa häikäisyä, ylisuurista kontrasteista aiheutuu näköväsymystä ja toisaalta taas liian matalat luminanssit ja kontrastit tekevät näköympäristön yksitoikkoiseksi. (SFS-EN : 2003, 10.) Suunnattu valaistus Suunnatulla valolla voidaan vaikuttaa kohteen näkyvyyteen ja helpottaa näkötehtävää. Sillä on mahdollista tuoda esille myös rakennetta, parantaa ihmisten piirteiden erottumista ja korostaa kohteita. Tätä kutsutaan muodonannoksi, ja sillä voidaan vaikuttaa tilan yleisvaikutelmaan. Muodonannon määrää suoran ja diffuusin valon keskinäinen suhde, ja se on valaistuksen laadun kannalta tärkeä ominaisuus. (SFS-EN : 2003, 16.)

11 Käyttöikä Eri lamppujen vertailussa on hyvä ottaa huomioon valmistajan ilmoittama lampun käyttöikä. Se kertoo lampun keskimääräisen paloajan testiolosuhteissa ja määritellään yleisesti aikana, jonka kuluttua puolet testatuista lampuista on palanut (Limic Oy). Paloajan ilmoittaminen perustuu tyypilliseen kotitalouskäyttöön sisävalaistuksessa. Mikäli käyttöikä on ilmoitettu vuosina, on lamppujen käytön oletettu olevan tuntia vuodessa, mikä vastaa noin 3 tuntia vuorokaudessa. Ledien käyttöikä määritellään aikana, jona niiden valontuotto on 70 % alkuperäisestä (Greenlux Finland Oy). Pakkauksissa ilmoitetaan polttoajan keskiarvo, mikä ei ole lupaus käyttöiästä. Eri lamppujen elinikä voi todellisessa käytössä olla huomattavasti lyhyempi, sillä ne joutuvat alttiiksi muun muassa eri lämpötiloille ja tärinälle. (Motiva 2009b.) Häikäisy Häikäisy aiheutuu näkökentän kirkkaista alueista. Se saattaa vaikuttaa haitallisesti kohteen näkyvyyteen, minkä vuoksi se tulisi estää esimerkiksi tapaturmien, väsymyksen ja virheiden välttämiseksi. Valon heijastumista kiiltävistä pinnoista ehkäistään muun muassa valaisimien ja työpisteen keskinäisellä sijoittelulla, mattapinnoilla, sekä vaaleilla seinä- ja kattopinnoilla. Valaisimet ja ikkunat ovat yleisimpiä häikäisyn aiheuttajia työtiloissa. Niiden häikäisy voidaan poistaa esimerkiksi lamppujen häikäisysuojilla tai ikkunakaihtimilla. Standardissa esiintyvät UGR L -indeksin (Unified Glare Rating) arvot asettavat häikäisylle eri työskentelytiloissa korkeimman sallitun arvon (liite I). (SFS-EN : 2003, ) Värinäkökohdat Lampun, joka tuottaa valkoista valoa, väriominaisuuksia kuvaa itse lampusta saatava värivaikutelma. Värivaikutelmalla tarkoitetaan lampun säteilemän valon näkyvää väriä, ja sen määrittää lampun ekvivalenttinen värilämpötila (T cp ), joka vaikuttaa esimerkiksi ihmisen vireystilaan. Värivaikutelmaa luonnehditaan joko kylmäksi, neutraaliksi tai lämpimäksi. Lampun ja sen värivaikutelman valinnassa tulisi ottaa huomioon muun muassa tilan käyttötarkoitus ja sisustuksen värit. Värivaikutelmaan vaikuttaa värilämpötilan lisäksi värintoistokyky, joka edesauttaa sitä, että ympäristön, siinä olevien kohteiden ja ihmisten ihon

12 11 väri toistuu oikeana ja luonnollisena. Yleinen värintoistoindeksi R a kuvaa valonlähteiden värintoisto-ominaisuuksien tasapuolisuutta. Sen suurin arvo on 100, ja arvo huononee värintoisto-ominaisuuksien heiketessä. Pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa ei tulisi käyttää arvoltaan alle 80:n lamppuja. Erilaisille tiloille on esitetty R a :n minimiarvot standardissa SFS-EN (liite I). (SFS-EN : 2003, ) Värintoistoindeksistä käytetään myös nimitystä CRI (Color Rendering Index) (Kokkonen 2010b) Välkyntä, stroboskooppi-ilmiö ja päivänvalo Välkyntää ei saisi esiintyä valaistuksessa, koska siitä voi seurata keskittymisvaikeuksia ja fysiologisia oireita kuten päänsärkyä. Stroboskooppi-ilmiötä ei myöskään saisi päästä syntymään, sillä siitä voi seurata vaaratilanteita. Sen seurauksena edestakaisin liikkuvien tai pyörivien koneiden liikkeet näyttävät hitaammilta tai pysähtyneiltä. Luonnonvalolla on havaittu olevan positiivinen psykologinen vaikutus, minkä vuoksi sitä suositellaan hyödynnettäväksi sisätiloissa mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi säästetään energiaa ja samalla kustannukset pienenevät. (SFS-EN : 2003, ) 2.2 Energianäkökohdat Tarkasteltaessa valaistuksen energiatehokkuutta, on otettava huomioon monta tekijää. Energiatehokkuuteen vaikuttavat paitsi itse valaistustapa ja valaisinsijoittelu, myös tarpeenmukainen käyttö ja valaistusympäristö (kuva 3). (Suomen Valoteknillinen Seura ry 2008, ) Suunnittelussa on tähdättävä siihen, että tilalle asetetut valaistusvaatimukset täyttyvät eikä energiaa tuhlata. Ainoastaan energiankulutuksen minimoimiseksi ei kuitenkaan saisi tinkiä valaistuksen laadusta. (SFS-EN : 2003, 18.) Valaistusta uusittaessa on hyvä tutustua EuP-direktiivin vaikutuksiin valaisinmarkkinoilla. Direktiiviä käsitellään tarkemmin kappaleessa 4.

13 12 Kuva 3. Energiatehokkaan valaistuksen tekijät (Suomen Valoteknillinen Seura ry 2008, 24) Valaistuksen hyötysuhteeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys on nähtävissä seuraavassa määritelmässä: η = η valaisin η valaistus (1) η = valaistuksen hyötysuhde η valaisin = valaisimen tehokkuutta kuvaava arvo η valaistus = valaistusasennuksen tehokkuutta kuvaava arvo (Suomen Valoteknillinen Seura ry 2008, 30) Kaavasta 1 nähdään, että pelkästään valaisimen hyvästä hyötysuhteesta ei voida päätellä, että valaistus kokonaisuudessaan olisi energiatehokas, vaan valaistusasennus on myös otettava huomioon. Lamppuja vertaillessa olisi hyvä valita pitkäikäisiä, valotehokkaita ja pienen valovirran aleneman lamppuja. Lamput luokitellaan energialuokkiin siten, että A-luokan lamput ovat energiatehokkaimpia. Lamppua valitessa on hyvä tutkia pakkausmerkintöjä (kuva 4). Energiatehokkuutta voidaan lisätä lamppujen ja valaisimien lisäksi kohteeseen soveltuvilla säätimillä ja ohjauksella. Kohteessa voidaan käyttää yleisvalaistuksen ohjauksessa esimerkiksi läsnäolo- ja päivänvalotunnistimia sekä himmentimiä. (Suomen Valoteknillinen Seura ry a; 12, 20.)

14 13 Kuva 4. Lamppujen pakkausmerkinnät (Motiva 2009c, 11) Sisävalaistuksen energiankulutus voidaan arvioida rakennusten ja valaistuksen energiatehokkuusstandardin SFS-EN pohjalta. Energiankulutus voidaan selvittää joko laskemalla tai mittaamalla. Koska valaistuksen suunnitteluvaiheessa valaistuksen mittaus on mahdotonta, on laskenta usein käyttökelpoisempi vaihtoehto. Valaistuksen energiankulutus saadaan varsinaisen valaistuksen ja lepokulutuksen energiankulutuksista seuraavasti: W t = W L,t + W P,t (2) W t = valaistuksen energiankulutus [kwh] W L,t = varsinaisen valaistuksen energiankulutus [kwh] W P,t = valaistuksen lepokulutus [kwh] (SFS-EN 15193, 16-18) Mikäli tarkastellaan yksittäistä valaistuksen komponenttia, kuten lamppua, voidaan energiankulutus yksinkertaisemmin laskea seuraavalla kaavalla, kun tiedetään komponentin kuluttama sähköteho ja käyttöaika (Halonen et al. 2010, 96): W = P t (3) W = energiankulutus [kwh] P = sähköteho [kw] t = käyttöaika [h]

15 14 Valaistuksen energiankulutustarkasteluissa voidaan tarkastella lisäksi valaistuksen lämpövaikutusta. Sitä voidaan hyödyntää tilan lämmityksessä, mutta käytettäessä energiatehokkaita valaistuslaitteita lämpövaikutus pienenee. Tällöin tilan lämmitykseen on käytettävä enemmän energiaa. Toisaalta lämpiminä vuodenaikoina jäähdytyksen tarve pienenee. Energiatehokkailla valaistusratkaisuilla säästettävää keskimääräistä energiamäärää kohti kulutettu lämmitysenergian määrä siis kasvaa, mutta jäähdytysenergiankulutuksen on osoitettu vähenevän enemmän, kuten kuvasta 5 nähdään. Laskelmat koskevat valaistuksen energiankulutuksen 1 kwh:n pienenemisen vaikutuksia keskimäärin julkisissa rakennuksissa Yhdysvalloissa. (Halonen et al. 2010, 37.) Kuva 5. Keskimääräinen lämmitys- ja jäähdytysenergian muutos (Halonen et al. 2010, 37) 3 VALAISTUS TYYPILLISISSÄ YLIOPISTON TILOISSA Yliopistoissa on monenlaisia tiloja, joista merkittävin osa on opetustiloja ja toimistohuoneiden kaltaisia työhuoneita. Valaistuksen laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä näkötehtävät ovat vaativia. (Ahponen & Oksaharju 1982, 118.) Standardissa SFS-EN esitetään valaistusvaatimukset erikseen oppilaitoksille ja niiden tilatyypeille (liite I) (SFS-EN : 2003, 42-44). Tässä kappaleessa tarkastellaan erityisesti teknilliselle yliopistolle tyypillisiä tiloja. Niitä ovat luokkahuoneet, auditoriot ja luentosalit; toimistotilat; laboratoriot; aulat, portaikot ja käytävät sekä korkeat tilat. Lisäksi tutustutaan ulkovalaistukseen.

16 Luokkahuoneet, auditoriot ja luentosalit Luokkahuoneiden, auditorioiden ja luentosalien näkötehtäviä ovat kirjoittaminen, lukeminen pöytätasolta ja kirjoitustaululta sekä piirtoheittimeltä ja projektorilta valkokankaalle ja seinälle suunnattujen kuvien ja tekstien katselu. Kuulijan ja luennoitsijan tulee voida nähdä toisensa luonnollisesti ja vaivattomasti. Muun muassa häikäisysuojaus tulee huomioida niin kuulijoiden kuin luennoitsijankin kannalta. Muita tärkeitä laatutekijöitä luokkahuoneiden valaistuksessa ovat valon värikoostumus, varjonmuodostus ja muodonanto sekä näkömukavuus. Myös väistämättä esiintyvän kiillon aiheuttama kontrastien pieneneminen tulee huomioida. Erityisesti on huomioitava luentosalin etuseinän valaistus niin, ettei opetustaulun ympäristö ole liian valoisa eivätkä taulut jää toistensa tai luennoitsijan varjostamiksi. Myös salin seinien yläosaan valaisinten valoalueista jäävät epätasaiset läikät voivat häiritä näkökenttää. (Ahponen & Oksaharju 1982, ) Valaistuksen tulisi olla säädettävä, jotta se vastaisi salin eri käyttötilanteita, kuten projektorin käyttöä. Täyttä valaistusta ei saisi sammuttaa äkillisesti ennen esitystä, eikä myöskään täysin valaista salia heti esityksen jälkeen, sillä silmä ei ehdi tottua äkilliseen valaistuksen heikkenemiseen ja kirkastumiseen. Esitysten aikana valkokangasta ei saisi valaista juuri lainkaan. Luennoitsijan pöydällä olevien muistiinpanojen valaistuksen tulee olla riittävä. Ikkunallisissa saleissa tulee voida käyttää valotiiviitä pimennysverhoja. (Ahponen & Oksaharju 1982, 124.) Erityistä huomiota on syytä kiinnittää kalteviin saleihin, joissa kuulijoiden ja luennoitsijoiden katsesuunnat eivät ole vaakatasossa. Lisäksi salin korkeissa osissa tarvittavan valaistusvoimakkuuden tuottavat valaisimet saavat matalissa osissa aikaan häikäisyä ja kiiltoa. (Ahponen & Oksaharju 1982, ) Valaistuksen lisäksi näkemiseen vaikuttavat paljon myös muut tekijät, kuten kirjoitusvälineiden ja pintojen materiaalit, tekstien ja kuvien suuruus ja selkeys sekä värikontrastit. Nämä tekijät toteutuvat harvoin parhaalla mahdollisella tavalla näkemisen kannalta, minkä vuoksi opetustilojen yleisvalaistuksen laatuvaatimuksia on vaikea täyttää. (Ahponen & Oksaharju 1982, 118.)

17 Toimistotilat Toimistotilojen valaistuksen suunnittelussa on arvioitava työpaikkojen sijoittuminen, katsesuunnat, näkökohteen heijastus- ja kiilto-ominaisuudet sekä ikkunoiden sijainti. Näkökohteen suurin mahdollinen kontrasti saavutetaan katseensuuntaisella valaistuksella. Suositeltavat paikat valaisimille ovat työntekijän sivuilla ja takana. Valon tulisi olla vinosti suunnattu, jos näkökohde on vaakasuorassa työpöydällä. Koska näkökohteita voi olla työntekijän eri puolilla, tulee valaisinten sijoittelua voida muuttaa tai niitä tulee olla useita. (Ahponen & Oksaharju 1982, ) Pienhuonetoimistoissa sopiva työvalaistus saavutetaan usein paikallistetulla yleisvalaistuksella, jolloin lisävalontarve hoidetaan paikallisvalaisimin (Ahponen & Oksaharju 1982, 101). Näyttöpäätetyöpisteiden valaistuksen tulee soveltua niin näytöltä lukemiseen, painetun tekstin lukemiseen kuin käsin ja näppäimistöllä kirjoittamiseenkin. Koska näytöstä saattaa aiheutua kirkkaita heijastumia, on valaisimille, jotka voivat kuvastua tavanomaisissa katsomisolosuhteissa näyttöpäätteiltä, standardoitu luminanssirajat. (SFS-EN :2003, 20.) Suurhuonetoimistojen valaistus on usein pienhuonetoimistojen valaistusta haasteellisemmin toteutettavissa. Valaisin saatetaan joutua sijoittamaan joidenkin työntekijöiden kannalta huonosti. Tällöin tulisi valita valaisin, jonka luminanssi on mahdollisimman pieni häikäisyalueella tai valon pääsy häikäisyalueelle on estetty kokonaan. Keinovaloa joudutaan usein käyttämään luonnonvalon lisäksi suurista huonesyvyyksistä johtuen. (Ahponen & Oksaharju 1982, ) 3.3 Laboratoriot Laboratorioissa valon värintoiston tulisi olla erinomainen ja työpöytien horisontaalisen ja vertikaalisen valaistusvoimakkuuden riittävä. Näkömukavuudesta eli suoran ja epäsuoran häikäisyn suojausvaatimuksista ei saisi tinkiä, ja erillisiä siirrettäviä paikallisvalaisimia tulee olla tarjolla mikroskopiatyöskentelyä sekä instrumenttien ja mittareiden tarkastelua varten. (Ahponen & Oksaharju 1982, 122.)

18 Aulat, portaikot ja käytävät Käytävätilojen valaistuksella luodaan turvallisuutta ja tilan viihtyisyyttä. Erityisesti sisääntuloaulojen suunnittelussa painottuvat arkkitehtoniset seikat. Tilassa voidaan käyttää esimerkiksi erityiskohteiden tehostevalaistusta. Erityishuomiota on kiinnitettävä siihen, ettei sisä- ja ulkotilan valaistusvoimakkuusero ole jyrkkä. Aulan mahdollinen vastaanottopöytä ja muut työpisteet valaistaan huomioiden työtehtävät. Käytävässä liikkuvalle valaistuksen tulisi antaa optista ohjausta. Matalat käytävät valaistaan katto- ja seinävalaisimilla. Korkeissa käytävissä ja portaikoissa voidaan käyttää näiden lisäksi riippuvalaisimia. Hissit ja muut erityiskohdat, pääkäytävät sekä risteävät käytävien alkukohdat saadaan näkymään kaukaa voimakkaalla tai muusta tilasta poikkeavalla valaistuksella. Portaikkojen valaisimet tulee sijoittaa jokaiseen porrasmutkaan niin, että valo lankeaa portaille edestäpäin. (Ahponen & Oksaharju 1982; , 125.) 3.5 Korkeat tilat Yliopistoissa korkeita tiloja ovat tyypillisesti auditoriot ja erilaiset laitehallit. Korkeat tilat tuovat valaistuksen suunnitteluun lisähaasteita, jolloin tulee erityisesti ottaa huomioon lampputyyppi ja -teho sekä huolto- ja kunnossapitokustannukset. Epäilyksistä huolimatta korkeus ei kuitenkaan vaikuta valaistusvoimakkuuteen siinä määrin kuin yleensä pelätään. Valaistus on samaa luokkaa kuin matalammissakin tiloissa, jos tila ei ole kovin pitkä, kapea ja tummaseinäinen. Valaistus on korkeissa tiloissa lähinnä matalia tiloja tasaisempi. Suurempitehoisia lamppuja voi olla järkevää valita, ellei niillä ole esimerkiksi selvästi lyhyempi polttoikä kuin tavanomaisilla lampuilla. Huollon ja kunnossapidon kannalta lamppujen luotettava toiminta on erityisen tärkeää. Huoltoa helpottavat suuremmat valaisinyksiköt sekä valaisinten ripustustapa. (Ahponen & Oksaharju 1982, 271.) 3.6 Ulkovalaistus Ulkovalaistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota pimeinä vuorokauden- ja vuodenaikoina. Sisäänkäyntien ja piha-alueiden valaisulla turvataan kulkeminen, lisätään yleistä

19 18 turvallisuuden tunnetta ja torjutaan ilkivaltaa. Ulkoalueiden valaistuksessa on huomioitava ulkotyövalaistusta koskeva standardi SFS-EN ja siinä annetut määräykset (Suomen Valoteknillinen Seura ry 2008, 14). Julkisivujen valaisemisella voidaan lisäksi vaikuttaa rakennuksen ulkonäköön ja näin lisätä ulkotilojen miellyttävyyttä ja rakennuksen edustavuutta. Tärkeimpiä laatuvaatimuksia ovat häikäisyn torjunta ja valaistuksen sopiminen ympäristöön. Valaisinten on lisäksi hyvä olla mekaanisesti kestäviä ilkivallan varalta. (Ahponen ja Oksaharju 1982, 125.) Valaisinten sijoittelussa keskitytään yleensä ensisijaisesti näkyvään tasoon, ja tämän jälkeen yksityiskohtiin, kuten syvennyksiin, rakenteisiin ja pilareihin sekä ikkuna-aukkoihin. Valaistuksen tulisi olla luonnonvalon suuntaista, jolloin varjot ja valaistavat pinnat näyttävät luonnollisilta. Yliopistoalueeseen liittyvän katu- tai tieosuuden valaistustekniikka on usein käyttökelpoista myös yliopiston ajoväylillä. Jalankulkuväylille soveltuu muutoin ajoväylillä käytetty valaistus, mutta asennuskorkeutta ja valaisimen kokoa voidaan pienentää. Valaisimet voivat olla esimerkiksi viihtyisyyttä luovia puisto- tai aukiovalaisimia. (Ahponen ja Oksaharju 1985, ) 4 ENERGIATEHOKKAAT LAMPPURATKAISUT Tässä kappaleessa tarkastellaan ensin energiatehokkaita lamppuja lainsäädännön kannalta, ja sitten lampputyypeittäin. Lisäksi ennen energiatehokkaita lamppuja esitellään yleisesti käytössä olevia muita lampputyyppejä. Eri lamppujen ominaisuudet on koottu taulukkoon liitteessä II. 4.1 EuP-direktiivin vaikutukset Euroopan Yhteisö pyrkii lainsäädännöllä parantamaan markkinoille tuotavan tekniikan energiatehokkuutta ja ohjaa siten EU-maita kestävään kehitykseen. EU:n komissio on kieltänyt antamallaan asetuksella energiatehokkuudeltaan huonojen kotitalouslamppujen myynnin vaiheittain syksystä 2009 alkaen. Esimerkiksi hehkulamput poistuvat tämän seurauksena kokonaan markkinoilta syyskuuhun 2012 mennessä. (Parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/32/EY.)

20 19 EuP-direktiivi (Energy Using Products), joka tunnetaan myös Eco Design -direktiivinä, asettaa energiaa käyttäville tuotteille ekologista suunnittelua koskevia vaatimuksia. EuPdirektiivi on jatkossa ErP-direktiivi (Energy Related Products), joka julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä. EU:n jäsenmaiden on liitettävä ErP-direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2010 joulukuuhun mennessä. Esitetyt vaatimukset on suunnattu tuotesuunnitteluun ja -kehitykseen, ja ne on annettu tuoteryhmäkohtaisesti, myös valaistustuotteille kuten lampuille. Koska markkinoilla olevat uudet tuotteet ovat automaattisesti valmistajien toimesta direktiivin mukaisia, ei käyttäjän tarvitse huolehtia lamppujen direktiivinmukaisuudesta. Käyttäjien on kuitenkin syytä olla tietoisia markkinoilta poistuvista lampuista ja valaisimista niin, että valaistuksen uusimista ehditään suunnitella etukäteen. Valaistustilanne kannattaa nyt vähintäänkin kartoittaa. (Suomen Valoteknillinen Seura ry 2009, 1-3.) EuP-direktiivi koskee monia esimerkiksi kouluissa, toimistoissa ja ulkoalueilla käytettyjä valaistusratkaisuja. Energiankulutusrajoitukset koskevat loistelamppuja, jotka eivät sisällä virranrajoitinta, suurpainepurkauslamppuja sekä virranrajoittimia ja valaisimia, joihin suurpainepurkauslamput soveltuvat. Koulu- ja toimistovalaistuksessa käytetään useimmiten juuri loistelamppuvalaisimia, joiden virranrajoitin ei ole lampussa vaan valaisimessa. Lisäksi magneettisilla virranrajoittimilla varustettujen valaisinten markkinoille tulo estyy 2017 alkaen, minkä jälkeen vain elektronisen virranrajoittimen valaisimet ovat sallittuja. (Suomen Valoteknillinen Seura ry 2009, 1.) Markkinoilta poistuu vuonna 2017 muun muassa niin kutsuttu t12-loistelamppu ja kaksinastainen, sisäisellä sytyttimellä varustettu kompaktiloistelamppu. Jälkimmäisiä käytetään esimerkiksi käytävien alasvaloissa ja koululaispöytävalaisimissa, joihin ei ole saatavilla korvaavia lamppuja. Muun tyyppisissä loistelamppuvalaisimissa uudempia, energiatehokkaampia lamppuja voidaan käyttää. Muussa kuin kotitalouksien ulkovalaistuksessa usein käytettyjen suurpainenatrium- ja monimetallilamppujen energiatehokkuuksille on myös annettu uusia raja-arvoja. Ulkovalaistuksessa käytetyt elohopealamput tulevat poistumaan kokonaan markkinoilta vuonna 2015, eikä valaisimiin ole saatavilla korvaavia lamppuvaihtoehtoja. Osittain poistuvien suurpainenatrium- ja monimetallilamppujen valaisimiin sen sijaan tulee löytymään energiatehokkuusvaatimukset täyttäviä lamppuja. (Suomen Valoteknillinen Seura ry 2009, 2-3.)

21 20 EuP-direktiivin velvoitteet saattavat kiristyä lähivuosina, sillä sen täytäntöönpanosäädöksiä arvioidaan uudelleen vähintään viiden vuoden välein. Direktiivi mahdollistaa raja-arvojen radikaalinkin muuttamisen, mikäli tekniikka kehittyy. Valaistuksen uusimista onkin järkevää pohtia hyvissä ajoin, vaikkei direktiivi sitä vielä vaatisikaan. (Suomen Valoteknillinen Seura ry 2009, 2-3.) 4.2 Hehkulamput sekä suur- ja pienpainepurkauslamput Kuvassa 6 esitetyn hehkulampun valontuotto perustuu lampun sisällä olevan metallisen hehkulangan kuumentamiseen sähkövirralla. Lanka saavuttaa niin korkean lämpötilan, että se alkaa säteillä valoa. Hehkulampun värintoistoindeksi on erittäin hyvä, lähellä maksimiarvoa 100, ja se on ollut erittäin suosittu yleisvalaistuksessa. (Halonen & Lehtovaara 1992; 183, 191.) Hehkulamppujen energiankulutuksesta kuitenkin vain 3 5 % nähdään valona, kun suurin osa sähköstä muuntuu lämmöksi (Suomen kiinteistölehti 2007). Valotehokkuus onkin vain 5 10 lm/w. Hankintakustannukset ovat matalat mutta lampun suhteellisen lyhyen tunnin eliniän vuoksi käyttökustannukset ovat verrattain erittäin korkeat. (Halonen et al. 2010, 96.) Kuva 6. Hehkulamppu (LED) Kuva 7. Elohopealamppu (Taloon.com) Suur- ja pienpainepurkauslamppuja käytetään lähinnä ulkovalaistuksessa. Niiden syttyminen vie useita minuutteja, minkä vuoksi ne eivät ole käyttökelpoisia kaikkiin kohteisiin. Suurpainepurkauslamppuja ovat muun muassa elohopea-, suurpainenatrium- ja monimetallilamput. Kuvassa 7 esitetyn elohopealampun valontuotto perustuu elohopeahöyryn korkeassa paineessa ja lämpötilassa lähettämään sähkömagneettiseen säteilyyn, joka ilmenee valona ja ultraviolettisäteilynä. Lamppu sisältää täytösaineena elohopeaa ja pienen määrän

22 21 jalokaasua inertiakaasuna. Elohopealamppuja on yhä paljon käytössä ulkovalaistuksessa sekä teollisuushalleissa ja varastoissa. Parannetun värintoiston elohopealamppuja käytetään muun muassa suurissa myymälöissä. (Halonen & Lehtovaara 1992, ) Elohopealamppujen valotehokkuus on noin lm/w ja värintoistokyky vaihtelee huonosta hyvään. Niiden hankinta- ja käyttökustannukset ovat kohtuulliset ja elinikä arviolta tuntia. (Halonen et al. 2010, 96.) Suurpainenatriumlampun valontuotto perustuu natriumhöyryssä tapahtuvaan kaasupurkaukseen. Suurpainenatriumlampun valotehokkuus on suuri, lm/w, mutta CRI-indeksi on perinteisissä lampuissa vain 20. Niiden käyttöikä on noin tuntia. Parannetun värintoistokyvyn lampussa CRI on 65 ja valkoisessa 80, mutta niiden valotehokkuus on puolestaan heikompi, lm/w. Niitä voidaan käyttää noin tuntia. Suurpainenatriumlamppujen hankintakustannukset ovat korkeat, mutta käyttökustannukset matalat. (Halonen et al. 2010, ) Käyttökohteita on sekä ulko- että sisätiloissa, esimerkiksi pysäköinti-, varasto- ja urheilualueilla, rakennustyömailla ja kasvihuoneissa. (Halonen & Lehtovaara 1992, 257.) Markkinoille jääviä energiatehokkaita suurpainenatriumlamppuja voidaan käyttää kohteissa, joissa on aiemmin käytetty elohopealamppuja (Suomen Valoteknillinen Seura ry 2008, 16). Monimetallilampuilla voidaan suurpainenatriumlamppujen tapaan korvata poistuvat elohopealamput (Suomen Valoteknillinen Seura ry 2008, 16). Monimetallilampun purkausputki on täytetty useiden eri metallien seoksella. Se on samankaltainen kuin elohopealamppu, mutta sen valo vain on puhtaamman valkeaa ja sillä on parempi värintoistokyky. (Halonen & Lehtovaara 1992, ) Monimetallilamppuja käytetään esimerkiksi ulko-, julkisivu-, teollisuus-, toimisto- ja urheiluhallivalaistuksessa. Lamppu on valotehokkuudeltaan noin lm/w ja käyttöikä tuntia. Hankintakustannukset ovat korkeat, mutta käyttökustannukset matalat. (Halonen et al. 2010, 96.) Pienpainepurkauslamppuja ovat muun muassa induktio- ja loistelamput. Kuvassa 8 esitetyssä induktiolampussa ei ole lainkaan hehkulankaa tai elektrodeja, vaan sen valontuotto perustuu kaasupurkaukseen ja sähkömagneettiseen induktioon. Valo syntyy, kun lampussa aiheutetaan suurtaajuinen energiavirta pienpaineisessa elohopeakaasussa induktiokelan avulla.

23 22 Induktiolamput sisältävät huomattavasti vähemmän elohopeaa kuin loisteputket (kuva 9), ja niiden polttoiäksi ilmoitetaan tuntia. (Halonen & Lehtovaara 1992, 280.) Niiden valotehokkuus on noin lm/w ja värintoistokyky hyvä. Hankintakustannukset ovat aiemmin esiteltyjen suurpainepurkauslamppujen tapaan korkeat ja käyttökustannukset matalat. (Halonen et al. 2010, 96.) Niitä käytetään yleensä katu- ja tievalaistuksessa, ja niiden toimintakyky on erinomainen myös pakkasella. Induktiolamppuja voidaan käyttää pitkän elinikänsä vuoksi erityisesti kohteissa, joissa lampunvaihto on hankalaa. (Pekkala & Vihersaari 2007, ) Kuva 8. Induktiolamppu (Poner Oy) Kuva 9. Loisteputki (El-Brix) 4.3 Halogeeni-, LED- ja loistelamput Markkinoilta poistuville hehkulampuille energiatehokkaimpia vaihtoehtoja ovat tällä hetkellä energiansäästö-, LED- ja halogeenilamput (Motiva 2009b). Vertailtaessa hehku-, energiansäästö- ja tulevaisuuden LED-lampun tunnin elinkaaren hiilidioksidipäästöjä, on ero huomattava (kuva 10). Ledejä vertaillessa kannattaa selvittää, koskevatko annetut tiedot, esimerkiksi valaistusvoimakkuus, yksittäistä lediä vai lampussa tai valaisimessa olevia useita ledejä. Ledeille ei ole vielä olemassa kansainvälistä mittausstandardia, minkä vuoksi eri valmistajien ilmoittamat ominaisuudet eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. (Kokkonen 2010a.)

24 23 Kuva 10. Lamppujen elinkaaren CO 2 -päästöt (Halonen et al. 2010, 27) Halogeenilamput Kuvassa 11 esitetyn halogeenilampun valontuotto perustuu hehkulampun tavoin metallilangan kuumentamiseen hehkuvaksi. Värintoistokyky on hehkulampun tavoin erittäin hyvä. Halogeenitäytteen ansiosta valotehokkuus on hehkulamppua parempi, lm/w, ja käyttöikä pidempi, tuntia (Halonen et al. 2010, 96). Halogeenitäyte aiheuttaa toisaalta myös palovaaran, minkä vuoksi tulee noudattaa valaisinvalmistajien ja maahantuojien antamia ohjeita. (Sähkötekniikan edistämiskeskus 2009.) Halogeenilamput kuuluvat tyypillisesti C- tai D-energialuokkaan, eikä kyseessä oleviin luokkiin kuuluvia lamppuja ole saatavilla enää syksyn 2016 jälkeen. Ennen syksyä 2016 C- ja D-energialuokan halogeenilampuilla voidaan kuitenkin korvata hehkulamppuja. Saatavilla on myös B- energialuokkaan kuuluvia vähemmän energiaa kuluttavia malleja, jotka tullaan todennäköisesti sallimaan myös syksyn 2016 jälkeen. Niiden valikoiman odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Hankintakustannukset ovat matalat, mutta käyttökustannukset korkeat. Käytöstä poistettavat halogeenilamput laitetaan tavallisen sekajätteen joukkoon. (Motiva 2009b.) Kuva 11. Halogeenilamppu (Ulvilan Fri-Tuotanto Oy)

25 LED-lamput LED-lamput (Light Emitting Diode) ovat valodiodeja, joiden tuottama valo saadaan aikaan valoa säteilevän puolijohteen avulla. Niiden valo on keilamaista toisin kuin esimerkiksi hehkulamppujen, jotka säteilevät valoa tasaisesti ympäristöönsä. Yksittäiset ledit ovat halkaisijaltaan noin 5 mm, ja niitä on suuremmissa lampuissa jopa kymmeniä (kuvat 12 ja 13). (Suomen Valoteknillinen Seura b.) Keksintönä LED-tekniikka on melko vanha, mutta sen suhteellisen heikosta valontuotosta johtuen sitä on käytetty pitkään lähinnä merkkivaloissa sekä kohde- ja korostusvalaistuksessa. Nykyään valontuotto-ominaisuudet vaihtelevat hyvin paljon merkkivaloledeistä aina teholedeihin. (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus 2009.) Valon väri on ollut eräs ledien ongelma, mutta nykyään valikoimissa on monenlaisia, muun muassa valkoisia ja lämpimän sävyisiä lamppuja. Myös hankintakustannukset, teho, rakenne, mitat ja elinikä vaihtelevat. Markkinoilta löytyy muun muassa pistemäisiä tunnelmaledejä ja putkiledejä sekä yleisvalaistukseen sopivia pitkänomaisia valopaneeleja ja pyöreitä kattovalaisimia (Oversol Oy 2009; Greenlux Finland Oy). (Motiva 2009b.) Kuva 12. Yksittäinen LED (Xiamen) Kuva 13. Useita ledejä liikennevaloissa (FAD 2004) Ledit kehittyvät jatkuvasti, ja esimerkiksi LED-valopaneelien kerrotaan antavan laajasti aukeavan tasaisen valon ilman minkäänlaista pistemäisyyttä (Greenlux Finland Oy 2010). Niiden valotehokkuus vaihtelee välillä lm/w, ja värintoistokyky on hyvä. Ledien on arvioitu tulevaisuudessa olevan energiatehokkain valaistusratkaisu jopa 200 lm/w valotehokkuudella, ja niitä voidaan hyödyntää lähes kaikenlaisessa valaistuksessa. Käyttöikä

26 25 vaihtelee nykyisin tunnin välillä. Hankintakustannukset ovat korkeat, mutta käyttökustannukset matalat. (Halonen et al. 2010, 96-98). Käytetyt ledit palautetaan SERkeräykseen (Motiva 2009). LED-valaisimien avulla on päästy esimerkiksi Arlandan lentokentän parkkihallin valaistuksessa noin 70 %:n energiansäästöön vanhaan loistelamppuvalaistukseen verrattuna. Hankkeesta julkaistujen laskelmien mukaan LED-valaistuksen hankintakustannukset saadaan takaisin 4,5 vuoden kuluttua asennuksesta. Koska kyseisessä kohteessa käytettyjen LEDlamppujen eliniäksi on ilmoitettu tuntia, ei lampunvaihdolle kyseisiin valaisimiin arvioida olevan tarvetta. Kun lamput ovat elinikänsä päässä vajaan kymmenen vuoden kuluttua, on todennäköisesti jo aiheellista uusia koko valaistusjärjestelmä uudempaan ja entistä energiatehokkaampaan. (Städje, J ) Loistelamput Loistelamput ovat pienpainepurkauslamppuja, ja niiden valo syntyy lampun sisältämässä kaasussa tapahtuvan sähköpurkauksen seurauksena. Lampun pinnassa oleva harmaanvalkoinen loisteaine muuttaa purkauksen tuottaman ultraviolettisäteilyn valoksi. Loisteaineen vuoksi loisteputkien lasi ei ole kirkas. Kaasupurkaus saadaan aikaan lampun sisällä olevalla sytyttimellä. Loistelamppujen liitäntälaitteeksi tarvitaan yleensä joko suuremmissa malleissa käytetty kuristin tai energiatehokkaampi, valaisimeen sijoitettu elektroninen liitäntälaite. Tämän vuoksi pelkkää loistelamppua ei voida kytkeä esimerkiksi perinteisiin hehkulamppuvalaisimiin, joissa liitäntälaitetta ei ole. (Motiva 2009b.) Värisävyltään lamppuja on lukuisia erilaisia, esimerkiksi lämmintä ja kylmää sekä päivänvaloa antavia (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus 2009). Niiden värintoistokyky on hyvä ja valotehokkuus lm/w. Loistelamppujen käyttöikä on varsin pitkä, noin tuntia, ja niiden hankinta- ja käyttökustannukset matalat. (Halonen et al. 2010, 96.) T5-loisteputki on nykyisistä loisteputkimalleista kaikkein energiatehokkain ratkaisu. Ne ovat paremman optiikan ansiosta pienikokoisempia kuin vanhemmat, useissa kohteissa vielä käytettävät t8- ja markkinoilta poistuvat t12-loisteputket. T5-lamppujen valontuotto ja värintoisto ovat myös paremmat. (Suomen Valoteknillinen Seura ry a, 12.)

27 26 Energiansäästölampuiksi kutsutaan sellaisia pienloistelamppuja, joissa on kierrekanta ja sisäänrakennettu sytytinlaitteisto (kuva 14). Ne voidaan kytkeä suoraan hehkulamppuvalaisimiin. Syttymisen jälkeen kestää jonkin aikaa, ennen kuin lamppu on lämmennyt ja valontuotto parhaimmillaan. Myyntipakkauksista tätä kirkastumisaikaa ei yleensä saa selville. Saatavilla on tavallisesti valonväriltään ainakin lämpimän ja neutraalin valkoisia lamppuja. (Motiva 2009c, 13.) Energiansäästölamppujen värintoistokyky on hyvä ja valotehokkuus tyypillisesti lm/w. Niiden käyttöikä on arvioilta tuntia. Hankinta- ja käyttökustannusten on arvioitu olevan matalat. (Halonen et al. 2010, 96.) Koska energiansäästölamput sisältävät elohopeaa, tulee käytetyt lamput palauttaa muiden loistelamppujen tavoin sähkö- ja elektroniikkaromun eli SER-keräykseen tai ongelmajätekeräykseen. Jos lamppu rikkoutuu, on noudatettava erikseen annettuja ohjeita riippuen siitä, onko lamppu rikkoutuessaan kylmä vai kuuma. Kylmän lampun rikkoutuessa elohopea leviää pisaroina ympäröiville pinnoille. Jos lämmin lamppu särkyy, elohopea kaasuuntuu ja leviää huonetilaan. (Motiva 2009c, 14.) Kuva 13. Energiansäästölamppu (Honeywell Life Safety) 4.4 Käyttötarkoituksen vaikutus lampun valintaan Lamppuja valitessa kannattaa aina selvittää, minkälaiseen käyttöön lamppu on tarkoitettu. Loiste- ja energiansäästölamput sopivat yleisvalaistukseen. Markkinoilla on myös yleisvalaistukseen suunniteltuja LED-valopaneeleja (Greenlux Finland Oy). Kohdevalaistukseen soveltuvat halogeeni- ja LED-lamput tai tarkoitukseen suunnitellut energiansäästölamput. (Motiva 2009c, 8.)

28 27 Lamput ovat eritavalla herkkiä mekaaniselle rasitukselle. Hehku- ja halogeenilamput menevät rikki hehkulangan katketessa. Niiden hehkulanka venyy lampun lämmetessä ja lyhenee jäähtyessä. Ledit puolestaan ovat lähes immuuneja mekaaniselle rasitukselle (Greenlux Finland Oy). Koska loiste- ja energiansäästölamput sisältävät elohopeaa, tulee niitä käsitellä varoen ja käyttää kohteissa, joissa ne eivät ole erityisessä rikkoutumisvaarassa. Kohteisiin, joissa lamppuja sammutellaan usein tai käytetään vain lyhytaikaisesti, suositellaan valittavan kierrekantaisia halogeenilamppuja tai tarkoitukseen suunniteltuja energiansäästö- ja LEDlamppuja. (Motiva Oy 2009c, 9.) Jotkut lampputyypit soveltuvat himmennyskäyttöön, toiset eivät. Esimerkiksi energiansäästölampuissa ja loisteputkissa on eroja. Muun muassa t5-loisteputket, halogeenilamput ja ledit soveltuvat himmennyskäyttöön erinomaisesti. (Motiva 2009c, 10.) Ulkovalaistuksessa käytetyissä suur- ja pienpainepurkauslampuissa himmennysvaihtoehto ei ole tarpeen, vaikkakin teknisesti useissa mahdollinen. Erityisen korkeissa sisätiloissa, joissa tarvitaan suurta valaistusvoimakkuutta, voidaan käyttää esimerkiksi suurpainenatrium- ja monimetallilamppuja. (I-valo Oy.) Ulkovalaistus voidaan toteuttaa energiansäästölampuilla, loisteputkilla, ledeillä, monimetallitai suurpainenatriumlampuilla. Monimetalli- ja suurpainenatriumlamput soveltuvat erinomaisesti parkki-, aukio-, katu- ja tievalaistukseen. Ympäristön alhainen lämpötila vaikuttaa ledeihin siten, että niiden valontuotto, kestoikä ja energiatehokkuus paranevat (Kokkonen 2010a). Tavallisten energiansäästölamppujen valontuotto-ominaisuudet puolestaan yleensä huononevat kylmissä olosuhteissa. Ulkokäyttöön tarkoitetut energiansäästölamput ovat energiatehokkaita, sillä ulkovalaistuksen käyttöajat ovat yleensä pitkiä. (Motiva 2009b.) 5 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON VALAISTUS Tässä kappaleessa tarkastellaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston tilojen valaistusta. Koska toisen rakennusvaiheen valaistus uusitaan parhaillaan tehtävän remontin yhteydessä, tarkastellaan tässä ja seuraavassa kappaleessa esimerkkinä juuri kyseistä rakennusvaihetta. Joitakin muutoksia valaistusasennuksiin on vuosien varrella tehty, mutta pääosin valaisimet, niiden sijoittelu ja ohjaus ovat säilyneet alkuperäisinä. Tilat ovat lähinnä kemiantekniikan

29 28 käytössä ja käyttäjiä ovat opiskelijat, tutkijat sekä opetus- ja muu henkilökunta. Tarkasteltavia tyyppitiloja ovat auditoriot, luokkahuoneet, henkilöhuoneet, laboratoriot, kemiantekniikan laitehalli, aula- ja käytävätilat sekä portaikot. 5.1 Nykytila Lappeenrannan teknillisen yliopiston valaistus on eri rakennusvaiheissa hyvin eri-ikäistä. Sisätilojen yleisvalaistus on toteutettu pääosin loisteputkivalaisimin, joista enemmistö on t8- mallia. Uudemmissa rakennusvaiheissa on käytössä t5-loisteputkia. Eteisaulojen yleisvalaistus on toteutettu pienoisloisteputkin. Ulkovalaistuksessa käytetään elohopealamppuja. (Lumme 2010a, Tamper 2010.) Tarkasteltavissa tilatyypeissä tehtiin keväällä 2010 valaistusvoimakkuusmittauksia, jotta saatiin selville valaistuksen yleistilanne. Mittauslaitteena käytettiin testo valaistusvoimakkuusmittaria, josta valaistusvoimakkuuden arvot saatiin lukseina (lx). Mitattuja arvoja verrattiin standardissa SFS-EN esitettyihin tilakohtaisiin valaistusvoimakkuuden minimivaatimuksiin. Mittaukset tehtiin standardia mukaillen siten, että mitatut arvot luettiin lattian rajaan ja hämärimpään kohtaan, esimerkiksi lamppujen väliin asetetusta valaistusvoimakkuusmittarista. Tiloissa ei ole aiemmin tehty valaistusvoimakkuusmittauksia. (Lumme 2010a, Tamper 2010.) Mittaustulokset täyttivät pääosin standardissa esitetyt valaistusvoimakkuusvaatimukset. Valaistusvoimakkuus jäi ohjearvoja alhaisemmaksi lähinnä tiloissa, joissa valaistus oli hyvin epätasaista. Muun muassa rappukäytävässä ja eräässä luokkahuoneessa oli sekä hyvin valaistuja että hämäriä alueita. Valoisissa osissa valaistusvoimakkuudet ylittivät standardin minimiarvot, mutta hämärillä alueilla ohjearvot alittuivat selvästi. Lisäksi joissakin toimistotiloissa työpistevalaistus oli puutteellinen, sillä erillistä kohdevaloa ei välttämättä ollut käytettävissä katon loisteputkivalaisimen lisäksi. Mittaukset tehtiin valoisaan vuorokaudenaikaan, vaikka tiloja käytetään myös hämärään ja pimeään aikaan. Näin ollen todenmukaisin arvo heikoimmalle valaistusvoimakkuudelle olisi saatu hämäränaikaan. Luonnonvalon vaikutus mittaustuloksiin pyrittiin eliminoimaan peittämällä ikkunat tiloissa, joissa se oli mahdollista. Joissain tiloissa, esimerkiksi auloissa ja

30 29 käytävillä, ikkunoita ei ollut mahdollista peittää. Arvot kuitenkin ylittivät standardin minimivalaistusvoimakkuusvaatimukset reilusti, joten itse valaisimen valaistusvoimakkuuden oletettiin yltävän vähintään minimivaatimukseen. 5.2 Muutostarpeet Valaistusvoimakkuusmittausten perusteella valaistuksen suurimman ongelman todettiin olevan valaistuksen epätasaisuus, joten siihen on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Lisäksi työhuoneissa tulisi olla kunnollinen yleis- ja kohdevalaistus. Valaistuksen ohjausta suunniteltaessa tulisi puolestaan liiketunnistinten yhteydessä ottaa huomioon valojen syttymisviive hetkestä, jona henkilö astuu tilaan. Esimerkiksi sisääntuloilla valot ovat syttyneet hämärään vuorokaudenaikaan paikoin niin myöhään, että sisään tulija ei ole tallentunut videovalvontalaitteille. Paikoin taas valot ovat sammuneet ennenaikaisesti esimerkiksi henkilön kulkiessa pitkää käytävää. Lisäksi valaisimet on sijoitettu joissakin tiloissa niin korkealle, että lampunvaihto on ollut varsin haastavaa. Valaistuksen huolto- ja ylläpito olisikin hyvä ottaa huomioon etenkin lamppujen sijoittelussa korkeisiin tiloihin. (Lumme 2010a, Aranto 2010, Tamper 2010.) Valaistuksen ylläpitoa ja huoltoa ajatellen olisi hyvä, jos kohteessa käytetyt valaistusratkaisut olisi kirjattu listaan tai taulukkoon, jota päivitettäisiin lamppuja ja valaisimia vaihdettaessa. Tällä hetkellä tällaista listaa ei Lappeenrannan teknillisen yliopiston valaistuksesta ole olemassa. Listan avulla suunnitteluvaiheessa ei tarvitsisi kartoittaa kohteen nykytilaa tarkastamalla valaisin valaisimelta, millainen laite missäkin on käytössä. Lisäksi olisi helpompi tarkistaa, koskevatko esimerkiksi aika-ajoin muuttuvan lainsäädännön, kuten EuPdirektiivin, vaatimukset oman kohteen valaistusratkaisuja. 6 RATKAISUEHDOTUKSET LUT:N TILOIHIN Tässä kappaleessa esitetyt ratkaisuehdotukset valaistuksen toteuttamiseksi koskevat erityisesti Lappeenrannan teknillisen yliopiston tiloja. Niitä voidaan kuitenkin soveltaa myös muihin yliopistoihin ja julkisiin tiloihin.

EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla.

EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla. 18.12.2009 1(5) EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla. - Kysymyksiä ja vastauksia loistelamppujen, suurpainepurkauslamppujen

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED - tämän päivän valaistusta LED - tämän päivän valaistusta LED Säästää energiaa

Lisätiedot

Ledit vanhoissa ja uusissa sisävalaistusasennuksissa. Tapio Kallasjoki Vantaan kaupunginvaltuustolle

Ledit vanhoissa ja uusissa sisävalaistusasennuksissa. Tapio Kallasjoki Vantaan kaupunginvaltuustolle Ledit vanhoissa ja uusissa sisävalaistusasennuksissa Tapio Kallasjoki Vantaan kaupunginvaltuustolle ErP-säädökset pakottavat siirtymään energiatehokkaampiin lamppuihin Loiste- ja monimetallilamput, ledit

Lisätiedot

Hehkulamput poistuvat markkinoilta Vinkit oikean lampun valintaan. Opas myyjille

Hehkulamput poistuvat markkinoilta Vinkit oikean lampun valintaan. Opas myyjille Hehkulamput poistuvat markkinoilta Vinkit oikean lampun valintaan Opas myyjille EuP-direktiivin muutokset lamppumarkkinoille EU-asetukset tuovat muutoksia lamppumarkkinoille Valoteholtaan huonojen lamppujen

Lisätiedot

Valaistuksen suunnittelu uuteen asuinrakennukseen

Valaistuksen suunnittelu uuteen asuinrakennukseen Valaistuksen suunnittelu uuteen asuinrakennukseen Valaistus on tärkeä osa hyviä asuinolosuhteita - tärkeämpi kuin yleensä osaamme edes kuvitella. Valaistus vaikuttaa monin tavoin ihmisen hyvinvointiin

Lisätiedot

LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT

LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT SYYSKUU 2007 Emme varastoi läheskään kaikia tuotteita. Osa tuotteistamme on ns. tehdastoimituksena. Toimitusaika tyypillisesti noin 1 viikko (varastotavara). Ei varastoitavissa

Lisätiedot

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Aiheita Valaistukseen liittyviä peruskäsitteitä Eri lampputyyppien ominaisuuksia Led-lampuissa huomioitavaa Valaistuksen mitoittaminen ja led valaistuksen mahdollisuudet

Lisätiedot

LAMPPUOPAS. Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla SPOTLIGHT LED ILLUMINATION LED

LAMPPUOPAS. Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla SPOTLIGHT LED ILLUMINATION LED LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla ILLUMINATION LED DECORATION LED SPOTLIGHT LED PROMO LED LED - tulevaisuuden valaistusta jo tänään LED (Light Emitting Diode) on modernia tekniikkaa valon

Lisätiedot

L E D I F A K T A. Ledit lämpenevät

L E D I F A K T A. Ledit lämpenevät Ledit lämpenevät Ledin tehosta 75...80% muuttuu lämmöksi. oisin kuin perinteiset valonlähteet, ledi ei säteile tuottamaansa lämpöä pois, vaan lämpö on johdettava esimerkiksi valaisimen runkoon ja siitä

Lisätiedot

Näin autat asiakasta löytämään energiatehokkaan lampun. Opas myyjille

Näin autat asiakasta löytämään energiatehokkaan lampun. Opas myyjille Näin autat asiakasta löytämään energiatehokkaan lampun Opas myyjille Copyright Motiva Oy, 2014 2009 Valaistus kuluttaa energiaa viisas säästää Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin 10 % kuluu valaistukseen.

Lisätiedot

Julkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut. Henri Juslén, Philips Oy

Julkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut. Henri Juslén, Philips Oy Julkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut Henri Juslén, Philips Oy 2009 Aiheina... Hiukan valosta ja erilaisuudesta Valaistus, energia ja lainsäädäntö Energiatehokasta sisävalaistusta Kaikki lähtee

Lisätiedot

HUOLTOMIEHEN LAMPPU- OPAS

HUOLTOMIEHEN LAMPPU- OPAS HUOLTOMIEHEN LAMPPU- OPAS Sisällysluettelo Peruskäsitteet...3 Lampputyypit...6 Valonlähteen valinta...12 Pakkausmerkinnät...13 Lamppujen kierrätys...15 Konttoreiden yhteystiedot...16 2 Peruskäsitteet Valovirta

Lisätiedot

Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat?

Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat? Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat? Eino Tetri, TkT Valaistusyksikkö Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Elektroniikan laitos Valaistusyksikön tutkimusalueet: Sisävalaistus

Lisätiedot

Valitse sopiva lampputyyppi pendel med skærm. Valitse valaisimeesi sopiva lamppukanta E14. R7s GU5.3 GU4 GY6.35

Valitse sopiva lampputyyppi pendel med skærm. Valitse valaisimeesi sopiva lamppukanta E14. R7s GU5.3 GU4 GY6.35 Näin valitset lampun Valitse sopiva tyyppi pendel med skærm Yleisvalaistus STEP udendørslampe Ulkovalaistus Energian- säästö LED 1 spots på skinne Kohdevalaistus LED-kohde + Himmennettävät valaisimet Halogeeni-

Lisätiedot

GE Lighting. GE LED-lamput 2014

GE Lighting. GE LED-lamput 2014 GE Lighting GE LED-lamput 2014 Pituus/halkaisija (mm) Vastaavuus (W) Energialuokka Väri-lämpötila (K) Pituus/halkaisija (mm) Vastaavuus (W) Energialuokka Värilämpötila (K) Pakkauskoko Hehkulampun korvaavat

Lisätiedot

Valaistuksen tulevaisuus

Valaistuksen tulevaisuus Valaistuksen tulevaisuus Aika: 17.11.2010, Oulu Jari Säkkinen Yksikön Päällikkö Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy VALAISTUKSEN ASIANTUNTIJA PALVELUKSESSASI Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n urakointiyksikkö

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

SL713 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN. spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting.

SL713 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN. spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting. SL7 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting.com 2 www.performanceinlighting.com www.spittler.de SL7 LED SISÄLLYS

Lisätiedot

AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921

AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921 Kodin lamppuopas AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921 Lamput ja valaisimet ovat Airamin tuotevalikoiman ydin. Airamin tuotteet sopivat hyvin suomalaiseen miljööseen ja vaativiin valaistusolosuhteisiin.

Lisätiedot

LED. Tulevaisuuden valonlähde! Lyhyt katsaus LED-teknologiaan

LED. Tulevaisuuden valonlähde! Lyhyt katsaus LED-teknologiaan LED Tulevaisuuden valonlähde! Lyhyt katsaus LED-teknologiaan Ledit mahdollistavat tunnelman muuttamisen tässä modernissa kouluympäristössä. Lämpimämpi keltainen kylmiin, talvisiin päiviin Kylmempi värisävy

Lisätiedot

ENERGY SAVING LAMPS. Energiansäästölamput 2008

ENERGY SAVING LAMPS. Energiansäästölamput 2008 Energiansäästölamput 2008 GP Saving Lamps Edut Säästää ympäristöä, vähentää hiilidioksidipäästöjä CO². Kestää 8-12 kertaa kauemmin* Vähentää kotitalouksien sähkönkulutusta jopa 80%* ja näin ollen myös

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki

Kauniaisten kaupunki Kauniaisten kaupunki Keskusurheilukenttä Valaistuslaskenta RAPORTTI LiCon-AT Oy Matleena Sirkiä Hyvinkää 13.3.2013 Sisällys 1 KÄSITTEET... 1 1.1 Valovirta... 1 1.2 Valovoima... 1 1.3 Valaistusvoimakkuus...

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. Taloyhtiötapahtuma 23.4.2009 JUHA KAUPPILA 1 I 23 04 /.2009 I Sähköinfo Oy

SÄHKÖTEKNIIKKA. Taloyhtiötapahtuma 23.4.2009 JUHA KAUPPILA 1 I 23 04 /.2009 I Sähköinfo Oy Taloyhtiötapahtuma 23.4.2009 JUHA KAUPPILA 1 I 23 Ilmasto- ja energiakysymykset Taustalla globaalit ilmasto- ja energia kysymykset: Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin päästöjen vähennyksiin

Lisätiedot

AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921

AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921 Kodin lamput AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921 Lamput ja valaisimet ovat Airamin tuotevalikoiman ydin. Airamin tuotteet sopivat hyvin suomalaiseen miljööseen ja vaativiin valaistusolosuhteisiin.

Lisätiedot

Sisältö. Valaistustekniikan perusteita

Sisältö. Valaistustekniikan perusteita Valaistustekniikan perusteita Toivo Riikola toivo.riikola@fagerhult.fi www.fagerhult.fi Sisältö Valon suureita ja yksiköitä Valonlähteet Valonjakokäyrät Valaistustaso vaatimukset Valaistuslaskenta Valaistuksen

Lisätiedot

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Leena Tähkämö 18. syyskuuta 2013 Valaistuksen ja valonlähteiden

Lisätiedot

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla LED Systems Yleisvalaistusta LEDtuotteilla Valo: sähkömagenettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa (aallonpituus n 350 700 nanometriä) Näkyvää valoa Spektrijakauma Halogeenilamppu Pienoisloistelamppu

Lisätiedot

SISUSTA VALOILLA 8.10.2013 Valoisa keittiö

SISUSTA VALOILLA 8.10.2013 Valoisa keittiö SISUSTA VALOILLA 8.10.2013 Valoisa keittiö Sisustuksellinen valaistussuunnittelu Toimivat valaistusratkaisut koteihin ja yrityksiin Tampereen Valo ja Sisustus Mäntykatu 4, 33200 Tampere p 040 744 7357

Lisätiedot

Päivänvaloa helmikuussa 2015. Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy

Päivänvaloa helmikuussa 2015. Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy Päivänvaloa helmikuussa 2015 Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy Valon terveysvaikutuksia Luonnollinen valo 100 vuotta sitten -> nyt Valon terveysvaikutuksia yhä yleisin sisätiloissa oleva

Lisätiedot

ENERGIAN SÄÄSTÖ VALAISTUKSEN KEINOIN LÄHTEVÄN TAVARAN VARASTO, HELVAR OY AB

ENERGIAN SÄÄSTÖ VALAISTUKSEN KEINOIN LÄHTEVÄN TAVARAN VARASTO, HELVAR OY AB LÄHTEVÄN TAVARAN VARASTO, HELVAR OY AB liittymällä Elinkeinoelämän 1 SUUNNITTELULLE ASETETUT TAVOITEET - energiatehokkuuden parantaminen - alueen näkötehtävien näköolosuhteiden parantuminen - investoinnin

Lisätiedot

LAADUKKAITA RATKAISUJA LAMPUNVAIHTOON. Co-funded by the Intelligent Energy Europe Programme of the European Union

LAADUKKAITA RATKAISUJA LAMPUNVAIHTOON. Co-funded by the Intelligent Energy Europe Programme of the European Union PARHAAN VALAISTUKSEN Kannattaako vaihtaa ledeihin? Millainen on hyvä valaistus? Miten valitsen sopivan lampun? NÄIN OPAS HOTELLEILLE JA RAVINTOLOILLE VALITSET LAADUKKAITA RATKAISUJA LAMPUNVAIHTOON Co-funded

Lisätiedot

Energiatehokas valaistus. vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää rahaa

Energiatehokas valaistus. vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää rahaa Energiatehokas valaistus vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää rahaa Ilmastonmuutos Lämpötila on noussut 0,7 o C vuodesta 1900 Suurin aiheuttaja CO 2 -kaasu Vuoteen 2100 ennustetaan yhä kiihtyvämpää

Lisätiedot

Opas laadukkaiden ja energiatehokkaiden lamppujen valintaan. Laadukasta valoa kotiin

Opas laadukkaiden ja energiatehokkaiden lamppujen valintaan. Laadukasta valoa kotiin Opas laadukkaiden ja energiatehokkaiden lamppujen valintaan Laadukasta valoa kotiin Lampun valintaan vaikuttavia ominaisuuksia Laadukkaat, energiatehokkaat lamput maksavat itsensä takaisin Riittävästi

Lisätiedot

124 VALONLÄHTEET IP20. » Valaisimen teho: 7W ± 5% (230V)

124 VALONLÄHTEET IP20. » Valaisimen teho: 7W ± 5% (230V) VALON LÄHTEET Nykyään -valojen valontuotto ja värintoisto vastaa sekä halogeenivaloja että energiansäästölamppuja. Diodeja löytyy eri valovirroilla pienitehoisista muutaman lumenin diodeista usean sadan

Lisätiedot

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010 VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET Mobilia Kangasala 21.4.2010 Kuva: Pink Floyd - Dark Side of the Moon Lamppu lähettää valovirran φ [φ] = lm (lumen) Valaisin lähettää valovoiman I [I] = cd (kandela) Pinnalle tulee

Lisätiedot

LAMPPUOPAS. Kuinka säästät energiaa käyttämällä LED iä ILLUMINATION LED DECORATION LED SPOTLIGHT LED PROMO LED INTEGRA LED

LAMPPUOPAS. Kuinka säästät energiaa käyttämällä LED iä ILLUMINATION LED DECORATION LED SPOTLIGHT LED PROMO LED INTEGRA LED LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa käyttämällä LED iä ILLUMINATION LED DECORATION LED SPOTLIGHT LED PROMO LED INTEGRA LED LED - tulevaisuuden valaistusta Hehkulamppu on palvellut meitä kauemmin kuin vuotta

Lisätiedot

Uusi, kestävä tapa valaistuksen tarkasteluun

Uusi, kestävä tapa valaistuksen tarkasteluun itza Kestää aikaa Uusi, kestävä tapa valaistuksen tarkasteluun Itza kestää aikaa. Led-tekniikalle suunnitellun ja uusimmalla häikäisysuojatekniikalla ja optimoidulla rakenteella varustetun Itzan käyttöikä

Lisätiedot

Making LED lighting solutions simple TM. Tuomas.Lamminmaki@FutureElectronics.com

Making LED lighting solutions simple TM. Tuomas.Lamminmaki@FutureElectronics.com Making LED lighting solutions simple TM Tuomas.Lamminmaki@FutureElectronics.com LED valaisinsuunnittelun erityisvaatimukset Lämmön hallinta Liitäntälaite Optiikka ja värit LEDin valinta! Energia LEDissä

Lisätiedot

VALOA TYÖHÖN. LED VALAISTUS TEOLLISUUSKIINTEISTÖIHIN.

VALOA TYÖHÖN. LED VALAISTUS TEOLLISUUSKIINTEISTÖIHIN. VALOA TYÖHÖN. LED VALAISTUS TEOLLISUUSKIINTEISTÖIHIN. TAUREO MUUTOS JOKA KANNATTAA. Kun tulee aika kunnostaa tuotantohallien, logistiikarakennusten ja varastojen valaistusjärjestelmät, TAUREO LED valaistusjärjestelmä

Lisätiedot

Energia kohtaa tunnelman

Energia kohtaa tunnelman Energia kohtaa tunnelman MASTER LEDlamps DimTone MASTER LEDlamps DimTone tuottaa lämpimän, selkeän valokeilan, jonka väri muuttuu himmennettäessä lämpimämmäksi, aivan kuten halogeeni- ja hehkulampuillakin.

Lisätiedot

Valaistusalan vihreä vallankumous. 14.4.2010 Leena Tähkämö

Valaistusalan vihreä vallankumous. 14.4.2010 Leena Tähkämö Valaistusalan vihreä vallankumous 14.4.2010 Leena Tähkämö Sisältö Valaistus ja energiankulutus Termejä EU tahtoo vihertyä Mitä keinoja? Ecodesign ja ecodesign-direktiivi Ecodesign-asetukset valaistusalalla

Lisätiedot

Motiva Oy. EuP-DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: TIE- JA KATUVALAISTUS SEKÄ TOIMISTOVALAISTUS

Motiva Oy. EuP-DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: TIE- JA KATUVALAISTUS SEKÄ TOIMISTOVALAISTUS Tilaaja Motiva Oy RAPORTTI Suunnittelija Valoa design rhs Oy Keernakatu 1 33100 Tampere EuP-DIREKTIIVIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: TIE- JA KATUVALAISTUS SEKÄ TOIMISTOVALAISTUS Sisällysluettelo 1 ESIPUHE...

Lisätiedot

KODIN VALAISTUKSEN PIKAOPAS

KODIN VALAISTUKSEN PIKAOPAS WWW.VALORAM.FI MIKSI KIRJOITIN TÄMÄN OPPAAN? Pitkän työpäivän jälkeen astut kauppakassit käsissä kotiisi ja napsautat valokatkaisijaa. Loisteputkitekniikalla toteutetut energiansäästölamput syttyvät himmeinä

Lisätiedot

Valaistusta on uusittava!

Valaistusta on uusittava! Tärkeää tietoa kuntien päättäjille Valaistusta on uusittava! Uusi EU-lainsäädäntö velvoittaa kunnat järkeviin investointeihin Enää ei auta viivytellä Vaatimukset lamppujen energiatehokkuudesta kiristyvät

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

LED VALAISTUS. Vinkit ja ideat sinun kotiisi

LED VALAISTUS. Vinkit ja ideat sinun kotiisi LED VALAISTUS Vinkit ja ideat sinun kotiisi LED on lämmintä valoa Nykyään voit valita LED-valaisimet jotka näyttävät halogeeneilta. Lediä voi himmentää Siivous vai illallinen? Voit himmentää valaistusta

Lisätiedot

Valaistuksen saneeraus muovitehtaassa. Valaistusmittausten tulokset ennen ja jälkeen valaistussaneerauksen

Valaistuksen saneeraus muovitehtaassa. Valaistusmittausten tulokset ennen ja jälkeen valaistussaneerauksen Valaistuksen saneeraus muovitehtaassa Valaistusmittausten tulokset ennen ja jälkeen valaistussaneerauksen YRITYSTIETOJA Parlok Oy, autoteollisuudelle muoviosia valmistava tehdas 25 henkilöä tuotannossa

Lisätiedot

9 W TEHOKKAAT LED VALOT

9 W TEHOKKAAT LED VALOT 9 W TEHOKKAAT LED VALOT Suomessa hyvin tehty - Suomalaisella työllä! Suomalainen erittäin kirkas ja tehokas energiaa säästävä LED -valosarja. Sopii hyvin yleisvalaistukseen.. Kuvassa kiviseinän valolähteenä

Lisätiedot

ABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013. Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen

ABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013. Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen ABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013 Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen uudistus Älyä ja energiatehokkuutta kiinteistöihin Energiankäyttö aiheuttaa eniten ympäristökuormitusta

Lisätiedot

LOISTAVA VALO SUURI SÄÄSTÖ

LOISTAVA VALO SUURI SÄÄSTÖ KORKEALAATUISET LED 180 SULJETUT CORN LAMPUT LOISTAVA VALO SUURI SÄÄSTÖ Sanpek-LED korkealaatuiset 180 CORN LED- lamput on kehitetty korvaamaan elohopea- ja natriumlamput myös ahtaissa lusikka valaisimissa.

Lisätiedot

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta,

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, Valaistus Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, koulurakennuksissa valaistus voi kattaa jopa 40%. Valaistusta tulisi käyttää ainoastaan tarpeeseen ja

Lisätiedot

KORKEALAATUISET LED 360 SULJETUT CORN LAMPUT

KORKEALAATUISET LED 360 SULJETUT CORN LAMPUT KORKEALAATUISET LED 360 SULJETUT CORN LAMPUT www.sanpek.fi Sanpek-LED korkealaatuiset 360 CORN LED- lamput edustavat LEDvalaistustekniikan viimeisintä kehitysaskelta. Nämä CORN LED-lamput on kehitetty

Lisätiedot

VALAISTUSTEKNIIKKA. I,jossa: [ sr,steradiaani ] KÄSITTEITÄ

VALAISTUSTEKNIIKKA. I,jossa: [ sr,steradiaani ] KÄSITTEITÄ VALAISTUSTEKNIIKKA H. Honkanen Liikkumis- ja pienvalaistus on perinteisesti toteutettu hehkulampulla. Nyt vaihtoehdoksi on nousemassa valodiodiin ( LED ) pohjautuva tekniikka. Isojen tilojen valaistukseen

Lisätiedot

Picture by: Matti Kolho. 40 vuotta valonohjausta

Picture by: Matti Kolho. 40 vuotta valonohjausta Picture by: Matti Kolho 40 vuotta valonohjausta Energiansäästö Tunnelman luominen Efektivalaistus Helppokäyttöisyys Turvallisuus Valonohjauksen tarpeet Hehkulamppu Yleisin lampputyyppi Helpoin säätää Voidaan

Lisätiedot

FL LED MUUNNELTAVUUTTA TEHOKKUUTTA TOIMINNALLISUUTTA. SPITTLER on yritys Perfomance in Lighting S.p.A. konsernissa. www.performanceinlighting.

FL LED MUUNNELTAVUUTTA TEHOKKUUTTA TOIMINNALLISUUTTA. SPITTLER on yritys Perfomance in Lighting S.p.A. konsernissa. www.performanceinlighting. FL LED MUUNNELTAVUUTTA TEHOKKUUTTA TOIMINNALLISUUTTA SPITTLER on yritys Perfomance in Lighting S.p.A. konsernissa. www.performanceinlighting.com 2 www.performanceinlighting.com FL LED Sisällys Tuoteperhe

Lisätiedot

VALAISTUSKARTOITUS TEOLLI- SUUSLAITOKSESSA

VALAISTUSKARTOITUS TEOLLI- SUUSLAITOKSESSA VALAISTUSKARTOITUS TEOLLI- SUUSLAITOKSESSA Antti Saari Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Talotekniikka Sähköinen talotekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Talotekniikka Sähköinen talotekniikka ANTTI

Lisätiedot

AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921

AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921 Kodin lamput AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921 Lamput ja valaisimet ovat Airamin tuotevalikoiman ydin. Airamin tuotteet sopivat hyvin suomalaiseen miljööseen ja vaativiin valaistusolosuhteisiin.

Lisätiedot

Uutta ulkovalaistuksessa

Uutta ulkovalaistuksessa Uutta ulkovalaistuksessa 25.11.2015 Aleksanteri Ekrias www.licon-at.fi Ulkovalaistuskustannusten määräytyminen ja syntyminen Kansainväliset ja kansalliset ohjeet Tie- ja katupolitiikka Suunnittelu Tarveselvitys

Lisätiedot

Investoi tuottavuuteen ja tehokkuuteen

Investoi tuottavuuteen ja tehokkuuteen induled Valokone Investoi tuottavuuteen ja tehokkuuteen Vaihtaminen led-valaistukseen on investointi tuottavuuteen. Uusi InduLED on todellinen valokone, jonka tehokkuus ja käyttöikä ovat ylivoimaiset.

Lisätiedot

SEINÄ/LATTIA LED-VALOT

SEINÄ/LATTIA LED-VALOT SEINÄ/LATTIA -VALOT Seinävalaisimien avulla voi helposti ja nopeasti muuttaa huoneen tyyliä ja tunnelmaa. Meiltä löytyy seinävalaisimia sekä sisä- että ulkokäyttöön ja värilämpötilasta riippuen valaistuksen

Lisätiedot

Energiatehokas katuvalaistus

Energiatehokas katuvalaistus Energiatehokas katuvalaistus Kuntatekniikan päivät 2014 6.6.2014 Oulu Oulun Energia Urakointi Oy Jari Säkkinen Katuvaloista se kaikki lähti... Ensimmäiset sähköllä toimivat lamput syttyivät Oulussa 8.12.1889.

Lisätiedot

Paras luotettavuus! MASTER PL-L (4-nastainen)

Paras luotettavuus! MASTER PL-L (4-nastainen) Paras luotettavuus! MSTER (4-nastainen) MSTER on keski-/suuritehoinen lineaarinen ja pienikokoinen loisteputkilamppu, joka sopii yleisiin kattovalaisimiin myymälöissä, palvelutiloissa ja toimistoissa,

Lisätiedot

T E O L L I S U U S V A L A I S T U S

T E O L L I S U U S V A L A I S T U S TEOLLISUUSVALAISTUS Tästä esitteestä löytyvät tuotteet on suunniteltu vastaamaan erityisesti teollisuuden tarpeisiin. Winled-valaisimet ovat paitsi energiaa säästävä ratkaisu, myös mekaanisesti erittäin

Lisätiedot

Luokkahuoneen valaistus LED-tekniikalla

Luokkahuoneen valaistus LED-tekniikalla Henri Malassu Luokkahuoneen valaistus LED-tekniikalla Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Talotekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 31.5.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Henri

Lisätiedot

LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA.

LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA. LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA. PALJONKO LED VALO ANTAA VALOA? MITÄ EROJA ON ERI LINSSEILLÄ? Onko LED -valosta haastajaksi halogeenivalolle? Linssien avautumiskulma ja valoteho 8 (LED 3K, LED 6K ja halogeeni

Lisätiedot

2015 VA L O A M E T R E I T T Ä I N

2015 VA L O A M E T R E I T T Ä I N 2015 VALOA METREITTÄIN 4 VALOA METREITTÄIN Valonauhoilla voi tuottaa vaihtelua loputtomasti portaiden alle, ikkunoihin, kalusteisiin, taulujen taakse, peileihin ja kattolistoihin. Tarjoamme erilaisia ratkaisuja

Lisätiedot

VALOA TYÖHÖN LED VALAISIMET LABORATORIOIHIN

VALOA TYÖHÖN LED VALAISIMET LABORATORIOIHIN VALOA TYÖHÖN LED VALAISIMET LABORATORIOIHIN TAMETO. MONIPUOLINEN JA LAADUKAS. Laboratoriotyö vaatii valaistukselta korkeaa laatua. Uusi TAMETO valaisinperhe monine valaisinmalleineen tarjoaa laadukkaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VALAISTUS

ENERGIATEHOKAS VALAISTUS ENERGIATEHOKAS VALAISTUS Kuva. McKinsey Helsinki 7.6.2011 Tapio Kallasjoki Kuvat: Greenpeace ja Hawells Sylvania, Osram Valaistus Tunnuslukuja valaistuksen energiankulutuksesta Valaistus kuluttaa noin

Lisätiedot

2015 VA L O N L Ä H T E E T

2015 VA L O N L Ä H T E E T 2015 VLONLÄHTT 6 VLONLÄHTT Nykyään meillä on L-valonlähteitä, jotka haastavat halogeeni- ja energiansäästölamput valotehokkuuden, värilämpötilan ja värintoiston osalta. 2700K sopii niille, jotka pitävät

Lisätiedot

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. L 104/20 Euroopan unionin virallinen lehti 24.4.2010 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 347/2010, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 245/2009 muuttamisesta loistelamppujen, joissa ei ole sisäistä

Lisätiedot

13 VALAISTUSTEKNIIKKA

13 VALAISTUSTEKNIIKKA 13 VALAISTUSTEKNIIKKA Tapani Nurmi 13.1 Valonlähteet Valonlähteet voidaan jakaa valon tuotantotavan perusteella kolmeen pääryhmään. Nämä pääryhmät (kuva 13.1) ovat: termiset säteilijät loistesäteilijät

Lisätiedot

Hehkulamputpois Kuluttajaopasenergiatehokkaisiinlamppuvalintoihin

Hehkulamputpois Kuluttajaopasenergiatehokkaisiinlamppuvalintoihin Hehkulamputpois Kuluttajaopasenergiatehokkaisiinlamppuvalintoihin TkT Eino Tetri DI Johannes Raunio Professori Liisa Halonen Sisältö Tausta Hehkulamputenergiankäyttäjinä Direktiiviekologisestatuotesuunnittelustajaasetus

Lisätiedot

Ensto-valaistus. Toimiva kokonaisuus 8.4.2009 BUILDING TECHNOLOGY 1

Ensto-valaistus. Toimiva kokonaisuus 8.4.2009 BUILDING TECHNOLOGY 1 Ensto-valaistus Toimiva kokonaisuus 8.4.2009 BUILDING TECHNOLOGY 1 Miksi Ensto-valaistus Laaja valikoima ratkaisuja koteihin ja kiinteistöihin Energiatehokkuus Toimivuus Taloudellisuus Ilkivallan ehkäisy

Lisätiedot

STOCKMANN 4.KRS Pilottialueen valaistus analysointi mittaukset ja ehdotuksia

STOCKMANN 4.KRS Pilottialueen valaistus analysointi mittaukset ja ehdotuksia STOCKMANN 4.KRS Pilottialueen valaistus analysointi mittaukset ja ehdotuksia ALAKATTOLAUTAN VALAISTUKSEN LOPPURAPORTTI Korkeaalue Valotaskuista tuotetun epäsuoran valaistuksen tarkoitus on avata tila visuaalisesti

Lisätiedot

Sähkönkulutus on kasvussa

Sähkönkulutus on kasvussa Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa

Lisätiedot

Kompaktit kaasupurkauslamput (CHID)

Kompaktit kaasupurkauslamput (CHID) CDM monimetallilamput A B D Tuotekuvaus on eijastinmonimetallilamppu, jossa ydistyvät mm:n alumiinieijastinalogeenilamppujen trendikäs ulkonäkö ja -lamppujen pitkä ikä, yvä energiateokkuus ja yvä valkoinen

Lisätiedot

NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA

NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA 2 www.performanceinlighting.com NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA Mustavalkoinen valokuva lounas pilvenpiirtäjän

Lisätiedot

Investoi tuottavuuteen ja tehokkuuteen

Investoi tuottavuuteen ja tehokkuuteen induled Valokone Investoi tuottavuuteen ja tehokkuuteen Vaihtaminen led-valaistukseen on investointi tuottavuuteen. Uusi InduLED on todellinen valokone, jonka tehokkuus ja käyttöikä ovat ylivoimaiset.

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUTUUDET 03 2015 SL713 LED SL764 LED SL789 LED. FL LED RECtanGULAR DLSB LED SL740SL LED SL789

SISÄLTÖ UUTUUDET 03 2015 SL713 LED SL764 LED SL789 LED. FL LED RECtanGULAR DLSB LED SL740SL LED SL789 UUTUUDET 3 2015 SPITTLER 2 SISÄLTÖ UUTUUDET 03 2015 SL624 LED 08 SL650 LED 11 SL713 LED 22 14 17 SL764 LED 23 28 30 SL789 LED 32 FL LED RECtanGULAR 38 41 44 50 DLSB LED WL260 LED WL270 LED SL740SL LED

Lisätiedot

Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa. Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1

Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa. Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1 Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1 2 LED on pieni ja tehokas valonlähde, joka muuttaa valaistuksen maailman Valkoinen

Lisätiedot

MASTER Eco ja Xtra/Xtreme. Luotettavat ja kustannustehokkaat valonlähteet

MASTER Eco ja Xtra/Xtreme. Luotettavat ja kustannustehokkaat valonlähteet MASTER Eco ja Xtra/Xtreme Luotettavat ja kustannustehokkaat valonlähteet MASTER Eco -lamput luotettavat energiansäästäjät Loistevalaistus on markkinoiden käytetyin teknologia, joten se tarjoaa erinomaiset

Lisätiedot

Information Technology Solutions

Information Technology Solutions EXELLOX Led-katuvalot EXELLOX-led-valaisinten suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristönsuojelu- ja energiansäästönäkökohtiin. Nämä näkökohdat korostuvat erityisesti seuraavissa seikoissa:

Lisätiedot

14.10.2013 AATOKSENKATU 6, VALAISTUSSANEERAUS VANHA VALAISTUS

14.10.2013 AATOKSENKATU 6, VALAISTUSSANEERAUS VANHA VALAISTUS VANHA VALAISTUS 6 kpl vuonna 2004 asennettuja elohopeahöyrylampullisia 125W pylväsvalaisimia, malli Karlux Joutsen VANHA VALAISTUS Pylväät Kaikki pylväät hyväkuntoisia, perustukset tukevat, huoltoluukut

Lisätiedot

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä Valaistuspäällikkö Juhani Helsingin kaupunki Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? -seminaari 26.2.2015 Ulkovalaistuksen tavoitteet Turvallisuuden ja viihtyisyyden

Lisätiedot

Nykyinen valaistus antaa kuvaseinälle epätasaisen valoisuuden

Nykyinen valaistus antaa kuvaseinälle epätasaisen valoisuuden Pimeät kohdat valaisinrivien välissä Kirkkaat kohdat valaisinrivien kohdissa Nykyinen valaistus antaa kuvaseinälle epätasaisen valoisuuden Muutos B, 11.02.2014, s. 5 lisätty, s. 7 työvaihekuvaus E42 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Light and Lighting Conference with special emphasis on LEDs and Solid State Lighting; 27.-29.5.2009 Budapest. Poimintoja esityksistä

Light and Lighting Conference with special emphasis on LEDs and Solid State Lighting; 27.-29.5.2009 Budapest. Poimintoja esityksistä Light and Lighting Conference with special emphasis on LEDs and Solid State Lighting; 27.-29.5.2009 Budapest Poimintoja esityksistä LEDit ja värintoisto: - Värintoistoindeksit eivät vastaa koettua värintoistoa

Lisätiedot

92% Hyvin suunniteltu valaistus on keskeinen osa asiakaskokemusta. asiakkaistamme suosittelee varauksetta Greenlediä.

92% Hyvin suunniteltu valaistus on keskeinen osa asiakaskokemusta. asiakkaistamme suosittelee varauksetta Greenlediä. SOVELLUSOHJE KAUPPA Hyvin suunniteltu valaistus on keskeinen osa asiakaskokemusta < Älykkyys ohjauksessa. Jos ulkona on hämärää, saa kaupan sisääntulossakin laskea valaistuksen tehoa. Ja vastaavasti kirkkaasta

Lisätiedot

tievalaistus Tiedämme kuinka teistä luodaan turvallisempia

tievalaistus Tiedämme kuinka teistä luodaan turvallisempia tievalaistus Tiedämme kuinka teistä luodaan turvallisempia Turvallista matkaa Tievalaistuksen tarkoituksena on auttaa tienkäyttäjiä ja jalankulkijoita havaitsemaan vaarat ja arvioimaan riskit riittävän

Lisätiedot

T8 Sanpek-LED PUTKET

T8 Sanpek-LED PUTKET 50000H Takuu CE RoHS T8 Sanpek-LED PUTKET 45026 T8 9W 950LM 450mm 60026 T8 10W 1100LM 600mm 90026 T8 15W 1650LM 900mm 120026 T8 20W 2200LM 1200mm 150026 T8 26W 2850LM 1500mm 150026 T8 35W 3900LM 1500mm

Lisätiedot

Liikutaan ulkona pimeälläkin Valoa sinne missä sitä tarvitaan

Liikutaan ulkona pimeälläkin Valoa sinne missä sitä tarvitaan Liikutaan ulkona pimeälläkin Valoa sinne missä sitä tarvitaan Marjukka Puolakka Selviytymistä suomalaisessa marraskuussa Suomen Akatemia 1.11.2012 Valaistus poikkitietieteellistä tutkimusta kasvihuoneissa,

Lisätiedot

Tehdashallin valaistuksen hankinta-, käyttö- ja energiakustannusten laskenta ja vertailu

Tehdashallin valaistuksen hankinta-, käyttö- ja energiakustannusten laskenta ja vertailu TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Talotekniikka Tutkintotyö Kati Asell Tehdashallin valaistuksen hankinta-, käyttö- ja energiakustannusten laskenta ja vertailu Työn valvoja Työn

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ. Led-valoputket ja T5-loistelamput T8-loistelamppujen korvaajana

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ. Led-valoputket ja T5-loistelamput T8-loistelamppujen korvaajana TEKNIIKKA JA LIIKENNE Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ Led-valoputket ja T5-loistelamput T8-loistelamppujen korvaajana Työn tekijä: Riku Mäntylä Työn ohjaaja: Tapio Kallasjoki Työ hyväksytty:

Lisätiedot

Valaistus uudisrakennuksessa. Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu 2015

Valaistus uudisrakennuksessa. Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu 2015 Valaistus uudisrakennuksessa Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu 2015 Mitä valo on? - sähkömagneettisen säteilyn alue välillä 380 760 nm - valkoista valoa tuotetaan aina monen eri säteilyn summana

Lisätiedot

Espoon katuvalaistus

Espoon katuvalaistus Espoon katuvalaistus Katuvalaistuksen energiankulutuksen ja ylläpitokustannusten säästötoimet Katuvalaistuksen säästötoimet Espoossa 1. Katuvalaistuksen rakentamisessa sekä saneerauksessa, että uudisrakentamisessa

Lisätiedot

LEDit ulkovalaistuksessa. Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy

LEDit ulkovalaistuksessa. Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy LEDit ulkovalaistuksessa Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy Liiketoimintamme 24% 2012 41% 35% Philips Healthcare Philips Lighting Philips Consumer Lifestyle 2 2

Lisätiedot

Valtavalo, G3 LED-valoputket Todelliset vaikutukset, 5 eri kohdetta SUUNNITELTU JA VALMISTETTU SUOMESSA

Valtavalo, G3 LED-valoputket Todelliset vaikutukset, 5 eri kohdetta SUUNNITELTU JA VALMISTETTU SUOMESSA Valtavalo, G3 LED-valoputket Todelliset vaikutukset, 5 eri kohdetta SUUNNITELTU JA VALMISTETTU SUOMESSA Valtavalo Oy Vuonna 2008 perustettu energiatehokkaiden valaistusratkaisujen kehittäjä, valmistaja

Lisätiedot

LED-LAMPUT 2012/13. Valitse laatu, mielenrauha ja vapaus lamppujen vaihtamisesta. Valitse Maxell LED-valaistus.

LED-LAMPUT 2012/13. Valitse laatu, mielenrauha ja vapaus lamppujen vaihtamisesta. Valitse Maxell LED-valaistus. LED-LAMPUT 2012/13 Valitse laatu, mielenrauha ja vapaus lamppujen vaihtamisesta. Valitse Maxell LED-valaistus. MIKSI VALITA MAXELL-VALAISTUS? Maxell on ollut yli viisikymmentä vuotta kehityksen kärjessä

Lisätiedot

MILTÄ VALON KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NYT?

MILTÄ VALON KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NYT? MILTÄ VALON KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NYT? häikäisyä, ylimitoitettua valaistusta, huoltamattomia valaisimia, pimeyttä, markkinoilta poistuvia valonlähteitä, häiriövaloa, valosaastetta, liian kirkkaita mainoksia,

Lisätiedot