Työ- ja elinkeinohallinnon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinohallinnon"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinohallinnon strategia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 66/2009

2 Työ- ja elinkeinohallinnon strategia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 66/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 66/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Koncernen 66/2009 MEE Publications Concern 66/2009 Tekijät Författare Authors Alivaltiosihteeri Markku Wallin Työmarkkinaneuvos Jussi Toppila Neuvotteleva virkamies Pauliina Porkka ( asti) Neuvotteleva virkamies Leena Pentikäinen Julkaisuaika Publiceringstid Date Joulukuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Työ- ja elinkeinohallinnon strategia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi Tiivistelmä Referat Abstract Tämän strategian visiona on: Työ- ja elinkeinopolitiikka on keskeisessä asemassa Suomen uudessa kehityspolitiikassa. Työ- ja elinkeinohallinto on vahva ja aktiivinen toimija niin kahden- kuin monenkeskeisessäkin kehityspoliittisessa yhteistyössä edistäen siten Suomen talouselämän kansainvälistymistä sekä Suomen ja ODA-kelpoisten kehitysmaiden talouksien ja hyvinvoinnin kehittymistä. Kehityspolitiikan johdonmukaisuusperiaatteen mukaisesti työ- ja elinkeinohallinnon tehtävänä on tukea ulkoasiainministeriötä valtioneuvoston hyväksymän Suomen kehityspoliittisen ohjelman (2007) toteuttamisessa omien vastuualueidensa osalta. Tässä strategiassa määritellään yritysten kansainvälistymistä ja viennin edistämistä, innovaatiopolitiikkaa, ilmastonmuutosta, energia- ja metsäsektoria, vesiosaamista, maankamaran luonnonvarojen tutkimista, työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistä, työelämän laatua, alueiden kehittämistä ja yhteistyömahdollisuuksia eri kehitysmaiden kanssa koskevat linjaukset. Käytännössä yhteistyön sisältö tulee rakentumaan asianomaisen yhteistyömaan ja Suomen yhteisiin intresseihin. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilöt: Strategia- ja ennakointiyksikkö/jussi Toppila, puh , Leena Pentikäinen, puh ja Barbro Widing, puh Asiasanat Nyckelord Key words Kehityspolitiikka, yhteistyömahdollisuudet, linjaukset ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 52 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 13 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa konsernistrategiassaan, että se on globaali toimija. Pohjoismainen ja EU-yhteistyö on nykyisellään kiinteä osa Suomen koko valtionhallinnon toimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee kiinteää yhteistyötä OECD:n, YK:n ja WTO:n kanssa. Venäjä ja Itämeren alueen maat ovat geopoliittisesti erityisasemassa ministeriön kansainvälisessä toiminnassa. Lisäksi työ- ja elinkeinohallinto toimii aktiivisesti nousevien talouksien parissa kuten Kiinan ja Intian kanssa. Vastuualueidensa laajuuden ja globaalisuuden johdosta TEM-konserni on ulkoasiainministeriölle keskeinen kumppani Suomen aseman vahvistamiseksi kansainvälisessä taloudessa. Työ- ja elinkeinoministeriö laajentaa kansainvälistä näkökulmaansa entisestään. Konsernistrategian mukaan työ- ja elinkeinoministeriö lisää kehitysyhteistyön strategisia kumppanuuksia. Tässä tarkoituksessa ministeriö asetti työryhmän laatimaan työ- ja elinkeinohallinnon strategiaa Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi. Strategia valmistui syksyllä Strategian laatimisessa ovat olleet mukana työ- ja elinkeinoministeriön osastot, kehityspolitiikkaa toteuttavat ministeriön alaiset laitokset sekä ulkoasiainministeriö. Strategiassa keskeisenä tavoitteena on, että työ- ja elinkeinopoliittisella yhteistyöllä voidaan kestävästi tukea sekä kohdemaan että Suomen talouskasvua, kilpailukykyä, elinkeinoelämän uudistumista, työllisyyttä ja tätä kautta hyvinvointia. Vahvalla osallistumisella kehityspolitiikkaan työ-ja elinkeinohallinto lisää omaa kansainvälistymistään ja luo sitä kautta edellytyksiä uusien potentiaalisten markkinoiden syntymiselle suomalaisille yrityksille. Työ- ja elinkeinopoliittinen kehitysyhteistyö toimii siis sekä kehitysmaiden että Suomen hyväksi. Strategian toiminta-alue on laaja-alainen ja sen kantavana periaatteena on kysyntälähtöisyys: kaikilla toteutetuilla toimilla on oltava kysyntää kehitysmaissa. Strategia linjaa kehityspoliittiset toimenpiteet seuraavilla politiikka-alueilla: viennin edistäminen ja yritysten kansainvälistyminen, innovaatiopolitiikka, ilmastonmuutos, energia- ja metsäsektori, vesiosaaminen, maankamaran luonnonvarojen tutkiminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, työelämän laatu, muuttoliike sekä alueiden kehittäminen. Toivomme että tämän strategian voimin Suomella on maailmantalouden elpyessä edellytykset toimia menestyksellisesti entistä kansainvälisemmin. Helsingissä ERKKI VIRTANEN Kansliapäällikkö markku wallin Alivaltiosihteeri

7

8 Sisältö Esipuhe... 5 Tiivistelmä ja työryhmän linjausesitykset Työ- ja elinkeinohallinnon kehityspoliittisen strategian tausta ja tavoitteet Kehitysmaiden kasvava merkitys maailmantaloudelle ja Suomelle Suomen kehityspoliittiset linjaukset sekä työ- ja elinkeinohallinto niiden toteuttajana Visio ja tavoitteet Työ- ja elinkeinopolitiikan lohkojen nykytilanne ja mahdollisuudet kehityspolitiikan toteuttamisessa Suomen kehityspoliittisen ohjelman temaattiset painotukset sekä työ- ja elinkeinohallinnon mahdollisuudet osallistua niiden toteuttamiseen Yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistäminen (VKE) sekä innovaatiopolitiikka Johdanto Työ- ja elinkeinohallinnon toimijat VKE-toiminnassa ja kansainvälisessä innovaatiopolitiikassa Ulkoasiainhallinnon yksityisen sektorin operaatioita tukevat instrumentit Ilmastonmuutos, energia- ja metsäsektori Vesiosaaminen Maankamaran luonnonvarojen tutkiminen Työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, työelämän laatu ja muuttoliike Alueiden kehittäminen Työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyömahdollisuudet eri kehitysmaiden kanssa Johdanto Afrikka ja Lähi-itä Laajempi Eurooppa (Wider Europe) Aasia Latinalainen Amerikka Linjauksia Analyysi strategian toteuttamisen mahdollisuuksista ja uhkista.. 44 Liite 1: Suomen kehityspolitiikan määrärahat ja muodot Liite 2: Työ ja elinkeinohallinnon kehityspoliittinen työryhmä Liite 3: TEM-hallinnon organisaatiokaavio... 50

9 Tiivistelmä ja työryhmän linjausesitykset Kehitysmaiden merkitys maailmantaloudessa kasvaa pitkällä aikavälillä. Niin OECD kuin EU ovat jo ottaneet tämän huomioon omissa globalisaatiostrategioissaan. Maailmantalouden kansainvälistyminen edellyttää, että Suomi on nykyistä selvästi vahvempi toimija kehitysmaissa. Tämä työ- ja elinkeinohallinnon kehityspoliittista toimintaa koskeva strategia pyrkii osaltaan vastaamaan maailmantalouden maantieteellisen painopisteen muuttumisen luomaan haasteeseen. Kehityspolitiikan johdonmukaisuusperiaatteen mukaisesti työ- ja elinkeinohallinnon tehtävänä on tukea ulkoasiainministeriötä valtioneuvoston hyväksymän Suomen kehityspoliittisen ohjelman (2007) toteuttamisessa omien vastuualueidensa osalta. Tämän strategian visiona on: Työ- ja elinkeinopolitiikka on keskeisessä asemassa Suomen uudessa kehityspolitiikassa. Työ- ja elinkeinohallinto on vahva ja aktiivinen toimija niin kahden- kuin monenkeskisessäkin kehityspoliittisessa yhteistyössä edistäen siten Suomen talouselämän kansainvälistymistä sekä Suomen ja ODA kelpoisten kehitysmaiden talouksien ja hyvinvoinnin kehittymistä. TEM:n kehityspoliittinen strategia on pitkän aikavälin rakennepolitiikkaa, jossa määriteltyä työ- ja elinkeinopoliittista yhteistyötä kehitysmaiden kanssa on toteutettava laskusuhdanteenkin aikana. Näin Suomella on maailmantalouden elpyessä edellytykset toimia menestyksellisesti entistä kansainvälisemmin. Useat kehitysmaat ovat sellaisessa vaiheessa, että kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen aikaansaaminen niissä edellyttää vahvaa panostusta työ- ja elinkeinopolitiikkaan. Suomen työ- ja elinkeinohallinto on osaltaan tukemassa tätä niin kahden- kuin monenkeskisessä yhteistyössä. Vaikka kehityspolitiikan ensisijaisena tavoitteena ei ole suomalaisen yritystoiminnan kansainvälistymisen tukeminen, on mahdollista luoda win-win -toimintamalleja, jotka tukevat Suomen vientiä ja kansainvälistymistä sekä kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Koko hallinnonalan kattavan kehityspoliittisen strategian laatiminen toteuttaa osaltaan TEM:n konsernistrategian tavoitetta, jonka mukaan ministeriön tulee toiminnassaan saada täysimääräisesti käyttöön uuden laaja-alaisen hallinnonalan tarjoamat mahdollisuudet. Samalla on verkostoiduttava entistä tiiviimmin eri sidosryhmien kanssa. Myös uusien toimintatapojen tehokas käyttöönotto edellyttää kanssakäymistä muiden toimijoiden kanssa. 8

10 Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla on strategisten linjausten määrittelyn ohella: tukea ulkoasiainministeriötä, jotta työ- ja elinkeinopoliittiset painotukset pystytään johdonmukaisesti sisällyttämään Suomen kehityspolitiikan suuntaamiseen, ja jotta kehitysyhteistyöhön käytettävän määrärahan vaikuttavuutta voidaan entisestään tältä osin parantaa; tukea omalta osaltaan Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön (Aid for trade) toimintasuunnitelman toimeenpanoa, mm. edistämällä työ- ja elinkeinohallinnon toimijoiden sekä yritysten ja yksityisen sektorin järjestöjen osallistumista kehitysyhteistyöhön; edistää työ- ja elinkeinopoliittisen näkökulman huomioonottamista Euroopan unionin ja muiden kansainvälisten kehityspoliittisten toimijoiden linjauksissa; tehdä yhteistyössä UM:n kanssa yhteistyöpöytäkirjoja työ- ja elinkeinopolitiikan alueilta valittujen kehitysmaiden kanssa ja seurata niiden toteutumista; valvoa ja ohjata alaista hallintoa, jotta se toimii tämän strategian linjausten mukaisesti; yhdessä alaisen hallinnon kanssa tukea suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden osallistumista kehitysyhteistyöhön; seurata strategian toteutumista, arvioida sen vaikuttavuutta ja tarvittaessa uudistaa strategiaa uusien tarpeiden ilmetessä ja kokemusten karttuessa sekä osallistua konkreettisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin silloin kun ne koskevat ministeriötasolle kuuluvia toimintoja (strateginen suunnittelu, lainsäädäntö, alaisen hallinnon ohjaus). Ministeriön alaisen työ- ja elinkeinohallinnon tehtävänä on: huolehtia strategian linjausten operatiivisesta toimeenpanosta toteuttamalla joko itse tai yhteistyöverkostojen kautta operatiivisia hankkeita, mikä tarjoaa mm. konsernin tutkimuslaitoksille mahdollisuuksia tulosrahoituspohjansa vahvistamiseen; antaa omaa osaamistaan käyttöön ulkoasiainministeriölle ja muille kansallisille sekä kansainvälisille toimijoille kehityspoliittisten hankkeiden sisällöllisen onnistumisen varmistamiseksi. Monet kehityspoliittisessa ohjelmassa määritetyt temaattiset painotukset liittyvät tiiviisti työ- ja elinkeinohallinnon toimikenttään. Työ- ja elinkeinohallinto osallistuu vahvasti kehityspoliittisen ohjelman temaattisten painotusten ja niiden ympärille koottujen klustereiden toimintaan. Työ- ja elinkeinohallinto voi myös harkita jonkun omaan toimikenttäänsä läheisesti liit- 89

11 tyvän klusterin vetovastuun ottamista itselleen, mikäli ulkoasianministeriöllä on tämänkaltaisia toiveita. Yritysten kansainvälistymistä ja viennin edistämistä sekä innovaatiopolitiikkaa koskevat linjaukset: Innovaatioympäristön kansainvälistymisen myötä laajeneva toimintaympäristö asettaa kasvavia vaatimuksia Suomen julkiselle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukselle sekä niihin liittyvien palveluiden käytön edistämiselle. Kehityspoliittinen näkökulma on voitava sisällyttää siihen nykyistä vahvemmin. Yritysasiakkaille suunnattuja kehityspoliittisia rahoitusinstrumentteja ja toimijoita on useita. Yritysten on monesti vaikea olla selvillä olemassa olevista kehityspoliittisista rahoitusinstrumenteista, jolloin niiden hyödyntäminen jää puutteelliseksi. Ulkoasiainministeriön sekä työ- ja elinkeinohallinnon kehityspoliittisia rahoitusinstrumentteja on jatkossa kehitettävä koordinoidummin. Tarjolla olevien kehityspoliittisten rahoitusinstrumenttien tunnetuksi tekemistä on lisättävä. Yritysten on saatava niistä tarvittaessa helposti tietoa ns. yhden luukun periaatteella. Samasta pisteestä tulisi olla saatavilla tietoa sekä ulkoasiainministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista. Työ- ja elinkeinohallinto markkinoi omissa yrityspalvelujärjestelmissään suomalaisille yrityksille myös ulkoasiainministeriön tarjoamia välineitä, joilla tuetaan suomalaisen liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia kehitysmaissa. Tämän mukaisesti YritysSuomi-portaalin sekä tulevien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELYt) ja TE-toimistojen yrityspalvelujen on katettava myös kehityspoliittiset rahoitusinstrumentit. Työ- ja elinkeinohallinto ottaa omien yritystoiminnan rahoitusinstrumenttiensa kehittämisessä huomioon sen, että ne entistä paremmin tukevat myös kehityspolitiikan toimeenpanoa. Mm. työ- ja elinkeinohallinnon 2010 muutosohjelman yhteydessä uudistettaessa konsernin kansainvälistymispalveluita tämä näkökulma otetaan huomioon. TEM-konserni vahvistaa konsultatiivista roolia Suomen kehityspolitiikan sisällön kehittämisessä niin, että se tukee entistä vahvemmin viennin ja kansainvälistymisen edistämistä. Työ- ja elinkeinohallinto on valmis antamaan ulkoasiainministeriölle ja muille hankkeiden rahoittajatahoille tarvittaessa asiantuntemusta hankepäätösten valmistelussa. Työ- ja elinkeinohallinto markkinoi omissa verkostoissaan työ- ja elinkeinopoliittisia kehityshankkeita alan yrityksille ja konsulttitoimistoille pyrkien samalla laajentamaan alan markkinalähtöistä yritystoimintaa. Kansainvälinen yhteistyö edellyttää erityisosaamista (mm. kansainvälisissä verkostoissa toimiminen ja lainsäädännöllinen osaaminen), jota suomalaisten toimijoiden tulee edelleen kehittää. 10

12 TEM-konsernin tulee panostaa kehityspoliittisen osaamisen hankkimiseen ja leviämisen varmistamiseen. Monille yrityksille vajavainen (ja joskus puolueellinen) lainsäädäntö on todellinen ongelma toiminnalle kehitysmaissa. TEM-konsernin osaaminen erityisesti kauppa-, yritys- ja työlainsäädännön alueilla tulisi sisällyttää erääksi tärkeäksi yhteistyöalueeksi. Lainsäädännön kehittäminen palvelee sekä kehitysmaan että Suomen etuja. Suomessa, myös TEM-konsernin puitteissa, on paljon hallinnollista osaamista ja hyviä toimintatapoja, jotka ovat monelta osin siirrettävissä kehitysmaihin. Suomen työ- ja elinkeinopolitiikassa muotoutuneiden hyvien hallinnollisten periaatteiden ja käytäntöjen soveltaminen ja tarjoaminen kehitysmaiden käyttöön tulee ottaa huomioon tämän strategian täytäntöönpanossa. Kehityspoliittisiin toimiin sisältyy riskejä ja toiminnasta saatava hyöty syntyy usein vasta pitemmällä aikavälillä. Työ- ja elinkeinohallinto ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon tuki-instrumenttien kehittämisessä kehityspoliittisiin toimiin sisältyvän muuta tuettavaa toimintaa suuremman riskin. Ilmastonmuutosta, energia- ja metsäsektoria koskevat linjaukset: TEM:n roolina energia- ja metsäsektoreilla on ennen muuta näiden sektoreiden teollisuuspolitiikan kehittäminen. TEM:n tulisi olla mukana kehitysyhteistyön energia- ja metsäsektoria koskevien linjausten toimeenpanossa yhteistyössä UM:n ja MMM:n kanssa. Kansallisen metsäohjelman laatiminen ja käyttöönotto kehitysmaissa on ollut yksi parhaimmista keinoista metsäasioiden edistämiseksi kehitysmaissa. TEM voisi edistää kansallisten metsäohjelmien valmistelua kehitysmaissa yhteistyössä UM:n ja MMM:n kanssa. TEM:n rooli olisi vahvistaa osaamista metsäalan jalostettujen tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä sekä metsäja bioenergia-asioissa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää biopolttoaineiden kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyviin innovaatioihin, joiden merkitys korostuu koko ajan. Myös energiatehokkuuteen liittyvät asiat, esimerkiksi tehokkaan puuhiilentuotantoteknologian vienti Aasiasta Afrikkaan voisi tulla kysymykseen osana Suomen osallistumista kehitysmaiden ja kolmansien maiden väliseen kauppaan. Muita mahdollisia alueita ovat non wood forest products (metsäperäiset muut kuin puutuotteet, esim. akaasiapuusta saatava arabikumi), puuteknologian viennin edistäminen, puurakentaminen sekä metsäpalojen torjuntaosaaminen. Energia- ja metsäsektorilla on paljon kansainvälistä toimintaa. Erityisesti metsäalaa koskevissa asioissa Suomelle on muodostunut kansainvälisesti luotettavan asiantuntijan maine, jota kannattaa jatkossakin hyödyntää

13 Tulisi arvioida, voiko Finpron verkostoa kytkeä vahvemmin energia- ja metsähankkeisiin. Tulisi selvittää, miten TEM voisi luoda suomalaisille yrityksille edellytyksiä parhaiten osallistua kehitysmaissa uudessa kansainvälisessä ilmastosopimuksessa sovittaviin, nykyistä puhtaan kehityksen mekanismia (Clean Development Mechanism, CDM) seuraaviin tai jatkaviin hanke-, sektori-, tai ohjelmatason järjestelyihin eri sektoreilla, mukaan lukien metsäsektori. Samassa yhteydessä tulee ottaa huomioon myös komission ehdotukset kansainväliseksi metsäkadon eston rahoitusmekanismiksi. Kehitysyhteistyöhön liittyviä metsäasioita käsittelee kansainvälinen metsäpolitiikan neuvottelukunta, metsäpolitiikan EU-alajaosto sekä kansainvälinen metsävirkamiestyöryhmä. TEM:n tulee jatkaa osallistumistaan näissä MMM:n vetämissä kansallisesti toimivissa työryhmissä. Näiden työryhmien koordinaatioon tulee jatkossa kiinnittää huomiota kansainvälisellä tasolla. Vesiosaamista koskevat linjaukset: Suomessa on paljon puhtaan veden saannin turvaamiseen liittyvää osaamista, mutta se on edelleen pirstaloitunutta. TEM vahvistaa Tekesin, Finpron ja Suomen vesifoorumin työtä suomalaisen vesiosaamisen kansainvälistymisen edistämiseksi kumppanuuksien kautta sekä selvittää mahdollisuuksien mukaan alan lähivuosien kehityssuuntia yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa. Lisäksi tulee paikallisesti kartoittaa alan markkinamahdollisuuksia. Tällöin etenkin julkiset kansainväliset luottolaitokset saattavat olla hyviä yhteistyökumppaneita. Maankamaran luonnonvarojen tutkimista koskevat linjaukset: Maankamaran luonnonvarojen tutkiminen on jo nyt tärkeä sektori kehitysyhteistyössä, jossa Geologian tutkimuskeskuksella (GTK) on tärkeä rooli. GTK:n osaamisen käyttöä Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa on tarpeen jatkaa ja laajentaa. Työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistä, työelämän laatua ja muuttoliikettä koskevat linjaukset: Työllisyys-, yrittäjyys-, elinkeino-, työvoima- ja työelämäasioiden merkitys kasvaa kehitysmaissa. Työ- ja elinkeinohallinto tukee näiden sektoreiden vahvistamista Suomen kehitysyhteistyössä. Erityisesti korkeaa nuorisotyöttömyyttä vähentäville kehittämistoimille on kysyntää kehitysmaissa. Työvoimapolitiikan ja työelämän osalta puuttuu vahva kaupallisten kansainvälisten kehittäjätoimijoiden verkosto. Tämä vaikeuttaa alan kehityspoliittista vahvistamista. Työ- ja elinkeinohallinto markkinoi verkostossaan oleville työvoima- ja työpolitiikan kaupallisille toimijoille mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa kansainvälisesti 12

14 myös kehitysyhteistyön suuntaan. Markkinoiden laajentuessa työ- ja elinkeinohallinto kouluttaa muuntokoulutuksena sektorille tarvittavaa työvoimaa työttömien tai työttömyysuhan alaisten akateemisten työntekijöiden joukosta. Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut suosituksiin, joiden mukaan työvoiman maahanmuutossa noudatetaan vastuullista, eettisiä periaatteita noudattavaa kohdennettua rekrytointia, joka hyödyttää sekä työntekijää, työnantajaa että lähtömaan yhteiskuntakehitystä. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää tärkeänä tiedottaa Suomen työelämän pelisäännöistä jo lähtömaassa. Kehitysmaista tulevilla työntekijöillä tulisi olla annettu tarvittava koulutus ja kielitaito jo ennen muuttoa Suomeen. Työ- ja elinkeinohallinto on valmis osallistumaan tätä koskevien konkreettisten projektien valmisteluun. Niiden konkreettinen toteuttaminen vastuutetaan kuitenkin alan kaupallisille toimijoille. Riittävän laajojen perustietojen ja neuvonnan tulisi olla saatavissa helposti ja maksutta. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee tiedotus- ja yhteistyöverkoston kehittämistä työvoiman maahanmuuton kannalta tärkeiden lähtömaiden kansallisiin työhallintoihin. Työ- ja elinkeinohallinnon toimijoiden kuten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY), jotka osallistuvat työvoiman rekrytointiin kehitysmaista, tulee olla valppaina tunnistamaan rekrytointiin osallistuvien tahojen mahdolliset ei-hyväksyttävät tarkoitusperät ja menettelyt. Sopimusmenettelyjä käytettäessä voi olla tarpeen liittää sopimustekstiin kielto käyttää välikäsiä, periä välitys- ja palvelumaksuja ja käyttää erillisiä tarkentavia sopimuksia, kun on kyse työntekijöistä ja heidän perheenjäsenistään. Ministeriöiden (TEM ja SM) on tärkeä saada tietoa meneillään ja suunnitteilla olevista alueellisista rekrytointihankkeista. Tähän liittyviä mekanismeja tulee kehittää. Suomeen jo saapuneiden maahanmuuttajien yhteyksiä entiseen kotimaahansa sekä heidän verkostojaan siellä tulee pyrkiä systemaattisesti hyödyntämään myös Suomen viennin edistämiseksi. Lisäksi Suomessa ammatillisen tutkinnon (usein jopa tohtorin tutkinnon) suorittaneisiin ja myöhemmin kotimaahansa palanneisiin kehitysmaiden kansalaisiin kannattaisi säilyttää yhteys koska he sijoittuvat yleensä tärkeisiin asemiin omassa yhteiskunnassaan. Alueiden kehittämistä koskevat linjaukset: Suomalaisessa kehityspolitiikassa ollaan siirtymässä maakohtaisen keskittymisen rinnalla sektori- ja teemakohtaisuuteen. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi maaseutualueiden kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Tiettyjen aluepoliittisten toimintamallien, kuten aluekeskusohjelman (AKO) tai osaamiskeskusohjelman (OSKE) laajempi vieminen joihinkin kehitysmaihin voisi olla järkevää. Tämäntyyppistä toimintaa on kokeiltu Etelä-Afrikassa ja 13 12

15 mallia ollaan laajentamassa muihin eteläisen Afrikan maihin sekä Vietnamiin. Kaikki toiminta edellyttää kuitenkin kohdemaan alueellisten toimijoiden aktivoimista ja tukemista. Muitakin Suomessa käytössä olevia aluekehittämisen ja -politiikan käytäntöjä, toimenpiteitä ja ohjelmia on joka tapauksessa mahdollista viedä kehitysmaihin räätälöityinä ratkaisuina. Osallistumismahdollisuuksia aluepoliittisiin toimiin on selvitettävä hyödyntäen TEM-konsernin, esim. ELYjen ja maakuntaliittojen asiantuntemusta. Yhteistyömahdollisuuksia eri kehitysmaiden kanssa koskevat linjaukset: Työ- ja elinkeinohallinto keskittyy kehityspoliittisissa toimissaan aluksi niihin maihin ja alueisiin, joihin on jo toimivat suhteet ja pohja yhteistyölle olemassa. Keskeisenä valintakriteerinä on se, että ko. mailla on jo olemassa vakiintuneet yhteiskunnalliset olosuhteet sekä taloudellinen ja sosiaalinen perusrakenne työ- ja elinkeinopoliittisen yhteistyön harjoittamiseksi. Maantieteellistä keskittymistä ohjaavat myös ne kehityspoliittiset teemat, joihin tämän strategian puitteissa ehdotetaan panostettavan. Kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinohallinnon kehityspoliittinen strategia korostaa kehitysmaiden omistajuutta ja kysyntälähtöisyyden merkitystä kaikissa kehityspoliittisissa toimissaan. TEM pyrkii yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa tekemään 2 4 kehitysmaan vastaavan ministeriön kanssa yhteistyöpöytäkirjoja, joissa sovitaan laaja-alaisesta työ- ja elinkeinopoliittisesta yhteistyöstä. Pöytäkirjat tukisivat osaltaan maakohtaisten kehitysyhteistyösuunnitelmien toteuttamista. Ne loisivat suomalaiselle elinkeinoelämälle arvovaltaiset puitteet lisätä yhteistyötä ko. maan kanssa. Yhteistyö pöytäkirjojen toteuttamiseen tähtäävien operatiivisten hankkeiden toteuttamisvastuu kuuluu pääsääntöisesti erilaisille kaupallisille ja muille toimijoille. Keskustelua edellytyksistä ensimmäisiin pöytäkirjoihin voitaisiin käydä Tansanian ja Vietnamin kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on jo tieteen ja teknologian alan yhteistyöpöytäkirja Vietnamin kanssa vuodelta Myös valittujen Pohjois-Afrikan maiden sekä Välimeren unionin maiden kanssa voitaisiin harkita yksityiskohtaisempaa yhteistyötä. Laajemman Euroopan-aloitteen maiden kanssa talousyhteistyö on avautumassa. Strategian toteutuksen alussa tulisi ensisijaisesti nojautua yhteistyöhön kansanvälisten luottolaitosten kanssa, jotka tekevät perustavaa laatua olevaa yhteistyötä maiden kanssa myös infrastruktuurin kehittämisessä. TEM seuraa erityisesti Valko-Venäjän kehitystä. Tietyt yksittäiset kehitysmaat ovat Suomen työ- ja elinkeinohallinnon eräiden vastuualueiden, mm. luonnonvara- tai energiayhteistyön, näkökulmasta merkittäviä (esim. Namibia, Peru, Etiopia, Keski-Amerikka, Kenia, Nigeria, Egypti). Työ- ja elinkeinoministerien matkaohjelmia suunniteltaessa pyritään valitut kohdemaat huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. 14

16 1 Työ- ja elinkeinohallinnon kehityspoliittisen strategian tausta ja tavoitteet 1.1 Kehitysmaiden kasvava merkitys maailmantaloudelle ja Suomelle Kehitysmaakauppa on Suomelle tärkeää. Viime vuosikymmeninä kehitysmaiden osuus on ollut noin 8 18 % Suomen ulkomaankaupasta ja osuus on kasvussa. Tilastot eivät kuitenkaan anna koko kuvaa Suomen ja kehitysmaiden kauppasuhteista; huomattava osa käydään kolmansien maiden vapaakauppasatamien kautta. Tilastot kertovat kuitenkin taloudellisista yhteistyösuhteista ja riippuvuuksista. Taantuma näkyy kauppatilastoissa; Suomen perinteisesti ylijäämäinen kehitysmaakauppa kääntyi negatiiviseksi. Ulkomaankaupan supistuminen palautti Suomen kehitysmaakauppaan ainakin hetkellisesti pienen ylijäämän. Vuonna 2008 Suomen kehitysmaavienti kohosi 9,3 miljardiin euroon, tuonnin arvo nousi lähes yhdeksään miljardiin euroon. Suomen kehitysmaakaupassa koneet ja laitteet painottuvat sekä tuonnissa että viennissä. Muita tuontieriä ovat tevanaketuotteet, elintarvikkeet, malmit ja raakaöljy. Kehitysmaiden ulkomaankaupasta muutama iso talous vastaa noin puolesta kaupasta (Brasilia, Intia, Kiina sekä Etelä-Afrikka). Kiina oli edellisten vuosien tavoin selvästi suurin edustaen viime vuonna yli viidenneksen Suomen kehitysmaaviennistä ja kehitysmaatuonnista lähes puolet. Köyhimmät maat ovat edelleen perushyödykkeiden viejiä. Kehitysmaiden keskinäisellä (etelä-etelä) kaupankäynnillä katsotaan olevan kasvava merkitys köyhyyden poistamisessa. Viennin kasvun kautta luodaan uusia työpaikkoja. Kehitysmaita voidaan tukea kehittämään yhteiskuntansa rakennetta ja liiketoimintaympäristöä sekä neuvottelemaan itselleen edullisia kauppasopimuksia ja hyödyntämään niitä ja monenvälisiä sopimuksia tehokkaasti. Euroopan unionin yhteinen kauppaa tukeva kehitysyhteistyö-strategia (Aid for Trade; AfT)) hyväksyttiin lokakuussa Sen tarkoituksena on parantaa kehitysmaiden kaupankäyntikykyä. Suomen vastaavan toimintasuunnitelman mukaan painotamme kauppaa tukevassa kehitysyhteistyössä maa- ja metsätalouden sekä kestävän energian tuotannon tukemista. Yhteistyön teemoina ovat yksityisen sektorin kehittäminen, tietoyhteiskunta ja ympäristökysymykset. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten aseman parantamiseen mm. naisyrittäjyyttä edistämällä. Myös ihmisarvoisen työn tukeminen on tärkeää kauppaa tukevan kehitysyhteistyön näkökulmasta. Suomi tukee myös OECD:n Aid for Trade-ohjelmaa

17 OECD laatii parhaillaan skenaariota, jossa lähtökohtana on, että maailman poliittinen ja taloudellinen painoarvo siirtyy trendinomaisesti pitkällä aikavälillä itään ja etelään. Tämän mukaisesti Aasia ja latinalainen Amerikka ovat pitkällä aikavälillä maailmantalouden keskuksia ja nykyisten OECD-maiden merkitys vähenee merkittävästi. Myös kehitysmaiden merkitys kokonaisuutena tulee kasvamaan maailmantaloudessa tämän maantieteellisen taloudellisen painopistemuutoksen myötä. Aasian ja Latinalaisen Amerikan nousevien talouksien rooli kehitysmaissa kasvaa tämän kehityksen osana kun taas Euroopan ja USA:n heikkenee. Tämän skenaarion pohjalta OECD tulee uudistamaan perusteellisesti omia strategisia painotuksiaan. Kehitysmaaulottuvuus tulee tämän myötä saamaan selvästi suuremman roolin taloudellisessa yhteistyössä. Myös EU korostaa nykyisin kehitysmaiden kasvavaa merkitystä maailmantalouden rakennemuutoksessa, minkä johdosta se lisää yhteistyötään kehitysmaiden kanssa. Täten EU pyrkii turvaamaan asemansa suhteessa nouseviin maihin kuten Kiinaan. Linjauksia: Tämä työ- ja elinkeinohallinnon kehityspoliittista toimintaa koskeva strategia pyrkii osaltaan vastaamaan maailmantalouden maantieteellisen painopisteen muuttumisen luomaan haasteeseen. 1.2 Suomen kehityspoliittiset linjaukset sekä työ- ja elinkeinohallinto niiden toteuttajana Suomi toimii kehitysyhteistyössään kahdenvälisesti, alueellisesti, monenkeskisesti sekä kansalaisjärjestöjen ja EU:n kautta. Suomen monenkeskisen yhteistyön kohteisiin kuuluvat mm. YK-järjestöt, Maailmanpankkiryhmä, Kansainvälinen valuuttarahasto ja maantieteellisesti määrätyt julkiset kehitysluottolaitokset eli Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kehityspankkiryhmät sekä Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki. Suomen kehityspolitiikan muodot ja määrärahat kuvataan tarkemmin liitteessä 1. Ulkoasiainministeriön määritelmän mukaan kehityspolitiikalla tarkoitetaan johdonmukaista toimintaa kaikilla niillä kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan kehitysmaiden asemaan. Useilla politiikan lohkoilla on kehityspoliittisia vaikutuksia, minkä takia ulkoasiainministeriön ohella muiden hallinnonalojen on osallistuttava kehityspolitiikan suunnitteluun, valmisteluun ja toteutukseen. Myös tavoitteet kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamiseksi ja politiikan vaikuttavuuden parantamiseksi edellyttävät eri hallinnonalojen asiantuntemuksen vahvaa kytkemistä kehityspolitiikkaan. Hallitusohjelmassa on sitouduttu kehityspolitiikan johdonmukaisuuden varmistamiseen kaikilla sektoreilla. Tavoitteena on ottaa kaikessa päätöksenteossa huomioon toimien vaikutus kehitysmaihin. 16

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 21.5.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Maakuntauudistuksen projektiryhmä 7.2.2017 / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Kasvupalveluuudistus KASVU- PALVELUT TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot