Työ- ja elinkeinohallinnon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinohallinnon"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinohallinnon strategia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 66/2009

2 Työ- ja elinkeinohallinnon strategia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 66/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 66/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Koncernen 66/2009 MEE Publications Concern 66/2009 Tekijät Författare Authors Alivaltiosihteeri Markku Wallin Työmarkkinaneuvos Jussi Toppila Neuvotteleva virkamies Pauliina Porkka ( asti) Neuvotteleva virkamies Leena Pentikäinen Julkaisuaika Publiceringstid Date Joulukuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Työ- ja elinkeinohallinnon strategia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi Tiivistelmä Referat Abstract Tämän strategian visiona on: Työ- ja elinkeinopolitiikka on keskeisessä asemassa Suomen uudessa kehityspolitiikassa. Työ- ja elinkeinohallinto on vahva ja aktiivinen toimija niin kahden- kuin monenkeskeisessäkin kehityspoliittisessa yhteistyössä edistäen siten Suomen talouselämän kansainvälistymistä sekä Suomen ja ODA-kelpoisten kehitysmaiden talouksien ja hyvinvoinnin kehittymistä. Kehityspolitiikan johdonmukaisuusperiaatteen mukaisesti työ- ja elinkeinohallinnon tehtävänä on tukea ulkoasiainministeriötä valtioneuvoston hyväksymän Suomen kehityspoliittisen ohjelman (2007) toteuttamisessa omien vastuualueidensa osalta. Tässä strategiassa määritellään yritysten kansainvälistymistä ja viennin edistämistä, innovaatiopolitiikkaa, ilmastonmuutosta, energia- ja metsäsektoria, vesiosaamista, maankamaran luonnonvarojen tutkimista, työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistä, työelämän laatua, alueiden kehittämistä ja yhteistyömahdollisuuksia eri kehitysmaiden kanssa koskevat linjaukset. Käytännössä yhteistyön sisältö tulee rakentumaan asianomaisen yhteistyömaan ja Suomen yhteisiin intresseihin. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilöt: Strategia- ja ennakointiyksikkö/jussi Toppila, puh , Leena Pentikäinen, puh ja Barbro Widing, puh Asiasanat Nyckelord Key words Kehityspolitiikka, yhteistyömahdollisuudet, linjaukset ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 52 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 13 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa konsernistrategiassaan, että se on globaali toimija. Pohjoismainen ja EU-yhteistyö on nykyisellään kiinteä osa Suomen koko valtionhallinnon toimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee kiinteää yhteistyötä OECD:n, YK:n ja WTO:n kanssa. Venäjä ja Itämeren alueen maat ovat geopoliittisesti erityisasemassa ministeriön kansainvälisessä toiminnassa. Lisäksi työ- ja elinkeinohallinto toimii aktiivisesti nousevien talouksien parissa kuten Kiinan ja Intian kanssa. Vastuualueidensa laajuuden ja globaalisuuden johdosta TEM-konserni on ulkoasiainministeriölle keskeinen kumppani Suomen aseman vahvistamiseksi kansainvälisessä taloudessa. Työ- ja elinkeinoministeriö laajentaa kansainvälistä näkökulmaansa entisestään. Konsernistrategian mukaan työ- ja elinkeinoministeriö lisää kehitysyhteistyön strategisia kumppanuuksia. Tässä tarkoituksessa ministeriö asetti työryhmän laatimaan työ- ja elinkeinohallinnon strategiaa Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi. Strategia valmistui syksyllä Strategian laatimisessa ovat olleet mukana työ- ja elinkeinoministeriön osastot, kehityspolitiikkaa toteuttavat ministeriön alaiset laitokset sekä ulkoasiainministeriö. Strategiassa keskeisenä tavoitteena on, että työ- ja elinkeinopoliittisella yhteistyöllä voidaan kestävästi tukea sekä kohdemaan että Suomen talouskasvua, kilpailukykyä, elinkeinoelämän uudistumista, työllisyyttä ja tätä kautta hyvinvointia. Vahvalla osallistumisella kehityspolitiikkaan työ-ja elinkeinohallinto lisää omaa kansainvälistymistään ja luo sitä kautta edellytyksiä uusien potentiaalisten markkinoiden syntymiselle suomalaisille yrityksille. Työ- ja elinkeinopoliittinen kehitysyhteistyö toimii siis sekä kehitysmaiden että Suomen hyväksi. Strategian toiminta-alue on laaja-alainen ja sen kantavana periaatteena on kysyntälähtöisyys: kaikilla toteutetuilla toimilla on oltava kysyntää kehitysmaissa. Strategia linjaa kehityspoliittiset toimenpiteet seuraavilla politiikka-alueilla: viennin edistäminen ja yritysten kansainvälistyminen, innovaatiopolitiikka, ilmastonmuutos, energia- ja metsäsektori, vesiosaaminen, maankamaran luonnonvarojen tutkiminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, työelämän laatu, muuttoliike sekä alueiden kehittäminen. Toivomme että tämän strategian voimin Suomella on maailmantalouden elpyessä edellytykset toimia menestyksellisesti entistä kansainvälisemmin. Helsingissä ERKKI VIRTANEN Kansliapäällikkö markku wallin Alivaltiosihteeri

7

8 Sisältö Esipuhe... 5 Tiivistelmä ja työryhmän linjausesitykset Työ- ja elinkeinohallinnon kehityspoliittisen strategian tausta ja tavoitteet Kehitysmaiden kasvava merkitys maailmantaloudelle ja Suomelle Suomen kehityspoliittiset linjaukset sekä työ- ja elinkeinohallinto niiden toteuttajana Visio ja tavoitteet Työ- ja elinkeinopolitiikan lohkojen nykytilanne ja mahdollisuudet kehityspolitiikan toteuttamisessa Suomen kehityspoliittisen ohjelman temaattiset painotukset sekä työ- ja elinkeinohallinnon mahdollisuudet osallistua niiden toteuttamiseen Yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistäminen (VKE) sekä innovaatiopolitiikka Johdanto Työ- ja elinkeinohallinnon toimijat VKE-toiminnassa ja kansainvälisessä innovaatiopolitiikassa Ulkoasiainhallinnon yksityisen sektorin operaatioita tukevat instrumentit Ilmastonmuutos, energia- ja metsäsektori Vesiosaaminen Maankamaran luonnonvarojen tutkiminen Työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, työelämän laatu ja muuttoliike Alueiden kehittäminen Työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyömahdollisuudet eri kehitysmaiden kanssa Johdanto Afrikka ja Lähi-itä Laajempi Eurooppa (Wider Europe) Aasia Latinalainen Amerikka Linjauksia Analyysi strategian toteuttamisen mahdollisuuksista ja uhkista.. 44 Liite 1: Suomen kehityspolitiikan määrärahat ja muodot Liite 2: Työ ja elinkeinohallinnon kehityspoliittinen työryhmä Liite 3: TEM-hallinnon organisaatiokaavio... 50

9 Tiivistelmä ja työryhmän linjausesitykset Kehitysmaiden merkitys maailmantaloudessa kasvaa pitkällä aikavälillä. Niin OECD kuin EU ovat jo ottaneet tämän huomioon omissa globalisaatiostrategioissaan. Maailmantalouden kansainvälistyminen edellyttää, että Suomi on nykyistä selvästi vahvempi toimija kehitysmaissa. Tämä työ- ja elinkeinohallinnon kehityspoliittista toimintaa koskeva strategia pyrkii osaltaan vastaamaan maailmantalouden maantieteellisen painopisteen muuttumisen luomaan haasteeseen. Kehityspolitiikan johdonmukaisuusperiaatteen mukaisesti työ- ja elinkeinohallinnon tehtävänä on tukea ulkoasiainministeriötä valtioneuvoston hyväksymän Suomen kehityspoliittisen ohjelman (2007) toteuttamisessa omien vastuualueidensa osalta. Tämän strategian visiona on: Työ- ja elinkeinopolitiikka on keskeisessä asemassa Suomen uudessa kehityspolitiikassa. Työ- ja elinkeinohallinto on vahva ja aktiivinen toimija niin kahden- kuin monenkeskisessäkin kehityspoliittisessa yhteistyössä edistäen siten Suomen talouselämän kansainvälistymistä sekä Suomen ja ODA kelpoisten kehitysmaiden talouksien ja hyvinvoinnin kehittymistä. TEM:n kehityspoliittinen strategia on pitkän aikavälin rakennepolitiikkaa, jossa määriteltyä työ- ja elinkeinopoliittista yhteistyötä kehitysmaiden kanssa on toteutettava laskusuhdanteenkin aikana. Näin Suomella on maailmantalouden elpyessä edellytykset toimia menestyksellisesti entistä kansainvälisemmin. Useat kehitysmaat ovat sellaisessa vaiheessa, että kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen aikaansaaminen niissä edellyttää vahvaa panostusta työ- ja elinkeinopolitiikkaan. Suomen työ- ja elinkeinohallinto on osaltaan tukemassa tätä niin kahden- kuin monenkeskisessä yhteistyössä. Vaikka kehityspolitiikan ensisijaisena tavoitteena ei ole suomalaisen yritystoiminnan kansainvälistymisen tukeminen, on mahdollista luoda win-win -toimintamalleja, jotka tukevat Suomen vientiä ja kansainvälistymistä sekä kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Koko hallinnonalan kattavan kehityspoliittisen strategian laatiminen toteuttaa osaltaan TEM:n konsernistrategian tavoitetta, jonka mukaan ministeriön tulee toiminnassaan saada täysimääräisesti käyttöön uuden laaja-alaisen hallinnonalan tarjoamat mahdollisuudet. Samalla on verkostoiduttava entistä tiiviimmin eri sidosryhmien kanssa. Myös uusien toimintatapojen tehokas käyttöönotto edellyttää kanssakäymistä muiden toimijoiden kanssa. 8

10 Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla on strategisten linjausten määrittelyn ohella: tukea ulkoasiainministeriötä, jotta työ- ja elinkeinopoliittiset painotukset pystytään johdonmukaisesti sisällyttämään Suomen kehityspolitiikan suuntaamiseen, ja jotta kehitysyhteistyöhön käytettävän määrärahan vaikuttavuutta voidaan entisestään tältä osin parantaa; tukea omalta osaltaan Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön (Aid for trade) toimintasuunnitelman toimeenpanoa, mm. edistämällä työ- ja elinkeinohallinnon toimijoiden sekä yritysten ja yksityisen sektorin järjestöjen osallistumista kehitysyhteistyöhön; edistää työ- ja elinkeinopoliittisen näkökulman huomioonottamista Euroopan unionin ja muiden kansainvälisten kehityspoliittisten toimijoiden linjauksissa; tehdä yhteistyössä UM:n kanssa yhteistyöpöytäkirjoja työ- ja elinkeinopolitiikan alueilta valittujen kehitysmaiden kanssa ja seurata niiden toteutumista; valvoa ja ohjata alaista hallintoa, jotta se toimii tämän strategian linjausten mukaisesti; yhdessä alaisen hallinnon kanssa tukea suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden osallistumista kehitysyhteistyöhön; seurata strategian toteutumista, arvioida sen vaikuttavuutta ja tarvittaessa uudistaa strategiaa uusien tarpeiden ilmetessä ja kokemusten karttuessa sekä osallistua konkreettisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin silloin kun ne koskevat ministeriötasolle kuuluvia toimintoja (strateginen suunnittelu, lainsäädäntö, alaisen hallinnon ohjaus). Ministeriön alaisen työ- ja elinkeinohallinnon tehtävänä on: huolehtia strategian linjausten operatiivisesta toimeenpanosta toteuttamalla joko itse tai yhteistyöverkostojen kautta operatiivisia hankkeita, mikä tarjoaa mm. konsernin tutkimuslaitoksille mahdollisuuksia tulosrahoituspohjansa vahvistamiseen; antaa omaa osaamistaan käyttöön ulkoasiainministeriölle ja muille kansallisille sekä kansainvälisille toimijoille kehityspoliittisten hankkeiden sisällöllisen onnistumisen varmistamiseksi. Monet kehityspoliittisessa ohjelmassa määritetyt temaattiset painotukset liittyvät tiiviisti työ- ja elinkeinohallinnon toimikenttään. Työ- ja elinkeinohallinto osallistuu vahvasti kehityspoliittisen ohjelman temaattisten painotusten ja niiden ympärille koottujen klustereiden toimintaan. Työ- ja elinkeinohallinto voi myös harkita jonkun omaan toimikenttäänsä läheisesti liit- 89

11 tyvän klusterin vetovastuun ottamista itselleen, mikäli ulkoasianministeriöllä on tämänkaltaisia toiveita. Yritysten kansainvälistymistä ja viennin edistämistä sekä innovaatiopolitiikkaa koskevat linjaukset: Innovaatioympäristön kansainvälistymisen myötä laajeneva toimintaympäristö asettaa kasvavia vaatimuksia Suomen julkiselle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukselle sekä niihin liittyvien palveluiden käytön edistämiselle. Kehityspoliittinen näkökulma on voitava sisällyttää siihen nykyistä vahvemmin. Yritysasiakkaille suunnattuja kehityspoliittisia rahoitusinstrumentteja ja toimijoita on useita. Yritysten on monesti vaikea olla selvillä olemassa olevista kehityspoliittisista rahoitusinstrumenteista, jolloin niiden hyödyntäminen jää puutteelliseksi. Ulkoasiainministeriön sekä työ- ja elinkeinohallinnon kehityspoliittisia rahoitusinstrumentteja on jatkossa kehitettävä koordinoidummin. Tarjolla olevien kehityspoliittisten rahoitusinstrumenttien tunnetuksi tekemistä on lisättävä. Yritysten on saatava niistä tarvittaessa helposti tietoa ns. yhden luukun periaatteella. Samasta pisteestä tulisi olla saatavilla tietoa sekä ulkoasiainministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista. Työ- ja elinkeinohallinto markkinoi omissa yrityspalvelujärjestelmissään suomalaisille yrityksille myös ulkoasiainministeriön tarjoamia välineitä, joilla tuetaan suomalaisen liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia kehitysmaissa. Tämän mukaisesti YritysSuomi-portaalin sekä tulevien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELYt) ja TE-toimistojen yrityspalvelujen on katettava myös kehityspoliittiset rahoitusinstrumentit. Työ- ja elinkeinohallinto ottaa omien yritystoiminnan rahoitusinstrumenttiensa kehittämisessä huomioon sen, että ne entistä paremmin tukevat myös kehityspolitiikan toimeenpanoa. Mm. työ- ja elinkeinohallinnon 2010 muutosohjelman yhteydessä uudistettaessa konsernin kansainvälistymispalveluita tämä näkökulma otetaan huomioon. TEM-konserni vahvistaa konsultatiivista roolia Suomen kehityspolitiikan sisällön kehittämisessä niin, että se tukee entistä vahvemmin viennin ja kansainvälistymisen edistämistä. Työ- ja elinkeinohallinto on valmis antamaan ulkoasiainministeriölle ja muille hankkeiden rahoittajatahoille tarvittaessa asiantuntemusta hankepäätösten valmistelussa. Työ- ja elinkeinohallinto markkinoi omissa verkostoissaan työ- ja elinkeinopoliittisia kehityshankkeita alan yrityksille ja konsulttitoimistoille pyrkien samalla laajentamaan alan markkinalähtöistä yritystoimintaa. Kansainvälinen yhteistyö edellyttää erityisosaamista (mm. kansainvälisissä verkostoissa toimiminen ja lainsäädännöllinen osaaminen), jota suomalaisten toimijoiden tulee edelleen kehittää. 10

12 TEM-konsernin tulee panostaa kehityspoliittisen osaamisen hankkimiseen ja leviämisen varmistamiseen. Monille yrityksille vajavainen (ja joskus puolueellinen) lainsäädäntö on todellinen ongelma toiminnalle kehitysmaissa. TEM-konsernin osaaminen erityisesti kauppa-, yritys- ja työlainsäädännön alueilla tulisi sisällyttää erääksi tärkeäksi yhteistyöalueeksi. Lainsäädännön kehittäminen palvelee sekä kehitysmaan että Suomen etuja. Suomessa, myös TEM-konsernin puitteissa, on paljon hallinnollista osaamista ja hyviä toimintatapoja, jotka ovat monelta osin siirrettävissä kehitysmaihin. Suomen työ- ja elinkeinopolitiikassa muotoutuneiden hyvien hallinnollisten periaatteiden ja käytäntöjen soveltaminen ja tarjoaminen kehitysmaiden käyttöön tulee ottaa huomioon tämän strategian täytäntöönpanossa. Kehityspoliittisiin toimiin sisältyy riskejä ja toiminnasta saatava hyöty syntyy usein vasta pitemmällä aikavälillä. Työ- ja elinkeinohallinto ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon tuki-instrumenttien kehittämisessä kehityspoliittisiin toimiin sisältyvän muuta tuettavaa toimintaa suuremman riskin. Ilmastonmuutosta, energia- ja metsäsektoria koskevat linjaukset: TEM:n roolina energia- ja metsäsektoreilla on ennen muuta näiden sektoreiden teollisuuspolitiikan kehittäminen. TEM:n tulisi olla mukana kehitysyhteistyön energia- ja metsäsektoria koskevien linjausten toimeenpanossa yhteistyössä UM:n ja MMM:n kanssa. Kansallisen metsäohjelman laatiminen ja käyttöönotto kehitysmaissa on ollut yksi parhaimmista keinoista metsäasioiden edistämiseksi kehitysmaissa. TEM voisi edistää kansallisten metsäohjelmien valmistelua kehitysmaissa yhteistyössä UM:n ja MMM:n kanssa. TEM:n rooli olisi vahvistaa osaamista metsäalan jalostettujen tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä sekä metsäja bioenergia-asioissa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää biopolttoaineiden kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyviin innovaatioihin, joiden merkitys korostuu koko ajan. Myös energiatehokkuuteen liittyvät asiat, esimerkiksi tehokkaan puuhiilentuotantoteknologian vienti Aasiasta Afrikkaan voisi tulla kysymykseen osana Suomen osallistumista kehitysmaiden ja kolmansien maiden väliseen kauppaan. Muita mahdollisia alueita ovat non wood forest products (metsäperäiset muut kuin puutuotteet, esim. akaasiapuusta saatava arabikumi), puuteknologian viennin edistäminen, puurakentaminen sekä metsäpalojen torjuntaosaaminen. Energia- ja metsäsektorilla on paljon kansainvälistä toimintaa. Erityisesti metsäalaa koskevissa asioissa Suomelle on muodostunut kansainvälisesti luotettavan asiantuntijan maine, jota kannattaa jatkossakin hyödyntää

13 Tulisi arvioida, voiko Finpron verkostoa kytkeä vahvemmin energia- ja metsähankkeisiin. Tulisi selvittää, miten TEM voisi luoda suomalaisille yrityksille edellytyksiä parhaiten osallistua kehitysmaissa uudessa kansainvälisessä ilmastosopimuksessa sovittaviin, nykyistä puhtaan kehityksen mekanismia (Clean Development Mechanism, CDM) seuraaviin tai jatkaviin hanke-, sektori-, tai ohjelmatason järjestelyihin eri sektoreilla, mukaan lukien metsäsektori. Samassa yhteydessä tulee ottaa huomioon myös komission ehdotukset kansainväliseksi metsäkadon eston rahoitusmekanismiksi. Kehitysyhteistyöhön liittyviä metsäasioita käsittelee kansainvälinen metsäpolitiikan neuvottelukunta, metsäpolitiikan EU-alajaosto sekä kansainvälinen metsävirkamiestyöryhmä. TEM:n tulee jatkaa osallistumistaan näissä MMM:n vetämissä kansallisesti toimivissa työryhmissä. Näiden työryhmien koordinaatioon tulee jatkossa kiinnittää huomiota kansainvälisellä tasolla. Vesiosaamista koskevat linjaukset: Suomessa on paljon puhtaan veden saannin turvaamiseen liittyvää osaamista, mutta se on edelleen pirstaloitunutta. TEM vahvistaa Tekesin, Finpron ja Suomen vesifoorumin työtä suomalaisen vesiosaamisen kansainvälistymisen edistämiseksi kumppanuuksien kautta sekä selvittää mahdollisuuksien mukaan alan lähivuosien kehityssuuntia yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa. Lisäksi tulee paikallisesti kartoittaa alan markkinamahdollisuuksia. Tällöin etenkin julkiset kansainväliset luottolaitokset saattavat olla hyviä yhteistyökumppaneita. Maankamaran luonnonvarojen tutkimista koskevat linjaukset: Maankamaran luonnonvarojen tutkiminen on jo nyt tärkeä sektori kehitysyhteistyössä, jossa Geologian tutkimuskeskuksella (GTK) on tärkeä rooli. GTK:n osaamisen käyttöä Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa on tarpeen jatkaa ja laajentaa. Työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistä, työelämän laatua ja muuttoliikettä koskevat linjaukset: Työllisyys-, yrittäjyys-, elinkeino-, työvoima- ja työelämäasioiden merkitys kasvaa kehitysmaissa. Työ- ja elinkeinohallinto tukee näiden sektoreiden vahvistamista Suomen kehitysyhteistyössä. Erityisesti korkeaa nuorisotyöttömyyttä vähentäville kehittämistoimille on kysyntää kehitysmaissa. Työvoimapolitiikan ja työelämän osalta puuttuu vahva kaupallisten kansainvälisten kehittäjätoimijoiden verkosto. Tämä vaikeuttaa alan kehityspoliittista vahvistamista. Työ- ja elinkeinohallinto markkinoi verkostossaan oleville työvoima- ja työpolitiikan kaupallisille toimijoille mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa kansainvälisesti 12

14 myös kehitysyhteistyön suuntaan. Markkinoiden laajentuessa työ- ja elinkeinohallinto kouluttaa muuntokoulutuksena sektorille tarvittavaa työvoimaa työttömien tai työttömyysuhan alaisten akateemisten työntekijöiden joukosta. Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut suosituksiin, joiden mukaan työvoiman maahanmuutossa noudatetaan vastuullista, eettisiä periaatteita noudattavaa kohdennettua rekrytointia, joka hyödyttää sekä työntekijää, työnantajaa että lähtömaan yhteiskuntakehitystä. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää tärkeänä tiedottaa Suomen työelämän pelisäännöistä jo lähtömaassa. Kehitysmaista tulevilla työntekijöillä tulisi olla annettu tarvittava koulutus ja kielitaito jo ennen muuttoa Suomeen. Työ- ja elinkeinohallinto on valmis osallistumaan tätä koskevien konkreettisten projektien valmisteluun. Niiden konkreettinen toteuttaminen vastuutetaan kuitenkin alan kaupallisille toimijoille. Riittävän laajojen perustietojen ja neuvonnan tulisi olla saatavissa helposti ja maksutta. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee tiedotus- ja yhteistyöverkoston kehittämistä työvoiman maahanmuuton kannalta tärkeiden lähtömaiden kansallisiin työhallintoihin. Työ- ja elinkeinohallinnon toimijoiden kuten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY), jotka osallistuvat työvoiman rekrytointiin kehitysmaista, tulee olla valppaina tunnistamaan rekrytointiin osallistuvien tahojen mahdolliset ei-hyväksyttävät tarkoitusperät ja menettelyt. Sopimusmenettelyjä käytettäessä voi olla tarpeen liittää sopimustekstiin kielto käyttää välikäsiä, periä välitys- ja palvelumaksuja ja käyttää erillisiä tarkentavia sopimuksia, kun on kyse työntekijöistä ja heidän perheenjäsenistään. Ministeriöiden (TEM ja SM) on tärkeä saada tietoa meneillään ja suunnitteilla olevista alueellisista rekrytointihankkeista. Tähän liittyviä mekanismeja tulee kehittää. Suomeen jo saapuneiden maahanmuuttajien yhteyksiä entiseen kotimaahansa sekä heidän verkostojaan siellä tulee pyrkiä systemaattisesti hyödyntämään myös Suomen viennin edistämiseksi. Lisäksi Suomessa ammatillisen tutkinnon (usein jopa tohtorin tutkinnon) suorittaneisiin ja myöhemmin kotimaahansa palanneisiin kehitysmaiden kansalaisiin kannattaisi säilyttää yhteys koska he sijoittuvat yleensä tärkeisiin asemiin omassa yhteiskunnassaan. Alueiden kehittämistä koskevat linjaukset: Suomalaisessa kehityspolitiikassa ollaan siirtymässä maakohtaisen keskittymisen rinnalla sektori- ja teemakohtaisuuteen. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi maaseutualueiden kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Tiettyjen aluepoliittisten toimintamallien, kuten aluekeskusohjelman (AKO) tai osaamiskeskusohjelman (OSKE) laajempi vieminen joihinkin kehitysmaihin voisi olla järkevää. Tämäntyyppistä toimintaa on kokeiltu Etelä-Afrikassa ja 13 12

15 mallia ollaan laajentamassa muihin eteläisen Afrikan maihin sekä Vietnamiin. Kaikki toiminta edellyttää kuitenkin kohdemaan alueellisten toimijoiden aktivoimista ja tukemista. Muitakin Suomessa käytössä olevia aluekehittämisen ja -politiikan käytäntöjä, toimenpiteitä ja ohjelmia on joka tapauksessa mahdollista viedä kehitysmaihin räätälöityinä ratkaisuina. Osallistumismahdollisuuksia aluepoliittisiin toimiin on selvitettävä hyödyntäen TEM-konsernin, esim. ELYjen ja maakuntaliittojen asiantuntemusta. Yhteistyömahdollisuuksia eri kehitysmaiden kanssa koskevat linjaukset: Työ- ja elinkeinohallinto keskittyy kehityspoliittisissa toimissaan aluksi niihin maihin ja alueisiin, joihin on jo toimivat suhteet ja pohja yhteistyölle olemassa. Keskeisenä valintakriteerinä on se, että ko. mailla on jo olemassa vakiintuneet yhteiskunnalliset olosuhteet sekä taloudellinen ja sosiaalinen perusrakenne työ- ja elinkeinopoliittisen yhteistyön harjoittamiseksi. Maantieteellistä keskittymistä ohjaavat myös ne kehityspoliittiset teemat, joihin tämän strategian puitteissa ehdotetaan panostettavan. Kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinohallinnon kehityspoliittinen strategia korostaa kehitysmaiden omistajuutta ja kysyntälähtöisyyden merkitystä kaikissa kehityspoliittisissa toimissaan. TEM pyrkii yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa tekemään 2 4 kehitysmaan vastaavan ministeriön kanssa yhteistyöpöytäkirjoja, joissa sovitaan laaja-alaisesta työ- ja elinkeinopoliittisesta yhteistyöstä. Pöytäkirjat tukisivat osaltaan maakohtaisten kehitysyhteistyösuunnitelmien toteuttamista. Ne loisivat suomalaiselle elinkeinoelämälle arvovaltaiset puitteet lisätä yhteistyötä ko. maan kanssa. Yhteistyö pöytäkirjojen toteuttamiseen tähtäävien operatiivisten hankkeiden toteuttamisvastuu kuuluu pääsääntöisesti erilaisille kaupallisille ja muille toimijoille. Keskustelua edellytyksistä ensimmäisiin pöytäkirjoihin voitaisiin käydä Tansanian ja Vietnamin kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on jo tieteen ja teknologian alan yhteistyöpöytäkirja Vietnamin kanssa vuodelta Myös valittujen Pohjois-Afrikan maiden sekä Välimeren unionin maiden kanssa voitaisiin harkita yksityiskohtaisempaa yhteistyötä. Laajemman Euroopan-aloitteen maiden kanssa talousyhteistyö on avautumassa. Strategian toteutuksen alussa tulisi ensisijaisesti nojautua yhteistyöhön kansanvälisten luottolaitosten kanssa, jotka tekevät perustavaa laatua olevaa yhteistyötä maiden kanssa myös infrastruktuurin kehittämisessä. TEM seuraa erityisesti Valko-Venäjän kehitystä. Tietyt yksittäiset kehitysmaat ovat Suomen työ- ja elinkeinohallinnon eräiden vastuualueiden, mm. luonnonvara- tai energiayhteistyön, näkökulmasta merkittäviä (esim. Namibia, Peru, Etiopia, Keski-Amerikka, Kenia, Nigeria, Egypti). Työ- ja elinkeinoministerien matkaohjelmia suunniteltaessa pyritään valitut kohdemaat huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. 14

16 1 Työ- ja elinkeinohallinnon kehityspoliittisen strategian tausta ja tavoitteet 1.1 Kehitysmaiden kasvava merkitys maailmantaloudelle ja Suomelle Kehitysmaakauppa on Suomelle tärkeää. Viime vuosikymmeninä kehitysmaiden osuus on ollut noin 8 18 % Suomen ulkomaankaupasta ja osuus on kasvussa. Tilastot eivät kuitenkaan anna koko kuvaa Suomen ja kehitysmaiden kauppasuhteista; huomattava osa käydään kolmansien maiden vapaakauppasatamien kautta. Tilastot kertovat kuitenkin taloudellisista yhteistyösuhteista ja riippuvuuksista. Taantuma näkyy kauppatilastoissa; Suomen perinteisesti ylijäämäinen kehitysmaakauppa kääntyi negatiiviseksi. Ulkomaankaupan supistuminen palautti Suomen kehitysmaakauppaan ainakin hetkellisesti pienen ylijäämän. Vuonna 2008 Suomen kehitysmaavienti kohosi 9,3 miljardiin euroon, tuonnin arvo nousi lähes yhdeksään miljardiin euroon. Suomen kehitysmaakaupassa koneet ja laitteet painottuvat sekä tuonnissa että viennissä. Muita tuontieriä ovat tevanaketuotteet, elintarvikkeet, malmit ja raakaöljy. Kehitysmaiden ulkomaankaupasta muutama iso talous vastaa noin puolesta kaupasta (Brasilia, Intia, Kiina sekä Etelä-Afrikka). Kiina oli edellisten vuosien tavoin selvästi suurin edustaen viime vuonna yli viidenneksen Suomen kehitysmaaviennistä ja kehitysmaatuonnista lähes puolet. Köyhimmät maat ovat edelleen perushyödykkeiden viejiä. Kehitysmaiden keskinäisellä (etelä-etelä) kaupankäynnillä katsotaan olevan kasvava merkitys köyhyyden poistamisessa. Viennin kasvun kautta luodaan uusia työpaikkoja. Kehitysmaita voidaan tukea kehittämään yhteiskuntansa rakennetta ja liiketoimintaympäristöä sekä neuvottelemaan itselleen edullisia kauppasopimuksia ja hyödyntämään niitä ja monenvälisiä sopimuksia tehokkaasti. Euroopan unionin yhteinen kauppaa tukeva kehitysyhteistyö-strategia (Aid for Trade; AfT)) hyväksyttiin lokakuussa Sen tarkoituksena on parantaa kehitysmaiden kaupankäyntikykyä. Suomen vastaavan toimintasuunnitelman mukaan painotamme kauppaa tukevassa kehitysyhteistyössä maa- ja metsätalouden sekä kestävän energian tuotannon tukemista. Yhteistyön teemoina ovat yksityisen sektorin kehittäminen, tietoyhteiskunta ja ympäristökysymykset. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten aseman parantamiseen mm. naisyrittäjyyttä edistämällä. Myös ihmisarvoisen työn tukeminen on tärkeää kauppaa tukevan kehitysyhteistyön näkökulmasta. Suomi tukee myös OECD:n Aid for Trade-ohjelmaa

17 OECD laatii parhaillaan skenaariota, jossa lähtökohtana on, että maailman poliittinen ja taloudellinen painoarvo siirtyy trendinomaisesti pitkällä aikavälillä itään ja etelään. Tämän mukaisesti Aasia ja latinalainen Amerikka ovat pitkällä aikavälillä maailmantalouden keskuksia ja nykyisten OECD-maiden merkitys vähenee merkittävästi. Myös kehitysmaiden merkitys kokonaisuutena tulee kasvamaan maailmantaloudessa tämän maantieteellisen taloudellisen painopistemuutoksen myötä. Aasian ja Latinalaisen Amerikan nousevien talouksien rooli kehitysmaissa kasvaa tämän kehityksen osana kun taas Euroopan ja USA:n heikkenee. Tämän skenaarion pohjalta OECD tulee uudistamaan perusteellisesti omia strategisia painotuksiaan. Kehitysmaaulottuvuus tulee tämän myötä saamaan selvästi suuremman roolin taloudellisessa yhteistyössä. Myös EU korostaa nykyisin kehitysmaiden kasvavaa merkitystä maailmantalouden rakennemuutoksessa, minkä johdosta se lisää yhteistyötään kehitysmaiden kanssa. Täten EU pyrkii turvaamaan asemansa suhteessa nouseviin maihin kuten Kiinaan. Linjauksia: Tämä työ- ja elinkeinohallinnon kehityspoliittista toimintaa koskeva strategia pyrkii osaltaan vastaamaan maailmantalouden maantieteellisen painopisteen muuttumisen luomaan haasteeseen. 1.2 Suomen kehityspoliittiset linjaukset sekä työ- ja elinkeinohallinto niiden toteuttajana Suomi toimii kehitysyhteistyössään kahdenvälisesti, alueellisesti, monenkeskisesti sekä kansalaisjärjestöjen ja EU:n kautta. Suomen monenkeskisen yhteistyön kohteisiin kuuluvat mm. YK-järjestöt, Maailmanpankkiryhmä, Kansainvälinen valuuttarahasto ja maantieteellisesti määrätyt julkiset kehitysluottolaitokset eli Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kehityspankkiryhmät sekä Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki. Suomen kehityspolitiikan muodot ja määrärahat kuvataan tarkemmin liitteessä 1. Ulkoasiainministeriön määritelmän mukaan kehityspolitiikalla tarkoitetaan johdonmukaista toimintaa kaikilla niillä kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan kehitysmaiden asemaan. Useilla politiikan lohkoilla on kehityspoliittisia vaikutuksia, minkä takia ulkoasiainministeriön ohella muiden hallinnonalojen on osallistuttava kehityspolitiikan suunnitteluun, valmisteluun ja toteutukseen. Myös tavoitteet kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamiseksi ja politiikan vaikuttavuuden parantamiseksi edellyttävät eri hallinnonalojen asiantuntemuksen vahvaa kytkemistä kehityspolitiikkaan. Hallitusohjelmassa on sitouduttu kehityspolitiikan johdonmukaisuuden varmistamiseen kaikilla sektoreilla. Tavoitteena on ottaa kaikessa päätöksenteossa huomioon toimien vaikutus kehitysmaihin. 16

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010 Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin kanssa Afrikkaan

Finnpartnershipin ja Finnfundin kanssa Afrikkaan Finnpartnershipin ja Finnfundin kanssa Afrikkaan KiVi Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä Afrikan mahdollisuudet Matti Kerppola 1.12.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Alueiden kehittämisosasto Rakennerahastopolitiikkaryhmä haasteita Ohjelmien käynnistäminen kaikilta osiltaan Valitun

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Suvi Lähdevuori 3.6.2015 Finnpartnership tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten ja

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 21.5.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. EK:n Ympäristöfoorumi

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. EK:n Ympäristöfoorumi Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin EK:n Ympäristöfoorumi 6.10.2010 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot