WEB-POHJAINEN TIETOTEKNIIKKAKALUSTON REKISTERISOVELLUS SUUR- SAVON SÄHKÖ OY:LLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K@LLU WEB-POHJAINEN TIETOTEKNIIKKAKALUSTON REKISTERISOVELLUS SUUR- SAVON SÄHKÖ OY:LLE"

Transkriptio

1 Tuomas Jokinen WEB-POHJAINEN TIETOTEKNIIKKAKALUSTON REKISTERISOVELLUS SUUR- SAVON SÄHKÖ OY:LLE Opinnäytetyö Informaatio- ja mediatekniikan laitos Tietojenkäsittely Joulukuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tuomas Jokinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Informaatio- ja mediatekniikan laitos Tietojenkäsittely Nimeke web-pohjainen tietotekniikkakaluston rekisterisovellus Suur-Savon Sähkö Oy:lle Tiivistelmä Opinnäytetyöni tavoitteenani oli suunnitella ja toteuttaa Suur-Savon Sähkö Oy:lle selaimessa toimiva tietokantaa hyödyntävä Web-pohjainen tietotekniikkakaluston rekisterisovellus, jolla tietohallintohenkilöstö pitää kirjaa yhtiön tietotekniikkakalustosta. Työssäni kerron, kuinka toteutin sovelluksen ilmaiseen lähdekoodiin perustuvien kehitysmenetelmien avulla ja kuinka tietojen siirto vanhasta Excel-pohjaisesta työkirjasta MySQL kantaan onnistui. Opinnäytetyö käsittelee pääasiassa toteuttamani sovelluksen toiminnallisuutta ja teknisiä ratkaisuja. Sovelluksen toteutukseen on HTML-kuvauskielen lisäksi käytetty pääasiassa PHP-ohjelmointikieltä ja MySQL-tietokantaa. Käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa on käytetty CSS tyylimäärittelyä ja toiminnallisuuden rakennuksessa Javascript selainohjelmointia. Työ osoitti, että käytetyt toteutustekniikat soveltuvat Web-pohjaisen järjestelmän toteutukseen erittäin hyvin. Osaltaan tämä johtui siitä, että ne olivat osittain tehty Web-sovelluksia varten. Käytetyt menetelmät myös tukivat useita käyttöjärjestelmiä, ne olivat täysin ilmaisia ja niihin löytyi runsaasti materiaalia, joten aloituskynnys järjestelmän toteutukselle oli matala. Asiasanat (avainsanat) PHP, MySQL, CSS, DHTML, Javascript, Intranet Sivumäärä Kieli URN liitteet Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Arto Väätäinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Suur-Savon sähkö Oy

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 7 December 2006 Author(s) Tuomas Jokinen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Business Information and Media Technology Information Technology a web-based database application for the information technology equipment in a electricity corporation, Suur-Savon Sähkö Ltd. Abstract The objective of my bachelor s thesis was to design and implement a web-based database application for tracking the information technology equipment in an electricity corporation, Suur-Savon Sähkö Ltd. In my work I describe how I created the application with development procedure based on the open source and how the information transferring from an Excel-based workbook into MySQL database was performed. The bachelor s thesis addresses mainly the questions of functionality and the technical solutions of the application I created. In addition to the HTML markup language I used mainly PHP programming language and MySQL database in the encoding of the application. In the visual planning of the user interface I used the CSS specification and in the constructing of functionality I used Javascript browser programming. The work showed that the implementation techniques used were very suitable for a web-based system very well. In part this was because they were partially made for Web applications. The procedures supported also several operating systems, they were completely free and there was plenty of information available. Therefore the threshold was low in starting to create the system. Subject headings, (keywords) PHP, MySQL, CSS, DHTML, Javascript, Intranet Pages Language URN 23p + 15 app. xp. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Arto Väätäinen Bachelor s thesis assigned by Suur-Savon Sähkö Oy

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NYKYTILANNE TIETOKANTAVAIHTOEHDOT MySQL PostgreSQL Litteä tiedostorakenne (Flat file) Taulukkolaskentarakenne XML TIETOKANTA-ALUSTAKSI MYSQL OHJELMOINTIKIELEKSI PHP TIETOKANNAN KUVAUS LAITTEISTON KUVAUS Sovelluksen alusta Toimintaympäristön rakentaminen OHJELMAN KUVAUS KÄYTTÖLIITTYMÄN KUVAUS Käyttöliittymä DHTML tehostamassa käyttöliittymäelementtejä TESTAUS JA YLLÄPITO PÄÄTÄNTÖ LÄHTEET... 24

5 1 JOHDANTO 1 Suur-Savon Sähkö on vuonna 1946 perustettu, viiden maakunnan alueella toimiva energiayhtiö. Suur-Savon Sähkö vastaa energian hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta Päijänteen itäpuolisella Järvi-Suomen alueella. Työntekijöitä Suur-Savon Sähköllä on noin 250 ja työasemia ja muita tietotekniikka kalustoa kaksi kertaa näin paljon. Tavoitteenani on suunnitella ja toteuttaa selaimessa toimiva tietokantaa hyödyntävä Web-pohjainen tietotekniikkakaluston rekisterisovellus Suur-Savon Sähkön tietohallinto henkilöstön sisäiseen käyttöön. Tässä opinnäytetyössä kerron kuinka myös toteutan kyseisen sovelluksen ilmaiseen lähdekoodiin perustuvien kehitysmenetelmien avulla. Projektia kehitetään yhdessä Suur-Savon sähkön tietohallintohenkilöstön kanssa, joka testaa ja antaa kehitysideoita. Kehitettävällä sovelluksella pyritään korvaamaan aikaisempi Excel-pohjainen työkirja. Haasteena on myös siirtää tiedot Excelsovelluksesta MySQL kantaan. Sovellus toteutetaan PHP (Hypertext Pre Processor) script-kielellä. Tietokanta alustana käytetään MySQL 5.0 -tietokantaa. PHP sekä MySQL valittiin toteutusalustaksi niiden lisenssimaksuttomuuden takia. Alustoille on myös paljon kirjoitettua dokumentaatiota sekä ohjelmointityötä helpottavaa kirjallisuutta ja tukea. PHP on myös alustariippumaton, joten sitä voidaan käyttää lähestulkoon minkä tahansa käyttöjärjestelmän alta. PHP:stä löytyy myös kaikki web-ohjelmoinnissa tarvittavat komponentit, kuten esimerkiksi sisäänrakennettu MySQL tuki. Tämän vuoksi alustat todettiin hyväksi pohjaksi rakentaa kyseinen sovellus. PHP:ssä on tuhansia sisäänrakennettua funktiota. Esimerkiksi sähköpostipalvelimen tuki, istuntojenhallinta, tiedostojenkäsittely tietojen kryptaaminen ja tietokantojen käsittely sujuu PHP valmiiksi rakennetuilla funktioilla. PHP perustuu vapaaseen lähdekoodiin (Open Source). Koodia voidaan siis vapaasti käyttää yksityiseen käyttöön, sekä liiketoiminnan harjoittamiseen. (PHP: Hypertext Preprocessor Official homepage[luetttu ]).

6 2 Sovelluksen rakenne noudattaa monikerrosarkkitehtuurin perusideaa. Kerroksina toimivat käyttäjän web-selain (käyttöliittymäkerros), joka näyttää käyttöliittymän, palvelin joka suorittaa toiminnallisuuden (toimintalogiikkakerros) sekä tietokanta johon tieto tallennetaan. Käyttöliittymä rakentuu HTML elementeistä (HyperText Markup Language) sekä lomakkeista, joita on tehostettu Dynaamisella HTML:llä. Tietojen validointi eli oikeuden tarkistus suoritetaan Javascript kielellä ja tiedon keruussa käytetään PHP:tä (sovelluslogiikka). Tietokanta kyselyt (tietokantakerros), päivitykset, lisäykset ja poistot suoritetaan SQL kyselykielen (Structured Query Language) avulla joka huolehtii lopullisesta kantaan tallentamisesta. Kyselyt ajetaan PHP:n sisään upotetuilla SQL-lauseilla. KUVA 1. Monikerrosarkkitehtuurin perusidea (Reynolds 2000, 22-25) Käyttöliittymäkerroksessa suoritetaan tehtävät, jotka ovat vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa, kuten esimerkiksi tietojen keruu ja tietojen oikeellisuudentarkistus. Sovelluslogiikkakerroksen kaikki osat sijaitsevat web-palvelimella, joka ajaa sovelluksen ja suorittaa työskentelyn tietokannan kanssa. Tietokantaan tallennetut tiedot säilytetään tietokerroksessa. Monikerrosarkkitehtuurissa käyttöliittymäkerroksella ei ole suo-

7 raa yhteyttä tietokantaan, vaan yhteys hoidetaan erillisen sovelluslogiikkakerroksen kautta. (Rantala 2002, 8-11). 3 2 NYKYTILANNE Tällä hetkellä Suur-Savon Sähkön tietohallintohenkilöstön käytössä on Excel-työkirja, johon on tallennettu eri sarakkeisiin kaluston tietoja. Excel-työkirjan huono puoli on se, että sitä voi käyttää vaan yksi henkilö kerrallaan ja Excel-työkirjan käyttöliittymä on kankea ja näytöt ja tulosteet eivät ole informatiivisia. Siirtyminen web-pohjaiseen järjestelmään mahdollistaa monen käyttäjän samanaikaisen käytön informatiivisen ja helppokäyttöisen käyttöliittymä ympäristön, sekä vaivattoman ylläpidon. Webpohjainen järjestelmän käyttöliittymä pystytään räätälöimään visuaalisesti ja toiminnaltaan aivan erilaiseksi kuin taulukkolaskentasovelluksen työkirja. Web-pohjainen järjestelmä ei aseta asiakaskoneelle minkäänlaisia laitteistovaatimuksia. Webjärjestelmä on käyttöjärjestelmä riippumaton eikä vaadi asiakaskäyttäjältä muuta kuin Web-selaimen Javascript -tuella. Kaikissa yleisemmissä Web-selaimissa on Javascript tuki päällä oletuksena. Excel-työkirjan käytettävyys on hankalaa ja alustana Excel-työkirja ei anna suuria mahdollisuuksia kehittäjälle. Näin ollen Web-pohjainen järjestelmä antaa hyvät mahdollisuudet rakentaa käytettävyydeltään ja toiminnaltaan hyvän sovelluksen. Käyttöliittymä elementteinä HTML-lomakkeet ovat hyviä tiedon syöttö ja esityselementtejä. HTML-elementeistä voidaan rakentaa visuaalisesti näyttävä ja helposti käytettävä käyttöliittymäympäristö CSS-tyyliohjeilla (Cascading Style Sheets). sekä DHTMLelementeillä. CSS-tyyliohjeiden käyttö auttaa hallitsemaan käyttöliittymän visuaalisen ilmeen helposti yhden tiedoston avulla. Tarpeiden kartoituspalaverissä katsottiin tärkeiksi asioiksi luoda järjestelmästä webpohjainen, sekä että monenlaisia hakuja voidaan tehdä vaivattomasti. Tarkkana hakuna voisi mainita esimerkiksi kaikkien HP-merkkisten tulostimien haku tietystä rakennuksesta tietyllä paikkakunnalla. Tärkeinä asioina pidettiin myös lisäys, poisto ja päivitys toimintoja, joiden avulla tietoja hallitaan kannassa. Järjestelmän käyttöliittymästä

8 4 haluttiin selkeä ja toimiva sekä tulosteiden ja näyttöjen haluttiin olevan informatiivisia. Toimeksiantajan kanssa päätettiin, että sovellus toteutetaan vapaaseen lähdekoodiin perustuvan ohjelmointitekniikan ja palvelinohjelmistojen avulla. 3 TIETOKANTAVAIHTOEHDOT Tietokantavaihtoehtoja on olemassa monenlaisia. Yleisimmin käytetyt tietokantavaihtoehdot, relaatiotietokannat (Relational database management system RDBMS), sekä ns.tasaiset tietokannat (flat-file). Tasaisessa tietokannassa informaatio on tallennettu yhteen tauluun ja myös yhteen tiedostoon ja tiedostosta haku täytyy tehdä täysin ohjelmallisesti. Esimerkkeinä tasaisista tietokannoista ovat tekstitiedosto ja Exceltaulukko, jossa yksittäinen tieto on erotettu pilkulla tai jollain muulla merkillä. Tällainen tietokanta voi sopia hyvin yksinkertaisille sovelluksille, mutta jos haluat suorituskykyä, tietoturvaa ja hakea toisiinsa liittyvää tietoa useasta tasaisesta tietokannasta, eivät ne enää ole käyttökelpoisia. SQL-kyselykielen avulla pystytään tekemään tietokannasta todella tarkkoja hakuja ja analyyseja. SQL:stä on muodostunut standardi, mutta ikävä kyllä eroja kielen syntaksista löytyy eri tietokanta-alustoilla. Tietokannan käytön etuina on se että sovellus tasolla ei tarvitse käsitellä kuin tulosjoukko sillä haku tehdään täysin SQL:n avulla. SQL mahdollistaa myös moneen tauluun lisäykset yhdellä lauseella. Relaatiotietokanta kehitettiin vastaamaan tietojärjestelmien luotettavuus- ja suorituskykyvaatimuksia. Relaatiotietokanta on kasa tauluja (tasaisia tietokantoja), jotka voidaan liittää toisiinsa eri tavoin. Yhden taulun tietoja tallennettaessa voidaan myös toiseen tauluun tallentaa tietoa ensimmäisestä taulusta (yleensä yksilöllinen numeerinen tunniste). Tällöin tauluja voidaan yhdistää toisiinsa, sillä molemmat taulut sisältävät saman tiedon (viiteeheys). Relaatiotietokannan käyttö on silloin järkevää kun tallennetaan paljon tietoa, kaikkea tietoa ei ole järkevää tallentaa samaan paikkaan tai tarvitaan parempaa tietoturvaa kuin tekstitiedosto tai Microsoft Excel pystyy tarjoamaan. MySQL ei ole ainoa tietokantavaihtoehto, jos sovellus toteutetaan PHP:llä. Kaikki yleisimmät tietokannat saa toimiman yhteen PHP:n kanssa, tavalla tai toisella. Suurin osa tietokantaohjelmistoista saa toimimaan lähes ilman suurta työtä, toisten kansa pi-

9 tää nähdä joskus melkoisestikin vaivaa. Windows järjestelmiin on saatavilla ODBCajurit. Ne löytyvät lähestulkoon kaikkiin tietokantoihin, joten valikoimaa on riittävästi. 5 ODBC (Open Database Connectivity) on Microsoftin kehittämä rajapinta tietokantoihin. ODBC tarjoaa rajapinnan, jonka avulla tietokantaan voidaan tehdä SQL-kyselyjä ja käsitelä SQL-kyselyjen vastauksia ja niiden palauttamia arvoja. (Heinisuo 2004, 157.) 3.1 MySQL MySQL on avoimeen lähdekoodin perustuva vakaa relaatiotietokannan hallintajärjestelmä (database management system, DBMS), jonka kehitys alkoi vuonna MySQL on ollut kauan ilmaiseksi saatavilla yksityiskäyttäjille Linux-distribuutioissa ja sen käytöstä on muodostunut jo lähes standardi web-tietokannoissa. MySQL on monipuolinen, suorituskykyinen ja helposti hallittava relaatiotietokanta, jota käytetään pienten sekä isojen WWW-palvelujen taustalla. Se on ruotsalaisen MySQL Ab:n kehittämä ja se oli tarkoitettu alunperin kyseisen konsultointiyrityksen sisäiseen käyttöön. MySQL noudattaa asiakaspalvelinarkkitehtuuria, jossa sovellukset eivät koskaan käsittele tietokantaa suoraan vaan käsittely tapahtuu aina palvelinohjelman kautta. MySQL on maailman suosituin tietokantasovellus. Sen avulla voidaan tallentaa helposti tietoa tietokantaan ja hakea tietokantaan tallennettua tietoa. (Heinisuo 2004, 34.) 3.2 PostgreSQL PostgreSQL on myös ilmainen avoimen lähdekoodin (GPL) relaatiotietokantapalvelin sekä tietokannan hallintajärjestelmä. Se tukee hyvin standardi SQL-kieltä, mutta ei sisällä yhtä monipuolista valmista käskykantaa kuin MySQL. PostgreSQL mahdolistaa omien tietokannan sisällä toimivien käskyjen (procedure) kirjoitamisen saman tapaan kuin raskaan sarjan kaupallisissa tietokannoissa. PostgreSQL tukee myös kaupallisista tietokanta-alustoista tuttuja ominaisuuksia kuten transaktioita ja viite-

10 eheydentarkistusta, jotka ovat tulleet vasta myöhempiin MySQL:n versioihin. (PostgreSQL Wikipedia[viitattu ]). 6 PostgreSQL:n suuria hienouksia edustaa tyyppien määritteleminen. Esimerkiksi datan muunto oliomallista relaatiomalliin ja takaisin on suuri ohjelmointitekninen ongelma. PostgreSQL helpottaa tätä hieman tarjoamalla mahdollisuuden rakentaa uusia monimutkaisia tietotyyppejä. Version 8.0 myötä myös replikointiominaisuuksiin on panostettu suuresti, joten useita palvelimia käyttämällä PostgreSQL voi selvitä hyvinkin suuresta käyttökuormasta.(postgresql:the world's most advanced open source database [Luetttu ]). PostgreSQL on tullut suuresti tunnetuksi MySQL:n varjossa. Kun MySQL on tullut tunnetuksi helppona ja nopeana tietokantana, PostgreSQL on tullut tunnetuksi pienillä tietomäärillä hieman hitaampana, mutta ominaisuuksiltaan parempana ja luotettavampana tietokantana. PostgreSQL on pääosin käytetty Unix-pohjaisilla käyttöjärjestelmillä sekä klooneilla Solaris, Mac OS X ja Linux, sekä versiosta 8.0 alkaen myös Windows-pohjaisena. (PostgreSQL Wikipedia[viitattu ]). 3.3 Litteä tiedostorakenne (Flat file) Yksinkertaisuudestaan huolimatta tekstitietokannat sopivat joihinkin WWWsovelluksiin mainiosti. Ongelmia alkaa tulla vasta, kun datan määrä kasvaa suureksi (skaalautuvuus), useamman käyttäjän pitäisi samanaikaisesti pystyä muokkaamaan kannan tietoja (lukitus) tai kannan käyttöä pitäisi pystyä tehokkaasti rajaamaan (käyttäjähallinta). Pienissä web-pohjaisissa järjestelmissä käytetään usein tietovarastona tekstitiedostoa. Tekstitiedoston käytön etuina on se että tiedostokoko pysyy pienenä, voit hakea tietoja nopeasti ja tekstitiedosto ei vaadi mitään erillistä palvelinympäristöä. Tekstitiedostossa kentät erotellaan yleensä välilyönnillä, tabulaattorilla, pilkulla tai jollain muulla merkillä. Yleisin käytetty tekstitiedostomuoto on CSV (Comma Separated Values), jossa kentät erotetaan pilkulla.

11 7 Litteä tiedostorakenne on yleinen tallennusmenetelmä, kun kyseessä on pieni määrä tietoja. Suurissa määrissä tietoja rakenne kärsii ristiriitaisesta ja ylimääräisestä datasta ja rakenteessa ei ole minkäänlaista viite-eheyttä. Moninaisten hakujen suoritus tekstitiedostosta on todella hankalaa viite-eheyden puuttumisen takia. Myös monet muut tietokannoista tutut ominaisuudet kuten esimerkiksi transaktiot ja lukitukset eivät ole mahdollisia tekstitiedoston kanssa. Tietokannat, suunnittelu käytännössä (Hernandez 2000, ) Jos tietoa on vähän tai se on muuttumatonta, tiedosto on oikea valinta. Tiedostoissa on myös se hyvä puoli, että niiden käyttö on mahdollista kaikilla palvelimilla. Jos tietoa taas täytyy jatkuvasti lisätä, muuttaa ja poistaa, ja sitä on tarkoitus näyttää sivulla eri tavoin järjestettynä ja karsittuna, tietokanta on parempi vaihtoehto. 3.4 Taulukkolaskentarakenne Taulukkolaskenta sovellus ei ole suunniteltu tietojen tallennukseen. Mutta silti sillä saa aikaan hyvää relaatiotietokantaa. Ison tietomäärän kanssa kannattaa kuitenkin käyttää oikeaa tietokantaa. Taulukkorakenteelle tyypillisiä ongelmia ovat moninkertaiset kentät, moniosaiset kentät ja moniarvoiset kentät. Taulukkolaskentasovelluksessa tiedot tallennetaan samalla tavalla kuin ne näkyvät raportissa, kun taas tietokannassa tiedot tallennetaan erillisiin kenttiin. (Hernandez 2000, ) 3.5 XML XML on W3C (World Wide Web Consortium) kehittämä alunperin web-ympäristöön tarkoitettu asiakirjojen esittämisen standardi. XML: n käyttö on myös laajentunut rakenteisen tiedon esittämiseen, jolloin XML-dokumenttia voidaan käyttää mihin tahansa sovellusten väliseen tiedonvälitykseen. XML-dokumentti koostuu ohjausmäärityksistä ja alkioista. Ohjausmäärityksistä tärkeimmät ovat tunnisteet, joiden avulla tieto jäsennellään. Alkio puolestaan muodostuu alemman tason alkioista sekä datasta. Alkiolla voi myös olla ominaisuuksia. XML on siis kieli, jolla tällainen hierarkkinen rakennelma voidaan muodostaa. (Sainio 2001, 97)

12 8 XML-dokumenttia voi sinänsä pitää eräänlaisena tietokantana, jolla on tiettyjä etuja tavallisiin tietokantoihin nähden. Tekstimuotoisen merkkauksen ansiosta se on siirrettävä ja rakenteeltaan itseselitteinen, ja rakenne voi muodostaa puumaisen hierarkian. Toisaalta puutteet ovat myös selviä tallennuksen ja tiedonhaun tehokkuus, monen käyttäjän järjestelmät ja tiedon eheys jne. XML-tiedosto sellaisenaan sopii parhaiten pienehköjen datamäärien ja vähälukuisten käyttäjien tietokannaksi. (Bourret, 2001). XML:n käytössä tietokantana on se huonopuoli, ettei se ole relaatiotietokanta. Indeksejä ei ole käytettävissä, eikä mitään tietokanta kytkennäisiä kenttiä. Mutta yksinkertaiseen tietojen tallennukseen XML sopii mainiosti. XML:ää käytetäänkin paljon mobiili- ja internet-sivuilla missä vaaditaan pieniä tiedostokokoja ja nopeita hakuja. 4 TIETOKANTA-ALUSTAKSI MYSQL Tietokanta tarjoaa suunnattoman määrän tapoja hakea tietoa ja luoda informatiivisia raportteja ja analyyseja sovellustasolla. MySQL on helppo asentaa helppo hallita ja ylläpitää. Se ei vaadi jatkuvaa ylläpitoa niin kuin kalliimmat kaupalliset tietokantaohjelmistot. MySQL soveltuu näin myös pienimpien sekä suurempienkin WWWsovellusten tietokannaksi, sillä sen ylläpitokustannukset ovat todella pienet. MySQL ei vielä sisällä kaikkia niitä ominaisuuksia, joita kalliilta kaupallissilta tietokannoilta on totuttu vaatimaan. Toisaalta taas MySQL on pullollaan sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä erinomaisen valinnan useimpien WWW-sovellusten taustalle. Tietojen tallennusalustana tietokanta on varma vaihtoehto. Se helpottaa toteutusta, turvaa tietoja ja siitä voidaan tehdä tarkkoja hakuja. Tietokanta on tehokas ja nopea alusta isoille tietomäärille ja soveltuu, myös useiden käyttäjien samanaikaiseen käyttöön. 5 OHJELMOINTIKIELEKSI PHP NetCraftin tutkimusten mukaan PHP on suosituin Apachen moduuli ja ohitti Toukokuussa 2002 ASP:n suosituimpana palvelinpohjaisena ohjelmointikielenä.

13 9 PHP:n suosion myötä sitä haluttiin ja yritettiin käyttää tehtäviin, joihin sitä ei oltu suunniteltu. Tyydyttääkseen tämän tarpeen PHP kirjoitettiin kokonaan alusta alkaen uudelleen. Scriptmoottori (nykyisin Zend) kirjoitettiin kokonaan uudelleen, jonka seurauksena syntynyt PHP4 on edeltäjiään huomattavasti nopeampi. Ohjelmointikielenä PHP ja MYSQL-tietokanta-alusta antaa hyvät mahdollisuudet kehittää sovellusta yhä entisestään. PHP on nopea, eikä vaadi palvelinkoneelta liikaa resursseja. Etenkin Unix/Linux-ympäristössä PHP toimii erittäin hyvin, mutta Windows ympäristössä sillä on vielä nykyäänkin pieniä ongelmia. PHP on piirteiltään ja syntaksiltaan hyvinkin helppo kieli ja sen ansioista nopea ja helppo kehitysmenetelmä. Kynnys PHP:n oppimiseen on paljon pienempi kuin muiden vastaavien komentosarjakielien. PHP:n edullisuus on pääsyy suosioon, sillä aikaisemmin ei edullisia komentosarjakieliä ollut. PHP muutti tilannetta rajusti olemalla alustariippumaton, siirrettävä, ilmainen ja helposti asennettava siitä tuli hyvinkin nopeasti suosittu kehitysalusta. Yksi tärkeä PHP:n ominaisuus on siis laitteisto riippumattomuus. PHP:n voi asentaa niin Windows, Unix, Linux, Mac, BeOS jne. alustoille ja sen toimii kutakuinkin samalla tavoin kaikilla kokoonpanoilla ja web-palvelimilla. PHP tarjoaa suorat rajapinnat keskeisiin web-palvelimiin, kuten esim. Apache ja Microsoftin IIS. Microsoftin kehittämä ASP ei taas tätä mahdollisuutta tarjoa. PHP laajennettavuus ja moduulirakenne mahdollistaa uusien lisäpalikoiden ja luokkien käyttöön oton välittömästi. Kehittäjien kannalta juuri PHP:n lähdekoodin vapaus antaa hyvät mahdollisuudet ohjelmoida komponentteja, korjata bugeja ja kehittää PHP:n alustaa entisestään. PHP sisältää valmiit sisäänrakennetut tietokantafunktiot mm. Oracle, PostgreSQL, MySQL, MSSql ja Sybase -tietokannoille. Tämän lisäksi normaalin ODBC-yhteyden kautta voidaan ottaa yhteys vaikkapa Accessiin ja Exceliin. Turvallisuus on vakauden ohella tärkeä piirre www-pohjaisessa palvelussa. PHP tarjoaa monta erinäistä turvallisuustasoa, jotka voidaan asettaa php.ini -tiedostossa kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivaksi. (PHP opas Miksi PHP? [luettu ]).

14 6 TIETOKANNAN KUVAUS 10 Tietokanta luotiin silmällä pitäen vanhan Excel-taulukon kenttiä ja tallennettuja tietoja. Haluttiin, että kantaan pystyy tallentamaan tiedot laitteistosta, nimestä, laitteistotyypistä, ip-osoitteista, käyttäjästä, paikkakunnasta, tarkasta sijainnista, laitteiston sarjanumerosta, Mac-osoitteesta, käyttöjärjestelmästä, laitteiston ohjelmista, omistajasta sekä muita lisätietoja, johon tallennetaan laitteen tekniset tiedot. Käyttäjien tiedot tauluun tallennetaan: käyttäjä_id, käyttäjänimi ja salasana kentät. Tästä taulusta tarkistetaan sovellustasolla onko käyttäjä kirjautuessaan syöttänyt käyttäjätunnuksen ja salasanan oikein. KUVA2. Kalustoluettelon tietokannan rakenne Koska haluttiin tehdä tarkkoja hakuja, jouduttiin luomaan useita tauluja ja viiteeheydet taulun kenttien välille. Viite-eheydet mahdollistivat myös kantatason virheen tarkistuksen. Esimerkiksi et voi poistaa kaupunkia Mikkeli kannasta, jos joku laite sijaitsee Mikkelissä. Koska laitteistoja on monia satoja, pystyttiin tietokanta tasolla

15 11 automaattisesti luomaan seuraava vapaana oleva id-tunnus jokaiselle lisätylle riville MySQL:n (auto increment) ominaisuuden avulla. Joten tätä varten ei tarvinnut tehdä sovellustasolla olevaa tarkistusta ja näin se säästi ohjelmointi työtä. Laitteiston tauluun pystyy luomaan yhteyksiä sovellus tasolla olemassa olevien tietojen välillä. Esimerkiksi luodaan kaupunki Mikkeli ja pystytään Mikkeli liittämään paikkakunnaksi laitteistolle Tietokone1. Tietokantarakenteen loin suoraan aikaisemman Excel työkirjan pohjalta, koska työkirjan kaikkien tietojen siirto kantaan haluttiin siirtää tiedot mahdollisemman vaivattomasti ja varmasti. Tiedot tuotiin Excelistä suoraan Access:iin, missä kaikki tiedot olivat yhdessä taulussa. Omia tauluja alettiin muodostamaan tietueista, joita haluttiin käyttää hakukriteereinä ja jotka voitiin selkeästi yhdistää toisiinsa viite-eheydellä. Tämä onnistui kätevästi Access:n taulukon analysointi työkalulla. Toiminto jakaa taulukon useaksi toiseensa yhdistetyksi taulukoksi eli muodostaa automaattisesti viiteeheyden taulujen välille. Kentät käyttöjärjestelmä, omistaja, paikkakunta, laitetyyppi ja sijainti jaettiin omiin tauluihin. Tietokantarakenteesta pyrittiin tekemään yksinkertainen helposti päivitettävä ja koko haluttiin pitää pienenä, jotta kyselyt olisivat nopeita ja kanta olisi toiminnaltaan optimaalinen. Tämän jälkeen luotiin SQL lauseet ja ne ajettiin MySQL palvelimelle. 7 LAITTEISTON KUVAUS 7.1 Sovelluksen alusta Sovelluksen alustaksi valittiin Windows 2000 Server, koska Windows-järjestelmät ovat ennestään tuttuja Suur-Savon sähkön tietohallintohenkilöstölle. Palvelinohjelmistoksi valittiin Apache. Apache on maailman suosituin avoimeen lähdekoodiin perustuva http-palvelinohjelma. Apache on hyvä valinta http-palvelinohjelmaksi, koska se on ilmainen, nopea ja vakaa alusta ja se toimii monissa eri ympäristöissä. (Apache.org [luettu ]). Tietokantapalvelin ohjelmistoksi valittiin MySQL. Se on monipuolinen, joustava, ilmainen ja suorituskykyinen relaatiotietokanta. Windows alusta valittiin sovelluksen

16 12 alustaksi palvelimen helpomman konfiguroinnin, etäkäytön ja helpomman ylläpidon takia. Linux-alusta oli myös mahdollinen, mutta haluttiin pysyä tutussa Windows ympäristössä. 7.2 Toimintaympäristön rakentaminen Toiminta ympäristön rakentaminen toteutetaan Windows 2000 Server:n päälle joka sijaitsee rautapalomuurin takana ja on näkyvissä ainoastaan Suur-Savon sähkön Intranetissä. Seuraavaksi oli vuorossa itse palvelinympäristön asennus. (Liite 1.) Haluttiin, että web-palvelin, tietokantapalvelin, PHP-tulkki ja muut ylläpito työkalut toimimaan varmasti yhdessä ja ylläpidon olevan vaivatonta päädyttiin käyttämään VertrigoServ:ä. VertrigoServ on ilmaisjakelussa oleva kehitys ja palvelinympäristö, joka sisältää Apache:n, PHP-tulkin, MySQL:n ja PhpMyAdmin:n ohjelmistot yhdessä paketissa. VertrigoServ:n hyviä puolia on, että ohjelmistot sekä palvelimet helppo asentaa ja palvelimen asetuksille on tehty helppokäyttöinen visuaalinen hallintaympäristö. VertrigoServ on helposti päivitettävä ja päivityksiä tulee sitä mukaan kun palvelimien, hallintaohjelmistojen tai PHP-tulkin uusin versio ilmestyy. VertrigoServ:n mukana asennettava PHPmyAdmin on selainpohjainen tietokannan hallintatyökalu, jolla pystyy hallinnoimaan, varmuuskopioimaan ja optimoimaan tietokantoja. PHPMyAdmin tarjoaa helpon ympäristön hallita tietokannan eri asetuksia, toimintoja ja visuaallisella-hallintaympäristöllä voit luoda tietokantaan tauluja ja tehdä kyselyitä ilman SQL kyselykieltä. VertrigoServ:n asennuksen jälkeen muutettiin MySQL:n sekä PHPMyAdmin pääkäyttäjän salasana sekä määritettiin tärkeimmät asetukset php.ini -tiedostoon. Tiedostossa määriteltiin, että PHP näyttää virheilmoitukset, mutta ei näytä muita ilmoituksia määreillä (error_reporting = E_ALL & ~E_NOTICE). Apachen asetukset ovat määriteltävissä httpd.conf -tiedostossa. Asetustiedostoon määritettiin portti missä palvelin kuuntelee yhteyspyyntöjä, sekä istunnon toimettomuuden kestoaika (Session timeout). Tämä asetus vaikuttaa siihen kuinka kauan istunto pysyy voimassa, jos käyttäjä on toimettomana. Palvelimen kansioiden selausoikeus evättiin, jotta palvelimen kansion sisältöä ei pääse tarkastelemaan selaimen läpi. MySQL tietokantapalvelin asetettiin

17 13 kuuntelemaan ainoastaan kalustorekisterisovelluksen tekemiä yhteyspyyntöjä porttiin: Tietokanta ajettiin PHPMyAdmin:n avulla MySQL palvelimelle ja sovelluksen kaikki tiedostot kopioitiin Apachen alle www-root kansioon, josta palvelin ajaa sovellusta. 8 OHJELMAN KUVAUS Ohjelma koostuu PHP-dokumenteista, joissa tietty toiminnallisuus tehdään dynaamisesti. Esimerkiksi yksi sivu koostuu useista PHP-dokumenteista (Moduulinen rakenne). Yhdessä dokumentissa on tehty käyttöliittymä ja toisessa toiminnallisuus. Nämä kaksi PHP-dokumenttia on yhdistetty yhteen PHP-dokumenttiin (include) funktiolla. Tämä pilkkominen auttaa paikallistamaan mahdollisen ongelman ja korjaamaan sen. Näin myös samaa toimintoa voidaan käyttää myös toisessa osassa sovellusta. KUVA3. Esimerkki PHP:n modulaarisesta rakenteesta

18 14 Jokaisessa PHP-dokumentissa vaaditaan main.php -dokumentti, joka sisältää istunnon tiedot. Tämä tarkoittaa sitä, että onko käyttäjä kirjautunut oikeilla tunnuksilla järjestelmään ja onko istunto vielä voimassa. Mikäli istunto ei toteudu, mikään sivu ei aukea käyttäjälle eikä tietokantayhteys avaudu, vaan käyttäjä palautuu kirjautumissivuille. Istunnonhallinta on toteutettu PHP:n sisäänrakennetulla session funktiolla. PHP:n oma session funktio on huomattavasti varmempi toimimaan eri kokoonpanoilla, kuin vastaava evästeitä (cookies) hyödyntävä tekniikka. Istuntojen käytössä on kuitenkin se hyvä puoli, että kaikki käyttäjän tiedot tallennetaan palvelimelle. Näihin tietoihin pääsee ainoastaan PHP-sovellus. Istunto luodaan PHP- koodissa funktiolla (session_start). Istuntoon lisätään muuttujia sijoittamalla niitä taulukkoon $_SESSION. Taulukko on käytössä ainoastaan funktion session_start kutsun jälkeen. Muuttuja poistetaan funktion unset avulla, esimerkiksi (unset($_session["muuttuja"]);). PHP tarjoaa mysql_connect()-funktion, joka mahdollistaa kantaan kytkeytymisen.sille annetaan argumenteiksi kolme merkkijonoa: palvelimen nimi, käyttäjätunnus ja salasana. Tietokanta valitaan mysql_select_db()-funktiolla. Nämä tietokanta-asetukset määrittelin config.php -tiedostossa, jota kutsutaan aina kun Haku-, lisäys-, päivitys- tai poistotoiminto suoritetaan. KUVA 4. Tietokantaan yhdistäminen SQL-tietokantakyselyt on toteutettu dynaamisesti ja ne rakentuvat käyttäjien suorittamien valintojen mukaan. Muuttujiin tallennetaan lomakekentissä olevat hakuehdot ja näiden ehtojen mukaan luodaan ajettava SQL-lause. Lomakekentillä voi määritellä vapaamuotoisen haun. Voit valita hakusanan, minkä kentän perusteella haetaan, sekä minkä kentän mukaan hakutulokset järjestetään.

19 15 Voit myös hakea tietokannasta eri hakukriteerien mukaan, kuten esimerkiksi kaupungin, sijainnin tai laitetyypin mukaan. Tulosten esittämiseen käytetään dynaamisesti PHP:n generoimaa HTML-taulukkoa. Pudotusvalikoihin tiedot haetaan suoraan tietokannasta ja ne generoidaan myös dynaamisesti. mysql_query() funktiossa määritelllään SELECT-kysely ja kun onnistuneen SELECTkysely on suoritettu, mysql_query() palauttaa tulostunnisteen. Tulostunnistetta käydään silmukassa läpi jokainen rivin kerrallaan. PHP ylläpitää sisäistä osoitinta, joka kertoo sijainnin rivijoukossa. Osoitin siirtyy seuraavalle riville yhden rivin käsittelyn jälkeen. Tulokset voidaan käsitellä mysql_fetch_row()-funktiolla. Se ottaa argumentikseen tulostunnisteen ja palauttaa taulukon, joka sisältää rivin kaikki kentät. Kun tulosjoukon loppu kohdataan, mysql_fetch_row() palauttaa arvon false. KUVA 5. Tulosjoukon käsittely PHP:llä SELECT-kyselyn tuloksena saatujen rivien määrä saadaan selville mysql_num_rows()-funktiolla. Se ottaa argumentikseen tulostunnisteen ja palauttaa joukossa olevien rivien määrän. Tällä funktiolla voidaan tulostaa hakutulosten määrä. Hakutulosten yhteydessä taulukoihin generoidaan linkki kyseisen laitteen yksityiskohtaiselle tietosivulle. Yksityiskohtaiselle tietosivulle haetaan SQL-lauseella kaikki laitteen tiedot ja WHERE-ehtona toimii laitteen id kenttä, joka saa arvonsa $_GET - parametrilla selaimen osoiteriviltä. Tietojen yksityiskohtaisella sivulla on myös poistonappi, joka kysyy käyttäjältä varmistuksen. Kun käyttäjä on hyväksynyt poiston suorittaa sovellus SQL DELETE-lauseen ja poistaa kannasta kyseisellä ID:llä olevan laitteen.sivulla on myös esikatselu toiminto, joka generoi tulokset omaan ikkunaansa tulostus ystävällisempään muotoon. Muutossivu toimii samalla periaatteella kuten yksityiskohtainen tietosivukin, mutta tässä tapauksessa kyseisen laitteen tiedot haetaan

20 16 HTML-lomake elementteihin. Syöttötietojen oikeellisuuden tarkistus on tärkeätä tehdä sivuilla, joilla pyydetään syöttötietoja käyttäjältä kantaan lisättäväksi. PHP:ssä, kannattaa sijoittaa lomake ja sen käsittelevä koodi samaan tiedostoon. PHP:ssä määritellään sitten ehtolauseiden avulla, mikä osa sivusta toteutetaan milläkin suorituskerralla. Aluksi luonnollisesti näytetään käyttäjälle tyhjä lomake. Sen jälkeen, kun lomaketiedot on lähetetty, ne ensin tarkistetaan. Jos tiedot kelpuutetaan, ei enää näytetä käyttäjälle lomaketta, vaan toteutetaan lomakkeen käsittelevä osa koodista. Jos tiedoissa on puutteita, näytetään lomake uudestaan ja pyydetään korjaamaan syötettä. Oikeellisuuden tarkistuksen toteutin Javascript:n avulla, jolla kävin läpi jokaisen HTMLlomakkeen kentän sillä kantaan ei haluttu käyttäjän pystyvän lisäämään tyhjiä kenttiä. Tarkistusfunktiota kutsutaan, kun käyttäjä painaa lisää nappia, jolloin syöttötiedot tarkistetaan. Oikeellisuuden tarkistamisen jälkeen syöttötiedot kerätään PHP:n avulla muuttujiin ja ne välitetään ajettavaan SQL-lauseeseen, joka lopulta ajaa käyttäjien syöttötiedot kantaan. KUVA6. Javascript:llä toteutettu lomakekentän tarkastus Laitetyypin, sijainnin, kaupungin, omistajan ja käyttöjärjestelmän lisäys tapahtuu erilliseltä sivulta. Sivulla on mahdollisuus myös muuttaa sekä poistaa edellä mainittuja laitteen tietoja. Jos esimerkiksi lisätylle laitteelle on luotu yhteys laitetyypin välille, niin poisto sivulta et voi poistaa kyseistä laitetyyppiä. Laitetyypin muutos onnistuu, koska se ei riko taulujen välistä viite-eheyttä. Käyttäjienhallinta sivulla voidaan lisätä kalustorekisteriohjelman käyttäjälle käyttäjätunnus ja salasana. Lomakekenttiin annetaan haluttu käyttäjätunnus ja salasana. Sa-

21 17 lasanan oikeellisuuden tarkistamiseksi haluttu salasana tulee kirjoittaa vahvista salasanakenttään. Javascript:n avulla tarkistetaan, että kirjoitetut salasanat vastaavat toisiaan ja sitten vasta suoritetaan kantaan lisäys. Salasana lisätään kantaan MD5- muotoon kryptattuna. MD5 on 128-bittinen tarkistussumma, mitä käytetään paljastamaan, onko esimerkiksi tiedoston sisältö muuttunut tai onko kyseessä joku tahallinen väärennös vai pelkkä tiedonsiirtovirhe. Toinen MD5 käyttökohde on digitaalinen allekirjoitus, jota käytetään esimerkiksi Internetin välityksellä lähetettyjen tietojen alkuperä. Kun salataan esimerkiksi yksityisellä salausavaimella oma nimi, sekä MD5-summa allekirjoitettavasta tekstistä samaan tiedostoon, luodaan digitaalinen allekirjoitus.(netcraftin tutkimukset [Luettu ]). Turvallinen tapa tallentaa käyttäjien salasanat on tallentaa tietokantaan salasanojen MD5-tarkistussumma. Kun käyttäjä kirjautuu sisään, hänen antamansa salasanan tarkistussumma verrataan alkuperäiseen tarkistussummaan, jos ne ovat samat, salasana on oikea. 9 KÄYTTÖLIITTYMÄN KUVAUS 9.1 Käyttöliittymä Perinteisille ohjelmistoille on olemassa käyttöjärjestelmätason ja ohjelmistovalmistajakohtaisia käyttöliittymästandardeja. Nämä standardit määrittelevät mm. ruutuelementtien sijoittelua, nimeämiskäytäntöjä ja toiminnallisuuksien yhdistämistä käyttöliittymään. Web-palveluissa vastaavia standardeja ei ole olemassa, eikä toistaiseksi ole edes suunnitteilla. Tämän vuoksi suunnittelijoilla on käyttöliittymän suunnittelun suhteen huomattavasti enemmän vapauksia, mutta samalla myös vastuuta, koska he eivät voi tukeutua standardoituihin ratkaisuihin kovin hyvin. Suunnittelijat voivat kuitenkin käyttää joitain verkkopalveluiden yleisiä ja muotoutuvia käytäntöjä, muun muassa ruutuelementtien sijoittelusta, tekstin ja mediaelementtien käytöstä ja navigoinnin logiikasta.

22 18 Web-sivujen sisällön rakenteen määrittelyyn tarkoitettu HTML-kieli soveltuu kovin heikosti ulkoasun määrittelyyn. HTML-kieli on suunniteltu luonteeltaan joustavaksi niin, että web-sivun sisältöä katsova käyttäjä voi itse määrittää sivun lopullista ulkoasua HTML:n tarjoamien mahdollisuuksien varassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei suunnittelija voi helposti määrätä sivun yksiselitteistä ulkoasua, ainakaan tinkimättä palvelun käytettävyydestä samalla merkittävästi. Web-sovelluksen käyttöliittymän suunnittelu on siis melko haastava projekti. Varsinkin sovelluksessa, jossa käyttäjä on vuorovaikutuksessa sovelluksen kanssa pitää erityisesti kiinnittää huomiota käyttöliittymäsuunnitteluun. Käyttöliittymänsuunnittelussa keskityttiin tekemään helppokäyttöinen rakenteeltaan yksinkertainen, informatiivinen helposti opittava ja näyttävä. Värimaailmasta haluttiin tehdä näyttävä ja tulostusystävällinen ja näin ollen pitää kontrastit tekstin ja taustan välillä mahdollisimman isona jotta teksti erottuu ongelmitta taustasta. KUVA 7. Hakusivun käyttöliittymä Navigointi toteutettiin vaakaan sijoitetulla valikolla. Lisätoiminnot avautuvat pudotusvalikoin, joista on linkit toimintosivuille. Näin saatiin navigointi toteutettua siten,

23 19 että kaikki toiminnot löytyvät oman ryhmänsä alta ja näin ollen on helposti löydettävissä. Hakutulokset on sijoitettu dynaamisesti generoituun taulukkoon ja haku tuloksia voidaan rajata eri tekijöiden mukaan, jotka löytyvät omista pudotusvalikoistaan. Taulukon kenttien otsikoita klikkaamalla tietojen lajittelu voidaan suorittaa joko nousevasti tai laskevasti. Näiden toimintojen avulla voidaan tulosteista tehdä käyttäjän haluamat. Esikatselu tilassa saat näkymän, jossa toiminta elementit on poistettua näkyvistä ja näkyvissä on ainoastaan hakutulokset. Taulukon ulkoasu suunniteltiin niin, että se on tulostaessa mustavalkoisena myös selkeä. Kirjautumissivu Haku sivu Yksityiskohtainen tietosivu Kokonaisuuden lisäys sivu Muutos sivut Käyttäjien hallinta Lisää / Muokkaa / Poista Laitetyyppi Esikatselu sivu Tietojen muutos sivu Lisää / Muokkaa / Poista Paikkakunta Lisää / Muokkaa / Poista Sijainti Lisää / Muokkaa / Poista Käyttöjärjestelmä Lisää / Muokkaa / Poista Omistaja KUVA 8. Kalusto-ohjelman sivukartta

24 DHTML tehostamassa käyttöliittymäelementtejä Dynaaminen HTML eli DHTML on termi joka tarkoittaa HTML:ää johon on Javascriptin ja CSS:n avulla tehty toiminnallisuutta. HTML-dokumentin elementteihin voi kohdistaa muutoksia eli ne ovat dynaamisia (muuttuvia) eivätkä staattisia (pysyviä). DHTML-nimistä tekniikkaa ei oikeastaan ole olemassa vaan se on siis pelkkä markkinointitermi. DHTML on ollut aiemmin vahvasti selain riippuvaista, sillä eri selaimet tukevat sitä eri tavoin. Uudemmissa selaimissa DHTML:n tuki on parantunut, mutta kuitenkin aina DHTML:ää ja Javascriptiä yleensä käytettäessä on syytä tarkistaa toimivuus eri selaimilla. On toimintoja, jotka toimivat Internet Explorerilla, mutta eivät Mozillalla ja joskus toisinpäin. Javascriptiä, DHTML:ää kritisoidaan yleensä sen tähden, että ne ovat riippuvaisia siitä onko selaimen skriptituki päällä. Lisäksi niiden tuki eri selaimilla voi olla erilainen. Siksi esimerkiksi tärkeät lomakkeiden tarkistukset kannattaa tehdä asiakaspuolen lisäksi myös palvelinpuolella. Asiakaspuolen tekniikoissa on kuitenkin se hyvä puoli että ne antavat välittömän palautteen. Asiakaspuolen skriptien etuina ovat nopeus, sekä verkon ja palvelimen kuormituksen väheneminen, sillä niiden ei tarvitse aina ottaa yhteyttä palvelimeen. Näiden etujen vuoksi niitä käytetään monissa merkittävissäkin www-sovelluksissa. HTML-lomake elementit eivät pysty esittämään muotoiltua tekstiä. Koska haluttiin kantaan tallennettavan tiedon näyttävän taulukkoon, sekä HTML-elementteihin tulostettuna näyttävän selkeältä, muotoiltuna ja rivitettynä, niin päädyin käyttämään Moxiecode Systems AB:n kehittämää TinyMCE HTML WYSIWYG editor komponenttia. Komponentti on toteutettu Javascript:llä ja se muuttaa HTML-teksti alueen dynaamiseksi alueeksi, jossa voit muotoilla syötettävän tekstin tyyliä. TinyMCE on avoimeen lähdekoodiin perustuva komponentti, jota voi vapaasti käyttää ei kaupallisissa sovelluksissa. TinyMCE:tä on käytetty myös monissa CMS sisällönhallinta sovelluksissa. (TinyMCE Javascript Content Editor by Moxiecode Systems AB [viitattu ]).

25 21 KUVA 9. TinyMCE Javascript Content Editor Muotoiltu teksti näkyy sellaisenaan tekstialueella ja koodi on piilotettuna, mutta kantaan tallentaessa muotoilut lisätään HTML-koodina kantaan. Joten tulostettuna kannasta tiedot näkyvät siististi muotoiltuna ja rivitettynä. 10 TESTAUS JA YLLÄPITO Sovelluksen kehityksen alkuvaiheessa testausta suoritettiin aina tietyn toiminnon ohjelmoinnin jokaisessa vaiheessa. Ohjelman kyky generoida hakuja käyttäjien valintojen mukaan testattiin tulostamalla generoidut SQL-lauseet ruudulle, jotta nähtiin mahdolliset virheet. Samaa menetelmää käytettiin myös lisäys, päivitys sekä poisto toimintojen tarkistamisessa. Myös tarkkailtiin sitä, että käyttöliittymä elementit tulostavat hakujen mukaan oikeita tietoja ja esittävät ne oikein. Tietojen syöttövaiheessa on myös olennaista testata, että muuttujat saavat kerättyä syöttötiedot oikein käyttäjien tekemistä valinnoista. Poikkeuskäsittelijöiden toteutus on myös tärkeää tehdä virheiden välttämiseksi. Syöttötietojen oikeellisuuden oli siis tärkeää testata varsinkin tietojen lisäys ja päivitys vaiheessa, jotta tiedot tallentuvat oikein kantaan. Muutenkin ohjelman kannalta on tärkeä, että poikkeuskäsittelijät toimivat moitteita. Sovelluksen muu testaus suoritettiin käyttämällä Black Box-testaus menetelmää, jossa tietty valittu ryhmä testaa näkemättä ohjelman toteutusta, ulkopuolisen tarkkailijan

26 22 silmin ohjelman toimivuutta ja raportoi ohjelman toimintavirheistä, sekä antaa kehitysideoita. Testausryhmä koostui Suur-Savon Sähkön tietohallintohenkilökunnasta, ohjelmisto alalla työskentelevistä tuttavista, sekä tavallisista Internetin-käyttäjistä. Ohjelman lähdekoodi tai demokanta ei sisällä mitään salaista tietoa. Tämän vuoksi testauksessa voitiin käyttää ulkopuolista testaajia. Testauksessa käytettiin testausta varten vuokrattua palvelintilaa, sekä testausta varten luotua demo-tietokantaa. Demotietokannanrakenne on sama kuin lopullisen kannan, mutta demo tarkoituksessa käytettiin tyhjää kantaa, joka ei sisältänyt todellisia tietoja. Testaukseen valittiin tarkoituksella erilaisia käyttäjiä, jotta esille tulisi monenlaisia näkökantoja. Testauksen pääpaino keskittyi käyttöliittymän kehittämiseen ja virhetilanteiden etsintään. Testausta suoritettiin erilaisilla kokoonpanoilla, sekä eri selaimilla. Näin haettiin mahdollisia virhetilanteita, jotka johtuisivat eri laitteistokokoonpanosta tai selaimista. Ohjelma on toiminnaltaan suunniteltu ja toteutettu siten, ettei suuria virhetilanteita pitäisi päästä syntymään. Myös tietokantarakenne on suunniteltu mahdollisimman yksinkertaiseksi ja optimaaliseksi. MySQL-palvelinohjelmisto tarjoaa tietokannan ajastetun varmuuskopioinnin, jonka avulla voidaan haluttuun aikaan ajastaa ja tehdä kopio tietokannasta. PHPMyAdmin-sovelluksella onnistuu myös tietokannan optimointi, varmuuskopiointi ja mahdollisien tietokannan virheiden sekä rakenteen korjaus. Kyseessä on kuitenkin pieni tietokanta, joka sisältää useita satoja rivejä tietoja, joten kannan tai ohjelman ylläpito-ongelmia ei pitäisi päästä esiintymään. 11 PÄÄTÄNTÖ Ohjelmistokehitys prosessin aloitus vaiheessa tehty vaatimusmäärittely auttoi rajamaan sen mitä ominaisuuksia ja toimintoja ohjelmaan haluttiin ja mitkä jätettiin pois. Työ oli suureksi osaksi tutkimusluonteista: uusien tekniikoiden ja toteutustekniikan tutkimista ja opiskelua. Työn toteuttaminen alkoi teknisen toteutuksen, ja tietokantojen kartoittamisella. Samanaikaisesti alkoi MySQL:än opettelu ja tiedon kerääminen erilaisista mahdollisista ratkaisumalleista. Käyttöliittymäsuunnittelu oli myös tärkeä

27 osa ohjelmistoprosessissa, sillä se auttoi hahmottamaan, miten eri ohjelman toiminnot tulisi toteuttaa. 23 Kehitysprosessi eteni inkrementaalisen ohjelmistokehityksen evoluutiomallia noudattaen, jossa määrittely, suunnittelu, toteutus ja testaus vaiheita toistetaan ja ohjelmistoa toteutetaan pala palalta vaiheittain. Web-ohjelmoinnissa yleensä kaikki alkaa käyttöliittymäsuunnittelusta, näyttöjen ja tulosteiden suunnittelusta, johon myöhemmin suunnitellaan ja toteutetaan toiminnallisuudet. Tämän jälkeen valmis toiminto testataan. Seuraavaksi suunnittelin lisää toimintoja, jotka toteutetaan ja testataan. Näin jatketaan, kunnes koko järjestelmä on saatu valmiiksi. Vaatimuksia tuli esille vähitellen, kun järjestelmää toteutettiin. Toteutuksen eri vaiheessa asiakkaalle alkaa selvitä millainen järjestelmästä tulee ja miten se toimii. (Beck, 2000.) KUVA 10. Ohjelmistokehityksen evoluutiomalli Opinnäytetyössäni asettamat tavoitteet ovat täyttyneet hyvin. Sain hyvän kokonaiskäsityksen sovelluskehityksen eri vaiheista, määrittelystä, toteutuksesta, testaamisesta ja dokumentoinnista. Myös sovellukselle asetetut tavoitteet täyttyivät. Kaikki tarvittavat toiminnot toimivat kuten pitääkin ja sovelluksen käyttöliittymä vastaa suunnitteluvaiheessa määriteltyä ulkoasua. Työ osoitti, että käytetyt toteutustekniikat soveltuvat Web-pohjaisen järjestelmän toteutukseen erittäin hyvin. Osaltaan tämä johtui siitä, että kyseiset tekniikat ovat suunniteltu ja tehty Web-sovelluksia toteuttamista varten. Käytetyt menetelmät tukevat useita käyttöjärjestelmiä, ne olivat täysin ilmaisia ja niihin löytyi runsaasti materiaalia ja kirjallisuutta, joten järjestelmän toteutus onnistui hyvin.

28 LÄHTEET 24 Kirjat Beck, Kent 2000 Extreme programming explained: embrace change. Boston: Addison- Wesley Professional Heinisuo, Rami 2004 PHP ja MySQL tietokantapohjaiset verkkopalvelut. Jyväskylä: Gummerrus Hernandez, Michael J Tietokannat suunnittelu ja toteutus. Helsinki: IT Press Reynolds, Matthew E-kauppa ohjelmoijan käsikirja. Helsinki: IT Press Rantala, Ari 2002: PHP web-ohjelmoinnin käsikirja. Helsinki : Docendo Finland Oy Sainio, Arto 2001 Tietovarastotekniikan perusteet.. Helsinki: Edita Oyj Zandstra, Matt 2001 PHP Trainer kit. Helsinki: IT Press Elektroniset lähteet Apache Software Foundation WWW-dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu Netcraftin tutkimukset. WWW-dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu PHP opas Miksi PHP? WWW-dokumentti. Ei päivitystietoa Luettu PostgreSQL:The world's most advanced open source database WWW-dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu TinyMCE Javascript Content Editor by Moxiecode Systems AB WWW-dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu

29 XML and Databases. WWW-dokumentti. [Luettu XML Database Products. WWW-dokumentti. Luettu PostgreSQL Wikipedia WWW-dokumentti. Luettu

30 LIITE 1(1) PALVELIMEN ASENNUS 1.Lataa uusin Vertrigo palvelinympäristön asennus paketti osoitteesta aja asennuspaketti.exe tiedosto. 2. Valitse asennuskieli 3. Valitse seuraava

31 LIITE 1(2) 4. Hyväksy asennusehdot 5. Valitse kaikki asennettavat komponentit

32 LIITE 1(3) 6. Valitse palvelimen asennuskansio 7. Valitse valmis

33 LIITE 1(4) 8. Valitse alapalkista Vertrigon kuvake ja avaa palvelimen valikko oikealla hiiren korvalla. Käynnistä web-palvelin klikkaamalla Server / Start Mene selaimella osoitteeseen 9. Syötä oletustunnukset käyttäjätunnus: root salasana: vertrigo

34 LIITE 1(5) 10. PHPMyAdmin avautuu. Klikkaa käyttöoikeudet linkkiä 11. valitse muokkaa käyttöoikeuksia klikkaamalla kuvaketta. Voit myös halutessasi tehdä uuden käyttäjän.

35 LIITE 1(6) 12. Kirjoita haluamasi salasana.tämä toimii MySQL-pääkäyttäjän salasanana, sekä PHPmyAdminin salasanana. 13. Kirjoita tietokannalle nimi ja klikkaa luo-painiketta.

36 LIITE 1(7) 14. Tietokannan luonnin jälkeen valitse tietokannat-välilehti ja sen alta tuontivälilehti. Valitse asennuspaketissa oleva kallukanta.sql tiedosto. Jatka painamalla sirry-nappia. Toista sama toimenpide yhteydet.sql tiedostolle. 15. Mene Vertrigon asennuskansioon ja tyhjennä www-kansio alikansio ja kopio kallun tiedostot www-hakemistoon. 16. Seuraavaksi avaa teksti editorilla www kansiosta asetustiedosto config.php.

37 LIITE 1(8) 17. Tähän tiedostoon tulee määrittää palvelimen ip, käyttäjätunnus ja salasana 18. Ota selaimella yhteys palvelimeen. Syötä tunnukset demo/demo

38 Kaluston hakusivu LIITE 2(1)

39 Kaluston hakutulossivu LIITE 2(2)

40 Kaluston yksityiskohtainen tietosivu LIITE 2(3)

41 Kaluston sijainnin hallintasivu LIITE 2(4)

42 Kalustoluettelon käyttäjien hallintasivu LIITE 2(5)

43 Kaluston lisäyssivu LIITE 2(6)

44 Kaluston tietojen muutossivu LIITE 2(7)

Written by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36

Written by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36 !!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat

Lisätiedot

LINUX-HARJOITUS, MYSQL

LINUX-HARJOITUS, MYSQL LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Testidatan generointi

Testidatan generointi Testidatan generointi Anu Ahonen Kevät 2008 Tämä työ on tehty Creative Commons -lisenssin alla Työn tarkasti 9.4.2008 Jouni Huotari (JAMK/IT) 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS...2 2 TESTIDATAN GENEROINTI

Lisätiedot

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Toukokuu 2014 1 (11) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Päivitysohje Toukokuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku...

Lisätiedot

SQL Buddy JAMK Labranet Wiki

SQL Buddy JAMK Labranet Wiki Page 1 of 9 SQL Buddy JAMK Labranet Wiki Sisällysluettelo Yleistä SQL Buddy:sta kotisivu :http://sqlbuddy.com/ SQL Buddy on kevyt hallintatyökalu MySQL-tietokannalle. Järjestelmävaatimukset Serverin vaatimukset

Lisätiedot

WWW-Sivustojen suunnittelu

WWW-Sivustojen suunnittelu WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi

Lisätiedot

WWW-Sivustojen suunnittelu. Miten WWW toimii. Suunnittelun lähtökohdat 14.10.2010

WWW-Sivustojen suunnittelu. Miten WWW toimii. Suunnittelun lähtökohdat 14.10.2010 WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi

Lisätiedot

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative

Lisätiedot

RATKI 1.0 Talousraportin käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Talousraportin käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Talousraportin käyttäjän ohje Ohje 21.01.2008 0.1 Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta...

Lisätiedot

Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet

Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet 15.11.2012 1.0 Vastuutaho TRAFI Sisällys Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet 1 1. Johdanto 3 1.1. Esitiedot 3 1.2. Käyttöoikeudet 3 1.3. Sisäänkirjautuminen

Lisätiedot

CLOUDBACKUP TSM varmistusohjelmiston asennus

CLOUDBACKUP TSM varmistusohjelmiston asennus Luottamuksellinen JAVERDEL OY CLOUDBACKUP TSM varmistusohjelmiston asennus Copyright 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 ASENNUSOHJE WINDOWS KÄYTTÖJÄRJESTELMÄLLÄ VARUSTETTUIHIN LAITTEISIIN... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2

Lisätiedot

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010 SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus

Lisätiedot

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme

Lisätiedot

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.

Lisätiedot

Written by Administrator Saturday, 28 August 2010 14:51 - Last Updated Tuesday, 22 February 2011 10:45

Written by Administrator Saturday, 28 August 2010 14:51 - Last Updated Tuesday, 22 February 2011 10:45 Omalla koneella voi helposti kokeilla tavallisia HTML-sivuja. Siinä vaiheessa, kun alat ohjelmoida esim. PHP:llä, tarvitset webpalvelimen. Yhtä lailla tarvitset palvelimen ja MYSQL-tietokannan, kun haluat

Lisätiedot

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

Ohjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin.

Ohjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin. TIETOKANTA MERIKOTKIEN SEURANTAAN Käyttöohje Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Tekijä 1.0 11.12.2007 Ensimmäinen luonnos Janne Piippo 2.0 13.12.2007 Virallinen verio Janne Piippo HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Ylläpito

Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Ylläpito Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Ylläpito Henri Kinnunen, Seppo Tompuri, Tero Malkki, Matti Heiskanen, Tommi Rönkönharju, Tuomas Valkeapää Sisällysluettelo 1. Alkusanat.2 2. Asennusohje..2 3.

Lisätiedot

Sonera Yrityssähköposti. Outlook 2013 lataus ja asennus

Sonera Yrityssähköposti. Outlook 2013 lataus ja asennus Sonera Yrityssähköposti. Outlook 2013 lataus ja asennus Sisältö 1/14 Sonera Yrityssähköpostin käyttöönotto Outlook 2013 -sovelluksella SISÄLLYS Outlook 2013 asennuspaketin lataus... 2 Outlook 2013 asennus...

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Toukokuu 2013 1 (10) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Päivitysohje Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (10) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet

Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet 1 Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet Microsoft on julkaissut Office-paketteihin tietoturvapäivitykset. Seuraavat päivitykset aiheuttavat Visma Econet -ohjelmissa

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

Paavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net

Paavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net Paavo Räisänen WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa.

Lisätiedot

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Otus- projektinhallintatyökalu Käyttöohje Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Mari Tampere 9. toukokuuta 2003 Kimmo Airamaa, Andreas Asuja,

Lisätiedot

Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011

Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011 Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011 PLANEETTA TIEDOSTOPALVELIN KÄYTTÖOHJE 3.8.2011 1 (25) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Planeetta Tiedostopalvelin... 2 Yleistä tietoa palvelusta... 2 Palvelun

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0 Lokakuu 2012 1 (9) Aditro versio 6.2.0 Päivitysohje Lokakuu 2012 2 (9) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Aditro Pankkipalvelut yhteensopiva

Lisätiedot

FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö

FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö Versio 1.0 Tiedostonsiirto FTP -menetelmällä Lahden Väriasemoinnilla on käytössä suurempien tiedostojen siirtoa varten oma FTP -yhteys. Tällä menetelmällä saadaan

Lisätiedot

A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07. Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07. Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07 Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT Tavoitteet Oppia tietokantojen suunnitteluperiaatteet Osata käyttää

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. F-SECURE PSB E-MAIL AND SERVER SECURITY http://fi.yourpdfguides.com/dref/2859688

Käyttöoppaasi. F-SECURE PSB E-MAIL AND SERVER SECURITY http://fi.yourpdfguides.com/dref/2859688 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle F-SECURE PSB E-MAIL AND SERVER SECURITY. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot,

Lisätiedot

ANVIA VARMUUSKOPIOINTI 2.3

ANVIA VARMUUSKOPIOINTI 2.3 1(6) ANVIA VARMUUSKOPIOINTI 2.3 Asioita, jotka tulee huomioida ennen asennusta! Koska palvelu sisältää myös sharing-ominaisuuden, on asiakas itse vastuussa millaisia tiedostoja palvelimelle varmuuskopioi

Lisätiedot

Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija

Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opintojaksolla: keskitytään relaatiotietokantojen teoriaan ja toimintaan SQL-kieli kyselykielenä

Lisätiedot

Tietosuoja-portaali. päivittäjän ohje

Tietosuoja-portaali. päivittäjän ohje Tietosuoja-portaali päivittäjän ohje Maisa Kinnunen 2010 1 Sisältö PÄIVITTÄJÄN OHJE Kirjautuminen...3 Sivujen tekstin muokkaus...4 Tiedostojen lisääminen palvelimelle...9 Jos sinun pitää selvittää tiedoston/kuvan

Lisätiedot

Tikon lisenssin haku

Tikon lisenssin haku Marraskuu 2014 1 (11) lisenssin haku Lisenssin haku -ohje Marraskuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 Muuttunut lisenssiavaimen toimituskäytäntö... 3 Milloin lisenssiavainta tarvitaan... 3 Kuka

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen

Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä Tausta ja tavoitteet Tausta Kurssilla on opiskeltu suunnittelemaan ja toteuttamaan tietokanta, joka on pieni perustuu selkeisiin vaatimuksiin on (yleensä) yhden samanaikaisen

Lisätiedot

Mallintaminen; kurssipalautejärjestelmä

Mallintaminen; kurssipalautejärjestelmä Thomas Gustafsson & Saara Salminen Mallintaminen; kurssipalautejärjestelmä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Mallintaminen, tehtävä 1 21.1.2012 Tiivistelmä Tekijä(t)

Lisätiedot

Taustaa. CGI-ohjelmointi

Taustaa. CGI-ohjelmointi Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen

Lisätiedot

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 Johdanto Root, koko Opalan pääkäyttäjä

Sisällysluettelo 1 Johdanto Root, koko Opalan pääkäyttäjä OPALA Käyttöohje Sisällysluettelo 1 Johdanto 4 2 Root, koko Opalan pääkäyttäjä...5 2.1 Sisäänkirjautuminen.5 2.2 Käyttäjätunnukset 6 2.2.1 Pääkäyttäjätunnukset.6 2.2.1.1 Luo. 7 2.2.1.2 Muokka/poista 8

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja

Lisätiedot

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan Sivu:1(12) Työ- ja mittaväline-tietokanta löytyy serveriltä APPL14.DE.ABB.COM/SRV/ABB Tarvitset read-oikeudet tietokannan tarkasteluun ja editor mainusers-oikeudet tietokannan muokkaukseen. Jos tarkoituksenasi

Lisätiedot

Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026

Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026 2012 Tecalemit Oy Seppo Koskivuori Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026 Vaatimukset: - tietokone (PC), jossa vapaa USB portti - käyttöjärjestelmä Windows XP, Vista tai Windows

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

SQL Server 2008 asennus

SQL Server 2008 asennus SQL Server 2008 asennus 1. Yleistä... 3 2. Edellytykset... 3 3. SQL Server 2008 Express asennus... 4 4. Yhteystiedot... 6 2/6 1. YLEISTÄ Tässä ohjeessa käydään vaiheittain Microsoft SQL Server 2008 tietokantaohjelmiston

Lisätiedot

JAKELUPISTE KÄYTTÖOHJE 2/6

JAKELUPISTE KÄYTTÖOHJE 2/6 käyttöohjeet JAKELUPISTE KÄYTTÖOHJE 2/6 1. Esittely JakeluPiste on helppo ja yksinkertainen ratkaisu tiedostojen lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Olipa kyseessä tärkeä word dokumentti tai kokonainen

Lisätiedot

Lemonsoft SaaS -pilvipalvelu OHJEET

Lemonsoft SaaS -pilvipalvelu OHJEET Lemonsoft SaaS -pilvipalvelu OHJEET Lemonsoft-käyttäjätunnukset Käyttäjätunnukset voit tilata suoraan omalta Lemonsoft-myyjältäsi tai Lemonsoftin asiakaspalvelun kautta. Käyttäjätunnusta tilatessasi ilmoitathan

Lisätiedot

Fingridin säätösähkötarjousohje. Vaksin käyttöohjeet 20.5.2015

Fingridin säätösähkötarjousohje. Vaksin käyttöohjeet 20.5.2015 Fingridin säätösähkötarjousohje Vaksin käyttöohjeet 20.5.2015 Yleistä Tämän ohjeen mukaisesti osapuoli voi jättää säätötarjouksia Fingridin ylläpitämille säätösähkömarkkinoille Osapuolella tulee olla säätösähkömarkkinoille

Lisätiedot

Memeo Instant Backup Pikaopas. Vaihe 1: Luo oma, ilmainen Memeo-tili. Vaihe 2: Liitä tallennusväline tietokoneeseen

Memeo Instant Backup Pikaopas. Vaihe 1: Luo oma, ilmainen Memeo-tili. Vaihe 2: Liitä tallennusväline tietokoneeseen Johdanto Memeo Instant Backup on yksinkertainen varmuuskopiointiratkaisu monimutkaiseen digitaaliseen maailmaan. Memeo Instant Backup suojaa arvokkaat tietosi varmuuskopioimalla C-aseman tiedot automaattisesti

Lisätiedot

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen

Lisätiedot

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään edupori.fi/office 365 3.10.2013 Porin kaupunki ATK Tuki Sisällys Johdanto... 2 Edupori.fi sähköpostin määrittäminen Office 365:n Outlook-ohjelmaan

Lisätiedot

UTIFLEET-VARAUSJÄRJESTELMÄ KÄYTTÄJÄN OHJE. Gospel Flight ry

UTIFLEET-VARAUSJÄRJESTELMÄ KÄYTTÄJÄN OHJE. Gospel Flight ry UTIFLEET-VARAUSJÄRJESTELMÄ Gospel Flight ry Versio 1.0 Hyväksytty Tekijä 1.11.2005 Tarkastanut 1.11.2005 Hyväksynyt Juha Huttunen 3.11.2005 Helia UTIFLEET-TIETOJÄRJESTELMÄ 2 SISÄLLYS 1 SOVELLUKSEN KÄYTTÖOIKEUDET

Lisätiedot

Microsoft Visual Studio 2005

Microsoft Visual Studio 2005 Microsoft Visual Studio 2005 on integroitu kehitysympäristö (Integrated Development Environment) eli (IDE). Kehitysympäristöön kuuluvat seuraavat keskeiset sovelluskehitysvälineet: Ohjelmointikielet C#.NET

Lisätiedot

Ylläpitoalue - Etusivu

Ylläpitoalue - Etusivu Crasmanager 5.2 Ylläpitoalue - Etusivu Sivut osiossa sisällön selaus ja perussivujen ylläpito. Tietokannat osiossa tietokantojen ylläpito. Tiedostot osiossa kuvien ja liitetiedostojen hallinta. Työkalut

Lisätiedot

VSP webmail palvelun ka yttö öhje

VSP webmail palvelun ka yttö öhje VSP webmail palvelun ka yttö öhje Kirjaudu webmailiin osoitteessa https://webmail.net.vsp.fi Webmailin kirjautumissivu, kirjoita sähköpostiosoitteesi ja salasanasi: Sähköpostin päänäkymä: 1: Kansiolistaus

Lisätiedot

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).

Lisätiedot

Sisällys Clerica Web-sovellusten käytön aloittaminen 2

Sisällys Clerica Web-sovellusten käytön aloittaminen 2 Sisällys Clerica Web-sovellusten käytön aloittaminen 2 Kirjautuminen järjestelmään 2 Myyntilaskut 2 Ostolaskujen käsittely 4 Uuden laskun syöttö 6 Palkkailmoituslomake 8 Palkkailmoituksesta kopio 9 Henkilötietojen

Lisätiedot

CMS Made Simple Perusteet

CMS Made Simple Perusteet CMS Made Simple Perusteet 1. Hallintaan kirjautuminen Kirjautumisruutuun pääset lisäämällä osakaskuntasi www-osoitteen perään liitteen /admin. Käyttäjätunnuksena toimii onkija ja salasanana postitse saamasi

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat Suomen Kennelliitto ry. 6.5.2014 2(11) Osoitelistat Sisältö: Osoitteet valinnan näkyminen kennelpiirin henkilöille... 3 Yhdistysten

Lisätiedot

ADMIN. Käyttöopas 08Q4

ADMIN. Käyttöopas 08Q4 ADMIN Käyttöopas 08Q4 Sisällysluettelo Uuden käyttäjän lisääminen...3 Käyttäjän poistaminen...3 Oikeudet...4 Käyttäjäasetukset...6 Aktiviteetin määritys...8 Aktiviteetin määrittely...8 Kenttämäärittelyt...9

Lisätiedot

Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen:

Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Microsoft SQL käyttö Yleistä VisualStudiosta Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: - sovellushallintaan -

Lisätiedot

Hallintaliittymän käyttöohje

Hallintaliittymän käyttöohje Hallintaliittymän käyttöohje 1. Yleisiä huomioita Hallintaliittymän käyttöä helpottavia yleisiä huomioita: - Käytä listanäkymien hakukentissä kentän vieressä olevaa hakunappia, älä enter-näppäintä. - Älä

Lisätiedot

3.11.2010. Web-sisällönhallintajärjestelmät. Sisältö. Mitä on web-sisällönhallinta?

3.11.2010. Web-sisällönhallintajärjestelmät. Sisältö. Mitä on web-sisällönhallinta? Sisältö Mitä on web-sisällönhallinta? Tausta ja tavoitteet Käytännön prosessi Yleisesti Keskeiset ominaisuudet Sisällönhallintajärjestelmän valitseminen ja käyttöönotto Wordpress Joomla! Drupal Yhteenveto

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

KESKUSTANUORTEN NETTISIVUT- OHJEITA PIIRIYLLÄPITÄJÄLLE 1. KIRJAUTUMINEN

KESKUSTANUORTEN NETTISIVUT- OHJEITA PIIRIYLLÄPITÄJÄLLE 1. KIRJAUTUMINEN KESKUSTANUORTEN NETTISIVUT- OHJEITA PIIRIYLLÄPITÄJÄLLE 1. KIRJAUTUMINEN -Mene osoitteeseen keskustanuoret.fi/user - Kirjoita saamasi käyttäjätunnus ja salasana - Klikkaa yllä olevaa piirisi logoa niin

Lisätiedot

Asiointipalvelun ohje

Asiointipalvelun ohje Asiointipalvelun ohje Yleistä 1. Kirjautuminen 2. Yhteystiedot 3. Vastaustavan valinta 1. Yleistä 2. Palkkatietojen lataaminen tiedostosta 4. Lomake 1. Yleistä 2. Linkit ja vastaajan tiedot 3. Lomakekäsittely

Lisätiedot

ZENworks Application Virtualization 11

ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks / perinteinen asennus ZENworks virtualisointi Ei erillistä asennusta Ei vaadita erilisiä oikeuksia Oletusasetukset mukana Eri versiot samanaikaisesti Sama

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät

206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät TAITAJA2013 Finaalitehtävä 1 (6) 206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät YLEISTÄ -lajin finaalitehtävissä kilpailijat päivittävät ennakkoon julkaistuna finaalitehtävänä olleen Ekoripe tmi luontoyrittäjän

Lisätiedot

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon.

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon. Kirjasto- ja tietopalvelut Theseus opas Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon. Pikaohje: 2 1. Aloita tallennus kun työsi on valmis ja ohjaava opettajasi on hyväksynyt

Lisätiedot

Toimittajaportaalin pikaohje

Toimittajaportaalin pikaohje 1 Toimittajaportaalin pikaohje Toimittajaportaalin rekisteröityminen Toimittajaportaalin sisäänkirjautuminen Laskun luonti Liitteen lisääminen laskulle Asiakkaiden hallinta Uuden asiakkaan lisääminen Laskujen

Lisätiedot

JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje

JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje 1 Yleistä... 2 2 Kameran kytkeminen verkkoon... 2 2.1 Tietokoneella... 2 2.2 Älypuhelimella / tabletilla... 5 3 Salasanan vaihtaminen... 8 3.1 Salasanan vaihtaminen Windows

Lisätiedot

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.

Lisätiedot

Pikaohje formaatin valmistamiseen

Pikaohje formaatin valmistamiseen Pikaohje formaatin valmistamiseen Esko Otava Oy ver.1.0 Pääikkunasta (tulostusikkunasta) valitaan Cards-Show cards manager Paina Add 2 Paina New Kortinsuunnitteluikkuna on jaettu kolmeen osaan: Vasemmalla

Lisätiedot

Pikaopas. The New Black. Kesäkuu 2014. Datscha Pikaopas The New Black (25.6.2014) 1 (14)

Pikaopas. The New Black. Kesäkuu 2014. Datscha Pikaopas The New Black (25.6.2014) 1 (14) Pikaopas The New Black Kesäkuu 2014 Datscha Pikaopas The New Black (25.6.2014) 1 (14) Taustatieto Tämä dokumentti on luotu helpottamaan uuden Datscha version käyttämistä. Uusi versio julkaistaan 27. kesäkuuta

Lisätiedot

Visma Nova Pro ja Visma Nova C/S Pro Suomen Asiakastieto. Käyttäjän käsikirja

Visma Nova Pro ja Visma Nova C/S Pro Suomen Asiakastieto. Käyttäjän käsikirja Visma Nova Pro ja Visma Nova C/S Pro Suomen Asiakastieto Käyttäjän käsikirja Oppaan päiväys: 4.5.2012. Asiakaspalvelu: Helpdesk: www.visma.fi Visma Nova -asiakaspalvelu: puh: 0207 560 508 (ylläpitoasiakkaat)

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen

Lisätiedot

Web-sisällönhallintajärjestelmät

Web-sisällönhallintajärjestelmät Web-sisällönhallintajärjestelmät Sisältö Mitä on web-sisällönhallinta? Tausta ja tavoitteet Käytännön prosessi Web-sisällönhallintajärjestelmät Yleisesti Keskeiset ominaisuudet Sisällönhallintajärjestelmän

Lisätiedot

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Toimittajaportaalin rekisteröityminen Toimittajaportaalin sisäänkirjautuminen Laskun luonti Liitteen lisääminen laskulle Asiakkaiden hallinta Uuden

Toimittajaportaalin rekisteröityminen Toimittajaportaalin sisäänkirjautuminen Laskun luonti Liitteen lisääminen laskulle Asiakkaiden hallinta Uuden 1 Toimittajaportaalin rekisteröityminen Toimittajaportaalin sisäänkirjautuminen Laskun luonti Liitteen lisääminen laskulle Asiakkaiden hallinta Uuden asiakkaan lisääminen Laskujen haku Salasanan vaihto

Lisätiedot

MICROSOFT EXCEL 2010

MICROSOFT EXCEL 2010 1 MICROSOFT EXCEL 2010 Taulukkolaskentaohjelman jatkokurssin tärkeitä asioita 2 Taulukkolaskentaohjelmalla voit Käyttää tietokonetta ruutupaperin ja taskulaskimen korvaajana Laatia helposti ylläpidettäviä

Lisätiedot

Asio. Ohjelma on selainpohjainen, joten ohjelmaa varten tarvitaan internet-selain. Ohjelmaan pääsee osoitteella

Asio. Ohjelma on selainpohjainen, joten ohjelmaa varten tarvitaan internet-selain. Ohjelmaan pääsee osoitteella 1 Kirjautuminen Ohjelma on selainpohjainen, joten ohjelmaa varten tarvitaan internet-selain. Ohjelmaan pääsee osoitteella tila.savonia.fi Ohjelmassa on ns. Haka-kirjautumispalvelu, jolloin kirjautumiseen

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Tikon Web-sovellukset

Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 1 (11) Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 2 (11) 1 Johdanto... 3 2 Silverlight sovellukset... 3 2.1 Windows... 3 2.1.1 Microsoft Silverlight... 3 2.1.2 Tablet-laitteet... 4 2.1.3 Selaimet...

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta. Tehtävänanto - Asenna ja testaa LAMP - Aiheuta vähintään 3 virhettä ja analysoi lokista - Tee nimipohjainen virtuaalipalvelin, joissa toimii myös www. (Karvinen, T. 23.09.2013) Työympäristö Tein tehtävän

Lisätiedot

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa WWW ja tietokannat WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä Staattiset sivut kirjoitettu kerran, muuttaminen käsin ongelmana pysyminen ajantasalla Ylläpito hankalaa,

Lisätiedot