1. Sanaluokkajaossa käytetään kieliopeissa erilaisia kriteerejä. Mitkä kriteerit eivät tässä luokittelussa ole keskeisiä?

Transkriptio

1 Valintakokeesta voi saada pistettä tasapistein. Oikeasta vastauksesta saa +1 pistettä, soveltavan tehtävän oikeasta vastauksesta saa +2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä, soveltavan tehtävän väärästä vastauksesta saa -2 pistettä. Vastaamatta jättäminen tulkitaan vääräksi vastaukseksi. HUOM! Oikeat vastaukset lihavoitu. Rättyä 1. Sanaluokkajaossa käytetään kieliopeissa erilaisia kriteerejä. Mitkä kriteerit eivät tässä luokittelussa ole keskeisiä? A. morfologiset kriteerit B. syntaktiset kriteerit C. fonologiset kriteerit D. semanttiset kriteerit 2. Mitkä seuraavista eivät kuulu nominien luokkaan? A. numeraalit B. adpositiot C. substantiivit D. pronominit 3. [SOVELTAVA] Mikä seuraavista sanoista kuuluu Ison suomen kieliopin määritelmän mukaan partikkelien luokkaan? A. kun B. siellä C. joka D. hän 4. Kieliopin tutkimuksessa kielentämisellä tarkoitetaan: A. määritelmien mukaisten sanallisten esimerkkien keksimistä B. lauseenjäsenten tunnistamista ja nimeämistä C. metakielen opiskelua D. kieliopillisten ongelmien ratkaisemisen sanallistamista

2 5. [SOVELTAVA] Lauseen Kyselyn mukaan yli 40 prosenttia vastanneista käyttää nettiä vähintään kolme tuntia päivässä. sanoista mikään ei tässä kontekstissaan ole luokiteltavissa seuraavaan sanaluokkakategoriaan: A. adjektiivi B. adpositio C. adverbi D. verbi 6. [SOVELTAVA] Sijamuodoissa ei voi taivuttaa: A. nomineja B. verbejä C. adjektiiveja D. numeraaleja Merisuo-Storm 7. Tutkimusten mukaan monet seikat tekevät vaikeaksi sanan merkityksen päättelemisen tekstiyhteydestä. Minkä alla olevista ei ole osoitettu vaikuttavan tähän prosessiin? A. sen tekstin tekstilaji, jossa sana esiintyy B. niiden lauseiden pituus, jossa sana esiintyy C. sanan monimerkityksisyys D. sanan abstraktius 8. Merisuo-Storm raportoi artikkelissaan tutkimusta siitä, miten koululaiset osaavat selittää heille ennestään vieraita sanoja teksteistä. Toisluokkalaisten satutekstistä vaikeimmaksi sanaksi osoittautui: A. suostui B. arvelivat C. laituri D. rantaniitty 9. Merisuo-Storm raportoi artikkelissaan tutkimusta siitä, miten koululaiset osaavat selittää heille ennestään vieraita sanoja teksteistä. Neljäsluokkalaisten tietotekstistä vaikeimmaksi sanaksi osoittautui: A. umpeen B. luota C. rakennutti D. tunkeutuneet

3 10. Merisuo-Stormin tutkimuksessa tarkasteltiin myös sukupuolten suoriutumiseroja, kun oppilaat selittivät sanoja tekstiyhteydessään. Vain yksi seuraavista väitteistä pitää paikkansa, mikä? A. toisluokkalaisista tytöt selviytyivät huomattavasti poikia paremmin B. kolmasluokkalaisista tytöt selviytyivät huomattavasti poikia paremmin satutekstin osalta C. neljäsluokkalaiset tytöt selviytyivät huomattavasti poikia paremmin tietotekstin osalta D. kuudesluokkalaisista tytöt selviytyivät huomattavasti poikia paremmin 11. Merisuo-Stormin tutkimuksessa ryhmistä parhaiten vieraita sanoja osasivat selittää A. toisluokkalaiset sadusta B. kolmasluokkalaiset tietotekstistä C. neljäsluokkalaiset sadusta D. kuudesluokkalaiset sanomalehtitekstistä 12. Merisuo-Stormin mukaan sanavaraston kehittämisessä tehokkain metodi on: A. oppilaat selittävät kirjallisesti vieraita sanoja tekstiympäristöstä B. oppilaat alleviivaavat vieraat sanat tekstistä, ja ne selitetään heille C. oppilaat etsivät itse vieraan sanan merkityksen lähteistä ja selittävät sen muille D. oppilaiden kanssa keskustellaan siitä, mitä sana tarkoittaa 13. [SOVELTAVA] Merisuo-Stormin sananselityksiä koskevan tutkimuksen mukaan on oletettavaa, että kolmasluokkalaisille lauseessa Lempeä noita kaatoi kirveellä hirmuisen kuusen, jotta takkaan saataisiin polttopuita vaikeimmaksi selitettäväksi sanaksi osoittautuisi seuraavista: A. noita B. kaatoi C. kirveellä D. hirmuisen Kimanen 14. Kimasen mukaan kriittisen uskonnonopetuksen näkökulmasta kolme uskonnonopetuksen tärkeimmistä tavoitteista on lueteltu alla olevissa kohdissa. Mikä niistä ei kuulu tärkeimpiin tavoitteisiin? A. oppilas saa tietoa muista uskonnoista B. oppilas osaa arvioida uskonnon nimissä esitettyjä väitteitä C. oppilas osaa toimia omasta uskonnostaan oppimansa mukaisesti D. oppilas osaa perustella omia uskonnollisia näkemyksiään

4 15. Nykyisessä suomalaisessa perusopetuksen uskonnonopetuksessa on keskeistä A. edistää sitoutumista omaan uskontoon B. ohjata uskonnollisiin kokemuksiin C. perehdyttää oman uskonnon erilaisten perinteiden ymmärtämiseen D. opettaa taitoja oman uskonnon kriittisen tarkasteluun 16. Suomessa luterilaista tai ortodoksista uskontoa opiskeli vuonna 2008 kaikista oppilaista: A. 86,2 % B. 90,1 % C. 98,4 % D. 99,2 % 17. [SOVELTAVA] Kimanen haastatteli islamia opiskelleita nuoria oman uskonnon opetuksesta. Hän huomasi, että opiskelijat haastatteluissaan puhuivat velvollisuuksista, jotka islamin teologian mukaan jaetaan mu alamat- ja ibadat -velvollisuuksiin. Mikä seuraavista haastatteluesimerkeistä heijastelee ibadat -velvollisuuksia? Virta A. Täälläkin opetetaan niit samoja juttuja. Sit tulee vielä itsevarmempi olo, ku täällä koulussakin puhutaan siitä, et tääl on montaki ihmistä, jotka kuuntelee sitä samaa, mitä opettaja sanoo. B. et se [ihminen] kysyis niinku miks miks?. Ni kyllä mä sillon osaan vastata. Mut jos mä en olisi käyny noilla tunnella sillon mä oon häviöllä, koska mä en tiedä mitään. C. Mä nään niinku erilaisia näkökulmia siitä, esim mitä esim Somaliassa tehdään ja siitä mitä Kosovossa ja toisissakin maissa ja miten ne suhtautuu siihen uskontoon D. Esimerkiks ku sanotaan, et ei saa heittää roskaa Ehkä kyl mä heitän ehkä joskus (- -) Islamis sanotaan ettei saa tuhlata vettäkään niin paljon hanasta.. Mä tuhlaan kyl aika paljon 18. Ainedidaktiikka voidaan määritellä monin tavoin. Mikä seuraavista ei pidä Virran antaman pragmaattisen määritelmän mukaan paikkansa? A. Ainedidaktiikka on kasvatustieteen haara B. Ainedidaktiikka tarkastelee oppimista johonkin oppiaineeseen suhteutettuna C. Ainedidaktiikassa vallitsevat tiedon luonne on kytköksissä oppiaineen taustatieteen luonteeseen D. Ainedidaktiikka liitetään nimenomaan kouluopetukseen.

5 19. [SOVELTAVA] Historian didaktiikka voidaan jakaa empiiriseen, reflektiiviseen ja normatiiviseen didaktiikkaan (Bergmann 1997). Mikä seuraavista kysymyksistä kuuluu selkeimmin reflektiivisen didaktiikan alueelle? A. Mikä on oppiaineen merkitys yksilön ja yhteiskunnan kannalta? B. Millaisia oppimishaasteita oppiaineessa esiintyy? C. Millaisilla käytännön metodeilla oppiainetta pitäisi opettaa? D. Miten oppiainetta tällä hetkellä opetetaan? 20. [SOVELTAVA] Normatiivista didaktiikkaa kuvaa parhaiten seuraava väite: A. opetuksen käytännöllisiin kysymyksiin tuotetaan tutkimusperustaisia vastauksia B. oppimateriaalien suhdetta opetettavaan sisältöön analysoidaan C. monikulttuurisuuden näkökulmaa sovelletaan oppiaineen opettamiseen D. analysoidaan interventioiden kautta sitä, missä on keskeiset kehittämistarpeet 21. Termillä etnomatematiikka viitataan siihen, että A. matematiikka on historiallisen kehityksen tulos B. matematiikkaa voidaan opettaa millä kielellä tahansa C. matematiikkaa opitaan eri kulttuureissa eri tavoin D. matematiikan opetuksessa voi olla erilaisia kielijännitteitä 22. Kun on tutkittu sitä (esim. Ahtineva ym. 2010), millaiset käsitteet ovat vaikeita monikulttuurisille oppilaille, on pystytty tarkentamaan, millaisissa kielellisissä konteksteissa vaikeuksia erityisesti esiintyy. Mikä alla olevista ei nouse tutkimuksessa esiin hankalana sanaryhmänä tai ilmaisuluokkana? A. vanhahtavat sanat ja murresanat B. synonyymien käyttö C. abstraktit käsitteet D. metaforat 23. Kun tekee tutkimusta, jossa haluaa kartoittaa monikulttuuristen oppilaiden näkemyksiä, on tärkeää kiinnittää huomiota luotettavuuteen liittyviin kysymyksiin. Luotettavuutta ei välttämättä kuitenkaan lisää se, että: A. oppilaan kielitaito otetaan kysymysten muotoilussa erityisen hyvin huomioon, jos häntä haastatellaan hänen toisella kielellään B. haastateltavan ja haastattelijan välinen affektinen suhde huomioidaan C. jos tulkkia tarvitaan, hän tuntee asiaa molemmilla käytettävillä kielillä D. jos tulkkia tarvitaan, hän kuuluu samaan etniseen ryhmään kuin haastateltava

6 Näveri ym. 24. Ongelmanratkaisutilanteessa tärkein ulkopuolinen vaikuttaja on A. kaverit B. oppikirja C. opettaja D. artikkelin perusteella ei voi sanoa 25. Oppilaiden ongelmanratkaisusitkeyttä voi kehittää A. antamalla riittävän haastavia tehtäviä B. kannustamalla eri vaihtoehtojen kokeiluun C. kehumalla oppilaita D. antamalla riittävän helppoja tehtäviä 26. Artikkelin mukaan Polyan ongelmanratkaisumallin vaiheet ovat A. Ratkaisun suunnitteleminen, Ongelman ymmärtäminen, Ratkaisun toteuttaminen, Tarkastelu B. Tarkastelu, Ratkaisun toteuttaminen, Ratkaisun ymmärtäminen C. Ongelman ymmärtäminen, Ratkaisun suunnitteleminen, Ratkaisun toteuttaminen, Tarkastelu D. Tehtävän antaminen, Oppilaiden ohjaus ja tehtävän yhteenveto 27. Millaisen tehtävän ratkaisemiseksi on yhdisteltävä ennestään tuttua tietoa uudella tavalla? A. harjoitustehtävä B. rutiinitehtävä C. ei kumpikaan edellisistä D. artikkelin perusteella ei voi sanoa 28. Aritmagon on A. Kolmio, jonka kärjissä olevien lukujen tulo on kärkiä yhdistävällä sivulla B. Kolmio, jonka kärjissä olevien lukujen summa on kärkiä yhdistävällä sivulla C. Kolmio, jonka kärjissä on kärjen muodostamien sivujen lukujen summa D. Ei mikään vaihtoehdoista a, b tai c.

7 29. Tutkijat luokittelivat opettajien ongelmanratkaisutunneilla toteuttamat tehtävänannot kolmeen kategoriaan. Mikä seuraavista ei ole tutkimuksessa esitelty tehtävänantokategoria? A. Ohjata ratkaisemaan aritmagon-tehtävä, kun aritmagon-tehtävässä on annettu kaksi peräkkäistä summaa B. Etsiä ratkaisu ja ratkaisustrategia aritmagon-tehtävään. C. Etsiä ratkaisustrategia aritmagon-tehtävään, kun aritmagon-tehtävässä on annettu kaksi samaa summaa D. Tehtävänanto ratkaisustrategian etsimisestä vasta ohjausvaiheessa 30. Mikä seuraavista kuvailuista tutkijoiden mukaan luonnehtii oheista opettajan tehtäväksiantoa? Kun sä löysit ratkaisun tänne (näyttää ensimmäistä varsinaista aritmagon-tehtävää taululta), niin sä todennäköisesti löysit ratkaisun myös tänne. Millaista ratkaisustrategiaa sä käytit? Miten sä löysit ne luvut? Nyt sun pitäisi se kirjoittaa. Jos siellä sivuilla on ne kaksi lukua, niin löysit sä, että ne aina ratkeaa jollain samalla tavalla? Eli pohdit nyt, että mitä sä näissä kaikissa teit samalla tavalla. A. Ohjata ratkaisemaan aritmagon-tehtävä, kun aritmagon-tehtävässä on annettu kaksi peräkäistä summaa B. Etsiä ratkaisu ja ratkaisustrategia aritmagon-tehtävään. C. Etsiä ratkaisustrategia aritmagon-tehtävään, kun aritmagon-tehtävässä on annettu kaksi samaa summaa D. Tehtävänanto ratkaisustrategian etsimisestä vasta ohjausvaiheessa 31. Yleisin opettajien etukäteen laatimassa tuntisuunnitelmassa asettama tavoite oli A. löytää ratkaisustrategia. B. etsiä ratkaisu ja ratkaisustrategia aritmagon-tehtävään. C. esittää tehtävänanto ratkaisustrategian etsimisestä vasta ohjausvaiheessa. D. artikkelin perusteella ei voi sanoa

8 32. Millaisen kannan tutkijat ottavat oppilaiden perusteluun mä vaan laskin yhteen? A. ei voida pitää strategioina B. osoittaa strategista ajattelua C. osoittaa ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä D. Artikkelin perusteella ei voi sanoa 33. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan A. oppilaiden tulee tehdä enemmän aritmagoneja B. oppilailla tulee olla tilaisuuksia selittää ajatteluaan muille C. perustelujen edellyttäminen on liian vaikeaa peruskoulun alaluokilla D. Artikkelin perusteella ei voi sanoa 34. Parhaisiin tuloksiin päästiin ainoastaan A. etukäteen mietityllä ja tarkkaan ohjatulla työskentelyllä B. tehtävän omatoimisella työskentelyllä C. kaksi summaa sisältävää ratkaisustrategiaa korostamalla D. artikkelin perusteella ei voi sanoa 35. [Soveltava] Mikä vaihtoehdoista pitää paikkansa koskien ohessa olevia aritmagoneja? A B C A. Mikään aritmagoneista A, B, C ei ole laadittu oikein B. Aritmagonit A ja B on laadittu oikein C. Aritmagonit A ja C on laadittu oikein D. Aritmagon C on laadittu oikein

9 Laine ym. 36. Mitä seuraavista ei mainita liittyvän matematiikkakuvaan? A. uskomukset B. tunteet C. mieltymykset D. tiedot 37. Artikkelissa korostetaan, että luokanopettajaksi opiskelevilla on ongelmia erityisesti A. jakokulmassa laskemisessa B. aritmeettisissa operaatioissa C. lukukäsitteessä D. ongelmanratkaisussa 38. Anglo-amerikkalaisen jakokulman suurin ongelma on A. useampinumeroisilla luvuilla jakaminen edellyttää taitoa arvioida jakolaskun lopputulosta B. käyttäminen edellyttää kahden jakolaskumallin erottamista C. jakaja ja jaettavat merkitään eri tavoin kuin pistemerkinnässä D. Artikkelin perusteella ei voi sanoa 39. Laineen ym. tutkimuksella ei saatu tietoa A. eri opettajankoulutuslaitosten opetuksen erilaisesta vaikutuksesta oppimiseen B. opiskelijoiden osaamisesta C. opettajaksi opiskelevien virheellisistä ajattelumalleista D. opiskelijoiden mieltymyksistä matematiikkaa kohtaan 40. Millaisista osista miniteoria muodostuu? A. tilanteesta, oletuksista, asenteista, kuvauksista ja kokemuksista B. uskomuksista, tunteesta, mieltymyksistä ja tiedoista C. ulkoa opettelemisesta, kaavoista, asenteesta ja peloista D. artikkelin perusteella ei voi sanoa

10 41. Minkä tutkimuksen aineistonhankintaan liittyvän seikan tutkijat arvelevat mahdollisesti voivan selittää sitä, että Helsingin yliopiston lisäkiintiön opiskelijat osasivat selittää lopputestin tehtävässä olevan virheen hyvin? A. Lisäkiintiöön ovat valikoituneet matemaattisesti lahjakkaat opiskelijat B. Opiskelijat saivat valita suoritustavaksi myös oppimispäiväkirjan C. Lopputesti oli osa opiskelijoiden tenttiä D. artikkelin perusteella ei voi sanoa 42. Tutkijat antavat artikkelissa suuntaviivoja matematiikan didaktiikan opintoihin. Mikä seuraavista ei ole tutkijoiden esittämä opiskelijoiden tarve? A. konkreettista, kontekstiin sidottua tietoa jakolaskusta B. käsitteellistä ymmärtämistä tarkastellakseen jakolaskua abstraktina matemaattisena objektina C. käytännön harjoittelutilanteita havainnoidakseen oppilaiden vaikeuksia jakolaskuoperaatioissa D. ymmärtää erilaisia jakolaskustrategioita ja miniteorioita ymmärtääkseen oppilaan päättelyä ja tunnistaakseen oppilaiden tavalliset virheet jatkuu seuraavalla sivulla

11 43. [Soveltava] Mikä seuraavista pätee jakolaskuun 7:12? A. A on ratkaistu oikein B. B on ratkaistu oikein C. C on ratkaistu oikein D. Mikään vaihtoehdoista A, B tai C ei ole ratkaistu oikein 0, , A B 1, , , , C

12 Tehtävät liittyvät laatikkoon 1 1. Jakolaskussa aina suurempi luku jaetaan pienemmällä 2. Kertominen tekee suuremmaksi, jakaminen pienemmäksi 3. Luvut voidaan jakaa lukuyksiköittäin 4. Tehtävä on laskettu oikein Laatikko [Soveltava] Mikä laatikossa 1 esitetty voisi selittää oppilaan ratkaisun jakolaskussa 46:23=22? A. 1 B. 2 C. 3 D [Soveltava] Mikä laatikossa 1 esitetty voisi selittää oppilaan ratkaisun jakolaskussa 5:0,5=2,5? A. 1 B. 2 C. 3 D [Soveltava] Mikä laatikossa 1 esitetty voisi selittää oppilaan ratkaisun jakolaskussa 4:16=4? A. 1 B. 2 C. 3 D [Soveltava] Artikkelissa esitellään kaksi erilaista jakolaskumallia: sisältöjako (kuinka monta seitsemää sisältyy 28:aan) ja ositusjako (28 jaettuna seitsemään yhtä suureen ryhmään). Mikä seuraavista on sisältöjakomallin mukainen jakolaskutehtävä? A. Pekka leipoo kaksi pellillistä pullia. Yhdelle pellille mahtuu 15 pullaa. Pullat jaetaan pusseihin. Yhteensä pussiin mahtuu 4 pullaa. Kuinka monta pussia tarvitaan? B. Tallin leveys on 10m 80cm. Tallissa on kuusi hevosta. Kuinka paljon tilaa on yhdellä hevosella? C. Keskusvarastoon toimitettiin 5400 kg sokeria. Ne varastoitiin kahteen hyllyyn siten, että kumpaankin tuli sokeria yhtä paljon. Kuinka paljon sokeria varastoitiin yhteen hyllyyn? D. Keskusvarastoon toimitettiin 5400 kg sokeria. Sokeri riitti keskusvarastossa neljä kuukautta. Kuinka paljon sokeria keskimäärin toimitettiin varastosta vähittäiskauppaan kuukaudessa?