FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 261 Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Transkriptio

1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 261 Kuva Asukaskyselyn avoimissa vastauksissa esille tulleita paikkasidonnaisten kommenttien kohdistuminen hankealueella ja sen läheisyydessä. Numerot viittaavat taulukkoon Hankavaihtoehtoa 1 koskevat kommentit punaisella pohjalla, hankevaihtoehtoa 2 koskevat kommentit sinisellä pohjalla ja molempia hankevaihtoehtoja koskevat kommentit valkoisella pohjalla. Avoimissa vastauksissa esitettiin seuraavaan taulukoon (Taulukko 10-21) koottuja, ulkopuolista sähkönsiirtoa koskevia tiettyyn alueeseen kohdistuvia kommentteja. Taulukko Asukaskyselyn avoimissa vastauksissa esitettyjä tiettyyn alueeseen kohdistuvia kommentteja Kattiharjun tuulivoimapuistohankkeen sähkönsiirrosta Numero kartassa Asukaskyselyn palaute Seljänkankaan alueella sähkönsiirtoreitti kulkee liian lähellä vakituista asuntoa (noin 100 metriä); tulen hyväksymään vain maakaapelin tilamme koh- 1 dalla Hopeavuorenmäen ja Kilsukylän kohdalla uusi voimalinja aiheuttaa huomattavan paljon haittoja alueen asukkaille; valitamme loppuun saakka eri oi- 2 keusasteissa Hopeavuorenmäen alueella vakituisia asuinrakennuksia jää olemassa olevan 3 ja uuden voimalinjan (=magneettikenttien) väliin 4 Kasarinloukkoa ei pidä rasittaa uusilla linjavedoilla

2 262 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva Asukaskyselyn avoimissa vastauksissa esille tulleita paikkasidonnaisten kommenttien kohdistuminen hankealueella ja sen läheisyydessä. Numerot viittaavat taulukkoon Kyselyyn vastanneiden mukaan vaikutusten arvioinnissa tulisi arvioida erityisesti meluvaikutukset vaikutukset maisemaan vaikutukset ihmisten terveyteen vaikutukset kiinteistöjen arvoon vaikutukset pohjaveteen ja Katajakorven lähteeseen vaikutukset tv-signaaliin ja sähköisiin ja langattomiin yhteyksiin Hanketta koskeva tiedotus Tiedotusta koskevan kysymyksen mukaan kyselyyn vastanneet olivat saaneet eritasoisesti tietoa Kattiharjun tuulivoimapuistohankkeesta. Vastanneista 22 % ei ollut saanut minkäänlaista tietoa tuulivoimapuistohankkeesta ja 38 % oli saanut tietoa, mutta ei riittävästi. Vastanneista 40 % koki saaneensa riittävästi tietoa hankkeesta. Avoimissa vastauksissa toivottiin salailun lopettamista ja enemmän, avoimempaa ja puolueetonta tiedotusta asukkaille hankkeen etenemisestä. Myös valitustiet haluttiin yleiseen tietoon. Osa kyselyyn vastanneista piti tähänastista hankkeesta tiedottamista vaatimattomana ja yksipuolisena.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Tuulivoimapuiston vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen seurauksena ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia syntyy tuulivoimaloiden perustusten, tieyhteyksien ja sähkönsiirtoyhteyksien rakentamisesta, rakennusmateriaalien kuljettamisesta sekä voimalan osien kuljettamisesta ja pystytyksestä. Rakentaminen aiheuttaa lähiympäristöön melua ja lisää liikennettä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset meluvaikutukset ovat paikallisia ja kestoltaan melko lyhytaikaisia. Eniten rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia kohdistuu lähimpänä suunniteltuja tuulivoimaloita sijaitseviin lomaja asuinrakennuksiin. Rakentamisen aikaisten vaikutusten tilapäisen luonteen vuoksi rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa. Toiminnan aikaiset vaikutukset asumisviihtyisyyteen Asumisviihtyisyyteen vaikuttavat hyvin monet tekijät. Tuulivoimapuistojen asumisviihtyisyyteen kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisema-, melu- ja varjostusvaikutukset. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti tuulivoimapuiston läheisyydessä asuviin, joille vaikutusten voidaan arvioida olevan merkittäviä. Hankealueella eniten haittaa aiheutuu voimalapaikkojen lähiympäristölle, jossa puustoa joudutaan raivaamaan varsin laajalta alueelta. Koska voimalapaikkojen lähiympäristössä ei ole asuinrakennuksia eikä lomarakennuksia, vaikutukset kohdistuvat lähinnä alueen virkistyskäyttäjiin. Maisemassa tapahtuvat muutokset ovat konkreettisia vaikuttaessaan alueen lähi- ja kaukomaisemaan sekä ihmisten maisemakokemuksiin paikoin merkittävästi. Maisemavaikutukset voivat tuulivoimaloiden näkyvyydestä riippuen kohdistua laajalle alueelle. Maisemassa tapahtuvat muutokset voivat myös heikentää läheisten asuinalueiden houkuttelevuutta ja vetovoimaa. Hankealue muuttuu tuulivoimapuiston toteutuksen myötä metsätalousvaltaisesta alueesta energiantuotantoalueeksi, jolloin paikallisesti maisemassa tapahtuvat muutokset ovat alueella asuville ja liikkuville merkittäviä. Tuulivoimapuiston vaikutuksia maisemaan on arvioitu kohdassa Tuulivoimapuiston toiminnan aikana voimalat tulevat muuttamaan maisemaa laajalla alueella hankkeen ympäristössä. Toiminta-aika arvioidaan noin 25 vuodeksi. Näin ollen vaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia. Alue ei ole nykytilassa luonnontilaista, mutta maisema tulisi muuttumaan teknologisempaan suuntaan etenkin jokilaaksoista, teiden varsilta ja viljelysalueiden suunnasta katsottuna. Hankkeen vaikutusalue on laaja tuulivoimalaitoksien korkeuden, määrän ja maanpinnanmuotojen tasaisuuden takia. Suurella osalla vaikutusalueesta voimaloiden näkyvyyttä vähentää kuitenkin puusto, joka luo näkymäesteistä tuulivoimapuiston suuntaan katsottaessa. Näkymäesteet lieventävät maisemavaikutuksia myös rakennuksien pihapiirissä merkittävästi. Molemmissa hankevaihtoehdoissa lähiseudun asukkaiden kannalta tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat merkittävimpiä tuulivoimapuiston pohjoispuoleisella Naarajoen alueella, jossa asuinrakennukset sijoittuvat peltoalueiden välissä kulkevan tien varteen. Avoimessa maisemassa tuulivoimalat näkyvät selkeästi ja hallitsevat maisemaa kokonsa ja määränsä puolesta. Naarajoelta etäisyys lähimpiin voimaloihin on noin 1,7 kilometriä. Kyseisen alueen asukkaille ja loma-asukkaille haittavaikutus on merkittävä. Tuulivoimalat tulevat näkymään merkittävästi myös hankealueen länsipuolelle Kylänpään suuntaan sekä eteläpuolella kulkevan Jokikyläntien varteen, jossa voimalat näkyvät puunlatvuston yläpuolella. Etäisyys lähimpiin voimaloihin on noin 3 kilometriä. Kyseisen alueen asukkaille haittavaikutus on asukkaiden ja loma-asukkaiden kannalta paikoin merkittävä.

4 264 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaihtoehdossa 2 tuulivoimapuiston merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat hankevaihtoehdon 1 tavoin, mutta lisäksi hankealueen länsipuolelle, josta avautuu avoimia maisematiloja Kattiharjun tuulivoimapuiston suuntaan katsottaessa. Tuulivoimaloiden sijoittelun takia tietystä pisteestä katsottaessa voimalat nähdään eri etäisyyksiltä suhteessa toisiinsa ja havainnoitsijaan. Asutusta länsipuolella sijoittuu valtatien 3, eli Tampereentien varteen. Kyseisen alueen asukkaille haittavaikutus on paikoin merkittävä, tosin tien välittömässä ympäristössä maisema on tien rakenteiden ja liikenteen kannalta jo kulttuuriominaispiirteiden kannalta heikentynyt. Merkittävämpi vaikutus aiheutuu alueilta, jotka ovat kulttuuriympäristön tai maisemansa kannalta hyvin säilynyt tai arvokas. Vaihtoehdossa 2 vaikutukset maisemaan ovat merkittävämmät kuin vaihtoehdossa 1, koska voimaloiden määrä on suurempi ja näin maisemavaikutukset kohdistuvat laajemmalle alueelle. Tuulivoimaloiden vaikutuksia äänimaisemaan on arvioitu kappaleessa Tuulivoimaloista syntyvä ääni voidaan kokea epämiellyttävänä tai häiritsevänä, jolloin se luokitellaan meluksi. Melulla ei ole absoluuttisia desibelirajoja ja melun kokeminen on aina subjektiivista. Samanlainen ääni voidaan erilaisessa tilanteessa ja ympäristössä kokea hyvin eri tavoilla. Tasaisen äänen on todettu häiritsevän vähemmän kuin vaihtelevan melun. Pitkäaikainen altistumien melulle voi aiheuttaa myös esimerkiksi uni- ja keskittymishäiriöitä. Meluvaikutukset voivat heikentää asumisviihtyisyyttä hankealueen lähiympäristön asuinalueilla. Mallinnuksen mukaan hankevaihtoehdon 1 alueella, jossa äänitaso ylittää 40 desibeliä, ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia, urheilu- tai virkistysalueita eikä luonnonsuojelualueita. Hankevaihtoehdon 2 alueella sijaitsee kolme loma-asuntoa. Loma-asunnoista kaksi sijaitsee hankealueen itäpuolella, Vähäjärven läheisyydessä ja yksi hankealueen pohjoispuolella seututien varrella. Alueella sijaitsee muutamia maanmittauslaitoksen maastotietokannassa loma-asunnoiksi luokiteltuja metsästyskäytössä olevia taukotupia. Tuulivoimaloiden toiminnan aikana melu lisääntyy nykytilaan nähden, mutta ottaen huomioon hankealueen nykyiset melulähteet, arvioidaan tuulivoimapuiston muuttavan alueen äänimaisemaa nykytilasta lähinnä kohtalaisen tuulen aikana (voimalat käynnistyvät tuulennopeudessa 4 m/s) tuulivoima-puiston sisällä ja välittömässä läheisyydessä alueilla, joille ei kantaudu metsä- ja maatalouskoneiden tai liikenteen ääniä. Vaihtoehdon 1 vaikutukset levittäytyvät tuulivoimapuiston pienemmän pinta-alan vuoksi suppeammalle alueelle kuin laajemman vaihtoehdon 2 vaikutukset. Tuulivoimaloiden vaikutuksia valo-olosuhteisiin on arvioitu kohdassa 8.2. Tuulivoimalan lavat muodostavat kirkkaalla säällä liikkuvia varjoja, minkä asukkaat voivat havaita valon voimakkuuden äkillisenä vaihteluna, vilkkumisena tai nopeasti vilahtavana varjona. Vaikutusten arvioinnin mukaan puuston katvevaikutus huomioon ottaen kumpikaan toteutusvaihtoehto ei aiheuta merkittävää haittaa varjostuksen muodossa. Tästä huolimatta tuulivoimapuiston alueella ja sen lähiympäristössä asuvat ja liikkuvat ihmiset voivat kokea lapojen liikkumisen aiheuttaman varjostuksen ja välkkymisen häiritsevänä. Tuulivoimapuiston asumisviihtyvyyteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat koettuja. Vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti eniten tuulivoimaloiden lähellä asuviin ja niihin asukkaisiin, jotka kokevat maisemavaikutukset tai tuulivoimaloiden äänen ja välkkeen häiritseväksi. Asukkaat kokevat vaikutukset yksilöllisesti, mikä käy ilmi myös asukaskyselyn tuloksista. Esimerkiksi kaikki lähellä asuvat eivät välttämättä arvioi hankkeen vaikutuksia kielteisiksi, mutta toisaalta varsin kaukanakin asuvat voivat arvioida vaikutukset kielteisiksi. Asukaskyselyn mukaan Kattiharjun tuulivoimapuistohankkeella on huomattavan paljon kieltei-

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 265 siä vaikutuksia. Yksittäisistä tekijöistä kielteisimmin hankkeen arvioitiin vaikuttavan alueen maisemaan, hiljaisuuteen, luonnon kokemiseen, rauhallisuuteen ja asumisviihtyisyyteen sekä alueen arvostukseen asuinalueena ja vapaa-ajan asuntoalueena, joihin yli 70 % vastanneista arvioi vaikuttavan kielteisesti. Asumisviihtyisyyteen yleisesti tuulivoimapuistohankkeen arvioi vaikuttavan melko tai erittäin kielteisesti 60 % asukaskyselyyn vastanneista ja ainoastaan 6 % arvioi hankkeen vaikuttavan melko tai erittäin myönteisesti. Vastanneista 25 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia asumisviihtyisyyteen. Asukaskyselyn tulosten mukaan hankealueen lähiympäristössä asuvat ja erityisesti hankealueen länsiosan läheisyydessä asuvat suhtautuvat tuulivoimapuiston toteuttamiseen kriittisesti. Toiminnan aikaiset vaikutukset virkistyskäyttöön Muiden metsätalousalueiden tavoin Kattiharjun hankealuetta voidaan käyttää virkistykseen, ulkoiluun, marjastukseen, metsästykseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun. Asukaskyselyn vastaajista noin 66 % tunsi hankealueen ja oli liikkunut alueella. Vastanneista hankealuetta ilmoitti käyttävänsä harrastuksiinsa 73 %. Suosituimmat virkistyskäyttömuodot ovat marjastus sekä ulkoilu ja lenkkeily. Metsästykseen aluetta käyttää hieman alle kolmannes aluetta käyttävistä. Asukaskyselyn vastauksissa mainittiin myös, että tuulivoimapuiston alueen alle jäisi yli puolet Orismalan metsästysseuran alueesta, jolloin vaikutukset metsästykseen olisivat huomattavan kielteiset. Asukaskyselyn vastausten lisäksi tietoa alueen virkistyskäytöstä on saatu mm. Oiva-tietokannasta sekä YVA -ohjelmavaiheen yleisötilaisuuteen osallistuneilta asianosaisilta. Tiedot on koottu karttakuvaan (Kuva 10.8) kappaleessa Saatujen tietojen perusteella hankealueella kulkeva moottorikelkkareitti kulkee molemmissa hankevaihtoehdoissa noin 10 metrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Jään sinkoutumisvaaraetäisyydellä n. 210 m (1,5 x tuulivoimalan kokonaiskorkeus, Suomen tuulivoimayhdistys 2014) sijaitsee vaihtoehdossa 1 viisi voimalaa ja vaihtoehdossa 2 seitsemän voimalaa. Todennäköisyys sille, että voimalan läheisyydessä liikkuvaan henkilöön osuu voimalasta putoavaa jäätä, on erittäin pieni. Mikäli henkilö oleskelee vuosittain talven aikana yhden tunnin ajan noin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta, häneen osuu voimalasta putoavaa jäätä kerran 1,3 miljoonassa vuodessa (Göransson 2012). Moottorikelkkareitin varrella oleva laavu sijaitsee molemmissa hankevaihtoehdoissa noin 380 metrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista, eli jään sinkoutumisvaaraetäisyyden ulkopuolella. Hankevaihtoehdossa 2 tuulivoimapuiston alueelle sijoittuu ampumarata, joka koostuu skeet- ja trapradasta sekä kivääriradasta. Skeetia ammutaan haulikolla, jonka haulien lentomatka on max. 250 metriä. Kivääriradalla ammuttaessa patruunat iskeytyvät maavalliin ja ampumasuunta on eteenpäin, ei ylöspäin kuten skeetissa/trapissa. Lähimmät voimalat sijoittuvat noin 500 metrin etäisyydelle skeet/trap- radan ampumakopeista, joten tuulivoimahanke ei rajoita ampumaradan toimintaa. Hankealueen luoteisosaan sijoittuu suunnistusseuran suunnistuskartta-alueita. Suunnistuskartta-alueille sijoittuu molemmissa hankevaihtoehdoissa 12 voimalaa sekä noin 4 km uusia teitä, eli alueelta raivataan metsää hankkeen johdosta noin 13 ha. Alue on metsätalouskäytössä, joten on hyvin todennäköistä, että yhtenäisiä 13 ha kokoisia metsäalueita päätehakataan suunnistuskartta-alueilla tuulivoimahankkeesta riippumatta. Suunnistuskarttaalueiden kokonaispinta-ala on noin 21 km2, joten hankkeen johdosta raivataan suunnistuskartta-alueiden pinta-alasta alle prosentti. Tuulivoimaloiden osien irtoaminen ja lentäminen lähiympäristöön ja osuminen suunnistajaan on mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä. Irtoava osa voi teoriassa lentää yhtä kauas kuin jääkimpale (noin 210 metriä), jolloin vaaravyöhykettä voidaan katsoa ole-

6 266 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY van voimaloiden ympärillä yhteensä noin 156 ha. Voimaloiden aluetta ei aidata, joten suunnistaminen voimaloiden läheisyydessä ei esty. Kylänpään koulun vanhempainyhdistyksen YVA -ohjelmasta antaman lausunnon mukaan suunnistuskartta-alueet ovat myös Kylänpään koululaisten käytössä. Lähin voimala sijaitsee linnuntietä noin 2,8 kilometrin etäisyydellä Kylänpään koulusta. Voitaneen pitää melko epätodennäköisenä, että 7-12-vuotiaat lapset ohjattaisiin suunnistamaan koulun liikuntatuntien aikana näin etäälle koulusta, vaan suunnistus tapahtunee lähempänä koulua. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueella liikkumista eikä virkistyskäyttöä, joten tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueen ja sen lähiympäristön virkistyskäyttöön ovat kokonaisuutena vähäiset. Virkistyskäyttömahdollisuudet poistuvat rakennettavilta alueilta, mutta näiden alueiden osuus hankealueen kokonaispinta-alasta on varsin pieni. Tuulivoimapuiston toteuttaminen muuttaa kuitenkin alueen metsäistä ympäristöä ja maisemassa tapahtuvat muutokset sekä voimaloiden ääni ja näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Asukaskyselyn vastaajista jopa kaksi kolmasosaa arvioi hankkeen vaikuttavan kielteisesti alueen virkistyskäyttöön, asuinympäristön laatuun ja alueen arvostukseen liittyviin tekijöihin. Asukaskyselyyn vastanneet kokivat tuulivoimapuiston vaikuttavan alueen virkistyskäyttöön erittäin kielteisesti. Asukaspalautteen mukaan Orisbergin kulttuurimaisemaa ja Kotilammen järvimaisemaa ei tulisi pilata. Myös mahdolliset terveysriskeihin liittyvät pelot voivat heikentää alueen virkistyskäytön miellyttävyyttä. Alueen virkistyskäyttäjien ympäristö muuttuu tuulivoimarakentamisen seurauksena, mutta kokonaisuutena vaikutukset ovat vähäisiä. Keskimäärin 21 % arvioi, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta hankealueen virkistyskäyttöön. Vaihtoehdossa 2, jossa hankealue on suurempi kuin vaihtoehdossa 1, vaikutukset virkistyskäyttöön kohdistuvat laajemmalle alueelle. Vaihtoehdossa 2 tuulivoimapuiston alueelle sijoittuu ampumarata. Muilta osin vaihtoehtojen vaikutuksissa virkistyskäyttöön ei ole merkittäviä eroja. Toiminnan aikaiset vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Tuulivoimapuiston terveysvaikutukset syntyvät pääasiallisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta. Melun häiritsevyys voi vaikuttaa ihmisten terveyteen esimerkiksi univaikutusten kautta. Melun häiritsevyyden kokeminen ja meluherkkyys vaihtelevat yksilökohtaisesti, jolloin vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin. Melun lisäksi pelko ja epävarmuus tuulivoimapuiston mahdollisista terveys- ja turvallisuusriskeistä voi aiheuttaa ahdistusta hankealueella ja sen läheisyydessä asuville ihmisille. Tuulivoimapuiston meluvaikutuksia on käsitelty luvussa 8.1. Samassa yhteydessä on tarkasteltu melun leviämistä asuin- ja vapaa-ajan asuntojen alueille sekä verrattu tuulivoimapuiston aiheuttamaa melua valtioneuvoston hyväksymiin melutason ohjearvioihin sekä ympäristöministeriön suosittelemiin yöajan suunnitteluarvoihin. Melumallinnuksen mukaan tuulivoimaloiden melu ei ylitä valtioneuvoston melua koskevia ohjearvoja. Ympäristöministeriön suosittelema yöajan suunnitteluarvo saattaa ylittyä hankevaihtoehdossa 1 kolmen ja hankevaihtoehdossa 2 18 loma-asunnon kohdalla. Toisaalta, vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään, voidaan tuulivoimapuistolla silti kokea olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen tuulivoimaloiden melu- ja varjostusvaikutusten sekä asukkaiden terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen kautta. Pelkojen merkittävyys on sidoksissa tuulivoimapuiston laajuuteen ja rakennettavien tuulivoimaloiden määrään sekä siihen, miten lähellä asuinrakennuksia tuulivoimalat sijaitsevat. Laajemmassa tuulivoimapuistovaihtoehdossa 2 hankealueen läheisyydessä sijaitse-

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 267 vien asuin- ja lomarakennusten määrä on suurempi, joten myös vaikutusten kohteena olevien asukkaiden ja loma-asukkaiden määrä on suurempi. Asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista ympäristön terveellisyyteen selvitettiin asukaskyselyn yhteydessä. Asukaskyselyn avoimien vastausten perusteella erityisesti tuulivoimaloiden meluun ja valoon sekä välkkeeseen liittyvistä vaikutuksista koettiin epävarmuutta. Asukaskyselyn vastaajista yli puolet arvioi tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset ympäristön terveellisyyteen kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi. Kyselyyn vastanneista vajaa kolmannes oli sitä mieltä, ettei tuulivoimapuiston toteuttaminen vaikuta ympäristön terveellisyyteen. Tuulivoimaloihin ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä. Ainoastaan talviaikaan tietyissä sääoloissa tuulivoimaloiden rakenteisiin ja lapoihin kertyvä lumi ja jää voivat irrotessaan aiheuttaa vaaraa tuulivoimapuiston alueella liikkuville, kuten virkistyskäyttäjille. Vaarasta ilmoitetaan tuulivoimapuiston alueella varoituskyltein. Asukkaat voivat kuitenkin kokea tuulivoimaloiden vaikuttavan turvallisuuteen heikentävästi. Asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista ympäristön turvallisuuteen selvitettiin asukaskyselyn yhteydessä. Asukaskyselyyn vastanneista 59 % arvioi tuulivoimapuiston vaikuttavan ympäristön turvallisuuteen kielteisesti tai erittäin kielteisesti. 28 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta ympäristön turvallisuuteen. Muut sosiaaliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen voidaan kokea heikentävän hankealueen lähiympäristön arvostusta asuinalueena ja vapaa-ajan asuntoalueena sekä alentavan kiinteistöjen arvoa. Asukaskyselyn vastaajista noin kaksi kolmasosaa arvioi, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti lähialueen kiinteistöjen arvoihin. Asukaskyselyn vastaajista noin kaksi kolmasosaa arvioi myös tuulivoimapuistohankkeen heikentävän alueen arvostusta asuinalueena ja/tai vapaa-ajan asuntoalueena. Tutkimustietoa tuulivoimapuistojen vaikutuksista alueiden arvostukseen tai kiinteistöjen arvon alenemiseen ei ole saatavilla, mutta laajasti asukkaiden kokemana vaikutuksena asia on kuitenkin merkittävä Sähkönsiirron vaikutukset Tuulivoimapuistosta rakennettavien sähkönsiirtoyhteyksien keskeiset sosiaaliset vaikutukset syntyvät niiden aiheuttamista muutoksista asumisviihtyvyydessä ja virkistyskäytössä. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti niille alueille, joilla vakituista ja loma-asutusta sijoittuu rakennettavien voimalinjojen välittömään läheisyyteen. Alle 100 metrin etäisyydelle suunnitellusta voimajohdosta sijoittuu 5 asuinrakennusta. Seljänkankaan alueella ja Seljänkankaalta koilliseen sijaitsee asuinrakennuksia alle 100 metrin etäisyydellä voimajohdosta ja voimajohto halkoo peltoalueita. Yksi asuinrakennus sijoittuu uuden voimalinjan ja olemassa olevan voimalinjan välimaastoon. Lähimpien (< 100 m etäisyydellä) asuin- ja lomarakennusten ja uuden voimajohtolinjan välissä on maisemahaitoilta ja rakentamisaikaisilta haittavaikutuksilta suojaavaa puustoa, mutta haittavaikutukset voimalinjojen erkanemiskohdan asukkaille ja loma-asukkaille voidaan arvioida kohtalaisiksi tai osin merkittäviksi. Seljänkankaan alueen asukaspalautteessa vaadittiin sähkönsiirron toteuttamista maakaapelilla ilmajohdon sijaan. Alle 100 metrin etäisyydellä voimajohdosta sijaitsee lisäksi aivan suunnitellun johtoreitin loppupäässä, Seinäjoen sähköaseman läheisyydessä, kaksi rakennusta, joista lähin vain noin 40 metrin etäisyydellä suunnitellusta voimajohdosta. Uusi voima-

8 268 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY johto sijoittuu edellä mainittujen asuinrakennusten kohdalla olemassa olevan 400 kv voimajohdon rinnalle samaan johtokäytävään. Voimajohdosta ei aiheudu uusia vaikutuksia. Voimajohto kuitenkin voimistaa olemassa olevan johdon haitallisia vaikutuksia, koska johtokäytävä levenee. Uusi raivattava johtokäytävä sijoittuu pääasiallisesti metsäalueille. Hopeavuorenmäen kohdalla voimajohto erkanee nykyisen johtokäytävän eteläpuolelle, hieman yli 7 kilometrin mittaisella osuudella. Alue on osittain metsäistä, mutta johtolinja ylittää noin viisi peltoaluetta, joista osan yhteydessä sijaitsee myös asuinrakennuksia. Viljelysalueiden laitamilta voimajohdot erottuvat maisemassa. Nykyisen ja uuden johtokadun väliin jää alueella seitsemän peltoaukeiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa asuinrakennusta. Uutta voimajohtoa lähin asuinrakennus sijaitsee noin 260 metrin etäisyydellä suunnitellusta voimajohdosta ja noin 140 metrin etäisyydellä olemassa olevista voimajohdoista. Näissä tapauksissa sähkönsiirtolinjan haittavaikutus on kohtalainen. Muilta osin sähkönsiirron maisemavaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja jäävät melko vähäisiksi. Sähkönsiirrosta ei siten aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia asumisviihtyisyyteen, mutta yksittäisille asukkaille tai loma-asukkaille vaikutukset ovat merkittäviä. Asukaskyselyyn vastanneista kuitenkin 47 % arvioi sähkönsiirtoreitin vaikutukset asumisviihtyisyyteen kielteisiksi. Asukaspalautteen mukaan Hopeavuorenmäen ja Kilsukylän kohdalla uusi voimalinja ja johtokäytävä aiheuttaa huomattavan paljon haittoja alueen asukkaille. Asukaskyselyyn vastanneista 39 % sitä mieltä, että suunnitellulla sähkönsiirtoreitillä ei ole vaikutusta oman asuinalueen tai vapaa-ajan asunnon lähiympäristön viihtyisyyteen. Huomioon otettavaa on, että näistä vastaajista valtaosa asuu kauempana sähkönsiirtoreitistä. Voimajohto ei estä alueen virkistyskäyttöä, joten siitä ei aiheudu merkittäviä haittoja ulkoilijoille, marjastajille, luontoharrastajille tai muille luonnossa liikkuville. Johtoalueella liikkuvat voivat kuitenkin kokea voimajohdon heikentävän alueen virkistyskäytön miellyttävyyttä lähinnä maisemassa tapahtuvien muutosten sekä mahdollisiin terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen seurauksena. Toisaalta voimajohto voi myös lisätä virkistysmahdollisuuksia tarjoamalla esimerkiksi ulkoilijoille uusia kulkureittejä, metsästäjille uusia passipaikkoja ja suunnistajille maamerkkejä suunnistamista helpottamaan. Koska alueelle suunniteltu uusi sähkönsiirtoreitti sijoittuu valtaosin olevan voimajohdon rinnalle samaan johtokäytävään, sähkönsiirron vaikutukset virkistyskäyttöön ovat vähäiset. Lisäksi uuden raivattavan voimalinjan pinta-ala on kokonaisuuteen nähden vähäinen, jolloin vaikutukset virkistyskäyttäjille jäävät vähäisiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (STMA 294/2002) ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan Asetuksen mukaan väestön altistuksen suositusarvo käyttötaajuisille (50 Hz) sähkökentille on 5 kv/m ja magneettikentille 100 µt, kun altistuminen kestää merkittävän ajan. Voimajohtojen aiheuttamille sähkökentille voidaan altistua merkittäviä aikoja asuntojen, koulujen ja päiväkotien piha-alueilla (STM:n asetuksen työryhmämuistio, STM 2002). STM:n asetuksen mukaiset suositellut enimmäisarvot ei-merkittävän ajan kestävälle altistumiselle ovat sähkökentälle 15 kv/m ja magneettikentälle 500 µt. Altistumisaika ei ole merkittävä esimerkiksi silloin, kun voimajohdon alla poimitaan marjoja tai suoritetaan maanviljely- ja metsänhoitotöitä. Jännitetasoltaan 110 kilovoltin johdolla sähkökentän voimakkuus on suurimmillaan noin viiden metrin etäisyydellä ilmajohdosta (< 1kV/m), 20 metrin etäisyydellä voimajohdosta < 0,5 kv/m. Magneettikentän voimakkuus on suurimmil-

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 269 laan johdon alapuolella (5 µt) (Korpinen L etc, 1995). Näin ollen annetut suositusarvot eivät ylity 110 kv:n ilmajohdon läheisyydessä. Säteilyturvakeskuksen (STUK 2013) suosittelee mahdollisten terveysriskien välttämiseksi voimajohdon kuormituksen ja rakenteen tarkempaa arviointia tapauksissa, joissa asuinrakennuksia tai muita lasten pysyvään oleskeluun tarkoitettuja tiloja sijoittuu alle 40 m etäisyydelle 110 kv voimajohdosta. Voimajohtoreitin varrella alle 100 metrin etäisyydellä sijaitsee 5 asuinrakennusta. Näitä tulisi huomioida jatkosuunnittelussa siten, ettei voimajohtoa sijoiteta 40 m lähemmäs asuinrakennuksia Vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan. Myös alueen maisema ja maankäyttö palautuvat hitaasti ennalleen ja sekä myönteiset että haitallisiksi koetut vaikutukset poistuvat vähitellen vaihtoehdon vaikutukset Vaihtoehdossa 0 tuulivoimapuistohanketta ei toteuteta ja vastaava energiamäärä tuotetaan muulla tavalla. Jos hanketta ei toteuteta, sekä kielteiset että myönteiset vaikutukset jäävät toteutumatta. Hankkeeseen liitetyt uhkakuvat (asuinympäristön muutos, vaikutus virkistyskäyttöön, vaikutus luontoon) samoin kuin toiveet ja odotukset (taloudelliset hyödyt maanomistajille ja kunnille, tuulivoiman lisääminen) jäävät toteutumatta. Hankealueiden virkistys- ja muu käyttö voi jatkua entisellään Vaikutusten lieventäminen Tuulivoimapuiston ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia on mahdollista lieventää tiedottamalla avoimesti hankkeen etenemisestä ja jatkosuunnittelusta lähialueen asukkaille ja vapaa-ajan asuntojen omistajille. Tiedottamisella voidaan lieventää myös tuulivoimapuiston aiheuttamia huolia, pelkoja ja epävarmuutta. Erityisesti rakentamisen aikana tiedottamisen merkitys korostuu, jotta asukkaat ovat tietoisia sekä liikenteen ajoittumisesta että rakentamisen häiriöiden kestoajasta. Ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää ottamalla mahdollisuuksien mukaan huomioon asukkaiden, loma-asukkaiden, maanomistajien ja metsästysseurojen näkemykset siitä, mihin tuulivoimalaitokset ja voimalinjat olisi hyvä sijoittaa ja mitkä alueet tulisi jättää rakentamatta. Jatkosuunnittelussa pyritään ympäristön kannalta hyväksyttäviin ja yleiseen etuun sovitettuihin, taloudellisesti järkeviin ratkaisuihin. Hankealueen ja sen lähiympäristön luonnon toiminnan häiriöttömyyden varmistamiseksi seurantamittausten tekeminen säännöllisin väliajoin tuottaa tutkittua tietoa tuulivoimapuiston vaikutuksista hankealueella ja sen lähiympäristössä ja vähentää aiheeseen liittyviä pelkoja. Myös asukkaiden ja loma-asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston suunnittelun, rakentamisen ja toiminnan aikaisista kokemuksista tulisi selvittää tuulivoimapuiston käyttöönoton jälkeen. Sähkönsiirron osalta haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää siirtämällä voimajohtoreittiä siten, että muodostuu riittävä etäisyys asutukseen. Lisäksi reitin loppuosalla, juuri ennen Seinäjoen sähköasemaa, voidaan lähiasutukselle aiheutuvia haittavaikutuksia ehkäistä toteuttamalla voimajohto-osuus maakaapelina.

10 270 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Arvioinnin epävarmuustekijät ja arvioinnin luotettavuus Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat moniulotteisia ja erityisesti koettujen vaikutuksien arviointi on haastavaa, koska vaikutuksien kokeminen on subjektiivista. Eri henkilöt kokevat vaikutukset eri tavoin ja myös hankealueen merkitys asukkaiden elinympäristössä on erilainen. Tästä johtuen yleistävään vaikutusten arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Tehdyn asukaskyselyn avulla on saatu esille, millaisia näkemyksiä lähialueen asukkailla ja loma-asuntojen omistajilla on tuulivoimapuiston vaikutuksista. Ihmiset voivat myös muuttaa käsityksiään esimerkiksi vaikutusarviointien tulosten tai hankkeesta riippumattomien uutisten tai tapahtumien perusteella. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat siis osin sidoksissa arvioinnin ajankohtaan. Arvioinnin ajankohta vaikuttaa myös vaikutusten kokemiseen. Suunnitteluvaiheessa tuulivoimapuiston synnyttämät muutokset elinympäristössä ovat vielä epäselviä, eikä tuulivoimaloista ole välttämättä aikaisempaa vertailevaa kokemusta. Esimerkiksi tuulivoimaloista aiheutuva ääni voi olla monille asukkaille vieras ja vaikeasti arvioitavissa. Koska hankkeen ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja niiden arviointi perustuvat pääosin hankkeen muihin vaikutuksiin ja vaikutusarviointeihin, myös niiden epävarmuustekijät vaikuttavat ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Tuulivoimapuisto vaikuttaa hankealueella ja sen läheisyydessä asuvien ihmisten ympäristöön ja asumisviihtyisyyteen pääosin maisema-, melu- ja varjostusvaikutusten kautta. Vaihtoehdossa 2 ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävämmät, koska vaikutusten kohteena olevien vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden määrä on suurempi kuin suppeammassa vaihtoehdossa 1. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä alueella liikkumista eikä virkistyskäyttöä jatkossakaan, mutta tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, lapojen liike ja varjostus voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston terveysvaikutukset syntyvät pääasiallisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta. Ympäristöministeriön suosittelema yöajan suunnitteluarvo ylittyy vaihtoehdossa 1 kolmena ja vaihtoehdossa 2 kahdeksantoista lomarakennuksen kohdalla. Lisäksi kohteissa joissa ohjearvot eivät ylity voivat asukkaat silti kokea tuulivoimaloilla olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen. Myös tuulivoimaloihin liittyvät pelot voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen. Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Tästä huolimatta asukkaat voivat kokea tuulivoimapuiston heikentävän turvallisuutta hankealueella ja lisäävän pelkoa hankealueella liikkuvien keskuudessa. Suunnitellun 110 kv:n voimajohdon läheisyyteen, alle 100 metrin läheisyyteen sijoittuu viisi asuinrakennusta. Nämä asuinrakennukset tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa niin, ettei voimajohto sijoitu alle 40 metrin etäisyydelle rakennuksista. Voimajohto sijoittuu hankealueen ulkopuolella valtaosin olemassa olevan voimajohdon kanssa samaan johtokäytävään. Tällöin uudesta voimajohdosta ei aiheudu merkittäviä uusia haitallisia vaikutuksia asumisviihtyisyyteen. Uusi voimajohto kuitenkin voimistaa olemassa olevan voimajohdon haitallisia vaikutuksia reitin varrella asuvien vakituisten ja lomaasukkaiden keskuudessa.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 271 Seljänkankaan, Hopeavuorenmäen ja Kilsukylän alueilla uudesta johtokäytävästä aiheutuu merkittävää haittaa asutuksen jäädessä kahden voimalinjan väliin Yli puolet asukaskyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että Kattiharjun alue ei sovellu tuulivoimaloiden rakentamiseen ja että hanketta ei tulisi toteuttaa Vaikutukset elinkeinotoimintaan Vaikutusmekanismit Tuulivoimapuistohankkeen vaikutus elinkeinoihin kohdentuu paikallisesti maa- ja metsätalouteen sekä hankealueella toteutettavaan muuhun toimintaan, kuten maa-ainesten ottoon. Aluetalouden näkökulmasta tuulivoimapuiston toteuttaminen vaikuttaa monin tavoin vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan. Työllisyysvaikutukset ulottuvat monelle eri sektorille. Tuulivoimapuisto työllistää etenkin rakentamisvaiheessa, mutta myös käytön aikana kunnossapito- ja huoltotöiden kautta. Työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta tuulivoimapuisto lisää myös kuntien kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloja Lähtötiedot ja menetelmät Nykytila Hankkeen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on arvioitu asiantuntija-arviona olemassa olevien lähtötietojen ja arviointiprosessin aikana kerättyjen tietojen perusteella. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty tietoja hankkeen vaikutusalueen taloudesta, työllisyydestä ja elinkeinoista sekä muiden vaikutusten arvioinnin yhteydessä tuotettuja tietoja. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty myös YVAmenettelyn aikana saatuja lausuntoja ja mielipiteitä sekä vakituisille ja lomaasukkaille suunnatun asukaskyselyn tuloksia. Metsätalouden osalta on arvioitu mm. metsätalouden käytöstä poistuvat maaalat tuulivoimapuiston rakentamiseen tarvittavilta osilta (tuulivoimaloiden kokoamiskentät, huoltotiet, maakaapelilinjat sekä voimajohtoalue). Isossakyrössä oli vuoden 2011 lopussa työpaikkaa ja Laihialla työpaikkaa. Isonkyrön työpaikoista 58 % oli palvelualoilla, 19 % maa-, metsä- ja kalataloudessa, 11 % teollisuudessa ja 9 % rakennusalalla. Laihian työpaikoista 62 % oli palvelualoilla, 10 % maa-, metsä- ja kalataloudessa, 16,5 % teollisuudessa ja 9 % rakennusalalla. Valtaosa työpaikoista sijoittuu kuntien keskustaajamiin. Maa- ja metsätalouden merkitys tulonlähteenä on erityisesti Isossakyrössä, mutta myös Laihialla huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset) oli Isossakyrössä 67 % vuonna 2011 ja Laihialla 54 %. Työttömien osuus työvoimasta oli Isossakyrössä 5,7 % ja Laihialla 6,4 % vuonna (Tilastokeskus).

12 272 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Taulukko Työpaikkamäärä ja työpaikkarakenne 2011 (Tilastokeskus). Työpaikat 2011 (%) Koko maa Isokyrö Laihia Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Kaivostoiminta ja louhinta, vesihuolto, viemäri- ja jätehuolto, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Toimialat yhteensä (lkm) 3,5 18,9 9,8 14,2 11,0 16,5 1,2 0,4 0,9 6,6 8,8 8,5 73,1 58,4 62,2 1,3 2,5 2, Kattiharjun tuulivoimapuiston hankealueella harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta merkittävin on metsätalous. Hankealue on osoitettu Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa tuulivoima-alueena, mutta sen pinta-ala on merkitty suppeammaksi kuin hankealue. Hankealueelle ei sijoitu merkittäviä pelto- tai muita maatalousalueita, joten maatalouden osuus hankealueen elinkeinotoiminnasta on vähäinen. Hankealueen reunamille sijoittuu vain muutamia laajempia peltoalueita, mutta Naara- ja Laihianjoen rannat hankealueen läheisyydessä ovat tiiviissä maatalouskäytössä. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti kulkee valtaosin olemassa olevan voimajohdon rinnalla samassa johtokäytävässä. Uusi raivattava johtokäytävä sijoittuu pääosin eri kasvuvaiheessa oleville metsätalousmaille. Peltoalueiden halki uusi johtokäytävä kulkee Seljänkankaan, Hopeanvuorenmäen ja sen eteläpuolisen peltoaukean kohdilla Tuulivoimapuiston vaikutukset elinkeinotoimintaan Tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä, joten myös tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin metsätalouden harjoittamiseen. Tuulivoimapuistohankkeen toteutuksen myötä tuulivoimaloiden ja rakennettavan tiestön alueilla oleva metsäpinta-ala poistuu metsätalouden käytöstä. Edellä mainituilla alueilla metsätalouden harjoittaminen estyy tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan ajaksi. Muualla hankealueella voidaan harjoittaa maa- ja metsätaloutta kuten ennenkin. Vaihtoehdossa 2 hankealue on laajempi, joten myös metsätalouden käytöstä poistuva maa-ala on suurempi ja sitä kautta myös vaikutukset metsätalouden harjoittamiseen suuremmat kuin vaihtoehdossa 1. Muilta osin elinkeinojen harjoittamiseen kohdistuvien vaikutusten osalta hankevaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisen myötä metsätalouden käytöstä poistuvat pinta-alat on kuvattu maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä kappaleessa Tuulivoimapuiston vaikutukset metsätaloudelle arvioidaan vähäisiksi, koska metsätalouden käytöstä poistuvan alueen pinta-ala on kokonaisuuteen nähden pieni. Uusien teiden rakentamisella ja olemassa olevien teiden parantamistoimenpiteillä on myös myönteisiä välillisiä vaikutuksia, koska tiet helpottavat alueella liikkumista. Asukaskyselyyn vastanneista vajaa 20 % arvioi, ettei tuulivoimapuistohankkeella ole vaikutusta metsätalouden harjoittamiseen. Vastaajista lähes 60 % oli kuitenkin sitä mieltä, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 7 % sitä mieltä, että hanke vaikuttaa myönteisesti tai erittäin myönteisesti metsätalouden harjoittamiseen. Maatalouden harjoittamiseen tuulivoimapuistohankkeella ei 30 prosentin mielestä ole vaikutusta. Vastaajista lä-

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 273 hes puolet oli sitä mieltä, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 5 % sitä mieltä, että hanke vaikuttaa myönteisesti tai erittäin myönteisesti maatalouden harjoittamiseen. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan tuulivoimapuiston vaikutuksia myös eri toimijoiden näkökulmasta. Vaikutukset maatalousyrittäjille arvioi myönteisiksi tai erittäin myönteisiksi 10 % vastanneista ja kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi lähes 50 % vastanneista. 24 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia maatalousyrittäjille. Vaikutukset metsänomistajille arvioi myönteisiksi tai erittäin myönteisiksi 13 % vastanneista ja kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi 64 % vastanneista. 10 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia metsänomistajille. Vaikutukset muille alueella toimiville elinkeinonharjoittajille arvioi myönteisiksi tai erittäin myönteisiksi 10 % vastanneista ja kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi 41 % vastanneista. 27 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia muille alueella toimiville elinkeinonharjoittajille. Avoimissa vastauksissa merkittävänä tuulivoimapuistohankkeen hyötynä vastaajat mainitsivat työpaikkojen lisääntymisen ja sen kautta syntyvät muut aluetalouden hyödyt Tuulivoimapuistohankkeen työllisyys- ja aluetalousvaikutukset Tuulivoimapuisto vaikuttaa toteutuessaan monin tavoin vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan. Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa työtilaisuuksia tarjoutuu mm. raivaus-, maanrakennus- ja perustustöissä sekä työmaan ja siellä työskentelevien henkilöiden tarvitsemissa palveluissa. Tällaisia ovat esimerkiksi majoitus-, ravitsemus-, kauppa- ja virkistyspalvelut sekä vartiointi ja kuljetukset. Toimintavaiheessa tuulivoimapuisto tarjoaa töitä suoraan huolto- ja kunnossapitotoimissa ja teiden aurauksessa sekä välillisesti mm. majoitus-, ravitsemus- ja kuljetuspalveluissa sekä vähittäiskaupassa. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen työllistää samoja ammattiryhmiä kuin rakentaminen. Työllisyysvaikutukset voidaan jakaa välittömiin työllisyysvaikutuksiin sekä välillisiin työllisyysvaikutuksiin, jotka aiheutuvat välituotepanosten tuotannon ja kerrannaisvaikutuksien myötä. Etenkin rakentamisvaiheessa käytetään myös runsaasti muiden toimialojen tuottamia välituotteita ja palveluja. Näitä ovat muun muassa koneet ja laitteet, rakennusmateriaalit sekä kuljetus-, huolto ja muut palvelut. Osa rakentamisvaiheen työstä tehdään alueella lyhytaikaisesti oleskelevan työvoiman toimesta, mikä ei vaikuta lähialueen työllisyyteen. Suomessa tuulivoimarakentamisen hankkeen sijaintialueelle kohdistuvia työllisyysvaikutuksia ei ole juurikaan arvioitu tai selvitetty. Arviointiin liittyy myös epävarmuutta, koska tuulivoimapuistorakentamisen alueelliset työllisyysvaikutukset ovat vahvasti sidoksissa hankkeen investointi- ja rakentamisvaiheessa tehtäviin hankinta-, urakka- ja muihin päätöksiin. Teknologiateollisuus ry:n arvioiden mukaan tuulivoima-alan työpaikat syntyvät jatkossakin pääosin teknologiateollisuuteen. Yhdistyksen arvioiden mukaan 100 MW:n tuulivoimapuistosta syntyvä Suomeen kohdistuva työllisyysvaikutus rakentamisen ja 20 vuoden käytön aikana olisi henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutus kohdistuu projektikehitykseen ja asiantuntijapalveluihin (10 htv), infrastruktuurin rakentamiseen ja asentamiseen (70 htv), voimaloiden valmistukseen, materiaaleihin, komponentteihin ja järjestelmiin (300 htv) sekä voimaloiden elinkaaren käyttö- ja kunnossapitoon (800 htv). (Teknologiateollisuus ry 2009)

14 274 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Teknologiateollisuus ry:n ja tuulivoimapuiston kokonaistehoa koskevaan arvioon perustuen Kattiharjun tuulivoimapuistohankkeen Suomeen kohdistuvan työllisyysvaikutuksen voidaan karkealla tasolla arvioida olevan tuulivoimapuiston kokonaistehosta riippuen henkilötyövuotta. Arvioiduista työllisyysvaikutuksista vain osa kohdistuu tuulivoimapuiston sijaintikuntiin ja lähiseudulle, arvion mukaan noin henkilötyövuotta. Sijaintikuntiin ja lähiseudulle kohdistuvia työllisyysvaikutuksia voidaan karkealla tasolla arvioida muualla tehtyjen selvitysten pohjalta. Kattiharjun tuulivoimapuiston arvioitu työllisyysvaikutus (henki- Taulukko lötyövuotta). Työllisyysvaikutus, htv VE 1 (kokonaisteho 130 MV) VE 2 (kokonaisteho 225 MV) Työllisyysvaikutus Suomessa yhteensä projektikehitys ja asiantuntijapalvelut infran rakentaminen ja asentaminen voimaloiden valmistus, materiaalit yms voimaloiden käyttö ja kunnossapito Työllisyysvaikutus sijaintikunnissa / seudulla rakentamisvaihe (50 %) toimintavaihe (20 %) Sijaintikuntiin ja lähiseudulle kohdistuvia työllisyysvaikutuksia on arvioitu karkealla tasolla muualla tehtyjen selvitysten pohjalta. Esimerkiksi Muonion Mielmukkavaaran (10-15 tuulivoimalaa) tuulivoimapuisto-hankkeen yhteydessä arvioitiin panos-tuotosmalleihin, työllisyyskertoimiin ja olemassa oleviin selvityksiin perustuen, että hankkeen synnyttämistä työllisyys-vaikutuksista rakentamisvaiheessa noin 10 prosenttia ja toimintavaiheessa noin 20 prosenttia kohdistuu lähiseudulle (Metsähallitus Laatumaa 2010). Rakennus-vaiheessa sijaintikuntaan ja seudulle kohdistuvien vaikutusten on arvioitu olevan eri tuulivoimapuistohankkeissa 24 % - 50 % hankkeen työllisyysvaikutuksesta (Empower 2012). Työllisyyden ja yritystoiminnan kasvun kautta tuulivoimapuistohankkeen toteuttaminen lisää seudun kuntien kunnallis- ja yhteisöverotuloja sekä sijaintikuntien kiinteistöverotuloa Sähkönsiirron vaikutukset elinkeinotoimintaan Sähkösiirtoon tarvittavan voimajohdon vaikutukset elinkeinotoimintaan kohdistuvat pääosin maa- ja metsätalouteen. Maataloudelle aiheutuu haittoja pelloilla olevista pylväistä ja erityisesti pylväiden haruksista, jotka pienentävät viljeltävää pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista pelloilla. Yksittäisille maatalousyrittäjille haittavaikutus voi olla merkittävä. Uuden voimajohdon vaikutukset maatalouteen painottuvat voimajohtoreitin loppuosaan, jossa voimajohto kulkee viljelyalueilla noin 5,5 kilometrin matkan. Peltoalueille tultaisiin metrin pylväsjaolla sijoittamaan noin pylvästä. Voimajohtopylväiden rakentamisen myötä poistuisi maanviljelystä maa-alueita yhteensä noin 1700 m m 2. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää pylvässuunnittelun avulla, sijoittamalla pylväitä mahdollisimman vähän viljelyalueille teknisten reunaehtojen sallimissa rajoissa.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 275 Voimajohdon sijoittuminen metsäalueelle muuttaa metsätalousmaan joutomaaksi, jolloin yksittäinen maanomistaja menettää hoidetun metsänsä ja siitä saatavan tuoton. Kaikkiaan voimajohtohankkeen johdosta jouduttaisiin kaatamaan metsää noin 50 ha. Voimajohto voi myös pirstoa yhtenäisiä metsäalueita, mikä vaikeuttaa metsän hoitoa. Metsäalueilla haitta on pysyvä, koska voimajohtoalueella ei voi kasvattaa metsää joulukuusia lukuun ottamatta. Yksittäisille metsänomistajille haittavaikutus voi olla merkittävä. Tuulivoimapuiston sähkönsiirtolinjan toteuttamisella ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia metsätalouden harjoittamiseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen hankealueella tai sen lähialueella ja näin ollen sähkönsiirron vaikutukset metsätaloudelle arvioidaan vähäisiksi. Sähkönsiirtolinjan toteuttamisen johdosta metsätalouden käytöstä poistuva maa-alue on kokonaisuuteen nähden varsin pieni ja vaikutukset paikallisia. Tarkemmin sähkönsiirtoreitin pinta-alamuutokset on kuvattu maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten yhteydessä kappaleessa Vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan ja maa-alue vapautuu maanomistajien käyttöön. Metsätalouden käytöstä poistuneet maa-alueet palautuvat metsätalouden käyttöön. Voimajohto saatetaan kuitenkin jättää täydentämään paikallista sähköverkkoa ja parantamaan sähkönjakelua vaihtoehdon vaikutukset Vaihtoehdossa 0 tuulivoimapuistohanketta ei toteuteta ja vastaava energiamäärä tuotetaan muulla tavalla. Alueen nykyinen maankäyttö ei muutu ja elinkeinojen harjoittaminen voi jatkua entisellään. Myös hankkeen positiiviset vaikutukset työllisyyteen ja aluetalouteen jäävät toteutumatta Vaikutusten lieventäminen Tuulivoimapuistohankkeen haitallisia vaikutuksia on mahdollista lieventää tiedottamalla avoimesti hankkeen etenemisestä ja jatkosuunnittelusta lähialueen elinkeinonharjoittajia. Erityisesti rakentamisen aikana tiedottamisen merkitys korostuu, jotta paikalliset yrittäjät ovat tietoisia sekä liikenteen ajoittumisesta että rakentamisen häiriöiden kestoajasta. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää ottamalla mahdollisuuksien mukaan huomioon maan- ja metsänomistajien näkemykset siitä, mihin tuulivoimalaitokset ja voimalinjat olisi hyvä sijoittaa ja mitkä alueet tulisi jättää rakentamatta. Sähkönsiirtoon tarvittavan voimajohdon maanviljelylle aiheutuvia haittoja voidaan vähentää käyttämällä peltojen suorilla johto-osuuksilla ilman tukivaijereita seisovaa pylvästyyppiä, joka vaikeuttaa harustettua pylvästyyppiä vähemmän maatalouskoneiden liikkumista. Maa- ja metsätalousyrittäjille aiheutuvia haittoja voidaan vähentää myös sijoittamalla uudet voimajohdot maakaapeliin ja/tai olemassa oleviin johtoalueisiin Arvioinnin epävarmuustekijät Tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset elinkeinoihin ja niiden arviointi ovat sidoksissa hankkeen muihin, erityisesti maankäyttöön kohdistuviin, vaikutuksiin ja vaikutusarviointeihin, joten myös niiden epävarmuustekijät vaikuttavat elinkeinoihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Hankkeen lähiseudulle kohdistuvien työllisyysvaikutusten suuruuteen vaikuttaa oleellisesti se, miten seudun yritykset pystyvät tarjoamaan tuotteitaan ja palve-

16 276 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY lujaan tuulivoimapuiston rakentamiseen sekä käyttöön ja kunnossapitoon. Lähiseudun yritystoiminnan kehittyminen on sidoksissa moniin yhteiskunnallisiin muutostekijöihin, joiden arviointi pitkällä tähtäimellä on vaikeaa Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana, mutta työllisyysvaikutukset ovat kohtalaisia myös tuulivoimapuiston toiminnan aikana; tuulivoimapuiston sijaintikuntiin ja seudulle kohdistuvat työllisyysvaikutukset ovat noin 460 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 1 ja 780 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 2. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä nykyisin metsätalouskäytössä olevaa maata poistuu vähäisessä määrin metsätalouden käytöstä. Tuulivoimapuiston toteuttamisella ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia metsätalouden harjoittamiseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen hankealueella tai sen lähialueella. Sähkönsiirtoon tarvittavan voimajohdon vaikutukset elinkeinotoimintaan kohdistuvat pääosin maa- ja metsätalouteen. Maataloudelle aiheutuu haittoja pelloilla olevista pylväistä ja erityisesti pylväiden haruksista, jotka pienentävät viljeltävää pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista pelloilla. Voimajohdon sijoittuminen metsäalueelle muuttaa metsätalousmaan joutomaaksi, jolloin yksittäinen maanomistaja menettää hoidetun metsänsä ja siitä saatavan tuoton. Voimajohto voi myös pirstoa yhtenäisiä pelto- ja metsäalueita, mikä vaikeuttaa peltojen käyttöä ja metsän hoitoa.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Muut vaikutukset Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Hankkeen vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen arvioidaan suurelta osin ihmisiin kohdistuvina vaikutuksina, sillä merkittävimmät alueen hyödynnettävät luonnonvarat muodostavat pohjan alueen virkistyskäytölle (marjastus, sienestys, metsästys) Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen Koska tuulivoimalat ovat kookkaita, voi niillä olla maaliikenteen ohella vaikutuksia myös lentoliikenteen turvallisuuteen. Arviointityössä selvitetään hankkeen vaikutuksia Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ohjeistuksen perusteella. Finavia Oyj:n lentoestelausunto on Kattiharjun osalta saatu ( ) ja Trafi on päätöksellään ( ) myöntänyt luvan lentoesteiden (2 tuulivoimalaa) pystyttämiseen. Lentoesterajoituspinnat ovat tämän jälkeen muuttuneet, uusi sallittu lentoestekorkeus hankealueen kohdalla on 279 m merenpinnasta Vaikutukset tutkien toimintaan Tuulivoimahankkeiden yhteydessä huomioidaan myös mahdolliset vaikutukset tutka- ja viestintäyhteyksiin (esimerkiksi meri- tai ilmavalvontatutkat, radiot, televisiovastaanottimet sekä matkapuhelinyhteydet). Tuulivoimahankkeissa vaikutukset viestintäyhteyksiin ovat olleet suhteellisen harvinaisia. Vaikutusten suuruus riippuu voimaloiden sijainnista ja geometriasta suhteessa ilma- ja merivalvontatutkiin. Hankkeen mahdollisesta sijoittumisesta ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueelle on pyydetty lausunto Puolustusvoimien pääesikunnalta. Lähin ilmatieteenlaitoksen säätutka sijaitsee Vimpelissä noin 80 km etäisyydellä, joten hankkeella ei ole vaikutuksia säätutkien toimintaan Vaikutukset viestintäyhteyksiin Kaikenlainen radioliikenne muodostaa yhteyden lähetin- ja vastaanotinantennien välille sähkömagneettisten aaltojen (radioaaltojen) avulla. Kaikki sähköä johtavat aineet vaikuttavat aaltojen kulkuun, tällaisia ovat metallirakenteet, maa ja suuremmilla taajuuksilla myös kostea ilma ja metsä. Tuulivoimala voi myös aiheuttaa häiriöitä lähellä oleviin vastaanotinantenneihin. Häiriöiden syntyminen riippuu muun muassa tuulivoimalan sijainnista lähetin- ja vastaanottoantennien suhteen, lähetystehosta, maaston muodoista sekä muista esteistä lähettimen ja vastaanottimen välissä. Yleisesti voidaan todeta, että digitaalisessa tiedonsiirrossa häiriöiden esiintyminen on vähäisempää kuin analogisessa. Valtakunnallisista lähetys- ja siirtoverkoista sekä radio- ja televisioasemista vastaava Digita Oy on antanut lausunnon Kattiharjun YVA-ohjelmasta. Lausunnon mukaan suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antennitv-vastaanotto tapahtuu suurimmassa osaa Lapualta ja Vaasassa. Alla olevaan kuvaan (Kuva 11.1) on merkitty ongelmallisin alue, jossa antennitv-vastaanotto tapahtuu suoraan suunniteltujen tuulivoimaloiden yli. Tällä alueella asuu Digita Networks Oy:n lausunnon mukaan noin 1200 asukasta. On mahdollista, että tuulivoimalat aiheuttavat häiriöitä antennitv-vastaanottoon rajatulla alueella, mutta tuulivoimalat eivät häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä (linkkejä).

18 278 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 11.1 Digita Networks Oy:n antaman lausunnon mukainen alue (punainen katkoviiva), jolla voi aiheutua häiriötä antennitv-vastaanotossa. Mikäli häiriövaikutuksia esiintyy, maanpäällisessä televisioverkossa tuulipuistosta aiheutuva katvealue voidaan poistaa optimoimalla lähetysverkkoa tai lisäämällä uusi alilähetin. Yksittäistapauksissa voidaan siirtyä satelliittivastaanottoon. Tuulivoimala katkaisee radiolinkin yhteyden, jos se osuu näkösuoralle. Ainoa vaihtoehto on siirtää radiolinkki. Tämä on normaali käytäntö, jos iso este kuten rakennus tai metsä katkaisee yhteyden. 12 VAIKUTUKSET TOIMINNAN JÄLKEEN Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset arvioidaan olettaen, että alueella olevat maanpäälliset voimalarakenteet puretaan ja betoniperustukset sekä kaapelit jätetään maahan. Sähkönsiirron vaikutuksia arvioidaan olettaen, että ilmajohdon rakenteet puretaan tai sähköasemat ja voimajohdot jäävät muuhun käyttöön. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakentamisen aikaiset vaikutukset. Purkamistoiminnasta aiheutuu melu- ja liikennevaikutuksia. Arvioinnissa otetaan kantaa luonnonympäristön palautumiskykyyn ja alueen käyttömuotoihin hankkeen jälkeen.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto VAIHTOEHTO 0: HANKKEEN TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMISEN VAIKUTUKSET Nollavaihtoehdossa on tarkasteltu tilannetta, jossa uusia tuulivoimaloita ei rakenneta. Tällöin vastaava energiamäärä tuotetaan muilla tuotantokeinoilla tai tarvittava energia ostetaan muualta. Nollavaihtoehdossa alueen nykyinen maankäyttö ja yhdyskuntarakenne pysyisivät nykyisen kaltaisina. Tällöin alueiden käyttö metsä- ja maataloudessa ja virkistyskäytössä jatkuisivat nykyisellään. Alueelle saatetaan suunnitella uusia käyttömuotoja. Nollavaihtoehdossa alueen luonto ja maisema jatkaisivat nykyisenkaltaista kehitystään. Muutoksia nykytilaan voi tapahtua muiden hankkeiden tai toimintojen seurauksena. Hankealueella metsähakkuut ovat mahdollisia ja näiden seurauksena suunnitellun tuulivoimapuiston alueelle kohdistuisi samankaltaisia vaikutuksia kuin tuulivoimapuiston rakentamisena aikana tehtävistä raivauksista. Hankealuetta koskevaa tuulivoimapuiston osayleiskaavaa ei nollavaihtoehdossa laadittaisi. 14 ARVIO TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖRISKEISTÄ 14.1 Talviaikainen jään muodostuminen Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä pysyy roottorin halkaisijan sisäpuolella, koska tyypillisesti jää irtoaa lavasta maan vetovoiman vaikutuksesta lavan ohitettua alakohtansa. Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin, eikä alue ole yleensäkään erityisen jäätymisherkkää aluetta. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Alueelle tulee varoituskylttejä. Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. Riskiä pienennetään myös jään kertymisestä ilmaisevalla tunnistusjärjestelmällä Voimaloiden turvallisuusvaikutukset teille Tuulivoimapuiston kaikki voimalat ovat maanteistä kauempana kuin mitä Liikenneviraston ohjeessa 1816/065/2012 Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liiken-

20 280 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY neväylien läheisyyteen on esitetty tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyydeksi maanteistä. Lisäksi tuulivoimapuisto sijoittuu siten, ettei se muodosta erityisen haittaavaa elementtiä tienkäyttäjien näkemissä. Jään muodostumista on käsitelty edellä kappaleessa Rakentamisen aiheuttamat onnettomuusriskit Tuulivoimaloiden pystytystöissä ja muissa rakennustöissä noudatetaan rakentamis- ja työsuojelumääräyksiä, millä ehkäistään onnettomuuksia Kemikaaleista aiheutuvat ympäristöriskit Tuulivoimaloissa käytettävien kemikaalien eli öljyn, jäähdytysnesteen ja voitelurasvan vuodon aiheuttama maaperän sekä pinta- tai pohjaveden pilaantumisriski on pieni lukuisien turvarakenteiden, asianmukaisten työkäytäntöjen, tarkan valvonnan ja pitkälle automatisoidun toiminnan ansiosta. Hätätilassa voimala pysäyttää roottorin kääntömekanismeineen sekä kaikki konehuoneen moottorit ja pumput (katso kappale 5.2). Tuulivoimapuiston rakentamisen ja purkamisen aikana kuljetuskalustosta ja työkoneista voi onnettomuustilanteessa aiheutua maaperän ja edelleen pinta- ja pohjaveden pilaantumista öljy- tai polttoainevuodon seurauksena. Kuljetuksessa ja rakennustöissä käytetään kuitenkin asianmukaista ja huollettua kalustoa, eikä huoltotöitä tai polttoaineenjakelua tehdä tuulivoimapuiston tai rakennus- ja huoltoteiden alueella. Tuulivoimapuisto ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueelle eivätkä rakennus- tai huoltotiet kulje pohjavesialueella tai vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Myös voimajohdon rakentamisen yhteydessä polttoainevuoto työkoneista on mahdollinen. Herkille alueille, kuten luonnontilaisille soille ja pohjavesialueille rakennettaessa vuotoihin varaudutaan työmaalla imeytysturpeella tai vastaavalla imeytysmateriaalilla (Fingrid Oyj 2008).

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA 15.1 Muiden hankkeiden, ohjelmien ja suunnitelmien huomioiminen YVA- menettelyssä Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee YVA-asetuksen (268/1999, 9 ) mukaan kertoa tiedot arvioitavan hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin. Pykälä tulkitaan yleensä koskemaan sekä olemassa käynnissä olevia että suunnitteilla olevia hankkeita. Tuulivoimahankkeiden erityispiirteiden ja sijoittumistensa takia yleensä keskeisimmät yhteisvaikutukset yksittäisen tuulivoimahankkeen kanssa aiheutuu muista tuulivoimahankkeista, mikäli sellaisia on suunniteltu hankkeen läheisyydessä. Viime vuosien aikana niin sanotun tuulivoimabuumin aikana yleistä on ollut että monet tuulivoimahankkeet on suunniteltu lähelle toisiaan, sillä ne sijoitetaan pääsääntöisesti talousmetsäalueille rannikon tuntumaan. Kattiharjun hanke on siinä mielessä poikkeus, sillä hanke sijaitsee selvästi sisämaassa, etäällä rannikosta. Seuraavassa on koottu merkittävimpiä hankkeita, tutkimuksia ja ohjelmia, jotka huomioidaan osaltaan ympäristövaikutusten arvioinnissa. Koska Kattiharjun tuulivoimapuistohankkeesta voi aiheutua mahdollisia merkittäviä yhteisvaikutuksia lähialueella olevien muiden tuulivoimapuistojen kanssa, on keskitytty pääasiallisesti suunnitteilla oleviin tuulivoimahankkeisiin Lähiseudun toiminnassa olevat tuulivoimapuistot Lähin toiminnassa oleva tuulivoimapuisto on Koskenkorvan tuulivoima Oy:n Ilmajoen Mansikkavuoren tuulivoimapuisto (2 voimalaa), joka sijaitsee noin 12 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. 20 kilometrin säteellä Kattiharjun hankealueesta ei ole tällä hetkellä muita toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja Lähiseudun suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot Kattiharjun lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä suunnitteilla olevia tuulivoimahankkeita. Lähimmät hankkeet sijaitsevat yli kymmenen kilometrin etäisyydellä Kattiharjun alueelle suunnitellusta tuulivoimapuistosta. 20 km:n säteellä hankealueesta on meneillään muutamia tuulivoimatuotantoon tähtääviä hankkeita (kuva 6.1). Oheisissa taulukoissa (Taulukko 15-1) on listattu hankkeiden tilanne. Lähin suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto on Rajavuoren tuulivoimapuisto, joka sijaitsee noin 11 km etäisyydellä Kattiharjun hankealueesta. Hankkeen toimija on EPV tuulivoima Oy. Taulukko Kattiharjun hankealuetta lähimmät muut tuulivoimahankkeet. Tuulivoimahanke (kpl voimaloita) Toimija Etäisyys hankealueeseen (km) Tilanne Laihian Rajavuori (25) 13 EPV Tuulivoima Rakentamislupavaihe Vähänkyrön tv-puisto (16) Oy 12,5 Rakentamisvaihe (toiminnassa kesällä 2015) Kurikan Rasakankaan tv-puisto (9) Rasakangas Wind-Farm Oy 20 Kaavaehdotusvaihe Kurikan Lehtivuoren tv-puisto (9) Lehtivuoret WindFarm Oy 23 Kaavaehdotusvaihe

22 282 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva Hankkeen läheisyydessä sijaitsevat suunnitellut tuulivoimahankkeet (Tuulivoimayhdistys 2013) Muut hankkeet Muita hankkeita, jotka yhdessä Kattiharjun tuulivoimahankkeen kanssa aiheutuisi merkittäviä yhteisvaikutuksia, ei ole tunnistettu.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Arvioidut yhteisvaikutukset Koska lähimmät tuulivoimapuistohankkeet sijaitsevat etäällä (yli 10 km etäisyydellä) hankealueesta, ei yhteisvaikutuksia juurikaan synny. Maisemaan aiheutuvat yhteisvaikutukset on arvioitu lähimpien noin km etäisyydelle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden osalta. Arvioinnissa on hyödynnetty hankkeiden YVA-selostuksissa esitettyjä näkyvyysanalyysejä. Liikenteellisten vaikutusten osalta hankkeella saattaa olla yhteisvaikutuksia muiden suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa, mikäli hankkeiden rakentaminen ajoittuu samaan aikaan. Luontovaikutusten osalta lähialueiden muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia on tarkasteltu lähinnä luonnon monimuotoisuuden, suojelukohteiden ja muuttolinnuston kannalta. Sähkönsiirron osalta ei Kattiharjun tuulivoimapuisto muodosta yhteisvaikutuksia muiden hankealueiden kanssa, koska hankevastaavalla ei ole tiedossa muita suunnitteilla olevia tuulivoimapuistoja joiden sähkönsiirtoreitti oltaisiin toteuttamassa niin lähelle Kattiharjun voimajohtoa, että yhteisvaikutuksia esim. maisemaan tai maankäyttöön saattaisi syntyä. Esimerkiksi Lehtivuoren ja Rasakankaan tuulivoimapuistot on suunniteltu liitettävän kyseisillä hankealueilla kulkevaan uuteen 45 kv:n johdon korvaavaan 110 kv:n johtoon. Muiden yhteisvaikutusten osalta vaikutus on vähäinen tai vaikutuksia ei katsota olevan. Yhteisvaikutukset on arvioitu asiantuntija-arviona saatavilla olevan tiedon pohjalta Tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutukset Yhteisvaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Luonnon monimuotoisuuden osalta useiden seudulle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus voi ilmetä luontotyyppien ja elinympäristöjen tasolla sekä näiden kautta lajistollisella tasolla. Tuulivoimahankkeiden suunnittelussa on pyritty sijoittamaan tuulivoimalat tunnettujen ja hankkeiden luontoselvityksissä määritettyjen arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle siten, ettei arvokohteille aiheudu suoria eikä välillisiä vaikutuksia. Hankkeissa on pääsääntöisesti tässä onnistuttu, joten voidaan todeta, että alueellinen ja seudullinen luonnon monimuotoisuus on kohtalaisella tasolla turvattu hankkeista huolimatta, koska luonnon arvoalueet on tunnistettu ja hankesuunnittelussa huomioitu. Luonnon arvoalueet ovat lajistollisen ja elinympäristöllisen monimuotoisuuden ytimiä, mistä eliölajit voivat levittyä ympäristöön uusille elinalueille tai siirtyä monimuotoisuusytimien välillä. Tuulivoimalat sijoittuvat edellä mainitun hankesuunnittelutavan myötä ympäristöllisesti samantyyppisille alueille. Voimalat sijoitetaan yleensä maastonmuotojen kohoumille, paikoille, joissa tuulisuus- ja perustamisolot ovat hyvät ja jonne ei sijoitu luonnon arvoalueita. Näin ollen voimaloiden sijoittuminen painottuu alueellisesti aina samantyyppiselle luontotyypille eli kivennäismaapohjaisiin kangasmetsiin, maaston kohokohdille. Tämä johtaa elinympäristöllisten menetyksien painottumiseen näille luontotyypeille ja niiden lajistolle. Lajisto on kuitenkin talousmetsäympäristöjen tavanomaista ja tyypillistä peruslajistoa, jota esiintyy yleisesti myös hankealueiden ulkopuolella. Voidaankin arvioida, että vaikka elinympäristömenetykset koituvat pääsääntöisesti samantyyppisille luontotyy-

24 284 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY peille ja lajistolle seudun tuulivoimahankkeissa, ei alueellinen luonnon monimuotoisuus ole hankkeiden yhteisvaikutuksena uhattuna. Kattiharjun tuulivoimahankkeella tai muilla tuulivoimahankkeilla ei ole haitallisia vaikutuksia Kattiharjun luontotyyppien arvoille (pl. linnustolliset arvot) Yhteisvaikutukset linnustoon Yhteisvaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti suuriin ja tuulivoimapuistojen vaikutuksille alttiisiin muuttolintulajeihin kuten kurkiin, joutseniin, hanhiin, metsäkanalintuihin sekä petolintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Arvioinnissa on hyödynnetty lähimpien tuulivoimahankkeiden, Laihian Rajavuoren ja Vähäkyrön muutto- ja pesimälinnustoselvityksiä sekä BirdLife Suomen lintujen muuttoreitti selvitystä (2014). Kattiharjun hankealue ei sijoitu tärkeälle muuttoreitille. Vain kurkien muuttoa voi kulkea seudulla merkittäviä määriä, mutta muutto ei kanavoidu hankealueelle. Useat samalle muuttoreitille sijoittuvat tuulivoimapuistot saattavat aiheuttaa kasautuvia (kumuloituvia) vaikutuksia rannikkoalueen kautta muuttavaan linnustoon ja lintupopulaatioihin. Vaikutukset ilmenevät lähinnä lintujen muuttoreiteissä tapahtuvien muutosten sekä mahdollisten törmäysten muodossa. Koska hankealue ei sijaitse rannikon tuntumassa kulkevalla päämuuttoreitillä, ei hankkeesta aiheudu yhteisvaikutuksia näiltä osin. Myöskään lähimmät muut tuulivoimahankealueet eivät sijoitu rannikkovyöhykkeen päämuuttoreitille. Kattiharjun lähimmistä muista tuulivoimahankealueista lähimpänä rannikkoa on Rajavuoren alue, jossa havaittiinkin selvästi enemmän muuttoa kuin Kattiharjun muutonseurannoissa. Vähänkyrön alueella ei havaittu merkittävää muuttoa. Osa linnuista näyttää Vähänkyrön ja Kattiharjun seurannan perusteella seuraavan peltolinjaa siten, että linnut ohittavan Vähänkyrön hankealueen idän ja Kattiharjun lännen puolelta. Hankkeet yhdessä eivät muodosta merkittäviä estevaikutuksia muuttavalle linnustolle. Kattiharju tuulivoimahanke ei lisää muuttolinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia, koska hanke sijoittuu kokonaan useiden lintulajien nykyisten päämuuttoväylien itäpuolelle. Rannikkolinjaan suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot saattavat kuitenkin siirtää mm. kurkien ja metsähanhien muuttoreittejä idemmäksi, jolloin myös Kattiharjun tuulivoimapuiston aiheuttamat vaikutukset voivat lisääntyä. Muuttoreitin siirtymistä voi tapahtua ainakin länsi-lounaistuulten vallitessa, jolloin muutto sijoittuu keskimääristä idemmäksi. Muuttoreittien mahdollisella siirtymisellä ei kuitenkaan välttämättä ole erityisen suurta merkitystä Kattiharjun alueen kannalta, sillä on odotettavaa, että alueellinen muutto kulkee jatkossakin laajana rintamana. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntakaavoihin merkittyjen tuulivoimapuistojen on toteutuessaan arvioitu karkeasti aiheuttavan muutamien satojen lintujen törmäyskuoleman vuosittain (Peltonen & Saarteenoja 2013, Tikkanen ym. 2013). Mallinnusten mukaan törmäyskuolleisuus on suurella osalla tarkastelluista tuulipuistoalueista suhteellisen pieni käsittäen korkeintaan yksittäisiä lintuja voimalaa kohti vuodessa (Tikkanen ym. 2013). Jopa % linnuista teoreettisesti väistää roottoreita (mm. Desholm ym. 2006, Scottish Natural Heritage 2010). Mahdollisen törmäyskuolleisuuden populaatiotason vaikutus tulisi vaihtelemaan lajeittain, mutta kokonaisuutena törmäyksillä tuskin on merkittävää vaikutusta minkään muuttolintulajin kantaan. Suurimmat riskit ovat taantuvilla ja alueiden kautta yleisesti muuttavilla lajeilla kuten metsähanhella. Pohjanmeren ja Itämeren eteläosien rannikkoalueilla talvehtivat linnut kuten osa hanhista ja joutsenista kohtaavat tuulivoimaloita nykyisin jo monessa vaiheessa niiden muuttoreiteillä ja talvehtimisalueilla. Tämän myötä linnut ovat todennä-

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 285 köisesti ainakin osittain tottuneet tuulivoimaloihin ja oppineet väistämään niitä, mikä lieventää lintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Yhteisvaikutuksia voi syntyä myös paikalliseen pesimälajistoon elinympäristömuutosten sekä tuulivoimaloiden aiheuttamien este- ja törmäysvaikutusten kautta. Suurten petolintujen reviirit ovat yleensä hyvin laajoja, jolloin niiden reviireille saattaa olla suunnitteilla useampiakin tuulivoimahankkeita. Useat hankkeet saattavat yhdessä aiheuttaa jopa kohtalaisia elinympäristö-, este- ja törmäysvaikutuksia hankealueiden rajaseuduilla pesiville petolinnuille. Törmäysalttiita lajeja tuulivoimaloihin nähden ovat suuret päiväpetolinnut (esim. merikotka, maakotka ja sääksi), jotka eivät aina havaitse suuria lapoja. Petolintujen törmäykset tuulivoimaloihin on kuitenkin yleisesti todettu melko harvinaisiksi, mikäli voimalat eivät sijoitu petolintujen erityisesti suosimille alueille. Tällaiset alueet on pyritty huomioimaan yksittäisten tuulivoimapuistojen suunnittelussa. Lisäksi laajoille reviireille mahtuu myös rauhallisempia alueita, mikäli tuulivoimaloista aiheutuvat häiriöt karkottavat petolintuja tuulipuistojen alueilta. Levanevan maakotkan reviiri ulottuu sekä Rajavuoren että Kattiharjun alueille. Rajavuori on hyvin lähellä maakotkan pesimäaluetta ja lajin havaittiin liikkuvan alueen suuntaan usein. Kattiharju taas on jo etäällä pesimäpaikasta ja maakotkan on havaittu satunnaisesti liikkuvan hankealueen avosoiden läheisyydessä lähinnä talviaikaan. Yhteisvaikutukset ovat kuitenkin epätodennäköisiä, sillä reviiriä ja sopivia saalistusalueita on runsaasti hankealueiden ulkopuolella eivätkä Kattiharjun voimalat estä liikkumista suoalueille. Koska tuulivoimapuistot sijoittuvat useimmiten kangasmetsiin, niiden alueilla on tyypillisesti myös kohtalaiset tai vahvat kanalintukannat. Toisaalta alueet ovat myös lähes aina tehokkaan metsätalouden piirissä, mikä on pääasiallinen kanalintujen elinympäristöön vaikuttava tekijä. Voimalat ja sähkölinjat voivat lievästi lisätä paikallista kanalintujen kuolleisuutta, mutta kasautuvanakaan vaikutuksena sen ei arvioida olevan merkittävä tekijä kanalintujen kantojen kannalta verrattuna mm. metsästyksen ja metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin Yhteisvaikutukset Natura-alueisiin Potentiaalisia yhteisvaikutuksia lähiseudulle suunnitelluista muista hankkeista voi kohdistua lähinnä Natura-alueilla levähtäville tai niillä pesiville muuttolinnuille, joiden on todettu muuttavan näiden hankealueiden kautta. Kattiharjun tuulivoimapuistohankkeesta ei muodostu yhteisvaikutuksia lähimpien Naturaalueiden suojeluperusteena oleville luontotyypeille pitkän etäisyyden vuoksi. Eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset voisivat ilmetä lähinnä mahdollisina pinta- ja pohjavesivaikutuksina, joita ei arvioida Kattiharjun hankkeesta muodostuvan. Luontodirektiivilajeista liito-oravaan kohdistuvat yhteisvaikutukset jäävät vähäisiksi, koska liito-oravan elinalueet on pyritty kaikissa hankkeissa huomioimaan siten, ettei lajin esiintyminen alueilla vaarannu. Tuulivoimahankkeet eivät yksin tai yhdessä merkittävästi heikennä liito-oravan kulkuyhteyksiä Natura-alueiden välillä. Kattiharjun lähimmät ja potentiaalisia yhteisvaikutuksia muodostavat hankkeet ovat Rajavuoren ja Vähänkyrön tuulivoimapuistohankkeet. Hankkeet muodostavat yhdessä vähäisiä este- ja törmäysvaikutuksia alueiden kautta muuttavalle linnustolle. Vaikutusalueella olevan Levanevan Natura-alueen suojeluperusteina olevista lajeista alueiden kautta muuttaa jonkin verran tuulivoimalatörmäyksille alttiiksi arvioituja metsähanhia ja kurkia. Alueiden läheisyydessä kulkeva muutto näytti havaintojen perusteella seuraavan kuitenkin peltoalueita, jotka sijoittuvat hankealueiden väliin. Hankealueet yhdessä eivät siten muodosta estettä muuttoreitille. Hankkeista ei arvioida muodostuvan merkittäviä häiriövaikutuksia levähtäville linnuille.

26 286 Kattiharjun tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimahankkeen ei arvioida merkittävästi lisäävän muiden lähialueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutuksia. Linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia on käsitelty myös edellisessä kappaleessa. Luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arviointi hankkeen vaikutuspiirissä oleville Natura-alueille ei käytettävissä olevan tiedon perusteella ole tarpeen Yhteisvaikutukset riistalajeihin ja metsästykseen Kattiharjun hankealuetta lähimpien suunniteltujen tuulivoimapuistojen riistan elinympäristöihin, hirven liikkumiseen ja hirvenmetsästyksen käytännön järjestelyihin aiheuttamat yhteisvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Hankealueet ovat melko etäällä toisistaan ja muut hankealueet ovat pieniä tai pienehköjä. Tuulivoimapuistojen vaikutukset jakautuvat useiden metsästysseurojen metsästysalueille. Hankkeet eivät kokonaisuutena muuta alueiden nykyistä metsärakennetta. Hankkeiden sähkönsiirtoon tarkoitetut 110 kv voimajohdot lisäävät hieman kanalintuihin kohdistuvaa törmäysriskiä. Tuulivoimapuistojen rakentamisvaiheessa aiheutuvat häiriöt ovat riistalajistolle merkittävimpiä. Koska eri hankkeiden rakentaminen käynnistyy todennäköisesti eriaikaisesti ja hankkeet ovat etäällä toisistaan, arvioidaan riistalle syntyvän häiriön yhteisvaikutukset vähäisiksi. Hankkeiden ei arvioida juurikaan heikentävän alueellisia riistakantoja tai muuttavan tärkeimmän riistalajin eli hirven esiintymistä ja käyttäytymistä kuin korkeintaan väliaikaisesti. Toiminnassa olevien tuulivoimapuistojen lopulliset vaikutukset alueellisiin riistakantoihin riippuvat riistaeläimistön sopeutumiskyvystä elinympäristöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Riistaeläimistä ainakin hirvieläinten sopeutumiskyky arvioidaan melko hyväksi, eikä tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten arvioida pitkällä aikavälillä merkittävästi heikentävän hirvipopulaatioita tai metsästysmahdollisuuksia tuulivoimapuistoalueilla Yhteisvaikutukset liikenteeseen Hankkeella saattaa olla yhteisvaikutuksia muiden suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa, mikäli hankkeiden rakentaminen ajoittuu samaan aikaan. Kuten taulukosta 13-1 voidaan todeta, ovat muut tuulivoimahankkeet Kattiharjun hanketta aikataulullisesti edellä. Yli yhdeksän tuulivoimalan hankkeista Vähänkyrön tuulivoimapuisto (16 voimalaa) on parhaillaan rakenteilla ja Rajavuoren tuulivoimapuistolle haetaan rakennuslupia. Rasakangas ja Lehtivuoret tuulivoimapuistot sijoittuvat yli 20 km etäisyydelle Kattiharjun hankealueesta. Hankkeiden osayleiskaavaehdotukset ovat olleet nähtävillä Molemmista kaavoista on valitettu. Kurikan kunnasta saatujen tietojen mukaan hankevastaava on käynnistämässä ehdollista rakennuslupaprosessia. Hankkeiden erikoiskuljetukset on suunniteltu tapahtuvan Kaskisten satamasta Jurvan kautta hankealueille (Engelbrecht, T. 2013), jolloin yhteisvaikutuksia ei erikoiskuljetusten osalta aiheutuisi, vaikka hankkeiden rakentaminen tapahtuisikin samaan aikaa. Sora- ja muiden maaaineskuljetusten toteutuminen valtatien 18 kautta voidaan pitää erittäin epätodennäköisenä. Kuljetusten toteutumista Kattiharjun hankealueen ohitse Valtatien 3 kautta voidaan pitää vähintäänkin melko epätodennäköisenä, kun huomioidaan että hankealueille on olemassa runsaasti vaihtoehtoisia kuljetusreittejä esimerkiksi Ilmajoen ja Jurvan suunnasta (Kuva 15.2).

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kattiharjun tuulivoimapuisto 287 Kuva 15.2 Kattiharjun todennäköiset kuljetusreitit sekä Rasakankaan ja Lehtivuoren tuulivoima-alueiden sijainti Yhteisvaikutukset maisemaan Lähimpien tuulivoimapuistohankkeiden (Rajavuori ja Vähäkyrö) lähimmät yleiskaavan mukaiset voimalapaikat sijoittuvat noin 13 km etäisyydelle Kattiharjun uloimmista voimaloista. Rajavuoren tuulivoimapuisto sijoittuu Kattiharjun hankealueen länsipuolelle ja Vähänkyrön tuulivoimapuisto luoteispuolelle.