JÄSENTIEDOTE SISÄLTÖ. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 5/2011 > Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa.

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business! Kauppakamarin päivitetty Koulutuskalenteri/syksy JÄSENTIEDOTE 5/2011 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Rauman Kauppakamarin toiminnasta 30 vuotta Juhlaseminaari Kauppakamarit käynnistävät kampanjan uuden työpaikan saamiseksi Suomeen - kampanja Raumalla Alueiden kilpailukyky 2011 selvitys...5 Koulutustarveselvitys käynnissä Liikennepoliittinen selonteko...6 FinnCham muodostaa globaalin yritysverkoston...6 Kansainvälisiä asoita CEMATin Kiinan talousnäkymät raportti 1/ Kontakteja kansainvälistymiseen Näkymiä Venäjälle -matinea Tutustu uusimpiin yritysyhteistyökumppaneiden hakuihin...7 Muuta yritystietoa Yritys - Hyödynnä Viisas vallitsee verkkolaskun tietopankkia ja caseja...8 Porin JOKO-koulutus käynnistyy...8 Tekijänoikeusopas yrityksille...8 Lakiasiat Uusi kilpailulaki voimaan Jatkokäsittelylupa hovioikeuteen...9 Lainvalinta kansainvälisissä kauppasopimuksissa Työntekijän terveydentilatietojen käsittely

2 YHTEYSTIEDOT YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Päivi Junnila Puhelin GSM Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset 2 Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os.

3 Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kauppakamarin koulutuskalenteri / syksy 2011 Katso Koulutuskalenterin kurssi- ja seminaariohjelmat kauppakamarin sivuilta Lisätiedot sekä toivomukset järjestettävistä seminaareista Päivi Junnila p tai Asiakaspalvelu & Markkinointi & Liiketoiminta verkossa Yhteisölliset työkalut yrityksen sisäisessä viestinnässä (klo 9 12) Digitaalinen markkinointi Googlessa ja Facebookissa (klo 13-16) Kv.-koulutus Uutta tullista! Writing s yrityssähköpostiviestintä englanniksi Tietotekniikka Tietoturva seminaari kauppakamari@rauma.chamber.fi 3

4 KAUPPAKAMARIASIAA Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Matkaseminaarit Esimiespäivät Vierumäellä Talous- ja verolaivaseminaari Taloushallinto Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Excel tehokäyttöön! Tilinpäätös- ja veropäivä Ennakonpidätys 2012 Rauman kauppakamari kouluttaa Connecting Business! 4

5 KAUPPAKAMARIASIAA Rauman kauppakamarin toiminnasta 30 vuotta juhlaseminaari Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 30 vuotta Rauman kauppakamarin perustamisesta. Kauppakamaritoimintaa toki on harjoitettu alueella runsaasti kauemmin, mutta vuonna 1981 itsenäinen Rauman kauppakamari aloitti toimintansa. Kauppakamarista on vuosien mittaa kehittänyt elinkeinoelämän laajat tahot taakseen kokoava organisaatio, josta on tullut elinkeinoelämän vahvin vaikuttaja alueellaan ja toivottavasti myös luotettava yhteistyökumppani. Kauppakamarin 30 vuotisen toiminnan kunniaksi järjestämme juhlaseminaari Rauman kaupunginteatterissa maanantaina klo Seminaarissa puhuvat mm. elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja valtiosihteeri Raimo Sailas. Kaikki kauppakamarin jäsenet ovat tervetulleita tilaisuuteen. Ilmoittautuminen os. Vastaanottoa ei ole, mutta haluttaessa kauppakamaria voi muistaa tilinumero: FI Kertyneet varat käytetään paikallisen koulutuksen tukemiseen. Kauppakamarit käynnistävät kampanjan uuden työpaikan saamiseksi Suomeen - kampanja Raumalla Kauppakamarien Alueiden kilpailukyky 2011selvitys: Osaavan työvoiman saatavuus ja liikeyhteydet kärjessä Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus ja liikenneyhteydet ovat jälleen tärkeimmät yritysten alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavat asiat. Tämä selviää Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2011 selvityksestä. Samat teemat ovat kärjessä myös Rauman kauppakamarin kyselyyn osallistuneiden yritysten mielestä. Rauman alueella seuraaviksi tärkeimmiksi seikoiksi nousevat yritysten yhteistyömahdollisuudet, kunnan/alueen hyvä imago sekä turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö. Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo sanoo, että nyt on erittäin tärkeää panostaa kaikkiin viiteen kohteeseen. Työvoima on ikääntymässä ja valtion liikenneinvestointeja käsitellään syksyllä koottavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Kilpailukykyinen alue houkuttelee monenlaisia yrityksiä ja tarjoaa mahdollisuuksia parantaa asukkaiden elämänlaatua. Hyvät liikenneyhteydet houkuttelevat yrityksiä alueille. Liikenneväylien huono kunto huolestuttaa kuitenkin yritysjohtajia. Vuonna 2011 yritysjohtajista 71 prosenttia oli sitä mieltä, että nykyiset liikenneväylät kaipaavat paljon tai erittäin paljon kunnostusta. Osuus on jatkuvasti noussut, sillä vuonna 2009 osuus oli 62 prosenttia ja vuonna 2005 osuus oli 44 prosenttia. Yritykset näkevät kehittämistarpeita kaikissa liikennemuodoissa. Rauman kauppakamarin yritysten mielestä valtateiden rakentamiseen ja meriväylään pitäisi panostaa paljon tai erittäin paljon. Euroopan nopein työikäisen väestön määrän lasku ja räjähdysmäinen tarve ikääntyneiden terveydenhuoltopalveluille on luonut uhan, että Suomi syöksyy 1990-luvun laman kaltaiseen kriisiin. Kauppakamarit vastaavat haasteeseen ja käynnistävät kampanjan, jolla haetaan keinoja luoda Suomeen uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Kaikki julkiset palvelut, joihin olemme tottuneet, saavat rahoituksensa verotuloista. Vain luomalla työpaikkoja Suomeen mahdollistamme sen, että meistä huolehditaan. Yhteiskunta ilman hyvinvoivia yrityksiä on yhteiskunta ilman hyvinvointia, taustoittaa keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä kauppakamareissa käynnistyvää kampanjaa. Raumalla kampanjaan liittyvä tilaisuus pidetään Teknologiatalo Sytyttimessä klo Mahdollisuus osallistua lounaaseen klo välillä. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osallistuuko myös lounaaseen. Tilaisuudessa puhuu Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä, Hollming Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Salo ja CT-Logistics Oy:stä Ari Salmi. Ilmoittautumiset: kauppakamari@rauma.chamber.fi Panostusta koulutukseen ja työvoiman saatavuuteen Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus on tärkein yrityksen sijaintiin vaikuttava tekijä Suomessa. Sopivan työvoiman saatavuus jarruttaa yritysten kasvua ja alueen kilpailukykyä. Rauman kauppakamarin alueella yritykset kokivat keskimääräistä enemmän rekrytointiongelmista. Ongelmat liittyvät paljolti myös toimialoihin, sillä esimerkiksi kaupan alan rekrytointi on helpointa. Työnhakijoiden osaamiseen oli keskimäärästä enemmän tyytymättömiä Rauman alueella, vaikka 65 % katsoi työnhakijoiden osaamisen vastaavan yrityksen tarpeita. Tyytymättömämpiä työnhakijoiden koulutustasoon ja osaamiseen olivat rakennusalan yritykset. Selvityksen löydät kokonaisuudessaan Rauman kauppakamarin sivuilta Kauppakamarien koulutusselvitys tekeillä Rauman ja Satakunnan kauppakamarit ovat käynnistäneet yhteistyössä koulutusselvityksen laatimisen Satakunnan alueella. Koulutusselvityksen tavoitteena on selvittää Satakunnan alueen yrityksen käsityksiä alueella annettavan ammatti-, aikuis- ja korkeakoulukoulutuksen nykytilasta sekä 5

6 KAUPPAKAMARIASIAA elinkeinoelämän näkemyksiä tulevaisuuden koulutustarpeista ja toiveista koulutuksen kehittämiseksi. Edellisen kerran vastaava selvitys laadittiin vuonna Koulutuksen rintamalla on tapahtunut viidessä vuodessa melkoisesti, joten on paikallaan laatia uusi selvitys. Selvitys on käynnistynyt verkkokyselynä, johon on tullut lähes 200 vastausta. Marraskuussa kokoontuvat seitsemän eri työryhmää suurimmilta toimialoilta muodostaakseen näkemyksen omalta alaltaan. Selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä. Työryhmien vetäjäksi ja raportoinnin kokoajaksi kauppakamarit ovat valinneet Oy Swot Consulting Finland Ltd:n. Alkuselvitys tehdään kauppakamarien toimesta ja sen tekee Johanna Alanen. Liikennepoliittista selontekoa valmistellaan Rauman kauppakamari antoi lausuntonsa Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut liikennepoliittisen selonteon valmistelun. Selonteolla hallitus linjaa liikennepolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteet ja toimenpideohjelman vuoden 2022 loppuun. Samalla hahmotellaan sitä, mikä on liikennepoliittinen visio ja tahtotila vuodelle Selontekoa valmisteltaessa liikennepoliittisia kysymyksiä tarkastellaan hallitusohjelman mukaisesti erityisesti maankäytön, asumisen, palvelurakenteiden, kestävän kehityksen ja elinkeino- ja aluekehityksen edellytykset huomioon ottaen. Tavoitteena on, että selonteko annetaan eduskunnalle huhtikuussa Selonteon valmistelusta vastaa liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä liikenneministeri Merja Kyllösen johdolla. Rauma kauppakamarin lausunnossa liikennesektorin suurimmat nähtävissä olevat haasteet ja muutokset vuosiin 2020 ja 2030 ulottuvilla aikajänteillä, ovat liikennerahoituksen tason turvaaminen ja mieluummin korottaminen. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitsemme edelleen korkeaa investointitasoa, sillä liikenteessä on runsaasti pullonkauloja Kansainväliset ilmastosopimukset, kuten IMO- rikkidirektiivi, ovat tärkeitä, toisaalta Suomen elinkeinoelämän kannalta ne ovat haastavia johtuen pitkistä etäisyyksistä. Suomi ei voi olla näissä asioissa edelläkävijä. Liikenteen ja valtion investointipolitiikan keskittäminen suurimpiin satamiin ja niihin johtaviin kuljetuskäytäviin tulisi olla tavoitteena. Elinkeinoelämän tärkeimpien alojen kilpailukyvyn edellyttämä liikenneverkko ja tehokkaat kuljetukset ja toimivat logistiset ketjut (mm mitta ja painokysymykset) ovat Suomen oloissa aivan ratkaisevia. Rautatieliikenteen kilpailun edellytysten parantaminen ja ratojen tehokkaampi käyttö on myös tärkeää. Lähivuosien ( ) ja keskipitkän aikavälin (vuoteen 2020) tärkeimmät toimet ovat: Valtatien 8 tason nostaminen ja riittävä investointi vastaamaan liikenteen määrää. Valtatie 8 on länsirannikon tärkein satamia palveleva väylä. Lähes puolet Suomen vienti- ja tuontikuljetuksista kulkee länsirannikon satamien kautta. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio yhteysvälin osuudella Turku Pori on noin 185 M.. Rauman meriväylän syventäminen. Rauman satama on valtakunnallisesti yksi Suomen suurimmista satamista ja teollisuuden ja muun elinkeinoelämän solmupiste, jonka toimivuus vienti- ja tuontikuljetusten turvaamiseksi on varmistettava. Väylällä toteutettavasta syväyksestä riippuen, 11 tai 12 metriä, hankkeen kustannusarvio on 15 tai 31 M. Meriväylän syventäminen on tärkeä osa metsä- ja teknologiateollisuuden kilpailukykyä. FinnCham muodostaa globaalin yritysverkoston Uusi globaali Finncham-verkosto kokoaa liki 100 eri puolilla maailmaa toimivaa kauppayhdistystä, kauppakamaria ja kiltaa vahvistamaan suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja vientiponnisteluja. Verkosto ulottuu Kiinasta Koreaan, Afrikasta Argentiinaan ja Amerikkaan. Kauppakamarien perustama globaali FinnCham-verkosto solmii kontakteja maailmalla toimivien suomalaisyritysten ja sinne lähtevien yritysten välille, avaa ovia ja vahvistaa taloussuhteita eri maiden kanssa. - Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen edellyttää jatkuvaa työtä. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä on tuettava kaikin keinoin. Suomessa pk-yritysten osuus viennistä on vain 12 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa se on 20 prosenttia. Finncham-verkosto tarjoaa erinomaisen kanavan tälle työlle, sanoo Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Keskuskauppakamari koordinoi FinnCham verkostoa yhteistyössä UM:n, TEM:n ja Finpron kanssa. FinnCham ei synnytä uutta rakennetta, sen sijaan tavoitteena on tehostaa ja parantaa olemassa olevien toimijoiden yhteistyötä, korostaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä. Investointeja ja osaajia Verkoston avulla luodaan vahvaa Suomi-kuvaa maailmalla ja luodaan yrityskontakteja kohdemaihin. Verkosto toimii myös siltana maailmalta Suomeen ja auttaa ulkomaalaisia yrityksiä saamaan kontakteja Suomessa. Suomi tarvitsee enemmän vuorovaikutusta, ulkomaalaisia investoijia ja osaajia. Rakennamme koko maailman kattavan verkoston vahvistamaan suomalaisyritysten kansainvälistymistä, luonnehtii Penttilä. Erityisesti kehittyvissä talouksissa verkostojen ja henkilösuhteiden merkitys on ensisijaisen tärkeää kaupankäynnin kirittämisessä. Tämän ovat useat yritykset kohdanneet arjessaan. Finnchamin verkkosivut palvelevat osoitteessa 6

7 kansainvälisiä asioita Kansainvälisiä asioita CEMATin Kiinan talousnäkymät raportti 1/2011 Tutustu uusimpiin yritysyhteistyökumppaneiden hakuihin Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen (CEMAT) tuoreen Kiinan talousnäkymät 1/2011 -katsauksen mukaan suomalaisyritykset uskovat Kiinan markkinoiden vahvan kasvun jatkuvan, vaikka haasteena on mm. nopeasti nouseva kustannustaso. Katsaus on julkaistu CEMATin Talousnäkymät-internetsivustolla osoitteessa Kiinan talous kasvaa edelleen noin 10 % vuosivauhtia nopeasti elpyneen ulkomaankaupan ja teollisuustuotannon ansiosta. Etenkin puunjalostusteollisuus sekä metallituotteiden ja koneiden valmistus kehittyivät alkuvuonna ripeästi. Samaan aikaan kasvu kuitenkin hiipui auto- ja vaateteollisuudessa. Kullan ja hopean kysyntä pysyi korkealla, ja vähittäiskaupan positiivinen kehitys heijasteli väestön kohonnutta ostovoimaa. Kiinan uusi viisivuotissuunnitelma pyrkiikin muuttamaan vientiin perustunutta talousmallia yhä enemmän kotimaiseen kulutuksen ja palvelujen kasvattamisen suuntaan. Ongelmina ovat kuitenkin kuluttajahintainflaation kiihtyminen sekä kiinteistöjen erittäin korkealle nousseet hinnat. Myös palkat ovat kohonneet nopeasti. Kustannusten noususta huolimatta ulkomaisten yritysten investoinnit Kiinaan laajenevat yhä. Suomalaisyritykset toteuttavat Kiinassa uusia avauksia, vaikkakin kertovat samalla lisääntyneistä protektionismin kokemuksistaan. Lisätietoja: Riitta Kosonen, Director, Center for Markets in Transition CEMAT, Aalto University, Phone: , Kontakteja kansainvälistymiseen Näkymiä Venäjälle -matinea Tervetuloa mukaan asiantuntijoille suunnattuun matineaan Kontakteja kansainvälistymiseen - Näkymiä Venäjälle torstaina klo Paikka: Kansainvälisen vaihdon keskus CIMO, Hakaniemenranta 6, Helsinki. Tilaisuuden järjestää PKT-säätiö yhteistyökumppaneineen. Matinea on asiantuntijoiden foorumi, jolla voi keskustella ja vaihtaa ajatuksia sekä kerryttää osaamista. Tilaisuuden puheenvuorot on räätälöity palvelemaan asiantuntijakonsulttia hänen omassa työssään. Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen: Lisätietoja antaa: Pirkko Sillman, palvelupäällikkö PKT-säätiö pirkko.sillman@pkt.fi, puh Enterprise Europe Networkin kautta on mahdollista hakea maksutta yhteistyökumppaneita tai liiketoimintakumppaneita. Alla uusimmat Suomeen kohdistuvat haut listattuna. Voit etsiä lisää profiileja haluamaltasi toimialalta Liiketoimintapörssi-hakupalvelusta A Swedish company, one of the top strap manufactures in the market is now looking for business partners such as agents and distributors in Germany, France, Finland and England A Danish company specialized in developing and producing men s underwear is looking for agents and distributors in Finland, Netherlands and Germany A Swedish company selling (via stores, Internet and mail order) products for everyday use (kitchenware, items used in bathrooms & bedrooms, home equipment etc.) designed especially for the elderly or mildly handicapped. The company is expanding in the Nordic market and is now looking for distributors/agents as well as partners to form joint ventures and/ or exchange products and market opportunities with in Norway, Finland, Denmark and Iceland An Italian company producing sporting, work, hunting and tactical knives, is looking for agents and distributors in Belgium, France, Finland, Hungary, United Kingdom UK company manufacturing light therapy devices for the consumer healthcare market is looking for distributors, wholesalers or agents to distribute their products in Germany, Austria, Sweden, Norway, Finland, the US and Italy A French company which creates a garment brand, exclusively for boys from 3 months to 6 years is looking for agents or distributors in Denmark, Sweden, Finland and Norway. 7

8 MUUTA YRITYSTIETOA Yritys - Hyödynnä Viisas valitsee verkkolaskun tietopankkia ja caseja Keskuskauppakamarin sivuilta on koottu asiantuntijoiden ja verkkolaskuoperaattoreiden kanssa laaja ja ajantasainen tietopankki tietoa verkkolaskun ja sähköisen taloushallinnon käytännön kysymyksistä. Helsingin seudun kauppakamarin verkkolaskupilotin testasi verkkolaskun käyttöönottoa neljän pienen yrityksen kanssa. Muutaman kuukauden pilotissa yritykset etenivät omien tarpeiden määrittelystä, ratkaisuvaihtoehtojen selvityksen ja tarjouspyyntöjen kautta verkkolaskun käyttöön. Tutustu käytännön caseihin, miten Slamex Oy, Sesko ry, Tilitoimisto Pietarila Oy ja Helsingin Kamari Oy etenivät verkkolaskun käyttöönotossa. phtml?s=547 Lisätietietoja: Markku Lahtinen, markku.lahtinen@chamber.fi Porin JOKO -johtamiskoulutusohjelma käynnistymässä jo 26. kerran Porin JOKO on tarkoitettu yritysten esimies-, päällikkö- ja johtotehtävissä sekä vaativissa asiantuntijatehtävissä toimiville avainhenkilöille esimiestaitojen vahvistamiseen, strategisen ajattelun kehittämiseen ja liikkeenjohdollisten tietojen ja taitojen täydentämiseen. Koulutus soveltuu hyvin myös esimerkiksi toisen polven yrittäjille, joille vastuuta ollaan siirtämässä lähivuosina. Koulutus antaa konkreettisia liiketoiminnan johtamisen tietoja ja taitoja, joita voi hyödyntää suoraan oman yrityksen kehittämiseen jo koulutuksen aikana opetuspäivien välissä suoritettavissa tehtävissä. Ohjelma käynnistyy marraskuussa 2011 ja päättyy syyskuussa Lähiopetuspäiviä on yhteensä 20. Koulutuksen järjestää Edupoint, Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön täydennyskoulutuskeskus. Ilmoittaudu mennessä. Lisätietoja löytyy osoitteesta: Tekijänoikeusopas yrityksille Uudessa tekijänoikeusoppaassa neuvotaan, miten tekijänoikeuksista voidaan sopia selkeästi, oli yhteistyökumppani sitten työsuhteessa ja sopimussuhteessa yritykseen. Oppaan tavoitteena on auttaa yrityksiä oivaltamaan tekijänoikeuksien merkitys liiketoiminnalle sekä lisätä yleistä tietämystä ja osaamista asiassa. Suomen menestyminen perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän innovaatiopohjaiseen talouskasvuun. Tämä merkitsee sitä, että immateriaalisten oikeuksien merkitys kasvaa jatkuvasti yritysten liiketoiminnassa, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Anne Horttanainen. Pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä puuttuu tietoa tekijänoikeuksista ja niiden soveltamisesta käytännössä, vaikka tekijänoikeuksien ja muiden aineettomien oikeuksien suojaamisesta on tullut yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Tietoaukkoa paikkaamaan elinkeinoelämän etujärjestöt ovat julkistaneet tekijänoikeusoppaan, joka tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja pk-yritysten tarpeisiin. Tekijänoikeuksista sopiminen ja oikeuksien puolustaminen korostuvat digitaalisessa toimintaympäristössä. Etenkin pk-yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa ratkaisevasti se, miten tehokkaasti ja ennustettavasti ne pystyvät turvaamaan immateriaalisia oikeuksiaan. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Keskuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien toimittamassa oppaassa neuvotaan muun muassa, miten tekijänoikeuksista voidaan sopia selkeästi työsuhteessa ja yrityksen muissa sopimussuhteissa. Tavoitteena on auttaa yrityksiä oivaltamaan tekijänoikeuksien suuri merkitys liiketoiminnalle sekä lisätä yleistä tietämystä ja osaamista. Työoikeudessa on luonnollisena perusperiaatteena, että työntekijä saa työstään palkan ja työn tulokset kuuluvat työnantajalle. Monelle työnantajalle voi kuitenkin olla yllätys, että tekijänoikeuslain mukaan teoksen tekijänoikeus kuuluu teoksen luoneelle henkilölle, toimii tämä työsuhteessa tai ei. Tämän vuoksi elinkeinoelämä peräänkuuluttaa tekijänoikeuslain muuttamista siten, että työsuhteessa syntyvät tekijänoikeudet kuuluisivat aina työnantajalle. Muutos olisi tarpeellinen erityisesti pk-yrityksille. Uudessa oppaassa järjestöt suosittelevat työnantajille työsopimuksiin mallilauseketta, joka siirtää työsuhteessa luotujen teosten taloudelliset tekijänoikeudet työnantajalle. Oppaan on kirjoittanut alan pitkäaikainen vaikuttaja, Viestinnän keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen. Hanke on osa Suomen kansallisen IPR-strategian täytäntöönpanoa. Verkkoversio tekijänoikeusoppaasta: download/46556/ /yrityksen+tekij% C3%A4noikeusopas+verkkoversio.pdf Lisätietoja: Lakimies Anne Horttanainen, p anne.horttanainen@chamber.fi 8

9 LAKIASIAT Uusi kilpailulaki voimaan Uusi kilpailulaki tulee voimaan Keskeisimmät uudistukset koskevat yritysten sakkomaksuja ja yrityskauppavalvontaa. Uudistuksen myötä myös jokaisella kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineellä olisi oikeus korvaukseen. Kilpailunrikkomuksia koskevat sakko- eli seuraamusmaksusäännöt täsmentyvät niin, että maksun määrääminen, vapauttaminen tai alentaminen vastaa entistä paremmin EU:n säännöksiä. Laissa on myös määritelty nykyistä tarkemmin ne tilanteet, joissa kartelliin osallinen elinkeinonharjoittaja voi saada vapautuksen tai alennuksen seuraamusmaksusta. Uudistuksen myötä jokaisella kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineellä on oikeus korvaukseen. Myös vahingonkorvauksen vanhentumisajat määritellään laissa selkeämmin. Yrityskaupan arviointia koskevat säännökset vastaavat EU-oikeuden mukaista arviointitapaa. Markkinaoikeus voi Kilpailuviraston esityksestä kieltää tai määrätä purettavaksi yrityskaupan tai asettaa kaupalle ehtoja, jos yrityskauppa olennaisesti estää tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä. Uuden kilpailulain mukaan Kilpailuvirasto asettaa tehtävänsä tärkeysjärjestykseen. Näin ollen Kilpailuvirasto keskittyy kilpailun toimivuuden ja kansantalouden kannalta haitallisimpien kilpailunrajoitusten selvittämiseen. Kilpailuvirastolla on markkinaoikeuden luvalla oikeus tehdä tarkastuksia myös muihin kuin elinkeinonharjoittajien liiketiloihin. Uusi kilpailulaki korvaa kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992). Lisätiedot: Hallitusneuvos Elise Pekkala, TEM, puh Neuvotteleva virkamies Johanna Rihto-Kekkonen, TEM, puh tai Jatkokäsittelylupa hovioikeuteen Vuoden 2011 alkupuolella otettiin käyttöön valituksissa käräjäoikeudesta hovioikeuteen jatkokäsittelylupa. Valitusoikeutta käräjäoikeuden tuomiosta ei rajoiteta, mutta asian laajamittainen käsittely hovioikeudessa edellyttää tietyissä asioissa jatkokäsittelylupaa. Vastaava menettely on voimassa muissa Pohjoismaissa ja useissa Euroopan maissa. Uutta on myös mahdollisuus saada ennakkopäätös suoraan korkeimmasta oikeudesta käräjäoikeuden päätökseen. Hallituksen esityksessä arvioidaan että ilman jatkokäsittelylupaa jäisi noin 20 % käräjäoikeuksien päätöksistä. Tässä artikkelissa keskitytään lähinnä yritystoiminnan kannalta merkityksellisiin asioihin. Luvan saannin edellytykset Riita-asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa jos velkaa tai muuta saamista koskevan riidan häviöarvo on alle euroa. Häviöarvolla tarkoitetaan erotusta asianosaisen hovioikeuteen esittämän vaatimuksen ja käräjäoikeuden päätöksen välillä. Jos häviöarvo on yli euroa, lupaa ei tarvita. Oikeudenkäyntikuluja ja korkoja ei oteta huomioon häviöarvoa laskettaessa. Muissa kuin rahasaamista koskevissa riita-asioissa ei jatkokäsittelylupaa tarvita. Rikosasiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa jos tuomittu rangaistus on alle neljä kuukautta vankeutta. Lupaa ei kuitenkaan tarvita jos vastaaja on tuomittu yhteisösakkoon, jonka määrä on yli euroa. Jos valitus koskee prosessia jossa on käsitelty samaan tekoon perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta (esimerkiksi vahingonkorvausvaatimus) jonka häviöarvo on yli euroa, ei jatkokäsittelylupaa tarvita saman teon osalta. Myös virallinen syyttäjä tarvitsee jatkokäsittelyluvan jos teosta säädetty rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Jatkokäsittelylupaa ei tarvita liiketoimintakiellon määräämistä, kumoamista tai pidentämistä koskevassa asiassa. Milloin lupa on myönnettävä? Hovioikeuden on myönnettävä jatkokäsittelylupa jos sen on aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta tai jos ratkaisun oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä. Lupa myönnetään myös jos asian jatkokäsittely on tärkeätä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai muusta painavasta syystä. Jatkokäsittelylupa voidaan rajoittaa koskemaan osaa käräjäoikeuden ratkaisusta. Ennen luvan myöntämistä kuullaan tarvittaessa kirjallisesti valittajan vastapuolta. Ennakkopäätös suoraan korkeimmasta oikeudesta Asianosaiset voivat hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun nyt myös suoraan korkeimmalta oikeudelta. Tällainen ennakkopäätösvalitus on mahdollinen esimerkiksi silloin jos lain soveltamista koskeva kysymys on kertautunut suuressa määrässä tapauksia ja ennakkoratkaisun viipyminen pitkittäisi oikeudellista epävarmuutta. Menettely edellyttää kummankin osapuolen suostumusta ja sitä että korkein oikeus myöntää valitusluvan. Jos valituslupaa ei myönnetä, jää käräjäoikeuden ratkaisu pysyväksi. lakimies, Maija Kärkäs Helsingin seudun kauppakamari Lainvalinta kansainvälisissä kauppasopimuksissa Sopimusvapaus Kaupan osapuolet voivat kansainvälisessä kaupassa lähtökohtaisesti vapaasti valita, minkä maan lakia heidän kauppasopimukseensa sovelletaan. Lainvalinnalla on sitä suurempi merkitys, mitä suppeammin osapuolten oikeudet ja velvollisuudet on määritelty kauppasopimuksessa. Sovellettavaksi laiksi voidaan valita ostajan, myyjän tai jonkin kolmannen maan laki. Sopimusosapuoli hyötyy, jos saa sovellettavaksi laiksi oman kotimaansa lain, koska yritystoi- 9

10 LAKIASIAT mintaa ja kaupankäyntiä koskeva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö ovat tällöin tutumpia ja ennakoitavampia. Usein lainvalinnassa joudutaan tekemään kompromisseja, ja sovellettavaksi laiksi valitaan jonkin kolmannen maan laki. Lähtökohtana on tällöinkin pidettävä sitä, että valitun maan lainsäädännöstä on mahdollisuus saada vaikeuksitta tietoa. Sopimusvapaus ei kuitenkaan ole täysin rajoituksetonta. Esimerkiksi tavaroiden viennin kohdemaan kilpailua, tuoteturvallisuutta ja kuluttajansuojaa koskeva säännöt ovat usein pakottavia, ja kiinteää omaisuutta koskeviin sopimuksiin sovelletaan yleensä sijaintipaikan muotomääräyksiä. Riitatilanteessa tuomioistuinvaltion pakottavat lait voivat tulla sovellettaviksi sopimuksessa olevasta lakiviittauksesta huolimatta. Näin on etenkin silloin, jos kyseessä on heikompaa osapuolta suojaavat säännökset, kuten esimerkiksi kuluttajan tai työntekijän oikeudet. Ns. ordre public -säännön mukaan vieraan valtion lakia ei voida soveltaa, jos se on tuomioistuinmaan oikeusjärjestyksen periaatteiden vastainen. Lainvalinta saa kauppasuhteessa konkreettista merkitystä vasta, jos osapuolet ajautuvat ristiriitatilanteeseen, johon ei löydy ratkaisua neuvotteluteitse. Riidat voivat tulla kalliiksi, jos sopimuksessa ei ole huomioitu näitä kysymyksiä, koska pelkkä toimivaltaisen tuomioistuimen ja sovellettavan lain selvittäminen kansainvälisten sääntöjen mukaan voi olla mutkikasta. Ennakointi sopimuksentekovaiheessa sekä selkiyttää osapuolten tilannetta että säästää aikaa ja kustannuksia. Kun osapuolet valitsevat sopimuksessa sovellettavan lain, on lakiviittauksen hyvä olla selkeä. Jollei nimenomaista viittausta ole tehty, voidaan lainvalinta tehdä sopimusehtojen tai tapaukseen liittyvien olosuhteiden perusteella, jos ne ovat riittävän selvät. Kansainväliset lainvalintakonventiot Jos kauppakumppanit eivät ole valinneet sovellettavaa lakia ja sopimuksesta päädytään riitelemään tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä, sopimukseen soveltuvan lain valita tehdään tuomioistuinvaltion lainvalintasääntöjen mukaan. Jos oikeuspaikastakaan ei ole sovittu, yleensä kantaja nostaa kanteen vastaajan kotimaassa tai maassa, jossa vastaajalla on liiketoimintaa. Tuomioistuin (tai välimies) ratkaisee lainvalinnan kansainvälisten lainvalintakonventioiden avulla tai mahdollisesti lainvalintaa koskevan erityislain perusteella. Merkittävimmät lainvalintakonventiot, joita noudatetaan, jolleivät osapuolet ole valinneet sovellettavaa lakia, ovat: Rooman konventio eli vuoden 1989 Rooman yleissopimus sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista Rooma I-asetus, jota sovelletaan jälkeen tehtyihin sopimuksiin Haagin yleissopimus kansainvälisluonteiseen irtainten esineiden kauppaan sovellettavasta laista, joka on Suomessa saatettu voimaan samannimisenä lakina (KvKauppaL 387/64), ja joka koskee vain yritysten välistä irtainten esineiden kauppaa. Rooman yleissopimuksessa lähtökohtana on läheisimmän liittymän periaate, kun taas Rooma I asetuksessa ja Haagin yleissopimuksessa on pääsääntönä kiinteät lainvalintasäännöt. Näitä sovellettaessa päädytään edelleen yleensä tavarakaupassa myyjän maan lakiin ja palvelukaupassa palvelun suorittajan toimipaikan maan lakiin. On hyvä huomioida, että Rooma I -asetuksen sekä Rooman konvention ulkopuolelle on jätetty mm. perintöön, testamenttiin liittyvät asiat, puolisoiden aviovarallisuusasiat, juoksevat velkakirjat, yhteisöoikeudelliset kysymykset ja välityssopimukset ja oikeuspaikkaa koskevat sopimukset. Kuljetussopimukset sen sijaan kuuluvat Rooma I- asetuksen soveltamisalaan, mutta eivät Rooman yleissopimuksen alaan. Kuluttajakauppa Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiin sopimuksiin sovelletaan pääsääntöisesti sen maan lakia, jossa kuluttajalla on kotipaikka. Lakiviittaukset ovat kuluttajasopimuksissa sallittuja, mutta ne eivät saa johtaa siihen, että kuluttaja menettää asuinpaikkansa lain pakottavin säännöksin taatun suojan. Etämyynnissä ostajan maan lain soveltaminen edellyttää yleensä, että elinkeinonharjoittaja on suunnannut toimintansa ko. valtioon ja sopimus tehdään tällaisissa puitteissa. Työntekijän terveydentilatietojen käsittely Terveydentilatieto on arkaluonteinen tieto, jonka käsitteleminen on lähtökohtaisesti kielletty. Työnantajalla on kuitenkin oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja laissa mainituissa tapauksissa. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä antaa työnantajalle tietyin edellytyksin oikeuden käsitellä työntekijän terveydentilatietoja. Yleisimmin työnantaja käsitteleekin työntekijästä annettua lääkärintodistusta, jonka työntekijä itse toimittaa työnantajalle. Laki asettaa tiettyjä edellytyksiä työntekijän terveydentilatietojen käsittelylle. Ensinnäkin tiedot tulee saada työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan kolmannelta taholta. Kun työntekijä itse toimittaa lääkärintodistuksen työnantajalle, antaa hän samalla suostumuksen tietojensa käsittelyyn. Mikäli työnantaja saa lääkärintodistuksen kolmannelta taholta, tulee tällä kolmannella taholla olla tietojen luovuttamiseen työntekijän kirjallinen suostumus. Työntekijän antama suostumus tietojen käsittelyyn ei kuitenkaan yksistään riitä eli työnantaja ei voi ilman hyväksyttävää syytä kerätä työntekijän terveydentilatietoja, vaikka työntekijä itse toimittaisikin niitä. Ainakin yhden seuraavista edellytyksistä tulee täyttyä, jotta käsittelyyn on hyväksyttävä peruste. Sairausajan palkka Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja, jos se on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta säädetään paitsi työsopimuslaissa myös työ- ja virkaehtosopimuksissa. Työsopimuslaki edellyttää, että työntekijä esittää luotettavan selvityksen poissaolostaan. Työehtosopimukset edellyttävät yleensä, että työntekijä esittää sairauspoissaolostaan lääkärintodistuksen. Lääkärintodistuksista tulee käydä ilmi työkyvyttömyysaika, diagnoosi ja lääkärintodistuksen antopäivä. Työehtosopi- 10

11 LAKIASIAT muksissa saattaa olla eroavaisuuksia todistusten toimittamisen suhteen, kuten siinä, tuleeko todistuksen olla työterveyshuollosta vai onko muualta hankittu todistus myös hyväksyttävä. Huomioitava on myös työnantajan oma käytäntö sairauspoissaoloista ilmoittamisessa ja lääkärintodistusten toimittamisessa. Työnantajan kannattaa ohjeistaa sairauteen liittyvät asiat hyvin, jotta erimielisyyksiltä vältyttäisiin. Yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön perusteella työnantaja on oikeutettu käsittelemään työehtosopimusten edellyttämää selvitystä sairaudesta. Mikäli työntekijä ei esitä vaadittavaa selvitystä, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Työehtosopimuksissa voi olla myös määräyksiä, jotka velvoittavat työnantajaa maksamaan palkkaa erilaisten lääketieteellisten tutkimusten ja tarkastusten ajalta. Näidenkin poissaolojen peruste on tarvittaessa osoitettava työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Poissaolo-oikeuden selvittäminen Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja, jos se on tarpeen perustellusta syystä poissaolo-oikeuden selvittämiseksi. Työntekijä ei voi olla poissa työstä ilman perustetta, vaikka hän ei poissaolostaan vaatisikaan palkkaa. Vaikka työnantajalla ei siis olisikaan enää palkanmaksuvelvollisuutta sairausloman johdosta tai työsuhde on kestänyt niin vähän aikaa, ettei palkalliseen sairauslomaan ole oikeutta, tulee työnantajan kuitenkin saada tieto siitä, että työntekijä on työkyvytön. Muutoin työntekijän poissaoloa voidaan pitää luvattomana. Sairauspoissaolo voi olla palkaton myös silloin, kun työkyvyttömyyden syynä on esimerkiksi kosmeettinen leikkaus tai työkyvyttömyys on aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella. Myös edellä mainituissa tilanteissa työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja. Työkykyisyyden selvittäminen Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja, jos työntekijä nimenomaisesti haluaa työkykyisyyttään selvitettävän terveydentilatietojen perusteella. Työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus edellyttää työntekijältä täyttä työpanosta. Mikäli puutteellinen työpanos johtuu työntekijän sairaudesta, on työntekijänkin intressissä esittää selvitys työkykynsä rajoitteista. Myös esimerkiksi yksilöllisen varhaiseläkkeen hakemiseen tarvitaan työnantajan arvio työntekijän työssä selviytymisestä, joten näissäkin tilanteissa terveydentilatietojen käsitteleminen on tarpeen. Muualla laissa säädetyt tilanteet Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa kuin muualla laissa on erikseen säädetty. Tällä tarkoitetaan lähtökohtaisesti sitä, että työnantaja voi käsitellä terveydentilatietoja, mikäli työturvallisuutta ja työterveyttä koskeva lainsäädäntö sitä edellyttää. Huomioon on aina otettava myös tietojen käsittelyn tarpeellisuusvaatimus eli työnantaja saa käsitellä vain välittömästä työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Terveydentilatietojen käsittelyyn tämä vaikuttaa siten, että esimerkiksi sairausajan palkan maksamiseen riittää yleensä lyhyt A-todistus ja perusteellisemman todistuksen käsittely voi olla tarpeen vain poikkeustapauksissa. Työntekijän terveydentilatietoja saavat käsitellä vain sellaiset henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä tai panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä ne henkilöt, jotka tietoja saavat käsitellä tai määriteltävä ne tehtävät, joihin sisältyy terveydentilatietojen käsittelyä. Työnantaja saa itse valita kumpaa menetelmää käyttää. Selkeintä saattaisi olla tehtävien määritteleminen, jotta henkilöiden mahdollisesti vaihtuessa tietoja ei aina tarvitse päivittää. Menettely terveydentilatietoja käsiteltäessä on suunniteltava siten, että tiedot eivät kulkeudu muille henkilöille kuin niille, jotka niitä tehtäviensä hoitamiseksi tarvitsevat. Käytännössä esimerkiksi sairauspoissaolojen kohdalla esimiehet harkitsevat poissaolon aiheellisuuden ja päättävät sairausajan palkanmaksamisesta ja palkanlaskijat hoitavat käytännön maksutoimenpiteet ja vakuutuskorvausten hakemisen. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista tietoja muille työsuhteen aikana eivätkä myöskään työsuhteen päättymisen jälkeen. Työntekijöiden terveydentilatiedot on myös säilytettävä erillään muista henkilötiedoista. 11

12 UUTTA TYÖPAIKKAA SUOMEEN Suomi ja suomalaiset tarvitsevat uutta työpaikkaa. Osallistu keskusteluun uudesta työpaikasta ja vaikuta alueesi tulevaisuuteen. Tule kertomaan miten uusia työpaikkoja luodaan alueellesi. Viemme viestisi päättäjille. Tervetuloa! Risto E. J. Penttilä toimitusjohtaja Keskuskauppakamari , Teknologiatalo Sytytin, Sinkokatu 11, RAUMA Ohjelma: Lounas ravintola Byssan tiloissa Tilaisuuden avaus Rauman kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Heikki Marva uutta työpaikkaa Suomeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä Risto Salo, hallituksen puheenjohtaja, Hollming Oy Ari Salmi, toimitusjohtaja, CT-logistics Oy Miten vahvistamme nykyiset työpaikat ja saamme 1900 uutta työpaikkaa -workshop Rauman kauppakamarin alueelle. Puheenjohtajana toimii Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Yhteenveto ja johtopäätökset Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Ilmoittautumiset mennessä osoitteeseen Ilmoita myös osallistutteko lounaaseen. Lisätiedot: fi tai keskuskauppakamari.fi Tilaisuus on maksuton RAUMA Rauman Offsetpaino Oy