Sosiaalialan johtaminen. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Läheisneuvonpidossa toteutuu lapsen etu parhaimmillaan. Vääryydet suututtivat tutkijat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalialan johtaminen. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Läheisneuvonpidossa toteutuu lapsen etu parhaimmillaan. Vääryydet suututtivat tutkijat"

Transkriptio

1 1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti II Bruno Sarlin -seminaari Oikeudet ja osallisuus kunnallisen sosiaalipolitiikan suuntaajana Läheisneuvonpidossa toteutuu lapsen etu parhaimmillaan Vääryydet suututtivat tutkijat Iloa ja irrottelua karaokessa Sosiaalialan johtaminen käännekohdassa

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 94. vuosikerta. Ilmestyy 19 kertaa vuonna Julkaisija Huoltaja-säätiö. Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) merja.moilanen@sosiaaliturva.fi toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) erja.saarinen@sosiaaliturva.fi toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) lea.suoninen-erhio@sosiaaliturva.fi Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Panu Pälviä Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) toimisto@sosiaaliturva.fi Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 47 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 26 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,20 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Työpaikkailmoitukset puh. (09) faksi (09) toimisto@sosiaaliturva.fi Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy/Sanna Laaksonen puh. (09) sanna.laaksonen@bookers.fi Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN pääkirjoitus Sosiaalialan johtaminen käännekohdassa Vuokko Niiranen 4 5 ajankohtaiset vanhustyö, köyhyys ja media, sosiaaliset yritykset, dementiahoito uutisia lyhyesti 6 7 laina ja palaute Läheisneuvonpidossa toteutuu lapsen etu parhaimmillaan Markku Lehtinen Köyhimmät eivät hyödy lapsilisän korotuksesta Pasi Moisio lainattua, saksittua 8 13 KÄRKITEEMA Tarjolla uusia jännittäviä johtotehtäviä Erja Saarinen Vanhuspalvelujohtaja Kainuun maakuntamyllerryksessä Paineensietokykyä tarvitaan Erja Saarinen Pormestarit jakavat yhteistä hyvää Riitta Heimonen Sosiaaliturva 18/06 postitetaan lukijoille 27. marraskuuta Siihen aiottujen työpaikkaja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille 14 näkökulma Kolumni Arja Tuomi Edunvalvontaa ei haeta kevyin perustein Marjaana Tirkkonen 15 tuomisia ja viemisiä Avohoitoa, kuntoutusta ja asennemuokkausta Egyptiin Päivi Arvonen IIBRUNO SARLIN -SEMINAARI Ovatko kuntalaisten sosiaaliset oikeudet ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa? Niilo Jääskinen Onko kunta osallisuuden asialla? Aulikki Kananoja Peruspalvelut luovat kansalaisten osallisuutta ja ovat osa kunnan elinkeinopolitiikkaa Harri Jokiranta Millainen kunta on eettinen kunta? Vuokko Niiranen juristin nurkkaus Huoltajan suostumusta tarvitaan lastensuojelun avohuollon tukitoimien järjestämiseen Tapio Räty Lakiuutisia Vireillä eduskunnassa 24 kirjat, tutkimukset 17/06 seuraavassa numerossa 18/06 kuva: Futureimagebank 2 Sosiaaliturva 17/06

3 Pääkirjoitus 10. marraskuuta 2006 Sosiaalialan johtaminen käännekohdassa KANNESSA Paras-hanke, tilaajatuottajamalli ja muut organisaatiouudistukset luovat sosiaalitoimeen uusia johtotehtäviä, jotka vaativat uudenlaista osaamista. Tampereella ja Kainuussa on jo saatu esimakua johtamisen uusista haasteista. sivut 8 13 kuva: Panu Pälviä Sosiaalialalla eletään johtamisen käännekohtaa. Talousosaamisen, teknologian, juridiikan, henkilöstörekrytoinnin ja kilpailuttamisen haasteet täyttävät sosiaalijohdon asialistaa. Johtamisnäkemysten on muututtava myös valtiolla, kun kuntarakenteet uudistuvat. Tuoreen sosiaalialan osaamista, työvoimaa ja koulutustarpeita ennakoivan Sotenna-raportin mukaan sosiaalityöntekijöiden tulisi ottaa enemmän vastuuta sosiaalialan johtamisesta. Sosiaalityön ja sosiaalihallintotieteen opetuksessa olen ilokseni nähnyt, että opiskelijoilla on vahvistunut konstailematon ja raikas asenne johtamiseen. He opiskelevat asiantuntijoiksi, ja heillä on motivaatio kehittyä asiantuntijoiden johtajana. Toivoa sopii, että työelämä tukee tätä. Sosiaalityön yliopistoverkosto SosNet koordinoi parasta aikaa sosiaalityön maisteriopintoihin sisällytettäviä yhteisiä johtamisopintoja. Sosiaalityön johtaminen ymmärretään perustehtävää tukevina hallinnon, talouden, johtamisen ja työelämäjuridiikan taitoina. Opetusta on eri yliopistoissa, tosin vaihtelevasti. Oma yliopistoni, Kuopion yliopisto, lienee edelläkävijöitä, sillä sosiaalityön johtamisopintoja on ollut tarjolla jo kymmenisen vuotta. Niitä on sekä kandidaatti- että maisteritasolla, kuten opetusministeriön vuoden 2004 sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutustyöryhmä suosittaa. Hyvä uutinen on,että sosiaalityön ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen hyvinvointialan erikoistumisohjelma alkaa vihdoin vuonna Sosiaalija terveysalan ammatillisia erikoistumisopintoja eli PD-koulutusta on ollut eri yliopistoissa runsaat kymmenen vuotta. Itävaltalainen professori Franz Strechlin on kuvannut henkilöstöjohtamisen haasteita kahdella tasolla: Työyhteisön sisällä johtajan oma osaaminen ja osaamisen tukiverkostot ovat tärkeitä. Oman organisaation rajapinnoilla ja niiden ulkopuolella yhä tärkeämmiksi muodostuvat tiedon, osaamisen ja tuen verkostot. Johtajan erityisenä haasteena on hankkia ja saada puolelleen kuntayhteisössä oikeat kumppanit sellaiset tahot, jotka ovat valmiita tukemaan häntä ja hänen organisaationsa tavoitteiden saavuttamista. Tämä on tärkeää myös kunnan talousarvioneuvotteluissa. Kuntien ylimmän toiminnallisen ja poliittisen johdon avainkysymys on löytää kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa kyvykkäitä johtajia sosiaalihuollon uudistuviin tehtäviin ja kun heidät on rekrytoitu, huolehtia siitä, että heillä on mahdollisuus jaksaa työssään ja kehittyä johtajina. Vuokko Niiranen on sosiaalityön johtamisen ja hallinnon professori Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksella sekä Huoltajasäätiön isännistön ja kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän jäsen. Avainkysymys on löytää kuntaja palvelurakenneuudistuksessa kyvykkäitä johtajia sosiaalihuollon uudistuviin tehtäviin. Kärkiteemana Eroperheiden tukeminen Vanhemmat kaipaavat lapsen huoltopäätöksentekoon lisää tietoa ja tukea. Parashanke ja lastensuojelu parasta lastensuojeluun! Juristin nurkkaus Lapsen vanhemmat asuvat eri kunnissa ja lapsi tarvitsee päivähoitoa molemmissa kunnissa mitä laki edellyttää? Sosiaaliturva 17/06 3

4 ajankohtaiset Ilman tukea emme olisi pärjänneet. Koordinaattori neuvoi meitä ihan kaikessa ja teki hakemukset. Hän tuli heti paikalle, kun tarvitsimme apua. Kaupungilta apua sai odottaa kaksikin viikkoa. omaishoitaja Väinö Ahola Tuetussa ryhmässä mukana ollut omaishoitaja Väinö Aholan vaimo oli sairastanut Alzheimerin tautia kuusi vuotta ja oli keskivaikeasti dementoitunut. Kuitenkin vasta vertaisryhmässä perhe sai tietää, mikä tauti on, miten se etenee ja mitä on odotettavissa. Vaimo sai kotona fysioterapeutilta kuntoutusta 1 2 kertaa viikossa. Lisäksi hänellä oli useita lyhyitä laitoshoitojaksoja. Näin pysyvää laitoshoitoa voitiin lykätä. VANHUSTYÖ Kun dementoituva hoidettava ja omaishoitaja saavat oikeaan aikaan tarvitsemaansa apua, perhe ja yhteiskunta säästävät vuodessa noin euroa. Säästö tulee laitoshoidon alkamisen lykkääntymisestä ja pienemmästä avohoidon kokonaistarpeesta. Vanhustyön keskusliiton Omaishoito yhteistyönä -tukimallin kehittämiseen osallistui kahden vuoden ajan 125 perhettä, joissa puoliso hoiti dementoitunutta kumppaniaan. Perheet jaettiin arpomalla tuettuun ryhmään ja vertailuryhmään. Tuetun ryhmän perheet saivat nimetyn koordinaattorin, jolla oli työparinaan geriatri. Koordinaattori oli koulutukseltaan terveydenhoitaja. Hänellä oli asiakasperhettä kerrallaan. Hän työskenteli hyvin itsenäisesti, jousti työajoissa ja oli aina tarvittaessa perheen käytettävissä. Tukitoimet suunniteltiin yhdessä perheen kanssa, kriisitilanteet ennakoitiin ja ne ratkaistiin mahdollisimman pian. Lisäksi omaishoitajat osallistuivat 5 10 henkilön vertaisryhmiin, joissa he saivat tietoa ja voivat vaihtaa kokemuksia toisten omaishoitajien kanssa. Puolentoista vuoden kuluttua vertailuryhmästä oli joutunut pitkäaikaiseen laitoshoitoon yli kaksi kertaa enemmän hoidettavia kuin tuetusta ryhmästä. Vertailuryhmän hoitokustannukset vuodessa olivat euroa ja tuetun ryhmän euroa. Tuettuun ryhmään kuuluvien perheiden vertailuryhmää pienemmät hoitokulut syntyivät puoliksi kalliin laitoshoidon alkamisen lykkääntymisestä ja puoliksi avohoidon halvemmista kustannuksista, vaikka koordinaattorin palkka ja tuetun ryhmän muut kustannukset laskettiin mukaan. Tutkimus osoitti, että perheet tulevat toimeen hyvinkin vähäisellä avulla, kun ne voivat luottaa siihen, että apua saa silloin kun sitä tarvitaan. Oikea tieto ja kriisitilanteiden ennakointi vähentää hätää ja sitä kautta myös avun tarvetta. Omaishoito yhteistyönä: Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Vanhustyön keskusliiton tutkimusraportti 14/ Sosiaaliturva 17/06 KÖYHYYS JA MEDIA Miten köyhyyttä esitetään ja miten sitä tulisi esittää mediassa? Mitkä ovat toimittajan motiivit ottaa aihe käsittelyyn ja minkälaisia seurauksia toimituksellisilla valinnoilla on? YK:n kansainvälisenä köyhyyden vastaisena päivänä, 17. lokakuuta järjestetyssä Köyhyys ja media -seminaarissa joukko toimittajia, päättäjiä, virkamiehiä, järjestöjen edustajia ja asiantuntijoita pohti köyhyyden ja median suhdetta. Seminaari järjestettiin Tampereella Viidennen eurooppalaisen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen pyöreän pöydän konferenssin yhteydessä osana Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaa. Valmisteltujen puheenvuorojen sijaan tilaisuus käynnistyi Ylen Ajankohtaisen kakkosen tuottamalla reportaasilla. Toimittaja Tiina Merikannon ajankohtaisohjelma suomalaisesta köyhyydestä sai aikaan vilkkaan keskustelun. Halusin ohjelmassani tuoda esille, että köyhyys on paitsi rahattomuutta, myös osattomuutta. Olennaista on myös se, että on tukiverkostot, jotka auttavat ihmisiä auttamaan itseään, Merikanto totesi. Köyhyyttä tarkastellaan usein tilastoina. Tilastojournalismin ja virkamiesten ja asiantuntijoiden puheen rinnalle täytyy tuoda ihminen, jonka elämään asia vaikuttaa, totesi Maila-Katriina Tuominen Aamulehdestä. Köyhyyteen liittyy monenlaisia ongelmia. Median haasteena on tuoda esiin eri puolet, sekä yksilön näkökulmasta että laajempina yhteiskunnallisina ja rakenteellisina kysymyksinä, korosti puolestaan Adam Tyson Euroopan komissiosta. Ajankohtaisohjelma esitettiin seminaariiltana myös Ylen TV 2:ssa. Ohjelma on edelleen nähtävillä Ylen verkkosivuilla osoitteessa Saimme runsaasti palautetta myös television katsojilta, Tiina Merikanto kertoo. Erityiskiitoksia tuli ohjelman näkökulmasta: Näytimme tarinan ihmisestä, jonka onnistui selvitä vastoinkäymisistään. Tämä oli kannustanut ja luonut toivoa. Seniha Cihangir

5 UUTISIA LYHYESTI SOSIAALISET YRITYKSET Pirkanmaalla on innostuttu perustamaan sosiaalisia yrityksiä. Tänä vuonna rekisteröidyistä 36 uudesta sosiaalisesta yrityksestä 32 on Pirkanmaalla. Laki sosiaalisista yrityksistä on ollut kohta voimassa kolme vuotta.yrityksiä oli tämän vuoden syyskuun lopulla noin 70 ja niissä 361 työntekijää, joista vajaakuntoisia 129 ja pitkäaikaistyöttömiä 43. Hallituksen esityksessä kaavailtiin, että sosiaalisten yritysten työntekijöistä noin 40 prosenttia olisi vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Se näkyy osuneen oikeaan. Yritykset ovat aika pieniä, ja mitä tuoreempi yritys sitä pienempi se on. Tämä johtuu siitä, että ensimmäisenä toimintavuotena mukaan tulivat vanhat työkeskukset. Vuoden 2006 tammi syyskuun aikana rekisteröityjen sosiaalisten yritysten keskikoko on ollut 2,4 työntekijää. Tutkimisen arvoinen seikka paljastuu työministeriön ylläpitämästä sosiaalisten yritysten rekisteristä: pirkanmaalaiset ovat hullaantuneet sosiaalisiin yrityksiin. Vuonna 2004 mukana ei ollut yhtään pirkanmaalaista yritystä, vuonna 2005 niitä oli yhtä monta kuin koko muussa maassa yhteensä ja vuonna 2006 rekisteröidyistä 36 yrityksestä 32 on Pirkanmaalta. Mitä siellä oikein on tapahtunut? Onko pidetty jokin loistava markkinointitilaisuus, onko juttu kiertänyt kauppakamarin kabineteissa vai ovatko kokemukset olleet niin hyviä, että tauti on levinnyt geometrisessa sarjassa. Hallituksen esityksessä ennakoitiin, että vakiintuneessa tilanteessa sosiaaliset yritykset työllistäisivät muutamia tuhansia työntekijöitä. Pirkanmaa on noin kymmenen prosenttia Suomesta, joten lailla päästään muutamaan tuhanteen, jos tauti leviää. Ilpo Vilkkumaa DEMENTIAHOITO Dementiahoidon tunnustuspalkinto jäi tänä vuonna jakamatta, kun palkinnon saajaksi ei löytynyt yhtään dementiahoitoa edistänyttä poliitikkoa. Suomen dementiahoitoyhdistys on jakanut dementiahoidon tunnustuspalkinnon vuosittain jo 12 vuoden ajan. Palkinto kohdennetaan joka vuosi dementiahoidon eri tahoille. Tänä vuonna palkinnon saajaksi etsittiin poliitikkoa, joka on vaikuttanut dementoituneiden ihmisten aseman paranemiseen tai dementiahoidon kehittymiseen. Yhdistyksen yli jäseneltä pyydettiin ehdotuksia. Yhtään ehdotusta ei tullut. Yhdistyksen hallitus keskusteli muutamista ehdokkaista, mutta kenenkään ei todettu olevan riittävän ansioitunut saamaan palkintoa. Palkinto jätettiin siten poikkeuksellisesti jakamatta. Suomen dementiahoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Carita Virkkola toivoo tämän olevan signaali, joka kolkuttaa valtakunnan tason poliitikkojen omaatuntoa. Tällä hetkellä dementoituneilla ja heidän omaisillaan ei ole eduskunnassa tai hallituksessa riittävän pontevaa puolestapuhujaa. Virkkola pitää myös valitettavana sitä, että palveluiden järjestämisessä ei oteta huomioon tutkimustietoa eikä dementoituneiden erityistarpeita, vaan kaikille tarjotaan samoja palveluja. Vuonna euron palkinnon saivat dementiaoireisen ihmisen varhaisdiagnostiikkaa määrätietoisesti kehittäneet ja toimintaa ansiokkaasti toteuttaneet geriatri Kaarina Kaltiala ja erikoissairaanhoitaja Irina Mäkilä Tampereen Kaupin sairaalan muistipoliklinikalta. Vammaistutkijat perustivat Vammaistutkimuksen seuran Jyväskylässä 6. lokakuuta Seura edistää vammaistutkimusta järjestämällä esitelmätilaisuuksia, konferensseja ja seminaareja. Se tukee vammaistutkimusta, sen opetusta ja tieteidenvälistä yhteistyötä vammaistutkimuksessa sekä julkaisee tutkimuksia ja kirjoituksia. Seuran puheenjohtajaksi valittiin erityispedagogiikan professori Joel Kivirauma Turun yliopistosta. Johtokuntaan kuuluvat akatemiatutkija Teppo Kröger ja erikoistutkija Simo VehmasJyväskylän yliopistosta, tutkimusjohtaja Leena Matikka ja kehittämispäällikkö Antti Teittinen Kehitysvammaliitosta, sosiologian professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta ja tutkija Hanna Väätäinen Åbo Akademista. RAY:n suvaitsevaisuuskampanjassa nykyaikaan tuodut Albert Edelfeltin maalaamat leikkivät pojat rannalla ovat saaneet joukkoonsa tumman pojan. Rantaviivaa kehystää kansallisromanttisen metsän sijaan urbaani satamamiljöö. RAY kampanjoi yhteistyössä avustamiensa järjestöjen kanssa suvaitsevaisuuden edistämiseksi maahanmuuttajia kohtaan. Suvaitsevaisuus on kansalaisjärjestöjen maahanmuuttajatyön lähivuosien keskeisiä haasteita. Muita ovat ihmiskauppa, maahanmuuttajien päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy sekä työperäisen maahanmuuton haasteet. Asennemuutoksen lisäksi maahanmuuttajia pitää tukea kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajat tarvitsevat esimerkiksi suomen kielen opiskelua, työharjoittelua ja tekemistä yleensä tunnetta, että he kuuluvat joukkoon. RAY on myöntänyt maahanmuuttajatyölle tänä vuonna tukea seitsemän miljoonaa euroa yhteensä 89 kohteelle. RAY:n tuki on liki kolminkertaistunut vuodesta 2000, ja sitä aiotaan lisätä edelleen. Hallitus on hyväksynyt maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Sillä edistetään aktiivisesti työperusteista maahanmuuttoa, koska väestön ikääntyessä työvoiman saatavuuden odotetaan vaikeutuvan. Erityisesti halutaan suosia EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen tulevia maahanmuuttajia. Ohjelman muita keskeisiä painopisteitä ovat maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmän tehostaminen sekä etnisten suhteiden parantaminen. Tavoitteena on moniarvoinen, monikulttuurinen ja syrjimätön yhteiskunta. Ohjelman laatiminen on kirjattu pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaan. > maahanmuutto Stakesin kolmas alueyksikkö aloittaa Tampereella vielä tänä vuonna. Muut alueyksiköt toimivat Jyväskylässä ja Vaasassa. Tampereen alueyksikkö käynnistää heti laaja-alaisen Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut -yhteistyöohjelman. Ohjelman painopistealueina ovat palvelujärjestelmän tutkimus, terveyden edistäminen ja terveydenhuollon menetelmien arviointi. Yhteistyöohjelman toteutuksessa Stakesin kumppaneita ovat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen yliopisto. Yhteistyöohjelman Tampereen alueyksikössä työskentelee aluksi 12 Stakesin työntekijää ja myöhemmin määrä kasvaa noin 15 henkilöön. Sosiaaliturva 17/06 5

6 laina ja palaute LASTENSUOJELU Ennen kuin lapsen huostaanotosta päätetään pitäisi järjestää läheisneuvonpito. Sen pitäisi olla julkisen vallan lakisääteinen tehtävä, esittävät Stakesin erikoistutkija Tarja Heino, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Matti Kaivosoja ja Lausteen perhekuntoutuskeskuksen ja erityiskoulun johtaja Annikki Alho Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Helsingin Sanomat Uudessa Seelannissa on sosiaalitoimella ollut vuodesta 1989 lähtien lakiin perustuva velvollisuus järjestää läheisneuvonpito (Family Group Conference) aina, ennen kuin nuoren rikoksentekijän asia taikka lapsen huostaanotto viedään oikeuteen päätettäväksi. Läheisneuvonpidossa asiakasperhe läheisineen laatii oman ehdotuksensa ja suunnitelman ongelmallisen tilanteen ratkaisemiseksi. Päätösvalta ei siirry viranomaisilta pois ainoastaan lasta sekä lapsen asiaa ja arkea tuntevia läheisiä kuullaan tehostetusti. Vähintään Suomessakin pitäisi päästä lain velvoittamaan käytäntöön, jossa jokaiselle huostaanottouhan edessä olevalle lapselle ja perheelle ehdotetaan läheisneuvonpitoa. Jos asiakas kieltäytyy, sitä ei järjestetä. Mutta jos asiakas sitä pyytää, julkisella vallalla pitäisi olla velvollisuus se järjestää. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Projektipäällikkö Markku Lehtinen, Turku Huostaanotto ja sen valmistelu ei ole pelkästään juridiikkaa. Läheisneuvonpidossa toteutuu lapsen etu parhaimmillaan Maamme lastensuojelun kirkkaimpiin tähtiin kuuluvien asiantuntijoiden esitys läheisneuvonpidon järjestämisestä ennen lapsen huostaanotosta päättämistä on varsin kannatettava. Läheisneuvonpito on perusteltu työkäytäntö. Se osallistaa ja vastuullistaa perheen läheisineen pohtimaan lapsen tilannetta kokonaisvaltaisesti. Helsingissä ja joissakin muissakin edelläkävijäkunnissa käytäntöä on sovellettu menestyksellisesti, vaikka se ei muuten ole vielä saavuttanut Suomessa kovin suurta jalansijaa. Kun lapsi otetaan huostaan, vastakkainasetteluilta ei voida välttyä. Läheisneuvonpidossa ulkopuolinen vetäjä huolehtii siitä, että kaikkien osapuolten näkemykset tulevat esiin. Hän voi katsoa tilannetta objektiivisesti lapsen, vanhempien ja kunnan näkökulmasta. Kun läheisneuvonpidossa eri osapuolten kuuleminen on monipuolista, lapsen edun määrittelemiseksi saadaan huomattavasti tarkempi kokonaiskuva kuin nykyisissä huostaanottokäytännöissä. Niissä näkyy ja kuuluu enimmäkseen valmistelijan tai valmistelijoiden ja lausunnonantajien ääni. Läheisneuvonpito antaa myös mahdollisuuden sopia vastuista ja työnjaosta sekä mahdollisista tukitoimista. Lisäksi se sitouttaa asiakasta muutokseen ja kaikkia prosessissa mukanaolevia mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Perhe, suku, ystävät, tuttavat ja naapurit tuntevat lapsen tai nuoren usein paljon paremmin kuin viranomaiset ja pidemmältä ajalta. Verkoston tuella ymmärrys lisääntyy ja kokonaistilanne jäsentyy. Läheisneuvonpidossa luodut verkostoyhteydet mahdollistavat myöhemminkin hyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Vieläkään ei ole myöhäistä vaikuttaa uuteen lastensuojelulakiin, joka on juuri tulossa eduskunnan käsittelyyn. Jokainen lastensuojelussa toimiva voi vielä lähettää meilin tai tekstiviestin omalle kansaedustajalleen ja kehottaa häntä vaikuttamaan siihen, että lakiin lisättäisiin kohta, joka velvoittaa kuntia järjestämään läheisneuvonpitoa asiakkaan sitä pyytäessä. Senaattorille voisi samalla esittää, että lapsen huostaanotosta päättäminen siirrettäisiin sosiaalilautakunnalta asiantuntijakollegiolle. Nykyisessä lakiehdotuksessa huostaanotoista päättäisi hallinto-oikeus. Huostaanottopäätösten tekeminen vaatii asiantuntemusta lasten kasvatuksesta ja hoidosta. Kollegioon kuuluisi muun muassa juristi, kasvatuksen asiantuntijoita, kuten perheneuvolan ja terveyskeskuksen psykologit, äitiysneuvolan terveydenhoitaja, lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja esittelijöinä lastensuojelun sosiaalityöntekijät. Asiantuntijakollegio varmistaisi, että kasvatukselliset ja kehitykselliset näkökohdat pysyisivät pinnalla. Asiantuntijat osaavat esittää oikeita kysymyksiä ja tarkistaa, että sosiaalityöntekijä on tarkastellut tilannetta kaikista näkökulmista. Kollegion vastuulla voisi olla sekin, etteivät vanhemmat unohdu huostaanoton jälkeen. Ehdotin huostaanottopäätösten siirtämistä asiantuntijakollegioille jo vuonna Se oli nyt uuden lain valmistelun yhteydessäkin mukana, mutta on lakiesityksessä vesittynyt perusteiltaan. Huostaanotto ja sen valmistelu ei ole pelkästään juridiikkaa. Sen me kaikki sosiaalialan ammattilaiset tiedämme. 6 Sosiaaliturva 17/06

7 KÖYHYYS Tilastokeskuksen suunnittelijan Pekka Ruotsalaisen mielestä lapsiperheiden köyhyyttä ei poisteta lapsilisien yleiskorotuksilla. Erikoistutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Pasi Moisio, Stakesin hyvinvoinnin tutkimusryhmä Hyvinvointikatsaus 3/2006 On esitetty, että lapsiperheiden tuloköyhyyttä voitaisiin vähentää nimenomaan lapsilisiä korottamalla. Laskelmien mukaan lapsiperheiden pienituloisuusriski ei kuitenkaan näyttäisi juurikaan vähentyvän merkittävilläkään lapsilisän yleiskorotuksilla. --- Lapsiperheen taloudelliseen tilaan vaikuttavat enemmän esimerkiksi huoltajien lukumäärä, vanhempien työssäkäynti ja heidän työuransa pituus. Yksinhuoltajaperheistä 27 prosenttia saa toimeentulotukea, muista viisi prosenttia. Köyhimmät eivät hyödy lapsilisän korotuksesta Kuten Pekka Ruotsalainen artikkelissaan toteaa, lapsilisien on tarkoitus kompensoida lapsista aiheutuvia kustannuksia lapsettomien ja lapsiperheiden välillä. Niinpä lapsilisä maksetaan kaikista lapsista, riippumatta vanhempien tuloista. Lapsiperheiden osuus alimmissa tuloluokissa on kasvanut, mutta lapsiperheet ovat edelleen etupäässä keskituloisia. Näin lapsilisät ja niiden mahdolliset korotukset kohdistuvat etupäässä keskituloisille. Tämän vuoksi lapsilisän korottaminen on sangen kallis keino köyhyyden vähentämiseksi lapsiperheiden parissa. Lisäksi lapsilisän korotus ei hyödytä toimeentulotukea saavia lapsiperheitä, sillä lapsilisän korotus leikkautuu pois toimeentulotuessa. Tämä siksi, että lapsilisä otetaan huomioon tulona toimeentulotukea määrättäessä. Yksinhuoltajien lapsiperheistä 27 prosenttia saa toimeentulotukea ja muista lapsiperheistä viisi prosenttia. LAINATTUA, SAKSITTUA Puheenjohtaja Eila Malmström, Talentia 7/2006 Ajoittain sosiaalityöntekijäpulaa haluttaisiin selittää koulutusjärjestelmän puutteilla, ja ratkaisuksi työntekijäpulaan tarjotaan sosiaalityön koulutuksen siirtämistä ammattikorkeakouluihin. Sosiaalityöntekijäpula ei kuitenkaan johdu koulutusjärjestelmästä, vaan enemmänkin työskentelyolosuhteista, tehtävärakenteiden kehittymättömyydestä ja palkkauksesta kunnissa. Professori Pekka Himanen, Suomen Kuvalehti 41/2006 Haluaisin julistaa kuin Martin Luther King: I have a dream! Minulla on unelma, että vuonna 2016 elän Suomessa, joka on sekä luova että välittävä, sosiaalisesti kaikki huomioon ottava. Siihen ei pelkkä käsikirjoitus riitä, se pitää myös sovittaa näyttämölle, muuttaa toiminnaksi. Lehtori Anna Metteri, Aikalainen 17/2006 Sosiaalityöntekijöiden mahdollisuus konsultoida keskenään internetin foorumilla työn ongelmista synnyttää suuria odotuksia, mutta ilman konsultaation näkemistä työprosessin osana ja ilman kirjallisten taitojen kehittämistä ja työyhteisön tukea hyöty voi jäädä vähäiseksi. Kansanedustaja Osmo Soininvaara, Suomen Kuvalehti 43/2006 Perustulon vahvuus on siinä, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Työttömyyskorvauksen vahvuutena taas pidetään sitä, että tarjottu työ on otettava vastaan, vaikka ei haluaisi. Käytäntö on päinvastainen. Opiskelijat tekevät keikkatöitä, vaikka heidän ei ole pakko, koska se kannattaa. Työttömän olisi teoriassa otettava tarjottu työ vastaan, mutta he eivät ota, koska se ei kannata. Ohjaaja Maria Ruotsala, Pelastakaa Lapset 4/2006 Yhteisön on vaikea vaikuttaa alkoholistin parantumiseen, mutta se voisi huolehtia tämän lapsista ja tukea lasten kehitystä, jotta sukupolvien ketju katkeaisi. Kouluterveydenhoitaja Riitta Koponen, Kirkko ja kaupunki 39/2006 Kun lapsella on joku, joka laittaa hänelle joka päivä ruokaa, huolehtii puhtaudesta, vaatteista ja läksyjen tekemisestä sekä panee hänet ajoissa nukkumaan, asiat ovat jo kohtuullisen hyvin. Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Auli Ojuri Uutispäivä Demari Turvakoti on vain väliaikainen ratkaisu. Paras apu perheväkivallan uhrille on omien korvien välissä. Pahoinpitelyistä ei saa vaieta, sillä se vain siirtää ongelman avointa käsittelyä. Sosiaaliturva 17/06 7

8 kärkiteema Erja Saarinen Kunta- ja palvelurakenneuudistus mullistaa sosiaalihuollon johtamisen. Emme tiedä, millaisia uusia organisaatioita syntyy ja kuka niitä johtaa. Kun organisaatioiden koko kasvaa, johtamisosaamista tarvitaan entistä enemmän. Elämme jännittäviä aikoja. Tulossa on uusia julkisen puolen organisaatioita ja uusia nimikkeitä, joilla niissä työskennellään. Myös yritykset tuottavat yhä enemmän sosiaalipalveluita. Kaikki on kiinnostavasti auki, toteaa sosiaalihallintotieteen professori Vuokko Niiranen. Hän on vuosia kehittänyt sosiaali- ja terveysjohtamisen koulutusta Kuopion yliopistossa. Tämä on sosiaalihuollon johtamisesta kiinnostuneille valtava mahdollisuus. Tarjolla on monipuolisia uusia tehtäviä. Tuntemamme sosiaalitoimi hajoaa, etenkin hallinto. Sen käsittelemät asiat pirstaloituvat monille eri alojen ihmisille uudenlaisissa organisaatioissa. Toisaalta aiemminkin sosiaalijohtajan on pitänyt tarkastella ihmisten hyvinvointia omaa sektoriaan laajemmin. Eri aloja voidaan yhdistellä uudella tavalla esimerkiksi kulttuuria ja sosiaalialaa vaikkapa vanhuspalveluissa. Meillä on hieno mahdollisuus rakentaa kuntalaisten hyvinvointia uusilla tavoilla. Niiranen toivoo, etteivät sosiaalialan ammattilaiset ja opiskelijat jää joidenkin tehtävien vangiksi, katso sopivansa vain niihin, vaan tarttuvat rohkeasti uusiin tehtäviin. Omaa osaamistaan voi käyttää uusissa paikoissa. Koko ajan pitää myös hankkia uutta osaamista, koska uusia haasteita tulee koko ajan. Lisää ammattijohtajia Paras-hanke tuo sosiaalihuoltoon nykyistä suurempia yksiköitä. Erikoistutkija Merja Sinkkonen-Tolppi painottaa, että tämän vuoksi tarvitaan lisää johtamisosaamista. Sosiaalijohdolla ajatukset oman johtamisosaamisen kehittämisestä ovatkin vahvistuneet. Alalle on myös tulossa nuoria, johtamiseen motivoituneita ammattilaisia. Johtamisosaamisen lisäämistä pidetään myös valtakunnallisesti tärkeänä. Organisaatioihin tulee lisää ammattijohtajia, sillä suurissa yksiköissä ei voi odottaa, että yksi johtaja tuntisi koko ammattialueen. Sinkkonen-Tolppi pitää kuitenkin tärkeänä, että ylemmässäkin johdossa säilyy sosiaalipuolen asiantuntijuus. Hän epäilee, voiko esimerkiksi tilata palveluita onnistuneesti, jos ei tunne niiden sisältöä. Jos johtaja ei tunne johtamansa palvelun sisältöä, hänen tärkeimpiä avujaan ovat viestintätaidot ja kyky käyttää verkostoja hyväksi. On tunnettava omien työntekijöidensä osaaminen ja saatava se käyttöön. Tärkeimmät tiedot saa heiltä. Vuokko Niiranen huomauttaa, että hyvän työntekijän taitoihin kuuluu se, että hän tukee lähijohtajaansa ja myös ylintä johtajaa. Monet työntekijät ajattelevat, ettei heidän tehtävänsä ole tukea johtajaa vaan johtajan heitä. Ykkössijalle asiakkaiden tarpeet Tanskassa kuntauudistuksen lähtökohtia ovat kansalaisten tarpeet ja henkilöstön osaaminen, jolla se vastaa näihin tarpeisiin. Niiranen toivoo vastaavaa ajattelua meille. Tanskassa on perinteisesti vahvoja asiakasryhmiä ehkä tämä näkyy myös kuntauudistuksessa. Hän korostaa, ettei johtaja selviä työstään yksin. Kunnissa pitää entistä vakavammin suhtautua osaavan henkilöstön hankkimiseen. Kun asiakkaiden ongelmat vaikeutuvat ja niitä hoitavista osaajista on pula, osaajien työn hinta nousee. Johtajan on nähtävä, mitä osaamista tarvitaan perustehtävän hoitamiseksi. Hänen on hankittava parhaat mahdolliset työntekijät, pidettävä heidän kykyjään yllä ja saatava heidän osaamisensa koko organisaation käyttöön. Monipuolista johtamiskoulutusta 8 Sosiaaliturva 17/06 Lähijohtamista opiskellaan sosionomiopinnoissa (amk). Johtamisen erikoistutkintoja ovat ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot muun muassa Seinäjoella ja Lahdessa. Sosiaalihallintotiedettä voi opiskella pääaineena Kuopion yliopistossa. Sosiaali- ja terveysjohtamisen 3-vuotista PD-koulutusta (Professional Development) tarjoavat muun muassa Kuopion, Lapin ja Tampereen yliopistot. MBA:ta (Master of Business Administration) vastaavaa koulutusta sosiaalihuollon ylimmälle johdolle järjestävät yhdessä Tampereen ja Kuopion yliopistot. Tulevaisuudessa johtamisen opintoja tulee noin 20 opintopisteen edestä kaikkiin sosiaalialan perustutkintoihin. Yhteisen sosiaalityön lähijohdon 20 opintopisteen koulutuksen aloittavat Helsingin, Kuopion, Lapin ja Tampereen yliopistot keväällä Hyvinvointialan johtamiseen keskittyvän ammatillisen lisensiaattikoulutuksen aloittaa Yliopistojen sosiaalityön yhteistyöverkosto SosNet syksyllä 2008.

9 kuva: Erja Saarinen Johtamiskoulutus Koko koulutuksen läpäisevät teemat: muutoksen johtaminen eettiset kysymykset vaikuttaminen Koulutuksessa käsiteltävät osa-alueet: lähijohtajuus lainsäädäntö talous viestintä osaamisen johtaminen asiakas- ja palveluprosessien johtaminen strateginen johtaminen tuloksellisuus ja vaikuttavuuden arviointi Toisaalta kyseessä ovat vain organisaatiomuutokset. Ei henkilöstön osaaminen niissä häviä minnekään, Niiranen muistuttaa. Luottamushenkilöille vaativampia tehtäviä Luottamushenkilöiden tehtävät muuttuvat entistä haasteellisemmiksi. He toimivat vastaisuudessa yhä suuremmilla maantieteellisillä alueilla ja päättävät yhä monimutkaisemmista asioista. Heiltä vaaditaan aiempaa laajempia näkökulmia. Niiranen sanoo, että luottamushenkilöiden pitää nousta oman intressiryhmänsä yläpuolelle ja katsoa kunnan asioita kokonaisuutena. He ovat kaikkien kuntalaisten edustajia. Paras-hanke on hieno mahdollisuus rakentaa uudella tavalla kuntalaisten hyvinvointia, Vuokko Niiranen (vas.) ja Merja Sinkkonen-Tolppi sanovat. Virkamiesten pitää tuottaa heille laadukasta tietoa siitä, mitä kuntalaisten hyvinvoinnille kuuluu, mitä asiakkuudet kertovat. Poliittiset päättäjät eivät pysty toimimaan järkevästi ilman tietoa. Hyvät suhteet poliittisiin päättäjiin Johtaja tarvitsee verkostoja, joiden avulla hän pystyy tekemään työnsä hyvin. Hänelle on tärkeää kyky hankkia puolelleen oikeat kumppanit. Merja Sinkkonen-Tolppia on joissain tutkimuksissa hämmästyttänyt se, etteivät sosiaalijohtajat pidä suhteiden ylläpitoa poliittisiin päättäjiin kovin tärkeänä. Sosiaalijohto ei toimi yksin vaan yhdessä kuntakokonaisuuden kanssa. Edustuksellisessa demokratiassa on toimittava luottamushenkilöiden kanssa. Ei nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa ole mahdollista rajautua omaan sektoriin. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ei onnistu, jos sitä katsotaan aina erikseen eri sektoreiden näkökulmasta. Sosiaalijohtajia rassaavat talouden ja eettisen toiminnan osin ristiriitaiset vaatimukset. Tiukkaa taloudenpitoa vaativat poliittiset päättäjät. Sinkkonen-Tolppi painottaa, että johdon pitää näyttää, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat avain kuntalaisten hyvinvointiin eivätkä pelkkä menoerä. Tuloksellisuuden ja palveluiden vaikuttavuuden osoittaminen on toiminnallisen johdon tehtävä. Tämä on tärkeä osa-alue myös johtamiskoulutuksessa. Päätösten perustelut pitää osata tuoda esille sanoin, mutta myös lukuina. Jos ei tilastoida mitään, ei ole perusteita väittää mitään toiminnan kehityksestä. Koko sosiaalitoimea ei tarvitse saada luvuiksi, mutta niitäkin tarvitaan. Budjetin avulla johdetaan. Kukaan ei synny johtajaksi Kaikista ei ole johtajaksi, mutta kukaan ei myöskään synny johtajaksi. Johtajaksi haluavien pitää opiskella johtamista. Enää ei edetä lähetistä johtajaksi pelkän työkokemuksen kautta. Johtaminen vaatii omaa ammattitaitoaan ja orientaatiotaan. Niiranen tähdentää, ettei myöskään pelkkä johtajakoulutus tee kenestäkään johtajaa vaan johtajaksi ryhtyminen vaatii uskallusta ja halua ottaa vastuuta. Juuri nyt sosiaalialan ammattilaisilta tarvitaan rohkeutta astua uudenlaisiin johtotehtäviin. Johtamiskoulutus painottuu paljolti täydennyskoulutukseen. Johtotehtäviin suuntaava peruskoulutus on sosiaalihallintotieteen maisterikoulutus Kuopion yliopistossa. Johtamistaitojen ja -tietojen opinnot ovat myös tulossa osaksi kaikkia sosiaalialan perustutkintoja. Niirasesta tämä on perusteltua. Jokainen asiantuntija tarvitsee työssään johtamisessa tarvittavia taitoja ja tietoja. Ne eivät mene hukkaan niilläkään, jotka eivät hakeudu esimiestehtäviin. Kun johtaa esimerkiksi asiakkuusprosesseja, tarvitaan aivan samaa osaamista. Malttia muutokseen Vaikka Niiranen ja Sinkkonen-Tolppi näkevät Paras-hankkeen hienona mahdollisuutena luoda uutta, he toivovat kuitenkin malttia uudistukseen: Pitää tietää, mitä on olemassa, jotta asioita voisi uudistaa. Kun vallitsee suuri epävarmuus, työtehtäviä ei voi määritellä kovin tarkkaan. Nyt tarvitaan herkkyyttä ja luovuutta löytää uusia toimintatapoja. Jos esimerkiksi johtajilla on kädet täynnä töitä, ei voi pysähtyä olemaan luova. Silloin ei näe ratkaisuja. Ihminen on kovilla uudistusten keskellä. Tutkimusten mukaan sosiaali- ja terveysjohtajista tärkein koulutuksella vahvistettava johtamisen osa-alue on kyky toimia muutoksessa. Niiranen korostaa, että Paras-uudistusta pitäisi käyttää muutoksen välineenä: Ei pidä räpistellä sen keskellä ja voivotella, miten tässä nyt selvitään. Johtaja ohjaa laivaa eikä vain kulje virran mukana. Ihmisen kokoinen homma Entä millaisiin asioihin johtotehtäviin haluavien kannattaa kunta- ja palvelurakennemuutosten keskellä satsata? Niiranen korostaa, että omaa johtamisosaamista pitää koko ajan kehittää. Osaamisensa pitää myös tuntea ja sitä on osattava hyödyntää. Johtajalta odotetaan sitä sun tätä vaatimusluettelot ovat pitkiä. Niiranen painottaa, ettei kaikkia osa-alueita tarvitse eikä voikaan hallita alusta loppuun. Sinkkonen-Tolppi lisää, että jos vaatimukset ovat koventuneet, myös tarjolla oleva johtamiskoulutus on monipuolistunut. Johtaminen on ihmisen kokoinen homma. Ei se ole mitään mystistä, tutkijat tiivistävät. Sosiaaliturva 17/06 9

10 kärkiteema Erja Saarinen Eija Tolonen johtaa toista vuotta Kainuun vanhuspalveluita Kainuun maakuntamyllerryksessä. Isossa organisaatiomuutoksessa johtajan pitää toimia avoimesti ja kuunnella herkällä korvalla henkilöstöä ja kuntalaisia. Paineita ja kritiikkiä täytyy kestää. Paineensietokykyä tarvitaan 10 Sosiaaliturva 17/06 Ihmiset odottavat isolta muutokselta kaikkea mahdollista hyvää. Kaikkea emme kuitenkaan pysty tarjoamaan. Pettymyksiä tulee väistämättä ja niiden mukana kritiikkiä, Eija Tolonen sanoo. Hän on johtanut Kainuun vanhuspalveluita vuoden 2005 alusta, jolloin Kainuun maakuntakuntayhtymä perustettiin. Maakuntaan luotiin ensi töiksi palveluiden saatavuudelle yhtenäiset kriteerit ja kaikille kainuulaisille yhtä suuret palvelumaksut. Näin ihmiset saatettiin yhdenvertaiseen asemaan. Tolonen sai uudessa työssään heti kättelyssä paljon kielteistä palautetta niiltä, joiden asiakasmaksut nousivat tai joiden omaishoidon tuki pieneni. Kiitosta ei tullut edes niiltä, joiden maksut pienenivät tai tuki lisääntyi. Saatavuuskriteereiden, tukien ja maksujen yhtenäistäminen oli välttämätön ensiaskel maakunnallisille palveluille, mutta se ei ollut helppo alku työntekijöille. Tällaisten asioiden vuoksi koko maakunta-ajattelu saa helposti kielteisen leiman. Vanhuspalveluiden henkilökuntaa myös kiitetään, mutta johtajat jäävät useimmiten ilman kiitosta. Kritiikin sietokyky on johtajalla tarpeen, Tolonen sanoo. Maakuntahengen nostatusta Tolosen mielestä Kainuun vanhuspalveluihin on jo syntynyt yhteishenkeä ja maakunnallista ajattelua, mutta kovan työn tuloksena. Oma kotikunta on ihmisten sydäntä lähellä. Koska vanhuspalvelut ovat lähipalveluita, kuntakohtaisuus korostuu helposti. Jatkuvasti täytyy muistuttaa, että palveluita katsotaan koko Kainuun näkökulmasta. Muuten maakuntahenki häviää. Vanhuspalvelut on jaettu kolmen seudun vastuulle. Seutujen vanhuspalvelupäälliköt tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja luovat siinä yhteisiä toimintatapoja ja sääntöjä. Yhteisen näkemyksen luomisessa on auttanut myös koko maakunnassa tehtävä laatutyö. Siinä on tarkasteltu työprosesseja, selkeytetty toimintoja ja luotu yhteisiä toimintaohjeita. Parhaat käytännöt yhteiseen käyttöön Kainuun vanhuspalveluiden yhteisiksi toimintatavoiksi poimitaan parhaita työkäytäntöjä eri kunnista. Tolonen korostaa, ettei maakuntaan tuoda yhtä mallia. Sekä kuntalaiset että henkilöstö muissa kunnissa pelkäsivät, että niihin jyrätään Kajaanin malli tai joku yksi jossain päätetty malli. Näin emme tee vaan etsimme yhdessä parhaita käytäntöjä. Jokaisella yksiköllä on oma tapansa tehdä työtä. On luonnollista, että jokainen pitää omaa malliaan parhaana eikä muutoksia noin vain nielaista. Meille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille käy helposti myös niin, että omaksumme uusia työtapoja, mutta emme luovu vanhoista. Emme pysähdy miettimään, mitä voisimme jättää pois. Uutta ei voi ottaa entisen lisäksi vaan jostain on luovuttava. Suuressa organisaatiomuutoksessa tulevat esiin organisaatioiden vahvuudet, mutta myös heikkoudet. Vaikeita asioita tulee käsiteltäviksi. Tolosen ja myös monien poliittisten päättäjien kokemus on kuitenkin se, että suuressa organisaatiossa on helpompi puuttua ongelmiin ja viedä muutoksia läpi kuin yksittäisessä kunnassa. Paikalliset olot huomioon Tolonen muistuttaa, että yhtenäiset toimintatavat eivät ehkä sovikaan kaikille seuduille, koska seudut ovat erilaisia. Paikalliset olot on tunnettava ja erot otettava huomioon. Joillain seuduilla useat vanhukset asuvat samassa pihapiirissä omaistensa kanssa, jol- Kainuun vanhuspalvelut Kotona asumista tukevat palvelut Omais- ja perhehoito Lyhytaikaishoito Pitkäaikaishoito Asumispalvelut maakunnan omat ja yksityiset ostopalvelut Vanhustenhuollon sosiaalityö Palveluista vastaavat Kajaanin seutu, Ylä-Kainuu ja Kuhmon Sotkamon seutu. Järjestetään lähipalveluina, mutta vanhukset voivat halutessaan käyttää muidenkin kuin kotikuntansa palveluita. Joka seudulla on kotihoidon, asumispalveluiden ja laitoshoidon tulosyksiköt. Kajaanissa on lisäksi omaishoidon tulosyksikkö. Noin 700 vakituista ja noin 200 määräaikaista työntekijää. Kainuun malli Kainuun maakuntakuntayhtymä huolehtii mm. sosiaali- ja terveydenhuollosta. Sosiaalipalveluista päivähoito on kuntien vastuulla. Osan sosiaali- ja terveyspalveluista asukkaat saavat kotikunnissaan lähipalveluina, osa palveluista on seudullisia ja osa maakunnallisia. Maakuntahallinnossa ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto. Maakuntahallituksen alaisena toimii sosiaali- ja terveyslautakunta. Kunnissa ei ole vastaavia lautakuntia. Kainuun hallintokokeilu alkoi vuonna 2005 ja se kestää vuoteen Kainuun kymmenestä kunnasta Vaala jättäytyi kokeilun ulkopuolelle.

11 loin palvelut rakentuvat toisin kuin yksin kaukana omaisistaan asuvilla vanhuksilla. Toisilla seuduilla välimatkat ovat pitkiä, eivätkä niillä toimi samanlaiset ratkaisut kuin Kajaanissa. Vastikään maakunnassa on kilpailutettu vanhusten asumispalvelut. Seuraavaksi yhdenmukaistetaan sotainvalidien palvelut. Pala kerrallaan luodaan maakunnallisia linjoja. Nyt saamme kokeilla uusia hyviä käytäntöjä. Sitä täytyy uskaltaa tehdä, Tolonen painottaa. Painopisteenä kotihoito Kainuun vanhuspalveluilla halutaan turvata vanhusten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ympärivuorokautisia hoitopaikkoja aiotaan vähentää. Kuhmon Sotkamon seudulla laitospaikkoja käytetään vähemmän kuin kahdella muulla seudulla. Nyt tutkaillaan, mitä siellä on tehty,jotta kotihoito on saanut vahvan aseman. Muutos kotihoidon suuntaan vie pitkän ajan, sillä etenkin asenteita pitää saada muutettua. Tärkeää on vaikuttaa vaikkapa lääkäreiden asenteisiin. Kun vanhus joutuu jonkin vaivan takia äkisti vuodeosastolle, lääkärin ei pitäisi kriisivaiheessa mennä sanomaan, ettei teistä enää ole kotona asujaksi. Sen sijaan pitäisi jo osastolle tulopäivänä alkaa miettiä kotiutumispäivää, Tolonen tähdentää. Tällaisista asioista käymme keskusteluja sekä eri ammattiryhmien edustajien että omaisten kanssa. Asennemuutos on jo saatu hyvälle alulle. Tukena työhyvinvointihankkeet Työntekijöiltä ja esimiehiltä on vaadittu joustamista, kun iso muutos on viety läpi oman työn ohessa. Henkilökunta on joutunut koville ja se ansaitsee suuren kiitoksen kaikesta joustamisesta, Tolonen sanoo. Muutoksen läpiviemistä ovat tukeneet seudulliset työkykyä ylläpitävät hankkeet, joihin on varattu aikaa sijaisjärjestelyin. Niissä työntekijät ovat saaneet toisiltaan tukea ja ne ovat helpottaneet työssä jaksamista. Myös johtajan työmäärä on ollut valtava. Tolonen kertoo, että hän on saanut verratonta tukea vanhuspalveluiden johtoryhmältä. Yhteisten vanhuspalveluiden luominen Kainuuseen vahvisti vanhuspalveluiden johtamisosaamista, Eija Tolonen iloitsee. Kainuun kolme seutua saivat uudistuksessa omat vanhuspalvelupäällikkönsä. Toisaalta hän myöntää, että kaikki johtajat ovat jossain vaiheessa hyvin yksin. Avoimuudesta rakentuu luottamus Tolonen painottaa, että johtajan tärkeä tehtävä on hankkia työntekijöiden, organisaation ja kuntalaisten luottamus. Vuorovaikutukselle on varattava aikaa. Muutosmyllerryksessä lähtee helposti huhuja liikkeelle. Yksikin kielteinen huhu jättää helposti alleen kaiken hyvän. Avoimuus on kaiken A ja O ja tiedottaminen äärimmäisen tärkeää. Ihmiset ymmärtävät, kun heille kerrotaan asioista avoimesti. Johtajan pitää välittää työntekijöitä arvostavaa, kunnioittavaa ja kuulevaa työotetta. Hänen tulee huolehtia työilmapiiristä ja kyetä avoimeen vuoropuheluun työntekijöiden kanssa. Vain niin voi syntyä luottamusta. Työmme on yhteispeliä näin isossa organisaatiossa kukaan ei pysty yksin tekemään mitään, Tolonen korostaa. Johtajan pitää myös olla nöyrä, etenkin suhteessa asiakkaisiin. Aurinkokuningas-aika on ohi. Pitää olla ihmisten kanssa samalla tasolla ja kuunnella heitä herkästi. Emme pyöritä palvelujärjestelmää itseämme vaan kuntalaisia varten. Itseään kehittävä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija Eija Tolonen on vanhustenhuollon konkari, joka on koko ajan päivittänyt osaamistaan ja hankkinut lisää koulutusta. Hän opiskeli ensin vastaanottoavustajaksi ja työskenteli kymmenisen vuotta terveyskeskusavustajana. Sitten vuorossa oli sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinto. Sairaanhoitajaksi opiskellessani minulle selvisi, että vanhustyö on minun juttuni. Se on oivallinen paikka oppia elämän viisautta. Erityisesti minua kiinnosti kotihoito. Kun Kajaanissa yhdistettiin kotipalvelu ja -sairaanhoito, Tolosesta tuli avopalveluohjaaja. Tuolloin huomasin, ettei vanhustyössä riitä pelkkä terveyspuolen osaaminen vaan tarvitaan näkemystä myös sosiaalipuolelta. Lähdin hakemaan sitä sosiaalityön maisteriopinnoista. Vanhuus ei ole sairaus. Tärkeintä on se, miten vanhus selviää arjessa. Työntekijöiden pitää ymmärtää, mistä ihmisen päivittäinen elämä muodostuu. On kummallista, että sosiaali- ja terveyspuolen tutkinnot ovat olleet täysin erillisiä. Voimaa opinnoista Tolosen koulutuksissa on sivuttu johtamista, mutta hänestä johtamisopintoja olisi saanut olla enemmän. Peruskoulutuksesta saatu tieto ei riitä nykyisissä johtotehtävissä. Tolonen suorittaa parhaillaan Kuopion yliopistossa sosiaali- ja terveysjohtamisen PD-koulutusta ja on yliopistossa jatko-opiskelijana. Ei riitä, että tuntee johtamisen perusteoriat vaan niitä pitää osata soveltaa muuttuvissa oloissa. Johtamiskoulutuksen yksi suuri anti ovat keskustelut muiden opiskelijoiden kanssa siitä, mikä nyt on oleellista ja mihin ollaan menossa. Sitä hakee myös vahvistusta omille ajatuksilleen tai sitten huomaa, että niitä pitää muuttaa. Opinnot antavat voimaa, jolla jaksan tehdä työtä. Kainuun hallintokokeilua edelsi mittava valmistelutyö. Tolonen oli mukana vanhustyön valmistelutyöryhmässä, joka selvitti kuntien vanhuspalveluiden tilan ja laati mallin palveluiden järjestämiseksi maakunnassa. Aiemmin hän on toiminut Kajaanissa vanhustyön sosiaalityöntekijänä, kotihoidon ja vanhustenhuollon päällikkönä sekä erilaisissa kehittämistehtävissä. Hän on myös ehtinyt kouluttaa lähihoitajia. Olen nähnyt kaikenlaista ja monenlaisia organisaatiouudistuksia. Työni on haasteellinen, mutta hieno tehtävä. Ei tällaista kokemusta saa mistään muualta. Sosiaaliturva 17/06 11

12 kärkiteema Riitta Heimonen Pormestarit jakavat yhteistä hyvää Tampereen pormestarimalli ei ole pelkkä titteliuudistus. Se laittaa pöytään tilaajatuottajamallin. Tavoitteena on saada yhteinen hyvä riittämään. Tampereella tehdään historiaa: vuoden 2007 alusta kaupunki siirtyy pormestarimalliin ja ottaa käytöön tilaaja-tuottajamallin kaikissa toiminnoissaan. Viitisen vuotta valmisteltu uudistus lakkauttaa samalla kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan virat. Syyskuussa valtuusto valitsi valtuutetuista kaupungin johtoon ensimmäiseksi pormestariksi Timo P. Niemisen (kok) ja neljä apulaispormestaria. Heidän toimikautensa kestää valtuustokauden. Tällä erää kaudesta on jäljellä pari vuotta. Pormestarit toimivat päätoimisina luottamushenkilöinä. Uusi toimintamalli on herättänyt epäilyjä ja uteliaisuutta sekä omassa kaupungissa että muualla. Uudet pormestarit tuntevat elävänsä suurennuslasin alla. Heidän tekemisiään ja tekemättä jättämisiään seurataan tarkasti. Julkisessa keskustelussa on ihmetelty, miten apulaispormestarit pärjäävät pätevyyksiensä ja sukupuolensa puolesta. Kaikki neljä kun sattuvat olemaan naisia. Kysyin kahdelta apulaispormestarilta Riitta Ollilalta (sd) ja Sirkkaliisa Virtaselta (vas), mitä he ajattelevat uudesta toimintamallista. Ollila toimii vuoden vaihteeseen erityisopettajana Tampereella. Virtanen puolestaan on pitkän linjan terveydenhuollon toimija, Tilaajalautakunnat Puheenjohtajina apulaispormestarit Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Lisätietoja > Hallinto ja talous > Toimintamallin uudistus Tilaaja-tuottajamallia on käsitelty Sosiaaliturvassa 13/ Sosiaaliturva 17/06 jolla on pesti Pirkkalan kunnan perusturvaosaston päällikkönä. Ihmisen tarpeet kokonaisuutena Kiirettä pitää. Samalla, kun uuteen tehtäväkenttään tulisi ajaa itseään sisään, on hoidettava päivätyö, josta minulla on jatkuvasti huono omatunto, Riitta Ollila kertoo. Apulaispormestarina hänelle lankeavat terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut sekä ikäihmisten palvelut. Apulaispormestarit johtavat oman toimialueensa tilaajalautakuntia, joissa pohditaan, mitä palveluja kuntalaiset tarvitsevat. Prosessiajatteluun perustuvassa mallissa tarkastellaan ihmistä ja hänen palvelutarpeitaan kokonaisuutena. Tämä pakottaa sosiaali- ja terveystoimen virkamiehet katsomaan oman tonttinsa ulkopuolelle. Ei seniorikansalainen ole pelkästään potilas ja asiakas, vaan kokonainen ihminen, joka tarvitsee muutakin kuin terveyttä, puhtautta ja huolenpitoa. Hyvinvointiin tai sen puutteeseen vaikuttavat muutkin asiat, kuten yksinäisyys, joka on iso ongelma, Ollila sanoo. Virtasen tehtävä lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen johdossa on elinkaaren toisesta päästä. Sen laajuuden ymmmärtää, kun kuvittelee kaikkia niitä kunnallisia palveluja, joiden ovet avautuvat vielä syntymättömälle lapselle hänen matkallaan äitiysneuvolasta lastenneuvolaan, päivähoitoon, kouluun ja opiskelemaan. Turvaverkot ovat tarvittaessa Tilaajalautakuntien vastuulla ovat viranomaistoiminta palvelujen järjestäminen ja kehittäminen kuntalaisten palvelutarpeiden selvittäminen vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen selvittäminen palvelujen tuottajien valitseminen palvelusopimusten hyväksyminen palvelujen hankintasuunnitelman hyväksyminen sopimusohjauksesta, laadunvarmistuksesta ja arvioinnista vastaaminen kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet palvelujen asiakasohjautuvuuden kehittäminen auki myös lastensuojeluun ja mielenterveyden avopalveluihin, mutta myös kulttuuripalveluihin. Riittääkö hyvinvointipalvelujen peittoa kaikille? Voivatko eri tilaajalautakunnat joutua napit vastakkain? Lautakunnat eivät kilpaile keskenään määrärahoista, koska jo strategiassa on sitouduttu tiettyihin painopisteisiin, kuten ikäihmisten sekä lasten ja nuorten palveluihin, Ollila toteaa. Yksityistämisen pelot pinnalla Ollilan mielestä pormestarimalli on vienyt liikaa huomiota, keskeistä on kuitenkin palvelujen tuottaminen tilaaja-tuottajamallilla. Kun tilataan, täytyy osata nimetä tilauksen kohteena oleva tuote. Tuotteistaminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan asiakkaan saaman palvelun eli tuotteen tekemistä näkyväksi. Kun tuotteita pujottaa lankaan kuin helmiä, syntyy palveluketju. Kaupungin päivähoidossa on ollut pilottihanke tuotteistamisesta, ja tilaajan budjetti alkaa olla Virtasen mukaan jo hyvin hallussa. Eriytyneet roolit on opittu hyvin. Terveydenhuollon puolella ei olla vielä yhtä pitkällä. Kotihoidon tuote alkaa olla hyvin määriteltynä. Myös lääkärin vastaanottotoimintaa on keväästä lähtien tuotteistettu, työterveyshuollon puolella se on tehty jo vuosia sitten. Tilaaja-tuottajamalli on herättänyt pelkoja yksityistämisestä. Uudistusta on tehty kovalla vaudilla, ja Ollila uskoo, että työntekijöiden sitouttamisessa on vielä työtä. Tilaaja-tuottajamalli ei ole sama asia kuin yksityistäminen. Jotta palvelut pystytään tuottamaan kuntalaisille, täytyy verkostoitua eri tuotantoyksiköiden, myös yksityisten kanssa. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa joukon palveluita. Meillä ei ole selkeää yksityissektoria olemassakaan, Virtanen painottaa. Hinnan ja laadun suhde Kuntatyön haaste on siinä, kuinka se pystyy tekemään omat tuotantokustannuksensa läpinäkyviksi. Puntariin joutuvat niin tekijöiden koulutusvaatimukset kuin henkilöstömitoituksetkin.

13 Pormestarimalli on vienyt liikaa huomiota keskeistä on palvelujen tuottaminen tilaajatuottajamallilla. Malli ei ole sama asia kuin yksityistäminen. apulaispormestari Riitta Ollila Kaikkea ei voi kuitenkaan kilpailuttaa, kuten perusopetusta ja lastensuojelua, jotka ovat julkisen vallan asioita, Virtanen toteaa. Kilpailutilanteessa mittarit ovat samat sekä yksityisillä tuottajilla että kuntatuottajilla. Läpinäkyvyys tuo esiin myös työn riskit ja turvallisuusvaatimukset. Viime kädessä asiakas hyötyy tästä kaikesta. Ollila muistuttaa, että jo nyt lähes puolet budjetista menee ulkopuolisiin ostoihin. Meillä ei ole yhtään kunnallista palveluasumisyksikköä. Myös terapia- ja kuntoutuspalveluja ostetaan paljon yksityisiltä palveluntuottajilta, sitä ei vaan tule ajatelleeksi. Kalevan kaupunginosan kotihoidon palvelut on ulkoistettu kahdella alueella. Myös Hatanpään sairaalan yöpäivystys on ulkoistettu. Parhaillaan on menossa kilpailutus viiden lääkärin omalääkäripalveluista. Ollila tähdentää, että hinnan ja laadun suhdetta tulee miettiä ja valvoa koko ajan. Sopimukset ovat enimmillään kolmen vuoden pituisia, ja niitä arvioidaan jatkuvasti. Virtanen korostaa, että jatkuva arviointi mahdollistaa nopeat väliintulot ja voimavarojen suuntaamiset. Lastensuojelussa tällä voidaan välttyä esimerkiksi huostaanotoilta. Akuuteissa tilanteissa on toimittava nopeasti, mutta pitkällä tähtäimellä voidaan nähdä asiat kokonaisuuksina ja miettiä myös ennaltaehkäisyä. Tuotteistaminen vasta alussa Työn näkyväksi tekeminen tuo esille sen, tekevätkö ihmiset oikeita töitä oikeissa paikoissa. Tampere on panostanut vanhustenhuoltoon maamme isoista kaupungeista eniten, Kunnallisen demokratian historiassa on suorastaan vallankumouksellista, että luottamushenkilöt voivat paneutua asioihin kokopäivätoimisesti. apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen mutta jostain syytä se ei näy käytännössä. Nämä ovat ydinkysymyksiä ja raskaita sellaisia tarkastella työntekijäpuolella, Ollila toteaa. Virtanen uskoo kunnan työntekijöiden pärjäävän hyvän koulutuksensa ja työmoraalinsa ansiosta. Työ on varmasti tehokasta, se täytyy vain saada kuvattua eri vaiheissaan selkeästi. Erilaisten toimien näkyväksi tekeminen tuo esille kuntatyön vahvuuden. Tuotteistaminen on kuitenkin vasta alussa. Se pitäisi saada kuntoon jäljellä olevan valtuustokauden eli parin vuoden aikana. Synkin pilvi kaupungin yllä on kuitenkin se, kuinka saada kunnan töihin tekijöitä: Vuoteen 2010 mennessä kaupungilta jää yli ihmistä eläkkeelle. Samalla tulisi tuottaa palveluita yhä ikääntyneemmälle väestölle. Tästä työmäärästä kunnan työntekijät eivät selviydy yksin. Joudutaan miettimään, mitkä ovat ne palvelut, joita kunnan tulee tuottaa jatkossa, Virtanen toteaa. Poliittinen järjestelmä uudistuu Tilaajatuottaja-malli uudistaa poliittista ohjausjärjestelmää. Lautakunnan puheenjohtajana apulaispormestari tekee poliittisia linjauksia, laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Olemme ennen kaikkea arvojohtajia,virtanen painottaa. Tilaajalautakunnan jäsenet ovat valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Se nostaa valtuuston painoarvoa. Lautakunta suuntaa valtuuston linjaaman budjetin eri kohteisiin. Myös lautakuntien painoarvo nousee. Sekä Virtanen että Ollila pitävät tärkeänä, että rivivaltuutettujen työn mielekkyys kasvaa lautakuntatyöskentelyn kautta, jossa he voivat olla mukana suuntaamassa määrärahoja eri kohteisiin. Vastuu kasvaa samaan tahtiin, kun päätökset tulevat konkreettisiksi. Asioiden valmistelussa apulaispormestarit tekevät yhteistyötä virkamiesten kanssa, jotka ovat sosiaali- ja terveysalan sekä perusopetuksen asiantuntijoita ja ammattilaisia. Poliittisen johtajan roolissa apulaispormestarit johtavat puheenjohtajina asioiden valmistelua. Lautakunta tekee päätökset. Poliittiset päättäjät kantavat nytkin vastuun päätöksistä, mutta eivät pysty osallistumaan valmisteluun eivätkä linjaamaan sitä, Virtanen huomauttaa. Molemmat apulaispormestarit katsovat toiveikkaina eteenpäin. Patologisen optimistiseksi itseään kuvaava Virtanen näkee asiakaslähtöiseen prosessiajatteluun perustuvan mallin myös mahdollisuutena poistaa raja-aitoja terveydenhuollon ja sosiaalityön erilaisten työkulttuurien väliltä. Vuoropuhelua on tiivistettävä. Asioita voi katsoa eri näkökulmista, jotka parhaimmillaan tukevat ja rikastuttavat toisiaan. Meillä on yhteinen tavoite: kuntalaisen paras. Barrikaadeille nousu ei tuota muuta kuin ristiriitoja, siitä kärsii vain asiakas. Uutta väriä kuntademokratiaan Pormestarimalli tuo mahdollisuuden elävään ja monipuoliseen vuorovaikutukseen kuntalaisten ja päättäjien välillä. Yksi tehtävämme on kuntademokratian kehittäminen ja asiakasnäkökulman esille tuominen. Olemme tavattavissa, otamme vastaan lähetystöjä ja keskustelemme sekä tuottajien että palvelun saajien kanssa, Ollila kertoo. Meidän pitäisi käyttää sellaista kieltä, jota myös kaupunkilaiset ymmärtävät. Kysymys on siitä, mitä ne mummo ja vaari siellä kotona tarvitsevat,ja mitä se hyvä elämä ja arki on. Hallinnon kieli etäännyttää, Ollila jatkaa. Keskustelua kaupunkilaisten kanssa viritellään kaupunginosakohtaisissa palvelufoorumeissa, johon asukasyhdistykset valitsevat edustajansa. Kukin apulaispormestari on palvelufoorumin kuultavana, kun hänen tonttinsa asioista halutaan keskustella asukkaiden kanssa. Päättäjät saavat kasvot, Virtanen toteaa tyytyväisenä. Sosiaaliturva 17/06 13

14 näkökulma kolumni Kumileimasimena Arja Tuomi on tamperelainen sosiaalityöntekijä. Hän on huolissaan sosiaalityön kapeutumisesta elämälle vieraaksi tietokonetyöksi, jossa heikoimmat jäävät jalkoihin. Häntä kiinnostavat paitsi entisenlainen, asiakaskeskeinen sosiaalityö kaikki elämänilmiöt, lehdet, kirjat, kissat, tunturissa vaeltaminen, kirjoittaminen. Sosiaalityön seniorina hän toivoo muutoksen aikojen avaavan myös uusia mahdollisuuksia sosiaalityölle. Toimeentulotukilain kymmenes pykälä antaa sosiaalitoimelle mahdollisuuden alentaa toimeentulotuen perusosaa viidenneksen ja enemmänkin, jos asiakas kieltäytyy ottamasta vastaan työtä tai työvoimatoimisto katsoo hänen jotenkin itse aiheuttaneen työttömyytensä. Laki kuitenkin edellyttää perusosaa alennettaessa tekemään aina aktivointisuunnitelman asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Toisaalta perusosaa ei ole pakko alentaa lainkaan, vaan sosiaalityöntekijällä on oikeus käyttää myös omaa, työrooliin perustuvaa sosiaalista harkintaa. Tämä pykälä tuntui minusta aiemmin hyvältä työvälineeltä, antoihan se valtaa puuttua joidenkin nuorten elämäntapoihin. Näitä ei työn hakeminen kiinnostanut eikä liioin koulutuskaan. Sosiaalitoimen vain kuului heidät elättää. Väärin käytettynä pykälästä näyttää kuitenkin tulleen lyömäase varsinkin silloin, kun kohteina ovat esimerkiksi ikääntyneet ihmiset. Käytännössä monista sosiaalityöntekijöistä näyttää johdon myötävaikutuksella tulleen pelkkiä kumileimasimia, jotka siunaavat työvoimatoimiston tekemät päätökset, olivat ne miten kohtuuttomia hyvänsä. Perusosaa alennetaan karenssin seurauksena lähes aina, mutta aktivointisuunnitelmia ei sitä vastoin tehdä juuri koskaan, työkiireisiin ja -ruuhkiin vedoten. Eräs ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, yli 60-vuotias mies yritti saada työtä. Hän oli avannepotilas vatsan kupeessa jatkuvasti roikkuvine ulostepusseineen. Optimistina hän ilmoittautui tilapäistyövoimaa välittävään varamiespalveluun. Sitä kautta tulikin lyhytaikainen työtarjous. Työ olisi pitänyt tehdä etätyönä kotona, ja siinä olisi tarvittu internetyhteyttä, jota hänellä ei ollut, joten hän ei saanut työtä. Varamiespalvelu ilmoitti työvoimatoimistoon, ettei hän ollut ottanut työtä vastaan. Miehelle langetettiin pitkä karenssi ja lopetettiin työmarkkinatuen maksaminen. Hän joutui hakemaan toimeentulotukea. Potkuja tuli potkujen perään: sosiaalityöntekijäkin alensi hänen perusosaansa karenssin vuoksi. Oli kuulemma ollut pakko, tämä oli väittänyt puhelimessa. Mitään aktivointisuunnitelmaa ei tietenkään tehty. Sen tekeminen olisi varmaan ollutkin aika turhauttavaa, olihan tämä eläkeiän tuntumissa oleva asiakas itse asiassa ollut liiankin aktiivinen. Mutta ehkä aktivointisuunnitelman tekeminen olisi kuitenkin havahduttanut työntekijän näkemään tilanteen ja myös menettelynsä kohtuuttomuuden. LUKIJOILTA Edunvalvontaa ei haeta kevyin perustein Sosiaaliturvassa 15/06 käsiteltiin yleistä edunvalvontaa. Kirjoituksessa Yleisten edunvalvojien asiakasmäärät paisuneet todettiin, että edunvalvonnan asiakkaiden määrän lisääntyminen johtuisi vuoden 1999 uudesta holhouslaista. Rivisosiaalityöntekijän kokemus kuitenkin on, ettei edunvalvonnan asiakkuuksien lisääntymisen syynä suinkaan ollut uusi laki, vaan se, että sosiaalitoimistojen välitystilit muuttuivat samoihin aikoihin vapaaehtoisiksi. Aiemmin sosiaalityöntekijä saattoi näin harkitessaan aloittaa asiakkaalleen välitystilin, joka pysyi voimassa asiakkaan vastustuksesta huolimatta. Sittemmin tämä ei enää ollut mahdollista. Voidaan tietysti keskustella siitä, oliko sosiaalitoimisto oikea taho käyttämään näin järeää pakkovaltaa, mutta monen asiakkaan asuminen ja ruokarahan riittävyys sillä kuitenkin voitiin turvata. Pahat kielet sanovat, että muutos vapaaehtoiseksi järjestelyksi tehtiin epähuomiossa ja valtakunnan päättäjien ymmärtämättä tai kysymättä, mitä se tulisi merkitsemään. En pidä siitä, että perussosiaalityöntekijöitä ja sosiaalitoimistoja syytetään jutussa tyyliin Moni sosiaalitoimisto käytti muutosta hyväkseen ja siirsi paljon työllistävät välitystiliasiakkaansa edunvalvontaan. Ainakin Turussa välitystilin saa edelleen, jos se tarpeelliseksi harkitaan ja asiakas siihen suostuu. Sosiaalityöntekijöillä on tässä erittäin korkea moraali ja edunvalvonnan hakeminen vastentahtoisesti ymmärretään kyllä viimesijaiseksi ja äärimmäiseksi toimenpiteeksi niin psykiatrisessa hoitojärjestelmässä kuin sosiaalitoimistossakin. Mutta mikä muu vaihtoehto tulee kyseeseen, kun asiakas ei välitystiliin suostu, taivasalla ei Suomessa voi asua ja rahaa pitäisi olla lääkkeisiinkin? Marjaana Tirkkonen, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen kuntoutuspoliklinikka, Turun terveystoimi TOIMITUKSELTA Nyt netissä Koulutus ei tuoreen tutkimuksen mukaan lisääkään suvaitsevaisuutta. Sosiaalipolitiikan opiskelija Tanja Kuronen kirjoittaa blogissaan tienneensä asian jo ennen tutkimusta. Hän on törmännyt seminaarissa opiskelijaan, joka päivitteli, ettei ikinä voisi asua vuokralla, eikä myöskään halua sekataloja, joissa asuu ihmisiä sekä vuokralla että omistusasunnossa. Ja tämä nuori nainen opiskeli sosiaalipolitiikkaa. Lue lisää ja ota kantaa 14 Sosiaaliturva 17/06

15 tuomisia ja viemisiä teksti ja kuvat: Päivi Arvonen Abbaseyan sairaalassa Kairossa toimii nyt useita kuntoutus- ja päiväosastoja. Aiemmin se oli pelkkä säilytyslaitos, jossa mielenterveyspotilaat eivät juuri kuntoutuneet ja josta he eivät kotiutuneet. Kehitysyhteistyöhanke alkoi vuonna 2002 ja päättyy ensi vuonna. Se on parantanut merkittävästi egyptiläisten mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien asemaa. Avohoito oli Egyptissä tuntematon käsite. Perusterveydenhuollon henkilöstöllä ei ollut valmiuksia kohdata mielenterveyspotilaita. Mielisairaalat olivat säilöntälaitoksia, joissa ei kuntouduttu ja joista ei juuri kotiuduttu. Mielenterveyden ympärillä oli pelottava ja synkkä stigma, joka leimasi paitsi potilaat ja tämän suvun, jopa alan asiantuntijat, kertoo hankkeessa alusta alkaen mukana ollut sosiaalipsykologi Inkeri Siekkinen. Hanke sai alkunsa egyptiläisten aloitteesta. Tämä on ainutlaatuinen pilottiprojekti koko maailmassa. Hanke on herättänyt laajaa kiinnostusta etenkin muissa muslimimaissa, kertoo hankkeen egyptiläinen tiimijohtaja psykiatri Ahmed Heshmat. Pelkoa ja tietämättömyyttä Asiallisen tiedon puuttuessa mielenterveyden häiriöihin on Egyptissä haettu selitystä uskonnosta: sairas henkilö nähdään pahan hengen riivaamana. Mielenterveyspotilaat on pyritty pitämään piilossa perhepiirissä ja heidät on viety uskonnollisten tai kansanparantajien luokse. Mielisairaalaan on päätynyt vain murto-osa lähinnä ympäristölle vaarallisista potilaista. Mielisairaalaan joutuminen merkitsi Egyptissä aiemmin lähinnä samaa kuin elinkautinen vankeustuomio. Potilaat saattoivat nukkua jopa 60 henkilön makuusaleissa. Hoitohenkilökunta oli lähinnä vartijan roolissa. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ei ollut, Siekkinen kertoo. Hankkeessa on kehitetty koko maan kattavaa kolmiportaista järjestelmää ja koulutettu terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan mielenterveyspotilaat. Mielenterveyspotilaat saavat nyt apua esimerkiksi masennukseen perusterveydenhuollosta, mistä voidaan kirjoittaa lähete alueelliseen keskukseen, josta löytyvät psykiatrin palvelut. Mielisairaalalähete on vasta hoitoportaan kolmas vaihe. Egyptin valtio pyrkii takaamaan perusterveydenhuoltopalvelut lääkkeineen kaikille kansalaisilleen. Aiemmin perusterveydenhuollossa ei tunnettu mielenterveyden häiriöitä eikä esimerkiksi psyykenlääkkeitä ollut saatavilla. Aktiviteetteja ja itsetunnon rakennusta Kehittämishanke alkoi kahdessa Kairon suurimmassa mielisairaalassa Abbaseyassa ja Khangassa. Kummassakin on jopa potilasta ja sairaaloiden maine on edelleen niin pelottava, että taksinkuljettajat saattavat kieltäytyä ajamasta sairaalan portista sisälle. Abbaseyan sairaalassa toimii nyt useita kuntoutus- ja päiväosastoja, joissa potilaat voivat kodinomaisessa ilmapiirissä harjoitella yhteiskunnan tavallisessa arjessa tarvittavia taitoja ja valmiuksia. Sairaalassa on toiminnassa myös päivätoimintakeskus, jossa potilaat ohjaajan avustuksella tekevät puu- ja käsitöitä. Musiikkiterapiaa ei ole saatavilla, mutta musiikin harrastaminen on mahdollista. Abbaseyan sairaalan potilaskuoro esiintyi alkuvuonna 2006 Kairon oopperatalossa. Minulle jäi esiintymisestä hieno muisto. Rakastan musiikkia, se auttaa purkamaan paineita, kertoo oopperatalon tapahtumassa sekä kuorossa että soolona laulanut Abbaseyan pitkäaikaispotilas Id Salah. Sairaalan henkilökunta on innoissaan uusista toimintamalleista. Tämä hanke on avannut meille kokonaan uuden maailman. Saatoimme aiemmin vain lukea kuntoutuksesta ja tiesimme sellaista olevan olemassa, mutta emme voineet toteuttaa sitä käytännössä, kertoo kuntoutuksesta vastaava psykiatri Hanan Gebiiri. Pilottisairaaloista alkanut toimintamallien kehittäminen on ulotettu koko maahan kaikkiin valtiollisiin mielisairaaloihin. Mediakampanja ja mielenterveyskomitea Syyskuun puolivälissä kokoontui ensimmäisen kerran terveydenhuollon asiantuntijoista sekä yritys- ja viihde-elämän vaikuttajista koostuva Avohoitoa, kuntoutusta ja asennemuokkausta Egyptiin Suomen ja Egyptin kahdenvälisessä kehitysyhteistyöhankkeessa on kehitetty kolmiportainen hoitomalli, jossa laitoshoito on vasta kolmas porras. Mielisairaaloilla on niin pelottava maine kansan keskuudessa, että moni niissä työskentelevä salaa työpaikkansa jopa ystäviltään, Inkeri Siekkinen kertoo. kansallinen mielenterveyskomitea. Komitean jäsenet edistävät omilla sektoreillaan avointa ja suvaitsevaa asennetta mielenterveysasioita kohtaan, kertoi Egyptin terveysministeriön mielenterveyssektorin pääsihteeri Nasser Loza komitean perustamiskokouksessa. Syyskuun lopussa Egyptin televisiossa käynnistyi mediakampanja. Kun jotain asiaa ei tunneta, sille nauretaan, sitä vältetään tai sitä vastaan hyökätään. Annamme tietoa ja yritämme muuttaa egyptiläisten asenteita sallivimmiksi mielenterveyspotilaita kohtaan, kertoi mediakampanjan suunnitteluun osallistunut psykiatri Fahmi Baghat. Julkkiksista ja yhteiskunnan vaikuttajista koostuva mielenterveyskomitea ei olisi hassumpi idea meillä Suomessakaan, Inkeri Siekkinen ehdottaa. Sosiaaliturva 17/06 15

16 Liitteen on toimittanut Lea Suoninen-Erhiö Kuvat: Merja Moilanen Huoltaja-säätiön II Bruno Sarlin -seminaari Oikeudet ja osallisuus kunnallisen sosiaalipolitiikan suuntaajana Sosiaaliturva-lehden edeltäjän Köyhäinhoitolehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja, valtion vaivaishoidonneuvoja Bruno Sarlin taisteli jo yli 90 vuotta sitten köyhyyttä ja yhteiskunnallista syrjäytymistä vastaan. Sarlin korosti yhteiskunnan moraalista vastuuta kaikista jäsenistään, kärsivän ihmisen kanssaihmisyyttä sekä toisaalta ihmisten vastuuta omasta elämästään ja velvollisuuksia yhteiskunnassa. Sarlinin ajatukset ovat yhä ajankohtaisia. Tämän osoitti Sosiaaliturva-lehden julkaisijan Huoltaja-säätiön 6. lokakuuta järjestämä II Bruno Salin -seminaari, jonka teemana olivat oikeudet ja osallisuus kunnallisen sosiaalipolitiikan suuntaajana. Kunta on yhteisvastuun organisaatio ja kuntalaki velvoittaa kunnat edistämään kuntalaisten osallisuutta. Lainsäädäntö ja kunnallinen demokratia linjaavat kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttamismahdollisuuksia. Mutta rajoittavatko yksiöiden sosiaaliset oikeudet kunnallista itsehallintoa? Vai rajoittaako kunnallinen itsehallinto sosiaalisten oikeuksien toteutumista? Kunnallisen demokratian ja kuntalaisten sosiaalisten oikeuksien vastakkainasettelussa on pohjimmiltaan kysymys länsimaisen poliittisen filosofian ydinkysymyksestä: yhteisön ja yksilön suhteesta. Vuonna 2005 pidetyn I Bruno Sarlin -seminaarin teemana oli köyhyys. Kunnollinen kunnallinen köyhyyspolitiikka -seminaarin liite julkaistiin Sosiaaliturvassa 16/2005. Liite löytyy verkosta: > Seminaarit Niilo Jääskinen on hallintoneuvos korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kunnallisen demokratian ja toisaalta yksilöille turvattujen sosiaalisten oikeuksien välillä on vääjäämättä erilaisia jännitteitä ja ristiriitoja, vaikka molemmat ovat keskeinen osa sosiaalisen oikeusvaltion arvopohjaa. Yhteisön ja yksilön suhde on länsimaisen poliittisen filosofian ydinkysymys. Eri asiayhteyksissä ja eri aikoina ovat painottuneet eri näkökulmat, kuten yhteisen hyvän suhde ryhmien tai yksilöiden etuoikeuksiin tai enemmistön päätösvallan suhde vähemmistöjen tarpeisiin. Kunnallisen demokratian ja kuntalaisten sosiaalisten oikeuksien vastakkainasettelussa on pohjimmiltaan kysymys samasta asiasta: yhteisön ja yksilön suhteesta. Poliittisen teorian ja oikeusfilosofian abstraktilla tasolla yhteisön ja yksilön suhteessa jommankumman edut on joko haluttu asettaa etusijalle tai sitten selittää vastakkainasettelu loppujen lopuksi näennäiseksi tai merkityksettömäksi. Suomalaisessa oikeustieteessä valtavirtana voinee pitää näkemystä, jonka mukaan demokratian ja perusoikeuksien välillä ei ole sovittamatonta ristiriitaa, vaan demokratia itse asiassa edellyttää perusoikeuksien olemassaoloa ja vastaavasti perusoikeudet voivat toteutua ainoastaan demokratiassa. Näin on kuitenkin vain niin kauan kuin kansan enemmistön käsitys suojattavista perusoikeuksista on yhtenäinen. Ovatko lapsenlapsemme 2060-luvulla samaa mieltä yhteiskuntamme perusarvoista kuin me nyt? Poliittisen demokratian kulmakivi Nuori ranskalainen aatelismies Alexis de Tocqueville piti vuonna 1835 ilmestyneessä ja viimein tänä vuonna myös suomeksi julkaistussa tutkimuksessaan Demokratiasta Amerikassa Uuden Englannin pikkukaupunkien kunnalliskokouksia amerikkalaisen de- mokratian ydininstituutioina. Hallinnon keskittäminen heikentää hänen mukaansa vääjäämättä kansalaishenkeä, halua ja kykyä osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen. Myös meillä kunnallinen demokratia on perustellusti ymmärretty poliittisen demokratian kulmakiveksi. Perustuslain 121 :n mukaan Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon perusteista ja kuntien tehtävistä on säädettävä lailla ja kunnilla on verotusoikeus. Kunnat ovat se julkisen vallan taso, johon kansalaiset samaistuvat ja kiinnittyvät myös emotionaalisesti. Kuntien lautakunnat ja valtuustot ovat olleet sekä poliittisten päättäjien rekrytointikanava että yhteisvastuuta kantavien kansalaisten toiminnan areena. Kuntalain 2 :n mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Ensiksi mainittu kuntien ns. yleinen toimiala ilmaistiin aikaisemmin käsitteellä kunnan yhteiset asiat. Kunnan itsehallinto ja sitä kautta kunnallinen demokratia toteutuu niissä valinnoissa, joissa määritellään, mitä tehtäviä kunta ottaa hoitaakseen ja rahoittaakseen kunnallisveroilla. Samaa perusajatusta ilmentää myös kaikkien kuntalaisten käytössä oleva mahdollisuus valvoa päätöksenteon lainmukaisuutta kunnallisvalituksilla. Kuntien toiminta muodostuu kuitenkin käytännössä pääosin lakisääteisistä tehtävistä. Kunnista on tullut pitkälti eduskunnan säätämien sosiaali- ja koulutuspoliittisten tehtävien paikallistason toteuttajia. Samalla taloudellisen vastuun jakautuminen valtion ja kuntien 16 Sosiaaliturva 17/06

17 Ovatko kuntalaisten sosiaaliset oikeudet ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa? välillä on muodostunut poliittisen keskustelun kestoaiheeksi. Lakisääteisissä tehtävissään kunnat eivät voi päättää, mitä ne tekevät. Sen sijaan niillä on useissa tehtävissä valta harkita, miten ne niitä hoitavat. Tämä harkintavalta lisääntyi varsinkin luvun alun valtionosuusuudistuksen ja yksityiskohtaisen normiohjauksen poistumisen jälkeen. Sosiaalisen oikeusvaltion ihanne Sosiaaliset oikeudet ilmentävät historiallisessa katsannossa kansalaisuusaseman laajenemista ja rikastumista yksilön vapausoikeuksista poliittisten oikeuksien kautta hyvinvointivaltiollisiin oikeuksiin. Ne ovat julkista valtaa velvoittavia suoriteoikeuksia, joiden sisältönä on julkisen vallan positiivinen toiminta, kuten toimeentuloturvan etuuksien taikka sosiaali- tai terveyspalvelujen antaminen. Taloudellisesti merkittävin osa kuntien lakisääteisistä tehtävistä liittyykin nykyään sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kansallisesti sosiaaliset oikeudet voivat olla perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia tai tavalliseen lainsäädäntöön perustuvia oikeuksia. Perustuslaissa on myös sosiaalisten oikeuksien tulkintaan vaikuttavia yleisiä säännöksiä, kuten 21 :n säännökset oikeusturvasta ja hyvästä hallinnosta ja 6 :n yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä koskevat periaatteet. Pidän sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa erityisen keskeisenä perustuslain säännöksenä myös 1 :n 2 momenttia, jonka mukaan Suomen valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Sosiaalisia oikeuksia koskevilla säännöksillä on sitouduttu sosiaalisen oikeusvaltion ihanteeseen. Ihmisillä tulee olla oikeus sellaiseen turvaan ja huolenpitoon, joka mahdollistaa kaikille inhimillisen arvokkuuden ja yhdenluja, jotka kunta on itsehallintonsa nojalla ottanut hoitaakseen. Tällaisten palvelujen saamiseen kenelläkään ei ole oikeutta, mutta jos niitä järjestetään, kunta on luonnollisesti velvollinen noudattamaan esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaatetta. Sosiaalisten oikeuksien rajoja Yhteiskuntamme yleiseen amerikkalaistumiseen liittyy se, että kansalaiset pitävät itseään yhä enemmän oikeuksien kuluttajina. Poliittiset vallankäyttäjät näkevät ensisijaiseksi tehtäväkseen yhä uusien oikeuksien jakamisen ihmisille. Kehitykseen liittyy ihmisten kasvava halukkuus ja kyky oikeudellistaa asioita. Positiivisessa mielessä tätä voi pitää osoituksena yksilöiden kasvavasta rohkeudesta puolustaa etujaan viranomaisiakin vastaan. Kielteisenä voi toisaalta pitää konfliktien terävöitymistä ja dialogin siirtymistä sosiaalityön päämäärien kannalta ehkä irrelevantteihin juridisiin kysymyksiin. Lastensuojelussa ilmiö näyttäytyy tuomarille huolestuttavana ohipuhumisena, jossa lapsen etu ei enää ehkä ole päällimmäisenä huolena vaan pikemminkin eri rooleissa toimivien aikuisten arvovalta ja tarpeet. Korkeimman hallinto-oikeuden näkökulmasta tuntuu myös siltä, että kansalaisilla on ylimitoitettu käsitys omista sosiaalisista oikeuksistaan. Tähän vaikuttaa ehkä se, että uudemmassa lainsäädännössä, esimerkiksi sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakaslaeissa, on paljon asiakasmyönteisiä periaatteellisia normeja, joiden noudattamatta jäämisellä ei kuitenkaan ole sanottavia oikeudellisia seurauksia. Vaikka tietyt etuudet ja palvelut onkin taattu subjektiivisina oikeuksina, on niiden saamisen edellytykset muotoiltu usein niin, että käytännössä on sovellettava jonkinlaista tarveperiaatetta. Esimerkiksi tästä käy sen arviointi, miltä osin asunnon muutostyöt ovat vammaispalveluasetuksen 12 :n 1 momenvertaisen osallistumisen yhteiskuntaelämän eri toimintoihin. Sosiaaliset oikeudet muodostavat käytännössä melko monimutkaisen ja myös vaikeasti avautuvan järjestelmän. Julkisessa keskustelussa on eniten ollut esillä käsite subjektiivinen oikeus. Se tarkoittaa yksilön ehdotonta oikeutta etuuteen tai palveluun. Kuntasektorin vastuulle kuuluviin subjektiivisiin oikeuksiin kunnilla on niin sanottu erityinen järjestämisvastuu. Sen toteuttamista voidaan vaatia tuomioistuinteitse eikä kunta voi vedota määrärahojen riittämättömyyteen. Poliittisessa retoriikassa subjektiivisilla oikeuksilla selitetään sitä, että työttömät vanhemmat vievät lapsensa kunnalliseen päivähoitoon tai nuoret elämäntapaintiaanit elävät toimeentulotuella. Katsotaan, että subjektiiviset oikeudet vievät tilaa kuntien harkinnalta ja estävät todellisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisen voimavarojen kohdentamisen. Kunnan erityisen järjestämisvastuun ulkopuolelle jääviä sosiaali- ja terveyspalveluja koskee ns. yleinen järjestämisvastuu. Sen mukaan kunnan on järjestettävä niitä kunnassa ilmenevää tarvetta vastaavasti ja osoitettava tätä varten riittävät määrärahat. Kuntalaisilla on siten abstrakti oikeus siihen, että näitä palveluja on saatavilla, mutta kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta saada niitä itselleen. Tässä merkityksessä palvelut ovat määrärahasidonnaisia. Tyypillisiä yleisen järjestämisvastuun puolelle jääviä palveluja ovat sosiaalihuoltolain mukaiset vanhuspalvelut ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. Kun yleinen järjestämisvastuu ei kuitenkaan tarkoita vapaata harkintaa, rajanvedot suhteessa subjektiivisiin oikeuksiin saattavat muodostua hankaliksi ja hallintolainkäytössä noudattavat ratkaisuperiaatteet vaikeasti avautuviksi. Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto voi sisältää myös vapaaehtoisia palvetin tarkoittamalla tavalla välttämättömiä vamman tai sairauden vuoksi. Oikeuskäytännössä on myös jouduttu arvioimaan sitä, miltä osin tietty sosiaalinen ongelma on ylipäänsä ollut tarkoitus hoitaa yksilön subjektiivisella oikeudella. Esimerkiksi vuonna 2004 antamassaan ratkaisussa korkein hallinto-oikeus pyrki panemaan pisteen vuosien mittaan sangen epäselväksi muodostuneelle keskustelulle siitä, kuinka monenteen kerrokseen kunta voi vammaispalvelulain perusteella olla velvollinen rakentamaan kaidehissin. Se katsoi, että vammaispalvelulain tarkoituksena ei ollut korvata asunnon muutostöinä niiden haittojen poistamista, jotka aiheutuivat asumisesta hissittömissä kerrostaloissa. (Ks. KHO 2004:94). Asia, jossa kuntalaisilla on usein virheellinen käsitys omien sosiaalisten oikeuksiensa sisällöstä, on valinnanvapaus palvelujen järjestämisessä. Vaikka kunnalla olisikin erityinen järjestämisvastuu tietystä palvelusta, palvelun järjestämisen tapa on yleensä kunnan harkinnassa, jos tällä ei tehdä tyhjäksi kuntalaisen mahdollisuutta käyttää palvelua. Samansuuntainen asetelma on liittynyt toimeentulotuen ja kunnallisten palvelujen suhteeseen. Korkeimman hallinto-oikeuden viimevuosien käytännössä on sarja ennakkopäätöksiä, joissa on katsottu, että toimeentuloa ei yleensä tarvitse antaa yksityisten palvelujen hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin, vaan asiakkaan on käytettävä julkisia palveluja. Toimeentulotuki ei siten ole toissijaista pelkästään suhteessa muihin etuuksiin, vaan myös suhteessa julkisiin palveluihin. (Ks. KHO 2004:79, KHO 2004:95 ja KHO 2006:60). Mihin sosiaalisia oikeuksia tarvitaan? Sosiaalisista oikeuksista ja kunnille asetettavista tehtävistä säädetään lailla. Valtiosäännön mukaan nämä valinnat kuuluvat eduskunnalle. Kunnat ovat osana julkista valtaa vastuussa perus- Sosiaaliturva 17/06 17

18 Huoltaja-säätiön II Bruno Sarlin -seminaari oikeuksien toteuttamisesta, mutta perusoikeuksien tai niiden nojalla tavallisella lailla säädettyjen oikeuksien perustana ei ole kuntien itsehallinto. Päinvastoin niiden tarkoituksena on rajoittaa kuntatason harkintaa ja asuinpaikasta johtuvaa eriarvoisuutta tilanteessa, jossa yksityiskohtaisesta normiohjauksesta on luovuttu. Subjektiivisia oikeuksia on säädetty sellaisille väestöryhmille, joiden mahdollisuudet puolustaa asemaansa kunnallisessa päätöksenteossa ovat oletettavasti heikot. Sosiaalisten oikeuksien tehtävänä on rajoittaa kuntien harkintaa ja ohjata niiden talousarvion määrärahoja. Poliittisesta näkökulmasta tämä on tietysti ongelma, jos sosiaalisten oikeuksien katsotaan aiheuttavan kuntien toiminnassa ja varainkäytön suuntaamisessa epätarkoituksenmukaisuutta. Tässä suhteessa keskustelussa olisi kuitenkin syytä pyrkiä analyyttisyyteen. Ensiksi olisi eroteltava priorisointi kuntien eri tehtäväkenttien välillä priorisoinnista sosiaali- ja terveyssektorin sisällä. Miten painotetaan sosiaalisia oikeuksia suhteessa muihin tarpeisiin ja miten painotetaan eri sosiaalisia tarpeita toisiinsa nähden? Kuntapäättäjät edustavat erilaisia intressejä ja painottavat sen mukaisesti erilaisia asioita. Kun rahaa ei koskaan ole tarpeeksi, on tietysti ongelmallista, jos resursseja on käytettävä esimerkiksi toimeentulotukeen tai päivähoitoon eikä vaikkapa elinkeinopolitiikkaan. Kysymys on arvovalinnoista, joihin ei ole objektiivisia eikä helppoja vastauksia. Kun muistetaan, että itsehallinto ei oikeastaan ole kuntien vaan kuntalaisten itsehallintoa, olisikin ehkä kysyttävä, painottuvatko sosiaaliset oikeudet liikaa suhteessa kuntalaisten preferensseihin. Mikään empiirinen tieto ei ymmärtääkseni tue näkemystä, jonka mukaan kuntalaisten mielestä panostettaisiin liikaa päivähoitoon, sosiaalipalveluihin tai vaikkapa vanhusten hoitoon. Eri asia on se, että suomalaisten hyvinvointivaltiota puoltavat poliittiset preferenssit eivät ole johdonmukaisia suhteessa heidän julkisen talouden laajuutta ja verotuksen tasoa koskeviin mielipiteisiinsä. Haluamme pohjoismaisen hyvinvointivaltion ale-hinnalla. Kysymys on ihmisarvosta Sosiaalihuollossa priorisointi on mahdollista lukuun ottamatta subjektiivisia oikeuksia. Korkeimman hallinto-oikeuden kokemukseni perusteella esimerkiksi kuurosokeat ja muut vaikeavammaiset taikka toimeentulotuen saajat eivät pärjäisi kovin hyvin kunnallisessa päätöksenteossa ilman subjektiivisten oikeuksien antamaa selkänojaa. Mielenterveyspotilaiden nykytilanne on valaiseva esimerkki siitä, miten käy, kun heikosti asiaansa ajamaan kykenevä väestöryhmä jää ilman palvelujen normiohjausta sekä selkeitä hoitoon pääsyä koskevia oikeuksia. Lastensuojelun jälkihuollon suhteen kunnissa ilmenevät puutteet herättävät tosin senkin kysymyksen, kuinka pitkälle voimavaroiltaan heikon yksilön subjektiivinen oikeuskaan riittää turvaamaan asianmukaisia palveluja ja samalla kunnan pitemmän aikavälin taloudellisia intressejä. Perustuslain mukaan Suomen valtiosääntö takaa yksilön ihmisarvon. Sekä sosiaaliset oikeudet että kunnallinen itsehallinto ovat pohjimmiltaan keinoja toteuttaa tätä kaikkien ylintä oikeusarvoa. Tämä on hyvä muistaa silloin, kun keskustellaan yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien asemasta. Vaikeimmassakin taloudellisessa asemassa oleva kunta on vahvempi kuin köyhä, vaikeavammainen tai vakavasti sairas kuntalainen. Alkuperäinen kirjoitus lyhentämättä lähteineen Huoltaja-säätiön sivuilla: > Seminaarit Aulikki Kananoja on Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja ja säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän varapuheenjohtaja. Onko kunta osallisuuden asialla? En pidä hyvänä näkynä sellaista yhteiskuntaa, jossa kansalaisuus kaventuu taisteluksi oikeuksista. Tarvitaan kolmatta tietä: kutsuttakoon sitä vaikka osallisuuden vahvistamiseksi. Kunnalla on monta roolia: se on paikallisdemokratian toteuttaja, viranomainen, palvelujen järjestäjä ja tuottaja, mutta se on myös ihmisten asuin- ja elinympäristö, paikallisyhteisö. Eri roolien yhteensovittaminen ei ole yksinkertainen yhtälö: viranomaistehtävä ja palvelujen järjestämisvastuu edellyttävät, että kunta toteuttaa velvoitteensa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Paikallisdemokratian toteuttaminen ja kunnan rooli paikallisyhteisönä edellyttävät asukkaiden osallistumista ja vahvaa osallisuutta sekä kuntalaisten tahdon huomioon ottamista kunnallisen päätöksenteon väyliä pitkin. Kunnan erilaisten roolien välillä esiintyy aitoja jännitteitä. Viranomaistehtävät määräytyvät valtion asettamien normien ja standardien mukaan. Kunnalliset tehtävät puolestaan edellyttävät räätälöintiä paikallisten tarpeiden ja edellytysten sekä paikallisen tahdon mukaan. Kun punnitaan oikeuksia ja osallisuutta, hyvät asiat kamppailevat elintilasta. Yhteiskunta olemme me Yleensä oikeudet ymmärretään sosiaalipolitiikassa niin, että kansalaisilla on oikeus kansalaisina saada ja myös vaatia tiettyjä etuuksia tai palveluja yhteiskunnalta tai kunnalta. Osallisuuden käsite taas korostaa kansalaisia yhteiskunnan ja kunnan osana. Kun punnitaan oikeuksia ja osallisuutta, hyvät asiat kamppailevat elintilasta. Pekka Kuusi korosti jo aikoinaan kirjassaan 60-luvun sosiaalipolitiikkaa, että valtio olemme me. Tällä hän tarkoitti sitä, etteivät ihmiset voi asettua ikään kuin ulkopuolelle vaatimaan, mitä valtion tai yhteiskunnan pitää tehdä. Sen sijaan on sanottava, mitä meidän pitää tehdä me olemme se yhteiskunta ja se kunta. Osallisuus yhtäällä korostaa ihmisten mahdollisuutta, mutta myös vastuuta vaikuttaa omaan elämäänsä ja oman yhteisönsä asioihin. Se on eri asia kuin välitön taloudellinen hyöty. Tarvitaan kolmatta tietä En pidä hyvänä näkynä sellaista yhteiskuntaa, jossa kansalaisuus kaventuu taisteluksi oikeuksista. Onko kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi olemassa muita täydentäviä tapoja kuin juridisoituminen ja paluu tiukkaan normiohjaukseen? Tätä on mietittävä, jos arvostamme paikallisdemokratiaa osana suomalaista kansanvaltaista yhteiskuntaa. Kokemus osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta on ihmisten hyvinvoinnille hyödyllisempää kuin se, että he odottavat vuosikausia, mitä korkein hallinto-oikeus aikanaan päättää heidän valtiusasiassaan. On nimenomaan sosiaalista osaamista luoda sellaisia areenoita, joissa vähävoimaiset ihmiset tulevat kuulluiksi ja heidän ihmisarvoaan kunnioitetaan. Tarvitaan kolmatta tietä: kutsuttakoon sitä vaikka osallisuuden vahvistamiseksi. 18 Sosiaaliturva 17/06

19 Peruspalvelut luovat kansalaisten osallisuutta ja ovat osa kunnan elinkeinopolitiikkaa Harri Jokiranta on Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja ja Huoltaja-säätiön isännistön jäsen. Peruspalveluilla on monisärmäinen elinkeinopoliittinen ulottuvuus. Niillä on myös kansalaisten osallisuutta luova ulottuvuus. Kunnalliset peruspalvelut ovat kansalaisten tarttumapinta kunnan ja yhteiskunnan toimintaan. Samanaikaisesti ne ovat tuotettuja hyödykkeitä, joiden tuottaminen perustuu kuntalaisten tarpeisiin ja kunnan kehitysodotuksiin. Hyödyketuotannossa peruspalvelut kiinnittyvät saumattomasti kunnalliseen elinkeinopolitiikkaan yksinkertaisimmillaan tämän voi ilmaista professori Markku Sotaraudan aikanaan esittämällä ajatuksella: parasta elinkeinopolitiikkaa ovat toimivat päivähoitopalvelut. Turvaa yritysten ja eri organisaatioiden työvoiman saannin PERUSPALVELUT Kunnan elinkeinopolitiikkaa mahdollistaa kehittää työllistää Liittää yhteiskuntaan turvaamalla arjen sujuvuuden PERUSPALVELUT Kansalaisten osallisuutta Hyvinvointi kilpailutekijänä Peruspalveluiden ja kunnallisen elinkeinopolitiikan kohtalon yhteys syntyy myös tulevaisuustyöstä ja siihen olennaisesti liittyvästä alueellisesta kilpailusta. Viimeisen viiden vuoden aikana olemme eläneet mielenkiintoista käännettä aluesuunnittelun strategiatyössä. Esimerkiksi maakuntaohjelmissa on yhä useammin vannottu hyvinvointiin oman alueen erityisenä voimavarana. Väestön hyvinvointia on perusteltu kilpailutekijänä, jolla erotutaan muista Synnyttää työpaikkoja julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille Strategisesti merkittävä/keskeinen tulevaisuusvision muodostaja ja toteuttaja Kanavoivat kansalaisten kokemuksen suunitteluun ja päätöksentekoon Työpaikkojen myötä työllistyminen pitää kiinni palkkatyön maailmassa alueista. Hyvinvointipalveluihin liittyy edelleen myös vahva näkemys työllistävyydestä, mutta rinnalle on noussut myös painotuksia, joissa hyvinvointi itsessään nostetaan tavoitteeksi ja samalla välineeksi. Sama kehitys on nähtävissä myös kuntastrategioissa, joissa hyvinvoinnilla on oma paikkansa strategiakarttojen laatikostoissa. Oman tärkeän ulottuvuutensa peruspalvelujen elinkeinopolitiikkanäkymässä on muodostanut keskustelu sosiaalisesta pääomasta. Yksinkertaistettuna voidaan kai ajatella niin, että sosiaalisen pääoman kasvu edellyttää toimivia peruspalveluita. Tämä tulkinta lienee oikea, varsinkin jos sosiaalisen pääoman keskeiseksi kasvualustaksi hyväksytään arjen turvallisuus ja sujuminen. Palvelujen työllistävyys Peruspalvelut ja elinkeinopolitiikka kytkeytyvät toisiinsa myös siinä, että palvelut työllistävät. Työpaikkojen määrä sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo pelkästään ikärakenteen perusteella ennakoituna merkittävä, ja kun lisäksi huomioidaan eläkkeelle siirtyvät, työllistämisvaikutus on melkoinen. Oman lisänsä työllistämiseen tuo yksityisen palvelutuotannon kehittyminen sekä kolmannelle sektorille syntyvät työpaikat. Peruspalvelujen elinkeinopoliittinen ulottuvuus on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin työpaikkojen luominen. Peruspalvelut ovat keskeisessä asemassa, kun vahvistetaan alueen yritystoiminnan perusedellytyksiä. Kunnalliset peruspalvelut ja kunnallinen elinkeinopolitiikka kulkevat käsi kädessä ne ovat samaan aikaan toistensa edellytyksiä ja tuloksia. Tämän kaksoissidoksen tunnistaminen ja tunnustaminen on paikallisen ja myös alueellisen kehittämistoiminnan peruskivi. Osallisuus on jo itsessään voimavara Monisärmäisen elinkeinopoliittisen ulottuvuuden lisäksi peruspalveluilla on vahva kansalaisten osallisuutta luova ulottuvuus. Se on laajempaa kuin työkäytäntöihin liittyvä menetelmällinen osallistaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen arjessa asiakaslähtöisyys tai paremminkin kansalaislähtöisyys ja subjektiviteetti ovat perustavaa laatua olevia elementtejä työn ja sen tekemisen ymmärryksessä. Peruspalveluja on kuitenkin syytä tarkastella myös osallisuutta luovana kittinä kansalaisten ja yhteisön tai laajemmin yhteiskunnan välillä. Peruspalvelujen yksi osallisuutta luova elementti on mahdollisuus liittyä yhteiskuntaan, kun arjen sujuvuus on turvattu. Tämä lienee ylipäätään peruspalvelujen perustehtävä arjen sujuvuuden turvaaminen tuottamalla tarvelähtöisiä palveluja. Tämän itsestään selvyyden toteaminen on tärkeää siksikin, että se avaa näkemään peruspalvelut myös muutostyön toimijana. Osallisuus on paras tapa vaikuttaa ympäristöön, ja osallisuus on jo itsessään voimavara. Peruspalvelut kanavoivat myös kansalaisten arjen kokemuksia sekä tietoa palvelujärjestelmän toimivuudesta päätöksentekoon ja suunnitteluun, jos niin halutaan. Tällöin palvelutuotannossa, työkäytäntöjen sisällä tarvitaan edelleen osallistavia työtapoja ja työvälineitä osana suunnittelua sekä palvelujen käyttäjiä osallistumaan palvelujen kehittämiseen. Peruspalvelut turvaavat osallisuutta myös työllistäessään ja mahdollistaen siten osallisuuden palkkatyön maailmassa. Sosiaalisen pääoman kasvu edellyttää toimivia peruspalveluita. Sosiaaliturva 17/06 19

20 Huoltaja-säätiön II Bruno Sarlin -seminaari Millainen kunta on eettinen kunta? Vuokko Niiranen on sosiaalihallinnon ja -johtamisen professori Kuopio yliopistossa ja Huoltaja-säätiön isännistön sekä säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän jäsen. Kunnallinen itsehallinto on länsimaisen demokratian arvokkainta perustaa. Mutta millainen päätöksenteko on eettisesti kestävää? Kunta mielletään usein palveluiden tuottajana, vaikka se on vain yksi kunnan rooleista. Kunta on aina lähtökohtaisesti ihmisten yhteisö. Palveluita käyttäessään kuntalainen saa kuitenkin usein kokemuksen kuntalaisuudestaan: asiakkuus on kosketuspinta kuntaan. Tutkimusten mukaan se, millä tavalla tulee kohdelluksi asiakkaana, vaikuttaa hyvin usein myös siihen, mitä ajattelee edustuksellisesta demokratiasta. Jos tuntee tulevansa kuulluksi ja kuunnelluksi asiakkaana, pitää useammin myös kunnan luottamushenkilöitä pätevinä ja heidän tekemiään ratkaisuja oikeudenmukaisina. Kunnalliseen itsehallintoon kuuluukin luottamushenkilöiden kyky kuunnella kuntalaisten mielipiteitä ja kyky tehdä sellaisia päätöksiä, joita kuntalaiset pitävät oikeudenmukaisina. Tämä ei merkitse sitä, että päätökset on välttämättä tehtävä kuntalaisten mielen mukaisesti vaan sitä, että ne on perusteltu sillä tavalla, että niitä pidetään oikeudenmukaisina. Pitää myös muistaa, että luottamushenkilöiden päätökset eivät kosketa pelkästään kuntalaisia vaan ne vaikuttavat myös siihen, minkälaisissa työoloissa työntekijät työskentelevät. Eettisesti vastuulliseen toimintaan sisältyy myös luottamushenkilöiden tuki toiminnalliselle johdolle ja toisaalta toiminnallisen johdon kyky tehdä yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa. Tämä on demokraattisen järjestelmän perusta. Asiakkuus on kosketuspinta kuntaan. Länsimaisen yhteiskunnan arvokkainta perustaa Kunnallinen itsehallinto on länsimaisen demokratian ydinsisältöä: toimiva talous, vahva itsehallinto ja yleinen taloudellinen ja sivistyksellinen kehittyneisyys kulkevat käsi kädessä. Näin sanovat muun muassa suomalaiset kunnallisoikeuden asiantuntijat. He ovat myös todenneet, että oikeus päättää lähimmän elinpiirin asioista ja toimia niissä itsenäisesti paikallisesti parhaaksi katsotulla tavalla on länsimaisen yhteiskunnan arvokkainta perustaa. Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on pyrkiä edistämään kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Mutta entä jos paikallinen itsehallinto ei tuekaan kansalaisten hyvinvointia? Tai entä jos kansalaisten hyvinvointi kaventaakin paikallista itsehallintoa? Vapaakuntakokeilun aikaan ja 1990-luvun taitteessa keskusteltiin paljon siitä, riittääkö paikallinen itsehallinto turvaamaan ja vahvistamaan kuntalaisten hyvinvointia vai tarvitaanko valtion ohjaavaa otetta. Mistä asioista päättävät kunnat, mistä valtio? Valtion ohjaus tiukentumassa Kunnallista itsehallintoa tarkastellaan usein kuntanäkökulmasta ja toisaalta kuntalaisnäkökulmasta. Kuntanäkökulmassa korostuu kunta valtio-suhde. Silloin puhutaan rahoitusvastuista, erityisesti valtionosuuksista sekä ohjauksen eri mekanismeista. Keskitettyä normiohjausta on korvattu informaatio-ohjauksella, johon sisältyy muun muassa kehittämisohjelmia sekä erilaisia ja eri tahojen suosituksia. Ongelma on siinä, että informaatio-ohjaus ei näytä toimivan, etenkään jos erilaiset ohjauksen muodot ovat keskenään ristiriitaisia. Eri tahojen ja sidosryhmien antamien suositusten ongelma on niiden legitimaatio. Ovatko ne valtakunnallisesti kaikkien hyväksymiä? Suuntaus näyttääkin taas olevan kohti tiukempaa normiohjausta. Osallistuminen edellyttää tietoa ja taitoa Kuntalaisnäkökulmaan sisältyvät kunnallisen demokratian eri muodot sekä edustuksellinen että suora osallistuminen. Osallistuminen edellyttää tietoa ja mahdollisuutta saada tietoa. Ihmisten pitää tietää, mitä on vireillä, ketkä asioita hoitavat ja miten asioihin voi itse vaikuttaa. Pelkät osallistumiskanavat ja vaikutusmahdollisuudet eivät kuitenkaan yksin riitä. Ihmiseltä vaaditaan myös taitoa, tahtoa, halua ja kykyä osallistua. Tahto ja halua syntyvät siitä, että asiat koskettavat ihmistä jollakin tavalla. Osallistumisen kyky kasvaa ja taito kehittyy, kun ihminen kokee tulleensa kuulluksi tuntee, että hänen mielipiteitään arvostetaan. Parempaa ei ole keksitty Kunnallinen päätöksenteko perustuu edustukselliseen demokratiaan. Vaikka sitä arvostellaan usein, ei demokraattisen järjestelmän tilalle ole keksitty muita parempia vaihtoehtoja. En usko, että esimerkiksi professiovalta tuottaisi kokonaisuuden kannalta vastuullisempia päätöksiä kuntien toimialajohtajat tuskin jakaisivat yhteisiä rahoja yhtään jalommin kuin luottamushenkilöt. Ammattiryhmillä on omat eettiset koodistonsa. Luottamushenkilön toiminnan eettinen perusta on kirjattu mielestäni hyvin kuntalakiin. Laki ei puhu mitään politiikasta eikä ideologioista. Sen mukaan luottamushenkilön tu- lee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Kuntalakiin sisältyy myös kuntalaisten osallistumisen ja osallisuuden tukeminen. Tämän pitäisi olla luottamushenkilöille strategisesti erittäin tärkeää, sillä hyvät suoran osallistumisen kanavat ja mahdollisuudet vahvistavat myös edustuksellista demokratiaa ja sitä kautta luottamushenkilöiden asemaa. Mitä paremmin suora demokratia toimii, sitä enemmän kuntalaiset luottavat omiin päätöksentekijöihinsä. Pelkät osallistumiskanavat ja vaikutusmahdollisuudet eivät yksin riitä. Ihmiseltä vaaditaan myös taitoa, tahtoa, halua ja kykyä osallistua. 20 Sosiaaliturva 17/06

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet

Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet Kuntamarkkinat 12.9.2018 Muutos onnistuu strategisella henkilöstöjohtamisella - seminaari Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet Professori Vuokko Niiranen Sosiaali- ja terveysjohtamisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustokauden tilinpäätös

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustokauden tilinpäätös Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustokauden tilinpäätös Valtuuston terveiset uudelle valtuustolle sekä tulevalle maakuntavaltuustolle Valtuustoseminaari 24.5.2017 Nykyisen valtuuston terveiset

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? Lappi 28.11.2014 28.11.2014 Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Muutosten tuulia 2014 Vanhoja ihmisiä on vuosi vuodelta enemmän Hyvinvoivia vanhoja

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Vanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä

Vanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä Vanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä HARRI AARTELO, VARAPUHEENJOHTAJA, LAPPEENRANNAN VANHUSNEUVOSTO VANHUSNEUVOSTON KOKOUS 26.5.2017 Ammatti-ja tehtäväryhmät lähihoitajat ja

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

Lisätiedot

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle.

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle. 1 Nurmeksen kaupunki Luettelo Kaupunginkanslia 13.3.2014 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN Hallintosääntö: 6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SEMINAARI Helsinki 6.10.2016 Jutta Paavola Mieleen palautus 1 Sosiaalihuollon ja sosiaalityön ensisijainen tehtävä: Hyvinvoinnin ylläpitäminen

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot