Sisältö Pääkirjoitus: Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen kuljettava käsi kädessä 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö Pääkirjoitus: Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen kuljettava käsi kädessä 3"

Transkriptio

1 Sisältö Pääkirjoitus: Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen kuljettava käsi kädessä 3 Perusturva/ Grundtrygghet 4/2010 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Koonnut Jaana Viemerö Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kannen kuva Futureimagebank Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Tilaukset ja osoitteenmuutokset Perusturva-tiedote jaetaan jokaiseen kuntaan, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin ja eräille muille alan toimijoille maksutta. Seuraava tiedote Ilmestyy maaliskuussa ISSN Ledare: Finansiering och tillhandahållande av vård och omsorg måste gå hand i hand 4 Ajankohtaista Sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilu käynnistyy 5 Hetan ja JHL:n välinen työehtosopimus voimaan Järjestöbarometri 2010: Sosiaali- ja terveysjärjestöillä heikot talousnäkymät 7 Komissiolta tiedontanto aluepolitiikan tuesta älykkäälle kasvulle 8 Viides koheesioraportti suuntaa EU:n tulevaa aluepolitiikkaa 8 Matka tiedon lähteiltä palvelun kehittäjäksi 9 Kuluttajan valinnanmahdollisuuksien parantaminen palveluasumisessa 10 Kolumni Kustannustietoisuuden sietämätön keveys eli miten selätin rahoitusperiaatteen 11 Vuodenvaihteen muutoksia Toimeentulotuki lukien 12 Omaishoidon tuen hoitopalkkiot vuonna Rikos- ja riita-asioiden sovittelun korvaaminen muuttuu 14 Uutta lainsäädäntöä Kotikunta- ja sosiaalihuoltolain muutokset 14 Talous ja maksut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vuonna Talous tasapainoon Talous ja velkaneuvontaesite 16 Vanhuspalveluiden tuottavuus luultua parempaa 16 Lapset ja nuoret Lastensuojelun asiakassuunnitelman tukitoimet järjestettävä 18 Lastensuojelun kansallinen laatusuositusluonnos lausunnolla 19 Lapsi-Kaste edistänyt palvelujen kehitystä tavoiteltuun suuntaan 19 Muutoksia Kelan lastenhoidon tuen kuntalisäehtojen maksamisperusteisiin 20 Vanhukset Kunnallinen palveluasuminen yksityistä edullisempaa 21 Liikkumissopimus tukee vanhusten arkiliikkumista 22 Tietohallinto Tietohallintolaki tulossa voimaan vuoden 2011 alussa 22 Ajankohtaista Kansallisen Terveysarkiston käyttöönotosta 23 Matkalta: e-health in Estonia Nationwide Approach 25 Terveys Psykoterapiaan aiempaa helpommin 26 EU:n seminaari kansalaisten tasa-arvoisesta oikeudesta terveyspalveluihin 27 Ympäristöterveydenhuolto Päätösvalta ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista valtioneuvostolla 27 Valvontaeläinlääkäreitä eläinsuojeluvalvontaan 29 Svenska sidor 30 Uusia julkaisuja 33 Tilaisuuksia ja koulutusta 34

2 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen kuljettava käsi kädessä Viime viikkoina on käyty vilkasta keskustelua siitä, mikä olisi oikea tapa järjestää terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet. Nykyisessä monikanavaisessa järjestelmässä saattaa olla se taipumus, että eri toimijat pyrkivät siirtämään omat kustannuksensa muiden maksettavaksi. Voi olla, että myös rahoittajat pyrkivät vyöryttämään kustannuksiaan muiden maksettavaksi. Tämä voi koskea paitsi hoitoja myös lääkkeitä ja kuntoutusta. Syntyy pyrkimys osaoptimointiin, joka ei ole hyvä maksajan eikä myöskään asiakkaan tai potilaan kannalta. Onko tähän maahan luotavissa järjestelmä, joka poistaisi osaoptimoinnin riskin ja takaisi tasavertaiset palvelut kaikille asuinpaikasta, elämäntilanteesta tai käytettävissä olevista tuloista riippumatta? Täydelliseen järjestelmään tuskin koskaan päästään, mutta nykyistä tasa-arvoisempaan, läpinäkyvämpään ja kustannustehokkaampaan järjestelmään pitää pyrkiä. Peruspalveluministeri Risikko asetti työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön pääasialliseksi sisällöksi. Työryhmän toimeksiantoaika on lyhyt, maaliskuun 2011 loppuun, ja annettu tehtävä haasteellinen. Onnistuessaan tämä työ määrittelee suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmän perustan tavalla, joka voidaan viimeistellä seuraavan hallituskauden alkaessa ja joka voisi parhaimmillaan olla voimassa jo vuoden 2013 alusta. Kannattaa yrittää tosissaan, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat toivovat selkeyttä siihen, miten jatkossa toimitaan. Ensi vuonna voimaan astuva terveydenhuoltolaki lisää potilaan valinnanvapautta, aluksi julkisella sektorilla ja alueellisesti, mutta trendi vienee vapausasteiden lisääntymiseen. Kun potilas valitsee hoitopaikkansa, on tiedon ja rahan seurattava tätä valintaa. Potilastietojärjestelmien yhteensopimattomuus ja terveyspalveluiden epäyhtenäinen tuotteistus ja hinnoittelu tekevät valinnanvapauden toteuttamisesta ongelmallista. Nykyisellä monikanavaisella rahoitusmallilla yhdistettynä nykyiseen kunta- ja sairaanhoitopiiri-rakenteeseen ei liene mahdollista jatkaa. Lähdetäänkö siis muuttamaan rahoitusjärjestelmää, julkisen sektorin tuotantorakenteita vai sittenkin kunta- ja mahdollisesti myös maakuntarakennetta? Ministeriön johdolla ollaan käynnistämässä alueellisia kokeiluja, joiden tavoitteena on sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laajempi integraatio. Näkökulma on ensisijaisesti kuntanäkökulma. Samanaikaisesti Itä-Suomessa on jo käynnissä lähes koko erityisvastuualueen kattava selvitystyö. Työn tarkoituksena on saada aikaan perustellut ehdotukset Itä-Suomen sairaanhoitopiirin tai muun selvitystyön yhteydessä kuvattavan vastaavan organisaatiokokonaisuuden muodostamiseksi erikoissairaanhoidon/sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen järjestämistä ja tuottamista varten. Tarkoittanee sitä, että tavoitteena on koko Itä-Suomen kattava sosiaali- ja terveydenhuollon alue yliopistotasoisine erikoissairaanhoitoineen. Vajaan asukkaan Kainuuseen on jo syntynyt oma mallinsa. Kehitys näyttää on jo nyt johtavan siihen, että syntyy toisaalta vahvojen kuntien varaan rakentuva järjestelmä ja toisaalta kuntien yhteistyöelimiin perustuva järjestelmä, joissa ainakin pienimmät kunnat ovat valmiita luovuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon vastuunsa oman organisaation ulkopuolelle. Paras-hanke on viitoittanut omalta osaltaan tätä polkua kuntarakenneuudistus- ja yhteistoiminta-aluevelvoitteilla. Mielenkiintoista on nähdä, löytyykö kansallinen yksituumaisuus rahoitusjärjestelmän muuttamiseksi yksikanavaiseksi ja kuntien järjestämisvastuulla koordinoitavaksi. Määritelmät, jotka tulevat kuvaamaan käytävää keskustelua ovat käsittääkseni ainakin: monikanavaisuus/yksikanavaisuus, keskittäminen/hajauttaminen, demokraattinen päätöksenteko, kunta/alue/kansallinen järjestämisvastuu, sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointi, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laaja käsite, alueelliset erityispiirteet, valtakunnallisen ohjauksen välttämättömyys ja omistajaohjaus. Kari Nenonen Varatoimitusjohtaja Perusturva 4/2010 3

3 Finansiering och tillhandahållande av vård och omsorg måste gå hand i hand pågått under de senaste veckorna. Det nuvarande systemet med sina många kanaler kan göra olika aktörer benägna att försöka överföra sina egna kostnader på andra. Det är möjligt att och behandlingar utan dessutom läkemedel och rehabilitering. En tendens till deloptimering uppstår och den är inte gynnsam varken för betalaren eller för klienten eller patienten. Är det möjligt att i detta land skapa ett system som undanröjer risken för deloptimering och samtidigt tryggar servicen för var och en oberoende av bostadsort, livssituation eller disponibla inkomster. Ett perfekt system kommer vi knappast någonsin att få, men målet bör vara ett system som är jämlikare, genomskinligare och kostnadseffektivare än det nuvarande. Omsorgsminister Risikko tillsatte en arbetsgrupp med uppgift lägga fram ett förslag om det huvudsakliga innehållet i lagstiftningen om ordnande, utveckling och övervakning av social- och hälsovården. Arbetsgruppens uppdragstid är kort, till slutet av mars de regeringsperiod inleds så att de i bästa fall kan tillämpas redan vid ingången av år Det lönar sig att satsa på allvar aktörerna inom social- och hälsovården vill ha klarhet i hur de ska gå till väga i framtiden. Hälso- och sjukvårdslagen, som träder i kraft nästa år, ökar patienternas valfrihet till att börja med inom den offentliga sektorn och regionalt, men trenden leder antagligen till att graden av frihet ökar överlag. När en patient väljer sin vårdplats, måste kunnandet och penoch prissättning av hälsovårdstjänster gör att det blir besvärligt att välja fritt. för kommuner och sjukvårdsdistrikt lär vara en omöjlighet i framtiden. Ska vi då gå in för ändå fokusera på kommun- och eventuellt landskapsstrukturerna? Regionala försök inleds för närvarande under ministeriets ledning. Målet för försöken är en mer vittgående integration av socialvården, primärvården och den specialiserade sjukvården. I fokus är framför allt det kommunala perspektivet. Samtidigt pågår redan ett utredningarbete som omfattar nästan hela upptagningsområdet för högspecialiserad vård i Östra Finland. Syftet med arbetet är att utarbeta motiverade förslag om att grunda Östra Finlands sjukvårdsdistrikt eller en annan motsvarande organisation som beskrivs i utredningen för tillhandahållande av specialtjänster inom den specialiserade sjukvården och social- och hälsovården på området. Detta innebär sannolikt att målet är en organisation som tillhandahåller social- och hälsovård inklusive specialiserad sjukvård på universitetsnivå i hela Östra Finland. I Kajanaland med sina närmare invånare har man redan utvecklat en egen modell. Utvecklingen ser redan nu ut att leda dels till system som bygger på starka kommuner, och dels till system som bygger på kommunernas samarbetsorgan och där åtminstone de minsta kommunerna är beredda att överlämna ansvaret för vården och omsorgen till utomstående. Strukturprojektet har för egen del dragit upp liknande riktlinjer genom förpliktelserna om förnyade kommunstrukturer och samarbetsområden. Det blir intressant att se om ett nationellt samförstånd kan nås när det gäller att ändra på som har tillhandahållandeansvar. uppfattning åtminstone följande begrepp: många kanaler/en kanal, centralisering/decentralisering, demokratiskt beslutsfattande, kommunens, regionens och statens tillhandahållandeansvar, integration av social- och hälsovårdstjänsterna, främjande av välfärd och hälsa i vid bemärkelse; regionala särdrag, den nationella styrningens nödvändighet och ägarstyrning. Kari Nenonen Vice verkställande direktör 4 Perusturva 4/2010

4 AJANKOHTAISTA Sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilu käynnistyy Helmikuussa 2010 hallitus sopi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen osalta, että terveydenhuoltolaki tullaan tekemään sisältölakina eikä siihen sisällytetä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyviä säädöksiä. Samassa yhteydessä hallituspuolueet sopivat, että kuluvalla hallituskaudella käynnistetään sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilu, jonka tarkoituksena on kokeilla ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä toiminnallisesti ja hallinnollisesti ehyenä alueellisena kokonaisuutena. Sopimuksen mukaisesti hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi on saatu Eduskunnan käsiteltäväksi kesäkuussa ja aluekokeilu näyttää käynnistyvän vielä kuluvan vuoden puolella. Sosiaali- ja terveysministeriön lähtökohtana aluekokeilussa on sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen ja analysoidun tiedon kerääminen järjestelmän muutostarpeista. Aluekokeiluun odotetaan riittävän suuria kuntia tai kuntien muodostamia alueita, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä osasta erityistason palveluja yhtenä kokonaisuutena. Aluekokeilun tavoitteena on palvelukokonaisuuksien kehittäminen ihmiskeskeisesti, saatavuuden, laadun ja yhdenvertaisuuden parantaminen, peruspalvelujen vahvistaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyden turvaaminen, perus- ja erityistason integrointi, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä alueellisen kehittämisosaamisen varmistaminen. Aluekokeilu kytkeytyy vahvasti lähitulevaisuudessa tehtävään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain valmisteluun. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön peruslinjauksia. Tavoitteena on tehdä perusselvitys tulevan hallitusohjelman valmistelua sekä seuraavalla hallituskaudella valmisteltavaa lainsäädäntöä varten. Työryhmän tehtävänä on mm. kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen, kehittämisen ja valvonnan nykytila ja sen keskeiset ongelmat sekä valmistella keskeiset peruslinjaukset uutta lainsäädäntöä varten. Ministeriö asetti työryhmälle sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista järjestämistä koskevaa kokeilun valmistelua varten erillisen jaoston. Kyseisen jaoston tehtävänä on siis ohjata ja tukea aluekokeilua ja arvioida aluekokeiluja myös siltä osin, voidaanko kokeilujen kokemuksia hyödyntää tulevassa järjestämislainsäädännön valmistelussa. Aluekokeilu on siten merkityksellinen sekä tulevan lainsäädännön valmistelun kannalta että kokeilualueiden toiminnan kehittämisen kannalta. Aluekokeiluun on ilmoittautunut 16 aluetta, joiden hyväksymisestä varsinaiseen kokeiluun päättää STM. Kyseisten alueiden suunnitelmia arvioidaan edellä mainituissa työryhmissä ja kokeilun tavoitteet täyttävät alueet kutsutaan toteuttamaan kokeilua. STM, THL ja Kuntaliitto tarjoavat asiantuntija-apua kokeiluun osallistuville alueille ja alueet voivat hakea rahoitusta kokeiluun Kaste-ohjelmasta, jonka painopisteisiin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden kehittäminen. Aluekokeilua varten valmistellaan vielä kuluvan vuoden puolella laki sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Lain tarkoituksena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä siten, että perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto sekä erityistason palvelut voidaan sovittaa yhteen väestön tarpeiden mukaisesti ja järjestäminen on yhden organisaation vastuulla. Erityistason palveluilla tarkoitetaan sekä sosiaalihuollon erityispalveluja että erikoissairaanhoitoa. Perusajatuksena on se, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut eheänä kokonaisuutena. Lain on tarkoitus tulla voimaan heti vuoden 2011 alusta ja olla voimassa vuoden 2016 loppuun. Näin kokeilulaki saataisiin synkronoitua Paras-puitelain kanssa ja erityisesti ensi hallituskaudella valmisteltavaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntöön. Aluekokeilun ensivaiheeseen osallistunevat kaikki 16 ilmoittautunutta aluetta. Kokeilujen tavoitteet ja laajuus poikkeavat alueellisten erojen takia. Osa kokeiluista on huomattavan laajoja, joissa käytännössä kaikki STM:n tavoitteet on otettu huolellisesti huomioon. Osa kokeiluista painottuu tiettyyn osatavoitteiseen kuten alueellisen kehittämistoiminnan uudistamiseen. Kokeilua ohjaavan lain tultua voimaan tullaan tekemään nk. kokeilun toinen aalto, jolloin uudet alueet voivat ilmoittautua kokeiluun yhtä lailla laaja-alaisella kokeilulla kuin suppeammalla erityishankkeella. Perusturva 4/2010 5

5 Aluekokeilun tavoitteissa korostuu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti ja toiminnallisesti ehyenä kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveyspalvelujen syvän integraation tavoite, terveyden ja hyvinvoinnin rakenteiden vahvistaminen ja asiakaslähtöisyys ovat hyvä perusta kokeilulle ja tulevalle järjestämislainsäädännön valmistelulle. Lisätiedot: Jussi Merikallio, puh Hetan ja JHL:n välinen työehtosopimus voimaan Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto Heta ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat solmineet henkilökohtaisten avustajien valtakunnallisen työehtosopimuksen. Sopimus tulee voimaan Työehtosopimus ei ole yleissitova, vaan sopimusta sovelletaan vain Hetaan järjestäytyneiden työnantajien ja heidän avustajiensa osalta. Kunnat eivät ole osallisia työehtosopimuksessa. Koska kunnat kuitenkin Vammaispalvelulain 8 :n mukaisesti vastaavat henkilökohtaisen avun järjestämisestä ja kustannuksista, vaikuttaa solmittu työehtosopimus myös niihin (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380). Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua: 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut; 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avus- tajapalveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolain 29 a :ssä tarkoitetun palvelusetelin 3) hankkimalla avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa Työehtosopimus vaikuttaa edellä kohdan 1) mukaisesti järjestettyyn henkilökohtaiseen apuun. Työehtosopimus muuttaa työsuhteiden ehtoja tuoden muutoksia niin henkilökohtaisten avustajien työaikoihin kuin niihin liittyviin korvauksiinkin. Työehtosopimuksella ei huononneta työntekijän voimassaolevaan työsuhteeseen perustuvia etuja. Heta on antanut jäsenilleen ohjeen, jonka mukaan tiedot Hetan jäsenyydestä on kunkin itse toimitettava oman kuntansa vammaispalveluista vastaavalle taholle sekä palkanlaskentaan. Henkilöt ovat Hetan jäseniä vain maksettuaan jäsenmaksun, joten todisteeksi jäsenyydestään heidän tulee liittää ilmoitukseen kopiot sekä jäsenmaksulaskusta että maksukuitista. Koska työehtosopimus on järjestöjen välinen, ei Kunnallinen Työmarkkinalaitos eikä Kuntaliitto tulkitse sopimuksen ehtoja. Lisätietoja työehtosopimuksen sisällöstä antaa Henkilökohtaisten avustajien syksyllä 2010 A(H1N1) sairastuneita henkilöitä maaliskuun 2010 sesti. viime aikoina ollut A(H3N2), mutta myös sikain- mässä eteläisellä pallonpuoliskolla. Kiinassa vallitseva virustyyppi on elokuun jälkeen ollut A(H3N2). Australiassa ja Uudessa Seelannissa vallitseva virus on ollut A(H1N1). Kaakkois Aasiassa raportoitiin lokakuussa tartuntojen lisääntyneen, sekä A(H1N1) että A(H3N2) viruskantoja on todettu. Euroopassa. 6 Perusturva 4/2010

6 tartuntatautien joukosta , jolloin muutettiin tartuntatautiasetuksen 2 :ää. Tartuntatautiasetukseen lisättiin uusi 8, jolla säädettiin eri (H1N1)v varalta ja rokotusjärjestyksestä. Säännös säädettiin määräaikaiseksi ja sen voimassaoloaikaa on jatkettu asti kuitenkin niin, että rokotusjärjestyksestä ei enää säädetä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinsarokotusten ja narkolepsiatapausten lisääntymisen mahdollinen yhteys. Kausirokotuksissa noudatetaan nyt sosiaali- ja terveysministeriön asetusta rokotuksista ja raskaudenaikaisesta seulonnasta (421/2004). Kausisisältämää tehosteainetta (adjuvanttia). Lisätietoja: Päivi Koivuranta-Vaara, puh: Sinikka Huhtala, puh: (lähinnä asiakasmaksuihin liittyvät asiat) Järjestöbarometri 2010: Sosiaali- ja terveysjärjestöillä heikot talousnäkymät Sosiaali- ja terveysjärjestöjen talous ja toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet selvästi viime vuodesta. Käännettä parempaan ei ennakoida ensi vuonnakaan. Selvimmin on huonontunut valtakunnallisten järjestöjen talous, mutta myös paikallisyhdistysten talous on kiristynyt kuntien toiminta-avustusten vähentymisen ja tilavuokrien kallistumisen vuoksi. Yli viidennes valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä pitää nykyistä taloustilannettaan huonona tai melko huonona. Jopa 40 prosenttia ennakoi taloustilanteensa heikentyvän ensi vuonna. Kielteisimmät näkymät ovat päihde-, lastensuojelu- ja vammaisjärjestöissä. Uusi ilmiö alan järjestöissä ovat lomautukset ja irtisanomiset. 22 prosenttia valtakunnallisista järjestöistä ennakoi henkilöstösupistuksia vuoden kuluessa. Vaikein tilanne on vammaisjärjestöissä ja myönteisin vanhusjärjestöissä. Toimintaansa laajentavien valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen osuus on vähentynyt tasaisesti Järjestöbarometrin viiden vuoden tarkastelujaksolla. Toimintaansa supistavien järjestöjen määrä on kasvanut. Muutamat järjestöt joutuivat viime vuonna lopettamaan osan toiminnoistaan, kuten nuorten sosiaaliohjausta ja jälkihuoltoa sekä päiväkoti-, loma- ja kurssikeskustoimintaa. Tänä vuonna osa järjestöistä ennakoi vaikeuksia esimerkiksi kuntoutuspalveluihin, lastensuojelu- ja lastenhoitopalveluihin, neuvontapalveluun, päihdetyöhön sekä ammatilliseen koulutukseen. TOIMINNAN SUPISTUMINEN JOHTAA MONIIN ONGELMIIN Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus mahdollistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen monipuolisen toiminnan. Järjestöjen riippuvuus RAY:n rahoituksesta on viime vuosina kasvanut. Järjestöjen talousongelmien taustalla on kaksi asiaa: RAY:n yleisavustusten kasvun pysähtyminen, jopa lasku, ja kuntien tiukat tulkinnat hankintalainsäädännöstä. Järjestöjen palvelutoiminnan supistumiseen vaikuttaa erityisesti kuntien rajoittunut tulkinta hankintalainsäädännöstä. Hinta on noussut tärkeimmäksi valintakriteeriksi. Palvelut ovat nopeasti keskittymässä voittoa tavoitteleville isoille yrityksille, sanoo järjestöpäällikkö Marja Vuorinen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL). Tämä ei ole palvelujen käyttäjien edun mukaista. Järjestökentältä välittyvät esimerkit kertovat karua kieltä paluusta köyhäinhoitoon ja palvelujen käyttäjien sijoittamiseen halvimman huudon mukaan jopa vastoin heidän tahtoaan, sanoo järjestöpäällikkö Marja Vuorinen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL). Järjestöjen toimintamahdollisuuksien heikkeneminen on Vuorisen mukaan ongelmallista myös demokratian toteutumisen kannalta. Järjestöjen tärkein tehtävä yhteiskunnassa ei ole palvelujen tuottaminen, vaikka sekin on tärkeää. Perinteinen järjestötoiminta on erittäin tärkeä ja toimiva vaikuttamisen kanava, jonka kautta kansalaisten näkemyksiä välitetään päätöksentekoon, Vuorinen sanoo. Perusturva 4/2010 7

7 Talousongelmista merkkejä myös paikallistasolla Myös paikallisyhdistysten talouden kiristymisestä ovat näkyvissä ensimmäiset merkit. Joka kolmannella yhdistyksellä kunnan myöntämä toiminta-avustus on vähentynyt tai loppunut. Kunnalta saatuja toimintatiloja käyttävistä yhdistyksistä 41 % maksaa tiloistaan aiempaa enemmän. Tämä on erittäin iso riski yhdistysten toiminnalle. Osalla yhdistyksistä tilamaksujen nosto pakottaa toiminnan rajoittamiseen tai osallistumismaksujen korottamiseen. Se taas voi johtaa siihen, ettei kaikilla ole enää mahdollista osallistua yhdistysten toimintaan, Marja Vuorinen sanoo. Lisätietoja talous.html Komissiolta tiedonanto aluepolitiikan tuesta älykkäälle kasvulle Euroopan komissio antoi tiedonannon, joka käsittelee aluepolitiikan tukea Eurooppa strategian älykkäälle kasvulle ja Innovaatiounioni-lippulaivahankkeelle. Dokumentissa tarkastellaan t&k- sekä innovaatiokehitystä alueilla ja annetaan konkreettisia esimerkkejä innovaatiotavoitteiden edistämiseksi aluepolitiikan keinoin. Tiedonannossa todetaan, että aluepolitiikka on keskeisessä asemassa toteutettaessa innovaatiounionin tavoitteita ruohonjuuritasolla. Aluepolitiikan avulla tuetaan tutkimusta ja kehitystä kaikilla alueilla parantamalla innovaatio-, koulutus- ja tutkimusolosuhteita sekä vahvistamalla alueiden yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa. Komissio kehottaa jäsenmaita sijoittamaan viipymättä aluekehitysrahaston varoja, joita ohjelmakaudella on vielä käytettävissä älykkään kasvun tukemiseen. Tiedonannossa kannustetaan kansallisia sekä alue- ja paikallistason viranomaisia laatimaan älykkään erikoistumisen strategioita, jotka auttaisivat alueita keskittymään vahvuuksiinsa ja tukisivat innovaatiopolitiikan monitasoisen hallinnon kehittämistä. Strategioissa tulisi huomioida muun muassa innovaatioklusterit, innovaatiota edistävät liiketoimintaympäristöt pkyrityksille, koulutus ja elinikäinen oppiminen, digitaaliagendan toimeenpano ja julkiset hankinnat. Muita komission ehdottamia toimenpiteitä ovat rahoitusinstrumenttien tehokkaampi ja laajempi käyttö, aluekehitysrahaston hyödyntäminen julkisten hankintojen suuntaamiseksi innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin, aluepolitiikan, seitsemännen puiteohjelman sekä kilpailukyky- ja innovaatio-ohjelman välisten synergioiden kehittäminen ja alueidenvälisen yhteistyön rahoittaminen innovaatioiden edistämiseksi. Näiden toimien tukemiseksi komissio aikoo muun muassa tukea kansallisia sekä alue- ja paikallistoimijoita älykkään erikoistumisen strategioiden laatimisessa ja toteuttamisessa sekä parantaa EU:n koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkojen yhtenäisyyttä ja täydentävyyttä. Lisätietoja: Komission tiedonanto Euroopan komissio: aluepolitiikan pääosasto Viides koheesioraportti suuntaa EU:n tulevaa aluepolitiikkaa Euroopan komission viides taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus julkaistiin Koheesioraportissa tarkastellaan talous-, sosiaali- ja ympäristöalan tilaa ja suuntauksia EU:n alueilla sekä pohditaan linjauksia koheesiopolitiikalle vuoden 2013 jälkeen. Lisäksi raportti esittelee saavutuksia, joita koheesiopolitiikan investoinneilla on saatu aikaan Euroopassa. Komissio avasi samalla kaikille avoimen koheesiopolitiikan tulevaisuutta koskevan julkisen kuulemisen, johon voi vastata asti. Raportissa korostetaan tarvetta lisätä koheesiopolitiikan tuloksellisuutta jatkuvan arvioinnin, hallinnoinnin yksinkertaistamisen, uusien rahoitusvälineiden, kannustimien käyttöönoton sekä ohjelmatyön paremman tavoitteellisuuden avulla. Keskeisin raportin linjaus on koheesiopolitiikan vahva kytkentä Eurooppa strategiaan. Koheesiopolitiikan päätavoitteet, kilpailukyvyn ja työllisyyden lisääminen, hyvinvoinnin parantaminen ja ympäristön suojelu, liittyvät läheisesti strategian älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun tavoitteisiin. Strategista suunnittelua ja varojen 8 Perusturva 4/2010

8 kohdentamista halutaan vahvistaa komission laatiman yhteisen strategiakehyksen avulla, joka kattaisi kaikki rakennerahastot, maaseutu- ja kalatalousrahastot sekä mahdollisesti muut EU:n rahoitusinstrumentit ja siirtäisi Eurooppa strategian tavoitteet investointien painopisteisiin. Komissio solmisi kunkin jäsenvaltion kanssa kehittämis- ja investointikumppanuussopimuksen, jossa yhteisen strategiakehyksen pohjalta vahvistettaisiin EU- ja kansallisten varojen suuntaaminen eri painopisteisiin ja ohjelmiin. Investoinnit voitaisiin keskittää muutamiin Eurooppa tavoitteiden mukaisiin prioriteetteihin siten, että vähemmän varoja saavat jäsenvaltiot ja alueet joutuisivat keskittämään kaikki varat kahteen tai kolmeen painopistealaan, kun taas enemmän tukea saavat voisivat valita useampia painopistealoja. Koheesiopolitiikkaa halutaan harjoittaa kaikilla EU:n alueilla pääpainon ollessa heikoimmin kehittyneillä alueilla. Suomelle keskeinen kysymys eli pohjoisten harvaan asuttujen alueiden haasteet on huomioitu maantieteellisten ja väestöllisten erityispiirteiden, kuten esimerkiksi ikääntymisen, yhteydessä. Raportissa ei vielä oteta kantaa koheesiopolitiikan rahoituksen määrään, maantieteelliseen jakoon eikä hallinnollisiin yksityiskohtiin. Tällä ohjelmakaudella Suomella on käytössään 1,7 miljardia euroa EU:n rakennerahastovaroja alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tukemiseen. Koheesioraportissa tarkastellaan myös alueellisen yhteistyön tulevaisuudennäkymiä (mukaan lukien makroalueet) ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Paikalliset ja alueelliset sidosryhmät, työmarkkinaosapuolet sekä kansalaisyhteiskunta halutaan ottaa vahvemmiksi kumppaneiksi mukaan koheesiopolitiikan toteuttamiseen. Komissio tekee viralliset lainsäädäntöehdotukset koheesiopolitiikan tulevaisuudesta viimeistään kesällä 2011 sen jälkeen, kun EU:n ehdotukset vuoden 2013 jälkeisistä rahoitusnäkymistä on hyväksytty. Loppuvuonna 2012 komissio antaa lainsäädäntöpaketin ja sopimusesityksen talousarviosta seuraavalle rakennerahastokaudelle. Lisätietoja: Komission lehdistötiedote Koheesioraportti Matka tiedon lähteiltä palvelun kehittäjäksi Tieto on elintärkeää pääomaa. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vanhaan tietoon ja vanhentuneisiin toimintatapoihin tuudittautuminen voi koitua kohtalokkaaksi niin organisaatioille kuin kansalliselle uudistumis- ja innovaatiokyvylle. Tiedon jakamiseen ja uuden tiedon luomiseen liittyy kuitenkin monia haasteita. Tietoa on lähestytty usein siitä näkökulmasta, miten organisaatiot pystyvät tuottamaan tietoa. Haasteenamme on, miten pystymme luomaan tiedon välittämisestä aktiivisen yhteisen oppimisprosessin. Näitä tietoon ja tiedon parempaan hyödynnettävyyteen liittyviä haasteita on lähdetty ratkaisemaan sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä Innokylä hankkeessa. Vuoteen 2013 kestävän Innokylä hankkeen kehitystyön tavoitteena on rakentaa kansallisen tason avoin sosiaali- ja terveysalan innovaatioympäristö. Uusi tieto ja sen toiminnallistaminen ovat tässä keskeisessä roolissa. Innokylän tavoitteena on yhdistää uudella tavalla tieto, vuorovaikutus ja osallistuminen. Kehittymässä olevan Innokylän palvelut tarjoavat yhtenäistä tietoa sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelmista ja hankkeista. Palveluun kootaan uusia jalostettavissa olevia kehittämisideoita ja kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Innokylän tavoitteena ei ole pelkästään koota sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen liittyvää tietoa, vaan tavoitteena on kehittää tiedon jakamisesta dynaaminen, inhimillinen prosessi, johon aktiivinen toiminta ja yhteiskehittely kytkeytyvät. Erityisenä haasteena on saada hyödynnettyä organisaatioissa oleva hiljainen tieto. Suurin osa (95 %) asiantuntijaorganisaation tiedosta on hiljaisessa muodossa. Vain pieni osa (5 %) on dokumentoitua tietoa (Ståhle ja Laento 2000). Tästä dokumentoidusta tiedostakin suurin osa on asiantuntijapalveluja tuottavien henkilöiden henkilökohtaisina, hajanaisina dokumentteina heidän omissa kansioissaan ja työasemillaan. Jotta hiljaista tietoa pystytään paremmin hyödyntämään ja sen levittämiseen liittyviin haasteisiin tarttumaan, tulisi tiedon jalostumiselle ja leviämiselle luoda pysyvät rakenteet ja toimintatavat. Tiedon tulisi johtaa ihmisten välisiin kohtaamisiin. Tällöin pystymme rakentamaan tiedolle yhteistä ymmärrystä. Ongelmana on kuitenkin ollut, että näitä riittävän vahvoja pysyviä rakenteita ei sosiaali- ja terveysalalla ole. Innokylän tavoitteena on tarjota pysyvät rakenteet sosiaali- ja terveysalan kehittämiselle ja siihen liittyvälle tiedolle. Miten sitten kehittymässä olevan Innokylän palvelut hyödyttävät esimerkiksi arjen palvelutoiminnassa työskentelevää? Sen jälkeen kun kehittämistarve esimerkiksi asiakkaan palveluprosessissa on tunnistettu, voidaan kirjautua Innokylän palvelusivustolle. Sieltä Perusturva 4/2010 9

9 saa vapaasti valittavan hakusanan avulla helposti tiedon jo kehitetyistä teemaan liittyvistä käytännöistä ja kehittämishankkeista. Tiedon lisäksi voi katsoa kuvauksen kehitetyistä toimintakäytännöistä palveluprosessin kehittämisen alkuvaiheesta sen toimivuuden arviointiin. Samalla saa tiedon niistä verkostoista ja käynnissä olevista kehitysprosesseista, joissa samanlaisia palveluprosesseja parhaillaan kehitetään ja on kehitetty. Hanketietoihin ja käytäntöjen kuvauksiin tutustuessa syntyvä uusi kehittämisidea voidaan haluttaessa jakaa Innokylän kautta muille työntekijöille. Uusi innostunut kehittäjäryhmä on koossa. Kehittämiseen on mahdollista saada asiantuntijatukea. Kehittämisprosessi voi laajeta ja uusien Innokylän toimijoiden ja kollegoiden kanssa pystytään suunnittelemaan palveluprosessin kehittämistä monipuolisemmin, asiakkaan palvelupolkua vielä paremmin tukevaksi. Innokylän verkkosivujen kautta tieto asiakasprosessin kehittämisryhmästä voi levitä edelleen ja aktiivinen palvelujenkäyttäjä tai kuntalainen voi osallistua palvelun kehittämistä koskevaan keskusteluun ja ideointiin. Näin tiedonhakumatka muuttuu aktiiviseksi yhteiskehittelyprosessiksi, johon Innokylä tarjoaa rakenteet ja vertaiskehittämistä tukevat palvelut. Innokylä edistää rakenteiden syntymistä sosiaali- ja terveyspalvelujen valtakunnalliselle kehittämiselle. Rakenteet eivät tuota innovaatioita, vaan siinä toimivat ihmiset. Jotta Innokylä pystyy lunastamaan visionsa mukaisen päämäärän, tarvitsee se asukkaikseen innostuneita, sitoutuneita ja ennakkoluulottomia kehittäjiä. Tärkein rooli innovaatioiden syntymisessä on meillä itsellämme. Lisätietoja: Tiina Rinne, puh. (09) Kuluttajan valinnanmahdollisuuksien parantaminen palveluasumisessa Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on selvittänyt, miten voitaisiin kehittää yhteismitallisia ja kuluttajan valinnan mahdollistavia periaatteita sosiaali- ja terveysalan palveluihin, erityisesti vanhusten palveluasumiseen. Työryhmän määräaika päättyi Työryhmän mukaan eri palveluntuottajien palveluiden laatua ja hintoja sekä palveluja kuvaavia käsitteitä on vaikea verrata keskenään. Samannimisen palvelun sisältö vaihtelee eri palvelun tuottajilla ja päivittäiseen avustamiseen liittyvät hinnat määräytyvät eri tavoin. Yksittäiset palvelut on hinnoiteltu erikseen tai niistä on muodostettu eri lailla hinnoiteltuja palvelupaketteja. Myös asumiskustannusten perusteissa on vaihtelua ja palveluasumiseen kohdistuu moninaisia asiakkuuksia ja sopimuksia. Asumispalveluiden tarjontaa koskeva tieto on hajanaista ja sijaitsee monessa paikassa. Kuluttajansuojalaki ei koske kunnan tuottamia tai ostopalveluina hankkimia asumispalveluja. Palveluseteliin sovelletaan osittain kuluttajansuojalakia. Sen sijaan kokonaan yksityiset asumispalvelut ovat kulutushyödykkeitä, joten niiden markkinointiin ja sopimusehtojen kohtuullisuuteen kuluttajansuojalaki soveltuu. Työryhmä ehdotti seuraavaa: Palveluasuminen määritellään muodostuvaksi kol- mesta pääkomponentista: asuminen, hoito ja palvelut sekä ateriapalvelut. Ateriapalveluiden lisäksi muut tukipalvelut voivat täydentää palveluasumisen kokonaisuutta. Kuntasektorin ja yksityisten palvelutuottajien yhteistyönä sovitaan palveluasumisen yhdenmukaisten määritelmien käyttöön otosta niin, että määritelmät vastaavat myös valmisteilla olevassa sosiaalihuoltolain uudistuksessa päivitettäviä palveluasumisen käsitteitä. Kuntien on tehostettava ikäihmisille suunnatuissa neuvontapalveluissa palveluasumista koskevaa opastusta sekä sähköistä asiakaspalvelua. Tarjolla olevien asumispalvelujen kokoaminen valtakunnalliseen palveluun ja sähköisen asioinnin mahdollistaminen helpottaisivat palvelun tarvitsijan ja hänen omaisensa mahdollisuuksia löytää ja hankkia sopivia asumispalveluja. Yksityisen palveluohjauksen niveltämistä osaksi kunnallista palveluohjausjärjestelmää kokeillaan jossain kunnassa tai kaupunginosassa. Kokeilun tavoitteena olisi kehittää sekä julkisen että yksityisen palveluohjauksen sisältöä ja tehostaa palveluohjauksen toteuttamista asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Työryhmän puheenjohtaja oli hallitusneuvos Antti Riivari sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kuntaliitosta työryhmässä oli jäsenenä Eevaliisa Virnes. Lisätietoja: Työ- ja elinkeinonministeriön julkaisuja 70/2010: Kuluttajanäkökulman toteutuminen palveluasumisessa ja palveluasumisen hintojen vertailtavuuden parantami- 10 Perusturva 4/2010

10 KOLUMNI Kustannustietoisuuden sietämätön keveys eli miten selätin rahoitusperiaatteen Kaiken hyvän edistämisen ja pahan vastustamisen virastossa on taas keksitty epäkohta. Sama se onko asia iso vai pieni taikka yleinen tai yksittäistapaus. Yksittäisestä saa yleisen yleistämällä. Ja toisaalta pieni asia on aina helpompi viedä eteenpäin kuin iso. Yhtäkaikki, asiaan pitää saada muutos. Keinojen valinta on helppoa, kun työkalupakissa on vain yksi työkalu normi. Tai olihan siellä muitakin, mutta kun ne ovat käytön puutteessa ruostuneet. Ja onhan niinkin, että harjoitus tekee mestarin. Asiassa on vain yksi mutta. Joku toinen virasto haluaa puhua rahasta. Miten pikkusieluista. Nyt kun on kuitenkin kyseessä Hyvän edistäminen. Ettei vain tuollaiset ole hyvän edistämistä vastaan. Kuitenkin myös hyvän edistämisen ja pahan vastustamisen virasto joutuu kertomaan miten tämä asia rahoitetaan. Kauheaa. Mutta ei kyllä tähänkin on keinot keksitty. Tapoja on oikeastaan neljä. Ensinnäkin voi edetä asteittain. Ensin tehdään uudistus joka vain selkeyttää - muutetaan ihan vain vähän sanamuotoja. Ei sillä ole mitään vaikutuksia niin aluksi sanotaan. Sitten odotetaan. Ja sitten tehdään uusi muutos. Tätä perustellaan sillä, että näinhän edellisen muutoksen mukaan olisi jo pitänyt tehdä. Ja kun näin olisi tämän uuden tulkinnan mukaan jo pitänytkin tehdä, niin eihän tästäkään aiheudu mitään kustannuksia. Toinen tapa vaatii vähän enemmän pokkaa. Tai mitä se oli. Tätä voi harjoitella peilin edessä sanomalla: Taivas on vihreä ja aurinko sininen. Sitten kun tuo alkaa nauramatta sujua voi siirtyä itse asiaan eli kustannusvaikutusten arvioitiin. Sitten katsotaan mitä rahoja taskusta löytyy ja hokkus pokkus: siinä olivat tämän asian kustannukset. Nyt vain kirjoitetaan miten tämä asia ja tuo rahamäärä liittyvät toisiinsa. Ei haittaa vaikka tulee useita eri versioita. Onpahan varaa valita. Kaksi asiaa on kuitenkin pidettävä mielessä: asian ja taskusta löytyneen rahamäärän on pysyttävä samana. Muutoin juttu saa olla hyvinkin luovaa. Ja sitten pitää vielä tehdä nuo harjoitukset peilin edessä. Ja oman itsensä vakuuttamiseksi voi vielä omassa mielessään toistella: Kustannusvaikutusten enempi selvittäminen vaarantaa tämän hyvän asian eteenpäinmenon. Tätä toistetaan ainakin kaksikymmentä kertaa. Kolmas tapa on oikeastaan toisen tavan variantti. Tämä on kätevä tapa, jos taskusta ei edes hiluja löytynyt. Tämä on kuitenkin erittäin vaativaa, joten se soveltuu vain hyvin kokemattomille tai sitten erittäin kokeneille virkamiehille. Tähän liittyvät samat harjoitukset kuin edelliseen vaihtoehtoon, mutta tuplana. Eli tässä kiistetään asiaan liittyvät kustannukset kokonaan. Ja kun kustannuksia ei ole niin niitä ei tarvitse selvittääkään. Hyvä lisä tähän on osoittaa että kustannuksia kyllä on, mutta tulevaisuuden säästöt kompensoivat ne. Tai, että asia on kokonaisuutena kustannusneutraali. Erityisen suurta lahjakkuutta osoittaa se, kun pystyy osoittamaan, että tulevaisuuden säästöt ovat huimasti nykyhetken väitettyjä kustannuksia kun siis mitään kustannuksia ei ole - suuremmat. Neljäs tapa on niin vanhanaikainen. Sitä ei oikein pitäisi edes mainita kun se on niin out. Siinä istutaan ja mietitään mitä muutokset maksavat. Ja sitten selvitetään paljonko rahaa on käytössä. Ja sitten sovitetaan nämä asiat yhteen. Eli kauheaa voidaan joutua tinkimään siitä hyvästä mitä oli mielessä. Tässä voidaan myös käyttää hyväksi viraston ulkopuolista asiantuntemusta, mikä on kyllä aika absurdia. Kaikki asiantuntemushan on virastossa ja sen samanhenkisissä kavereissa. Ja kaiken tämän työn jälkeen saadaan aikaan joku puolinainen kompromissi. Jo yksin se osoittaa, että tätä tapaa ei tule käyttää. Mitä sitten, jos joku väittää, että tällä tavalla asiat tuppaavat toimimaan käytännössä paremmin. Mitäs käytäntö tähän kuuluu ei ainakaan virastolle. Ja jos käytäntö sujuisi hyvin niin mitä me sitten tehtäisiin? Nimim. Lunta tupaan Perusturva 4/

11 VUODENVAIHTEEN MUUTOKSIA Toimeentulotuki lukien 1. PERUSOSIEN MÄÄRÄT Toimeentulotuesta annetun lain 9 a :n mukaan toimeentulotuen perusosien määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen. Kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vuodelle 2011 on vahvistettu Tammikuun 2011 alusta toimeentulotuen perusosien määrät nousevat indeksikorotuksen verran. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Kansaneläkeindeksi lasketaan vuosittain heinä-, elo- ja syyskuun keskimääräisen hintatason perusteella. Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja perusosien euromääriä. Yksin asuvan ja yksinhuoltajan perusosan määrä on 419,11 euroa lähtien. Perusosien määrät eri perheenjäsenten osalta on esitetty oheisessa liitteessä. Linkki liitteeseen on tässä. 2. ETUOIKEUTETUN TULON SOVELTA- MINEN TOIMEENTULOTUESSA JATKUU Osa ansiotuloista jätetään tulona huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä (toimeentulotukilain 11 3 momentti). Kotitaloutta kohti huomioon ottamatta jätetään vähintään 20 % ansiotuloista. Etuoikeutetuksi tuloksi voidaan hyväksyä kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Asetettu euromääräinen raja ei siten estä lukemasta etuoikeutetuksi tuloksi yli 20 %:a ansiotuloista. Voimassa olevan lain mukaan menettelyä jatketaan vuoden 2010 loppuun. Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys lainmuutokseksi (HE 138/2010 vp) jolla etuoikeutetun tulon menettelyä jatkettaisiin vuoden 2014 loppuun. Etuoikeutettuun tuloon ei esitetä muita muutoksia. Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan Etuoikeutettu ansiotulo otettiin toimeentulotuessa käyttöön vuonna Sillä halutaan edistää asiakkaan mahdollisuuksia parantaa toimeen tuloaan vähäisillä omilla ansioilla ja sen myötä mahdollisuutta sijoittua pysyvämmin työelämään. Ministeriö korostaa että etuoikeutetun ansiotulon menettelyn lisäksi vähäiset avustukset ja ansiot tulee edelleenkin jättää kokonaan huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotukilain 11 mukaan tuloina ei huomioida mm. vähäisiksi 12 katsottavia ansiotuloja ja avustuksia eikä myöskään tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Aihetta käsitellään STM:n julkaiseman Toimeentulotuki-oppaan luvussa TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN ALENTAMINEN MYÖS KOULUTUKSESTA KIELTÄYTYMISEEN Eduskunnan käsittelyssä on myös hallituksen esitys (HE 138/2010 vp) toimeentulotuesta annetun lain 10 :n muuttamiseksi siten, että täysi-ikäiselle, ammatillista koulutusta vailla olevalle alle 25-vuotiaalle myönnettävää toimeentulotuen perusosaa voitaisiin alentaa silloin, kun hän on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän tällä perusteella ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan TOIMEENTULOTUEN VIIVYTYKSETÖN KÄSITTELY Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007) tuli voimaan Toimeentulotukilakiin on kirjattu määräajat toimeentulotukiasioiden käsittelylle (14 a ). Tarkoituksena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Asiakkaan oikeusturvan toteutumisen vuoksi on tärkeää, että asiakkaan tapaamispyyntö tai toimeentulotukihakemus kirjataan asianmukaisesti aina välittömästi sen jättämisen jälkeen. Asiaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin STM:n kuntatiedotteessa 20/2007 ( ) sekä STM :n kirjeessä lääninhallituksille Muuttunut säännös ja sen soveltamisohjeistus eivät kuitenkaan vielä sisälly vuonna 2007 julkaistuun STM:n julkaisuun Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. STM Julkaisuja 2007:11. Perusturva 4/2010

12 Toimeentulotuen perusosien määrät lukien Tuen saaja euroa/kk euroa/pv 1) Yksin asuva ja yksinhuoltaja x) 419,11 13,97 alennettu (-20 %) 2) 335,29 11,18 alennettu (-40 %) 3) 251,47 8,38 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot, kumpikin 356,24 11,87 alennettu (-20 %) 2) 284,99 9,50 alennettu (-40 %) 3) 213,74 7,12 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 305,95 10,20 alennettu (-20 %) 2) 244,76 8,16 alennettu (-40 %) 3) 183, 57 6, vuotias lapsi 1. lapsi 293,38 9,78 2. lapsi 272,42 9,08 3. jne lapsi 251,47 8,38 Alle 10-vuotias lapsi 1. lapsi 264,04 8,80 2. lapsi 243,08 8,10 3. jne lapsi 222,13 7,40 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (TOTUL 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Toimeentulotukilaki 10 1 ja 4 momentti 3) Toimeentulotukilaki 10 3 ja 4 momentti x) Toimeentulotukilaki 9 2 momentti (vanhempi, joka asuu yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa eilä ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 :n 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa) Toimeentulotukilaki (1412/1997) 9 Perusosan suuruus Toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti on: 1) yksin asuvalla henkilöllä ja yksinhuoltajalla 361,86 euroa; ( /583) 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 85 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta, jollei 3 kohdasta muuta johdu; 3) vanhempansa luona asuvalla 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 73 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta; 4) vuotiaalla lapsella 70 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta; sekä 5) alle 10-vuotiaalla lapsella 63 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu perusosa kuuluu myös vanhemmalle, joka asuu yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa eikä ole avioliitossa tai elä tämän lain 3 :n 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Jos perheeseen kuuluu useampia 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja lapsia, perusosa on toisesta lapsesta viisi prosenttiyksikköä ja kolmannesta ja kustakin seuraavasta lapsesta kymmenen prosenttiyksikköä alempi kuin 1 momentissa säädetään. Omaishoidon tuen hoitopalkkiot vuonna 2011 Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen johdosta lukien Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 :ssä. Lain 6 :n mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Vuodelle 2010 vahvistettu palkkakerroin on 1,231 ja vuodelle 2011 vahvistettu palkkakerroin on 1,253. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 353,62 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 707,24 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Vuodelle 2011 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin noin 1,79 prosentin korotusta vuoteen 2010 verrattuna. STM:n on antanut asiasta Kuntainfon 4/2010 Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina, STM, puh Perusturva 4/

13 Rikos- ja riita-asioiden sovittelun korvaaminen muuttuu Rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelujen tuottajille maksettavien korvausten perusteet uudistuvat. Samalla säädetään sovittelijalle maksettavasta kulukorvauksesta. Lakimuutos (966/2010) on vahvistettu Jatkossa sovittelutoimintaa järjestäville palveluntuottajille ennakkona jaettu valtion maksama korvaus tasataan toteutuneiden kustannusten perusteella. Käyttämättä jääneet korvaukset palautuvat aluehallintovirastoihin, jotka voivat jakaa rahat uudelleen alueillaan toimivien palveluntuottajien kesken. Sosiaali- ja terveysministeriö voi muuttaa määrärahan jakopäätöstä ja siirtää määrärahaa tarpeen mukaan aluehallintovirastojen toimialueiden välillä. Laissa säädetään myös sovittelijoille maksettavasta kulukorvauksesta. Sovittelijalle maksetaan sovittelusta aiheutuneiden kulujen kattamiseksi peruskorvaus, jota on harkinnan mukaan mahdollista täydentää. Valtion talousarviossa vahvistetaan valtakunnallisesti sovittelutoimintaan varattu määräraha. Summa jaetaan aluehallintovirastojen kesken asukasluvun, pinta-alan ja rikollisuuden perusteella. Laki tulee voimaan 1. tammikuuta STM on antanut muutoksesta tiedotteen 344/2010. UUTTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Kotikunta- ja sosiaalihuoltolain muutokset Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys (101/2010) kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta. Kyseessä on kotikuntalaissa säädetyn kotikunnan muuttamista koskevan rajoituksen tosiasiallisesta poistamisesta ja siihen liittyen palveluihin hakeutumista ja kuntien välistä kustannustenkorvausjärjestelmää koskevista sosiaalihuoltolain muutoksista. Esityksen tarkoituksena on edistää vanhusten ja vammaisten oikeutta valita vapaasti oma asuinpaikkansa. Tätä kirjoitettaessa ( ) asia on käsiteltävänä mietintöä laativassa hallintovaliokunnassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ja peruslakivaliokunta ovat antaneet asiassa lausuntonsa. Erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa on tehty ehdotuksia, jotka toteutuessaan merkitsevät huomattavia muutoksia verrattuna hallituksen esitykseen. Seuraavassa esitetty perustuu kuitenkin hallituksen esitykseen. Kotikuntalaissa olevaa kotikunnan muuttumista koskevaa ns. laitoshoitorajoituksen sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa hoidosta perhehoidossa tai laitoshoidossa taikka asumisesta asumispalvelujen avulla. Tämän ohella kotikuntalakiin esitetään lisättäväksi uusi 3 a, jonka mukaan, jos henkilö on sijoitettu perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen muun kuin kotikuntansa alueelle, hän voi 3 :n 2 kohdan estämättä valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän asuu. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai asumisen arvioidaan kestävän tai on kestänyt yli vuoden. Kotikunta muuttuu ko. tapauksissa muuttoilmoituksen saapumispäivästä. Sosiaalihuoltolain 42 a :n mukaan palvelujen järjestämisvastuu siirtyy muuttopäivästä uudelle kotikunnalle. Sosiaalihuoltolakiin esitetään lisättäväksi 16 a, jossa säädetään ns. omaehtoisesta hakeutumisesta toisen kunnan palveluihin. Se, joka haluaa muuttaa toisen kunnan asukkaaksi, mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä itsenäisesti voi hakea tämän kunnan sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa samoin perustein kuin jos olisi kunnan asukas. Kunnan tulee välittömästi ilmoittaa hakemuksesta ja sen käsiteltäväksi ottamisesta hakijan kotikunnalle. Kunnan tulee käsitellä hakemus, arvioida hakijan palvelutarve yhteistyössä tämän kotikunnan kanssa ja tehdä asiassa päätös. Hakijan on kahden viikon kuluessa myönteisen päätöksen tiedoksi saamisesta ilmoitettava kunnalle palvelun vastaanottamisesta. Hakijalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta muuttaa osoitettuun hoitopaikkaan. Tällöin myös hakijan kotikunta vaihtuu. Jos hakija laiminlyö ko. 14 Perusturva 4/2010

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 KUNTAINFO Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 Muutoksia toimeentulotukilakiin 1.1.2013 lukien Toimeentulotukilain 11 :ää muutetaan 1.1.2013 lukien siten, että työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat luetaan

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Sote-uudistus Sote uudistus ja sen toimeenpano Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Tässä puheenvuorossa Uudistuksen tavoitteet ja keinot Uusi palvelurakenne Uudistuksen toimeenpano Asukkaat ja

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Apteekin mukaan määräytyvän

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2008 vp Tehostetun palveluasumisen kriteeristön laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Vuodesta 1995 lähtien palveluasumisen asiakasmäärä on kasvanut 63 prosenttia. Vuonna 1994 asukkailta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot