CACIT-jahdissa TANSKANMAALLA. Kokemuksia ja elämyksiä kaudelta 2011: Ensimmäinen A-kokeeni. Unohtumaton kakkosten kausi

Transkriptio

1 OUNOU Oulun Seudun Noutajakoirayhdistys ry 4/2011 Kokemuksia ja elämyksiä kaudelta 2011: Ensimmäinen A-kokeeni CACIT-jahdissa TANSKANMAALLA Unohtumaton kakkosten kausi 1

2 OuNou Oulun seudun noutajakoirayhdistyksen jäsenjulkaisu Painosmäärä 550 kpl Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Painopaikka: Multiprint Oy, Oulu 2011 Päätoimittaja/taitto Pia Peltonen Toimitus Antti Honkarinta Maria Tero Vuokko Matero Elsi Hanni SEURAAVA OUNOU-LEHDEN AINEISTOPÄIVÄ: 1/ Noudatathan aineistopäiviä! Materiaali toimitetaan Pia Peltoselle. NETTISIVUILLE TULEVA MATERIAALI: Kannen kuvissa: Goldgingers Red Hot Pepper Rosé, kuvaaja Sanna Sierilä Lehden ilmoitushinnat 2011: Ei jäsen Jäsen Takakansi Koko sivu /2 sivua /4 sivua Vuosi-sopimus Takakansi 168 Koko sivu 135 1/2 sivua 68 1/4 sivua 45 OSN:n jäsenmaksut/jäseneksi liittyminen 2011: Liittymismaksu 3 Vuosimaksu 23, sisältää Suomen Noutajakoirajärjestö (SNJ) ry:n jäsenmaksun sekä SNJ:n jäsenlehti Nuuskun ja OSN:n jäsentiedote OuNou:n Perhejäsenmaksu 3 Pelkkä OSN:n jäsenmaksu 13. (ei sis. SNJ:n jäsenyyttä eikä Nuuskua) Halutessasi liittyä yhdistyksen jäseneksi, maksa yhdistyksen tilille 26 ( ) tai 16 = vain OSN. Laita laskun viestiosuuteen nimesi ja osoitteesi. Ilmoita liittymisestäsi jäsensihteerille: jasensihteeri@oulunseudunnoutajat.com Jäsenmaksutili: OP

3 OUNOU 4/2011 OSN johtokunta ja toimikunnat Puheenjohtajalta...6 Tähtihetkiä...7 NOME...10 Ensimmäinen A-kokeeni...11 CACIT-jahdissa Tanskanmaalla...16 Unohtumaton kakkosten kausi...22 Vuoden Nuusku -kiertopalkinto, säännöt...23 Ilmoitustaulu...27 Uusi eläinlääkäriasema! Helmikuussa 2012 avataan Oulun Perävainiolle uusi pieneläinsairauksiin erikoistunut eläinlääkäriasema: Eläinlääkäriasema Otus Oy. Meidät tavoittaa helposti: minuutin ajomatka moottoritieltä ja paikoitustilaa runsaasti sisäänkäynnin vieressä. Lemmikkiäsi Otuksessa hoitavat oululaisille tutut eläinlääkärit Maria Pohjolainen ja Tiina Tiihonen sekä pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, ortopedi Esa Soppela. 3

4 OSN RY JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Tanja Tenhonen Neikankuja 7 E Kempele tanja.tenhonen@kolumbus.fi Sihteeri Maria Tero Peräkyläntie 17 A Liminka sihteeri@oulunseudunnoutajat.com Jäsensihteeri Kaisa Rimpiläinen Raahentie 430 B Vihanti jasensihteeri@oulunseudunnoutajat.com Varapuheenjohtaja Vesa Turunen Rajakorventie Kempele b001vesa.turunen@dnainternet.net Rahastonhoitaja Maija Pajala Tarkka-ampujankatu 14 F Oulu p maija.pajala@mail.suomi.net Jäsen Maria Tero Peräkyläntie 17 A Liminka p maria@labnou.net Jäsen Jukka Välitalo Sauvatie Oulu p jukka.valitalo@pp.inet.fi Jäsen Henri Saxholm Mähyläntie Muhos p henri.saxholm@gmail.com Jäsen Teijo Matero Vankkurikuja Tyrnävä p teijomtr9@gmail.com Jäsen Riitta Heikkinen Peltolankaari 30 B Oulu p riitta.heikkinen@pp7.inet.fi 1. varajäsen Niina Lukkariniemi 2. varajäsen Vuokko Matero 4

5 OSN RY TOIMIKUNNAT NOU/NOME pj: Antti Honkarinta ja Terhi Honkarinta siht: Mari Komulainen Varastovastaava/Tarvikemyynti (pillit, hihnat, dummyt) Tomi Sarkkinen Lassilantie 20 B Oulunsalo p Jäsenet: Tapio Sikala, Katja Sikala, Jyrki Oikarinen, Tanja Tenhonen, Tomi Sarkkinen Tiina Pikkuaho, Ilkka Koskela, Henna Mikkonen, Raija Gärding, Elsi Hanni, Henri Kaakinen, Pirkko Partanen, Piret Soirio, Juha Soirio, Sini Siekkinen, Katja Vähäkuopus, Anne Paavola, Maria Tero, Reetta Kuusisto, Jenni Martemo TOKO pj: Maisa Reinikka Jäsenet: Inka Labba, Arto Karjalainen, Teija emmilä, Kaisu Isola, Sari Keränen, Annamari Salminen, Ann-Mari Skutnabb, Jenni Martemo, Kirsi Virtanen, Miia Valkama, Piritta Pärssinen, Piritta Kontio, Tanja Nikkilä MEJÄ pj: Erika Jylhä-Pekkala siht: Kaisa Rimpiläinen Jäsenet: Jukka Välitalo, Pasi-Matti Paakkola, Henri Saxholm, Riitta Heikkinen,, Vuokko Matero, Piritta Pirttijärvi Näyttely pj: Katja Korhonen Jäsenet: Virva Pietilä, Riitta Heikkinen, Erika Jylhä-Pekkala, Kati Heikkinen Julkaisu/jäsenlehti pj: Pia Peltonen Jäsenet: Elsi Hanni Antti Honkarinta Vuokko Matero Maria Tero Websivut/päivitys Tiina Pikkuaho 5

6 PUHEENJOHTAJALTA Pakkasen narinaa, jouluvalojen tuiketta, glögin makustelua Vääjäämättä tämäkin vuosi vain kulkee kohti loppuaan, ja jo lähes kulman takana odottaa vuoden kiistatta paras juhla, joulu. Seuraavan kuukauden puristuksen jälkeen kiire työelämässä ja jouluvalmisteluissa, jonottaminen erinäisille kassoille ihmismassojen ympäröimänä ja taistelu viimeisistä pukinpaketeista alkaa olla ohi, ja on hetki aikaa nauttia puhtaasta joutenolosta perheen, ystävien, tuttavien sekä karvakorviemme kera; kukin tavallaan. Yhdistyksen taaksejääneet 35 toimintavuotta ovat olleet täynnä elämää ja tapahtumia yhteisten noutajarotujemme puolesta. Kulunut juhlavuosi toi kuitenkin kaksi uutta lajimuotoa historiankirjoihin järjestämiemme kokeiden osalta. Pudasjärven juhlakokeessa toko-toimikunta järjesti Suomen Palveluskoiraliiton virallisen luonnetestin, ja nyt lokakuussa saimme todistaa nou/ nome-toimikunnan järjestämää kansainvälistä nomen A-koetta. Kumpainenkin näistä kokeista sai suuresti kehuja niin järjestelyjen kuin toteutuksenkin puolesta; voin ylpeänä todeta, että kyllä meillä osataan! No, osataanhan meillä monellakin osaalueella. Jäsenemme ovat edustaneet yhdistystämme (ja maatamme) useissa kilpailuissa ja kokeissa niin täällä kotimaassa kuin ulkomaillakin. Päällimmäisenä näistä on jäänyt mieleen Miian ja Rosen nomen SM-pronssi; näin oululaisittain on pakko vielä kerran sanoa: Ootta aika likkoja! Sylin täydeltä onnea! 6 Näin vuoden lähetessä loppuaan on myös aika kiittää yhdistyksen toimijoita; elimistöä, joka pitää tämän keski-ikää lähenevän yhdistyksen voimissaan! Toimikuntien vetäjät toimikuntalaisineen, ja muut yhdistyksen toimihenkilöt; Te olette yhdistyksen Sydän, jota ilman yhdistyksellämme ei ole elämää. Ei ole olemassa riittäviä sanoja; Isosti Kiitos! Ennen vuodenvaihdetta on vielä jäljellä kaksi yhdistyksellemme merkittävää tapahtumaa; marraskuussa syyskokous ja joulukuun toisena viikonloppuna juhlittavat pikkujoulut. Pikkujoulumme juhlitaan aiemmasta ilmoittelusta poiketen lauantaina 10. joulukuuta paikkana Vihiluodon Torppa Kempeleessä. Kutsuvieraina ovat etuoikeutetusti kesän 2011 KV-näyttelyissä talkoilleet ja juhlakokeen keittiössä kunnostautuneet; kaikille jäsenillemme toki yhtävertaisesti Tervetuloa! Syyskokous pidetään muutamasta viime vuodesta poiketen Lyseolla tiistaina Jo kesällä tekemäni päätöksen mukaisesti en ole enää ensi vuonna käytettävissä yhdistyksemme puheenjohtajana. Vuosia tällä jakkaralla on kulunut riittävästi, ja on korkea aika saada uutta näkemystä puheenjohtajan paikalle (ja miksei tälle palstallekin). Luottavaisena, ja yllättäen osittain haikeanakin, jätän paikkani seuraajalle, joka varmasti vie yhdistystä jälleen pykälää tai useampaakin parempaan suuntaan. Kiitokset näistä vuosista!

7 Hektisen pikkujoulukauden ja joulukiireiden tauottua on aika rauhoittua; nauttia kynttilänvalosta ja kiireettömästä yhdessäolosta. Hiljalleen akkujen latauduttua siirretään sitten katsetta jälleen uuteen vuoteen ja seuraavaan kauteen uusin tavoittein. Tätä ennen muistakaa nauttia joulun taiasta ja pitkävillaisten ystäviemme seurasta! Rauhaisaa Joulunaikaa, ja Koiramaisen mukavaa Uutta Vuotta 2012, Tanja FI NO JVA Owla Salan Ensoleille Pirkko synt kasv. Eija ja Pentti Åman om. Petri Ollikainen kuva: Kimmo Koski!!! HUOMIO!!! Ilmoita voimassa oleva sähköpostiosoitteesi jäsensihteerille jäsenrekisterin täydennystä varten. Tällöin pystymme jatkossa tarvittaessa tiedottamaan yhdistyksemme jäsenille ajankohtaisista asioista muutoinkin kuin lehdessä tai nettisivuilla. Ilmoitukset osoitteeseen 7

8 KOIRANRUOKIA Ruotsista BEST IN SHOW, CANAMI, MÄSTERS JAKT sekä NUTRA NUGGETS MYYNTI TAPAHTUU KOTOA. SOITA JA VARMISTA, ETTÄ OLEMME PAIKALLA. OLAVI KOSKINEN PAJULANTIE 48, KEMPELE Olavi , Päivi S-posti:

9

10 NOU/NOME Kuva: Pia Peltonen Ohjaaja Miso Sipola ja nome-oppilaita Lumijoella lokakuisena koulutuspäivänä. Nometoimikunnan terveiset Kausi 2011 on lopuillaan ja kulunut vuosi on ollut nometoimikunnalle menestys. Kausi alkoi perinteisesti Hankinomella, jonka jälkeen toimikunta keskittyi taipumuskoe- ja nomekurssin pitämiseen. Toukokuussa ohjelmassa oli järjestyksessään kolmas yhdistyksen järjestämä virallinen working test, joka on koemuotona tullut jäädäkseen myös tänne pohjoiseen. Working testin tiimoilta kuuluu ensi kaudellakin pelkästään hyvää, koska tulevana keväänä järjestettävän oman kokeemme lisäksi myös pohjoiset sisaryhdistyksemme Länsi-Pohja ja Lapin Nuuskut ovat esimerkkimme innoittamana järjestämässä working testiä. B-koekausi starttattiin Pudasjärven piirinmestaruuskokeella kesäkuun alussa ja heinäkuun alussa nomeilimme Ylikiimingin Rekikylässä. Nomekokeiden yhteydessä järjestettiin myös taipumuskokeet. Kausi päätettiin historiallisissa merkeissä Lumijoen KV-kokeella, joka oli kautta aikojen ensimmäinen Pohjois- Suomessa järjestetty lämpimän riistan koe. Kokeesta lisää tässä lehdessä. On aika suunnata katse jo ensi vuoteen. Nometoimikunta saa uudet vetäjät ja toimintaa on tarkoitus jatkaa samalla hyväksi havaitulla kaavalla. Toivotamme uusille vetäjille menestystä tehtävässään ja jatkamme itse takapiruina toimikunnan rivijäsenten aktiivisessa joukossa. Koulutuksia ja kokeita tullaan järjestämään entiseen malliin ja ensi vuoden koekausi huipentuu syyskuun alussa Hailuodossa järjestämäämme SMnomeen. Uusia innokkaita talkoolaisia kaivataan aina mukaan, joten tervetuloa ensi kaudellakin talkoilemaan nometoimikunnan järjestämiin kokeisiin! Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille! Antti ja Terhi Honkarinta 10

11 Ensimmäinen A-kokeeni Olen harrastanut noutajia koko ikäni, mutta nomepuolen juttuja aiempien koirieni kanssa lähinnä huvin vuoksi ja erittäin epäsäännöllisesti. Nykyisen kiharan kanssa tahkotaan vieläkin taipparitasolla, mutta kun sain aikuisen, voittajaluokan labradorin, Heran, koekoirakseni, alkoi aktiivisempi nomeura. B-kokeet olivat kuitenkin ainoa tuttu laji ja ekat wtstartitkin menivät nollille. Viime talvena tuppauduin töihin kaksipäiväiseen A-kokeeseen ja sen jälkeen A-koe-koulutukseen, jotta saisin kokemusta mikäli joskus saisin päähänpiston startata itse kyseisessä koemuodossa. Hera on rauhallinen ja kuuliainen narttu, jonka ongelmana on lähinnä ollut se, ettei se työskentele riittävän itsenäisesti vaan vaatii paljon tukea ja kannustusta ohjaajaltaan. En siis ollut lainkaan huolissani siitä, että koira ainakaan kuumenisi liikaa koemuodossa, joka on mielestäni todella paljon haastavampi kuin B-koe. Ajattelin jopa, että se voisi hyvin sopia Heralle, joka saisi lisää virtaa useista tiputuksista, laukauksista ja lämpimästä riistasta. Lisää varmuutta toivat vielä tämän syksyiset kanalinnustusreis- kuva: Raija Gärding A-kokeen vastaava toimitsija Tomi Sarkkinen. 11

12 sut, joissa olin sen verran treenannut koiran pillitottelevaisuutta, että vaikka se muuten sai hulmuta vapaana, pysäytin sen pillillä aina tiputuksen tullessa. Ja Herahan pysähtyi, vaikka lintu olisi lähtenyt ja tippunut muutaman metrin etäisyyteen. Oivallinen mahdollisuus starttiin tarjoutui kun oma yhdistys järjesti kokeen ihan lähiympäristössä, ja niinpä laitoin ilmoittautumisen viime hetkillä menemään. Jo viikkoa ennen koetta pyörin sängyssä unettomia öitä ja näin painajaisia tulevasta kokeesta, vaikka olin jo kuvitellut saaneeni jännittämiseni jollain lailla hallintaan. Perjantaina valmistin talkoolaisille eväitä kädet täristen ja lauantaina vihdoin lähdettiin aikaisin aamulla ajamaan kohti Lumijokea. Tuttujen katsojien kommenteista päätellen jännitykseni näkyi melko hyvin päällepäin, mutta kaikki toivottivat onnea ja kannustivat kovasti kun uskalsin lähteä kokeilemaan meille uutta koemuotoa. Aamun valjetessa koe alkoi tuomareiden esittelyllä ja alkupuhuttelulla, jonka jälkeen lähdettiin kävelemään kohti aloituspaikkaa. Koepaikkana toimi pitkänmallinen pelto, josta toinen puoli oli riistarehupeltoa. Parilliset numerot olivat tuomari Miso Sipolan kanssa rehupellon puolella ja parittomat, joihin mekin kuuluimme, olimme ojan toisella puolella Pauliina Aholan tuomaroitavina. Koetta lähdettiin suorittamaan walk-up-tyyliin; Edessä kulkivat ajomiehet vuoroin noutajan, spanielin ja seisojan kanssa hätistämässä fasaaneja lentoon, jolloin ampujat ampuivat linnun alas. Perässä tulimme me, aina kaksi suorittajaa kunkin tuomarin vierellä kerrallaan. Me, jotka olimme saaneet isomman numeron, kuljimme hieman perässä metsän puolella häiritsemättä suorittavia koirakoita. kuva: Raija Gärding A-kokeen tuomarit Pauliina Ahola ja Miso Sipola. 12

13 Meillä oli toiseksi viimeinen numero, joten odotusta oli jonkin aikaa ennen kuin pääsimme suorittamaan. Jo siinä vaiheessa, metsän puolella huomasin Heran olevan aivan eri koira kuin koskaan missään käytännön metsästystilanteessakaan, mikä ei tietenkään luvannut hyvää Muutaman kerran olin kuulevinani, että se olisi jopa vingahtanut, mutta niin korkealta etten ollut varman kuulinko harhoja. Se seurasi kyllä, mutta tuijotti koko ajan silmät suurina ja täristen pellolle, jossa muut koirat tekivät töitä. Kun sitten meidät kutsuttiin suoritusvuoroon, pelkäsin vain että koirani vinkuu ja joudumme ulos ennen ensimmäistäkään noutoa. Käveltyämme jonkin aikaa naapuriryhmälle tuli tiputus, jota kumpikaan heidän koiristaan ei löytänyt. Meidän piti silloin lähteä yrittämään eye-wipea, ja rämmimme ojan yli lähetyspaikalle. Tiesin suunnilleen tiputuspaikan ja lähetin koiran hieman viistoon linjalla sinne suuntaan. Parikymmentä metriä ennen oikeaa aluetta oli kuitenkin paikka, josta oli juuri lähtenyt fasaani lentoon ja Hera jumiutui haistelemaan sitä paikkaa. Aikani kehotin sitä jatkamaan eteenpäin, mutta kun se ei tuottanut tulosta, ajattelin pysäyttää koiran ja saada sen hieman rauhoittumaan ja kuuntelemaan käskyjä. Järkytyksekseni mitään ei tapahtunut pillikäskystä huolimatta. Koira jatkoi juoksuaan pienellä alueella häntä pyörien ja hullun kiilto silmissä, sellaisena en ole koskaan aiemmin koiraani nähnyt. Koetilanteesta tuli mieleeni arvokkaat eurooppalaistyyppiset jahdit, joten vaihtoehtoja pohdittuani hylkäsin HERTTA PERKELE -komennon, jonka B-kokeissa olisin ottanut käyttöön ajat sitten. Niinpä vain puhalsin pilliin niin kovaa kuin keuhkoista lähti, kunnes tuomari pyysi minua kutsumaan koiran takaisin. Olin saanut koiran etenemään lopulta tiputuspaikalle saakka, mutta se ei löytänyt mitään eikä edelleenkään kuunnellut minua lainkaan. Parimme eivätkä edes tuomarit löytäneet myöhemmin kyseistä lintua, mutta kauempaa löytyi lintu, josta ei 13 kuitenkaan voitu varmasti sanoa oliko kyseessä juuri se sama tiputus. Niinpä saimme jatkaa koetta. Hera jatkoi koetta hiljaa ja seuraten nätisti eikä häiriintynyt parimme työskennellessä vieressä. Tässä välissä saimme yhden onnistuneen, joskin erittäin helpon noudon melkein suoraan eteemme pellolle. Pian meille tulikin uusi tiputus melko pitkän matkan päähän, enkä myöskään itse markkeerannut tarkalleen linnun tiputuspaikkaa. Tuomari kertoi kuitenkin hyvin tarkkaan paikan, johon minun tuli koira lähettää. Lähetinkin sen viistosti ojan yli linjalla menemään. Kerran jouduin pysäyttämään ja ohjaamaan enemmän vasemmalle, ja nyt koira kuunteli hienosti. Olin juuri ennen meidän noutovuoroamme kuunnellut katsojien juttuja, ja he puhuivat haavakkolintujen usein hakeutuvan ojiin. Tämä mielessäni, näin koirani juoksevan oikealla alueella ojaa kohti ja viisas ajatukseni oli päästää se tutkimaan pikaisesti ojan pohja. Ennen kuin huomasinkaan, Hera oli jo loikannut ojan yli ja samalla hetkellä sen kuonon edestä lähti lentoon elävä lintu, joka ammuttiin saman tien. Ehdin paniikissani kysyä tuomarilta mitä minun pitäisi tehdä, mutta vastausta kuuntelematta vihelsin jo pysäytyskäskyn ajatellen, että ainahan voin lähettää koiran jatkamaan matkaa. No, samapa tuo vaikka olisin ehtinyt tuomarin neuvot kuunnellakin, koira meni menojaan ja sai sekunnissa linnun suuhunsa. Hienoa, välitön palkinto tottelemattomuudesta! Koira palautti linnun hienosti niin kuin pitääkin, itse koetin hillitä omaa turhautumistani koiran yllättävän kuurouden suhteen Koiran noudettua väärän linnun jouduimme tietysti ulos kokeesta saatteena tuomarin sanat: Olisin toivonut koiralta hieman parempaa kuuliaisuutta tänään. Heraakin taisi vaivata koejännitys, ainakin sillä tuntui vatsa olevan siihen malliin sekaisin kun kävelimme takaisin autolle. Söimme välissä lounaan ja seurasimme loppuun kokeen, jonka tulokset

14 olivat tuomareidenkin mukaan melkoinen pettymys. Hieman lohdutti, että huippukoirien seurassa me emme olleet ainoat epäonnistuneet. Mietiskelyn aihetta antoi eniten oman koira käytös koetilanteessa; Se kun on ollut metsästystilanteissakin ehdottoman tottelevainen, ja ennen tätä olisin voinut varmasti sanoa että se kuuntelee minua tilanteessa kuin tilanteessa! Uusia treeninäkökulmia on siis kehitettävä talven aikana, ja katsotaan uskaltaisiko sitä ankaran tottelevaisuusharjoittelun jälkeen joskus uudestaan Kokemus oli kuitenkin hieno ja koe todella hyvin järjestetty. Mieltä lämmitti kuulla, että sekä tuomarit että A-kokeiden vakiokävijät kehuivat koetta kovasti. Seuraavana päivänä saatiin lisää neuvoja tuomareiden vetämän koulutuksen muodossa. Toivottavasti tästä saadaan uusi perinne koekalenteriin, ja maailman pohjoisin A-koe saa jatkoa! Jenni Martemo kuva: Raija Gärding Kokeen kolme parasta. 14

15 KV-koe Lumijoki Tuomarit Miso Sipola ja Pauliina Ahola lbn Batzi s Trojan Hera om.&ohj. Jenni Martemo, Oulunsalo A0 lbn FI KVA Eagle Owl s Harmonia om.&ohj. Mira Kokko, Pieksämäki A- lbu FI KVA FI KVA - FT Namusillan Sarvijaakko om.&ohj. Petri Taskinen, Varkaus A3 lbn Highhut s Vega om.&ohj. Timo Rupponen, Somerniemi A3 lbu FIN KVA Eagle Owl s Kentauri om.&ohj. Pelkonen Kaisa, Kerimäki A0 lbu Starcreek Elliot om. Taru & Niko Hiltunen, Toivala, ohj. Taru Hiltunen A0 lbu FI KVA Namusillan Tuulihaukka om.&ohj. Pasi Pöppönen, Oravasaari A2 lbn FI KVA NM-11 Highhut s Aquila om.&ohj. Maarit Nikkanen, Riihimäki A0 lbn SJ(J)CH Masterkey s Fix Faxa om.&ohj. Mikael & Karina Rönnbäck, Kalix A- lbn Namusillan Kielo om.&ohj. Pekka Mykkänen, Siilinjärvi A0 lbn KVA Namusillan Maakotka om. Teijo ja Heli Kostian, Niittylahti, ohj. Teijo Kostian A0 lbn FI KVA Eagle Owls Hersilia om.&ohj. Pekka Uusimäki, Järvenpää A3 sku Zebulons Forever Dorado om.&ohj. Jarmo Vaarala & Tiina Pikkuaho, Rovaniemi A0 15

16 Tanskanmaalla CACIT-jahdissa Kuvat ja tekstit: Tomi Sarkkinen ja Annika Korpilo Kansainvälinen käyttövalion titteli kiinnosti niin paljon, että päätimme ilmoittaa Laslon FI & SKVA FI KVA-FT Blackthorn Bion Tanskaan kaksipäiväisiin kansainvälisiin kokeisiin. Matka päätettiin tehdä lentäen ja vuokra-autolla. Lennot sujuivat moitteetta ja helposti molempiin suuntiin. Kokeet pidettiin Fynin saarella Brahetrolleborgissa ja sen eteläpuolella sijaitsevalla pienemmällä saarella Hjortholmissa. Tuomareina molemmissa kokeissa olivat Laurence Hennessy ja Damien Newman Irlannista ja Keld Jorgensen ja Boye Rasmussen Tanskasta. Majoituimme Svendborgiin, koska siitä oli lyhyt matka molempien päivien koepaikoille Brahetrolleborg Sunnuntaina 2.10 suunnistimme majoituspaikalta Brahetrolleborgiin, jossa oli tapaamispaikka riistanhoitajan majalla. Koepaikka oli Tomille ja Laslolle entuudestaan tuttu vuoden 2009 Eurooppacupista. Nautittuamme aamupalan majalla ja kuunneltuamme ohjeet kokeeseen, siirryimme koepaikalle sorsalammen ympäristöön. Laslo sai arvonnassa numeron yksi, tämä tarkoittaa yleensä kokeessa hyvää koiran ei tarvitse odottaa ensimmäistä noutoaan kauaa. Koepaikalla oli iso (n.300m) pitkä lampi, joka oli hyvin rehevöitynyt ja sitä ympäröi peltoa ja metsää. Kilpailijat (20 koirakkoa) jaettiin kahteen ryhmään ja sijoitettiin eripuolille lampea pellolle. Ampujia oli sekä lammen rannalla, että pellolla. Ajo alkoi ja lammesta nousi paljon sorsia. Pudotuksia tuli paljon koko lammen ympäristöön, lampeen, pellolle ja metsään. Ajon aikana tippui muutama koira karkaamisen tai vinkumisen takia. Laslo pääsi aloittamaan ryhmänsä noudot. Ensimmäisenä noutona oli noutaa sorsa noin 120m päässä olevan kiviaidan takaa, johon oli pudotettu kolme lintua. Tomi sai koiran vaivatta aidalle ja siitä yli oikealle alueelle ja Laslo palasi sieltä nopeasti takaisin sorsan kanssa ja koe oli avattu mukavasti. Numerolla kaksi kilpaillut koira haki myös linnun samalta alueelta, mutta ei yhtä helposti ja nopeasti. Laslon tuli hakea samalta alueelta vielä se viimeinen lintu, jonka koira

17 löysikin yhtä helposti ja nopeasti, kuin ensimmäisen linnun. Kahden noudon jälkeen koirakot siirrettiin toiseen ryhmään kahden muun tuomarin arvosteltavaksi. Toisen ryhmän koirat olivat ottaneet pellolle tippuneet sorsat ja sen jälkeen jatkoivat lampeen pudonneiden lintujen noutamisilla. Lammen keskellä oli pieni saareke, jossa oli tiheää pajukkoa ja ympärillä kaislikkoa ja osmankäämiä. Osalla koirakoista oli vaikeuksia saada ohjattua koiraansa tiheään vesikasvustoon ja muutenkin koirien hallinta vedessä oli heikkoa. Laslo suoritti omat noutonsa saarekkeesta siinä vaiheessa kun siellä oli enää muutama lintu. Ne kaksi noutoa sujuivat oikein vaivattomasti ja nopeasti. Kun toinen kierros (neljä noutoa) oli saatu päätökseen, niin kokeessa oli enää kuusi koirakkoa jäljellä. Siirryimme lammen toiseen päätyyn metsänpuolelle. Laslo aloitti viidennen noutokierroksen noudolla lammen yli noin 100 metrin päähän pusikon taakse. Lammen ranta ja itse lampi oli hyvin pusikkoinen ja vaikeakulkuinen. Laslo meni koko matkan lammen yli loistavasti suoraan ilman mitään kääntelyjä ja lintu saatiin nopeasti talteen. Muut koirakot selvisivät omista tehtävistään vaihtelevalla tavalla. Tuomarit pitivät pienen kokouksen ja päättivät, että jatkamme viiden koirakon kanssa. Mukana oli Laslo, kolme Tanskalaista ja yksi Hollannin edustaja. Lounastauon jälkeen siirryimme toisen pellon ja lammen ympäristöön. Koirakot asetettiin riviin metsänpuolelle, noin 80 metrin päähän pellosta, jossa ampujat olivat. Linnut ajettiin lammesta ylös pellolle ja niitä pudotettiin muutamia pellolle, metsään ja matalaan risukkoon koirakoiden ja pellon väliin. Laslo sai aloittaa noudot noin 50 metrin noudolla tiheästä matalasta risukosta. Nouto sujui vaivatta. Kun kaikki koirakot olivat ottaneet noudot metsänpuolelta, siirryimme pellolle. Laslolle tuli suoritettavaksi ensimmäinen nouto myös pellolta. Koira tuli lähettää pellon yli alarinteeseen näkymättömiin pidempään heinikkoon. Laslo meni yhdellä käskyllä oikealle alueelle, mistä se palasi linnun kanssa nopeasti takaisin. Muut koirat saivat tasoittavat viimeiset noudot, ennen kuin tuomarit tekivät päätöksensä koirien sijoittamisesta. Siirryimme Brahetrolleborgin kartanon hienolle alueelle odottamaan palkintojen jakoa. Palkinnot jaettiin seuraavasti: Laslo palauttaa lbu Blackthorn Bion / Tomi Sarkkinen Exellent CACIT + Guns choice 2. lbn Levenghyl Gemstone / Mike Mulch Exellent Vara-CACIT 3. lbu Batmoor s Gentle George Will / Johannes Raaballe Exellent 4. knu Tanjin Gismo / Morten Rasmussen Exellent

18 Sunnuntain exellentin saaneet Hjortholm Maanantaiaamuna suunnistimme Langeland-saarelle, joka sijaitsi Fyn-saaren eteläpuolella. Maastot saarella näyttivät hyvin peltoisilta ja riistarikkailta. Koe suoritettiin täysin walk up tyyppisesti, eli jahti eteni ketjussa ja siinä ammuttiin ketjun edestä kaikkoavia fasaaneja ja peltopyitä. Koepaikalle saavuttuamme aamupala oli katettuna ja sen nautittuamme kuuntelimme ohjeet kokeeseen. Jahti alkoi erittäin hienon kartanon pihapiirin takaa. Laslo sai arvonnassa numeron kuusi. Kokeeseen tuli 18 koirakkoa. Kokeen tuomarit toimivat pareittain toinen pari oikealla ja toinen vasemmalla puolella ajoketjua. Molemmille tuomaripareille tuli kaksi koirakkoa suoritusvuoroon. Loput koirakot odottivat vuoroaan linjan takana koirat kytkettyinä. Heti alussa pari koirakkoa pudotettiin pois huonon seuraamisen tai karkaamisen takia. Niinpä pääsimme Laslon kanssa hyvin nopeasti suoritusvuoroon linjan oikeanpuoleisille tuomareille. Linja eteni metsikössä, joka ei ollut kovin tiheää, mutta maasto oli kuitenkin vaikeakulkuista matalan piikkisen kasvuston takia. Kun olimme edenneet noin 150 metriä, niin linjan vasemmalle puolelle ammuttiin haavakko, joka juoksi metsän vasemmalla puolella olevan pellon yli tiheään maissikasvustoon. Molemmat vasemmalla puolella linjaa olevat koirakot pääsivät ensin yrittämään haavakkoa ylös. Kumpikaan koirista ei sitä löytänyt, joten tuomarit ottivat myös oikealla puolella olevat koirakot yrittämään myös lintua ylös. Sain Laslon nopeasti kerrotulle alueelle ja se alkoi metsästää maississa. Muutaman minuutin jälkeen koira tuli kutsua pois ja neljäs koira lähetettiin alueelle. Sekään ei lintua löytänyt. Niinpä tuomarit lähtivät tarkastamaan aluetta olisiko lintu siellä. Arvatenkin tuomareiden mahdollisuudet haavakon löytämiseen olivat hyvin olemattomat ja heillä lintu jäi löytämättä. Kaikki noutoa yrittäneet koirakot saivat jatkaa koetta. Ajoketju jatkoi matkaansa noin 20 metriä ja taas linjan vasemmalle puolelle ammuttiin haavakko, joka juoksi samaan maissipeltoon, mihin edellinenkin haavakko oli juossut. Vasemmalla laidalla olevat koirakot yrittivät saada sitä ylös onnistumatta siinä. Kun tilanne oli täysin sama kuin edellisellä yrittämällä, niin pääsimme myös yrittämään haavakkoa talteen. Laslo saatiin jälleen nopeasti oikealle alueelle, mutta lintua ei löytynyt. Myöskään parinamme ollut koirakko ei sitä löytänyt, joten tuomarit menivät tarkastamaan taas tilannetta. Tuomarit eivät löytäneet lintua, mutta he päättivät pudottaa ensin noutoa yrittäneen koirakon 18

19 ( first dog down ) pois koska koira saatiin lähettää välittömästi pudonneen linnun perään. Ajoketju jatkoi kulkuaan eteenpäin ja noin 100 metriä kuljettuamme edestämme kaikkosi fasaani, jonka ampuja pudotti noin 35 metrin päähän eteemme tiheään piikkikasvustoon. Laslo lähetettiin välittömästi pudotukselle ja se nouti linnun omatoimisesti. Ajoketju jatkoi kulkuaan ja aika pian pudotettiin lintu taas eteemme, jonka toinen koirakko, joka oli Laslon parina, nouti. Oli taas siis Laslon noutovuoro. Hyvin pian ammuttiin linjan eteen noin 30 metrin päähän kaksi fasaania lähes vierekkäin, joista Laslon tuli noutaa toinen. Nouto sujui oikein vaivattomasti ilman avustusta. Koe oli saatu alkuun vaivattomasti ja ilman virheitä Laslon osalta. Ajo jatkui pitkin metsää ja useilla koirakoilla oli karkaamisia ja huonoa seuraamista. Koiria siis tippui nopeaan tahtiin pois kilpailusta. Kun metsä loppui, siirtyi ajoketju kulkemaan muokatulla pellolla olevan riistapellon kummallekin puolelle. Ampujat ampuivat fasaaneja ja peltopyitä, jotka kaikkosivat riistapellosta. Useilla koirakoilla oli Maanantain voittaja tuomarien keskellä. vaikeuksia hallittavuudessa, koska riistapellossa oli erittäin paljon eläviä lintuja. Laslo pääsi taas linjaan kun riistapelto lähes loppui. Eteemme tien toisella puolella olevaan riistapeltoon ammuttiin lintu, joka näytti lähes vahingoittumattomalta. Ennen meitä suoritusvuorossa oleva Hollantilainen koirakko yritti lintua välittömästi ylös onnistumatta siinä. Laslo lähettiin myös yrittämään noutoa, mutta lintua ei löytynyt hyvästä yrityksestä huolimatta. Tuomarit lähettivät vielä kolmannen koirakon tehtävään, mutta sekään ei lintua löytänyt. Tuomarit tarkastivat alueen, mutta lintua ei löytynyt. Hetken tuomarit keskustelivat ja päätyivät siihen tulokseen, että lintu kaikkosi lentoon kun ensimmäinen koira meni alueelle. Kaikki noutoa yrittäneet koirakot siis pysyivät mukana. Ajoketju siirtyi kesantopellolle, jossa Laslon suoritusvuoro jatkui. Lintuja kaikkosi tasaiseen tahtiin ja Laslo sai noudettavakseen markkeerauksen, jossa fasaani tippui noin 40 metrin päähän eteemme. Nouto sujui ilman tarvetta auttaa koiraa. Kolmansien noutojen jälkeen tuomarit päättivät, että kisassa jatkaa kolme koirakkoa. Mukana olivat Laslo, Levenghyl Gemstone / Mike Mulch, 19

20 Hollannista ja Ronneholms Vinka / Cristian Falk Ronne, Tanskasta. Ajo jatkui kesantopellon reunaa myöten ja pelto muuttui hyvin tiheäkasvustoiseksi riistapelloksi. Kun ketju oli liikkunut noin 150 metriä, edestämme lähti fasaani, joka pudotettiin noin 20 metrin päähän eteemme. Laslo lähetettiin linnulle välittömästi. Koira oli etenemässä linnulle, mutta harmittavasti Tomi oli markkeerannut linnun pudotuspaikan lähemmäksi kuin mitä lintu oli ja kutsui koiran hakemaan lähempää. Laslo karkoitti muutaman elävän linnun ja kun koiria oli enää kolme jäljellä, tuomarit käskivät kutsua koiran pois töistä. Tanskalainen koirakko yritti saada lintua ylös seuraavana, mutta vielä huonommalla yrityksellä. Niinpä lintua lähetettiin noutamaan Hollantilainen koirakko, joka toi linnun nopeasti kauempaa mitä Tomi oli luullut linnun olevan. Tomin harmitus oli suuri kun olisi taas pitänyt luottaa vain koiraansa. Hollantilaiselle koirakolle ammuttiin vielä yksi nouto, josta koirakko selvisi kunnilla. Koe oli saatu päätökseen. Tuomarit antoivat Laslolle arvosanan GOOD ja sijoittivat ainoastaan voittajan, joka oli Levenghyl Gemstone / Mike Mulch saaden exellentin ja CACITin. Kokeen jälkeen nautimme runsaan ruuan, joka oli hyvin lihapainotteinen ja Tanskalaistyyppinen leipineen ja kaloineen. Kokeet järjestettiin molempina päivinä erittäin rutiininomaisesti ja hyvin. Ihmisillä ei ollut kokeen jälkeen kiire minnekään - toisin kuin täällä Suomessa ja kisasta keskusteltiin tuomareiden ja muiden osallistujien kanssa. Koirien taso oli vaihteleva ja perusasioissa oli osalla yllättävän paljon tekemistä. Taas tuli todettua se, että Suomalaiset koirat voivat huoletta mennä kilpailemaan mihinpäin Eurooppaa tahansa ja menestystä voi odottaa. Kiitos kaikille kannustuksesta! Nyt ollaan taas yhtä kokemusta rikkaampia! Kiireetöntä ruokailua. 20

21 Lähetä kuvia ja juttuja OuNou-lehteen osoitteeseen: oulunseudunnoutajat.com Muista mainita kuvatun nimi ja kuvaaja!

22 kakkosten kausi Vuosi 2011 Rosén kanssa jää mieleen hyvänä kakkosten kautena. Saavutimme nome-kokeissa yhteensä kaksi 1-tulosta, seitsemän 2-tulosta ja osallistuimme kahteen mestaruuskokeeseen. Rosésta tuli Pohjois- Pohjanmaan piirimestari ja Suomen mestaruus kisoista irtosi 3.sija. Hyvillä kakkostuloksilla päihitimme näissä kisoissa kovia kilpakumppaneita. Golden mestaruuteen Rosé osallistui lainaohjaajan kanssa ja 2-tulos oli kotiin tuomisina. WT:ssäkin starttasimme kerran ja niin ikään VOI 2-tulos sieltäkin. Ja ettei kakkoset siihen loppuisi, kuva: Sanna Sierilä niin TOKO:sta saimme myös VOI 2:sen Koekauden yhteenvetona voin todeta, että tavoitetta emme saavuttaneet mutta voitimme paljon enemmän. SM-koe oli kokemuksena ylivertaisesti unohtumattomin. Järjestelyt olivat hienot ja koe vaativa ja mielenkiintoinen. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Kiitos Oulun Seudun Noutajakoirayhdistykselle osallistumisemme tukemisesta. Miia Valkama Suomen mestari 2011 lbn Highhut s Aquila ja Maarit Nikkanen, 2. sija lbu FI KVA FI KVA-FT Polarfischer Bismarck ja Esa Valkonen, 3. sija Goldgingers Red Hot Pepper ja Miia Valkama SM-nome 2011 karsintakoe: Goldgingers Red Hot Pepper Rosé ja Miia Valkama. kuva: Sanna Sierilä 22

23 OuNou -Nuusku -kiertopalkinto, SÄÄNNÖT Palkinto jaetaan monipuolisesti menestyneelle yhdistyksen jäsenen omistamalle noutajalle. Säännöissä on pyritty tasapuolisuuteen erilajien kesken, niinpä joka lajin ylimmän luokan paras tulos antaa saman pistemäärän. Vastaavasti lajien alimmat luokat (ALO/AVO) rinnastuvat, alin luokka sitten ja sen jälkeen muut luokat. Jotta kisaan voi osallistua, pisteitä on oltava vähintään 3 lajista. Tuloksia lasketta- essa huomioidaan max 3 tulosta per laji. Näyttelypisteitä laskettaessa huomioi- daan vain paras sijoitus per näyttely. Koiran tulos on kaikki pisteet yhteenlasket- tuna. Ellei yhdelläkään koiralla ole tulosta ole vähintään 3 lajista, multinuusku- palkintoa ei myönnetä. Vuoden Nuusku pisteytysohjeet: Jäljestämisnuusku Jäljestämiskoetulos: AVO-luokka 2/3 kokeessa saavutetusta pistemäärästä VOI-luokka Kokeessa saavutettu pistemäärä Arvokisoista saatu pistemäärä lasketaan käyttäen taulukossa olevia kertoimia: Sija PM-kerroin SM-kerroin SNJ-mestaruus kerroin 1 1,05 1,10 1,10 1, ,04 1,08 1,08 1, ,02 1,06 1,06 1, ,05 1,05 1, ,04 1,04 1, ,02 1,02 1,02 TOKO-Nuusku: SNJ:n TOKO-mestaruus +7 Luokan paras +3 Piirin mestaruus +3 CACIOB +7 23

24 24

25 25

26 26

27 ILMOITUSTAULU Etsitkö treenikaveria sinulle ja koirallesi? Onko sinulla tarpeetonta koiratarviketta nurkissa? Haluatko jättää ostoilmoituksen? Nyt voit lähettää ilmoituksesi toimitukseen osoitteeseen Ja mikä parasta, ilmoittaminen on maksutonta. :) MYYDÄÄN Volvo V70-XC70 sopiva koirahäkki jossa on tavaratilan jakava säleikkö, siihen kuuluva lukittava portti sekä asennussarja alkuperäinen volvo-varaosa ollut käytössä 2 v, tarpeeton auton vaihdon vuoksi hintapyyntö 150 volvo-sivuilta tuotteesta lisätietoja ohessa on vielä kuva tuotteesta Reijo Moilanen p reijo.moilanen@nuorten-yst.fi Kuva häkistä löytyy osoitteesta: extra/partimg/ _b_a4d522fb47585dbe.jpg Rauhallista joulua lukijoilleen toivottaa OuNou-lehti 27 Seuraavan lehden aineistopäivä on

28 Tästä ilmoitimme Puska radio KA M PA AM Pellavap