Ikääntyneet päihde- ja mielenterveystyön asiakkaina. Maria Viljanen, Mirakle mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville -hanke

Transkriptio

1 Ikääntyneet päihde- ja mielenterveystyön asiakkaina Maria Viljanen, Mirakle mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville -hanke

2 Mielenterveysseuran tavoitteena on vaikuttaa mielenterveyden huomioimiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa puolustaa jokaisen oikeutta henkiseen hyvinvointiin edistää laadukkaita palveluita järjestää ja kehittää vapaaehtoista kansalaistoimintaa kehittää mielenterveystyön uusia sisältöjä ja malleja kouluttaa mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin teemoista tarjota tukea, kriisiapua ja kuntoutusta elämän eri tilanteisiin rakentaa hyvän elämän edellytyksiä yhteiskunnassa Mirakle kuuluu Vanhustyön keskusliiton ja RAY:n Eloisa ikä ohjelmaan Maria Viljanen/ 2 Mielenterveysseura

3 Miraklen tavoite on edistää ikääntyvien mielenterveyttä sekä kehittää ikääntyville toimintamuotoja ja materiaaleja, joilla tuetaan voimavaralähtöisesti mielen hyvinvointia. Tuotteet palvelumuotoillaan ikäihmisten kanssa yhteiskehittämisen menetelmin. Kaiken toiminnan läpi kulkee ajatus siitä, että mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden huoltaminen, treenaaminen, tukeminen ja edistäminen on vähintään yhtä tärkeää kaiken ikäisenä kuin fyysisestäkin terveydestä huolehtiminen. Mirakle tekee tiivistä yhteis- ja kehittämistyötä Eläkeliiton TunneMieli, Eläkkeensaajien Keskusliiton Elinvoimaa ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Etsivä Mieli hankkeiden kanssa Maria Viljanen/ 3 Mielenterveysseura

4 Mitä on mielenterveys? Pakenee määrittelyjä Ei vain mielenterveysongelmien tai mielenterveyden häiriöiden puuttumista vaan paljon muutakin Mielenterveys mielenterveyden ongelmat Hyvinvoinnin tila, jossa yksilö pystyy toteuttamaan kykyjään ja lisäksi kykenee tulemaan toimeen elämän rasitusten ja vastoinkäymisten kanssa, tekemään työtä tuottavasti ja antoisasti, sekä toimimaan yhteisönsä jäsenenä. WHO Ei pelkästään psyyken sisäinen tila, vaan siihen sisältyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutus Maria Viljanen/ 4 Mielenterveysseura

5 Alkoholinkäytöstä Raittiita vuotiaista Miehiä 32 % Naisia 63 % Raittiita 2011 Miehiä 22 % Naisia 42 % Voidaan arvioida, että ikääntyneitä yli 65-vuotiaita alkoholin suurkuluttajia on ikäryhmästä riippuen n % väestöstä. (Aalto & Holopainen 2008) vuotiaiden juominen on lisääntynyt kolmanneksen (1/3) vuodesta 2000 vuoteen syntyneet miehet ovat lisänneet juomistaan iän myötä. Alkoholiongelmat ovat lisääntyneet 2000-luvulla suhteellisesti kaikkein eniten vuotiailla naisilla. Alkoholin aiheuttamat sairaudet ja myrkytyskuolemat lähes kaksinkertaistuivat 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla naisilla vuosien välisenä ajanjaksona. Samanikäisten miesten keskuudessa kasvua oli 43 prosenttia Maria Viljanen/ 5 Mielenterveysseura

6 Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyydestä ikäihmisillä Skitsofreniaa 1 % yli 65 v ja 3 % on sairastunut yli 60v Harhaluulohäiriöiset 0,5 % Persoonallisuushäiriö 5-10 % Ahdistuneisuus 5-6 % Lievästä masennuksesta tai mielialan laskusta kärsii noin 25 % yli 65- vuotiaista. Noin 1-4 % kärsii vaikeasta masennuksesta Psyykkinen kuormitus on merkittävintä yli 75-vuotiailla henkilöä, joiden kognitiivinen toimintakyky on heikentynyt. Joka kolmas yli 65 ilmoittaa muistihäiriöstä. Miltei kaikilla dementiapotilailla on jossain vaiheessa psyykkisiä oireita: masennusta, apatiaa, levottomuutta, psykoosioireita (aistiharhat ja harhaluulot), persoonallisuuden muutoksia Erotusdiagnostiikka Pitkäaikaiset ja toistuvat harhat viittaavat psykoosisairauteen, kun taas selvä muistitoimintojen heikentyminen ja neurologiset oireet ovat todennäköisemmin merkki alkavasta muistisairaudesta Maria Viljanen/ 6 Mielenterveysseura

7 Mistä mielenterveys koostuu? Lahtinen, Eero. Lehtinen, Ville. Riikonen, Eero and Ahonen, Juha (Eds.)(1999): Framework for Promoting Mental Health in Europe. Stakes Sosiaaliset suhteet Oma persoonallisuus Perhe ja läheiset ihmissuhteet Koulu, työ, vapaaehtoistyö Yhteisö, muut sosiaaliset kontaktit (harrastukset, palvelut) Yhteiskunnan rakenteet ja resurssit Vallitsevat politiikat ja yhteiskunnan taloudelliset resurssit Kouluttautumismahdollisuudet Asuntopolitiikka Mahdollisuudet saada peruspalveluita Yksilön yksilölliset kokemukset ja suhteet Terveys Itsensä arvostaminen Koulutus ja osaaminen Stressin hallintakyky, sopeutuminen, resilienssi Elämän merkityksellisyden kokeminen Kulttuuriset arvot Vallalla olevat yhteiskunnalliset arvot Miten mielenterveys koetaan yhteiskunnassa Mielenterveydellisten ongelmien häpeän leima Poikkeavuuden ja erilaisuuden sietäminen Maria Viljanen/ 7

8 Nk. Ikälaki eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (voimassa alkaen) 1) tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista; 2) parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa; 3) parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää; sekä 4) vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaalija terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista Maria Viljanen/ 8 Mielenterveysseura

9 Terveydenhuoltolain 1326/ (tullut voimaan toukokuussa 2011) Kunnilla velvollisuus järjestää vanhuseläkkeen saajille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja Näitä ovat mm. 70-vuotiaiden terveystarkastukset 75-vuotiaiden hyvinvointia edistävät kotikäynnit Neuvolatoiminta, ryhmätoiminta, päivätoiminta, liikunta- ja kulttuuritoiminta, terveyttä edistävät luennot, kerhotoiminta, hyvinvointi- ja palvelukeskukset, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Matalan kynnyksen toiminta Palvelun tulisi olla palvelutapahtuma, jossa asiakas on VIP-henkilö! Asiakkaan äänen kuuleminen on ehdottoman tärkeää Ikäerityisiä päihdepalveluja on kehitetty eri puolella Suomea Kotiin saatavia palveluja on kehitetty. On mm. Mieli-tiimejä kotihoidon tukena. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 67-vuotiaaksi Maria Viljanen/ 9 Mielenterveysseura

10 Miten kohdata ja auttaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivää 1 Aina ei tarvita kalliita hoitoja, vaan auttamista voidaan tehdä arkisessa, jokapäiväisessä ympäristössä. Usein pelkkä läsnäolo ja kuunteleminen auttaa. Apu voi lähteä arkisten asioiden tukemisesta, kuten toimeentulo-ongelmien ratkomisessa, tai terveydellisen tilanteen tarkastelusta. Tarvitaan kuitenkin yhteinen näkemys, hoitokokous, jossa mietitään asiakkaan tilannetta yhdessä. Asiakas pitäisi olla suunnittelussa mukana. Omaisten ja läheisten kuuleminen on myös tärkeää. Vaikka auttamiseen riittää usein yksinkertaiset toimet, on todella tärkeää tuoda tietoa ja ymmärrystä häiriöistä ja ongelmista, mutta myös voimavaroista. Jos ikäihminen tarvitsee hoitoa päihde- tai mielenterveyden ongelmiin, tulee hänen sitä saada Maria Viljanen/ 10 Mielenterveysseura

11 Miten kohdata ja auttaa mielenterveysongelmista kärsivää 2 Asiakkaan/potilaan/ asukkaan omaan elämän osallistuminen eli osallisuus on tärkeää. Eli hänen pitää päästä osalliseksi suunnittelemaan omaa elämäänsä, päiväänsä tai ainakin tulla kuulluksi. Myös muistihäiriöisten kanssa pitää pohtia, voisiko asioita tehdä toisin, jotta voidaan lievittää esimerkiksi ahdistusta ja levottomuutta. Mielihyvää voidaan tuottaa samalla tavalla kuin muillekin: liikunta, sosiaalinen kanssakäyminen, kosketus, musiikki jne. auttavat ja rauhoittavat myös mielenterveysongelmista kärsivää. Pitää muistaa, että päihde- ja mielenterveyden ongelmista kärsivät ikäihmiset ovat heikommassa asemassa kuin sellaiset, joilla on parempi toimintakyky. Tämän ryhmän on vaikeampi saada palveluita ja apua. Työntekijöiden tulee puolustaa kuntoutujia, koska he eivät usein siihen itse pysty Maria Viljanen/ 11 Mielenterveysseura

12 Miten vahvistaa mielen hyvinvointiamme ennakkoon eli mitä voisi olla mielenterveyden edistämistä, joka ehkäisee myös päihdeongelmien syntyä? Vastuu on sekä yhteiskunnalla että yksilöllä Maria Viljanen/ 12 Mielenterveysseura

13 Yksilön mielen hyvinvointia suojaavia tekijöitä Fyysinen terveys ja toimintakyky Sosiaalinen tuki lähipiirissä Itsetunto Myönteisyys Stressin, haasteiden ja vastoinkäymisten kohtaamisen taidot Kuulluksi tuleminen ja vaikutusmahdollisuudet Itsen toteuttamisen mahdollisuudet Yhteisöön kuuluminen Koulutus ja sydämen sivistys Kohtuullinen toimeentulo Turvallisuuden tunne Saavutettava palvelujärjestelmä Maria Viljanen/ 13 Mielenterveysseura

14 Mitkä asiat tukevat mielen hyvinvointia eläkeiässä Tutkimustiedon valossa Perusasiat Liikunta Sosiaaliset aktiviteetit Mielen taidot Rakkauselämä, seksi ja seksuaalisuus, fyysinen läheisyys Psyykkinen kimmoisuus eli resilienssi Stressinsietokyky Palautumiskyky Kenties ominaisuus mutta ehdottomasti prosessi = Taito tulla toimeen muutosten kanssa ja oppia niistä Maria Viljanen/ 14 Mielenterveysseura

15 Mistä mielenterveys koostuu? Sosiaaliset suhteet Oma persoonallisuus Perhe ja läheiset ihmissuhteet Koulu, työ, vapaaehtoistyö Yhteisö, muut sosiaaliset kontaktit (harrastukset, palvelut) Yhteiskunnan rakenteet ja resurssit Vallitsevat politiikat ja yhteiskunnan taloudelliset resurssit Kouluttautumismahdollisuudet Asuntopolitiikka Mahdollisuudet saada peruspalveluita Yksilön yksilölliset kokemukset ja suhteet Terveys Itsensä arvostaminen Koulutus ja osaaminen Stressin hallintakyky, sopeutuminen, resilienssi Elämän merkityksellisyden kokeminen Kulttuuriset arvot Vallalla olevat yhteiskunnalliset arvot Miten mielenterveys koetaan yhteiskunnassa Mielenterveydellisten ongelmien häpeän leima Poikkeavuuden ja erilaisuuden sietäminen Julkinen keskustelu Maria Viljanen/ 15

16 Mielenterveyden voimavaroja vahvistaa yksilötasolla Yksilön yksilölliset Sosiaaliset suhteet kokemukset ja suhteet Mielekäs tekeminen asiat, jotka tuottavat hyvää mieltä Sosiaalinen kanssakäyminen Rakkaussuhteet, läheisyys, seksuaalisuus Hyvät palvelukontaktit, jos on tuen ja avun piirissä Toimeentulon ja asumisen tulee olla kunnossa. Myös liikkumisen pitää olla mahdollista. Aivoterveydestä huolehtiminen (suojaa, käytä, seurustele) Diabeteksen ehkäisy ja hoitaminen Sydän- ja verisuonitautien hoitaminen Liikunta Hyvä ravinto Riittävä uni Mielekäs tekeminen Mielen taitojen treenaaminen Ajassa liikkuvien asioiden seuraaminen Maria Viljanen/ 16 Mielenterveysseura

17 Kirjallisuus: Aalto, Mauri & Holopainen, Antti. Ikääntyneiden alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja hoito. Duodecim 13/2008, Ahlström, Salme. Mäkelä, Pia. Alkoholi ja iäkkäät Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 6/2009 ss Duodecimin terveysportti Heiskanen, Tarja. Salonen, Kristiina. Kitchener, Betty. Jorm, Anthony. (2011): Käsikirja mielenterveydestä ja ensiavusta. Suomen Mielenterveysseura. Kirjapaino Jaarli. Huuhka, Kaija ja Leinonen, Esa. Vanhuksen vaikea ja psykoottinen masennus. Duodecim 2011; 127: Kontkanen, Jouni ja Purhonen, Maija. Ahdistunut vanhus. Duodecim 2011; 127: Koskinen, Seppo. Lundqvist, Annamari. Ristiluoma, Noora. (Toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL raportteja 68/2012 Lahtinen, Eero. Lehtinen, Ville. Riikonen, Eero and Ahonen, Juha (Eds.)(1999): Framework for Promoting Mental Health in Europe. Stakes Holstila, Anna-Leena. Satu Helakorpi. Antti Uutela. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2011 ja niiden muutokset THL raportteja 56/ Maria Viljanen/ 17 Mielenterveysseura

18 Kirjallisuus: Laitalainen, Elina. Helakorpi, Satu. Uutela Antti. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2009 ja niiden muutokset THL raportti 30/2010. Leinonen, Esa ja Alanen, Hanna-Mari. Psykiatrista hoitoa tarvitsevia vanhuksia on enemmän kuin mihin on varauduttu. Duodecim 2011; 127: Mäkelä, Pia. Mustonen, Heli. Huhtanen, Petri. Suomalaisten alkoholinkäyttötapojen muutokset 2000-luvun alussa. Yhteiskuntapolitiikka-lehti 3/2009 ss Rolfner Suvanto, Susanne (2012): Mellan äldreomsorg och psykiatri. Gothia förlag. Saarela, Tuula ja Stenberg, Jan-Henry. Kun mikään ei kelpaa vanhukselle taustalla persoonallisuushäiriö. Duodecim 2011; 127: Talaslahti, Tiina. Alanen, Hanna-Mari. Leinonen, Esa. Vanhusten vaikeat psykoosit skitsofrenia ja harhaluuloisuushäiriöt. Duodecim 2011; 127: Viljanen, Maria. Ikääntyneiden päihdetyön haasteet ja mahdollisuudet. Teoksessa Moring, Juha. Martins, Anne. Partanen, Airi. Bergman, Viveca. (Toim.) Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Kehittyviä käytäntöjä THL:n raportteja 46/2012. Virjonen, Kaija. Muistin ongelmat. Toimiva palvelukokonaisuus ehkäisystä hoitoon. PS-kustannus Maria Viljanen/ 18 Mielenterveysseura