Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2012"

Transkriptio

1 1 (135) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2012

2 2 (135) SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallinto ja johto 6 Tuloksen muodostuminen, investoinnit, rahoitus ja tase 10 Henkilöstö SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN VALVONTA KONSERNIOHJAUS JA KONSERNIVALVONTA LASKELMAT JA TUNNUSLUVUT Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 27 Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 28 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 29 Tase ja sen tunnusluvut 30 Erikoissairaanhoidon tase ja sen tunnusluvut 32 Kokonaistulojen ja menojen laskelma TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talouden tasapainottamistoimenpiteet 35 2 TOTEUTUMISVERTAILUT VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Sitovuustasot valtuustoon nähden 36 Sitovuustasot hallitukseen nähden VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN ERIKOISSAIRAANHOIDON KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN VASTUUALUEIDEN TALOUS JA TOIMINTA Perhe- ja sosiaalipalveluiden painopistealueiden toiminnan ja talouden toteutuminen 44 Terveyspalveluiden painopistealueiden toiminnan ja talouden toteutuminen 55 Vanhustenpalveluiden painopistealueiden toiminnan ja talouden toteutuminen 71 Yhteisten palveluiden painopistealueiden toiminnan ja talouden toteutuminen 78

3 3 (135) 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA Tuloslaskelma 91 Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma RAHOITUSLASKELMA TASE Tase 94 Erikoissairaanhoidon tase KONSERNILASKELMAT Konsernituloslaskelma 98 Konsernirahoituslaskelma 99 Konsernitase LIITETIEDOT TOIMINTAKERTOMUKSEN TILASTOT JÄSENKUNTIEN OSUUDET Myyntituotot jäsenkunnittain 126 Laskennalliset osuudet palvelusopimuskunnittain 126 Alijäämäkertymä jäsenkunnittain TUNNUSLUKUJEN LASKUKAAVAT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET SAIMAAN TALOUS JA TIETO OY SAIMAAN TUKIPALVELUT OY ETELÄ-KARJALAN SAIRAALAPARKKI OY MEDI-IT OY ETELÄ-KARJALAN TYÖKUNTO OY 135

4 4 (135) 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista varten asetettu työryhmä esitti keväällä 2012 toimeksiantonsa mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi kolme erilaista mallia. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä valitsi jatkotyön pohjaksi mallin, jossa kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa erikoissairaanhoitoa. Tämän jälkeen valmistelutyö jatkui ja päätyi selvitysmiesten alueelliseen kierrokseen, josta raportit saadaan vuoden 2013 puolella. Palvelurakenneuudistuksen valmistelu on aiheuttanut kaikilla alueilla Suomessa laajaa keskustelua. Yksiselitteisten linjausten puuttuminen on mahdollistanut keskustelua useista eri vaihtoehdoista ja niiden seurauksista. Erityisesti Etelä-Karjalaan jo aiemmin luotu alueellinen sosiaali- ja terveyspiiri on puhuttanut ihmisiä maakunnan sisällä ja sen ulkopuolella. Henkilökunnan keskuudessa tämä on aiheuttanut hämmennystä ja epävarmuutta edessä olevista ratkaisuista. Vuoden 2012 toimintakulut olivat 402,8 milj.. Vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu oli vuoteen 2011 verrattuna 5,6 %. Suurin osa ennakoimattomasta kasvusta oli yliopistosairaalan vaativan erityistason palvelujen tarpeen kasvua. Henkilöstökulut olivat 205,9 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 5,9 %. Henkilötyövuosien kasvuun vaikutti eniten Imatran ensihoidon siirtyminen Eksoten hoidettavaksi alkaen. Lisäksi n. 1,5 % selittyy lomapalkkavelkavarauksen pitovelkojen ylimääräisellä muutoksella. Myös palkkojen harmonisoinnilla oli palkkasummaa korottava vaikutus. Suurin ongelma on kuitenkin edelleen talouden alijäämäinen kehitys. Eksoten toiminnan alkuvaiheessa syntyneet alijäämät ovat edelleen jatkaneet kasvua ja nyt alijäämää kertyi 15,4 milj.. Yhteensä alijäämää on tilivuoden lopussa 26,3 milj.. Alijäämäkehityksen katkaisemiseksi ja toiminnan talouden palauttamiseksi normaalille uralle ei ole toistaiseksi löydetty keinoja. Tällä hetkellä ratkaisua odotetaan ulkopuoliselta selvittäjältä. Selvittäjältä odotetaan ennen kaikkea ratkaisua siihen, mikä osuus alijäämästä on kuntien alibudjetointia ja minkä osan Eksote hoitaa omaa toimintaansa jatkuvasti parantamalla ja tehostamalla. Strategisten tavoitteiden toteutuminen toiminnan tehostamiseksi on lähtenyt hyvin käyntiin, ja eteni toimintavuoden aikana. Laitoshoidon purkaminen ja siihen liittyvät henkilöstöjärjestelyt on selostettu vanhustenpalvelujen vastuualueella.

5 5 (135) Erityisen nopeaa tavoitteiden toteutuminen on ollut mielenterveyspalveluissa. Jonoja ei enää ollut lainkaan ja lähetteetön toiminta takasi hoitoon pääsyn kaikille sekä mielenterveys- että päihdeasiakkaille. Kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana vuodeosastopaikat lähes puolittuivat, minkä myötä psykiatriset hoitopäivät vähenivät. Tarkemmin asiaa on kuvattu mielenterveyspalvelujen osuudessa. Toimitilajärjestelyjen osalta merkittävimmät muutokset olivat keskusta-alueen hajallaan olevien neuvoloiden kokoaminen yhteen paikkaan Koulukadulle. Lisäksi perhepalvelujen ja mielenterveyspalvelujen yhteishankkeena käynnistyi lasten ja nuorten talon suunnittelu Rakuunamäelle. Erikoissairaanhoidon työnjaon sopimiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) erityisvastuualueella (erva) hyväksyttiin erikoissairaanhoidon järjestämissuunnitelma nyt alkavalle valtuustokaudelle. Sopimuksella on sovittu yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidossa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Kertomusvuoden aikana aloitettiin Eksoten organisaatiouudistus. Uudistuksen tavoitteena on muuttaa organisaatiota siten, että se parhaalla mahdollisella tavalla edistää toiminnan integrointia ja yhteistyötä. Uusi malli tulee voimaan vuoden 2014 alussa. Olemme tehneet paljon työtä ja saaneet paljon aikaan. Sosiaali- ja terveydenhuollosta käyty epämääräinen keskustelu ei ole lannistanut henkilökuntaa, joka on tehnyt sitkeästi ja sitoutuneesti työtään. Tästä haluan antaa kaikille suuret kiitokset. Saavutuksemme ovat myös seurausta toimivasta ja luottamukseen perustuvasta yhteistyöstä luottamushenkilöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Pentti Itkonen Toimitusjohtaja

6 6 (135) Hallinto ja johto Valtuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikautensa ajaksi jäsenet. Valtuuston kokoonpano vuoden 2012 lopussa: Vesterinen Marja-Liisa puheenjohtaja Lappeenranta Koivunen Jarmo I varapuheenjohtaja Taipalsaari Viuhko Jaakko II varapuheenjohtaja Imatra Jäsen Varajäsen Harju Ismo Roiha Helena Imatra Hasu Mervi Hulkkonen Sirpa Viskari Markku Mansner Joakim Hirvonen Esa (Jaakko Viuhkon varajäsen) Apo Paavo Jauhiainen Pekka Lappeenranta Arola Tapio Lehtolainen Katja Cederström Kirsti Virkki Tapio Nummela Mauno Liimatta Markku Pulli Jarmo Pellinen Heikki Puolakka Helena Lallo Jaana Sarkomaa Pertti Kiesi Markku Johansson Arto Laakko Marjatta Kukkonen Päivi (Marja-Liisa Vesterisen varajäsen) Virtala Satu Koskinen Raija Ylä-Outinen Arja Makkonen Jari Huuhilo Marjo Tikka Raija Liisa Lemi Okko Antti Narvola Esa Lohi Heikki Karhu Asmo Luumäki Vikman Teuvo Uski Eija Berg Ari Kontiokorpi Paavo Parikkala Valkeapää Tero Kiviaho Jouni Kataja Kirsi Tervonen Timo Rautjärvi Sahla Seppo Stavén Seija Kymäläinen Suna Liimatta Juhani Ruokolahti Nevalainen Risto Tella Anne Bäcklund Johanna Eteläpää Pentti Savitaipale Suurkaulio Tuula Pöllönen Pirjo Laihanen Anna-Leena Heiskanen Anne Taipalsaari Turunen-Saaresti Teemu (Jarmo Koivusen varajäsen) Valtuusto kokoontui 4 kertaa.

7 7 (135) Hallitus Kuntayhtymässä on valtuuston toimikautensa ajaksi valitsema hallitus, johon kuuluu 13 jäsentä sekä kullekin henkilökohtainen varajäsen. Mikäli hallituksen varsinaisissa jäsenissä eikä valtuuston puheenjohtajistossa ole edustusta kuntayhtymän kaikista jäsenkunnista, on edustuksetta jääneistä kunnista valittavilla varajäsenillä, yhdellä kustakin kunnasta, osallistumis- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Hallituksen kokoonpano vuoden 2012 lopussa: Hakula Ilpo Lonka Taina Nummela Tuija Jäsen Arponen Antti O. Kaarna Antti Liimatainen Irja Löfman Päivi Poskiparta Sinikka Pulli Katri Rantalainen Juha Roslakka Kai Salenius Pentti Sutela Tuula Byckling Leena Hakonen Hannu Paakkinen Sakari puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Varajäsen Räsänen Erkki Peuha Leo Lohko Jukka Hakonen Hannu Paakkinen Sakari Vanhanen Nyky Tamminen Pentti Röyti Sinikka Suoanttila Hilkka Pylkkö Osmo Penttinen Raimo Byckling Leena Kuru Katja Savitaipaleen edustaja Lemin edustaja Parikkalan edustaja (Ilpo Hakulan varajäsen) (Taina Longan varajäsen) (Tuija Nummelan varajäsen) Hallitus kokoontui 22 kertaa.

8 8 (135) Yksilöasioiden jaosto Hallitus valitsee toimikaudekseen varsinaisista ja varajäsenistään yksilöasioiden jaoston, jossa on 7 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Yksilöasioiden jaoston kokoonpano vuoden 2012 lopussa: Kaarna Antti Nummela Tuija Jäsen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Varajäsen Lonka Taina Hakonen Hannu Pylkkö Osmo Arponen Antti O. Röyti Sinikka Peuha Leo Salenius Pentti Penttinen Raimo Vanhanen Nyky Löfman Päivi Tamminen Pentti Lohko Jukka (Tuija Nummelan varajäsen) (Antti Kaarnan varajäsen) Yksilöasioiden jaosto kokoontui 11 kertaa. Henkilöstöjaosto Hallitus valitsee toimikaudekseen varsinaisista ja varajäsenistään henkilöstöjaoston, jossa on 7 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Henkilöstöjaoston kokoonpano vuoden 2012 lopussa: Tamminen Pentti Pulli Katri Jäsen Arponen Antti O. Liimatainen Irja Peuha Leo Röyti Sinikka Salenius Pentti puheenjohtaja varapuheenjohtaja Varajäsen Rantalainen Juha Nummela Tuija Lohko Jukka Löfman Päivi Lonka Taina Poskiparta Sinikka Penttinen Raimo (Pentti Tammisen varajäsen) (Katri Pullin varajäsen) Henkilöstöjaosto kokoontui 6 kertaa.

9 9 (135) Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuoden 2012 lopussa: Lohi Heikki Nummela Mauno Jäsen Kekki Arja Sassi Marjut Tuomainen Asko puheenjohtaja varapuheenjohtaja Varajäsen Muhli Kaarina Nikkilä Rauno Malinen Veikko Porras Päivi Paajanen Iiro (Heikki Lohen varajäsen) (Mauno Nummelan varajäsen) Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa. Tilintarkastajat: Oy Audiator Ab, JHTT-yhteisö Vuoden 2012 osalta vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, KHT Ulla- Maija Tuomela. Toimitusjohtaja vastaa Eksoten operatiivisesta johtamisesta. Jäsenkuntien kuntajohtajista koostuva kuntajohtajien neuvottelukunta toimii toimitusjohtajan työskentelyn tukena erityisesti kuntayhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa. Neuvottelukunta kokoontui vuonna 2012 yhteensä 8 kertaa. Eksoten palvelutuotannon organisaatio jakautuu seuraaviin vastuualueisiin: 1. perhe- ja sosiaalipalvelut 2. terveyspalvelut 3. vanhustenpalvelut 4. hallintopalvelut sekä toimitila- ja tukipalvelut (yhteiset palvelut) Vastuualueet jakautuvat seuraaviin hallituksen vahvistamiin tulosalueisiin: 1. perhepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut, vammaispalvelut 2. avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto, akuutti, mielenterveyspalvelut, sairaanhoidolliset tukipalvelut, sairaalapalvelut 3. kotiin annettavat palvelut, vanhusten asumispalvelut ja vanhusten laitoshoito Yhteisiin palveluihin kuuluvat yleishallinto, henkilöstöpalvelut, taloushallinto, viestintä, turvallisuus ja tekniset palvelut. Lisäksi suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa ovat strategiset tukipalvelut, jotka sisältävät tuen ja kehittämisen sekä tietohallinnon.

10 10 (135) Tuloksen muodostuminen, investoinnit, rahoitus ja tase Eksote vastuualueittain TP EUR ESH Muu TerPa TerPa yhteensä VanPa PerSo Yhteiset palvelut Eksote yhteensä Myyntituotot jäsenkunnilta Muut myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yhteensä TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Tuotot Kulut Eksoten toimintatuotot olivat 393,8 milj. vuonna Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,5 %. Myyntituotot jäsenkunnilta olivat 336,3 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,7 %. Kasvusta 0,3 prosenttiyksikköä (1 milj. ) aiheutui Imatran ensihoidon palvelujen siirtymisestä Eksoten hoidettavaksi. Vuoden 2012 maksutuotot, 30,4 milj., pysyivät edellisen vuoden tasolla. Tuet ja avustukset olivat 10,0 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 14,1 %. Avustuksiin sisältyi kertaluonteinen palvelusopimusjäsenkuntien Eksotelle siirtämä 0,5 milj. :n valtionosuus kuntasektorin KVTES:n 150 :n maksetun kertaerän kustannuksiin. Muut toimintatuotot olivat 3,1 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 20,0 %. Toimintakulut olivat 402,8 milj. vuonna Toimintakulujen kasvu oli vuoteen 2011 verrattuna 6,0 %. Kasvusta 0,4 prosenttiyksikköä aiheutui Imatran ensihoidon palvelujen siirtymisestä Eksoten hoidettavaksi. Toimintakulut toteutuivat 1,5 % (5,8 milj. ) tarkistettua talousarviota suurempina. Henkilöstökulut olivat 205,9 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 5,9 %. Kasvusta 0,6 % (1,2 milj. ) selittyy Imatran ensihoidon henkilöstön siirtymisellä Eksoten palvelukseen. Lisäksi n. 1,5 % (2,7 milj. ) selittyy lomapalkkavelkavarauksen pitovelkojen ylimääräisellä muutoksella, koska varaus laskettiin KVTES:n A-taulukon mukaan aiemmin käytetyn B-taulukon sijaan. Henkilöstökuluja kasvatti myös toteutettu palkkojen harmonisointi.

11 11 (135) Palvelujen ostoista aiheutuneet kulut olivat 120,7 milj., mikä oli 6,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä asiakaspalveluiden ostojen osuus oli 58,4 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 6,8 % (3,7 milj. ). Suurin osa kasvusta, 3,6 milj., oli HUS:n ostojen kasvua. Sairaalapalveluiden ostot Itä- Savon sairaanhoitopiiristä vähenivät 0,7 milj.. Aineisiin, tavaroihin ja tarvikkeisiin kuluneet menot olivat 0,9 % suuremmat kuin vuonna 2011 ollen 33,1 milj.. Avustuskulut olivat 24,9 milj., mikä oli 7,7 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Muut toimintakulut kasvoivat 13,8 % ja olivat 18,2 milj.. Rahoituksen nettokustannukset olivat 0,2 milj.. Summa oli 2,3 % pienempi kuin vuonna Tulos Vuosikate oli 9,1 milj. alijäämäinen. Suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalenemisia kirjattiin 6,8 milj. vuonna Poistoeroja tuloutettiin 0,5 milj.. Tilikauden 2012 alijäämä oli 15,4 milj.. Investoinnit Investointeihin käytettiin yhteensä 9,9 milj.. Tästä rakennuksiin ja vuokratilojen muutoksiin käytettiin 3,1 milj., koneisiin ja kalusteisiin 4,5 milj. ja atk-hankkeisiin 2,2 milj.. Suurin yksittäinen koneinvestointi oli lineaarikiihdyttimen hankinta. Rahoitus Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin joulukuussa 12 milj.. Vanhoja lainoja lyhennettiin suunnitelman mukaisesti. Lisäksi toiminnan rahoittamiseen käytettiin lyhytaikaisia lainoja. Rahoitustilannetta helpotti alhainen korkotaso. Lyhytaikainen vieras pääoma kasvoi 15,4 milj., mistä 7,8 milj. oli lyhytaikaisten lainojen kasvua ja 4,8 milj. jaksotettuja henkilöstökuluja. Kokonaisuudessaan vieras pääoma kasvoi 26,7 milj.. Oma pääoma pieneni 16,8 milj. syntyneen 15,4 milj. :n tilikauden alijäämän johdosta ja kuntien aiemmin v maksamien alijäämäavustusten muuttamisesta korottomaksi lainaksi ja kirjaamisesta takaisin alijäämäksi. Pysyvät vastaavat kasvoivat 3,1 milj.. Vaihtuvat vastaavat kasvoivat 6,8 milj.. Muutos aiheutui käytännössä konsernitilisaamisten 6,9 milj. kasvusta. Tase Taseen loppusumma on 101,6 milj., omavaraisuusaste 6,3 % ja oma pääoma Tarkistettu talousarvio Valtuusto päätti tarkistaa talousarviota marraskuussa 2012 siten, että toiminta- ja rahoitusmenojen yhteissumma on , toiminta- ja rahoitustuottojen yhteissumma on ja tilikauden tulos on alijäämäinen. Vastuualuekohtaisia tuloksia ja talousarvion toteutumista on analysoitu kunkin vastuualueen omissa kertomuksissa.

12 12 (135) Henkilöstö Raportointijärjestelmä Eksotessa otettiin käyttöön Luotsi-raportointiportaali. Luotsin kautta raportoidaan talouteen, toimintaan ja henkilöstöön liittyvät tiedot. Luotsin käyttöönoton yhteydessä myös vuosien 2010 ja 2011 tiedot siirrettiin samaan raportointijärjestelmään. Vuoden 2012 toimintakertomuksessa henkilöstöön liittyvät tiedot on vuosien 2011 ja 2012 osalta raportoitu Luotsin avulla, joten tiedoissa on laskentatavasta johtuen pieniä eroja vuoden 2011 toimintakertomuksessa raportoituihin tietoihin. Henkilöstömäärä Eksoten palveluksessa työskenteli yhteensä 3 843,7 henkilöä. Vuoden 2011 lopussa Eksoten palveluksessa työskenteli 3 823,1 henkilöä. Alla on pylväskaavio vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön jakautumasta ja koko Eksotessa Vakituinen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisten henkilöstömäärässä ovat mukana myös palkkatuella työllistetyt, joita oli vuoden aikana yhteensä 56 henkilöä. Vastaava luku vuodelta 2011 oli 63 henkilöä. Alla olevassa ympyräkaaviossa on esitetty henkilöstömäärä vastuualueittain Yhteiset palvelut 420 Perhe- ja sosiaalipalvelut 497 Terveyspalvelut Vanhusten palvelut 1 208

13 13 (135) Henkilötyövuodet Vertailukelpoiset henkilötyövuodet Eksoten palveluksessa tehtiin vuonna 2012 yhteensä 3 958,7 henkilötyövuotta, josta vakituisen henkilöstön osuus oli 3 081,4 henkilötyövuotta ja määräaikaisen henkilöstön osuus 877,4 henkilötyövuotta. Vuonna 2011 vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet olivat 3017,9 henkilötyövuotta ja määräaikaisen henkilöstön henkilötyövuodet 875,0 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet lisääntyivät vuoteen 2011 verrattuna 65,8 henkilötyövuodella. Henkilötyövuosien kasvu vastasi Eksoten tasolla pääosin talousarviossa 2012 arvioitua kasvua. Vertailukelpoisissa henkilötyövuosissa ei ole otettu huomioon taulukon alla olevia esitettyjä uusia toimintoja ja niiden mukana tullutta tai vaatimaa uutta henkilöstöä, jonka vaikutus oli vuonna 2012 yhteensä 61,8 henkilötyövuotta. Vertailukelpoiset henkilötyövuodet kasvoivat siten 3,7 henkilötyövuotta vuonna Alla olevassa taulukossa on esitelty vuoden 2011 tilanteeseen vertailukelpoiset henkilötyövuodet vuodelta 2012 vastuualueittain Henkilötyövuodet 2011 Vertailukelpoiset henkilötyövuodet 2012 Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhepalvelujen tulosalueelle valmistui Myllymäen nuorten asumisyksikkö joulukuussa Kyseinen yksikkö tarjoaa avohuollon tuettua asumista. Vammaispalveluissa aloitti uutena toimintana Lappeenrannan Myllymäkeen joulukuussa 2011 valmistunut kehitysvammaisille nuorille tarkoitettu Kotimäen asumisyksikkö, jossa on 24 esteetöntä asuntoa. Yksikön perustamisella korvattiin aikaisemmin ostopalveluna ylläpidettyä toimintaa. Näiden yksiköiden vaikutus henkilötyövuosien kasvuun oli vuonna 2012 yhteensä 23,0 henkilötyövuotta.

14 14 (135) Toteutuneet henkilötyövuodet Vanhustenpalvelut Vanhustenpalveluissa aloittivat uusina yksikköinä toimintansa Leivontien palveluasumisyksikkö ja tehostetun palveluasumisen yksikkö Molemmilla yksiköillä korvattiin aikaisemmin ostopalveluna ylläpidettyä toimintaa. Yksiköiden vaikutus henkilötyövuosien kasvuun vuonna 2012 oli yhteensä 18,3 henkilötyövuotta. Terveyspalvelut Akuutti tulosalueelle siirtyi uutena toimintana alkaen Imatran ensihoito. Samassa yhteydessä Imatran kaupungin palveluksesta siirtyi 18 ensihoidon tehtävissä työskennellyttä henkilöä Eksoten palvelukseen. Lisäksi Rautjärven ensihoito siirtyi Eksoten hoidettavaksi alkaen. Eksoten palvelukseen tuli 5 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Rautjärven ensihoidosta saakka vastanneen HES Sairaankuljetus Oy:n palveluksessa. Näiden uusien toimintojen yhteenlaskettu vaikutus henkilötyövuosien kasvuun oli vuonna 2012 yhteensä 20,5 henkilötyövuotta. Alla olevassa pylväskaaviossa on esitetty toteutuneiden henkilötyövuosien jakautuminen vastuualueittain vuosina 2011 ja

15 15 (135) Alla olevissa taulukoissa on esitetty toteutuneiden henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain vuosina 2011 ja Perhe- ja sosiaalipalvelut TP2012 TA2012 Muutos 2011 Muutos 2012 vs Hallinto Perhepalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Vammaispalvelut YHTEENSÄ Terveyspalvelut TP2012 TA2012 Muutos 2011 Muutos 2012 vs Hallinto Avoterveydenhuolto yhteiset Suun terveydenhuolto Sairaalapalvelut Akuuttihoito Mielenterveyspalvelut Sairaanhoidolliset tukipalvelut YHTEENSÄ Vanhustenpalvelut TP2012 TA2012 Muutos 2011 Muutos 2012 vs Hallinto ja muistipoliklinikka Kotiin annettavat palvelut Asumispalvelut Laitoshoito YHTEENSÄ Yhteiset palvelut TP2012 TA2012 Muutos 2011 Muutos 2012 vs Hallintopalvelut Toimitila- ja tukipalvelut YHTEENSÄ EKSOTE YHTEENSÄ Yhteisiä palveluja ei ole jaettu tulosalueisiin, joten niiden henkilötyövuosia ei ole edellä raportoitu vastuualueita vastaavalla tavalla. Yhteisten palvelujen henkilötyövuodet vuonna 2012 olivat 425,0 ja vuonna 2011 ne olivat 421,6. Muutos henkilötyövuosissa oli siten +3,4. Yhteiset palvelut Yhteiset palvelut voidaan jaotella Eksoten ydintoimintoja välittömästi ja välillisesti palveleviin yksiköihin. Välittömästi ydintoimintoja palvelevat yksiköt ovat arkistopalvelut, tekniset palvelut, toimistotyötiimit ja varahenkilöstö. Muut toiminnot yhteisistä palveluista ovat enemmän luonteeltaan välillisesti ydintoimintoja palvelevaa kuten talous-, viestintä-, kehittämis- ja varsinaiset henkilöstöpalvelut. Näihin toimintoihin sijoittuvien henkilöiden voidaan sanoa työskentelevän hallinnollisissa tehtävissä. Näiden tehtävien osuus yhteisistä

16 16 (135) palveluista oli vuonna 2012 yhteensä 80 henkilötyövuotta. Yhteisistä palveluista 345 henkilötyövuotta on siten kiinteästi osa ydintoimintoja. Alla olevassa ympyräkaaviossa on esitetty yhteisten palvelujen henkilötyövuosien jakautuminen edellä kuvatulla tavalla. Arkistopalvelut 13 Tekniset palvelut 70 Toimistotyötiimit 204 Hallintohenkilöstö 80 Työhönotto ja varahenkilöstö 59 Sukupuolijakauma Eksoten palveluksessa olevasta henkilöstöstä oli naisia 88,2 % ja miehiä 11,8 %. Vastaavat luvut olivat naisia 89,1 % ja miehiä 10,9%. Ikärakenne Vuonna 2011 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,6 vuotta. Vuonna 2012 Eksoten henkilöstön keski-ikä 44 on hieman kuntasektoria alempi. Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöstön keski-ikä vastuualueittain. Keski-ikä Naiset Miehet Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Yhteiset palvelut Eksote Osa-aikatyö Työssä jaksamisen sekä perhe- ja työelämän yhteensovittamisen näkökulmasta työaikajoustojen, kuten osa-aikatyömahdollisuuden järjestäminen on tärkeää. Eksotessa teki osa-aikatyötä yhteensä 441 henkilöä. Alla olevassa taulukossa on esitetty osa-aikatyötä tekevien sijoittuminen vastuualueittain.

17 17 (135) Osa-aikatyötä tekevät Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Yhteiset palvelut Eksote Lukumäärä Prosenttiosuus henkilöstöstä 13 % 13 % 10 % 9 % 12 % Eläke Eksoten palveluksesta jäi eläkkeelle vuoden 2012 aikana 103 henkilöä. Näistä 86 jäi vanhuuseläkkeelle ja 17 työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle jääneet Vanhuuseläke Työttömyyseläke Yhteensä Poissaolot Henkilöstön poissaoloista noin puolet on palkallisia vuosilomia. Toiseksi suurin poissaolosyy on sairauspoissaolot, jotka muodostavat 18 % kaikista poissaoloista. Perhevapaat koostuvat palkallisista ja palkattomista vapaista, yhteensä 16 % poissaoloista. Kokonaisuudessaan poissaolojen määrä kasvoi hieman edellisvuoteen, johtuen pitkälti henkilöstömäärän kasvusta. Poissaolojen jakauma v % 3 % 3 % 13 % 1 % Vuosiloma Sairauspoissaolo Koulutusvapaa 18 % 13 % Opintovapaa 0 % Perhevapaa palkallinen Perhevapaa palkaton 47 % Muu palkallinen vapaa Muu palkaton vapaa Muu Poissaolot Vuosiloma Sairauspoissaolo Perhevapaat Muut poissaolot Yhteensä Sairauspoissaolot Eksoten työterveyshuoltopalveluista vastaa Etelä-Karjalan Työkunto Oy, joka on osittain Eksoten omistama yhtiö. Eksoten tasolla suurin syyryhmä

18 18 (135) työterveyshuollon tilastoimiin sairauspoissaoloihin oli tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet. Alla olevassa taulukossa on esitetty kolmen suurimman syyryhmän aiheuttamien sairauslomapäivien lukumäärät vuonna Sairauspoissaolopäivät 2012 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hengityselinten sairaudet Eksoten tasolla tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet olivat syynä 28,1 %:ssa (2011: 31,7) kaikista työterveyshuollon tilastoimista sairauspoissaoloista, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 16,6 %:ssa (2011: 19,1) ja hengityselinten sairaudet 15,0 %:ssa (2011: 14,3) kaikista sairauspoissaoloista. Vuonna 2012 sairauspoissaoloja oli 15,4 päivää henkilötyövuotta kohden (2011: 15,9). Vertailuna voidaan todeta, että Työterveyslaitoksen Kunta10 tutkimuksen, jossa seurataan 5 suuren ja 5 keskikokoisen kaupungin kokoaikaista henkilöstöä, mukaan sairauspoissaolojen määrä kuntasektorilla oli vuonna 2011 työntekijää kohden noin 18 vuorokautta. Vuosien työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on sovittu erikseen toimenpiteistä, jotka koskevat kahta suurinta sairauspoissaolojen syyryhmää. Tuki- ja liikuntaelinoireiden ennalta ehkäisyyn paneudutaan erityisesti vuoden 2013 aikana yhdessä työterveyshuollon kanssa. Lisäksi toimintasuunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota vajaakuntoisten työntekijöiden tunnistamiseen ja masennuksen hoitoon. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa syvennetään edelleen. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tiivistynyt ja toimintamallien kehittämistä ennalta ehkäisyn suuntaan jatketaan. Eksoten henkilöstön työkyvyn tukemiseen esimiehille kehitettyyn varhaisen tuen malliin tehtiin päivitys yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Mallissa on huomioitu 2012 voimaan tulleet työterveyshuolto- ja sosiaalivakuutuslain muutokset. Tavoitteena on entistä varhaisempi väliintulo työkyvyn alentuessa ja oikea-aikaisten tukitoimien etsiminen työuran jatkamiseksi. Päivitetystä toimintamallista järjestettiin esimiehille kaksi koulutustilaisuutta syksyllä Tämän lisäksi mallia on esitelty useissa työyksikkötilaisuuksissa.

19 19 (135) Poissaolotietojen helppo saatavuus on esimiehelle tärkeää varhaisen tuen mallin toteutuksessa. Uusi vuonna 2013 käyttöön otettu raportointijärjestelmä Luotsi helpottaa esimiestyötä jatkossa tältäkin osalta. Sisäinen liikkuvuus Eksoten henkilöstön osaamisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että henkilöstöllä on mahdollisuus laajentaa osaamistaan sisäisen työkierron kautta. Vuoden 2012 lopussa yhteensä 87 Eksoten palveluksessa vakituisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä työskenteli jossain toisessa Eksoten yksikössä määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoden 2011 vastaava määrä oli 136 henkilöä. Osaavien sijaisten saamiseen liittyvät vaikeudet ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että esimiehet ovat olleet haluttomia myöntämään virka- tai työvapaata toisessa Eksoten yksikössä työskentelyä varten. Tavoitteellisen työkierron edellytyksiä ja ohjeistusta tarkastellaan vuoden 2013 aikana. Työhyvinvointi Eksotessa toteutettiin kolmas työhyvinvointikysely tammi- ja helmikuun vaihteessa Vaikka kysely toteutettiin vuoden 2013 puolella, niin sen tulokset kohdistuvat vahvimmin vuoden 2012 tilanteeseen. Ensimmäinen työhyvinvointikysely Eksotessa tehtiin joulukuussa Kyselyn pohjana ovat Kuntien eläkevakuutuksen työhyvinvointikyselyn kysymykset täydennettynä palkkausta koskevilla kysymyksillä. Kysely toteutetaan vuosittain ja ajankohdaksi on nyt vahvistunut tammi-helmikuu. Kyselyn vastauksia tarkastellaan 1) johtamisen, 2) työyhteisön toimivuuden, 3) työolojen ja osaamisen, 4) omien voimavarojen ja työssä jatkamisen sekä 5) palkkauksen osa-alueiksi jaoteltuna. Tulokset esitetään pääosin 5-luokkaisen asteikon mukaan, jossa äärimmäiset lukuarvot merkitsevät seuraavaa: 1 = erittäin huonosti/huono/huonoksi ja 5 = erittäin hyvin/hyvä/hyväksi. Alla on taulukko viimeksi mainittujen osa-alueiden keskiarvoista koko Eksotessa vuosina Työhyvinvointikyselyn osa-alueet Johtaminen Työyhteisön toimivuus Työolot ja osaaminen Omat voimavarat Palkkaus ,35 3,46 3,24 3,82 2, ,30 3,40 3,20 3,80 2, ,14 3,35 3,18 3,85 2,59 Kuten taulukosta ilmenee, kaikki osa-alueet ovat kehittyneet myönteisesti vuoteen 2011 verrattuna, mutta kyselyyn vastasi vain 46,8 % henkilöstöstä, kun vuonna 2012 vastaajia oli 67 %. Työhyvinvointikyselyn kanssa samaan aikaan oli käynnissä kaksi muutakin koko henkilöstölle suunnattua kyselyä, asiakaslähtöisyystutkimus sekä potilas- ja sosiaaliasiamiehen toimintaa koskenut kysely. Tämä todennäköisesti vaikutti vastausaktiivisuuden heikentymiseen, mutta ei selitä sitä kokonaan. Työhyvinvointikyselyn toistamisen tiheyttä on syytä arvioida kriittisesti.

20 20 (135) Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään työyhteisöjen kehittämisessä. Jos jossakin vastuuyksikössä jonkin työhyvinvointikyselyn osa-alueen keskiarvo jää alle kolmen (3), niin yksikön esimies ja henkilöstö tekevät yhdessä kyselyn tulosten pohjalta työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman. Työhyvinvointikysely ja sen perusteella tehtävät kehittämissuunnitelmat ovat keskeisiä työvälineitä tukitoimenpiteiden valinnassa ja kohdentamisessa työyhteisöille. Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään myös erityisesti johtamisen osalta esimieskoulutuksen suunnittelussa. Heinäkuussa 2012 otettiin käyttöön sähköinen palautekysely Eksotesta poislähtijöille tai uuteen työpisteeseen Eksoten sisällä siirtyneille. Lomakauden jälkeen palautteen oli jättänyt 119 työntekijää, joista suurin osa oli kesäsijaisia. Eksoteen työnantajana oltiin varsin tyytyväisiä, 71 % ilmoitti kyllä ja 21 % ehkä, kun kysyttiin suositteleeko vastaaja työpaikkaa ystävälle/kollegalle. Erityisen tyytyväisiä oltiin työyhteisön vastaanottoon, ilmapiiriin ja työkavereiden apuun ja tukeen. Selkeäksi kehittämiskohteeksi kyselystä nousee perehdytyksestä vastaavan henkilön nimeäminen. Puolet vastaajista ilmoitti, että heille ei ollut nimetty perehdytysvastaavaa. Eksoten strategian mukainen muutos laitoshoidon vähentämiseksi erityisesti vanhusten palveluissa jatkui. Muutosvaiheen tueksi henkilöstölle räätälöitiin muutosvalmennusta, josta saatu palaute oli myönteistä ja auttoi sopeutumista uusiin toimintayksiköihin. Henkilöstön sähköinen liikunta- ja kulttuurietu, Sporttipassi, otettiin käyttöön maaliskuussa Vuoden loppuun mennessä noin puolet henkilöstöstä oli rekisteröitynyt edun käyttäjäksi. Henkilöstö voi Sporttipassilla valita vapaasti missä liikunta- tai kulttuuripaikassa etunsa käyttää aiemmasta käytännöstä poiketen. Työterveyshuolto Osallistuminen koulutukseen Eksote tarjoaa henkilöstölleen yleislääkäritasoisen työterveyspainotteisen sairaanhoidon työterveyshuollon ammattihenkilöstön toteuttamana. Eksotella oli vuonna 2012 sopimus täydennyskoulutuksen järjestämisestä (Finnish Consulting Groupin (FCG) kanssa. Vuoden 2012 aikana FCG toteutti 30 koulutustapahtumaa (37 koulutuspäivää), joihin osallistui 908 Eksoten työntekijää. Eksoten sisäisiä koulutustilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana lähes 150. Koulutuksen aiheet liittyivät mm. uusien tietojärjestelmien ja ohjelmien käyttöönottoon, turvallisuuteen, perehdyttämiseen, hygieniaan, esimiesten valmentamiseen sekä eri toimintayksiköiden perustyön teemoihin. Lisäksi Eksoten henkilöstö osallistui Eksoten ulkopuolella oleviin koulutuksiin, joista tärkeimpinä olivat eri ammattiryhmien omat valtakunnalliset koulutuspäivät. Oppisopimuskeskuksen ja Aktivan kanssa käynnistettiin vuonna 2012 suunnittelu lähihoitajille tarkoitetun kuntoutuksen osaamisalan koulutuksen järjestämiseksi. Koulutus toteutuu vuoden 2013 aikana.

21 21 (135) SOTE-alan opiskelijaohjaus Eksote on merkittävä harjoittelupaikkojen järjestäjä Etelä-Karjalan alueen oppilaitosten Etelä-Karjalan ammattiopiston (Ekamo) ja aikuisopiston sekä Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, joiden suorittamat harjoitteluviikot muodostavat yli 70 % kaikista harjoitteluviikoista. Alla olevassa taulukossa on esitetty Eksotessa vuosina 2011 ja 2012 suoritetut alueen oppilaitosten sote-alan harjoitteluviikot. Oppilaitos Saimia Ekamo Aktiva Muut Yhteensä Harjoitteluviikot Harjoitteluviikot SOTE-alan opiskelijaohjauksen laatua seurataan CLES+T- (Clinical Learning Environment and Supervision Scale+ Teacher) sekä SOS-soveltuva - mittareilla. Mittari on käytössä kaikissa Eksoten yksiköissä. Eksote on mukana valtakunnallisessa CLES BM-verkostossa (28 soteorganisaatiota), joka kehittää terveys- ja sosiaalialanopiskelijoiden ohjatun harjoittelun laatua ja hyviä käytäntöjä. Eksote sijoittui vuoden 2011 vertailussa keskikastiin. Eksotessa CLES+T - mittarin tuloksia hyödynnetään yksiköittäin opiskelijaohjauksen kehittämisessä. Eksoten tulokset noudattavat valtakunnallista linjaa, jossa heikoimmat tulokset tulevat kohdista koko henkilökunta oli kiinnostunut opiskelijan ohjauksesta ja ohjaajalta saatu jatkuva palaute. Parhaimmat tulokset tulevat kohdista ohjaajani suhtautui ohjaustehtäväänsä myönteisesti ja sain mielestäni yksilöllistä ohjausta. Mittarin palautteiden pohjalta on kehitetty Eksoten harjoittelun ohjaajakoulutus, joka toteutetaan vuosittain säännöllisesti kaksi kertaa yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Vastaavasti Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä tuottaa työssä oppimisen arviointikoulutusta yhdessä alueen kaikkien työssä oppimispaikkojen kanssa kaksi kertaa vuodessa. Opiskelijaohjaukseen annetulla palautteella on merkitystä myös rekrytoinnin ja harjoittelupaikan tarjonneen yksikön työilmapiirin seurannassa, joten CLES+T - mittaria tarkastellaan rinnakkain muun muassa työhyvinvointikyselyn kanssa. Tutkimusluvat Eksotessa tehdään runsaasti erilaista tutkimus- ja selvitystyötä. Päällekkäisen tutkimustoiminnan välttämiseksi sekä tulosten hyödyntämisen vahvistamiseksi on tutkimukselle haettava lupa. Lupa tarvitaan riippumatta siitä, kerätäänkö aineisto henkilörekistereistä, haastattelemalla, kyselylomakkein tai muilla menetelmillä. Eksotessa myönnettiin tutkimuslupa 56 tutkimukselle.

22 22 (135) 1.2 Sisäinen valvonta ja riskien valvonta Sisäinen valvonta Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Muiden kuin lääketieteellisten tutkimusten eettisyyttä käsittelee Eksoten eettinen työryhmä voimaan tulleen lakimuutoksen myötä siirtyi Eksoten alueella tapahtuvien lääketieteellisten tutkimusten eettisyyden käsittely HUSiin. Eksoten eettinen työryhmä antoi 29 lausuntoa tutkimuksen eettisyydestä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi vuonna 2010 yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kuntayhtymän on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Lisäksi hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kuntayhtymässä järjestetty. Eksoten sisäisen valvonnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, tarkastussääntö ja sisäisen valvonnan ohje. Eksoten hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja, vastuualuejohtajat sekä tulosalueiden, tulosyksiköiden ja vastuuyksiköiden johtajat ja esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta omalla vastuualueellaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa on arvioitu vastuualueilta sekä sisäiseltä ja ulkoiselta tarkastukselta saatujen arviointitietojen perusteella. Riskienhallinnan osalta on hyödynnetty riskikartoitusta, joka tehtiin valmisteilla olevaa riskienhallintasuunnitelmaa varten. Hallituksen tiedossa ei ole säännösten, määräysten, päätösten ja hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus-, kanne- tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisosassa. Kuntalain 71 :n 2 momentin mukaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kuntayhtymässä arvioi myös tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan. Tavoitteiden raportointi hallitukselle ja valtuustolle tapahtuu puolivuotisraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Hallitukselle raportoidaan kuukausittain talouden toteutumisesta. Eksoten johtoryhmä ja vastuualueiden johtoryhmät seuraavat taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden

23 23 (135) Riskienhallinnan järjestäminen toteutumista säännöllisesti. Tavoitteiden toteumista seurataan myös tulosalue- sekä toiminta- ja vastuuyksikkötasolla. Eksoten strategisten tavoitteiden täytäntöönpanoa varten valtuusto on hyväksynyt strategian toimeenpanosuunnitelman Strategian toimeenpanoa seurasi vuonna 2012 hallituksen asettama strategian toimeenpano- ja seurantatyöryhmä. Työryhmän luottamushenkilöjäseninä toimivat valtuuston puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (puheenjohtaja), hallituksen puheenjohtaja Ilpo Hakula, hallituksen I varapuheenjohtaja Taina Lonka sekä hallituksen jäsenet Antti O. Arponen ja Juha Rantalainen. Viranhaltijajäseninä toimivat toimitusjohtaja, vastuualuejohtajat, hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja ja kehittämisjohtaja sekä henkilöstöjärjestöjen edustajana pääluottamusmies Seppo Söderholm. Raportointia kehitettiin strategian mukaiseen suuntaan. Tavoitteena on, että raportointi antaa oikean ja riittävän informaation toiminnasta ja taloudesta. Vuoden 2012 aikana Eksote hankki Raportoinnin kehittäminen, vaihe 1- projektissa Johtamisen mittariston (Luotsi). Raportoinnin kehittämisen ensimmäinen päätavoite oli toteuttaa Eksoten johtamisen tarpeisiin järjestelmä, jonka avulla voidaan helposti ja luotettavasti raportoida Eksoten valtuuston asettamat Eksotea sitovat henkilöstöä, taloutta ja toimintaa koskevat tiedot ja tunnusluvut. Vuoden 2013 aikana raportointijärjestelmän ominaisuuksia kehitetään edelleen, minkä lisäksi Effican raportointi kytketään Luotsiin Raportoinnin kehittäminen, vaihe 2 -projektissa. Eksoten hallitus hyväksyi riskienhallintasuunnitelman vuosille Suunnitelman mukaan Eksoten riskienhallinnan kokonaisuus muodostuu riskianalyysistä, turvallisuus- ja valmiussuunnittelusta sekä sisäisestä valvonnasta. Riskienhallintasuunnitelmassa on määritelty Eksoten riskienhallinnan vastuutasot sekä toteutuneiden riskien ja riskienhallintatoimenpiteiden raportointi. Vuoden 2012 aikana tapahtui kolme riskitilannetta, joilla oli merkittävä vaikutus Eksoten toimintaan. Kotikäyntien turvallisuus Eksoten terveydenhoitaja joutui vuonna 2012 henkirikoksen uhriksi suorittaessaan normaalia kotikäyntiä. Eksoten turvallisuusohjeistuksen todettiin olevan ajan tasalla. Eksoten toiminta on kuitenkin entistä enemmän siirtymässä laitospalveluista kohti kotiin annettavia palveluja, minkä takia perustettiin erillinen työryhmä päivittämään ja tarkentamaan Eksoten uhka- ja väkivaltatilanteiden ja kotikäyntien turvallisuusohjeistusta. Levyjärjestelmä Saimaan Talous ja Tieto Oy:n (Saita), joka vastaa Eksoten tietohallintopalveluista, ylläpitämässä levyjärjestelmässä perjantaina

24 24 (135) klo alkanut vika aiheutti epäonnistuneen korjaustoimenpiteen johdosta tapahtumaketjun, jonka johdosta kaikki levyjärjestelmään kytketyt palvelimet piti ajaa alas. Alasajo suoritettiin, jotta levyjärjestelmä saatiin sähköttömäksi yhden levykehikon vaihtoa varten. Sisäverkon palvelut (sähköposti, tulostus, internet, verkkolevyt jne.) eivät toimineet lainkaan palvelinten uudelleenkäynnistyksen aikana. Terveys-Effica eli Eksoten potilastietojärjestelmä oli käytettävissä huollon aikana, mutta koneille ei pystynyt huollon aikana kirjautumaan uudelleen. Saita on päättänyt hankkia toisen konesalin, jonka mukana tulee täysin erillinen levyjärjestelmä. Tällä pystytään turvaamaan kriittisten palveluiden toiminta edellä kuvatuissa tilanteissa. Konesali valmistuu kesällä Potilastietojärjestelmän käyttökatkot Terveys-Effican eli Eksoten käytössä olevan potilastietojärjestelmän päivitys versioon 4.1 oli tarkoitus toteuttaa Versionvaihto kuitenkin siirtyi, koska Tieto Oyj määräsi päivityskiellon järjestelmästä löytyneen virheen vuoksi. Toinen yritys päivittää versio epäonnistui, sillä Medi-IT Oy löysi käytön estäviä virheitä suorittaessaan päivitystilanteessa omaa testaustaan. Tieto Oyj:n korjausaikataulujen vuoksi ohjelma päästiin päivittämään lopulta vasta helmikuussa Merkittävä riski käyttöönotossa oli väliaika koulutusten ja tuotantokäytön aloittamisen välillä. Tämä riski toteutui käyttöönoton siirtyessä kahteen kertaan. Kohtuuttoman pitkäksi venynyt aika koulutuksista päivitetyn version käyttöönottoon aiheutti muistinvaraisten ohjeiden unohtamista. Toinen riski liittyi päivitysyrityksen mahdolliseen epäonnistumiseen. Molemmissa päivitysyrityksissä oli kuitenkin ennalta suunniteltu toimintosarja, johon sisältyi mahdollisten ongelmien sattuessa ohjelman palautus vanhaan versioon. Samoin suunniteltujen käyttökatkojen aikana oli aina käytettävissä kertomuksen katselukanta, josta Effican kertomusta oli mahdollista lukea tilanteesta ennen käyttökatkoa. Laboratoriotulokset ja kuvantamisen dokumentit olivat käytettävissä katkon aikana. Edellä mainitun riskin poistamiseksi myös ennalta suunnittelemattomien käyttökatkojen ajalta Saitan konesaliin tulee palvelin, jolle säännöllisin väliajoin päivittyvät tuotannon potilaskertomukset. Näin katkon aikana on tämä katseluympäristö aina käytettävissä paikallisverkon kautta, vaikka varsinaisille palvelimille olisikin yhteydet poikki. Tämän palvelun ensimmäiset testit on jo tehty. Lisäksi konesaliin on valmistunut kahdennettu yhteys Etelä- Karjalan keskussairaalan alueelle. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Eksotessa on käytössä maakunnallinen hankintaohje, jonka valmistelusta on vastannut Etelä-Karjalan hankintapalvelut Etelä-Karjalan hankintatoimikunnan johdolla. Etelä-Karjalan hankintapalvelut toimii julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamana kunnallisena yhteishankintayksikkönä. Henkilökunnan tekemien hankintojen päätöksentekovaltuudet on erikseen määritelty toimitusjohtajan vahvistamassa toimintasäännössä. Päätöksenteko

25 25 (135) hankinnoissa on viety riittävän ylös valvonnan näkökulmasta, mutta toisaalta tasolle, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisen ja riittävän joustavan toiminnan. Vuoden aikana käynnistettiin Eksoten oman hankintojen osaamiskeskuksen valmistelu. Sopimustoiminta Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sopimukset kirjataan asiahallintajärjestelmään (Dynasty), mikä palvelee johtamista ja parantaa sopimusten seurantaa. Eksotella on mittavaa ostopalvelutoimintaa, mikä edellyttää hyvää sopimuksenhallintaa. Dynastyasiahallintajärjestelmän käyttöä on tehostettava ja sopimusten solmimiseen liittyvää osaamista lisättävä. Sisäinen tarkastus on osa Eksoten sisäisen valvonnan järjestelmää, jota hallitus ja toimitusjohtaja käyttävät toteuttaessaan tilivelvollisuuteen kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan. Toiminnan tarkoituksena on edistää Eksotelle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Sisäisen tarkastuksen järjestämistä ohjaa valtuuston hyväksymä tarkastussääntö. Säännöksessä on määritelty sisäisen tarkastuksen tehtävät ja toimintatavat. Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisuudessa. Tehtävää toteuttaa yksi henkilö, joka on samalla tarkastuslautakunnan valmistelija ja sihteeri. Sisäisen tarkastajan resurssi jakautuu puoliksi sisäisen tarkastuksen ja tarkastuslautakuntatyön kesken. Sisäinen tarkastus toteutti vuonna 2012 kassatoimintojen seurantatarkastuksen, jonka yhteydessä arvioitiin johdon toimenpidesuunnitelma vuonna 2011 havaittujen puutteiden korjaamiseen sisäisessä valvonnassa. Sisäinen tarkastus toteutti työsuunnitelman mukaiset tarkastukset, jotka kohdistuivat muun muassa sosiaalihuollon hallinnoimien nuorten itsenäistymisvarojen käsittelyyn, lääkäreiden lisätyöjärjestelmään ja sairauspoissaoloihin. Viimeksi mainitun tarkastuksen yhteydessä arvioitiin myös varhaisen tuen mallin toteutumista. Lisäksi vuonna 2012 aloitettiin hankintapalvelujen käyttöä koskeva tarkastus yhdessä Lappeenrannan ja Imatran sisäisen tarkastuksen kanssa. Tavoitteena on arvioida Etelä-Karjalan hankintapalvelujen tuottamaa lisäarvoa ja sisäisen valvonnan tasoa kussakin asiakasorganisaatiossa. Sisäinen tarkastus osallistuu tehtäväalueensa kehittämistyöhön, esimerkiksi Eksoten riskienhallinnan työryhmän työskentelyyn. Sisäinen tarkastus osallistuu myös ylimmän yhteistoimintaelimen eli yhteistyöryhmän työskentelyyn. Sisäinen tarkastus myös avusti tilintarkastajaa eri tarkastuskohteiden tarkastamisessa.

26 26 (135) 1.3 Konserniohjaus ja konsernivalvonta Konserniohjausjärjestelmä Eksoten konserniohje tuli voimaan Kuntayhtymän konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntayhtymäkonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kuntayhtymän tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen omistajaohjauksessa. Konserniohjetta sovelletaan kuntayhtymään, sen tytäryhteisöihin ja näiden tytäryhteisöihin. Osakkuusyhteisöjä ohjataan lähinnä tilinpäätöstietojen raportoinnin kautta. Osakkuusyhteisöissä Eksoten edustajan tulee pyrkiä siihen, että Eksoten konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös osakkuusyhteisössä. Konserniohje käsitellään ja hyväksytään tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Tytäryhteisön on varmistettava, ettei ohje ole ristiriidassa ao. yhteisölainsäädännön tai yhteisön sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen kanssa. Konsernijohdolla tarkoitetaan hallitusta ja toimitusjohtajaa. Valtuusto hyväksyy kuntayhtymän strategian, päättää kuntayhtymäkonsernille ja sen tytäryhteisöille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä, arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja hyväksyy konserniohjeen. Hallitus valitsee kuntayhtymän edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä nimeää kuntayhtymän edustajat näiden yhteisöjen hallituksiin, käyttää omistajapuhevaltaa tytär- ja osakkuusyhteisöissä sekä antaa ohjeet kuntayhtymää näiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kuntayhtymän kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä ja saa käyttöönsä yhteisön toiminnan ja tulosten arviointiraportit vuosittain sekä raportoi valtuustolle vuosittain yhtiöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Toimitusjohtaja johtaa kuntayhtymäkonsernia kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa ja vastaa konserniohjauksen toteuttamisesta, valvoo konserniyhteisöjen toimintaa ja konserniohjeen noudattamista sekä tarvittaessa tekee vaadittavista toimenpiteistä ehdotuksia kuntayhtymän hallitukselle ja voi olla läsnä ja käyttää puhevaltaa tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Kuntayhtymän muu johtajisto vastaa toimitusjohtajan alaisuudessa konserniohjauksen toteuttamisesta toimitusjohtajan erikseen antaman määräyksen mukaisesti ja he voivat olla läsnä ja käyttää puhevaltaa vastuulleen kuuluvien tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa.

27 27 (135) 1.4 Laskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Eksote 1000 EUR TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yhteensä TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 97,7 99,1 Vuosikate/Poistot, % -132,8-54,1

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 1 (181) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 2 (181) SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 4 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1 Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 1 (156) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 2 (156) SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 4 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 1 (156) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 2 (156) SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 4 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2010

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2010 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimitusjohtajan katsaus...1 2. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallinto ja

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen TARKAST USLAUT AKUNTA 1 ARVIOINT IKERT OMUS VUODELT A 2011 1. Tarkastuslautakunta Ranuan kunnan tarkastuslautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudella 2009-2012 ovat: Varsinainen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6 Hallinto Korvaukset kunnilta 3 126 Muut suoritteiden myyntituotot 7 860 8 000 8 000 1 260 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 Maksetut palkat ja palkkiot -304 400-342 300-342

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Y-tunnus 2009335-5 1 TASEKIRJA 31.12.2010 Toimintakertomus Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Sisällyslueftelo: Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot 5-6 Päiväys

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 11 / 2009 201 Kokousaika 30.03.2009 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-17:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI KH Etelä-Karjalan kuntajohtajien työvaliokunnan kokouksessa 6.6.2012 on käsitelty alla olevan kokouspöytäkirjan otteen mukaisesti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated

Lisätiedot

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kaupunginhallitutuksen käsittely xx.xx.2014 Kaupunginvaltuuston käsittely xx.xx.2014 Voimaantulo 1.1.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

K O N S E R N I O H J E

K O N S E R N I O H J E K O N S ERNIOHJE KEMIÖNSAAREN KUNTA Valtuusto hyväksynyt 7.12.2011 1. KONSERNIOHJEEN TAVOITE JA TARKOITUS Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut Toivo Sääskilahti ja varapuheenjohtajana

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut Toivo Sääskilahti ja varapuheenjohtajana TARKAST USLAUT AKUNTA c 1 ARVIOINT IKERT OMUS VUODELT A 2012 1. Tarkastuslautakunta Ranuan kunnan tarkastuslautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varaj äsenet valtuustokaudella 2009-2012 ovat: Varsinainen

Lisätiedot

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti LOPPUTILITYS 11.12.2013 Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti Kuuma-seutu LOPPUTILITYS Y-tunnus 2089882-3 11.12.2013 Tilikausi 01.01.2013-11.12.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE 1 Kv 3.3.2008 Sääntö tulee voimaan heti Kumottu 20.12.2000 hyväksymä konserniohje HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Sitovuus Hyvinkään kaupungin konserniohjeella tuetaan

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle Seinäjoen Areena 29.11.2011 Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet 1 (5) 1. Soveltamisala Sisäisen valvonnan ja siihen osana sisältyvän kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteilla luodaan

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Iitin kunta Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Johdanto Yhteyshenkilö Kaija Pakkanen JHTT, KHT Puh. +358 20 760 3000 kaija.pakkanen@kpmg.fi

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot