Vesa Ylänen MIELIKUVIEN MERKITYS KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE JA POTENTIAALISTEN OPISKELIJOIDEN REKRYTOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesa Ylänen MIELIKUVIEN MERKITYS KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE JA POTENTIAALISTEN OPISKELIJOIDEN REKRYTOINTI"

Transkriptio

1 Vesa Ylänen MIELIKUVIEN MERKITYS KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE JA POTENTIAALISTEN OPISKELIJOIDEN REKRYTOINTI Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Helmikuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Työn nimi: Vesa Ylänen Mielikuvien merkitys Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululle ja potentiaalisten opiskelijoiden rekrytointi Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn ohjaajat: Lehtori Kalle Myllykangas Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ulkoista imagoa. Tämän vuoksi haluttiin selvittää potentiaalisten opiskelijoiden mielipiteitä. Tutkimus tehtiin Dippis-hankkeen kautta heidän yhteistyökumppanina olleelle Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululle. Edelliset Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun imagotutkimukset toteutettiin vuonna 1997 ja vuonna Työn tarkoituksena oli kartoittaa mielikuvia Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta tekemällä tutkimus Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnan alueella. Kyselytutkimukseen poimittiin vastaajat alueen lukioiden viimeisen vuoden opiskelijoista. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusotetta. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin imago-käsitettä ja sen eri tasoja, imagon syntymiseen vaikuttavia tekijöitä ja sen merkitystä. Haluttiin saada selkeä kokonaiskäsitys koulun markkinoinnista, ja tästä syystä perehdyttiin ensin markkinoinnin, markkinointiviestinnän ja mainonnan käsitteisiin sekä teoriaan. Empiirisessä osassa tutkittiin ihmisten yleisiä näkemyksiä ja odotuksia sekä mielikuvia Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta sekä selvitettiin heidän mielikuviaan itse jatko-opiskelupaikan valintaan liittyvistä seikoista. Tutkimuksen aineisto syötettiin Webropol-ohjelmaan. Tutkimuksen aineistoa käsiteltiin lisäksi SPSS-tilasto-ohjelmalla. Analyysi toteutettiin analysoimalla graafisia esityksiä. Tulosten käsittelyssä käytettiin ristiintaulukointeja ja taustamuuttujia verrattiin toisiinsa. Pystyttiin näkemään, että potentiaaliset opiskelijat suhtautuvat melko positiivisesti Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakouluun. Tämän tilanteen katsottiin antavan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululle hyvät mahdollisuudet imagon kehittämiselle, ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun omissa käsissä onkin, millainen imago sille tulevaisuudessa muodostetaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun brändi-identiteetti oli potentiaalisten opiskelijoiden näkökulmasta lähellä sen brändi-imagoa. Avainsanat: Brandi, imago, imagotutkimus, markkinointiviestintä, mielikuva

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Chemical Engineering ABSTRACT Author: Vesa Ylänen Name of thesis: The Importance if Image for Central Ostrobothnia University of Applied Sciences and the Recruition of Potential Students Date: 26 December 2007 Pages: Appendices Supervisor: Kalle Myllykangas The aim of this bachelor s thesis was to find out how potential students would see the brand of Central Ostrobothnia University of Applied Sciences The research is not unique, because a similar research was done in 1997 and The aim of this study was, too, to examine and develop the marketing and image of Central Ostrobothnia University of Applied Sciences The thesis included an image inquiry and an analysis of it. The research method was both qualitative and quantitive. This enabled a profound collection of data. For the empirical part of the thesis data was collected among potential students in the Saarijärvi-Viitasaari region. The theory part dealt with image, brand and identity. The survey was made by using a questionnaire which was sent to potential students. The total of 232 questionnaires were sent, 125 of them were returned, so the response rate was 53,9 %. The results were analysed by using SPSS and Webropol programmes. One goal was to find out some ways to develop the marketing communication by getting background data. Another goal was to find the most effective marketing methods for planning the marketing communication in the future, too. Data collected from potential students were compared to earlier results to get a better view of their behaviour. The results of the study showed that the lack of strategy was one reason for mistakes in the marketing. Central Ostrobothnia University of Applied Sciences is still quite an unknown organization, which influences its image. The research indicated further needs for improving the marketing communication. The potential students found, however, the image and brand of Central Ostrobotnia University of Applied Sciences quite positive. Keywords: Brand, image, image research, marketing communication

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 MARKKINOINTIVIESTINTÄ Markkinointiviestinnän rooli Markkinointiviestintä kilpailutekijänä Viestinnän peruselementit Markkinointiviestinnän tavoitteet ja kohderyhmät Viestinnän keinot Kuluttajan informaatiolähteet Henkilökohtainen myyntityö Mainonta Menekinedistäminen Suhdetoiminta ja suhdetoiminnan keinot Julkisuus Sponsorointi Markkinointiviestintä julkisessa organisaatiossa Markkinointiviestinnän funktio 19 3 IMAGOMARKKINOINTI Mielikuva kilpailuetuna Mielikuvan merkitys Mielikuvan muodostuminen Mielikuvan kehittäminen Brandi osana imagomarkkinointia 34 4 KPAMK:N IMAGOTUTKIMUS JA TULOKSET Taustaa Tutkimustavan valinta Tutkimuksen toteutus Tulosten käsittely ja analysointi Imagokyselyn tulokset 51 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Imagotutkimuksen tulosten yhteenveto Johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia 66 LÄHTEET 74 LIITTEET 1. Saatekirje 2. Kyselylomake 3. Ruusuja/risuja 4. SPSS-tilastoja

5 1 1 JOHDANTO Ihmisten mielikuvat ja niiden pohjalta syntyvä toiminta on yksilöllistä. Imago on jokaisen yksilön subjektiivinen eli siis henkilökohtainen mielikuva jostakin asiasta. Ulkoista imagoa tutkimalla pyritään selvittämään organisaation ulkopuolisten kohderyhmien mielikuvaa yrityksestä. Markkinointi ja sen keinot ovat yksi erittäin tärkeä tapa vaikuttaa ihmisten mielikuviin ja saada ihmiset käyttämään yrityksen tuotteita tai palveluita. Pyritään selvittämään miten yrityksen mielikuvaan voidaan vaikuttaa ja kuinka mielikuvaan perustavaa markkinointia tulisi toteuttaa tavoiteltaessa paikkaa markkinoilla ja tehdä toivottua tulosta. Tämän opinnäytyön tavoitteena oli selvittää Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ulkoista imagoa, sekä kartoittaa siihen liittyvät asiat, kuten mielikuvat, brandi, maine, yrityskuva jne. Imagoa tutkittaessa haluttiin selvittää potentiaalisten opiskelijoiden mielipiteitä. Tavoitteena oli saada tietoa potentiaalisten opiskelijoiden mielikuvista, jotka koskevat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulua, ja lisäksi opiskelupaikan valintaan liittyvistä tekijöistä. On tärkeää selvittää ne tekijät, jotka vaikuttavat opiskelupaikan valintaan ja lisäksi tekijät, jotka ovat kilpailijoille eduksi. Opinnäytetyö tehtiin Dippis-hankkeen kautta yhteistyökumppanina olleelle Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululle. Hankkeen toimipaikka oli Kinnulassa. Tutkimus tehtiin Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnan alueella. Kyselytutkimukseen poimittiin vastaajat alueen lukioiden viimeisen vuoden opiskelijoista. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun medianäkyvyyttä ja sitä, kuinka hyvin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun viestintä saavuttaa potentiaaliset opiskelijat. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusotetta. Kvalitatiivinen tutkimus toimi esitutkimuksena kvantitatiiviselle tutkimukselle. Määrällisen ja laadullisen tutkimuksen välillä katsotaan olevan selviä eroja, mutta ne eivät ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia lähestymistapoja. Toisaalta ne ovat toisiaan täydentäviä, eivät kilpailevia suuntauksia. Joskus sanotaan, että kvantitatiivinen tutkimus käsittelee numeroita ja kvalitatiivinen tutkimus merkityksiä, mutta ne ovat kuitenkin toisistaan riippuvaisia. Mittaaminen on aina sekä määrällistä että laadullista. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään imago-käsitettä ja sen eri tasoja, imagon syntyyn vaikuttavia tekijöitä ja sen merkitystä. Haluttiin saada selkeä kokonaiskäsitys koulun markkinoinnista ja tästä syystä perehdyttiin ensin

6 2 markkinoinnin, markkinointiviestinnän ja mainonnan käsitteisiin sekä teoriaan. Empiirisessä osassa tutkittiin opiskelijoiden mielikuvia Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta sekä jatko-opiskelupaikan valintaan liittyvistä seikoista. Niiden pohjalta toivottiin löydettävän syitä tämänhetkiseen hakijalukujen vähyyteen. Lisäksi haluttiin tarkastella markkinoinnin onnistumista sekä sen perusteella mahdollisesti ehdottaa parannusehdotuksia tämän ja tulevien vuosien markkinointiin. Kyselytutkimusosuudessa tuli esille potentiaalisen opiskelijan näkökanta koulun imagoon. Tämä kysely oli tärkeä osa tutkimusta ja auttaa imagon hahmottamisessa. Otoskoko tutkimuksessa oli 232, josta hyväksytysti vastasi 125 vastaajaa. Tutkimuksen vastausprosentiksi tuli 53,9 %. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää markkinoinnin suunnittelussa ja markkinointikanavien valinnassa. Saatujen tutkimustulosten perusteella tehtiin päätelmiä Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun imagon nykytilasta ja tutkimusraportissa pohditaan, miten imagoa ja viestintää voitaisiin tulevaisuudessa kehittää. Tärkeää oli tarkastella, vastasiko Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun itselleen tavoitteeksi asettama brändi-identiteetti koulun potentiaalisten opiskelijoiden kokemaa brändi-imagoa. Brändi-identiteetti tarkoittaa sitä, millainen yritys haluaa olla, ja brändi-imago tarkoittaa sitä, miten esimerkiksi asiakkaat kokevat brändin. Jatkotutkimuksissa voitaisiin verrata Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun brändi-imagoa kilpailevien ammattikorkeakoulujen brändi-imagoihin ja tutkia Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tunnettuutta lisää. Tutkimus on apuvälineenä kehitystyölle, jolla ammattikorkeakoulu pyrkii kehittämään toimintaansa tulevaisuudessa. Edelliset tutkimukset Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun imagosta on tehty vuonna 2003 ja 1997, ja näihin verrataan 2003 tutkimuksen tuloksia.

7 3 2 MARKKINOINTIVIESTINTÄ Markkinointialan yksi tunnetuimmista tietokirjailijoista on Philip Kotler, joka määrittelee markkinoinnin sosiaaliseksi prosessiksi, jonka kautta yksilöt ja ryhmät tyydyttävät tarpeitaan ja halujaan vaihtamalla tuotteita ja luomalla arvoa muiden kanssa. Markkinointi voidaan määritellä seuraavasti: Markkinointi on ajattelutapa, jossa selvitetään potentiaalisten asiakkaiden tarpeet, kehitetään ja tuotetaan tarpeita vastaava tuote, hinnoitellaan se, viestitään siitä valituille kohderyhmille ja asetetaan se asiakkaiden ulottuville siten, että toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, ja tällä varmistetaan se, että asiakassuhde jatkuu. (Kotler & Keller 2007, 3.) Markkinoinnin määritelmä on vuosien varrella muuttanut muotoaan ja edistynyt myyntiä tukevasta työkalusta prosessiksi, joka sisältää kaiken tuotteen suunnittelusta, jolla asiakkaita hankitaan ja jolla vaikutetaan asiakkaan ostopäätökseen. Markkinoinnin tarkoitus on luoda kysyntää ja vaikuttaa siihen sekä tyydyttää sitä eli tehdä ja toteuttaa valitun kohderyhmän tarpeisiin kohdennettua liiketoimintaa niin, että markkinoinnin avulla saadaan rakennettua kilpailuperusteinen tarjonta ja vietyä tämä tuote ostohalua synnyttämällä tuloksellisesti kohderyhmän hankkimaksi varmistaen toiminnalla asiakassuhteen jatkuvuus. (Rope 1995, 40.) Markkinointi on siis prosessi. Sen kokonaisuus muodostuu markkinoivan yrityksen asiakkaan tarpeista, joihin vastaamiseen yrityksen toiminta perustuu. Yrityksellä on olemassa imago, markkinoinnin ajattelutapa, ja se on määrittänyt itselleen tuloksellisuuden ja imagon kehittämisen tavoitteet. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi asetetaan markkinoinnin tavoitteet ja valitaan ne markkinointiviestinnän kilpailukeinot, joilla pystytään saavuttamaan kyseiset tulokset. (Rope 1995, 14.) Markkinointiviestinnällä ymmärretään yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin suuntautuvaa viestintää, jolla yritetään välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää tai kysyntään positiivisesti vaikuttavia ilmiöitä (Vuokko 1997, 9). Markkinointiviestintä on lisäksi jatkuvaa, pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaisesti johdettua markkinoivan yrityksen tuotteen tai palvelun käyttäjiin eli ostopäätöksen tekijöihin suuntau-

8 4 tuvaa toimintaa. Markkinointiviestinnän suunnitteluprosessi lähtee liikkeelle systemaattisesta taustatietojen ja nykyisen imagon kartoittamisesta markkinoinnin ja liiketoiminnan tavoitteiden määrittämiseen ja sitä kautta markkinointistrategian luomiseen. Viimeiseksi valitaan ne keinot ja toimintatavat, joilla tavoitteet saavutetaan, sekä määritetään mittarit, joilla mainonnan onnistumista mitataan. (Siukosaari 1997, ) Markkinointiviestinnällä ymmärretään yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin suuntautuvaa viestintää, jolla yritetään välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää tai kysyntään positiivisesti vaikuttavia ilmiöitä. Markkinointiviestintä on viestintää, jolla pyritään lisäämään kysyntää. (Vuokko 1997, 9.) Jack Trout on listannut viisi kuluttajan mielen kannalta oleellista asiaa, jotka tulee markkinointiviestinnän suunnittelussa ottaa huomioon. Hän katsoo ihmiesmielen olevan rajallinen, hylkivän hämmennystä, olevan epävarma, muuttumaton sekä herpaantumiselle altis. (Laakso 1999, 62.) 2.1 Markkinointiviestinnän rooli Markkinointiviestinnässä on tarkoituksena saada lähettäjän ja vastaanottajan välille yhteinen käsitys tuotteesta, yrityksestä ja toimintatavoista. Markkinointiviestinnän avulla halutaan vaikuttaa niihin tietoihin ja käsityksiin, joilla on merkitystä sille, kuinka sidosryhmä käyttäytyy organisaatiota kohtaan. Markkinointiviestintää suunniteltaessa onkin valittava, mistä eri sidosryhmien kanssa pitää saada aikaan yhteinen käsitys. (Vuokko 2002, 12.) Suunniteltaessa markkinointiviestintää on kohderyhmä tunnettava hyvin, jotta viestintä tuolle ryhmälle voitaisiin toteuttaa yhteisen käsityksen aluetta kasvattaen. Markkinointiviestinnän kohderyhmistä olevat käsitykset ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Ensin markkinointiviestintä oli vain asiakkaisiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena oli tuotteiden menekin parantaminen. Sen jälkeen viestinnän tarkoituksena oli saada aikaan kysyntää. Silloin kohderyhmään lisättiin asiakkaiden lisäksi alihankkijat, raaka-aineiden toimittajat, rahoittajat, jakeluketjun jäsenet, tiedotusvälineet, viranomaiset, työntekijät ja kuluttajien etujärjestöt jne. Kolmannessa vaiheessa myös sisäisiin sidosryhmiin kohdistuu viestintää, jolloin yrityksen oma henkilöstö tulee mukaan kohderyhmäksi. (Vuokko 2002, )

9 5 Valtavin haaste brandeille ja markkinointiviestinnässä mukana oleville tahoille on pystyä ratkaisemaan se, millä keinoilla ne pystyvät aloittamaan uudenlaisen vuoropuhelun asiakkaiden kanssa. Enää ei riitä, että hyödyntää esimerkiksi langattoman teknologian mahdollisuuksia vain satunnaisesti, yhtenä huvittavana lisänä konventionaalisten medioiden kanssa. Asiakkaat edellyttävät heidän huomiostaan kilpailevilta brandeilta ja palveluilta potentiaalia tarjota sellaista lisäarvoa ja sellaisia ratkaisuja, jotka sopivat heidän omaan, jatkuvassa muutoksessa olevaan maailmaansa. (Suokko 2003, 155.) 2.2 Markkinointiviestintä kilpailutekijänä Kotler jakaa markkinoinnin neljään osaan eli tuotteeseen (product), hintaan (price), saatavuuteen (place) ja mainontaan (promotion) (Kotler & Keller 2007, 9). Tuote jakautuu eri osa-alueisiin, joita ovat laatu, ominaisuudet, vaihtoehdot, tyyli, tuotemerkki, pakkaus, palvelu, takuu ja palautusoikeus. Tuotteen katsotaan olevan mitä tahansa, jota voi tarjota markkinoille huomion saamiseksi, hankittavaksi, käytettäväksi ja kulutettavaksi tavalla, joka tyydyttää asiakkaan tarpeita ja tyydyttää heidän mielihalujaan. (Kotler & Keller 2007, ) Hinta luo asiakkaalle hyvin voimakkaan mielikuvan tuotteen laadusta ja asemoi sen suhteessa kilpailijoihin asiakkaan omassa mielessä. Hinnoittelu koostuu itse hinnasta, hintaporrastuksesta eli alennuksista ja maksuehdoista. Hintaa koskevat ratkaisut tehdään yhtäaikaisesti tuote- ja saatavuusratkaisujen kanssa, sillä esimerkiksi tuotteen laatua ja imagoa koskevat ratkaisut vaikuttavat hinnoitteluun ja jakelutien valintaan. (Rope & Vahvaselkä 1995, ) Tuotteen saatavuus-käsite jakautuu kahteen toisiinsa liittyvään toimintasektoriin: jakelutiehen eli markkinointikanavaan ja fyysiseen jakeluun (kuljetus, varastointi ja tilaustenvastaanotto) (Rope & Vahvaselkä 1995, 146). Tuotteiden saatavuuteen liittyy viisi pääosaaluetta: käytettävät jakelukanavat, peitto, sijainti, inventaari ja tuotteiden kuljetus (Kotler & Keller 2007, 10). Saatavuutta koskevien päätösten tehtävänä on varmistaa, että tuote toimitetaan kohdeasiakkaan ulottuville niin, että ostaminen on vaivatonta ja yrityksen liiketoiminnalle ja markkinoinnille asetetut tavoitteet toteutuvat (Rope & Vahvaselkä 1995, 146).

10 6 Tuotteen viestintä muodostuu neljästä osasta: henkilökohtaisesta myyntityöstä, mainonnasta, menekinedistämisestä ja suhdetoiminnasta (Kotler & Keller 2007, 10). Tuotteen viestintä on sitä, miten yritys antaa tietoa asiakkailleen tarjoamistaan tuotteista ja palveluista ja niihin liittyvistä asioista (Rope & Vahvaselkä 1995, ). Suhdemarkkinointi ei ole vain muoti-ilmiö vaan tulevaisuuden markkinoinnin tärkeä perusta. Perinteisen 4P-ajattelun (product, price, place, promotion) tilalle on rakentunut laajaalaisempaa markkinoinnillista ajattelua. Hän esittelee yhteensä kolmekymmentä suhdetta, joihin jokaisen organisaation tulee kiinnittää huomiota suunnitellessaan ja toteuttaessaan markkinointia: klassiset markkinasuhteet (toimittaja-asiakas, asiakas-toimittaja-kilpailija, jakelukanavat), erityiset markkinasuhteet (suhde asiakkaan asiakkaaseen, kanta-asiakkaat, monopolisuhde jne.) megasuhteet (lainsäätäjät, media jne.) ja nanosuhteet (sisäiset asiakassuhteet, suhteet rahoittajiin ja omistajiin jne.). Markkinointimixistä käytetään usein nimitystä 4P. Sillä on valta-asema markkinoinnin opetuksessa, ja sitä esitellään tavallisesti yleisenä markkinointiteoriana. (Gummesson 2004, 33.) Lyhenne 4P muodostuu sanoista product, price, promotion ja place eli tuote, hinta, viestintä ja jakelu. 4P-malli on johtanut manipuloivaan asennoitumiseen, jossa kuluttaja ostaa, kunhan valitaan oikeat toimenpiteet oikeana yhdistelmänä ja voimakkuutena. Tässä on kyse kuluttajan painostamisesta, jossa käytetään ärsyke-reaktiomallia eli kuluttajalle annetaan syötti, johon tartuttuaan hän on ansassa. (Gummesson 2004, 381.) 4P- mallissa kuluttaja on lukittu musta laatikko, jossa on ehkä pienenpieni tirkistysreikä (Gummesson 2004, 381.) 2.3 Viestinnän peruselementit Ylikosken mukaan markkinointiin kuuluvat eri tekijät voidaan määritellä neljään osaan, jotka ovat mainonta, henkilökohtainen myyntityö, menekinedistäminen ja suhdetoiminta. Palveluorganisaatiosta puhuttaessa luetteloon voi vielä lisätä asiakkaille annettavat ohjeet ja palveluympäristön sekä muun konkreettisen, jonka asiakas pystyy havaitsemaan. (Ylikoski 2001, )

11 7 Viestinnän peruselementit ovat seuraavat lähettäjä vastaanottaja sanoma kanava palaute tai vaikutus viestinnän hälyt. (Vuokko 2002, 28.) 2.4 Markkinointiviestinnän tavoitteet ja kohderyhmät Ylikosken mukaan palvelujen markkinointiviestinnän tavoitteena on tehdä brandi tunnetuksi ja saada asiakkaat kiinnostumaan siitä. Asiakkaille tulee kertoa brandin hyödyistä ja hyvistä ominaisuuksista, opastaa käyttämään palveluita sekä suostutella heitä ostamaan. Palveluun liittyvää riskiä voidaan vähentää informoimalla asianmukaisesti. Markkinointiviestintä vaikuttaa kysynnän ajoittumiseen sekä kehittää ja ylläpitää imagoa sekä asiakassuhteita. Markkinointiviestinnällä tuodaan esiin piirteet, joilla brandi erottuu muista (Ylikoski 2001, 283.) Markkinointiviestinnän tavoitteet voidaan Ropen (2000) mukaan jaotella seuraavasti: 1. Tunnettavuustavoitteet tietoisuus (sidosryhmissä) tunnettuus (sidosryhmissä) 2. Imagotavoitteet mielikuvan rakentaminen ja kehittäminen (sidosryhmissä) 3. Kiinnostustavoitteet kiinnostus osto/kokeiluhalu suosituimmuus 4. Myyntitavoitteet myyntimäärä (, kpl) markkinaosuus (% segmentissä) 5. Asiakastavoitteet

12 8 uusia asiakkaita (kpl, %) lisää ostokäyntejä parantunut ostouskollisuus 6. Viestinnän toimintatavoitteet näkyvyystavoitteet viestinnän tehotavoitteet. (Rope 2000, ) Markkinointiviestinnän tarkoitus on lisätä yrityksen ja sen asiakkaiden välistä vaihdantaa. Markkinointiviestintä on viestintää, jonka avulla yritys pyrkii vaikuttamaan markkinoihinsa ja saamaan tuotteille mahdollisimman paljon kysyntää. (Vuokko 1997, 10 11, 16.) Kenelle markkinointiviestintä sitten kohdistetaan? Se suuntautuu yrityksen ulkoisille sidosryhmille, joita ovat mm. asiakkaat, alihankkijat, raaka-ainetoimittajat ja rahoittajat. Sidosryhmät ja yritys saavat molemmat toisiltaan jotain, mutta jotta nämä vaihdantasuhteet pysyisivät yllä, tarvitaan myös informaation välitystä yrityksen ja sen sidosryhmien välillä. (Vuokko 1997, 16.) Markkinointiviestinnän strategia vastaa kysymyksiin mitä sanotaan ja kenelle sanotaan. Yrityksen viestintä tapahtuu sen käytännön toiminnalla, tuotteilla, ulkoasulla ja viestinnällä. Markkinointiviestinnän tehtävänä on taata, että ulospäin suuntautuva viesti on samanlainen. Viestintästrategia sisältää täsmällisen rajauksen ja kuvauksen kaikista eri kohderyhmistä, joihin viestinnän halutaan vaikuttavan viestinnän pääsanoman luomisen eli tuotteen lupauksen ja sen perustelut erikseen kaikille eri kohderyhmille suunnitelman viestintätoimenpiteistä sekä keinovalikoiman yhdistelmän eli markkinointimixin viestinnän pääsanomasta pohjautuvat toisistaan eroavat sanomat eri mainonnan keinoille ja välineille sekä viestien teeman ja sävyn viestinnän ajoituksen viestinnän budjetin viestinnän saavutusten mittaaminen. (Siukosaari 1997, )

13 9 Yrityksen kannalta ei ole tärkeää, mitä viestintäkeinoja yrityksessä hyödynnetään, vaan että asetetut tavoitteet saavutetaan. Tämän viestintäkeinojen tavoiteperusteisuuden sekä viestintätavoitteiden laaja-alaisuuden vuoksi tuloksellista viestintää ei saavuteta, jos keskitytään vain yhteen viestintäkeinoon. Yrityksen tulee käyttää viestintäkeinoja laaja-alaisesti. Näin strategiassa valitaan ne keinot, jotka vievät sanoman perille taloudellisimmin ja tehokkaimmin. Ne voivat olla viestinnän keinojen lisäksi hinnan, pakkauksen, tuotteen tai jakelun viestinnällistä hyväksikäyttöä. Markkinointiviestintä jaetaan perinteisesti neljään osatekijään: henkilökohtaiseen myyntityöhön, mainontaan, myynninedistämiskeinoihin sekä suhde- ja tiedotustoimintaan. Näistä yritys muodostaa viestintämixin eli markkinointiviestinnän kilpailukeinojen yhdistelmän. (Rope 2000, 277, 281; Ylikoski 1997, 154.) Kulloiseenkin viestintäkeinojen yhdistelmään eli viestintämixiin vaikuttaa se, miksi viestitään (tavoite) mistä viestitään (sanoma) kenelle viestitään (kohderyhmä) missä tilanteessa viestitään (viestintäympäristö). (Vuokko 1997, 33.) Organisaation viestit saattavat olla myös tahattomia. Tällaisia negatiivisia vahinkoja saattavat olla esimerkiksi epäsiistit toimitilat, ruuhkaiset puhelinjat ja epämiellyttävät asiakaspalvelijat. Tällaisien tahattomien viestien riskit korostuvat asiakkaan vieraillessa toimitiloissa tai hänen ollessaan yhteydessä kontaktihenkilöön. Nämä voitaisiin välttää jos organisaation toiminta ja kilpailukeinot sisältäisivät yhdenmukaista ja suunniteltua viestintää. (Ylikoski 2001, 284.) Vaikka valmistamasi tuotteet tai palvelut olisivat maailman parhaita, mitä hyötyä siitä on, jos asiakkaat eivät tiedä niistä tai ovat niistä eri mieltä? (Vuokko 1997, 10.) 2.5 Viestinnän keinot Markkinointiviestinnän keinoihin kuuluu useita eri osa-alueita, kuten henkilökohtainen myyntityö, mainonta, menekinedistäminen, suhdetoiminta, sponsorointi ja julkisuus. Bergströmin ja Leppäsen mukaan tärkeimmät markkinointiviestinnän muodot ovat mainonta ja henkilökohtainen myyntityö. (Bergström & Leppänen 2000, 210.)

14 10 AIDA-mallin mukaisessa toiminnassa mainonta sekä suhde- ja tiedotustoiminta toimivat parhaiten. Vaikutus kuitenkin alenee siirryttäessä seuraavaan vaiheeseen, jolloin markkinoinnin muut keinot saavat enemmän painoarvoa. (Mäntyneva 2002, 125.) Vuokko esittelee kuviossa 1 AIDA-mallin toimintaa. AIDA-mallissa jokaiselle portaalle asetetaan omat tavoitteet. Markkinointiviestinnän avulla asiakas saadaan ensin alimmalle portaalle eli kiinnostumaan ja tämä saavutetaan kertomalla hyödykkeen olemassa olosta. Sen jälkeen asiakas oppii tuntemaan tuotteen, sen edut ja hyödyt. Mikäli viestintä onnistuu, asiakas suhtautuu hyödykkeeseen positiivisesti ja pitää sitä kilpailijoita parempana. Päästyään korkeimmalle portaalle hän ostaa hyödykkeen. Mallien pohjalta voidaan sanoa, että asiakkaan saaminen ostamaan vaatii sitä, että markkinoinnilla on kyetty luomaan ennakko-odotukset ja onnistuttu ajoittamaan mainonnan toimenpiteet asiakkaan tarpeita vastaavasti. DAGMAR-malli pohjautuu samaan teoriaan. (Rope 2000, 280; Rope & Vahvaselkä 1995, ) Kuviossa 2 Kivikangas ja Vesanto käyvät läpi DAGMAR-mallin rakennetta. Lisäksi opinnäytetyössä hyödynnetään SWOT-analyysia. SWOT-analyysi on menetelmä, jota hyödynnetään oppimisen ja ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. SWOT-analyysissä merkitään nelikenttään vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Oppirtunities) ja uhat (Threaths). Kentän yläosa kuvaa nykytilaa ja sisäisiä asioita, ja alapuoli ilmaisee tulevaisuuden ja ulkoiset asiat. Vasemmalle sijoittuvat myönteiset, oikealle kielteiset asiat. (Lukkari 2004, ) KUVIO 1. AIDA-malli (Vuokko 1997, 37.)

15 11 KUVIO 2. DAGMAR-malli (Kivikangas & Vesanto 1998, 139.) Rope ja Mether käyttävät yrityskommunikaation viisivaiheista porrasmallia apuna mitattaessaan mielikuvan tason astetta, joka selviää kuviosta 3. KUVIO 3. Yrityskommunikaation porrasmalli (Rope & Mether 2001, 112.) Kuvion 3 mukaisesti kommunikaation hierarkiamalleja soveltaen markkinointiviestinnän tulee Ropen mukaan aikaansaada seuraavat vaikutukset: 1. tietoisuusvaikutus, jolloin tuote tiedetään nimeltä 2. tuntemisvaikutus, jolloin kohderyhmä tuntee tuotteen ominaisuuksia 3. asennevaikutus, jolloin tuotteeseen saadaan kytketyksi positiivisia mielikuvia ja herätetään kiinnostus sekä kokeiluhalu tuotetta kohtaan

16 12 4. kokeiluvaikutus, jossa pyritään saamaan kohderyhmään kuuluva ensimmäisen kerran kokeilemaan tuotetta 5. uusintaosto tyytyväisyyden kautta 6. sitoutunut suosittelijasuhde, jossa asiakas on henkisesti sitoutunut käyttämään yrityksen tuotteita ja suosittelee niitä mielellään muillekin. (Rope 2000, 280.) Kuluttajan informaatiolähteet Tehdessään ostopäätöksiä kuluttaja käyttää sisäisiä ja ulkoisia tiedonlähteitä ja niihin johtavia arviointeja. Sisäiset tiedonlähteet tarkoittavat ihmisen pitkäkestoiseen muistiin varastoitunutta tietoa, joka on lähtöisin ulkoisista kokemuksista ja tiedonlähteistä. Markkinointiviestinnällä voidaan vaikuttaa kuluttajan ostopäätöksiin, jos viestin sisältö on tuottanut muistijäljen. (Vuokko 1996, 18.) Sosiaalinen viestintä yleisessä viestinnässä tarkoittaa nk. word-of-mouth-viestintää. Sosiaalisissa tilanteissa vaihdetaan kokemuksia yrityksistä ja tuotteista sekä kysytään neuvoa toisilta. Näin ostopäätökseen liittyviä riskejä pyritään pienentämään. Markkinoijan kontrolloimaton viestintä voi olla esimerkiksi tuoteteksti tai uutinen. Se voi olla markkinoijan edesauttamaa, mutta silloin markkinoija ei pysty vaikuttamaan viestin sisältöön. Kuluttajiin vaikuttaa tällainen viesti, joten suhteista tiedotusvälineisiin tulee huolehtia hyvin. Median tarjoamalla tilalla yritys voi tiedottaa omista tapahtumistaan ja vastata median asettamiin kysymyksiin. (Vuokko 1996, 18 19; Pitkänen 2001, ) Henkilökohtainen myyntityö ja mainonta ovat tunnettavimpia tapoja informaation lähettämisestä kuluttajille. Viestin saavuttavuuteen vaikuttavat viestijän motivaatio ja kyky lähettää oikeanlainen viesti. Samoja edellytyksiä vaaditaan myös viestiä vastaanottaessa. Ne, jotka etsivät juuri kyseistä informaatiota, ovat herkempiä ottamaan viestin vastaan. Myös viestin tulkinta vaikuttaa sen perille menoon. (Vuokko 1996, )

17 Henkilökohtainen myyntityö Myyntityö on markkinointiviestinnän ainoa osa-alue, joka perustuu pelkästään henkilökohtaiseen vaikuttamiseen. Henkilökohtainen myyntityö on asiakkaan ja yrityksen edustajan välinen viestintäprosessi, joka käyttää henkilökohtaista vaikutuskanavaa ja vuorovaikutusta. Se jatkuu vielä varsinaisen kaupanteon jälkeen ja tähtää asiakassuhteen luomiseen. Sen avulla yritys välittää tilannekohtaisia sanomia yhdelle tai useammalle vastaanottajalle. Tällöin välitön ja suora palaute on mahdollista. (Vuokko 2002, 169; Ylikoski 1997, 158.) Palveluja markkinoitaessa henkilökohtainen myyntityö voi tapahtua joko palveluprosessin aikana tai ennen palvelua. Myyntityö saattaa joskus tuntua jopa aggressiiviselta, mutta sillä on tärkeä merkitys palveluissa, joita asiakkaat eivät oma-aloitteisesti osta. Ylikosken mukaan myyntityön merkitys asiakassuhteiden rakentamisessa korostuu tilanteissa, joissa asiakkaat eivät ole perillä palvelun ominaisuuksista tai palvelu on monimutkainen, ja se muokataan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Myntityön merkitys korostuu myös tulevaisuudessa tapahtuvissa muutoksissa, jotka aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat asiakkaan tuleviin tarpeisiin. Myyntityö ylläpitää ja rakentaa organisaatiokuvaa, mutta asiakkaat arvioivat palvelun tuottajaa myös myyntihenkilökunnan perusteella. Näin ollen kohteliaisuus, huomaavaisuus ja tuotetuntemus tukevat mainonnan luomaa imagoa. (Ylikoski 2001, ) Kahdenkeskisellä viestinnällä ja joukkoviestinnällä on omat hyvät ja huonot puolensa. Kahdenkeskinen viestintä vaatii suuria henkilöstöresursseja, ja joukkoviestinnän ongelmana saattavat olla kanavahälyt. Vertailtaessa kahdenkeskistä viestintää ja joukkoviestintää voidaan kuitenkin todeta, että kahdenkeskinen viestintä on tehokkaampi viestinnän muoto. (Vuokko 2002, 33.) Mainonta Mainonta on aina lähettäjän maksamaa ja tunnistettavissa olevaa tiedottamista tavaroista, palveluista ja aatteista. Eli maksuttomat lehti-, radio-, ja televisiopuffit eivät ole mainontaa, mutta toki organisaatioille tavoittelemisen arvoista. (Lahtinen & Isoviita 1998, 72.)

18 14 Mainonnan tarkoitus on informoida, muistuttaa ja vakuuttaa asiakasta tuotteesta. Mainontaa voi tapahtua monissa eri muodoissa, kuten printtimainontana, sähköisenä mainontana, suoramainontana tai jonkinlaisena muuna mainontana. On mainonta sitten minkälaista tahansa, on siinä aina suunnittelun ja toteutuksen kannalta kolme tärkeää osapuolta, jotka ovat mainostaja, mediat ja mainostoimisto. (Vuokko 1997, ) Mainonta on keskeinen asia merkkituotetta tehtäessä ja sen ylläpitämisessä. Jotta brandi menestyisi, on löydettävä myös toimiva mainonnan linja. (Lotti 2001, 96.) Menekinedistäminen Menekinedistäminen eli myynninedistäminen määritellään usein kaikeksi sellaiseksi markkinointiviestinnäksi, jota ei voida lukea henkilökohtaiseen myyntityöhön, suhdetoimintaa, julkisuuteen, sponsorointiin tai mainontaan. (Vuokko 1997, 82.) Menekinedistäminen tarjoaa yllykkeitä, kuten rahaa tai muuta, ostaa tai myydä tuotetta. Kyseinen toiminta tukee ja täydentää henkilökohtaista myyntityötä tai mainontaa. (Vuokko 2002, ) Menekinedistämistoiminnalla on merkitystä niin uuden tuotteen lanseerauksessa kuin vanhojenkin tuotteiden markkinoinnissa. Sen kohderyhmät huomioon ottaen tavoitteena on lisätä yrityksen myyntihenkilöstön ja jakeluketjun jäsenten myyntiresursseja ja myyntihalukkuutta ja vireyttää kuluttajien ostohalukkuutta. (Vuokko 1997, 83.) Menekinedistäminen merkitsee usein mahdollisuutta vastaanottaa jotain ylimääräistä vastikkeetta (Vuokko 1997, 84). Menekinedistäminen on muita markkinointiviestintä keinoja tukeva ja täydentävä keino, mutta se ei kuitenkaan korvaa muita viestintäkeinoja. Menekinedistämisen keinoja, jotka kohdistuvat 1. yrityksen omaan myyntiorganisaatioon kokoukset ja tiedotustilanteet myynnin tukimateriaali myyntikilpailut kannusteet ja bonukset

19 15 2. jakelun jäseniin tiedotustoiminta tuotteiden sijoitteluun liittyvä tuki ostoalennukset mainoslahjat kannustepalkkiot ja motivointikirjeet kampanjatuki vierailut yritykseen myymälämateriaali 3. kuluttajiin hinnanalennukset maistiaiset/ilmaisnäytteet/kylkiäiset messut kilpailut (Vuokko 1997, ) Menekinedistäminen voi siis kohdistua kuluttajiin, henkilökuntaan tai palveluketjun jäseniin, mutta erilaisten yllykkeiden kustannukset eivät kuitenkaan saa olla enempää kuin menekinedistämistoimien tuottama tulo on Suhdetoiminta ja suhdetoiminnan keinot Suhdetoiminnan avulla pyritään saavuttamaan ja säilyttämään niiden sidosryhmien ymmärrys ja tuki, joista ollaan riippuvaisia tai kiinnostuneita. Suhdetoiminnan vaikutukset ovat usein myös vaikutuksia nimenomaan yritystä kohtaan eikä vain yksittäistä tuotetta kohtaan. Sen tavoitteena on yrityksen imagon luominen, vahvistaminen ja muuttaminen. Suhdetoiminta voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen suhdetoimintaan. (Vuokko 1997, ) Ulkoisen suhdetoiminnan tavoitteena on lähinnä synnyttää positiivinen kuva yrityksestä. Tiedotustoiminnalla on ja sen avoimuudella on suuri merkitys. Sidosryhmille on kerrottava

20 16 niin hyvistä kuin huonoistakin asioista. (Vuokko 1997, ) Korkeamäen ym. mukaan ulkoiset suhdetoiminnan keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat onnistunut sisäinen markkinointi henkilökohtainen vaikuttaminen yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä ja järjestöissä toimiminen suhteiden hoitaminen tiedotusvälineisiin henkilökohtainen vaikuttaminen palvelutilanteissa ja neuvotteluissa tiedottaminen ja PR-toiminta imagomarkkinointi lehdistötilaisuudet ja -tiedotteet, tiedotteet uutistoimistolle videot, diasarjat, juhlajulkaisut tiedotteet ja kirjeet esitteet ja vuosikertomukset kalenterit, tervehdykset ja lahjat taiteen ja urheilun sponsorointi. (Korkeamäki, Selinheimo & Vahvaselkä 1999, 186.) Sisäinen suhdetoiminta kohdistuu lähinnä henkilöstöön ja sen yhteishengen kasvattamiseen, viihtyvyyteen ja toiminnan tehostamiseen. Korkeamäen ym. mukaan sisäisen toiminnan keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat henkilöstön perehdyttäminen tiedottaminen motivointi kannustava palkkaus työn arvostus aloitetoiminta harrastustoiminta henkilökuntaedut yhteiset juhlat merkkipäivien muistaminen. (Korkeamäki ym. 1999, 187.) Kiteytettynä sisäisen suhteen saavuttamiseksi on tiedotettava avoimesti asioista ja pyrittävä luomaan olet meille tärkeä -tunnetta (Vuokko 1997, 68). Koska sisäinen ja ulkoinen yri-

21 17 tyskuva vaikuttavat toisiinsa, tulisi myös suhdetoiminnassa ottaa huomioon sisäinen ja ulkoinen yhteys. Muhonen ja Heikkinen korostavat tapahtumien merkitystä. (Muhonen & Heikkinen 2003, 32.) Suhdetoiminta markkinoinnin kilpailukeinona on koko henkilökunnan ja johdon suunnitelmallista toimintaa. Se mittaa organisaatiota kohtaan esiintyviä asenteita ja pyrkii poistamaan negatiivisia asenteita sekä pyrkii luomaan ja ylläpitämään myönteisiä asenteita. (Korkeamäki ym. 1999, 185.) Suhdetoiminnalla pyritään saavuttamaan ja säilyttämään sellaisien sidosryhmien ymmärrys ja tuki, joista organisaatio on kiinnostunut tai riippuvainen. Suhdetoiminnalla pyritään siis antamaan kuva siitä, että kohteena oleva sidosryhmä on yritykselle tärkeä. Suhdetoiminnan tavoitteena on yrityksen imagon luominen, vahvistaminen tai muuttaminen. Kyse voi olla joko sisäisestä tai ulkoisesta yrityskuvasta. (Vuokko 2002, ) Julkisuus Markkinointiviestinnässä käytetään julkista mediaa, kuten televisiota ja radiota, mahdollisimman paljon yrityksestä kertovana keinona. Teknologia avaa uusia mahdollisuuksia, joita on opittava hyödyntämään sosiaalisten tarpeiden mukaan. Karvonen on todennut, että media on suodatin lähettäjän ja vastaanottajan välillä eikä vain kanava viestin välittämiselle. Media muokkaa lähteestä haluamallaan tavalla viestin vastaanottajille. Lähde ja media ovat kaksi eri liikeyritystä, jotka pyrkivät hyötymään toinen toisistaan. Media tarvitsee lähteeltä myyvän jutun aiheen, ja lähde taas tarvitsee medialta julkisuutta. (Karvonen 1999, 81, 83.) Vuokon esittämät keinot, joilla voi saada mediajulkisuutta, ovat kirjeitse, puhelimitse, sähköpostilla tai henkilökohtaisesti tapahtuva mediatiedottaminen. Myös tiedotus- ja esittelytilaisuudet, viestimille tarjottava materiaali ja haastattelujen antaminen, esitelmien ja puheiden pitäminen sekä artikkeleiden kirjoittaminen ovat hyviä keinoja saada mediajulkisuutta. Julkisuutta voi tietysti saada myös ilman omia julkisuuden aikaansaannospyrkimyksiä. (Vuokko 1997, )

22 18 Julkisuudella on hyvät ja huonot puolensa. On varottava lausuntoja, sillä varomaton lausahdus voi pilata vuosien työn tuloksen. Median kanssa onnistuessa omaa asiaa voi edistää paremmin kuin millään muulla tavalla. (Uimonen & Ikävalko 1997, 18.) Julkisuuden hyviä ominaisuuksia ovat Vuokon mukaan uskottavuus sanoman pituus maksuttomuus. Julkisuuden merkittävin negatiivinen ominaisuus on, ettei yritys pysty itse kontrolloimaan mitä siitä viestitään miten ja millä sävyllä siitä kirjoitetaan missä siitä viestitään vai viestitäänkö siitä lainkaan. (Vuokko 1997, 72.) Sponsorointi Sponsorointi on jonkun toiminnan imagon ostamista ja hyväksikäyttöä määriteltyihin markkinointiviestinnän tarkoituksiin (Vuokko 1997, 75). Sponsoroinnissa liitetään kohteen imago yrityksen imagoon. Sillä pyritään lisäämään yrityksen tunnettavuutta, parantamaan tai muuttamaan yrityksen mainetta ja imagoa, hoitamaan asiakassuhteita ja sidosryhmäsuhteita, osoittamaan yhteiskunnallista vastuuta ja parantamaan sisäistä yrityskuvaa. (Vuokko 1997, 76.) Sponsorointia voi toteuttaa usealla eri tavalla, esimerkiksi mainontana jollakin tapahtumapaikalla, kuten pääsylipuissa tai tapahtuman luomisena, jolloin yritys itse luo jonkin tapahtuman (Vuokko 1997, 77-78). Sponsorointi eroaa muista markkinointiviestinnän keinoista sillä siinä on paljon epäsuoraa viestintää. Sponsorointi luo tilaisuuden edistää brandin rakentamista usealla tavalla. Jotta sponsorointi toimisi mahdollisimman tehokkaasti, erityisesti suurehkoissa sponsorointihankkeissa on ratkaisevan tärkeää paneutua ensin siihen, millainen imago sponsoroitavalla kohteella on (konkreettisten ominaisuuksien lisäksi) tietyissä kohderyhmissä. (Aaker & Joachimsthaler 2000, )

23 Markkinointiviestintä julkisessa organisaatiossa Yhteiskuntamme tyypillisiä julkisorganisaatioita ovat valtio, kunnat, kuntaliitot, oppilaitokset, hoitolaitokset jne. Julkisorganisaatiot saavat yleensä oleellisen osan toimintansa voimavaroista muualta kuin asiakkailtaan. (Rissanen 1989, 86.) Koulujen palvelut ovat erilaisia kuin kaupallisten organisaatioiden tuotteet. Näin ollen myös ulkoinen viestintä on erilaista. Ne pyrkivät lähinnä hankkimaan jäseniä ja lisäämään yleistä tiedontasoa. (Lahtinen & Isoviita 1998, 222.) 2.7 Markkinointiviestinnän funktio Kuvio 4 esittää tilannetta, jossa yrityksen ja asiakkaan ympyrät leikkaavat hieman jo lähtötilanteessa; asiakas esimerkiksi tietää jo tuotteen tai yrityksen nimen. KUVIO 4. Markkinointiviestinnän funktio (Vuokko 1997, 14.) Kun puhutaan brandista, siinä tulee ilmi, että viestinnällä on brandin luomisessa ja kehittämisessä hyvin keskeinen, ilmiötä synnyttävä vaikutus. Tällöin markkinointiviestinnän funktio voidaan nähdä tietyllä tavalla välineellisenä. Se hoitaa omaa itsenäistä tehtäväänsä osana

24 20 kokonaisuutta, mutta sen perusfunktio kytkeytyy integraatioon ja kommunikaatioon, jonka kautta sen perustehtävä tarkentuu. Tällaiseen viestintään vaaditaan tietysti lisäksi välineet, ja identifikaatio- ja integraatiovälineenä toimii tavaramerkki.

25 21 3 IMAGOMARKKINOINTI Kyselytutkimusten mittaukset ja tulokset ovat lähtöisin aina arvoperustasta ja ovat siten subjektiivisia. On siis syytä keskittyä tarkastelemaan sitä, mistä mielipiteemme rakentuvat, koska nämä vaikuttavat olennaisesti mielikuvia rakennettaessa. Ihmisten tekemät tietoiset tai tiedostamattomat toimintaratkaisut rakentuvat mielikuvasisällöstä. Toimintaratkaisujen ymmärretään olevan päätöspohjaisia. Päätös on emootio- eli tunnepohjainen. Emootiot toimivat ihmisen kaikkien päätösten takana. Tästä on johdettu seuraava ilmaus, jota on usein pidetty markkinoinnin perussääntönä: Kaikki ostetaan tunteella. Ihminen vain pyrkii usein perustelemaan järjellä tätä tunnepohjaista ratkaisuaan sekä itselleen että muille. (Rope & Mether 2001, 15.) Tämän vuoksi positiivisten tunteiden luominen ja yhteensovittaminen markkinoitavaa asiaa kohtaan eli mieltymyksen aikaansaaminen ja mieltymykseen vaikuttaminen onkin markkinoinnissa onnistumisen aivan keskeinen tekijä. Tulee havaita, että markkinoinnin kohteeksi täytyy aina ajatella ihmistä eli yksilöä. Hyödynnetään ajatusmallia, jonka tarkoituksena ei ole tuotteen myyminen, vaan pyritään siihen, että saadaan mahdollisimman paljon asiakkaita haluamaan ja ostamaan yrityksen tuotteita. Kun asiakas ostaa, ei tuotetta enää tarvitse myydä kovalla työllä. Tällöin tulee erittäin tärkeäksi asiaksi ostohalu ja siihen vaikuttaminen. Pyritään saamaan aikaan mahdollisimman laajaa ja syvällistä ostohalua yksilöille. Tämä työ pohjautuu pitkälle imagon rakentamistyöhön. Markkinoinnin ajatteluperusta mullistetaan tuotteen myyntimaailmasta ostohalua aikaansaavan mielikuvien rakentamismaailmaan. Tämä on merkityksellistä toimivan imagomarkkinoinnin toteuttamiseksi. Perinteistä markkinointinäkökulmaa nimitetään työntömarkkinoinniksi. Ostohalua aikaansaavaa imagomarkkinointia kutsutaan imumarkkinoinniksi. Liiketaloudellinen menestys luodaan toimivalla mielikuvalla. Nykyaikainen markkinointiajattelu kiteytyy seuraavaan: Älä myy mitään, vaan tee sellainen tuote, jota halutaan ostaa suurella rahalla, isolla ilolla ja jatkuvalla tyytyväisyydellä. (Rope & Mether 2001, 24.) Imago ongelma voi olla sisäisen ja ulkoisen yrityskuvan eroavaisuudessa. Sisäisellä yrityskuvalla tarkoitetaan henkilöstön mielikuvaa yrityksestä ja ulkoisella taas asiakkaiden mielikuvaa yrityksestä. Sisäisen kuvan ollessa huonompi kuin ulkoinen on henkilöstö saatava uskomaan, että henkilöstö ei ole niin huono kun luulevat olevansa. Esimerkiksi näkyvä ulkoinen markkinointi nostaa yrityksen kuvaa, kun henkilöstö tuntee ylpeyttä omasta yrityk-

26 22 sestään. Näkyvä markkinointi on hyvin tärkeää, sillä jos se näkyy huonosti, niin heikkenee myös ulkoinen kuva ja yrityksestä tulee tuntemattomampi. (Rope & Mether 2001, ) Positiivinen imago voi vaikuttaa liiketoimintaan joko välittömästi tai välillisesti. Välittömästi imagoon vaikuttavia tekijöitä ovat seuraavat 1. Ihminen tekee ostopäätöksen suoraan mielikuvan perusteella. 2. Imago vaikuttaa ihmisten suhtautumiseen viestintää kohtaan. 3. Ihmisten hyvä mielikuva tuotteista vähentää mainostamisen tarvetta. 4. Hyvän mielikuvan ansiosta tuottomahdollisuudet paranevat. Positiivisen imagon myötä rekrytoinnin ja sidosryhmäsuhteiden hoitaminen on helpompaa. (Rope & Vahvaselkä 1992, 68.) 3.1 Mielikuva kilpailuetuna Imagon katsotaan olevan se mielikuvien kokonaisuus, joka on henkilön tajunnassa. Kun puhutaan imagoista, hyödynnetään kohteen mukaan esimerkiksi ilmaisua yrityskuva, yhteisökuva, johtajakuva, tuote- tai palvelukuva. Käytännössä mielikuva usein operationalisoidaan tiedoksi tai luuloksi, johon liittyy myönteinen, neutraali tai kielteinen asenne. (Åberg 2000, 114.) Miksi yritysten tulisi investoida imagomarkkinointiin? Ropen mielestä markkinoinnissa olennaisinta on, että ihmiselle totuus on se, minkä oikeaksi uskoo, riippumatta siitä pitääkö tämä paikkansa vai ei. Rope ja Mether käsittelevät syitä mielikuvamarkkinoinnin tärkeydestä kolmesta erilaisesta perustasta, jotka ovat psykologinen, markkinoinnillinen ja liiketoiminnallinen perusta. Kirjoittajat painottavat psykologisessa perustassa mielikuvien syntyvän kokemusten, tietojen, asenteiden, tunteiden ja uskomusten summasta. Näistä tosiasioihin perustuvia elementtejä ovat mielikuvassa vain kokemukset ja tiedot. (Rope & Mether 2001, 31.)

27 23 Myönteinen yrityskuva toimii myös vakuutuksena riskien varalta. Luotettavan ja tutun yrityksen kanssa toimiessa riski tuntuu pienemmältä ja näin ollen on helpompi toimia. Myönteinen mielikuva yrityksestä auttaa antamaan pienet virheetkin anteeksi, ja voimakas myönteinen imago voi auttaa pahankin katastrofin yli. (Siukosaari 1997, 194.) Markkinoinnillisessa perustassa painotetaan taas todellisen asiakaslähtöisyyden tärkeyttä. Yritysten on vaikea suvaita asiakasnäkökulman muovautumista emootiopohjaiseksi. Ihmisen kaksi aivopuoliskoa oikea, visuaalinen ja emootiopohjainen, ja vasen, sanallinen ja looginen, ovat jatkuvasti toiminnassa ja yhteydessä toisiinsa. Tämän takia kukaan ei pysty sulkemaan emootiopuoltaan ja toimimaan ainoastaan rationaalisuuteen pohjautuvalla päätöksentekomallilla. Tämän kannattaa muistaa, sillä yritykset tai organisaatiot eivät tee ostopäätöksiä, vaan emotionaalisesti toimivat ihmiset tekevät ostopäätöksensä henkilökohtaisten perustojensa kautta. Samanlaisia tarpeita tyydyttäviä tuotteita saattaa olla markkinoilla paljonkin, ja yrityksen kilpailuetu on ratkaiseva tekijä. Kilpailuedulla tarkoitetaan kohdeasiakkaan arvostamaa, organisaation tarjoamaa ylivoimatekijää, joka on liiketaloudellisesti aikaansaatavissa ja organisaation uskottavasti markkinoille vietävissä. (Rope & Mether 2001, ) Rope ja Mether kirjoittavat, että imago vaikuttaa ihmisen suhtautumiseen yrityksen viestintää kohtaan. Eli jos ihmisellä on negatiivinen asenne yrityksen toimintaa kohtaan, sen viestintä torjutaan. Leon Festingerin esittämän kognitiivisen dissonanssiteorian mukaan ihminen ei halua enää muuttaa omaa käsitystään tietystä asiasta vaan pyrkii pitäytymään informaatiossa, joka vastaa hänen ajatuksiaan. Täten mielikuvan rakentaminen kytkeytyy liiketaloudellisesti suoraan tuotteen haluttavuuden eli vetovoimakyvyn nostamiseen ja sen kautta tehtävään parempaan liiketaloudelliseen tuloksentekokykyyn. (Rope & Mether 2001, ) Lotti näkee imagossa kaksi eri puolta, rationaalisen ja emotionaalisen. Rationaalinen imago koostuu tuotteiden ja palveluiden, toiminnan luotettavuuden, hintojen, osaamisen ja ammattitaitoon liittyvistä tekijöistä. Emotionaaliseen imagoon taas kuuluu erilaisia elementtejä, esimerkiksi värikkyys tai värittömyys ja oikeudenmukaisuus tai välinpitämättömyys. (Lotti 2001, 76.) Pystynee oikeutetusti kysyä, mitä nämä kolme toisiinsa kietoutunutta bisnesviestinnän hittiä tarkoittavat. Mitä maine, imago ja brandi tarkoittavat ja ennen kaikkea: miten ne eroavat

28 24 toisistaan? Yksi asia yhdistää näitä kaikkia käsitteitä. Ne koettavat tavoittaa jotain olennaista siitä, mitä ihmiset ajattelevat organisaatiosta, sen tuotteista ja palveluista. (Aula & Heinonen 2002, ) 3.2 Mielikuvan merkitys Mielikuvien merkitys perustuu siihen, että enemmän tai vähemmän ihmisen kaikki näkemykset ovat puhtaita mielikuvia. Mielikuvan käsitteestä totta ovat vain tiedot ja kokemukset, sillä asenteita, uskomuksia ja tuntemuksia voi ihmisellä olla, vaikka varsinaista kokemusta ja tietoa ei olisikaan. Tämän mukaan voisi olettaa ihmisen tekevän ensimmäisen ostopäätöksensä täysin mielikuvien perusteella. Sen jälkeen ihmiset saavat tietoa ja kokemusta yrityksen tuotteesta. (Rope & Vahvaselkä 1992, 66.) Yksi esimerkki mielikuvatekijöihin perustuvista tuotteista ovat virvoitusjuomat. Suosikkimerkkiä osataan kehua ja erotella muista merkeistä, mutta makutestissä sitä ei enää eroteta muista. Yrityksellä on paljon erilaisia mahdollisuuksia rakentaa tuotteelle esimerkin kaltaista imagollista arvovaltaa, jota hyödyntää nyt ja tulevaisuudessa. (Bergström & Leppänen 1997, 136.) Yrityskuvalla on suuri merkitys kilpailukeinona, sillä kuluttaja valitsee yrityksen hyvin usein pelkän yrityskuvan perusteella. Tällöin päätös tehdään sen mukaan, mitä mieltä kyseisestä yrityksestä ollaan. Myös muiden ihmisen mielipiteet ja kuluttajan aikaisemmat kokemukset vaikuttavat päätökseen. Kuluttaja hankkiikin mielellään ostopäätöksensä tueksi tietoa niiltä, jotka ovat aikaisemmin käyttäneet yrityksen tuotteita. (Idman ym. 1993, 167.) 3.3 Mielikuvan muodostuminen Yksinkertaisessa perusasetelmassa on läsnä kaksi osapuolta: se, josta kuva tai käsitys muodostetaan eli mielikuvan kohde, ja se, jolle kuva muodostuu eli mielikuvan muodostaja. Nämä kaksi osapuolta kohtaavat toisensa jossakin suhteessa tai ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa jollakin tapaa, niin että henkilö saa informaatiota havainnointinsa pohjaksi ja

29 25 mielikuvia muodostuu.(karvonen 1999, 52.) Tätä yksinkertaista perusasetelmaa kuvaa seuraava kuvio 5: KUVIO 5. Mielikuvan rakentumisen objektin ja subjektin vuorovaikutusmalli (Karvonen 1999, 52.) Kuviossa 5 kohteesta tai toimijasta A kulkee tarkoituksella tai tahattomasti tuotettua informaatiota havaitsijan B saataville, jonka pohjalta B muodostaa käsityksen tai kuvan A:sta itselleen. Muodostunut mielikuva voidaan ymmärtää kognitiiviseksi skeemaksi tai tietorakenteeksi, joka rakentuu kokemusten mukana ihmisten muistiin. Tämä tietorakenne toimii lisäksi suodattimena, joka osoittaa, mihin kohteessa kiinnitetään huomiota. Toimijan A viestinnästä mainittakoon, että jo pelkkä A:n olemassaolo tai normaali toiminta luo informaatiota ympäristöön, vaikka tarkoituksena ei olisikaan viestittää. Viestintää ei pysty pakenemaan; viestimme joka vaihtoehdossa, halusimme tai emme. Viestintä on pohja, joka luo mielikuvia ihmisille. Olemme tuomittuja viestintään, mutta pystymme valitsemaan, viestimmekö tahattoman sattumanvaraisesti vai tarkoituksellisesti jotakin painottaen. (Karvonen 1999, ) Näin ollen ihmisten tarkkaavaisuuden katsotaan olevan selektiivistä: havaitaan vain ennakko-oletuksia tukevat seikat. Ihmisten on vaikea havaita kohteessa muuta kuin mitä heidän tietorakenteensa edellyttävät ja aiemmin rakentuneet mielikuvat toimivat suodattimina. (Karvonen 1999, 51 53, 61.) Mielikuvamarkkinointi on tärkeää katsottuna brandien näkökulmasta: Brandien rakentaminen johtaa kilpailuedun saavuttamiseen ja tuottaa niin ollen myös taloudellisia tuloksia. Tutkimukset osoittavat, että brandinrakennuksella pystytään luomaan huomattavaa varallisuu-

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille PETÄJÄVESI Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille Teppo Sirniö kunnanjohtaja Petäjävesi MIELIKUVAT Kansalaisten mielipiteet perustuvat mielikuviin MISTÄ MIELIKUVAT SYNTYVÄT? MIELIKUVAN

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1 5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitusty ö Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen 4.

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Luento 5, , Markkinointiviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 5, , Markkinointiviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 5, 14.10.2016, Markkinointiviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa 15.9.2016 Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Näin uskomme Suomessa tehtävää työtä tulee uudistaa ennakkoluulottomasti

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa?

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? 1 KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? Aiemman tutkimuksemme* mukaan markkinoinnin johtaminen tiedolla parantaa markkinoinnin tuottoastetta

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa

Nam, mistä tätä saa? Asiakaskohtaaminen myyntitapahtumassa Tiistai 23.8.2016 Balentor Oy - Dokumentin ja sen liitteiden sisältämän tiedon tai tietojen osan levittäminen, siirtäminen, julkaiseminen, kopioiminen, saattaminen yleisön saataviin, uudelleen tuottaminen

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Paikan imago ja siihen vaikuttaminen. Raija Komppula Matkailuliiketoiminnan professori Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

Paikan imago ja siihen vaikuttaminen. Raija Komppula Matkailuliiketoiminnan professori Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Paikan imago ja siihen vaikuttaminen Raija Komppula Matkailuliiketoiminnan professori Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Esityksen rakenne Mitä tarkoittaa imago ja paikan imago Miten imago syntyy Miten imago

Lisätiedot

MARKKINOINTI. Mitä se on? Miksi sitä tarvitaan? Miten sitä hyödynnetään? Kenelle se kohdennetaan? Kunniaa????Mainetta????Mammonaa????

MARKKINOINTI. Mitä se on? Miksi sitä tarvitaan? Miten sitä hyödynnetään? Kenelle se kohdennetaan? Kunniaa????Mainetta????Mammonaa???? MARKKINOINTI Mitä se on? Miksi sitä tarvitaan? Miten sitä hyödynnetään? Kenelle se kohdennetaan? Kunniaa????Mainetta????Mammonaa???? Markkinoinnin historiaa (wikipedia) Markkinointi käsitteenä keksittiin

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Sponsorointi on Suomessa lapsenkengissä Timo Heinonen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen Suomalaisyritysten sponsorointitoiminnassa on vielä paljon kehitettävää, sekä investoinnin

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma, jonka keskiössä ovat yrityksellesi ajankohtaiset asiat. Myyntikoulutuksessamme keskitytään asiakaslähtöisempien myynti- ja markkinointitoimenpiteiden

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet

Markkinoinnin perusteet Markkinoinnin perusteet Yhteiskuntasuhteet ja yhteiskuntavastuu Jukka Luoma & Antti Sihvonen Markkinoinnin laitos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Luku 18 Kurssin viitekehys Luento 10: Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Retriever Suomi Oy Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa TAMMIKUU

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Retriever Suomi Oy Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa TAMMIKUU STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Retriever Suomi Oy Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa TAMMIKUU 2017 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy, ProCom ry ja Retriever

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN

Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN Kalevi Hellman Satu Värilä ARVOKAS ASIAKAS ASIAKASPÄÄOMAN, ASIAKASKANNATTAVUUDEN JA ASIAKASRISKIEN JOHTAMINEN TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja Kalevi Hellman, Satu Värilä Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen Klikit Myynniksi Raahe 31.10.2016 Jaakko Suojanen Sisältö Verkossa myyminen Tehokas verkkosivu Liikennemäärän kehittäminen Hakukoneoptimointi Google Adwords Facebook Konversion kehittäminen Jaakko Suojanen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi Markkinoinnin perusteet 23A00110 29.9.2015 Kohdemarkkinointi Sonja Lätti, KTM Emma Mäenpää, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kohdemarkkinoinnin perusajatus Usein vaikeaa tai

Lisätiedot