Pirkanmaan liiton talousarvio ja -suunnitelma

Transkriptio

1 Pirkanmaan liiton talousarvio ja -suunnitelma

2 2

3 Pirkanmaan liiton talousarvio ja -suunnitelma Pirkanmaan liitto Julkaisu C 48 3

4 Tampere 2011 Sarja C, julkaisu nro 48 ISSN ISBN Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 103/MML/11 4

5 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 3 Keskeisimmät tavoitteet... 4 Luottamushenkilöhallinto... 6 Edunvalvonta... 7 Innovaatio- ja tulevaisuuspolitiikka... 8 Aluekehitys... 9 Maakuntakaavoitus Hallinto Käyttötalous Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma Kuntien jäsenmaksuosuudet... 16

6 3/16 ESIPUHE Vuoden 2012 suunnitelma noudattaa samaa rakennetta kuin vuoden 2011 suunnitelma. Pääpainotukset ja tavoitteet ovat samat, joskin sanallisia täsmennyksiä on tehty. Johdon, edunvalvonnan, innovaatio- ja tulevaisuustyön, alueellisen kehittämisen, kaavoituksen ja hallinnon lupaukset on uudistettu vastaamaan lupauksia vuoden 2012 tavoitteisiin. Ennen tarkempia tehtävien ja tavoitteiden kuvauksia on esitetty kaikkein keskeisimmät muutokset, joita tavoitellaan tuleville vuosille. Tavoitteet ja lupaukset on esitelty seuraavan aukeaman taulukossa. Kaiken maakunnan strategisen tekemisen keskeisin kysymys on maakunnan nykytilanteen asemointi ja tuleva tavoiteasema. Maakunnan asema Eurooppalainen erikoistuvan osaamisen ennakkoluuloton keskus. Tekevän Suomen pääkeskus ja läntisen Suomen palvelukeskus Maakunnan kilpailuetu / Globaali menestyminen (Kolme keskeisintä menestymisen kärkeä) Elinkeinopoliittisiin kärkiin ja osaamiseen perustuvat kilpailutekijät Ympäristölliset kärjet Maakuntalaisiin ja heidän asemaan ja valmiuksiin liittyvät tekijät Maakunnan tuottavuus Tällä tarkoitetaan tuottavuutta Pirkanmaan yleensä, että julkisella sektorilla erityisesti Toimintasuunnitelma on laadittu niin, että kuntien maksuosuus kasvaa vuonna 2012 vain 2,85%. Seuraaville vuodille kasvun on oletettu jatkuvan samalla tasolla kuitenkin niin, että mahdollisten uusien jäsenkuntien ja mahdollisten kuntaliitosten kautta tulevien kuntien osien mukaisen väestöosuuden mukainen kasvu lisätään talousarvioon. Vuoden 2012 tärkeimmät haasteet: Maakunnan strategisen aseman ja sitä tukevan johtajuuden vahvistaminen Poliittisen edunvalvonnan vahvistaminen osana edunvalvontaohjelmatyötä o Luottamushenkilöedunvalvonnan vahvistaminen o Edunvalvontaviestinnän kehittäminen o Maakunnan yhteisen tahdon vahvistaminen Poliittisen vuoropuhelun lisääminen kuntien kesken rakenteiden uudistamiseksi Maakuntarajat ylittävän roolin vahvistaminen Maakunnan asemaa vahvistavan innovaatiopolitiikan rakentaminen Kansainvälisen roolin vahvistaminen ja sitominen maakunnan strategisiin tavoitteisiin EU-ohjelmakauden haltuunotto o Kunnallisen rahoituskanavan turvaaminen ja sen oikeiden painopisteiden määrittäminen o EU-asetusedunvalvonta o Ohjelman kirjoittaminen Kärkimuutosten edelleen selkeyttäminen kehittämistyössä Maakuntakaavatyön käynnistäminen ja siihen liittyvien vaihtoehtoisten mallien laadinta vuonna Maakunnan palvelurakenteen hahmottaminen Edunvalvonnan kehittäminen Valmistautuminen vuoden vaihteessa tapahtuviin kuntarakenteen muutoksiin erityisesti maakunnan ulkorajoilla. Varautuminen ja valmistautuminen hallitusohjelman mukaisiin kunnallishallinnon muutoksiin Asiantuntijoiden saaminen nykyistä laajemmin kansallisiin valmisteluryhmiin Oman toiminnan tuottavuuden kehittäminen Esa Halme maakuntajohtaja

7 4/16 MAAKUNNAN ASEMA Eurooppalainen erikoistuvan osaamisen ennakkoluuloton keskus. Tekevän Suomen pääkeskus ja läntisen Suomen palvelukeskus. GLOBAALI MENESTYMI- NEN Elinkeinopolitiikan kärjet. Tieteen, tutkimuksen ja kehittämisen johtaja ja kansainvälinen soveltaja. Synergiset rakenteet ja osaamisen ja elinkeino-elämän innovatiivinen ja luova kytkentä. Ympäristö Ympäristövastuullisen yhteiskunnan rakentaja ja tätä tukevan elämäntavan luoja. Energiaosaamisen, johtava soveltaja ja ympäristöpolitiikan johtaja. Yhteisö Maantieteellisesti tasa-arvoinen ja vastuullinen. Halutuin kansainvälisesti kehittyvä opiskelijoiden maakunta. Turvallinen ja sosiaalisesti avoin palvelumaakunta. TUOTTAVUUS Uudistetut toimintamallit. Avoin innovaatiomaailma. Yhteiset järjestelmät ja mitattavat suoritteet. Tehokas uutta teknologiaa soveltava tietoyhteiskunta. Uudistuvat osaamisen, tutkimuksen, hallinnon ja palveluiden rakenteet. JOHTO Strateginen ja poliittinen yhteistyö avaintoimijoiden kanssa. (keskushallinto, maakunnat, kunnat, elinkeinoelämä, yliopistot). Kv-toiminnan ja maakunnallisen kehittämispolitiikan johtaminen Globaali menestyminen elinkeinopoliittisin kärjin. Innovaatiostruktuurin ja luovan toimintatavan uudistaminen keskeisten toimijoiden kanssa. Osaamisperusteinen johtaminen yliopistojen kanssa (Triple Helix) Linjaa ja päättää tavoitetasoista. Nostaa esille globaalien trendien vaikutukset maakuntaan, sen aluerakenteeseen ja toimintatapoihin. Ennakoiva, kokonaisvaltainen ja ympäristövastuullinen suunnitteluote. Paikallisuuden voima: tehdään asiat kaukaisia kilpailijoita paremmin. Konseptoidaan tekemisen mallit ja sisäistetään ne maakunnalliseksi toimintakulttuuriksi. Sosiaalisen vastuun korostaminen. Avoin ja luova toimintatapa. Innovaatiorakenteiden jatkuva uudistaminen. Tuottavuuden edellyttämien mallien käyttöönotto ja tuottavuutta nostavien prosessien johtaminen. INNOVAATIO- JA TULEVAISUUS- POLITIIKKA Ennakoiva yhteiskuntapolitiikka ja maakunnan tulevaisuuden tekeminen. Laadukas innovaatioympäristö osana globaalia järjestelmää. Inhimillinen pääoma maakunnan menestystekijänä. Alueellista kehittämistä ja globaalien muutosten ennakointia Yliopistojen kanssa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tehokkaampi integroituminen kansainvälisiin järjestelmiin. Alueellinen erikoituminen ja globaalien verkostojen käyttäminen Yritystoiminnan ja julkisen sektorin toiminnan yhteiskunta- ja ympäristövastuut Laajakaistarakentamisen tukeminen Inhimillisen pääoman luominen, mobilisointi ja sen tuottavuuden lisääminen. Koulutustarpeet ja tulevaisuuden tuotantorakenne. Osaava työvoima IT-yhteiskuntakehityksestä kiinniottaminen, e-hallinto ja e-sovellukset. Palvelut kattavasti nettiin. Tuottavuusetu => kilpailuetu => maine ja vetovoima.

8 5/16 EDUNVALVONTA KEHITTÄMINEN KAAVOITUS HALLINTO Profiloimme maakuntamme eurooppalaisena erikoistuvien palveluiden ennakkoluulottomana alueena ja läntisen Suomen palvelukeskuksena. Tiivis Länsi-Suomi yhteistyö ja tätä tukevat kansainväliset verkostot. Suunnittelujärjestelmä ja rakennerahasto-ohjelmat tukemaan strategisia tavoitteitamme. L-S:n yhteistyön veturi. Menestystä tukevat kansainväliset yhteydet. Kasvun ja menestyksen maankäytölliset pitkän tähtäimen, strategiset ratkaisut tehdään maakuntakaavalla. Menestyksen kannalta tärkeimpien toimintojen ja kansallisten runkoverkkojen asemointi ja yhteensovittaminen. Olemme avoin, vuorovaikutteinen ja viestivä. Maakuntien maksatuskeskus Hanke-edunvalvonnassa kehittämispainopisteen lisääminen. Kehittämiskärkien toimintatapojen uudistaminen, lisäksi uusina palveluinnovaatiot, energia ja hyvinvointi. Innovaatioympäristöjen vahvistaminen. IT:n laaja soveltaminen. Nousevat teknologiat. Innovatiiviset, kuntien, asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä tehdyt maankäytön ratkaisut. Kansainvälisesti toimivat pääliikenneyhteydet, kuljetusjärjestelmät ja logistiset ratkaisut. Monipuoliset ja riittävät yritystoiminnan alueet Luottamushenkilöhallinnon roolin vahvistaminen maakunnan strategisten valintojen tekijänä. Asiantuntijuus kuntahallinnon avuksi. Henkilöstön osaamisen ja avoimen toimintamallin varmistaminen. Hallinnon tavoitteellisuus. Lainsäädännössä aikaisempi vaikuttaminen. Kaavoitus- ja liikennevalmistelujen kansallisen asemoinnin edunvalvonta. Johtavien luottamushenkilöiden edunvalvonta-roolin vahvistaminen. Ympäristövastuullisten toimintatapojen luominen. Energiatehokkaat toimintamallit. Maaseutu uusiutuvien luonnonvarojen lähteenä ja hajautettujen palvelujen kohteena. Palvelumaakunnan malli. Tasa-arvo: palvelujen saavutettavuus. Yhteisöllisyys, osallisuuden uudet muodot Ennakointi ja yhteistyö. Tiedontuotanto asiakkaiden lähtökohdista ja aktiivinen kanava auki kuntiin. Pirkanmaa pilottina kuntalain uudistuksessa. Palvelujen saatavuus ja kattavuus. Kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne, palvelukeskusverkko ja liikennejärjestelmä. Toimivat ja palveluverkkoon tiiviisti kytkeytyvät joukko- ja raideliikenneyhteydet. Ympäristön arvot tunnistettu. Bio- ja tuulienergian hyödyntäminen. Turvallinen elinympäristö, elävät keskusta-alueet ja hyvin saavutettavat palvelut. Monipuolisia asumistapavaihtoehtoja. Hyvät virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet sekä kulttuuriympäristön ja matkailun vetovoimaiset kohteet. Paikkatietoteknologian hyödyntäminen ja sähköisen osallistumisen käyttö kaavoituksessa. Vuorovaikutteiset, ennakoivat ja tarpeisiin vastaavat suunnittelutavat. Jatkuva, suunnitteluprosessin läpäisevä, vuorovaikutus. Kestävän kehityksen suunnitelma omalle toiminnalle. Sähköiset kansalaisfoorumit. Läpinäkyvä, esimerkillinen ja moniarvoinen hallinto Osallisuuden kasvattaminen Omien työntekijöiden työn ja työhyvinvoinnin tukeminen. Ennakoiva hallinto ja yhteistyö jäsenkuntien kanssa. Tuottavuuden mittarit ja mittaaminen, verrokkiaineistojen keruu.

9 6/16 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Luottamushenkilöhallinnon keskeiset tavoitteet vuodeksi 2012 Valtakunnallinen vaikuttaminen Maakuntahallituksen poliittiset ryhmien yhteistyöllä varmistetaan, että yhteisesti sovittuja tavoitteita viedään eteenpäin yksituumaisesti ja samansisältöisinä. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat tietenkin maakunnan omat kansanedustajat. WFA-yhteistyössä tiivistetään neuvonpitoa ja kanssakäymistä ko. maakuntien poliittisten vaikuttajien kanssa. Yhteistyön vahvistaminen jäsenkuntien luottamushenkilöhallintoon Maakuntahallituksen ja kuntien kunnallishallitusten kanssa pidetään 1-2 kertaa vuodessa yhteisseminaarit, joissa paneudutaan niin maakunnan ja kuntien keskeisiin tulevaisuuden hankkeisiin, kaavoitusasioihin ja suunnitelmiin. Tavoitteena on lisätä tietoa ja sitoutumista maakunnallisesti tärkeiden tavoitteiden toteuttamiseen. Hallitustyöskentelyn kehittäminen Maakuntahallituksen työskentelyssä lisätään päätöksenteon avoimuutta ja ennakoivuutta käymällä valmisteluun tulevista keskeisistä asioista jo valmistelun alkuvaiheissa aiempaa laajempaa ja perusteellisempaa lähetekeskustelua. Maakuntahallitus perehtyy vierailujen ja esitelmöitsijöiden avulla maakunnan kehittämisen kannalta keskeisiin hankkeisiin ja yhteistyökumppaneihin. Vuoden 2011 jälkipuoliskolla rakennetun mallin mukaisesti vahvistetaan Pirkanmaan liiton maakuntavaltuuston puheenjohtajien ja hallituksen työjaoston roolia poliittisessa edunvalvonnassa. Tämän tukemiseksi vahvistetaan edunvalvonnan kykyä tuottaa poliittiseen edunvalvontaan sopivaa tausta-aineistoa. Toiminnalle luodaan luontevat vuoropuhelun, tiedotuksen ja raportoinnin järjestelmät. Maakuntavaltuusto kokoontuu kaksi kertaa. Kokousten yhteydessä ja tarvittaessa myös erillisissä seminaareissa, järjestetään koulutusta. Maakuntahallitus kokoontuu pääsääntöisesti neljän viikon välein normaaleihin päätöksentekokokouksiin.

10 7/16 EDUNVALVONTA Kansallisen edunvalvonnan keskeiset tavoitteet Pirkanmaan tavoitteet valtion talousarvioon Pirkanmaan kohteet liikennepoliittiseen selontekoon Länsi-Suomen maakuntien yhteistyön lisääminen Esitetään keskeiset maakunnan määrärahatavoitteet valtion vuoden 2013 talousarvioon ja vuoden 2012 lisätalousarvioihin. Valmistetaan Pirkanmaan budjettitavoitteet - asiakirja ja esite. Esitetään maakunnan liikenneinfraan ja liikenteen kehittämiseen liittyvät tavoitteet liikennepoliittiseen selontekoon ja sen toimenpideohjelmaan. Liitto hoitaa kansanedustajien neuvottelukunnan valmistelu- ja sihteeritehtävät sekä avustaa neuvottelukunnan käytännön työn järjestämistä. Valmistetaan kansanedustajien käyttöön ajankohtaismateriaalia. Liitto tekee esityksiä valtion keskushallinnon toimien alueellistamisesta maakuntaan. Vaikutetaan siihen, että keskushallinnosta siirretään aluetasolle myös erillisiä tehtäviä sekä muita kuin virastomuodossa hoidettavia valtion toimintoja. Edistetään julkisen hallinnon yhteispalvelua Pirkanmaalla. Laaditaan kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestys ja annetaan lausunnot liikuntapaikkarakentamisen ja liikunnan koulutuskeskusten investointihakkeista. Edistetään ennakoidun pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden mukaisen koulutustarjonnan järjestämistä maakunnassa. Vaikutetaan korkeakoulujen tutkimuksen perusrahoituksen ja erillisten infrastruktuurin projektirahoitusten lisäämiseen. Osallistutaan koko maan kattavan kuntauudistuksen alueelliseen valmisteluun. Johtotason ja poliittisen tason kansallisen edunvalvonnan yhteistyötä kehitetään erityisesti WFA:n alueella lisäämällä edunvalvonnan ja asiantuntijatason valmistelua. Tuetaan pirkanmaalaisten osaajien osallistumista valtakunnallisiin työ- ja asiantuntijaryhmiin. Osallistutaan Kuntatorin toimintaan Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa ja Tampereen Vuoreksen asuntomessuille Edesautetaan Pirkanmaan kotiseutuopin käyttöönottoa koulujen opetussuunnitelmissa. Osallistutaan Bothnian Corridor -kuljetuskäytävää tukevaan eurooppalaisten kuljetusverkkojen TEN-T -promootioon.

11 8/16 TULEVAISUUS- JA INNOVAATIOPOLITIIKKA Tulevaisuus- ja innovaatiopolitiikan keskeiset tavoitteet Maakunnan tulevaisuuspolitiikan toimintamallin määrittely Innovaatiojärjestelmän ja -ympäristön tehostaminen tunnistamalla parhaita käytäntöjä ja osallistumalla niiden edelleenkehittämiseen Inhimillisen pääoman vahvistaminen maakunnan menestystekijänä Laajakaistarakentamisen tukeminen Maakunnan tulevaisuuspolitiikan toimintamallin määrittely Selvitetään tulevaisuuspolitiikan parhaita käytäntöjä ja luodaan Pirkanmaalle soveltuvan toimintamallin prototyyppi. Käynnistetään toimintamallin pilotointi. Vahvistetaan päätöksenteossa käytettävää tietopohjaa ja ennakointityön osallistavuutta ja vuorovaikutteisuutta. Innovaatiojärjestelmän ja ympäristön tehostaminen Toimeenpannaan Pirkanmaan innovaatiostrategiassa ja BSR Innoreg-hankkeen tuottamassa yhteisessä innovaatiotoiminnan kehittämispoliittisessa sopimuksessa tunnistettuja tuottavuutta lisääviä toimintamalleja. Kartoitetaan alueella, kansallisesti ja globaalisti innovaatiotoiminnan nousevia käytäntöjä ja osallistutaan aktiivisesti valikoitujen kotimaisten toimintamallien kehittämiseen. Osallistutaan osaamiskeskustoiminnan tulevaisuuden suunnitteluun. Inhimillinen pääoma maakunnan menestystekijänä Liitto ottaa aktiivisen roolin keskustelussa osaamisintensiivisten alojen kilpailukyvystä, alueellisen osaamispohjan tilasta sekä tiedon roolista alueen kehittymisen lähteenä. Tutkimuksen ja koulutuksen sekä sen kaupallisen hyödyntämisen pullonkauloja tunnistetaan ja edistetään osaamispohjaa vahvistavaa kansainvälisyyttä (ml. maahanmuuttoa). Laajakaistarakentamisen tukeminen Liitto hoitaa kansallisen Laajakaista kaikille operaation jatkotoimet ja tukee vaihtoehtoisten toimintamallien valmistelua ja toteuttamista yhdessä kuntien kanssa.

12 9/16 ALUEKEHITYS Aluekehitystyön keskeiset tavoitteet Kehittämisresurssien suuntaaminen kehittämistoimijoiden synergisyyden lisäämiseen ja kehittämiskärkien uudistamiseen Maaseutustrategia päivitetään Valmistellaan seuraavan rakennerahastokauden ohjelmat Vahvistetaan ennakointityötä Kehittämisresursseja suunnataan kehittämistoimijoiden synergisyyden lisäämiseen ja kehittämiskärkien uudistamiseen. Kärkialoja ovat bioala, älykkäät koneet, energia, ympäristöteknologia ja -tietoisuus. Lisätään yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden kehittäjien yhteistyötä suuntaamalla rahoitusta mm. Tampereella, Valkeakoskella, Sastamalassa ja Ylä-Pirkanmaalla. Maaseutustrategia päivitetään. Maaseutufoorumit (2 kpl) järjestetään yhdessä maaseututoimijoiden kanssa. Organisoidaan maaseututoimijoiden yhteistyötä yhdessä toimijoiden ja kuntien kanssa. Tuetaan kuntien palvelu-uudistusta kehittämisrahoitusta suuntaamalla sekä kuntien tuottavuushankkeella. Edistetään palvelukunnan konseptia, mm. e-asiointia ja palvelurakenneuudistusta. Kytketään yliopistot mukaan kuntien palvelu-uudistukseen entistä tiiviimmin. Valmistellaan seuraavan rakennerahastokauden ohjelmat Länsi-Suomen alueen toimijoiden kanssa. Kehitetään kansainvälisyystoimijoiden verkoston toimintaa ja valmistellaan yhteisiä kantoja mm. Itämeri-ohjelman valmisteluun. Varaudutaan EU-tasoiseen pilottihankkeeseen yhteiskunnallisen yritysten toimintaedellytysten kehittämiseksi. Tehdään maakuntaohjelman lakisääteinen arviointi yhdessä Länsi-Suomen liittojen kanssa. Vahvistetaan tulevaisuussuuntautunutta tietotuotantoa ja kehitetään alueellista ennakointityötä (ennakointiportaali, asiantuntijayhteistyö, foorumityöskentely ja tiedonjakotilaisuudet)

13 10/16 MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaavoitustyön keskeiset tavoitteet Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n maakäyttövaihtoehtojen ja muun valmisteluvaiheen aineiston laatiminen (ml. Voimaa tuulesta Pirkanmaalla selvitys) Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka) viimeistely ja saattaminen vahvistettavaksi Liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen solmiminen ja sen toteuttamisen käynnistäminen INSPIRE direktiivin edellyttämien maakuntakaavojen katselu- ja latauspalvelujen toteuttaminen Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan liitto käynnistää vuoden 2011 lopulla Pirkanmaan 2. maakuntakaavan valmistelun. Työnimeltään Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tulee olemaan strateginen, pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, joka vahvistuessaan korvaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavat. Tarkoituksena on, että uusi maakuntakaava kattaa kaikki alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen tärkeimmät osaalueet ja se laaditaan koko maakunnan alueelle. Kaavatyön avulla vahvistetaan Pirkanmaan asemaa johtavana ympäristövastuullisen elämäntavan, kehittyvän elinkeinoelämän ja viihtyisän asumisen palvelumaakuntana. Vuoden 2012 aikana laaditaan kaavan vaatimia taustaselvityksiä sekä yleispiirteiset maankäyttövaihtoehdot. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi ja liikennejärjestelmätyön tueksi käynnistetään asumista, palvelukeskusverkkoa sekä kaupan sijaintia ja mitoitusta koskeva selvitystyö ja arvioidaan maakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tarve. Kaavan laadinnassa pyritään laajaan vuorovaikutukseen kuntien, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2012 perustetaan vuorovaikutteinen karttapalvelu, jossa maakuntakaavasta voidaan antaa palautetta. Lisäksi toteutetaan INSPIREdirektiivin edellyttämät maakuntakaavojen katselu- ja latauspalvelut internetissä. Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Maakuntakaavan energiaratkaisujen pohjaksi laaditaan vuoden 2012 aikana Voimaa tuulesta Pirkanmaalla selvitys. Selvityksessä tarkastellaan tuulivoimapuistojen sijoittumista Pirkanmaalle ensisijaisesti maakäytön näkökulmasta. Tavoitteena on löytää Pirkanmaalta tuulivoiman tuotantoon soveliaita aluekokonaisuuksia, joilla yhteensovittamisen tarve tuulivoimapuiston ja muun alueidenkäytön välillä on vähäinen. Vaihemaakuntakaavoitus Liikennettä ja logistiikkaa koskeva Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava valmistellaan maankuntavaltuuston hyväksyttäväksi kevään kokoukseen.

14 11/16 Liikennejärjestelmätyö Vuonna 2011 laaditun Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta laaditaan aiesopimus liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta ja edistämisestä seuraavan viiden vuoden aikana. Liikennejärjestelmän kehittämistoimia lähdetään toteuttamaan aiesopimuksen mukaisesti vuonna Erityisesti pääradan, Tampereelta etelään suuntautuvien lisäraiteiden ja Tampereen läntisen oikoradan, yleissuunnittelun edistämistä tehdään vuoden 2012 aikana yhdessä Liikenneviraston kanssa. Lausunnot ja viranomaisyhteistyö Maakuntakaavaa toteutetaan ja tulkitaan antamalla maankäyttö- ja rakennuslain, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain, viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain, luonnonsuojelulain, maaaineslain, rata- ja maantielain mukaisia lausuntoja kuntien yleiskaavoista ja merkittävimmistä asemakaavoista, ympäristövaikutusten arviointiohjelmista ja - suunnitelmista, tie- ja kunnallisteknisistä suunnitelmista, virkistysalue- ja suojelukysymyksistä sekä maa-ainesten ottosuunnitelmista. Liiton asiantuntijat osallistuvat myös yleiskaavoja ja merkittäviä asema- ja rantaasemakaavoja koskeviin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin viranomaisneuvotteluihin sekä muihin maankäytön suunnitteluun liittyvien hanke- ja ohjausryhmien toimintaan.

15 12/16 HALLINTO Hallinnon keskeiset tavoitteet Olemme työn tukena ja varmistamme toimintojen sujuvuuden Henkilöstön työhyvinvointia edistetään Kestävän kehityksen periaatteet eri toiminnoissa Viestimme avoimesti ja vuorovaikutteisesti Jäsenkuntien maksuosuudet Pirkanmaan liiton talousarvion 2012 laadinnan perusteena ovat jäsenkuntien maksuosuudet. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat , mikä on 2,85 % enemmän kuin kuluvana vuonna. Jäsenkuntien kesken maksuosuudet määräytyvät perussopimuksen mukaisesti edellisenä kalenterivuonna toimitetussa kunnallisverotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen kunnallisveron määrien suhteessa. Henkilöstö Pirkanmaan liitto tp tp ta tae ts ts Henkilöstösuunnitelma v v v v v v Virat Työsuhteiset toimet toistaiseksi täytetyt määräaikaiset Yhteensä Vuoden 2012 alussa liitossa on vakinaisessa virassa tai toimessa 36 henkilöä ja määräaikaisia 6 henkilöä. Laskennallisesti toimista 5 rahoitetaan EAKR ja ESR rakennerahastojen teknisestä tuesta ja suoraan ulkopuolisella projektirahoituksella 2 toimea. Osa-aikaisesti toimista on täytettynä 2 (osa-aikaeläke). Palkkakustannusten nousun oletetaan olevan maltillista. Talousarvion teknisenä laskentaoletuksena on 2,85 %:n lisäys palkkoihin. Projekteihin palkataan henkilöstöä tarpeen mukaan talousarvion ja ulkopuolisen rahoituksen puitteissa. Hankerahoituksien maksatuksia nopeutetaan. Hankerahoituksen maksatushakemuksien käsittelyprosessia nopeutetaan parantamalla sisään tulevien maksatushakemuksien laatua. Liiton antamaa ohjeistusta hanketoimijoille lisätään. Henkilöstöä kehitetään suuntaamalla koulutus liiton tehtävien edellyttämään osaamiseen. Lisäksi koko työyhteisöä kehitetään painottamalla työprosessikeskeisiä toimintamalleja.

16 13/16 Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen kiinnitetään huomiota. Työhyvinvoinnin kehitystä seurataan henkilöstöbarometrillä. Kuntoremonttitoimintaa jatketaan. Henkilöstön työssä onnistumista edistävää koulutusta tuetaan osallistumalla kurssimaksuihin ja työaikajärjestelyin. Työtekijöitä kannustetaan joukkoliikenteen käyttäjiksi tukemalla rahallisesti työmatkalippukustannuksia. Liiton henkilöstölle suositetaan kesälomien keskittämistä heinäkuulle. Viestintä Liiton viestintäsuunnitelma uudistetaan. Viestinnällä tuodaan esiin liiton toiminnan vaikutuksia maakunnan asemaan ja kilpailuetuun, ympäristöön, sosiaaliseen kilpailukykyisyyteen ja tuottavuuteen. Liiton sähköistä viestintää kehitetään vuorovaikutteiseen suuntaan. Tiedotusvälinekontakteja tehostetaan ja liiton esittelyaineistoa uudistetaan. Säännölliset kuntajohtajakokoukset. Liiton asiantuntijaroolin kasvattaminen ja jalkauttaminen kuntiin tarvittaessa. Liiton aikaansaannosten mittaamiseksi luodaan verrokkipohjaa muiden maakunta liittojen kanssa.

17 14/16 KÄYTTÖTALOUS Käyttötalousmäärärahat tulosyksiköittäin Luottamushenkilöhallinto TP 2010 TA 2011 TAE2012 TS 2013 TS Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Varsinainen toiminta TP 2010 TA 2011 TAE2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TULOSLASKELMA Tuloslaskelmaosa TP2010 TA2011 TAE2012 TS 2013 TS Toimintatulot myyntitulot tuet ja avustukset muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot henkilöstömenot palvelujen ostot aineet, tarvikkeet, tavarat vuokrat muut menot Toimintamenot yhteensä Toimintakate rahoitustulot ja -menot korkotuotot rahoitusmenot Vuosikate suunnitelmapoistot Tilikauden tulos poistoeron muutos varausten muutos rahastojen muutos Tilikauden yli- / alijäämä

18 15/16 INVESTOINNIT Hanke TP2010 TA2011 TAE2012 TS 2013 TS Atk-laitteet ja ohjelmistot, tstokalusteet Ilmastoinnin jäähdytys yhteensä Varaudutaan erityisohjelmistojen ja toimistokalusteiden hankintaan. RAHOITUSLASKELMA TP2010 TA2011 TAE2012 TS 2013 TS 2014 Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Investoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 0 Saamisten muutokset Korott. velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan rahavirta Rahavarojen muutos

19 16/16 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET Pirkanmaan liiton jäsenmaksuosuudet vuoden 2010 kunnallisverotietojen mukaan. kunta vuoden 2010 vuoden 2012 kunnallisvero maksuosuus yhteensä Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kangasala Kihniö Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi Parkano Pirkkala Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi Pirkanmaa

20 Kihniö Virrat Parkano Ruovesi Mänttä-Vilppula Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki Hämeenkyrö Orivesi Sastamala Nokia Tampere Pirkkala Lempäälä Vesilahti Kangasala Pälkäne Punkalaidun Urjala Akaa Valkeakoski 13

21 PIRKANMAAN LIITTO Nalkalankatu 12, PL 76, Tampere Puh. (03) (vaihde.), faksi (03)