Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017"

Transkriptio

1 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

2 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

3

4 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus Henkilöstösuunnitelma Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle KONSERNIPALVELUT Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupungin yhteiset Hallinnon vastuualue Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Rakennusvalvonta Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Kymenlaakson museo Talouden vastuualue Kaupunkisuunnittelulautakunta Tekninen lautakunta Tilapalvelun vastuualue Kuntatekniikan vastuualue HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Liikuntalautakunta Liikuntayksikkö

5 Sivu 2(2 Lasten ja nuorten lautakunta Opetustoimen vastuualue Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys INVESTOINNIT LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Lautakuntien toimintakatteet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä

6 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana 1 Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi Kotkan kaupungin kaupunkistrategian vuosille Kaupunkistrategia sisältää vision, 4 strategista päämäärää ja 17 kriittistä menestystekijää sekä näille yhteensä 75 arviointikriteeriä tai mittaria joko määrällisinä tai laadullisina. Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Päämäärät ovat seuraavat: Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Talous on tasapainossa Neljän päämäärän lisäksi on asetettu 17 kriittistä menestystekijää, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision suuntaisesti. MENESTYVÄ KOTKA Merikaupunki Kotka on kansainvälisesti verkostoitunut Itämeren vetovoimainen kasvukeskus. Kotkalaisuus on rohkeaa ja luovaa uudistumista, aktiivista osallistumista, yrittäjyyttä, vahvaa yhteishenkeä sekä monipuolista kulttuurielämää. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista sekä puhdasta ja viihtyisää ympäristöä. Menestyvä Kotka visiosta on johdettu tavoitetila, jonka mukaan Kotka on 15 menestyvimmän kaupungin joukossa Suomessa. Tämän tavoitetilan saavuttamista seurataan neljällä keskeisellä mittarilla: asukasmäärän kasvu työpaikkojen kehitys verotulojen kasvu satamaliikenteen määrä Lisäksi seurataan seututasolla työllisyysasteen ja bruttokansantuote/asukas kehitystä. Seuraavassa on kuvattu Kotkan kaupungin strategiakartta v :

7 2 2

8 2. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Väestö ja työpaikat 3 Kotkan kaupungin tavoitteena on asukasluvun kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Asukasmäärä oli Maahanmuuton nettolisäys on korvannut syntyneiden vähemmyydestä (-93) ja kuntien välisestä muuttoliikkeestä (-77) aiheutunutta kaupungin asukasmäärän muutosta. Vuonna 2011 kaupungin asukas-määrä kasvoi 7 hengellä. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,5 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,1 Vuonna 2011 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin henkilöä (3 708 henkilöä vuonna 2010) ja työttömien osuus työvoimasta 14,9 % (14,5 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli henkilöä (909) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 530 henkilöä (477). Työttömyys on säilynyt Kotkassa koko kuluvan vuoden korkealla tasolla ja on Kaakkois-Suomen korkein. Nuorten korkeat työttömyysluvut ovat erityisen huolestuttavat. Elokuun lopussa työttömyysprosentti Kotkassa oli 15,1 %. Uusia yrityksiä oli Kotkaan perustettu mennessä 172, joiden arvioidaan työllistävän n. 400 henkilöä.

9 4 3. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote3/2012) Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin todennäköiseltä. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1. Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan tänä vuonna kasvavan runsaat 4 %. Toimintamenojen volyymin oletetaan lisääntyvän noin prosentilla, mikä vastaa väestörakenteen muutoksen aiheuttamaa lisäystä peruspalvelujen kysyntään. Kuntien henkilöstön määrän oletetaan pysyvän vuoden 2011 tasolla, joten volyymin kasvu näkyy palvelujen ostojen kasvuna. Kuntien tulokasvun hidastuessa oletuksena on, että kunnat pyrkivät hillitsemään menokehitystään, joten menojen kasvun oletetaan jäävän hieman viime vuotta maltillisemmaksi. Kuntasektorin palkkamenojen kasvuksi oletetaan 3,5 %. Ostojen kasvun arvioidaan pysyvän vuoden 2011 tasolla 6,5 prosentissa. Avustusten ennakoidaan kasvavan hieman. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien vuosikate heikkenisi n. 100 milj. eurolla edellisvuodesta. Nettoinvestointien arvioidaan pysyvän vuoden 2011 tasolla 3,3 mrd. eurossa. Vuosikate kattaisi poistot, mutta jäisi selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi. Kuntatalouden velkaantuminen jatkuu siis myös tänä vuonna.

10 5 Peruspalvelubudjettitarkastelun (Vm ) laskentaoletuksilla kuntatalous heikkenee eikä ole enää tasapainossa millään mittarilla arvioituna. Laskelmassa vuosikate ei riitä kattamaan poistoja enää vuosina ja kuntatalous on alijäämäinen. On perusteltua olettaa, että kunnat joutuvat lähivuosina monista syistä hillitsemään menokasvuaan ja mitoittamaan menonsa lähemmäksi tulokehityksen asettamaa rajaa. Ensinnäkin talouskasvun ennustetaan olevan lähivuosina hidasta, ja talouden näkymiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Verotulojen kasvu saattaa tästä syystä jäädä tässä arvioitua hitaammaksi. Toiseksi kunnan talouden kääntyminen alijäämäiseksi velvoittaa kunnat ryhtymään ennakoiviin toimenpiteisiin taloutensa tasapainottamiseksi. Lisäksi menopuolen liikkumavaraa kaventaa tuntuvasti myös valtionosuuksiin tehdyt vähennykset sekä korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen vuoden 2016 alusta. Kuntien taloudelliseen toimintaympäristöön vaikuttaa myös se, että joulukuussa 2011 voimaan myös budjettikehysdirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot vahvistamaan koko julkisen sektorin hallintaa ja ohjausta ja ottamaan tässä huomioon vakaus- ja kasvusopimuksen määräykset. Yksi niistä koordinaatiovälineistä, jolla näiden paineiden vallitessa voidaan vahvistaa erityisesti kuntasektorin vakautta, on peruspalveluohjelmamenettely, jonka kehittämistarpeita arvioidaan meneillään olevan kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä Investointien on peruspalvelubudjettitarkastelussa arvioitu pysyvän korkealla tasolla johtuen tiedossa olevista investointitarpeista, vaikka kuntatalouden kiristyminen hillitsee uusien investointien aloittamista. Kunnilla arvioidaan olevan huomattava korjausvelka, joka johtuu lähinnä 1970-luvun rakennusten peruskorjaustarpeesta. Myös rakenneuudistus ja kasvukeskusten uudisinvestoinnit pitävät investointitason korkeana. Toisaalta kuntatalouden kiristymisen ja korkotason nousun myötä kunnat joutuvat harkitsemaan uusien investointien aloituksia. Tulokehityksen heikentyessä investointitaso saattaakin jäädä tässä arvioitua alemmalle tasolle. Vuosikatteen jäädessä nettoinvestointeja alhaisemmaksi kuntatalouden velkaantuminen jatkuisi runsaalla miljardilla eurolla vuodessa. Paine kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun kasvaa. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttäisi sitä, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Korkotaso on ollut viime vuodet poikkeuksellisen matalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös korkotason nousu uhkaa lisätä kuntien korkomenoja ja siten heikentää kuntataloutta. Lisäksi väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä entisestään korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkka-summa kasvanee hieman enemmän. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2013 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Oman alueen talouden kehitys TEM:n ja ELY-keskusten julkaiseman Alueelliset talousnäkymät 2/2012 raportin mukaan Kotkan-Haminan seudun teollisuus joutui edellisen taloustaantuman yhteydessä yleisesti vaikeuksiin ja työvoimaa sekä lomautettiin että yksiköitä lopetettiin. Vaikeudet eivät ole kokonaan väistyneet, mutta uutta yritystoimintaa on syntynyt mm. palvelualoille. Yksi kasvava toimialaklusteri on ICT-ala, jossa mm. digitaaliseen pelialaan on syntynyt pienyrityksiä, joiden työllistävä vaikutus on kertaistunut parissa vuodessa. Elokuussa 2012 Google teki päätöksenpalvelinkeskuksen laajentamisesta. Investointi on 150 miljoonaa euroa, rakennusajan työpaikkavaikutus on n. 500 htv. Laajennuksen valmistuttua keskus työllistänee ihmistä.

11 6 Kun seutukunnan teollisuus on viimeisen taloustaantuman yhteydessä menettänyt tuotantoaan ja työllisyyttään, monet palvelut ovat menestyneet paremmin. Useat liike-elämän ja henkilökohtaisten palveluiden toimialat kykenivät jonkin verran lisäämään työllistensä määriä myös taantumaan siirryttäessä. Merkittävä venäläisväestö on alueen etu, kun tulevaisuudessa lisätään Venäjän kysyntäpohjaisia palveluja. Kotkan seutu kiinnostaa myös venäläisiä yrityksiä. Yhdistynyt HaminaKotkan satama tarjoaa erittäin hyvät alueelliset laajennusmahdollisuudet mm. uusien varastoterminaalien rakentamiseen. Merkittävä investointi on Venäjältä lannoitteita ulkomaille vievän Fertilog Oy:n terminaalin sijoittuminen satamaan. Lähivuosina edelleen kehittyvät maantieyhteydet voivat vahvistaa tätä kehitystä. Lähiajan näkymät satamatoiminnoissa ovat kuitenkin epävarmat: tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa pitkälle eteenpäin. Venäläisten lisääntyvä kiinnostus ulkomaanmatkailuun ja matkailijamäärien kasvu on nostanut investointihankkeita kaupan ja matkailun aloille Kotkan Haminan alueella. Kaupan tax free - myynti oli vuonna 2011 Kotkassa 9,8 M, jossa on lisäystä 46 % vuoden takaiseen. Venäjän ja Suomen välistä kauppavaihtoa tukee käynnistynyt E 18 -tien muuttaminen moottoriväyläksi Koskenkylästä itään päin. Suomi on sitoutunut toteuttamaan E18 -tien moottoritieksi vuoteen 2015 mennessä. Jo nykyinen väylä on lisännyt kiinnostusta sijoittaa yritystoimintaa yhteyden varteen, mutta uusi moottoritie antaa tähän entistä paremman pohjan. Yhteensä Koskenkylä Vaalimaa välin kustannusarvion on yli 700 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus n htv. Kymenlaakson energiamaakuntakaava mahdollistaa n. 200 tuulivoimalan rakentamisen. Aiemmin Haminaan ja Kotkaan rakennettujen voimaloiden lisäksi parhaillaan on menossa Haminan Mäkelänkankaan tuulivoimapuiston rakentaminen. Kotkan-Haminan seutukunta on tällä hetkellä Kaakkois-Suomen pahinta työttömyysaluetta. Positiivinen työttömyyden piirre alueella on se, että kokonaistyöttömyyden kasvusta huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole kasvanut. Työttömyys koettelee eniten Kotkan kaupunkia. Kaupungin työttömyysaste on Kaakkois-Suomen korkein. Virolahdella ja Miehikkälässä työttömien määrä on edelleen laskenut. Kun työttömyys on korkealla, työvoimaa on hyvin saatavilla. Kuitenkin osassa ammatteja työnantajat eivät löydä riittävästi haluamaansa työvoimaa. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin eli kolmisen prosenttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi, lähes 20 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät parisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna hieman yli 19 miljardia euroa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,09 prosenttiyksikköä ja on 19,25. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, mutta menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän noina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta.

12 7 Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, lähinnä yritystoiminnan tukemiseen liittyvien veroperustemuutoksien vuoksi, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Kuntien jako-osuuteen Valtiontalouden kehyspäätöksessä liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Vielä vuosi sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Kuntien verotulot yhteensä KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI ** 2013** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos% 2,1 2,9 3,9 4,3 4,7 3,5 4,9 Yhteisövero Muutos% 17,5 18,6-25,1 4,0 0,8 6,9-11,4 Kiinteistövero Muutos% 20,1 2,5 5,1 1,6 2,3 2,3 2,2 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos% 4,2 4,1 1,5 4,1 4,3 3,6 3,7 milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, ** Ennuste

13 4. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus 8 Kuntien valtionosuusjärjestelmä nykymuodossaan on toiminut vuoden 2010 alusta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyy - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi ja - asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Laskennallisissa perusteissa vaikuttaa pääsääntöisesti 3,0 %:n indeksitarkistus. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden rahoitus tulee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Valtionosuusprosentti vuonna 2013 on 41,89 prosenttia (kunnan osuus 58,11 %). Ylläpitäjäjärjestelmässä kunnilla on asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka on Kuntaliiton arvion mukaan 367,74 euroa/asukas vuonna Peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan ensi vuonna 125 milj. euron lisäleikkaus jo aikaisemmin hallitusohjelmassa päätettyjen leikkausten lisäksi. Tämä alentaa valtionosuusprosenttia 0,51 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2013 voimaan tulevan vanhuspalvelulain myötä kunnille aiheutuvista kustannuksista valtio korvaa 54,3 prosenttia. Tämän johdosta valtionosuusprosenttia korotetaan 0,05 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee tämän vuoden 31,42:sta 30,96 %:iin. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, ei yksittäisen kunnan valtionosuutta. Laskennallisen perusteen ja valtionosuuden erotus on kuntien itse rahoitettavaa. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 3 135,80 euroa/asukas. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut leikkaukset jatkuvat mm. vapaan sivistystyön rahoituksen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoituksen osalta. Vuonna 2013 nämä budjettiesitykset johtavat siihen, että valtionosuusrahoitusta myönnetään kunnille n. 50 milj. euroa vähemmän. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennassa käytettävä koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,17 % vuonna Tasausraja on 3 075,27 euroa/asukas. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Tasausraja on 91,86 prosenttia koko maan keskimääräisestä asukaskohtaisesta laskennallisesta verotulosta. Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero-osuus). Laskennallisen kunnallisveron laskennassa käytetään kunnan oman kunnallisveroprosentin sijaan koko maan keskimääräistä tuloveroprosenttia, joten kunnan omalla veroprosentilla tai sen muutoksilla ei ole suoraa vaikutusta tasauksen määrään.

14 9 Valtionosuuksien määrä muodostuu Kotkan kaupungissa seuraavasti, laskelmat on tehty valtion eduskunnalle antaman budjettiesityksen tiedoin: Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) Muutos Yleinen osa 3,0 3,1 3,2 +0,1 SOTE laskennalliset kustannukset 190,0 210,0 219,8 +9,8 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 36,6 39,6 40,0 +0,4 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6-0,6 +/-0 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. veromenetysten kompensaatio) 5,5 9,5 9,1-0,4 Kunnan omarahoitusosuus -144,1-164,6-171,9-7,3 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 90,4 96,9 99,6 +3,0 Verotulotasaus -2,5-3,3-2,8-0,5 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä omarahoitusosuudella -8,0-8,0-8,8-0,8 Kaupungille maksettava valtionosuus 79,9 85,6 88,0 +2,4 Verotulot Vuoden 2013 talousarvio on laadittu käyttäen 20,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden 2013 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon ilmoittama ennakkotieto vuoden 2011 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa maksuunpantujen verojen kasvu Kotkassa vuonna 2011 oli 2,9 prosenttia ja koko maassa 5,1 prosenttia. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten muutos vuoden 2011 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 3,6 % prosenttia, eli kasvua oli 5,0 milj. euroa. Marraskuussa tehtävä vuoden 2011 verotuksen maksuunpanotilitys, joulukuussa tehtävät kuntaryhmän jakoosuuksien tarkistus ja yksittäisten kuntien jako-osuuksien muutos vuoden 2012 perusteisiin muuttavat kuitenkin tilannetta. Verohallinnon antamien tietojen mukaan Kotkan kaupungin maksuunpanotilityksessä vähennetään 16,7 milj. euroa. Yhteisöjen veroperustemuutokset nostavat vuoden 2013 yhteisöveron tilitysten kuntaryhmän jako-osuutta. Kotkan oma jako-osuus on pidetty epävarmassa tilanteessa matalana. Yhteisöverot tulevat vuodelta 2012 toteutumaan merkittävästi talousarvioon merkittyä alempana ja 2013 taso on n. 7,7 milj. euroa. Kiinteistöveron tilitykset toteutuvat tänä vuonna hyvin lähelle talousarvioon merkittyä. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan Veropohjaan on arvioitu nk. normaali kasvu n. 3 %. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan olevan 4,6 milj. euroa. Korkotason on arvioitu säilyvän ennallaan. Talousarvio lähtee siitä, että nettolainanotto on -1,4 milj. euroa. Korkotason mataluuden vuoksi vastaavasti odotukset korkotuotoista pysyvät pieninä. Lyhytaikaisten sijoitusten tuottoarvio on säilytetty kuluvan vuoden tasossa. Sen toteutumaan vaikuttavat korkotason muutokset ja maksuvalmiustilanne vuoden aikana. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 6,2 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut sisältävät koronvaihtosopimuksen vaikutuksen. Rahoitustuottoihin sisältyvät lisäksi arviot kaupungin saamista takausmaksuista.

15 10 5. Kotka-konserni Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tavoitteiden toteuttamista voimaantulleen kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Konsernijaosto nimeää ne viranhaltijat, jotka huolehtivat konserniohjauksesta ja konserniohjeiden noudattamisen seurannasta. Kotka-konsernin johtamisen tukena on tytäryhtiöportfolio, jossa arvioidaan tytäryhteisöjen strategista merkitystä ja markkinalähtöisyyttä. Siinä tarkastellaan jokaisen yhtiön kohdalla, miltä osin yhtiö toiminnassaan toteuttaa valtuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa sekä määritellään seurantaa varten yhtiökohtaiset tunnusluvut. Portfolio on perusta kaupungin talousarviossa tapahtuvalle vuosittaiselle tavoitteiden asettamiselle tytäryhtiöille. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt) edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt). Alla olevassa tekstissä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty tummennetulla pohjalla. Muu teksti- ja numeraalinen esittely on informatiivista, eikä valtuusto tee niistä päätöstä.

16 11 Kotkan Energia Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Liiketoimintayhtiö Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen ensisijaisesti uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Tavoitteet vuodelle 2013 Osinkoa tilikaudelta 2012 maksetaan vähintään 70 % tilikauden tuloksesta. Uusiutuvan energian osuutta omasta energiantuotannosta kasvatetaan investoimalla tuulivoimaan ja biovoimaan. Kaukolämmön hintataso vastaa valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa seurattavassa asiakasryhmässä. Merkittäviä kehittämistoimia: Biopolttoaineilla toimiva lämpökeskus otetaan kaupalliseen käyttöön Karhulassa. Mussaloon valmistaudutaan rakentamaan kaksi tuulivoimalaitosta. Biopolttoaineita käyttävän yhteistuotantovoimalaitoksen rakentamista selvitetään yhdessä paikallisen teollisuuden kanssa. Hovinsaarelta voimalaitoksen läheisyydestä hankitut tilat saneerataan kunnossapitohenkilöstön korjaamo- ja sosiaalitiloiksi. Tilojen yhteyteen suunnitellaan laajennusta toimistotiloille. Em. hankkeiden rahoitukselle tullaan tarvittaessa hakemaan kaupungin takausta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti emolle Myynti tytäryhtiöille ja kuntayhtymille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta - omavelkaiset (1) Takaukset emolta - täytetakaukset Maksuvalmiuslainat (2) Korot emolle (3) Tilikauden tulos Jakokelpoinen oma pääoma Osingot emolle (4) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto (M ) 42,1 44,0 45,0 Sijoitetun pääoman tuottoaste (%) 5,1 5,7 6,0 Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän keskiarvoon verrattuna (%) + 1,2 + 0,4 + 0,0 Henkilöstön määrä keskimäärin (kpl) Selitykset: (1) Konsernitilin käytetty limiitti ei sisälly lukuun. (2) Konsernitilin käytetty limiitti. (3) Konsernitilin limiitin korot. (4) Tilikauden tuloksen perusteella maksettavat osingot.

17 HaminaKotka Satama Oy Omistus: Kotkan kaupunki 60 %, Haminan kaupunki 40 % 12 Toiminta-ajatus: Yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Satamakonsernin kiinteistöjen omistus ja hallinnointi on pääosin keskitetty tytäryhtiö Kotkan Satamatalot Oy:lle. Tavoitteet vuodelle 2013 Liikennemäärä pysyy vuoden 2012 tasolla. Kaikki yhteiskunnalliset velvoitteet ja sopimusten mukaiset tuloutukset omistajille hoidetaan. Investointitaso säilyy vuoden 2012 tapaan vähäisenä eli noin miljoonassa eurossa. Omavaraisuusaste pyritään nostamaan 28 %:iin. Merkittäviä kehittämistoimia: Omalla aktiivisella toiminnalla pyritään varmistamaan vähärikkisen polttoainejalostamon saaminen talousalueelle vuoden 2013 aikana. Pääoperaattorin vetäytyessä pois Haminasta vuoden 2012 loppuun mennessä, jatketaan jo aloitettuja toimenpiteitä uusien vakavaraisten ja osaavien operaattoreiden etabloitumiseksi Haminaan sekä uusien liikennevolyymien etsimistä yhdessä heidän kanssaan. Tarvittaessa tulee yhtiöllä olla valmius nopeasti reagoida infrastruktuurin kehittämiseksi koko sataman alueella, mutta erityisesti Haminassa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2011 HKS Ennuste 2012 Arvio 2013 Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, Liikevaihdon kasvu % 0 2 Sijoitetun pääoman tuotto% 4,3 4 5 Omavaraisuusaste Käyttökate % Tuottavuus/tonnia/henkilö Liikennemäärä tn *) Henkilöstö *) Liikennemäärä on koko vuodelta Tunnusluvut ovat ajalta

18 Kotkan Asunnot Oy 13 Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Toiminta-ajatus: Kotkan Asunnot Oy tarjoaa kotkalaisille ja Kotkaan muuttaville monipuolista ja vuokratasoltaan kilpailukykyistä sekä turvallista asumista. Tavoitteet vuodelle 2013 Merkittäviä kehittämistoimia: Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan suunnitelmallisesti niin, että sen arvo säilyy ja arvonnousu on mahdollista. Tavoitteena on pitää asunnot ja niiden ympäristöt viihtyisinä sekä parantaa asukastyytyväisyyttä. Asuntojen kysyntä ja käyttöaste säilyvät hyvänä (97,6 %) sekä vaihtuvuus alhaisena (19,5 %). Yhtiön talous on kunnossa ja vuokrataso kilpailukykyinen. Vuoden 2013 suurin hanke on Gutzeitintie 8:n perusparannus, joka käsittää hissien ja asuntokohtaisten parvekkeiden rakentamisen sekä julkisivuremontin. Muut suunnitellut hankkeet ovat pienempiä kunnossapitoremontteja, kuten mm. vesikattojen uusimista, julkisivujen kunnostamista ja putkisaneerausta. ARA:n ohjeiden mukaisesti kiinteistöt salkutetaan sekä selvitetään mahdollisen uudisrakentamisen tarve ja mahdollisuudet. Palvelutasoa parannetaan vuoden 2012 asukastyytyväisyystutkimuksen tulokset huomioon ottaen. Tietojärjestelmien käyttöä laajennetaan edelleen, jolloin myös toiminta tehostuu ja toimintatavat yhtenäistyvät. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti kaupungille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Ylijäämä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, Käyttöaste, % 98,01 97,6 97,6 Vaihtuvuus, % 19, ,5 Keskivuokra (budj. neliövuokra) 8,34 8,72 9,01 Henkilöstö

19 Kotkan Toriparkki Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: 14 Nollatuottoyhtiö Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen liittyvää toimintaa. Tavoitteet vuodelle 2013 Saavuttaa 0-tulos ja vahvistaa edelleen keskustan elinkeinoelämää tarjoamalla paikoitustilaa keskustassa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2011 Ennuste 2012 TA 2013 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Pääomalainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yli-/alijäämä (kumulat) (kumulat) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2011 Ennuste 2012 TA 2013 Liikevaihto, Pysäköintejä kpl

20 Cursor Oy Omistus: 15 Nollatuottoyhtiö Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä 4,46 % ja pankit 0,91 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa. Tavoitteet vuodelle 2013 Seudulle syntyy uusiin ja olemassa oleviin yrityksiin 850 uutta työpaikkaa Tukholma-Turku-Helsinki-Kotka-Pietari kehityskäytävä-yhteistyön konkreettinen käynnistyminen E18-moottoritien tuomien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen Venäläisten investointien merkittävä kasvu Merkittäviä kehittämistoimia: Cursor on toiminut seudun rakennemuutoksen johtajana hyvin tuloksin. Vuonna 2013 seudun uusiutuminen on edelleen tärkein Cursorin toimenpide sekä työpaikkojen säilyttämiseksi että uusien työpaikkojen lisäämiseksi seudulla. Cursorin toiminnan painopisteitä seudulla ovat tuulivoimaklusterin ja muun uusiutuvan energian ja energiatehokkuusteknologian kehittäminen, matkailustrategian mukaisen uuden toimintamallin käynnistäminen, Rubiconin palvelumallin käynnistäminen, Kantasataman alueen suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuminen sekä vahvempi rooli logistiikassa. Tukholma-Turku-Helsinki-Kotka-Pietari kehityskäytävän ja sitä tukevan E18-moottoritien rakentaminen on merkittävässä roolissa seudun vetovoiman lisäämisessä ja hyödyntämisessä ja uusien liiketoimintojen kehittämisessä. Mikäli seudun rakenteen uusiutuminen ja muutoksiin reagoiminen edellyttää takauksia, niitä haetaan Kotkan kaupungilta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, Seudulle syntyvät uudet yritykset Seudulle syntyvät työpaikat uusiin Seud. sijoittuvien yritysten lkm Kehittämisrahastosta rah. proj Henkilöstö

21 16 Kymen Vesi Oy Omistus: A-osakkeista Kotkan kaupunki 79 %, Kouvola 18 % ja Pyhtää 3 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään ympäristöarvoja kunnioittaen ja teknisesti sekä taloudellisesti järkevällä tavalla. Tavoitteet vuodelle 2013 Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa. Veden laatu säilyy hyvänä. Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa. Merkittäviä kehittämistoimia: Uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönotto. Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Yhtiön puhdasvesipuolen automaatiojärjestelmän uudistamisprojektin loppuunsaattaminen (vv ) Uuden toimitilan valmistuminen loppukesällä Kymenlaakson Vesi Oy:n henkilöstön siirtäminen Kymen Vesi Oy:n palkkalistoille. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Muut tuloutukset emolle (tak.provisio) Yhteisön omat tunnusluvut TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, Liikevoitto Tulos Myynti vesi m³ Myynti jätevesi m³ Henkilöstö

22 17 Kymenlaakson Vesi Oy Omistus: Kotkan kaupunki 70 %, Kouvola 12 % ja Hamina 18 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Nollatuottoyhtiö Tavoitteet vuodelle 2013 Merkittäviä kehittämistoimia: Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Veden laatu säilyy hyvänä Tuotetaan omistajille riittävä määrä talousvettä Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Kymenlaakson Vesi Oy:n henkilöstön siirtäminen Kymen Vesi Oy:n palkkalistoille Runkolinjan Utti - Keltakangas suunnittelun käynnistäminen TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, Tulos Myynti osakaskunnille m³ Henkilöstö 3 4

23 Kymijoen Ravintopalvelut Oy Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Carea 33,5 %. Toiminta-ajatus: 18 Nollatuottoyhtiö Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ravintopalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Tavoitteet vuodelle Yhtiön talous on tasapainossa - Yhtiöllä uusi/päivitetty strategia (seuraavaan yhtiökokoukseen mennessä) - Työtyytyväisyyden lisääntyminen ja sairauspoissaolojen vähentyminen - Tuotannonohjausjärjestelmä tehokkaassa käytössä - Kuljetusreitit optimoitu uudella järjestelmällä Merkittäviä kehittämistoimia: - Henkilökulujen suunnittelu, seuranta ja toimenpiteet kustannuspaikoittain - Strategiatyöskentely (strategian rakentamien) johtoryhmässä - Panostaminen tuotannon johtamiseen ja henkilöjohtamiseen - Varhaisen tuen -mallin tehokas toteuttaminen - Uusi/päivitetty perehdyttämismalli alkuvuodesta Työtyytyväisyysmittaus kevään 2013 aikana - Tuotannonohjausjärjestelmän tuotantokäyttö viim. alkuvuodesta Kuljetusoptimointijärjestelmän käyttöönotto kevään 2013 aikana Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Yli-/alijäämä Yhteisön omat tunnusluvut TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, Henkilöstö Liikevaihto/henkilö , Käyttökate % 9 % 9 % Jalostusarvo/henkilö (1000 ) 40,9 42,7

24 Kyamk-kiinteistöt Oy 19 Nollatuottoyhtiö Vuoden 2012 talous on ajateltu yhtiölle siirtyvien lainojen hoidon, sivutoimisen toimitusjohtajan ja ostettavien taloushallintopalvelujen varaan. Kiinteistöjen hoito (lämmitys, puhtaanapito, jne.) jää Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tehtäväksi. Yhtiöllä on vain sivutoiminen toimitusjohtaja. Muut palvelut ostetaan. Omistus: Kiinteistöyhtiön omistus jakautuu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n nykyisten omistajien kesken: Kotka 51 %, Kouvola 47 % ja Iitti 2%. Toiminta-ajatus: Jakautumissuunnitelman liitteenä olevan yhtiöjärjestyksen toimialamäärittely (keskeisin osa): Yhtiön toimialana on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kiinteistöjen omistaminen, hallinta, ylläpito ja huoltaminen. Yhtiö voi myös peruskorjata ja rakentaa ammattikorkeakoulun lakisääteisen tehtävän suorittamiseen tarvittavia tiloja. Merkittäviä kehittämistoimia: Tavoitteet vuodelle 2013 Tarjotaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat. Jatketaan Kotkassa sijaitsevien toimitilojen peruskorjaamisen tai uudisrakentamisen selvittämistä. Kotkan tilojen peruskorjaaminen (uudisrakentaminen) siirtynee luvun alkuun. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Arvio 2012 Arvio 2013 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus kaupungilta Oman pääoman sijoitus emolta*) Takaukset emolta (51 %) *) Osakepääoma ,- syntyy jakautumisen yhteydessä. Koko oma pääoma oli ,40 euroa. Yhteisön omat tunnusluvut Arvio 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, Tulokseen liittyvät *) - liikevoitto tilikauden tulos Vaikuttavuuteen liittyvät - henkilöstö, vain sivutoiminen toimitusjohtaja 0 0.

25 20 Kotkan Kaupunginteatteri Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Tavoitteet vuodelle kahdeksan omaa ensi-iltaa sekä vierailuesityksiä katsojaa - salien täyttöasteet: Suuri näyttämö 70%, Naapuri 70% ja ravintola Kairo 90% Merkittäviä kehittämistoimia: Teatterikasvatus- ja nuorisoteatterihanke toteutetaan yhteistyössä Kotkan kulttuuri-, sivistys- ja nuorisotoimen kanssa. Tanssin teemaviikko järjestetään yhteistyössä Kymen taidetoimikunnan kanssa. Yleisötyötä tehdään taidetoimikunnan ja Kotkan seurakunnan kanssa. Kaakon teattereiden kehittämishanke sekä Tekijä-hanke saatetaan päätökseen. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämä Muut tuloutukset emolle -toimitilavuokrat Yhteisön omat tunnusluvut TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto, Katsojaluku Ensi-iltojen määrä Vakinaisen henkilökunnan määrä Henkilötyövuodet Avustus emolta /katsoja

26 Kotka Maretarium Oy 21 Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tavoitteet vuodelle 2013 Maretariumin laajennuksesta tehdyn tarveselvityksen vienti päätöksentekoon ja hankesuunnitelman laatiminen vuosina tehtävää investointia varten. Kävijämäärätason säilyttäminen: akvaariokierroksella kävijöiden määrä ja talossa kävijöiden määrä noin Merkittäviä kehittämistoimia Maretariumin laajentaminen hyljehoitolalla ja Suomen Kalastusmuseolla, laajennusinvestointi vuosina Budjettivaraus vuodelle ,0 milj. euroa ja vuodelle ,5 milj. euroa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus emolta Vuokra + kiinteistövero emolle Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämä Yhteisön omat tunnusluvut TP2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot (ei avustuksia), Liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot ilman avustuksia / kävijä, 11,7 11,6 11,1 Avustus emolta, /kävijä 3,6 3,9 3,8 Kävijämäärä Henkilöstö 7 7 7

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2014... 37

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2014... 37 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014-2018 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.11.2013 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman

Lisätiedot

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.11.2011 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus

Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Kaupunginjohtajan ehdotus

Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Kaupunginjohtajan ehdotus Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Kaupunginjohtajan ehdotus Julkaisuvapaa 20.10.2014 klo 13.00 Sivu 1 / 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2015-2019

Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2019 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2011... 25

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2011... 25 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011-2015 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 15.11.2010 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Muut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari

Muut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari -1, KV 10.11.2014 9:00 OSALLISTUJAT Brask Nina puheenjohtaja Päätöksentekijät Kotiniemi Topias I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti II varapuheenjohtaja Eerola Juho III varapuheenjohtaja Aalto-Partanen

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2009... 25

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2009... 25 Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2009-2013 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.11.2008 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 13

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 13 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 13 KONSERNIOHJEET (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.8.2013) 1. Soveltamisala Kuntalain 16 a :n mukaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :ssä

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot