Valtiosääntöteoriasta. Valtiosääntöteoriasta. Valtiosääntöteoriasta. Constitutional theory, Staatsrechtslehre Oikeusteoria + poliittinen teoria
|
|
- Petri Aleksi Ranta
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtiosääntöteoriasta Professori Panu Minkkinen Valtiosääntöteoriasta Constitutional theory, Staatsrechtslehre Oikeusteoria + poliittinen teoria Oikeus: Oikeus yhteiskunnallisena ilmiönä iö Oikeus yliopistollisena oppiaineena Politiikka: polis, ts. valtio technē, ts. tekniikka, taito Teoria? Valtiosääntöteoriasta E Kantorowicz, Kuningkaan kaksi ruumista (1957) Kristus: corpus naturale corpus mysticum Kuningas: Luonnollinen ja kuolevainen Yliluonnollinen ja ikuinen 1
2 Valtiosääntöteoriasta Suvereenisuus: Valtiosuvereenisuus Kansansuvereenisuus Parlamentaarinen suvereenisuus Yksilön suvereenisuus Valtiosääntöteoriasta Suomen perustuslaki ( /731): 1 luku 1 : "Suomi on täysivaltainen [PM: suvereeni] tasavalta." 1 luku 2 : "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." Valtiosääntöteoriasta HE 1/1998 (1 luku 1 ) Sisäinen suvereenisuus (l. valtiovalta korkein oikeudellinen valta): 1. Kyky säätää viranomaisten toimivallasta 2. Valta päättää oikeusjärjestyksen sisällöstä 3. Oikeus käyttää julkista valtaa Ulkoinen suvereenisuus: suhteet toisiin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin 2
3 Valtiosääntöteoriasta HE 1/1998 (1 luku 2 ) Kansansuvereenisuuden periaate: Edustuksellinen demokratia Eduskunta ylimpänä valtioelimenä: "Kun eduskunnan tehtäväksi määrätään kansan edustaminen, ei sen rinnalla voi olla muita sen kanssa kilpailevia valtioelimiä." Valtiosääntöteoriasta Sisäinen suvereenisuus: Tuomiovalta Alueelliset rajat Ulkoinen suvereenisuus: Puuttumattomuusperiaate Sota ja rauha Valtiosääntöteoriasta Ihmisoikeuksien ristiriitaisuus: Suvereeni valta (kuningas, valtio, jne.) Alamainen / subjekti (kansalainen, asukas, jne.) Pelkän ihmisyytensä perusteella subjekti nauttii luovuttamattomista oikeuksista, joita jopa suvereenin on kunnioitettava 3
4 I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) Tieteellinen tieto: Kritiikin koetinkivi ki i Systematiikka (arkkitektoniikka) Tiedon normatiivinen kehys "puhtaan järjen tuomioistuin" I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) Tietäminen / ajatteleminen "Puhtaan järjen j dialektiikka" iikk Antiteettiset ristiriidat l. antinomiat Ihmisen "kaksi maailmaa": Oleminen / pitäminen Tosiasiallinen / normatiivinen Luonnonlait / vapauden lait I Kant, Oikeusoppi (1797) Pätevän oikeuden edellytykset: Suvereenisuus apriorin oikeuden ehtona Vapaaehtoinen alistuminen vs. itsensä arvottaminen Tutkimattomuus Ajatteleminen vs. väärä järkeily (ristiriita) 4
5 I Kant, Oikeusoppi (1797) Luonnontila vs. oikeudellinen tila Kuninkaanmurha l. "kaikkien oikeusperiaatteiden i id hylkääminen": 1. Oikeuden auktoriteetin kieltäminen 2. Perustuslain kieltäminen 3. Suvereeni/alamainen-suhteen kääntäminen ylösalaisin I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) Transsendentaaliset illuusiot Järjen lainsäätäjä äjä Negatiivinen lainsäädäntö Luonnontila vs. oikeudellinen tila I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) Järjen (itseään) rajoittavat lait "Kaiken on alistuttava järjelle" j vs. lainsäädännön epäilyttävä "majesteettisuus" Ristiriitaiset suvereenisuudet: Järjen suvereenisuus Järkeä rajoittava suvereenisuus 5
6 I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) Oikeusvaltion ristiriita: Suvereeni valtio Suvereeni perustuslaki Miksi järki alistuu? Käytännön välttämättömyys (eettinen velvollisuus) siirtyä luonnontilasta oikeuden tilaan I Kant, Ikuiseen rauhaan (1795) Ikuisen rauhan lopulliset määritykset: Valtiojärjestys olkoon jokaisessa valtiossa tasavaltainen. Kansainoikeus perustukoon vapaiden valtioiden valtioliittojärjestelmään. Maailmankansalaisoikeus olkoon rajoitettu yleisen vierasystävyyden vaatimuksiin. GWF Hegel, Oikeusfilosofia (1821) Valtion kaksi valtiosäännöllistä momenttia: Sisäinen valtiosääntö tö Ulkoinen valtiosääntö 6
7 GWF Hegel, Oikeusfilosofia (1821) Yhtenäisen valtion kolme valtaa: Lakiasäätävä valta Toimeenpaneva valta Kuningasvalta GWF Hegel, Oikeusfilosofia (1821) Valtion ulkoinen yksilöllisyys: Suhteita säännellään normatiivisesti Sotainen luonnontila H Kelsen, Puhdas oikeusoppi (1934/1960): Pitämisen tieteellinen kuvaus Oikeusnormi/oikeuslause Normipyramidi Perusnormin ongelma "Transsendentaalis-looginen" 7
8 Perusnormi Perustuslaki Säädännäinen oikeus Lainkäyttö Asetukset Sopimusvelvoitteet H Kelsen, Suvereenisuuden ongelma (1920): 1. Teoria suvereenisuudesta on oikeudellinen teoria 2. Valtiosuvereenisuus on oikeuden suvereenisuutta 3. Suvereenisuus on "normilooginen" käsite 4. Tasot ja "alkuperäinen normi" H Kelsen, Suvereenisuuden ongelma (1920): 5. Suvereeni järjestys on "korkein", "yhtenäinen" ja "ainutlaatuinen" 6. Suvereenisuus on oikeuden positiivisuutta 7. Suvereenisuus on oikeudellisen tiedon puhtautta 8
9 H Kelsen, Suvereenisuuden ongelma (1920) "Normilooginen": Oikeustieteen t normatiivinen i tutkimuskohden ("oikeusnormi") Oikeustieteen tietoteoreettiset peruslähtökohdat ("logiikka") H Kelsen, Suvereenisuuden ongelma (1920) Kaksi normatiivista järjestystä: Oikeusjärjestys j -> "normatiivisuus" Oikeudellisen tiedon normatiiviset ehdot -> "käsitteellinen puhtaus" Suvereenisuus tietoteoreettisena takeena Valtio ja valta J Bodin, Kuusi kirjaa valtiosta (1576) Keskeiset kysymykset: 1. Mikä on "republique"? 2. Mikä valtiomuoto on paras? Valtion määritelmä: 1. Oikeudenmukainen hallinto 2. Kotitaloudet ja niiden yhteiset intressit 3. Suvereeni valta 9
10 Valtio ja valta J Bodin, Kuusi kirjaa valtiosta (1576) Absoluuttista ja jatkuvaa Lait eivät sido suvereenia Poikkeukset: Jumalan, luonnon ja järjen lait Valtiosääntö Yhteiskuntasopimus Suvereeni valta lainsäädäntövaltana Valtio ja valta E de Vattel, Kansojen oikeus (1758) Keskeiset kysymykset: Luonnonoikeutta kansoille Velvollisuuksien lli i tiede Suvereenien ja autonomisten valtioiden velvollisuudet: Liiton pysyvyys Valtion täydellistäminen Valtio ja valta E de Vattel, Kansojen oikeus (1758) Suvereenien valtioiden oikeudet: Velvollisuuksien edellyttämät keinot Valtioiden li id väliset suhteet: Arvokkuus Kunnioitus Sisäiset velvollisuudet / ulkoiset oikeudet 10
11 Valtio ja valta L Oppenheim, Kansainvälinen oikeus (1905/1906) Valtio: Kansa Valtioalue Hallitusmuoto Suvereeni hallinto Valtio ja valta L Oppenheim, Kansainvälinen oikeus (1905/1906) Suvereenisuus: Ulkoinen itsenäisyys Suvereeni aluehallinto Suvereeni valta yksilöihin nähden Valtio ja valta L Oppenheim, Kansainvälinen oikeus (1905/1906) Valtio on tunnustettu oikeussubjekti Valtio on jäsen "kansojen perheessä": Itsehillintä Autonomiset rajoitukset 11
12 Valtio ja valta "Eettinen suvereenisuus" Puuttumattomuusperiaate ja humanitaarinen interventio: "Luhistuvat t valtiot" t" ja puuttumisoikeus ik "Roistovaltiot" ja suojeluvelvollisuus Valtio ja valta Velvollisuus suojella (2001) Kolme näkökulmaa: Valtion sisäinen velvollisuus Kansainvälisen yhteisön globaali li velvollisuus Julkinen vastuu ("accountability") Valtiosääntö C Schmitt, Poliittinen teologia (1922) "Rajatilakäsite" Oikeus ja normaalisuus vs. suvereeni päätös 12
13 Valtiosääntö C Schmitt, Valtiosääntöteoria (1928) Perustuslainsäätävä valta: Poliittisen eksistenssin perustus Valta (ei normi) takaa pätevyyden Yhtenäinen ja jakamaton Valtiosääntö C Schmitt, Valtiosääntöteoria (1928) Perustuslaista poikkeaminen: Perussääntö: jatkuvuus (poikkeuksena vallankumous l. "perustuslaillinen kumous") Perustuslailliset rikkomukset Valtiosääntö C Schmitt, Valtiosääntöteoria (1928) Suvereeni valta: Perustavan lakiasäätävän vallan käyttö Perustuslailliset rikkomukset k l. poikkeustila il 13
14 Valtiosääntö C Schmitt, Valtiosääntöteoria (1928) Suvereeni valta ja kompetenssi? Suvereeni valta ja kompetenssikompetenssi? i? Kaksi teoriaa: Muodollinen oikeuskäsite (oikeusvaltio) Poliittinen oikeuskäsite (Schmitt) Valtiosääntö C Schmitt, Poliittisen käsitteestä (1927) Poliittinen positiivisena käsitteenä Erottelu: Vihollinen/ystävä Julkinen Päätös Hallinnointi Repression ristiriita: Poikkeavien diskurssien repressio Diskurssien lisääntyminen "Juridis-diskursiivinen" diskursiivinen valta Negatiivinen suhde Säännön insistenssi Kiellon kehä Sensuurin logiikka Koneiston yhdenmuotoisuus 14
15 Hallinnointi Oikeuden funktiot: Feodaaliherran tosiasiallinen valta Kuninkaanvallan oikeutus 1700-luku: parlamentaarisen demokratian perusrakenne Teollistuminen ja valta: yhteensopimattomuus Hallinnointi Miksi suvereenisuus jäi? Kuninkaanvallan kritiikki Kurinpidollisten käytäntöjen oikeudellistaminen ja naamioiminen Kaksi rationaalisuutta: Suvereenisuus ja oikeus Kurinpitovalta ja normi Hallinnointi Suvereenin oikeus päättää elämästä ja kuolemasta vs. subjektin oikeus elää Tappaa (faire mourir) tai antaa elää (laisser vivre) valta kuolemaan Saada elämään (faire vivre) tai antaa kuolla (laisser mourir) valta elämään l. biovalta 15
16 Hallinnointi Suvereenisuus (oikeus) Oikeussubjekti Lainsäädäntö Oikeuden rakenne Kurinpitovalta (normi) Ruumis Normalisointi Valvonta Biovalta (sääntö) Väestö Sääntely Hallinnointi Hallinnointi Pastoraalisuvereeni vs. hallintotaito Ulkoiset rajat sisäistetään: Normatiiviset rajat vs. tosiasialliset rajat Lain yleisyys vs. tosiasian i yleisyys Oikeudet vs. tavoitteet Subjektit vs. hallintokäytännöt Pakottaminen vs. määritteleminen Hallinnointi Kriittinen hallintorationaalisuus ("gouvernmentalité"): Hallinnoinnin tavoitteiden sisäinen määrittely Ulkoisten häiriötekijöiden minimointi Tarkoitusperät oikeuttavat hallinnoinnin Kansantalouden lait ohjaavat hallinnointia Kansantalouden lakien "totuus" 16
17 Poikkeustila G Agamben, Poikkeustila (2003) Välttämättömyys nykydemokratian perustana (esim. "sota terroria vastaan") Seuraukset: Oikeus menettää sitovan voimansa Välttämättömyys edeltää lainsäädäntöä Välttämättömyys oikeuden alkuperänä Uusi poliittinen rationaalisuus: toimeenpaneva vs. lakiasäätävä Poikkeustila G Agamben, Poikkeustila (2003) Peruspiirteet: Välttämättömyys (sota, sisäiset konfliktit) Oikeudellisen järjestyksen j lykkäys Vallanjaon lakkauttaminen (lakiasäätävä, toimeenpaneva, oikeudellinen) Pysyvä poikkeustila Poikkeustila G Agamben, Poikkeustila (2003) Leiri oikeudellisena rakenteena: Pysyvän poikkeustilan tilallinen ulottuvuus Oikeuden lykkäys: "Kaikki on mahdollista!" Biopolitiikka ja "paljas elämä" 17
18 Poikkeustila G Agamben, Poikkeustila (2003) "Kaksoisvaltio": Perustuslaillinen rakenne "Poikkeuksen" k " rakenne Toinen suvereenisuus Demokratian kehä "Roisto" ja autonominen itsemääräämisoikeus Demokratian auto-immuniteetti: i i Itsensä kieltäminen Lykkääminen Potentiaaliset ja aktuaaliset roistovaltiot 18
1/16/17 POLIITTINEN VALTIOSÄÄNTÖTEORIA. Ohjelma. Ohjelma PROFESSORI PANU MINKKINEN
POLIITTINEN VALTIOSÄÄNTÖTEORIA PROFESSORI PANU MINKKINEN Ohjelma Luennoilla käytettävä aineisto on saatavilla kurssin omilta tukisivuilta osoitteessa: http://blogs.helsinki.fi/oikeusteoria/ Ohjelma Johdanto
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä
Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Liisa Laakso SISÄINEN SUVEREENISUUS Jean Bodinin o valtaa hallita ilman kansalaisten suostumusta o juridinen käsite, hallitukselle kuuluva oikeus o auktoriteetti,
LisätiedotJulkisen vallan oikeudelliset perusteet
Jaakko Husa Teuvo Pohjolainen Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Johdatus julkisoikeuteen Talentum Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotLapsi, oikeus ja osallisuus
Lapsi, oikeus ja osallisuus Henna Pajulammi Yliopistollinen väitöskirja, joka Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa
Lisätiedot5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit
... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotSote-uudistus ja perusoikeudet
Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista
LisätiedotRoolit henkilötietojen käsittelyssä LOTTA YLÄ-SULKAVA
Roolit henkilötietojen käsittelyssä 1 Käsitteet Rekisterinpitäjä: Luonnollinen tai oikeushenkilö, viranomainen, virasto tai muu elin Joka yksin tai yhdessä toisen kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn
LisätiedotVALTIOSÄÄNTÖOIKEUS: Aineopintotentti Kysymysten 3 4 vastausrungot ja arviointiperusteet, Anu Mutanen
VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS: Aineopintotentti 19.11.2007 Kysymysten 3 4 vastausrungot ja arviointiperusteet, Anu Mutanen 3. Vertaile valtion suvereenisuutta ja kansainvälisyysperiaatetta valtiosääntöoikeuden yleisinä
LisätiedotKIRKKO-OIKEUDELLINEN NORMATIVITEETTI. Pekka Leino
KIRKKO-OIKEUDELLINEN NORMATIVITEETTI Pekka Leino 1 Kirkko-oikeuden tärkeä kysymys Mihin kirkko-oikeus viime kädessä voidaan perustaa, mistä kirkon oikeus on johdettavissa? Kirkko on sekä uskonyhteisö että
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotKansalaisyhteiskunta ja julkisuus
Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotKANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA
KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi
LisätiedotItsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013
Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)
LisätiedotKunnallisen päätöksenteon luotettavuus
Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja
LisätiedotSUOMI ON OIKEUSVALTIO
SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT
LisätiedotLuento 7. Luonnonlait & yhteiskuntasopimus. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)
Luento 7 Luonnonlait & yhteiskuntasopimus Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius (1583 1645) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf (1632 94) De iure naturae et gentium (Luonnon
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä. Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille tutkija Joni Krekola
Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille 12.11.2018 tutkija Joni Krekola etunimi.sukunimi@eduskunta.fi Eduskunnan tehtävät lakien säätäminen valtion varojen käytöstä
LisätiedotMiten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus
VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?
LisätiedotVT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä
VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen
LisätiedotValmennuskurssi oikeustieteellisen alan valintakokeisiin 2019
Oikeusteoria Valmennuskurssi oikeustieteellisen alan valintakokeisiin 2019 Luento käsittelee valintakoekirjallisuuden Tapio Määttä & Mirjami Paso: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan 1 lukua. Oikeudellinen
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
LisätiedotIhmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere
Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotMitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?
Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti
LisätiedotYH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta
YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen
LisätiedotSote-asiakastietojen käsittely
Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset
LisätiedotSisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii
vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
LisätiedotPuheenjohtajan ja hallituksen tehtävistä ja vastuista & työnantajana toimimisesta Salibandyliitto
Puheenjohtajan ja hallituksen tehtävistä ja vastuista & työnantajana toimimisesta Salibandyliitto 10.11.2017 Hyvä hallinto on yhdistyksen organisaation hallintojärjestelmä Järjestelmällä yhdistystä johdetaan
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotJohdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan. Oikeustieteiden laitos, UEF Toomas Kotkas
Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan Oikeustieteiden laitos, UEF Toomas Kotkas Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt Kaarlo Tuori (2003) I osa: Oikeuden tasot Oikeuspositivismi Spontaani oikeuspositivismi
LisätiedotMaahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki
Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston
LisätiedotHard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk
Hard Law-Soft Law 1 Onko 1800-luvun koodifikaatiomalli uudistumassa? -nationaalinen koodifikaatio ja eurooppalainen koodifikaatio -- staattisuus ongelmana Dynaaminen oikeus herkkyys muualta tuleville ärsykkeille
LisätiedotRETORIIKKA-KURSSI Professori Juha Karhu
RETORIIKKA-KURSSI 2004 Professori Juha Karhu 23.11. 2.12.2004 RETORIIKKA OIKEUDESSA OLLAKO VAI EIKÖ OLLA? Antiikissa arvostettu osa oikeudellista puhetaitoa Valistuksen järkeisusko julisti pannaan Retoriikan
LisätiedotToimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät
Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen
LisätiedotNäkökulma korruptioon
Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen
LisätiedotMitä tulisi huomioida henkilötietoja luovutettaessa? Maarit Huotari VM JUHTA/VAHTI-työpaja
Mitä tulisi huomioida henkilötietoja luovutettaessa? Maarit Huotari VM JUHTA/VAHTI-työpaja 12.2.2018 Mitä pitää huomioida? Oikeuksien perusta Julkisuuslaki Tietosuojalainsäädäntö Mitä tämä tarkoittaa?
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotHuostaanotto ja lapsen oikeudet. Raija Huhtanen
Huostaanotto ja lapsen oikeudet Raija Huhtanen 15.3.2018 Huostaanottoa koskeva päätöksenteko Huostaanoton osapuolet Lapsi Vanhempi/huoltaja Viranomainen julkisen vallan edustajana, tehtävänä yleisen edun
LisätiedotYksityisyyden suoja sosiaalihuollossa
Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
LisätiedotSisällys. Teoksen kirjoittaja Esipuhe kolmanteen uudistettuun laitokseen Keskeiset lyhenteet
Teoksen kirjoittaja Esipuhe kolmanteen uudistettuun laitokseen Keskeiset lyhenteet III V XIV Johdanto 1 1 Teoksen kohde ja tarkoitus 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 2.1 Mitä tarkoitetaan EU-oikeudella? 3 2.2
LisätiedotTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA
TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotOikeuden kahdet kasvot Kaarlo Tuori
Oikeuden kahdet kasvot Kaarlo Tuori Oikeustiede kuuluu tieteenaloihin, joita näyttää vaivaavan jatkuva huono omatunto. Oikeustiede epäilee omaa tieteellisyyttään, sillä on tyydyttämätön tarve todistella,
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus
Farmaseuttinen etiikka Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus Kertaus Metaetiikka Eettinen objektivismi Etiikan ilmoitusteoria Naturalismi Intuitionismi Eettinen subjektivismi Ekspressivismi Emotivismi Kulttuurirelativismi
LisätiedotEriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.
Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.
LisätiedotYHDENVERTAI- SUUS HALLINNOSSA KEVÄT NOUSIAINEN AALTO-YLIOPISTO
YHDENVERTAI- SUUS HALLINNOSSA KEVÄT NOUSIAINEN AALTO-YLIOPISTO 18.11.2015 YHDENVERTAISUUDEN IHANUUS JA KURJUUS Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sama asia? Poliittinen ja oikeudellinen periaate Oikeudellinen
LisätiedotUnohtuuko hiljainen asiakas?
Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen
LisätiedotIhmisoikeudet koulussa
Ihmisoikeudet koulussa OKL-seminaari Työpajat 4.10.2017 Rosa Puhakainen-Mattila Asiantuntija Ihmisoikeusliitto/Ihmisoikeudet.net rosa.puhakainen-mattila@ihmisoikeusliitto.fi Ihmisoikeusliitto - Vuonna
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotArki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotPerus- ja ihmisoikeudet lainvalmistelussa
Perus- ja ihmisoikeudet lainvalmistelussa Erityisesti terveysoikeudellisessa sääntelyssä Sosiaali- ja terveysalan eettiset periaatteet ovatko ne edelleen valideja tulevaisuudessa? Nuuksio 22.8.2018 Heidät
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 11.3.2014 COM(2014) 158 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotFransiskaanit ja teologia
Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)
LisätiedotSISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15
7 I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 2 VIHAPUHE SUOMEN RIKOSOIKEUDESSA 19 2.1 Vihapuheen sääntelyn perusta 19 2.2 Vihapuheen määritelmä 21 2.3 Rangaistava vihapuhe 23 2.4 Vihapuhe ja sananvapaus 24 2.4.1 Sananvapaus
LisätiedotOpen access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet
Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet Professori Juha Karhu Lapin yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta 31.8.2005 Open access idea Tutkimus on kenen tahansa luettavissa
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
LisätiedotAsiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA
Kuva: Pixabay Asiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA Ihmisarvo on itseisarvo ja ihmisoikeuksien perusta Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet
LisätiedotEUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää
EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS Olli Mäenpää TALENTUM Helsinki 2011 Kolmas, uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:
Lisätiedotteemoihin PalKO hankkeessa
Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen
LisätiedotMITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?
EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun
LisätiedotAHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAA-KOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 14.09.2017 EOAK/4022/2017 Asia: OM 60/08/2013 AHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAAKOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ Lausuntopyyntö 1 luku Ahvenanmaan
LisätiedotVAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto
VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja
LisätiedotSuomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik
Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?
LisätiedotEläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä
Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.
LisätiedotSISÄLLYS... JOHDANTO...
SISÄLLYS SISÄLLYS... JOHDANTO... V XI 1 EUROOPAN UNIONIN INSTITUUTIOT... 1 1.1 Euroopan parlamentti... 2 1.2 Eurooppa-neuvosto... 5 1.3 Neuvosto... 6 1.4 Euroopan komissio... 8 1.5 Euroopan unionin tuomioistuin...
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotNuorten näkymätön kansalaisuus?
Nuorten näkymätön kansalaisuus? Miten niin? nro 1: Nuoruushan on kaikkialla, koko mediakulttuuri ihannoi nuoruutta, kaikki haluavat olla nuoria juuri tässä ajassamme Miten niin? nro 2: lapset ja nuorethan
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (OR. en) 7632/14 ADD 1 JAI 159 POLGEN 37 FREMP 43. SAATE Lähettäjä:
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (OR. en) 7632/14 ADD 1 JAI 159 POLGEN 37 FREMP 43 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 11. maaliskuuta 2014 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotAsiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy
Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy Muuttuva päihdetyö Pohjois-Karjalassa 16.1.2018 Heidi Poikonen, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos Päihdepalvelujen oikeudellinen
LisätiedotSUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI
SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari
LisätiedotRationaalisen valinnan teoria
Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisuuden teoriat 1) Mihin meillä on perusteita uskoa? 2) Mitä meidän pitäisi tehdä? 3) Mitä päämääriä meillä tulisi olla? Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus,
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotOPETTAJANA OPPILAITOKSESSA - TYÖHÖN LIITTYVIÄ JURIDISIA KYSYMYKSIÄ - Turvallisuuteen liittyvät lait ja säädökset koulutuksenjärjestäjiä ohjaamassa
OPETTAJANA OPPILAITOKSESSA - TYÖHÖN LIITTYVIÄ JURIDISIA KYSYMYKSIÄ - Turvallisuuteen liittyvät lait ja säädökset koulutuksenjärjestäjiä ohjaamassa TAMK 5.9.2017 Normien sitovuus ja hierarkia Normit Perustuslaki
LisätiedotYleinen hallinto-oikeus. Olli Mäenpää
Yleinen hallinto-oikeus Olli Mäenpää ALMA TALENT Helsinki 2017 Copyright 2017 Alma Talent Oy ja Olli Mäenpää Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-3200-2 ISBN 978-952-14-3201-9 (sähkökirja)
LisätiedotSubjektiivinen oikeus päivähoitoon
Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Näkökulmia yksilön ja julkisen vallan suhteeseen. Mervi Eskelinen mervi.eskelinen@uta.fi Sisältö Päivähoito Suomessa Tutkimustehtävä Sosiaaliset perusoikeudet Osana perusoikeuksia
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
Lisätiedot3) rekisterissä olevia henkilötietoja käytetään yksinomaan historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten; tai
LIITE (Tieteellinen tutkimus) Artikla 15 artikla - Rekisteröidyn oikeus saada pääsy tietoihin 1. Rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjältä vahvistus siitä, että häntä koskevia henkilötietoja
LisätiedotAsiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia
Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja
Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotKilpailuja sopimus. Antti Aine
Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotLupamääräysten yleinen muuttaminen
Matti Hepola 15.1.2018 Lupamääräysten yleinen muuttaminen SYS Vesioikeuspäivä 15.1.2019 Lupien pysyvyys muuttuu - hitaasti Lähtökohta on se, että lainsäädännön ja oikeuskäytännön linjaukset lupien pysyvyyteen
LisätiedotKurssi sisältää 20 tuntia luentoja, oppimateriaalin sekä kuulustelun. 2) Oikeustieteellisen ajattelun ja lainopin perusteet
JOHDATUS OIKEUSTIETEESEEN KURSSI HELSINGIN AVOIN YLIOPISTO Kurssi sisältää 20 tuntia luentoja, oppimateriaalin sekä kuulustelun Luennot: 1) Kurssista ja sen tavoitteista 2) Oikeustieteellisen ajattelun
Lisätiedot