Valtiosääntöteoriasta. Valtiosääntöteoriasta. Valtiosääntöteoriasta. Constitutional theory, Staatsrechtslehre Oikeusteoria + poliittinen teoria

Transkriptio

1 Valtiosääntöteoriasta Professori Panu Minkkinen Valtiosääntöteoriasta Constitutional theory, Staatsrechtslehre Oikeusteoria + poliittinen teoria Oikeus: Oikeus yhteiskunnallisena ilmiönä iö Oikeus yliopistollisena oppiaineena Politiikka: polis, ts. valtio technē, ts. tekniikka, taito Teoria? Valtiosääntöteoriasta E Kantorowicz, Kuningkaan kaksi ruumista (1957) Kristus: corpus naturale corpus mysticum Kuningas: Luonnollinen ja kuolevainen Yliluonnollinen ja ikuinen 1

2 Valtiosääntöteoriasta Suvereenisuus: Valtiosuvereenisuus Kansansuvereenisuus Parlamentaarinen suvereenisuus Yksilön suvereenisuus Valtiosääntöteoriasta Suomen perustuslaki ( /731): 1 luku 1 : "Suomi on täysivaltainen [PM: suvereeni] tasavalta." 1 luku 2 : "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." Valtiosääntöteoriasta HE 1/1998 (1 luku 1 ) Sisäinen suvereenisuus (l. valtiovalta korkein oikeudellinen valta): 1. Kyky säätää viranomaisten toimivallasta 2. Valta päättää oikeusjärjestyksen sisällöstä 3. Oikeus käyttää julkista valtaa Ulkoinen suvereenisuus: suhteet toisiin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin 2

3 Valtiosääntöteoriasta HE 1/1998 (1 luku 2 ) Kansansuvereenisuuden periaate: Edustuksellinen demokratia Eduskunta ylimpänä valtioelimenä: "Kun eduskunnan tehtäväksi määrätään kansan edustaminen, ei sen rinnalla voi olla muita sen kanssa kilpailevia valtioelimiä." Valtiosääntöteoriasta Sisäinen suvereenisuus: Tuomiovalta Alueelliset rajat Ulkoinen suvereenisuus: Puuttumattomuusperiaate Sota ja rauha Valtiosääntöteoriasta Ihmisoikeuksien ristiriitaisuus: Suvereeni valta (kuningas, valtio, jne.) Alamainen / subjekti (kansalainen, asukas, jne.) Pelkän ihmisyytensä perusteella subjekti nauttii luovuttamattomista oikeuksista, joita jopa suvereenin on kunnioitettava 3

4 I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) Tieteellinen tieto: Kritiikin koetinkivi ki i Systematiikka (arkkitektoniikka) Tiedon normatiivinen kehys "puhtaan järjen tuomioistuin" I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) Tietäminen / ajatteleminen "Puhtaan järjen j dialektiikka" iikk Antiteettiset ristiriidat l. antinomiat Ihmisen "kaksi maailmaa": Oleminen / pitäminen Tosiasiallinen / normatiivinen Luonnonlait / vapauden lait I Kant, Oikeusoppi (1797) Pätevän oikeuden edellytykset: Suvereenisuus apriorin oikeuden ehtona Vapaaehtoinen alistuminen vs. itsensä arvottaminen Tutkimattomuus Ajatteleminen vs. väärä järkeily (ristiriita) 4

5 I Kant, Oikeusoppi (1797) Luonnontila vs. oikeudellinen tila Kuninkaanmurha l. "kaikkien oikeusperiaatteiden i id hylkääminen": 1. Oikeuden auktoriteetin kieltäminen 2. Perustuslain kieltäminen 3. Suvereeni/alamainen-suhteen kääntäminen ylösalaisin I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) Transsendentaaliset illuusiot Järjen lainsäätäjä äjä Negatiivinen lainsäädäntö Luonnontila vs. oikeudellinen tila I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) Järjen (itseään) rajoittavat lait "Kaiken on alistuttava järjelle" j vs. lainsäädännön epäilyttävä "majesteettisuus" Ristiriitaiset suvereenisuudet: Järjen suvereenisuus Järkeä rajoittava suvereenisuus 5

6 I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) Oikeusvaltion ristiriita: Suvereeni valtio Suvereeni perustuslaki Miksi järki alistuu? Käytännön välttämättömyys (eettinen velvollisuus) siirtyä luonnontilasta oikeuden tilaan I Kant, Ikuiseen rauhaan (1795) Ikuisen rauhan lopulliset määritykset: Valtiojärjestys olkoon jokaisessa valtiossa tasavaltainen. Kansainoikeus perustukoon vapaiden valtioiden valtioliittojärjestelmään. Maailmankansalaisoikeus olkoon rajoitettu yleisen vierasystävyyden vaatimuksiin. GWF Hegel, Oikeusfilosofia (1821) Valtion kaksi valtiosäännöllistä momenttia: Sisäinen valtiosääntö tö Ulkoinen valtiosääntö 6

7 GWF Hegel, Oikeusfilosofia (1821) Yhtenäisen valtion kolme valtaa: Lakiasäätävä valta Toimeenpaneva valta Kuningasvalta GWF Hegel, Oikeusfilosofia (1821) Valtion ulkoinen yksilöllisyys: Suhteita säännellään normatiivisesti Sotainen luonnontila H Kelsen, Puhdas oikeusoppi (1934/1960): Pitämisen tieteellinen kuvaus Oikeusnormi/oikeuslause Normipyramidi Perusnormin ongelma "Transsendentaalis-looginen" 7

8 Perusnormi Perustuslaki Säädännäinen oikeus Lainkäyttö Asetukset Sopimusvelvoitteet H Kelsen, Suvereenisuuden ongelma (1920): 1. Teoria suvereenisuudesta on oikeudellinen teoria 2. Valtiosuvereenisuus on oikeuden suvereenisuutta 3. Suvereenisuus on "normilooginen" käsite 4. Tasot ja "alkuperäinen normi" H Kelsen, Suvereenisuuden ongelma (1920): 5. Suvereeni järjestys on "korkein", "yhtenäinen" ja "ainutlaatuinen" 6. Suvereenisuus on oikeuden positiivisuutta 7. Suvereenisuus on oikeudellisen tiedon puhtautta 8

9 H Kelsen, Suvereenisuuden ongelma (1920) "Normilooginen": Oikeustieteen t normatiivinen i tutkimuskohden ("oikeusnormi") Oikeustieteen tietoteoreettiset peruslähtökohdat ("logiikka") H Kelsen, Suvereenisuuden ongelma (1920) Kaksi normatiivista järjestystä: Oikeusjärjestys j -> "normatiivisuus" Oikeudellisen tiedon normatiiviset ehdot -> "käsitteellinen puhtaus" Suvereenisuus tietoteoreettisena takeena Valtio ja valta J Bodin, Kuusi kirjaa valtiosta (1576) Keskeiset kysymykset: 1. Mikä on "republique"? 2. Mikä valtiomuoto on paras? Valtion määritelmä: 1. Oikeudenmukainen hallinto 2. Kotitaloudet ja niiden yhteiset intressit 3. Suvereeni valta 9

10 Valtio ja valta J Bodin, Kuusi kirjaa valtiosta (1576) Absoluuttista ja jatkuvaa Lait eivät sido suvereenia Poikkeukset: Jumalan, luonnon ja järjen lait Valtiosääntö Yhteiskuntasopimus Suvereeni valta lainsäädäntövaltana Valtio ja valta E de Vattel, Kansojen oikeus (1758) Keskeiset kysymykset: Luonnonoikeutta kansoille Velvollisuuksien lli i tiede Suvereenien ja autonomisten valtioiden velvollisuudet: Liiton pysyvyys Valtion täydellistäminen Valtio ja valta E de Vattel, Kansojen oikeus (1758) Suvereenien valtioiden oikeudet: Velvollisuuksien edellyttämät keinot Valtioiden li id väliset suhteet: Arvokkuus Kunnioitus Sisäiset velvollisuudet / ulkoiset oikeudet 10

11 Valtio ja valta L Oppenheim, Kansainvälinen oikeus (1905/1906) Valtio: Kansa Valtioalue Hallitusmuoto Suvereeni hallinto Valtio ja valta L Oppenheim, Kansainvälinen oikeus (1905/1906) Suvereenisuus: Ulkoinen itsenäisyys Suvereeni aluehallinto Suvereeni valta yksilöihin nähden Valtio ja valta L Oppenheim, Kansainvälinen oikeus (1905/1906) Valtio on tunnustettu oikeussubjekti Valtio on jäsen "kansojen perheessä": Itsehillintä Autonomiset rajoitukset 11

12 Valtio ja valta "Eettinen suvereenisuus" Puuttumattomuusperiaate ja humanitaarinen interventio: "Luhistuvat t valtiot" t" ja puuttumisoikeus ik "Roistovaltiot" ja suojeluvelvollisuus Valtio ja valta Velvollisuus suojella (2001) Kolme näkökulmaa: Valtion sisäinen velvollisuus Kansainvälisen yhteisön globaali li velvollisuus Julkinen vastuu ("accountability") Valtiosääntö C Schmitt, Poliittinen teologia (1922) "Rajatilakäsite" Oikeus ja normaalisuus vs. suvereeni päätös 12

13 Valtiosääntö C Schmitt, Valtiosääntöteoria (1928) Perustuslainsäätävä valta: Poliittisen eksistenssin perustus Valta (ei normi) takaa pätevyyden Yhtenäinen ja jakamaton Valtiosääntö C Schmitt, Valtiosääntöteoria (1928) Perustuslaista poikkeaminen: Perussääntö: jatkuvuus (poikkeuksena vallankumous l. "perustuslaillinen kumous") Perustuslailliset rikkomukset Valtiosääntö C Schmitt, Valtiosääntöteoria (1928) Suvereeni valta: Perustavan lakiasäätävän vallan käyttö Perustuslailliset rikkomukset k l. poikkeustila il 13

14 Valtiosääntö C Schmitt, Valtiosääntöteoria (1928) Suvereeni valta ja kompetenssi? Suvereeni valta ja kompetenssikompetenssi? i? Kaksi teoriaa: Muodollinen oikeuskäsite (oikeusvaltio) Poliittinen oikeuskäsite (Schmitt) Valtiosääntö C Schmitt, Poliittisen käsitteestä (1927) Poliittinen positiivisena käsitteenä Erottelu: Vihollinen/ystävä Julkinen Päätös Hallinnointi Repression ristiriita: Poikkeavien diskurssien repressio Diskurssien lisääntyminen "Juridis-diskursiivinen" diskursiivinen valta Negatiivinen suhde Säännön insistenssi Kiellon kehä Sensuurin logiikka Koneiston yhdenmuotoisuus 14

15 Hallinnointi Oikeuden funktiot: Feodaaliherran tosiasiallinen valta Kuninkaanvallan oikeutus 1700-luku: parlamentaarisen demokratian perusrakenne Teollistuminen ja valta: yhteensopimattomuus Hallinnointi Miksi suvereenisuus jäi? Kuninkaanvallan kritiikki Kurinpidollisten käytäntöjen oikeudellistaminen ja naamioiminen Kaksi rationaalisuutta: Suvereenisuus ja oikeus Kurinpitovalta ja normi Hallinnointi Suvereenin oikeus päättää elämästä ja kuolemasta vs. subjektin oikeus elää Tappaa (faire mourir) tai antaa elää (laisser vivre) valta kuolemaan Saada elämään (faire vivre) tai antaa kuolla (laisser mourir) valta elämään l. biovalta 15

16 Hallinnointi Suvereenisuus (oikeus) Oikeussubjekti Lainsäädäntö Oikeuden rakenne Kurinpitovalta (normi) Ruumis Normalisointi Valvonta Biovalta (sääntö) Väestö Sääntely Hallinnointi Hallinnointi Pastoraalisuvereeni vs. hallintotaito Ulkoiset rajat sisäistetään: Normatiiviset rajat vs. tosiasialliset rajat Lain yleisyys vs. tosiasian i yleisyys Oikeudet vs. tavoitteet Subjektit vs. hallintokäytännöt Pakottaminen vs. määritteleminen Hallinnointi Kriittinen hallintorationaalisuus ("gouvernmentalité"): Hallinnoinnin tavoitteiden sisäinen määrittely Ulkoisten häiriötekijöiden minimointi Tarkoitusperät oikeuttavat hallinnoinnin Kansantalouden lait ohjaavat hallinnointia Kansantalouden lakien "totuus" 16

17 Poikkeustila G Agamben, Poikkeustila (2003) Välttämättömyys nykydemokratian perustana (esim. "sota terroria vastaan") Seuraukset: Oikeus menettää sitovan voimansa Välttämättömyys edeltää lainsäädäntöä Välttämättömyys oikeuden alkuperänä Uusi poliittinen rationaalisuus: toimeenpaneva vs. lakiasäätävä Poikkeustila G Agamben, Poikkeustila (2003) Peruspiirteet: Välttämättömyys (sota, sisäiset konfliktit) Oikeudellisen järjestyksen j lykkäys Vallanjaon lakkauttaminen (lakiasäätävä, toimeenpaneva, oikeudellinen) Pysyvä poikkeustila Poikkeustila G Agamben, Poikkeustila (2003) Leiri oikeudellisena rakenteena: Pysyvän poikkeustilan tilallinen ulottuvuus Oikeuden lykkäys: "Kaikki on mahdollista!" Biopolitiikka ja "paljas elämä" 17

18 Poikkeustila G Agamben, Poikkeustila (2003) "Kaksoisvaltio": Perustuslaillinen rakenne "Poikkeuksen" k " rakenne Toinen suvereenisuus Demokratian kehä "Roisto" ja autonominen itsemääräämisoikeus Demokratian auto-immuniteetti: i i Itsensä kieltäminen Lykkääminen Potentiaaliset ja aktuaaliset roistovaltiot 18