UUDENKAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄN INVESTOINTIEN SYNNYTTÄMÄT LIIKENNETARPEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENKAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄN INVESTOINTIEN SYNNYTTÄMÄT LIIKENNETARPEET"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland UUDENKAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄN INVESTOINTIEN SYNNYTTÄMÄT LIIKENNETARPEET Uudenkaupungin kaupunki Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Uudenkaupungin elinkeinoelämän investointien synnyttämät liikennetarpeet 2011, päivitetty joulukuussa 2012 ISBN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

3 Esipuhe Uudenkaupungin alueelle on käynnissä tai käynnistymässä useita elinkeinoelämän hankkeita, joiden synnyttämien tavaravirtojen ja työmatkaliikenteen on ennakoitu aiheuttavan kehittämistarpeita paikallisille liikennejärjestelyille sekä pitemmille kuljetusyhteyksille. Kuljetusmääriltään merkittävimpiä uusia laitoksia ovat Orivon alueelle Betorantien varteen sijoittuvat soijatehdas ja 70 megawatin biopolttolaitos, Hangonsaareen sijoittuva etanolitehdas sekä autotehtaan uuden automallin tuotannon käynnistäminen. Muistiossa esitetyt tiedot perustuvat yritysten ja hankkeista vastaavien tahojen puhelin ja sähköpostihaastatteluihin ja haastateltavilta saatuihin liikenne ja kuljetusmäärätietoihin. Haastattelujen yhteydessä pyydettiin myös toimijoiden näkemyksiä siitä, minkälaisia kehittämistarpeita alueen liikennejärjestelyihin ja yhteyksiin kohdistuu. Yksittäisten hankkeiden vaikutusten perusteella on laadittu yhteenveto kuljetus ja liikennevirtojen muutoksista. Muistion on laatinut elokuussa 2011 Sakari Somerpalo Linea Konsultit Oy:stä. Työn tilaajia ovat Varsinais Suomen liitto, Uudenkaupungin kaupunki ja Varsinais Suomen ELY keskus. Muistiota on täydennetty ja korjattu autotehtaan uuden automallin myötä liikennevirroissa tapahtuvilla muutoksilla joulukuussa

4 Sisältö ESIPUHE... 1 YHTEENVETO LIIKENNEMÄÄRIEN MUUTOKSISTA JA LIIKENNEJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMISTARPEISTA LIIKENNEMÄÄRIEN KASVU JA SUUNTAUTUMINEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMISTARPEET... 7 YRITYSKOHTAISET HAASTATTELUT AUTOTEHDAS JA BETORANTIEN ALUEEN YRITYKSET SOIJATEHDAS BIOPOLTTOLAITOS UUDENKAUPUNGIN RAUTAVALIMO OY CALORTEC OY VAKKA KAASU OY BETORANTIEN KYLMÄASEMAT VALMET AUTOMOTIVE OY SANNON ALUEEN UUDET YRITYKSET VERTEK OY SYBIMAR OY/BIOLINJA OY HANGONSAAREN YRITYKSET ETANOLITEHDAS YARA SATAMA ALUEEN YRITYKSET HEPOKARIN SATAMA SATAMA ALUEEN YRITYKSET AGA KULJETUS JA HUOLINTALIIKKEET KOSKINEN YHTIÖT NYBROK OY

5 Yhteenveto liikennemäärien muutoksista ja liikennejärjestelyjen kehittämistarpeista Uudessakaupungissa on vireillä useita elinkeinoelämän hankkeita, jotka lisäävät tai muuttavat alueen kuljetusvirtoja. Tähän yhteenvetoon on koottu yritysten puhelin ja sähköpostihaastatteluihin perustuva ennuste liikennemäärien kasvusta sekä ennusteen perusteella laadittu asiantuntija arvio liikennejärjestelyjen kehittämistarpeista. Yrityskohtaiset tiedot kuljetusmäärien muutoksista sekä yritysten edustajien esiin nostamat ongelmat ja kehittämistarpeet on kuvattu tarkemmin liitteessä. 1. Liikennemäärien kasvu ja suuntautuminen Liikennemääriltään merkittävimmät vireillä olevat hankkeet ovat Betorantien varteen sijoittuva soijatehdas, sen viereen rakennettava biopolttolaitos, autotehtaan uuden automerkin tuotannon käynnistäminen sekä Hangonsaareen lannoitetehtaan läheisyyteen suunniteltu etanolitehdas. Liikennejärjestelyjen kannalta merkittävimmän kuljetuspiikin synnyttäisi soijatehtaan tarvitsemien soijapapujen purku laivasta tehtaalle 1 2 kertaa viikossa. Vuoteen mennessä nämä hankkeet synnyttävät uutta raskasta liikennettä seuraavasti: Soijatehtaan raaka aineet (1 2 krt/viikko) Soijatehtaan lopputuotteet Biopolttolaitos Autotehdas Etanolitehdas Liikenteen lisäys yhteensä 260 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 85 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 50 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 350 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 35 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 780 rekkaa/vrk 1 2 krt viikossa 520 rekkaa/vrk muina arkipäivinä Lisäksi kaatopaikan viereen suunnitteilla olevan biokaasulaitoksen tuottaman maanparannusaineen kuljetukset, jotka ajetaan peltolevitykseen sopivina aikoina, tulevat aika ajoin lisäämään näkyvästi Peteksentien liittymän raskasta liikennettä. Muiden haastateltujen yritysten tavaraliikenteen mahdollinen kasvu on suuruusluokaltaan muutamia autoa päivässä. Niitä merkittävämpiä muutoksia raskaan liikenteen määriin voivat aiheuttaa Yaran lannoitetehtaan ja sataman kuljetusmäärien mahdolliset vaihtelut. Uusia työpaikkoja on arvioitu syntyvän soijatehtaalle noin 130 ja etanolitehtaalle noin 25. Biopolttolaitos ei aiheuta työmatkaliikennettä. Autotehtaan työpaikkamäärä kasvaa aiemmasta hengestä noin 1200 henkeen. Työmatkaliikenteen kasvulla on merkitystä lähinnä Betorantien liittymän toimivuuteen. Autotehdas toimii jatkossa kahdessa vuorossa, jolloin suurin työmatkaliikenne ei osu muun liikenteen aamu ja iltaruuhkaan eikä työpaikkamäärän kasvu ole aiempaa suurempi ongelma Autotehtaankadun liittymän toimivuuden kannalta. Lisäksi osa työmatkaliikennettä voi käyttää uutta katuyhteyttä Autotehtaankadulta Raumantielle. Betorantien liikenne Betorantiellä raskasta liikennettä on nykyisin parikymmentä autoa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Soijatehtaan ja biopolttolaitoksen myötä raskas liikenne kasvaa normaaliarkena noin 150 autoon ja soijalaivojen purkupäivinä yli 400 autoon päivässä. Betorantien ennustettu raskas liikenne jakaantuu Laitilan ja sataman suuntiin karkeasti arvioiden seuraavan taulukon mukaisesti. 3

6 Taulukko 1. Betorantien varren yritysten synnyttämä uusi ja nykyinen rekkaliikenne yhteensä, maksimimäärät vuodesta 2015 alkaen (Turun suunnan liikenteen on oletettu ajavan pääosin Laitilan kautta) Rekkoja/arkivrk molemmat suunnat yhteensä Betorantie Sataman/ Lokalahden suunta Laitilan suunta Soijatehdas lopputuotteet Biopolttolaitos Rautavalimo (on nykyistä liikennettä) Normaali arki yhteensä Soijatehdas raaka aineet (1 2 krt/viikko) Viikon huippuvuorokausi yhteensä Autotehtaan liikenne Autotehtaan uuden automallin myötä tehtaan rekkaliikenne moninkertaistuu. Autojen komponentit ja valmiit autot kuljetetaan Uudenkaupungin sataman kautta. Täystuotantovaiheessa vuoden 2015 alusta alkaen liikenteen kasvu on seuraava: - satamasta autotehtaan logistiikkakeskukseen tulee 100 kuljetusyksikköä (perävaunua) ja 35 tyhjää autonkuljetusrekkaa päivässä - autotehtaan logistiikkakeskuksesta satamaan kulkee arviolta 80 kuljetusyksikköä (perävaunua) ja 35 autonkuljetusrekkaa päivässä - autotehtaan logistiikkakeskuksesta kulkee muualle (Laitilan suuntaan) kuormattavaksi arvioilta 20 tyhjää perävaunua, jotka ajetaan täysinä takaisin suoraan satamaan - Laitilan suunnasta autotehtaan logistiikkakeskukseen ja takaisin ajaa päivittäin arviolta 20 rekkaa, jotka tuovat tavaraa kuormattavaksi satamaan meneviin kuljetusyksiköihin. Jos kuljetusyksiköt siirretään yksittäin puoliperävaunuyhdistelmänä, liikenne satamaan kasvaa 270 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna ja Laitilan suuntaan 80 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Autotehtaan nykyinen tavaraliikenne kulkee Autotehtaankadun kautta Kalannintielle (kt 43). Autotehtaan eteläpuolelle Autotehtaankadun ja Raumantien (mt 196) välille on suunniteltu ja toteutetaan katuyhteys, jonka kautta voidaan jatkossa hoitaa liikenne sataman suuntaan ja/tai suunnasta. Uuden kadun ja autotehtaan väliin rakennetaan logistiikkakeskus, jonne tavarankuljetukset keskitetään. Taulukko 2. Autotehtaan uusi ja nykyinen rekkaliikenne vuoden 2015 alussa Rekkoja/arkivrk - molemmat suunnat yhteensä Sataman suunta Kalannintien suunta Tehtaan portilla Nykyinen liikenne Uusi automalli - Materiaali ja paluukuljetukset Valmiit autot Yhteensä

7 Etanolitehtaan liikenne Hangonsaareen sijoittuva etanolitehdas synnyttää raskasta liikennettä arviolta noin 70 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Tästä noin puolet on uutta liikennettä, puolet nykyisten lannoiterekkojen paluukuormia. Hangontietä ja Laivanrakentajantietä pitkin kulkevan liikenteen voidaan arvioida jakaantuvan Kalannintien (Laitilan) ja Lokalahdentien suuntiin seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 3. Etanolitehtaan synnyttämä uusi ja nykyinen rekkaliikenne yhteensä vuodesta 2014 alkaen Rekkoja/arkivrk - molemmat suunnat yhteensä Hangontie Laivanrakentajantie Kalannintien suunta Lokalahdentien suunta Uusi liikenne Lannoitekuljetusten paluukuormina (nykyistä liikennettä) Yhteensä Liikenteen kokonaiskasvu Suunnitteilla olevien hankkeiden vaikutus kokonaisliikennemääriin jää kohtuullisen pieneksi. Kalannintien liikennemäärä Autotehtaankadun ja Betorantien välillä on tällä hetkellä noin 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tällä tiejaksolla raskas liikenne kasvaisi normaalipäivinä noin 150 autolla ja työmatkaliikenne autolla eli yhteensä noin 6 prosenttia. Soijalastien purkupäivinä liikenteen kasvu olisi noin 9 prosenttia. Raskaan liikenteen kasvu sen sijaan on huomattava. Raskaan liikenteen määrä Kalannintiellä Betorantien liittymän länsipuolella on nykyisin noin ajoneuvoa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Normaalipäivinä raskas liikenne kasvaa tällä tiejaksolla noin 150 autolla eli noin 30 prosenttia ja soijalastien purkupäivinä noin 400 autolla eli noin 80 prosenttia. Taulukko 4. Nykyinen ja uusien hankkeiden synnyttämä liikenteen kasvu Kalannintiellä Betorantien länsipuolella Ajoneuvoa/vrk molemmat suunnat yht. Raskasta ajoneuvoa/vrk molemmat suunnat yht. Nykyinen liikenne Uusi liikenne (suluissa soijalastin purkupäivien liikenne) noin ( ) noin (410) Kasvuprosentti (suluissa soijalastin purkupäivien liikenne) noin 6 % (noin 9 %) noin + 30 % (noin 80 %) Eniten raskas liikenne kasvaa Laivanrakentajantiellä Raumantien ja Hepokarin satamayhteyden (Rantakadun liittymän) välillä, jossa kasvua on normaalina arkipäivänä 340 ja soijalastin purkupäivinä 600 rekkaa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Laivanrakentajantien itäpäässä (Raumantien liittymän länsipuolella) kokonaisliikennemäärä on nykyisin noin 8500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Työmatkaliikenne huomioon ottaen liikennemäärät kasvavat normaalipäivinä yli 5 prosenttia ja soijalastien purkupäivinä noin 10 prosenttia. 5

8 Kalannintien länsipäässä Raumantien ja Autotehtaankadun liittymien välillä raskaan liikenteen kasvu riippuu siitä, ajetaanko Autotehtaan raskas liikenne sataman suuntaan Autotehtaankadun vai Raumantien ja uuden katuyhteyden kautta. Jos sataman suunnan liikenne kulkee Raumantien kautta, rekkaliikenne kasvaa vastaavasti kuin Betorantien liittymän länsipuolella. Jos reitti kulkee Raumantien kautta, rekkaliikenteen kasvua on saman verran kuin Laivanrakentajantiellä. Uusi katuyhteys Autotehtaankadun ja Raumantien välillä vähentää jonkin verran Kalannintielle suuntautuvaa työmatkaliikennettä. Soijatehtaan, biopolttolaitoksen, etanolitehtaan ja autotehtaan uuden automallin synnyttämä rekkaliikenteen kasvu ja sen suuntautuminen on kuvattu seuraavassa kaaviossa. poikkileikkaus 340 (600) Autotehdas (305) Betorantie (soijatehdas, biopolttolaitos) 135 (395) 90 Yaran satama Etanolitehdas Hangontie Laivanrakentajantie Kalannintie Laitilan suunta (290) (560) 20 Hepokarin satama Lokalahdentien suunta Kuva 1. Ennuste soijatehtaan, biopolttolaitoksen, etanolitehtaan ja autotehtaan uuden automallin synnyttämästä rekkaliikenteen kasvusta ja suuntautumisesta vuodesta 2015 alkaen (rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteenlaskettuna, suluissa soijalastin purkupäivien liikennemäärä) poikkileikkaus 150 (410) 6

9 2. Liikennejärjestelyjen kehittämistarpeet Suurimmat liikennemäärien muutokset tapahtuvat autotehtaan ja sataman välillä sekä Betorantiellä. Kalannintien ja Betorantien liittymässä suuri kääntyvän raskaan liikenteen määrä yhdistettynä Kalannintien vilkkaaseen liikenteeseen aiheuttaa toimivuusongelmia (liittymän parantaminen kanavoinnilla ja liikennevalo ohjauksella toteutettiin vuoden 2012 aikana). Kalannintien länsipää on kantatien 43 vilkkain liittymäväli, jonka liikennemäärä on lähes 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jos autotehtaan raskas liikenne sataman suuntaan ohjataan kokonaisuudessaan Autotehtaankadun kautta, ongelmaksi voi nousta kanavoidun, mutta valoohjaamattoman Autotehtaankadun ja Kalannintien liittymän toimivuus. Autotehtaankadun ja Raumantien väliin on suunniteltu uusi katuyhteys, jonka kautta voidaan johtaa autotehtaan liikenne Raumantien ja edelleen sataman suuntaan. Raumantien ja Kalannintien / Laivanrakentajantien liittymä on jo nykyisin kanavoitu ja valo ohjattu. Kääntyvä raskas liikenne kasvaa merkittävästi myös Hepokarin satamaan johtavassa Rantakadun liittymässä Laivanrakentajantiellä. Siinä ongelmia aiheuttaa kanavoinnin puuttuminen sekä Laivanrakentajantielle jyrkässä mutkassa ylös nousevan Rantakadun kapeus kahden rekan kohtaamiselle. Muissa Laivanrakentajantien ja Kalannintien liittymissä kasvaa tarve parantaa suoraan ajavan raskaan liikenteen sujuvuutta väistötiloilla tai pääsuunnan kanavoinneilla. Hepokarintien mäki sataman suunnasta ratasillalle on raskaalle liikenteelle hankala. Lisäksi mäessä oleva Kuunarintien liittymä muodostaa liikenneturvallisuusriskin. Ratkaisuna olisi Kuunarintien liittymän katkaiseminen ja Hepokarintien tasauksen nostaminen liittymän kohdalla. Kuunarintien varren kiinteistöjen liikenne hoidettaisiin Valbergintielle johtavaa uutta katuyhteyttä pitkin. Erikoiskuljetusyhteyksiä satamaan helpottaisi Hangontien sillan alikulkukorkeuden lisääminen laskemalla Rantakadun tasausta sillan kohdalla. Hepokarin satamaan tullessa ongelmia aiheuttaa opastuksen puuttuminen. Suunnitelmissa on myös alueen sisäisten liikennejärjestelyjen kehittäminen siirtämällä sataman portti pohjoisemmas Hepokarintielle ja rakentamalla Hepokarintielle lisäkaistat odotustilaksi Telakkatien liittymän eteläpuolelle sekä katkaisemalla Satamantie satamavarastojen laajennuksen tieltä ja korvaamalla se toisella satamaportilla Suukarin suunnasta. Yhteenveto suunnittelu ja kehittämistarpeista: Betorantie (katu) - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Betorantien varteen (kaupungin toteuttamisohjelmassa 2011) - Betorantien mäen loiventaminen (kadun tasauksen laskeminen kaupungin toteuttamisohjelmassa 2011) - Betorantien talvihoidon tehostaminen (tehostamistarve vähenee tasauksen laskun myötä) 7

10 Kalannintien (kantatie 43) ja Betorantien liittymä Liittymän toimivuutta on tarpeen parantaa joko lisäkaistoilla ja mahdollisilla liikennevaloilla tai rakentamalla kiertoliittymä. Liittymän jatkosuunnittelussa huomioon otettavia seikkoja: - Betorantielle ja tieltä kääntyvä raskas liikenne kasvaa selvästi. Suurimmat raskaan liikenteen määrät kulkevat sataman suunnasta vasemmalle Betorantielle ja päinvastoin soijalaivoja purettaessa (yli 300 rekkaa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna). Muulloin suurempi virta kulkee Betorantieltä Laitilan suuntaan ja päinvastoin (yli 100 rekkaa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna). Kalannintietä suoraan kulkevan raskaan liikenteen määrä on noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna - Soijatehtaan työntekijät synnyttävät työvuorojen vaihtuessa noin 50 hengen työmatkaliikenteen molempiin suuntiin. Työmatkat kuljetaan pääosin autolla tai pyörällä. - Liittymän toimivuus ja raskaan liikenteen sujuvuus kanavoituna, liikennevaloilla varustettuna tai kiertoliittymänä tulee selvittää tarkemman toimivuustarkastelun avulla. - Betorantieltä vasemmalle kääntymisen tulee olla sujuvaa myös siksi, että Turun suunnan raskas liikenne ohjautuu Laitilan kautta valtatielle 8 eikä Lokalahdentielle. - Mahdollisen kiertoliittymän mitoituksessa on otettava huomioon leveiden ja pitkien erikoiskuljetusten kulku sekä satamaan että Betorantien varteen. - Mahdollisessa valo ohjauksessa on tärkeää liikennevaloilmaisimien suunnittelu siten, että raskas liikenne on mahdollisimman sujuvaa ja turhat pysähdykset ja kiihdytykset minimoidaan. - Liittymän suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kevyen liikenteen turvalliseen tienylitykseen myös Kalannintien poikki. Pääsuunnan kanavointi ilman liikennevaloja heikentää tietä ylittävän kevyen liikenteen turvallisuutta. - Betorantien liittymän suunnittelun yhteydessä on tarpeen ratkaista myös viereisen Orivontien yksityistieliittymän järjestelyt tai yhdistäminen Betorantielle sekä Betorantien alkupään tonteilla sijaitsevien rekkojen ja henkilöautojen kylmäasemien liittymäjärjestelyt. (Betorantien liittymän parantaminen kanavoinnilla ja liikennevalo ohjauksella on toteutettu vuoden 2012 aikana.) Uusi katuyhteys Raumantien ja Autotehtaankadun välille - Suunnitellun katuyhteyden varteen sijoittuu autotehtaan uusi logistiikkakeskus. Sen kautta voidaan ohjata osittain tai kokonaan autotehtaan ja sataman välinen raskas liikenne pois Kalannintien kuormitetuimmalta yhteysväliltä Autotehtaankatu Raumantie. Se siirtää myös osan autotehtaan työmatkaliikenteestä uudelle reitille. Muut Laivanrakentajantien ja Kalannintien (kantatien 43) katuliittymät Laivanrakentajantien ja Kalannintien muista liittymistä on aiheellista tehdä yksityiskohtaisemmat toimivuus ja mitoitustarkastelut ja tarveselvitykset turvallisuuden ja kantatietä pitkin kulkevan raskaan liikenteen sujuvuuden näkökulmasta. Tutkittavia parantamistarpeita ovat ainakin: - Rantakadun liittymän oikealle kääntyvä kaista Laivanrakentajantieltä satamaan kääntyvälle liikenteelle sekä rampin (Rantakadun pään) leventäminen kohtaavia rekkoja varten - Laivanrakentajantien kanavointitarve Pietolankadun ja Mältintien liittymissä 8

11 - Autotehtaankadun liittymän toimivuus ja kääntyvien kaistojen mitoitus, jos autotehtaan raskasta liikennettä sataman suuntaa ei ohjata uuden katuyhteyden ja Raumantien kautta - Väistötilan tarve Kalannintiellä Salmenkadun liittymässä - Väistötilan tai kanavoinnin tarve Kalannintiellä Peteksentien liittymissä kaatopaikan ja Sybimarin/Biolinjan raskaan liikenteen kasvaessa - Yksityistieliittymien poistaminen Kalannintieltä ja siihen liittyvät katujärjestelyt Kurjenpolun ja Peteksentien välillä - Raskaan liikenteen kasvu Laivanrakentajantien ja Kalannintien varrella lisää liikennemelua. Melusuojaustarpeiden ja mahdollisuuksien selvittäminen vaatii jatkosuunnittelua. Satamayhteys (Rantakatu Hepokarintie) - Opastaulu satamaan johtavan Hepokarintien varrelle sekä yrityksille tavarapihojen koordinaattitiedot toimitettavaksi rekkojen GPS laitteisiin - Rantakadun pään (Laivanrakentajantien liittymärampin) leventäminen kohtaavia rekkoja varten - Selvitys Hangontien alituksen alikulkukorkeuden lisäämismahdollisuudesta Rantakadun tasausta laskemalla - Kuunarintien liittymän katkaiseminen ja Hepokarintien tasauksen nostaminen liittymän kohdalla ratasillalle johtavan mäen loiventamiseksi. Kuunarintien varren kiinteistöjen liikenne edellyttää Valbergintielle johtavan uuden katuyhteyden rakentamista. - sataman portin siirto pohjoisemmas Hepokarintielle ja Hepokarintielle lisäkaistat odotustilaksi Telakkatien liittymän eteläpuolelle sekä Satamantien katkaiseminen satamavarastojen laajentamista varten ja sitä korvaavan toisen satamaportin rakentaminen Suukarin suunnasta. 9

12 10

13 Yrityskohtaiset haastattelut 1. Autotehdas ja Betorantien alueen yritykset 1.1 Soijatehdas Lähde: tekninen johtaja Timo Hermonen, Finnprotein Oy Betorantien varteen sijoittuva soijatehdas on tarkoitus rakentaa neljässä vaiheessa, josta ensimmäinen vuoteen 2012 mennessä ja toinen vuoteen 2014 mennessä. Nämä kaksi ensimmäistä vaihetta (oheisessa taulukossa Stage I &II ja Stage III) ovat määräävässä asemassa logistiikan osalta. Niiden jälkeiset vaiheet eivät muuta tuotannon kokonaisvolyymejä vaan ovat laadunparannuksia ja lisälaatuja. Seuraava teksti kuvaa tilannetta toisen vaiheen valmistuttua vuonna Raaka aineet Tehdas käyttää raaka aineenaan soijapapuja. Pavut tuodaan laivalla Uudenkaupungin satamaan. Kokonaismäärä on tonnia vuodessa eli keskimäärin tonnia viikossa (ensimmäisessä vaiheessa tonnia vuodessa) tonnin lastikoolla laskettuna satamassa käy vuosittain 100 laivaa, keskimäärin kaksi viikossa tonnin laivoja tarvitaan vuodessa 80, viikossa 1 2. Satamasta pavut ajetaan rekkakuljetuksena soijatehtaalle Betorantien varteen tonnin laivalastin purkamiseen tarvitaan 105 rekkakuormaa, tonnin laivalasti vaatii 130 rekkakuormaa. Tarkoituksena on hoitaa kuljetukset kymmenellä rekalla, jolloin purkuaika on noin tuntia. Soijapavun kuljetus synnyttää näin rekan edestakaisen vuorokausiliikenteen sataman ja Betorantien välille 1 2 kertaa viikossa. Lopputuotteet Soijaproteiinikonsentraattia (SPC) tehdas tuottaa tonnia vuodessa. Tuote tullaan toimittamaan asiakkaille bulk toimituksina laivoilla. Laivausta varten SPC ajetaan tehtaalta irtotavarana satama alueelle sijaitsevaan tasovarastoon. Tästä varastosta tuote tullaan laivaamaan noin 2000 tonnin erissä. Tehdasalueelle tuotteelle on varattu vain rajallinen varastointitila, joten satamaan tapahtuva tuotesiirto on käytännössä tasainen tuotevirta. Tehtaalle tullaan investoimaan myös suursäkkejä täyttävä pakkauslinja. Linjalla voidaan pakata osa tuotannosta. Suursäkeissä tuotetta toimitetaan mahdollisesti kotimaisille asiakkaille sekä konttitoimituksina ulkomaille. Kuljetusmäärä on noin rekkakuormaa vuodessa, keskimäärin 7 8 kuormaa päivässä. Rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten noin 15 rekkaa päivässä sataman suuntaan ja suunnasta. Soijajauhoa (meal) tehdas tuottaa tonnia vuodessa. Pääosa kuljetetaan rekoilla kotimaisille asiakkaille (Raisio, Turku, Vampula ym.) ja osa rekoilla satamaan ja edelleen laivalla ulkomaille. Kuljetusmäärä on noin rekkakuormaa vuodessa, keskimäärin 19 kuormaa päivässä. Rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten 38 rekkaa päivässä, josta pääosa tulee ja lähtee Laitilan suuntaan olettaen, että pääosa Turun suunnan kuljetuksista ajetaan valtatien 8 kautta. 11

14 Soijaöljyä tuotetaan tonnia vuodessa. Pääosa kuljetetaan rekoilla satamaan säiliöön välivarastoon ja edelleen laivalla johonkin jalostamoon. Joitakin rekkakuormia ajetaan suoraan kotimaisille asiakkaille. Kuljetusmäärä on noin rekkakuormaa vuodessa, keskimäärin 7 8 kuormaa päivässä. Rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten noin 15 rekkaa päivässä, pääosa sataman suuntaan ja suunnasta. Soijamelassia (molasses) syntyy tonnia vuodessa. Se kuljetetaan rekoilla kotimaisille asiakkaille (maatiloille). Kuljetusmäärä on noin rekkakuormaa vuodessa, keskimäärin 6 kuormaa päivässä. Rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten 12 rekkaa päivässä, pääosa Laitilan suuntaan ja suunnasta. Soijapavun kuorta syntyy toisessa vaiheessa tonnia vuodessa. Se poltetaan viereiselle tontille rakennettavassa biopolttolaitoksessa. Ensimmäisessä vaiheessa, jolloin biopolttolaitos ei vielä ole käytössä ja kuorta syntyy tonnia vuodessa, se kuljetetaan autokuljetuksina (25 tonnia/rekka) muualle jatkojalostukseen tai poltettavaksi. Kuljetusmäärä on noin 900 kuormaa vuodessa, keskimäärin 4 kuormaa päivässä. Ensimmäisessä vaiheessa rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten 8 rekkaa päivässä, pääosa Laitilan suuntaan ja suunnasta. Toisessa vaiheessa kuorikuljetuksia ei ole. Soijatehtaan ennustetut kuljetusvirrat 12

15 Raskaan liikenteen määrät yhteensä Toisen vaiheen jälkeen vuodesta 2014 eteenpäin soijatehtaan synnyttämä jatkuva arkipäivän rekkaliikenne Betorantiellä on rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna (runsaat 40 lähtevää rekkakuormaa). Laitilan suunnan osuus on noin 50 (olettaen, että pääosa Turun suunnan kuljetuksista ajetaan valtatien 8 kautta) ja sataman suunnan noin rekkaa päivässä. Lisäksi soijapavun kuljetus synnyttää laivakoosta riippuen rekan edestakaisen vuorokausiliikenteen sataman ja Betorantien välille 1 2 kertaa viikossa. Huippuvuorokausina rekkaliikennettä syntyy Betorantielle yhteensä autoa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Työmatkat Soijatehdas työllistää noin 130 työntekijää. Jatkuva vuorotyö 24/7, kerrallaan on töissä 70 työntekijää. Työvuoron vaihtuessa vajaa 50 työntekijää tulee töihin ja saman verran lähtee kotiin. Liikennejärjestelyjen kehittämistoiveet - Laitilantien ja Betorantien liittymän toimivuuden parantaminen. Rekkojen jouheva kääntyminen sataman suunnasta vasemmalle Betorantielle on kriittinen. Sama ongelma on Betorantieltä vasemmalle Laitilaan päin käännyttäessä. Mikäli tähän löytyy hyvä ratkaisu, suurimmat ongelmat on ratkaistu. - Pyörätie Betorantien varteen. Kevyen liikenteen sujuva ja turvallinen ohjaus myös Betorantien liittymässä on tarpeen. - Laitilan suuntaan lähtevän liikenteen vaihtoehtoinen reitti soijatehtaalta suoraan itään päin (uusi tieyhteys Laitilantielle). 1.2 Biopolttolaitos Lähde: tekninen johtaja Kauko Kähärä, VS Lämpö Oy Vastaukset perustuvat suurelta osin niihin tietoihin joita VS Lämmölle on annettu mm. Betorantien alueelle suunnitellusta soijatehdashankkeesta ja tehtaan energiakäytöstä. Betorantien varteen rakennetaan 70 megawatin voimalaitos, joka tuottaa höyryä soijatehtaalle sekä kaukolämpöä. Uusi voimalaitos ei korvaa VS Lämmön alueellisia lämmöntuotantolaitoksia. Ensimmäisen vaiheen toiminta alkaa vuoden 2012 syksyllä. Tällöin höyryn tuotanto aloitetaan aikataulullisista syistä raskaalla polttoöljyllä ja vain soijatehtaan käyttöön. Öljyn kulutus on 1 1,5 yhdistelmäajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2012 toimitusten kokonaismäärä on alustavasti 50 ja kasvaa vuonna 2013 noin 250 kuormaan vuodessa. Vuoden 2014 aikana öljynkuljetusten määrä pienenee johtuen biovoimalaitoksen valmistumisesta. Voimalaitos käyttää biopolttoaineita ja turvetta sekä muita kiinteitä polttoaineita. Niiden käyttö alkaa vuoden 2014 alusta, jolloin kuljetusmäärä on aluksi noin 15 yhdistelmäajoneuvoa vuorokaudessa (noin ajoneuvoa vuoden 2014 aikana). Määrä kasvaa ja vuodesta 2015 lähtien polttoaineen kulutus on noin tonnia vuodessa. Osa polttoaineesta (vajaa

16 tonnia) tulee viereiseltä soijatehtaalta. Kuljetusmäärä on suurimmillaan noin 25 rekkakuormaa vuorokaudessa, yhteensä noin kuormaa vuodessa. Polttoainekuljetukset tapahtuvat noin 150 km:n säteellä Uudestakaupungista ja pääosin Laitilan suunnasta. Pieneltä osin polttoainekuljetuksia voi tapahtua myös sataman (Yaran sataman) suunnasta. Toisen vaiheen jälkeen vuonna 2015 biovoimalaitoksen synnyttämä arkipäivän rekkaliikenne Betorantiellä on siten noin 50 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Valtaosa liikenteestä suuntautuu Laitilan suuntaan ja suunnasta. Voimalaitostoiminta ei synnytä työmatkaliikennettä. Liikennejärjestelyjen kehittämistoiveet Polttoaineen saannin vaikeutuessa ja kuljetusmatkojen kasvaessa jo tällä vuosikymmenellä sataman suunnasta tapahtuvat toimitukset lisääntyvät. Kuljetus Yaran sataman kautta on liikenteellisesti luontevampi yhteys voimalaitokselle kuin kaupungin satamasta. Yaran sataman kehittämistä ja laajentamista polttoainekuljetuksiin soveltuvaksi puoltaa myös alueelle mahdollisesti rakennettavan bioetanolitehtaan merkittävät kuljetustarpeet. Yaran satamaan on jo nyt myös rautatieyhteys. Rautatieyhteys voimalaitoksen alueelle olisi merkittävä etu ja mahdollisuus. Se mahdollistaisi suuret polttoainetoimitukset myös kauempaa. 1.3 Uudenkaupungin Rautavalimo Oy Lähde: Anne Raitakari Betorantien varrella sijaitseva Uudenkaupungin Rautavalimo tuottaa koneenrakennusteollisuuden tarvitsemia valurautatuotteita. Tehtaan tontilla sijaitsevaan logistiikkakeskukseen tulee Rauman sataman kautta konsernin muilla tuotantolaitoksilla valmistettuja tuotteita 6 8 kpl 20 tonnin täyttä konttia viikossa. Saman verran tavaraa lähtee eri suuntiin (Vaasa, Helsinki, ulkomaat jne.). Uudenkaupungin tehtaan oma tuotanto kulkee pienemmissä erissä eri suuntiin. Rautavalimolla tontilla käy 6 10 eri kuljetusfirmojen autoa päivittäin. Rekkaliikenteen määrä on näin rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteen laskettuna. Kuljetukset tulevat ja menevät pääosin Laitilan suunnasta ja suuntaan. Tuotantoon ja kuljetuksiin odotetaan kasvua, mutta isoja volyymin muutoksia ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Kehittämistarpeita: - Kuljetusten ongelmana on ollut Berorantien mäen liukkaus. Autoja on jäänyt mäkeen jumiin, parempaa hiekoitusta kaivattaisiin. Nyt valimon henkilökunta joutuu hoitamaan hiekoitusta. - Betorantien ja Laitilantien liittymä on liian kapea rekkojen kohtaamiselle. Talvella koko Betorantien leveys on aurauksesta johtuen kapea vastakkain ajaville rekoille. Liikenteen kasvaessa pyörätie on tarpeen, tilaa ei riitä kesälläkään autojen seassa kulkevalle kevyelle liikenteelle. 14

17 1.4 Calortec Oy Lähde: toimitusjohtaja Mikko Helpiö Betorantien varrella sijaitseva Calortec tuottaa lämpö ja painekattiloita ja konttirakenteisia valmiita kattilalaitoksia. Tehtaan kuljetukset eivät ole määrällisesti suuria, mutta yksittäiset kuljetukset ovat tilaa vaativia erikoiskuljetuksia, raskaita 80 tonnin lavetteja. Kuljetukset suuntautuvat Laitilan suuntaan ja sieltä edelleen eri puolille Suomea. Calortecin kuljetusten vaatimuksena on riittävä tila erityisesti liittymissä, mikä on otettava huomioon mm. Betorantien liittymän suunnittelussa. 1.5 Vakka Kaasu Oy Lähde: toimitusjohtaja Ari Ruoho Betorantietä jatkettiin kevään 2011 aikana Suomelankujan varrella sijaitsevalle Vakka Kaasun tontille saakka. Sen myötä Vakka Kaasun raskas liikenne siirtyi käyttämään Betorantietä. Vakka Kaasu tarkastaa ja huoltaa nestekaasupulloja. Pullot kulkevat rekoilla, joita yrityksessä käy noin kerran viikossa. Sen lisäksi on jonkin verran tavarakuljetuksia pienemmillä autoilla. Yrityksellä on kehityssuunnitelmia, joiden myötä tavaraliikennettä syntyisi rekka päivässä. Kehittämistarpeita: - Betorantien liittymässä tarvitaan toimenpiteitä, kun liikenne lisääntyy. Toimivista kiertoliittymistä on hyviä esimerkkejä mm. Naantalissa. - Betorantien alkupäässä sijaitseva dieselkylmäasema aiheuttaa ongelmia jo nyt. Tilannetta helpottaisi, jos asemalta olisi ulos/sisäänajoyhteys Kalannintielle myös itäpuolella olevan Orivontien liittymän kautta. 1.6 Betorantien kylmäasemat Kalannintien ja Betorantien liittymän kääntyvää liikennettä lisäävät myös Betorantien alkupäässä sijaitsevat henkilöautojen ja raskaan liikenteen kylmäasemat. Molemmille asemille kulku tapahtuu pelkästään Betorantien kautta. 1.7 Valmet Automotive Oy Lähde: kiinteistöpäällikkö Kari Vainio ja projektipäällikkö Heikki Kivijärvi Autotehtaan tarvitsemien materiaalien kuljetusmäärät ovat nykyisin noin viisi rekkaa päivässä ja tulevat Turun ja Rauman satamista. Valmiit autot, autoa päivässä, viedään Uudenkaupungin sataman kautta. Uuden automallin myötä kuljetusmäärät moninkertaistuvat. Uuden auton täystuotanto on 280 autoa päivässä ja siihen pyritään vuoden 2015 alusta alkaen. Valmistus käynnistyy syksyllä 2013, jolloin tuotanto on 140 autoa päivässä. Vuonna 2014 tuotanto on 75 % maksimista. Materiaalit ja valmiit autot kuljetetaan Uudenkaupungin sataman kautta kuljetusten myötä käynnistyvän laivalinjan mukana. 15

18 Materiaalivirrat Uuden automallin komponentit tulevat valmiisiin kuljetusyksikköihin (perävaunuihin) pakattuna laivalla Uudenkaupungin satamaan, josta ne ajetaan autotehtaalle. Täystuotannossa tavaramäärä on noin 100 yksikköä päivässä. Tehdas toimii kahdessa vuorossa klo 6 23 ja kuljetukset ovat jatkuvia, jolloin tunnissa sisään tulee 6 7 kuljetusyksikköä. Kuljetusyksiköistä valtaosa, noin puolet, ajetaan tehtaalta pakattuna suoraan takaisin satamaan. Toinen puoli joko täytetään tehtaan yhteydessä toimivassa logistiikkakeskuksessa kuljetusyrityksen toimesta muilla tavaroilla, ajetaan muualla hakemaan lastia ja sen jälkeen satamaan tai ajetaan tyhjänä satamaan. Kuljetusyrityksen intressinä on, että tyhjiä rekkoja on mahdollisimman vähän. Tämä merkitsee, että maksimissaan noin 50 kuljetusyksikön vaatima tavaramäärä pyritään tuomaan autotehtaan logistiikkakeskukseen tai hakemaan suoraan muualta (Laitilan suunnalta). Jos kuljetusyksiköt siirretään yksittäin puoliperävaunuyhdistelmänä, satamaan ja takaisin kulkee päivittäin sata rekkaa. Lisäksi voidaan olettaa, että logistiikkakeskuksen ja Laitilan suunnan välillä kulkee päivittäin edestakaisin noin 40 rekkaa (osa ajaa suoraan satamaan). Valmiit autot Valmiit autot kuljetetaan Uudenkaupungin sataman kautta. Täystuotannossa vuoden 2015 alusta alkaen autoja valmistuu 280 päivässä. Olettaen, että yhteen kuljetusautoon lastataan 8 henkilöautoa, satamaan ja takaisin ajaa 35 rekkaa päivässä. Raskaan liikenteen määrät yhteensä Uuden automallin myötä rekkaliikenne kasvaa täystuotantovaiheessa seuraavasti: - satamasta autotehtaan logistiikkakeskukseen tulee 100 kuljetusyksikköä (perävaunua) ja 35 tyhjää autonkuljetusrekkaa päivässä - autotehtaan logistiikkakeskuksesta satamaan kulkee arviolta 80 kuljetusyksikköä (perävaunua) ja 35 autonkuljetusrekkaa päivässä - autotehtaan logistiikkakeskuksesta kulkee muualle (Laitilan suuntaan) kuormattavaksi arvioilta 20 tyhjää perävaunua, jotka ajetaan täysinä takaisin suoraan satamaan - Laitilan suunnasta autotehtaan logistiikkakeskukseen ja takaisin ajaa päivittäin arviolta 20 rekkaa, jotka tuovat tavaraa kuormattavaksi satamaan meneviin kuljetusyksiköihin. Jos kuljetusyksiköt siirretään yksittäin puoliperävaunuyhdistelmänä, liikenne satamaan kasvaa 270 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna ja Laitilan suuntaan 80 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna Kuljetusreitit ja liikenneyhteyksien kehittämistarpeet Autotehtaan nykyinen tavaraliikenne kulkee Autotehtaankadun kautta Kalannintielle (kt 43). Autotehtaan eteläpuolelle Autotehtaankadun ja Raumantien (mt 196) välille on suunniteltu ja toteutetaan katuyhteys, jonka kautta voidaan jatkossa hoitaa liikenne sataman suuntaan ja/tai suunnasta. Uuden kadun ja autotehtaan väliin rakennetaan logistiikkakeskus, jonne tavarankuljetukset keskitetään. Kasvavan rekkaliikenteen hoitaminen Autotehtaankadun kautta merkitsisi huomattavaa kääntyvän rekkaliikenteen määrää kanavoidussa, mutta valo ohjaamattomassa Autotehtaankadun 16

19 liittymässä Kalannintien (kt 43) vilkkaimmassa kohdassa. Uuden katuyhteyden ja Raumantien kautta ohjattuna liikenne liittyisi kantatielle (Laivanrakentajantielle) jo nykyisin valo ohjatussa liittymässä. Mahdollisia häiriötilanteita varten on edullista, jos ajomahdollisuus on olemassa molempia reittejä pitkin. Satamassa kasvava rekkaliikenne aiheuttaa lisäpaineita sisääntulojärjestelyjen parantamiselle (satamaportin siirto pohjoisemmas Hepokarintiellä ja Hepokarintien lisäkaistat Telakkatien liittymän eteläpuolelle) sekä Hepokarintien ratasillalle johtavan mäen loiventamiselle (edellyttää Kuunarintien liittymän katkaisua ja liikenteen ohjaamista Varberginkadun kautta uuden katuyhteyden avulla). Lisäksi satamayhteyksiä sujuvoittaisi Laivanrakentajantien rampin (Rantakadun pään) kaarteen loiventaminen sekä Hangontien alituksen alikulkukorkeuden lisääminen alentamalla Rantakadun tasausta. Työmatkat Autotehtaan työntekijämäärä on viime vuosina ollut henkeä. Uuden automallin myötä määrä odotetaan kasvavan täystuotantovaiheessa noin 1200 henkilöön. Tällöin tehdas toimii kahdessa vuorossa klo ja Koska suurin työmatkaliikenne ei osu muun liikenteen aamu ja iltaruuhkaan, työpaikkamäärän kasvu ei ole ongelma liittymien toimivuuden kannalta. 17

20 2. Sannon alueen uudet yritykset 2.1 Vertek Oy Lähde: toimitusjohtaja Pekka Patjas Sähkö ja tietoliikennealan verkkoja rakentava Vertek Oy siirtyi vuonna 2010 Betorantietä vastapäätä sijaitsevalle Sannon teollisuusalueelle Poraajantien varteen. Yrityksen liikenne kulkee Louhijantien kautta sen, Kalannintien ja Betorantien liittymään. Työntekijöitä yrityksellä on noin 40. Toiminnan synnyttämä tavaraliikenne on vähäistä, jakeluautoja päivittäin sekä rekkakuorma pylväitä noin kerran kuukaudessa. Suurempi liikennemäärä syntyy päivittäisen toiminnan aiheuttamasta liikenteestä. Yrityksellä on 30 pakettiautoa ja 10 kuorma autoa, jotka liikkuvat päivittäin töiden mukaan. Liikenneyhteyksien kehittämistarpeita: - Kalannintie, Louhijantien ja Betorantien liittymästä tulee paha pullonkaula, kun Betorantien varren hankkeet toteutuvat. Liittymään tarvitaan isoja parannuksia. - Pylväsrekan kääntyminen päättyvällä Poraajantiellä tai tontilla on ongelmallista. Ratkaisuna olisi Poraajantien jatkaminen läpiajettavaksi Välttitielle saakka. 2.2 Sybimar Oy/Biolinja Oy Lähde: toimitusjohtaja Rami Salminen Sybimar/Biolinja valmistaa biodieseliä elintarviketuotannon sivuvirroista ja biojätteistä ja valmistaa siihen liittyviä laitteita. Sannon teollisuusalueelle Kuokkamaankadun varrelle valmistuvaan suljetun kierron idealla toimivaan laitokseen kuuluu kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori ja biodieselin tuotantolaitos. Kalankasvattamon ravinteikkaat poistovedet ohjataan kasvihuoneeseen vihannesviljelyn kasvuravinteeksi. Kaatopaikalla sijaitseva biokaasulaitos ottaa talteen kaatopaikkakaasut ja muista jätteistä muodostuvan kaasun. Kaasu hyödynnetään omassa generaattorissa ja sähkö myydään valtakunnanverkkoon. Biokaasun poltossa syntyvä hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen. Generaattorista sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö hyödynnetään sekä elintarviketuotannossa että paikallisten yritysten toimitilojen lämmityksessä. Rasvaisista kalanperkuujätteistä tehdään omassa laitoksessa biodieseliä. Biokaasutuotannosta jäävä ravinteikas massa hyödynnetään maanparannusaineena. Uusia työntekijöitä on tulossa Vuodesta 2012 lähtien laitos käyttää raaka aineena biojätettä tonnia vuodessa. Erilliskerättyä biojätettä tuodaan pääosin Turun ja Porin suunnista noin 40 tonnia päivässä (2 4 kuormaa). Uudenkaupungin puhdistamolta tulee puhdistamolietettä 120 tonnia viikossa (yhteensä 4 5 kuormaa 2 3 päivän aikana). Nykyisin puhdistamoliete kuljetetaan Turkuun. Kalaym. biojätettä tuodaan noin 40 tonnia viikossa (2 4 kuormaa. Kesästä 2012 alkaen tuodaan kalanrehua Tanskasta noin 500 tonnia vuodessa (yhteensä noin 17 rekkakuormaa, 30 tonnin autokuorma kolmen viikon välein). Lisäksi tuodaan konepajatuotteita 2 3 kuormaa viikossa. Biokaasulaitokselta viedään maanparannusaineita pelloille noin tonnia vuodessa jaksottuen ajanjaksoille, jolloin peltolevitys on mahdollista. Nämä kuljetukset lisäävät hetkittäin merkittävästi Peteksentien ja Kalannintien liittymän raskasta liikennettä. Vuodesta 2013 alkaen laitos tuottaa kalaa noin 400 tonnia ja vihanneksia tonnia vuodessa. Kalaa kuljetetaan 18

21 2,5 4 tonnin kuormissa 2 3 kertaa viikossa Uudenkaupungin kalasatamaan perattavaksi. Vihannekset viedään lähijalostamojen (esim. Kalanti) kautta Etelä Suomeen pienissä kuormissa ehkä kg viikossa. Liikenneyhteyksien kehittämistarpeita: - Raskas liikenne alueella lisääntyy voimakkaasti myös muun teollisuuden ansiosta. Kantatieltä 43 erkanevien Betorantien ja Peteksentien risteyksiin tarvittaisiin reilut ryhmittymiskaistat liikenteen sujumiseksi. 19

22 3. Hangonsaaren yritykset 3.1 Etanolitehdas Lähde: Reijo Laine, Senior & Sons Hangonsaareen Yaran lannoitetehtaan alueelle on suunniteltu etanolitehdasta, joka suunnitelmien mukaan valmistuisi vuoden 2013 lopulla. Rakentamispäätökset on tavoitteena saada tehtyä vuoden 2011 aikana. Raaka aineet Viljaraaka aine kuljetetaan etanolitehtaalle rekoilla. Viljaa kuljetetaan tehtaalle kaikkiaan tonnia eli noin rekkakuormaa vuodessa. Kuljetukset tapahtuvat pääosin arkipäivisin, jolloin kuljetuksia on keskimäärin noin 24 kuormaa päivässä. Pääosan viljasta tuovat samat rekat, jotka paluukuljetuksena ottavat lannoitelastin lannoitetehtaalta. Menopaluuasteeksi on arvioitu 75 %. Liikennemäärää kasvattavina yksisuuntaisina kuljetuksina viljaa tuodaan tehtaalle siten noin tonnia. Liikennemäärinä tämä tarkoittaa noin rekkakuormaa vuodessa eli noin 6 kuormaa arkipäivisin. Viljelytilastoon perustuvalla laskennalla on arvioitu, että viljasta tulee 1 25 km sisältä noin 18 %, km:n sisältä 17 %, km sisältä 11 %, km sisältä 32 % ja km sisältä 20 %. Suurimmat tuotantoalueet ovat Euran, Kokemäen, Loimaan ja Forssan talousalueet. Pääosa kuljetuksista tulee näin Laitilantien suunnalta. Pyrkimyksenä on lisätä vehnän tuotantoa lähialueilla ja siten lyhentää kuljetusmatkaa. Toisaalta tällä hetkellä ylijäämäviljaa kuljetetaan ja varastoidaan Rauman ja Naantalin satamien viljavarastoihin. Lopputuotteet Tuotettavan etanolin kokonaismäärä on tonnia eli m3 vuodessa. Alkuvaiheen arvion mukaan siitä toimitetaan lannoitetehtaan satamasta laivalla Sköldvikiin tonnia ja Poriin tonnia, junalla Sköldvikiin tonnia ja Naantaliin tonnia sekä autokuljetuksella Naantaliin tonnia ja Poriin tonnia. Nämä tiedot olivat alkuvaiheen arviot. Tällä hetkellä arvio on, että laivakuljetuksen osuus nousee noin tonnia ja autokuljetus jää melkein kokonaan pois. Leseet, noin tonnia vuodessa, menevät vilja raaka aineen paluukuormina Raisioon, Turkuun ja Säkylään rehutehtaille. Niiden kuljetus ei siis lisää liikennemäärää raakaainekuljetusten päälle. Gluteenia tuotetaan noin tonnia. Siitä noin tonnia jaellaan Suomen alueelle leipomoille. Kuljetusmäärät per asiakas ovat muutamia tonneja keskimäärin. Suurimmat asiakkaat (mm. Raisio, Vaasan ja Fazer) ostavat rekkalasteja. Noin 75 % gluteenista menee vientiin konttitoimituksina laivalla Turusta tai mahdollisesti Raumalta. Kokonaisuudessaan rekkaliikennettä satamiin ja leipomoihin syntyy 40 tonnin rekkakuormilla laskettuna 475 kuormaa vuodessa eli noin kaksi kuormaa arkipäivisin (kuljetuksia viitenä päivänä viikossa). Pääkuljetussuunta on valtatien 8 kautta Turkuun. Valkuaisrehua tehtaalta tulee vuodessa noin tonnia kuiva aineena mitattuna. Tuotteen kuiva ainepitoisuus on vain 20 %, joten kuljetettava kokonaismäärä on noin tonnia. 20

23 Rehu kuljetetaan tankkiautoilla ja niiden osalta meno paluuta ei voida toteuttaa. Kuljetusmäärinä tämä tarkoittaa noin kuormaa vuodessa. Liemirehun kuljetuksia ajetaan seitsemänä päivänä viikossa, joten päivässä ajetaan keskimäärin noin 10 kuormaa päivässä. Rehukuljetusten kohdealue on keskittynyt Vehmaan ympärille sekä Huittisten, Auran ja Vampulan alueille. Kuljetusmatkaosuudet: 1 25 km etäisyydelle menee noin 32 % = tn =1124 kuormaa, km alueelle noin13 % = tn = 460 kuormaa, km alueelle noin 10 % = tn = 350 kuormaa ja km alueelle 40 % = tn = 1400 kuormaa. Lokalahdentien suunnan osuuden on arvioitu olevan noin 40 % ja Laitilan suunnan noin 60 %. Raskaan liikenteen määrät yhteensä Yksisuuntaisia viljakuljetuksia (uutta rekkaliikennettä) tehtaalle rekkakuormaa vuodessa eli noin 6 kuormaa päivässä pääosin Laitilantien suunnasta. Gluteeni satamiin ja leipomoihin 475 kuormaa vuodessa eli noin kaksi kuormaa arkipäivisin (kuljetuksia viitenä päivänä viikossa) pääosin Laitilantien suuntaan. Valkuaisrehua noin kuormaa vuodessa eli noin 10 kuormaa päivässä (kuljetuksia seitsemänä päivänä viikossa). Suuntajakauma on 4 kuormaa Lokalahdentien suuntaan ja 6 kuormaa Laitilantien suuntaan. Etanolitehtaan synnyttämä uusi raskas liikenne arkipäivisin yhteensä 18 kuormaa eli edestakaisena liikenteenä 36 rekkaa. Kokonaisliikenteestä arviolta 26 rekkaa ajaa Laitilantietä ja 10 Lokalahdentietä. Työmatkat Integroituna Yaran lannoitetehtaan kanssa etanolitehdas työllistää välittömiä työntekijöitä 25 henkilöä. Välillisesti työllistävä vaikutus on kolminkertainen, mm. ulkoistettu kunnossapito, logistiikka, palvelut ja energiantuotanto metsäbioenergiana tuotettuna. 13 henkilöä on vuorotöissä jatkuvasti käyvässä tehtaassa. Muut ovat päivävuoroissa. Tehtaan henkilöliikenne ei aiheita merkittäviä muutoksia alueen katu ja tieverkon liikennemääriin. Liikenteen kehittämistavoitteita Etanolitehtaan logistiikka ja sijainti lannoitetahtaan vieressä antaa mahdollisuuden hyödyntää menopaluukuljetuksia, ettei käy kuten esim. viljalaivoja täytettäessä, jolloin on valtavat hetkelliset kapasiteetit käytössä. Etanolin kuljetuksissa pyrkimyksenä on päästä mahdollisimman paljon laivaliikenteeseen. Sille on perusteita, koska markkinasta näyttää tulevan Itämeren alueen kokoinen. 21

24 3.2 Yara Lähde: toimitusjohtaja Taisto Koivumäki Hangonsaarella sijaitsevan Yaran lannoitetehtaan raaka aineet ja tuotteet kulkevat sekä laivoilla, rekoilla että junilla. Yaralla on oma satama, josta vuonna 2010 lähti tavaraa noin 0,4 miljoonaa tonnia ja saapui noin 0,7 miljoonaa tonnia, yhteensä 287 laivaa. Raiteita pitkin tavaraa tuli 22 junaa viikossa ja lähti 5 junaa viikossa. Tiekuljetusten määrä oli keskimäärin noin 360 rekkalastia viikossa (tulevia lasteja 95 ja lähteviä 275). Liikennemäärinä tyhjät suunnat huomioon ottaen rekkaliikenteen määrä Hangonsaareen johtavalla Hangontiellä lienee satakunta rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Viikoittainen vaihtelu on kuitenkin suurta kaikissa kuljetusmuodoissa. Yhteenvetoarvio kuljetusvirroista per keskimääräinen viikko (vuosi 2010, 52 vko/vuosi, rekkalastit laskettuna 35 tonnia/rekka ja junalastit 500 tonnia/juna) Tulevat Lähtevät Suunta Lannoitteet 20 rekkaa 200 rekkaa Laitila ja osin Turkuun konteissa (vaihtelu suuri) 75 konttia Laitila => Raumalle Lannoitteet 3 junaa 1 juna Turusta / Turkuun => Sviin Ammoniakki 8 junaa Turusta / Turkuun => Sviin Raaka aineet 65 rekkaa Laitilasta Raaka aineet 11 junaa 4 junaa Turusta / Turkuun => Sviin Lannoitteet ja raaka aineet 0,4 Milj. tonnia laivoissa 0,7 Mlj. tonnia laivoissa Yhteensä 287 laivaa Yaralla käy töissä (suoraan tai kumppanuusyhtiöissä) noin 250 henkilöä. 3 vuorotyössä on noin 80 henkilöä (vuoronvaihdot 6.00, ja 22.00) ja 2 vuorotyössä noin 20 henkilöä (vuorot 6 14 ja 14 22). Loput ovat päivävuorossa (7 16, tosin osin joustava työaikajärjestely). Lisäksi on urakoitsijoiden työmatkaliikenne, joka keskimäärin on noin 40 henkilöä/arkipäivä klo 7 16, mutta määrä vaihtelee runsaasti. Lannoitetuotannossa tehtaat käyvät tällä hetkellä täysillä. Lajikkeistoa ja tuotantovarmuutta on tarkoitus kehittää ja samoin rakeistuskapasiteettia lisätä siten, että tuotanto tulisi kasvamaan noin 20 % nykyiseen nähden. Typpihappotuotannon kapasiteetti pysyy suunnilleen samana kuin nykyisin, mutta tavoitteena on käyttää kapasiteetti täysin ja hyödyntää nykyistä suurempi osuus haposta Uudenkaupungin tehtaan omassa tuotannossa. Tämä tarkoittaisi tuotantovolyymien tosiasiallista kasvua noin 10 %. Lisääntyvät volyymit kasvattavat lähinnä laivaliikennettä. Raaka aineissa ammoniakkia tarvitaan noin t/v ja kalisuolaa noin t/v enemmän. Lisääntyvä määrä rakeisia lannoitteita, noin t/v sekä kotimaan järjestelyistä johtuen vientiin vapautuvat volyymit, ehkä noin t/v, siirretään pääosin laivoilla Eurooppaan ja kaukomarkkinoille. 22

25 Maantieliikenne tullee pysymään samanlaisena tai ehkä hiukan jopa pienenemään johtuen kotimaan kysynnän pienenemisestä ja kotimaan toimitusten siirtymisestä enemmän Siilinjärven tehtaille. Tuotantovolyymien kasvu ei lisää kumipyöräliikennettä. Ammoniakkia tarvitaan nykyistä enemmän, mutta todennäköistä kuitenkin on, että lisääntyvä määrä ei tule rautateitse. Kotimaan lannoitesiirrot tehtaiden välillä lisääntynevät jossain määrin. Apatiittikuljetukset Siilinjärveltä Uudenkaupungin kautta Eurooppaan lisääntynevät mahdollisesti jopa nykyiseen nähden kaksinkertaiseksi tai ylikin (=> n t/v). Muut raakaainekuljetukset eivät oleellisesti tulle muuttumaan. Liikenneyhteyksien kehitystarve Uudenkaupungin alueella koskee erityisesti laivaliikennettä. Rautatieliikenteen osalta kehitystarpeet liittyvät lähinnä pääradan pullonkaulakohtiin. Radan sähköistyksellä ei Yaran kannalla ole oleellista merkitystä ainakaan lähitulevaisuudessa, sillä Yaran ratapihaliikennettä hoitavalta VR:ltä saadun tiedon mukaan ratapihan sähköistys ei ole realistista. Tällöin dieselvetureita tarvitaan joka tapauksessa, jolloin vaunujen siirto Turun ja Uudenkaupungin välillä hoidetaan samoilla vetureilla. 23

26 4. Satama alueen yritykset 4.1 Hepokarin satama Lähde: satamajohtaja Esa Soini Vuonna 2005 tehdyn selvityksen (Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B 132 / 2006) mukaan Hepokarin sataman raskaan liikenteen määrä keskimääräisenä arkivuorokautena oli noin autoa kumpaankin suuntaan, yhteensä 185 autoa. Hepokarin satamaliikenteen kokonaismäärä oli vuonna 2005 noin 0,37 miljoonaa tonnia, josta tuontia oli 0,22 miljoonaa tonnia ja vientiä 0,15 miljoonaa tonnia. Liikennettä kasvatti vuonna 2005 alkanut ja sittemmin loppunut säännöllinen ro ro aluksilla ajettava linjaliikenne Uudenkaupungin ja Rostockin välillä. Vuonna 2005 tiekuljetukset jakautuivat Laivanrakentajantieltä eri tiesuunnille seuraavasti (molemmat suunnat yhteenlaskettuna): Lokalahdentien suunta 15, Raumantien suunta 10 ja Kalannintien suunta 160. Kalannintien suunnan liikenteestä 55 jäi tai alkoi Orivon alueelta ja 105 jatkoi tai tuli Laitilan suunnalta. Laitilan suunnan liikenteestä puolestaan 60 jatkoi tai tuli Euran suunnasta (kantatie 43), vajaa 30 Rauman suunnasta (valtatie 8 pohjoiseen) ja noin 15 Turun suunnasta (valtatie 8 etelään). Vuoden 2006 jälkeen satamaliikenteen määrä on jonkin verran vähentynyt, mutta tarkempaa tietoa nykyisistä liikennemääristä ei ole. Satamasidonnainen raskas liikenne keskimääräisenä arkivuorokautena vuonna 2005 (Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B 132 / 2006) 24

27 Satamasidonnainen raskas liikenne pääteillä keskimääräisenä arkivuorokautena vuonna 2005 (Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B 132 / 2006) Liikennejärjestelyjen kehittämisajatuksia sataman näkökulmasta: - Laivaväylien parantamistoimet ovat toteutumassa suunnitelmien mukaan (Yaran satamaväylän syventäminen ja samassa hankkeessa Hepokarin väylän pieni parantaminen). - Toiveena on satamaan johtavan katuyhteyden muuttaminen maantieksi satamaan saakka (Rantakatu Hepokarintie). - Hepokarintien mäki sataman suunnasta ratasillalle on raskaalle liikenteelle hankala. Lisäksi mäessä oleva Kuunarintien liittymä muodostaa liikenneturvallisuusriskin. Ratkaisuna olisi Kuunarintien liittymän katkaiseminen ja Hepokarintien tasauksen nostaminen liittymän kohdalla. Kuunarintien varren kiinteistöjen liikenne hoidettaisiin Valbergintielle johtavaa uutta katuyhteyttä pitkin. - Sataman sisääntulojärjestelyjä on suunniteltu muutettavaksi siten, että sataman portti siirtyy pohjoisemmas Hepokarintien varteen. Hepokarintielle Telakkatien liittymän eteläpuolelle rakennetaan lisäkaistat rekkojen jonotusta varten. Satamantie ja samalla läpiajo Satamatien kautta katkaistaan satamavarastojen lisärakentamisen tieltä ja satama alueelle rakennetaan toinen portti katkaistulta Satamatieltä Suukarin suunnalta. - Erikoiskuljetuksia on vaikea saada satamaan, yhteys on hankala. Parantamisajatuksina on Laivanrakentajantien rampin (Rantakadun pään) kaarteen loiventaminen sekä Hangontien alituksen alituskorkeuden lisääminen Rantakadun tasausta alentamalla. 4.2 Satama alueen yritykset Uudenkaupungin Työvene Oy valmistaa työveneitä ja pieniä laivoja. Tuotantoon tuo päivittäin tavaraa 5 6 rekkaa. Lisäksi pari kolme kertaa viikossa tulee rekkalasti tuontitavaraa ja harvemmin lavettikuljetuksia. Työveneen valmiit tuotteet ovat laivoja, jotka eivät aiheuta maakul 25

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava. Liikenteen toimivuustarkastelu

Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava. Liikenteen toimivuustarkastelu NAANTALIN KAUPUNKI Ympäristövirasto Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava Liikenteen toimivuustarkastelu 1.9.2009 Liikennesuunnitelma Työ n:o 9052 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO LUOLALA Aluepelastuslaitoksen

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Liikenneselvitykset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NURMEKSEN KAUPUNKI Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Selostus

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta LIITE 9 Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta Luonnos 13.5.2015 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 NYKYTILA... 4 2.1 Liikenneverkko... 4

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma Trafix Oy 28.4.2015 Johdanto Työssä on tarkasteltu Lappeenrannan sairaalan ympäristön uusien liittymäjärjestelyiden

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Vastaanottaja Jalasjärven kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.4.2015 (päivitetty 28.10.2015) KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Päivämäärä 28/10/2015

Lisätiedot

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys 6.3.2014 6.3.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 NYKYTILA... 3 2.1 Nykyinen liikenneverkko... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

SANTALAHDEN ASEMAKAAVA RANTAVÄYLÄN TOIMIVUUS

SANTALAHDEN ASEMAKAAVA RANTAVÄYLÄN TOIMIVUUS SANTALAHDEN ASEMAKAAVA RANTAVÄYLÄN TOIMIVUUS 28.3.2013 TARKASTELUALUEEN NYKYISET VUOROKAUSILIIKENNEMÄÄRÄT KAAVA-ALUEEN LIIKENNE-ENNUSTE Rakentuneella kaavaalueella 2 800 asukasta (sis. nykyiset asukkaat)

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS

EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS 31.10.2007 Eurajoen kunta, Rauman kaupunki Olkiluodon osayleiskaava Liikenneselvitys 31.10.2007

Lisätiedot

Härmälän liikennejärjestelyjen esiselvitys Herkkyystarkastelu, Härmäläntanta II asukasmäärä / Antti Soisalo

Härmälän liikennejärjestelyjen esiselvitys Herkkyystarkastelu, Härmäläntanta II asukasmäärä / Antti Soisalo Härmälän liikennejärjestelyjen esiselvitys Herkkyystarkastelu, Härmäläntanta II asukasmäärä 14.6.2012 / Antti Soisalo Huipputunnin liikennetuotokset korjattu ja simulointitulokset päivitetty 4.10.2012

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Laukaantien liittymä- ja rinnakkaisväyläratkaisut välillä Suluntie - Valio

Laukaantien liittymä- ja rinnakkaisväyläratkaisut välillä Suluntie - Valio 3.6.2010 Laukaantien liittymä- ja rinnakkaisväyläratkaisut välillä Suluntie - Valio 1. Nykytilanne Laukaantie on tärkeä seudullinen pääväylä ja yksi Jyväskylän kaupungin viidestä pääsisääntuloväylästä.

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Peuraniityn kunnallistekninen yleissuunnitelma, Liikenteen toimivuustarkastelut

Peuraniityn kunnallistekninen yleissuunnitelma, Liikenteen toimivuustarkastelut Raportti Peuraniityn kunnallistekninen yleissuunnitelma, Liikenteen toimivuustarkastelut 28.5.2015 Sisältö Sisältö... 2 1. Tarkastelumenetelmä ja liikenne-ennuste... 3 1.1. Tarkastelumenetelmä... 3 1.2.

Lisätiedot

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE KUNNALLISTEKNIIKKA 1 KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe LIIKENNESELVITYS ttv,ur 1. SUUNNITTELUKOHDE Kytölän aluetta kaavoitetaan kolmessa vaiheessa. Tämä liikenneselvitys tehdään Kytölän alueen 2. vaiheen kaavan (A-2508)

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016

Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016 Liikenteelliset vaikutukset PKi, TRa 1.4.2016 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016 2 (14) 1.4.2016 SISÄLTÖ 1 MAANKÄYTTÖ...

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Aulangontie 1, Hämeenlinna

Aulangontie 1, Hämeenlinna Aulangontie 1, Hämeenlinna Liikenteen toimivuustarkastelut Sito Parhaan ympäristön tekijät Simulointimallit: nyky- ja vertailuverkko NYKYVERKKO VERTAILUVERKKO Kääntyvien kaista, johon mahtuu 2 henkilöautoa

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö . Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 15.2.2016 Yksikön päällikkö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 (Opastinsilta 12 B 5. krs) 00521 Helsinki

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri

Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri Tarkastelumenetelmä Simuloimalla tutkittiin Tuusulan Rykmentinpuiston keskustan

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO 23.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 2 LIIKENNEMÄÄRÄTIEDOT 3 3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS 4 3.1 Nykytilanne...

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Lasse Oksanen / XXXXX

Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Lasse Oksanen / XXXXX Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 26.10.2016 Lasse Oksanen / XXXXX Yara Suomessa ja Savossa 26.10.2016 Lasse Oksanen / XXXXX Yara Suomessa Kolme tuotantolaitosta: Siilinjärvi,

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS Johdanto

HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS Johdanto HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS 9.5.2014 Kuva 1. Alueen sijainti. Johdanto Tämä raportti on laadittu Hollolan kunnan Teknisellä toimialalla Raikkosen asemakaavatyön tueksi. Raportissa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO 27221 17.11.2015 Suunnittelukohde Meritie sijaitsee Vihdin Nummelan taajamassa. Se on yksi pääsisääntuloväylä keskustaan. Meritiellä on kaksi

Lisätiedot

Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie

Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie 1 Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie Tiesuunnitelman esittelytilaisuus 11.2.2013 2013 klo 15.00 16.00. 2 Maantien 3051

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk 17.2.2016 Minkä vuoksi Suomen omat määritelmät poistettaisiin Hallituksen vastaus komission perusteltuun lausuntoon

Lisätiedot

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä).

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). Pyydän saada puhua. a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). b) isoissa yrityksissä toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai jonkun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Masalan urheilupuisto, asemakaava (hanke 32101)

Masalan urheilupuisto, asemakaava (hanke 32101) Masalan urheilupuisto, asemakaava (hanke 32101) Selvitys monitoimitalon korttelin (2031) ajoyhteydestä Masalan urheilupuiston asemakaavaehdotuksessa Masalantielle ja Sundsbergintielle sekä niihin liittyviin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (5) 2 Tyynenmerenkadun lisäkaistan liikennesuunnitelma (a-asia) HEL 2014-002343 T 08 00 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijä Lähtökohdat päättää hyväksyä liikennesuunnitteluosaston

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

LAPPEEN KOULUN LAAJENNUKSEN LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUSTARKASTELU

LAPPEEN KOULUN LAAJENNUKSEN LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUSTARKASTELU Liite 7 LAPPEEN KOULUN LAAJENNUKSEN LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUSTARKASTELU Mikko Yli-Kauhaluoma Trafix Oy 6.10.2016 Lappeen koulun laajennuksen liikenteellinen toimivuustarkastelu Johdanto Lappeenrannan kaupungin

Lisätiedot

MOREENIN ALUEEN LIIKENNEVÄYLÄTARPEET

MOREENIN ALUEEN LIIKENNEVÄYLÄTARPEET MOREENIN ALUEEN LIIKENNEVÄYLÄTARPEET 20.5.2014 Esipuhe Kanta-Hämeen valmisteilla olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan mm. Moreenin ja Harvialan alueiden liikennekysymyksiä. Yksi niistä on ns.

Lisätiedot

Kt66 liikennemäärä ajon./vrk (raskasta 6,4%) liikenne-ennuste ajon./vrk

Kt66 liikennemäärä ajon./vrk (raskasta 6,4%) liikenne-ennuste ajon./vrk MUISTIO Projekti Yrittäjäntien alue Asiakas Kuortaneen kunta Päivämäärä 28092016 Vastaanottaja Marjukka Latva-Laturi Lähettäjä Tiina Kristola, Mikko Uljas Liitteet Kartat: Vaihtoehdot A ja B sekä ajouratarkastelut

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot