UUDENKAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄN INVESTOINTIEN SYNNYTTÄMÄT LIIKENNETARPEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENKAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄN INVESTOINTIEN SYNNYTTÄMÄT LIIKENNETARPEET"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland UUDENKAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄN INVESTOINTIEN SYNNYTTÄMÄT LIIKENNETARPEET Uudenkaupungin kaupunki Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Uudenkaupungin elinkeinoelämän investointien synnyttämät liikennetarpeet 2011, päivitetty joulukuussa 2012 ISBN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

3 Esipuhe Uudenkaupungin alueelle on käynnissä tai käynnistymässä useita elinkeinoelämän hankkeita, joiden synnyttämien tavaravirtojen ja työmatkaliikenteen on ennakoitu aiheuttavan kehittämistarpeita paikallisille liikennejärjestelyille sekä pitemmille kuljetusyhteyksille. Kuljetusmääriltään merkittävimpiä uusia laitoksia ovat Orivon alueelle Betorantien varteen sijoittuvat soijatehdas ja 70 megawatin biopolttolaitos, Hangonsaareen sijoittuva etanolitehdas sekä autotehtaan uuden automallin tuotannon käynnistäminen. Muistiossa esitetyt tiedot perustuvat yritysten ja hankkeista vastaavien tahojen puhelin ja sähköpostihaastatteluihin ja haastateltavilta saatuihin liikenne ja kuljetusmäärätietoihin. Haastattelujen yhteydessä pyydettiin myös toimijoiden näkemyksiä siitä, minkälaisia kehittämistarpeita alueen liikennejärjestelyihin ja yhteyksiin kohdistuu. Yksittäisten hankkeiden vaikutusten perusteella on laadittu yhteenveto kuljetus ja liikennevirtojen muutoksista. Muistion on laatinut elokuussa 2011 Sakari Somerpalo Linea Konsultit Oy:stä. Työn tilaajia ovat Varsinais Suomen liitto, Uudenkaupungin kaupunki ja Varsinais Suomen ELY keskus. Muistiota on täydennetty ja korjattu autotehtaan uuden automallin myötä liikennevirroissa tapahtuvilla muutoksilla joulukuussa

4 Sisältö ESIPUHE... 1 YHTEENVETO LIIKENNEMÄÄRIEN MUUTOKSISTA JA LIIKENNEJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMISTARPEISTA LIIKENNEMÄÄRIEN KASVU JA SUUNTAUTUMINEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMISTARPEET... 7 YRITYSKOHTAISET HAASTATTELUT AUTOTEHDAS JA BETORANTIEN ALUEEN YRITYKSET SOIJATEHDAS BIOPOLTTOLAITOS UUDENKAUPUNGIN RAUTAVALIMO OY CALORTEC OY VAKKA KAASU OY BETORANTIEN KYLMÄASEMAT VALMET AUTOMOTIVE OY SANNON ALUEEN UUDET YRITYKSET VERTEK OY SYBIMAR OY/BIOLINJA OY HANGONSAAREN YRITYKSET ETANOLITEHDAS YARA SATAMA ALUEEN YRITYKSET HEPOKARIN SATAMA SATAMA ALUEEN YRITYKSET AGA KULJETUS JA HUOLINTALIIKKEET KOSKINEN YHTIÖT NYBROK OY

5 Yhteenveto liikennemäärien muutoksista ja liikennejärjestelyjen kehittämistarpeista Uudessakaupungissa on vireillä useita elinkeinoelämän hankkeita, jotka lisäävät tai muuttavat alueen kuljetusvirtoja. Tähän yhteenvetoon on koottu yritysten puhelin ja sähköpostihaastatteluihin perustuva ennuste liikennemäärien kasvusta sekä ennusteen perusteella laadittu asiantuntija arvio liikennejärjestelyjen kehittämistarpeista. Yrityskohtaiset tiedot kuljetusmäärien muutoksista sekä yritysten edustajien esiin nostamat ongelmat ja kehittämistarpeet on kuvattu tarkemmin liitteessä. 1. Liikennemäärien kasvu ja suuntautuminen Liikennemääriltään merkittävimmät vireillä olevat hankkeet ovat Betorantien varteen sijoittuva soijatehdas, sen viereen rakennettava biopolttolaitos, autotehtaan uuden automerkin tuotannon käynnistäminen sekä Hangonsaareen lannoitetehtaan läheisyyteen suunniteltu etanolitehdas. Liikennejärjestelyjen kannalta merkittävimmän kuljetuspiikin synnyttäisi soijatehtaan tarvitsemien soijapapujen purku laivasta tehtaalle 1 2 kertaa viikossa. Vuoteen mennessä nämä hankkeet synnyttävät uutta raskasta liikennettä seuraavasti: Soijatehtaan raaka aineet (1 2 krt/viikko) Soijatehtaan lopputuotteet Biopolttolaitos Autotehdas Etanolitehdas Liikenteen lisäys yhteensä 260 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 85 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 50 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 350 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 35 rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteensä 780 rekkaa/vrk 1 2 krt viikossa 520 rekkaa/vrk muina arkipäivinä Lisäksi kaatopaikan viereen suunnitteilla olevan biokaasulaitoksen tuottaman maanparannusaineen kuljetukset, jotka ajetaan peltolevitykseen sopivina aikoina, tulevat aika ajoin lisäämään näkyvästi Peteksentien liittymän raskasta liikennettä. Muiden haastateltujen yritysten tavaraliikenteen mahdollinen kasvu on suuruusluokaltaan muutamia autoa päivässä. Niitä merkittävämpiä muutoksia raskaan liikenteen määriin voivat aiheuttaa Yaran lannoitetehtaan ja sataman kuljetusmäärien mahdolliset vaihtelut. Uusia työpaikkoja on arvioitu syntyvän soijatehtaalle noin 130 ja etanolitehtaalle noin 25. Biopolttolaitos ei aiheuta työmatkaliikennettä. Autotehtaan työpaikkamäärä kasvaa aiemmasta hengestä noin 1200 henkeen. Työmatkaliikenteen kasvulla on merkitystä lähinnä Betorantien liittymän toimivuuteen. Autotehdas toimii jatkossa kahdessa vuorossa, jolloin suurin työmatkaliikenne ei osu muun liikenteen aamu ja iltaruuhkaan eikä työpaikkamäärän kasvu ole aiempaa suurempi ongelma Autotehtaankadun liittymän toimivuuden kannalta. Lisäksi osa työmatkaliikennettä voi käyttää uutta katuyhteyttä Autotehtaankadulta Raumantielle. Betorantien liikenne Betorantiellä raskasta liikennettä on nykyisin parikymmentä autoa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Soijatehtaan ja biopolttolaitoksen myötä raskas liikenne kasvaa normaaliarkena noin 150 autoon ja soijalaivojen purkupäivinä yli 400 autoon päivässä. Betorantien ennustettu raskas liikenne jakaantuu Laitilan ja sataman suuntiin karkeasti arvioiden seuraavan taulukon mukaisesti. 3

6 Taulukko 1. Betorantien varren yritysten synnyttämä uusi ja nykyinen rekkaliikenne yhteensä, maksimimäärät vuodesta 2015 alkaen (Turun suunnan liikenteen on oletettu ajavan pääosin Laitilan kautta) Rekkoja/arkivrk molemmat suunnat yhteensä Betorantie Sataman/ Lokalahden suunta Laitilan suunta Soijatehdas lopputuotteet Biopolttolaitos Rautavalimo (on nykyistä liikennettä) Normaali arki yhteensä Soijatehdas raaka aineet (1 2 krt/viikko) Viikon huippuvuorokausi yhteensä Autotehtaan liikenne Autotehtaan uuden automallin myötä tehtaan rekkaliikenne moninkertaistuu. Autojen komponentit ja valmiit autot kuljetetaan Uudenkaupungin sataman kautta. Täystuotantovaiheessa vuoden 2015 alusta alkaen liikenteen kasvu on seuraava: - satamasta autotehtaan logistiikkakeskukseen tulee 100 kuljetusyksikköä (perävaunua) ja 35 tyhjää autonkuljetusrekkaa päivässä - autotehtaan logistiikkakeskuksesta satamaan kulkee arviolta 80 kuljetusyksikköä (perävaunua) ja 35 autonkuljetusrekkaa päivässä - autotehtaan logistiikkakeskuksesta kulkee muualle (Laitilan suuntaan) kuormattavaksi arvioilta 20 tyhjää perävaunua, jotka ajetaan täysinä takaisin suoraan satamaan - Laitilan suunnasta autotehtaan logistiikkakeskukseen ja takaisin ajaa päivittäin arviolta 20 rekkaa, jotka tuovat tavaraa kuormattavaksi satamaan meneviin kuljetusyksiköihin. Jos kuljetusyksiköt siirretään yksittäin puoliperävaunuyhdistelmänä, liikenne satamaan kasvaa 270 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna ja Laitilan suuntaan 80 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Autotehtaan nykyinen tavaraliikenne kulkee Autotehtaankadun kautta Kalannintielle (kt 43). Autotehtaan eteläpuolelle Autotehtaankadun ja Raumantien (mt 196) välille on suunniteltu ja toteutetaan katuyhteys, jonka kautta voidaan jatkossa hoitaa liikenne sataman suuntaan ja/tai suunnasta. Uuden kadun ja autotehtaan väliin rakennetaan logistiikkakeskus, jonne tavarankuljetukset keskitetään. Taulukko 2. Autotehtaan uusi ja nykyinen rekkaliikenne vuoden 2015 alussa Rekkoja/arkivrk - molemmat suunnat yhteensä Sataman suunta Kalannintien suunta Tehtaan portilla Nykyinen liikenne Uusi automalli - Materiaali ja paluukuljetukset Valmiit autot Yhteensä

7 Etanolitehtaan liikenne Hangonsaareen sijoittuva etanolitehdas synnyttää raskasta liikennettä arviolta noin 70 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Tästä noin puolet on uutta liikennettä, puolet nykyisten lannoiterekkojen paluukuormia. Hangontietä ja Laivanrakentajantietä pitkin kulkevan liikenteen voidaan arvioida jakaantuvan Kalannintien (Laitilan) ja Lokalahdentien suuntiin seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 3. Etanolitehtaan synnyttämä uusi ja nykyinen rekkaliikenne yhteensä vuodesta 2014 alkaen Rekkoja/arkivrk - molemmat suunnat yhteensä Hangontie Laivanrakentajantie Kalannintien suunta Lokalahdentien suunta Uusi liikenne Lannoitekuljetusten paluukuormina (nykyistä liikennettä) Yhteensä Liikenteen kokonaiskasvu Suunnitteilla olevien hankkeiden vaikutus kokonaisliikennemääriin jää kohtuullisen pieneksi. Kalannintien liikennemäärä Autotehtaankadun ja Betorantien välillä on tällä hetkellä noin 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tällä tiejaksolla raskas liikenne kasvaisi normaalipäivinä noin 150 autolla ja työmatkaliikenne autolla eli yhteensä noin 6 prosenttia. Soijalastien purkupäivinä liikenteen kasvu olisi noin 9 prosenttia. Raskaan liikenteen kasvu sen sijaan on huomattava. Raskaan liikenteen määrä Kalannintiellä Betorantien liittymän länsipuolella on nykyisin noin ajoneuvoa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Normaalipäivinä raskas liikenne kasvaa tällä tiejaksolla noin 150 autolla eli noin 30 prosenttia ja soijalastien purkupäivinä noin 400 autolla eli noin 80 prosenttia. Taulukko 4. Nykyinen ja uusien hankkeiden synnyttämä liikenteen kasvu Kalannintiellä Betorantien länsipuolella Ajoneuvoa/vrk molemmat suunnat yht. Raskasta ajoneuvoa/vrk molemmat suunnat yht. Nykyinen liikenne Uusi liikenne (suluissa soijalastin purkupäivien liikenne) noin ( ) noin (410) Kasvuprosentti (suluissa soijalastin purkupäivien liikenne) noin 6 % (noin 9 %) noin + 30 % (noin 80 %) Eniten raskas liikenne kasvaa Laivanrakentajantiellä Raumantien ja Hepokarin satamayhteyden (Rantakadun liittymän) välillä, jossa kasvua on normaalina arkipäivänä 340 ja soijalastin purkupäivinä 600 rekkaa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Laivanrakentajantien itäpäässä (Raumantien liittymän länsipuolella) kokonaisliikennemäärä on nykyisin noin 8500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Työmatkaliikenne huomioon ottaen liikennemäärät kasvavat normaalipäivinä yli 5 prosenttia ja soijalastien purkupäivinä noin 10 prosenttia. 5

8 Kalannintien länsipäässä Raumantien ja Autotehtaankadun liittymien välillä raskaan liikenteen kasvu riippuu siitä, ajetaanko Autotehtaan raskas liikenne sataman suuntaan Autotehtaankadun vai Raumantien ja uuden katuyhteyden kautta. Jos sataman suunnan liikenne kulkee Raumantien kautta, rekkaliikenne kasvaa vastaavasti kuin Betorantien liittymän länsipuolella. Jos reitti kulkee Raumantien kautta, rekkaliikenteen kasvua on saman verran kuin Laivanrakentajantiellä. Uusi katuyhteys Autotehtaankadun ja Raumantien välillä vähentää jonkin verran Kalannintielle suuntautuvaa työmatkaliikennettä. Soijatehtaan, biopolttolaitoksen, etanolitehtaan ja autotehtaan uuden automallin synnyttämä rekkaliikenteen kasvu ja sen suuntautuminen on kuvattu seuraavassa kaaviossa. poikkileikkaus 340 (600) Autotehdas (305) Betorantie (soijatehdas, biopolttolaitos) 135 (395) 90 Yaran satama Etanolitehdas Hangontie Laivanrakentajantie Kalannintie Laitilan suunta (290) (560) 20 Hepokarin satama Lokalahdentien suunta Kuva 1. Ennuste soijatehtaan, biopolttolaitoksen, etanolitehtaan ja autotehtaan uuden automallin synnyttämästä rekkaliikenteen kasvusta ja suuntautumisesta vuodesta 2015 alkaen (rekkaa/vrk molemmat suunnat yhteenlaskettuna, suluissa soijalastin purkupäivien liikennemäärä) poikkileikkaus 150 (410) 6

9 2. Liikennejärjestelyjen kehittämistarpeet Suurimmat liikennemäärien muutokset tapahtuvat autotehtaan ja sataman välillä sekä Betorantiellä. Kalannintien ja Betorantien liittymässä suuri kääntyvän raskaan liikenteen määrä yhdistettynä Kalannintien vilkkaaseen liikenteeseen aiheuttaa toimivuusongelmia (liittymän parantaminen kanavoinnilla ja liikennevalo ohjauksella toteutettiin vuoden 2012 aikana). Kalannintien länsipää on kantatien 43 vilkkain liittymäväli, jonka liikennemäärä on lähes 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jos autotehtaan raskas liikenne sataman suuntaan ohjataan kokonaisuudessaan Autotehtaankadun kautta, ongelmaksi voi nousta kanavoidun, mutta valoohjaamattoman Autotehtaankadun ja Kalannintien liittymän toimivuus. Autotehtaankadun ja Raumantien väliin on suunniteltu uusi katuyhteys, jonka kautta voidaan johtaa autotehtaan liikenne Raumantien ja edelleen sataman suuntaan. Raumantien ja Kalannintien / Laivanrakentajantien liittymä on jo nykyisin kanavoitu ja valo ohjattu. Kääntyvä raskas liikenne kasvaa merkittävästi myös Hepokarin satamaan johtavassa Rantakadun liittymässä Laivanrakentajantiellä. Siinä ongelmia aiheuttaa kanavoinnin puuttuminen sekä Laivanrakentajantielle jyrkässä mutkassa ylös nousevan Rantakadun kapeus kahden rekan kohtaamiselle. Muissa Laivanrakentajantien ja Kalannintien liittymissä kasvaa tarve parantaa suoraan ajavan raskaan liikenteen sujuvuutta väistötiloilla tai pääsuunnan kanavoinneilla. Hepokarintien mäki sataman suunnasta ratasillalle on raskaalle liikenteelle hankala. Lisäksi mäessä oleva Kuunarintien liittymä muodostaa liikenneturvallisuusriskin. Ratkaisuna olisi Kuunarintien liittymän katkaiseminen ja Hepokarintien tasauksen nostaminen liittymän kohdalla. Kuunarintien varren kiinteistöjen liikenne hoidettaisiin Valbergintielle johtavaa uutta katuyhteyttä pitkin. Erikoiskuljetusyhteyksiä satamaan helpottaisi Hangontien sillan alikulkukorkeuden lisääminen laskemalla Rantakadun tasausta sillan kohdalla. Hepokarin satamaan tullessa ongelmia aiheuttaa opastuksen puuttuminen. Suunnitelmissa on myös alueen sisäisten liikennejärjestelyjen kehittäminen siirtämällä sataman portti pohjoisemmas Hepokarintielle ja rakentamalla Hepokarintielle lisäkaistat odotustilaksi Telakkatien liittymän eteläpuolelle sekä katkaisemalla Satamantie satamavarastojen laajennuksen tieltä ja korvaamalla se toisella satamaportilla Suukarin suunnasta. Yhteenveto suunnittelu ja kehittämistarpeista: Betorantie (katu) - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Betorantien varteen (kaupungin toteuttamisohjelmassa 2011) - Betorantien mäen loiventaminen (kadun tasauksen laskeminen kaupungin toteuttamisohjelmassa 2011) - Betorantien talvihoidon tehostaminen (tehostamistarve vähenee tasauksen laskun myötä) 7

10 Kalannintien (kantatie 43) ja Betorantien liittymä Liittymän toimivuutta on tarpeen parantaa joko lisäkaistoilla ja mahdollisilla liikennevaloilla tai rakentamalla kiertoliittymä. Liittymän jatkosuunnittelussa huomioon otettavia seikkoja: - Betorantielle ja tieltä kääntyvä raskas liikenne kasvaa selvästi. Suurimmat raskaan liikenteen määrät kulkevat sataman suunnasta vasemmalle Betorantielle ja päinvastoin soijalaivoja purettaessa (yli 300 rekkaa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna). Muulloin suurempi virta kulkee Betorantieltä Laitilan suuntaan ja päinvastoin (yli 100 rekkaa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna). Kalannintietä suoraan kulkevan raskaan liikenteen määrä on noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna - Soijatehtaan työntekijät synnyttävät työvuorojen vaihtuessa noin 50 hengen työmatkaliikenteen molempiin suuntiin. Työmatkat kuljetaan pääosin autolla tai pyörällä. - Liittymän toimivuus ja raskaan liikenteen sujuvuus kanavoituna, liikennevaloilla varustettuna tai kiertoliittymänä tulee selvittää tarkemman toimivuustarkastelun avulla. - Betorantieltä vasemmalle kääntymisen tulee olla sujuvaa myös siksi, että Turun suunnan raskas liikenne ohjautuu Laitilan kautta valtatielle 8 eikä Lokalahdentielle. - Mahdollisen kiertoliittymän mitoituksessa on otettava huomioon leveiden ja pitkien erikoiskuljetusten kulku sekä satamaan että Betorantien varteen. - Mahdollisessa valo ohjauksessa on tärkeää liikennevaloilmaisimien suunnittelu siten, että raskas liikenne on mahdollisimman sujuvaa ja turhat pysähdykset ja kiihdytykset minimoidaan. - Liittymän suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kevyen liikenteen turvalliseen tienylitykseen myös Kalannintien poikki. Pääsuunnan kanavointi ilman liikennevaloja heikentää tietä ylittävän kevyen liikenteen turvallisuutta. - Betorantien liittymän suunnittelun yhteydessä on tarpeen ratkaista myös viereisen Orivontien yksityistieliittymän järjestelyt tai yhdistäminen Betorantielle sekä Betorantien alkupään tonteilla sijaitsevien rekkojen ja henkilöautojen kylmäasemien liittymäjärjestelyt. (Betorantien liittymän parantaminen kanavoinnilla ja liikennevalo ohjauksella on toteutettu vuoden 2012 aikana.) Uusi katuyhteys Raumantien ja Autotehtaankadun välille - Suunnitellun katuyhteyden varteen sijoittuu autotehtaan uusi logistiikkakeskus. Sen kautta voidaan ohjata osittain tai kokonaan autotehtaan ja sataman välinen raskas liikenne pois Kalannintien kuormitetuimmalta yhteysväliltä Autotehtaankatu Raumantie. Se siirtää myös osan autotehtaan työmatkaliikenteestä uudelle reitille. Muut Laivanrakentajantien ja Kalannintien (kantatien 43) katuliittymät Laivanrakentajantien ja Kalannintien muista liittymistä on aiheellista tehdä yksityiskohtaisemmat toimivuus ja mitoitustarkastelut ja tarveselvitykset turvallisuuden ja kantatietä pitkin kulkevan raskaan liikenteen sujuvuuden näkökulmasta. Tutkittavia parantamistarpeita ovat ainakin: - Rantakadun liittymän oikealle kääntyvä kaista Laivanrakentajantieltä satamaan kääntyvälle liikenteelle sekä rampin (Rantakadun pään) leventäminen kohtaavia rekkoja varten - Laivanrakentajantien kanavointitarve Pietolankadun ja Mältintien liittymissä 8

11 - Autotehtaankadun liittymän toimivuus ja kääntyvien kaistojen mitoitus, jos autotehtaan raskasta liikennettä sataman suuntaa ei ohjata uuden katuyhteyden ja Raumantien kautta - Väistötilan tarve Kalannintiellä Salmenkadun liittymässä - Väistötilan tai kanavoinnin tarve Kalannintiellä Peteksentien liittymissä kaatopaikan ja Sybimarin/Biolinjan raskaan liikenteen kasvaessa - Yksityistieliittymien poistaminen Kalannintieltä ja siihen liittyvät katujärjestelyt Kurjenpolun ja Peteksentien välillä - Raskaan liikenteen kasvu Laivanrakentajantien ja Kalannintien varrella lisää liikennemelua. Melusuojaustarpeiden ja mahdollisuuksien selvittäminen vaatii jatkosuunnittelua. Satamayhteys (Rantakatu Hepokarintie) - Opastaulu satamaan johtavan Hepokarintien varrelle sekä yrityksille tavarapihojen koordinaattitiedot toimitettavaksi rekkojen GPS laitteisiin - Rantakadun pään (Laivanrakentajantien liittymärampin) leventäminen kohtaavia rekkoja varten - Selvitys Hangontien alituksen alikulkukorkeuden lisäämismahdollisuudesta Rantakadun tasausta laskemalla - Kuunarintien liittymän katkaiseminen ja Hepokarintien tasauksen nostaminen liittymän kohdalla ratasillalle johtavan mäen loiventamiseksi. Kuunarintien varren kiinteistöjen liikenne edellyttää Valbergintielle johtavan uuden katuyhteyden rakentamista. - sataman portin siirto pohjoisemmas Hepokarintielle ja Hepokarintielle lisäkaistat odotustilaksi Telakkatien liittymän eteläpuolelle sekä Satamantien katkaiseminen satamavarastojen laajentamista varten ja sitä korvaavan toisen satamaportin rakentaminen Suukarin suunnasta. 9

12 10

13 Yrityskohtaiset haastattelut 1. Autotehdas ja Betorantien alueen yritykset 1.1 Soijatehdas Lähde: tekninen johtaja Timo Hermonen, Finnprotein Oy Betorantien varteen sijoittuva soijatehdas on tarkoitus rakentaa neljässä vaiheessa, josta ensimmäinen vuoteen 2012 mennessä ja toinen vuoteen 2014 mennessä. Nämä kaksi ensimmäistä vaihetta (oheisessa taulukossa Stage I &II ja Stage III) ovat määräävässä asemassa logistiikan osalta. Niiden jälkeiset vaiheet eivät muuta tuotannon kokonaisvolyymejä vaan ovat laadunparannuksia ja lisälaatuja. Seuraava teksti kuvaa tilannetta toisen vaiheen valmistuttua vuonna Raaka aineet Tehdas käyttää raaka aineenaan soijapapuja. Pavut tuodaan laivalla Uudenkaupungin satamaan. Kokonaismäärä on tonnia vuodessa eli keskimäärin tonnia viikossa (ensimmäisessä vaiheessa tonnia vuodessa) tonnin lastikoolla laskettuna satamassa käy vuosittain 100 laivaa, keskimäärin kaksi viikossa tonnin laivoja tarvitaan vuodessa 80, viikossa 1 2. Satamasta pavut ajetaan rekkakuljetuksena soijatehtaalle Betorantien varteen tonnin laivalastin purkamiseen tarvitaan 105 rekkakuormaa, tonnin laivalasti vaatii 130 rekkakuormaa. Tarkoituksena on hoitaa kuljetukset kymmenellä rekalla, jolloin purkuaika on noin tuntia. Soijapavun kuljetus synnyttää näin rekan edestakaisen vuorokausiliikenteen sataman ja Betorantien välille 1 2 kertaa viikossa. Lopputuotteet Soijaproteiinikonsentraattia (SPC) tehdas tuottaa tonnia vuodessa. Tuote tullaan toimittamaan asiakkaille bulk toimituksina laivoilla. Laivausta varten SPC ajetaan tehtaalta irtotavarana satama alueelle sijaitsevaan tasovarastoon. Tästä varastosta tuote tullaan laivaamaan noin 2000 tonnin erissä. Tehdasalueelle tuotteelle on varattu vain rajallinen varastointitila, joten satamaan tapahtuva tuotesiirto on käytännössä tasainen tuotevirta. Tehtaalle tullaan investoimaan myös suursäkkejä täyttävä pakkauslinja. Linjalla voidaan pakata osa tuotannosta. Suursäkeissä tuotetta toimitetaan mahdollisesti kotimaisille asiakkaille sekä konttitoimituksina ulkomaille. Kuljetusmäärä on noin rekkakuormaa vuodessa, keskimäärin 7 8 kuormaa päivässä. Rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten noin 15 rekkaa päivässä sataman suuntaan ja suunnasta. Soijajauhoa (meal) tehdas tuottaa tonnia vuodessa. Pääosa kuljetetaan rekoilla kotimaisille asiakkaille (Raisio, Turku, Vampula ym.) ja osa rekoilla satamaan ja edelleen laivalla ulkomaille. Kuljetusmäärä on noin rekkakuormaa vuodessa, keskimäärin 19 kuormaa päivässä. Rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten 38 rekkaa päivässä, josta pääosa tulee ja lähtee Laitilan suuntaan olettaen, että pääosa Turun suunnan kuljetuksista ajetaan valtatien 8 kautta. 11

14 Soijaöljyä tuotetaan tonnia vuodessa. Pääosa kuljetetaan rekoilla satamaan säiliöön välivarastoon ja edelleen laivalla johonkin jalostamoon. Joitakin rekkakuormia ajetaan suoraan kotimaisille asiakkaille. Kuljetusmäärä on noin rekkakuormaa vuodessa, keskimäärin 7 8 kuormaa päivässä. Rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten noin 15 rekkaa päivässä, pääosa sataman suuntaan ja suunnasta. Soijamelassia (molasses) syntyy tonnia vuodessa. Se kuljetetaan rekoilla kotimaisille asiakkaille (maatiloille). Kuljetusmäärä on noin rekkakuormaa vuodessa, keskimäärin 6 kuormaa päivässä. Rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten 12 rekkaa päivässä, pääosa Laitilan suuntaan ja suunnasta. Soijapavun kuorta syntyy toisessa vaiheessa tonnia vuodessa. Se poltetaan viereiselle tontille rakennettavassa biopolttolaitoksessa. Ensimmäisessä vaiheessa, jolloin biopolttolaitos ei vielä ole käytössä ja kuorta syntyy tonnia vuodessa, se kuljetetaan autokuljetuksina (25 tonnia/rekka) muualle jatkojalostukseen tai poltettavaksi. Kuljetusmäärä on noin 900 kuormaa vuodessa, keskimäärin 4 kuormaa päivässä. Ensimmäisessä vaiheessa rekkaliikennettä Betorantielle syntyy siten 8 rekkaa päivässä, pääosa Laitilan suuntaan ja suunnasta. Toisessa vaiheessa kuorikuljetuksia ei ole. Soijatehtaan ennustetut kuljetusvirrat 12

15 Raskaan liikenteen määrät yhteensä Toisen vaiheen jälkeen vuodesta 2014 eteenpäin soijatehtaan synnyttämä jatkuva arkipäivän rekkaliikenne Betorantiellä on rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna (runsaat 40 lähtevää rekkakuormaa). Laitilan suunnan osuus on noin 50 (olettaen, että pääosa Turun suunnan kuljetuksista ajetaan valtatien 8 kautta) ja sataman suunnan noin rekkaa päivässä. Lisäksi soijapavun kuljetus synnyttää laivakoosta riippuen rekan edestakaisen vuorokausiliikenteen sataman ja Betorantien välille 1 2 kertaa viikossa. Huippuvuorokausina rekkaliikennettä syntyy Betorantielle yhteensä autoa vuorokaudessa molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Työmatkat Soijatehdas työllistää noin 130 työntekijää. Jatkuva vuorotyö 24/7, kerrallaan on töissä 70 työntekijää. Työvuoron vaihtuessa vajaa 50 työntekijää tulee töihin ja saman verran lähtee kotiin. Liikennejärjestelyjen kehittämistoiveet - Laitilantien ja Betorantien liittymän toimivuuden parantaminen. Rekkojen jouheva kääntyminen sataman suunnasta vasemmalle Betorantielle on kriittinen. Sama ongelma on Betorantieltä vasemmalle Laitilaan päin käännyttäessä. Mikäli tähän löytyy hyvä ratkaisu, suurimmat ongelmat on ratkaistu. - Pyörätie Betorantien varteen. Kevyen liikenteen sujuva ja turvallinen ohjaus myös Betorantien liittymässä on tarpeen. - Laitilan suuntaan lähtevän liikenteen vaihtoehtoinen reitti soijatehtaalta suoraan itään päin (uusi tieyhteys Laitilantielle). 1.2 Biopolttolaitos Lähde: tekninen johtaja Kauko Kähärä, VS Lämpö Oy Vastaukset perustuvat suurelta osin niihin tietoihin joita VS Lämmölle on annettu mm. Betorantien alueelle suunnitellusta soijatehdashankkeesta ja tehtaan energiakäytöstä. Betorantien varteen rakennetaan 70 megawatin voimalaitos, joka tuottaa höyryä soijatehtaalle sekä kaukolämpöä. Uusi voimalaitos ei korvaa VS Lämmön alueellisia lämmöntuotantolaitoksia. Ensimmäisen vaiheen toiminta alkaa vuoden 2012 syksyllä. Tällöin höyryn tuotanto aloitetaan aikataulullisista syistä raskaalla polttoöljyllä ja vain soijatehtaan käyttöön. Öljyn kulutus on 1 1,5 yhdistelmäajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2012 toimitusten kokonaismäärä on alustavasti 50 ja kasvaa vuonna 2013 noin 250 kuormaan vuodessa. Vuoden 2014 aikana öljynkuljetusten määrä pienenee johtuen biovoimalaitoksen valmistumisesta. Voimalaitos käyttää biopolttoaineita ja turvetta sekä muita kiinteitä polttoaineita. Niiden käyttö alkaa vuoden 2014 alusta, jolloin kuljetusmäärä on aluksi noin 15 yhdistelmäajoneuvoa vuorokaudessa (noin ajoneuvoa vuoden 2014 aikana). Määrä kasvaa ja vuodesta 2015 lähtien polttoaineen kulutus on noin tonnia vuodessa. Osa polttoaineesta (vajaa

16 tonnia) tulee viereiseltä soijatehtaalta. Kuljetusmäärä on suurimmillaan noin 25 rekkakuormaa vuorokaudessa, yhteensä noin kuormaa vuodessa. Polttoainekuljetukset tapahtuvat noin 150 km:n säteellä Uudestakaupungista ja pääosin Laitilan suunnasta. Pieneltä osin polttoainekuljetuksia voi tapahtua myös sataman (Yaran sataman) suunnasta. Toisen vaiheen jälkeen vuonna 2015 biovoimalaitoksen synnyttämä arkipäivän rekkaliikenne Betorantiellä on siten noin 50 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Valtaosa liikenteestä suuntautuu Laitilan suuntaan ja suunnasta. Voimalaitostoiminta ei synnytä työmatkaliikennettä. Liikennejärjestelyjen kehittämistoiveet Polttoaineen saannin vaikeutuessa ja kuljetusmatkojen kasvaessa jo tällä vuosikymmenellä sataman suunnasta tapahtuvat toimitukset lisääntyvät. Kuljetus Yaran sataman kautta on liikenteellisesti luontevampi yhteys voimalaitokselle kuin kaupungin satamasta. Yaran sataman kehittämistä ja laajentamista polttoainekuljetuksiin soveltuvaksi puoltaa myös alueelle mahdollisesti rakennettavan bioetanolitehtaan merkittävät kuljetustarpeet. Yaran satamaan on jo nyt myös rautatieyhteys. Rautatieyhteys voimalaitoksen alueelle olisi merkittävä etu ja mahdollisuus. Se mahdollistaisi suuret polttoainetoimitukset myös kauempaa. 1.3 Uudenkaupungin Rautavalimo Oy Lähde: Anne Raitakari Betorantien varrella sijaitseva Uudenkaupungin Rautavalimo tuottaa koneenrakennusteollisuuden tarvitsemia valurautatuotteita. Tehtaan tontilla sijaitsevaan logistiikkakeskukseen tulee Rauman sataman kautta konsernin muilla tuotantolaitoksilla valmistettuja tuotteita 6 8 kpl 20 tonnin täyttä konttia viikossa. Saman verran tavaraa lähtee eri suuntiin (Vaasa, Helsinki, ulkomaat jne.). Uudenkaupungin tehtaan oma tuotanto kulkee pienemmissä erissä eri suuntiin. Rautavalimolla tontilla käy 6 10 eri kuljetusfirmojen autoa päivittäin. Rekkaliikenteen määrä on näin rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteen laskettuna. Kuljetukset tulevat ja menevät pääosin Laitilan suunnasta ja suuntaan. Tuotantoon ja kuljetuksiin odotetaan kasvua, mutta isoja volyymin muutoksia ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Kehittämistarpeita: - Kuljetusten ongelmana on ollut Berorantien mäen liukkaus. Autoja on jäänyt mäkeen jumiin, parempaa hiekoitusta kaivattaisiin. Nyt valimon henkilökunta joutuu hoitamaan hiekoitusta. - Betorantien ja Laitilantien liittymä on liian kapea rekkojen kohtaamiselle. Talvella koko Betorantien leveys on aurauksesta johtuen kapea vastakkain ajaville rekoille. Liikenteen kasvaessa pyörätie on tarpeen, tilaa ei riitä kesälläkään autojen seassa kulkevalle kevyelle liikenteelle. 14

17 1.4 Calortec Oy Lähde: toimitusjohtaja Mikko Helpiö Betorantien varrella sijaitseva Calortec tuottaa lämpö ja painekattiloita ja konttirakenteisia valmiita kattilalaitoksia. Tehtaan kuljetukset eivät ole määrällisesti suuria, mutta yksittäiset kuljetukset ovat tilaa vaativia erikoiskuljetuksia, raskaita 80 tonnin lavetteja. Kuljetukset suuntautuvat Laitilan suuntaan ja sieltä edelleen eri puolille Suomea. Calortecin kuljetusten vaatimuksena on riittävä tila erityisesti liittymissä, mikä on otettava huomioon mm. Betorantien liittymän suunnittelussa. 1.5 Vakka Kaasu Oy Lähde: toimitusjohtaja Ari Ruoho Betorantietä jatkettiin kevään 2011 aikana Suomelankujan varrella sijaitsevalle Vakka Kaasun tontille saakka. Sen myötä Vakka Kaasun raskas liikenne siirtyi käyttämään Betorantietä. Vakka Kaasu tarkastaa ja huoltaa nestekaasupulloja. Pullot kulkevat rekoilla, joita yrityksessä käy noin kerran viikossa. Sen lisäksi on jonkin verran tavarakuljetuksia pienemmillä autoilla. Yrityksellä on kehityssuunnitelmia, joiden myötä tavaraliikennettä syntyisi rekka päivässä. Kehittämistarpeita: - Betorantien liittymässä tarvitaan toimenpiteitä, kun liikenne lisääntyy. Toimivista kiertoliittymistä on hyviä esimerkkejä mm. Naantalissa. - Betorantien alkupäässä sijaitseva dieselkylmäasema aiheuttaa ongelmia jo nyt. Tilannetta helpottaisi, jos asemalta olisi ulos/sisäänajoyhteys Kalannintielle myös itäpuolella olevan Orivontien liittymän kautta. 1.6 Betorantien kylmäasemat Kalannintien ja Betorantien liittymän kääntyvää liikennettä lisäävät myös Betorantien alkupäässä sijaitsevat henkilöautojen ja raskaan liikenteen kylmäasemat. Molemmille asemille kulku tapahtuu pelkästään Betorantien kautta. 1.7 Valmet Automotive Oy Lähde: kiinteistöpäällikkö Kari Vainio ja projektipäällikkö Heikki Kivijärvi Autotehtaan tarvitsemien materiaalien kuljetusmäärät ovat nykyisin noin viisi rekkaa päivässä ja tulevat Turun ja Rauman satamista. Valmiit autot, autoa päivässä, viedään Uudenkaupungin sataman kautta. Uuden automallin myötä kuljetusmäärät moninkertaistuvat. Uuden auton täystuotanto on 280 autoa päivässä ja siihen pyritään vuoden 2015 alusta alkaen. Valmistus käynnistyy syksyllä 2013, jolloin tuotanto on 140 autoa päivässä. Vuonna 2014 tuotanto on 75 % maksimista. Materiaalit ja valmiit autot kuljetetaan Uudenkaupungin sataman kautta kuljetusten myötä käynnistyvän laivalinjan mukana. 15

18 Materiaalivirrat Uuden automallin komponentit tulevat valmiisiin kuljetusyksikköihin (perävaunuihin) pakattuna laivalla Uudenkaupungin satamaan, josta ne ajetaan autotehtaalle. Täystuotannossa tavaramäärä on noin 100 yksikköä päivässä. Tehdas toimii kahdessa vuorossa klo 6 23 ja kuljetukset ovat jatkuvia, jolloin tunnissa sisään tulee 6 7 kuljetusyksikköä. Kuljetusyksiköistä valtaosa, noin puolet, ajetaan tehtaalta pakattuna suoraan takaisin satamaan. Toinen puoli joko täytetään tehtaan yhteydessä toimivassa logistiikkakeskuksessa kuljetusyrityksen toimesta muilla tavaroilla, ajetaan muualla hakemaan lastia ja sen jälkeen satamaan tai ajetaan tyhjänä satamaan. Kuljetusyrityksen intressinä on, että tyhjiä rekkoja on mahdollisimman vähän. Tämä merkitsee, että maksimissaan noin 50 kuljetusyksikön vaatima tavaramäärä pyritään tuomaan autotehtaan logistiikkakeskukseen tai hakemaan suoraan muualta (Laitilan suunnalta). Jos kuljetusyksiköt siirretään yksittäin puoliperävaunuyhdistelmänä, satamaan ja takaisin kulkee päivittäin sata rekkaa. Lisäksi voidaan olettaa, että logistiikkakeskuksen ja Laitilan suunnan välillä kulkee päivittäin edestakaisin noin 40 rekkaa (osa ajaa suoraan satamaan). Valmiit autot Valmiit autot kuljetetaan Uudenkaupungin sataman kautta. Täystuotannossa vuoden 2015 alusta alkaen autoja valmistuu 280 päivässä. Olettaen, että yhteen kuljetusautoon lastataan 8 henkilöautoa, satamaan ja takaisin ajaa 35 rekkaa päivässä. Raskaan liikenteen määrät yhteensä Uuden automallin myötä rekkaliikenne kasvaa täystuotantovaiheessa seuraavasti: - satamasta autotehtaan logistiikkakeskukseen tulee 100 kuljetusyksikköä (perävaunua) ja 35 tyhjää autonkuljetusrekkaa päivässä - autotehtaan logistiikkakeskuksesta satamaan kulkee arviolta 80 kuljetusyksikköä (perävaunua) ja 35 autonkuljetusrekkaa päivässä - autotehtaan logistiikkakeskuksesta kulkee muualle (Laitilan suuntaan) kuormattavaksi arvioilta 20 tyhjää perävaunua, jotka ajetaan täysinä takaisin suoraan satamaan - Laitilan suunnasta autotehtaan logistiikkakeskukseen ja takaisin ajaa päivittäin arviolta 20 rekkaa, jotka tuovat tavaraa kuormattavaksi satamaan meneviin kuljetusyksiköihin. Jos kuljetusyksiköt siirretään yksittäin puoliperävaunuyhdistelmänä, liikenne satamaan kasvaa 270 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna ja Laitilan suuntaan 80 rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna Kuljetusreitit ja liikenneyhteyksien kehittämistarpeet Autotehtaan nykyinen tavaraliikenne kulkee Autotehtaankadun kautta Kalannintielle (kt 43). Autotehtaan eteläpuolelle Autotehtaankadun ja Raumantien (mt 196) välille on suunniteltu ja toteutetaan katuyhteys, jonka kautta voidaan jatkossa hoitaa liikenne sataman suuntaan ja/tai suunnasta. Uuden kadun ja autotehtaan väliin rakennetaan logistiikkakeskus, jonne tavarankuljetukset keskitetään. Kasvavan rekkaliikenteen hoitaminen Autotehtaankadun kautta merkitsisi huomattavaa kääntyvän rekkaliikenteen määrää kanavoidussa, mutta valo ohjaamattomassa Autotehtaankadun 16

19 liittymässä Kalannintien (kt 43) vilkkaimmassa kohdassa. Uuden katuyhteyden ja Raumantien kautta ohjattuna liikenne liittyisi kantatielle (Laivanrakentajantielle) jo nykyisin valo ohjatussa liittymässä. Mahdollisia häiriötilanteita varten on edullista, jos ajomahdollisuus on olemassa molempia reittejä pitkin. Satamassa kasvava rekkaliikenne aiheuttaa lisäpaineita sisääntulojärjestelyjen parantamiselle (satamaportin siirto pohjoisemmas Hepokarintiellä ja Hepokarintien lisäkaistat Telakkatien liittymän eteläpuolelle) sekä Hepokarintien ratasillalle johtavan mäen loiventamiselle (edellyttää Kuunarintien liittymän katkaisua ja liikenteen ohjaamista Varberginkadun kautta uuden katuyhteyden avulla). Lisäksi satamayhteyksiä sujuvoittaisi Laivanrakentajantien rampin (Rantakadun pään) kaarteen loiventaminen sekä Hangontien alituksen alikulkukorkeuden lisääminen alentamalla Rantakadun tasausta. Työmatkat Autotehtaan työntekijämäärä on viime vuosina ollut henkeä. Uuden automallin myötä määrä odotetaan kasvavan täystuotantovaiheessa noin 1200 henkilöön. Tällöin tehdas toimii kahdessa vuorossa klo ja Koska suurin työmatkaliikenne ei osu muun liikenteen aamu ja iltaruuhkaan, työpaikkamäärän kasvu ei ole ongelma liittymien toimivuuden kannalta. 17

20 2. Sannon alueen uudet yritykset 2.1 Vertek Oy Lähde: toimitusjohtaja Pekka Patjas Sähkö ja tietoliikennealan verkkoja rakentava Vertek Oy siirtyi vuonna 2010 Betorantietä vastapäätä sijaitsevalle Sannon teollisuusalueelle Poraajantien varteen. Yrityksen liikenne kulkee Louhijantien kautta sen, Kalannintien ja Betorantien liittymään. Työntekijöitä yrityksellä on noin 40. Toiminnan synnyttämä tavaraliikenne on vähäistä, jakeluautoja päivittäin sekä rekkakuorma pylväitä noin kerran kuukaudessa. Suurempi liikennemäärä syntyy päivittäisen toiminnan aiheuttamasta liikenteestä. Yrityksellä on 30 pakettiautoa ja 10 kuorma autoa, jotka liikkuvat päivittäin töiden mukaan. Liikenneyhteyksien kehittämistarpeita: - Kalannintie, Louhijantien ja Betorantien liittymästä tulee paha pullonkaula, kun Betorantien varren hankkeet toteutuvat. Liittymään tarvitaan isoja parannuksia. - Pylväsrekan kääntyminen päättyvällä Poraajantiellä tai tontilla on ongelmallista. Ratkaisuna olisi Poraajantien jatkaminen läpiajettavaksi Välttitielle saakka. 2.2 Sybimar Oy/Biolinja Oy Lähde: toimitusjohtaja Rami Salminen Sybimar/Biolinja valmistaa biodieseliä elintarviketuotannon sivuvirroista ja biojätteistä ja valmistaa siihen liittyviä laitteita. Sannon teollisuusalueelle Kuokkamaankadun varrelle valmistuvaan suljetun kierron idealla toimivaan laitokseen kuuluu kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori ja biodieselin tuotantolaitos. Kalankasvattamon ravinteikkaat poistovedet ohjataan kasvihuoneeseen vihannesviljelyn kasvuravinteeksi. Kaatopaikalla sijaitseva biokaasulaitos ottaa talteen kaatopaikkakaasut ja muista jätteistä muodostuvan kaasun. Kaasu hyödynnetään omassa generaattorissa ja sähkö myydään valtakunnanverkkoon. Biokaasun poltossa syntyvä hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen. Generaattorista sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö hyödynnetään sekä elintarviketuotannossa että paikallisten yritysten toimitilojen lämmityksessä. Rasvaisista kalanperkuujätteistä tehdään omassa laitoksessa biodieseliä. Biokaasutuotannosta jäävä ravinteikas massa hyödynnetään maanparannusaineena. Uusia työntekijöitä on tulossa Vuodesta 2012 lähtien laitos käyttää raaka aineena biojätettä tonnia vuodessa. Erilliskerättyä biojätettä tuodaan pääosin Turun ja Porin suunnista noin 40 tonnia päivässä (2 4 kuormaa). Uudenkaupungin puhdistamolta tulee puhdistamolietettä 120 tonnia viikossa (yhteensä 4 5 kuormaa 2 3 päivän aikana). Nykyisin puhdistamoliete kuljetetaan Turkuun. Kalaym. biojätettä tuodaan noin 40 tonnia viikossa (2 4 kuormaa. Kesästä 2012 alkaen tuodaan kalanrehua Tanskasta noin 500 tonnia vuodessa (yhteensä noin 17 rekkakuormaa, 30 tonnin autokuorma kolmen viikon välein). Lisäksi tuodaan konepajatuotteita 2 3 kuormaa viikossa. Biokaasulaitokselta viedään maanparannusaineita pelloille noin tonnia vuodessa jaksottuen ajanjaksoille, jolloin peltolevitys on mahdollista. Nämä kuljetukset lisäävät hetkittäin merkittävästi Peteksentien ja Kalannintien liittymän raskasta liikennettä. Vuodesta 2013 alkaen laitos tuottaa kalaa noin 400 tonnia ja vihanneksia tonnia vuodessa. Kalaa kuljetetaan 18

21 2,5 4 tonnin kuormissa 2 3 kertaa viikossa Uudenkaupungin kalasatamaan perattavaksi. Vihannekset viedään lähijalostamojen (esim. Kalanti) kautta Etelä Suomeen pienissä kuormissa ehkä kg viikossa. Liikenneyhteyksien kehittämistarpeita: - Raskas liikenne alueella lisääntyy voimakkaasti myös muun teollisuuden ansiosta. Kantatieltä 43 erkanevien Betorantien ja Peteksentien risteyksiin tarvittaisiin reilut ryhmittymiskaistat liikenteen sujumiseksi. 19

22 3. Hangonsaaren yritykset 3.1 Etanolitehdas Lähde: Reijo Laine, Senior & Sons Hangonsaareen Yaran lannoitetehtaan alueelle on suunniteltu etanolitehdasta, joka suunnitelmien mukaan valmistuisi vuoden 2013 lopulla. Rakentamispäätökset on tavoitteena saada tehtyä vuoden 2011 aikana. Raaka aineet Viljaraaka aine kuljetetaan etanolitehtaalle rekoilla. Viljaa kuljetetaan tehtaalle kaikkiaan tonnia eli noin rekkakuormaa vuodessa. Kuljetukset tapahtuvat pääosin arkipäivisin, jolloin kuljetuksia on keskimäärin noin 24 kuormaa päivässä. Pääosan viljasta tuovat samat rekat, jotka paluukuljetuksena ottavat lannoitelastin lannoitetehtaalta. Menopaluuasteeksi on arvioitu 75 %. Liikennemäärää kasvattavina yksisuuntaisina kuljetuksina viljaa tuodaan tehtaalle siten noin tonnia. Liikennemäärinä tämä tarkoittaa noin rekkakuormaa vuodessa eli noin 6 kuormaa arkipäivisin. Viljelytilastoon perustuvalla laskennalla on arvioitu, että viljasta tulee 1 25 km sisältä noin 18 %, km:n sisältä 17 %, km sisältä 11 %, km sisältä 32 % ja km sisältä 20 %. Suurimmat tuotantoalueet ovat Euran, Kokemäen, Loimaan ja Forssan talousalueet. Pääosa kuljetuksista tulee näin Laitilantien suunnalta. Pyrkimyksenä on lisätä vehnän tuotantoa lähialueilla ja siten lyhentää kuljetusmatkaa. Toisaalta tällä hetkellä ylijäämäviljaa kuljetetaan ja varastoidaan Rauman ja Naantalin satamien viljavarastoihin. Lopputuotteet Tuotettavan etanolin kokonaismäärä on tonnia eli m3 vuodessa. Alkuvaiheen arvion mukaan siitä toimitetaan lannoitetehtaan satamasta laivalla Sköldvikiin tonnia ja Poriin tonnia, junalla Sköldvikiin tonnia ja Naantaliin tonnia sekä autokuljetuksella Naantaliin tonnia ja Poriin tonnia. Nämä tiedot olivat alkuvaiheen arviot. Tällä hetkellä arvio on, että laivakuljetuksen osuus nousee noin tonnia ja autokuljetus jää melkein kokonaan pois. Leseet, noin tonnia vuodessa, menevät vilja raaka aineen paluukuormina Raisioon, Turkuun ja Säkylään rehutehtaille. Niiden kuljetus ei siis lisää liikennemäärää raakaainekuljetusten päälle. Gluteenia tuotetaan noin tonnia. Siitä noin tonnia jaellaan Suomen alueelle leipomoille. Kuljetusmäärät per asiakas ovat muutamia tonneja keskimäärin. Suurimmat asiakkaat (mm. Raisio, Vaasan ja Fazer) ostavat rekkalasteja. Noin 75 % gluteenista menee vientiin konttitoimituksina laivalla Turusta tai mahdollisesti Raumalta. Kokonaisuudessaan rekkaliikennettä satamiin ja leipomoihin syntyy 40 tonnin rekkakuormilla laskettuna 475 kuormaa vuodessa eli noin kaksi kuormaa arkipäivisin (kuljetuksia viitenä päivänä viikossa). Pääkuljetussuunta on valtatien 8 kautta Turkuun. Valkuaisrehua tehtaalta tulee vuodessa noin tonnia kuiva aineena mitattuna. Tuotteen kuiva ainepitoisuus on vain 20 %, joten kuljetettava kokonaismäärä on noin tonnia. 20

23 Rehu kuljetetaan tankkiautoilla ja niiden osalta meno paluuta ei voida toteuttaa. Kuljetusmäärinä tämä tarkoittaa noin kuormaa vuodessa. Liemirehun kuljetuksia ajetaan seitsemänä päivänä viikossa, joten päivässä ajetaan keskimäärin noin 10 kuormaa päivässä. Rehukuljetusten kohdealue on keskittynyt Vehmaan ympärille sekä Huittisten, Auran ja Vampulan alueille. Kuljetusmatkaosuudet: 1 25 km etäisyydelle menee noin 32 % = tn =1124 kuormaa, km alueelle noin13 % = tn = 460 kuormaa, km alueelle noin 10 % = tn = 350 kuormaa ja km alueelle 40 % = tn = 1400 kuormaa. Lokalahdentien suunnan osuuden on arvioitu olevan noin 40 % ja Laitilan suunnan noin 60 %. Raskaan liikenteen määrät yhteensä Yksisuuntaisia viljakuljetuksia (uutta rekkaliikennettä) tehtaalle rekkakuormaa vuodessa eli noin 6 kuormaa päivässä pääosin Laitilantien suunnasta. Gluteeni satamiin ja leipomoihin 475 kuormaa vuodessa eli noin kaksi kuormaa arkipäivisin (kuljetuksia viitenä päivänä viikossa) pääosin Laitilantien suuntaan. Valkuaisrehua noin kuormaa vuodessa eli noin 10 kuormaa päivässä (kuljetuksia seitsemänä päivänä viikossa). Suuntajakauma on 4 kuormaa Lokalahdentien suuntaan ja 6 kuormaa Laitilantien suuntaan. Etanolitehtaan synnyttämä uusi raskas liikenne arkipäivisin yhteensä 18 kuormaa eli edestakaisena liikenteenä 36 rekkaa. Kokonaisliikenteestä arviolta 26 rekkaa ajaa Laitilantietä ja 10 Lokalahdentietä. Työmatkat Integroituna Yaran lannoitetehtaan kanssa etanolitehdas työllistää välittömiä työntekijöitä 25 henkilöä. Välillisesti työllistävä vaikutus on kolminkertainen, mm. ulkoistettu kunnossapito, logistiikka, palvelut ja energiantuotanto metsäbioenergiana tuotettuna. 13 henkilöä on vuorotöissä jatkuvasti käyvässä tehtaassa. Muut ovat päivävuoroissa. Tehtaan henkilöliikenne ei aiheita merkittäviä muutoksia alueen katu ja tieverkon liikennemääriin. Liikenteen kehittämistavoitteita Etanolitehtaan logistiikka ja sijainti lannoitetahtaan vieressä antaa mahdollisuuden hyödyntää menopaluukuljetuksia, ettei käy kuten esim. viljalaivoja täytettäessä, jolloin on valtavat hetkelliset kapasiteetit käytössä. Etanolin kuljetuksissa pyrkimyksenä on päästä mahdollisimman paljon laivaliikenteeseen. Sille on perusteita, koska markkinasta näyttää tulevan Itämeren alueen kokoinen. 21

24 3.2 Yara Lähde: toimitusjohtaja Taisto Koivumäki Hangonsaarella sijaitsevan Yaran lannoitetehtaan raaka aineet ja tuotteet kulkevat sekä laivoilla, rekoilla että junilla. Yaralla on oma satama, josta vuonna 2010 lähti tavaraa noin 0,4 miljoonaa tonnia ja saapui noin 0,7 miljoonaa tonnia, yhteensä 287 laivaa. Raiteita pitkin tavaraa tuli 22 junaa viikossa ja lähti 5 junaa viikossa. Tiekuljetusten määrä oli keskimäärin noin 360 rekkalastia viikossa (tulevia lasteja 95 ja lähteviä 275). Liikennemäärinä tyhjät suunnat huomioon ottaen rekkaliikenteen määrä Hangonsaareen johtavalla Hangontiellä lienee satakunta rekkaa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Viikoittainen vaihtelu on kuitenkin suurta kaikissa kuljetusmuodoissa. Yhteenvetoarvio kuljetusvirroista per keskimääräinen viikko (vuosi 2010, 52 vko/vuosi, rekkalastit laskettuna 35 tonnia/rekka ja junalastit 500 tonnia/juna) Tulevat Lähtevät Suunta Lannoitteet 20 rekkaa 200 rekkaa Laitila ja osin Turkuun konteissa (vaihtelu suuri) 75 konttia Laitila => Raumalle Lannoitteet 3 junaa 1 juna Turusta / Turkuun => Sviin Ammoniakki 8 junaa Turusta / Turkuun => Sviin Raaka aineet 65 rekkaa Laitilasta Raaka aineet 11 junaa 4 junaa Turusta / Turkuun => Sviin Lannoitteet ja raaka aineet 0,4 Milj. tonnia laivoissa 0,7 Mlj. tonnia laivoissa Yhteensä 287 laivaa Yaralla käy töissä (suoraan tai kumppanuusyhtiöissä) noin 250 henkilöä. 3 vuorotyössä on noin 80 henkilöä (vuoronvaihdot 6.00, ja 22.00) ja 2 vuorotyössä noin 20 henkilöä (vuorot 6 14 ja 14 22). Loput ovat päivävuorossa (7 16, tosin osin joustava työaikajärjestely). Lisäksi on urakoitsijoiden työmatkaliikenne, joka keskimäärin on noin 40 henkilöä/arkipäivä klo 7 16, mutta määrä vaihtelee runsaasti. Lannoitetuotannossa tehtaat käyvät tällä hetkellä täysillä. Lajikkeistoa ja tuotantovarmuutta on tarkoitus kehittää ja samoin rakeistuskapasiteettia lisätä siten, että tuotanto tulisi kasvamaan noin 20 % nykyiseen nähden. Typpihappotuotannon kapasiteetti pysyy suunnilleen samana kuin nykyisin, mutta tavoitteena on käyttää kapasiteetti täysin ja hyödyntää nykyistä suurempi osuus haposta Uudenkaupungin tehtaan omassa tuotannossa. Tämä tarkoittaisi tuotantovolyymien tosiasiallista kasvua noin 10 %. Lisääntyvät volyymit kasvattavat lähinnä laivaliikennettä. Raaka aineissa ammoniakkia tarvitaan noin t/v ja kalisuolaa noin t/v enemmän. Lisääntyvä määrä rakeisia lannoitteita, noin t/v sekä kotimaan järjestelyistä johtuen vientiin vapautuvat volyymit, ehkä noin t/v, siirretään pääosin laivoilla Eurooppaan ja kaukomarkkinoille. 22

25 Maantieliikenne tullee pysymään samanlaisena tai ehkä hiukan jopa pienenemään johtuen kotimaan kysynnän pienenemisestä ja kotimaan toimitusten siirtymisestä enemmän Siilinjärven tehtaille. Tuotantovolyymien kasvu ei lisää kumipyöräliikennettä. Ammoniakkia tarvitaan nykyistä enemmän, mutta todennäköistä kuitenkin on, että lisääntyvä määrä ei tule rautateitse. Kotimaan lannoitesiirrot tehtaiden välillä lisääntynevät jossain määrin. Apatiittikuljetukset Siilinjärveltä Uudenkaupungin kautta Eurooppaan lisääntynevät mahdollisesti jopa nykyiseen nähden kaksinkertaiseksi tai ylikin (=> n t/v). Muut raakaainekuljetukset eivät oleellisesti tulle muuttumaan. Liikenneyhteyksien kehitystarve Uudenkaupungin alueella koskee erityisesti laivaliikennettä. Rautatieliikenteen osalta kehitystarpeet liittyvät lähinnä pääradan pullonkaulakohtiin. Radan sähköistyksellä ei Yaran kannalla ole oleellista merkitystä ainakaan lähitulevaisuudessa, sillä Yaran ratapihaliikennettä hoitavalta VR:ltä saadun tiedon mukaan ratapihan sähköistys ei ole realistista. Tällöin dieselvetureita tarvitaan joka tapauksessa, jolloin vaunujen siirto Turun ja Uudenkaupungin välillä hoidetaan samoilla vetureilla. 23

26 4. Satama alueen yritykset 4.1 Hepokarin satama Lähde: satamajohtaja Esa Soini Vuonna 2005 tehdyn selvityksen (Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B 132 / 2006) mukaan Hepokarin sataman raskaan liikenteen määrä keskimääräisenä arkivuorokautena oli noin autoa kumpaankin suuntaan, yhteensä 185 autoa. Hepokarin satamaliikenteen kokonaismäärä oli vuonna 2005 noin 0,37 miljoonaa tonnia, josta tuontia oli 0,22 miljoonaa tonnia ja vientiä 0,15 miljoonaa tonnia. Liikennettä kasvatti vuonna 2005 alkanut ja sittemmin loppunut säännöllinen ro ro aluksilla ajettava linjaliikenne Uudenkaupungin ja Rostockin välillä. Vuonna 2005 tiekuljetukset jakautuivat Laivanrakentajantieltä eri tiesuunnille seuraavasti (molemmat suunnat yhteenlaskettuna): Lokalahdentien suunta 15, Raumantien suunta 10 ja Kalannintien suunta 160. Kalannintien suunnan liikenteestä 55 jäi tai alkoi Orivon alueelta ja 105 jatkoi tai tuli Laitilan suunnalta. Laitilan suunnan liikenteestä puolestaan 60 jatkoi tai tuli Euran suunnasta (kantatie 43), vajaa 30 Rauman suunnasta (valtatie 8 pohjoiseen) ja noin 15 Turun suunnasta (valtatie 8 etelään). Vuoden 2006 jälkeen satamaliikenteen määrä on jonkin verran vähentynyt, mutta tarkempaa tietoa nykyisistä liikennemääristä ei ole. Satamasidonnainen raskas liikenne keskimääräisenä arkivuorokautena vuonna 2005 (Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B 132 / 2006) 24

27 Satamasidonnainen raskas liikenne pääteillä keskimääräisenä arkivuorokautena vuonna 2005 (Lounaisen Suomen pääsatamien tavaraliikenteen jakautuminen väyläkohtaisesti, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B 132 / 2006) Liikennejärjestelyjen kehittämisajatuksia sataman näkökulmasta: - Laivaväylien parantamistoimet ovat toteutumassa suunnitelmien mukaan (Yaran satamaväylän syventäminen ja samassa hankkeessa Hepokarin väylän pieni parantaminen). - Toiveena on satamaan johtavan katuyhteyden muuttaminen maantieksi satamaan saakka (Rantakatu Hepokarintie). - Hepokarintien mäki sataman suunnasta ratasillalle on raskaalle liikenteelle hankala. Lisäksi mäessä oleva Kuunarintien liittymä muodostaa liikenneturvallisuusriskin. Ratkaisuna olisi Kuunarintien liittymän katkaiseminen ja Hepokarintien tasauksen nostaminen liittymän kohdalla. Kuunarintien varren kiinteistöjen liikenne hoidettaisiin Valbergintielle johtavaa uutta katuyhteyttä pitkin. - Sataman sisääntulojärjestelyjä on suunniteltu muutettavaksi siten, että sataman portti siirtyy pohjoisemmas Hepokarintien varteen. Hepokarintielle Telakkatien liittymän eteläpuolelle rakennetaan lisäkaistat rekkojen jonotusta varten. Satamantie ja samalla läpiajo Satamatien kautta katkaistaan satamavarastojen lisärakentamisen tieltä ja satama alueelle rakennetaan toinen portti katkaistulta Satamatieltä Suukarin suunnalta. - Erikoiskuljetuksia on vaikea saada satamaan, yhteys on hankala. Parantamisajatuksina on Laivanrakentajantien rampin (Rantakadun pään) kaarteen loiventaminen sekä Hangontien alituksen alituskorkeuden lisääminen Rantakadun tasausta alentamalla. 4.2 Satama alueen yritykset Uudenkaupungin Työvene Oy valmistaa työveneitä ja pieniä laivoja. Tuotantoon tuo päivittäin tavaraa 5 6 rekkaa. Lisäksi pari kolme kertaa viikossa tulee rekkalasti tuontitavaraa ja harvemmin lavettikuljetuksia. Työveneen valmiit tuotteet ovat laivoja, jotka eivät aiheuta maakul 25

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS MUISTIO 16.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE 2 1.1 Tarkastelukohde ja liikennemäärät... 2 1.2 Liittymäjärjestelyt... 3

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Kt 43 liittymätarkastelu

Kt 43 liittymätarkastelu S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Kt 43 liittymätarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28071 Raportti 1 (9) Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä Muistio Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun kaupunki Vt 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja, Oulu Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Liikenneselvitykset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NURMEKSEN KAUPUNKI Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Selostus

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE MUISTIO 22.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE JA MENETELMÄT 2 2 TOIMIVUUS

Lisätiedot

Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010

Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010 Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010 Yleistä tarkasteluista Toimivuustarkastelut pohjautuvat nykytilanteen liikennelaskentaan tarkasteltavasta liittymästä sekä

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Tarkasteluperiaatteet Tarkastelussa arvioidaan Terholan liikekiinteistön rakentamisen vaikutuksia Pohjoisväylän ja Hesingintien liittymän toimivuuteen.

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN JAKAUTUMINEN VÄYLÄKOHTAISESTI

LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN JAKAUTUMINEN VÄYLÄKOHTAISESTI TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 132 / 2006 LOUNAISEN SUOMEN PÄÄSATAMIEN TAVARALIIKENTEEN

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu Strafica Oy 15.4.2015 Tarkastelun sisältö Rasinkylän asemakaava-alue sijoittuu Kotkan Sutelan kaupunginosaan, Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien risteysalueen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen rakennushankkeet 2015. Urakoitsijailtapäivä 2015

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen rakennushankkeet 2015. Urakoitsijailtapäivä 2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen rakennushankkeet 2015 Urakoitsijailtapäivä 2015 30.1.2015 Esityksen sisältö: Investointihankkeet 2015 Käynnissä olevat ELY-keskuksen omat uudet hankkeet Muiden

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu

Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu 11.05.2011 Sisältö Esipuhe... 2 1. Työn tavoitteet ja lähtökohdat... 3 2. Nykytilanne ja maankäyttösuunnitelmat... 4 3. Liittymän toteuttamismahdollisuudet...

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Länsirannan asemakaavan muutos

Länsirannan asemakaavan muutos Länsirannan asemakaavan muutos Liikennetuotos ja liikennejärjestelyjen toimivuus 30.1.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Liikennetuotokset illan huipputunnilla 2 Liikennetuotoksen arvioissa on käytetty kulkutapana

Lisätiedot

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007 WSP Finland Oy 1. TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena oli tutkia eri liittymäratkaisujen liikenteellistä toimivuutta Turvesuonkadun

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit

Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Risto Leppänen 30.10.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtakunnalliset kärkihankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

Takkulan alueen liittymäjärjestelyt

Takkulan alueen liittymäjärjestelyt Takkulan alueen liittymäjärjestelyt Huittisten keskustan ja sen lievealueiden osayleiskaavan valmistelu alkoi vuoden 2008 alussa. Kaavassa otetaan kantaa myös valtatien 12 tavoitteellisiin rinnakkaistieja

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Asikkala 2011 Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla 1 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 SUUNNITTELUKOHDE JA TIEVERKKO 3 1.2 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Lisätiedot

VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA

VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA TOIMIVUUSTARKASTELUT LIITE: LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT NYKYTILANTEESSA Sami Iikkanen, Jukka Räsänen 20.5.2014 LISÄTARKASTELUJEN TARKOITUS Lisätarkastelut

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU MUISTIO 30.11.2010 1-1 Päivämäärä 30/11/2010 Laatija Čapek Karel, Nyberg Johanna Tarkastaja Hyväksyjä SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

NURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

NURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Pohjanmaan osuuskauppa NURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS Raportti, luonnos 3773-P11136 ABC-myymälä 26.2.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

VAATIMUKSET: Hallinto-oikeuden päätöstä on muutettava ja kaupunginvaltuuston päätös hyväksyä ehdotus korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutoksen.

VAATIMUKSET: Hallinto-oikeuden päätöstä on muutettava ja kaupunginvaltuuston päätös hyväksyä ehdotus korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutoksen. Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 5 (1/5) KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA: Valitus Hämeenlinnan Hallinto-oikeuden 5.6.2015 antamasta päätöksestä 15/0220/2 diaarinumerot 00896/15/4103 koskien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014 LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 12 04.02.2015. Äänekosken liikenneselvitysraportti 107/08.00.00/2015

Tekninen lautakunta 12 04.02.2015. Äänekosken liikenneselvitysraportti 107/08.00.00/2015 Tekninen lautakunta 12 04.02.2015 Äänekosken liikenneselvitysraportti 107/08.00.00/2015 TELA 12 Äänekosken kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat teettäneet liikenneselvityksen uuden biotuotetehtaan

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Liite Hangon ympäristöyhdistyksen muistutukseen. Vuoden 2003 meluselvityksen analyysi nykylähtökohdista

Liite Hangon ympäristöyhdistyksen muistutukseen. Vuoden 2003 meluselvityksen analyysi nykylähtökohdista Liite Hangon ympäristöyhdistyksen muistutukseen Vuoden 2003 meluselvityksen analyysi nykylähtökohdista Seuraavassa taulukossa on meluselvityksen laskentaperusteet: Laskennassa ei ole lainkaan huomioitu

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE LIIKENNESUUNNITELMA

PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE LIIKENNESUUNNITELMA 9LT50021VL 10.5.2005 Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi Palvelutuotanto PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE, 9LT50021VL Esipuhe Lappeenrannan Pajarilan aluetta kehitetään teollisuus-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot