Joustavuus saa viihtymään it-töissä. Aurinkoteknologia kehittyy. Palkkapuhetta työpaikoille. Peliala myllerryksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joustavuus saa viihtymään it-töissä. Aurinkoteknologia kehittyy. Palkkapuhetta työpaikoille. Peliala myllerryksessä"

Transkriptio

1 Joustavuus saa viihtymään it-töissä Palkkapuhetta työpaikoille Aurinkoteknologia kehittyy Peliala myllerryksessä

2 Sisällys 6/ Tekniikkavelhon kyberturvallisuus 14 Työmatka sujuu kiskoilla 16 Hallitus vaikeuttaa sopimista 19 Lisää läpinäkyvyyttä fuusioon 20 Aurinkoenergian mahdollisuuksia 22 Harrastuksesta tuli työ 24 It-osaajille kysyntää 26 Taloudessa muutama valopilkku 28 Lähtölaukaus pelialalle 38 Maailmalta tukiviestejä 43 Aina valmiina VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 29 Kolumni 30 Tutkittua 32 Oikeutta 36 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Annika Rauhala Matkalla vietetyt tunnit ovat osa työaikaa s. 14 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / , TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Yhteiskuntasopimus kiertoilmaisujen kukkanen Sipilän hallituksen keväällä lanseeraama yhteiskuntasopimus ei ota syntyäkseen. Erilaisia viritelmiä on ollut keväästä lähtien, mutta tulos on jäänyt laihaksi. Prosessiin tuli lisää kierroksia, kun hallitus julkaisi oman listansa viiden prosentin tuottavuus- tai kilpailukykyloikan aikaansaamiseksi. Lista oli sen verran tyly, että kolme palkansaajakeskusjärjestöä järjesti näyttävän mielenosoituksen hallituksen toimia vastaan. Asian etenemisen nihkeys on julkisuudessa sysätty palkansaajajärjestöjen ja ennen muuta SAK:n niskoille, mutta ei hallituksellekaan voi antaa puhtaita papereita. Prosessia on alun alkaen leimannut epämääräisyys ja kiire. Kun vielä Elinkeinoelämän keskusliittoa koko harjoitus ei ole juuri kiinnostanut, asian pitkittyminen ei ole yllätys. Jo keväällä oli epäselvää, mitä hallitus oikeastaan tavoittelee. Hallituksen kielenkäytössä vilahteli erilaisia sanoja, kuten tuottavuushyppy, kilpailukykyloikka, tuottavuustalkoot, hintakilpailukyky ja niin edelleen. Sipilä edellytti työmarkkinaosapuolia sitoutumaan numeraalisesti esitettyyn, tulkinnanvaraiseen tavoitteeseen. Keskustelua herätti myös se, miten tavoitteen toteuttamista myöhemmin arvioidaan. Hallituksen perimmäiseen, erilaisin kiertoilmaisuin julkaistuun tavoitteeseen tuli selkoa, kun se julkisti toimet, joilla hallitus aikoo korvata kariutuneen yhteiskuntasopimuksen. Lista oli koko lailla puhdas luettelo erilaisista palkanalennustoimista. Kun toimet vielä painottuivat julkiselle sektorille ja naisvaltaisille aloille, moni palkansaaja oli hämmästynyt. Kuten eräs nainen sosiaalisessa mediassa osuvasti kiteytti: Luulin että hallitus on huolissaan vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Sairaanhoitajiako tässä on tarkoitus viedä? Näytelmä jatkuu. Hallitus on heittänyt pallon työmarkkinajärjestöille kehotuksella tehkää oikeudenmukaisempi lista, eli suomeksi sanottuna miettikää, miten laskette jäsentenne palkkoja viidellä prosentilla. Yhtälö ei ole helppo, mutta jo nähdyn perusteella hallitus ei siitä isoa murhetta kanna. Syntyneen sotkun selvittäminen ja luottamuksen palauttaminen työmarkkinoille jää taas kerran työmarkkinaosapuolten kontolle. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Ulla-Mari Pasala Insinööriliiton messusyksy käynnistyi Alihankinta tapahtumassa Tampereella syyskuussa. Seuraavaksi suuntana on Helsingin messukeskus ja siellä järjestettävä Teknologia tapahtuma sekä Sisälogistiikka messut työtöntä Insinööriliiton jäsentä sai elokuussa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa IAET-kassasta. Kun mukaan lasketaan vuorottelukorvauksen saajat, liiton jäsentä oli IAET-kassan korvausten piirissä. Eläkeuudistus lähenee Tänä vuonna Suomessa syntyy arvion mukaan yli lasta. Joka kolmas heistä elää 100-vuotiaaksi. Eläkkeelle he voivat jäädä tämän hetkisen arvion mukaan aikaisintaan noin 69,5-vuotiaana. Vuodesta 2017 alkaen eläkeikä nousee aluksi portaittain 65 vuoteen. Vuodesta 2030 alkaen eläkeiästä tulee joustava: se sidotaan elinajan kehitykseen. Työttömyysturvaa enemmän aktiivitoimiin Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin esitetään 21,6 miljoonan euron lisäystä tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa. Lisäykset johtuvat työttömyyden kasvusta. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan TE-toimistoissa oli elokuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Lisätalousarvioesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksessä on otettu huomioon Microsoftin laajat irtisanomiset. Lisäksi euron lisämäärärahaa esitetään työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin helpottamaan irtisanomistilanteiden käsittelyä. Tämän lisäksi valmistelemme, että jatkossa painopistettä saadaan siirrettyä enemmän passiivisista toimenpiteistä aktiivitoimenpiteisiin hallitusohjelman mukaisesti. Työttömyysturvaa on pystyttävä käyttämään nykyistä aktivoivammin, esimerkiksi palkkatukena tai starttirahana, oikeus- ja työministeri Jari Lindström linjaa. Myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF on tuoreessa raportissaan kehottanut Suomea lisäämään aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja Työllisyyskatsauksen mukaan yli vuoden työttömänä olleita on Lindströmin mukaan 1990-luvun laman keskeinen opetus oli, että korkeaksi repsahtanutta pitkäaikaistyöttömyyttä on hyvin vaikeaa saada alas edes pitkän nousukauden aikana. Aikaa ei ole hukattavana, sillä riskinä on pahimmillaan laajamittainen syrjäytyminen. 4

5 BITTIKATTAUS Työsuojeluhenkilövaalit yksityissektorilla Työturvallisuuskeskus TTK:n ylläpitämän työsuojeluhenkilörekisterin mukaan runsaalla työpaikalla työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Työsuojeluhenkilöiden valinta uudelle alkavalle toimikaudelle on aika järjestää marras-joulukuussa. Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää, työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Vähintään 20 työntekijän työpaikalla toimii lisäksi työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelimenä työsuojelutoimikunta tai vastaava yhteistoimintaelin. Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt toistaiseksi. Työturvallisuuskeskus ylläpitää lakisääteistä työsuojeluhenkilörekisteriä, johon työnantajan on velvollisuus ilmoittaa työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan nimettyjen ja valittujen henkilöiden yhteystiedot. Työsuojelupäällikön tehtäviin työnantajan edustajana kuuluu ryhtyä toimenpiteisiin yhteistoiminnan järjestämiseksi. Lue lisää osoitteessa SASKilla on Filippiineillä useita projekteja, joissa järjestäytymistä tukemalla pyritään parantamaan työläisten asemaa. Liitot jatkavat tukeaan köyhien maiden työntekijöille Minna Virolainen Suomalaiset ammattiliitot aikovat jatkaa tukeaan köyhien maiden työntekijöille hallituksen suunnittelemista kehitysyhteistyön leikkauksista huolimatta. Olemme saaneet ulkoministeriöltä vahvistuksen sille, että määrärahojen leikkaus koskee täysimääräisenä myös SASKia, jolla on ministeriön kanssa vuoteen 2017 jatkuva rahoitussopimus, SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen sanoo. Ministeriön ilmoittamasta määrärahaleikkauksesta koituu SAS- Kille yhteensä yli 2,6 miljoonan euron säästötarve, joka koskee kaikkea toimintaa ja myös henkilöstöä. Ammattiliittojen edustajista koostuva SASKin hallitus on päättänyt aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on kohdentaa säästöt toiminnan jatkumisen kannalta järkevimmällä tavalla. Henkilöstöä koskeva säästötarve on päätöksen mukaan enintään yhdeksän henkilötyövuotta. Ronkainen pitää rohkaisevana sitä, että itsekin kovan paineen alle joutuneet suomalaiset ammattiliitot osoittavat valmiuttaan tukea veljesjärjestöjään kehittyvissä maissa. Insinööriliitto on SASKin jäsenjärjestö. Konkurssien määrä väheni alkuvuonna Tilastokeskuksen tietojen mukaan tämän vuoden tammi elokuussa pantiin vireille konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 7 423, mikä on noin neljännes vähemmän kuin edellisvuonna. Konkurssien määrä väheni teollisuuden ja kaivostoiminnan, rakentamisen, kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin vireille viidennes vähemmän konkursseja kuin edellisvuonna. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää muun muassa viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen ja teknisen toiminnan, sekä koulutuspalvelut. Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä maa-, metsäja kalatalouden päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät majoitus- ja ravitsemistoiminnan päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 143 konkurssia, mikä on 6 konkurssia (4,4 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin menemistä sanan varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken. 5

6 BITTIKATTAUS Kiitoksen saaminen parantaa työtyytyväisyyttä ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja Kannattaako ilmaista vahva mielipide? Pari viikkoa sitten koettiin suomalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellinen tilanne, kun hengen joukko kokoontui Helsingin Rautatientorille osoittamaan mieltään hallituksen kaavailemia lainsäädäntöuudistuksia vastaan Perjantain kaltainen päivä on ollut mahdollinen siitä lähtien, kun hallitus käynnisti omalta osaltaan niin sanotut yhteiskuntasopimusneuvottelut. Tällöin kävi ilmi, että ensisijainen säästöjen kohteena oleva osapuoli ovat suomalaiset palkansaajat. Meille on tarjottu muodossa tai toisessa 5 prosentin reaaliansioiden leikkaamista, sitoutumista tulevina vuosina 5 prosenttia alhaisempaan palkkakehitykseen kuin Ruotsissa ja Saksassa sekä kolmantena asiana määrittelemättömiin 5 prosentin toimiin, joilla olisi tarkoitus kehittää tuottavuutta. Yhteensä siis 15 prosenttia, joista 2/3 ei lähtökohdiltaan ole palkansaajille myönteisiä. Eikä myöskään niille yrittäjille, joiden yritystoiminta lepää kotimaisen ostovoiman varassa. Olemme myös tuoneet esille oman vaihtoehtomme; näiden leikkausten vastapainona täytyy yritysten ja yhteisöjen sitoutua investointeihin. Ilman niitä ei voi toivoa, että työllisyydessä tapahtuu muuta kehitystä kuin tähänkään saakka. Toiseksi koulutuksesta ja osaamisesta on pidettävä kiinni. Suomi ei menesty lähtemällä kilpailemaan Aasian tai Itä-Euroopan maiden kanssa halpatuotannossa, vaan meidän tuotteidemme on oltava lisäarvoketjun huipulla. Se vaatii huippuosaamista. Kolmantena asiana on muutosturva. Joukkoirtisanomisten aikana on kohtuullista, että tehdään kaikki voitava työpaikkojen säilyttämisen ja uuden työn löytämisen eteen. Kannattiko siis ilmaista mielipiteensä niinkin vahvasti kuin syyskuisena perjantaina? Ilman muuta kannatti. Nyt me toivottavasti lähdemme tasapuolisemmasta asetelmasta tuleviin sopeutusneuvotteluihin. Tähän saakka hallitus saati työnantajat eivät ole juurikaan kuunnelleet vaihtoehtoisia keinoja tilanteen parantamiseksi, vaan ovat toistaneet omaa viestiänsä. Nyt meillä on mahdollisuus muuttaa tilanne. Kiitoksen saaminen omalta esimieheltä, työtovereilta tai asiakkailta on hitaasti yleistymässä suomalaisilla työpaikoilla. Esimiehiltä, työtovereilta tai asiakkailta saatavan kiitoksen kokemukset ovat yleistyneet hitaasti vuodesta 2003, vuosiin 2008 ja Palkansaajista 65 prosenttia koki saaneensa kiitosta esimieheltään vuonna 2003, kun vastaava osuus oli kymmenen vuotta myöhemmin 71 prosenttia. Työtovereilta ja asiakkailta saatava kiitos on myös yleistynyt. Palkansaajista 65 prosenttia oli saanut kiitosta työstä työtovereilta ja asiakkailta vuonna 2003, kun vastaava osuus oli kymmenen vuotta myöhemmin 72 prosenttia. Tulokset ilmenevät Kevan työelämäasiantuntijan Riku Perhoniemen tutkimuksesta. Yhä useammin esimiehiltä odotetaan keskustelevaa otetta ja kykyä johtaa ihmisiä, mikä näkyy myös esimieskoulutusten sisällöissä, Perhoniemi kertoo. Hänen mielestään kiitoksen antamista pitää hyödyntää nykyistä enemmän työhyvinvoinnin ja työn hyvän tuloksen ylläpitämiseksi. Tätä työn sosiaalista voimavaraa voidaan edistää työpaikoilla koulutuksella sekä esimiesten ja henkilöstön omilla aktiivisilla teoilla. Kehitys on monisuuntainen; lisääntyneet aikapaineet saattavat lisätä sosiaalisia konflikteja ja uhata oman työn arvostuksen kokemusta. Toisaalta yhä useammin tiimeissä tehtävä työ voi osaltaan synnyttää painetta toisten huomioimiseen ja rohkaisemiseen. Puhtaan teknologian pkyritykset uskovat tulevaisuuteen Cleantechin eli puhtaan teknologian pk-yritysten usko tulevaisuuteen on loikannut ylös alkuvuoden tilanteesta. Kasvuodotuksia on laajalti niin liikevaihdon, investointien ja työllistämisen, viennin, kannattavuuden, tilausten määrän kuin myös kapasiteetin käyttöasteenkin suhteen. Palkkakustannusten per henkilö ja materiaalien hintojen uskotaan kohoavan, mutta ei kuitenkaan yritysten kannattavuutta heikentävästi. Cleantech-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on alalla selvästi suurempi kuin koko maan teollisuusyritysten ja palvelualojen pk-yrityksissä. Myös mahdollisuuksien mukaan kasvavia yrityksiä on eniten cleantechissa. Cleantechiin kuuluvat muun muassa uusiutuvan energian laitteet, kaikki energiatehokkuutta parantavat tuotteet sekä perinteiset veden, ilman, ilmaston ja maaperän puhdistamiseen laitteistot ja palvelut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta cleantech-alan pk-yritysten toimialabarometrista. 6

7 BITTIKATTAUS Energian kokonaiskulutus laski Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli oli lähes viisi prosenttia vähemmän tammi-kesäkuussa kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sähkön kulutus oli prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat yhdeksän prosenttia viime vuoden tasosta. Sähkön alhainen hinta Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla heikensi sähköntuotannon kannattavuutta. Lauhdevoimalla tuotettiin sähköä vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 18 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Myös sähköntuotanto yhteistuotannolla laski neljä prosenttia. Ydinvoimalla tuotetun sähkön määrä pieneni viisi prosenttia, mikä selittyy osin vajaan kolmen viikon ylimääräisellä huoltoseisokilla yhdessä ydinvoimalaitosyksikössä. Uusiutuvilla energialähteillä, vesi- ja tuulivoimalla, tuotettiin puolestaan enemmän sähköä kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Vesivoiman tuotanto kasvoi runsaiden sateiden vaikutuksesta yhdeksän prosenttia. Uusia tuulivoimaloita on vuoden aikana noussut Suomeen runsaasti; tuulivoimatuotanto kasvoikin peräti 117 prosenttia. Kolmen päivän sairauspoissaolo omalla ilmoituksella Nykyisen käytännön mukaan useimmat työntekijät voivat sairastaa kolmen päivän ajan kotona ilman lääkärintodistusta. Osalla työpaikoista todistus poissaolosta pitää olla ensimmäisestä päivästä. Kotkan kaupungin kokeilussa omalla ilmoituksella voi potea viisi päivää. Työterveyslaitos suosittelee jopa viikon poissaoloa sairaana omalla ilmoituksella. Työterveyslaitos on itse siirtynyt seitsemän päivän omailmoitusjärjestelmään puolitoista vuotta sitten. Se ei TTL:n palvelukeskuksen johtaja Kari-Pekka Martimon mukaan vaikuttanut sairauspoissaolojen määrään, mutta lisäsi luottamusta työpaikalla. Syyskuun uutiskirjeessä kysyttiin lukijoiden näkemystä, kuinka monta päivää voi olla sairauslomalla omalla ilmoituksella. Vastaajia oli Heistä kolme neljästä oli sitä mieltä, että nykyinen käytäntö on hyvä. 11 % Ei yhtään, sairauslomatodistus vaaditaan ensimmäisestä päivästä 7 % Seitsemän päivää kuten Työterveyslaitos on ehdottanut 9 % Viisi päivää kuten Kotkan kaupungin kokeilussa 73 % Nykyinen kolmen päivän käytäntö on hyvä Turhat työmatkat pois Suomesta tehdään vuosittain yli miljoona työmatkaa ulkomaille. Työmatkat ovat usein rasittavia. Työterveyslaitoksen Työmatkalla maailmalla -opas neuvoo, miten työpaikan matkustuskäytäntöjä voidaan kehittää niin, että ne ennaltaehkäisevät matkaajien ylikuormittumista ja matkojen kielteisiä vaikutuksia. Matkojen tarpeellisuuteen pitää kiinnittää enemmän huomioita ja karsia turhiksi arvioidut reissut. Matkan korvaamista muulla tavoin voi harkita esimerkiksi silloin, kun kyseessä on organisaation sisäinen kokous tai kun tuntee ihmiset ennestään. Kannattaa ehdottaa vaikka verkko- tai puhelinpalaveria. Matkustavien pitää itse vaikuttaa matkojen suunnitteluun. Moni matkustavista kokee ymmärtävänsä työmatkojen ansiosta paremmin kokonaisuuden, johon työ liittyy. Työstä irrottautuminen henkisesti, rentoutuminen ja itsenäinen vapaa-ajan hallinta tukevat hyvinvointia matkan aikana. Riittävää elpymistä ja palautumista tukevista käytännöistä kannattaa sopia työpaikoilla selkeästi. Työpaikalla on hyvä kartoittaa työmatkojen yleisyyttä ja tunnistaa kuormitustekijät, minkä jälkeen tehdään toimintasuunnitelma, edetään sen mukaan ja seurataan suunnitelman toteutumista. Lue lisää: 7

8 ILMOITUS

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Vain investoiva yritys jää henkiin Insinööriliiton, YTN:n ja JUKO:n hallitukset tekivät järjestöpäätökset osallistumisesta Akavan ja muiden keskusjärjestöjen järjestämään mielenilmaukseen Mielenilmaisun syynä olivat sopimusoikeuden ja -vapauden puolustaminen, pakottavan lainsäädännön, jolla rajoitetaan TES- ja VES-neuvotteluja, vastustaminen. Eli mielenilmaukseen lähdettiin vastustamaan ylempien toimihenkilöiden työehtojen heikentämistä sekä painostamaan hallitusta aitoon neuvotteluun, jossa käsiteltäisiin myös palkansaajien esityksiä. Edellisen kerran ylemmät toimihenkilöt ilmaisivat mieltä vuonna 1996, kun ylemmät toimihenkilöt aiottiin siirtää kokonaan työaikalain ulkopuolelle. Se olisi ollut meille todella tuhoisaa, koska työehtosopimuksissamme ei oltu määritelty vielä tuolloin työaikakysymyksiä kovin laajasti. Ylemmille toimihenkilöille saatiin ensimmäinen työehtosopimus vasta vuonna 1995, ensin teknologiateollisuuteen ja sitten suunnittelu- ja konsultti alalle. Hallituksen kaavailemat heikennykset saattavat tuntua mitättömiltä, kun joitain asioita olisi saatu vietyä eteenpäinkin. Rahaksi laskettuna hallituksen esitys sisältää työnantajille 5 40 miljoonan lisälaskua irtisanomistilanteissa ja palkansaajille peräti noin 2,7 miljardin euron leikkausta palkasta. Suomi joutuu ottamaan velkaa, koska valtion ja kuntien verotulot eivät riitä kuluihin. Verotulot ovat vähentyneet muun muassa pitkään jatkuneesta työttömyydestä johtuen. Työllisyys on siis saatava paremmalle tolalle tai julkisen sektorin palveluista on tingittävä. Yritys palkkaa lisää työvoimaa, kun sen tuotteita myydään enemmän. Olen kuullut yrittäjien sanovan, että jos tuotteet ovat kunnossa, ei palkoilla ole juuri merkitystä. Jos tuotteet eivät ole kunnossa niitä ei saa myytyä, vaikka työntekijöiden palkkoja alennettaisiin. Suomalaisten tuotteiden pitää siis olla huomattavasti parempia kuin esimerkiksi Aasiassa tuotetut, jotta niillä on kysyntää maailmalla. Silloin tutkimus- ja tuotekehitykseen ja osaamiseen panostaminen on elintärkeää. Saksalainen autotehdas oli ongelmissa, kun Koreasta ja Kiinasta tuli halvempia automalleja markkinoille. Tehdas oli tosi paikan edessä, tuotteista oli saatava huomattavasti parempia kuin aasialaisista. Yrityksessä tehtiin paikallinen sopimus työajan lyhentämisestä, näin voitiin pitää kiinni osaavasta työvoimasta, eikä lomautuksiin tai irtisanomisiin tarvinnut turvautua. Vastineeksi yritys sijoitti merkittävästi rahaa tutkimus- ja tuotekehitykseen ja henkilöstön osaamiseen. Lopulta tuotteet olivat kunnossa, normaaliin työaikaan voitiin palata ja tehdas pelastui. Suomessa eräässä ongelmissa olevassa tehtaassa tehtiin paikallinen sopimus pelkästään palkkojen alentamisesta. Reilun vuoden päästä tehdas jouduttiin lakkauttamaan kannattamattomana. Kysymys kuuluu, kumman tien me valitsemme leikkaamisen vai investoinnit. 9

10 Tietoteknistynyt yhteiskunta toimii, mikäli tietojärjestelmien käyttöturvallisuus on taattu. Kun tietojärjestelmiin lisää niiden ohjaaman fyysisen maailman, kokonaisuus on vielä vaativampi hallittava. Siitä vastaavat kyberturvallisuuden asiantuntijat, joiden harvalukuiseen joukkoon nuori insinööri Teemu Moilanen on kasvamassa. 10

11 Tekniikkavelho valvoo kyberturvallisuutta TEKSTI: Vesa Tompuri KUVAT: Kimmo Brandt Teemu Moilanen vaikuttui vuoden alussa uuden työpaikkansa kulunvalvonnan perusteellisuudesta. 11

12 Poikkeamiin on useimmiten hyvä syy. Kyberturvallisuus on Teemu Moilaselle (vas.), Aleksi Meldolle ja Pekka Blombergille sydämenasia. Yksi tietoyhteiskunnan uutisvirran luomista mielikuvista on kuva nuoresta datavirtuoosista, joka vapaa-aikoinaan leikittelee murtautumalla isojen instituutioiden tietojärjestelmiin ja saa siitä kieroutunutta iloa. Pahishakkereiden vastavoimaksi tarvitaan hyviksiä, jotka haastavat taidoillaan tihutyön tekijät ja suojaavat näin yhteiskunnan tärkeitä toimintoja. Hakkeroinnin luonne on tosiasiassa muuttunut; nykyhakkeri on entistä useammin ison organisaation, jopa yksittäisen valtion värväämä. Rahan motivoiman hakkeroinnin rinnalle on tullut aatteellisia, jonkin vastustamiseen perustuvia motiiveja. Sekin on uusi piirre, että tietyt isot kaupungit ovat entistä tärkeämpiä tietovirtojen solmukohtina. Tässä mielessä valtioiden rajat ovat menettäneet merkitystään, kyberturvallisuuteen keskittyvän Combitech Oy:n toimitusjohtaja Pekka Blomberg sanoo. Blomberg korostaa, että oleellisinta kyberturvallisuudessa on seurata tietovirtoja ja niiden muutoksia. Jos virta lakkaa, lakkaa myös toiminta, joka tuota tietovirtaa tarvitsee. Tällaisten häiriöiden estämiseksi tarvitaan kyberturvallisuutta. KYBERTURVALLISUUTTA ON KAIKKIALLA Yksinkertaisimpia esimerkkejä kyberturvallisuutta on ovi lukkoineen ja sitä ohjaavine järjestelmineen. Ovi ja lukko fyysisinä elementteinä ovat pääosin perinteistä tekniikkaa, nykyaikainen kulunvalvontajärjestelmä taas kybertekniikkaa. Kun kokonaisuuteen liittyy tieto siitä, kuka avaa oven ja onko tällä henkilöllä oikeutta avata ja kulkea juuri siitä ovesta juuri sillä hetkellä, ollaan jo syvällä kyberturvallisuuden ytimessä. Laajempi ja globaalimpi esimerkki löytyy pankkimaailmasta. Rahavirrat ovat tunnetusti kansainvälisiä, ja niitä seuraamalla voi päästä laittoman toiminnan jäljille. Tästä on yhtenä esimerkkinä EU:n alueella hiljattain voimaan tullut laki, joka velvoittaa pankit kartoittamaan ulkomaista maksuliikennettä käyttävien asiakkaidensa rahavirrat. Pankkien lisäksi kyberturvallisuuspalveluja käyttävät muutkin suuret yritykset, joiden on huolehdittava siitä, etteivät tietovirrat vuoda asiaankuulumattomille tahoille. Kaikkein pisimmälle viedyn kyberturvallisuuden tarvitsijoita ovat Blombergin mukaan kuitenkin valtionhallinto, turvallisuusviranomaiset ja kriittinen infrastruktuuri. 12

13 Se edellyttää myös palveluntuottajalta erittäin korkeaa oman turvallisuuden ja kyberturvallisuuden tasoa, Blomberg tähdentää. TOIMISTON TURVALLISUUS TÄRKEÄÄ Insinööri Teemu Moilanen kertoo yllättyneensä, miten viimeisen päälle turvalliseksi nykyaikainen toimistorakennus on tehtävissä. Toimittaja tekee saman havainnon: espoolaisen toimistotalon vieraan on käytävä läpi perusteellinen virtuaalinen tunnistustesti ennen kuin pidemmälle on asiaa. Sijaintikin on mietitty; kyberturvallisuusyrityksen ei tule sijoittua talon alimpaan eikä ylimpään kerrokseen. On myös otettava fyysisten tunkeutumisten varalta huomioon, mitä ympärillä on. Uhkien ajattelemiseen on Combitechissa totuttu, sillä yrityksen juuret ovat nykyään puolustukseen ja turvallisuuteen keskittyvässä Saabissa ja sittemmin TietoEnatorissa ja Tietotehtaassa. VAPAA-AIKANAKIN KYBERSPESIALISTI Alkuvuodesta Combitechissa aloittanut Moilanen työskenteli aiemmin seitsemän vuotta pääasiassa tietoliikenne- ja konesaliympäristössä. Tämä antoi hänen itsensä ja toimitusjohtaja Blombergin mukaan hyvän pohjan vielä vaativampiin tehtäviin, jotka Moilasella liittyvät tällä hetkellä asiakkaiden tietoverkkojen tilan reaaliaikaiseen analysointiin. Jos esiintyy tilanteita, jotka poikkeavat olennaisesti normaalista, syy pitää tarkistaa. Jos tietoa siirtyy epätavalliseen aikaan epäsäännöllisesti, on aina varmistettava, ettei kyseessä ole tietovuoto, Moilanen kertoo. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo, mutta yritysten ja instituutioiden kyberturvallisuuden kannalta aivan keskeinen. Jos laittomuutta esiintyy, se pitää havaita välittömästi. Dramaattiset tilanteet ovat tuiki harvinaisia, pikemminkin kyse on varmistamisesta. 95 prosenttia tapauksista on harmittomia eli poikkeamiin on jokin hyväksyttävä syy. TYÖAIKA VENYY VÄLILLÄ Kyberspesialistin on vaikea rajoittaa työaikaansa pelkästään aamukahdeksan ja iltapäiväneljän välille, ja Teemu Moilanen tietää ja hyväksyy sen. Vapaa-ajan ongelmia ei todellakaan ole, etenkään kun on vasta syntynyttä jälkikasvuakin kotona. Moilanen kertoo joskus treenaavansa töitään koettamalla jäljitellä hakkereiden toimintatapoja. Ainoa hyväksyttävä käytännöllinen sovellus on murtautua omaan tietokoneeseensa; se Moilaselta hiljattain onnistui. Kyllä minä vähän tällainen ropelihattu olen. Jollei olisi tietokoneita, minulla olisi varmaan joitain muita teknisiä mielipuuhia autojen lisäksi, kolmikymppinen insinööri arvelee. Olen aina tykännyt touhuta käytännöllisiä. Se oli myös syynä siihen, että valitsin lukion asemesta ammattikoulun. Minusta piti tulla sähkömies ja lopulta tulikin kyberturvallisuusinsinööri. Nykyaikainen lukko, avain ja kulunvalvontajärjestelmä ovat ehkä tavallisin esimerkki arjen kyberturvallisuudesta. 13

14 Marja-Liisa Jokisella on ollut työurallaan pitkiä ja lyhyitä työmatkoja. Pitkä työmatka sujuu kiskoilla kulkien TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä Kiinnostavat tehtävät, työn joustavuus ja hyvät kulkuyhteydet kannustavat kulkemaan pitkää työmatkaa. 14

15 Kun perustiedon hallintaan liittyviä ratkaisuja pääasiassa kehittävä turkulainen Ineo Oy kysyi Minna Oksasta töihin, päätös työpaikan vastaanottamisesta syntyi nopeasti. Tiedonhallinnan ja liiketoimintatiedon hallinnan ammattilaiselle tarjotut tehtävät sisälsivät mielekkäitä haasteita uudesta näkökulmasta. Työssä yhdistyvät tiedon laadun kehittäminen ja ratkaisujen etsiminen sekä ihmisten kanssa työskenteleminen, Oksanen kertoo. Helsingissä asuvan Oksasen työmatka piteni merkittävästi uuden työpaikan myötä. Junayhteys Helsingin ja Turun välillä nopeuttaa kuitenkin töihin kulkemista. Alkuun hän työskenteli pari kolme päivää viikossa Turussa, koska halusi tutustua yrityksen tuotteisiin, liiketoimintaan sekä työkavereihinsa. Jatkossa matkustamisen tarvetta vähentää yrityksen syyskuussa Espooseen avaamat toimitilat, jossa on mahdollista pitää sisäisiä palavereita ja tavata asiakkaita. Oksanen pystyy myös tarvittaessa työskentelemään pääkaupunkiseudulla toimivien asiakkaiden tiloissa. HYVÄ TYÖYHTEISÖ HOUKUTTELEE Vaikka Oksanen pystyy tekemään etätöitä, hän nauttii työpäivistään Turun toimitiloissa. Vajaat kolmekymmentä henkilöä työllistävässä yrityksessä on matala hierarkia, ihmiset tulevat nopeasti tutuiksi ja asioihin pääsee vaikuttamaan. Oksanen arvostaa yrityksen joustavaa ja erilaiset elämäntilanteet huomioon ottavaa työkulttuuria. Ineo maksaa kauempaa kulkevien työntekijöiden hotellikulut niiltä päiviltä, kun he työskentelevät Turun toimitiloissa. Kun illaksi ei tarvitse matkustaa kotiin, se auttaa työssä jaksamisessa. Iltaisin on mahdollisuus tavata Turussa asuvia sukulaisia ja ystäviä. Oksasen mukaan yrityksen joustavaa työkulttuuria kuvastaa se, että junamatkoilla tehdyt tunnit lasketaan työajaksi. Kun matkat voi hyödyntää töiden tekemiseen ja työpäivät pysyvät kohtuullisen mittaisena. Junan työskentelyhytissä pystyy kirjoittamaan muistioita, raportteja ja Minna Oksasen mukaan etätyömahdollisuus auttaa pitkän työmatkan kulkijaa. tekemään muita keskittymistä vaativia töitä. Tietoliikenneyhteyksien kehittyminen mahdollistaa yhteyden ottamisen junasta. UUDELLE URALLE VIRASTOON Pitkän työuran VR:n palveluksessa tehnyt sähkövoimatekniikan insinööri Marja-Liisa Jokinen otti viisi vuotta sitten käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen irtisanoutumispaketin ja uskoi jäävänsä pois työelämästä. Etätyö vähentää matkustamisen tarvetta. Toisin kuitenkin kävi, kun hänet valittiin määräaikaiseen projektipäällikön tehtävään Liikennevirastoon. Samalla hän päätyi kulkemaan lähes päivittäistä Hyvinkään ja Pasilan välistä työmatkaa. Hyvin hoidettu työ tuotti tulosta, kun Jokinen vakinaistettiin viime syksynä. Radan parantamisen yksikössä työskentelevä Jokinen vastaa tiiminsä kanssa rautatieliikenteen turvalaitteiden suunnitteluun, rakentamiseen, kilpailuttamiseen ja hankintoihin liittyvistä tehtävistä. Työssään hän seuraa aitiopaikalta rautatieliikenteen turvalaitteiden kehittymistä. ETÄTYÖSTÄ JOUSTOA ARKEEN Liikennevirastossa käynnistyi viime marraskuussa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn pilotti. Sen tarkoituksena on edistää joustavaa työskentelykulttuuria. Keväällä pilotti laajeni koskemaan yhä useampaa yksikköä ja toimintoa. Työn tekemisen joustavuus vähentää päivittäisen matkustamisen tarvetta ja helpottaa arjen sujumista, Jokinen muistuttaa. Hän tekee välillä etätöitä kotonaan. Kun tietoliikenneyhteydet toimivat hyvin ja kokouksia voi pitää Lyncin kautta, etätyöskentely on tehokasta. Yleensä Jokinen kulkee kuitenkin Hyvinkään ja Pasilan väliä. Työmaapalavereissa käydään läpi usein sellaisia asioita, joista on hyvä keskustella kasvokkain. JUNA VIE TÖIHIN Jokinen kulkee työmatkansa paikallisjunalla. Työpaikan sijainti aseman välittömässä läheisyydessä helpottaa matkan kulkemista. Junassa hän lukee usein lehtiä tai työpapereita, koska töiden tekeminen kannettavalla tietokoneella on hankalaa ahtaassa vaunussa. Valtiohallinnossa työmatkalla tehtyjä tunteja ei lasketa työajaksi. Vaikka Jokinen nauttii mielenkiintoisista tehtävistään, pitkä työmatka vie toki aikaa ja voimia. Työmatkaan menee päivittäin yhteensä pari tuntia ja väsyneenä ei aina huvittaisi lähteä lenkille tai jumppaan. Koirat pitävät kuitenkin huolen siitä, että sisälle ei voi jäädä koko illaksi. 15

16 Jos tuottavuutta halutaan työajoilla hakea, järkevin keino on sopia työaikoihin joustoa paikallistasolla, Jaakko Kiander sanoo. 16

17 Hallitus ei tee työmarkkinasopimista helpoksi TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVAT: Jari Rauhamäki ja Vesa Moilanen /Lehtikuva Yhteiskuntasopimuksen kaatumisen ja hallituksen omien leikkausesitysten myötä työmarkkinoille on syntynyt nopeasti epävarmuutta, ennakoimattomuutta ja huonoa fiilistä. Vastuuta epävarmuudesta ei voi kaataa vain ammattiyhdistysliikkeen niskoille. Hallitus on omilla toimillaan myös kärjistänyt tilannetta, sanoo eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander. Samalla on kuitenkin luotu kriisitietoisuutta ja ehkä mahdollisuuksia kompromissin rakentamiselle. Haastattelun käsikirjoitus on mennyt päivää aikaisemmin koko lailla uusiksi. Hallitus on edellisenä päivänä ilmoittanut listan toimista, joilla se aikoo saada aikaan viiden prosentin parannuksen Suomen hintakilpailukykyyn. Toimien on määrä korvata kaatunut yhteiskuntasopimus. Lista on palkansaajien ja ay-liikkeen kannalta sisällöllisesti tyly. Osa leikkauksista on tarkoitus toteuttaa pakkolaeilla, jotka puuttuvat perustavanlaatuisesti työmarkkinoiden sopimusoikeuksiin. Kianderin mielestä on selvää, että hallituksen lista nostaa ay-liikkeen takajaloilleen. Kuinka viisasta se on, onkin jo parempi kysymys. Listalla voidaan toki luoda kriisitietoisuutta, mutta samalla se vaarantaa käsityksen siitä, että kaikki ovat samassa veneessä. Minusta on vanhemmiten tullut siinä mielessä kekkoslainen, että pidän tärkeänä pienen kansan yhtenäisyyden rakentamista ja vastakkainasettelun välttämistä. Tähän kuuluu aito halu neuvotella ja sopia, ei haastaa riitaa. PALJON AVOIMIA KYSYMYKSIÄ Kianderin mielestä on epäselvää, kuinka paljon hallituksen esittämät toimet parantaisivat Suomen vientiteollisuuden hintakilpailukykyä ja julkisen talouden tasapainoa. Työvoimakustannusten alentaminen parantaa kilpailukykyä ja auttaa kasvattamaan vientituloja. Tämä on tärkeää, mutta samalla on myönnettävä, että viennin kasvun välittömät työllisyysvaikutukset eivät ole kovin suuria. Sen sijaan kotimaisen kysynnän mahdollisen supistumisen työllisyyttä heikentävä vaikutus voi olla suurempi, elleivät korjaavat toimet ole riittävässä tasapainossa. Sopeutustoimet voivat myös johtaa julkisen talouden alijäämän kasvuun, jos niiden seurauksena on verotuottojen lasku. Kianderin mukaan Suomen teollisuuden kilpailukyky suhteessa naapurimaihin ei ole niin toivoton kuin synkimmissä arvioissa on esitetty. Viime vuosien palkkamaltti ja kilpailijamaiden palkankorotukset ovat alkaneet jo hieman parantaa tilannetta. Vaikka suhteelliset yksikkötyövoimakustannuksemme nousivat vuosina kilpailijamaita nopeammin, työtunnin hinta ei ole meillä kuitenkaan läntisiä naapureita suurempi; itse asiassa Suomessa kustannukset ovat samaa tasoa kuin Saksassa ja matalammat kuin muissa Pohjoismaissa. LAUKAUS OMAAN JALKAAN? Hallituksen esittämällä yksipuolisella toimenpidepaketilla on vaikea saavuttaa nopeaa ja pysyvää parannusta kilpailukykyyn. Kiander muistuttaa, että hallituksen toimien aikajänne on varsin pitkä ja vaikutukset näkyisivät vasta vuoden 2017 alusta. Tarvittavat lakiesitykset tulevat eduskuntaan ensi keväänä. Osa toimista vaatii perustuslaillisuuden selvittämistä, joten joidenkin toimien kohdalla voi syntyä myös juridisia ongelmia. Syksyllä 2016 käydään luultavasti liittokohtaiset neuvottelut, jotka 17

18 Ministerit Alexander Stubb (vas.), Juha Sipilä ja Timo Soini esittelivat lehdistötilaisuudessa syyskuun alussa korvaavia toimiaan, kun yhteiskuntasopimus oli kaatunut. eivät ole helpot, jos työmarkkinoiden ilmapiiri on huono. Jos vienti alkaa vähänkin vetää ja taloudessa näkyy paranemisen merkkejä, palkkamaltin jatkaminen voisi olla vaikeaa, Kiander sanoo. Hän arvioi pysyvän parannuksen jäävän haaveeksi, jos palkkamaltin jatkamisessa epäonnistutaan. PALKKAMALTTI YLEINEN TAPA Eläkepolitiikan johtajan mukaan hallituksen viiden prosentin parannusta kilpailukykyyn olisi voinut lähteä tavoittelemaan myös pitkällä, keskitetyillä sopimuksilla aikaan saadulla palkkamaltilla, mikä on ollut yleinen tapa Euroopassa kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään kuuluneissa maissa. Tätä toimintamallia ovat esittäneet muun muassa veteraaniekonomistit Jukka Pekkarinen ja Sixten Korkman. Malli ei ole kuitenkaan sopinut hallitukselle ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle, joiden tilannearvion mukaan tarvitaan nopeampia ja voimakkaampia toimia. Niiden aikaansaaminen ilman laajempaa konsensusta on kuitenkin vaikeaa. Mahdollisuuksia konsensuksen aikaansaamiseen pitäisi olla edelleen, koska konsensuksen vaihtoehtona oleva hallituksen yksipuolinen paketti ei sekään voi toteutua kovin nopeasti. HALLITUS NÄYTTÄYTYY TIUKKANA Julkisuudessa on esitetty arvioita, että Juha Sipilän hallitus on alun alkaen valinnut kovan linjan suhteessa ay-liikkeeseen. Aikataulut ovat olleet tiukkoja ja toimintatavat vieraita omanlaiseen neuvottelukulttuuriin tottuneelle ay-väelle. Palkkamaltin jatko vaikeutuu huonossa ilmapiirissä. Kianderin mukaan talouden pitkittynyt kriisi ja työmarkkinoiden muutokset ovat luoneet tilanteen, jossa ammattiyhdistysliikkeen vahva asema ja perinteinen kolmikanta voidaan haastaa. Mahdollisuudet työmarkkinauudistuksen toteuttamiseen ovat ehkä paremmat kuin koskaan. Vasemmiston kokonaiskannatus on pienempi kuin keskustan ja ammattiyhdistysliikkeen imago on poikkeuksellisen huono AY-LIIKKEEN HUKATTU IMAGO Kiander huomauttaa, että huomattava osa väestöstä myös antaa tukensa tiukoille toimille, missä näkyy eläkeläisväestön kasvava painoarvo. Eläkeläiset näyttävät olevan valmiita kannattamaan palkansaajille esitettyjä heikennyksiä. Mielikuvilla on yhteiskunnassa myös suuri merkitys, ja sen taistelun ammattiyhdistysliike on hävinnyt. Liike ei ole kyennyt reagoimaan työmarkkinoiden murrokseen eli siihen, että useampi työllistää itse itsensä tai on erilaisissa pätkätöissä. Siinä joukossa on paljon ihmisiä, jotka ovat menettäneet uskonsa ay-liikkeeseen. He ovat eläkeläisten tavoin vain tyytyväisiä, että ayliikettä körmyytetään, Kiander sanoo. Nuoret ovat oma lukunsa. Harvemmat heistä kuuluvat liittoon tai edes tietävät koko asiasta mitään. Ammattiyhdistysliike alkaa olla tilanteessa, jossa sen on perusteltava oman toimintansa oikeutus uudelleen. 18

19 Lisää läpinäkyvyyttä fuusioon TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Antti Aimo-Koivisto /Lehtikuva Verkkolaitteita valmistava Nokia yhdistyy tammikuussa ranskalaisen kilpailijansa Alcatel-Lucentin kanssa. Valmistelut etenevät ja fuusio on saanut jo siunauksen useilta viranomaisilta. Sen sijaan henkilöstö ei ole saanut riittävästi tietoa, vaan sekä Nokia että Alcatel-Lucent antavat henkilöstölle vain samat tiedot kuin julkisuuteen. Yritykset ovat jopa estäneet henkilöstön välistä konsultaatiota; ne ovat vedonneet siihen, että yhdistymiseen asti yritykset ovat kilpailijoita keskenään. Kummankin yrityksen eurooppalaiset yritysneuvostot eli ewc:t ilmaisivat huolensa tiedon puutteesta. Maailmanlaajuisen teollisuusliittojen etujärjestö IndustriAll:n avustuksella eri maiden ammattiyhdistykset järjestivät kokouksen Brysselissä. Syyskuisessa kokouksessa oli mukana molempien yritysten edustajia sekä ammattiliittotoimijoita 10 eri Euroopan maasta. Mukana oli konsulttiyritys Syndex, joka kertoi alan tilanteesta ja vertaili molempien yritysten sijoittumista muihin alan yrityksiin, kertoo teknologiateollisuudesta vastaava asiamies Hannu Takala Insinööriliitosta. Nokia ja Alacatel-Lucent ovat kärkipäässä omilla toimialoillaan. Esityksen mukaan ala elää rakennemuutosta, jossa yhdistymisten myötä isot toimijat siirtyvät enenevässä määrin laitevalmistuksesta palveluihin. Ennuste on, että laitevalmistuksen markkinat saavuttavat saturaatiopisteen vuosien välillä, Takala jatkaa. HUOLET VAIHTELEVAT MAITTAIN Takalan mukaan tapaamisessa eri maiden edustajat kertoivat huolistaan sekä keskustelivat johdon suhtautumisesta tilanteeseen. Eroavuuksia on, kuinka johto ylipäätään toimii edunvalvojien kanssa. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa työnantajat tekevät suoraan liittojen kanssa sopimuksia; nyttemmin niitä on irtisanottu. Espanjalaiset pelkäävät yhdistymisessä myös työehtojensa heikentymistä. Suomalaisten suurin murhe on ehkä se, että peli ei ole niin avointa, kun tiedottaminen on niin huonoa. Oulussa sijaitsee ainoa valmistava tehdas Euroopassa. Päällimmäisinä kysymyksinä Suomessa ovat tehtaan ja tuotekehityksen pysyminen täällä. Myös päällekkäiset tehtävät puhututtivat. Nokialla on yli työntekijää 140 maassa ja Alcatel-Lucentilla yli työntekijää 130 maassa. Kaikille ei ole enää jatkossa töitä. Eniten päällekkäisyyksiä on hallinnossa, myynnissä ja tuotekehityksessä. Kokouksessa päätettiin ottaa yhteyttä yritysten johtoon. Toiveena on ainakin läpinäkyvyyden lisääminen. TAMMIKUUSSA VASTA TAPAHTUU Takala arvioi, että henkilöstön yhteistyö ei etene ennen yhdistymistä. Ensi vuonna alkaa uuden yritysneuvoston rakentaminen, mikä on seuraava askel henkilöedustuksen kannalta. Ewc:llä tulee olemaan iso rooli niin suomalaisten sopeuttamisessa muihin kuin muiden sopeuttamisessa elämään suomalaisten kanssa. Nokialla työskentelevät suomalaiset ovat jo toki tottuneet monikulttuuriseen työympäristöön. 19

20 Aurinkoenergiassa on mahdollisuuksia TEKSTI: Petteri Oksa, elinkeinopoliittinen asiamies Maailmassa eletään energiavallankumouksen aikaa. Ydinenergia elää jonkinlaista renessanssia samanaikaisesti, kun uudet ja entistä tehokkaammat tavat tuottaa uusiutuvaa energiaa ovat ottaneet suorastaan harppauksia eteenpäin. Suomessa on pimeiden talviemme takia ylenkatsottu aurinkoenergiaa. Siinä on kuitenkin suurta potentiaalia, niin energiantuotannossa kuin mahdollisina teknologisina vientituotteina. Aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on toistaiseksi marginaalinen, alle promillen luokkaa. Saksa on maailman johtaja aurinkovoimassa; luku on lähes seitsemän prosenttia. Piikkinä siellä on päästy jopa puoleen sähkönkulutuksesta aurinkoenergialla tuotettuna. Saksan kapasiteetti aurinkovoimassa on jo 40 gigawattia. Vastoin yleisiä uskomuksia Suomi vastaa tuotanto-oloiltaan Keski-Eurooppaa. Aurinkopaneelit kestävät myös lumikuormia varsin hyvin. Lisäksi paneelit toimivat sitä paremmin, mitä kylmempi on. Suomen matala ympäristön lämpötila siis parantaa kennojen hyötysuhdetta. KANNATTAVUUS PARANEE Suomessa aurinkosähkö ei ole toistaiseksi energiantuottajille kannattavaa. Sen tähden investoinnit ovat olleet melko vähäisiä. Yksittäiselle kuluttajalle tilanne voi olla toinen, koska kustannukset ovat erilaisia ja niitä verrataan eri asioihin. Taloudellinen kannattavuus onkin ydinkysymys aurinkoenergian laajamittaisessa käyttöönotossa. Arviot osoittavat tällä hetkellä, että 5 10 vuoden päästä aurinkoenergia voi olla markkinaehtoisesti kannattavaa. Keskeinen syy tähän on teknologian halventuminen. Paneelien hinnat ovat vuodesta 2004 tippuneet 80 prosenttia. Niiden ennakoidaan alenevan vielä kolmanneksella vuoteen 2018 mennessä. Suurin syy halpenemiseen on Kiina, joka on päättänyt hillitä fossiilisten polttoaineiden kulutustaan valtavilla investoinneilla aurinkoenergiaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että aina kun kapasiteetti kaksinkertaistuu, kustannukset tippuvat viidenneksen. TUOTANNOLLA UUSIA VAATIMUKSIA Aurinkovoiman lisääntyminen tuottaa myös uusia haasteita sähköenergiajärjestelmien hallintaan. Voimalat ovat keskimäärin pieniä eikä niiden tehoa voi säätää vastaavasti kuin perinteisissä voimalaitoksissa. Kuluttajat todennäköisesti haluavat liittää omat paneelinsa verkkoon, varsinkin kun säädösympäristö jatkossa kehittyy. Sähkön varastoinnin täytyy kehittyä melko voimakkaasti, jotta aurinkovoima ja sen pientuotanto voivat nousta suurempiin mittasuhteisiin. Varastointiin on kehitetty useita eri ratkaisuja. Suomessa on Helsinkiin 20

21 Aurinkoteknologia kehittyy Tällä hetkellä käytössä ovat erityisesti sähköntuotantoon tarkoitetut aurinkopaneelit ja lämmöntuotantoon tarkoitetut aurinkokeräimet. Kaupallisessa käytössä ovat yksi- ja monikiteiset piikennot, jotka edustavat aurinkosähköteknologian ensimmäistä sukupolvea. Yksikiteiseen piihin perustuva paneeli on yleisin. Teollisessa mittakaavassa toista sukupolvea edustavat ohutkalvotekniikat ovat mielenkiintoisempia. Ohutkalvotekniikat ovat huomattavasti ohuempia piikennoihin verrattuna. Lisäksi ne kuluttavat vähemmän raaka-aineita ja soveltuvat paremmin massatuotantoon. Ohutkalvotekniikka hyödyntää hajasäteilyä paremmin, mutta kiteinen pii hyötyy viileästä ilmasta suhteellisesti enemmän. Molemmat sukupolvet perustuvat valosähköiseen ilmiöön ja puolijohteiden pn-liitosten aikaansaamaan sähkökenttään. Kolmanteen, vielä tutkimusasteella olevaan, sukupolveen kuuluvissa nanokidekennoissa ei sähkökenttää ole, vaan elektronien liike perustuu kemiallisiin reaktioihin. Tutkimusasteella on muita kennotyyppejä, joita ovat esimerkiksi keskittäviin järjestelmiin kehitetyt kennot sekä joustavat aurinkokennot. Joustavia kennoja on jo käytössä, mutta teollisessa mittakaavassa ne mahdollistavat joustavuutensa ansiosta käytön lukuisissa sovelluksissa. Keskittävissä järjestelmissä kennoihin ohjataan enemmän säteilyä keräävän peilin tai linssin avulla. Näin kennomateriaalia tarvitaan vähemmän ja voidaan käyttää kalliimpia, hyötysuhteeltaan parempia kennoja. Kiinassa on käynnissä hanke megawatin keskitetyn aurinkovoimalan rakentamiseksi. rakenteilla ensimmäinen megawattiluokan sähkövarasto. Lisäksi meillä tutkitaan muun muassa sitä, miten energia voidaan muuttaa kaasuksi myöhempää käyttöä varten. Jos auringontuotantoa taas halutaan keskittää kaikkein suotuisimmille seuduille, se vaatii investointeja sähkönsiirtoon. Suurjännitetasavirta (HDVC) on keino siirtää sähköä vähäisin häviöin. Tällaiset kaapelit ovat Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä. Käynnissä on muun muassa hanke, jossa jättimäisistä Saharan aurinkovoimaloista siirrettäisiin tällä tekniikalla sähköä Eurooppaan. TUHANSIEN PANEELIEN VOIMALA Suomen suurin aurinkovoimala sijaitsee tällä hetkellä Oulussa, mutta valtikka siirtyy piakkoin rakenteilla olevalle Kivikon voimalalle Helsinkiin. Kivikon lähes paneelin voimalan teho on 800 kilowattia. Vertailun vuoksi: se häviää vielä yhdelle nykyaikaiselle tuulivoimalalle, jonka teho on noin kolme megawattia. Todennäköisesti suurin kasvu tapahtuu jatkossakin yksityisten asentamien paneelien kautta. Jos aurinkopaneelien asennusinto kasvaa edes puoleen ilmalämpöpumppujen asennuksista, vuoteen 2022 mennessä tuotetaan yli prosentti Suomen sähköstä aurinkopaneeleilla. Tällä hetkellä perusaurinkopaneeleja valmistetaan ainakin Salossa. Meillä on lisäksi paljon aurinkoenergiaan liittyvää tutkimustoimintaa muun muassa pinnoitusmateriaaleihin ja automaatioon liittyen. Lisäksi maaperässämme on aurinkoteknologioiden vaatimia harvinaisia maametalleja. Aurinkoenergia on globaalissa myötätuulessa; myös Suomella on hyvät mahdollisuudet varsinkin uusien aurinkoenergiatuotteiden markkinoilla. 21

22 Harrastuksesta tuli työ TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala It-alan töissä voi haastaa itsensä, mikä miellyttää useita alan työntekijöitä. Tietoliikennetekniikan insinööri Antti Arnellille työskentely it-alalla tuntuu enemmän harrastukselta kuin työltä. Totta kai on mukavaa saada palkkansa tällä tavoin, kun joka tapauksessa häärin tietokoneen parissa. Arnell on tehnyt noin 15 vuotta erilaisia it-alan töitä, välillä opintojen ohessa. Viimeiset viitisen vuotta hän on työskennellyt järjestelmäasiantuntijana suomalaisessa it-palvelutalossa. Tosin titteli ei enää vastaa nykyisiä tehtäviä, kun työt ovat muuttuneet vaativimmiksi vuosien varrella. Teen arkkitehdin ja konsultin hommia asiakkaiden isoissa ja pienissä projekteissa. Arnell kokee omakseen projektiluonteisen työn, joka tarjoaa vaihtelua ja jossa ei ehdi kyllästymään. Nyt on meneillään toistaiseksi pitkäaikaisin projekti, joka alkoi viime joulukuussa ja jatkunee vuoden loppuun. Useimmiten hankkeet ovat puolen vuoden mittaisia. Toisinaan on ollut viisikin projektia päällekkäin. Erilaisilla keinoilla yritän organisoida aikaa tehokkaasti. Työ on välillä hyvin hektistä, Arnell naurahtaa. ELÄMÄÄ MYÖS TYÖN ULKOPUOLELLA It-ala on tunnettu pitkistä työpäivistä ja viikonlopputöistä. Arnell ei näe ongelmana sitä, että työajan ulkopuolella tehdään töitä. Siitä pitää kuitenkin saada ylityöpalkka ja sen pitää olla vapaaehtoista. Työnantaja voi tottua siihen, että osa työntekijöistä tekee töitä koko ajan. Siitä tulee normi; kaikkien on tehtävä pitkää päivää. Arnellinkin työpaikalla osa ilmoittautuu vapaaehtoisesti joka kerta. Oma tavoitteeni on, että teen normaalia työaikaa. Palvelualalla on toki oltava valmis työskentelemään myös toimistoajan ulkopuolella, esimerkiksi jos asiakkaalla on ongelmia, jotka voivat johtaa toiminnan katkeamiseen. Arnellin periaatteena on joustaa, jos työnantajakin joustaa. Näin se on toiminut joka työpaikassa. Insinööri arvostaakin alalla joustavuutta ja vapautta työskennellä itsenäisesti. Myös ongelmien ratkaiseminen ja vikojen selvitykset palkitsevat sekä antavat intoa työhön. TYÖMARKKINAT OVAT SEISAHTUNEET Tällä hetkellä it-alan työntekijät eivät juuri halua vaihtaa firmaa. Arnell arvelee, että yksi syy on pelko alan kehityksestä. Alan isoissa yrityksissä on ollut viime vuosina vähän väliä yt-neuvottelukierroksia. Pikkufirmoissa kilpailu asiakkaista on todella tiukkaa, joten moni pohtii, menestyykö firma vai kaatuuko se; onko työpaikka vielä vuoden päästä taattu. Ongelmana on myös osaamisen puute. Arnellin työpaikalla on jatkuvasti avoinna työpaikkoja, joihin haetaan aktiivisesti uutta väkeä. Olen haastatellut useita insinöörejä, joiden cv näyttää todella hyvältä, mutta haastattelutilanteessa selviää, että tekniikka ei ole kunnolla hallussa. Samaa on kuulunut myös muista alan firmoista. KIPINÄ TÖIHIN ULKOMAILLE Antti Arnell asui nuorena vanhempiensa kanssa ulkomailla; siitä on jäänyt halu kokeilla työskentelyä Suomen ulkopuolella. Saksa tai Sveitsi kiinnostavat, koska Arnellin arvion mukaan siellä otetaan suomalaisinsinöörit hyvin vastaan. Monet kaverit ovat lähteneet Keski-Eurooppaan. Kölnissä työskentelevä tuttu kertoi, että jos on Suomessa keskinkertainen ittyöntekijä, niin Saksassa on todella hyvä. 23

23 It-alalla on välillä puuduttavaa ja stressaavaa, mutta se tarjoaa minulle haastavaa ja mukavaa työtä, Antti Arnell sanoo. 22

24 Hyvä tekemisen meininki kuvastaa työpaikan ilmapiiriä, kertoo Christian Mariaud (vas.). Vieressä työskentelee Harri Leppänen. It-osaajille on nyt kysyntää Lappeenrannassa TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä Uusien työntekijöiden rekrytointi, yrityksen tunnettavuuden lisääminen sekä korkeakouluyhteistyö korostuvat LTC-Otson Lappeenrannan yksikön toiminnassa. Lappeenrantalaiset ovat voineet hyvillä mielin seurata uutisointia uusien it-alan työpaikkojen syntymisestä paikkakunnalle. CGI:n ja LähiTapiolan vuonna 2013 perustama yhteisyritys LTC-Otso ilmoitti keväällä palkkaavansa viisikymmentä it-osaajaa Lappeenrantaan perustettuun yksikköön tämän vuoden aikana. Kun puhutaan näinkin isosta rekrytointimääristä, on hyödynnettävä verkostoja sekä markkinoitava työpaikkoja eri verkkokanavissa, kertoo Lappeenrannan yksikön johtaja Reko Juntto. Hän muistuttaa, että rekrytointi on aika haasteellista, koska muutkin Lappeenrannassa toimivat it-yritykset palkkaavat väkeä. Hyville asiantuntijoille on aina kysyntää. Vakuutus- ja pankkiliiketoiminnan it-osaamista tarjoava LTC-Otso kertoo nettisivuillaan tavoitteekseen olla kannattava ja kasvava yritys, jolla on tyytyväiset asiakkaat ja osaava henkilökunta. Junton mukaan tavoitteisiin pääseminen edellyttää yritykseltä onnistuneita rekrytointeja sekä 24

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot