Joustavuus saa viihtymään it-töissä. Aurinkoteknologia kehittyy. Palkkapuhetta työpaikoille. Peliala myllerryksessä

Transkriptio

1 Joustavuus saa viihtymään it-töissä Palkkapuhetta työpaikoille Aurinkoteknologia kehittyy Peliala myllerryksessä

2 Sisällys 6/ Tekniikkavelhon kyberturvallisuus 14 Työmatka sujuu kiskoilla 16 Hallitus vaikeuttaa sopimista 19 Lisää läpinäkyvyyttä fuusioon 20 Aurinkoenergian mahdollisuuksia 22 Harrastuksesta tuli työ 24 It-osaajille kysyntää 26 Taloudessa muutama valopilkku 28 Lähtölaukaus pelialalle 38 Maailmalta tukiviestejä 43 Aina valmiina VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 29 Kolumni 30 Tutkittua 32 Oikeutta 36 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Annika Rauhala Matkalla vietetyt tunnit ovat osa työaikaa s. 14 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / , TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Yhteiskuntasopimus kiertoilmaisujen kukkanen Sipilän hallituksen keväällä lanseeraama yhteiskuntasopimus ei ota syntyäkseen. Erilaisia viritelmiä on ollut keväästä lähtien, mutta tulos on jäänyt laihaksi. Prosessiin tuli lisää kierroksia, kun hallitus julkaisi oman listansa viiden prosentin tuottavuus- tai kilpailukykyloikan aikaansaamiseksi. Lista oli sen verran tyly, että kolme palkansaajakeskusjärjestöä järjesti näyttävän mielenosoituksen hallituksen toimia vastaan. Asian etenemisen nihkeys on julkisuudessa sysätty palkansaajajärjestöjen ja ennen muuta SAK:n niskoille, mutta ei hallituksellekaan voi antaa puhtaita papereita. Prosessia on alun alkaen leimannut epämääräisyys ja kiire. Kun vielä Elinkeinoelämän keskusliittoa koko harjoitus ei ole juuri kiinnostanut, asian pitkittyminen ei ole yllätys. Jo keväällä oli epäselvää, mitä hallitus oikeastaan tavoittelee. Hallituksen kielenkäytössä vilahteli erilaisia sanoja, kuten tuottavuushyppy, kilpailukykyloikka, tuottavuustalkoot, hintakilpailukyky ja niin edelleen. Sipilä edellytti työmarkkinaosapuolia sitoutumaan numeraalisesti esitettyyn, tulkinnanvaraiseen tavoitteeseen. Keskustelua herätti myös se, miten tavoitteen toteuttamista myöhemmin arvioidaan. Hallituksen perimmäiseen, erilaisin kiertoilmaisuin julkaistuun tavoitteeseen tuli selkoa, kun se julkisti toimet, joilla hallitus aikoo korvata kariutuneen yhteiskuntasopimuksen. Lista oli koko lailla puhdas luettelo erilaisista palkanalennustoimista. Kun toimet vielä painottuivat julkiselle sektorille ja naisvaltaisille aloille, moni palkansaaja oli hämmästynyt. Kuten eräs nainen sosiaalisessa mediassa osuvasti kiteytti: Luulin että hallitus on huolissaan vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Sairaanhoitajiako tässä on tarkoitus viedä? Näytelmä jatkuu. Hallitus on heittänyt pallon työmarkkinajärjestöille kehotuksella tehkää oikeudenmukaisempi lista, eli suomeksi sanottuna miettikää, miten laskette jäsentenne palkkoja viidellä prosentilla. Yhtälö ei ole helppo, mutta jo nähdyn perusteella hallitus ei siitä isoa murhetta kanna. Syntyneen sotkun selvittäminen ja luottamuksen palauttaminen työmarkkinoille jää taas kerran työmarkkinaosapuolten kontolle. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Ulla-Mari Pasala Insinööriliiton messusyksy käynnistyi Alihankinta tapahtumassa Tampereella syyskuussa. Seuraavaksi suuntana on Helsingin messukeskus ja siellä järjestettävä Teknologia tapahtuma sekä Sisälogistiikka messut työtöntä Insinööriliiton jäsentä sai elokuussa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa IAET-kassasta. Kun mukaan lasketaan vuorottelukorvauksen saajat, liiton jäsentä oli IAET-kassan korvausten piirissä. Eläkeuudistus lähenee Tänä vuonna Suomessa syntyy arvion mukaan yli lasta. Joka kolmas heistä elää 100-vuotiaaksi. Eläkkeelle he voivat jäädä tämän hetkisen arvion mukaan aikaisintaan noin 69,5-vuotiaana. Vuodesta 2017 alkaen eläkeikä nousee aluksi portaittain 65 vuoteen. Vuodesta 2030 alkaen eläkeiästä tulee joustava: se sidotaan elinajan kehitykseen. Työttömyysturvaa enemmän aktiivitoimiin Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin esitetään 21,6 miljoonan euron lisäystä tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa. Lisäykset johtuvat työttömyyden kasvusta. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan TE-toimistoissa oli elokuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Lisätalousarvioesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksessä on otettu huomioon Microsoftin laajat irtisanomiset. Lisäksi euron lisämäärärahaa esitetään työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin helpottamaan irtisanomistilanteiden käsittelyä. Tämän lisäksi valmistelemme, että jatkossa painopistettä saadaan siirrettyä enemmän passiivisista toimenpiteistä aktiivitoimenpiteisiin hallitusohjelman mukaisesti. Työttömyysturvaa on pystyttävä käyttämään nykyistä aktivoivammin, esimerkiksi palkkatukena tai starttirahana, oikeus- ja työministeri Jari Lindström linjaa. Myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF on tuoreessa raportissaan kehottanut Suomea lisäämään aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja Työllisyyskatsauksen mukaan yli vuoden työttömänä olleita on Lindströmin mukaan 1990-luvun laman keskeinen opetus oli, että korkeaksi repsahtanutta pitkäaikaistyöttömyyttä on hyvin vaikeaa saada alas edes pitkän nousukauden aikana. Aikaa ei ole hukattavana, sillä riskinä on pahimmillaan laajamittainen syrjäytyminen. 4

5 BITTIKATTAUS Työsuojeluhenkilövaalit yksityissektorilla Työturvallisuuskeskus TTK:n ylläpitämän työsuojeluhenkilörekisterin mukaan runsaalla työpaikalla työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Työsuojeluhenkilöiden valinta uudelle alkavalle toimikaudelle on aika järjestää marras-joulukuussa. Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää, työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Vähintään 20 työntekijän työpaikalla toimii lisäksi työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelimenä työsuojelutoimikunta tai vastaava yhteistoimintaelin. Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt toistaiseksi. Työturvallisuuskeskus ylläpitää lakisääteistä työsuojeluhenkilörekisteriä, johon työnantajan on velvollisuus ilmoittaa työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan nimettyjen ja valittujen henkilöiden yhteystiedot. Työsuojelupäällikön tehtäviin työnantajan edustajana kuuluu ryhtyä toimenpiteisiin yhteistoiminnan järjestämiseksi. Lue lisää osoitteessa SASKilla on Filippiineillä useita projekteja, joissa järjestäytymistä tukemalla pyritään parantamaan työläisten asemaa. Liitot jatkavat tukeaan köyhien maiden työntekijöille Minna Virolainen Suomalaiset ammattiliitot aikovat jatkaa tukeaan köyhien maiden työntekijöille hallituksen suunnittelemista kehitysyhteistyön leikkauksista huolimatta. Olemme saaneet ulkoministeriöltä vahvistuksen sille, että määrärahojen leikkaus koskee täysimääräisenä myös SASKia, jolla on ministeriön kanssa vuoteen 2017 jatkuva rahoitussopimus, SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen sanoo. Ministeriön ilmoittamasta määrärahaleikkauksesta koituu SAS- Kille yhteensä yli 2,6 miljoonan euron säästötarve, joka koskee kaikkea toimintaa ja myös henkilöstöä. Ammattiliittojen edustajista koostuva SASKin hallitus on päättänyt aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on kohdentaa säästöt toiminnan jatkumisen kannalta järkevimmällä tavalla. Henkilöstöä koskeva säästötarve on päätöksen mukaan enintään yhdeksän henkilötyövuotta. Ronkainen pitää rohkaisevana sitä, että itsekin kovan paineen alle joutuneet suomalaiset ammattiliitot osoittavat valmiuttaan tukea veljesjärjestöjään kehittyvissä maissa. Insinööriliitto on SASKin jäsenjärjestö. Konkurssien määrä väheni alkuvuonna Tilastokeskuksen tietojen mukaan tämän vuoden tammi elokuussa pantiin vireille konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 7 423, mikä on noin neljännes vähemmän kuin edellisvuonna. Konkurssien määrä väheni teollisuuden ja kaivostoiminnan, rakentamisen, kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin vireille viidennes vähemmän konkursseja kuin edellisvuonna. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää muun muassa viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen ja teknisen toiminnan, sekä koulutuspalvelut. Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä maa-, metsäja kalatalouden päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät majoitus- ja ravitsemistoiminnan päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 143 konkurssia, mikä on 6 konkurssia (4,4 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin menemistä sanan varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken. 5

6 BITTIKATTAUS Kiitoksen saaminen parantaa työtyytyväisyyttä ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja Kannattaako ilmaista vahva mielipide? Pari viikkoa sitten koettiin suomalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellinen tilanne, kun hengen joukko kokoontui Helsingin Rautatientorille osoittamaan mieltään hallituksen kaavailemia lainsäädäntöuudistuksia vastaan Perjantain kaltainen päivä on ollut mahdollinen siitä lähtien, kun hallitus käynnisti omalta osaltaan niin sanotut yhteiskuntasopimusneuvottelut. Tällöin kävi ilmi, että ensisijainen säästöjen kohteena oleva osapuoli ovat suomalaiset palkansaajat. Meille on tarjottu muodossa tai toisessa 5 prosentin reaaliansioiden leikkaamista, sitoutumista tulevina vuosina 5 prosenttia alhaisempaan palkkakehitykseen kuin Ruotsissa ja Saksassa sekä kolmantena asiana määrittelemättömiin 5 prosentin toimiin, joilla olisi tarkoitus kehittää tuottavuutta. Yhteensä siis 15 prosenttia, joista 2/3 ei lähtökohdiltaan ole palkansaajille myönteisiä. Eikä myöskään niille yrittäjille, joiden yritystoiminta lepää kotimaisen ostovoiman varassa. Olemme myös tuoneet esille oman vaihtoehtomme; näiden leikkausten vastapainona täytyy yritysten ja yhteisöjen sitoutua investointeihin. Ilman niitä ei voi toivoa, että työllisyydessä tapahtuu muuta kehitystä kuin tähänkään saakka. Toiseksi koulutuksesta ja osaamisesta on pidettävä kiinni. Suomi ei menesty lähtemällä kilpailemaan Aasian tai Itä-Euroopan maiden kanssa halpatuotannossa, vaan meidän tuotteidemme on oltava lisäarvoketjun huipulla. Se vaatii huippuosaamista. Kolmantena asiana on muutosturva. Joukkoirtisanomisten aikana on kohtuullista, että tehdään kaikki voitava työpaikkojen säilyttämisen ja uuden työn löytämisen eteen. Kannattiko siis ilmaista mielipiteensä niinkin vahvasti kuin syyskuisena perjantaina? Ilman muuta kannatti. Nyt me toivottavasti lähdemme tasapuolisemmasta asetelmasta tuleviin sopeutusneuvotteluihin. Tähän saakka hallitus saati työnantajat eivät ole juurikaan kuunnelleet vaihtoehtoisia keinoja tilanteen parantamiseksi, vaan ovat toistaneet omaa viestiänsä. Nyt meillä on mahdollisuus muuttaa tilanne. Kiitoksen saaminen omalta esimieheltä, työtovereilta tai asiakkailta on hitaasti yleistymässä suomalaisilla työpaikoilla. Esimiehiltä, työtovereilta tai asiakkailta saatavan kiitoksen kokemukset ovat yleistyneet hitaasti vuodesta 2003, vuosiin 2008 ja Palkansaajista 65 prosenttia koki saaneensa kiitosta esimieheltään vuonna 2003, kun vastaava osuus oli kymmenen vuotta myöhemmin 71 prosenttia. Työtovereilta ja asiakkailta saatava kiitos on myös yleistynyt. Palkansaajista 65 prosenttia oli saanut kiitosta työstä työtovereilta ja asiakkailta vuonna 2003, kun vastaava osuus oli kymmenen vuotta myöhemmin 72 prosenttia. Tulokset ilmenevät Kevan työelämäasiantuntijan Riku Perhoniemen tutkimuksesta. Yhä useammin esimiehiltä odotetaan keskustelevaa otetta ja kykyä johtaa ihmisiä, mikä näkyy myös esimieskoulutusten sisällöissä, Perhoniemi kertoo. Hänen mielestään kiitoksen antamista pitää hyödyntää nykyistä enemmän työhyvinvoinnin ja työn hyvän tuloksen ylläpitämiseksi. Tätä työn sosiaalista voimavaraa voidaan edistää työpaikoilla koulutuksella sekä esimiesten ja henkilöstön omilla aktiivisilla teoilla. Kehitys on monisuuntainen; lisääntyneet aikapaineet saattavat lisätä sosiaalisia konflikteja ja uhata oman työn arvostuksen kokemusta. Toisaalta yhä useammin tiimeissä tehtävä työ voi osaltaan synnyttää painetta toisten huomioimiseen ja rohkaisemiseen. Puhtaan teknologian pkyritykset uskovat tulevaisuuteen Cleantechin eli puhtaan teknologian pk-yritysten usko tulevaisuuteen on loikannut ylös alkuvuoden tilanteesta. Kasvuodotuksia on laajalti niin liikevaihdon, investointien ja työllistämisen, viennin, kannattavuuden, tilausten määrän kuin myös kapasiteetin käyttöasteenkin suhteen. Palkkakustannusten per henkilö ja materiaalien hintojen uskotaan kohoavan, mutta ei kuitenkaan yritysten kannattavuutta heikentävästi. Cleantech-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on alalla selvästi suurempi kuin koko maan teollisuusyritysten ja palvelualojen pk-yrityksissä. Myös mahdollisuuksien mukaan kasvavia yrityksiä on eniten cleantechissa. Cleantechiin kuuluvat muun muassa uusiutuvan energian laitteet, kaikki energiatehokkuutta parantavat tuotteet sekä perinteiset veden, ilman, ilmaston ja maaperän puhdistamiseen laitteistot ja palvelut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta cleantech-alan pk-yritysten toimialabarometrista. 6

7 BITTIKATTAUS Energian kokonaiskulutus laski Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli oli lähes viisi prosenttia vähemmän tammi-kesäkuussa kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sähkön kulutus oli prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat yhdeksän prosenttia viime vuoden tasosta. Sähkön alhainen hinta Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla heikensi sähköntuotannon kannattavuutta. Lauhdevoimalla tuotettiin sähköä vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 18 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Myös sähköntuotanto yhteistuotannolla laski neljä prosenttia. Ydinvoimalla tuotetun sähkön määrä pieneni viisi prosenttia, mikä selittyy osin vajaan kolmen viikon ylimääräisellä huoltoseisokilla yhdessä ydinvoimalaitosyksikössä. Uusiutuvilla energialähteillä, vesi- ja tuulivoimalla, tuotettiin puolestaan enemmän sähköä kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Vesivoiman tuotanto kasvoi runsaiden sateiden vaikutuksesta yhdeksän prosenttia. Uusia tuulivoimaloita on vuoden aikana noussut Suomeen runsaasti; tuulivoimatuotanto kasvoikin peräti 117 prosenttia. Kolmen päivän sairauspoissaolo omalla ilmoituksella Nykyisen käytännön mukaan useimmat työntekijät voivat sairastaa kolmen päivän ajan kotona ilman lääkärintodistusta. Osalla työpaikoista todistus poissaolosta pitää olla ensimmäisestä päivästä. Kotkan kaupungin kokeilussa omalla ilmoituksella voi potea viisi päivää. Työterveyslaitos suosittelee jopa viikon poissaoloa sairaana omalla ilmoituksella. Työterveyslaitos on itse siirtynyt seitsemän päivän omailmoitusjärjestelmään puolitoista vuotta sitten. Se ei TTL:n palvelukeskuksen johtaja Kari-Pekka Martimon mukaan vaikuttanut sairauspoissaolojen määrään, mutta lisäsi luottamusta työpaikalla. Syyskuun uutiskirjeessä kysyttiin lukijoiden näkemystä, kuinka monta päivää voi olla sairauslomalla omalla ilmoituksella. Vastaajia oli Heistä kolme neljästä oli sitä mieltä, että nykyinen käytäntö on hyvä. 11 % Ei yhtään, sairauslomatodistus vaaditaan ensimmäisestä päivästä 7 % Seitsemän päivää kuten Työterveyslaitos on ehdottanut 9 % Viisi päivää kuten Kotkan kaupungin kokeilussa 73 % Nykyinen kolmen päivän käytäntö on hyvä Turhat työmatkat pois Suomesta tehdään vuosittain yli miljoona työmatkaa ulkomaille. Työmatkat ovat usein rasittavia. Työterveyslaitoksen Työmatkalla maailmalla -opas neuvoo, miten työpaikan matkustuskäytäntöjä voidaan kehittää niin, että ne ennaltaehkäisevät matkaajien ylikuormittumista ja matkojen kielteisiä vaikutuksia. Matkojen tarpeellisuuteen pitää kiinnittää enemmän huomioita ja karsia turhiksi arvioidut reissut. Matkan korvaamista muulla tavoin voi harkita esimerkiksi silloin, kun kyseessä on organisaation sisäinen kokous tai kun tuntee ihmiset ennestään. Kannattaa ehdottaa vaikka verkko- tai puhelinpalaveria. Matkustavien pitää itse vaikuttaa matkojen suunnitteluun. Moni matkustavista kokee ymmärtävänsä työmatkojen ansiosta paremmin kokonaisuuden, johon työ liittyy. Työstä irrottautuminen henkisesti, rentoutuminen ja itsenäinen vapaa-ajan hallinta tukevat hyvinvointia matkan aikana. Riittävää elpymistä ja palautumista tukevista käytännöistä kannattaa sopia työpaikoilla selkeästi. Työpaikalla on hyvä kartoittaa työmatkojen yleisyyttä ja tunnistaa kuormitustekijät, minkä jälkeen tehdään toimintasuunnitelma, edetään sen mukaan ja seurataan suunnitelman toteutumista. Lue lisää: 7

8 ILMOITUS

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Vain investoiva yritys jää henkiin Insinööriliiton, YTN:n ja JUKO:n hallitukset tekivät järjestöpäätökset osallistumisesta Akavan ja muiden keskusjärjestöjen järjestämään mielenilmaukseen Mielenilmaisun syynä olivat sopimusoikeuden ja -vapauden puolustaminen, pakottavan lainsäädännön, jolla rajoitetaan TES- ja VES-neuvotteluja, vastustaminen. Eli mielenilmaukseen lähdettiin vastustamaan ylempien toimihenkilöiden työehtojen heikentämistä sekä painostamaan hallitusta aitoon neuvotteluun, jossa käsiteltäisiin myös palkansaajien esityksiä. Edellisen kerran ylemmät toimihenkilöt ilmaisivat mieltä vuonna 1996, kun ylemmät toimihenkilöt aiottiin siirtää kokonaan työaikalain ulkopuolelle. Se olisi ollut meille todella tuhoisaa, koska työehtosopimuksissamme ei oltu määritelty vielä tuolloin työaikakysymyksiä kovin laajasti. Ylemmille toimihenkilöille saatiin ensimmäinen työehtosopimus vasta vuonna 1995, ensin teknologiateollisuuteen ja sitten suunnittelu- ja konsultti alalle. Hallituksen kaavailemat heikennykset saattavat tuntua mitättömiltä, kun joitain asioita olisi saatu vietyä eteenpäinkin. Rahaksi laskettuna hallituksen esitys sisältää työnantajille 5 40 miljoonan lisälaskua irtisanomistilanteissa ja palkansaajille peräti noin 2,7 miljardin euron leikkausta palkasta. Suomi joutuu ottamaan velkaa, koska valtion ja kuntien verotulot eivät riitä kuluihin. Verotulot ovat vähentyneet muun muassa pitkään jatkuneesta työttömyydestä johtuen. Työllisyys on siis saatava paremmalle tolalle tai julkisen sektorin palveluista on tingittävä. Yritys palkkaa lisää työvoimaa, kun sen tuotteita myydään enemmän. Olen kuullut yrittäjien sanovan, että jos tuotteet ovat kunnossa, ei palkoilla ole juuri merkitystä. Jos tuotteet eivät ole kunnossa niitä ei saa myytyä, vaikka työntekijöiden palkkoja alennettaisiin. Suomalaisten tuotteiden pitää siis olla huomattavasti parempia kuin esimerkiksi Aasiassa tuotetut, jotta niillä on kysyntää maailmalla. Silloin tutkimus- ja tuotekehitykseen ja osaamiseen panostaminen on elintärkeää. Saksalainen autotehdas oli ongelmissa, kun Koreasta ja Kiinasta tuli halvempia automalleja markkinoille. Tehdas oli tosi paikan edessä, tuotteista oli saatava huomattavasti parempia kuin aasialaisista. Yrityksessä tehtiin paikallinen sopimus työajan lyhentämisestä, näin voitiin pitää kiinni osaavasta työvoimasta, eikä lomautuksiin tai irtisanomisiin tarvinnut turvautua. Vastineeksi yritys sijoitti merkittävästi rahaa tutkimus- ja tuotekehitykseen ja henkilöstön osaamiseen. Lopulta tuotteet olivat kunnossa, normaaliin työaikaan voitiin palata ja tehdas pelastui. Suomessa eräässä ongelmissa olevassa tehtaassa tehtiin paikallinen sopimus pelkästään palkkojen alentamisesta. Reilun vuoden päästä tehdas jouduttiin lakkauttamaan kannattamattomana. Kysymys kuuluu, kumman tien me valitsemme leikkaamisen vai investoinnit. 9

10 Tietoteknistynyt yhteiskunta toimii, mikäli tietojärjestelmien käyttöturvallisuus on taattu. Kun tietojärjestelmiin lisää niiden ohjaaman fyysisen maailman, kokonaisuus on vielä vaativampi hallittava. Siitä vastaavat kyberturvallisuuden asiantuntijat, joiden harvalukuiseen joukkoon nuori insinööri Teemu Moilanen on kasvamassa. 10

11 Tekniikkavelho valvoo kyberturvallisuutta TEKSTI: Vesa Tompuri KUVAT: Kimmo Brandt Teemu Moilanen vaikuttui vuoden alussa uuden työpaikkansa kulunvalvonnan perusteellisuudesta. 11

12 Poikkeamiin on useimmiten hyvä syy. Kyberturvallisuus on Teemu Moilaselle (vas.), Aleksi Meldolle ja Pekka Blombergille sydämenasia. Yksi tietoyhteiskunnan uutisvirran luomista mielikuvista on kuva nuoresta datavirtuoosista, joka vapaa-aikoinaan leikittelee murtautumalla isojen instituutioiden tietojärjestelmiin ja saa siitä kieroutunutta iloa. Pahishakkereiden vastavoimaksi tarvitaan hyviksiä, jotka haastavat taidoillaan tihutyön tekijät ja suojaavat näin yhteiskunnan tärkeitä toimintoja. Hakkeroinnin luonne on tosiasiassa muuttunut; nykyhakkeri on entistä useammin ison organisaation, jopa yksittäisen valtion värväämä. Rahan motivoiman hakkeroinnin rinnalle on tullut aatteellisia, jonkin vastustamiseen perustuvia motiiveja. Sekin on uusi piirre, että tietyt isot kaupungit ovat entistä tärkeämpiä tietovirtojen solmukohtina. Tässä mielessä valtioiden rajat ovat menettäneet merkitystään, kyberturvallisuuteen keskittyvän Combitech Oy:n toimitusjohtaja Pekka Blomberg sanoo. Blomberg korostaa, että oleellisinta kyberturvallisuudessa on seurata tietovirtoja ja niiden muutoksia. Jos virta lakkaa, lakkaa myös toiminta, joka tuota tietovirtaa tarvitsee. Tällaisten häiriöiden estämiseksi tarvitaan kyberturvallisuutta. KYBERTURVALLISUUTTA ON KAIKKIALLA Yksinkertaisimpia esimerkkejä kyberturvallisuutta on ovi lukkoineen ja sitä ohjaavine järjestelmineen. Ovi ja lukko fyysisinä elementteinä ovat pääosin perinteistä tekniikkaa, nykyaikainen kulunvalvontajärjestelmä taas kybertekniikkaa. Kun kokonaisuuteen liittyy tieto siitä, kuka avaa oven ja onko tällä henkilöllä oikeutta avata ja kulkea juuri siitä ovesta juuri sillä hetkellä, ollaan jo syvällä kyberturvallisuuden ytimessä. Laajempi ja globaalimpi esimerkki löytyy pankkimaailmasta. Rahavirrat ovat tunnetusti kansainvälisiä, ja niitä seuraamalla voi päästä laittoman toiminnan jäljille. Tästä on yhtenä esimerkkinä EU:n alueella hiljattain voimaan tullut laki, joka velvoittaa pankit kartoittamaan ulkomaista maksuliikennettä käyttävien asiakkaidensa rahavirrat. Pankkien lisäksi kyberturvallisuuspalveluja käyttävät muutkin suuret yritykset, joiden on huolehdittava siitä, etteivät tietovirrat vuoda asiaankuulumattomille tahoille. Kaikkein pisimmälle viedyn kyberturvallisuuden tarvitsijoita ovat Blombergin mukaan kuitenkin valtionhallinto, turvallisuusviranomaiset ja kriittinen infrastruktuuri. 12

13 Se edellyttää myös palveluntuottajalta erittäin korkeaa oman turvallisuuden ja kyberturvallisuuden tasoa, Blomberg tähdentää. TOIMISTON TURVALLISUUS TÄRKEÄÄ Insinööri Teemu Moilanen kertoo yllättyneensä, miten viimeisen päälle turvalliseksi nykyaikainen toimistorakennus on tehtävissä. Toimittaja tekee saman havainnon: espoolaisen toimistotalon vieraan on käytävä läpi perusteellinen virtuaalinen tunnistustesti ennen kuin pidemmälle on asiaa. Sijaintikin on mietitty; kyberturvallisuusyrityksen ei tule sijoittua talon alimpaan eikä ylimpään kerrokseen. On myös otettava fyysisten tunkeutumisten varalta huomioon, mitä ympärillä on. Uhkien ajattelemiseen on Combitechissa totuttu, sillä yrityksen juuret ovat nykyään puolustukseen ja turvallisuuteen keskittyvässä Saabissa ja sittemmin TietoEnatorissa ja Tietotehtaassa. VAPAA-AIKANAKIN KYBERSPESIALISTI Alkuvuodesta Combitechissa aloittanut Moilanen työskenteli aiemmin seitsemän vuotta pääasiassa tietoliikenne- ja konesaliympäristössä. Tämä antoi hänen itsensä ja toimitusjohtaja Blombergin mukaan hyvän pohjan vielä vaativampiin tehtäviin, jotka Moilasella liittyvät tällä hetkellä asiakkaiden tietoverkkojen tilan reaaliaikaiseen analysointiin. Jos esiintyy tilanteita, jotka poikkeavat olennaisesti normaalista, syy pitää tarkistaa. Jos tietoa siirtyy epätavalliseen aikaan epäsäännöllisesti, on aina varmistettava, ettei kyseessä ole tietovuoto, Moilanen kertoo. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo, mutta yritysten ja instituutioiden kyberturvallisuuden kannalta aivan keskeinen. Jos laittomuutta esiintyy, se pitää havaita välittömästi. Dramaattiset tilanteet ovat tuiki harvinaisia, pikemminkin kyse on varmistamisesta. 95 prosenttia tapauksista on harmittomia eli poikkeamiin on jokin hyväksyttävä syy. TYÖAIKA VENYY VÄLILLÄ Kyberspesialistin on vaikea rajoittaa työaikaansa pelkästään aamukahdeksan ja iltapäiväneljän välille, ja Teemu Moilanen tietää ja hyväksyy sen. Vapaa-ajan ongelmia ei todellakaan ole, etenkään kun on vasta syntynyttä jälkikasvuakin kotona. Moilanen kertoo joskus treenaavansa töitään koettamalla jäljitellä hakkereiden toimintatapoja. Ainoa hyväksyttävä käytännöllinen sovellus on murtautua omaan tietokoneeseensa; se Moilaselta hiljattain onnistui. Kyllä minä vähän tällainen ropelihattu olen. Jollei olisi tietokoneita, minulla olisi varmaan joitain muita teknisiä mielipuuhia autojen lisäksi, kolmikymppinen insinööri arvelee. Olen aina tykännyt touhuta käytännöllisiä. Se oli myös syynä siihen, että valitsin lukion asemesta ammattikoulun. Minusta piti tulla sähkömies ja lopulta tulikin kyberturvallisuusinsinööri. Nykyaikainen lukko, avain ja kulunvalvontajärjestelmä ovat ehkä tavallisin esimerkki arjen kyberturvallisuudesta. 13

14 Marja-Liisa Jokisella on ollut työurallaan pitkiä ja lyhyitä työmatkoja. Pitkä työmatka sujuu kiskoilla kulkien TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä Kiinnostavat tehtävät, työn joustavuus ja hyvät kulkuyhteydet kannustavat kulkemaan pitkää työmatkaa. 14

15 Kun perustiedon hallintaan liittyviä ratkaisuja pääasiassa kehittävä turkulainen Ineo Oy kysyi Minna Oksasta töihin, päätös työpaikan vastaanottamisesta syntyi nopeasti. Tiedonhallinnan ja liiketoimintatiedon hallinnan ammattilaiselle tarjotut tehtävät sisälsivät mielekkäitä haasteita uudesta näkökulmasta. Työssä yhdistyvät tiedon laadun kehittäminen ja ratkaisujen etsiminen sekä ihmisten kanssa työskenteleminen, Oksanen kertoo. Helsingissä asuvan Oksasen työmatka piteni merkittävästi uuden työpaikan myötä. Junayhteys Helsingin ja Turun välillä nopeuttaa kuitenkin töihin kulkemista. Alkuun hän työskenteli pari kolme päivää viikossa Turussa, koska halusi tutustua yrityksen tuotteisiin, liiketoimintaan sekä työkavereihinsa. Jatkossa matkustamisen tarvetta vähentää yrityksen syyskuussa Espooseen avaamat toimitilat, jossa on mahdollista pitää sisäisiä palavereita ja tavata asiakkaita. Oksanen pystyy myös tarvittaessa työskentelemään pääkaupunkiseudulla toimivien asiakkaiden tiloissa. HYVÄ TYÖYHTEISÖ HOUKUTTELEE Vaikka Oksanen pystyy tekemään etätöitä, hän nauttii työpäivistään Turun toimitiloissa. Vajaat kolmekymmentä henkilöä työllistävässä yrityksessä on matala hierarkia, ihmiset tulevat nopeasti tutuiksi ja asioihin pääsee vaikuttamaan. Oksanen arvostaa yrityksen joustavaa ja erilaiset elämäntilanteet huomioon ottavaa työkulttuuria. Ineo maksaa kauempaa kulkevien työntekijöiden hotellikulut niiltä päiviltä, kun he työskentelevät Turun toimitiloissa. Kun illaksi ei tarvitse matkustaa kotiin, se auttaa työssä jaksamisessa. Iltaisin on mahdollisuus tavata Turussa asuvia sukulaisia ja ystäviä. Oksasen mukaan yrityksen joustavaa työkulttuuria kuvastaa se, että junamatkoilla tehdyt tunnit lasketaan työajaksi. Kun matkat voi hyödyntää töiden tekemiseen ja työpäivät pysyvät kohtuullisen mittaisena. Junan työskentelyhytissä pystyy kirjoittamaan muistioita, raportteja ja Minna Oksasen mukaan etätyömahdollisuus auttaa pitkän työmatkan kulkijaa. tekemään muita keskittymistä vaativia töitä. Tietoliikenneyhteyksien kehittyminen mahdollistaa yhteyden ottamisen junasta. UUDELLE URALLE VIRASTOON Pitkän työuran VR:n palveluksessa tehnyt sähkövoimatekniikan insinööri Marja-Liisa Jokinen otti viisi vuotta sitten käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen irtisanoutumispaketin ja uskoi jäävänsä pois työelämästä. Etätyö vähentää matkustamisen tarvetta. Toisin kuitenkin kävi, kun hänet valittiin määräaikaiseen projektipäällikön tehtävään Liikennevirastoon. Samalla hän päätyi kulkemaan lähes päivittäistä Hyvinkään ja Pasilan välistä työmatkaa. Hyvin hoidettu työ tuotti tulosta, kun Jokinen vakinaistettiin viime syksynä. Radan parantamisen yksikössä työskentelevä Jokinen vastaa tiiminsä kanssa rautatieliikenteen turvalaitteiden suunnitteluun, rakentamiseen, kilpailuttamiseen ja hankintoihin liittyvistä tehtävistä. Työssään hän seuraa aitiopaikalta rautatieliikenteen turvalaitteiden kehittymistä. ETÄTYÖSTÄ JOUSTOA ARKEEN Liikennevirastossa käynnistyi viime marraskuussa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn pilotti. Sen tarkoituksena on edistää joustavaa työskentelykulttuuria. Keväällä pilotti laajeni koskemaan yhä useampaa yksikköä ja toimintoa. Työn tekemisen joustavuus vähentää päivittäisen matkustamisen tarvetta ja helpottaa arjen sujumista, Jokinen muistuttaa. Hän tekee välillä etätöitä kotonaan. Kun tietoliikenneyhteydet toimivat hyvin ja kokouksia voi pitää Lyncin kautta, etätyöskentely on tehokasta. Yleensä Jokinen kulkee kuitenkin Hyvinkään ja Pasilan väliä. Työmaapalavereissa käydään läpi usein sellaisia asioita, joista on hyvä keskustella kasvokkain. JUNA VIE TÖIHIN Jokinen kulkee työmatkansa paikallisjunalla. Työpaikan sijainti aseman välittömässä läheisyydessä helpottaa matkan kulkemista. Junassa hän lukee usein lehtiä tai työpapereita, koska töiden tekeminen kannettavalla tietokoneella on hankalaa ahtaassa vaunussa. Valtiohallinnossa työmatkalla tehtyjä tunteja ei lasketa työajaksi. Vaikka Jokinen nauttii mielenkiintoisista tehtävistään, pitkä työmatka vie toki aikaa ja voimia. Työmatkaan menee päivittäin yhteensä pari tuntia ja väsyneenä ei aina huvittaisi lähteä lenkille tai jumppaan. Koirat pitävät kuitenkin huolen siitä, että sisälle ei voi jäädä koko illaksi. 15

16 Jos tuottavuutta halutaan työajoilla hakea, järkevin keino on sopia työaikoihin joustoa paikallistasolla, Jaakko Kiander sanoo. 16

17 Hallitus ei tee työmarkkinasopimista helpoksi TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVAT: Jari Rauhamäki ja Vesa Moilanen /Lehtikuva Yhteiskuntasopimuksen kaatumisen ja hallituksen omien leikkausesitysten myötä työmarkkinoille on syntynyt nopeasti epävarmuutta, ennakoimattomuutta ja huonoa fiilistä. Vastuuta epävarmuudesta ei voi kaataa vain ammattiyhdistysliikkeen niskoille. Hallitus on omilla toimillaan myös kärjistänyt tilannetta, sanoo eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander. Samalla on kuitenkin luotu kriisitietoisuutta ja ehkä mahdollisuuksia kompromissin rakentamiselle. Haastattelun käsikirjoitus on mennyt päivää aikaisemmin koko lailla uusiksi. Hallitus on edellisenä päivänä ilmoittanut listan toimista, joilla se aikoo saada aikaan viiden prosentin parannuksen Suomen hintakilpailukykyyn. Toimien on määrä korvata kaatunut yhteiskuntasopimus. Lista on palkansaajien ja ay-liikkeen kannalta sisällöllisesti tyly. Osa leikkauksista on tarkoitus toteuttaa pakkolaeilla, jotka puuttuvat perustavanlaatuisesti työmarkkinoiden sopimusoikeuksiin. Kianderin mielestä on selvää, että hallituksen lista nostaa ay-liikkeen takajaloilleen. Kuinka viisasta se on, onkin jo parempi kysymys. Listalla voidaan toki luoda kriisitietoisuutta, mutta samalla se vaarantaa käsityksen siitä, että kaikki ovat samassa veneessä. Minusta on vanhemmiten tullut siinä mielessä kekkoslainen, että pidän tärkeänä pienen kansan yhtenäisyyden rakentamista ja vastakkainasettelun välttämistä. Tähän kuuluu aito halu neuvotella ja sopia, ei haastaa riitaa. PALJON AVOIMIA KYSYMYKSIÄ Kianderin mielestä on epäselvää, kuinka paljon hallituksen esittämät toimet parantaisivat Suomen vientiteollisuuden hintakilpailukykyä ja julkisen talouden tasapainoa. Työvoimakustannusten alentaminen parantaa kilpailukykyä ja auttaa kasvattamaan vientituloja. Tämä on tärkeää, mutta samalla on myönnettävä, että viennin kasvun välittömät työllisyysvaikutukset eivät ole kovin suuria. Sen sijaan kotimaisen kysynnän mahdollisen supistumisen työllisyyttä heikentävä vaikutus voi olla suurempi, elleivät korjaavat toimet ole riittävässä tasapainossa. Sopeutustoimet voivat myös johtaa julkisen talouden alijäämän kasvuun, jos niiden seurauksena on verotuottojen lasku. Kianderin mukaan Suomen teollisuuden kilpailukyky suhteessa naapurimaihin ei ole niin toivoton kuin synkimmissä arvioissa on esitetty. Viime vuosien palkkamaltti ja kilpailijamaiden palkankorotukset ovat alkaneet jo hieman parantaa tilannetta. Vaikka suhteelliset yksikkötyövoimakustannuksemme nousivat vuosina kilpailijamaita nopeammin, työtunnin hinta ei ole meillä kuitenkaan läntisiä naapureita suurempi; itse asiassa Suomessa kustannukset ovat samaa tasoa kuin Saksassa ja matalammat kuin muissa Pohjoismaissa. LAUKAUS OMAAN JALKAAN? Hallituksen esittämällä yksipuolisella toimenpidepaketilla on vaikea saavuttaa nopeaa ja pysyvää parannusta kilpailukykyyn. Kiander muistuttaa, että hallituksen toimien aikajänne on varsin pitkä ja vaikutukset näkyisivät vasta vuoden 2017 alusta. Tarvittavat lakiesitykset tulevat eduskuntaan ensi keväänä. Osa toimista vaatii perustuslaillisuuden selvittämistä, joten joidenkin toimien kohdalla voi syntyä myös juridisia ongelmia. Syksyllä 2016 käydään luultavasti liittokohtaiset neuvottelut, jotka 17

18 Ministerit Alexander Stubb (vas.), Juha Sipilä ja Timo Soini esittelivat lehdistötilaisuudessa syyskuun alussa korvaavia toimiaan, kun yhteiskuntasopimus oli kaatunut. eivät ole helpot, jos työmarkkinoiden ilmapiiri on huono. Jos vienti alkaa vähänkin vetää ja taloudessa näkyy paranemisen merkkejä, palkkamaltin jatkaminen voisi olla vaikeaa, Kiander sanoo. Hän arvioi pysyvän parannuksen jäävän haaveeksi, jos palkkamaltin jatkamisessa epäonnistutaan. PALKKAMALTTI YLEINEN TAPA Eläkepolitiikan johtajan mukaan hallituksen viiden prosentin parannusta kilpailukykyyn olisi voinut lähteä tavoittelemaan myös pitkällä, keskitetyillä sopimuksilla aikaan saadulla palkkamaltilla, mikä on ollut yleinen tapa Euroopassa kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään kuuluneissa maissa. Tätä toimintamallia ovat esittäneet muun muassa veteraaniekonomistit Jukka Pekkarinen ja Sixten Korkman. Malli ei ole kuitenkaan sopinut hallitukselle ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle, joiden tilannearvion mukaan tarvitaan nopeampia ja voimakkaampia toimia. Niiden aikaansaaminen ilman laajempaa konsensusta on kuitenkin vaikeaa. Mahdollisuuksia konsensuksen aikaansaamiseen pitäisi olla edelleen, koska konsensuksen vaihtoehtona oleva hallituksen yksipuolinen paketti ei sekään voi toteutua kovin nopeasti. HALLITUS NÄYTTÄYTYY TIUKKANA Julkisuudessa on esitetty arvioita, että Juha Sipilän hallitus on alun alkaen valinnut kovan linjan suhteessa ay-liikkeeseen. Aikataulut ovat olleet tiukkoja ja toimintatavat vieraita omanlaiseen neuvottelukulttuuriin tottuneelle ay-väelle. Palkkamaltin jatko vaikeutuu huonossa ilmapiirissä. Kianderin mukaan talouden pitkittynyt kriisi ja työmarkkinoiden muutokset ovat luoneet tilanteen, jossa ammattiyhdistysliikkeen vahva asema ja perinteinen kolmikanta voidaan haastaa. Mahdollisuudet työmarkkinauudistuksen toteuttamiseen ovat ehkä paremmat kuin koskaan. Vasemmiston kokonaiskannatus on pienempi kuin keskustan ja ammattiyhdistysliikkeen imago on poikkeuksellisen huono AY-LIIKKEEN HUKATTU IMAGO Kiander huomauttaa, että huomattava osa väestöstä myös antaa tukensa tiukoille toimille, missä näkyy eläkeläisväestön kasvava painoarvo. Eläkeläiset näyttävät olevan valmiita kannattamaan palkansaajille esitettyjä heikennyksiä. Mielikuvilla on yhteiskunnassa myös suuri merkitys, ja sen taistelun ammattiyhdistysliike on hävinnyt. Liike ei ole kyennyt reagoimaan työmarkkinoiden murrokseen eli siihen, että useampi työllistää itse itsensä tai on erilaisissa pätkätöissä. Siinä joukossa on paljon ihmisiä, jotka ovat menettäneet uskonsa ay-liikkeeseen. He ovat eläkeläisten tavoin vain tyytyväisiä, että ayliikettä körmyytetään, Kiander sanoo. Nuoret ovat oma lukunsa. Harvemmat heistä kuuluvat liittoon tai edes tietävät koko asiasta mitään. Ammattiyhdistysliike alkaa olla tilanteessa, jossa sen on perusteltava oman toimintansa oikeutus uudelleen. 18

19 Lisää läpinäkyvyyttä fuusioon TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Antti Aimo-Koivisto /Lehtikuva Verkkolaitteita valmistava Nokia yhdistyy tammikuussa ranskalaisen kilpailijansa Alcatel-Lucentin kanssa. Valmistelut etenevät ja fuusio on saanut jo siunauksen useilta viranomaisilta. Sen sijaan henkilöstö ei ole saanut riittävästi tietoa, vaan sekä Nokia että Alcatel-Lucent antavat henkilöstölle vain samat tiedot kuin julkisuuteen. Yritykset ovat jopa estäneet henkilöstön välistä konsultaatiota; ne ovat vedonneet siihen, että yhdistymiseen asti yritykset ovat kilpailijoita keskenään. Kummankin yrityksen eurooppalaiset yritysneuvostot eli ewc:t ilmaisivat huolensa tiedon puutteesta. Maailmanlaajuisen teollisuusliittojen etujärjestö IndustriAll:n avustuksella eri maiden ammattiyhdistykset järjestivät kokouksen Brysselissä. Syyskuisessa kokouksessa oli mukana molempien yritysten edustajia sekä ammattiliittotoimijoita 10 eri Euroopan maasta. Mukana oli konsulttiyritys Syndex, joka kertoi alan tilanteesta ja vertaili molempien yritysten sijoittumista muihin alan yrityksiin, kertoo teknologiateollisuudesta vastaava asiamies Hannu Takala Insinööriliitosta. Nokia ja Alacatel-Lucent ovat kärkipäässä omilla toimialoillaan. Esityksen mukaan ala elää rakennemuutosta, jossa yhdistymisten myötä isot toimijat siirtyvät enenevässä määrin laitevalmistuksesta palveluihin. Ennuste on, että laitevalmistuksen markkinat saavuttavat saturaatiopisteen vuosien välillä, Takala jatkaa. HUOLET VAIHTELEVAT MAITTAIN Takalan mukaan tapaamisessa eri maiden edustajat kertoivat huolistaan sekä keskustelivat johdon suhtautumisesta tilanteeseen. Eroavuuksia on, kuinka johto ylipäätään toimii edunvalvojien kanssa. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa työnantajat tekevät suoraan liittojen kanssa sopimuksia; nyttemmin niitä on irtisanottu. Espanjalaiset pelkäävät yhdistymisessä myös työehtojensa heikentymistä. Suomalaisten suurin murhe on ehkä se, että peli ei ole niin avointa, kun tiedottaminen on niin huonoa. Oulussa sijaitsee ainoa valmistava tehdas Euroopassa. Päällimmäisinä kysymyksinä Suomessa ovat tehtaan ja tuotekehityksen pysyminen täällä. Myös päällekkäiset tehtävät puhututtivat. Nokialla on yli työntekijää 140 maassa ja Alcatel-Lucentilla yli työntekijää 130 maassa. Kaikille ei ole enää jatkossa töitä. Eniten päällekkäisyyksiä on hallinnossa, myynnissä ja tuotekehityksessä. Kokouksessa päätettiin ottaa yhteyttä yritysten johtoon. Toiveena on ainakin läpinäkyvyyden lisääminen. TAMMIKUUSSA VASTA TAPAHTUU Takala arvioi, että henkilöstön yhteistyö ei etene ennen yhdistymistä. Ensi vuonna alkaa uuden yritysneuvoston rakentaminen, mikä on seuraava askel henkilöedustuksen kannalta. Ewc:llä tulee olemaan iso rooli niin suomalaisten sopeuttamisessa muihin kuin muiden sopeuttamisessa elämään suomalaisten kanssa. Nokialla työskentelevät suomalaiset ovat jo toki tottuneet monikulttuuriseen työympäristöön. 19

20 Aurinkoenergiassa on mahdollisuuksia TEKSTI: Petteri Oksa, elinkeinopoliittinen asiamies Maailmassa eletään energiavallankumouksen aikaa. Ydinenergia elää jonkinlaista renessanssia samanaikaisesti, kun uudet ja entistä tehokkaammat tavat tuottaa uusiutuvaa energiaa ovat ottaneet suorastaan harppauksia eteenpäin. Suomessa on pimeiden talviemme takia ylenkatsottu aurinkoenergiaa. Siinä on kuitenkin suurta potentiaalia, niin energiantuotannossa kuin mahdollisina teknologisina vientituotteina. Aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on toistaiseksi marginaalinen, alle promillen luokkaa. Saksa on maailman johtaja aurinkovoimassa; luku on lähes seitsemän prosenttia. Piikkinä siellä on päästy jopa puoleen sähkönkulutuksesta aurinkoenergialla tuotettuna. Saksan kapasiteetti aurinkovoimassa on jo 40 gigawattia. Vastoin yleisiä uskomuksia Suomi vastaa tuotanto-oloiltaan Keski-Eurooppaa. Aurinkopaneelit kestävät myös lumikuormia varsin hyvin. Lisäksi paneelit toimivat sitä paremmin, mitä kylmempi on. Suomen matala ympäristön lämpötila siis parantaa kennojen hyötysuhdetta. KANNATTAVUUS PARANEE Suomessa aurinkosähkö ei ole toistaiseksi energiantuottajille kannattavaa. Sen tähden investoinnit ovat olleet melko vähäisiä. Yksittäiselle kuluttajalle tilanne voi olla toinen, koska kustannukset ovat erilaisia ja niitä verrataan eri asioihin. Taloudellinen kannattavuus onkin ydinkysymys aurinkoenergian laajamittaisessa käyttöönotossa. Arviot osoittavat tällä hetkellä, että 5 10 vuoden päästä aurinkoenergia voi olla markkinaehtoisesti kannattavaa. Keskeinen syy tähän on teknologian halventuminen. Paneelien hinnat ovat vuodesta 2004 tippuneet 80 prosenttia. Niiden ennakoidaan alenevan vielä kolmanneksella vuoteen 2018 mennessä. Suurin syy halpenemiseen on Kiina, joka on päättänyt hillitä fossiilisten polttoaineiden kulutustaan valtavilla investoinneilla aurinkoenergiaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että aina kun kapasiteetti kaksinkertaistuu, kustannukset tippuvat viidenneksen. TUOTANNOLLA UUSIA VAATIMUKSIA Aurinkovoiman lisääntyminen tuottaa myös uusia haasteita sähköenergiajärjestelmien hallintaan. Voimalat ovat keskimäärin pieniä eikä niiden tehoa voi säätää vastaavasti kuin perinteisissä voimalaitoksissa. Kuluttajat todennäköisesti haluavat liittää omat paneelinsa verkkoon, varsinkin kun säädösympäristö jatkossa kehittyy. Sähkön varastoinnin täytyy kehittyä melko voimakkaasti, jotta aurinkovoima ja sen pientuotanto voivat nousta suurempiin mittasuhteisiin. Varastointiin on kehitetty useita eri ratkaisuja. Suomessa on Helsinkiin 20

21 Aurinkoteknologia kehittyy Tällä hetkellä käytössä ovat erityisesti sähköntuotantoon tarkoitetut aurinkopaneelit ja lämmöntuotantoon tarkoitetut aurinkokeräimet. Kaupallisessa käytössä ovat yksi- ja monikiteiset piikennot, jotka edustavat aurinkosähköteknologian ensimmäistä sukupolvea. Yksikiteiseen piihin perustuva paneeli on yleisin. Teollisessa mittakaavassa toista sukupolvea edustavat ohutkalvotekniikat ovat mielenkiintoisempia. Ohutkalvotekniikat ovat huomattavasti ohuempia piikennoihin verrattuna. Lisäksi ne kuluttavat vähemmän raaka-aineita ja soveltuvat paremmin massatuotantoon. Ohutkalvotekniikka hyödyntää hajasäteilyä paremmin, mutta kiteinen pii hyötyy viileästä ilmasta suhteellisesti enemmän. Molemmat sukupolvet perustuvat valosähköiseen ilmiöön ja puolijohteiden pn-liitosten aikaansaamaan sähkökenttään. Kolmanteen, vielä tutkimusasteella olevaan, sukupolveen kuuluvissa nanokidekennoissa ei sähkökenttää ole, vaan elektronien liike perustuu kemiallisiin reaktioihin. Tutkimusasteella on muita kennotyyppejä, joita ovat esimerkiksi keskittäviin järjestelmiin kehitetyt kennot sekä joustavat aurinkokennot. Joustavia kennoja on jo käytössä, mutta teollisessa mittakaavassa ne mahdollistavat joustavuutensa ansiosta käytön lukuisissa sovelluksissa. Keskittävissä järjestelmissä kennoihin ohjataan enemmän säteilyä keräävän peilin tai linssin avulla. Näin kennomateriaalia tarvitaan vähemmän ja voidaan käyttää kalliimpia, hyötysuhteeltaan parempia kennoja. Kiinassa on käynnissä hanke megawatin keskitetyn aurinkovoimalan rakentamiseksi. rakenteilla ensimmäinen megawattiluokan sähkövarasto. Lisäksi meillä tutkitaan muun muassa sitä, miten energia voidaan muuttaa kaasuksi myöhempää käyttöä varten. Jos auringontuotantoa taas halutaan keskittää kaikkein suotuisimmille seuduille, se vaatii investointeja sähkönsiirtoon. Suurjännitetasavirta (HDVC) on keino siirtää sähköä vähäisin häviöin. Tällaiset kaapelit ovat Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä. Käynnissä on muun muassa hanke, jossa jättimäisistä Saharan aurinkovoimaloista siirrettäisiin tällä tekniikalla sähköä Eurooppaan. TUHANSIEN PANEELIEN VOIMALA Suomen suurin aurinkovoimala sijaitsee tällä hetkellä Oulussa, mutta valtikka siirtyy piakkoin rakenteilla olevalle Kivikon voimalalle Helsinkiin. Kivikon lähes paneelin voimalan teho on 800 kilowattia. Vertailun vuoksi: se häviää vielä yhdelle nykyaikaiselle tuulivoimalalle, jonka teho on noin kolme megawattia. Todennäköisesti suurin kasvu tapahtuu jatkossakin yksityisten asentamien paneelien kautta. Jos aurinkopaneelien asennusinto kasvaa edes puoleen ilmalämpöpumppujen asennuksista, vuoteen 2022 mennessä tuotetaan yli prosentti Suomen sähköstä aurinkopaneeleilla. Tällä hetkellä perusaurinkopaneeleja valmistetaan ainakin Salossa. Meillä on lisäksi paljon aurinkoenergiaan liittyvää tutkimustoimintaa muun muassa pinnoitusmateriaaleihin ja automaatioon liittyen. Lisäksi maaperässämme on aurinkoteknologioiden vaatimia harvinaisia maametalleja. Aurinkoenergia on globaalissa myötätuulessa; myös Suomella on hyvät mahdollisuudet varsinkin uusien aurinkoenergiatuotteiden markkinoilla. 21

22 Harrastuksesta tuli työ TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala It-alan töissä voi haastaa itsensä, mikä miellyttää useita alan työntekijöitä. Tietoliikennetekniikan insinööri Antti Arnellille työskentely it-alalla tuntuu enemmän harrastukselta kuin työltä. Totta kai on mukavaa saada palkkansa tällä tavoin, kun joka tapauksessa häärin tietokoneen parissa. Arnell on tehnyt noin 15 vuotta erilaisia it-alan töitä, välillä opintojen ohessa. Viimeiset viitisen vuotta hän on työskennellyt järjestelmäasiantuntijana suomalaisessa it-palvelutalossa. Tosin titteli ei enää vastaa nykyisiä tehtäviä, kun työt ovat muuttuneet vaativimmiksi vuosien varrella. Teen arkkitehdin ja konsultin hommia asiakkaiden isoissa ja pienissä projekteissa. Arnell kokee omakseen projektiluonteisen työn, joka tarjoaa vaihtelua ja jossa ei ehdi kyllästymään. Nyt on meneillään toistaiseksi pitkäaikaisin projekti, joka alkoi viime joulukuussa ja jatkunee vuoden loppuun. Useimmiten hankkeet ovat puolen vuoden mittaisia. Toisinaan on ollut viisikin projektia päällekkäin. Erilaisilla keinoilla yritän organisoida aikaa tehokkaasti. Työ on välillä hyvin hektistä, Arnell naurahtaa. ELÄMÄÄ MYÖS TYÖN ULKOPUOLELLA It-ala on tunnettu pitkistä työpäivistä ja viikonlopputöistä. Arnell ei näe ongelmana sitä, että työajan ulkopuolella tehdään töitä. Siitä pitää kuitenkin saada ylityöpalkka ja sen pitää olla vapaaehtoista. Työnantaja voi tottua siihen, että osa työntekijöistä tekee töitä koko ajan. Siitä tulee normi; kaikkien on tehtävä pitkää päivää. Arnellinkin työpaikalla osa ilmoittautuu vapaaehtoisesti joka kerta. Oma tavoitteeni on, että teen normaalia työaikaa. Palvelualalla on toki oltava valmis työskentelemään myös toimistoajan ulkopuolella, esimerkiksi jos asiakkaalla on ongelmia, jotka voivat johtaa toiminnan katkeamiseen. Arnellin periaatteena on joustaa, jos työnantajakin joustaa. Näin se on toiminut joka työpaikassa. Insinööri arvostaakin alalla joustavuutta ja vapautta työskennellä itsenäisesti. Myös ongelmien ratkaiseminen ja vikojen selvitykset palkitsevat sekä antavat intoa työhön. TYÖMARKKINAT OVAT SEISAHTUNEET Tällä hetkellä it-alan työntekijät eivät juuri halua vaihtaa firmaa. Arnell arvelee, että yksi syy on pelko alan kehityksestä. Alan isoissa yrityksissä on ollut viime vuosina vähän väliä yt-neuvottelukierroksia. Pikkufirmoissa kilpailu asiakkaista on todella tiukkaa, joten moni pohtii, menestyykö firma vai kaatuuko se; onko työpaikka vielä vuoden päästä taattu. Ongelmana on myös osaamisen puute. Arnellin työpaikalla on jatkuvasti avoinna työpaikkoja, joihin haetaan aktiivisesti uutta väkeä. Olen haastatellut useita insinöörejä, joiden cv näyttää todella hyvältä, mutta haastattelutilanteessa selviää, että tekniikka ei ole kunnolla hallussa. Samaa on kuulunut myös muista alan firmoista. KIPINÄ TÖIHIN ULKOMAILLE Antti Arnell asui nuorena vanhempiensa kanssa ulkomailla; siitä on jäänyt halu kokeilla työskentelyä Suomen ulkopuolella. Saksa tai Sveitsi kiinnostavat, koska Arnellin arvion mukaan siellä otetaan suomalaisinsinöörit hyvin vastaan. Monet kaverit ovat lähteneet Keski-Eurooppaan. Kölnissä työskentelevä tuttu kertoi, että jos on Suomessa keskinkertainen ittyöntekijä, niin Saksassa on todella hyvä. 23

23 It-alalla on välillä puuduttavaa ja stressaavaa, mutta se tarjoaa minulle haastavaa ja mukavaa työtä, Antti Arnell sanoo. 22

24 Hyvä tekemisen meininki kuvastaa työpaikan ilmapiiriä, kertoo Christian Mariaud (vas.). Vieressä työskentelee Harri Leppänen. It-osaajille on nyt kysyntää Lappeenrannassa TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä Uusien työntekijöiden rekrytointi, yrityksen tunnettavuuden lisääminen sekä korkeakouluyhteistyö korostuvat LTC-Otson Lappeenrannan yksikön toiminnassa. Lappeenrantalaiset ovat voineet hyvillä mielin seurata uutisointia uusien it-alan työpaikkojen syntymisestä paikkakunnalle. CGI:n ja LähiTapiolan vuonna 2013 perustama yhteisyritys LTC-Otso ilmoitti keväällä palkkaavansa viisikymmentä it-osaajaa Lappeenrantaan perustettuun yksikköön tämän vuoden aikana. Kun puhutaan näinkin isosta rekrytointimääristä, on hyödynnettävä verkostoja sekä markkinoitava työpaikkoja eri verkkokanavissa, kertoo Lappeenrannan yksikön johtaja Reko Juntto. Hän muistuttaa, että rekrytointi on aika haasteellista, koska muutkin Lappeenrannassa toimivat it-yritykset palkkaavat väkeä. Hyville asiantuntijoille on aina kysyntää. Vakuutus- ja pankkiliiketoiminnan it-osaamista tarjoava LTC-Otso kertoo nettisivuillaan tavoitteekseen olla kannattava ja kasvava yritys, jolla on tyytyväiset asiakkaat ja osaava henkilökunta. Junton mukaan tavoitteisiin pääseminen edellyttää yritykseltä onnistuneita rekrytointeja sekä 24