Joustavuus saa viihtymään it-töissä. Aurinkoteknologia kehittyy. Palkkapuhetta työpaikoille. Peliala myllerryksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joustavuus saa viihtymään it-töissä. Aurinkoteknologia kehittyy. Palkkapuhetta työpaikoille. Peliala myllerryksessä"

Transkriptio

1 Joustavuus saa viihtymään it-töissä Palkkapuhetta työpaikoille Aurinkoteknologia kehittyy Peliala myllerryksessä

2 Sisällys 6/ Tekniikkavelhon kyberturvallisuus 14 Työmatka sujuu kiskoilla 16 Hallitus vaikeuttaa sopimista 19 Lisää läpinäkyvyyttä fuusioon 20 Aurinkoenergian mahdollisuuksia 22 Harrastuksesta tuli työ 24 It-osaajille kysyntää 26 Taloudessa muutama valopilkku 28 Lähtölaukaus pelialalle 38 Maailmalta tukiviestejä 43 Aina valmiina VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 29 Kolumni 30 Tutkittua 32 Oikeutta 36 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Annika Rauhala Matkalla vietetyt tunnit ovat osa työaikaa s. 14 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / , TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Yhteiskuntasopimus kiertoilmaisujen kukkanen Sipilän hallituksen keväällä lanseeraama yhteiskuntasopimus ei ota syntyäkseen. Erilaisia viritelmiä on ollut keväästä lähtien, mutta tulos on jäänyt laihaksi. Prosessiin tuli lisää kierroksia, kun hallitus julkaisi oman listansa viiden prosentin tuottavuus- tai kilpailukykyloikan aikaansaamiseksi. Lista oli sen verran tyly, että kolme palkansaajakeskusjärjestöä järjesti näyttävän mielenosoituksen hallituksen toimia vastaan. Asian etenemisen nihkeys on julkisuudessa sysätty palkansaajajärjestöjen ja ennen muuta SAK:n niskoille, mutta ei hallituksellekaan voi antaa puhtaita papereita. Prosessia on alun alkaen leimannut epämääräisyys ja kiire. Kun vielä Elinkeinoelämän keskusliittoa koko harjoitus ei ole juuri kiinnostanut, asian pitkittyminen ei ole yllätys. Jo keväällä oli epäselvää, mitä hallitus oikeastaan tavoittelee. Hallituksen kielenkäytössä vilahteli erilaisia sanoja, kuten tuottavuushyppy, kilpailukykyloikka, tuottavuustalkoot, hintakilpailukyky ja niin edelleen. Sipilä edellytti työmarkkinaosapuolia sitoutumaan numeraalisesti esitettyyn, tulkinnanvaraiseen tavoitteeseen. Keskustelua herätti myös se, miten tavoitteen toteuttamista myöhemmin arvioidaan. Hallituksen perimmäiseen, erilaisin kiertoilmaisuin julkaistuun tavoitteeseen tuli selkoa, kun se julkisti toimet, joilla hallitus aikoo korvata kariutuneen yhteiskuntasopimuksen. Lista oli koko lailla puhdas luettelo erilaisista palkanalennustoimista. Kun toimet vielä painottuivat julkiselle sektorille ja naisvaltaisille aloille, moni palkansaaja oli hämmästynyt. Kuten eräs nainen sosiaalisessa mediassa osuvasti kiteytti: Luulin että hallitus on huolissaan vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Sairaanhoitajiako tässä on tarkoitus viedä? Näytelmä jatkuu. Hallitus on heittänyt pallon työmarkkinajärjestöille kehotuksella tehkää oikeudenmukaisempi lista, eli suomeksi sanottuna miettikää, miten laskette jäsentenne palkkoja viidellä prosentilla. Yhtälö ei ole helppo, mutta jo nähdyn perusteella hallitus ei siitä isoa murhetta kanna. Syntyneen sotkun selvittäminen ja luottamuksen palauttaminen työmarkkinoille jää taas kerran työmarkkinaosapuolten kontolle. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Ulla-Mari Pasala Insinööriliiton messusyksy käynnistyi Alihankinta tapahtumassa Tampereella syyskuussa. Seuraavaksi suuntana on Helsingin messukeskus ja siellä järjestettävä Teknologia tapahtuma sekä Sisälogistiikka messut työtöntä Insinööriliiton jäsentä sai elokuussa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa IAET-kassasta. Kun mukaan lasketaan vuorottelukorvauksen saajat, liiton jäsentä oli IAET-kassan korvausten piirissä. Eläkeuudistus lähenee Tänä vuonna Suomessa syntyy arvion mukaan yli lasta. Joka kolmas heistä elää 100-vuotiaaksi. Eläkkeelle he voivat jäädä tämän hetkisen arvion mukaan aikaisintaan noin 69,5-vuotiaana. Vuodesta 2017 alkaen eläkeikä nousee aluksi portaittain 65 vuoteen. Vuodesta 2030 alkaen eläkeiästä tulee joustava: se sidotaan elinajan kehitykseen. Työttömyysturvaa enemmän aktiivitoimiin Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin esitetään 21,6 miljoonan euron lisäystä tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa. Lisäykset johtuvat työttömyyden kasvusta. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan TE-toimistoissa oli elokuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Lisätalousarvioesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esityksessä on otettu huomioon Microsoftin laajat irtisanomiset. Lisäksi euron lisämäärärahaa esitetään työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin helpottamaan irtisanomistilanteiden käsittelyä. Tämän lisäksi valmistelemme, että jatkossa painopistettä saadaan siirrettyä enemmän passiivisista toimenpiteistä aktiivitoimenpiteisiin hallitusohjelman mukaisesti. Työttömyysturvaa on pystyttävä käyttämään nykyistä aktivoivammin, esimerkiksi palkkatukena tai starttirahana, oikeus- ja työministeri Jari Lindström linjaa. Myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF on tuoreessa raportissaan kehottanut Suomea lisäämään aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja Työllisyyskatsauksen mukaan yli vuoden työttömänä olleita on Lindströmin mukaan 1990-luvun laman keskeinen opetus oli, että korkeaksi repsahtanutta pitkäaikaistyöttömyyttä on hyvin vaikeaa saada alas edes pitkän nousukauden aikana. Aikaa ei ole hukattavana, sillä riskinä on pahimmillaan laajamittainen syrjäytyminen. 4

5 BITTIKATTAUS Työsuojeluhenkilövaalit yksityissektorilla Työturvallisuuskeskus TTK:n ylläpitämän työsuojeluhenkilörekisterin mukaan runsaalla työpaikalla työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Työsuojeluhenkilöiden valinta uudelle alkavalle toimikaudelle on aika järjestää marras-joulukuussa. Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää, työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Vähintään 20 työntekijän työpaikalla toimii lisäksi työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelimenä työsuojelutoimikunta tai vastaava yhteistoimintaelin. Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt toistaiseksi. Työturvallisuuskeskus ylläpitää lakisääteistä työsuojeluhenkilörekisteriä, johon työnantajan on velvollisuus ilmoittaa työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan nimettyjen ja valittujen henkilöiden yhteystiedot. Työsuojelupäällikön tehtäviin työnantajan edustajana kuuluu ryhtyä toimenpiteisiin yhteistoiminnan järjestämiseksi. Lue lisää osoitteessa SASKilla on Filippiineillä useita projekteja, joissa järjestäytymistä tukemalla pyritään parantamaan työläisten asemaa. Liitot jatkavat tukeaan köyhien maiden työntekijöille Minna Virolainen Suomalaiset ammattiliitot aikovat jatkaa tukeaan köyhien maiden työntekijöille hallituksen suunnittelemista kehitysyhteistyön leikkauksista huolimatta. Olemme saaneet ulkoministeriöltä vahvistuksen sille, että määrärahojen leikkaus koskee täysimääräisenä myös SASKia, jolla on ministeriön kanssa vuoteen 2017 jatkuva rahoitussopimus, SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen sanoo. Ministeriön ilmoittamasta määrärahaleikkauksesta koituu SAS- Kille yhteensä yli 2,6 miljoonan euron säästötarve, joka koskee kaikkea toimintaa ja myös henkilöstöä. Ammattiliittojen edustajista koostuva SASKin hallitus on päättänyt aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on kohdentaa säästöt toiminnan jatkumisen kannalta järkevimmällä tavalla. Henkilöstöä koskeva säästötarve on päätöksen mukaan enintään yhdeksän henkilötyövuotta. Ronkainen pitää rohkaisevana sitä, että itsekin kovan paineen alle joutuneet suomalaiset ammattiliitot osoittavat valmiuttaan tukea veljesjärjestöjään kehittyvissä maissa. Insinööriliitto on SASKin jäsenjärjestö. Konkurssien määrä väheni alkuvuonna Tilastokeskuksen tietojen mukaan tämän vuoden tammi elokuussa pantiin vireille konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 7 423, mikä on noin neljännes vähemmän kuin edellisvuonna. Konkurssien määrä väheni teollisuuden ja kaivostoiminnan, rakentamisen, kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin vireille viidennes vähemmän konkursseja kuin edellisvuonna. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää muun muassa viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen ja teknisen toiminnan, sekä koulutuspalvelut. Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä maa-, metsäja kalatalouden päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät majoitus- ja ravitsemistoiminnan päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 143 konkurssia, mikä on 6 konkurssia (4,4 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin menemistä sanan varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken. 5

6 BITTIKATTAUS Kiitoksen saaminen parantaa työtyytyväisyyttä ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja Kannattaako ilmaista vahva mielipide? Pari viikkoa sitten koettiin suomalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellinen tilanne, kun hengen joukko kokoontui Helsingin Rautatientorille osoittamaan mieltään hallituksen kaavailemia lainsäädäntöuudistuksia vastaan Perjantain kaltainen päivä on ollut mahdollinen siitä lähtien, kun hallitus käynnisti omalta osaltaan niin sanotut yhteiskuntasopimusneuvottelut. Tällöin kävi ilmi, että ensisijainen säästöjen kohteena oleva osapuoli ovat suomalaiset palkansaajat. Meille on tarjottu muodossa tai toisessa 5 prosentin reaaliansioiden leikkaamista, sitoutumista tulevina vuosina 5 prosenttia alhaisempaan palkkakehitykseen kuin Ruotsissa ja Saksassa sekä kolmantena asiana määrittelemättömiin 5 prosentin toimiin, joilla olisi tarkoitus kehittää tuottavuutta. Yhteensä siis 15 prosenttia, joista 2/3 ei lähtökohdiltaan ole palkansaajille myönteisiä. Eikä myöskään niille yrittäjille, joiden yritystoiminta lepää kotimaisen ostovoiman varassa. Olemme myös tuoneet esille oman vaihtoehtomme; näiden leikkausten vastapainona täytyy yritysten ja yhteisöjen sitoutua investointeihin. Ilman niitä ei voi toivoa, että työllisyydessä tapahtuu muuta kehitystä kuin tähänkään saakka. Toiseksi koulutuksesta ja osaamisesta on pidettävä kiinni. Suomi ei menesty lähtemällä kilpailemaan Aasian tai Itä-Euroopan maiden kanssa halpatuotannossa, vaan meidän tuotteidemme on oltava lisäarvoketjun huipulla. Se vaatii huippuosaamista. Kolmantena asiana on muutosturva. Joukkoirtisanomisten aikana on kohtuullista, että tehdään kaikki voitava työpaikkojen säilyttämisen ja uuden työn löytämisen eteen. Kannattiko siis ilmaista mielipiteensä niinkin vahvasti kuin syyskuisena perjantaina? Ilman muuta kannatti. Nyt me toivottavasti lähdemme tasapuolisemmasta asetelmasta tuleviin sopeutusneuvotteluihin. Tähän saakka hallitus saati työnantajat eivät ole juurikaan kuunnelleet vaihtoehtoisia keinoja tilanteen parantamiseksi, vaan ovat toistaneet omaa viestiänsä. Nyt meillä on mahdollisuus muuttaa tilanne. Kiitoksen saaminen omalta esimieheltä, työtovereilta tai asiakkailta on hitaasti yleistymässä suomalaisilla työpaikoilla. Esimiehiltä, työtovereilta tai asiakkailta saatavan kiitoksen kokemukset ovat yleistyneet hitaasti vuodesta 2003, vuosiin 2008 ja Palkansaajista 65 prosenttia koki saaneensa kiitosta esimieheltään vuonna 2003, kun vastaava osuus oli kymmenen vuotta myöhemmin 71 prosenttia. Työtovereilta ja asiakkailta saatava kiitos on myös yleistynyt. Palkansaajista 65 prosenttia oli saanut kiitosta työstä työtovereilta ja asiakkailta vuonna 2003, kun vastaava osuus oli kymmenen vuotta myöhemmin 72 prosenttia. Tulokset ilmenevät Kevan työelämäasiantuntijan Riku Perhoniemen tutkimuksesta. Yhä useammin esimiehiltä odotetaan keskustelevaa otetta ja kykyä johtaa ihmisiä, mikä näkyy myös esimieskoulutusten sisällöissä, Perhoniemi kertoo. Hänen mielestään kiitoksen antamista pitää hyödyntää nykyistä enemmän työhyvinvoinnin ja työn hyvän tuloksen ylläpitämiseksi. Tätä työn sosiaalista voimavaraa voidaan edistää työpaikoilla koulutuksella sekä esimiesten ja henkilöstön omilla aktiivisilla teoilla. Kehitys on monisuuntainen; lisääntyneet aikapaineet saattavat lisätä sosiaalisia konflikteja ja uhata oman työn arvostuksen kokemusta. Toisaalta yhä useammin tiimeissä tehtävä työ voi osaltaan synnyttää painetta toisten huomioimiseen ja rohkaisemiseen. Puhtaan teknologian pkyritykset uskovat tulevaisuuteen Cleantechin eli puhtaan teknologian pk-yritysten usko tulevaisuuteen on loikannut ylös alkuvuoden tilanteesta. Kasvuodotuksia on laajalti niin liikevaihdon, investointien ja työllistämisen, viennin, kannattavuuden, tilausten määrän kuin myös kapasiteetin käyttöasteenkin suhteen. Palkkakustannusten per henkilö ja materiaalien hintojen uskotaan kohoavan, mutta ei kuitenkaan yritysten kannattavuutta heikentävästi. Cleantech-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on alalla selvästi suurempi kuin koko maan teollisuusyritysten ja palvelualojen pk-yrityksissä. Myös mahdollisuuksien mukaan kasvavia yrityksiä on eniten cleantechissa. Cleantechiin kuuluvat muun muassa uusiutuvan energian laitteet, kaikki energiatehokkuutta parantavat tuotteet sekä perinteiset veden, ilman, ilmaston ja maaperän puhdistamiseen laitteistot ja palvelut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta cleantech-alan pk-yritysten toimialabarometrista. 6

7 BITTIKATTAUS Energian kokonaiskulutus laski Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli oli lähes viisi prosenttia vähemmän tammi-kesäkuussa kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sähkön kulutus oli prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat yhdeksän prosenttia viime vuoden tasosta. Sähkön alhainen hinta Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla heikensi sähköntuotannon kannattavuutta. Lauhdevoimalla tuotettiin sähköä vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 18 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Myös sähköntuotanto yhteistuotannolla laski neljä prosenttia. Ydinvoimalla tuotetun sähkön määrä pieneni viisi prosenttia, mikä selittyy osin vajaan kolmen viikon ylimääräisellä huoltoseisokilla yhdessä ydinvoimalaitosyksikössä. Uusiutuvilla energialähteillä, vesi- ja tuulivoimalla, tuotettiin puolestaan enemmän sähköä kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Vesivoiman tuotanto kasvoi runsaiden sateiden vaikutuksesta yhdeksän prosenttia. Uusia tuulivoimaloita on vuoden aikana noussut Suomeen runsaasti; tuulivoimatuotanto kasvoikin peräti 117 prosenttia. Kolmen päivän sairauspoissaolo omalla ilmoituksella Nykyisen käytännön mukaan useimmat työntekijät voivat sairastaa kolmen päivän ajan kotona ilman lääkärintodistusta. Osalla työpaikoista todistus poissaolosta pitää olla ensimmäisestä päivästä. Kotkan kaupungin kokeilussa omalla ilmoituksella voi potea viisi päivää. Työterveyslaitos suosittelee jopa viikon poissaoloa sairaana omalla ilmoituksella. Työterveyslaitos on itse siirtynyt seitsemän päivän omailmoitusjärjestelmään puolitoista vuotta sitten. Se ei TTL:n palvelukeskuksen johtaja Kari-Pekka Martimon mukaan vaikuttanut sairauspoissaolojen määrään, mutta lisäsi luottamusta työpaikalla. Syyskuun uutiskirjeessä kysyttiin lukijoiden näkemystä, kuinka monta päivää voi olla sairauslomalla omalla ilmoituksella. Vastaajia oli Heistä kolme neljästä oli sitä mieltä, että nykyinen käytäntö on hyvä. 11 % Ei yhtään, sairauslomatodistus vaaditaan ensimmäisestä päivästä 7 % Seitsemän päivää kuten Työterveyslaitos on ehdottanut 9 % Viisi päivää kuten Kotkan kaupungin kokeilussa 73 % Nykyinen kolmen päivän käytäntö on hyvä Turhat työmatkat pois Suomesta tehdään vuosittain yli miljoona työmatkaa ulkomaille. Työmatkat ovat usein rasittavia. Työterveyslaitoksen Työmatkalla maailmalla -opas neuvoo, miten työpaikan matkustuskäytäntöjä voidaan kehittää niin, että ne ennaltaehkäisevät matkaajien ylikuormittumista ja matkojen kielteisiä vaikutuksia. Matkojen tarpeellisuuteen pitää kiinnittää enemmän huomioita ja karsia turhiksi arvioidut reissut. Matkan korvaamista muulla tavoin voi harkita esimerkiksi silloin, kun kyseessä on organisaation sisäinen kokous tai kun tuntee ihmiset ennestään. Kannattaa ehdottaa vaikka verkko- tai puhelinpalaveria. Matkustavien pitää itse vaikuttaa matkojen suunnitteluun. Moni matkustavista kokee ymmärtävänsä työmatkojen ansiosta paremmin kokonaisuuden, johon työ liittyy. Työstä irrottautuminen henkisesti, rentoutuminen ja itsenäinen vapaa-ajan hallinta tukevat hyvinvointia matkan aikana. Riittävää elpymistä ja palautumista tukevista käytännöistä kannattaa sopia työpaikoilla selkeästi. Työpaikalla on hyvä kartoittaa työmatkojen yleisyyttä ja tunnistaa kuormitustekijät, minkä jälkeen tehdään toimintasuunnitelma, edetään sen mukaan ja seurataan suunnitelman toteutumista. Lue lisää: 7

8 ILMOITUS

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Vain investoiva yritys jää henkiin Insinööriliiton, YTN:n ja JUKO:n hallitukset tekivät järjestöpäätökset osallistumisesta Akavan ja muiden keskusjärjestöjen järjestämään mielenilmaukseen Mielenilmaisun syynä olivat sopimusoikeuden ja -vapauden puolustaminen, pakottavan lainsäädännön, jolla rajoitetaan TES- ja VES-neuvotteluja, vastustaminen. Eli mielenilmaukseen lähdettiin vastustamaan ylempien toimihenkilöiden työehtojen heikentämistä sekä painostamaan hallitusta aitoon neuvotteluun, jossa käsiteltäisiin myös palkansaajien esityksiä. Edellisen kerran ylemmät toimihenkilöt ilmaisivat mieltä vuonna 1996, kun ylemmät toimihenkilöt aiottiin siirtää kokonaan työaikalain ulkopuolelle. Se olisi ollut meille todella tuhoisaa, koska työehtosopimuksissamme ei oltu määritelty vielä tuolloin työaikakysymyksiä kovin laajasti. Ylemmille toimihenkilöille saatiin ensimmäinen työehtosopimus vasta vuonna 1995, ensin teknologiateollisuuteen ja sitten suunnittelu- ja konsultti alalle. Hallituksen kaavailemat heikennykset saattavat tuntua mitättömiltä, kun joitain asioita olisi saatu vietyä eteenpäinkin. Rahaksi laskettuna hallituksen esitys sisältää työnantajille 5 40 miljoonan lisälaskua irtisanomistilanteissa ja palkansaajille peräti noin 2,7 miljardin euron leikkausta palkasta. Suomi joutuu ottamaan velkaa, koska valtion ja kuntien verotulot eivät riitä kuluihin. Verotulot ovat vähentyneet muun muassa pitkään jatkuneesta työttömyydestä johtuen. Työllisyys on siis saatava paremmalle tolalle tai julkisen sektorin palveluista on tingittävä. Yritys palkkaa lisää työvoimaa, kun sen tuotteita myydään enemmän. Olen kuullut yrittäjien sanovan, että jos tuotteet ovat kunnossa, ei palkoilla ole juuri merkitystä. Jos tuotteet eivät ole kunnossa niitä ei saa myytyä, vaikka työntekijöiden palkkoja alennettaisiin. Suomalaisten tuotteiden pitää siis olla huomattavasti parempia kuin esimerkiksi Aasiassa tuotetut, jotta niillä on kysyntää maailmalla. Silloin tutkimus- ja tuotekehitykseen ja osaamiseen panostaminen on elintärkeää. Saksalainen autotehdas oli ongelmissa, kun Koreasta ja Kiinasta tuli halvempia automalleja markkinoille. Tehdas oli tosi paikan edessä, tuotteista oli saatava huomattavasti parempia kuin aasialaisista. Yrityksessä tehtiin paikallinen sopimus työajan lyhentämisestä, näin voitiin pitää kiinni osaavasta työvoimasta, eikä lomautuksiin tai irtisanomisiin tarvinnut turvautua. Vastineeksi yritys sijoitti merkittävästi rahaa tutkimus- ja tuotekehitykseen ja henkilöstön osaamiseen. Lopulta tuotteet olivat kunnossa, normaaliin työaikaan voitiin palata ja tehdas pelastui. Suomessa eräässä ongelmissa olevassa tehtaassa tehtiin paikallinen sopimus pelkästään palkkojen alentamisesta. Reilun vuoden päästä tehdas jouduttiin lakkauttamaan kannattamattomana. Kysymys kuuluu, kumman tien me valitsemme leikkaamisen vai investoinnit. 9

10 Tietoteknistynyt yhteiskunta toimii, mikäli tietojärjestelmien käyttöturvallisuus on taattu. Kun tietojärjestelmiin lisää niiden ohjaaman fyysisen maailman, kokonaisuus on vielä vaativampi hallittava. Siitä vastaavat kyberturvallisuuden asiantuntijat, joiden harvalukuiseen joukkoon nuori insinööri Teemu Moilanen on kasvamassa. 10

11 Tekniikkavelho valvoo kyberturvallisuutta TEKSTI: Vesa Tompuri KUVAT: Kimmo Brandt Teemu Moilanen vaikuttui vuoden alussa uuden työpaikkansa kulunvalvonnan perusteellisuudesta. 11

12 Poikkeamiin on useimmiten hyvä syy. Kyberturvallisuus on Teemu Moilaselle (vas.), Aleksi Meldolle ja Pekka Blombergille sydämenasia. Yksi tietoyhteiskunnan uutisvirran luomista mielikuvista on kuva nuoresta datavirtuoosista, joka vapaa-aikoinaan leikittelee murtautumalla isojen instituutioiden tietojärjestelmiin ja saa siitä kieroutunutta iloa. Pahishakkereiden vastavoimaksi tarvitaan hyviksiä, jotka haastavat taidoillaan tihutyön tekijät ja suojaavat näin yhteiskunnan tärkeitä toimintoja. Hakkeroinnin luonne on tosiasiassa muuttunut; nykyhakkeri on entistä useammin ison organisaation, jopa yksittäisen valtion värväämä. Rahan motivoiman hakkeroinnin rinnalle on tullut aatteellisia, jonkin vastustamiseen perustuvia motiiveja. Sekin on uusi piirre, että tietyt isot kaupungit ovat entistä tärkeämpiä tietovirtojen solmukohtina. Tässä mielessä valtioiden rajat ovat menettäneet merkitystään, kyberturvallisuuteen keskittyvän Combitech Oy:n toimitusjohtaja Pekka Blomberg sanoo. Blomberg korostaa, että oleellisinta kyberturvallisuudessa on seurata tietovirtoja ja niiden muutoksia. Jos virta lakkaa, lakkaa myös toiminta, joka tuota tietovirtaa tarvitsee. Tällaisten häiriöiden estämiseksi tarvitaan kyberturvallisuutta. KYBERTURVALLISUUTTA ON KAIKKIALLA Yksinkertaisimpia esimerkkejä kyberturvallisuutta on ovi lukkoineen ja sitä ohjaavine järjestelmineen. Ovi ja lukko fyysisinä elementteinä ovat pääosin perinteistä tekniikkaa, nykyaikainen kulunvalvontajärjestelmä taas kybertekniikkaa. Kun kokonaisuuteen liittyy tieto siitä, kuka avaa oven ja onko tällä henkilöllä oikeutta avata ja kulkea juuri siitä ovesta juuri sillä hetkellä, ollaan jo syvällä kyberturvallisuuden ytimessä. Laajempi ja globaalimpi esimerkki löytyy pankkimaailmasta. Rahavirrat ovat tunnetusti kansainvälisiä, ja niitä seuraamalla voi päästä laittoman toiminnan jäljille. Tästä on yhtenä esimerkkinä EU:n alueella hiljattain voimaan tullut laki, joka velvoittaa pankit kartoittamaan ulkomaista maksuliikennettä käyttävien asiakkaidensa rahavirrat. Pankkien lisäksi kyberturvallisuuspalveluja käyttävät muutkin suuret yritykset, joiden on huolehdittava siitä, etteivät tietovirrat vuoda asiaankuulumattomille tahoille. Kaikkein pisimmälle viedyn kyberturvallisuuden tarvitsijoita ovat Blombergin mukaan kuitenkin valtionhallinto, turvallisuusviranomaiset ja kriittinen infrastruktuuri. 12

13 Se edellyttää myös palveluntuottajalta erittäin korkeaa oman turvallisuuden ja kyberturvallisuuden tasoa, Blomberg tähdentää. TOIMISTON TURVALLISUUS TÄRKEÄÄ Insinööri Teemu Moilanen kertoo yllättyneensä, miten viimeisen päälle turvalliseksi nykyaikainen toimistorakennus on tehtävissä. Toimittaja tekee saman havainnon: espoolaisen toimistotalon vieraan on käytävä läpi perusteellinen virtuaalinen tunnistustesti ennen kuin pidemmälle on asiaa. Sijaintikin on mietitty; kyberturvallisuusyrityksen ei tule sijoittua talon alimpaan eikä ylimpään kerrokseen. On myös otettava fyysisten tunkeutumisten varalta huomioon, mitä ympärillä on. Uhkien ajattelemiseen on Combitechissa totuttu, sillä yrityksen juuret ovat nykyään puolustukseen ja turvallisuuteen keskittyvässä Saabissa ja sittemmin TietoEnatorissa ja Tietotehtaassa. VAPAA-AIKANAKIN KYBERSPESIALISTI Alkuvuodesta Combitechissa aloittanut Moilanen työskenteli aiemmin seitsemän vuotta pääasiassa tietoliikenne- ja konesaliympäristössä. Tämä antoi hänen itsensä ja toimitusjohtaja Blombergin mukaan hyvän pohjan vielä vaativampiin tehtäviin, jotka Moilasella liittyvät tällä hetkellä asiakkaiden tietoverkkojen tilan reaaliaikaiseen analysointiin. Jos esiintyy tilanteita, jotka poikkeavat olennaisesti normaalista, syy pitää tarkistaa. Jos tietoa siirtyy epätavalliseen aikaan epäsäännöllisesti, on aina varmistettava, ettei kyseessä ole tietovuoto, Moilanen kertoo. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo, mutta yritysten ja instituutioiden kyberturvallisuuden kannalta aivan keskeinen. Jos laittomuutta esiintyy, se pitää havaita välittömästi. Dramaattiset tilanteet ovat tuiki harvinaisia, pikemminkin kyse on varmistamisesta. 95 prosenttia tapauksista on harmittomia eli poikkeamiin on jokin hyväksyttävä syy. TYÖAIKA VENYY VÄLILLÄ Kyberspesialistin on vaikea rajoittaa työaikaansa pelkästään aamukahdeksan ja iltapäiväneljän välille, ja Teemu Moilanen tietää ja hyväksyy sen. Vapaa-ajan ongelmia ei todellakaan ole, etenkään kun on vasta syntynyttä jälkikasvuakin kotona. Moilanen kertoo joskus treenaavansa töitään koettamalla jäljitellä hakkereiden toimintatapoja. Ainoa hyväksyttävä käytännöllinen sovellus on murtautua omaan tietokoneeseensa; se Moilaselta hiljattain onnistui. Kyllä minä vähän tällainen ropelihattu olen. Jollei olisi tietokoneita, minulla olisi varmaan joitain muita teknisiä mielipuuhia autojen lisäksi, kolmikymppinen insinööri arvelee. Olen aina tykännyt touhuta käytännöllisiä. Se oli myös syynä siihen, että valitsin lukion asemesta ammattikoulun. Minusta piti tulla sähkömies ja lopulta tulikin kyberturvallisuusinsinööri. Nykyaikainen lukko, avain ja kulunvalvontajärjestelmä ovat ehkä tavallisin esimerkki arjen kyberturvallisuudesta. 13

14 Marja-Liisa Jokisella on ollut työurallaan pitkiä ja lyhyitä työmatkoja. Pitkä työmatka sujuu kiskoilla kulkien TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä Kiinnostavat tehtävät, työn joustavuus ja hyvät kulkuyhteydet kannustavat kulkemaan pitkää työmatkaa. 14

15 Kun perustiedon hallintaan liittyviä ratkaisuja pääasiassa kehittävä turkulainen Ineo Oy kysyi Minna Oksasta töihin, päätös työpaikan vastaanottamisesta syntyi nopeasti. Tiedonhallinnan ja liiketoimintatiedon hallinnan ammattilaiselle tarjotut tehtävät sisälsivät mielekkäitä haasteita uudesta näkökulmasta. Työssä yhdistyvät tiedon laadun kehittäminen ja ratkaisujen etsiminen sekä ihmisten kanssa työskenteleminen, Oksanen kertoo. Helsingissä asuvan Oksasen työmatka piteni merkittävästi uuden työpaikan myötä. Junayhteys Helsingin ja Turun välillä nopeuttaa kuitenkin töihin kulkemista. Alkuun hän työskenteli pari kolme päivää viikossa Turussa, koska halusi tutustua yrityksen tuotteisiin, liiketoimintaan sekä työkavereihinsa. Jatkossa matkustamisen tarvetta vähentää yrityksen syyskuussa Espooseen avaamat toimitilat, jossa on mahdollista pitää sisäisiä palavereita ja tavata asiakkaita. Oksanen pystyy myös tarvittaessa työskentelemään pääkaupunkiseudulla toimivien asiakkaiden tiloissa. HYVÄ TYÖYHTEISÖ HOUKUTTELEE Vaikka Oksanen pystyy tekemään etätöitä, hän nauttii työpäivistään Turun toimitiloissa. Vajaat kolmekymmentä henkilöä työllistävässä yrityksessä on matala hierarkia, ihmiset tulevat nopeasti tutuiksi ja asioihin pääsee vaikuttamaan. Oksanen arvostaa yrityksen joustavaa ja erilaiset elämäntilanteet huomioon ottavaa työkulttuuria. Ineo maksaa kauempaa kulkevien työntekijöiden hotellikulut niiltä päiviltä, kun he työskentelevät Turun toimitiloissa. Kun illaksi ei tarvitse matkustaa kotiin, se auttaa työssä jaksamisessa. Iltaisin on mahdollisuus tavata Turussa asuvia sukulaisia ja ystäviä. Oksasen mukaan yrityksen joustavaa työkulttuuria kuvastaa se, että junamatkoilla tehdyt tunnit lasketaan työajaksi. Kun matkat voi hyödyntää töiden tekemiseen ja työpäivät pysyvät kohtuullisen mittaisena. Junan työskentelyhytissä pystyy kirjoittamaan muistioita, raportteja ja Minna Oksasen mukaan etätyömahdollisuus auttaa pitkän työmatkan kulkijaa. tekemään muita keskittymistä vaativia töitä. Tietoliikenneyhteyksien kehittyminen mahdollistaa yhteyden ottamisen junasta. UUDELLE URALLE VIRASTOON Pitkän työuran VR:n palveluksessa tehnyt sähkövoimatekniikan insinööri Marja-Liisa Jokinen otti viisi vuotta sitten käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen irtisanoutumispaketin ja uskoi jäävänsä pois työelämästä. Etätyö vähentää matkustamisen tarvetta. Toisin kuitenkin kävi, kun hänet valittiin määräaikaiseen projektipäällikön tehtävään Liikennevirastoon. Samalla hän päätyi kulkemaan lähes päivittäistä Hyvinkään ja Pasilan välistä työmatkaa. Hyvin hoidettu työ tuotti tulosta, kun Jokinen vakinaistettiin viime syksynä. Radan parantamisen yksikössä työskentelevä Jokinen vastaa tiiminsä kanssa rautatieliikenteen turvalaitteiden suunnitteluun, rakentamiseen, kilpailuttamiseen ja hankintoihin liittyvistä tehtävistä. Työssään hän seuraa aitiopaikalta rautatieliikenteen turvalaitteiden kehittymistä. ETÄTYÖSTÄ JOUSTOA ARKEEN Liikennevirastossa käynnistyi viime marraskuussa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn pilotti. Sen tarkoituksena on edistää joustavaa työskentelykulttuuria. Keväällä pilotti laajeni koskemaan yhä useampaa yksikköä ja toimintoa. Työn tekemisen joustavuus vähentää päivittäisen matkustamisen tarvetta ja helpottaa arjen sujumista, Jokinen muistuttaa. Hän tekee välillä etätöitä kotonaan. Kun tietoliikenneyhteydet toimivat hyvin ja kokouksia voi pitää Lyncin kautta, etätyöskentely on tehokasta. Yleensä Jokinen kulkee kuitenkin Hyvinkään ja Pasilan väliä. Työmaapalavereissa käydään läpi usein sellaisia asioita, joista on hyvä keskustella kasvokkain. JUNA VIE TÖIHIN Jokinen kulkee työmatkansa paikallisjunalla. Työpaikan sijainti aseman välittömässä läheisyydessä helpottaa matkan kulkemista. Junassa hän lukee usein lehtiä tai työpapereita, koska töiden tekeminen kannettavalla tietokoneella on hankalaa ahtaassa vaunussa. Valtiohallinnossa työmatkalla tehtyjä tunteja ei lasketa työajaksi. Vaikka Jokinen nauttii mielenkiintoisista tehtävistään, pitkä työmatka vie toki aikaa ja voimia. Työmatkaan menee päivittäin yhteensä pari tuntia ja väsyneenä ei aina huvittaisi lähteä lenkille tai jumppaan. Koirat pitävät kuitenkin huolen siitä, että sisälle ei voi jäädä koko illaksi. 15

16 Jos tuottavuutta halutaan työajoilla hakea, järkevin keino on sopia työaikoihin joustoa paikallistasolla, Jaakko Kiander sanoo. 16

17 Hallitus ei tee työmarkkinasopimista helpoksi TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVAT: Jari Rauhamäki ja Vesa Moilanen /Lehtikuva Yhteiskuntasopimuksen kaatumisen ja hallituksen omien leikkausesitysten myötä työmarkkinoille on syntynyt nopeasti epävarmuutta, ennakoimattomuutta ja huonoa fiilistä. Vastuuta epävarmuudesta ei voi kaataa vain ammattiyhdistysliikkeen niskoille. Hallitus on omilla toimillaan myös kärjistänyt tilannetta, sanoo eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander. Samalla on kuitenkin luotu kriisitietoisuutta ja ehkä mahdollisuuksia kompromissin rakentamiselle. Haastattelun käsikirjoitus on mennyt päivää aikaisemmin koko lailla uusiksi. Hallitus on edellisenä päivänä ilmoittanut listan toimista, joilla se aikoo saada aikaan viiden prosentin parannuksen Suomen hintakilpailukykyyn. Toimien on määrä korvata kaatunut yhteiskuntasopimus. Lista on palkansaajien ja ay-liikkeen kannalta sisällöllisesti tyly. Osa leikkauksista on tarkoitus toteuttaa pakkolaeilla, jotka puuttuvat perustavanlaatuisesti työmarkkinoiden sopimusoikeuksiin. Kianderin mielestä on selvää, että hallituksen lista nostaa ay-liikkeen takajaloilleen. Kuinka viisasta se on, onkin jo parempi kysymys. Listalla voidaan toki luoda kriisitietoisuutta, mutta samalla se vaarantaa käsityksen siitä, että kaikki ovat samassa veneessä. Minusta on vanhemmiten tullut siinä mielessä kekkoslainen, että pidän tärkeänä pienen kansan yhtenäisyyden rakentamista ja vastakkainasettelun välttämistä. Tähän kuuluu aito halu neuvotella ja sopia, ei haastaa riitaa. PALJON AVOIMIA KYSYMYKSIÄ Kianderin mielestä on epäselvää, kuinka paljon hallituksen esittämät toimet parantaisivat Suomen vientiteollisuuden hintakilpailukykyä ja julkisen talouden tasapainoa. Työvoimakustannusten alentaminen parantaa kilpailukykyä ja auttaa kasvattamaan vientituloja. Tämä on tärkeää, mutta samalla on myönnettävä, että viennin kasvun välittömät työllisyysvaikutukset eivät ole kovin suuria. Sen sijaan kotimaisen kysynnän mahdollisen supistumisen työllisyyttä heikentävä vaikutus voi olla suurempi, elleivät korjaavat toimet ole riittävässä tasapainossa. Sopeutustoimet voivat myös johtaa julkisen talouden alijäämän kasvuun, jos niiden seurauksena on verotuottojen lasku. Kianderin mukaan Suomen teollisuuden kilpailukyky suhteessa naapurimaihin ei ole niin toivoton kuin synkimmissä arvioissa on esitetty. Viime vuosien palkkamaltti ja kilpailijamaiden palkankorotukset ovat alkaneet jo hieman parantaa tilannetta. Vaikka suhteelliset yksikkötyövoimakustannuksemme nousivat vuosina kilpailijamaita nopeammin, työtunnin hinta ei ole meillä kuitenkaan läntisiä naapureita suurempi; itse asiassa Suomessa kustannukset ovat samaa tasoa kuin Saksassa ja matalammat kuin muissa Pohjoismaissa. LAUKAUS OMAAN JALKAAN? Hallituksen esittämällä yksipuolisella toimenpidepaketilla on vaikea saavuttaa nopeaa ja pysyvää parannusta kilpailukykyyn. Kiander muistuttaa, että hallituksen toimien aikajänne on varsin pitkä ja vaikutukset näkyisivät vasta vuoden 2017 alusta. Tarvittavat lakiesitykset tulevat eduskuntaan ensi keväänä. Osa toimista vaatii perustuslaillisuuden selvittämistä, joten joidenkin toimien kohdalla voi syntyä myös juridisia ongelmia. Syksyllä 2016 käydään luultavasti liittokohtaiset neuvottelut, jotka 17

18 Ministerit Alexander Stubb (vas.), Juha Sipilä ja Timo Soini esittelivat lehdistötilaisuudessa syyskuun alussa korvaavia toimiaan, kun yhteiskuntasopimus oli kaatunut. eivät ole helpot, jos työmarkkinoiden ilmapiiri on huono. Jos vienti alkaa vähänkin vetää ja taloudessa näkyy paranemisen merkkejä, palkkamaltin jatkaminen voisi olla vaikeaa, Kiander sanoo. Hän arvioi pysyvän parannuksen jäävän haaveeksi, jos palkkamaltin jatkamisessa epäonnistutaan. PALKKAMALTTI YLEINEN TAPA Eläkepolitiikan johtajan mukaan hallituksen viiden prosentin parannusta kilpailukykyyn olisi voinut lähteä tavoittelemaan myös pitkällä, keskitetyillä sopimuksilla aikaan saadulla palkkamaltilla, mikä on ollut yleinen tapa Euroopassa kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään kuuluneissa maissa. Tätä toimintamallia ovat esittäneet muun muassa veteraaniekonomistit Jukka Pekkarinen ja Sixten Korkman. Malli ei ole kuitenkaan sopinut hallitukselle ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle, joiden tilannearvion mukaan tarvitaan nopeampia ja voimakkaampia toimia. Niiden aikaansaaminen ilman laajempaa konsensusta on kuitenkin vaikeaa. Mahdollisuuksia konsensuksen aikaansaamiseen pitäisi olla edelleen, koska konsensuksen vaihtoehtona oleva hallituksen yksipuolinen paketti ei sekään voi toteutua kovin nopeasti. HALLITUS NÄYTTÄYTYY TIUKKANA Julkisuudessa on esitetty arvioita, että Juha Sipilän hallitus on alun alkaen valinnut kovan linjan suhteessa ay-liikkeeseen. Aikataulut ovat olleet tiukkoja ja toimintatavat vieraita omanlaiseen neuvottelukulttuuriin tottuneelle ay-väelle. Palkkamaltin jatko vaikeutuu huonossa ilmapiirissä. Kianderin mukaan talouden pitkittynyt kriisi ja työmarkkinoiden muutokset ovat luoneet tilanteen, jossa ammattiyhdistysliikkeen vahva asema ja perinteinen kolmikanta voidaan haastaa. Mahdollisuudet työmarkkinauudistuksen toteuttamiseen ovat ehkä paremmat kuin koskaan. Vasemmiston kokonaiskannatus on pienempi kuin keskustan ja ammattiyhdistysliikkeen imago on poikkeuksellisen huono AY-LIIKKEEN HUKATTU IMAGO Kiander huomauttaa, että huomattava osa väestöstä myös antaa tukensa tiukoille toimille, missä näkyy eläkeläisväestön kasvava painoarvo. Eläkeläiset näyttävät olevan valmiita kannattamaan palkansaajille esitettyjä heikennyksiä. Mielikuvilla on yhteiskunnassa myös suuri merkitys, ja sen taistelun ammattiyhdistysliike on hävinnyt. Liike ei ole kyennyt reagoimaan työmarkkinoiden murrokseen eli siihen, että useampi työllistää itse itsensä tai on erilaisissa pätkätöissä. Siinä joukossa on paljon ihmisiä, jotka ovat menettäneet uskonsa ay-liikkeeseen. He ovat eläkeläisten tavoin vain tyytyväisiä, että ayliikettä körmyytetään, Kiander sanoo. Nuoret ovat oma lukunsa. Harvemmat heistä kuuluvat liittoon tai edes tietävät koko asiasta mitään. Ammattiyhdistysliike alkaa olla tilanteessa, jossa sen on perusteltava oman toimintansa oikeutus uudelleen. 18

19 Lisää läpinäkyvyyttä fuusioon TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Antti Aimo-Koivisto /Lehtikuva Verkkolaitteita valmistava Nokia yhdistyy tammikuussa ranskalaisen kilpailijansa Alcatel-Lucentin kanssa. Valmistelut etenevät ja fuusio on saanut jo siunauksen useilta viranomaisilta. Sen sijaan henkilöstö ei ole saanut riittävästi tietoa, vaan sekä Nokia että Alcatel-Lucent antavat henkilöstölle vain samat tiedot kuin julkisuuteen. Yritykset ovat jopa estäneet henkilöstön välistä konsultaatiota; ne ovat vedonneet siihen, että yhdistymiseen asti yritykset ovat kilpailijoita keskenään. Kummankin yrityksen eurooppalaiset yritysneuvostot eli ewc:t ilmaisivat huolensa tiedon puutteesta. Maailmanlaajuisen teollisuusliittojen etujärjestö IndustriAll:n avustuksella eri maiden ammattiyhdistykset järjestivät kokouksen Brysselissä. Syyskuisessa kokouksessa oli mukana molempien yritysten edustajia sekä ammattiliittotoimijoita 10 eri Euroopan maasta. Mukana oli konsulttiyritys Syndex, joka kertoi alan tilanteesta ja vertaili molempien yritysten sijoittumista muihin alan yrityksiin, kertoo teknologiateollisuudesta vastaava asiamies Hannu Takala Insinööriliitosta. Nokia ja Alacatel-Lucent ovat kärkipäässä omilla toimialoillaan. Esityksen mukaan ala elää rakennemuutosta, jossa yhdistymisten myötä isot toimijat siirtyvät enenevässä määrin laitevalmistuksesta palveluihin. Ennuste on, että laitevalmistuksen markkinat saavuttavat saturaatiopisteen vuosien välillä, Takala jatkaa. HUOLET VAIHTELEVAT MAITTAIN Takalan mukaan tapaamisessa eri maiden edustajat kertoivat huolistaan sekä keskustelivat johdon suhtautumisesta tilanteeseen. Eroavuuksia on, kuinka johto ylipäätään toimii edunvalvojien kanssa. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa työnantajat tekevät suoraan liittojen kanssa sopimuksia; nyttemmin niitä on irtisanottu. Espanjalaiset pelkäävät yhdistymisessä myös työehtojensa heikentymistä. Suomalaisten suurin murhe on ehkä se, että peli ei ole niin avointa, kun tiedottaminen on niin huonoa. Oulussa sijaitsee ainoa valmistava tehdas Euroopassa. Päällimmäisinä kysymyksinä Suomessa ovat tehtaan ja tuotekehityksen pysyminen täällä. Myös päällekkäiset tehtävät puhututtivat. Nokialla on yli työntekijää 140 maassa ja Alcatel-Lucentilla yli työntekijää 130 maassa. Kaikille ei ole enää jatkossa töitä. Eniten päällekkäisyyksiä on hallinnossa, myynnissä ja tuotekehityksessä. Kokouksessa päätettiin ottaa yhteyttä yritysten johtoon. Toiveena on ainakin läpinäkyvyyden lisääminen. TAMMIKUUSSA VASTA TAPAHTUU Takala arvioi, että henkilöstön yhteistyö ei etene ennen yhdistymistä. Ensi vuonna alkaa uuden yritysneuvoston rakentaminen, mikä on seuraava askel henkilöedustuksen kannalta. Ewc:llä tulee olemaan iso rooli niin suomalaisten sopeuttamisessa muihin kuin muiden sopeuttamisessa elämään suomalaisten kanssa. Nokialla työskentelevät suomalaiset ovat jo toki tottuneet monikulttuuriseen työympäristöön. 19

20 Aurinkoenergiassa on mahdollisuuksia TEKSTI: Petteri Oksa, elinkeinopoliittinen asiamies Maailmassa eletään energiavallankumouksen aikaa. Ydinenergia elää jonkinlaista renessanssia samanaikaisesti, kun uudet ja entistä tehokkaammat tavat tuottaa uusiutuvaa energiaa ovat ottaneet suorastaan harppauksia eteenpäin. Suomessa on pimeiden talviemme takia ylenkatsottu aurinkoenergiaa. Siinä on kuitenkin suurta potentiaalia, niin energiantuotannossa kuin mahdollisina teknologisina vientituotteina. Aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on toistaiseksi marginaalinen, alle promillen luokkaa. Saksa on maailman johtaja aurinkovoimassa; luku on lähes seitsemän prosenttia. Piikkinä siellä on päästy jopa puoleen sähkönkulutuksesta aurinkoenergialla tuotettuna. Saksan kapasiteetti aurinkovoimassa on jo 40 gigawattia. Vastoin yleisiä uskomuksia Suomi vastaa tuotanto-oloiltaan Keski-Eurooppaa. Aurinkopaneelit kestävät myös lumikuormia varsin hyvin. Lisäksi paneelit toimivat sitä paremmin, mitä kylmempi on. Suomen matala ympäristön lämpötila siis parantaa kennojen hyötysuhdetta. KANNATTAVUUS PARANEE Suomessa aurinkosähkö ei ole toistaiseksi energiantuottajille kannattavaa. Sen tähden investoinnit ovat olleet melko vähäisiä. Yksittäiselle kuluttajalle tilanne voi olla toinen, koska kustannukset ovat erilaisia ja niitä verrataan eri asioihin. Taloudellinen kannattavuus onkin ydinkysymys aurinkoenergian laajamittaisessa käyttöönotossa. Arviot osoittavat tällä hetkellä, että 5 10 vuoden päästä aurinkoenergia voi olla markkinaehtoisesti kannattavaa. Keskeinen syy tähän on teknologian halventuminen. Paneelien hinnat ovat vuodesta 2004 tippuneet 80 prosenttia. Niiden ennakoidaan alenevan vielä kolmanneksella vuoteen 2018 mennessä. Suurin syy halpenemiseen on Kiina, joka on päättänyt hillitä fossiilisten polttoaineiden kulutustaan valtavilla investoinneilla aurinkoenergiaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että aina kun kapasiteetti kaksinkertaistuu, kustannukset tippuvat viidenneksen. TUOTANNOLLA UUSIA VAATIMUKSIA Aurinkovoiman lisääntyminen tuottaa myös uusia haasteita sähköenergiajärjestelmien hallintaan. Voimalat ovat keskimäärin pieniä eikä niiden tehoa voi säätää vastaavasti kuin perinteisissä voimalaitoksissa. Kuluttajat todennäköisesti haluavat liittää omat paneelinsa verkkoon, varsinkin kun säädösympäristö jatkossa kehittyy. Sähkön varastoinnin täytyy kehittyä melko voimakkaasti, jotta aurinkovoima ja sen pientuotanto voivat nousta suurempiin mittasuhteisiin. Varastointiin on kehitetty useita eri ratkaisuja. Suomessa on Helsinkiin 20

21 Aurinkoteknologia kehittyy Tällä hetkellä käytössä ovat erityisesti sähköntuotantoon tarkoitetut aurinkopaneelit ja lämmöntuotantoon tarkoitetut aurinkokeräimet. Kaupallisessa käytössä ovat yksi- ja monikiteiset piikennot, jotka edustavat aurinkosähköteknologian ensimmäistä sukupolvea. Yksikiteiseen piihin perustuva paneeli on yleisin. Teollisessa mittakaavassa toista sukupolvea edustavat ohutkalvotekniikat ovat mielenkiintoisempia. Ohutkalvotekniikat ovat huomattavasti ohuempia piikennoihin verrattuna. Lisäksi ne kuluttavat vähemmän raaka-aineita ja soveltuvat paremmin massatuotantoon. Ohutkalvotekniikka hyödyntää hajasäteilyä paremmin, mutta kiteinen pii hyötyy viileästä ilmasta suhteellisesti enemmän. Molemmat sukupolvet perustuvat valosähköiseen ilmiöön ja puolijohteiden pn-liitosten aikaansaamaan sähkökenttään. Kolmanteen, vielä tutkimusasteella olevaan, sukupolveen kuuluvissa nanokidekennoissa ei sähkökenttää ole, vaan elektronien liike perustuu kemiallisiin reaktioihin. Tutkimusasteella on muita kennotyyppejä, joita ovat esimerkiksi keskittäviin järjestelmiin kehitetyt kennot sekä joustavat aurinkokennot. Joustavia kennoja on jo käytössä, mutta teollisessa mittakaavassa ne mahdollistavat joustavuutensa ansiosta käytön lukuisissa sovelluksissa. Keskittävissä järjestelmissä kennoihin ohjataan enemmän säteilyä keräävän peilin tai linssin avulla. Näin kennomateriaalia tarvitaan vähemmän ja voidaan käyttää kalliimpia, hyötysuhteeltaan parempia kennoja. Kiinassa on käynnissä hanke megawatin keskitetyn aurinkovoimalan rakentamiseksi. rakenteilla ensimmäinen megawattiluokan sähkövarasto. Lisäksi meillä tutkitaan muun muassa sitä, miten energia voidaan muuttaa kaasuksi myöhempää käyttöä varten. Jos auringontuotantoa taas halutaan keskittää kaikkein suotuisimmille seuduille, se vaatii investointeja sähkönsiirtoon. Suurjännitetasavirta (HDVC) on keino siirtää sähköä vähäisin häviöin. Tällaiset kaapelit ovat Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä. Käynnissä on muun muassa hanke, jossa jättimäisistä Saharan aurinkovoimaloista siirrettäisiin tällä tekniikalla sähköä Eurooppaan. TUHANSIEN PANEELIEN VOIMALA Suomen suurin aurinkovoimala sijaitsee tällä hetkellä Oulussa, mutta valtikka siirtyy piakkoin rakenteilla olevalle Kivikon voimalalle Helsinkiin. Kivikon lähes paneelin voimalan teho on 800 kilowattia. Vertailun vuoksi: se häviää vielä yhdelle nykyaikaiselle tuulivoimalalle, jonka teho on noin kolme megawattia. Todennäköisesti suurin kasvu tapahtuu jatkossakin yksityisten asentamien paneelien kautta. Jos aurinkopaneelien asennusinto kasvaa edes puoleen ilmalämpöpumppujen asennuksista, vuoteen 2022 mennessä tuotetaan yli prosentti Suomen sähköstä aurinkopaneeleilla. Tällä hetkellä perusaurinkopaneeleja valmistetaan ainakin Salossa. Meillä on lisäksi paljon aurinkoenergiaan liittyvää tutkimustoimintaa muun muassa pinnoitusmateriaaleihin ja automaatioon liittyen. Lisäksi maaperässämme on aurinkoteknologioiden vaatimia harvinaisia maametalleja. Aurinkoenergia on globaalissa myötätuulessa; myös Suomella on hyvät mahdollisuudet varsinkin uusien aurinkoenergiatuotteiden markkinoilla. 21

22 Harrastuksesta tuli työ TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala It-alan töissä voi haastaa itsensä, mikä miellyttää useita alan työntekijöitä. Tietoliikennetekniikan insinööri Antti Arnellille työskentely it-alalla tuntuu enemmän harrastukselta kuin työltä. Totta kai on mukavaa saada palkkansa tällä tavoin, kun joka tapauksessa häärin tietokoneen parissa. Arnell on tehnyt noin 15 vuotta erilaisia it-alan töitä, välillä opintojen ohessa. Viimeiset viitisen vuotta hän on työskennellyt järjestelmäasiantuntijana suomalaisessa it-palvelutalossa. Tosin titteli ei enää vastaa nykyisiä tehtäviä, kun työt ovat muuttuneet vaativimmiksi vuosien varrella. Teen arkkitehdin ja konsultin hommia asiakkaiden isoissa ja pienissä projekteissa. Arnell kokee omakseen projektiluonteisen työn, joka tarjoaa vaihtelua ja jossa ei ehdi kyllästymään. Nyt on meneillään toistaiseksi pitkäaikaisin projekti, joka alkoi viime joulukuussa ja jatkunee vuoden loppuun. Useimmiten hankkeet ovat puolen vuoden mittaisia. Toisinaan on ollut viisikin projektia päällekkäin. Erilaisilla keinoilla yritän organisoida aikaa tehokkaasti. Työ on välillä hyvin hektistä, Arnell naurahtaa. ELÄMÄÄ MYÖS TYÖN ULKOPUOLELLA It-ala on tunnettu pitkistä työpäivistä ja viikonlopputöistä. Arnell ei näe ongelmana sitä, että työajan ulkopuolella tehdään töitä. Siitä pitää kuitenkin saada ylityöpalkka ja sen pitää olla vapaaehtoista. Työnantaja voi tottua siihen, että osa työntekijöistä tekee töitä koko ajan. Siitä tulee normi; kaikkien on tehtävä pitkää päivää. Arnellinkin työpaikalla osa ilmoittautuu vapaaehtoisesti joka kerta. Oma tavoitteeni on, että teen normaalia työaikaa. Palvelualalla on toki oltava valmis työskentelemään myös toimistoajan ulkopuolella, esimerkiksi jos asiakkaalla on ongelmia, jotka voivat johtaa toiminnan katkeamiseen. Arnellin periaatteena on joustaa, jos työnantajakin joustaa. Näin se on toiminut joka työpaikassa. Insinööri arvostaakin alalla joustavuutta ja vapautta työskennellä itsenäisesti. Myös ongelmien ratkaiseminen ja vikojen selvitykset palkitsevat sekä antavat intoa työhön. TYÖMARKKINAT OVAT SEISAHTUNEET Tällä hetkellä it-alan työntekijät eivät juuri halua vaihtaa firmaa. Arnell arvelee, että yksi syy on pelko alan kehityksestä. Alan isoissa yrityksissä on ollut viime vuosina vähän väliä yt-neuvottelukierroksia. Pikkufirmoissa kilpailu asiakkaista on todella tiukkaa, joten moni pohtii, menestyykö firma vai kaatuuko se; onko työpaikka vielä vuoden päästä taattu. Ongelmana on myös osaamisen puute. Arnellin työpaikalla on jatkuvasti avoinna työpaikkoja, joihin haetaan aktiivisesti uutta väkeä. Olen haastatellut useita insinöörejä, joiden cv näyttää todella hyvältä, mutta haastattelutilanteessa selviää, että tekniikka ei ole kunnolla hallussa. Samaa on kuulunut myös muista alan firmoista. KIPINÄ TÖIHIN ULKOMAILLE Antti Arnell asui nuorena vanhempiensa kanssa ulkomailla; siitä on jäänyt halu kokeilla työskentelyä Suomen ulkopuolella. Saksa tai Sveitsi kiinnostavat, koska Arnellin arvion mukaan siellä otetaan suomalaisinsinöörit hyvin vastaan. Monet kaverit ovat lähteneet Keski-Eurooppaan. Kölnissä työskentelevä tuttu kertoi, että jos on Suomessa keskinkertainen ittyöntekijä, niin Saksassa on todella hyvä. 23

23 It-alalla on välillä puuduttavaa ja stressaavaa, mutta se tarjoaa minulle haastavaa ja mukavaa työtä, Antti Arnell sanoo. 22

24 Hyvä tekemisen meininki kuvastaa työpaikan ilmapiiriä, kertoo Christian Mariaud (vas.). Vieressä työskentelee Harri Leppänen. It-osaajille on nyt kysyntää Lappeenrannassa TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä Uusien työntekijöiden rekrytointi, yrityksen tunnettavuuden lisääminen sekä korkeakouluyhteistyö korostuvat LTC-Otson Lappeenrannan yksikön toiminnassa. Lappeenrantalaiset ovat voineet hyvillä mielin seurata uutisointia uusien it-alan työpaikkojen syntymisestä paikkakunnalle. CGI:n ja LähiTapiolan vuonna 2013 perustama yhteisyritys LTC-Otso ilmoitti keväällä palkkaavansa viisikymmentä it-osaajaa Lappeenrantaan perustettuun yksikköön tämän vuoden aikana. Kun puhutaan näinkin isosta rekrytointimääristä, on hyödynnettävä verkostoja sekä markkinoitava työpaikkoja eri verkkokanavissa, kertoo Lappeenrannan yksikön johtaja Reko Juntto. Hän muistuttaa, että rekrytointi on aika haasteellista, koska muutkin Lappeenrannassa toimivat it-yritykset palkkaavat väkeä. Hyville asiantuntijoille on aina kysyntää. Vakuutus- ja pankkiliiketoiminnan it-osaamista tarjoava LTC-Otso kertoo nettisivuillaan tavoitteekseen olla kannattava ja kasvava yritys, jolla on tyytyväiset asiakkaat ja osaava henkilökunta. Junton mukaan tavoitteisiin pääseminen edellyttää yritykseltä onnistuneita rekrytointeja sekä 24

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2011 Luottamusmiesten peruskurssi (5 pv, 3 pv, 3+2 pv) 1. 24.01. 28.01. Auto- ja Kuljetusalan

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista ja rekrytoijista. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Espanjassa ja Romaniassa.

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 Tiedustelussa kysyttiin yrityksiltä vuoden 2013 aikana toteutuneiden työaikojen ja poissaolojen

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin TTK tuottaa ja välittää Työyhteisöjen kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla tiedottamalla kehitys- ja tietopalveluilla

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Tammi syyskuun 2014 osavuosikatsaus 23.10.2014. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Tammi syyskuun 2014 osavuosikatsaus 23.10.2014. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Tammi syyskuun 214 osavuosikatsaus 23.1.214 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä Saadut tilaukset kasvoivat 15 % y-o-y 829

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot