VETURITALLIT ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

Transkriptio

1 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 1/40 KAUPUNKISUUNNITTELU muutettu ja ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS VETURITALLIT PÄÄRNÄISTEN (6.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 79, KARJARANNAN (21.) KAUPUNGINOSAN RAUTATIEALUEEN SEKÄ KÄPPÄRÄN (22.) KAUPUNGINOSAN RAUHANPUISTON (OSA) ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireillä Luonnos nähtävillä ja KH KV

2 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 2/40 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot ja sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Liiteasiakirjaluettelo Luettelo muista kaavaa koskevista lähdemateriaaleista 5 2. TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheita ja arvioitu aikataulu Asemakaavan sisältö ja toteutuminen 6 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Asemakaava Yleiskaava Seutukaava ja maakuntakaavaehdotus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tonttijako ja -rekisteri Rakennusjärjestys Pohjakartta Muut selvitykset ja toimenpiteet ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset valtakunnallisiin maankäyttötavoitteisiin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta 37 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 39

3 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 3/40 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT JA SIJAINTI Asemakaava PORIN KAUPUNKI PÄÄRNÄINEN 6.KAUPUNGINOSA KORTTELI: 79 (OSA) PUISTO: VETURITALLINPUISTO (OSA) KADUT: VETURITALLINKATU (OSA), RAUHANPUISTO (OSA) Asemakaavan muutos koskee PORIN KAUPUNGIN PÄÄRNÄISTEN 6. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA: 79 PUISTOA: VESITORNINPUISTOA (OSAA) KATUJA: RAUHANPUISTOA (OSAA), VETURITALLINKATUA KARJARANNAN 21. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA: 33 PUISTOA: VESITORNINPUISTOA (OSAA) KATUJA: MUISTOKATUA, RADANVARTTA (OSAA) RAUTATIEALUETTA (OSAA) KÄPPÄRÄN 22. KAUPUNGINOSAN KATUA: RAUHANPUISTOA (OSAA) Asemakaavan muutoksella muodostuu PORIN KAUPUNGIN PÄÄRNÄISTEN 6. KAUPUNGINOSAN KORTTELI: 79 (OSA) PUISTOT: KAUPUNGINSAIRAALANPUISTO, VESITORNINPUISTO (OSA) KADUT: VETURITALLINKATU (OSA) RAUHANPUISTO (OSA) KARJARANNAN 21. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT: 33, PUISTO: VETURITALLINPUISTO (OSA) KADUT: RAUHANPUISTO (OSA), VETURITALLINKATU (OSA), VETURITALLINPOLKU, MUISTOKATU, PÖLKKYRUOHONPOLKU, PÖLKKYRUOHONRAITTI, PÖLKKYRUOHONAUKIO, RADANVARSI (OSA), VETURITORI, RAUTATIEALUE (OSA) Tonttijaolla muodostuu PORIN KAUPUNGIN KARJARANNAN 21. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTTI 1 Tonttijaon muutoksella muodostuu KARJARANNAN 21. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 33 TONTIT 4, 5 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu aivan keskustan tuntumaan, vajaan kilometrin etäisyydelle torista, Päärnäisten (6.), Karjarannan (21.) ja Käppärän (22.) kaupunginosiin, Veturitallien ympäristöön.

4 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 4/40 Suunnittelualue kattaa Päärnäisten kaupunginosan korttelin 79, jolla sijaitsevat mm. terveyskeskus ja kaupunginsairaala. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja idässä Karjarannantiehen ja Radanvarren katualueeseen, lännessä uuteen hautausmaahan sekä etelässä Maantiekatuun. Suunnittelualueen sijainti osoitekartassa 1.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavahankkeesta käytetään nimeä Veturitallit ja se laaditaan Porin kaupungin aloitteesta. Tarkoituksen on laatia asemakaava, jossa veturitallitoiminnalta vapautuvat alueet ja rakennukset liitetään luontevasti keskustaan ja Päärnäisten palvelurakenteeseen. Kaavatyön pohjaksi on tehty tarkempia tutkimuksia mm. tallitoiminnan johdosta mahdollisesti pilaantuneista maista, rakennusten suojelusta ja uudiskäyttömahdollisuuksista sekä radan alittavista liikenteellisistä ratkaisuista. Erityistä huomiota on kiinnitetty rataliikenteen melusta, tärinästä ja turvallisuudesta aiheutuviin uudisrakentamisen vaatimuksiin. Tavoitteena on turvata sairaala- ja terveyskeskustoiminnan edellytykset varaamalla laajentumisalueet, tukea alueen erityis- ja palveluasumista lisäämällä asuntoja ja palveluja sekä luoda mahdollisuudet veturitallien uudiskäytölle esimerkiksi kulttuuritoimintaa varten. Tavoitteena on myös elävöittää ja monipuolistaa alueen käyttöä liittämällä soveltuvat osat Porin kansalliseen kaupunkipuistoon ja sijoittamalla alueelle kerrostalojen ja kytkettyjen pientalojen kortteleita. 1.3 LIITEASIAKIRJALUETTELO 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Ote Satakunnan seutukaava 5:stä ja maakuntakaavasta 3. Ote Kantakaupungin yleiskaavasta Ote ajantasa-asemakaavasta 5. Asemakaavaehdotus määräyksineen 6. Kaavaehdotuksen havainnekuvat 7. Ote kaavoituskatsauksesta (kohde 12, KV ) 8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9. Veturitalli-Foorumin muistio 10. Asianosaiset (postituslista)

5 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 5/ LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA LÄHDEMATERIAALEISTA - Porin kaupungin kaavoituskatsaus KV Kantakaupungin yleiskaava Porin kaupunkisuunnittelu KV Seutukaava 5. Seutukaavaselostus. Sarja A: Satakuntaliitto Maakuntakaava (MV , ei lainvoimainen). Satakuntaliitto. - Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto, Sarja A:177, Pori Satakunnan rakennusperintö. Raportti Lauri Putkonen. Satakuntaliitto (kulttuurihistoriallisten kohteiden täydennysselvitys). - Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorianjulkaisusarja. Museovirasto, Ympäristöministeriö, Helsinki 1993 ja Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslaki Opas 5, Ympäristöministeriö Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesta rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnista, , RKY Ympäristömeluselvitys, Karjaranta Pori. Promethor Oy Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus. Promethor Oy, lausunnot PR- TÄR ja PR-TÄR Porin ratapihan veturitallialueen tankkauspaikan maaperän kunnostus, massavaihdon loppuraportti. VR, Työ no 9641 Geobotnia Oy Tarkennettu pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi, VR Pori, Veturitallien alue. VR-Yhtiöt Oy. Golder Associates Oy Ympäristötekniset tutkimukset Veturitallit, Pori. Porin kaupunki, TPK/OM/rt, WSP Finland Oy Porin Veturitallit 2007, raportti Veturitallialueen ympärillä kasvavasta kasvillisuudesta. Sari Lehtonen, lokakuu 2007 Pori. - Porin Veturitallien alue. Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin osasto, Diplomityö, Marjut Savolainen Suistolaisten puisto: Porin kansallisen kaupunkipuiston historia ja maisema. Maunu Härynen (päätoim.), Taneli Eskola, Päivi Granö, Olli Mattila, Jouni Sotka-Siira (toim.). Porin kaupunkisuunnittelusarja C 55/2004. Finepress Oy, Turku Tasoristeysten turvallisuus Porin ympäristön rataosilla, tutkimusraportti RTE3815/03, VTT rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet turvallisuusohjeet (OVAohjeet). Työterveyslaitoksen verkkosivut - VAK-kuljetuskeskittymät osana turvallista yhteiskuntaa maankäytön suunnittelu ja yhteinen riskienhallinta. KERTTU-hankkeen loppuraportti, julkaisuja-sarja 24 / 2009, Liikenne- ja viestintäministeriö - Suomen rautatieasemat vuosina Museoviraston rakennushistorian osasto, Sirkka Valanto, julkaisu no 11, 1/ Rautatierakennukset. Rautatierakennusten korjausohjeet 1-7, Museoviraston rakennushistorian osasto Matala ja tiivis kaupunki. Ympäristöministeriö ja Rakennustieto oy, Tampere Tiiviin puutaloalueen suunnittelu, moderni puukaupunki. RT , Rakennustietosäätiö RTS Pysäköinti, pihakadut ja hidaskadut. Ympäristöministeriö ja Rakennustieto Oy, Tampere 2004.

6 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 6/40 2. TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEITA JA ARVIOITU AIKATAULU - Kuulutus vireilletulosta, SK, ST, UA, Lalli, - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (KAAV/505/2006, VP 22) - Vireilletulon nähtävilläolo Alustava maankäytön ja rakentamisen tutkinta - Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta, SK, ST, UA, Lalli, - Luonnosvaiheen nähtävilläolo Kuulutus laajennetusta suunnittelualueesta ja tarkennetusta osallistumisja arviointisuunnitelmasta , SK, ST, UA, Lalli, - Tarkennettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viranomaisneuvottelu Kuulutus toisen luonnosvaiheen nähtävilläolosta, SK, ST, UA, Lalli, - Luonnosvaiheen toinen nähtävilläolo Toinen viranomaisneuvottelu Veturitalli-Foorumi keskustelutilaisuus Luonnosvaiheiden palautteiden arviointi ja kaavaehdotuksen valmistelu - Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta, SK, UA, - Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi - Asemakaavan muutosehdotus kaupunginvaltuustossa kesällä Alue valmis rakentamista varten syksyllä ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ JA TOTEUTUMINEN Suunnittelualueen pinta-ala on n. 25,2 ha. Suunnittelualueen nykyinen rakennuskanta on noin k-m 2. Asemakaavan myötä koko alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m 2, mikä täysimääräisesti rakennettuna tarkoittaa rakennuskannan kasvua noin 60%:lla. Tällöin suunnittelualueen aluetehokkuudeksi muodostuu e alue =0,33, mikä vastaa kohtuullisella tarkkuudella Porin kaupunkikeskustan reunaalueiden ja esimerkiksi Kiertokadun ympäristön ns. Aravien alueen aluetehokkuutta. Asemakaavan myötä alueelle syntyy asumisen korttelialueita, joissa on asuntoja yhteensä arviolta noin 150 kappaletta ja asukkaita lähes 300. Lisäksi sairaalan alueelle ja Muistokadun varteen on mahdollista sijoittaa uusia asuntoloita ja lisätä niiden kapasiteettia lähes kaksinkertaiseksi. Alueen toteuttaminen alkaa todennäköisimmin kaupungin ja VR Yhtiöt Oy:n omistamasta asemakaavan mukaisesta korttelista 44, jolle sijoitettavan päiväkodin rakentamisen tai toiminnan alkamiselle ei ole asetettu ajankohtaa. Myös päiväkodin vieressä sijaitsevan ja kaupungin omistuksessa olevan kaupunkipientalojen korttelin 45 toteuttaminen on mahdollista aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman. Korttelialueella on tarkoitus toteuttaa porilaisittain uudenlaisia kytkettyjä kaupunkipientaloja. Veturitallien uudiskäytön ja lisärakentamisen, kerrostalojen sekä korttelin 43 kaupunkipientalojen toteutukset ovat riippuvaisia maanomistajien toimenpiteistä. Sairaalatoimintojen laajentumisen aikataulusta ei kaavan laadinnan yhteydessä ole tarkempaa tietoa.

7 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 7/40 Taulukko asemakaavaratkaisun korttelialueiden pinta-aloista ja määristä: Käyttötarkoitus Pinta-ala Rak.oikeus Asunnot Asukk. Autop. Asuinrakennusten korttelialue A- 24; kytketyt pientalot Asuinrakennusten korttelialue A- 25; kytketyt pientalot Asuinkerrostalojen korttelialue AK-17 Palvelurakennusten korttelialueet P; uusi päiväkoti, asuntolat Palvelurakennusten korttelialue P- 7; Veturitallien alueen rakennukset Palvelurakennusten korttelialue P- 8; sairaala, terveyskeskus, asuntolat 7719 m k-m 2 15 kpl kpl 6448 m k-m 2 20 kpl kpl 8541 m k-m 2 95 kpl kpl m k-m 2 n. 25 kpl n kpl m k-m 2 n. 20 kpl n kpl m k-m 2 n. 95 kpl n kpl Yhteensä m k-m 2 n. 270 kpl n kpl Taulukko nykyisten tonttien/tilojen käytetyistä rakennusoikeuksista, voimassa olevan asemakaavan mukaisista rakennusoikeuksista ja kaavamuutoksen myötä muodostuvasta lisärakentamiseen käytettävästä rakennusoikeudesta: Tontti / Tila Käytetty ro Nyk. ro Uusi ro Lisärak. ro ; Sairaala ja terveyskeskus k-m k-m 2 n k-m 2 n k-m ,4,5; Asuntolat 7844 k-m k-m k-m k-m ,3; Asuntolat 1493 k-m k-m k-m k-m ; Veturitallien rakennukset n k-m k-m 2 n k-m 2 n k-m 2 n k-m 2 n k-m 2 n k-m 2 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja idässä Karjarannantiehen ja Radanvarren katualueeseen, lännessä Rauhanpuistoon ja nykyiseen hautausmaahan sekä etelässä Maantiekatuun. Alueen pohjoisosa on entistä alavaa joen tulva-aluetta ja laidunmaata, joka nykyisestä +3.0 korkeusasemasta nousee etelään ja itään kohti alueen korkeimpia paikkoja Vanhaa hautausmaata ja Vesitorninpuistoa noin +8.5 korkeusasemaan. Ratapenger on matalimmillaan noin +3.6 korkeusasemassa. Maaperä on hiekkaista moreenia. Suunnittelualueen ilmettä ovat muokanneet tilaa vaativat yleishyödylliset toiminnot, kuten kaupunginsairaala ja -puutarha, hautausmaa sekä rautatie ratapihoineen ja veturitalleineen. Toimintojen laajentumisen myötä alue on tiivistynyt ja kaupunginpuutarha helpoiten siirrettävissä olevana sijoitettu muualle. Toimintojen lomaan ja radan varteen on kuitenkin jäänyt katvealueita, laajentumisreserviä, joilla ei ole ollut varsinaista käyttöä ja joiden ympäristö on usein jäänyt vaille tarkempaa huolenpitoa. Lisäksi rata ja Maantiekadun puoleiset, hautausmaa ja sairaalatoimintojen tiivis rakentaminen ovat eristäneet alueen muusta kaupunkirakenteesta omaksi lähes läpikulkemattomaksi saarekseen.

8 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 8/40 Suunnitelma vuodelta 1845, Plan öfver tilläsnad utvidgning af 6 statsdelen i Björneborg Vasemmalta alkaen kaupunginsairaala (kommunala sjukhuset), köyhäintalo (fattiggård), myöhemmin tulleen kaupunginpuutarhan tyhjä alue ja vanha hautausmaa (gamla begrafningplan). Veturitalleista (lokomotivstall) on esitetty vanhimmat kaksi veturipilttuuta. Hautausmaan pohjoispuolella on rautatieläisten rakennuksia ja asuntoja. Etelärantaan jatkuvan radan kohdalla kulkee nykyään Karjarannantie Luonnonympäristö Suunnittelualue on kauttaaltaan ihmisen muokkaamaa ympäristöä, jossa kuitenkin on luonnon takaisin valtaamia alueita. Suunnittelualueen luonnollisin ympäristö sijoittuu radan varteen ja rajoittuu kaavatonttien hoidettuihin pihoihin ja veturitallien pysäköinti- ja huoltoalueisiin. Radan varsi on heinittynyt ja kasvaa sekalaista puustoa. Veturitallien itäpuolella sijaitsee ryhmä vanhoja ja kookkaita lehtipuita, pääasiassa koivuja, osa vanhan tielinjauksen mukaisessa rivissä. Kesän ja syksyn 2007 aikana Sari Lehtonen toteutti opiskelutyönään Veturitallien alueella pienialaisen kasvillisuusselvityksen. Sen perusteella osa ratapihasta on kuivaa ketoa ja ruohoisaa niittyä, jonka kasvilajistoon kuuluu Porissa harvinaisia lajeja kuten kissankita, harmio, tyräruoho ja vanha tulokas idänputki. Muita havaittuja lajeja ovat mm. ahopukinjuuri, idänkattara, idänukonputki, kanadankoiransilmä, karvaskallioinen, kenttätyräkki, kissankita, pölkkyruoho ja valkomesikkä.

9 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 9/40 Koivurivit ja radan varren erityinen, kaavaehdotuksessa suojeltu koivu Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva ja maisema Suunnittelualue on rakentunut eri toimintojen tarpeiden pohjalta tarkoituksenmukaisesti. Alueelle on syntynyt eri aikakausina omia kokonaisuuksiaan ja toisaalta rakennuksia on luontevasti muutettu, laajennettu ja täydennetty lisärakentamisella. Uuden kaupunginsairaalan keskeinen alue on tiivistynyt ja rakennettu lähes täyteen. Rakennukset ovat yhdestä viiteen kerrokseen korkeita ja hahmoltaan yhteneväisiä keltatiilirakennuksia. Keskeisen alueen molemmilla puolilla on matalaa ja väljästi sijoittuvaa rakentamista, joka palvelee hyvin tarkoitustaan sairaalan tukitoimintoina. Lännen puolella oleva vanhan kaupunginsairaalan tausta on näyttävä esimerkki 1950-luvun kokonaisuudesta, kun taas itäpuolella on kokoelma viimeisten vuosikymmenten asuntolarakentamisesta. Veturitallin ympäristö on aukeata ratapihaa, pysäköinti- ja huoltoaluetta. Kääntöpöydän ympärille kaartuva veturitallirakennus rajaa kuitenkin intiimin sisäpihan. Myös uusi toimistosiipi rajaa kaaren ulkopuolelle jäävää hoidettua nurmikenttää ja muodostaa viehättävän vehreän ja rauhaisan pihan. Muutama apurakennus sijaitsee pihalta säteittäin lähtevän radan varrella. Muistokadun päässä sijaitsevan asuntolan pihapiiriä täydentävät Porin rautatien alkuajoilta peräisin olevat suojellut, pienipiirteiset puurakennukset. Hautausmaan takainen sijainti, loivasti viettävä rinne ja vanha puusto luovat paikalle seesteisen tunnelman. Suunnittelualueen ulkomaisemassa tasaisesta puuston ja kattojen hallitsemasta yleisilmeestä kohoavat vesitorni, veturitallin keskuslämmityksen piippu ja kaupunginsairaalan korkein hallinto-osa. Luoteen suunnalta tarkasteltaessa avautuu muutamia näkymiä, joissa piippu ja vesitorni ovat nähtävissä rinnan. Veturitallin kokonaisuus on havaittavissa Radanvarren keskikohdilta Porin Energian kohdalta, mutta muuten havainnointia häiritsevät puusto ja korkea ratapenger. Sisämaisemassa kaupunginsairaalan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluva länsiosa on hyvin hoidettua puistomaista aluetta ja selkeästi havaittava kokonaisuus. Samoin vanha hautausmaa on viimeaikaisten uudistamistöiden myötä saanut huolitellun yleisilmeen. Veturitallialueen hoidettu puistomainen puoli avautuu Veturitallinkadun suuntaan, mutta näyttävät vesitornit jäävät iäkkäiden puiden hallitsemassa maisemassa vähäiseen asemaan.

10 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 10/40 Ilmakuva vuodelta Ilmakuva vuodelta 2008 Asuminen ja väestön rakenne Suunnittelualueen sairaala- ja terveyskeskustoimintojen yhteydessä on vuodepaikkoja yhteensä n. 350: - pitkäaikaisosastot 160 sairaansijaa - päihdehuolto 32 paikkaa - Porin Vanhustenkotiyhdistys ry:n, Suomen Pelastusarmeijan säätiön, Porin Sininauha ry:n sekä Porin kaupungin ylläpitämät asuntolat n. 162 paikkaa Lisäksi sairaalan akuuttiosastoilla on 222 sairaansijaa. Alueella sijaitsee myös opiskelijoiden majoitustila Kuumela, jossa on majoitustilaa yhteensä 21 henkilölle, sekä Päärnäisten päiväkoti, jossa on n 50 kokopäiväistä hoitopaikkaa 1-6 -vuotiaille lapsille.

11 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 11/40 Työpaikat ja palvelut Suunnittelualueen sairaala- ja terveyskeskustoiminnot ja niihin liittyvät tukitoiminnot sekä muut kunnalliset palvelut työllistävät kesällä 2010 yhteensä noin 900 henkeä: - sairaala terveyskeskus 153 (sis. hallinnon) - tukipalvelut 181 (palvelevat sekä sairaalaa että muita alueen toimintoja, osa sairaanhoitopiirin ja palveluliikelaitoksen alaisia) - palveluasuminen päihdehuolto 26 - Päärnäisten päiväkoti 10 - eläinlääkäripalvelut 3 Veturitallien toiminta on oleellisesti vähentynyt, mutta rakennuksia käyttävät edelleen vähäinen määrä huolto- ja kuljetushenkilökuntaa. Veturitallien rakennuksissa toimii myös rakennusosien kierrätykseen ja kunnostamiseen keskittynyt Varaosapankki sekä muutama yksityinen verstas. Virkistys Vesitorninpuisto on edustava viheralue, jossa on hyvin hoidettua nurmikenttää ja puiden reunustamia kujia. Puistossa sijaitsee myös melko suosittu ja hiljattain kunnostettu leikkikenttä. Veturitallinkadun vartta ja sairaala-alueen takamaita on käytetty jonkin verran ulkoiluun, vaikka varsinaisia reittejä ei olekaan rakennettu. Vanha hautausmaa on tarjonnut rauhallisen ympäristön ulkoilua varten ja sen poikki on oikaistu matkalla kaupunkiin. Liikenne Suunnittelualueella kulkevat asemakaavaan merkityt Veturitallinkatu ja Muistokatu. Veturitallinkatu jatkuu VR:n ja Ratahallintokeskuksen maita pitkin hiekkatienä Rauhanpuistoon asti. Veturitallinkadun kautta tapahtuu sairaalan ja terveyskeskuksen työntekijöiden ja huollon sekä asuntoloiden ja Muistokadun liikenne, mutta muun läpiajon määrä on hyvin vähäistä. Sairaalan ja terveyskeskuksen asiakasliikenne tapahtuu Maantiekadun kautta. Suunnittelualueen reunoilla kulkevat Maantiekatu ja Rauhanpuisto ovat vilkkaita alueellisia pääväyliä, joiden risteys on eräs Porin vaarallisimmista (3 tai enemmän onnettomuutta vuoden aikana). Porin 2007 liikennelaskennan mukaan päivittäinen ajoneuvomäärä Maantiekadulla oli noin ja Rauhanpuistossakin yli Vuoden 2030 arvion mukaan Maantiekadun päivittäinen ajoneuvomäärä olisi noin ja Rauhanpuiston Kevytliikenteen reitit kulkevat Maantiekadun, Rauhanpuiston ja Veturitallinkadun varressa. Vesitorninpuistossa, vanhan hautausmaan kivimuurin viertä, kulkee kaavassa suojeltu, osittain kivetty kevytliikenteen reitti Vanha Turuntie. Kaavan mukaista reitin jatketta yli radan ei ole toteutettu. Kevytliikenteen reitti jatkuu kuitenkin kiertäen hautausmaan radan vieritse ja yhtyy Muistokatuun. Mäntyluodon radalla kulkee VR Gargo Oy:n mukaan päivittäin keskimäärin 17 tavarajunaa, joista 4 yöaikaan. Ajonopeus radalla on noin 40 km/h, nopeusrajoitus on 60 km/h. Rata-alue on aidattu pitkältä matkalta Karjarannantien ja Radanvarren puolelta. Kuitenkin suunnittelualueen kaupungin puoleisessa päässä ja lähellä Rauhanpuiston tasoristeystä on aitaamattomien osuuksien kohdille muodostunut polkuja yli radan. Ajoneuvoliikenteen järjestelyt on toteutettu niin, että tasoristeykseen ei jää seisovia ajoneuvoja, nopeudet ovat alhaisia ja näkymät ovat riittäviä.

12 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 12/40 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokonaisuuksia ja kohteita, jotka on suurelta osin jo huomioitu voimassa olevissa kaavoissa. Aluetta koskevat myös maakuntakaavaa varten tehty täydennysselvitys sekä Satakunnan Museon rakennusinventoinnit. Porin kaupunginsairaalan kokonaisuus on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Kokonaisuudella on sekä huomattavaa kaupunkikuvallista, rakennushistoriallista ja historiallista merkitystä. Porin kaupunginsairaala edeltäjineen (köyhäintalo, vaivaistalo, kunnan sairaala, kunnalliskoti) kuuluu vanhimpien kaupungin rakennuttamien julkisten rakennusten joukkoon. Sairaalan sijainti on maisemallisesti merkittävä kaupungista aikanaan ulos vieneen maantien varrella, ruutukaava-alueen (VI kaupunginosa) reunalla. Sairaala alueella on nähtävissä useita aikansa sairaalarakentamista hyvin ilmentäviä kerrostumia. Niistä merkittävimmät ovat ensimmäinen rakennusvaihe 1890-luvulla (entinen kunnalliskodin mielisairasosasto ja entinen kunnalliskodin sauna- ja pesularakennus sekä vanha kaupunginsairaala) sekä 1950-luvulla rakentunut kokonaisuus luvun rakennusvaiheet - pääterveysasema ja kaupunginsairaalan uusi osa heijastelevat kunnallisessa terveydenhuollossa tapahtuneita muutoksia. Sairaalarakennukset on sijoiteltu vapaamuotoisesti puistomaiseen ympäristöön, joista etenkin 1950-luvun rakennusvaihe rakennuksineen ja puutarhoineen muodostaa korkealaatuisen miljöökokonaisuuden. Rakennusten sisätiloissa on tehty edelleen jatkuvan sairaalatoiminnan edellyttämiä muutoksia. Alkuperäisessä tai lähes alkuperäisessä asussaan on säilynyt ainoastaan osa 1950luvulla syntyneestä rakennusryhmästä.. Porin Kaupunginsairaalan alueen rakennusinventointi, Satakunnan Museo 2007 Arkkitehti Olaf Küttnerin suunnittelemat Lääkäriasunnot (1954) ja entinen talousrakennus (1953), joka toimii Päärnäisten päiväkotina Arkkitehti Olaf Küttnerin suunnittelema kappeli ja ruumishuone (1956) sekä Kuumela, joka rakennettiin sairaalan kanssa samaan aikaan infektiopotilaita varten ja uudistettiin 1955.

13 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 13/40 Arkkitehti J.E. Stenbergin suunnittelema vanha kaupunginsairaala (1895). Arkkitehti J.E. Stenbergin suunnitteleman kunnalliskodin mielisairasosaston, Hourula julkisivua (1893) sekä kaupungininsinööri Lindströmin suunnittelema kunnalliskodin sauna- ja pesularakennus (1893). Veturitallit: Kaupunginsairaalan kokonaisuuteen liittyy sen koillispuolella Porin vanha tiilinen veturitalli, joka on radan rakentamisen ajoilta 1890-luvulta.. Satakunnan rakennusperintö, Raportti Tiilinen veturitalli on rakentunut vuosien aikana ja ensimmäisten osien suunnittelijana pidetään VR:n pääarkkitehtina toiminutta Bruno Granholmia. Muutkin alueen rautateiden historiaan liittyvät rakennukset on toteutettu VR:n omien suunnittelijoiden toimesta ja käyttäen ns. tyyppipiirustuksia.

14 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 14/40 Veturitallien vanhin osa, vasemmanpuoleiset kaksi veturipilttuuta, liittyvät Porin radan rakentamiseen v Rakennusta on laajennettu useaan otteeseen, viimeisenä lämpökeskuksen sekä henkilöstötilojen ja toimistojen siipi 1950-luvulla. Veturitallien maisemaa ratapihalta katsottuna Vesitorni ja vanha hautausmaa: Arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema, vuonna 1935 valmistunut tyyliltään funktionalistinen vesitorni edustaa aikakaudelleen keskeistä teollisuus-, varasto- ja teknisten laitosten rakennusryhmää, jossa funkistyyli kaikkein voimakkaimmin pääsi toteutumaan. Korkea torni on kaupunkikuvallisesti merkittävä ja rajaa kaupungin vanhaa ruutukaavaa. Kokonaisuuteen kuuluu Porin vanha, 1809 perustettu ja 1800-luvun lopulla käytöstä pois jäänyt nk. Vanha hautausmaa. Ote Satakunnan Museon ja kaupunkisuunnittelun lausunnosta Museovirastolle valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä, KH Vanhan hautausmaan takana Muistokadun varressa on yhteensä seitsemän rautatien historiaan liittyvää ja asemakaavassa ( ) suojeltua rakennusta.

15 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 15/40 Muistokadun päässä oleva suojeltu puurakennus. Näkymä vanhan hautausmaan länsipäästä vesitornille. Tekninen huolto Suunnittelualueella kulkee suuria putkilinjoja, kuten sadevesiviemärit 600 B ja 300 B, jätevesiviemäri 400 PVC sekä vesijohto 500 Eternit. Kaikki suurimmat kiinteistöt on liitetty kaukolämpöverkkoon. Vesitorni toimii edelleen merkittävänä osana kaupungin vesijohtoverkostoa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella kulkevan Mäntyluodon radan raideliikenne aiheuttaa ympäristölleen melu- ja tärinähaittoja sekä turvallisuusriskin vaarallisten aineiden kuljetusten yhteydessä. Rautatieviraston mukaan Mäntyluodon radalla kuljetetaan vaarallisia aineita ammoniakkia noin vaunua/vuosi ja rikkihiiltä noin vaunua/kontti/vuosi. Muiden vaarallisten aineiden kuljetukset ovat satunnaisia. Veturitallin toiminnan seurauksena osa rakennusten rakenteista ja ympäristön maaperästä on pilaantunutta. Viereisen Karjarannan teollisuusalueen SEVESO II-direktiivin mukaisten vaarallisten aineiden käsittely ja varastointi ovat kaavatyön kuluessa loppuneet, eikä teollisuustoiminnoista enää aiheudu turvallisuusriskejä suunnittelualueelle (TUKES ). Sosiaalinen ympäristö Radan ja erityistoimintojen estevaikutuksesta johtuen alue on eristäytynyt saareke ilman varsinaista läpikulkuliikennettä tai yleistä virkistyskäyttöä. Lisäksi asuntoloita ja niiden asukkaita kohtaan tunnetaan ennakkoluuloja, minkä johdosta alueen maine on huono ja ympäristö koetaan pelottavaksi ja jopa vaaralliseksi. Alueen yleisilmettä ovat kuitenkin kohentaneet oleellisesti leikkikentän peruskorjaus ja vanhan hautausmaan uudiskäyttö uurnahautausmaana. Alue on selvästi aktivoitunut ja luonut edellytyksiä paremmalle sosiaaliselle ympäristölle.

16 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 16/ Maanomistus Suunnittelualueen omistavat Ratahallintokeskus ( ), VR-Yhtymä Oy ( ), Porin evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä (6-80-4, ) ja Porin kaupunki. Suunnittelualueen maanomistus Porin kaupunki omistaa värilliset alueet, kaavaehdotuksen korttelialueet on merkitty punaisella katkoviivalla. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Asemakaava Suunnittelualue on käytännössä kokonaisuudessaan asemakaavoitettu. Osassa suunnittelualueen luoteisosassa sijaitsevaa kiinteistöä ei ole asemakaavaa. Asemakaava A 1979 (Porin liikennealueet, , vahvistettu ja / Sisäasiainministeriö) Asemakaavassa määritetään osa rautatiealueesta. Asemakaava (vahvistettu / Sisäasiainministeriö) Asemakaavassa osoitetaan Päärnäisten (6.) kaupunginosan kortteli 79 tontti 1 sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Ys9). Alueelle saa rakentaa enintään 30 kpl toimintaa palvelevaa työsuhdeasuntoa ja on varattava 1 autopaikka kutakin alkavaa 200 kerrosalaneliömetriä kohden. Rakennusten suurin sallittu kerrosten määrä on kuusi (VI) ja korkein sallittu korkeusasema Asemakaava (vahvistettu / Ympäristöministeriö) Asemakaavassa osoitetaan Päärnäisten (6.) kaupunginosan kortteli 79 tontit 3,4 ja 5 sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Ys9). Tontin 3 ja 4 rakennusten suurin sallittu kerrosten määrä on kaksi (II) ja korkein sallittu korkeusasema Tontin 5 rakennusten suurin sallittu kerrosten määrä on kuusi (VI) ja korkein sallittu korkeusasema Tonteille saa rakentaa enintään 30 ko toimintaa palvelevaa työsuhdeasuntoa ja on varattava 1 autopaikka kutakin alkavaa 200 kerrosalaneliömetriä kohden. Asemakaavassa on määritelty myös osa Veturitallinkadun katualuetta.

17 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 17/40 Asemakaava (vahvistettu / Ympäristöministeriö) Asemakaavassa on määritelty Radanvarren katualue, hautausmaa-alue (EH/s) sekä Vesitorninpuisto (VP). Hautausmaalle on osoitettu 500 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta. Hautausmaan ympäristö on merkitty säilytettäväksi (/s) ja vanha kiviaita kaupunkikuvallisesti tärkeäksi, jota ei saa purkaa. Vesitornin puistossa sijaitseva vesitorni on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaksi rakennukseksi (et), joka on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä. Vesitornia ei saa purkaa ja siinä tehtävien toimenpiteiden tulee olla arvokkaan luonteen säilyttäviä (sr- 6). Puistoon on lisäksi merkitty jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu Vanha Turuntie. Asemakaava (vahvistettu / Ympäristöministeriö) Asemakaavassa osoitetaan Karjarannan (21.) kaupunginosan kortteli 33 yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), jota on tarkennettu rakennusalakohtaisella määräyksellä asuntolasta (as sos). Rakennusten suurin sallittu kerrosten määrä on kaksi (II). Alueelle on varattava 1 autopaikka 70 kerrosalaneliömetriä kohden. Korttelissa ovat rakennusalat kolmelle suojellulle, ympäristön ja kaupunkikuvan kannalta tärkeälle rakennukselle (kr-2). Asemakaavassa on osoitettu myös Muistokadun katualue sekä osa Vesitorninpuistoa. Suunnittelualueen voimassa olevien asemakaavojen rajat, punaisella värillä kaavoittamaton alue Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kantakaupungin yleiskaava 2025 (kaupunginvaltuusto ), jonka mukaan suunnittelualue on palvelujen ja hallinnon aluetta, jolla on suunnitteluvaiheessa arvioitava turvallisuusriskit (P/tu-ri), sekä julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), sekä lähivirkistysaluetta (VL). Hautausmaa- ja lähivirkistysalue ovat kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Eteläinen osa suunnittelualueesta kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon. Suunnittelualueella sijaitsevat kulttuurihistorialliset kohteet no 43 (vanha kaupunginsairaala) ja 174 (veturitalli). Suunnittelualuetta reunustavat päärata ja kaksi pääkatua. Pääradan varteen on esitetty tarve meluntorjunnasta.

18 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 18/40 Suunnittelualue on osa yleiskaavassa esitettyä vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien laitosten konsultointivyöhykettä (TUKES 2007) Seutukaava ja maakuntakaavaehdotus Satakunnan maakuntakaavassa (ent. seutukaava 5) vahvistunut , suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A 33 / M1, M2, M70, S12, S13). Taajamatoimintojen alueella tulee erityistä huomiota kiinnittää yhdyskuntarakenteen täydentämiseen ja tiivistämiseen vajaasti rakennetuilla alueilla (M1). Asemakaavoituksessa tulee huomioida seutukaavassa esitetyt kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet (M70). Ennen uusien alueiden kaavoittamista ottaa käyttöön jo kaavoitetut alueet ja hyödyntää jo valmiit tekniset verkot (S12). Taajamien yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä tulisi huomioida raideliikenteen tukemisen mahdollisuus Kokemäenjokilaakson vyöhykkeellä (S13). Vanha kaupunginsairaala (kh-522) on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla seutukaavat ovat muuttuneet alkaen maakuntakaavoiksi, MRL:n mukaisin oikeusvaikutuksin. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt seutukaavan korvaavan maakuntakaavan. Hyväksymisen jälkeen maakuntakaava saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi, eikä maakuntakaavalla ole ennen vahvistamista juridisia ohjausvaikutuksia. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajama-aluetta (A). Suunnittelualueella on myös maakunnallisesti merkittävä, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden määrittelemien inventointialueiden ulkopuolinen kulttuuriympäristö Kaupunginsairaala (PORI 49, kh-m-49). Kulttuuriympäristöjen alueella kaikki rakentaminen on sopeutettava alueen ominaisluonteeseen ja perinteiseen rakentamistapaan, ja suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoitukseen liittyneen Satakunnan rakennusperinnön päivitystyön yhteydessä Museovirasto, Satakunnan Museo ja Porin kaupunki ovat käyneet läpi valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohdevalikoimaa ja tehneet esityksen sen ajantasaistamisesta. Porin kaupunginhallitus on kokouksessaan ( 953) hyväksynyt esityksen, jossa uutena kohteena oli Vesitorni ja vanha hautausmaa. Valtioneuvoston päätöksellä on Museoviraston laatima inventointi otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi rakennetun kulttuuriympäristön inventoinniksi alkaen. Porin kaupunginhallituksen hyväksymän esityksen mukainen Vanha hautausmaa on mukana inventointiluettelossa. Vanha hautausmaa sijaitsee suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä Tonttijako ja -rekisteri Päärnäisen (6.) kaupunginosan korttelin 79 tontti 1 on merkitty tonttirekisteriin tonttijaossa (hyv ), tontit 3, 4 ja 5 tonttijaossa (hyv ). Karjarannan (21.) kaupunginosan korttelin 33 tontti 2 on merkitty tonttirekisteriin tonttijaossa (hyv ) ja tontti 3 tonttijaossa (hyv ). Tila (Veturitallien alue) on rekisteröity , tila (Vesitorninpuisto, Rauhanpuiston katualue, kaupunginsairaalan takamaata ja osa kaavatontista ) on rekisteröity

19 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 19/40 Tila (rautatiealue) on rekisteröity ja lakannut olemasta rekisteritila Tilasta on erotettu määräala M604 ja se on rekisteröity Rakennusjärjestys Porin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut voimaan Pohjakartta Pohjakartta on Porin kaupungin mittaustoimen laatima ja se täyttää annetun kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset Muut selvitykset ja toimenpiteet Satakunnan museo on suorittanut vuoden 2007 aikana Pisara-hankkeeseen liittyvän kaupunginsairaalan ympäristön rakennusinventoinnin. Veturitallin alue on ollut yhtenä kohdealueena Karjarannan alueella suoritetuissa melu- ja tärinäselvityksissä. - Ympäristömeluselvitys, Karjaranta Pori. Promethor Oy Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus. Promethor Oy, lausunnot PR- TÄR ja PR-TÄR Ote ympäristöselvityksen liitteestä 1A. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu. Nykyinen tilanne v VR on toteuttanut alueen ratapihalla maanperän kunnostustöitä. Kaavahankkeen aikana VR on aloittanut veturitallirakennuksen rakenteiden ja alapohjan pilaantuneisuuselvityksen. - Porin ratapihan veturitallialueen tankkauspaikan maaperän kunnostus, massavaihdon loppuraportti. VR, Työ no 9641 Geobotnia Oy Veturitallien alueelta on laadittu opiskelijatöitä ruderaattikasvillisuuden, maankäytön suunnittelun ja kansallisen kaupunkipuiston laajentumisen osalta.

20 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 20/40 - Porin Veturitallit 2007, raportti Veturitallialueen ympärillä kasvavasta kasvillisuudesta. Sari Lehtonen, lokakuu 2007 Pori. - Porin Veturitallien alue. Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin osasto, Diplomityö, Marjut Savolainen Porin studio. Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtuurin osasto, maisemaarkkitehtuuri, työryhmien esityksiä Ote kasvillisuusselvityksen kasvien sijaintikartasta, Sari Lehtonen Ote Marjut Savolaisen diplomityöstä, TTY arkkitehtiosasto; Näkymä ratapihalta itään, näyttelyalue

21 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 21/40 Ote Porin studion työryhmä Hiroko Kivirinta - Jere Saarikko esityksestä yhdistää veturitallin alue nykyiseen rautatieasemaan radan vierellä kulkevilla kevytliikenteen reiteillä Kevään ja kesän 2008 aikana ympäristötoimistossa työskenteli latvialainen maisema-arkkitehdin Margarita Kanevska, joka suunnitteli yhteistyössä puistotoimen kanssa puiston, joka on erityisesti näkörajoitteisten ihmisten kannalta turvallinen. Puisto on sijoitettu Veturitallien alueelle tallirakennusten muodostaman torin viereiselle puistoalueelle. Ote erityisesti näkörajoitteisille suunnitellusta puistosuunnitelmasta, maisemaarkkitehti Margarita Kanevska ja puistotoimi

22 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 22/40 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN TARVE JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaava ja asemakaavan muutos laaditaan Porin kaupungin aloitteesta ja se on ollut ensimmäisen kerran esillä kaavoituskatsauksessa (kohde 12, KV ). Pääterveysaseman tarpeita on listattu peruskunnostussuunnitelmaan sekä Porin terveydenhuollon palvelurakenne ja toimintasuunnitelmaan Suunnitelmassa on esitetty mm. tarve vuodeosastoista, jotka toteutettaisiin lisäsiipenä, lisäkerroksena tai uudisrakennuksena. Vuoden 2008 alussa aloitettiin uudelleen neuvottelut Porin seudun kuntien kesken yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi. Yhteistoiminta-alueen osana toteutettiin sosiaali- ja terveystoimen yhdistämiseen, organisaatiomuutoksiin ja prosessien uudistamiseen tähtäävä Perusturvahanke (Loppuraportti ). Vuoden 2010 alussa aloittanut Porin, Ulvilan, Luvian, Merikarvian, Pomarkun ja Noormarkun yhteinen perusturvan yhteistoiminta-alue tukeutuu Porin terveyskeskus- ja sairaalapalvelujen lisäksi Noormarkun ja Ulvilan sairaalapalveluihin. Kun lisäksi keskussairaalan logistiikkakeskus aloitti toimintansa Honkaluodossa ja terveyskeskuksen vastaanottotiloista jää vain Länsi-Porin vastaanotto, on Porin terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan nykyiset toimitilat katsottu riittäviksi. Asemakaavan osoittama laajennusvara on kuitenkin tulevaisuuden reservi ja mahdollistaa myös muun kunnallisen toiminnan. Kaavaprosessin aikana kolmelle ahtaaksi käyneelle ja varustelultaan riittämättömälle päiväkodille tutkittiin uutta sijoituspaikkaa Veturitallien alueelta. Sosiaalilautakunta päätti kokouksessaan esittää kaupunginhallitukselle, että Veturitallien alueen asemakaavaan varataan paikka päiväkodille joko vanhassa Veturitallien rakennuksessa tai uudisrakennuskohteessa sillä alueelle, ja että ko. päiväkodin tarpeet huomioidaan myös maankäyttösopimuksessa ja tonttien varaamisessa. Keväällä 2010 perusturvan ja teknisen palvelukeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta asemakaavaa muutettiin siten, että alueelle on mahdollista toteuttaa neljälle päivähoitoryhmälle mitoitettu päiväkoti. 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat suunnittelu- ja lähialueen: - maanomistajat ja asukkaat: VR Yhtymä Oy, Ratahallintokeskus, Maaherran-kadun varren kiinteistöt - yritykset ja yhteisöt: Porin seurakuntayhtymä, Kiinteistö Oy Karjarannankulma, kiinteistö Oy Satakruunu, Porin Sininauha ry, Pelastusarmeijan miesten asuntola, Suisto Kiinteistöt Oy, Karjarannan Kiinteistöyhdistys ry, Päärnäisten pienkiinteistöyhdistys Ry, Puukeskus Oy - muut, joiden oloihin kaavamuutos saattaa vaikuttaa Lisäksi osallisia ovat: - alueen tulevat toimijat ja viranomaiset: Porin Vesi, Pori Energia, Porin kaupunginsairaala ja terveyskeskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakunnan Museo, Satakuntaliitto - asianosaiset lautakunnat: vapaa-aikalautakunta, koulutuslautakunta, perusturvalautakunta, aluepalopäällikkö, ympäristölautakunta, tekninen lautakunta, kulttuurilautakunta

23 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 23/ Vireilletulo Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty , KAAV/505/2006, VP 22) on kuulutettu nähtäville päälehdissä (SK, ST, UA, Lalli) ja kaupungin verkkosivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma myös postitettiin osallisille. Kaava-alueen laajentamisen johdosta tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ) kuulutettiin nähtäville päälehdissä (SK, ST, UA, Lalli) ja kaupungin verkkosivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma myös postitettiin osallisille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireilletulon yhteydessä jättivät Karjarannan kiinteistöyhdistys ja Ratahallintokeskus kirjalliset kannanottonsa. Ratahallintokeskuksen kannanotossa huomautettiin raideliikenteen melusta ja tärinästä ja että kaavoituksessa tulee noudattaa valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja. Kannanotossa mainittiin myös, että Ratahallintokeskus ei osallistu uudesta maankäytöstä mahdollisesti aiheutuvan melun ja tärinän torjunnan kustannuksiin. Karjarannan kiinteistöyhdistys ehdotti kannanotossaan, että rautatiealueen kautta järjestetään turvallinen yhteys Hankkijan ja Karjarannan asuntoalueille. Veturitallin alueen kaavahanketta esiteltiin Päärnäisten kiinteistöyhdistyksen syyskokouksessa Käppärän koululla Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen asemakaavaluonnos oli nähtävillä , jonka aikana jätettiin yhteensä viisi kirjallista mielipidettä: Karjarannan kiinteistöyhdistys, Satakunnan Museo, VR-yhtymä, Porin Vesi ja Visuaalinen keskus -hanke. Karjarannan kiinteistöyhdistys ilmaisi kannanotossaan huolensa Vanhan aseman aukion puistomaisen olemuksen häviämisestä ja ehdotti alikulun siirtämistä Asemantaustan katualueen eteläpuolelle. Kannanoton mukaan yhdistys on istuttanut puistotoimen lahjoittamat puut aukiolle talkootyönään. Satakunnan museo totesi kaavaratkaisun olevan kaupunkikuvan ja rakenteen kannalta merkittävän ja sisältävän huomattavia historiallisia merkityksiä. Kaavoituksen pohjaksi tulee suorittaa riittävät inventoinnit ja kartoittaa rakennushistorialliset arvot sekä järjestää viranomaisneuvottelu ennen kaavahankkeen eteenpäin viemistä. Luonnoksessa esitettyjä perusratkaisuja sekä rakentamisen tehokkuutta Satakunnan Museo piti kyseenalaisina. VR-yhtymän kannanotossa luonnoksen monipuolisia käyttötarkoituksia pidettiin hyvänä lähtökohta alueen kehittämiselle. Veturitallien yhteyteen myöhemmin rakennettuja puisia varastorakennuksia ei kuitenkaan nähty niin arvokkaina, että alueen kehitystä tulisi sitoa niiden suhteen, ja että niitä kannattaisi erikseen suojella. Porin Vesi huomautti alueella kulkevan kolme mittavaa vesi- ja viemärilinjaa, joiden siirtokustannukset olisivat arviolta linjaa kohti. Kaavahankkeen kanssa samanaikaisesti käynnissä ollut, visuaalisen kulttuurin toimijoiden yhteisten toimitilaongelmien ratkaisuun tähtäävä Visuaalinen keskus hanke ehdotti kannanottonaan Veturitalleja visuaalisen kulttuurin keskukseksi.

24 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 24/ nähtävänä ollut asemakaavan 1. luonnos Asemakaavan toinen luonnos oli nähtävillä , jonka aikana VR-yhtymä ja Ratahallintokeskus jättivät kirjalliset mielipiteensä. Rautatievirasto ja ympäristötoimisto lausuivat luonnoksesta epävirallisemmin sähköpostitse. Raideliikenteen toimijoiden mielipiteissä kiinnitettiin huomiota turvallisuuteen ja luvattoman pääsyn estämiseen rata-alueelle sekä raideliikenteen aiheuttaman melun ja tärinän vaimentamiseen. Vaatimukset sallituista melutasoista tuli täyttää valtioneuvoston päätös ohjearvoista (993/1992) ja tärinän vaimennuksen tuli täyttää VTT:n laatiman ohjeen (Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (v,w95 < 0,30mm/s). Monipuolinen maankäyttö nähtiin hyvänä lähtökohtana ja todellisia käytännön mahdollisuuksia luovana ratkaisuna. Veturitallien suojelumerkinnän tulisikin tukea näitä monipuolisia käyttötarkoituksia ja sallia historian aikana eri käyttöön muutettujen rakennusten jatkuva kehitys. Ympäristötoimiston mielipiteessä otettiin kantaa syntyvään rakennettuun ympäristöön ja arvioitiin alueen jäävän ilman kaupallisia lähipalveluita, jolloin suunnitellut radan alikulut kaupunkiin saavat yhä tärkeämmän merkityksen alueen elinvoimaisuuden kannalta. Mielipiteessä edellytettiin myös alueen maaperän puhdistustarpeen selvittämistä.

25 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 25/ nähtävänä ollut asemakaavan 2. luonnos Veturitallien tulevaisuutta visioimaan järjestettiin foorumi , johon kutsuttiin osallistumaan eri intressitahoja. Foorumia varten perustettiin verkkosivut tiedon jakamista varten. Keskustelutilaisuudessa tutustuttiin kaavahankkeen tilanteeseen ja kymmenen eri toimijatahon puheenvuoron jälkeen keskusteltiin yleisesti alueen potentiaalisesta tulevaisuudesta. Tilaisuudesta kirjoitettiin muistio, jota jaettiin myös päättäjille tiedoksi. Asemakaavaehdotus oli nähtävänä 30 päivän ajan , jona aikana ei jätetty yhtään muistutusta. Lausuntoja jätettiin yhteensä 10 sekä teknisen lautakunnan ennakkolausunto. Nähtävillöolon ja lausuntojen saapumisen jälkeen järjestettiin viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen pyynnöstä. Lausuntojen ja viranomaisneuvottelun perusteella suunnittelualueesta rajattiin Päärnäisten kaupunginosan (6.) kortteli 80 pois, jolla sijaitsevat mm. vanha hautausmaa ja vesitorni. Samalla tarkistettiin kaavaehdotusta lisäämällä kerrostalokortteliin AK-17 melusuojausta koskevia merkintöjä, tarkennettiin yleisiä määräyksiä maaperätutkimusten ja toimenpiteiden sopeutumisen osalta sekä täydennettiin selostuksen meluvaikutusten arviointia. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset olivat merkitykseltään vähäisiä ja viranomaisten hyväksymiä, eikä niiden takia tarvinnut asettaa ehdotusta uudelleen nähtäville Viranomaisyhteistyö Vireilletulon yhteydessä Porin kaupungin ympäristötoimisto toi tiedoksi veturien tankkauspaikan maaperän toteutetuista kunnostustöistä sekä arvionsa alueen muista pilaantuneista maista. Ympäristötoimisto piti hyvänä OAS:ssa mainittua alueen ruderaattikasvillisuuden selvittämistä ja kaavaluonnoksessa esitetyn, maisemassa erottuvan kookkaan ja monihaaraisen koivun suojelua. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin Ympäristöministeriön Jukka-Pekka Flander ei päässyt neuvotteluun, mutta kommentoi luonnosta kansallisen kaupunkipuiston kehittämisen näkökulmasta, jossa laajentaminen vanhan rautatieaseman ja veturitallien alueelle on kannatettavaa rautatiehistorian ajallisen syvyyden kannalta. Luonnoksen mukainen alueiden käyttö koettiin kuitenkin sekavana ja toivottiin veturitallien saavan tilaa ympärilleen ja alueellista, puolijulkista ja dominoivaa roolia. Laajentamista

26 VETURITALLIT - asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus 26/40 tulisikin tarkastella myös viherrakenteellisen ja kaupunkipuiston eheyden kannalta. Ensimmäiseen viranomaisneuvotteluun osallistuivat viranomaisten lisäksi myös VR-yhtymän ja Ratahallintokeskuksen edustajat, jotka selostivat kaavoituksen lähtökohtia maanomistajien sekä rataliikenteen ja vähentyvän veturitallitoiminnan kannalta. Veturitallirakennusten omistajan intresseissä ovat mahdollisimman monipuoliset ja luontevat käyttötarkoitukset. Asemakaavan toteuttamiseen vaikuttavat vireillä olevat neuvottelut ja ratkaisut, jotka koskevat asemakaavan toteuttamista koskevia maankäyttösopimuksia. Maankäyttösopimus vaikuttaa osaltaan myös päiväkodille varatun tontin rakentamiseen. Keskustelussa alueen toimintojen sekoittamista ja asumisen tuomista julkisten tilojen keskelle ei kuitenkaan pidetty mielekkäänä lähtökohtana. Toisaalta ajatus veturitallien rakennusten uudiskäyttö asumista tukevina tiloina vaikutti kannatettavalta. Uudisrakentamisen sopeutumiseksi kaupunkikuvaan pidettiin tärkeänä lähtökohtana rakennusten korkeuden pysymistä alle visuaalisesti hallinnoivan piipun ja vesisäiliöiden tornien korkeuden. Rataliikenteen aiheuttamien melun ja tärinän sekä vaarallisten aineiden kuljetusten selvittämistä ja huomioimista kaavoituksessa pidettiin välttämättöminä. Rakennussuojelun tulee taas perustua arvottamiseen ja rakennusinventointeihin, joita Satakunnan Museo olisi aloittamassa ensi kesän aikana. Viranomaistahoista myös Rautatievirastolta ja TUKESilta tulee pyytää lausunnot kaavasta. Kaupunkisuunnittelu ilmoitti aloittavansa viranomaisneuvottelun perusteella uuden luonnoskierroksen valmistelun. Toinen viranomaisneuvottelu järjestettiin asemakaavaluonnoksen toisen nähtävilläolon jälkeen yhdessä samanaikaisten Huvilarannan ja Tahkoluoto-Paakarin kaavahankkeiden kanssa. Neuvottelussa olivat mukana kaikkia kaavahankkeita koskevien vaarallisten aineiden käsittelyn, kuljetuksen ja varastoinnin turvallisuutta valvovien TUKESin, Satakunnan pelastuslaitoksen ja terveysviraston edustajat. Veturitallin alueen läheisyydessä sijaitsevien teollisuuteen liittyvien vaarallisten aineiden todettiin peittausaineiden osalta todennäköisesti poistuvan ja jäljelle jäävän nestekaasun. Oluttehtaan ja meijerin ammoniakin sekä läheisen puunkyllästystoiminnan katsottiin jäävän vaikutuksiltaan riittävän etäälle. Sen sijaan rautatiellä kulkevat vaaralliset aineet ovat huolenaiheena yleensäkin kaupungin alueen radanvarsilla. Rauhanpuiston tasoristeyksen tapaturmariskiä tulisi arvioida kaavoituksen yhteydessä. Keskusteltaessa uudisrakentamisesta luonnoksen rakentamistehokkuutta pidettiin edelleen liian tehokkaana, vaikka rakennusten kokoa oli pienennetty ja madallettu sekä sijoitusta muutettu. Lisäksi kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta odotettiin myös säilyttävämpiä ja väljempiä kaavavaihtoehtoja. Kolmas viranomaisneuvottelu järjestettiin kaavaehdotuksen nähtävilläolon ja lausuntojen saapumisen jälkeen Neuvottelussa arvioitiin radan meluvaikutuksia, maaperän pilaantuneisuutta ja kunnostustarvetta sekä kulttuurihistoriallisen ympäristön riittävää huomioimista kaikissa toimenpiteissä. Kaavaehdotuksen melutorjunnan ratkaisut muodostaa rakennuksilla muuri radan melua vastaan koettiin periaatteellisesti oikeana. Rakentamisen vaiheittaisuudesta johtuvan tilapäisen melusuojauksen korjaamiseksi todettiin voivan vaikuttaa kaupungin tontinluovutusmenettelyn ja tarkemman rakennussuunnittelun ohjauksen kautta. Samalla kerrostalokortteliin AK-17 lisättiin melusuojausta koskevia merkintöjä. Maaperän pilaantuneisuuden arviointia varten tehtyjen lisäselvitysten perusteella yleisten määräysten vaatimus maaperätutkimuksista ennen pohjarakennustoimenpiteitä rajattiin koskemaan kortteleita 42, 43 ja 45. Kulttuuriympäristön huomioimisen turvaamiseksi lisättiin yleisiin määräyksiin vaatimukset uudisrakentamisen sopeutumisesta arvokkaaseen ympäristöön sekä ympäristön erityisestä huomioimisesta suunnittelussa.