Toimintakertomus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2012"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2012 Sivistystoimi

2 Sisältö Sivistystoimen toimiala... 4 Varhaiskasvatuksen tulosalue... 6 Suomenkielisen perusopetuksen tulosalue...14 Resultatområdet för svenskspråkig service...22 Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue...26 Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalue...34 Talous- ja hallintopalveluiden tulosalue...40 Sivistystoimen viestintä...42 Sivistystoimen ympäristötoiminta...44 Hyvinvointityö Vantaalla ja sivistystoimessa...45 Julkaisija Vantaan kaupunki Sivistystoimi 2013 Teksti Pirkko Nurmi Kannen kuva Tiina Kujala Kuvat Anna Mellin (s. 7, 9), Vesa Greis (s. 15), Tiina Kujala (s. 5, 11, 29, 35, 37, 41), Maare Kylmämaa (s. 17), Heidi Hölttä (s.18, 23, 27), Petri Hirvonen (s. 24), Vantaan ammattiopisto varia (s. 31) Ulkoasu ja taitto Heidi Hölttä

3 Johdanto Sivistystoimessa vuonna 2012 painottui valtuuston edellyttämän talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman valmistelu ja toteutus. Säästöjen edellyttämiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä selvityksiä on tehty runsaasti. Talouden tiukkuudesta huolimatta sivistystoimen toimintaa on myös kaikilla tulosalueilla kehitetty. Varhaiskasvatuksessa kehittämistoiminta painottui vuonna 2012 kuntatason varhaiskasvatussuunnitelman päivittämiseen. Suunnitelmaa päivitettäessä painotettiin lapsiryhmien toimintaa kannattelevien rakenteiden eli struktuurien, vuorovaikutuksen laadun ja leikin merkitystä. Sisällöllisistä painotuksista Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmassa nostettiin esiin luonto ja ympäristökasvatus sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen niiden ajankohtaisuuden vuoksi. Vantaan perusopetuksen toimenpideohjelmaa alettiin toteuttaa. Toimenpideohjelman tavoitteena on, että mahdollisimman moni oppilas voi käydä omaa lähikouluaan, jossa opetusjärjestelyt ovat joustavia ja tarkoituksenmukaisia. Ohjelman lähtökohtana on olemassa olevien resurssien tehokkaampi, laadukkaampi ja kuntalaisia paremmin palveleva käyttö. Perusopetuksen toisena strategisena painotuksena on lukuvuonna kestävä kehitys. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys sille, mitä kestävä kehitys tarkoittaa perusopetuksessa ja omassa koulussa. Koulutustakuu toteutui vuonna 2012 Vantaalla varsin hyvin. Yhteishaun jälkeen ilman koulutuspaikkaa oli 362 nuorta, mutta elokuun lopussa ilman paikkaa oli enää 30 nuorta. Kaikkiin ilman paikkaa jääneisiin oltiin yhteydessä syksyn aikana ja heille tarjottiin vapaita paikkoja ammattistarteilta ja nuorten työpajoilta tai heille pyrittiin järjestämään muuta elämäntilanteeseen sopivaa tukea. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tuloalue on ollut mukana työ- ja elinkeinoministeriön ohjaamassa Osallisena Suomessa lukiohankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää yhdessä lukioiden kanssa toimintamalleja, joilla sekä tuetaan maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita että vahvistetaan kaikkien lukion opiskelijoiden kykyä toimia globaalissa ympäristössä. Ruotsinkielisen tulosalueen tavoitteena on ollut kehittää toimintatapoja ruotsin kielen vahvistamiseen lasten ja nuorten oppimisen tukemiseksi. Yhä useamman matka suuntautui kirjastoon vuonna 2012, mutta edellisvuoteen verrattuna he lainasivat hieman vähemmän. Kirjastopalveluja kehitettiin erityisesti verkossa, mm. e-aineistoja otettiin käyttöön kiihtyvällä tahdilla. Kumppanien kanssa toteutettiin lasten ja seniorien erikoispalveluita. Elina Lehto-Häggroth 3

4 Sivistystoimen toimiala 4 Luottamuselintoiminta Opetuslautakunta Opetuslautakunta huolehtii varhaiskasvatuksen ja lasten päivähoidon, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen, perusopetuksen, lukio-, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä kirjastopalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Vuonna 2012 opetuslautakunnan kokouksia pidettiin 11, joissa käsiteltiin yhteensä 261 pykälää. Opetuslautakunnan puheenjohtajuus vaihtui vuoden alussa, kun Reeta Hirvonen erosi lautakunnasta. Lautakunnan puheenjohtajana toimi Janne Leppänen ajalla Luottamushenkilöiden osallistuminen lautakunnan kokoukseen: Janne Leppänen (9/11), Juhani Huotari (10/11), Laura Häggblom (8/11), Marilla Kortesalmi (9/10), Stig Kumlin (9/11), Reijo Liimatainen (9/11), Eva Maria Loikkanen (10/11), Tom Pehkonen (9/11), Katja Pesonen ( alkaen 7/10), Seija Puha ( asti 1/1), Pauliina Puukko (5/11), Anja Päärni (5/11), Suve Pääsukene (9/11), Ulla Sajaniemi (8/11), Tomi Sandström (7/11), Pekka Silventoinen (9/11), Lars Stormbom (10/11), Kirsi Suvensalmi (11/11). Varajäsenet: Hannele Halonen (1), Soili Haverinen (1), Joel Linnainmäki (1), Tuula Palomäki-Jägerroos (1), Tuomo Permikangas (1), Taru Pääkkönen (1), Pekka Saastamoinen (2). Kaupunginhallituksen edustajat: varsinainen edustaja Mari Niemi-Saari (7/11), varaedustaja Arja Niemelä (2). Nuorisovaltuutettu Ali Salloum (2/11). Ruotsinkielinen jaosto Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto käyttää opetuslautakunnalle määrättyä ratkaisuvaltaa silloin, kun asia koskee yksinomaan ruotsinkielistä varhaiskasvatusta, lasten päivähoitoa tai opetustointa. Vuonna 2012 ruotsinkielisen jaoston kokouksia pidettiin viisi (5). Jaoston puheenjohtajana toimi Lars Storbom. Luottamushenkilöiden osallistuminen kokouksiin: Lars Stormbom (5/5), Monica Friberg-Välimäki (2/5), Eva Helaskoski (3/5), Hans Markelin (4/5), Matias Sandström (4/5), Susanne Siimelä (2/5). Varajäsenet: Monica Jansson-Olenius (3/5). Kaupunginhallituksen edustaja: Matti Holopainen (1/5). Kaupunginhallituksen varaedustaja: Sonja Gummerus (4/5). Ammatillisen koulutuksen jaosto Opetuslautakunnan ammatillisen koulutuksen jaosto huolehtii voimassa olevassa johtosäännössä jaostolle määrätyistä tehtävistä. Jaosto kokoontui toimintavuoden aikana neljä (4) kertaa. Jaoston puheenjohtajana toimi Eva Maria Loikkanen. Luottamushenkilöiden osallistuminen jaoston kokoukseen: Eva Maria Loikkanen (4/4), Hannele Halonen (3/4), Reijo Liimatainen (3/4), Juha Nyberg (3/4), Ulla Sajaniemi (4/4), Tomi Sandström (1/4), Marilla Kortesalmi (3/4), Mustafe Hagi Farah (0/4), Vaula Norrena (2/4), Anja Päärni (0/4). Varajäsenet: Tuomo Permikangas (2/4), Pekka Saastamoinen (2/4). Kaupunginhallituksen edustaja: Paula Lehmuskallio (4/4). Elinkeinoelämän edustaja: Kristiina Huhdanmäki (4/4). Opetuslautakunnan johtosääntöä muutettiin marraskuussa 2012 siten, että ammatillinen jaosto lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin opetuslautakunnalle ja viranhaltijoille. Lisäksi muuttuneen lainsäädännön edellyttämällä tavalla Vantaan ammattiopisto Variaan perustettiin opiskelijan oikeusturvatoimielin, jonka tehtävänä on opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä päättäminen. Peruskoulujen johtokunnat Suomenkielisten ja ruotsinkielisten peruskoulujen johtokuntien tehtävänä on osallistua koulun kehittämiseen ja arviointiin sekä tukea ja edistää kodin ja koulun yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Jokaisella koululla on joko oma tai jonkin muun koulun kanssa yhteiseksi nimetty 5 10-jäseninen johtokunta. Päätöksenteko ja esittely luottamuselimessä Valmistelu- ja järjestelyasioita lukuun ottamatta päätökset lautakunnassa, sen jaostoissa ja koulujen johtokunnissa tehdään viranhaltijan esittelystä. Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja esittelee opetuslautakunnan käsiteltäväksi tulevat toimialaa kokonaisuutena tai useampaa kuin yhtä tulosaluetta koskevat asiat. Tulosaluejohtajat esittelevät opetuslautakunnan käsittelyyn tulevat oman tulosalueensa asiat. Ruotsinkielisen tulosalueen johtaja esittelee ruotsinkielisen jaoston käsiteltäväksi tulevat asiat. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja esittelee ammatillisen koulutuksen jaoston käsiteltäväksi tulevat asiat. Koulujen ja oppilaitosten rehtori tai koulunjohtaja esittelee oman yksikkönsä asiat johtokunnalle.

5 Sivistystoimen toimialan tehtävänä on opetuslautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Toimiala huolehtii kaupungin asukkaiden varhaiskasvatus- ja lasten päivähoitopalveluiden sekä opetus- ja kirjastopalveluiden järjestämisestä. Toiminnan järjestämisessä tulee ottaa huomioon väestön oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi ja ruotsiksi. Toimintavuoden 2012 aikana Opetuslautakunta kokoontui 11 kertaa (vuonna 2011 oli 11 kokousta). Lautakunnassa käsiteltiin yhteensä 261 pykälää (vuonna 2011 käsiteltiin 244). Ruotsinkielinen jaosto kokoontui 5 kertaa (vuonna 2011 oli 6 kokousta). Ammatillinen jaosto kokoontui neljä (4) kertaa (vuonna 2011 oli 4 kokousta). Sivistystoimi Ruotsinkielinen jaosto Opetuslautakunta Ammatillisen koulutuksen jaosto Koulujen johtokunnat Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Johdon tuki Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen Perusopetus Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Ruotsinkieliset palvelut Ruotsinkielisen tulosalueen johtaja Berndt-Johan Lindström Nuoriso- ja aikuiskoulutus Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Paula Ylöstalo-Kuronen Kirjasto- ja tietopalvelut Kirjastopalveluiden johtaja Tuulikki Aho Talous- ja hallintopalvelut Talous- ja hallintojohtaja Eila Tanninen 5

6 Varhaiskasvatuksen tulosalue Toiminnan kuvaus Varhaiskasvatus on erilaisten palvelujen ja avustusten kokonaisuus, joiden avulla pienten lasten vanhemmat voivat tehdä lapsensa hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen liittyviä valintoja ja joilla tuetaan lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Pienimpien lasten vanhemmilla on mahdollisuus saada lasten kotihoidon tukea, joka oli vuonna 2012 alle 2-vuotiaasta perheen nuorimmasta lapsesta maksettavan Vantaa-lisän kanssa vähintään 542 euroa kuukaudessa ja tulosidonnaisen hoitolisän kanssa enimmillään 718 euroa kuukaudessa. Kotona oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen on tarjolla avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Päivähoitovaihtoehtoina varhaiskasvatuksen tulosalue järjestää suomenkielistä kunnallista päiväkoti-, ryhmäperhe- ja perhepäivähoitoa, ostaa vaihtoehtopedagogista ja suomalais-venäläistä päiväkotihoitoa sekä maksaa yksityisen hoidon tukea, kun lapsi on yksityisessä päivähoidossa tai perhe on palkannut työsopimussuhteisen hoitajan lapsia hoitamaan. Varhaiskasvatuksen tulosalue järjestää myös perusopetuslain mukaisen suomenkielisen esiopetuksen ja valmistavan opetuksen 6-vuotiaille lapsille. Varhaiskasvatuspalveluja voi käyttää siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun. Varhaiskasvatuksen palvelustrategia uudistettiin vuoden 2010 alusta. Uudistamisen tavoitteena oli lisätä varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja ja parantaa perheiden valintamahdollisuuksia sekä tukea lasten kotona hoitamista sekä taloudellisesti että lisäämällä varhaiskasvatuksen palveluja kotona oleville lapsille. Kerhotoimintaa laajennettiin merkittävästi ja uutena toimintana käynnistettiin hoitoapupalvelu, johon kotona hoidettavan lapsen voi tuoda päivähoitoon vanhemman asioinnin ajaksi. Lisäksi otettiin käyttöön päivähoitopaikkatakuu, jolla päivähoidosta pois jäävälle lapselle turvataan sama päivähoitopaikka, kun hän palaa päivähoitoon keskeytyksen jälkeen. Varhaiskasvatustoiminnan perustana ovat varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat ja niihin sisältyvät esiopetuksen ja valmistavan opetuksen opetussuunnitelmat 6-vuotiaille. Suunnitelmiin on kirjattu yksikön hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet sekä niiden toteuttaminen ja arviointi. Niissä kuvataan myös mm. vanhempien osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden toteuttaminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa. Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö Vuoden 2012 keväällä kotihoidon tuella olevien lasten määrä alkoi vähentyä, mutta syksyn aikana määrä palautui vuoden 2011 tasolle. Kevään notkahduksesta johtuen kotihoidon tuella oli keskimäärin lasta, mikä oli 65 lasta vähemmän kuin v ja 180 lasta vuodelle 2012 asetettua tavoitetta vähemmän. Vantaa-lisän saajia oli keskimäärin 2 010, mikä oli 25 lasta edellisvuotta vähemmän. Kotihoidon tuella olevien lasten osuus päivähoitoikäisistä jäi alle tavoitteen. Vuoden 2012 lopussa kotihoidon tuella oli 25,8 prosenttia päivähoitoikäisistä, kun tavoite oli 26,5 prosenttia. Kunnallisessa, ostopalveluna hankitussa sekä yksityisessä päivähoidossa oli keskimäärin lasta, mikä oli 298 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna ja 168 vuodelle 2012 asetettua tavoitetta enemmän. Päivähoidossa olevien lasten määrään sisältyvät esiopetukseen ja valmistavaan opetukseen 6-vuotiaille osallistuvat lapset. Lasten määrän kasvu kohdistui kunnalliseen päiväkotihoitoon ja ostopalveluihin, joissa muilta kunnilta ostettiin edellisvuotta hieman enemmän päivähoitopalveluja. Palvelustrateginen tavoite pitää kunnallinen hoitajan kotona järjestetty perhepäivähoito vuoden 2011 tasolla ei toteutunut. Perhepäivähoidossa oli 36 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna ja perhepäivähoitajia oli joulukuussa , mikä oli 9 hoitajaa vähemmän kuin joulukuussa Yksityisen hoidon tuella järjestetyssä perhepäivähoidossa lasten määrä, keskimäärin 211, pysyi vuoden 2011 tasolla. Varhaiskasvatuksen 48 kerhossa oli keskimäärin 590 lasta, 37 lasta enemmän kuin vuonna 2011, mutta 20 lasta vuodelle 2012 asetettua tavoitetta vähemmän. Hoitoapupalvelun käyttö väheni edellisvuodesta 27 lapsella. 6

7 7

8 Sekä kerhotoiminnassa että hoitoapupalvelussa tavoitteisiin pääsyä vaikeuttivat toimitilojen sisäilmaongelmat, joiden vuoksi osa kerhotoiminnasta ja yhden hoitoapupalvelupisteen toiminta jouduttiin keskeyttämään väliaikaisesti. Päivähoitopaikkatakuun ehtoja muutettiin elokuusta 2012 alkaen määräaikaisena kokeiluna toimintavuoden ajaksi. Aiemman neljän kuukauden päivähoidon keskeytyksen sijasta hoitopaikkatakuu tehdään, kun lapsi keskeyttää päivähoidon vähintään kahden kuukauden ajaksi. Muutos lisäsikin päivähoitopaikkatakuun käyttöä; hoitopaikkatakuulla oli keskimäärin 231 lasta kuukaudessa, kasvua edelliseen vuoteen oli 60 lasta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2011 otettiin esiopetuksessa käyttöön uudistettu Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelma. Tällöin esiopetuksessa olevien lasten tukemisessa siirryttiin käyttämään käsitteitä kasvun ja oppimisen tuki sekä yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Koska esiopetus on osa varhaiskasvatusta, nähtiin tärkeäksi yhdenmukaistaa käsitteet koskemaan koko varhaiskasvatusta ja samalla päivittää ja uudistaa vuonna 2009 tehdyt varhaiserityiskasvatuksen linjaukset. Uudet Kasvun ja oppimisen tuen linjaukset varhaiskasvatuksessa käsiteltiin opetuslautakunnassa Linjausten tavoitteena on muun muassa vahvistaa yleisen tuen toteutumista varhaiskasvatuksessa sekä nostaa vahvemmin esiin monialainen yhteistyö lasten tukemisessa. Varhaiskasvatuksen monimuotoisuutta vahvistettiin kehittämällä lasten kasvu- ja oppimisympäristöä kieli- ja kulttuuritietoiseksi. Jokaisesta tulosyksiköstä osallistui varhaiskasvatuksen toimintayksikkö perusopetuksen koordinoimaan Osallisena Suomessa -hankkeeseen. Henkilöstöä perehdytettiin monipuolisten menetelmien käyttöön erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja esimerkiksi Suomi toisena kielenä varhaiskasvatuksessa -koulutukseen osallistui 130 kasvattajaa. Uusi varhaiskasvatuksen kuntatasoinen opetussuunnitelma hyväksyttiin opetuslautakunnassa Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma korvasi vuonna 2005 hyväksytyn Vantaan oppimis- ja opetussuunnitelman 0-8-vuotiaille lapsille varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Vuonna 2012 käynnistyi myös päivähoitoyksiköiden opetussuunnitelmien uudistamisprosessi. Prosessia kuvataan tarkemmin toiminnan sisällön kehittämisen yhteydessä. Johtamisen rakenteita kehitettiin uudistamalla varhaiskasvatuksen toimintayksikön varajohtajan tehtävät. Uudistamistyön yhteydessä uutena innovaationa nousi parijohtajuus eli työpari toimintamalli päiväkodin johtajan työn tukena. Varhaiskasvatuksen johtoryhmä päätti ottaa käyttöön toimintamallin, jossa keskeistä on vahvistaa päiväkodin johtajien vertais- ja kollegiaalista tukea. Vuoden aikana arvioitiin myös varhaiskasvatuksen johtamisen ja johdon tuen rakenteet (Varhaiskasvatuksen johtamisen ja johdon tuen rakenteiden arviointi ja kehittäminen -raportti vakajory ) Päiväkotien käyttöastetavoitetta nostettiin vuodelle ,5 prosenttiyksiköllä 89,5 prosenttiin. Tämä tehokkuustavoite toteutui hyvin, käyttöaste oli keskimäärin 90,5 %. Vaihtoehtopedagogisten ja suomalais-venäläisten päivähoitopalvelujen hankinta kilpailutettiin keväällä Tavoitteena oli saada hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyiset vaihtoehtopalvelut oman palvelutuotannon kanssa. Kilpailutus sujui aikataulussa siten, että uudet sopimukset tulivat voimaan Ongelmana oli, että kilpailua ei syntynyt ja ostopalvelut ovat kustannuksiltaan kalliimpia kuin oma tuotanto. Toimitilamuutokset vuonna 2012 Vantaalle avattiin vuoden aikana yksi uusi päiväkoti, Siimapuisto, Korson suuralueelle syksyllä Siimapuiston päiväkodin suunnittelussa ja toiminnassa painottuvat vahvasti ekologisuus sekä lasten ja perheiden osallisuus. Esimerkiksi päiväkodin pihan suunnittelussa otettiin huomioon lasten ja perheiden toiveita. Siimapuiston käyttöönoton myötä Korson suuralueelta lakkautettiin Pikku Mehiläisen ja Varpusen ryhmäperhepäiväkodit kesällä Lisäksi Nikinmäen koulun yhteydessä olevan Paarmatien paviljonkipäiväkodin tilat siirtyivät koulun käyttöön. Sisäilmaongelmien vuoksi jouduttiin tekemään useita toimitilamuutoksia. Kirkonkylän päiväkodin toiminta lakkautettiin kesällä Päiväkodin lapset ja henkilöstö sijoittuivat Aviapoliksen alueen päivähoitoyksiköihin. Loppuvuodesta 2012 luovuttiin myös Tikkurilan suuralueella sijaitsevista Menninkäisen päiväkotitilasta ja Leijonanportin toimitiloista, jossa oli sekä päiväkoti että avointa varhaiskasvatustoimintaa. Menninkäisen toiminta siirrettiin Kuusikon päiväkotiin sekä Hakunilanrinteen päiväkotiin, joka siirtyi syksyllä 2012 koulukäytössä päivähoidon käyttöön. Leijonanportissa päivähoidossa 8

9 9

10 ja kerhotoiminnassa olevat lapset ja henkilöstö sijoittuivat Tikkurilan alueen muihin toimipaikkoihin. Avoin päiväkotitoiminta keskeytyi joulukuusta alkaen siihen asti, kunnes toiminnalle saatiin korvaavat tilat helmikuussa Myös Majakan avoimelle päiväkodille Hakunilan suuralueella saatiin korvaavat tilat sisäilmaongelmien vuoksi. Varhaiskasvatukset toimistotilat keskitettiin syksystä 2012 Tikkurilaan. Samalla luovuttiin Myyrmäen ja Koivukylän toimistotiloista. Länsi-Vantaalle jäi toimitilat Myyrmäen ja Kivistö-Aviapoliksen alueiden konsultoiville erityislastentarhanopettajille. Taloudellinen tulos Varhaiskasvatuksen toimintakulut olivat 141,5 miljoonaa euroa, ne alittuivat suunnitellusta 2,35 miljoonalla eurolla. Toimintatuottojen toteuma jäi tavoitteesta noin Merkittävin tekijä talousarvion toteutumiselle ennakoitua pienempänä oli se, että ateriapalvelujen ja puhtauspalvelujen kustannukset olivat 1,3 miljoonaa euroa talousarviota pienemmät. Toisaalta etupainotteinen talous- ja velkaohjelman mukainen sitoutuminen käyttöastetavoitteen ja henkilöstöresurssin hallintaan toi säästöä henkilöstökuluihin kokonaisuutena. Toiminnan sisällön kehittäminen ja kehittämishankkeet Kehittämistyön keskiössä yksikkö- ja kuntatason varhaiskasvatussuunnitelmat Varhaiskasvatuksessa kehittämistoiminta painottui vuonna 2012 kuntatason varhaiskasvatussuunnitelman päivittämiseen. Päivitystyö päätettiin aloittaa, kun selvisi, että uudet valtakunnalliset linjaukset vaikuttanevat kuntatasolla aikaisintaan 4 5 vuoden kuluttua. Niitä päästäneen uudistamaan sen jälkeen, kun päivähoidon hallinnonalanvaihdos sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön toteutuu vuoden 2013 alusta lukien ja uusi varhaiskasvatuslaki saadaan valmisteltua. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan Alle kouluikäisiä koskevasta opetussuunnitelmasta päädyttiin käyttämään nimitystä varhaiskasvatussuunnitelma. Opetuslautakunnan hyväksymä Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma korvasi vuonna 2005 hyväksytyn Vantaan oppimis- ja opetussuunnitelman 0 8-vuotiaille lapsille varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi keskeisimmät varhaiskasvatusta ohjaavat kuntatason asiakirjat ovat Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelma (Opetuslautakunta ), Vantaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 6-vuotiaille (Opetuslautakunta ) sekä Kasvun ja oppimisen tuen linjaukset varhaiskasvatuksessa (Opetuslautakunta ). Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitettäessä painotettiin lapsiryhmien toimintaa kannattelevien rakenteiden eli struktuurien, vuorovaikutuksen laadun ja leikin merkitystä. Kannattelevilla rakenteilla tarkoitetaan lasten päivän organisointia siten, että se vastaa lasten kehitystarpeita ja fysiologiaa. Riittävä säännöllisyys päivän kulussa tuo ennakoitavuutta lasten elämään ja vähentää levottomuutta. Tavoitteena on joustavasti vakaa päivärytmi. Kasvattajan työn ydin on lasten kohtaamisessa, joka edellyttää kasvattajalta aitoa läsnäoloa, herkkyyttä ja vuorovaikutustaitoja. Nämä taidot liittyvät läheisesti lasten osallisuuden tukemiseen. Leikki on varhaiskasvatuksen keskeisin lasten kehitystä ja oppimista tukeva toimintamuoto. Leikissä lapsen minäkuva, itsetunto ja taidot kehittyvät monipuolisesti. Sisällöllisistä painotuksista Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmassa nostettiin esiin luonto ja ympäristökasvatus sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen niiden ajankohtaisuuden vuoksi. Luonto- ja ympäristökysymysten liittyy Vantaan kaupungin uusittuihin arvoihin sekä ihmiskunnan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Keskeistä on luoda lapsille hyvä luontosuhde, joka osaltaan tukee ympäristövastuullisten asenteiden kehittymistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään pedagogiikkaa tukevilla tavoilla, jolloin oppilasverkko laitteineen tuodaan lapsiryhmiin. Samalla edistetään median vastuullista käyttöä. Kuvia ja videoita voidaan tietotekniikan avulla käyttää myös lasten oppimisen ja kasvatuksen näkyväksi tekemisessä. Samanaikaisesti kuntatason varhaiskasvatussuunnitelman uudistamisen kanssa aloitettiin varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmien päivittäminen. Työn tueksi työryhmä valmisteli aineiston Pakillinen työkaluja välineitä Vantaan toimintayksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmien päivittämiseen (hyväksytty vakajory ). Valtakunnallisista asiakirjoista, vantaalaisista linjauksista ja teemoitetussa painopistetyöskentelyssä syntyneistä kiteytyksistä koottu työkalupakki osoittautui hyväksi tavaksi koota materiaalia käytävää keskustelua varten. Näin kaikilla tasoilla käytävälle keskustelulle muodostuu yhteinen ymmärrys käsitteistä, joilla kasvatuksen todellisuutta otetaan haltuun. 10

11 11 Tu

12 Varhaiskasvatussuunnitelmien uudistamista ohjattiin päiväkodin johtajien tiimirakenteen kautta valitsemalla kustakin tiimistä yksi mentori tukemaan yhteistä keskustelua. Yksikkötason varhaiskasvatuksen suunnitelmat valmistuvat syksyn 2013 kuluessa. VKK-Metro pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö ja muut hankkeet Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metro toimii Sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan yhteydessä. VKK-Metro sisältää sekä pysyvää, rakenteita luovaa kehittämistä että vaihtuvia teemoja kehittäviä hankkeita. Yhteistyössä ovat mukana Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa ja Helsingin yliopisto. VKK- Metron rahoitus koostuu hankerahoituksesta ja pääkaupunkiseudun kuntien rahoitusosuuksista. Vuosina VKK-Metro toteuttaa yhdessä neuvoloiden kanssa Katse lapseen -hanketta. Katse lapseen on osa kasterahoitteista Etelä-Suomen Lapsen ääni2 -kehittämisohjelmaa. Hankkeessa tuotetaan moniammatillista, lapsia koskevaa hyvinvointitietoa päivähoidon ja neuvolan yhteistyönä. Tässä vaiheessa hanketta yhteistyön lähentäminen on osoittautunut tärkeäksi. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön on löydettävä yhteinen kieli ja sovitut menettelytavat lapsia koskevan kasvatuksellisesti tärkeän tiedon siirtämiselle. Mielenkiintoista on myös ollut päivähoidon toteuttama vanhempien ja lasten osallisuus neuvolan laajassa 4-vuotiaiden lasten ja perheiden hyvinvointitarkastuksessa. Lisäksi Varhaiskasvatus oli vuonna 2012 osallisena seuraavissa hankkeissa: Vantaan taikalamppu, Hyvä mieli Otso, Lasten ja nuorten Vantaa -hanke, Osallisena Suomessa, Perhevalmennus VaTu, Turvallisin mielin -hanke, TEHO -hanke, KEHRÄ ja Vantaa-Windhoek yhteistyö. Esiopetuksesta ja valmistavasta opetuksesta 6-vuotialle kouluun Esiopetuksesta kouluun eli EsKo -tiedonsiirtoprosessia on toteutettu Vantaalla syksystä 2009 alkaen. Jokaisesta vantaalaisesta lapsesta välitetään yhtenäisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen suunnitteleman tiedonsiirtomallin avulla tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä tämän siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Varhaiskasvatuksen valmistavassa opetuksessa 6-vuotiaille olevat lapset liitettiin tiedonsiirtomalliin syksystä 2011 alkaen. Kasvun ja oppimisen tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kouluun siirtymisessä käytetään ns. Sujuvasti kouluun -mallia. Mallin avulla tukea tarvitsevalle lapselle suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman toimiva ratkaisu koulunkäynnin aloitukselle moniammatillisena yhteistyönä. Lukuvuoden aikana Sujuvasti kouluun -prosessia päivitettiin, jonka myötä myös EsKo -prosessiin tuli lisäyksiä. Päivityksen myötä esiopetussyksyn Sujuvasti kouluun -kokouksissa käsitellään ainoastaan tutkimusta tarvitsevien lasten asioita. Muista lapsista tieto siirtyy esiopetuksesta tai valmistavasta opetuksesta 6-vuotiaille kouluun joko EsKo -tiedonsiirtona tai tehostettuna tiedonsiirtona osana EsKo -prosessia (Tehostettu EsKo). Tehostettu EsKo korvaa aiemmin käytössä olleen Neuvotellen kouluun -prosessin. Sähköisten palvelujen ja tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen Opetusverkon rakentamista päiväkoteihin jatkettiin ja lapsiryhmiin asennettiin 261 työasemaa. Tieto- ja viestintätekniikka eli TVT -tukihenkilökoulutus saatiin päätökseen. Päiväkodeissa on 130 koulutettua tukihenkilöä. Kasvatustieteen maisteriharjoittelija piti kuusi samansisältöistä TVT päiväkodin arjessa koulutusiltapäivää tukihenkilöille tietotekniikan pedagogisesta käytöstä. Perhepäivähoidon mobiilipalvelun kilpailutusta valmisteltiin vuoden 2012 aikana. Mobiilialustan kilpailutus siirtyi vuoden 2013 puolelle, koska alusta halutaan kaikkien kunnan mobiilipalvelujen käyttöön. Kilpailutusta valmisteltiin yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Päivähoitoon on voinut hakea sähköisesti vuodesta 2004 alkaen. Vuonna 2011 otettiin käyttöön kansalaisen asiointitili, jonne asiakas saa halutessaan itseään koskevat viranomaispäätökset sähköisesti paperipostin sijaan. Päivähoitopäätöksiä on ollut mahdollista lähettää asiointitilille asiakkaan suostumuksella asiointitilin käyttöönotosta alkaen. Asiointitilin käyttöä laajennettiin esiopetuksen ja kerhotoiminnan päätöksiin vuoden 2012 aikana. Varhaiskasvatuksen tulosalue osallistui Asta-dokumentinhallintajärjestelmän käyttöön oton pilotointiin. Varhaiskasvatuksen johtoryhmän kokousasiat ja muistiot on käsitelty Astassa vuoden 2012 alusta lukien. Syksyllä käyttöä laajennettiin tukiyksikön kokousasiakirjoihin. 12

13 Tunnuslukuja Varhaiskasvatus TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarveindikaattorit (suomen- ja ruotsinkieliset yhteensä) *vantaalaiset päivähoitoikäiset (10kk 6 v) joista alle 3-vuotiaat 36,4 % 36,0 % 35,6 % Osuus päivähoitoikäisistä päivähoidossa ja kotihoidon tuella : päivähoito 68,9 % 68 % 68,8 % josta ruotsinkielinen päivähoito 3,3 % 3,0 % 3,3 % kotihoidon tuki 25,4 % 26,5 % 25,8 % osuus yhteensä (= palvelujen peittävyys) 94,3 % 94,5 % 94,6 % Toiminnan volyymi, varhaiskasvatuksen järjestämät palvelut Lasten määrä eri hoitomuodoissa keskimäärin vuoden aikana: kunnallinen päiväkoti + esiopetus kunnallinen perhepäivähoito + ryhmäpph ostettu päivähoito yksityisen hoidon tuki kotihoidon tuki Palveluja käyttäviä lapsia yhteensä Tukea tarvitsevat lapset rakenteellisten tukitoimien piirissä 8,0 % 7,7 % 7,2 % (%-osuus kunnallisen päivähoidon lapsista) integroitujen erityisryhmien määrä kerhojen määrä \ kerholasten määrä 48/553 50/610 48/590 Laatu ja vaikuttavuus hoito- ja kasvatushenkilöstön koulutustason nosto / 41 % 40 % 42 % lastentarhanopettajien osuus hoito- ja kasvatushenkilöstöstä varhaiskasvatusmateriaalivajaus /lapsi lapsia kunnan järj. päivähoidossa/ konsultoiva erityislastentarhanopettaja Tuottavuus ja tehokkuus *käyttömenot /palveluja käyttävä lapsi kotihoidon tuella 10kk alle 2 v. lapsista 71,1 % 73,3 % 75,5 % kerhotoiminnassa 3-5-vuotiaista lapsista 7,3 % 7,1 % 6,4 % päiväkotien käyttöaste 89 % 89,5 % 90,5 % laskennallisia lapsia / päiväkodin hoito- ja kasvatusteht. työntekijä ,9 6,9 6,95 Henkilöstö Henkilöstön määrä Toimitilat Toimitilojen määrä (päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit, avoin vktoiminta) päiväkotien vuokrassa jyvitetty pa m2/lapsi 9,9 9,6 9,6 * Vuoden 2011 päivähoitoikäinen väestö muutettu uuden ennusteen mukaiseksi. 13

14 Suomenkielisen perusopetuksen tulosalue Toiminnan kuvaus Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia hyvää elämää ja elinikäistä oppimista varten. Vantaalaisissa peruskouluissa arvostetaan laadukkaan perusopetuksen lisäksi yhteisöllisyyttä, monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä. Pohjan opetukselle luo opetussuunnitelma, johon on kirjattu koulun kasvatus- ja opetustyön tavoitteet. Opetussuunnitelmaan on myös kirjattu, mitä aineita koulussa opiskellaan, miten koulussa työskennellään ja minkälaista ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin voi saada. Perusopetus on maksutonta ja oppilaille tarjotaan koulupäivän aikana myös ateria. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja toiminnan laatu Opetusryhmät Opetusministeriön myöntämä erillinen valtionavustus opetusryhmien pienentämiseen on käytetty uusien luokkien perustamiseen. Luokkakoot ja keskimääräiset opetusryhmäkoot ovat selkeästi pienentyneet. Opetusryhmien vuosiluokkien 1 6 keskimääräinen luokkakoko oli 20,8 (2010: 21,7). Vuosiluokkien 7 9 keskimääräinen luokkakoko oli 20,54 (2010: 20,62). Toimenpideohjelma Tuen rakenteiden ja opetusjärjestelyjen tarkastelu Vantaan perusopetuksessa käynnistyi 50 asiantuntijan työnä Vantaan perusopetuksen toimenpideohjelma kirjoitettiin lausuntokierroksella olleen raportin pohjalta. Toimenpideohjelman tavoitteena on, että mahdollisimman moni oppilas voi käydä omaa lähikouluaan, jossa opetusjärjestelyt ovat joustavia ja tarkoituksenmukaisia. Ohjelman lähtökohtana on olemassa olevien resurssien tehokkaampi, laadukkaampi ja kuntalaisia paremmin palveleva käyttö. Vantaalaisen perusopetuksen yhtenäisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin perustuvan laadukkaan perusopetuksen toteutumista lähikouluperiaatteella edistää se, että oppilas saa oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen lähikoulussaan, jolloin kaikkien oppilaiden tukeminen paranee resurssien uudenlaisella kohdistamisella. Ohjelman toimenpidekohteet ovat opetusjärjestelyt ja erityisen tuen koulukohtaistaminen. Tämä tarkoittaa, että oppilaan tarvitsema tuki järjestetään lähikoulussa joustavin opetusjärjestelyin olemassa olevia erityisryhmäkeskittymiä purkamalla ja niitä resursseja lähikouluille jakamalla Vantaan suomenkielisen perusopetuksen toimenpideohjelman eteneminen Vantaan suomenkielisen perusopetuksen toimenpideohjelma on edennyt suunnitellusti. Lähikouluissa aloittivat suuri osa myös erityisen tuen tarpeessa olevista 1. ja 7. vuosiluokkien oppilaista. Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki on onnistuttu järjestämään lähikoulussa. Olemassa olevia erityisryhmiä purettiin 16 erityisluokan verran ja resurssit jettiin lähikouluille. Suurin osa tästä resurssista jaettiin sellaisiin kouluihin, joissa ei edellisenä vuotena ollut luokkamuotoista erityisopetusta. Koulut ovat itsenäisesti päättäneet erityisopetuksen resurssin käytöstä sillä varauksella, että vähintään 200 oppilasta kohden on yksi laaja-alainen erityisopettaja. Perusopetuksen johtoryhmässä on seurattu ja arvioitu resurssien laadukasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Opettajien osaamista ja yhdessä tekemisen kulttuuria on vahvistettu koulu, alue ja kaupunkitasoisilla koulutuksilla, työkokouksilla ja opettajavaihdoilla. Keväällä 2012 käynnistyi 1,5 vuotta kestävä työyhteisövalmennus. Valmennukseen osallistuu kokonaisuudessaan 26 koulua vuosien aikana. Marraskuussa 2012 on julkaistu Hyvinvointia Vantaan peruskoululaisille perusopetuksen oppilashuollon käsikirja. Se korostaa moniammatillista yhteistyötä ja on tehty yhteistyössä Sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Käsikirja antaa rehtoreille työvälineitä oppilashuoltotyön johtamiseen ja toteuttamiseen kouluillaan. Huoltajien ja opettajien merkitystä oppilashuollon toteuttajina on tietoisesti korostettu. Oppilashuoltotyössä on pyritty kiinnittämään erityistä huomioita toimenpideohjelman mukaisiin vuosiluokkiin (1. ja 7. lk) 14

15 15

16 16 Ohjelman seuranta ja arviointi Toimenpideohjelman toteutumista arvioimaan nimettiin seurantaryhmä, johon kuuluvat perusopetuksen johtaja, opetuspäällikkö, johtava koulupsykologi, opetustoimensuunnittelija, aluerehtori, rehtori, henkilöstön edustajina opettaja sekä koulunkäyntiavustaja ja sosiaali- ja terveystoimen edustajana koulun sosiaalityön esimies sekä ammattijärjestöjen nimeämät kaksi edustajaa. Seuraamiskohteita ovat mm. erityisen tuen tarpeen määrä, jaetun resurssinkokonais- ja kokonaismäärä, koulukohtaiset määrät, kaupunkitasoisen opetuksen määrä sekä koulujen opetusjärjestelyjen toteutustavat sekä laatu. Toimenpideohjelma seuranta ja arviointiryhmä päätti laatia tammikuussa 2013 tehtäväksi oppilaille, huoltajille ja opetus- ja oppilashuollon henkilöstölle heidän kokemuksiaan kartoittavat kyselyt, joissa on kysymyksiä liittyen oppilaiden hyvinvointiin ja oppimisen tukeen, yhteisopettajuuteen, koulujen turvallisuuteen ja kodin ja koulun yhteistyöhön. Kestävä kehitys Perusopetuksen toisena strategisena painotuksena on lukuvuonna kestävä kehitys. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys sille, mitä kestävä kehitys tarkoittaa perusopetuksessa ja omassa koulussa. Lukuvuoden aikana kouluissa työskentelevä henkilöstö saa tietoja, taitoja ja ideoita erityisesti ekologisesti kestävän kehityksen edistämiseen. Lisäksi vahvistetaan yhdessä tekemistä, ideoiden vaihtoa ja verkostoitumista. Kestävää kehitystä edistetään koulun arkikäytännöissä ja toimintakulttuurissa sekä eri oppiaineiden opetuksessa. Lukuvuosisuunnitelmaan on kirjattu ne kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, joita koulussa lähdetään toteuttamaan. Näitä teemoja ovat mm. energiatehokkuus, jätteiden vähentäminen, kierrätys ja lajittelu, liikkuminen ja ruokailuun liittyvät asiat. Kestävän kehityksen aihealueita käsitellään laajasti eri oppiaineissa tavoitteena lisätä oppilaiden valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Ympäristöpäällikkö on vieraillut useissa kouluissa lukuvuoden aikana puhumassa koulujen ympäristötyöstä. Perusopetuksen henkilöstölle järjestettiin vuonna 2012 kaksi kohdennettua ekotukihenkilökoulutusta. Kaikissa kouluissa on vuoden 2012 lopussa vähintään yksi koulutettu ekotukihenkilö, osassa jopa kaksi tai kolme. Koulujen ekotukihenkilöille on perustettu oma Fronter -huone, josta voi hakea tietoa ja jossa voi jakaa käytännön ideoita ympäristövastuulliseen toimintaan. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettiin 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä tätä vanhemmille erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille 59 toimipisteessä koulupäivinä klo Aamutoimintaa tarjottiin Kaivokselan sekä Vantaan kansainvälisessä koulussa. Iltapäivätoimintaa järjestävät yhdistykset, seurakunta, järjestöt sekä yksityiset palveluntuottajat. Toiminnan järjestäjiä on kaksikymmentä. Toimintapaikkoina ovat pääsääntöisesti koulujen tilat, mutta toimintaa järjestetään myös palveluntuottajien omissa tiloissa. Lukuvuonna toimintaan osallistuu noin 1880 lasta. Kaikista Vantaalla koulua käyvistä 1. vuosiluokan oppilaista 59 % ja 2. vuosiluokan oppilaista 20 % osallistuu toimintaan. Toimintaan osallistuvien lasten määrä on kasvanut tasaisesti. Lukuvuonna pystyttiin tarjoamaan paikka kaikille toimintaan määräaikaan mennessä hakeneille 1. vuosiluokan oppilaille. Toimenpideohjelman mukaisesti erityislasten iltapäiväkerhoihin suunnattu tuki siirrettiin tuntiresurssiksi lähikoulujen iltapäiväkerhoon. Tällä tavoin voitiin tarjota avustajaresurssia niihin iltapäiväkerhoihin joihin toimenpideohjelman mukaisesti siirtyi erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Osallisuus ja oppilaskuntatoiminta Peruskoulun tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista omatoimisia, aloitteellisia ja osallistuvia kansalaisia. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulun asioihin sekä saada kokemuksia vastuunotosta ja yhteisten asioiden hoidosta oppilaskuntatoiminnan kautta. Kaikki oppilaat muodostavat koulun oppilaskunnan, joka valitsee keskuudestaan hallituksen. Oppilaskuntatoimintaa on kaikissa Vantaan peruskouluissa. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa Vantaan kaupungin asioihin myös keväisin järjestettävässä Vaikuttaja-päivässä, johon osallistuu oppilaita kaikista vantaalaisista kouluista. Merkittävä osa Vaikuttaja-päivää on kouluissa kevään aikana valmistellut aloitteet, joiden tekoon osallistuvat kaikki koulun oppilaat. Vantaalla toimii kokeiluna Lasten asiantuntijaryhmä, joka koostuu 1 6 vuosiluokkien oppilaista. Ryhmän tavoitteena on tuoda vantaalaisten aikuisten ja päättäjien tietoon lapsille tärkeitä asioita. Joka toinen vuosi nuoret valitsevat keskuudestaan vuotiaat edustajat Vantaan nuoriso-valtuustoon. Nuorisovaltuusto ajaa lasten ja nuorten asioita tekemällä aloitteita, järjestämällä tapahtumia ja edustamalla lapsia ja nuoria muun muassa kaupungin lautakunnissa.

17 17

18 18

19 Toiminnan sisällön kehittäminen ja kehittämishankkeet Toimenpiteitä Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Uusi kuntakohtainen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma otettiin käyttöön alkaen. Oppivelvollisuusikäisten valmistavaa opetusta annetaan lähikouluperiaatteen mukaisesti perusopetuksen ryhmissä tai valmistavan opetuksen ryhmissä vantaalaisissa peruskouluissa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tärkein tavoite on suomen kielen oppiminen. Myös oppilaan äidinkielen ja toiminnallisen kaksi- tai monikielisyyden kehittymistä pyritään tukemaan. Valmistavan opetuksen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä edistää heidän kotoutumistaan. Hyvinvointia Vantaan peruskoululaisille perusopetuksen oppilashuollon käsikirja Marraskuussa 2012 valmistui perusopetuksen oppilashuollon käsikirja, joko kokoaa yhteen Vantaan oppilashuoltoa ohjaavia linjauksia ja asiakirjoja. Käsikirja vastaa niihin kysymyksiin, joita oppilashuoltotyöstä on käytännön tasolla usein kysytty. Lisäksi käsikirjassa linjataan oppilashuollon toimintatapoja ja käytänteitä yhdenmukaisiksi Vantaan peruskouluissa. Käsikirjassa määritellään myös eri toimijoiden rooleja oppilashuoltotyössä ja korostetaan moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Käsikirja on laadittu tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kesken ja se on suunnattu koulujen oppilashuoltoryhmien jäsenille, opettajille ja koulunkäyntiavustajille/oppilashoitajille. Kehittämishankkeet, joihin on saatu ulkopuolista rahoitusta Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Vuonna 2008 käynnistynyt tehostetun ja erityisen tuen kehittämishanke jatkui vuonna Hankkeen painopisteitä ovat ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki sekä tuen järjestäminen lähikouluperiaatteen mukaisesti. Vuonna 2012 toiminta painottui toimenpideohjelman toteuttamisen tukemiseen sekä oppilashuoltotyön kehittämiseen. Hankkeen puitteissa järjestettiin koulukohtaista, alueellista ja kuntakohtaista koulutusta, jolla tuettiin henkilöstön tiedollisia ja taidollisia valmiuksia oppilaiden suunnitelmalliseen tukemiseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön. Lisäksi hankkeessa on tuettu koulukohtaista kehittämistoimintaa oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyen. Pääkaupunkiseudun tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto Vuonna 2010 käynnistynyt Pääkaupunkiseudun tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto-hanke päättyi vuoden 2012 lopussa. Kehittämisverkostoon kuuluvat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa sekä Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus. Kehittämisverkoston tavoitteena on jakaa osaamista ja kehittää oppimisen tukemiseen liittyviä toimintamalleja sekä käytänteitä pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Opettajien osaamisen jakamista on tuettu vierailukäyntien muodossa. Vierailupäivinä on ollut mahdollista tutustua kouluissa toteutettuihin pedagogisiin toimintamalleihin ja didaktisiin ratkaisuihin mm. samanaikaisopetus, oppiaineiden integrointi, tehostetun tuen erilaiset toteutusmuodot. Verkosto järjesti joulukuussa 2012 kolmannen Opi ja kasva konferenssin, jossa teemoina olivat yhteisöllisen asiantuntijuuden kehittäminen, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen sekä tulevaisuuden johtaminen. Reissuvihkosta dialogiin verkostohanke Vantaan koordinoiman Reissuvihkosta dialogiin -hankkeen ( ) tavoitteena on tukea ja kehittää kodin ja koulun yhteistyötä sekä edistää kasvatuskumppanuutta. Hankkeen verkostoon kuuluvat Vantaan kaupunki, Nurmijärven kunta, Suomen Vanhempainliitto ja Turun yliopiston Oppimisen tutkimuskeskus. Hanke on osa Opetushallituksen rahoittamaa valtakunnallista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaa. Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Pääkaupunkiseudun yhteinen Maailma koulussa -kielihanke jatkui. Tavoitteena hankkeessa on kotikansainvälisyys, kieltenopetuksen kehittäminen ja kielivarannon rikastaminen. Myös valtakunnallinen, Tampereen koordinoima FIS-STEPS -hanke jatkui. Hankkeen tavoitteena on löytää yhteisiä linjauksia vieraalla kielellä annettavaan opetukseen ja kaksikieliseen opetukseen. Vantaalaiset kieltenopettajat ovat osallistuneet Uudenmaan kielitivoli-hankkeen puitteissa järjestettyyn koulutukseen. Romanilasten perusopetuksen tukeminen Romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen saatiin hankerahoitusta lisää vuosiksi Vantaalla järjestettiin alueellisia romaniperheiden keskusteluiltoja. Romanitukiopettaja opetti erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa olevia romanioppilaita. Työryhmä oli mukana romanien kansallispäiväjuhlan järjestämisessä ja romaniasioita koskevassa keskustelussa. 19

20 20 Mielenterveystaidot alakouluun Mielenterveystaidot alakouluun -pilottihanke käynnistyi keväällä Hankkeessa kehitetään ihmisenä kasvamista ja elämäntaitoa tukeva opetuskokonaisuus alakouluvuosille 1 6. Kehittämistyössä etsitään ja luodaan malleja sekä välineitä hyvinvoinnin lisäämiseen ja voimavarojen vahvistamiseen alakouluvuosina. Mielenterveystaitojen opetuskokonaisuutta pilotoidaan vuosina neljällä alakoululla Vantaalla 17 opettajan voimin. Mukana ovat Kytöpuiston, Rajatorpan, Seutulan ja Ylästön koulut. Hankkeessa kehitetään myös oppilashuoltohenkilöstön, koulun johdon ja opettajien monitoimijaista yhteistyötä sekä työhyvinvointia tukevaa osaamista, näkökulmana hyvinvoiva koululainen ja kouluyhteisö. Kehityskohteena on myös löytää välineitä kodin ja koulun väliselle vuorovaikutukselle. Hankkeessa valmistuu materiaalia ja malleja mielenterveystaitojen opetukseen alakoulussa sekä niiden hyödyntämiseen koko kouluyhteisön toiminnassa. Mielenterveystaidot alakouluun -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Suomen Mielenterveysseuran hallinnoima. Koulun kerhotoiminnan kehittäminen Vantaan kaupunki on ollut syksystä 2008 alkaen mukana Opetushallituksen tukemassa valtakunnallisessa Koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Syksystä 2012 lähtien kerhotoimintaa järjestetään 51 vantaalaisessa peruskoulussa. Suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen koulussa ja kerhotoiminnassa (Sumo) -hanke käynnistyi marraskuussa 2011 osana valtakunnallista koulun kerhotoiminnan kehittämishanketta. Vuoden 2012 lopussa hankkeelle saatiin jatkorahoitus vuoden 2013 loppuun saakka. Toiminnan tavoitteena on kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämisen lisäksi tukea lasten ja nuorten kasvua ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla osallisuuden mahdollisuuksia eri kieli- ja kulttuuritaustoista saapuville lapsille ja nuorille. Liikkuva koulu Vantaan kaupunki on vuodesta 2010 lähtien ollut mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa valtakunnallisessa Liikkuva koulu hankkeessa. Toiminnan tavoitteena on jalkauttaa kouluihin fyysisen aktiivisuuden suositus eli tunti päivässä liikuntaa kaikille. Hanke on poikkihallinnollinen yhteistyöhanke liikuntapalveluiden, perusopetuksen sekä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon välillä. Toiminnassa on mukana Länsi-Vantaan sekä Korso Koivukylä alueen alakoulut ja yläkoulupilottina Koivukylän koulu. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta niin, että toimintaa voitaisiin laajentaa koko Vantaan alueelle. Vantaan Liikkuva koulu hanke sai syksyllä 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen myöntämän Liikkuva koulu -palkinnon esimerkillisestä työstä liikunnallisen toimintakulttuurin rakentamiseksi. Jakoperusteluna oli se, että Vantaan kaupungilla on kokonaisvaltainen kehittämisote liikunnan edistämiseen koulun toimintakulttuurissa. Kaupungilla on kumppanuuksia kunnan muiden hallintokuntien kanssa sekä yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa. Syksyllä 2012 käynnistyi Liikkuva koulu -toimintaa n. 10 % peruskouluista Suomessa. Järjestötoiminnan kehittäminen Liikkuvassa koulussa Vantaan kaupunki sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä määrärahaa vuosille koulujen liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseen järjestöyhteistyötä ja monialaista yhteistyötä tiivistämällä ja uudenlaisia toimintamalleja kehittämällä. Tavoitteena on tukea erityisesti yläkouluikäisten oppilaiden mahdollisuuksia osallistua fyysistä aktiivisuutta vaativiin harrastuksiin ja järjestötoimintaan sekä tukea ja lisätä vähävaraisten ja sosioekonomisesti heikossa asemassa olevien perheiden lasten liikuntaharrastusmahdollisuuksia. Hankkeen kohderyhmänä ovat Hakunilan alueen yläkoulut. Osallisena Suomessa -hanke Kieli- ja kulttuuritietoisen kasvuympäristön vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa -osahanke on saanut rahoitusta vuosille yhteensä euroa, josta vuoden 2012 osuus euroa. Varhaiskasvatuksessa viisi päivähoitoyksikköä on hankkeen puitteissa syventänyt osaamista ja ideoineet kieli- ja kulttuuritietoisen kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa vuoden 2012 ajan. Varhaiskasvatuksessa on kokeiltu kahdessa viiden lapsen ryhmässä oman äidinkielen opetusta 5- ja 6-vuotiaille. Lisäksi on järjestetty seminaareja ja koulutustilaisuuksia varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Vuonna 2012 hankkeessa järjestettiin useita suomi toisena kielenä opetukseen liittyviä koulutuksia, joista yhtenä isona kokonaisuutena Genre-pedagogiikka ja Reading to Learn -metodia koskeva koulutus. Kouluja on hankkeen puitteissa tuettu kielitietoisuutta tukevaan kehittämistoimintaan. Lisäksi hankkeen tukemana järjestettiin vuonna 2012 kahdeksalla koululla monikulttuurisia vanhempainryhmiä, joissa käsitelty mm. Suomen koulujärjestelmää, koulun toimintakulttuuria, koulun oppilashuoltoa ja muita tukitoimia sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön mahdollisuuksia. Lisäksi on järjestetty kerho- ja vapaa-ajantoimintaa maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille.

21 Tunnuslukuja Suomenkielinen perusopetus TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarveindikaattorit perusopetusikäiset (7 15-vuotiaat) erityisen tuen päätösten tarve perusopetusikäisistä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten osuus perusopetusikäisistä iltapäivätoiminta: osuus 1 2 -luokkalaisten määrästä Toiminnan volyymi oppilasmäärä vantaalaisissa peruskouluissa vantaalaisia muiden kuntien peruskouluissa (suomen- ja ruotsinkieliset yht.) 929 erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita oppilasmäärästä % 10,2 % 10,0 % 9,2 % eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita oppilasmäärästä 16,0 % 15,4 % 16,2 % iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä vaille iltapäivätoimintapaikkaa jääneiden määrä hakeneista 3,5 % 6,0 % 2,0 % erityisluokkien määrä erityiset opetusjärjestelyt: mm. etappiryhmien, pajaryhmien ja polikliinisten ryhmien määrä joustavat perusopetuksen ryhmät (jopo ja oma ura -ryhmät) oppilaita valmistavassa opetuksessa yleisopetuksen opetustuntien määrä/vvt/oppilas 1,47 1,43 - luokkamuotoisen erityisopetuksen tuntien määrä/vvt/oppilas 3,41 3,46 - tukiopetustunteja/oppilas 0,9 1,0 - oman äidinkielen opetus vvt/maahanmuuttajaoppilas 0,2 0,33 0,28 suomi2-opetus vvt/maahanmuuttajaoppilas 0,2 0,3 0,27 osa-aikainen erityisopetus oppilasta/erityisopettaja oppilaita/opinto-ohjaaja oppilaita/psykologi Laatu ja vaikuttavuus ilman päättötodistusta olevia oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen enintään 5 5 ryhmäkoko: 1 2 luokat, joissa yli 25 oppilasta 4 % 6 % 1 % ryhmäkoko: 3 6 luokat, joissa yli 27 oppilasta 9 % 7 % 3 % laskennallinen ryhmäkoko, 1 6 luokat 17,9 17,8 laskennallinen ryhmäkoko, 7 9 luokat 17,9 18,1 *jatkokoulutukseen lukioon, ammatilliseen koulutukseen, ammattistarttiin tai 97 % 98 % 98 % lisäopetukseen päässeiden määrä peruskoulun päättötodistuksen saaneista % Tuottavuus ja tehokkuus käyttömenot /oppilas Henkilöstö henkilöstön määrä vakinaiset henkilöstömenot/menot yhteensä 57,9 % 57,9 % 58,1 % opetushenkilöstön koulutuspäivät/opettaja 1,6 2 - Toimitilat hm2/oppilas 12,2 11,9 12,2 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) toimitilojen määrä (koulut ja opetuspisteet) toimitilakustannukset e/m2 (jyvitetty) 164,36 167,45 *Lisäopetus ja ammattistartit on lisätty lukuun TA 2010 alkaen. 21

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN 1 (5) VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1.8.2016 ALKAEN 1 Toiminta-alue 2 Organisaatio Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta.

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE Ratkaisuvallan delegointi suomenkielisen 3.1.1 1 (6) RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Suomenkielisen varhaiskasvatuksen 3.2.6 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 17.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Viimeksi muutettu 13.4.2015

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

1. Edistää hyvinvointityötä kunnan asukkaiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden kesken

1. Edistää hyvinvointityötä kunnan asukkaiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden kesken HYVINVOINTIPALVELUT - johtaminen Hyvinvointilautakunnan tehtävät ja toimivalta 1. Edistää hyvinvointityötä kunnan asukkaiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden kesken 2. valmistelee kunnanhallitukselle hyvinvointikertomuksen.

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Valtuusto 12.12.2016 Voimaan 1.1.2017 1 Lautakunnat,

Lisätiedot

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset.

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset. SVOL 4.2., Liite 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston 15.12. 133 päätöksen mukaiset. Poikkeuksena

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Perheiden odotukset päivähoitopaikalle ja peruskoululle Helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lapsella on hyvä olla aikuisten

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat 16.12.2015 Sivu 1 / 1 5253/2015 05.10.00 219 Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Turvallinen koulupäivä Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus 1 9 VUOSILUOKAT N. 50 000 lasta N. 300 000 lasta Aamu- ja iltapäivätoiminta

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN. Osaamisen ja sivistyksen asialla Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN Osaamisen ja sivistyksen asialla TARVETTA MUUTOKSEEN: Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen määrän kasvu Yleisen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntö

Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntö Versio 1.12.2010 Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntö 1. Luku Yleistä 1 Yleiset määräykset Pääprosessia säätelevät lasten päivähoidosta ja perusopetuksesta annetut lait ja asetukset

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

ESPOO-STRATEGIAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 / ennakkotieto seurantaraportti II (tummennetut ovat kaupunkiyhteisiä tavoitteita)

ESPOO-STRATEGIAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 / ennakkotieto seurantaraportti II (tummennetut ovat kaupunkiyhteisiä tavoitteita) OHEISMATERIAALI Sivistystoimi / suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö ESPOO-STRATEGIAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 / ennakkotieto seurantaraportti II (tummennetut ovat kaupunkiyhteisiä

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä.

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA

TILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA TILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA 2016-2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Perusopetuksen oppilasmäärä 3. Opetusryhmien koot 4. Erityinen tuki 5. Maahanmuuttajaopetus 6. Kielivalinnat 2016 2017 7. Painotusopetus

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot