Toimintakertomus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2012"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2012 Sivistystoimi

2 Sisältö Sivistystoimen toimiala... 4 Varhaiskasvatuksen tulosalue... 6 Suomenkielisen perusopetuksen tulosalue...14 Resultatområdet för svenskspråkig service...22 Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue...26 Kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalue...34 Talous- ja hallintopalveluiden tulosalue...40 Sivistystoimen viestintä...42 Sivistystoimen ympäristötoiminta...44 Hyvinvointityö Vantaalla ja sivistystoimessa...45 Julkaisija Vantaan kaupunki Sivistystoimi 2013 Teksti Pirkko Nurmi Kannen kuva Tiina Kujala Kuvat Anna Mellin (s. 7, 9), Vesa Greis (s. 15), Tiina Kujala (s. 5, 11, 29, 35, 37, 41), Maare Kylmämaa (s. 17), Heidi Hölttä (s.18, 23, 27), Petri Hirvonen (s. 24), Vantaan ammattiopisto varia (s. 31) Ulkoasu ja taitto Heidi Hölttä

3 Johdanto Sivistystoimessa vuonna 2012 painottui valtuuston edellyttämän talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman valmistelu ja toteutus. Säästöjen edellyttämiä toimenpiteitä ja niihin liittyviä selvityksiä on tehty runsaasti. Talouden tiukkuudesta huolimatta sivistystoimen toimintaa on myös kaikilla tulosalueilla kehitetty. Varhaiskasvatuksessa kehittämistoiminta painottui vuonna 2012 kuntatason varhaiskasvatussuunnitelman päivittämiseen. Suunnitelmaa päivitettäessä painotettiin lapsiryhmien toimintaa kannattelevien rakenteiden eli struktuurien, vuorovaikutuksen laadun ja leikin merkitystä. Sisällöllisistä painotuksista Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmassa nostettiin esiin luonto ja ympäristökasvatus sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen niiden ajankohtaisuuden vuoksi. Vantaan perusopetuksen toimenpideohjelmaa alettiin toteuttaa. Toimenpideohjelman tavoitteena on, että mahdollisimman moni oppilas voi käydä omaa lähikouluaan, jossa opetusjärjestelyt ovat joustavia ja tarkoituksenmukaisia. Ohjelman lähtökohtana on olemassa olevien resurssien tehokkaampi, laadukkaampi ja kuntalaisia paremmin palveleva käyttö. Perusopetuksen toisena strategisena painotuksena on lukuvuonna kestävä kehitys. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys sille, mitä kestävä kehitys tarkoittaa perusopetuksessa ja omassa koulussa. Koulutustakuu toteutui vuonna 2012 Vantaalla varsin hyvin. Yhteishaun jälkeen ilman koulutuspaikkaa oli 362 nuorta, mutta elokuun lopussa ilman paikkaa oli enää 30 nuorta. Kaikkiin ilman paikkaa jääneisiin oltiin yhteydessä syksyn aikana ja heille tarjottiin vapaita paikkoja ammattistarteilta ja nuorten työpajoilta tai heille pyrittiin järjestämään muuta elämäntilanteeseen sopivaa tukea. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tuloalue on ollut mukana työ- ja elinkeinoministeriön ohjaamassa Osallisena Suomessa lukiohankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää yhdessä lukioiden kanssa toimintamalleja, joilla sekä tuetaan maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita että vahvistetaan kaikkien lukion opiskelijoiden kykyä toimia globaalissa ympäristössä. Ruotsinkielisen tulosalueen tavoitteena on ollut kehittää toimintatapoja ruotsin kielen vahvistamiseen lasten ja nuorten oppimisen tukemiseksi. Yhä useamman matka suuntautui kirjastoon vuonna 2012, mutta edellisvuoteen verrattuna he lainasivat hieman vähemmän. Kirjastopalveluja kehitettiin erityisesti verkossa, mm. e-aineistoja otettiin käyttöön kiihtyvällä tahdilla. Kumppanien kanssa toteutettiin lasten ja seniorien erikoispalveluita. Elina Lehto-Häggroth 3

4 Sivistystoimen toimiala 4 Luottamuselintoiminta Opetuslautakunta Opetuslautakunta huolehtii varhaiskasvatuksen ja lasten päivähoidon, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen, perusopetuksen, lukio-, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä kirjastopalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Vuonna 2012 opetuslautakunnan kokouksia pidettiin 11, joissa käsiteltiin yhteensä 261 pykälää. Opetuslautakunnan puheenjohtajuus vaihtui vuoden alussa, kun Reeta Hirvonen erosi lautakunnasta. Lautakunnan puheenjohtajana toimi Janne Leppänen ajalla Luottamushenkilöiden osallistuminen lautakunnan kokoukseen: Janne Leppänen (9/11), Juhani Huotari (10/11), Laura Häggblom (8/11), Marilla Kortesalmi (9/10), Stig Kumlin (9/11), Reijo Liimatainen (9/11), Eva Maria Loikkanen (10/11), Tom Pehkonen (9/11), Katja Pesonen ( alkaen 7/10), Seija Puha ( asti 1/1), Pauliina Puukko (5/11), Anja Päärni (5/11), Suve Pääsukene (9/11), Ulla Sajaniemi (8/11), Tomi Sandström (7/11), Pekka Silventoinen (9/11), Lars Stormbom (10/11), Kirsi Suvensalmi (11/11). Varajäsenet: Hannele Halonen (1), Soili Haverinen (1), Joel Linnainmäki (1), Tuula Palomäki-Jägerroos (1), Tuomo Permikangas (1), Taru Pääkkönen (1), Pekka Saastamoinen (2). Kaupunginhallituksen edustajat: varsinainen edustaja Mari Niemi-Saari (7/11), varaedustaja Arja Niemelä (2). Nuorisovaltuutettu Ali Salloum (2/11). Ruotsinkielinen jaosto Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto käyttää opetuslautakunnalle määrättyä ratkaisuvaltaa silloin, kun asia koskee yksinomaan ruotsinkielistä varhaiskasvatusta, lasten päivähoitoa tai opetustointa. Vuonna 2012 ruotsinkielisen jaoston kokouksia pidettiin viisi (5). Jaoston puheenjohtajana toimi Lars Storbom. Luottamushenkilöiden osallistuminen kokouksiin: Lars Stormbom (5/5), Monica Friberg-Välimäki (2/5), Eva Helaskoski (3/5), Hans Markelin (4/5), Matias Sandström (4/5), Susanne Siimelä (2/5). Varajäsenet: Monica Jansson-Olenius (3/5). Kaupunginhallituksen edustaja: Matti Holopainen (1/5). Kaupunginhallituksen varaedustaja: Sonja Gummerus (4/5). Ammatillisen koulutuksen jaosto Opetuslautakunnan ammatillisen koulutuksen jaosto huolehtii voimassa olevassa johtosäännössä jaostolle määrätyistä tehtävistä. Jaosto kokoontui toimintavuoden aikana neljä (4) kertaa. Jaoston puheenjohtajana toimi Eva Maria Loikkanen. Luottamushenkilöiden osallistuminen jaoston kokoukseen: Eva Maria Loikkanen (4/4), Hannele Halonen (3/4), Reijo Liimatainen (3/4), Juha Nyberg (3/4), Ulla Sajaniemi (4/4), Tomi Sandström (1/4), Marilla Kortesalmi (3/4), Mustafe Hagi Farah (0/4), Vaula Norrena (2/4), Anja Päärni (0/4). Varajäsenet: Tuomo Permikangas (2/4), Pekka Saastamoinen (2/4). Kaupunginhallituksen edustaja: Paula Lehmuskallio (4/4). Elinkeinoelämän edustaja: Kristiina Huhdanmäki (4/4). Opetuslautakunnan johtosääntöä muutettiin marraskuussa 2012 siten, että ammatillinen jaosto lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin opetuslautakunnalle ja viranhaltijoille. Lisäksi muuttuneen lainsäädännön edellyttämällä tavalla Vantaan ammattiopisto Variaan perustettiin opiskelijan oikeusturvatoimielin, jonka tehtävänä on opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä päättäminen. Peruskoulujen johtokunnat Suomenkielisten ja ruotsinkielisten peruskoulujen johtokuntien tehtävänä on osallistua koulun kehittämiseen ja arviointiin sekä tukea ja edistää kodin ja koulun yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Jokaisella koululla on joko oma tai jonkin muun koulun kanssa yhteiseksi nimetty 5 10-jäseninen johtokunta. Päätöksenteko ja esittely luottamuselimessä Valmistelu- ja järjestelyasioita lukuun ottamatta päätökset lautakunnassa, sen jaostoissa ja koulujen johtokunnissa tehdään viranhaltijan esittelystä. Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja esittelee opetuslautakunnan käsiteltäväksi tulevat toimialaa kokonaisuutena tai useampaa kuin yhtä tulosaluetta koskevat asiat. Tulosaluejohtajat esittelevät opetuslautakunnan käsittelyyn tulevat oman tulosalueensa asiat. Ruotsinkielisen tulosalueen johtaja esittelee ruotsinkielisen jaoston käsiteltäväksi tulevat asiat. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja esittelee ammatillisen koulutuksen jaoston käsiteltäväksi tulevat asiat. Koulujen ja oppilaitosten rehtori tai koulunjohtaja esittelee oman yksikkönsä asiat johtokunnalle.

5 Sivistystoimen toimialan tehtävänä on opetuslautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Toimiala huolehtii kaupungin asukkaiden varhaiskasvatus- ja lasten päivähoitopalveluiden sekä opetus- ja kirjastopalveluiden järjestämisestä. Toiminnan järjestämisessä tulee ottaa huomioon väestön oikeus saada palveluja äidinkielellään suomeksi ja ruotsiksi. Toimintavuoden 2012 aikana Opetuslautakunta kokoontui 11 kertaa (vuonna 2011 oli 11 kokousta). Lautakunnassa käsiteltiin yhteensä 261 pykälää (vuonna 2011 käsiteltiin 244). Ruotsinkielinen jaosto kokoontui 5 kertaa (vuonna 2011 oli 6 kokousta). Ammatillinen jaosto kokoontui neljä (4) kertaa (vuonna 2011 oli 4 kokousta). Sivistystoimi Ruotsinkielinen jaosto Opetuslautakunta Ammatillisen koulutuksen jaosto Koulujen johtokunnat Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Johdon tuki Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen Perusopetus Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Ruotsinkieliset palvelut Ruotsinkielisen tulosalueen johtaja Berndt-Johan Lindström Nuoriso- ja aikuiskoulutus Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Paula Ylöstalo-Kuronen Kirjasto- ja tietopalvelut Kirjastopalveluiden johtaja Tuulikki Aho Talous- ja hallintopalvelut Talous- ja hallintojohtaja Eila Tanninen 5

6 Varhaiskasvatuksen tulosalue Toiminnan kuvaus Varhaiskasvatus on erilaisten palvelujen ja avustusten kokonaisuus, joiden avulla pienten lasten vanhemmat voivat tehdä lapsensa hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen liittyviä valintoja ja joilla tuetaan lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Pienimpien lasten vanhemmilla on mahdollisuus saada lasten kotihoidon tukea, joka oli vuonna 2012 alle 2-vuotiaasta perheen nuorimmasta lapsesta maksettavan Vantaa-lisän kanssa vähintään 542 euroa kuukaudessa ja tulosidonnaisen hoitolisän kanssa enimmillään 718 euroa kuukaudessa. Kotona oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen on tarjolla avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Päivähoitovaihtoehtoina varhaiskasvatuksen tulosalue järjestää suomenkielistä kunnallista päiväkoti-, ryhmäperhe- ja perhepäivähoitoa, ostaa vaihtoehtopedagogista ja suomalais-venäläistä päiväkotihoitoa sekä maksaa yksityisen hoidon tukea, kun lapsi on yksityisessä päivähoidossa tai perhe on palkannut työsopimussuhteisen hoitajan lapsia hoitamaan. Varhaiskasvatuksen tulosalue järjestää myös perusopetuslain mukaisen suomenkielisen esiopetuksen ja valmistavan opetuksen 6-vuotiaille lapsille. Varhaiskasvatuspalveluja voi käyttää siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun. Varhaiskasvatuksen palvelustrategia uudistettiin vuoden 2010 alusta. Uudistamisen tavoitteena oli lisätä varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja ja parantaa perheiden valintamahdollisuuksia sekä tukea lasten kotona hoitamista sekä taloudellisesti että lisäämällä varhaiskasvatuksen palveluja kotona oleville lapsille. Kerhotoimintaa laajennettiin merkittävästi ja uutena toimintana käynnistettiin hoitoapupalvelu, johon kotona hoidettavan lapsen voi tuoda päivähoitoon vanhemman asioinnin ajaksi. Lisäksi otettiin käyttöön päivähoitopaikkatakuu, jolla päivähoidosta pois jäävälle lapselle turvataan sama päivähoitopaikka, kun hän palaa päivähoitoon keskeytyksen jälkeen. Varhaiskasvatustoiminnan perustana ovat varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat ja niihin sisältyvät esiopetuksen ja valmistavan opetuksen opetussuunnitelmat 6-vuotiaille. Suunnitelmiin on kirjattu yksikön hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet sekä niiden toteuttaminen ja arviointi. Niissä kuvataan myös mm. vanhempien osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden toteuttaminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa. Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö Vuoden 2012 keväällä kotihoidon tuella olevien lasten määrä alkoi vähentyä, mutta syksyn aikana määrä palautui vuoden 2011 tasolle. Kevään notkahduksesta johtuen kotihoidon tuella oli keskimäärin lasta, mikä oli 65 lasta vähemmän kuin v ja 180 lasta vuodelle 2012 asetettua tavoitetta vähemmän. Vantaa-lisän saajia oli keskimäärin 2 010, mikä oli 25 lasta edellisvuotta vähemmän. Kotihoidon tuella olevien lasten osuus päivähoitoikäisistä jäi alle tavoitteen. Vuoden 2012 lopussa kotihoidon tuella oli 25,8 prosenttia päivähoitoikäisistä, kun tavoite oli 26,5 prosenttia. Kunnallisessa, ostopalveluna hankitussa sekä yksityisessä päivähoidossa oli keskimäärin lasta, mikä oli 298 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna ja 168 vuodelle 2012 asetettua tavoitetta enemmän. Päivähoidossa olevien lasten määrään sisältyvät esiopetukseen ja valmistavaan opetukseen 6-vuotiaille osallistuvat lapset. Lasten määrän kasvu kohdistui kunnalliseen päiväkotihoitoon ja ostopalveluihin, joissa muilta kunnilta ostettiin edellisvuotta hieman enemmän päivähoitopalveluja. Palvelustrateginen tavoite pitää kunnallinen hoitajan kotona järjestetty perhepäivähoito vuoden 2011 tasolla ei toteutunut. Perhepäivähoidossa oli 36 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna ja perhepäivähoitajia oli joulukuussa , mikä oli 9 hoitajaa vähemmän kuin joulukuussa Yksityisen hoidon tuella järjestetyssä perhepäivähoidossa lasten määrä, keskimäärin 211, pysyi vuoden 2011 tasolla. Varhaiskasvatuksen 48 kerhossa oli keskimäärin 590 lasta, 37 lasta enemmän kuin vuonna 2011, mutta 20 lasta vuodelle 2012 asetettua tavoitetta vähemmän. Hoitoapupalvelun käyttö väheni edellisvuodesta 27 lapsella. 6

7 7

8 Sekä kerhotoiminnassa että hoitoapupalvelussa tavoitteisiin pääsyä vaikeuttivat toimitilojen sisäilmaongelmat, joiden vuoksi osa kerhotoiminnasta ja yhden hoitoapupalvelupisteen toiminta jouduttiin keskeyttämään väliaikaisesti. Päivähoitopaikkatakuun ehtoja muutettiin elokuusta 2012 alkaen määräaikaisena kokeiluna toimintavuoden ajaksi. Aiemman neljän kuukauden päivähoidon keskeytyksen sijasta hoitopaikkatakuu tehdään, kun lapsi keskeyttää päivähoidon vähintään kahden kuukauden ajaksi. Muutos lisäsikin päivähoitopaikkatakuun käyttöä; hoitopaikkatakuulla oli keskimäärin 231 lasta kuukaudessa, kasvua edelliseen vuoteen oli 60 lasta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2011 otettiin esiopetuksessa käyttöön uudistettu Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelma. Tällöin esiopetuksessa olevien lasten tukemisessa siirryttiin käyttämään käsitteitä kasvun ja oppimisen tuki sekä yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Koska esiopetus on osa varhaiskasvatusta, nähtiin tärkeäksi yhdenmukaistaa käsitteet koskemaan koko varhaiskasvatusta ja samalla päivittää ja uudistaa vuonna 2009 tehdyt varhaiserityiskasvatuksen linjaukset. Uudet Kasvun ja oppimisen tuen linjaukset varhaiskasvatuksessa käsiteltiin opetuslautakunnassa Linjausten tavoitteena on muun muassa vahvistaa yleisen tuen toteutumista varhaiskasvatuksessa sekä nostaa vahvemmin esiin monialainen yhteistyö lasten tukemisessa. Varhaiskasvatuksen monimuotoisuutta vahvistettiin kehittämällä lasten kasvu- ja oppimisympäristöä kieli- ja kulttuuritietoiseksi. Jokaisesta tulosyksiköstä osallistui varhaiskasvatuksen toimintayksikkö perusopetuksen koordinoimaan Osallisena Suomessa -hankkeeseen. Henkilöstöä perehdytettiin monipuolisten menetelmien käyttöön erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja esimerkiksi Suomi toisena kielenä varhaiskasvatuksessa -koulutukseen osallistui 130 kasvattajaa. Uusi varhaiskasvatuksen kuntatasoinen opetussuunnitelma hyväksyttiin opetuslautakunnassa Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma korvasi vuonna 2005 hyväksytyn Vantaan oppimis- ja opetussuunnitelman 0-8-vuotiaille lapsille varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Vuonna 2012 käynnistyi myös päivähoitoyksiköiden opetussuunnitelmien uudistamisprosessi. Prosessia kuvataan tarkemmin toiminnan sisällön kehittämisen yhteydessä. Johtamisen rakenteita kehitettiin uudistamalla varhaiskasvatuksen toimintayksikön varajohtajan tehtävät. Uudistamistyön yhteydessä uutena innovaationa nousi parijohtajuus eli työpari toimintamalli päiväkodin johtajan työn tukena. Varhaiskasvatuksen johtoryhmä päätti ottaa käyttöön toimintamallin, jossa keskeistä on vahvistaa päiväkodin johtajien vertais- ja kollegiaalista tukea. Vuoden aikana arvioitiin myös varhaiskasvatuksen johtamisen ja johdon tuen rakenteet (Varhaiskasvatuksen johtamisen ja johdon tuen rakenteiden arviointi ja kehittäminen -raportti vakajory ) Päiväkotien käyttöastetavoitetta nostettiin vuodelle ,5 prosenttiyksiköllä 89,5 prosenttiin. Tämä tehokkuustavoite toteutui hyvin, käyttöaste oli keskimäärin 90,5 %. Vaihtoehtopedagogisten ja suomalais-venäläisten päivähoitopalvelujen hankinta kilpailutettiin keväällä Tavoitteena oli saada hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyiset vaihtoehtopalvelut oman palvelutuotannon kanssa. Kilpailutus sujui aikataulussa siten, että uudet sopimukset tulivat voimaan Ongelmana oli, että kilpailua ei syntynyt ja ostopalvelut ovat kustannuksiltaan kalliimpia kuin oma tuotanto. Toimitilamuutokset vuonna 2012 Vantaalle avattiin vuoden aikana yksi uusi päiväkoti, Siimapuisto, Korson suuralueelle syksyllä Siimapuiston päiväkodin suunnittelussa ja toiminnassa painottuvat vahvasti ekologisuus sekä lasten ja perheiden osallisuus. Esimerkiksi päiväkodin pihan suunnittelussa otettiin huomioon lasten ja perheiden toiveita. Siimapuiston käyttöönoton myötä Korson suuralueelta lakkautettiin Pikku Mehiläisen ja Varpusen ryhmäperhepäiväkodit kesällä Lisäksi Nikinmäen koulun yhteydessä olevan Paarmatien paviljonkipäiväkodin tilat siirtyivät koulun käyttöön. Sisäilmaongelmien vuoksi jouduttiin tekemään useita toimitilamuutoksia. Kirkonkylän päiväkodin toiminta lakkautettiin kesällä Päiväkodin lapset ja henkilöstö sijoittuivat Aviapoliksen alueen päivähoitoyksiköihin. Loppuvuodesta 2012 luovuttiin myös Tikkurilan suuralueella sijaitsevista Menninkäisen päiväkotitilasta ja Leijonanportin toimitiloista, jossa oli sekä päiväkoti että avointa varhaiskasvatustoimintaa. Menninkäisen toiminta siirrettiin Kuusikon päiväkotiin sekä Hakunilanrinteen päiväkotiin, joka siirtyi syksyllä 2012 koulukäytössä päivähoidon käyttöön. Leijonanportissa päivähoidossa 8

9 9

10 ja kerhotoiminnassa olevat lapset ja henkilöstö sijoittuivat Tikkurilan alueen muihin toimipaikkoihin. Avoin päiväkotitoiminta keskeytyi joulukuusta alkaen siihen asti, kunnes toiminnalle saatiin korvaavat tilat helmikuussa Myös Majakan avoimelle päiväkodille Hakunilan suuralueella saatiin korvaavat tilat sisäilmaongelmien vuoksi. Varhaiskasvatukset toimistotilat keskitettiin syksystä 2012 Tikkurilaan. Samalla luovuttiin Myyrmäen ja Koivukylän toimistotiloista. Länsi-Vantaalle jäi toimitilat Myyrmäen ja Kivistö-Aviapoliksen alueiden konsultoiville erityislastentarhanopettajille. Taloudellinen tulos Varhaiskasvatuksen toimintakulut olivat 141,5 miljoonaa euroa, ne alittuivat suunnitellusta 2,35 miljoonalla eurolla. Toimintatuottojen toteuma jäi tavoitteesta noin Merkittävin tekijä talousarvion toteutumiselle ennakoitua pienempänä oli se, että ateriapalvelujen ja puhtauspalvelujen kustannukset olivat 1,3 miljoonaa euroa talousarviota pienemmät. Toisaalta etupainotteinen talous- ja velkaohjelman mukainen sitoutuminen käyttöastetavoitteen ja henkilöstöresurssin hallintaan toi säästöä henkilöstökuluihin kokonaisuutena. Toiminnan sisällön kehittäminen ja kehittämishankkeet Kehittämistyön keskiössä yksikkö- ja kuntatason varhaiskasvatussuunnitelmat Varhaiskasvatuksessa kehittämistoiminta painottui vuonna 2012 kuntatason varhaiskasvatussuunnitelman päivittämiseen. Päivitystyö päätettiin aloittaa, kun selvisi, että uudet valtakunnalliset linjaukset vaikuttanevat kuntatasolla aikaisintaan 4 5 vuoden kuluttua. Niitä päästäneen uudistamaan sen jälkeen, kun päivähoidon hallinnonalanvaihdos sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön toteutuu vuoden 2013 alusta lukien ja uusi varhaiskasvatuslaki saadaan valmisteltua. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan Alle kouluikäisiä koskevasta opetussuunnitelmasta päädyttiin käyttämään nimitystä varhaiskasvatussuunnitelma. Opetuslautakunnan hyväksymä Vantaan varhaiskasvatussuunnitelma korvasi vuonna 2005 hyväksytyn Vantaan oppimis- ja opetussuunnitelman 0 8-vuotiaille lapsille varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi keskeisimmät varhaiskasvatusta ohjaavat kuntatason asiakirjat ovat Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelma (Opetuslautakunta ), Vantaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 6-vuotiaille (Opetuslautakunta ) sekä Kasvun ja oppimisen tuen linjaukset varhaiskasvatuksessa (Opetuslautakunta ). Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitettäessä painotettiin lapsiryhmien toimintaa kannattelevien rakenteiden eli struktuurien, vuorovaikutuksen laadun ja leikin merkitystä. Kannattelevilla rakenteilla tarkoitetaan lasten päivän organisointia siten, että se vastaa lasten kehitystarpeita ja fysiologiaa. Riittävä säännöllisyys päivän kulussa tuo ennakoitavuutta lasten elämään ja vähentää levottomuutta. Tavoitteena on joustavasti vakaa päivärytmi. Kasvattajan työn ydin on lasten kohtaamisessa, joka edellyttää kasvattajalta aitoa läsnäoloa, herkkyyttä ja vuorovaikutustaitoja. Nämä taidot liittyvät läheisesti lasten osallisuuden tukemiseen. Leikki on varhaiskasvatuksen keskeisin lasten kehitystä ja oppimista tukeva toimintamuoto. Leikissä lapsen minäkuva, itsetunto ja taidot kehittyvät monipuolisesti. Sisällöllisistä painotuksista Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmassa nostettiin esiin luonto ja ympäristökasvatus sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen niiden ajankohtaisuuden vuoksi. Luonto- ja ympäristökysymysten liittyy Vantaan kaupungin uusittuihin arvoihin sekä ihmiskunnan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Keskeistä on luoda lapsille hyvä luontosuhde, joka osaltaan tukee ympäristövastuullisten asenteiden kehittymistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään pedagogiikkaa tukevilla tavoilla, jolloin oppilasverkko laitteineen tuodaan lapsiryhmiin. Samalla edistetään median vastuullista käyttöä. Kuvia ja videoita voidaan tietotekniikan avulla käyttää myös lasten oppimisen ja kasvatuksen näkyväksi tekemisessä. Samanaikaisesti kuntatason varhaiskasvatussuunnitelman uudistamisen kanssa aloitettiin varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmien päivittäminen. Työn tueksi työryhmä valmisteli aineiston Pakillinen työkaluja välineitä Vantaan toimintayksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmien päivittämiseen (hyväksytty vakajory ). Valtakunnallisista asiakirjoista, vantaalaisista linjauksista ja teemoitetussa painopistetyöskentelyssä syntyneistä kiteytyksistä koottu työkalupakki osoittautui hyväksi tavaksi koota materiaalia käytävää keskustelua varten. Näin kaikilla tasoilla käytävälle keskustelulle muodostuu yhteinen ymmärrys käsitteistä, joilla kasvatuksen todellisuutta otetaan haltuun. 10

11 11 Tu

12 Varhaiskasvatussuunnitelmien uudistamista ohjattiin päiväkodin johtajien tiimirakenteen kautta valitsemalla kustakin tiimistä yksi mentori tukemaan yhteistä keskustelua. Yksikkötason varhaiskasvatuksen suunnitelmat valmistuvat syksyn 2013 kuluessa. VKK-Metro pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö ja muut hankkeet Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metro toimii Sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan yhteydessä. VKK-Metro sisältää sekä pysyvää, rakenteita luovaa kehittämistä että vaihtuvia teemoja kehittäviä hankkeita. Yhteistyössä ovat mukana Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa ja Helsingin yliopisto. VKK- Metron rahoitus koostuu hankerahoituksesta ja pääkaupunkiseudun kuntien rahoitusosuuksista. Vuosina VKK-Metro toteuttaa yhdessä neuvoloiden kanssa Katse lapseen -hanketta. Katse lapseen on osa kasterahoitteista Etelä-Suomen Lapsen ääni2 -kehittämisohjelmaa. Hankkeessa tuotetaan moniammatillista, lapsia koskevaa hyvinvointitietoa päivähoidon ja neuvolan yhteistyönä. Tässä vaiheessa hanketta yhteistyön lähentäminen on osoittautunut tärkeäksi. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön on löydettävä yhteinen kieli ja sovitut menettelytavat lapsia koskevan kasvatuksellisesti tärkeän tiedon siirtämiselle. Mielenkiintoista on myös ollut päivähoidon toteuttama vanhempien ja lasten osallisuus neuvolan laajassa 4-vuotiaiden lasten ja perheiden hyvinvointitarkastuksessa. Lisäksi Varhaiskasvatus oli vuonna 2012 osallisena seuraavissa hankkeissa: Vantaan taikalamppu, Hyvä mieli Otso, Lasten ja nuorten Vantaa -hanke, Osallisena Suomessa, Perhevalmennus VaTu, Turvallisin mielin -hanke, TEHO -hanke, KEHRÄ ja Vantaa-Windhoek yhteistyö. Esiopetuksesta ja valmistavasta opetuksesta 6-vuotialle kouluun Esiopetuksesta kouluun eli EsKo -tiedonsiirtoprosessia on toteutettu Vantaalla syksystä 2009 alkaen. Jokaisesta vantaalaisesta lapsesta välitetään yhtenäisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen suunnitteleman tiedonsiirtomallin avulla tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä tämän siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Varhaiskasvatuksen valmistavassa opetuksessa 6-vuotiaille olevat lapset liitettiin tiedonsiirtomalliin syksystä 2011 alkaen. Kasvun ja oppimisen tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kouluun siirtymisessä käytetään ns. Sujuvasti kouluun -mallia. Mallin avulla tukea tarvitsevalle lapselle suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman toimiva ratkaisu koulunkäynnin aloitukselle moniammatillisena yhteistyönä. Lukuvuoden aikana Sujuvasti kouluun -prosessia päivitettiin, jonka myötä myös EsKo -prosessiin tuli lisäyksiä. Päivityksen myötä esiopetussyksyn Sujuvasti kouluun -kokouksissa käsitellään ainoastaan tutkimusta tarvitsevien lasten asioita. Muista lapsista tieto siirtyy esiopetuksesta tai valmistavasta opetuksesta 6-vuotiaille kouluun joko EsKo -tiedonsiirtona tai tehostettuna tiedonsiirtona osana EsKo -prosessia (Tehostettu EsKo). Tehostettu EsKo korvaa aiemmin käytössä olleen Neuvotellen kouluun -prosessin. Sähköisten palvelujen ja tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen Opetusverkon rakentamista päiväkoteihin jatkettiin ja lapsiryhmiin asennettiin 261 työasemaa. Tieto- ja viestintätekniikka eli TVT -tukihenkilökoulutus saatiin päätökseen. Päiväkodeissa on 130 koulutettua tukihenkilöä. Kasvatustieteen maisteriharjoittelija piti kuusi samansisältöistä TVT päiväkodin arjessa koulutusiltapäivää tukihenkilöille tietotekniikan pedagogisesta käytöstä. Perhepäivähoidon mobiilipalvelun kilpailutusta valmisteltiin vuoden 2012 aikana. Mobiilialustan kilpailutus siirtyi vuoden 2013 puolelle, koska alusta halutaan kaikkien kunnan mobiilipalvelujen käyttöön. Kilpailutusta valmisteltiin yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Päivähoitoon on voinut hakea sähköisesti vuodesta 2004 alkaen. Vuonna 2011 otettiin käyttöön kansalaisen asiointitili, jonne asiakas saa halutessaan itseään koskevat viranomaispäätökset sähköisesti paperipostin sijaan. Päivähoitopäätöksiä on ollut mahdollista lähettää asiointitilille asiakkaan suostumuksella asiointitilin käyttöönotosta alkaen. Asiointitilin käyttöä laajennettiin esiopetuksen ja kerhotoiminnan päätöksiin vuoden 2012 aikana. Varhaiskasvatuksen tulosalue osallistui Asta-dokumentinhallintajärjestelmän käyttöön oton pilotointiin. Varhaiskasvatuksen johtoryhmän kokousasiat ja muistiot on käsitelty Astassa vuoden 2012 alusta lukien. Syksyllä käyttöä laajennettiin tukiyksikön kokousasiakirjoihin. 12

13 Tunnuslukuja Varhaiskasvatus TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarveindikaattorit (suomen- ja ruotsinkieliset yhteensä) *vantaalaiset päivähoitoikäiset (10kk 6 v) joista alle 3-vuotiaat 36,4 % 36,0 % 35,6 % Osuus päivähoitoikäisistä päivähoidossa ja kotihoidon tuella : päivähoito 68,9 % 68 % 68,8 % josta ruotsinkielinen päivähoito 3,3 % 3,0 % 3,3 % kotihoidon tuki 25,4 % 26,5 % 25,8 % osuus yhteensä (= palvelujen peittävyys) 94,3 % 94,5 % 94,6 % Toiminnan volyymi, varhaiskasvatuksen järjestämät palvelut Lasten määrä eri hoitomuodoissa keskimäärin vuoden aikana: kunnallinen päiväkoti + esiopetus kunnallinen perhepäivähoito + ryhmäpph ostettu päivähoito yksityisen hoidon tuki kotihoidon tuki Palveluja käyttäviä lapsia yhteensä Tukea tarvitsevat lapset rakenteellisten tukitoimien piirissä 8,0 % 7,7 % 7,2 % (%-osuus kunnallisen päivähoidon lapsista) integroitujen erityisryhmien määrä kerhojen määrä \ kerholasten määrä 48/553 50/610 48/590 Laatu ja vaikuttavuus hoito- ja kasvatushenkilöstön koulutustason nosto / 41 % 40 % 42 % lastentarhanopettajien osuus hoito- ja kasvatushenkilöstöstä varhaiskasvatusmateriaalivajaus /lapsi lapsia kunnan järj. päivähoidossa/ konsultoiva erityislastentarhanopettaja Tuottavuus ja tehokkuus *käyttömenot /palveluja käyttävä lapsi kotihoidon tuella 10kk alle 2 v. lapsista 71,1 % 73,3 % 75,5 % kerhotoiminnassa 3-5-vuotiaista lapsista 7,3 % 7,1 % 6,4 % päiväkotien käyttöaste 89 % 89,5 % 90,5 % laskennallisia lapsia / päiväkodin hoito- ja kasvatusteht. työntekijä ,9 6,9 6,95 Henkilöstö Henkilöstön määrä Toimitilat Toimitilojen määrä (päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit, avoin vktoiminta) päiväkotien vuokrassa jyvitetty pa m2/lapsi 9,9 9,6 9,6 * Vuoden 2011 päivähoitoikäinen väestö muutettu uuden ennusteen mukaiseksi. 13

14 Suomenkielisen perusopetuksen tulosalue Toiminnan kuvaus Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia hyvää elämää ja elinikäistä oppimista varten. Vantaalaisissa peruskouluissa arvostetaan laadukkaan perusopetuksen lisäksi yhteisöllisyyttä, monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä. Pohjan opetukselle luo opetussuunnitelma, johon on kirjattu koulun kasvatus- ja opetustyön tavoitteet. Opetussuunnitelmaan on myös kirjattu, mitä aineita koulussa opiskellaan, miten koulussa työskennellään ja minkälaista ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin voi saada. Perusopetus on maksutonta ja oppilaille tarjotaan koulupäivän aikana myös ateria. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja toiminnan laatu Opetusryhmät Opetusministeriön myöntämä erillinen valtionavustus opetusryhmien pienentämiseen on käytetty uusien luokkien perustamiseen. Luokkakoot ja keskimääräiset opetusryhmäkoot ovat selkeästi pienentyneet. Opetusryhmien vuosiluokkien 1 6 keskimääräinen luokkakoko oli 20,8 (2010: 21,7). Vuosiluokkien 7 9 keskimääräinen luokkakoko oli 20,54 (2010: 20,62). Toimenpideohjelma Tuen rakenteiden ja opetusjärjestelyjen tarkastelu Vantaan perusopetuksessa käynnistyi 50 asiantuntijan työnä Vantaan perusopetuksen toimenpideohjelma kirjoitettiin lausuntokierroksella olleen raportin pohjalta. Toimenpideohjelman tavoitteena on, että mahdollisimman moni oppilas voi käydä omaa lähikouluaan, jossa opetusjärjestelyt ovat joustavia ja tarkoituksenmukaisia. Ohjelman lähtökohtana on olemassa olevien resurssien tehokkaampi, laadukkaampi ja kuntalaisia paremmin palveleva käyttö. Vantaalaisen perusopetuksen yhtenäisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin perustuvan laadukkaan perusopetuksen toteutumista lähikouluperiaatteella edistää se, että oppilas saa oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen lähikoulussaan, jolloin kaikkien oppilaiden tukeminen paranee resurssien uudenlaisella kohdistamisella. Ohjelman toimenpidekohteet ovat opetusjärjestelyt ja erityisen tuen koulukohtaistaminen. Tämä tarkoittaa, että oppilaan tarvitsema tuki järjestetään lähikoulussa joustavin opetusjärjestelyin olemassa olevia erityisryhmäkeskittymiä purkamalla ja niitä resursseja lähikouluille jakamalla Vantaan suomenkielisen perusopetuksen toimenpideohjelman eteneminen Vantaan suomenkielisen perusopetuksen toimenpideohjelma on edennyt suunnitellusti. Lähikouluissa aloittivat suuri osa myös erityisen tuen tarpeessa olevista 1. ja 7. vuosiluokkien oppilaista. Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki on onnistuttu järjestämään lähikoulussa. Olemassa olevia erityisryhmiä purettiin 16 erityisluokan verran ja resurssit jettiin lähikouluille. Suurin osa tästä resurssista jaettiin sellaisiin kouluihin, joissa ei edellisenä vuotena ollut luokkamuotoista erityisopetusta. Koulut ovat itsenäisesti päättäneet erityisopetuksen resurssin käytöstä sillä varauksella, että vähintään 200 oppilasta kohden on yksi laaja-alainen erityisopettaja. Perusopetuksen johtoryhmässä on seurattu ja arvioitu resurssien laadukasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Opettajien osaamista ja yhdessä tekemisen kulttuuria on vahvistettu koulu, alue ja kaupunkitasoisilla koulutuksilla, työkokouksilla ja opettajavaihdoilla. Keväällä 2012 käynnistyi 1,5 vuotta kestävä työyhteisövalmennus. Valmennukseen osallistuu kokonaisuudessaan 26 koulua vuosien aikana. Marraskuussa 2012 on julkaistu Hyvinvointia Vantaan peruskoululaisille perusopetuksen oppilashuollon käsikirja. Se korostaa moniammatillista yhteistyötä ja on tehty yhteistyössä Sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Käsikirja antaa rehtoreille työvälineitä oppilashuoltotyön johtamiseen ja toteuttamiseen kouluillaan. Huoltajien ja opettajien merkitystä oppilashuollon toteuttajina on tietoisesti korostettu. Oppilashuoltotyössä on pyritty kiinnittämään erityistä huomioita toimenpideohjelman mukaisiin vuosiluokkiin (1. ja 7. lk) 14

15 15

16 16 Ohjelman seuranta ja arviointi Toimenpideohjelman toteutumista arvioimaan nimettiin seurantaryhmä, johon kuuluvat perusopetuksen johtaja, opetuspäällikkö, johtava koulupsykologi, opetustoimensuunnittelija, aluerehtori, rehtori, henkilöstön edustajina opettaja sekä koulunkäyntiavustaja ja sosiaali- ja terveystoimen edustajana koulun sosiaalityön esimies sekä ammattijärjestöjen nimeämät kaksi edustajaa. Seuraamiskohteita ovat mm. erityisen tuen tarpeen määrä, jaetun resurssinkokonais- ja kokonaismäärä, koulukohtaiset määrät, kaupunkitasoisen opetuksen määrä sekä koulujen opetusjärjestelyjen toteutustavat sekä laatu. Toimenpideohjelma seuranta ja arviointiryhmä päätti laatia tammikuussa 2013 tehtäväksi oppilaille, huoltajille ja opetus- ja oppilashuollon henkilöstölle heidän kokemuksiaan kartoittavat kyselyt, joissa on kysymyksiä liittyen oppilaiden hyvinvointiin ja oppimisen tukeen, yhteisopettajuuteen, koulujen turvallisuuteen ja kodin ja koulun yhteistyöhön. Kestävä kehitys Perusopetuksen toisena strategisena painotuksena on lukuvuonna kestävä kehitys. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys sille, mitä kestävä kehitys tarkoittaa perusopetuksessa ja omassa koulussa. Lukuvuoden aikana kouluissa työskentelevä henkilöstö saa tietoja, taitoja ja ideoita erityisesti ekologisesti kestävän kehityksen edistämiseen. Lisäksi vahvistetaan yhdessä tekemistä, ideoiden vaihtoa ja verkostoitumista. Kestävää kehitystä edistetään koulun arkikäytännöissä ja toimintakulttuurissa sekä eri oppiaineiden opetuksessa. Lukuvuosisuunnitelmaan on kirjattu ne kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, joita koulussa lähdetään toteuttamaan. Näitä teemoja ovat mm. energiatehokkuus, jätteiden vähentäminen, kierrätys ja lajittelu, liikkuminen ja ruokailuun liittyvät asiat. Kestävän kehityksen aihealueita käsitellään laajasti eri oppiaineissa tavoitteena lisätä oppilaiden valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Ympäristöpäällikkö on vieraillut useissa kouluissa lukuvuoden aikana puhumassa koulujen ympäristötyöstä. Perusopetuksen henkilöstölle järjestettiin vuonna 2012 kaksi kohdennettua ekotukihenkilökoulutusta. Kaikissa kouluissa on vuoden 2012 lopussa vähintään yksi koulutettu ekotukihenkilö, osassa jopa kaksi tai kolme. Koulujen ekotukihenkilöille on perustettu oma Fronter -huone, josta voi hakea tietoa ja jossa voi jakaa käytännön ideoita ympäristövastuulliseen toimintaan. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettiin 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä tätä vanhemmille erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille 59 toimipisteessä koulupäivinä klo Aamutoimintaa tarjottiin Kaivokselan sekä Vantaan kansainvälisessä koulussa. Iltapäivätoimintaa järjestävät yhdistykset, seurakunta, järjestöt sekä yksityiset palveluntuottajat. Toiminnan järjestäjiä on kaksikymmentä. Toimintapaikkoina ovat pääsääntöisesti koulujen tilat, mutta toimintaa järjestetään myös palveluntuottajien omissa tiloissa. Lukuvuonna toimintaan osallistuu noin 1880 lasta. Kaikista Vantaalla koulua käyvistä 1. vuosiluokan oppilaista 59 % ja 2. vuosiluokan oppilaista 20 % osallistuu toimintaan. Toimintaan osallistuvien lasten määrä on kasvanut tasaisesti. Lukuvuonna pystyttiin tarjoamaan paikka kaikille toimintaan määräaikaan mennessä hakeneille 1. vuosiluokan oppilaille. Toimenpideohjelman mukaisesti erityislasten iltapäiväkerhoihin suunnattu tuki siirrettiin tuntiresurssiksi lähikoulujen iltapäiväkerhoon. Tällä tavoin voitiin tarjota avustajaresurssia niihin iltapäiväkerhoihin joihin toimenpideohjelman mukaisesti siirtyi erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Osallisuus ja oppilaskuntatoiminta Peruskoulun tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista omatoimisia, aloitteellisia ja osallistuvia kansalaisia. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulun asioihin sekä saada kokemuksia vastuunotosta ja yhteisten asioiden hoidosta oppilaskuntatoiminnan kautta. Kaikki oppilaat muodostavat koulun oppilaskunnan, joka valitsee keskuudestaan hallituksen. Oppilaskuntatoimintaa on kaikissa Vantaan peruskouluissa. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa Vantaan kaupungin asioihin myös keväisin järjestettävässä Vaikuttaja-päivässä, johon osallistuu oppilaita kaikista vantaalaisista kouluista. Merkittävä osa Vaikuttaja-päivää on kouluissa kevään aikana valmistellut aloitteet, joiden tekoon osallistuvat kaikki koulun oppilaat. Vantaalla toimii kokeiluna Lasten asiantuntijaryhmä, joka koostuu 1 6 vuosiluokkien oppilaista. Ryhmän tavoitteena on tuoda vantaalaisten aikuisten ja päättäjien tietoon lapsille tärkeitä asioita. Joka toinen vuosi nuoret valitsevat keskuudestaan vuotiaat edustajat Vantaan nuoriso-valtuustoon. Nuorisovaltuusto ajaa lasten ja nuorten asioita tekemällä aloitteita, järjestämällä tapahtumia ja edustamalla lapsia ja nuoria muun muassa kaupungin lautakunnissa.

17 17

18 18

19 Toiminnan sisällön kehittäminen ja kehittämishankkeet Toimenpiteitä Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Uusi kuntakohtainen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma otettiin käyttöön alkaen. Oppivelvollisuusikäisten valmistavaa opetusta annetaan lähikouluperiaatteen mukaisesti perusopetuksen ryhmissä tai valmistavan opetuksen ryhmissä vantaalaisissa peruskouluissa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tärkein tavoite on suomen kielen oppiminen. Myös oppilaan äidinkielen ja toiminnallisen kaksi- tai monikielisyyden kehittymistä pyritään tukemaan. Valmistavan opetuksen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä edistää heidän kotoutumistaan. Hyvinvointia Vantaan peruskoululaisille perusopetuksen oppilashuollon käsikirja Marraskuussa 2012 valmistui perusopetuksen oppilashuollon käsikirja, joko kokoaa yhteen Vantaan oppilashuoltoa ohjaavia linjauksia ja asiakirjoja. Käsikirja vastaa niihin kysymyksiin, joita oppilashuoltotyöstä on käytännön tasolla usein kysytty. Lisäksi käsikirjassa linjataan oppilashuollon toimintatapoja ja käytänteitä yhdenmukaisiksi Vantaan peruskouluissa. Käsikirjassa määritellään myös eri toimijoiden rooleja oppilashuoltotyössä ja korostetaan moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Käsikirja on laadittu tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kesken ja se on suunnattu koulujen oppilashuoltoryhmien jäsenille, opettajille ja koulunkäyntiavustajille/oppilashoitajille. Kehittämishankkeet, joihin on saatu ulkopuolista rahoitusta Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Vuonna 2008 käynnistynyt tehostetun ja erityisen tuen kehittämishanke jatkui vuonna Hankkeen painopisteitä ovat ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki sekä tuen järjestäminen lähikouluperiaatteen mukaisesti. Vuonna 2012 toiminta painottui toimenpideohjelman toteuttamisen tukemiseen sekä oppilashuoltotyön kehittämiseen. Hankkeen puitteissa järjestettiin koulukohtaista, alueellista ja kuntakohtaista koulutusta, jolla tuettiin henkilöstön tiedollisia ja taidollisia valmiuksia oppilaiden suunnitelmalliseen tukemiseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön. Lisäksi hankkeessa on tuettu koulukohtaista kehittämistoimintaa oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyen. Pääkaupunkiseudun tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto Vuonna 2010 käynnistynyt Pääkaupunkiseudun tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto-hanke päättyi vuoden 2012 lopussa. Kehittämisverkostoon kuuluvat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa sekä Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus. Kehittämisverkoston tavoitteena on jakaa osaamista ja kehittää oppimisen tukemiseen liittyviä toimintamalleja sekä käytänteitä pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Opettajien osaamisen jakamista on tuettu vierailukäyntien muodossa. Vierailupäivinä on ollut mahdollista tutustua kouluissa toteutettuihin pedagogisiin toimintamalleihin ja didaktisiin ratkaisuihin mm. samanaikaisopetus, oppiaineiden integrointi, tehostetun tuen erilaiset toteutusmuodot. Verkosto järjesti joulukuussa 2012 kolmannen Opi ja kasva konferenssin, jossa teemoina olivat yhteisöllisen asiantuntijuuden kehittäminen, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen sekä tulevaisuuden johtaminen. Reissuvihkosta dialogiin verkostohanke Vantaan koordinoiman Reissuvihkosta dialogiin -hankkeen ( ) tavoitteena on tukea ja kehittää kodin ja koulun yhteistyötä sekä edistää kasvatuskumppanuutta. Hankkeen verkostoon kuuluvat Vantaan kaupunki, Nurmijärven kunta, Suomen Vanhempainliitto ja Turun yliopiston Oppimisen tutkimuskeskus. Hanke on osa Opetushallituksen rahoittamaa valtakunnallista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaa. Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Pääkaupunkiseudun yhteinen Maailma koulussa -kielihanke jatkui. Tavoitteena hankkeessa on kotikansainvälisyys, kieltenopetuksen kehittäminen ja kielivarannon rikastaminen. Myös valtakunnallinen, Tampereen koordinoima FIS-STEPS -hanke jatkui. Hankkeen tavoitteena on löytää yhteisiä linjauksia vieraalla kielellä annettavaan opetukseen ja kaksikieliseen opetukseen. Vantaalaiset kieltenopettajat ovat osallistuneet Uudenmaan kielitivoli-hankkeen puitteissa järjestettyyn koulutukseen. Romanilasten perusopetuksen tukeminen Romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen saatiin hankerahoitusta lisää vuosiksi Vantaalla järjestettiin alueellisia romaniperheiden keskusteluiltoja. Romanitukiopettaja opetti erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa olevia romanioppilaita. Työryhmä oli mukana romanien kansallispäiväjuhlan järjestämisessä ja romaniasioita koskevassa keskustelussa. 19

20 20 Mielenterveystaidot alakouluun Mielenterveystaidot alakouluun -pilottihanke käynnistyi keväällä Hankkeessa kehitetään ihmisenä kasvamista ja elämäntaitoa tukeva opetuskokonaisuus alakouluvuosille 1 6. Kehittämistyössä etsitään ja luodaan malleja sekä välineitä hyvinvoinnin lisäämiseen ja voimavarojen vahvistamiseen alakouluvuosina. Mielenterveystaitojen opetuskokonaisuutta pilotoidaan vuosina neljällä alakoululla Vantaalla 17 opettajan voimin. Mukana ovat Kytöpuiston, Rajatorpan, Seutulan ja Ylästön koulut. Hankkeessa kehitetään myös oppilashuoltohenkilöstön, koulun johdon ja opettajien monitoimijaista yhteistyötä sekä työhyvinvointia tukevaa osaamista, näkökulmana hyvinvoiva koululainen ja kouluyhteisö. Kehityskohteena on myös löytää välineitä kodin ja koulun väliselle vuorovaikutukselle. Hankkeessa valmistuu materiaalia ja malleja mielenterveystaitojen opetukseen alakoulussa sekä niiden hyödyntämiseen koko kouluyhteisön toiminnassa. Mielenterveystaidot alakouluun -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Suomen Mielenterveysseuran hallinnoima. Koulun kerhotoiminnan kehittäminen Vantaan kaupunki on ollut syksystä 2008 alkaen mukana Opetushallituksen tukemassa valtakunnallisessa Koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Syksystä 2012 lähtien kerhotoimintaa järjestetään 51 vantaalaisessa peruskoulussa. Suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen koulussa ja kerhotoiminnassa (Sumo) -hanke käynnistyi marraskuussa 2011 osana valtakunnallista koulun kerhotoiminnan kehittämishanketta. Vuoden 2012 lopussa hankkeelle saatiin jatkorahoitus vuoden 2013 loppuun saakka. Toiminnan tavoitteena on kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämisen lisäksi tukea lasten ja nuorten kasvua ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla osallisuuden mahdollisuuksia eri kieli- ja kulttuuritaustoista saapuville lapsille ja nuorille. Liikkuva koulu Vantaan kaupunki on vuodesta 2010 lähtien ollut mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa valtakunnallisessa Liikkuva koulu hankkeessa. Toiminnan tavoitteena on jalkauttaa kouluihin fyysisen aktiivisuuden suositus eli tunti päivässä liikuntaa kaikille. Hanke on poikkihallinnollinen yhteistyöhanke liikuntapalveluiden, perusopetuksen sekä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon välillä. Toiminnassa on mukana Länsi-Vantaan sekä Korso Koivukylä alueen alakoulut ja yläkoulupilottina Koivukylän koulu. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta niin, että toimintaa voitaisiin laajentaa koko Vantaan alueelle. Vantaan Liikkuva koulu hanke sai syksyllä 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen myöntämän Liikkuva koulu -palkinnon esimerkillisestä työstä liikunnallisen toimintakulttuurin rakentamiseksi. Jakoperusteluna oli se, että Vantaan kaupungilla on kokonaisvaltainen kehittämisote liikunnan edistämiseen koulun toimintakulttuurissa. Kaupungilla on kumppanuuksia kunnan muiden hallintokuntien kanssa sekä yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa. Syksyllä 2012 käynnistyi Liikkuva koulu -toimintaa n. 10 % peruskouluista Suomessa. Järjestötoiminnan kehittäminen Liikkuvassa koulussa Vantaan kaupunki sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä määrärahaa vuosille koulujen liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseen järjestöyhteistyötä ja monialaista yhteistyötä tiivistämällä ja uudenlaisia toimintamalleja kehittämällä. Tavoitteena on tukea erityisesti yläkouluikäisten oppilaiden mahdollisuuksia osallistua fyysistä aktiivisuutta vaativiin harrastuksiin ja järjestötoimintaan sekä tukea ja lisätä vähävaraisten ja sosioekonomisesti heikossa asemassa olevien perheiden lasten liikuntaharrastusmahdollisuuksia. Hankkeen kohderyhmänä ovat Hakunilan alueen yläkoulut. Osallisena Suomessa -hanke Kieli- ja kulttuuritietoisen kasvuympäristön vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa -osahanke on saanut rahoitusta vuosille yhteensä euroa, josta vuoden 2012 osuus euroa. Varhaiskasvatuksessa viisi päivähoitoyksikköä on hankkeen puitteissa syventänyt osaamista ja ideoineet kieli- ja kulttuuritietoisen kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa vuoden 2012 ajan. Varhaiskasvatuksessa on kokeiltu kahdessa viiden lapsen ryhmässä oman äidinkielen opetusta 5- ja 6-vuotiaille. Lisäksi on järjestetty seminaareja ja koulutustilaisuuksia varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Vuonna 2012 hankkeessa järjestettiin useita suomi toisena kielenä opetukseen liittyviä koulutuksia, joista yhtenä isona kokonaisuutena Genre-pedagogiikka ja Reading to Learn -metodia koskeva koulutus. Kouluja on hankkeen puitteissa tuettu kielitietoisuutta tukevaan kehittämistoimintaan. Lisäksi hankkeen tukemana järjestettiin vuonna 2012 kahdeksalla koululla monikulttuurisia vanhempainryhmiä, joissa käsitelty mm. Suomen koulujärjestelmää, koulun toimintakulttuuria, koulun oppilashuoltoa ja muita tukitoimia sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön mahdollisuuksia. Lisäksi on järjestetty kerho- ja vapaa-ajantoimintaa maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille.

21 Tunnuslukuja Suomenkielinen perusopetus TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarveindikaattorit perusopetusikäiset (7 15-vuotiaat) erityisen tuen päätösten tarve perusopetusikäisistä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten osuus perusopetusikäisistä iltapäivätoiminta: osuus 1 2 -luokkalaisten määrästä Toiminnan volyymi oppilasmäärä vantaalaisissa peruskouluissa vantaalaisia muiden kuntien peruskouluissa (suomen- ja ruotsinkieliset yht.) 929 erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita oppilasmäärästä % 10,2 % 10,0 % 9,2 % eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita oppilasmäärästä 16,0 % 15,4 % 16,2 % iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä vaille iltapäivätoimintapaikkaa jääneiden määrä hakeneista 3,5 % 6,0 % 2,0 % erityisluokkien määrä erityiset opetusjärjestelyt: mm. etappiryhmien, pajaryhmien ja polikliinisten ryhmien määrä joustavat perusopetuksen ryhmät (jopo ja oma ura -ryhmät) oppilaita valmistavassa opetuksessa yleisopetuksen opetustuntien määrä/vvt/oppilas 1,47 1,43 - luokkamuotoisen erityisopetuksen tuntien määrä/vvt/oppilas 3,41 3,46 - tukiopetustunteja/oppilas 0,9 1,0 - oman äidinkielen opetus vvt/maahanmuuttajaoppilas 0,2 0,33 0,28 suomi2-opetus vvt/maahanmuuttajaoppilas 0,2 0,3 0,27 osa-aikainen erityisopetus oppilasta/erityisopettaja oppilaita/opinto-ohjaaja oppilaita/psykologi Laatu ja vaikuttavuus ilman päättötodistusta olevia oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen enintään 5 5 ryhmäkoko: 1 2 luokat, joissa yli 25 oppilasta 4 % 6 % 1 % ryhmäkoko: 3 6 luokat, joissa yli 27 oppilasta 9 % 7 % 3 % laskennallinen ryhmäkoko, 1 6 luokat 17,9 17,8 laskennallinen ryhmäkoko, 7 9 luokat 17,9 18,1 *jatkokoulutukseen lukioon, ammatilliseen koulutukseen, ammattistarttiin tai 97 % 98 % 98 % lisäopetukseen päässeiden määrä peruskoulun päättötodistuksen saaneista % Tuottavuus ja tehokkuus käyttömenot /oppilas Henkilöstö henkilöstön määrä vakinaiset henkilöstömenot/menot yhteensä 57,9 % 57,9 % 58,1 % opetushenkilöstön koulutuspäivät/opettaja 1,6 2 - Toimitilat hm2/oppilas 12,2 11,9 12,2 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) toimitilojen määrä (koulut ja opetuspisteet) toimitilakustannukset e/m2 (jyvitetty) 164,36 167,45 *Lisäopetus ja ammattistartit on lisätty lukuun TA 2010 alkaen. 21

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2011

Toimintakertomus 2011 Toimintakertomus 2011 Sivistystoimi Sisältö Sivistystoimen toimiala...4 Varhaiskasvatuksen tulosalue... 8 Suomenkielisen perusopetuksen tulosalue...16 Resultatområdet för svenskspråkig service...24 Nuoriso-

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Elinikäisen oppimisen neuvoston ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteinen teemaseminaari Paula Ylöstalo-Kuronen Opettajan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 06.03.2012 Sivu 1 / 1 1106/00.01.02/2012 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Valtonen, puh. (09) 816 45536 Anna-Liisa

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 10.12.2013 Voimaan 1.1.2014 ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 11.6.2015 36 Voimaantulo 1.8.2015 2 SISÄLTÖ 1 TOIMINTA-AJATUS... 3 2 PÄÄVASTUUALUEEN TOIMIELIMET,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Päätettävä tässä kokouksessa 4 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 1.8.2011 SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU SIVISTYSLAUTAKUNTA 1 Sivistyslautakunta ja jaostot Sivistystoimen toimialalla on sivistyslautakunta. Sivistyslautakunnalla

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Toimielimen vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2013 2016 taloussuunnitelmakauden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Toimielimen vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2013 2016 taloussuunnitelmakauden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet TILINPÄÄTÖS KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Toimielimen vuoden talousarvion ja vuosien 2016 taloussuunnitelmakauden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tilivelvollinen viranhaltija: Sivistystoimialan

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke Lappeenranta Taustatietoja Vieraskieliset oppilaat 30..2008 kieliryhmittäin: Albnia Amhara Arabia Azeri Bosnia Englanti Espanja Gorania Ingusi Kiina Kurdi Mandi

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 17.04.2013 Sivu 1 / 1 1774/00.01.01/2013 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 Päätösehdotus Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Korhonen, puh. (09)

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti: JOHTOSÄÄNTÖ / SIVISTYSPALVELUT Hyväksytty Kv 28.3.2013 6 Voimaantulo 1.1.2013 1 Luku SIVISTYSPALVELUIDEN PALVELUALUE 1 Organisaatio Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA

LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 22.10.2008 20 1. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT.. 2 1. Lainsäädäntö.. 2 2. Toiminta

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot