atanen Maakuntakaava valmistumassa - ajankohtaista asiaa kaavan valmistumisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "atanen Maakuntakaava valmistumassa - ajankohtaista asiaa kaavan valmistumisesta"

Transkriptio

1 S atanen Satakuntaliiton tiedotuslehti 1/2008 Maakuntakaava valmistumassa - ajankohtaista asiaa kaavan valmistumisesta

2 SISÄLLYS Avoin haku - Vuoden nuori satakuntalainen & Satakunta-mitalit 3 Mikä Satakunnan maakuntaeläimeksi? 3 Pertti Rajala: Satakunnassa halutaan luoda tulevaisuus itse 4 Katsaus EU-ohjelmatyöhön 6 Botnia-Atlantica-ohjelma käynnistyy 7 Satakunnan historiankirjoitus 7 Laitahyökkääjä, pelinrakentaja, huoltaja, puolustaja, valmentaja vai maalivahti? 8 Satakunnan maakuntakaavan valmisteluaineisto mielipiteitä varten nähtäville 8 Maakuntakaava loppusuoralla - luottamushenkilön näkökulma prosessiin 9 Satakunnan maakuntakaavakartta 10 Kaavamerkinnät 12 Satakunnan maakuntakaavan valmisteluaineiston sisältö 13 Matkailun kevätterveiset 15 Aija Lepistö on piirtänyt tuhansia Satakunnan karttoja 16 Henkilökuvia Satakuntaliitosta 17 Kohti Senaatintoria 19 Nettisivu-uudistus 20 SATASEN TOIMITUS Satakuntaliiton yhteistyökumppaneille suunnattu sidoslehti Satanen ilmestyy neljä kertaa vuodessa eli maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Juttuvinkit, jutut, jakelumuutokset ynnä muut kommentit voi lähettää kenelle tahansa toimituskunnassa: etunimi.sukunimi@satakunta.fi Viveka Lanne Tiina Leino Tuula Telin Taittoon ja kuvankäsittelyyn liittyvät asiat: Sami Suominen Satakuntaliiton monistamo lehti 1/ painos 700 kpl Pori SATAKUNTALIITTO PL 260, PORI Pohjoisranta 11 D Puh. (02) Fax (02)

3 JA VUODEN NUORI SATAKUNTALAINEN ON Avoimella haulla etsitään Satakunta-mitali ja Nuori satakuntalainen tunnustusten saajia Satakunta-mitali myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Mitali voidaan myöntää yksityiselle henkilölle (hopeinen) tai yhteisölle (pronssinen). Satakunta-mitalin etupuoli kuvaa satakuntalaista joenrantapeltoa ja symbolisoi maakunnan hengenviljelyä ja kulttuuria. Mitalin kääntöpuoli kuvaa Satakunnan teollista kehitystä ja symbolisoi yhteishengen voimaa ja merkitystä. Lokit ja tyylittely kertovat meren läheisyydestä. Nuori satakuntalainen palkinnon saaja voi olla nuori henkilö (13 29 vuotias) tai yhteisö. Kriteerinä on taiteeseen, kulttuuriin, liikuntaan tai muuhun kunnostautumiseen liittyvä teko, jolla on ollut paikallista tai laajempaa merkitystä. Myös opintomenestys tai ansioituminen työelämässä voivat oikeuttaa palkinnon saamiseen. Nyt pyydetäänkin avoimella haulla kuntia, yhteisöjä, järjestöjä ja yksityisiä henkilöitä tekemään ehdotuksia tunnustusten saajiksi. Tunnustukset jaetaan 2.6. satakuntapäivänä Porin Prikaatissa. Aikaisempien vuosien saajat löytyvät >> edunvalvonta ja yhteistyö >> satakuntapäivä Ehdotukset pyydetään viimeistään osoitteeseen tai kirjeitse Satakuntaliitto, Kirjaamo, PL 260, Pori. Lisätietoja Tuula Telin tai ) MIKÄ SATAKUNNAN MAAKUNTAELÄIMEKSI? Satakunnassa maakuntakukka on tyrni, maakuntakivi hiekkakivi, maakuntalintu sinitiainen ja maakuntakala nahkiainen. Nämä nimesi muutama vuosikymmen sitten valtakunnallinen raati ehdotusten perusteella. Maakuntaeläin Satakunnasta puuttuu. Suomen Kuntaliiton kotisivuilla, joissain oppikirjoissa ja hakemistoissa mainitaan Satakunnan maakuntaeläimeksi kettu. Siitä, miten tämä nimeäminen on tapahtunut, ei ole tietoa. Edellä mainituissa lähteissä kettu on merkitty myös Varsinais-Suomen maakuntaeläimeksi. Satakuntaliittoon onkin tullut viestejä siitä, että Satakunnan maakuntaeläimeksi tulee nimetä maakunnalle ominaisempi eläin kuin kettu.? Nyt pyydetäänkin avoimella haulla kuntia, yhteisöjä, järjestöjä ja yksityisiä henkilöitä tekemään ehdotuksia Satakunnan maakuntaeläimeksi. Ehdotukset pyydetään viimeistään osoitteeseen tai kirjeitse Satakuntaliitto, Kirjaamo, PL 260, Pori. Lisätietoja Tuula Telin tai ) 3

4 Per tti Rajala: SATAKUNNASSA HALUTAAN LUO Maakuntajohtaja Pertti Rajala aloitti työnsä Satakuntaliitossa aprillipäivänä eli huhtikuun ensimmäisenä vuonna Vuosi on kohta putkessa. Nyt on jo sen verran vettä virrannut Kokemäenjoessa, että voi arvioida mennyttä ja aprikoida tulevaa. Satasen toimitus esitti Pertti Rajalalle kysymyksiä niin Satakunnan maakunnan tulevaisuuteen kuin Satakuntaliiton toimintaan liittyen. 1. Mitkä asiat vastasivat ennakkonäkemyksiäsi Satakuntaliiton toiminnasta? - Ennakko-odotuksia vastasi se, että Satakuntaliitto on maakunnan tulevaisuuden luomisessa avainasemassa. Tässä Rajala kuitenkin korostaa sitä, että tulokset eivät ole nopeasti nähtävissä: vaaditaan pitkäjänteistä toimintaa ja uskoa siihen, että valittu linja ja toimenpiteet ovat oikeat. Rajala kertoo yllättyneensä siitä laajaalaisuudesta millä Satakuntaliitto toimii ja moninaisista asiantuntijuuden odotuksista, joita liittoon kohdistuu. Liitossa pitää tietää asiat laajalla skaalalla, kuten EU-politiikka, kaavoitus ja huipputeknologia sekä vähän tiheämmällä sihdillä, kuten kulttuuri- ja vapaa-aika-asiat. Vähintään on tiedettävä, mistä tieto löytyy. 2.Mitkä ovat olleet suurimmat myönteiset ja kielteiset asiat työssäsi? Myönteisenä Rajala kokee sen, että hänet on maakuntajohtajana otettu hyvin vastaan joka paikassa niin liiton virastolla, jäsenkunnissa, maakuntajohtajien keskuudessa, muissa sidosryhmissä kuin kansainvälisissäkin kuvioissa. Myönteisenä hän nostaa esiin myös sen, että Satakuntaliitossa on paljon osaamista; yhtenä ongelmana on se, miten se voidaan nykyistä paremmin saada hyötykäyttöön. Kielteisenä asiana Pertti Rajala kokee ajan riittämättömyyden. Asioita on vaikea priorisoida kun 'kaikista kolmesta kädestä' vedetään eri suuntiin. Pitää näkyä toimistolla, kunnissa, Helsingissä, kv-toiminnoissa ja Brysselissä. Taaksepäin katsoen vuosi on lyhyt aika. Maakuntajohtajan työn eri tehtävien ja haasteiden priorisointia pitää edelleen harjoitella. 3. Mikä iso maakunnan kehittämiseen liittyvä asia on tällä hetkellä päällimmäisenä mielessäsi? Isoina kokonaisuuksina ovat Rajalan mukaan juuri nyt pinnalla EU-asiat, Satakunnan maakuntakaavan valmistelu ja edunvalvonnan kärkihankkeet. Euroopan unionin uuden ohjelmakauden rahoituspäätösten osalta Satakuntaliitossa on saatu pää auki. Useita rahoituspäätöksiä on jo tehty. Isona ongelmana on kuitenkin se, että Satakuntaliiton päätösvallassa oleva EU-tuki on merkittävästi vähentynyt viime kauteen verrattuna. Hyviäkin hakemuksia joudutaan hylkäämään sen takia, ettei rahaa yksinkertaisesti riitä niihin. Parhaillaan valmistellaan päätöksentekoa kansallisen maakunnan kehittämisrahan jakamisesta. Myös kansallinen rahoitus on tarpeeseen nähden riittämätön. Satakunnan maakuntakaava hoidetaan tämän kevään aikana siihen vaiheeseen, että siitä voidaan pyytää lausunnot. Tavoitteena on, että nykyinen maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan. Edunvalvonnan yhdeksi tärkeimmistä asioista Rajala nostaa yliopistolakiin vaikuttamisen niin, että Porin kaltaisten yliopistokeskusten toiminta turvataan. Alueellistamiseen liittyviin asioihin palataan vielä vuoden loppupuolella. Satakunnan kannalta keskeisiä ovat myös energiaan liittyvät kysymykset: uusi ydinvoimala, bioenergia, uusiutuvien energiavarojen nykyistä parempi hyödyntäminen. Tämän kevään iso asia liiton toiminnassa tulee olemaan Satakunnan maakuntasuunnitelman tai strategian saattaminen työn alle. Satakunta Senaatintorilla tapahtuman valmistelu on maakunnassa otettu hyvin vastaan ja siihen on saatu laaja sitoutuminen. 4

5 DA TULEVAISUUS ITSE 4. Tekeekö kunta- ja palvelurakenneuudistus maakunnan liitot tarpeettomiksi? Satakuntaliiton perustamisesta on 17 vuotta. Tänä aikana liiton toiminta on muuttunut paljon: kuvioihin on tullut mukaan mm. EU-politiikka- ja tukiasiat ja kansalliseen omaehtoiseen aluepolitiikkaan liittyvät lakisääteiset tehtävät. Näitä Rajala pitää kuitenkin pieninä asioina sen rinnalla, mitä muutoksia nyt on näkyvissä. PARAS-hankkeen seurauksena tulee kuntien määrä vähenemään. Pitkässä juoksussa tämä kiistatta vaikuttaa myös liittojen tehtäviin. Toisaalta lähivuosia tarkasteltaessa näyttää Satakunnan kohdalla siltä, että kuntien määrä muotoutuu parinkymmenen tuntumaan. Tämä on edelleen tukeva pohja Satakuntaliiton asemaa ja tuloksellista toimintaa ajatellen. Aluehallintouudistus näyttäisi vahvistavan liittojen asemaa ja tuovan erityisesti uusia kehittämistehtäviä. Satakunnan osalta ei siis ole näköpiirissä isoja uhkia. Rajala haluaa selkeästi korostaa, että Satakunta on alueena hyvin kompakti ja keskeisillä toimijoilla on samat toimialuerajat. Tämä parantaa yhteenkuuluvuutta ja yhteisten tavoitteiden asetantaa: kaikki tietävät mihin maaliin palloa potkitaan! 5. Jos sinulla olisi rahaa ja valtaa, mitkä asiat Satakunnassa muuttaisit tai kehittäisit ensin? Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen Pertti Rajala nostaa ykköseksi. Yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulujen sekä muiden tutkimus- ja kehittämisyksiköiden toimintaa on vahvistettava, jotta niiden asiantuntemus ja erityisosaaminen saadaan nykyistä paremmin valjastettua Satakunnan parhaaksi. Osaamista jää paljon hyödyntämättä, kun ei ole riittävästi käytettävissä varoja tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Rajala muistuttaa myös Satakunnan kannalta keskeisestä ongelmasta yliopistotason koulutuksen rahoitukseen liittyen. Tällä hetkellä vallitsee satakuntalaisten kannalta epäoikeudenmukainen tilanne kun EU-varoja joudutaan valtion panostusten vähäisyydestä johtuen suuntaamaan korkeakoululaitoksen kehittämiseen. Ne maakunnat, joissa on valtion vahvalla tukirahoituksella toimivat yliopistot, voivat ohjata EU- ja kansalliset kehittämisvarat alueen muuhun kehittämistoimintaan. EUohjelmakauden lopulla tilanne on toivottavasti tässä suhteessa valoisampi. Rajala kääntää esiin myös kolikon toisen puolen. Jos rahaa olisi enemmän käytettävissä, hän panostaisi maahanmuuttajien kotoutumisen parantamiseen, työttömyyden torjuntaan/työllisyyden parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä mielekkäisiin työllistämistukitoimiin. Tänä päivänä vaaditaan joka paikassa kovaa tulosta; kaikki eivät sitä kestä, joten erilaisia tukiverkostoja tarvitaan lisää. 'Jos olis valtaa niin kuin on mieli ' niin Rajala panostaisi Satakunnan kulttuurielämän vahvistamiseen sekä maakunnallisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseen. Aluehallinnon uudistamisen osalta Rajala käyttäisi valtaa Satakuntaliiton vahvistamiseksi keskeisenä aluekehitysviranomaisena. Vahvistavina toimina olisivat mm. eräiden tehtävien siirtäminen lääneiltä liitolle. Myös maakunnan kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä tulisi saada päätöksentekovalta liitolle. 6. Myönteiseen tulevaisuususkoon Pertti Rajala muistuttaa, että tämän päivän kovassa kilpailussa ei turha vaatimattomuus kaunista saati tuota hedelmää: satakuntalaisten on tietoisesti muutettava asennoituminen myönteisesti tulevaisuuteen suhtautuvaksi. Satakunnassa on paljon hyvää, se on tosiasia. Siitä on iloittava, ja otettava vahvuudet käyttöön ja lopetettava toisten kadehtiminen. Toisaalta epäkohdat on nostettava esille ja yhdessä pohdittava parannuksia ongelmiin. Myös ongelmia tulee lähestyä myönteisten tavoitteiden kautta. Haastattelun teki Tuula Telin. 5

6 KATSAUS EU-OHJELMATYÖHÖN Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelman päätöksenteko saatiin vihdoin käyntiin tammikuun maakuntahallituksessa Hallintoviranomaisen ohjekirje, jossa annettiin lupa päätöksentekoon, saatiin heti tammikuun alussa. Tammikuun hallitus teki 16 projektipäätöstä ja tukea myönnettiin yhteensä 1,78 miljoonaa euroa. Toimintalinja 2:ssa (Innovaatiot ja osaaminen) vuoden 2007 myöntövaltuudet sidottiin kokonaisuudessaan. Samalla sitouduttiin myös rahoittamaan nyt projektipäätöksen saaneita hankkeita myös useampana vuotena. Käytännössä siis toimintalinja 2:n osalta on hyvin vaikea aloittaa uusia projekteja ilman, että karsittaisiin jostakin toisesta projektista kuluja. Käytännöstä sen verran, että maakuntahallitukseen viedään projekti ainoastaan kerran hyväksyttäväksi. Vuosittaisen jatkorahoituspäätöksen tekee maakuntajohtaja suunnittelujohtajan esittelystä. Helmikuun maakuntahallituksen kokouksessa keskityttiin toimintalinja 3:n (Saavutettavuus ja toimintaympäristön parantaminen) hankkeisiin. Vuoden 2007 myöntövaltuutta jäi myöntämättä n euroa, joka sekin myönnettäneen yhdessä vuoden 2008 myöntövaltuuksien kanssa kevään aikana. Kaikki yllä mainittu hankerahoitus on ns. haasteellisille alueille kohdennettua rahoitusta. Tämän lisäksi Satakuntaliitto myöntää teemahankerahoitusta, josta vuoden vaihteessa järjestettiin ideahaku yhdessä varsinaisen haun yhteydessä. Kehityskelpoisia teemahankkeita kehotetaan hakemaan varsinaisella hakulomakkeella rahoitusta järjestelmästä. Tässä vaiheessa on tehtävä myös karsintaa ideahakuun osallistuneista, koska on haettu myöntövaltuuskehystä reilusti enemmän. Ensimmäisiä päätöksiä teemahankepotista tehtäneen maalishuhtikuussa. Yleisesti on sanottava, että hankerahoituksen radikaalista vähentymisestä johtuen Satakuntaliitto on joutunut jakamaan niukkuutta suhteellisen suurelle hankemassalle. Ohjelmakaudella Satakuntaliitto myönsi vuositasolla puolisentoista miljoonaa euroa myös ESR-rahoitusta. Tämän rahan poisjääminen on aiheuttanut vaikeuksia hoitaa mm. Porin yliopistokeskuksen sinällään äärimmäisen tärkeiden projektien eteenpäin viemistä. EURA2007-järjestelmästä sen verran, että varsinaisia päätöksiä itse järjestelmään voitaneen tehdä aikaisintaan viikolla 12. Maksatushakemus on tämän hetken tietojen mukaan täytettävissä kesäkuun alussa. Kesäkuun aikana pitäisi tulla myös maksatuspäätös, seurantalomakkeet, väliraportti ja loppuraportti järjestelmässä täytettäväksi. Uuden EURA2007-järjestelmän etu on se, että sitä käyttävät lähes tulkoon kaikki viranomaiset. Voidaan sanoa, että ainakin tässä suhteessa on ohjelmatyössä menty eteenpäin. Lisätietoja EU koordinaattori Jyrki Tomberg (02) , BOTNIA-ATLANTICA OHJELMA KÄYNNISTYY Interreg IV A ohjelmaan kuuluvaa Botnia-Atlantica ohjelmaa toteutetaan t ä n ä o h j e l m a k a u t e n a m y ö s Satakunnassa. Varsinaiseen ohjelmaalueeseen kuuluvat Suomesta Keski- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat, Ruotsista Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta Gävleborgin läänistä. Norjasta on mukana Nordlandin maakunta. Rajoittuvina alueina mukana ovat Etelä-Pohjanmaa ja Gävleborgin lääni. Hankkeissa on oltava vähintään yksi kumppani toisesta maasta. Ohjelmassa on kaksi toimintalinjaa: 1) Yhteistoiminnan rakenteet ja 2) Yhteistoiminnalla kasvuun. Ykköslinjaan kuuluvat ympäristö, liikenne ja yhteenkuuluvuus. Kakkoslinja sisältää osaamiseen, elinkeinoelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan liittyvät asiat. Ohjelmakauden kokonaisrahoitus on 66,6 miljoonaa 6 euroa. Toimijoilta edellytetään yleensä myös omarahoitusta. Satakuntaliitto on ohjelman valmisteluun liittyen järjestänyt useita kumppanuustapaamisia yhteistyöverkostojen luomiseksi. Alkuviiveiden jälkeen ohjelman toteuttamistoimet ovat käynnistymässä myös Suomen puolella. Tätä kirjoitettaessa on vielä auki se, mitkä viranomaiset Suomessa myöntävät Botnia-Atlantica hankkeiden ns. kansallisen vastinrahan. Yhtenä mahdollisesti jopa ainoana rahoittajaviranomaisena tullee toimimaan Pohjanmaan liitto. Pohjanmaan liiton kotisivuilta ( löytyy jo nyt lomake, jolla kansallista vastinrahaa voi hakea. EU-rahoitusta ei voida myöntää ennen kuin kansallinen rahoituspäätös on tehty.

7 Organisaatiota rakennetaan Seurantakomitean jäsenet nimettiin valtioneuvoston kokouksessa Satakuntaliiton edustajana seurantakomiteassa on maakuntajohtaja Pertti Rajala. ja varaedustajana aluekehityssuunnittelija Tuula Telin. Seurantakomitea on kokoontunut yhden kerran: Uumajassa tammikuun lopussa. Toinen kokous on suunniteltu pidettäväksi Helsingissä 5. marraskuuta tänä vuonna. Hallintokomitean jäsenten nimeäminen on parhaillaan prosessissa. Satakuntaliitto, Pohjanmaan liitto ja Keski- Pohjanmaan liitto voivat nimetä hallintokomiteaan yhteensä neljä (4) varsinaista ja neljä (4) varaedustajaa. Tämän hetkisen valmistelun mukaan Satakuntaliiton edustajina hallintokomiteassa tulevat toimimaan Tuula Telin sekä toisena projektipäällikkö Esko Pennanen. Varaedustajaksi esitetään Heikki Juurista. Hallintokomitean I kokous on suunniteltu pidettäväksi Uumajassa Hallintokomitea käsittelee kaikki hankehakemukset. Hallintokomitean kokouksen yhteyteen on suunniteltu järjestää ohjelman aloituskonferenssi. Hallintokomitean I käsittelyyn voidaan pääsääntöisesti ottaa ne rahoitushakemukset, jotka on toimitettu ohjelman hallintoviranomaiselle, Västerbottenin lääninhallitukselle, pääsiäiseen mennessä. Hallintokomitean II kokous pidettäneen mahdollisesti Satakunnassa. Tiivistetysti aikatauluja: - aloituskonferenssi Uumajassa hallintokomitean I kokous Uumajassa hallintokomitean II kokous (ehkä Satakunnassa) seurantakomitean II kokous Helsingissä hallintokomitean III kokous (paikka auki) Satakuntaliitossa on Botnia-Atlantica ohjelman ns. tiedotuspiste. Ohjelman sisältöön ja toteuttamiseen liittyvissä asioissa voi kysellä lisätietoja Tuula Teliniltä ja Esko Pennaselta. Suomen paikallistoimisto on Pohjanmaan liiton yhteydessä. Ohjelman kotisivut: Lisätietoja Tuula Telin tuula.telin@satakunta.fi Esko Pennanen, esko.pennanen@satakunta.fi SATAKUNNAN HISTORIANKIRJOITUS Satakunta on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Niinpä sillä luonnollisesti on pitkä historia, mutta on sillä ollut pitkä historiankirjoituskin. Historia vaikutti myös siihen, että varsinainen kirjoitustyö käynnistyi vasta vuonna 1945, vaikka Satakunnan Maakuntaliitto teki kesällä 1941 päätöksen maakuntahistorian aikaansaamisesta. Alkamisen esti jatkosota, mutta kyllä jatkokirjoittamisessakin on ollut monta mutkaa matkassa. Satakunnan Museo on tällä vuosituhannella ottanut kiitettävällä tavalla historian jatkokirjoittamisen huolekseen. Kirjoitustyö taas on Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen kontolla. Euroopan Unionia, Suomen valtiota, Porin kaupunkia ja Satakuntaliittoa on puolestaan kiittäminen kirjoitustyön rahoituksesta. Näillä lumilla ollaan aloittamassa historiankirjoituksen toistaiseksi viimeistä osaa, joka käsittelee vuosia ja tullee uunista ulos vuonna Osa VIII koskien vuosia on viittä vaille valmis ja ilmestynee tänä vuonna. Aiemmat osat ovat ilmestymisjärjestyksessä seuraavat: II Satakunnan rautakausi (1952) III Keskiaika (1973) IV luvun talous (1974) I,2 Satakunnan pronssikausi (1981) I,1 Satakunnan luonnon geologinen historia ja Satakunnan kivikausi (1991) VII Nouseva maakunta ( ) (2006). Historiankirjoituksen pituutta voi mitata myös tähän mennessä ilmestyneiden niteiden yhteisellä sivumäärällä, joka on Vaikka kirjojen teksti on osin mukaansatempaavaa, niin mukana niitä on vaikea pitää, vaikkapa junalukemisena. Satakunnan historiateosten pitäisi tietysti kuulua jokaisen satakuntalaisen peruslukemistoon, mutta tällainen vaatimus on tietysti aivan kohtuuton. Kohtuullista sen sijaan olisi, että joku tekisi niistä lapsille sopivan kuvitetun version ja meille kaikille sopivan populaariversion. Ehkä tämä voisi tapahtua sitten seuraavalla vuosikymmenellä. Satakunnan historia sadalla sivulla voisi houkutella hyvinkin yli sata lukijaa. Lisätietoja Esko Pennanen, Satakunnan historian jatkokirjoittaminen -hankkeen ohjausryhmän jäsen ja liiton yhteyshenkilö hankkeessa Esko Pennanen, esko.pennanen@satakunta.fi 7

8 LAITAHYÖKKÄÄJÄ, PELINRAKENTAJA, HUOLTAJA, PUOLUSTAJA, VALMENTAJA VAI MAALIVAHTI? Krista Kiuru aloittaa sarjan, jossa satakuntalaiset kansanedustajat kirjoittavat arkityöstään eduskunnassa. Kansanedustajan työtä on takana nyt vuosi. Sillä kokemuksella uskallan jo sanoa, että kiireistä suuri osa muodostuu maakunnallisten asioiden hoitamisesta. Satakunnan kärkihankkeista on muodostunut tänä aikana kalenteriini aikamoinen työlista. Jo maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen jäsenenä tutuksi tulleet ja muiden kanssa yhdessä sovitut tavoitteet elävät aktiivista elämää jokapäiväisessä edunvalvontatyössä. Poliittisessa dialogissa maakunnan edunvalvontatahojen sekä valtakunnallisten päättäjien kanssa otetaan askelia kohti satakuntalaisten hankkeiden toteutumista. Puhuttavaa ja aloitteiden tekoa riittää kaikilla areenoilla meille tärkeiden hankkeiden puolesta, sillä kärkihankkeita on melkoinen lista. Monesti unohdetaan, että kaikkea edunvalvontaa ei voi listata. Siksi olen pitänyt satakuntalaisia kysymyksiä esillä monin tavoin, vaikka ne eivät suoraan olisikaan näitä kärkihankkeita. On siis tärkeää puhua monien muidenkin asioiden puolesta: esimerkiksi Satakunnan TE-keskuksen työllistämismäärärahojen, Rauman opettajakoulutuksen jatkon, Säkylän sokerituotannon jatkumisen, Köyliön vankilan riittävän henkilökuntamitoituksen, Porin tulvavahinkojen korvaamisen ja Kokemäenjoen tulvansuojelun tai vaikka Niinisalon varuskunnan resurssien. Monet tällaisista asioista eivät aina ylitä edes uutiskynnystä, vaikka satakuntalaiset kansanedustajat tekevätkin hartiavoimin yhteistyötä monissa kysymyksissä. Siksi satakuntalaisten kansanedustajien pitävä ote ulottuu myös lähes kaikkiin eduskunnan valiokuntiin, joissa päätetään sekä suurista että pienistä kysymyksistä, jotka koskevat satakuntalaisia, kaikkia suomalaisia ja ajoittain myös Euroopan unionia ja muuta maailmaakin. Kansanedustajalla on monia työkaluja nostaa kysymyksiä esiin. Toimenpidealoitteilla, lakialoitteilla, kirjallisilla kysymyksillä ja talousarvioaloitteilla voi tuoda olennaisuuksia keskusteluun ja päätettäväksi. Eduskunnan suuressa salissa kuitenkin käydään suurimmat sanataistelut - seuraava suurempi maakuntaerä otellaan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä huhtikuun alussa. Kun sanoista otetaan mittaa, ei saisi koskaan unohtaa, että lähes kaikilla eduskunnassa käsiteltävillä asioilla on oma merkityksensä satakuntalaisille, olipa kyse sitten aluehallintouudistuksesta, kuntarahoituksen riittävyydestä tai sosiaaliturvan parannuksista. Siksi monet asiat voivat olla edunvalvonnan listalla - ei vain siksi, että ne hyödyttävät satakuntalaisia vaan myös siksi, että ne hyödyttävät kaikkia suomalaisia. Valtion eri sektorien ja alasektorien välinen rahakilpailu on niin kovaa, että on turha odottaa, että osumia tulisi jokaisella yrittämällä. Siksi kaikkein tärkeintä on toimia yhteispelillä edunvalvonnassa, jolloin jokaista linkkiä tarvitaan: maakuntaliiton virkamiehiä ja luottamusjohtoa, muita edunvalvojia, maakunnan ihmisiä sekä kansanedustajia. Itse koen olevani tämän päivittäisen edunvalvonnan yksi toimija muiden joukossa. Tilanteesta riippuen roolini vaihtelevat: kansanedustaja on joskus laitahyökkääjä, pelinrakentaja, valmentaja, huoltaja, puolustaja tai vaikka maalivahti - jonakin päivänä voi ehkä joutua taklaamaankin yhteisten asioiden puolesta. MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTO MIELIPITEITÄ VARTEN NÄHTÄVILLE Satakuntaliitto asettaa Satakunnan maakuntakaavan valmisteluvaiheen aineiston julkisesti nähtäville mielipiteitä varten touko-kesäkuussa 2008 maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja asetuksen 30 :n mukaisesti. Vuonna 2003 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella aloitettu työ on edennyt tavoitteenasettelun (2004) kautta avoimen ja vuorovaikutteisen, teemoittain kehitetyn suunnittelumenettelyn kautta kaavan luonnosvaiheeseen. Tässä vaiheessa on jokaisella satakuntalaisella ja muilla, joiden asumiseen, työntekoon, tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, mahdollisuus tuoda esiin mielipiteensä kaavan valmisteluaineistosta. Lisäksi viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnitelmassa käsitellään, on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. 8 Mielipiteiden perusteella aineistosta kehitetään maakuntakaavaehdotus, joka valmistuttuaan myös asetetaan julkisesti nähtäville mahdollisten muistutusten jättämistä varten. Muistutusten jälkeen viimeistellyn maakuntakaavan hyväksyy Satakunnan maakuntavaltuusto, jonka jälkeen sen vahvistaa ympäristöministeriö. Samalla kumoutuu nyt voimassa oleva Satakunnan seutukaava 5.

9 MAAKUNTAKAAVA LOPPUSUORALLA LUOTTAMUSHENKILÖN NÄKÖKULMA PROSESSIIN Satakunnan maakaavan laatiminen käynnistettiin vuoden 2003 helmikuussa. Tänä keväänä valmisteluvaihe saadaan päätökseen ja maakuntakaavan luonnos valmiiksi. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Maakuntakaava toteuttaa osaltaan maakuntasuunnitelmassa määriteltyjä strategioita osoittamalla niiden maankäytöllisen merkityksen, alueidenkäytölliset ratkaisut ja periaatteet sekä toteuttamisen edellyttämät aluevaraukset. Maakuntakaavan aikatähtäys on vuotta. Uusi maakuntakaava on nykyistä seutukaavaa yleispiirteisempi ja siinä keskitytään valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja ylikunnallisiin kysymyksiin. Näin kerrotaan maakuntakaavasta jo hyväksytyissä asiakirjoissa, mm. maakuntakaavan tavoitteissa. Nämä muutamat lauseet antavat myös luottamushenkilölle viitekehyksen sille, minkälaista kaavaa olemme valmistelemassa. Laajempi viitekehys koko prosessille tulee maankäyttö- ja rakennuslaista, valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista sekä maakunnallisista valtuustotasolla hyväksytyistä asiakirjoista, mm. maakuntasuunnitelmasta ja kärkihankkeista. Kaavatyön alkumetreillä maakuntahallituksen sisältä valittiin jäsenet maakuntakaavatoimikuntaan, jonka työssä olen saanut olla mukana sen ensimmäisestä kokouksesta saakka. Työtä on tehty tiiviisti jo viisi vuotta ja loppusuora häämöttää, mutta luottamushenkilön näkökulmasta työteliäin ja maakuntakaavan todelliseen sisältöön vaikuttava ja päätöksiä vaativa työ on vasta alkamassa. Maakuntakaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ja tähän liittyen Satakunnassa on tehty esimerkillinen teemoihin perustuva valmistelutyö. Jokainen teemakokonaisuus on toimitettu laajasti eri sidosryhmille kommenttikierrokselle ja tätä kautta on pyritty valmistelemaan maakuntakaavaluonnoksesta jo tässä vaiheessa eri osapuolet huomioiva ja maakuntamme kehitystä palveleva kokonaisuus. Maakuntahallitus päättänee huhtikuussa maakuntakaavan valmisteluaineiston asettamisesta nähtäville. Hallitus ei vielä tässä vaiheessa ota yksityiskohtaisesti kantaa kaavan sisältöön. Nähtävilläoloajaksi jäämme odottamaan kuntien, erilaisten yhteisöjen ja yksittäisen maanomistajien lausuntoja ja mielipiteitä kaavasta. Luottamushenkilöiden todellinen rooli kaavatyössä astuu esiin, kun saatujen lausuntojen ja mielipiteiden käsittely ja niiden vaikuttavuus lopulliseen kaavaehdotukseen ratkaistaan. Vasta näiden päätösten jälkeen voidaan valmistella maakuntakaavaehdotus, joka sekin asetetaan aikanaan julkisesti nähtäville. Maakuntakaavan hyväksyy aikanaan maakuntavaltuusto ja hyväksymisen jälkeen kaava saatetaan vielä ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Koko maakuntakaavaprosessin haasteellisin osuus on ollut julkisuuden, faktoihin pohjaavan ja riittävän tiedottamisen hallinta. Erityisen konkreettisesti olemme saaneet tämän kokea, kun maanpuolustusta koskeva teemaraportti lähetettiin kuntiin ja muille sidosryhmille kommenteille. Mediamylläkkä Pohjankankaalla oli valmis, kun raporttia luettiin valmiina kaavaehdotuksena, merkintöjen tulkinnat muokkautuivat kansan suussa todellisuudesta poikkeaviksi ja kaavanlaatijastakin oli kovin ristiriitaisia tietoja. Tilanne muuttui osittain, kun puolustusvoimien toimesta alueelle saatiin pikaisella aikataululla kootuksi eri osapuolia edustava yhteistyöryhmä, jossa eri tahot ovat voineet yhdessä käydä mm. kaavaprosessia läpi ja keskustella eri vaihtoehdoista. Tulostakin syntyi, kun paljon hälyä aiheuttanut kehittämisperiaatemerkintä, ep-viiva poistettiin kartalta. Kyse ei ollut aluevarauksesta, kuten edelleen virheellisesti useassa yhteydessä kuulee. Myös luottamushenkilöillä on vastuu oikeasta ja faktoihin pohjaavasta tiedottamisesta. Me emme saa olla mukana lietsomassa väärien mielikuvien syntyä. Me emme voi kertoa kuntalaisille rakennuskiellosta, jos sellaista ei kaavassa ole tai aluevarauksista, jos kyseisellä merkinnällä ei sellaista osoiteta. Luottamushenkilön tehtävä kaavaprosessissa on mielestäni kuulla ja kuunnella avoimesti eri osapuolia ja antaa kysyjille oikeata ja faktoihin perustuvaa tietoa kaavamerkinnöistä ja niiden vaikutuksista. Jos itsellä ei tietopohja riitä, sitä varten ovat asiantuntijat olemassa. Eri mieltä voidaan toki olla jonkin merkinnän tarpeellisuudesta, mutta sen pohdinta on vielä edessä. Jatkakaamme kaavatyötä yhteistyön ja yhteensovittamisen hengessä. Johanna Autio maakuntahallituksen ja maakuntakaavatoimikunnan jäsen Satakunnan maakuntakaavan valmisteluaineiston kartta on p i e n e n n e t t y 1 : seuraavalla aukeamalla. 9

10 Maakuntakaavan laadintavaiheet ALOITUSVAIHE I OAS nähtävillä TAVOITEVAIHE IIa Tavoiteraportti VALMISTELUVAIHE IIb vuorovaikutus ja teemaraportit Valmisteluvaiheen aineisto nähtäville EHDOTUSVAIHE III Kaavaehdotus nähtävillä HYVÄKSYMISVAIHE IV Maakuntavaltuusto VAHVISTAMISVAIHE V Ympäristöministreriö

11 11 Kaavamerkinnät seuraavalla sivulla.

12 KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KOHDEALUE MATKAILUN JA VIRKISTYKSEN KEHIT- TÄMISVYÖHYKE KULTTUURIYMPÄRISTÖ- JA MAISEMA- MATKAILUN KEHITTÄMISVYÖHYKE LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMIS- VYÖHYKE SATAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE ENERGIAHUOLLON KEHITTÄMISEN KOHDEALUE SELVITYSALUE (se-1) SELVITYSALUE (se-2) SELVITYSALUE (se-3) TIELIIKENTEEN YHTEYSTARVE ALIKULUN YHTEYSTARVE PÄÄRADAN YHTEYSTARVE ULKOILUREITIN YHTEYSTARVE MOOTTORIKELKKAREITIN YHTEYS- TARVE VOIMALINJAN YHTEYSTARVE 12

13 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTON SISÄLTÖ Satakunnan kehittämisen tavoitteena on luoda maakunnasta kilpailukykyinen ja vetovoimainen alue, joka tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen elinympäristön ja korkean elämisen laadun sekä yrityksille jatkuvaan kehittymiseen ja innovaatioihin kannustavan toimintaympäristön. (Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030) Satakunnan alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana on edellytysten luominen hyvälle elinympäristölle ja kestävän kehityksen edistäminen. Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Siinä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta yli kuntarajojen ulottuvat seudulliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset aluetarpeet. Maakuntakaava toteuttaa osaltaan maakunta-suunnitelmassa määriteltyjä strategioita osoittamalla niiden maankäytöllisen merkityksen, alueidenkäytölliset ratkaisut ja periaatteet sekä toteuttamisen edellyttämät aluevaraukset. Maakuntakaavan aikatähtäys on vuotta riippuen kehitettävästä toiminnasta. Useat ratkaisut vaikuttavat vielä pidemmällä aikavälillä. Maakuntakaavoitus perustuu jatkuvaan kaavoitukseen ja toteutumisen seurantaan. Satakuntaliiton maakuntahallitus hyväksyi maakunta-kaavan tavoitteet kesäkuussa Tavoitteissa on huomioitu Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Satakunnan maakuntasuunnitelman tavoitteet. Hyväksytyt maakunnalliset tavoitteet ovat siten maakuntakaavan suunnittelun perusta. Maakuntakaavan tavoitteisiin voi tutustua osoitteessa http: // alueidenkäyttö- >maakuntakaava- >laatimisvaiheet-> linkkitiedostot. Maakuntakaavan sisältöä, toimintoja ja perusteita kuvataan tarkemmin maakuntakaavaselostuksessa. Yksityiskohtaisemmin eri maankäyttömuotoihin (esim. liikenneverkko) voi tutustua selostuksen liiteosan teemakarttojen avulla. Alue- ja yhdyskuntarakenne perusta maakunnan kaikelle kehittämiselle Satakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä korostuu maakunnan sijainti Selkämeren rannikolla, jonka keskeinen infrastruktuuri on rakentunut toisaalta merenrantavyöhykkeen suuntaisesti ja ulos merelle että toisaalta jokivesistöjen varteen suuntautuen rannikolta sisämaahan ja muihin maakuntiin. Näistä lähtökohdista maakunnan kaupunkien ja kuntien keskus- ja palveluverkon kehittäminen on mahdollistettu maakuntakaavassa siten, että olemassa olevaa taajamarakennetta eheyttäen voidaan turvata palvelujen säilyminen, kehittäminen ja saavutettavuus. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen edistää myös joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia. Satakunnan elinvoima lähtee merestä ja vesistöistä Satakunnan aluerakenteen kehittymiseen ovat keskeisesti vaikuttaneet meri ja Kokemäenjoki, jotka edelleen ovat maakunnan selviä vahvuustekijöitä. Kokemäenjokilaakso on yksi maamme merkittävimmistä taajamavyöhykkeistä ja sen suunnitelmallinen kehittäminen sai alkunsa 1940-luvun alussa Alvar Aallon Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelman myötä. Taajamavyöhykkeen kehittäminen on keskeinen asia myös Satakunnan maakuntakaavassa. Hyvät satamat Porissa ja Raumalla ovat olleet maakunnan elinkeinoelämän kehittymisen lähtökohtia. Satamien edelleen kehittämistä on maakuntakaavassa korostettu erikseen määritellyillä kehittämisen kohdealueilla. Liikennejärjestelmää kehittämällä elinkeinoelämän kilpailukyky ja asukkaiden hyvinvointi lisääntyy Satakunnan liikenneverkko, tarjoaa hyvät yhteydet valtakunnallisiin maakuntakeskuksiin. Maakuntakaavalla mahdollistetaan liikenneverkon kehittäminen sekä alueiden saavutettavuuden että liikenneturvallisuuden ja tieliikenteen välityskyvyn parantaminen. Maakuntakaava mahdollistaa myös rataverkon toiminnallisen ja rakenteellisen kehittämisen. Elinkeino- ja palvelutoimintoja keskustoihin ja liikenneväylien varteen Maakuntakaavassa on varattu riittävästi eri tarkoitukseen soveltuvia teollisuus- ja varastoalueita ottaen huomioon työpaikkojen määrä ja laatu, ylikunnallinen työssäkäynti, liikenteellinen saavutettavuus sekä alueiden suhde maakunnan liikennejärjestelmään kuten valtateihin, muihin maanteihin, rautateihin, satamiin ja lentokenttiin. Näin on mahdollistettu olemassa olevien teollisuus- ja tuotantolaitosten sekä uusien yritysten sijoittumis-, toiminta- ja kehittymisedellytykset. Satakunnan matkailun mahdollisuudet Matkailunäkökulma kytkeytyy moniin maakuntakaavassa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa käsiteltäviin teemoihin. Matkailun kehittämisvyöhykkeitä sekä matkailupalvelualueita osoittavat merkinnät edistävät suunnitelmallista matkailukäytön kehittämistä osana alueiden moninaiskäyttöä. Kehittämisvyöhykkeiden sekä merkittävimpien matkailupalvelujen alueiden osoittaminen edistävät omalta osaltaan suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä alueen toimijoiden kesken sekä lisäävät yleistä tietoisuutta alueiden matkailuun ja virkistyskäyttöön liittyvistä erityisominaisuuksista ja ylikunnallisesta luonteesta. 13

14 VAT VE 1 Vesi-, jäte- ja energiahuoltoon lisää toimintavarmuutta Maakuntakaavassa on mahdollistettu puhtaan veden verkoston rakentaminen siten, että mahdollisen katkon sattuessa vesihuoltoverkossa olisi varajärjestelmä talousveden saantiin kaikissa kunnissa. Jätevesien käsittelyssä on mahdollistettu kuntien välinen yhteistoiminta ja jätevesien käsittelyssä entistä suurempiin sekä tehokkaampien yksikköjen rakentaminen. Jatkossa on mahdollista toteuttaa myös useita ylikunnallisia siirtoviemärihankkeita, joiden valmistuttua nykyisin toiminnassa olevia puhdistamoita voidaan lopettaa. Jätehuollossa on osoitettu keskitetyn jätteenkäsittelyn maakunnalliset alueet ja mahdollistettu niiden kierrätys-, lajittelu- ja uusiokäyttötoimintojen kehittäminen. Teollisuus- ja energiantuotannon yhteydessä syntyvien jätteiden varastoinnin ja käytön uudelleen kehittäminen on mahdollistettu riittävin aluevarauksin ottaen huomioon niiden ympärillä olevien alueiden turvallisuusnäkökohdat. Monipuolisen energiantuotannon kehittämismahdollisuudet on myös huomioitu maakuntakaavassa. Tuulivoiman rakentamiseen sekä käytön edistämiseen on maakuntakaavassa osoitettu merialueelle laaja tuulipuiston rakentamiseen soveltuva alue. Energian saannin turvaamiseksi on maakuntakaavassa mahdollistettu jakeluverkostojen kehittäminen ja laajentaminen Valtakunnallisesti merkittävien varuskuntien toiminnan ja kehittämismahdollisuuksien turvaaminen MRL Sidosryhmät kysely Selvitykset Tavoitteet 14 Arviointi I SK5 VE 3 VE 2 Kunnat ja muut sidosryhmät MKtiimi Satakunnassa sijaitsevat kaksi kansallista maanpuolustuskoulutusta ja kansainvälistä valmiusjoukkojen koulutusta harjoittavat varuskunnat kuuluvat Satakunnan maakuntavaltuuston määrittelemiin kehittämisen kärkihankkeisiin. Niiden toimintaan liittyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittävät. Varuskunnat työllistävät suoranaisesti toista tuhatta henkilöä ja ne vaikuttavat välillisesti monin tavoin myönteisesti ympäröiviin seutukuntiin. Luonnonvarojen kestävää käyttöä ohjataan Maakuntakaavassa maankamaran ainesten ottotoimintaan varatuilla alueilla on huomioitu maa-ainesvarojen kestävä käyttö teknistaloudellisten ja luontoselvitysten perusteella. Edellisten alueiden lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan maisema- ja geologisilta arvoiltaan arvokkaiksi määritellyt harju-, kallio- ja moreenimuodostuma-alueet. Näillä alueilla on edustavia geologisia muodostumia ja maisema- ja luonnonarvoja. Lisäksi ne ovat osa maisemaa rajaavista tekijöistä tai kauas erottuvia muodostumia. Ottoalueiden osoittamisen tavoitteena on turvata yhdyskuntarakentamiseen tarvittavien kiviainesten saanti. Toiminta luo työpaikkoja ja elinkeinoja lähialueelleen. Turvetta käytetään energiatuotantoon, viljelyyn tai ympäristöturpeena kohtuullisten kuljetusmatkojen sisällä. Kaivostoiminnasta saadaan raaka-aineita tai maanparannusaineita. Satakunnan luonnon monimuotoisuus on otettu huomioon Satakunnan luonto on vaihteleva ja monimuotoinen. Näitä ominaisuuksia on korostettu ja vaalittu monin eri maankäyttömuodoin maakuntakaavassa ja siten turvattu naiden erityisominaisuuksien säilyminen muiden maankäyttömuotojen ristipaineissa. Kaavassa on huomioitu mm. Satakunnan erikoinen geologia, kuten maankohoamisrannikko, Pohjankankaan- Hämeenkankaan reunamoreenimuodostuma ja Yyterin harvinainen dyynialue. Arviointi II Valmisteluvaiheen aineisto eli luonnos SATAKUNNAN MAAKUNTA- KAAVA NÄHTÄVILLE 2008 Lisäksi laajojen aluekokonaisuuksien olemassaoloa, kuten Kokemäenjokilaaksoa, Pohjois-Satakunnan suoalueita ja metsiä sekä Etelä- Satakunnan viljelylakeutta, on korostettu erilaisin merkinnöin. Kokemäenjoen suistoalue -Yyteri-Preiviikinlahti, Puurijärven ja Isosuon sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot, monet Natura 2000-verkoston kohteet ovat myös saaneet oman roolinsa maakunnan erityispiirteiden kuvaajina. Satakuntalaiset kulttuuriympäristöt kuntien voimavarana ja maakunnan identiteetin perustana Maakuntakaavassa on korostettu satakuntalaisten kulttuuriympäristöjen keskeisiä piirteitä, joita ovat synnyttäneet ja muokanneet historiallinen pysyvä asutus vankasti jo 1500-luvulta, syväjuurinen maanviljelyskulttuuri, vanhat teollisuusmiljööt sekä merenkulkukulttuuri. Erityistä kaupunkikulttuurin kerroksellista miljöötä on säilynyt Kivi-Porissa ja Vanhassa Raumassa. Huomionarvoista on myös, että Unescon maailmanperintökohteista kaksi sijaitsee Satakunnassa: Vanha Rauma Rauman kaupungissa Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiö Lapin kunnassa. Lisätietoja maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto puh. (02) sirkka.lehto@satakunta.fi

15 MATKAILUN KEVÄTKUULUMISET Satakunta hyvää kohdetta 2008 tapahtuma järjestetään torstaina 3. huhtikuuta Porissa Yyterin kylpylähotellissa. Tapahtumalla tarjotaan satakuntalaisille matkailijaryhmille ideoita matkailuun Satakunnan maakunnan sisällä. Tuotteitaan esittelemässä ovat mm: Ajan Jäljet Rauman seudulla Ali-Ketolan tila Esihistorian Eura ja Lappi Hotelli Hiittenharju Karhun Koti ja Keittiö Kuntoutuskeskus Kankaanpää Köyliön kunta Luvia friskis myätäses Maatilamatkailu Koivuniemen Herra Merikarvian kunta Niinionton Lomamökit Ohjelmamestarit / Yyterin näkötorni Peipohjan Asemakylä Pohjois-Satakunta Porin Seudun Matkailu Oy MAISA Porin Suomalainen Klubi / Svenska Klubben Rauman Kaupunginteatteri Rauman seutu Satakunnan Museo Satakunta Tourist Selkämeren teemavuosi Sunniemen Pajutila / Pajurannan Kesäteatteri Ulvila Villilän Kartano Vuojoen Kartano Yyterin Kylpylä Tampereen kotimaan matkailumessuilla ovat mukana Porin ja Rauman seudut, Porin loma-asuntomessut sekä Pohjois- Satakunta. Messuosaston juontajana toimii Julle Kallio. Myös matkailuyrittäjiä on mukana osastolla iso määrä. Matka 2008 messut tammikuussa saivat asiakkailta hyvää palautetta. Satakunta näkyi yhtenäisenä ja värikkäänä osastona hyvällä paikalla Helsingin Messukeskuksessa. Satakunnan tiedotustilaisuus messuosastolla keräsi toimittajia hyvin paikalle. Tarjoilusta huolehti Satakunnan Keittiömestarit. Hyvän kevään toivotuksin, Satakunta Tourist Ulla ja Pirjo 15

16 AIJA LEPISTÖ ON PIIRTÄNYT TUHANSIA SATAKUNNAN KARTTOJA Piirtäjä Aija Lepistön 40-vuotista työtaivalta juhlistettiin Satakuntaliitossa tammikuussa. Aija tuli Satakunnan seutukaavaliiton palvelukseen piirtäjäksi Toimipaikka sijaitsi silloin toisella puolella jokea, Antinkatu 1:ssä. Sitä ennen hän oli tutustunut kaavoihin ja piirtämiseen mm. kesätöissä rakennusvirastossa ja Kokemäenjokilaakson seutukaavaliitossa. Tänään Aija piirtää edelleen karttoja, mutta työpaikan nimi, sijainti ja työmenetelmät ovat muuttuneet. Se tehdään mitä ehditään Aija muistaa alkuun piirtäneensä diagrammeja mm. työpaikkakehityksestä, väestömuutoksista, ja kaupankäyntialueista. Ensimmäinen varsinainen kaava oli runkokaava. Silloinkin työnkuvaan kuului ajoittainen kiire. Hallitukselle esiteltiin milloin mitäkin kaavaluonnosta ja muutoksia tehtiin usein viime hetkillä. Kartat piirrettiin ja väritettiin käsin, joten korjaus- ja muutosmenetelmätkin olivat hieman toisenlaiset kuin tietokoneohjelmalla tänään. Työstään Aija on aina nauttinut, niin sanottu koneistuminen toi mukavasti uusia haasteita työhön. kiirettä on edelleen aika ajoin, mutta Aija ei koe olevansa stressaantunut: Se tehdään mitä ehditään, en vie töitä kotiin. Karttojen jälkeen dekkareita ja jääkolkkaa Muutaman kuukauden Aija on ehtinyt olla osa-aikaeläkeläinen, kaksi viikkoa töissä, kaksi eläkkeellä. Vielä hän ei ole ehtinyt saada eläkkeellä olevan miehensä päivärytmiä kokonaan sekaisin, ja eläkepäivät ovat kuluneet varsin vauhdilla. Kaksi lapsen lasta ja omakotitalo veivät osansa vapaaajasta, vaikka Aija ei viherpeukaloksi tunnustaudukaan. Sen sijaan hän harrastaa innokkaasti jääkolkkaa Nakkilan Kukonharjassa. Kun ei jäätä ole, Aija tekee käsitöitä, täyttää ristikoita ja lukee tai katsoo dekkareita. Niin ikään Aija on aina valmis kulttuuririentoihin. Helmisen sämpylää ja Porin Lihan sipulipihviä Aija pitää yksityiselämänsä melko lailla irti työstään ja päinvastoin, mutta kokonaan työkavereita ei pääse karkuun vapaa-ajallakaan. Satakuntaliiton kirjanpitäjänä työskentelevä Tuikku (Tuire Koivuniemi) kertoo ensimmäisten muistojen Aijasta liittyvään sipuliin; lähettityttönä hän usein toi piirtämön tytöille Helmiseltä sämpylää ja Porin Lihasta sipulipihvit ( ja paljo sipulii ). 16 Niin sanottu kolmen kopla sai alkunsa työuran alkuvuosilta kun piirtäjät Aija ja Eikku (Eira Visavuori) sekä silloinen lähettityttö Tuikku osoittautuivat samanhenkisiksi. Aija oli kolmikosta se hillityin leidi (muka). Edelleen kolmikko pitää yhtä, he käyvät mm. konserteissa ja teatterissa yhdessä. Myös vatsatanssia, frisbeegolfia ja joogaa Aija ja Tuikku ovat kokeilleet. Jutun teki Viveka Lanne.

17 HENKILÖKUVIA SATAKUNTALIITOSTA Uteliaisuus julkissektoria kohtaan toi Tiinan Satakuntaliittoon Tiina aloitti johdon assistenttina Satakuntaliitossa viime syksynä. Hänen edellinen elämänsä sijoittui öljyteollisuuden projektinjohtoyrityksiin, Technipiin ja RR Offshoreen. Kiinnostaakin siis, minkälaista on työnteko dokumenttikontrollerina insinöörien kanssa? Humanistisesti ajattelevalle talousihmiselle insinöörin ajattelu on aika suoraviivaista. Asioiden uskotaan olevan yleensä ratkaistavissa tekniikan avulla. Ajatusten ja tekojen keskipisteenä ovat asiat, eivät ihmiset. Tästä ei pidä käsittää, etteivätkö insinöörit olisi kivoja työkavereita. Projektityö insinöörivaltaisessa organisaatiossa tarkoittaa nopeatempoista tuloksellista työtä. Joskus kiire on todella kova, mutta ainakin projekteista tietää, että niillä on alku ja loppu. Kun loppu tulee, pidetään isot bileet. Mikäs sen mukavampaa. Niin ikään työ on tuonut kansainvälisiä ulottuvuuksia ja parantanut kielitaitoa, mitä Tiina pitää yllä matkustelemalla, kun lomat, aika ja raha sallivat. Kotona Porin Kiertokadulla Tiinalla on kaksi kissaa, 13-vuotias Donna ja löytölapsi Hipsu. Kissojen ja matkustelun lisäksi Tiina harrastaa katsomon puolelta mm. teatteria, elokuvia ja jääkiekkomatseja. Miesystävänsä, kemiläisen Mikon, Tiina tapasi työmatkalla Venäjällä muutama vuosi sitten. Työmahdollisuudesta Satakuntaliitossa Tiina kiinnostui, koska liitosta näkisi julkishallintoa kokoavan organisaation näkökulmasta. Yrityspuolella tottui siihen, että tavallisesti kaikkeen oli olemassa toimintaohjeet, laatukäsikirjat ja prosessikuvaukset. Satakuntaliitossa toiminta on enemmän ihmisistä kiinni. Liitossa riittää siis Tiinalle haasteita pidemmäksi aikaa. Joskus isona Tiinasta tulee onnellinen maailmanmatkaaja, joka saa elantonsa sillä, että käy kertomassa muille viisauksiaan. Siis konsultti? Pirjo-Riitta Lehtoranta aloitti Satakuntaliitossa EUtaloussihteerinä Pirjo-Riitta Lehtoranta palvelee Satakuntaliitossa hankemaksatuksissa. Työ vaatii hieman huumorintajua EU:ta kohtaan ja samalla melkoista tarkkuutta. Uusi tuttavuus EU-hankemaailma ei Pirjo-Riitalle ole, hän on aiemmin toiminut Varsinais-Suomessa TEkeskuksessa tarkastajana ja toimintaryhmässä hanketyössä. Pirjo-Riitta muistuttaa, että säännöt ovat sääntöjä ja niitä pitää noudattaa, mutta ne eivät saa kahlita. EU:lla on saatu paljon hyvää aikaan, joskin huonoja esimerkkejäkin löytyy. Yksi ihminen voi saada paljon hallaa aikaan kun systeemiä käytetään hyväksi väärin. Hyvää EU on saanut aikaan mm. maaseudun kylissä. Niiden avulla kylätoiminta on elpynyt ja nuoria on saatu innostumaan alueensa kehittämisestä. Pirjo-Riitta palvelee sujuvasti myös toisella kotimaisella, sillä hän on kotoisin kaksikielisestä kodista. Niin ikään hän on asunut hetken Marokossa, Israelissa ja Saksassa ja ylläpitää monipuolista kielitaitoaan lukemalla vieraskielistä kirjallisuutta ja seuraamalla vieraskielisiä TV-kanavia. Pirjo- Riitan mielestä ulkomailla asumisen yksi parhaista anneista on siinä, että se auttaa huomaamaan kuinka hyvin meillä Suomessa lopulta on asiat. Pirjo-Riitta sanoo olevansa kotoisin monesta paikasta, viimeksi siis Turusta. Perheeseen kuuluvat mies ja Lakukissa. He muuttivat viime huhtikuussa Ulvilaan, lähemmäs lastenlapsia. Poika jäi opiskelemaan Turkuun. Ulvilan perhe valitsi, koska se oli lähellä Poria, eikä kuitenkaan liian iso paikka. Palvelut ja asuntojen hinnat olivat kohdallaan. Eläkepäivikseen hän voisi vielä kuvitella muuttavansa johonkin lämpimään maahan. Jutut teki Viveka Lanne. 17

18 HENKILÖKUVIA SATAKUNTALIITOSTA Virpi Sipari tuli Aijan työpariksi piirtämöön Virpi Sipari aloitti Satakuntaliiton piirtämössä suunnitteluassistenttina tammikuussa. Virpi vaihtoi oman yrityksen pyörittämisen varmempaan leipään ja sai samalla uusia haasteita työhönsä. Rakennuspiirtäjänä hän oli tottunut piirtämään, aikaisemmin käsin, nykyisin koneella. Satakuntaliitossa haasteena oli uusi, rakennuspiirtämisestä huomattavasti poikkeava ohjelma, joka sisältää valtavan määrän myös kirjallista paikkatietoa. Nyt ohjelma alkaa olla jo tutumpi, eikä maakuntakaavakaan ole oikeasti kadonnut koneelta, vaikka hän on sitä pelännyt. Yrittäjyys ei ole Virpille ollut koskaan itsestäänselvyys. Se oli aikanaan parempi vaihtoehto kuin työ Turussa tai Tampereelle, joita hänelle tarjottiin kun edellinen työnantaja myi firmansa ja firma lopetti toimipisteensä Porissa. Satakuntaliitto oli ennestään tuttu, sillä kaikki Virpin piirtämät kaavatyöt kävivät lausunnolla Satakuntaliitossa. Virpi Sipari on Raumalla syntynyt, Porissa käynyt koulunsa, mutta miehen sukujuuret ovat Haminasta. Siellä Sipari on tuttu sukunimi vaikka täällä taitaa olla puhelinluettelossa ainoa. Virpin perhe; mies sekä kaksi poikaa Aapo 14 ja Iiro 17 asuvat Nakkilan keskustassa ja viihtyvät mainiosti. Asuinpaikassa yhdistyvät maaseutuasuminen erinomaisiin lähipalveluihin. Pidempään jatkunut harrastus on kutominen kangaspuilla. Virpiltä ystävät ovatkin oppineet saamaan itse tehtyjä lahjoja kuten shaalin tai poppanan. Kahdeksanvuotias Alli-koira pakottaa Virpin ulos päivittäin satoi tai paistoi. Töihin Virpi kulkee omalla autolla. Kun juna taas kulkee Nakkilasta Porin vanhalle asemalle, lupaa Virpi vaihtaa henkilöautolla kulkemisen junamatkustukseen. Misa Törmä siirtyy Satakuntaliitosta kansainvälisiin tehtäviin Satakuntaliiton hallintopäällikkö Misa Törmä on valittu Varsinais-Suomen liittoon Central Baltic Interreg IV A - ohjelman tarkastajaksi (ohjelman Audit Authority). Ohjelma on Satakunnan alueella toimivan Botnia-Atlantica ohjelman sisarohjelma, josta kerrotaan toisaalla tässä lehdessä. Molemmat ohjelmat ovat rajat ylittävää yhteistyötä, Balticin alue sisältää alueita Etelä-Suomesta, Ruotsista, Virosta, Latviasta sekä Ahvenanmaan. Ohjelman vetovastuu on Varsinais- Suomen liitolla. Kaikissa yhteistyömaissa on omat toimipisteensä ja tarkastajansa, joiden ryhmän puheenjohtajana Misa tulee toimimaan. Misalle uusia haasteita hallintopäällikön virkaan nähden ovat nimenomaan kansainvälisyys ja maakunta- ja maarajojen ylittyminen. Kun Misa Satakuntaliitossa vastasi taloudesta ja hallinnosta, tarkastuksesta vastaavana hän arvioi ohjelman toteutumista sekä sitä, miten ohjelman hallinto ja valvonta toimii ohjelma-asiakirjaan sekä lainsäädäntöön nähden. Arvioistaan hän raportoi suoraan komissiolle. Tarkastajan rooli on edelliseen ohjelmakauteen nähden uusi. Nykyisin ohjelmissa tulee olla omat vastuuviranomaiset hallintoon (Managing Authority), maksatukseen (Certifying Authority) sekä näistä riippumattomaan tarkastukseen (Audit Authority). Satakuntaliiton hallintopäällikön tehtävissä Misa pitää parhaana ja samalla haasteellisimpana piirteenä asioiden monipuolista kirjoa. Päivittäin eteen tulevat eritasoiset ja moninaiset asiat tekevät työstä mielenkiintoisen, joskin aiheuttavat ajoin myös riittämättömyyden tunteen, kun kaikkeen ei ehdi paneutua niin kuin haluaisi. Hallintopäälliköksi Satakuntaliittoon aikovalla pitääkin Misan mielestä olla valmiutta ja kykyä tarttua joustavasti hyvin erilaisiin tehtäviin. Seuraaja Misalle valittaneen ennen kesää. Satakuntaa maakuntana Misa ei hylkää vaikka loikkaakin naapuriliittoon. Koti pysyy toistaiseksi Porissa. Toimipiste on Turussa, mutta työnkuva on liikkuva ja mahdollistaa osin myös etätyön. Jutut teki Viveka Lanne. 18

19 KOHTI SENAATINTORIA Satakunta esittäytyy Helsingin kaupungin kutsusta Senaatintorilla Maakuntavierailun järjestelyä koordinoi Satakuntaliitto. Satakunta esittäytyy Helsingissä mm. kahdella ohjelmalavalla; Espalla ja Senaatintorilla. Espan lavan ohjelmaa kokoaa Satakunnan taidetoimikunta. Lavalle on tulossa sekä ns suuria nimiä, että osaavaa harrastajaväkeä Satakunnasta (mm. Jukka Perko ja Tuulimyllynpuhaltajat, Rakastajatteatterin Rakkausteema, murrelausuntaa). Senaatintorin lavaohjelma perustuu maakunnan tapahtumiin, omat kokonaisuutensa on ainakin Pori Jazzilla, Rauma Bluesilla, SuomiAreenalla ja Pitkis-Sportilla. Tapahtuma tarjoaa erinomaiset raamit lobbaamiseen Satakunnan ruoka- ja käsityömyyntitorin sekä toriravintolan järjestelyvastuussa on ProAgria Satakunta. Tavoitteena on, että suurimmalla osalla torille tulevista satakuntalaisista pienyrityksistä on markkinoita tai kasvuhaluja pääkaupunkiseudulla. Suurelintarviketeollisuus näkyy ruokaaitta-imagomarkkinointikojun kautta torilla ja Satakunnasta kampanjalla. Toriravintolaan tulee kutsuvierastila, jossa tarjoillaan Satakunta-Menu. Satakuntalaisten yritysten ja yhteisöjen toivotaan hyödyntävän tapahtuma ja ravintola kumppanuuksien hoitamisessa pääkaupunkiseudulla. Torilla esittäytyy myös maakunnan matkailu, asuminen ja osaaminen. Varuskuntia on niin ikään kutsuttu mukaan tapahtumajärjestelyihin. Satakuntalainen Osakunta esittelee torilla satakuntalaisuutta Helsingissä. Opiskelijat esittelevät satakuntalaisia pääkaupunkiseudulla asuvia vaikuttajia, satakuntalaisten suunnittelemaa ja tekemää arkkitehtuuria, monumentteja ja taidetta. Satakuntalaista tilataidetta syntyy myös tapahtuman aikana Kankaanpään taidekoulun tuottamana Tuomiokirkon portaiden sivutasanteelle. Satakunta on esillä myös Senaatintorin ympäristössä Satakunnan esittäytyminen levittäytyy Senaatintorin ympäristöön. Kino Engelissä pyörii Satakunnassa tuotettua omaehtoista mediaa sekä Villilässä tehtyjä koko illan elokuvia. Helsingin kaupunginmuseon historianäyttelyn Satakunta-aihepiiri nostetaan esiin museon aulaan. Kansalliskirjaston kahvilan näyttelytilassa on esillä satakuntalaista kirjallisuutta koko kesän yli. Satakuntalaisen osaamisen, yrityselämän ja työ- ja opiskelumahdollisuuksien suunnitellaan esittäytyvän myös omana iltapäivätapahtumanaan Valkoisessa Salissa perjantaina Samana iltana salissa on iltajamit. Tilaisuus on maakunnan eri toimijoiden yhteinen kutsuvierastilaisuus. Lisätietoja projektivastaava Viveka Lanne Kino Engelissä pääsee esiin sekä Villilä että satakuntalainen mediakasvatus Espan lavalle nousee kolmena päivänä satakuntalaisia kulttuurin osaajia Kansalliskirjaston kahvilan näyttelytilassa on mahdollisuudet kattavan näyttelyn rakentamiseen 19

20 MAAKUNTAPORTAALI JA SATAKUNTALIITTO INTERNET UUDISTUIVAT Maakuntaportaali tarjoaa perustietoa muuttajalle, matkailijalle, asukkaalle ja opiskelijalle yhtä hyvin kuin kenelle tahansa maakunnasta kiinnostuneelle. Sivuilta löydät myös linkkejä lisätiedon lähteille. Palveluhakemistoon on kerätty tietoa maakunnan palveluista kunnittain, aihealueittain ja teemoittain. Satakuntaliiton sivujen uudistus toi sivuille enemmän tietoutta sekä ajankohtaista informaatiota. Otsikon Edunvalvonta ja yhteistyö alta löytyy eräs mainittavimmista uudistuksista. Maakuntajohtaja, Kannanotot ja Ajankohtaista osiot tarjoavat tuoretta informaatiota tämän hetken asioista. Satakuntaliiton ja maakuntaportaalin internet sivustojen viikoittaiset kävijämäärät ovat vuodesta helmikuuhun on keskiarvoltaan yli 3100 kävijää / viikko. Kävijöitä on yhteensä kpl. Kylien Satakunta -sivuille kerätään tietoja kyliä kiinnostavista asioista ja kerrotaan mitä Satakunnan kylillä tapahtuu. Sivuston ylläpidosta vastaa Satakuntaliitosta kyläasiamies Sari Uoti. Tervetuloa tutustumaan! SATAKUNTALIITTO PL 260, PORI Pohjoisranta 11 D Puh Fax

Satakunnan vaihemaakuntakaava

Satakunnan vaihemaakuntakaava Satakunnan maakuntakaavoituksen tilannekatsaus Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä Kokemäellä 25.8.2011 Maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto Satakuntaliitto Satakunnan maakuntakaavan vahvistettavat

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6 SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen valtatien 12 parantamiseksi

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 27.2.2018 ASEMAKAAVA KESKUSPUISTON ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosaa (Keskus), kortteleita 20, 21, 26 ja katualuetta

Lisätiedot

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 15.2.2017 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 7.12.2016 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

Tervetuloa Satakuntaan!

Tervetuloa Satakuntaan! Tervetuloa Satakuntaan! Yksi Suomen 18 maakunnasta Historiallinen maakunta, joka on mainittu ensi kerran vuonna 1331 Suomen tunnetuin historiallinen löytö hirvenpää 5000 eaa. löytyi Huittisista Sijaitsee

Lisätiedot

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi Satakunnan maa-ainesseminaari Ulvilassa 9.2.2010 Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö Ympäristösuunnittelija Anne Savola Satakuntaliitto 1 Satakunnan maakuntakaava 2010 Seutukaavasta

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala)

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen Tekninen virasto Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) Kaava-alueen sijainti Maankäyttö- ja rakennuslain 63 sekä -asetuksen

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

Suunnittelualue. Nykytilanne. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Muronkulman ranta-asemakaavan muutos

Suunnittelualue. Nykytilanne. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Muronkulman ranta-asemakaavan muutos SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Muronkulman ranta-asemakaavan muutos Säkylän keskustan luoteispuolelle laaditaan ranta-asemakaavan luonnos kiinteistöille 738-401-17-4 ja

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.06.2010 Muutettu 11.11.2010 EURAN KUNTA Kaavan laatija REJLERS OY Suunnittelualueen rajaus NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Sijaintikartta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan muutosta Nakkilan kunnan Myllärintien lännenpuoleisella

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SAVITAIPALEEN KUNTA Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2018 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.8.2011 tarkistettu 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 650-600 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta Suunnittelualueen

Lisätiedot

TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Liite _ TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.2.2018. tark 22.10.2018 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2018 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 382-RAK1814 IKAALISTEN KAUPUNKI KAURARANNAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.2.2019 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 (6) 3.10.2018 Lempyyn osayleiskaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 23.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

Järvipolku Asemakaavan muutos kaava nro 503

Järvipolku Asemakaavan muutos kaava nro 503 17.9.2018 Järvipolku Asemakaavan muutos kaava nro 503 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Arkkitehtitoimisto Kaarlo Rohola Oy Apiankatu 1 / 37600 Valkeakoski OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS)

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on sen tärkein tavoite? Alueiden käytön palveluihin kuuluvat maakuntakaavoitus, kuntien

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Teollisuusalueen asemakaavan muutos 1 (5) Leskinen Timo 10.4.2018 Teollisuusalueen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla Kielellisten palvelujen toimikunta Uudenmaan liitto 8.12.2017 Heli Vauhkonen Aluesuunnittelun vastuualue Tehtävät Maankäyttö, maakuntakaava,

Lisätiedot

Tervetuloa Satakuntaan!

Tervetuloa Satakuntaan! Tervetuloa Satakuntaan! Yksi Suomen 18 maakunnasta Historiallinen maakunta, joka on mainittu kirjallisessa lähteessä ensi kerran vuonna 1331 Suomen tunnetuin historiallinen löytö on Huittisten hirvenpää

Lisätiedot

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän Sata aurinkoista päivää enemmän OSALLISUTMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Kirkonkylän asemakaavan muutos Oloneuvoksentie MERIKARVIAN KUNTA 29.5.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen

Lisätiedot

VARSANHÄNNÄN Asemakaavan muutos. kaava nro 489 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

VARSANHÄNNÄN Asemakaavan muutos. kaava nro 489 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 16.11.2015 VARSANHÄNNÄN Asemakaavan muutos kaava nro 489 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS

SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 659 ja 660 ja siihen rajoittuvia katu- ja liikennealueita.

Lisätiedot

Henkilö 7 Osallistuminen ja vuorovaikutus; Satakunta

Henkilö 7 Osallistuminen ja vuorovaikutus; Satakunta 9. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä MRL:n 62 mukaan 1.2.-3.3.2017. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS / annetut lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 205. KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA JA OSIA KORTTELEISTA 1, 2, 3, 7, 8, 9, 11 JA 12 SEKÄ NIIHIN

Lisätiedot

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014

Lisätiedot

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...

Lisätiedot

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNTA SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAVITAIPALEEN KUNTA SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SAVITAIPALEEN KUNTA SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.12.2017 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos

Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos Tohmajärven kunta Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos 7.12.2018 1/5 7.12.2018 Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos Sisältö 1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 635 osa puistosta VP ja osa katualueesta Kaavan laatija REJLERS

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARJALOHJA RANTA-ASEMAKAAVA Tila: Lehtoniemi 1:204 Kylä: 427 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päiväys 19.9.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II: KORTTELIT 214 JA 215

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II: KORTTELIT 214 JA 215 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II: KORTTELIT 214 JA 215 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014, 17.5.2017 Osallistumis-

Lisätiedot

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1101 Kunnan kaavatunnus:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KH 26.2.2018 Liite 27 273-AK1605 PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 29 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.2.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 331-YK1802 PYHÄRANNAN KUNTA PYHÄRANNAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2 Kiinteistö 631-405-1-168 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.8.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TYÖNUMERO: E20600910.00 HÄMEENKYRÖN KUNTA ARONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA, ARONIEMI 108-438-3-75 KUVA MAANMITTAUSLAITOS 2016 SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista VALMIS FIKIRV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Nurmeksen keskustaajaman rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vatilahti ja Palonpohja) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Nurmeksen keskustaajaman rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vatilahti ja Palonpohja) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen keskustaajaman rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vatilahti ja Palonpohja) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1: Osittaisen muutoksen sijainti Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA

KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA LIITE kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 4 / 1.11.2017 / Asia nro 40 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee: Pirkkalan kylän määräaloja 79-428-2-72-M501

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Suunnittelualue. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Ristolan asemakaavan muutos

Suunnittelualue. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Ristolan asemakaavan muutos SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Säkylän kunnan Ristolan teollisuusalueelle laaditaan asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302a NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 4 JA 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (8)

Lisätiedot

SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS

SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Luonnos 13.12.2016 EY 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusjärjestystä

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap

Lisätiedot