Kouluyhteisön toiminnan prosessit on kuvattu Majakka mallissa ja prosessia ja sen toteutusta on selitetty kuvion alla:

Transkriptio

1 MAJAKKA MALLI Keski Uudenmaan kristillisen koulun ja päiväkodin kannatusyhdistys ry:n toimintaa ja toimintakulttuurin rakentamista varten on luotu Majakka malli, jossa kuvataan oppivan ja kehittyvän kouluyhteisön toiminnan prosesseja. Majakka mallin avulla voidaan arvioida yhteisön tilaa sekä laatia strategia, jotta yksilöt, tiimit ja yhteisö voivat saavuttaa osaamisessaan täyden potentiaalin eli edetä kohti tavoitteeksi asetettua vaikuttavuutta. Kouluyhteisön toiminnan prosessit on kuvattu Majakka mallissa ja prosessia ja sen toteutusta on selitetty kuvion alla: (copyright Keski Uudenmaan kristillinen koulu) Keski Uudenmaan kristillinen koulu toteuttaa toiminnassaan Majakka mallissa kuvattua toimintakulttuurin kehittämismallia.

2 Oppimisprosessi 1. Toiminta lähtee liikkeelle jokaisen yksilön oppimisprosessista huolehtimisesta. Oppilaan osalta se merkitsee oppimissuunnitelman laatimista, jonka jokainen oppilas laatii yhteistyössä huoltajiensa kanssa oppilaan ikä ja kehitystasoa vastaavin tavoittein ja sanoituksin. Oppimissopimuksen toteutumista seurataan opettajan tai luokanvalvojan kanssa käytävien kolmikantakeskustelujen (oppilas, vanhempi ja luokanopettaja/luokanvalvoja) avulla. Oppimissopimuksen tarkoitus on sitouttaa oppilas ja oppilaan vanhempi yksilön oppimisprosessiin yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. Kasvatuksen osalta käytetään termiä kasvatuskumppanuus. 2. Henkilökunnan osalta yksilön oppimisprosessia seurataan kehityskeskusteluiden ja toimenkuvasuunnitelmien avulla. Kehityskeskusteluita käydään säännöllisesti vuosittain ja epävirallisesti tarpeen mukaan. Erilaiset työryhmät muodostavat tiimejä, joilla on yhteisiä tavoitteita. Oppilaan näkökulmasta hänen opetusryhmänsä on tiimi. Opetushenkilökunta muodostaa erilaisia vuosiluokkiin tai aineryhmiin perustuvia tiimejä. Jokaisen työntekijäryhmän tehtävät ja toimivalta on kuvattu yhdistyksen johtosäännössä. Henkilökohtaista oppimisprosessia pyritään ylläpitämään koulutussuunnitelman avulla. 3. Yhdistyksen keskeinen perusarvo on oppiminen myös yhteisönä. Yhdistys pyrkii kehittämään toimintaansa perusopetuksen normien mukaisesti ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Koko yhdistyksen toimintakulttuurin kehittymisprosessia arvioidaan yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin verraten. Mittareina arvionnissa käytetään esimerkiksi ZEF laatukyselyitä. Yhteisön oppimisprosessista vastaa yhteisön hallinto, joka koostuu yhdistyksen hallituksesta ja johtokunnasta. Hallinnon päätösten toimeenpanosta vastaavat yksiköiden johtajat (rehtori ja päiväkotien johtajat) sekä koulun johtoryhmä (rehtori, apulaisrehtori(t) ja hallintosihteeri). Toimeenpanon vastuuhenkilöt huolehtivat Majakka mallin valmennusprosessista, jonka perusta on yhteinen oppimisprosessi. Tiimien vastuuhenkilöt ja johtajat vastaavat tiimien ja oppilasryhmien toiminnan ohjaamisesta eli ohjausprosessista. Johtamisprosessi 1. Majakka mallin johtamisprosessi lähtee jokaisen yksilön itsensä johtamisesta eli itseohjautuvuudesta. Se on taito, johon koko yhteisön jäseniä ohjataan ja kasvatetaan. Oppilaiden kohdalla yksi oppimissopimuksen keskeinen painopiste on itseohjautuvuuden kehittymisessä. Oppilaita ohjataan oman toiminnan ohjaamiseen aikuisen ohjauksen avulla. Tavoite on, että oppilas sisäistää toimintamallin ja ohjaa omaa toimintaansa ikätasoisesti. Young Leadership ohjelma on yhteistoiminnallisen oppimisen yksi mahdollinen toimintamalli, jossa johtajuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota. Sen keskeisten periaatteiden soveltaminen auttaa oppilaita kehittymään sekä johtajina että johdettavina. YL toiminnan soveltaminen ja sen kehittäminen on Keski Uudenmaan kristillisen koulun pedagoginen kehittämiskohde.

3 2. Yhdistyksen koko toiminta voidaan nähdä kerroksellisena tiimiorganisaationa. Tiimillä on omat vastuualueensa. Tavoitteena on jokaisen tiimin itseohjautuvuus eli tiimijohtajuus. Jokainen oppilasryhmä on yksi tiimi. Henkilökunnan jäsenet ovat toimipaikkansa ja työnkuvansa perusteella osa jotakin tiimiä. Tiimien toiminnan on oltava tavoitteellista. Opetushenkilökunta kuuluu vuosiluokkaperusteisesti alkuopetuksen, keskiluokkien tai yläkoulun tiimiin. Lisäksi on aineryhmäperusteisia ja erityistehtävään perustuvia tiimejä. Tiimejä perustetaan tarpeiden mukaan tilannekohtaisesti. Jokaisella tiimillä on omat tavoitteensa, joiden saavuttamista arvioidaan erilaisilla tiimin tehtävään sopivilla mittareilla. Esimerkiksi tiimien vastuulla oleva perehdyttäminen arvioidaan kehityskeskustelussa. Koulun toiminnan keskeinen johtamisen väline on lukuvuosisuunnitelma, joka perustuu opetussuunnitelmaan. Lukuvuosisuunnitelma laaditaan yhdessä henkilökunnan kanssa johtokunnan antamaan ohjaukseen nojautuen. Tiimiorganisaatiota käytetään lukuvuosisuunnitelman (kts. yllä) toteutumisen arviointiin vuosiluokkatiimeissä jaksojen päättyessä. Lisäksi koko opetushenkilökunta osallistuu lukuvuoden päätteeksi toimintasuunnitelman toteutumisen arviointiin. Viimeisen hyväksynnän lukuvuoden toimintasuunnitelman toteutumisen perusteella laaditulle toimintakertomukselle antaa yhdistyksen johtokunta, joka myös antaa siitä palautteen koulun johtoryhmälle. Edellisen vuoden toimintakertomuksen arvioinnissa kiinnitetään huomioita mm. sellaisiin asioihin, joita yhteisössä halutaan tehdä eri tavalla, havaitaan puutteellisiksi tai yhteisön mielestä turhiksi. 3. Yhdistyksen hallintoelimet yhdistyksen hallitus, johtokunta ja muut työryhmät kuten työsuojelutoimikunta ja vanhempainverkosto ovat tiimejä. Yhdistyksen hallituksen toimintaan kuuluu uudistaa yhdistyksen visio, johtosääntö ja yhdistyksen strategia kolmen vuoden jaksoissa. Näin hallituksen jäsenet sekä perehtyvät tehtäväänsä että saavat vahvan mandaatin johtamiselle. Hallitus arvioi strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista asetetuissa aikarajoissa. Johtokunta arvioi koulun opetussuunnitelman toteutumista ja lukuvuosisuunnitelman toteutumista sekä omaa toimintaansa. Vanhempainverkosto tukee yhdistyksen toimintaa vahvistamalla yhteisöllisyyttä ja koordinoimalla varainhankintaa. Yhteisön johtajuutta tarkastellaan yhteisön tehtävään, arvoihin ja johtaviin ajatuksiin perustuen. Vahvan yhteisön jäsenet kykenevät arvoperusteisiin ratkaisuihin ja osaavat johtaa toimintaa yhdessä määriteltyjen johtavien ajatusten perusteella. Kun yhteisön johtajuus, identiteetti ja visio ovat vahvat, se toteuttaa tarkoitustaan ja toimii arvojensa mukaan yksittäisistä henkilöistä riippumatta. Yhdistyksen tavoite on olla nimenomaan vahva yhteisönä ei johtajakeskeinen yhteisö.

4 Hyvä ja vahva johtajuus siirtyy yhteisön hallinnosta valmentavan johtamisen menetelmin tiimeihin, jotka ohjaavat jokaisen yksilön toimintaa. Hyvin toteutunut johtajuus näkyy johtamisen oppimisena myös yksilötasolla eli itseohjautuvuutena. Innovointiprosessi Hyvin johdetussa oppivassa yhteisössä saavutetaan tila, jossa yksilöt, tiimit ja koko yhteisö tuottavat uutta tietoa ja osaamista. 1. Yksilön innovointiprosessilla tarkoitetaan yksilön itsensä kannalta merkityksellisten luovien prosessien ilmenemistä. Yksilö saavuttaa oppimisessa oman potentiaalinsa, ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa löytyy uusia ratkaisuja ja menettelytapoja, jotka auttavat tavoitteiden saavuttamisessa ja mahdollistavat jopa tavoitteiden ylittymisen. 2. Tiimin innovointiprosessi on tila, jossa jäsenten vuorovaikutus ja roolitus yhdessä tuottavat sellaista tulosta, jota yksilöiden olisi vaikea saavuttaa. Yhteistyö tuo toiminnalle merkittävää lisäarvoa ja tuottaa uusia innovaatioita. Tiimien keskeinen tehtävä on antaa yksilölle kasvun ja vuorovaikutuksen paikka, jossa yksilön luovat ajatukset voidaan tiimin voimin ohjata ja nostaa yhdessä täyteen potentiaaliinsa. Tiimityön tuloksena yksilön innovaatio voi jalostua alkuperäistä ajatusta suuremmaksi. Kouluyhteisössä ja oppimiseen liittyen tätä toimintamallia kutsutaan tiimipedagogiikaksi. 3. Yhteisön innovaatioprosessi edellyttää yhteisöltä sekä innovatiivisia yksilöitä että tiimejä. Lisäksi yhteisössä on määrätietoisesti tavoiteltava toimintaa, joka ylittää standardit ja hakee uusia toimintamalleja. Innovatiivisiin ratkaisuihin kannustavat taloudelliset ja toiminnalliset haasteet, jotka voidaan nähdä myös mahdollisuuksina. Keski Uudenmaan kristillisen koulun johtavia ajatuksia ovat erinomaisuuden arvostaminen, uusien ratkaisumallien löytäminen ja verkostotoiminnan vahvuuksien soveltaminen. Yhteisö lähtökohtaisesti tukee innovaatioprosesseja. Innovatiivisuuden kannustamiseen käytetään slogania vähän parempi koulu. Tällä ajatuksella halutaan saada kaikki koulun toimintaa vähänkin parantavat ideat esiin, testaukseen ja kehittämistyön piiriin. Tuotekehitysajattelu on osa jokaisen työtä ja yhteisön toimintakulttuuria. Tuotekehitys voi toteutua monialaisena oppimiskokonaisuutena, jonka avulla innovatiivisuutta, osallisuutta ja vaikuttamista halutaan jalkauttaa osaksi yhteisön toimintakulttuuria. Hyvät ideat huomioidaan ja palkitaan. Identiteettitaso Koulukontekstissa yksilön identiteettiprosessi eli myönteisen ja terveen minäkuvan saavuttaminen tapahtuu vastuullisen opettajatiimin ohjauksessa ja oman vertaisryhmän vuorovaikutuksessa. Kohtaamisen pedagogiikka, arvoperusteinen

5 toiminta ja vahvasti yhteisiin johtaviin ajatuksiin sitoutunut toiminta on Keski Uudenmaan kristillisen koulun toimintakulttuurin tavoitetila. Tiimien ja erilaisten oppilasryhmien ryhmäytyminen ja rakentavan ryhmädynamiikan saavuttaminen onnistuu parhaiten yhteisössä, jossa on riittävän vahva yhteinen arvoperusta, oppimista johdetaan ja innovatiivisuutta tuetaan. Edellytysten täyttyessä syntyy sekä hyviä mitattavia tuloksia että kokemus osallisuudesta menestykselliseen toimintaan. Hyvän joukkueen muodostuminen edellyttää onnistunutta valmennusprosessia, joka onkin operatiivisen johdon tärkein tehtävä suhteessa oppilasrajapinnassa pääasiallisesti toimivaan henkilökuntaan. Keski Uudenmaan kristillisen koulun valmennuksellista johtamista harjoittava johtotiimi on jatkuvassa vuorovaikutuksessa luottamushenkilöorganisaation kanssa. Johtokunta arvioi toimintaa jatkuvasti ja erityisesti lukuvuoden toimintakertomuksen arvioinnin yhteydessä. Yksilön kokemus lisäarvosta yhteisöön kuulumisessa on brändin muodostumisen pienin perusyksikkö. Kun joukko ihmisiä saa saman kokemuksen, muodostuu ulospäinkin havaittavissa oleva brändi. Keski Uudenmaan koulun ja päiväkodin kannatusyhdistys ry:n toimintaa pyritään rakentamaan yhteisistä arvoista nousevaksi. Yhdistyksen hallinnon ja henkilökunnan yhteiset näky iltapäivät ja tapahtumat tukevat osallisuuden kokemuksen muodostumista ja vahvistavat yhteisön visiota. Riittävän yhteisen dialogin olemassaolo pyritään varmistamaan avoimella tiedottamisella, yhteisillä tilaisuuksilla ja hallinnon läpinäkyvyydellä. Vaikuttavuus Koko yhteisön vaikuttavuutta arvioidaan toiminnan eri tunnuslukujen ja yhdistyksen jäsenille säännöllisesti tehtävien kyselyiden avulla. Majakka malli antaa yhteisön toiminnan arvioinnille kehyksen, jonka avulla tunnistetaan eri tiimien ja yksilöiden tilanne suhteessa tavoitteisiin. Lisäksi on myös relevanttia arvioida toimintaa jäseniltä, oppilailta ja huoltajilta saadun epävirallisen palautteen perusteella. Majakka mallin innovointiprosessin, identiteettitason ja vaikuttavuuden mittaaminen ovat yhteisön kannalta merkittäviä, mutta ne ovat laajemmat kuin esim. opetussuunnitelman perusteissa kuvatut opetuksenjärjestäjän arvioitavat kohteet.