Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 3/2008 Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä tuotetut potilasohjauksen toimintamallit Toimittaneet Kaija Lipponen Liisa Ukkola Outi Kanste Helvi Kyngäs Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos Oulu 2008

2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hallintokeskus PL OYS 2. uusittu painos ISBN (PDF) ISSN Oulun yliopistopaino Oulu 2008

3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA KUVAILULEHTI PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun päivämäärä No 3/ Tekijät: Kaija Lipponen, Liisa Ukkola, Outi Kanste, Helvi Kyngäs (toim.) Julkaisun laji (ks. kääntöpuoli): Muut raportit Julkaisun nimi: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä tuotetut potilasohjauksen toimintamallit Tiivistelmä: Tässä julkaisussa kuvataan potilasohjauksen ja verkostokehittämisen keskeisiä elementtejä sekä esitellään kuuden potilasryhmän ohjauksen toimintamallit. Toimintamallit on tuotettu Potilasohjauksen organisaatiomallin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä hankkeessa, joka käynnistyi vuonna Hankkeen tavoitteena oli kehittää potilasohjauksen laatua ja tehostaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä alueellisesti yli organisaatiorajojen. Käytännön tavoitteena on ollut ohjauksen mallintaminen kuuden potilasryhmän palveluprosessiin (sepelvaltimotautia ja diabeettista jalkahaavaa sairastavat sekä syöpä-, tekonivel-, aivoinfarkti- ja keuhkoahtaumapotilaat). Laadukkaan ohjauksen kehittäminen asettaa haasteita hoitotyölle. Ohjauksen laadun osaalueisiin ja kokonaislaatuun yhteydessä olevien tekijöiden tiedostaminen antaa aineksia hoitohenkilöstön ja hoitotyön johtajien ajattelulle ja perusteita ohjaukseen liittyvälle päätöksenteolle ja toiminnalle. Esimiesten rooli terveysalalla toteutettavien kehittämishankkeiden onnistumisessa on merkittävä. Esimiehen tehtävänä on erityisesti innostaa ja kannustaa kehittämistyötä tekeviä, jakaa tietoa sekä luoda yhteyksiä ja verkostoja eri sidosryhmiin. Lisäksi esimiehiltä edellytetään kykyä viedä läpi muutoksia ja uudistuksia yksikkötasolla. Toimintatavan muutoksen tukeminen on oleellisen tärkeää. Potilasohjauksen kehittämishankkeessa on luotu varsin laaja ohjauksen alueellinen kehittäjäverkosto, joka on tuottanut uusia toimintamalleja potilasohjaukseen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Avainsanat (asiasanat): kehittämishanke, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, potilasohjauksen laatu, esimiestyö, tiimityö, toimintamalli, sydänpotilaan ohjaus, aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus, keuhkoahtaumapotilaan ohjaus, syöpäpotilaan ohjaus, tekonivelpotilaan ohjaus, diabeettisen haavapotilaan ohjaus Kokonaissivumäärä: 137 ISSN: ISBN: Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tilausosoite: PL 10 Hallintokeskus OYS Kpl-hinta: 15 e

4 JULKAISUN LAJI Alueelliset hoito-ohjelmat Kehittämisprojektien loppuraportit Tutkimukset Selvitykset Muut raportit Audiovisuaaliset tuotteet

5 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA DESCRIPTION PAGE PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date No 3/ Authors: Publication class Kaija Lipponen, Liisa Ukkola, Outi Kanste, (see next page): Helvi Kyngäs Other reports Publication name: The operations models of patient counselling produced in co-operation between special and primary health care Summary: The central elements of patient counselling and network development are described in this publication. In addition, the operations models of patient counselling for six patient groups are presented. The operations models have been produced as a result of the project aimed at development of patient counselling organization model in co-operation between special and primary health care launched in The objective of the project was to develop the quality of patient counselling and increase the efficiency of co-operation between special and primary health care regionally over organizational boundaries. A practical objective has been the modelling of counselling for the service process of six patient groups (coronary disease, diabetic foot ulcer, cancer, total joint replacement, cerebral infarction and COPD patients). The development of good-quality counselling poses challenges to nursing. Awareness of the factors related to dimensions of quality of counselling and total quality provide tools for nursing personnel s and nurse managers thinking as well as grounds for decisionmaking and action concerning counselling. Managers have a significant role in the success of development projects implemented in the area of health care. The task of the manager is particularly to inspire and encourage personnel engaged in development work, share information and create connections to and networks with different interest groups. In addition, managers are expected to have the ability to carry through changes and reforms on unit level. Supporting changing the way of action is essentially important. An extensive regional developer network of counselling has been created in the development project of patient counselling, which has produced new operations models to patient counselling in co-operation between special and primary health care. Keywords (indexwords): development project, special health care, primary health care, quality of patient counselling, managerial work, team work, operations model, counselling of heart patient, counselling of cerebral circulatory disorder patient, counselling of COPD patient, counselling of cancer patient, counselling of total joint replacement patient, counselling of diabetic ulcer patient. Number of pages: 137 ISSN: ISBN: Delivery: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Order address: PL 10 Hallintokeskus OYS Price: 15 e

6 PUBLICATION CLASS Regional care programmes Final reports for development projects Researches Studies Other reports Audiovisual products

7 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 LUKIJALLE POTILASOHJAUKSEN LAATU Maria Kääriäinen Tausta ja tarkoitus Laadukkaan ohjauksen perusta Laadukkaan ohjauksen keskeiset ominaisuudet Laadukkaan ohjauksen reunaehdot Laadukkaan ohjauksen tulokset Lopuksi... 6 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA ESIMIESTYÖ POTILASOHJAUKSEN VERKOSTOKEHITTÄMISESSÄ Outi Kanste, Liisa Ukkola Potilasohjauksen verkostokehittämistä Rekrytointi ja sitouttaminen kehittämistyöhön Kehittämistyön onnistumisen mahdollistaminen Jalkauttaminen ja toiminnan jatkuvuus Potilasohjauksen verkostokehittämisen arviointi Lopuksi...11 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA POTILASOHJAUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS Kaija Lipponen Hankekuvaus Tiimityö Tiimien kokoonpano Tiimien kokoontuminen, ajankäyttö ja työskentelytavat Tiimien itseohjautuvuus Toimintamallien juurruttaminen ja tiimien työstämät loppuraportit SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA SYDÄNPOTILAAN OHJAUS Elsi Kaarlela, Riitta Kaski-Martinviita, Tarja Kukkonen Tausta Sydänpotilaan ohjauksen haasteet hoitoketjussa Kehittämishankkeen käynnistäminen Sydäntiimi Sydäntiimin jäsenet Sydäntiimin kokoontuminen, ajankäyttö ja työskentelytavat Sydänpotilaan ohjauksen kehittäminen erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa Lähtötilanne Kehittämiskohteet Sydänpotilaan ohjauksen toimintamalli erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa Sairaalaan tulovaiheen ohjaus Osastovaiheen ohjaus... 25

8 Sairaalasta kotiinlähtövaiheen ohjaus Ohjaus avoterveydenhuollossa hoitajan vastaanotolla Sydänpotilaan kuntoutus Sydänpotilaan ohjauksen toimintamallin avulla saavutettavat hyödyt Sydänpotilaan ohjauksen toimintamallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi sydänpotilaiden ohjausja palveluprosessissa KIRJALLISUUS LIITTEET SYÖPÄPOTILAAN OHJAUS Pirkko Seppänen, Anita Alakangas, Irja Kamula Tausta Syöpäpotilaan ohjauksen kehittäminen Syöpätiimin jäsenet Syöpätiimin kokoontuminen ja ajankäyttö Työskentelytavat Syöpäpotilaan ohjauksen toimintamalli erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon Lähtötilanne Kehittämiskohteet Syöpäpotilaan ohjauksen toimintamalli ja potilasohjausvihko Potilasohjauksen kehittämisen tuomat hyödyt Toimintamallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi KIRJALLISUUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN OHJAUS Riitta Jaakkola, Minna Marjala, Päivi Meriläinen Tausta Lähtötilanne ja kehittämistarpeet Perustiimin jäsenet Työskentelytavat Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjausmalli Asiakaslähtöisyys potilasohjauksessa Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutusketju Moniammatillinen tiimityö potilasohjauksessa Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutumista edistävä työote Kuntoutumista edistävän työotteen sisältö AVH-potilailla Kuntoutussuunnitelma Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ja omaisten ohjaus Ohjausmallin käyttöönotto, suositukset toimintatapojen muuttamiseksi ja toimintamallin avulla saavutettavat hyödyt Käytäntöön jalkauttaminen KIRJALLISUUS KEUHKOAHTAUMATAUTIPOTILAAN OHJAUS Pirkko-Liisa Sorvari Tausta Etiologia Yleisyys Keuhkoahtaumatiimi... 88

9 Tiimin jäsenet, kokoontuminen ja ajankäyttö Työskentelytavat Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus Keuhkoahtaumapotilaan hoitoketju Kehittämiskohteet ja ongelmat Keuhkoahtaumapotilaan ohjauksen toimintamalli Potilasohjaus Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka Keuhkoahtaumatautipotilaan ohjaus Hoitoketju Toimintamallin hyödyt Mallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi KIRJALLISUUS TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Saara Paukkeri Tausta Tekoniveltiimin kokoonpano Tiimin kokoontuminen ja ajankäyttö Työskentelytavat Tekonivelpotilaan ohjausmalli Lähtötilanne Kehittämiskohteet Uusi potilasohjauksen toimintamalli Toimintamallin avulla saavutettavat hyödyt Toimintamallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi KIRJALLISUUS DIABEETTISEN JALKAHAAVAPOTILAAN OHJAUS Arja Korhonen Tausta Haavatiimi Haavatiimin jäsenet Tiimin kokoontuminen ja ajankäyttö Työskentelytavat KESKEINEN TUOTOS Lähtötilanne Kehittämiskohteet Diabeettisen jalkahaavapotilaan ohjauksen toimintamalli Toimintamallin avulla saavutettavat hyödyt Toimintamallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi KIRJALLISUUS LOPUKSI

10 1 LUKIJALLE 1 Terveydenhuollon asiakkuus merkitsee enenevässä määrin hoitokontakteja sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Siksi yhteisen asiakkaan hoidon ja ohjauksen jatkuvuus on turvattava. Hoitoaikojen lyhentyessä potilaita kotiutetaan sairaalasta entistä nopeammin. Ohjaukseen käytettävissä olevaa aikaa on vähän ja suuri osa potilasohjauksesta jää avohoidon vastuulle. Tutkimusten mukaan pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden hoidon jatkuvuutta edistävät muun muassa potilaslähtöinen toiminta, hoidon porrastus, esteetön tiedonkulku, hoito-ohjelmat ja hoitosuositukset sekä moniammatillinen yhteistyö ja henkilöstön koulutus (1, 2, 3). Potilasohjauksen toimintamallien kehittäminen on ajankohtainen haaste. Niiden avulla voidaan vaikuttaa ohjauksen toimivuuteen ja tuloksellisuuteen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön koko palveluprosessin ajan. Kehittämis- ja tutkimushanke, johon tässä julkaisussa keskitytään, sai alkunsa potilasohjauksen laatua koskevasta tutkimus- ja kehittämishankkeesta (4) Hankkeessa keskeiseksi esteeksi potilasohjauksen kehittämiselle todettiin yhteistyön puute perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Siten ohjauksen organisointia pidettiin välttämättömänä. Asiasta keskusteltiin vuonna 2006 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon johtavien viranhaltijoiden asiantuntijaryhmässä ja hoitotyön johtoryhmässä ja potilasohjauksen organisoinnin kehittämishanke päätettiin toteuttaa Hankkeessa on tuotettu uutta tietoa potilasohjauksen organisoinnista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöverkostossa sekä kehitetty kuuden potilasryhmän ohjausta. Näin laajassa kehittämishankkeessa tarvittiin hyvin monenlaisia toimijoita, jotka toivat kehittämistyöhön oman näkemyksensä ja osaamisensa. Hankkeen keskeiset toimijat olivat johtoryhmä, ohjausryhmä ja perustiimit. Hanketta koordinoi ja johti johtoryhmä, johon kuuluivat sairaanhoitopiiristä ylihoitaja Liisa Ukkola ja projektityöntekijä Kaija Lipponen sekä Oulun yliopiston terveystieteiden laitokselta professori Helvi Kyngäs ja tutkija Outi Kanste. Mukana olevien yksiköiden hoitotyön johtajat linjasivat ja resursoivat hanketta ohjausryhmässä muun muassa mahdollistamalla käytännön työntekijöiden osallistumisen kehittämistyöhön perustiimeissä. Perustiimeissä terveydenhuollon ammattilaiset olivat kehittämässä uusia, innovatiivisia toimintamalleja potilaiden ohjaukseen. Yliopiston merkitys potilasohjauksen kehittämishankkeessa näkyi siinä, että potilasohjauksen kehittämistä tarkasteltiin sekä teoreettisesta että tutkimuksellisesta näkökulmasta. Tutkimus on ollut merkittävä osa hanketta (5, 6). Voidaan todeta, että monen eri toimijan yhteistyönä toteutettu hanke oli onnistunut ja tuloksia aikaansaava. Käsillä oleva julkaisu koostuu osioista, joissa kuvataan potilasohjauksen laatua, esimiestyön merkitystä kehittämishankkeissa ja hankkeen toteutusta sekä kuuden potilasryhmän ohjauksen toimintamalleja. Pääpaino on toimintamallien esittelyssä. Toimintamallien kehittäminen on eri vaiheissa, niitä kehitetään edelleen ja niiden juurruttaminen hoitotyön käytäntöihin on aluillaan. Julkaisu on tarkoitettu kaikille potilasohjauksesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille ja sen toivotaan tukevan toimintamallien käyttöönottoa.

11 KIRJALLISUUS 2 1 Martens K. An ethnographic study of the process of medication discharge education. J Adv Nurs 1998;27: Pyykönen A. Keskussairaalasta terveyskeskukseen: jatkohoitoon siirtymistä edistävät ja vaikeuttavat tekijät kahdessa terveyskeskuksessa. Pro gradu tutkielma. Terveyshallintotiede, Kuopion yliopisto Matero H, Pietilä A-M, Kankkunen P. Iho ja nivelpsoriaasista sairastavan hoidon jatkuvuus systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkiva Hoitotyö 2007;5: Lipponen K, Kyngäs H, Kääriäinen M. (toim.) Potilasohjauksen haasteet. Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoito piirin julkaisuja 4/2006. Oulu: Oulun yliopistopaino Kanste O, Lipponen K, Kyngäs H, Ukkola L. Terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointi kunnallisessa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Hoitotiede (hyväksytty julkaistavaksi) Lipponen K, Kanste O, Kyngäs H, Ukkola L. Henkilöstön käsitykset potilasohjauksen toimintaedellytyksistä ja toteutuksesta perusterveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2008;45:

12 2 POTILASOHJAUKSEN LAATU 3 Maria Kääriäinen, TtT, lehtori ma., Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos 2.1 Tausta ja tarkoitus Potilaalla on oikeus ohjaukseen ja hoitohenkilöstöllä on velvollisuus ohjata lakien, asetusten, ohjeiden ja suositusten, hyvien ammattikäytänteiden, potilaan kunnioittamisen ja terveyden edistämisen näkökulmista. Laadukas ohjaus on osa potilaan asianmukaista ja hyvää hoitoa. Siihen panostaminen on erityisen tärkeää potilaan autonomisen elämän edellytysten tukemisessa. Omat haasteensa ohjauksen laadun toteutumiselle tuovat hoitopäivien määrän laskeminen, potilaiden heterogeenisyys ja moniongelmaisuus, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen hoitoketju sekä ostopalvelut. Potilasohjauksen kehittämisen lähtökohtana on, että hoitohenkilöstölle on selvää, mistä laadukkaassa ohjauksessa on pohjimmiltaan kyse. Tämän osion tarkoituksena on kuvata potilasohjauksen hypoteettista laatumallia. Mallin mukaan ohjauksen laadulla tarkoitetaan hoitohenkilöstön ammatilliseen vastuuseen perustuvaa, potilaan ja hoitohenkilöstön taustatekijöihin sidoksissa olevaa, vuorovaikutussuhteessa rakentuvaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka on asianmukaisin resurssein toteutettua, riittävää ja vaikuttavaa (kuvio 1). Ohjauksen laatumalli on hypoteettinen, koska se kehitettiin teoreettisen ajattelun tuloksena ilman empiiristä testaamista. Hypoteettinen malli muodostettiin ohjaus-käsitteestä (ammatillinen vastuu, potilaan ja hoitajan taustatekijät, vuorovaikutteinen ohjaussuhde, aktiivinen ja tavoitteellinen toiminta) ja ohjauksen laadun osatekijöistä (resurssit, riittävyys, vaikutukset). Käytettyjen käsitteiden määritelmät perustuivat kuvaaviin kirjallisuuskatsauksiin ohjauksen laadusta ja käsiteanalyysiin ohjaus-käsitteestä. Ohjauksen laadun osatekijöiden yhteydet kuhunkin yksittäiseen ohjauksen laadun osaalueeseen ja ohjaus-käsitteen sisältöön perustuvat empiirisiin tuloksiin (n=844). (Kääriäinen 2007.) Tutkimus oli osa Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Potilasohjauksen kehittämishankkeen ensimmäistä vaihetta. 2.2 Laadukkaan ohjauksen perusta Laadukas ohjaus perustuu hoitohenkilöstön ammatilliseen vastuuseen, joka edellyttää hoitohenkilöstöltä työn filosofista ja eettistä pohdintaa, lainsäädännön tuntemusta sekä hyviä ohjausvalmiuksia. Jokaisen potilasta ohjaavan tulisi tunnistaa ja tiedostaa omat ohjausta koskevat lähtökohtansa, kuten mitä ohjaus on, miten ja miksi ohjaan. Tietoisuus ohjauksen taustalla olevasta lainsäädännöstä, filosofiasta ja etiikasta tekevät ohjaustoiminnasta perusteltua. Käytännön hoitotyössä ne ilmenevät esimerkiksi siinä, kohdellaanko potilasta aktiivisena ja vastuullisena oman tilanteensa asiantuntijana sekä kunnioitetaanko hänen tietoperustaansa, kokemuksiaan ja arvojaan. Laadukkaan ohjauksen tarjoamiseksi hoitohenkilöstö tarvitsee myös hyviä ohjausvalmiuksia. Hoitohenkilöstöllä on velvollisuus päivittää tietojaan ja taitojaan, jotta he voivat tarjota asiakkaalle asianmukaista tietoa päätöksenteon ja valintojensa tueksi. Hoitohenkilöstö tarvitsee tieto-taitoa ohjattavista asioista, oppimisesta, ohjausprosessista ja vuorovaikutuksesta. Kuitenkin hoitohenkilöstön omien arvioiden mukaan tietoa hoidon

13 4 jälkeisestä voinnista ja taitoa tukea potilasta itsehoitoon tarvitaan enemmän. Lisäksi potilaita osataan ohjata vertaistukeen huonosti. Myös erilaisten ohjausmenetelmien käyttöön tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä potilaat muistavat ja prosessoivat asioita eri tavoin. Hoitohenkilöstön tietojen ja taitojen lisäksi on huomioitava, miten he asennoituvat ohjaukseen. Potilaiden mukaan hoitohenkilöstön asennoitumisessa ohjaamiseen on toivomisen varaa, vaikka hoitohenkilöstö itse arvioi asennoituvansa siihen myönteisesti. Ohjausvalmiuksien turvaamiseksi ohjaamaan oppimisesta tulisikin olla enemmän koulutusta ja perehdyttämistä. 2.3 Laadukkaan ohjauksen keskeiset ominaisuudet Laadukkaalle ohjaukselle ominaista on potilaslähtöisyys, vuorovaikutteisuus sekä aktiivinen ja tavoitteellinen toiminta. Ohjaus on aina sidoksissa potilaan ja hoitajan fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja eettisiin taustatekijöihin. Potilaan fyysiset taustatekijät vaikuttavat muun muassa siihen, miten asiakas kykenee ottamaan ohjausta vastaan, vältteleekö hän ohjausta, unohtaako asioita tai kieltääkö niitä. Iällä, koulutuksella ja sukupuolella on vaikutusta myös hoitajien toimintaan, kuten ohjaukseen asennoitumiseen sekä ohjauksessa tarvitsemiin tietoihin ja taitoihin. Ohjauksessa huomioitavista psyykkisistä ominaisuuksista esimerkiksi motivaatio vaikuttaa siihen, haluaako potilas omaksua hoitoonsa liittyviä asioita ja kokeeko hän ohjauksessa käsiteltävät asiat itselleen tärkeiksi. Myös hoitajan omalla motivaatiolla on myös merkitystä ohjauksen onnistumisessa. Näiden lisäksi myös potilaan ja hoitajan arvot ovat osa heidän maailmankatsomustaan ja vaikuttavat siihen, miten he lähestyvät ohjauksessa käsiteltäviä asioita. Potilaiden ja hoitajan taustatekijöiden huomiointi tulisi olla niin ohjauksen sisällöllisen kuin menetelmällisen suunnittelun lähtökohtana, jotta potilaan tarpeisiinsa voidaan todella vastata. Kuitenkaan ohjauksessa ei aina huomioida potilaiden elämäntilannetta eikä anneta mahdollisuutta keskustella ongelmista. Sekä potilaan että hoitajan taustatekijöiden huomioiminen edellyttää vuorovaikutukselta kaksisuuntaisuutta. Tasa-arvoinen ja taustatekijät huomioiva vuorovaikutus on keino, jolla ohjaussuhdetta rakennetaan. Vuorovaikutus, jossa asiakasta kuunnellaan, häneltä kysytään, häntä rohkaistaan kertomaan omista taustatekijöistään ja hänelle annetaan palautetta, mahdollistaa luottamuksellisen ohjaussuhteen rakentumisen. Toimivan ohjaussuhteen sellaisen, jossa potilas ja hoitaja voivat suunnitella yhdessä ohjauksen sisältöä ja prosessia tavoitteiden saavuttamiseksi edellytyksenä on, että molemmat kunnioittavat toistensa asiantuntijuutta Potilas on aina oman elämänsä ja hoitaja ohjausprosessin ja vuorovaikutuksen käynnistämisen asiantuntija. Kaksisuuntaista vuorovaikutusta ei voi olla, mikäli potilas ja hoitaja molemmat eivät ole aktiivisia ohjaussuhteessa. Aktiivisuus edellyttää potilaalta vastuullisuutta omasta toiminnastaan. Koska potilailla on erilaiset valmiudet ottaa vastuuta, heitä on rohkaista vastuullisuuteen. Potilaat, jotka kokevat olevansa riippuvaisia hoitajasta ja jotka uskovat itsellään olevan vain vähän vaikutusta terveyteensä liittyviin asioihin, eivät toimi vastuullisesti. Aktiivisuutta voivat estää myös potilaan aikaisemmat kokemuksensa ja uskomuksensa sekä tarpeensa. Tällöin hoitajan on otettava vastuu ja käytävä läpi potilaan kanssa ne perusasiat, jotka hän katsoo välttämättömiksi, jotta potilas voi vastata omasta hoidostaan. Hoitajalla on ammatillinen vastuu ohjauksessa.

14 5 Mikäli sekä potilas että hoitaja molemmat ovat aktiivisia ohjaussuhteessa, voivat he yhdessä suunnitella ja rakentaa tavoitteellista ohjausprosessia sekä edistää potilaan tietoisuutta omasta toiminnastaan. Tavoitteiden asettamisessa tulee lähteä siitä, mitä potilas tietää ennalta, mitä hänen täytyy ja mitä hän haluaa tietää ja mikä on hänelle paras ohjausmenetelmä omaksua asia. Se, että tavoitteet sisältävät potilaan näkemyksen hoidosta, edistää hänen tyytyväisyyttään ja hoitoon sitoutumistaan. Kuitenkaan ohjauksen tavoitteista ei keskustella potilaan kanssa riittävästi. Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat hoitajan kyky aistia potilaan tilanne, rakentaa luottamuksellinen ohjaussuhde ja valita yhteistyötä tukevia ohjausmenetelmiä. Onnistumisen kannalta on myös tärkeää, että ohjausta arvioidaan tavoitteiden suuntaisesti koko ohjausprosessin ajan ja eri vaiheet kirjataan. 2.4 Laadukkaan ohjauksen reunaehdot Laadukas ohjaus edellyttää asianmukaisia resursseja. Hoitohenkilöstöllä ja hoitotyön johtajilla on vastuu siitä, kuinka ohjausta arvostetaan hoitotyön toimintona, ja miten erilaiset resurssit, kuten aika, ohjausmateriaali, -välineistö ja organisointi mahdollistavat ohjauksen. Kuitenkin hoitohenkilöstön kiire ja tiedon puute sekä toimintaympäristön paineet ovat olleet esteenä ohjauksen onnistumiselle. Hoito-henkilöstön mitoitus ei aina ole ollut riittävää. Ongelmana on ollut myös tilojen asianmukaisuus ja tarvittavan välineistön saatavuus. Lisäksi ajan tasalla olevasta, kirjallisesta ja audiovisuaalisesta ohjausmateriaalista on ollut puutetta. Välineistöstä varsinkin tietotekniikan ja internetin saatavuudessa on ollut ongelmia. Myös koulutusta ja uusien työntekijöiden perehdytystä ohjauksen sisältöön, menetelmiin ja vuorovaikutukseen liittyvistä asioista on kaivattu. Ohjauksen systemaattisessa organisoinnissa on ollut myös selkeitä puutteita ja ohjaus on ollut sattumanvaraista. Kehittämistarpeiksi on esitetty erityisesti ohjausvastuun jakamista ja ohjauskäytäntöjen yhtenäistämistä. Ohjausvastuun jakaminen esimerkiksi omahoitajalle/-lääkärille tai koko hoitotiimille voisi tehostaa ohjaukseen osallistuvien ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Lisäksi ohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen ja kirjaaminen yhteisiksi toimintaohjeiksi poistaisi päällekkäisyyksiä ja epätietoisuutta siitä, mitä ohjausta potilas on saanut. Ohjauksen asianmukainen resursointi on tärkeää, sillä se vaikuttaa potilaslähtöiseen, vuorovaikutteisesti rakennettuun, aktiiviseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Sen sijaan asianmukaiset resurssit eivät takaa ohjauksen riittävyyttä ja vaikutuksia. 2.5 Laadukkaan ohjauksen tulokset Hyvin onnistuessaan ohjauksen tulee olla riittävää. Potilaiden täytyisi saada riittävästi ohjausta ennen sairaalaan tuloa ja sairaalassaoloaikana, jotta ohjauksella olisi vaikutuksia heidän terveytensä edistämiseen ja ylläpitämiseen. Erityisesti ohjauksen turvaamiseen ennen hoitoon tuloa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta potilaille jäisi aikaa harkita hoitovaihtoehtoja ja selvittää omaa tilannettaan. Se, että potilas saa ohjausta riittävästi jo ennen sairaalaan tuloa vaikuttaa potilaiden tyytyväisyyteen ja mielialaan. Lisäksi sairaalahoidon aikana sairauden syitä, ennustetta ja hoitovaihtoehtoja koskevaa ohjausta on toivottu lisää. Myös ohjaus hoidonjälkeisiin ongelmiin, joiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ovat tärkeitä kotiutusvaiheessa, on ollut riittämätöntä. Puutteellisinta ohjaus on kuitenkin ollut sosiaalisen tuen osalta, vaikka potilaat ovat pitäneet

15 6 merkityksellisenä vertaistuen saamista, kokemusten jakamista ja hyväksytyksi tulemista ohjauksessa. Potilaan riittävään ohjauksen varmistaminen hoitoprosessissa on tärkeää, koska hoidon jatkuminen jää kuitenkin potilaan omalle ja hänen omaistensa vastuulle. Ohjauksen saanti ei silti saisi olla pelkästään potilaan oman aktiivisuuden varassa. Potilaslähtöinen ja riittävä ohjaus mahdollistavat ohjauksen vaikutukset. Hyvin onnistuessaan ohjauksella on vaikutusta potilaiden terveyteen ja sitä edistävään toimintaan sekä kansantaloudellisiin säästöihin. Sairaalakäynnin aikana saadulla ohjauksella on vaikutuksia esimerkiksi potilaiden tiedon määrään, elämänlaatuun, kliinisiin tuloksiin, sairaala-ajan pituuteen ja omahoitoon sekä hoitoon sitoutumiseen. Sen sijaan ohjauksella ei ole ollut vaikutusta omaisten tiedonsaantiin. Potilaat haluavatkin, että omaiset ovat enemmän mukana ohjauksessa. Omaisten läsnäolo vähentää väärinymmärryksiä ja helpottaa lisä-kysymysten esittämistä. Lisäksi heidän antamallaan tuella on todettu olevan vaikutusta potilaan selviytymiseen kotona. 2.6 Lopuksi Laadukkaan ohjauksen kehittäminen asettaa haasteita hoitotyölle ja hoitotyön perus- ja täydennyskoulutukselle. Tutkimustiedon hyödyntäminen hoitotyössä ja hoitotyön koulutuksessa voi selkeyttää kehittämistyötä. Potilasohjauksen hypoteettinen laatumalli (kuvio 1) mahdollistaa ohjauksen laadun systemaattisen tunnistamisen. Ohjauksen laadun osa-alueisiin ja kokonaislaatuun yhteydessä olevien tekijöiden tiedostaminen antaa aineksia hoitohenkilöstön ja hoitotyön johtajien ajattelulle ja perusteita ohjaukseen liittyvälle päätöksenteolle ja toiminnalle. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää myös hoitotyön perus- ja täydennyskoulutuksessa opiskelijoiden ohjausvalmiuksien kehittämisessä. Toivottavaa on, että kehitetty malli herättää uusia ideoita ohjauksen laadun kehittämiseen sekä tehostaa ohjaustoimintaa. Tieteellisesti malli on edelleen testattavana.

16 7 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA Kyngäs H, Kääriäinen M, Poskiparta M, Johansson K, Hirvonen E & Renfors T. Ohjaaminen hoitotyössä. WSOY Kääriäinen M. Potilasohjauksen laatu: hypoteettisen mallin kehittäminen. Acta Universitatis Ouluensis D 937. Väitöskirja, Oulun yliopisto 2007.

17 8 3 ESIMIESTYÖ POTILASOHJAUKSEN VERKOSTOKEHITTÄMISESSÄ Outi Kanste, TtT, tutkija, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Liisa Ukkola, TtM, ylihoitaja, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3.1 Potilasohjauksen verkostokehittämistä Tämän organisaatiorajat ylittävän potilasohjauksen kehittämishankkeen idea syntyi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitotyön johtavien viranhaltijoiden aloitteesta hoitotyön asiantuntija-ryhmässä sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitotyön johtoryhmässä. Hanke pohjautuu huolelliseen tarvearviointiin ja kohdeorganisaatioiden omiin kehittämistarpeisiin. Näin ollen sillä on hyvät edellytykset onnistua, ja todennäköisesti se tavoittaa kohderyhmänsä erinomaisesti. Tämän osion tarkoituksena on kuvata ja arvioida esimiestyön toteutumista potilasohjauksen verkostokehittämisessä erityisesti tutkijan ja hankkeen vastuuhenkilön näkökulmista. Osallistuminen potilasohjauksen verkostokehittämiseen on perustunut vapaaehtoisuuteen ja organisaatioiden aitoon mielenkiintoon olla mukana mallintamassa potilasohjausta alueellisesti. Hoitotyön esimiehillä on ollut varsin tärkeä portinvartijan rooli siinä mitkä yksiköt sairaanhoitopiirin alueelta ovat päässeet mukaan kehittämään potilasohjausta alueellisessa verkostorakenteessa. Vapaaehtoisuus ja omaehtoinen sitoutuminen kehittämistyöhön on oleellista hankkeen onnistumisen kannalta. Kun kehittämishankkeiden onnistumista tai epäonnistumista on tutkittu, on havaittu, että ongelmat liittyvät usein johtamiseen, vuorovaikutukseen ja viestintään. Lisäksi on todettu, että palveluketjujen rajapinnoilla useimmat kriittiset tekijät liittyvät tiedon kulkuun, asiantuntijoiden väliseen yhteistyöhön ja osaamisen oikeaan kohdentamiseen. Tällöin on kyse osaamisen johtamisesta. Esimiestyö ja johtaminen on nähty merkittävänä osana myös potilasohjauksen verkostokehittämistä. Tästä osoituksena hankkeen käynnistymisvaiheessa luotiin varsin laaja ohjausryhmä osaksi hankeorganisaatiota. Ohjausryhmässä on hoitotyön johtaja jokaisesta hankkeessa mukana olevasta terveyskeskuksesta ja erikoissairaanhoidon yksiköstä sekä perustiimien vetäjät. Siihen osallistuu sekä operatiivisen että strategisen tason hoitotyön johtoa. Ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti koko kehittämisprosessin ajan, ja sillä on ollut hankkeen käytännön linjauksia ohjaava vaikutus. Potilasohjauksen kehittämishankkeessa on tehty systemaattista verkostoyhteistyötä ja verkostokehittämistä. Tällaisia monimutkaisia ja monitoimijaisia ilmiöitä lähestytään usein verkostokäsittein ja verkostorakenteen kautta. Verkostoyhteistyössä pyritään eriytyneestä tiedosta integroidun potilasohjausta koskevan tiedon tuottamiseen. Käytännössä verkostoajattelu on tarkoittanut vuorovaikutuksen ja yhdessä työskentelyn tietoista ja suunnitelmallista lisäämistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tällaisten verkostomaisten käytäntöjen kehittäminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta: porrastetussa ja sektorikeskeisessä palvelujärjestelmässä on monia työkulttuurisia tekijöitä, jotka eivät helposti taivu verkostomaiseen toimintaan. Näissä tilanteissa esimiestyön merkitys korostuu.

18 9 3.2 Rekrytointi ja sitouttaminen kehittämistyöhön Organisaatiorajat ylittävä ja itseohjautuviin tiimeihin perustuva verkostorakenteinen kehittämisote on varsin vaativa toteutettavaksi terveysalalla. Esimiehen kannalta korostuu taito rekrytoida sellaiset kehittäjät mukaan, joilla on sekä vahvaa potilasohjauksen asiantuntemusta että kykyjä verkostokehittämiseen. Toimijoilta edellytetään kehittämisosaamista ja ennen kaikkea myönteistä asennoitumista kehittämistyötä kohtaan. Ohjausryhmään kuuluvien esimiesten tehtävänä on ollut aktivoida perustiimiläiset ja sitouttaa heidät hankkeeseen. Tiimiläisten aktivoiminen ja sitouttaminen ovat olleet keskeisiä koko kehittämisprosessin ajan, mutta erityisesti hankkeen käynnistymisvaiheessa. Lisäksi tämä tulee korostumaan tulosten jalkauttamisvaiheessa. Sitoutumista kehittämistyöhön edistää tehokas tiedottaminen ja kehittämistyössä mukana olevien informointi. Esimiehellä on erityisen tärkeä rooli tiedonkulun saumakohdissa, kuten yksiköiden ja organisaatioiden rajapinnoilla, tiedon vastaanottajana, välittäjänä ja ongelmatilanteiden ratkaisijana. On tärkeää, että kehittämistyö on läpinäkyvää, eli kaikilla osallisilla on kaikki oleellinen tieto saatavilla. Sitoutumista tukevat myös kehittämistyön merkityksen korostaminen, toimijoiden tekemän työn arvostaminen ja tämän esille tuominen. Hankkeen onnistumisen kannalta keskeistä on ollut tiimiläisten tunne siitä, että heillä on kokemukseen perustuvaa pätevyyttä osallistua potilasohjauksen kehittämistyöhön ja kykyjä verkostokehittämiseen. Tämä tunne kanavoituu osittain esimiesten kautta. Tällaisessa kehittämistyössä johtajuus perustuu vahvasti jaettuun johtajuuteen ja vastuun jakamiseen kehittämisestä, jolloin tiimiläisten itseohjautuvuus korostuu. Jaettu johtajuus ei poista esimiehen merkitystä vaan nimenomaan korostaa sitä kokonaisuuden hahmottamisen kannalta. Esimiehellä tulee olla laaja näkemys kehittämistyön merkityksestä ja tärkeydestä suhteessa organisaation kokonaistoimintaan. 3.3 Kehittämistyön onnistumisen mahdollistaminen Esimiehillä on nimenomaan mahdollistajan rooli: ilman esimiesten innostusta ja tukea kehittämistyöllä ei ole kovin hyviä mahdollisuuksia onnistua. Ohjausryhmän jäsenten tehtävänä on ollut ylläpitää tiimiläisten motivaatiota sekä tarjota tukea ja kannustusta. Etenkin hoitotyön strategisen johdon kiinnostus ja jatkuva myönteinen palaute potilasohjauksen verkostokehittämisen etenemisestä ja merkityksestä on ollut tärkeää. Henkilöstön kehittämistyössä ylimmältä johdolta odotetaan innostamista ja sitouttamista, näkemystä tulevaisuudesta ja sen selkeää viestimistä sekä entisen toimintatavan kyseenalaistamista. Operatiivisen tason esimiehiltä puolestaan edellytetään kehittymismahdollisuuksien luomista, voimavarojen vapauttamista kehittämiseen, innostamista ja palautteen antamista sekä rohkaisemista tarkastelemaan kriittisesti sen hetkisiä toimintatapoja. Oleellisen tärkeää koko hankkeen onnistumisen kannalta on johdon aito sitoutuminen kehittämistyöhön. Tämä on näkynyt käytännössä resurssien antamisena konkreettisesti ja kiinnostuksena siitä miten tiimeillä menee ja mitä on saatu aikaiseksi. Esimiesten vaihtuminen on ongelmallista kehittämistyön kannalta: tämä on konkretisoitunut myös tässä kehittämishankkeessa. Lisäksi ohjausryhmä on monijäseninen ja aktiivisuustaso jäsenten välillä on vaihdellut huomattavasti. Hankkeeseen osallistuvilta yksiköiltä edellytettiin, että tiimiläiset voivat osallistua potilasohjauksen verkostokehittämiseen työ-

19 10 ajallaan. Tämän katsottiin tukevan työskentelymotivaatiota, sitoutumista ja koko hankkeen onnistumista. Lisäksi esimiehen omalla esimerkillä on vaikutusta kehittämistyön onnistumisen kannalta: kehittäminen koetaan yhteistyönä tapahtuvaksi ja koko työyhteisön asiaksi. Tässä korostuu myös kollektiivinen vastuu kehittämistyöstä. Verkostomaisessa kehittämisessä korostuvat vuorovaikutuksen, yhteistyön ja tiedonkulun merkitys. Potilasohjauksen verkostokehittämisessä hankeorganisaatio oli varsin laaja ja monijäseninen: tämä lisää edelleen tarvetta panostaa tiedonkulun sujumiseen. Tiedotus ja jatkuva yhteydenpito on tärkeää. Erityisesti operatiivisen tason esimiehet toimivat merkittävinä linkkeinä. Lisäksi organisaatiorajat ylittävä toimintatapa luo haasteita tiedonkululle ja esimiestyölle, sillä verkostokehittämisessä kohtaavat erilaisista työyhteisökulttuureista tulevat toimijat. Itseohjautuva tiimitoiminta ja kehittäminen yli organisaatiorajojen ovat erityinen haaste kehittämistyössä mukana oleville. Esimiehen on kyettävä tukemaan henkilöstöä siten, että toimijoilla on osaamista ja asiantuntemusta itseohjautuvaan toimintaan. Esimiehen valmentava ja mentoroiva rooli korostuu. 3.4 Jalkauttaminen ja toiminnan jatkuvuus Vaikka terveysalaa kehitetään paljon erilaisilla hankkeilla, niin kehittämistyön tulokset eivät aina juurru käytäntöön. Juurruttamisesta on tärkeää tehdä selkeä suunnitelma jo kehittämistyön alussa. Esimiesten tulisi organisaatioidensa tai yksiköidensä kautta sitoutua luomaan edellytyksiä kehittämistyön tulosten jalkauttamiselle. Jos hankkeen päättyessä ei löydy resursseja tulosten systemaattiselle jalkauttamiselle, niin kehittämisen tulokset voivat valua hukkaan. Työntekijät sitoutuvat tulosten jalkauttamiseen helpommin, jos muutos- ja kehittämistarve tulee heiltä itseltään ja he ovat saaneet olla aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Tässä hankkeessa on lähdetty organisaatioiden tarpeista ja edetty alhaalta ylöspäin: tämä tuottaa todennäköisesti vahvasti käytäntöön soveltamiskelpoista tietoa potilasohjauksesta. Potilasohjauksen verkostokehittämisen tulosten levittäminen tai suunnitelman siitä, miten tämä kussakin organisaatiossa tai yksikössä tapahtuu, on erityisesti esimiesten tehtävä. Kehittämistyön tuloksia ei levitetä pelkästään kehittämisen päätyttyä vaan koko kehittämisprosessin ajan. Tässä potilasohjauksen kehittämishankkeessa käytännön toimijoiden työpanos kehittämistyössä on ollut erittäin merkittävä, joten uusilla ohjauksen toimintamalleilla on hyvä mahdollisuus tulla osaksi normaaleja arkikäytäntöjä. Vaativimpana haasteena on toimintamallien levittäminen muihin kuin hankkeessa mukana oleviin yksiköihin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella. Onnistuakseen tämä edellyttää lisää resursseja. Uusien potilasohjausmallien mukaisen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on esimiesten haasteena, sillä kehitetyillä uusilla käytännöillä on suuri vaara ohentua ja kuivua pois kun kehittämishanke loppuu ja verkostorakenne purkautuu. Erityisen suuressa vaarassa ovat verkostomaiset käytännöt, jotka eivät terveyspalvelujärjestelmässä luonnostaan kuulu millekään tai kuuluvat useammalle toimijalle tai organisaatiolle. On harvinaista katsoa kauas ja nähdä pitkäjänteisesti yli oman työyksikön tai organisaation muihin toimijoihin.

20 Potilasohjauksen verkostokehittämisen arviointi Kehittämistyöllä nähdään olevan strategista merkitystä terveysalan organisaatioissa. Kehittäminen edellyttää kuitenkin onnistuakseen arviointia: ilman sitä kehittämistyön hyödyllisyys voidaan kyseenalaistaa. Tässä hankkeessa arviointi kulkee potilasohjauksen verkostokehittämisen rinnalla. Arviointi on rakennettu kiinteäksi osaksi hankkeen sisälle, jolloin sillä on mahdollisuus lujittaa ja ohjata kehittämistyötä. Arviointi ei siis tapahdu pelkästään kehittämistyön päätyttyä. Se tarjoaa kehikon moniulotteisen toiminnan jäsentämiseen ja mahdollistaa kehittämisprosessin johtamisen hallitusti. Arviointi toimii kehittämistyötä tukevana palautteena ja sen ohjaamisen välineenä. Arviointi antaa uskottavuutta hoitotyön kehittämistyölle. Uusien potilasohjausmallien toimivuutta arvioidaan käytännössä. Lisäksi esimiestyön tärkeydestä johtuen arvioidaan systemaattisesti esimiestyön ja johtamisen toimivuutta sekä niiden mahdollisia vaikutuksia koko kehittämishankkeen onnistumisen kannalta. Erityisen olennaista arviointi on hankkeissa, joissa luodaan jotain uutta eli esimerkiksi uutta työkäytäntöä. Toteuttamisprosessi on tärkeää tuoda esille, jolloin hankkeen yhteydessä syntynyttä osaamista voidaan hyödyntää laajemmin. Kehittämistyön väljänä arvioinnin viitekehyksenä voidaan käyttää esimerkiksi tasapainotettua mittaristoa, joka on jo varsin tuttu strategiatyökalu terveysalalla. Tätä mittaristoa voidaan soveltaa myös kehittämishankkeiden arvioimiseen. Erilaisten kehittämistoimien vaikutuksia olisi tarkasteltava aikaisempaa enemmän, jotta organisaatiot ja työyksiköt pystyisivät valitsemaan sellaiset kehittämistoimet, jotka soveltuvat omiin tarpeisiin ja joilla on todettu vaikuttavuutta. Tämä edellyttää toimivan ja sallivan arviointikulttuurin luomista, joka on ensisijaisesti hoitotyön esimiesten tehtävä. 3.6 Lopuksi Esimiesten rooli terveysalalla toteutettavien kehittämishankkeiden onnistumisessa on merkittävä. Toisaalta rooli on varsin vaativa muun johtamistyön rinnalla toteutettavaksi. Esimiehen tehtävänä on erityisesti innostaa ja kannustaa kehittämistyötä tekeviä, jakaa tietoa sekä luoda yhteyksiä ja verkostoja eri sidosryhmiin. Lisäksi esimiehiltä edellytetään kykyä viedä läpi muutoksia ja uudistuksia yksikkötasolla. Toimintatavan muutoksen tukeminen on oleellisen tärkeää. Esimiehen vahva usko kehittämisen voimaan luo voimakasta uskoa myös työyksikön muihin jäseniin. Lisäksi esimiesten odotetaan olevan innovatiivisia: heidän on pystyttävä ennakoimaan ne toiminta-alueet, joihin kehittämistyössä on pureuduttava. Esimiesten on tärkeää tuoda esille tulevaisuuden kehittämistyön linjaukset ja muutostarpeet sekä se millaista kehittämistä tarvitaan. Potilasohjauksen kehittämishankkeessa on luotu varsin laaja ohjauksen alueellinen kehittäjäverkosto, jonka tehokas johtaminen ja ohjaaminen ovat haaste eri tasoilla toimiville hoitotyön esimiehille.

21 12 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA Armstrong M. Strategic human resource management: a guide to action. London: Kogan Page Kauhanen J. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Helsinki: WSOY Seppänen-Järvelä R. Prosessiarviointi kehittämisprojektissa. Opas käytäntöihin. FinSocarviointiraportteja 4/2004. Stakes, Helsinki Seppänen-Järvelä R, Karjalainen V (toim.) Kehittämistyön risteyksiä. Stakes, Helsinki Tanttu K. Palveluketjujen hallinta julkisessa terveydenhuollossa: prosessilähtöisen toiminnan hallinta koordinoinnin näkökulmasta. Väitöskirja, Vaasan yliopisto Viitala R. Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita 2007.

22 13 4 POTILASOHJAUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS Kaija Lipponen, TtM, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 4.1 Hankekuvaus Potilasohjauksen organisaatiomallin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä kehittämishanke käynnistyi vuonna Hanke on jatkoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä aiemmin toteutetulle potilasohjauksen kehittämistyölle. Tämän osion tarkoituksena on kuvata hankkeen toteutusta tiimimäisenä verkostoyhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on kehittää potilasohjauksen laatua ja tehostaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä alueellisesti yli organisaatiorajojen. Käytännön tavoitteena on ollut ohjauksen mallintaminen kuuden potilasryhmän palveluprosessiin. Potilasryhmät ovat sepelvaltimotautia ja diabeettista jalkahaavaa sairastavat sekä syöpä-, tekonivel-, aivoinfarkti- ja keuhkoahtaumapotilaat. Kehittämishanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka vastaa hankkeen rahoituksesta yhdessä Oulun lääninhallituksen kanssa. Hankkeessa on mukana myös Oulun yliopiston terveystieteiden laitos. Hankeorganisaation muodostavat ohjausryhmä, johtoryhmä ja perustiimit. Mukana olevat terveydenhuollon yksiköt ovat sitoutuneet hankkeeseen kirjallisilla sopimuksilla. Ohjausryhmässä on tehty hankkeen käytännön linjauksia ja johtoryhmän vastuulla on ollut hankkeen eteenpäin vieminen käytännön asioista huolehtimalla. Perustiimeissä on kehitetty kuuden potilasryhmän ohjausta. (kuvio 1) Ohjausryhmä johtavat hoitajat tai vastaavat, yksiköiden ylihoitajat, tiiminvetäjät (n=26) Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Potilasryhmät aivoverenkiertohäiriö diabeettinen jalkahaava keuhkoahtauma sydän syöpä tekonivel Kuvio 1. Hankeorganisaatio. Perustiimit n= jäsentä /tiimi sh, th, lh, ft Itseohjautuvuus, asiantuntijuus Johtoryhmä PPSHP: 2 jäsentä Oulun yliopisto: 2 jäsentä Peruskunta Haapajärvi, Haapavesi, Haukipudas, Kajaani, Kuusamo, Nivala, Oulu, Pudasjärvi, Pulkkila, Raahe, Rantsila, Taivalkoski, Utajärvi, Vaala, Ylivieska

23 14 Hankkeessa on ollut mukana 14 kuntaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin alueelta sekä Kajaanin kaupunki. Erikoissairaanhoidon yksiköistä mukana ovat olleet OYS:n ja Oulaskankaan sairaalan lisäksi Kajaanin keskussairaalan kirurgian alue ja Raahen sairaalan erikoissairaanhoitoa tarjoavat yksiköt. (taulukko 1) Taulukko 1. Peruskuntien ja erikoissairaanhoidon yksiköiden osallistuminen tiimeihin. TIIMIT / KUNNAT Aivoverenkiertohäiriö Diabeettinen haava Keuhkoahtauma Haapajärvi x x Sydän Syöpä Tekonivel Haapavesi x Haukipudas x x x Kajaani x Kuusamo x Nivala x x Oulu x x Pudasjärvi x Pulkkila x Raahe x Rantsila x Taivalkoski x Utajärvi x x Vaala x x Ylivieska x x ERIKOISSAI- RAANHOITO OYS, sisätaudit x x OYS, kuntoutus x x OYS, kirurgia x x OYS, syöpätaudit x Oulaskangas, sisätaudit x Oulaskangas, kuntoutus x Oulaskangas, kirurgia x Oulaskangas, keuhkosairaudet x Kaks, kirurgia x Raahen sairaala x 4.2 Tiimityö Tässä kehittämishankkeessa käytettiin asiantuntijatiimejä. Moniammatillisissa perustiimeissä on ollut terveydenhuollon ammattilaisia sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Asiantunteva, hyvän käytännön kokemuksen omaava ja potilaan

24 15 hoitoketjun eri vaiheissa työskentelevistä henkilöistä koottu työryhmä eli perustiimi, on hyvä lähtökohta kehittämistyölle. Perustiimit pystyvät vaikuttamaan prosessin kehittämiseen työssään esille tulleiden käytännön tosiasioiden pohjalta. Tiimien yhteisen tavoitteen selkeys, tiimien sisäinen vuorovaikutus ja yhteishenki ovat työskentelyn kannalta keskeisiä elementtejä. Tiimityö on tässä hankkeessa ollut myös osa henkilöstön kehittämistoimintaa. Henkilöstön kehittämisessä ei ole kysymys ainoastaan henkilöstön kouluttamisesta, vaan myös siitä, että henkilöstölle tarjotaan erilaisia oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia. Projektityöskentely ja yhteistyöhankkeet toimivat henkilöstön kehittämisen menetelminä. Tiimityöllä tarkoitetaan työskentelyä pysyvässä ryhmässä tai tiimissä, jolla on yhteinen tehtävä ja jolla on mahdollisuus suunnitella itse työtään. Ryhmä määritellään usein kahden tai useamman ihmisen muodostamaksi jatkuvasti keskenään vuorovaikutuksessa olevaksi yhteisöksi tai joukoksi, jolla on yhteiset tavoitteet. Työelämässä ryhmiä ja tiimejä voidaan perustaa hoitamaan jatkuvaa tehtävää tai tuotantoa tai toisaalta vain jotain rajattua tehtävää varten. Tässä hankkeessa tiimit perustettiin rajattua tehtävää varten. Terveydenhuollon tiimi on moniammatillinen työryhmä, joka tekee tavoitteellista, suunnitelmallista ja säännöllistä yhteistyötä. Tässä hankkeessa yhdessä sovitut tavoitteet koskivat potilasohjaustoimintaa ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Onnistunut tiimityö tuottaa sekä tehokkaita tuloksia että hyvinvointia. Hyvässä tiimissä hyödynnetään ihmisten erilaisuus ja samanlaisuus. Tiimin jäsenillä on erilaista osaamista ja tiimityössä heillä on vastuuta ja tehtäviä. Osaamisen ja yhdessä tekemisen summa on enemmän kuin yksilöiden erillisten työpanosten yhteenlaskettu tulos. Tiimipohjainen rakenne on mielekäs erityisesti silloin, kun laadukas toiminta edellyttää monenlaisten taitojen, kokemuksen ja osaamisen samanaikaista yhdistämistä. Tätä voidaan pitää tiimittämisen peruskriteerinä. Lisäkriteereinä voidaan pitää työtehtävien keskinäistä riippuvuutta toisistaan, tuloksen tekemistä, ajankäyttöä ja synergiaetua. Tässä kehittämishankkeessa työtehtävien keskinäinen riippuvuus on tarkoittanut sitä, että potilasohjaus perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa liittyy niin läheisesti toisiinsa, että työ kannattaa tehdä tiimissä. Tuloksen tekemisen näkökulmasta tilanne on sellainen, että uutta toimintamallia ei saada aikaan erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa yksinään, vaan organisaatiorajat rikkova tiimi ylittää organisaatiokohtaisena tehtävän työn. Ajankäyttökriteeri puolestaan tarkoittaa sitä, että samanaikaisesti toimimalla saadaan esimerkiksi toimintamallin käyttöönottoaikaa lyhennettyä. Synergiaetu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhdistämällä hyvin erilaista tietopohjaa ja osaamista samaan tiimiin, saadaan synnytettyä uusia luovia ratkaisuja ja tuotteita, kuten potilasohjauksen toimintamalleja. Seuraavaksi on kooste tiimien loppuraporteissa kuvatusta tiimityöskentelystä; tiimien kokoonpanosta, ajankäytöstä, työskentelytavoista ja itseohjautuvina tiimeinä toimimisesta.

25 4.2.1 Tiimien kokoonpano 16 Perustiimien koko vaihteli 5-15 henkilön välillä. Pienin oli keuhkoahtaumatiimi, jossa oli 5 jäsentä. Kaikissa muissa tiimeissä oli yli kymmenen jäsentä. Tiimit olivat pääosin moniammatillisia. Tiimien jäsenten työyksikköjen kirjo oli laaja. Organisaatiotason suhteen 27 henkilöä edusti erikoissairaanhoitoa ja 43 perusterveydenhuoltoa. Tiimiläiset työskentelevät erikoissairaanhoidon vuodeosastolla tai poliklinikalla, terveyskeskuksen vuodeosastolla, kotihoidossa tai avohoitoyksiköissä. Kaikkiin tiimeihin valittiin tiimin jäsenistä tiiminvetäjä. Lisäksi useimmissa tiimeissä nimettiin koolle kutsuja, sihteeri ja päiväkirjan pitäjä Tiimien kokoontuminen, ajankäyttö ja työskentelytavat Syyskuussa 2006 järjestettiin kehittämishankkeen aloitustilaisuus. Sen jälkeen tiimeillä on ollut kokopäiväisiä kokoontumisia noin kerran kuukaudessa tammikuuhun 2008 saakka. Tiimit kokoontuivat jokaisen tiimiläisen työpaikalla kerran tai useammin. Kokoontumispaikkaa vaihtamalla ryhmäläiset saivat tilaisuuden tutustua toistensa työyksiköihin, työtiloihin ja toimintatapoihin. Samalla ryhmäläiset saivat mahdollisuuden esitellä työstämäänsä toimintamallia näiden kuntien johtaville hoitajille ja - lääkäreille. Yhteisiin kokoontumiskertoihin liitettiin myös erityistyöntekijöiden tai lääkärin luentoja sekä potilasjärjestöjen esittäytymisiä. Pääsääntöisesti kaikki tiimiläiset ovat osallistuneet kokoontumisiin, jotka toteutuivat työajalla. Kokoontumisten lisäksi tiimien jäsenet ovat työskennelleet itsenäisesti tai pienryhmissä. Tapaamisten välillä tiimiläiset pitivät yhteyttä sähköpostin välityksellä. Itsenäiseen työskentelyyn tiimiläiset ovat käyttäneet sekä työaikaa että omaa vapaa-aikaansa. Esimerkiksi yhdessä tiimissä jokainen tiimiläinen käytti tapaamisiin 12 työpäivää ja itsenäiseen työskentelyyn reilut kolme päivää. Hankkeessa mukana olo on siten verrattavissa vuosittaisen täydennyskoulutuksen määrään. Tapaamiskertojen lisäksi esimerkkitiimin sihteeri käytti kehittämistyöhön viisi työpäivää ja loppuraportin työstäjä reilut neljä työpäivää. Lisäksi esimerkkitiimin jäsenet osallistuivat hankkeen järjestämiin koulutuksiin viitenä työpäivänä. Yleisesti kaikki tiimiläiset osallistuivat aktiivisesti kehittämistyöhön, kuitenkin tiimikohtainen ajankäyttö vaihteli suuresti. Itsenäisen työskentelyn määrä vaihteli sovittujen tehtävien mukaan tiimeittäin ja henkilöittäin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on laaja. Pisimmillään perustiimin kokoontuminen vaati 364 kilometrin ja lyhimmillään 24 kilometrin matkan omalta työpaikalta kokoontumispaikkaan. Kokoontumispäivän kokonaispituus matkoineen vaihteli siten melkoisesti ja useimmiten ylitti työpäivän pituuden. Matkat suoritettiin joko yleisillä kulkuneuvoilla tai henkilöautoilla. Hankeorganisaatio vastasi tiimiläisten matkakuluista kokoontumisiin ja koulutuksiin. Tiimit työskentelivät tarvelähtöisesti. Alkuvaiheessa tiimit kartoittivat potilasryhmäkohtaisesti ohjauksen nykytilaa erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Kartoituksessa esille tulleiden kehittämistarpeiden pohjalta tiimit lähtivät kehittämään toimintamalleja ohjauksen organisoinnista ja sisällöstä.

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta

Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta Taustaa 1/4 Potilaalla on oikeus ohjaukseen ja henkilöstöllä on velvollisuus ohjata lait ja asetukset ohjeet ja suositukset hyvät ammattikäytänteet potilaan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Tahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Tahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä hanke 2009-2011: Yhdessä uudella tavalla. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahanke, VeTePO Satakunnan sairaanhoitopiirin pilottihanke Tahdistinhoitajapoliklinikan kehittäminen ja potilasohjauksen

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen

Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen POTILAAN PARHAAKSI VALTAKUNNALLISESTI Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahankkeen loppuseminaari Oulu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Esityksen sisält ltö Aiheen valinta Työn n kokoaminen Asiantuntijuus hoitotyöss ssä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Vetovoimainen organisaatio ja työpaikka Vetovoimaisen organisaation vahvin ominaisuus on sitoutuminen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Sitä saadaan, mitä mitataan!

Sitä saadaan, mitä mitataan! Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot