Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 3/2008 Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä tuotetut potilasohjauksen toimintamallit Toimittaneet Kaija Lipponen Liisa Ukkola Outi Kanste Helvi Kyngäs Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos Oulu 2008

2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hallintokeskus PL OYS 2. uusittu painos ISBN (PDF) ISSN Oulun yliopistopaino Oulu 2008

3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA KUVAILULEHTI PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun päivämäärä No 3/ Tekijät: Kaija Lipponen, Liisa Ukkola, Outi Kanste, Helvi Kyngäs (toim.) Julkaisun laji (ks. kääntöpuoli): Muut raportit Julkaisun nimi: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä tuotetut potilasohjauksen toimintamallit Tiivistelmä: Tässä julkaisussa kuvataan potilasohjauksen ja verkostokehittämisen keskeisiä elementtejä sekä esitellään kuuden potilasryhmän ohjauksen toimintamallit. Toimintamallit on tuotettu Potilasohjauksen organisaatiomallin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä hankkeessa, joka käynnistyi vuonna Hankkeen tavoitteena oli kehittää potilasohjauksen laatua ja tehostaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä alueellisesti yli organisaatiorajojen. Käytännön tavoitteena on ollut ohjauksen mallintaminen kuuden potilasryhmän palveluprosessiin (sepelvaltimotautia ja diabeettista jalkahaavaa sairastavat sekä syöpä-, tekonivel-, aivoinfarkti- ja keuhkoahtaumapotilaat). Laadukkaan ohjauksen kehittäminen asettaa haasteita hoitotyölle. Ohjauksen laadun osaalueisiin ja kokonaislaatuun yhteydessä olevien tekijöiden tiedostaminen antaa aineksia hoitohenkilöstön ja hoitotyön johtajien ajattelulle ja perusteita ohjaukseen liittyvälle päätöksenteolle ja toiminnalle. Esimiesten rooli terveysalalla toteutettavien kehittämishankkeiden onnistumisessa on merkittävä. Esimiehen tehtävänä on erityisesti innostaa ja kannustaa kehittämistyötä tekeviä, jakaa tietoa sekä luoda yhteyksiä ja verkostoja eri sidosryhmiin. Lisäksi esimiehiltä edellytetään kykyä viedä läpi muutoksia ja uudistuksia yksikkötasolla. Toimintatavan muutoksen tukeminen on oleellisen tärkeää. Potilasohjauksen kehittämishankkeessa on luotu varsin laaja ohjauksen alueellinen kehittäjäverkosto, joka on tuottanut uusia toimintamalleja potilasohjaukseen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Avainsanat (asiasanat): kehittämishanke, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, potilasohjauksen laatu, esimiestyö, tiimityö, toimintamalli, sydänpotilaan ohjaus, aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus, keuhkoahtaumapotilaan ohjaus, syöpäpotilaan ohjaus, tekonivelpotilaan ohjaus, diabeettisen haavapotilaan ohjaus Kokonaissivumäärä: 137 ISSN: ISBN: Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tilausosoite: PL 10 Hallintokeskus OYS Kpl-hinta: 15 e

4 JULKAISUN LAJI Alueelliset hoito-ohjelmat Kehittämisprojektien loppuraportit Tutkimukset Selvitykset Muut raportit Audiovisuaaliset tuotteet

5 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA DESCRIPTION PAGE PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date No 3/ Authors: Publication class Kaija Lipponen, Liisa Ukkola, Outi Kanste, (see next page): Helvi Kyngäs Other reports Publication name: The operations models of patient counselling produced in co-operation between special and primary health care Summary: The central elements of patient counselling and network development are described in this publication. In addition, the operations models of patient counselling for six patient groups are presented. The operations models have been produced as a result of the project aimed at development of patient counselling organization model in co-operation between special and primary health care launched in The objective of the project was to develop the quality of patient counselling and increase the efficiency of co-operation between special and primary health care regionally over organizational boundaries. A practical objective has been the modelling of counselling for the service process of six patient groups (coronary disease, diabetic foot ulcer, cancer, total joint replacement, cerebral infarction and COPD patients). The development of good-quality counselling poses challenges to nursing. Awareness of the factors related to dimensions of quality of counselling and total quality provide tools for nursing personnel s and nurse managers thinking as well as grounds for decisionmaking and action concerning counselling. Managers have a significant role in the success of development projects implemented in the area of health care. The task of the manager is particularly to inspire and encourage personnel engaged in development work, share information and create connections to and networks with different interest groups. In addition, managers are expected to have the ability to carry through changes and reforms on unit level. Supporting changing the way of action is essentially important. An extensive regional developer network of counselling has been created in the development project of patient counselling, which has produced new operations models to patient counselling in co-operation between special and primary health care. Keywords (indexwords): development project, special health care, primary health care, quality of patient counselling, managerial work, team work, operations model, counselling of heart patient, counselling of cerebral circulatory disorder patient, counselling of COPD patient, counselling of cancer patient, counselling of total joint replacement patient, counselling of diabetic ulcer patient. Number of pages: 137 ISSN: ISBN: Delivery: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Order address: PL 10 Hallintokeskus OYS Price: 15 e

6 PUBLICATION CLASS Regional care programmes Final reports for development projects Researches Studies Other reports Audiovisual products

7 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 LUKIJALLE POTILASOHJAUKSEN LAATU Maria Kääriäinen Tausta ja tarkoitus Laadukkaan ohjauksen perusta Laadukkaan ohjauksen keskeiset ominaisuudet Laadukkaan ohjauksen reunaehdot Laadukkaan ohjauksen tulokset Lopuksi... 6 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA ESIMIESTYÖ POTILASOHJAUKSEN VERKOSTOKEHITTÄMISESSÄ Outi Kanste, Liisa Ukkola Potilasohjauksen verkostokehittämistä Rekrytointi ja sitouttaminen kehittämistyöhön Kehittämistyön onnistumisen mahdollistaminen Jalkauttaminen ja toiminnan jatkuvuus Potilasohjauksen verkostokehittämisen arviointi Lopuksi...11 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA POTILASOHJAUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS Kaija Lipponen Hankekuvaus Tiimityö Tiimien kokoonpano Tiimien kokoontuminen, ajankäyttö ja työskentelytavat Tiimien itseohjautuvuus Toimintamallien juurruttaminen ja tiimien työstämät loppuraportit SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA SYDÄNPOTILAAN OHJAUS Elsi Kaarlela, Riitta Kaski-Martinviita, Tarja Kukkonen Tausta Sydänpotilaan ohjauksen haasteet hoitoketjussa Kehittämishankkeen käynnistäminen Sydäntiimi Sydäntiimin jäsenet Sydäntiimin kokoontuminen, ajankäyttö ja työskentelytavat Sydänpotilaan ohjauksen kehittäminen erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa Lähtötilanne Kehittämiskohteet Sydänpotilaan ohjauksen toimintamalli erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa Sairaalaan tulovaiheen ohjaus Osastovaiheen ohjaus... 25

8 Sairaalasta kotiinlähtövaiheen ohjaus Ohjaus avoterveydenhuollossa hoitajan vastaanotolla Sydänpotilaan kuntoutus Sydänpotilaan ohjauksen toimintamallin avulla saavutettavat hyödyt Sydänpotilaan ohjauksen toimintamallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi sydänpotilaiden ohjausja palveluprosessissa KIRJALLISUUS LIITTEET SYÖPÄPOTILAAN OHJAUS Pirkko Seppänen, Anita Alakangas, Irja Kamula Tausta Syöpäpotilaan ohjauksen kehittäminen Syöpätiimin jäsenet Syöpätiimin kokoontuminen ja ajankäyttö Työskentelytavat Syöpäpotilaan ohjauksen toimintamalli erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon Lähtötilanne Kehittämiskohteet Syöpäpotilaan ohjauksen toimintamalli ja potilasohjausvihko Potilasohjauksen kehittämisen tuomat hyödyt Toimintamallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi KIRJALLISUUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN OHJAUS Riitta Jaakkola, Minna Marjala, Päivi Meriläinen Tausta Lähtötilanne ja kehittämistarpeet Perustiimin jäsenet Työskentelytavat Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjausmalli Asiakaslähtöisyys potilasohjauksessa Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutusketju Moniammatillinen tiimityö potilasohjauksessa Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutumista edistävä työote Kuntoutumista edistävän työotteen sisältö AVH-potilailla Kuntoutussuunnitelma Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ja omaisten ohjaus Ohjausmallin käyttöönotto, suositukset toimintatapojen muuttamiseksi ja toimintamallin avulla saavutettavat hyödyt Käytäntöön jalkauttaminen KIRJALLISUUS KEUHKOAHTAUMATAUTIPOTILAAN OHJAUS Pirkko-Liisa Sorvari Tausta Etiologia Yleisyys Keuhkoahtaumatiimi... 88

9 Tiimin jäsenet, kokoontuminen ja ajankäyttö Työskentelytavat Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus Keuhkoahtaumapotilaan hoitoketju Kehittämiskohteet ja ongelmat Keuhkoahtaumapotilaan ohjauksen toimintamalli Potilasohjaus Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka Keuhkoahtaumatautipotilaan ohjaus Hoitoketju Toimintamallin hyödyt Mallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi KIRJALLISUUS TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Saara Paukkeri Tausta Tekoniveltiimin kokoonpano Tiimin kokoontuminen ja ajankäyttö Työskentelytavat Tekonivelpotilaan ohjausmalli Lähtötilanne Kehittämiskohteet Uusi potilasohjauksen toimintamalli Toimintamallin avulla saavutettavat hyödyt Toimintamallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi KIRJALLISUUS DIABEETTISEN JALKAHAAVAPOTILAAN OHJAUS Arja Korhonen Tausta Haavatiimi Haavatiimin jäsenet Tiimin kokoontuminen ja ajankäyttö Työskentelytavat KESKEINEN TUOTOS Lähtötilanne Kehittämiskohteet Diabeettisen jalkahaavapotilaan ohjauksen toimintamalli Toimintamallin avulla saavutettavat hyödyt Toimintamallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi KIRJALLISUUS LOPUKSI

10 1 LUKIJALLE 1 Terveydenhuollon asiakkuus merkitsee enenevässä määrin hoitokontakteja sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Siksi yhteisen asiakkaan hoidon ja ohjauksen jatkuvuus on turvattava. Hoitoaikojen lyhentyessä potilaita kotiutetaan sairaalasta entistä nopeammin. Ohjaukseen käytettävissä olevaa aikaa on vähän ja suuri osa potilasohjauksesta jää avohoidon vastuulle. Tutkimusten mukaan pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden hoidon jatkuvuutta edistävät muun muassa potilaslähtöinen toiminta, hoidon porrastus, esteetön tiedonkulku, hoito-ohjelmat ja hoitosuositukset sekä moniammatillinen yhteistyö ja henkilöstön koulutus (1, 2, 3). Potilasohjauksen toimintamallien kehittäminen on ajankohtainen haaste. Niiden avulla voidaan vaikuttaa ohjauksen toimivuuteen ja tuloksellisuuteen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön koko palveluprosessin ajan. Kehittämis- ja tutkimushanke, johon tässä julkaisussa keskitytään, sai alkunsa potilasohjauksen laatua koskevasta tutkimus- ja kehittämishankkeesta (4) Hankkeessa keskeiseksi esteeksi potilasohjauksen kehittämiselle todettiin yhteistyön puute perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Siten ohjauksen organisointia pidettiin välttämättömänä. Asiasta keskusteltiin vuonna 2006 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon johtavien viranhaltijoiden asiantuntijaryhmässä ja hoitotyön johtoryhmässä ja potilasohjauksen organisoinnin kehittämishanke päätettiin toteuttaa Hankkeessa on tuotettu uutta tietoa potilasohjauksen organisoinnista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöverkostossa sekä kehitetty kuuden potilasryhmän ohjausta. Näin laajassa kehittämishankkeessa tarvittiin hyvin monenlaisia toimijoita, jotka toivat kehittämistyöhön oman näkemyksensä ja osaamisensa. Hankkeen keskeiset toimijat olivat johtoryhmä, ohjausryhmä ja perustiimit. Hanketta koordinoi ja johti johtoryhmä, johon kuuluivat sairaanhoitopiiristä ylihoitaja Liisa Ukkola ja projektityöntekijä Kaija Lipponen sekä Oulun yliopiston terveystieteiden laitokselta professori Helvi Kyngäs ja tutkija Outi Kanste. Mukana olevien yksiköiden hoitotyön johtajat linjasivat ja resursoivat hanketta ohjausryhmässä muun muassa mahdollistamalla käytännön työntekijöiden osallistumisen kehittämistyöhön perustiimeissä. Perustiimeissä terveydenhuollon ammattilaiset olivat kehittämässä uusia, innovatiivisia toimintamalleja potilaiden ohjaukseen. Yliopiston merkitys potilasohjauksen kehittämishankkeessa näkyi siinä, että potilasohjauksen kehittämistä tarkasteltiin sekä teoreettisesta että tutkimuksellisesta näkökulmasta. Tutkimus on ollut merkittävä osa hanketta (5, 6). Voidaan todeta, että monen eri toimijan yhteistyönä toteutettu hanke oli onnistunut ja tuloksia aikaansaava. Käsillä oleva julkaisu koostuu osioista, joissa kuvataan potilasohjauksen laatua, esimiestyön merkitystä kehittämishankkeissa ja hankkeen toteutusta sekä kuuden potilasryhmän ohjauksen toimintamalleja. Pääpaino on toimintamallien esittelyssä. Toimintamallien kehittäminen on eri vaiheissa, niitä kehitetään edelleen ja niiden juurruttaminen hoitotyön käytäntöihin on aluillaan. Julkaisu on tarkoitettu kaikille potilasohjauksesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille ja sen toivotaan tukevan toimintamallien käyttöönottoa.

11 KIRJALLISUUS 2 1 Martens K. An ethnographic study of the process of medication discharge education. J Adv Nurs 1998;27: Pyykönen A. Keskussairaalasta terveyskeskukseen: jatkohoitoon siirtymistä edistävät ja vaikeuttavat tekijät kahdessa terveyskeskuksessa. Pro gradu tutkielma. Terveyshallintotiede, Kuopion yliopisto Matero H, Pietilä A-M, Kankkunen P. Iho ja nivelpsoriaasista sairastavan hoidon jatkuvuus systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkiva Hoitotyö 2007;5: Lipponen K, Kyngäs H, Kääriäinen M. (toim.) Potilasohjauksen haasteet. Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoito piirin julkaisuja 4/2006. Oulu: Oulun yliopistopaino Kanste O, Lipponen K, Kyngäs H, Ukkola L. Terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointi kunnallisessa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Hoitotiede (hyväksytty julkaistavaksi) Lipponen K, Kanste O, Kyngäs H, Ukkola L. Henkilöstön käsitykset potilasohjauksen toimintaedellytyksistä ja toteutuksesta perusterveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2008;45:

12 2 POTILASOHJAUKSEN LAATU 3 Maria Kääriäinen, TtT, lehtori ma., Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos 2.1 Tausta ja tarkoitus Potilaalla on oikeus ohjaukseen ja hoitohenkilöstöllä on velvollisuus ohjata lakien, asetusten, ohjeiden ja suositusten, hyvien ammattikäytänteiden, potilaan kunnioittamisen ja terveyden edistämisen näkökulmista. Laadukas ohjaus on osa potilaan asianmukaista ja hyvää hoitoa. Siihen panostaminen on erityisen tärkeää potilaan autonomisen elämän edellytysten tukemisessa. Omat haasteensa ohjauksen laadun toteutumiselle tuovat hoitopäivien määrän laskeminen, potilaiden heterogeenisyys ja moniongelmaisuus, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen hoitoketju sekä ostopalvelut. Potilasohjauksen kehittämisen lähtökohtana on, että hoitohenkilöstölle on selvää, mistä laadukkaassa ohjauksessa on pohjimmiltaan kyse. Tämän osion tarkoituksena on kuvata potilasohjauksen hypoteettista laatumallia. Mallin mukaan ohjauksen laadulla tarkoitetaan hoitohenkilöstön ammatilliseen vastuuseen perustuvaa, potilaan ja hoitohenkilöstön taustatekijöihin sidoksissa olevaa, vuorovaikutussuhteessa rakentuvaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka on asianmukaisin resurssein toteutettua, riittävää ja vaikuttavaa (kuvio 1). Ohjauksen laatumalli on hypoteettinen, koska se kehitettiin teoreettisen ajattelun tuloksena ilman empiiristä testaamista. Hypoteettinen malli muodostettiin ohjaus-käsitteestä (ammatillinen vastuu, potilaan ja hoitajan taustatekijät, vuorovaikutteinen ohjaussuhde, aktiivinen ja tavoitteellinen toiminta) ja ohjauksen laadun osatekijöistä (resurssit, riittävyys, vaikutukset). Käytettyjen käsitteiden määritelmät perustuivat kuvaaviin kirjallisuuskatsauksiin ohjauksen laadusta ja käsiteanalyysiin ohjaus-käsitteestä. Ohjauksen laadun osatekijöiden yhteydet kuhunkin yksittäiseen ohjauksen laadun osaalueeseen ja ohjaus-käsitteen sisältöön perustuvat empiirisiin tuloksiin (n=844). (Kääriäinen 2007.) Tutkimus oli osa Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Potilasohjauksen kehittämishankkeen ensimmäistä vaihetta. 2.2 Laadukkaan ohjauksen perusta Laadukas ohjaus perustuu hoitohenkilöstön ammatilliseen vastuuseen, joka edellyttää hoitohenkilöstöltä työn filosofista ja eettistä pohdintaa, lainsäädännön tuntemusta sekä hyviä ohjausvalmiuksia. Jokaisen potilasta ohjaavan tulisi tunnistaa ja tiedostaa omat ohjausta koskevat lähtökohtansa, kuten mitä ohjaus on, miten ja miksi ohjaan. Tietoisuus ohjauksen taustalla olevasta lainsäädännöstä, filosofiasta ja etiikasta tekevät ohjaustoiminnasta perusteltua. Käytännön hoitotyössä ne ilmenevät esimerkiksi siinä, kohdellaanko potilasta aktiivisena ja vastuullisena oman tilanteensa asiantuntijana sekä kunnioitetaanko hänen tietoperustaansa, kokemuksiaan ja arvojaan. Laadukkaan ohjauksen tarjoamiseksi hoitohenkilöstö tarvitsee myös hyviä ohjausvalmiuksia. Hoitohenkilöstöllä on velvollisuus päivittää tietojaan ja taitojaan, jotta he voivat tarjota asiakkaalle asianmukaista tietoa päätöksenteon ja valintojensa tueksi. Hoitohenkilöstö tarvitsee tieto-taitoa ohjattavista asioista, oppimisesta, ohjausprosessista ja vuorovaikutuksesta. Kuitenkin hoitohenkilöstön omien arvioiden mukaan tietoa hoidon

13 4 jälkeisestä voinnista ja taitoa tukea potilasta itsehoitoon tarvitaan enemmän. Lisäksi potilaita osataan ohjata vertaistukeen huonosti. Myös erilaisten ohjausmenetelmien käyttöön tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä potilaat muistavat ja prosessoivat asioita eri tavoin. Hoitohenkilöstön tietojen ja taitojen lisäksi on huomioitava, miten he asennoituvat ohjaukseen. Potilaiden mukaan hoitohenkilöstön asennoitumisessa ohjaamiseen on toivomisen varaa, vaikka hoitohenkilöstö itse arvioi asennoituvansa siihen myönteisesti. Ohjausvalmiuksien turvaamiseksi ohjaamaan oppimisesta tulisikin olla enemmän koulutusta ja perehdyttämistä. 2.3 Laadukkaan ohjauksen keskeiset ominaisuudet Laadukkaalle ohjaukselle ominaista on potilaslähtöisyys, vuorovaikutteisuus sekä aktiivinen ja tavoitteellinen toiminta. Ohjaus on aina sidoksissa potilaan ja hoitajan fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja eettisiin taustatekijöihin. Potilaan fyysiset taustatekijät vaikuttavat muun muassa siihen, miten asiakas kykenee ottamaan ohjausta vastaan, vältteleekö hän ohjausta, unohtaako asioita tai kieltääkö niitä. Iällä, koulutuksella ja sukupuolella on vaikutusta myös hoitajien toimintaan, kuten ohjaukseen asennoitumiseen sekä ohjauksessa tarvitsemiin tietoihin ja taitoihin. Ohjauksessa huomioitavista psyykkisistä ominaisuuksista esimerkiksi motivaatio vaikuttaa siihen, haluaako potilas omaksua hoitoonsa liittyviä asioita ja kokeeko hän ohjauksessa käsiteltävät asiat itselleen tärkeiksi. Myös hoitajan omalla motivaatiolla on myös merkitystä ohjauksen onnistumisessa. Näiden lisäksi myös potilaan ja hoitajan arvot ovat osa heidän maailmankatsomustaan ja vaikuttavat siihen, miten he lähestyvät ohjauksessa käsiteltäviä asioita. Potilaiden ja hoitajan taustatekijöiden huomiointi tulisi olla niin ohjauksen sisällöllisen kuin menetelmällisen suunnittelun lähtökohtana, jotta potilaan tarpeisiinsa voidaan todella vastata. Kuitenkaan ohjauksessa ei aina huomioida potilaiden elämäntilannetta eikä anneta mahdollisuutta keskustella ongelmista. Sekä potilaan että hoitajan taustatekijöiden huomioiminen edellyttää vuorovaikutukselta kaksisuuntaisuutta. Tasa-arvoinen ja taustatekijät huomioiva vuorovaikutus on keino, jolla ohjaussuhdetta rakennetaan. Vuorovaikutus, jossa asiakasta kuunnellaan, häneltä kysytään, häntä rohkaistaan kertomaan omista taustatekijöistään ja hänelle annetaan palautetta, mahdollistaa luottamuksellisen ohjaussuhteen rakentumisen. Toimivan ohjaussuhteen sellaisen, jossa potilas ja hoitaja voivat suunnitella yhdessä ohjauksen sisältöä ja prosessia tavoitteiden saavuttamiseksi edellytyksenä on, että molemmat kunnioittavat toistensa asiantuntijuutta Potilas on aina oman elämänsä ja hoitaja ohjausprosessin ja vuorovaikutuksen käynnistämisen asiantuntija. Kaksisuuntaista vuorovaikutusta ei voi olla, mikäli potilas ja hoitaja molemmat eivät ole aktiivisia ohjaussuhteessa. Aktiivisuus edellyttää potilaalta vastuullisuutta omasta toiminnastaan. Koska potilailla on erilaiset valmiudet ottaa vastuuta, heitä on rohkaista vastuullisuuteen. Potilaat, jotka kokevat olevansa riippuvaisia hoitajasta ja jotka uskovat itsellään olevan vain vähän vaikutusta terveyteensä liittyviin asioihin, eivät toimi vastuullisesti. Aktiivisuutta voivat estää myös potilaan aikaisemmat kokemuksensa ja uskomuksensa sekä tarpeensa. Tällöin hoitajan on otettava vastuu ja käytävä läpi potilaan kanssa ne perusasiat, jotka hän katsoo välttämättömiksi, jotta potilas voi vastata omasta hoidostaan. Hoitajalla on ammatillinen vastuu ohjauksessa.

14 5 Mikäli sekä potilas että hoitaja molemmat ovat aktiivisia ohjaussuhteessa, voivat he yhdessä suunnitella ja rakentaa tavoitteellista ohjausprosessia sekä edistää potilaan tietoisuutta omasta toiminnastaan. Tavoitteiden asettamisessa tulee lähteä siitä, mitä potilas tietää ennalta, mitä hänen täytyy ja mitä hän haluaa tietää ja mikä on hänelle paras ohjausmenetelmä omaksua asia. Se, että tavoitteet sisältävät potilaan näkemyksen hoidosta, edistää hänen tyytyväisyyttään ja hoitoon sitoutumistaan. Kuitenkaan ohjauksen tavoitteista ei keskustella potilaan kanssa riittävästi. Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat hoitajan kyky aistia potilaan tilanne, rakentaa luottamuksellinen ohjaussuhde ja valita yhteistyötä tukevia ohjausmenetelmiä. Onnistumisen kannalta on myös tärkeää, että ohjausta arvioidaan tavoitteiden suuntaisesti koko ohjausprosessin ajan ja eri vaiheet kirjataan. 2.4 Laadukkaan ohjauksen reunaehdot Laadukas ohjaus edellyttää asianmukaisia resursseja. Hoitohenkilöstöllä ja hoitotyön johtajilla on vastuu siitä, kuinka ohjausta arvostetaan hoitotyön toimintona, ja miten erilaiset resurssit, kuten aika, ohjausmateriaali, -välineistö ja organisointi mahdollistavat ohjauksen. Kuitenkin hoitohenkilöstön kiire ja tiedon puute sekä toimintaympäristön paineet ovat olleet esteenä ohjauksen onnistumiselle. Hoito-henkilöstön mitoitus ei aina ole ollut riittävää. Ongelmana on ollut myös tilojen asianmukaisuus ja tarvittavan välineistön saatavuus. Lisäksi ajan tasalla olevasta, kirjallisesta ja audiovisuaalisesta ohjausmateriaalista on ollut puutetta. Välineistöstä varsinkin tietotekniikan ja internetin saatavuudessa on ollut ongelmia. Myös koulutusta ja uusien työntekijöiden perehdytystä ohjauksen sisältöön, menetelmiin ja vuorovaikutukseen liittyvistä asioista on kaivattu. Ohjauksen systemaattisessa organisoinnissa on ollut myös selkeitä puutteita ja ohjaus on ollut sattumanvaraista. Kehittämistarpeiksi on esitetty erityisesti ohjausvastuun jakamista ja ohjauskäytäntöjen yhtenäistämistä. Ohjausvastuun jakaminen esimerkiksi omahoitajalle/-lääkärille tai koko hoitotiimille voisi tehostaa ohjaukseen osallistuvien ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Lisäksi ohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen ja kirjaaminen yhteisiksi toimintaohjeiksi poistaisi päällekkäisyyksiä ja epätietoisuutta siitä, mitä ohjausta potilas on saanut. Ohjauksen asianmukainen resursointi on tärkeää, sillä se vaikuttaa potilaslähtöiseen, vuorovaikutteisesti rakennettuun, aktiiviseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Sen sijaan asianmukaiset resurssit eivät takaa ohjauksen riittävyyttä ja vaikutuksia. 2.5 Laadukkaan ohjauksen tulokset Hyvin onnistuessaan ohjauksen tulee olla riittävää. Potilaiden täytyisi saada riittävästi ohjausta ennen sairaalaan tuloa ja sairaalassaoloaikana, jotta ohjauksella olisi vaikutuksia heidän terveytensä edistämiseen ja ylläpitämiseen. Erityisesti ohjauksen turvaamiseen ennen hoitoon tuloa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta potilaille jäisi aikaa harkita hoitovaihtoehtoja ja selvittää omaa tilannettaan. Se, että potilas saa ohjausta riittävästi jo ennen sairaalaan tuloa vaikuttaa potilaiden tyytyväisyyteen ja mielialaan. Lisäksi sairaalahoidon aikana sairauden syitä, ennustetta ja hoitovaihtoehtoja koskevaa ohjausta on toivottu lisää. Myös ohjaus hoidonjälkeisiin ongelmiin, joiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ovat tärkeitä kotiutusvaiheessa, on ollut riittämätöntä. Puutteellisinta ohjaus on kuitenkin ollut sosiaalisen tuen osalta, vaikka potilaat ovat pitäneet

15 6 merkityksellisenä vertaistuen saamista, kokemusten jakamista ja hyväksytyksi tulemista ohjauksessa. Potilaan riittävään ohjauksen varmistaminen hoitoprosessissa on tärkeää, koska hoidon jatkuminen jää kuitenkin potilaan omalle ja hänen omaistensa vastuulle. Ohjauksen saanti ei silti saisi olla pelkästään potilaan oman aktiivisuuden varassa. Potilaslähtöinen ja riittävä ohjaus mahdollistavat ohjauksen vaikutukset. Hyvin onnistuessaan ohjauksella on vaikutusta potilaiden terveyteen ja sitä edistävään toimintaan sekä kansantaloudellisiin säästöihin. Sairaalakäynnin aikana saadulla ohjauksella on vaikutuksia esimerkiksi potilaiden tiedon määrään, elämänlaatuun, kliinisiin tuloksiin, sairaala-ajan pituuteen ja omahoitoon sekä hoitoon sitoutumiseen. Sen sijaan ohjauksella ei ole ollut vaikutusta omaisten tiedonsaantiin. Potilaat haluavatkin, että omaiset ovat enemmän mukana ohjauksessa. Omaisten läsnäolo vähentää väärinymmärryksiä ja helpottaa lisä-kysymysten esittämistä. Lisäksi heidän antamallaan tuella on todettu olevan vaikutusta potilaan selviytymiseen kotona. 2.6 Lopuksi Laadukkaan ohjauksen kehittäminen asettaa haasteita hoitotyölle ja hoitotyön perus- ja täydennyskoulutukselle. Tutkimustiedon hyödyntäminen hoitotyössä ja hoitotyön koulutuksessa voi selkeyttää kehittämistyötä. Potilasohjauksen hypoteettinen laatumalli (kuvio 1) mahdollistaa ohjauksen laadun systemaattisen tunnistamisen. Ohjauksen laadun osa-alueisiin ja kokonaislaatuun yhteydessä olevien tekijöiden tiedostaminen antaa aineksia hoitohenkilöstön ja hoitotyön johtajien ajattelulle ja perusteita ohjaukseen liittyvälle päätöksenteolle ja toiminnalle. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää myös hoitotyön perus- ja täydennyskoulutuksessa opiskelijoiden ohjausvalmiuksien kehittämisessä. Toivottavaa on, että kehitetty malli herättää uusia ideoita ohjauksen laadun kehittämiseen sekä tehostaa ohjaustoimintaa. Tieteellisesti malli on edelleen testattavana.

16 7 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA Kyngäs H, Kääriäinen M, Poskiparta M, Johansson K, Hirvonen E & Renfors T. Ohjaaminen hoitotyössä. WSOY Kääriäinen M. Potilasohjauksen laatu: hypoteettisen mallin kehittäminen. Acta Universitatis Ouluensis D 937. Väitöskirja, Oulun yliopisto 2007.

17 8 3 ESIMIESTYÖ POTILASOHJAUKSEN VERKOSTOKEHITTÄMISESSÄ Outi Kanste, TtT, tutkija, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Liisa Ukkola, TtM, ylihoitaja, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3.1 Potilasohjauksen verkostokehittämistä Tämän organisaatiorajat ylittävän potilasohjauksen kehittämishankkeen idea syntyi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitotyön johtavien viranhaltijoiden aloitteesta hoitotyön asiantuntija-ryhmässä sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitotyön johtoryhmässä. Hanke pohjautuu huolelliseen tarvearviointiin ja kohdeorganisaatioiden omiin kehittämistarpeisiin. Näin ollen sillä on hyvät edellytykset onnistua, ja todennäköisesti se tavoittaa kohderyhmänsä erinomaisesti. Tämän osion tarkoituksena on kuvata ja arvioida esimiestyön toteutumista potilasohjauksen verkostokehittämisessä erityisesti tutkijan ja hankkeen vastuuhenkilön näkökulmista. Osallistuminen potilasohjauksen verkostokehittämiseen on perustunut vapaaehtoisuuteen ja organisaatioiden aitoon mielenkiintoon olla mukana mallintamassa potilasohjausta alueellisesti. Hoitotyön esimiehillä on ollut varsin tärkeä portinvartijan rooli siinä mitkä yksiköt sairaanhoitopiirin alueelta ovat päässeet mukaan kehittämään potilasohjausta alueellisessa verkostorakenteessa. Vapaaehtoisuus ja omaehtoinen sitoutuminen kehittämistyöhön on oleellista hankkeen onnistumisen kannalta. Kun kehittämishankkeiden onnistumista tai epäonnistumista on tutkittu, on havaittu, että ongelmat liittyvät usein johtamiseen, vuorovaikutukseen ja viestintään. Lisäksi on todettu, että palveluketjujen rajapinnoilla useimmat kriittiset tekijät liittyvät tiedon kulkuun, asiantuntijoiden väliseen yhteistyöhön ja osaamisen oikeaan kohdentamiseen. Tällöin on kyse osaamisen johtamisesta. Esimiestyö ja johtaminen on nähty merkittävänä osana myös potilasohjauksen verkostokehittämistä. Tästä osoituksena hankkeen käynnistymisvaiheessa luotiin varsin laaja ohjausryhmä osaksi hankeorganisaatiota. Ohjausryhmässä on hoitotyön johtaja jokaisesta hankkeessa mukana olevasta terveyskeskuksesta ja erikoissairaanhoidon yksiköstä sekä perustiimien vetäjät. Siihen osallistuu sekä operatiivisen että strategisen tason hoitotyön johtoa. Ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti koko kehittämisprosessin ajan, ja sillä on ollut hankkeen käytännön linjauksia ohjaava vaikutus. Potilasohjauksen kehittämishankkeessa on tehty systemaattista verkostoyhteistyötä ja verkostokehittämistä. Tällaisia monimutkaisia ja monitoimijaisia ilmiöitä lähestytään usein verkostokäsittein ja verkostorakenteen kautta. Verkostoyhteistyössä pyritään eriytyneestä tiedosta integroidun potilasohjausta koskevan tiedon tuottamiseen. Käytännössä verkostoajattelu on tarkoittanut vuorovaikutuksen ja yhdessä työskentelyn tietoista ja suunnitelmallista lisäämistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tällaisten verkostomaisten käytäntöjen kehittäminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta: porrastetussa ja sektorikeskeisessä palvelujärjestelmässä on monia työkulttuurisia tekijöitä, jotka eivät helposti taivu verkostomaiseen toimintaan. Näissä tilanteissa esimiestyön merkitys korostuu.

18 9 3.2 Rekrytointi ja sitouttaminen kehittämistyöhön Organisaatiorajat ylittävä ja itseohjautuviin tiimeihin perustuva verkostorakenteinen kehittämisote on varsin vaativa toteutettavaksi terveysalalla. Esimiehen kannalta korostuu taito rekrytoida sellaiset kehittäjät mukaan, joilla on sekä vahvaa potilasohjauksen asiantuntemusta että kykyjä verkostokehittämiseen. Toimijoilta edellytetään kehittämisosaamista ja ennen kaikkea myönteistä asennoitumista kehittämistyötä kohtaan. Ohjausryhmään kuuluvien esimiesten tehtävänä on ollut aktivoida perustiimiläiset ja sitouttaa heidät hankkeeseen. Tiimiläisten aktivoiminen ja sitouttaminen ovat olleet keskeisiä koko kehittämisprosessin ajan, mutta erityisesti hankkeen käynnistymisvaiheessa. Lisäksi tämä tulee korostumaan tulosten jalkauttamisvaiheessa. Sitoutumista kehittämistyöhön edistää tehokas tiedottaminen ja kehittämistyössä mukana olevien informointi. Esimiehellä on erityisen tärkeä rooli tiedonkulun saumakohdissa, kuten yksiköiden ja organisaatioiden rajapinnoilla, tiedon vastaanottajana, välittäjänä ja ongelmatilanteiden ratkaisijana. On tärkeää, että kehittämistyö on läpinäkyvää, eli kaikilla osallisilla on kaikki oleellinen tieto saatavilla. Sitoutumista tukevat myös kehittämistyön merkityksen korostaminen, toimijoiden tekemän työn arvostaminen ja tämän esille tuominen. Hankkeen onnistumisen kannalta keskeistä on ollut tiimiläisten tunne siitä, että heillä on kokemukseen perustuvaa pätevyyttä osallistua potilasohjauksen kehittämistyöhön ja kykyjä verkostokehittämiseen. Tämä tunne kanavoituu osittain esimiesten kautta. Tällaisessa kehittämistyössä johtajuus perustuu vahvasti jaettuun johtajuuteen ja vastuun jakamiseen kehittämisestä, jolloin tiimiläisten itseohjautuvuus korostuu. Jaettu johtajuus ei poista esimiehen merkitystä vaan nimenomaan korostaa sitä kokonaisuuden hahmottamisen kannalta. Esimiehellä tulee olla laaja näkemys kehittämistyön merkityksestä ja tärkeydestä suhteessa organisaation kokonaistoimintaan. 3.3 Kehittämistyön onnistumisen mahdollistaminen Esimiehillä on nimenomaan mahdollistajan rooli: ilman esimiesten innostusta ja tukea kehittämistyöllä ei ole kovin hyviä mahdollisuuksia onnistua. Ohjausryhmän jäsenten tehtävänä on ollut ylläpitää tiimiläisten motivaatiota sekä tarjota tukea ja kannustusta. Etenkin hoitotyön strategisen johdon kiinnostus ja jatkuva myönteinen palaute potilasohjauksen verkostokehittämisen etenemisestä ja merkityksestä on ollut tärkeää. Henkilöstön kehittämistyössä ylimmältä johdolta odotetaan innostamista ja sitouttamista, näkemystä tulevaisuudesta ja sen selkeää viestimistä sekä entisen toimintatavan kyseenalaistamista. Operatiivisen tason esimiehiltä puolestaan edellytetään kehittymismahdollisuuksien luomista, voimavarojen vapauttamista kehittämiseen, innostamista ja palautteen antamista sekä rohkaisemista tarkastelemaan kriittisesti sen hetkisiä toimintatapoja. Oleellisen tärkeää koko hankkeen onnistumisen kannalta on johdon aito sitoutuminen kehittämistyöhön. Tämä on näkynyt käytännössä resurssien antamisena konkreettisesti ja kiinnostuksena siitä miten tiimeillä menee ja mitä on saatu aikaiseksi. Esimiesten vaihtuminen on ongelmallista kehittämistyön kannalta: tämä on konkretisoitunut myös tässä kehittämishankkeessa. Lisäksi ohjausryhmä on monijäseninen ja aktiivisuustaso jäsenten välillä on vaihdellut huomattavasti. Hankkeeseen osallistuvilta yksiköiltä edellytettiin, että tiimiläiset voivat osallistua potilasohjauksen verkostokehittämiseen työ-

19 10 ajallaan. Tämän katsottiin tukevan työskentelymotivaatiota, sitoutumista ja koko hankkeen onnistumista. Lisäksi esimiehen omalla esimerkillä on vaikutusta kehittämistyön onnistumisen kannalta: kehittäminen koetaan yhteistyönä tapahtuvaksi ja koko työyhteisön asiaksi. Tässä korostuu myös kollektiivinen vastuu kehittämistyöstä. Verkostomaisessa kehittämisessä korostuvat vuorovaikutuksen, yhteistyön ja tiedonkulun merkitys. Potilasohjauksen verkostokehittämisessä hankeorganisaatio oli varsin laaja ja monijäseninen: tämä lisää edelleen tarvetta panostaa tiedonkulun sujumiseen. Tiedotus ja jatkuva yhteydenpito on tärkeää. Erityisesti operatiivisen tason esimiehet toimivat merkittävinä linkkeinä. Lisäksi organisaatiorajat ylittävä toimintatapa luo haasteita tiedonkululle ja esimiestyölle, sillä verkostokehittämisessä kohtaavat erilaisista työyhteisökulttuureista tulevat toimijat. Itseohjautuva tiimitoiminta ja kehittäminen yli organisaatiorajojen ovat erityinen haaste kehittämistyössä mukana oleville. Esimiehen on kyettävä tukemaan henkilöstöä siten, että toimijoilla on osaamista ja asiantuntemusta itseohjautuvaan toimintaan. Esimiehen valmentava ja mentoroiva rooli korostuu. 3.4 Jalkauttaminen ja toiminnan jatkuvuus Vaikka terveysalaa kehitetään paljon erilaisilla hankkeilla, niin kehittämistyön tulokset eivät aina juurru käytäntöön. Juurruttamisesta on tärkeää tehdä selkeä suunnitelma jo kehittämistyön alussa. Esimiesten tulisi organisaatioidensa tai yksiköidensä kautta sitoutua luomaan edellytyksiä kehittämistyön tulosten jalkauttamiselle. Jos hankkeen päättyessä ei löydy resursseja tulosten systemaattiselle jalkauttamiselle, niin kehittämisen tulokset voivat valua hukkaan. Työntekijät sitoutuvat tulosten jalkauttamiseen helpommin, jos muutos- ja kehittämistarve tulee heiltä itseltään ja he ovat saaneet olla aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Tässä hankkeessa on lähdetty organisaatioiden tarpeista ja edetty alhaalta ylöspäin: tämä tuottaa todennäköisesti vahvasti käytäntöön soveltamiskelpoista tietoa potilasohjauksesta. Potilasohjauksen verkostokehittämisen tulosten levittäminen tai suunnitelman siitä, miten tämä kussakin organisaatiossa tai yksikössä tapahtuu, on erityisesti esimiesten tehtävä. Kehittämistyön tuloksia ei levitetä pelkästään kehittämisen päätyttyä vaan koko kehittämisprosessin ajan. Tässä potilasohjauksen kehittämishankkeessa käytännön toimijoiden työpanos kehittämistyössä on ollut erittäin merkittävä, joten uusilla ohjauksen toimintamalleilla on hyvä mahdollisuus tulla osaksi normaaleja arkikäytäntöjä. Vaativimpana haasteena on toimintamallien levittäminen muihin kuin hankkeessa mukana oleviin yksiköihin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella. Onnistuakseen tämä edellyttää lisää resursseja. Uusien potilasohjausmallien mukaisen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on esimiesten haasteena, sillä kehitetyillä uusilla käytännöillä on suuri vaara ohentua ja kuivua pois kun kehittämishanke loppuu ja verkostorakenne purkautuu. Erityisen suuressa vaarassa ovat verkostomaiset käytännöt, jotka eivät terveyspalvelujärjestelmässä luonnostaan kuulu millekään tai kuuluvat useammalle toimijalle tai organisaatiolle. On harvinaista katsoa kauas ja nähdä pitkäjänteisesti yli oman työyksikön tai organisaation muihin toimijoihin.

20 Potilasohjauksen verkostokehittämisen arviointi Kehittämistyöllä nähdään olevan strategista merkitystä terveysalan organisaatioissa. Kehittäminen edellyttää kuitenkin onnistuakseen arviointia: ilman sitä kehittämistyön hyödyllisyys voidaan kyseenalaistaa. Tässä hankkeessa arviointi kulkee potilasohjauksen verkostokehittämisen rinnalla. Arviointi on rakennettu kiinteäksi osaksi hankkeen sisälle, jolloin sillä on mahdollisuus lujittaa ja ohjata kehittämistyötä. Arviointi ei siis tapahdu pelkästään kehittämistyön päätyttyä. Se tarjoaa kehikon moniulotteisen toiminnan jäsentämiseen ja mahdollistaa kehittämisprosessin johtamisen hallitusti. Arviointi toimii kehittämistyötä tukevana palautteena ja sen ohjaamisen välineenä. Arviointi antaa uskottavuutta hoitotyön kehittämistyölle. Uusien potilasohjausmallien toimivuutta arvioidaan käytännössä. Lisäksi esimiestyön tärkeydestä johtuen arvioidaan systemaattisesti esimiestyön ja johtamisen toimivuutta sekä niiden mahdollisia vaikutuksia koko kehittämishankkeen onnistumisen kannalta. Erityisen olennaista arviointi on hankkeissa, joissa luodaan jotain uutta eli esimerkiksi uutta työkäytäntöä. Toteuttamisprosessi on tärkeää tuoda esille, jolloin hankkeen yhteydessä syntynyttä osaamista voidaan hyödyntää laajemmin. Kehittämistyön väljänä arvioinnin viitekehyksenä voidaan käyttää esimerkiksi tasapainotettua mittaristoa, joka on jo varsin tuttu strategiatyökalu terveysalalla. Tätä mittaristoa voidaan soveltaa myös kehittämishankkeiden arvioimiseen. Erilaisten kehittämistoimien vaikutuksia olisi tarkasteltava aikaisempaa enemmän, jotta organisaatiot ja työyksiköt pystyisivät valitsemaan sellaiset kehittämistoimet, jotka soveltuvat omiin tarpeisiin ja joilla on todettu vaikuttavuutta. Tämä edellyttää toimivan ja sallivan arviointikulttuurin luomista, joka on ensisijaisesti hoitotyön esimiesten tehtävä. 3.6 Lopuksi Esimiesten rooli terveysalalla toteutettavien kehittämishankkeiden onnistumisessa on merkittävä. Toisaalta rooli on varsin vaativa muun johtamistyön rinnalla toteutettavaksi. Esimiehen tehtävänä on erityisesti innostaa ja kannustaa kehittämistyötä tekeviä, jakaa tietoa sekä luoda yhteyksiä ja verkostoja eri sidosryhmiin. Lisäksi esimiehiltä edellytetään kykyä viedä läpi muutoksia ja uudistuksia yksikkötasolla. Toimintatavan muutoksen tukeminen on oleellisen tärkeää. Esimiehen vahva usko kehittämisen voimaan luo voimakasta uskoa myös työyksikön muihin jäseniin. Lisäksi esimiesten odotetaan olevan innovatiivisia: heidän on pystyttävä ennakoimaan ne toiminta-alueet, joihin kehittämistyössä on pureuduttava. Esimiesten on tärkeää tuoda esille tulevaisuuden kehittämistyön linjaukset ja muutostarpeet sekä se millaista kehittämistä tarvitaan. Potilasohjauksen kehittämishankkeessa on luotu varsin laaja ohjauksen alueellinen kehittäjäverkosto, jonka tehokas johtaminen ja ohjaaminen ovat haaste eri tasoilla toimiville hoitotyön esimiehille.

21 12 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA Armstrong M. Strategic human resource management: a guide to action. London: Kogan Page Kauhanen J. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Helsinki: WSOY Seppänen-Järvelä R. Prosessiarviointi kehittämisprojektissa. Opas käytäntöihin. FinSocarviointiraportteja 4/2004. Stakes, Helsinki Seppänen-Järvelä R, Karjalainen V (toim.) Kehittämistyön risteyksiä. Stakes, Helsinki Tanttu K. Palveluketjujen hallinta julkisessa terveydenhuollossa: prosessilähtöisen toiminnan hallinta koordinoinnin näkökulmasta. Väitöskirja, Vaasan yliopisto Viitala R. Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita 2007.

22 13 4 POTILASOHJAUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS Kaija Lipponen, TtM, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 4.1 Hankekuvaus Potilasohjauksen organisaatiomallin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä kehittämishanke käynnistyi vuonna Hanke on jatkoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä aiemmin toteutetulle potilasohjauksen kehittämistyölle. Tämän osion tarkoituksena on kuvata hankkeen toteutusta tiimimäisenä verkostoyhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on kehittää potilasohjauksen laatua ja tehostaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä alueellisesti yli organisaatiorajojen. Käytännön tavoitteena on ollut ohjauksen mallintaminen kuuden potilasryhmän palveluprosessiin. Potilasryhmät ovat sepelvaltimotautia ja diabeettista jalkahaavaa sairastavat sekä syöpä-, tekonivel-, aivoinfarkti- ja keuhkoahtaumapotilaat. Kehittämishanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka vastaa hankkeen rahoituksesta yhdessä Oulun lääninhallituksen kanssa. Hankkeessa on mukana myös Oulun yliopiston terveystieteiden laitos. Hankeorganisaation muodostavat ohjausryhmä, johtoryhmä ja perustiimit. Mukana olevat terveydenhuollon yksiköt ovat sitoutuneet hankkeeseen kirjallisilla sopimuksilla. Ohjausryhmässä on tehty hankkeen käytännön linjauksia ja johtoryhmän vastuulla on ollut hankkeen eteenpäin vieminen käytännön asioista huolehtimalla. Perustiimeissä on kehitetty kuuden potilasryhmän ohjausta. (kuvio 1) Ohjausryhmä johtavat hoitajat tai vastaavat, yksiköiden ylihoitajat, tiiminvetäjät (n=26) Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Potilasryhmät aivoverenkiertohäiriö diabeettinen jalkahaava keuhkoahtauma sydän syöpä tekonivel Kuvio 1. Hankeorganisaatio. Perustiimit n= jäsentä /tiimi sh, th, lh, ft Itseohjautuvuus, asiantuntijuus Johtoryhmä PPSHP: 2 jäsentä Oulun yliopisto: 2 jäsentä Peruskunta Haapajärvi, Haapavesi, Haukipudas, Kajaani, Kuusamo, Nivala, Oulu, Pudasjärvi, Pulkkila, Raahe, Rantsila, Taivalkoski, Utajärvi, Vaala, Ylivieska

23 14 Hankkeessa on ollut mukana 14 kuntaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin alueelta sekä Kajaanin kaupunki. Erikoissairaanhoidon yksiköistä mukana ovat olleet OYS:n ja Oulaskankaan sairaalan lisäksi Kajaanin keskussairaalan kirurgian alue ja Raahen sairaalan erikoissairaanhoitoa tarjoavat yksiköt. (taulukko 1) Taulukko 1. Peruskuntien ja erikoissairaanhoidon yksiköiden osallistuminen tiimeihin. TIIMIT / KUNNAT Aivoverenkiertohäiriö Diabeettinen haava Keuhkoahtauma Haapajärvi x x Sydän Syöpä Tekonivel Haapavesi x Haukipudas x x x Kajaani x Kuusamo x Nivala x x Oulu x x Pudasjärvi x Pulkkila x Raahe x Rantsila x Taivalkoski x Utajärvi x x Vaala x x Ylivieska x x ERIKOISSAI- RAANHOITO OYS, sisätaudit x x OYS, kuntoutus x x OYS, kirurgia x x OYS, syöpätaudit x Oulaskangas, sisätaudit x Oulaskangas, kuntoutus x Oulaskangas, kirurgia x Oulaskangas, keuhkosairaudet x Kaks, kirurgia x Raahen sairaala x 4.2 Tiimityö Tässä kehittämishankkeessa käytettiin asiantuntijatiimejä. Moniammatillisissa perustiimeissä on ollut terveydenhuollon ammattilaisia sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Asiantunteva, hyvän käytännön kokemuksen omaava ja potilaan

24 15 hoitoketjun eri vaiheissa työskentelevistä henkilöistä koottu työryhmä eli perustiimi, on hyvä lähtökohta kehittämistyölle. Perustiimit pystyvät vaikuttamaan prosessin kehittämiseen työssään esille tulleiden käytännön tosiasioiden pohjalta. Tiimien yhteisen tavoitteen selkeys, tiimien sisäinen vuorovaikutus ja yhteishenki ovat työskentelyn kannalta keskeisiä elementtejä. Tiimityö on tässä hankkeessa ollut myös osa henkilöstön kehittämistoimintaa. Henkilöstön kehittämisessä ei ole kysymys ainoastaan henkilöstön kouluttamisesta, vaan myös siitä, että henkilöstölle tarjotaan erilaisia oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia. Projektityöskentely ja yhteistyöhankkeet toimivat henkilöstön kehittämisen menetelminä. Tiimityöllä tarkoitetaan työskentelyä pysyvässä ryhmässä tai tiimissä, jolla on yhteinen tehtävä ja jolla on mahdollisuus suunnitella itse työtään. Ryhmä määritellään usein kahden tai useamman ihmisen muodostamaksi jatkuvasti keskenään vuorovaikutuksessa olevaksi yhteisöksi tai joukoksi, jolla on yhteiset tavoitteet. Työelämässä ryhmiä ja tiimejä voidaan perustaa hoitamaan jatkuvaa tehtävää tai tuotantoa tai toisaalta vain jotain rajattua tehtävää varten. Tässä hankkeessa tiimit perustettiin rajattua tehtävää varten. Terveydenhuollon tiimi on moniammatillinen työryhmä, joka tekee tavoitteellista, suunnitelmallista ja säännöllistä yhteistyötä. Tässä hankkeessa yhdessä sovitut tavoitteet koskivat potilasohjaustoimintaa ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Onnistunut tiimityö tuottaa sekä tehokkaita tuloksia että hyvinvointia. Hyvässä tiimissä hyödynnetään ihmisten erilaisuus ja samanlaisuus. Tiimin jäsenillä on erilaista osaamista ja tiimityössä heillä on vastuuta ja tehtäviä. Osaamisen ja yhdessä tekemisen summa on enemmän kuin yksilöiden erillisten työpanosten yhteenlaskettu tulos. Tiimipohjainen rakenne on mielekäs erityisesti silloin, kun laadukas toiminta edellyttää monenlaisten taitojen, kokemuksen ja osaamisen samanaikaista yhdistämistä. Tätä voidaan pitää tiimittämisen peruskriteerinä. Lisäkriteereinä voidaan pitää työtehtävien keskinäistä riippuvuutta toisistaan, tuloksen tekemistä, ajankäyttöä ja synergiaetua. Tässä kehittämishankkeessa työtehtävien keskinäinen riippuvuus on tarkoittanut sitä, että potilasohjaus perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa liittyy niin läheisesti toisiinsa, että työ kannattaa tehdä tiimissä. Tuloksen tekemisen näkökulmasta tilanne on sellainen, että uutta toimintamallia ei saada aikaan erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa yksinään, vaan organisaatiorajat rikkova tiimi ylittää organisaatiokohtaisena tehtävän työn. Ajankäyttökriteeri puolestaan tarkoittaa sitä, että samanaikaisesti toimimalla saadaan esimerkiksi toimintamallin käyttöönottoaikaa lyhennettyä. Synergiaetu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhdistämällä hyvin erilaista tietopohjaa ja osaamista samaan tiimiin, saadaan synnytettyä uusia luovia ratkaisuja ja tuotteita, kuten potilasohjauksen toimintamalleja. Seuraavaksi on kooste tiimien loppuraporteissa kuvatusta tiimityöskentelystä; tiimien kokoonpanosta, ajankäytöstä, työskentelytavoista ja itseohjautuvina tiimeinä toimimisesta.

25 4.2.1 Tiimien kokoonpano 16 Perustiimien koko vaihteli 5-15 henkilön välillä. Pienin oli keuhkoahtaumatiimi, jossa oli 5 jäsentä. Kaikissa muissa tiimeissä oli yli kymmenen jäsentä. Tiimit olivat pääosin moniammatillisia. Tiimien jäsenten työyksikköjen kirjo oli laaja. Organisaatiotason suhteen 27 henkilöä edusti erikoissairaanhoitoa ja 43 perusterveydenhuoltoa. Tiimiläiset työskentelevät erikoissairaanhoidon vuodeosastolla tai poliklinikalla, terveyskeskuksen vuodeosastolla, kotihoidossa tai avohoitoyksiköissä. Kaikkiin tiimeihin valittiin tiimin jäsenistä tiiminvetäjä. Lisäksi useimmissa tiimeissä nimettiin koolle kutsuja, sihteeri ja päiväkirjan pitäjä Tiimien kokoontuminen, ajankäyttö ja työskentelytavat Syyskuussa 2006 järjestettiin kehittämishankkeen aloitustilaisuus. Sen jälkeen tiimeillä on ollut kokopäiväisiä kokoontumisia noin kerran kuukaudessa tammikuuhun 2008 saakka. Tiimit kokoontuivat jokaisen tiimiläisen työpaikalla kerran tai useammin. Kokoontumispaikkaa vaihtamalla ryhmäläiset saivat tilaisuuden tutustua toistensa työyksiköihin, työtiloihin ja toimintatapoihin. Samalla ryhmäläiset saivat mahdollisuuden esitellä työstämäänsä toimintamallia näiden kuntien johtaville hoitajille ja - lääkäreille. Yhteisiin kokoontumiskertoihin liitettiin myös erityistyöntekijöiden tai lääkärin luentoja sekä potilasjärjestöjen esittäytymisiä. Pääsääntöisesti kaikki tiimiläiset ovat osallistuneet kokoontumisiin, jotka toteutuivat työajalla. Kokoontumisten lisäksi tiimien jäsenet ovat työskennelleet itsenäisesti tai pienryhmissä. Tapaamisten välillä tiimiläiset pitivät yhteyttä sähköpostin välityksellä. Itsenäiseen työskentelyyn tiimiläiset ovat käyttäneet sekä työaikaa että omaa vapaa-aikaansa. Esimerkiksi yhdessä tiimissä jokainen tiimiläinen käytti tapaamisiin 12 työpäivää ja itsenäiseen työskentelyyn reilut kolme päivää. Hankkeessa mukana olo on siten verrattavissa vuosittaisen täydennyskoulutuksen määrään. Tapaamiskertojen lisäksi esimerkkitiimin sihteeri käytti kehittämistyöhön viisi työpäivää ja loppuraportin työstäjä reilut neljä työpäivää. Lisäksi esimerkkitiimin jäsenet osallistuivat hankkeen järjestämiin koulutuksiin viitenä työpäivänä. Yleisesti kaikki tiimiläiset osallistuivat aktiivisesti kehittämistyöhön, kuitenkin tiimikohtainen ajankäyttö vaihteli suuresti. Itsenäisen työskentelyn määrä vaihteli sovittujen tehtävien mukaan tiimeittäin ja henkilöittäin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on laaja. Pisimmillään perustiimin kokoontuminen vaati 364 kilometrin ja lyhimmillään 24 kilometrin matkan omalta työpaikalta kokoontumispaikkaan. Kokoontumispäivän kokonaispituus matkoineen vaihteli siten melkoisesti ja useimmiten ylitti työpäivän pituuden. Matkat suoritettiin joko yleisillä kulkuneuvoilla tai henkilöautoilla. Hankeorganisaatio vastasi tiimiläisten matkakuluista kokoontumisiin ja koulutuksiin. Tiimit työskentelivät tarvelähtöisesti. Alkuvaiheessa tiimit kartoittivat potilasryhmäkohtaisesti ohjauksen nykytilaa erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Kartoituksessa esille tulleiden kehittämistarpeiden pohjalta tiimit lähtivät kehittämään toimintamalleja ohjauksen organisoinnista ja sisällöstä.

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta

Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta Vertaiskouluttajat parantavat potilasohjausta Taustaa 1/4 Potilaalla on oikeus ohjaukseen ja henkilöstöllä on velvollisuus ohjata lait ja asetukset ohjeet ja suositukset hyvät ammattikäytänteet potilaan

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen

Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen Yhtenäinen toimintamalli tekonivelpotilaan ohjaukseen POTILAAN PARHAAKSI VALTAKUNNALLISESTI Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahankkeen loppuseminaari Oulu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Esityksen sisält ltö Aiheen valinta Työn n kokoaminen Asiantuntijuus hoitotyöss ssä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Vetovoimainen organisaatio ja työpaikka Vetovoimaisen organisaation vahvin ominaisuus on sitoutuminen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan hoidon ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan hoidon ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan hoidon ohjaus sh Tuula Ala-Aho, Neurologian pkl, OYS ELÄMÄ HALLUSSA EPILEPSIAN KANSSA - epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen alueellinen koulutus 24.9.2014 Taustaa 1.1-31.8.2014

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Työseminaari 24.11.2005 Taru Ruotsalainen Sosiaali- ja terveysala Hoitotyö ja ensihoito Kuntoutus Erityisalat Sosiaaliala Hoitotyö Apuvälinetekniikka Bioanalytiikka

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot