Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 3/2008 Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä tuotetut potilasohjauksen toimintamallit Toimittaneet Kaija Lipponen Liisa Ukkola Outi Kanste Helvi Kyngäs Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos Oulu 2008

2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hallintokeskus PL OYS 2. uusittu painos ISBN (PDF) ISSN Oulun yliopistopaino Oulu 2008

3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA KUVAILULEHTI PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun päivämäärä No 3/ Tekijät: Kaija Lipponen, Liisa Ukkola, Outi Kanste, Helvi Kyngäs (toim.) Julkaisun laji (ks. kääntöpuoli): Muut raportit Julkaisun nimi: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä tuotetut potilasohjauksen toimintamallit Tiivistelmä: Tässä julkaisussa kuvataan potilasohjauksen ja verkostokehittämisen keskeisiä elementtejä sekä esitellään kuuden potilasryhmän ohjauksen toimintamallit. Toimintamallit on tuotettu Potilasohjauksen organisaatiomallin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä hankkeessa, joka käynnistyi vuonna Hankkeen tavoitteena oli kehittää potilasohjauksen laatua ja tehostaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä alueellisesti yli organisaatiorajojen. Käytännön tavoitteena on ollut ohjauksen mallintaminen kuuden potilasryhmän palveluprosessiin (sepelvaltimotautia ja diabeettista jalkahaavaa sairastavat sekä syöpä-, tekonivel-, aivoinfarkti- ja keuhkoahtaumapotilaat). Laadukkaan ohjauksen kehittäminen asettaa haasteita hoitotyölle. Ohjauksen laadun osaalueisiin ja kokonaislaatuun yhteydessä olevien tekijöiden tiedostaminen antaa aineksia hoitohenkilöstön ja hoitotyön johtajien ajattelulle ja perusteita ohjaukseen liittyvälle päätöksenteolle ja toiminnalle. Esimiesten rooli terveysalalla toteutettavien kehittämishankkeiden onnistumisessa on merkittävä. Esimiehen tehtävänä on erityisesti innostaa ja kannustaa kehittämistyötä tekeviä, jakaa tietoa sekä luoda yhteyksiä ja verkostoja eri sidosryhmiin. Lisäksi esimiehiltä edellytetään kykyä viedä läpi muutoksia ja uudistuksia yksikkötasolla. Toimintatavan muutoksen tukeminen on oleellisen tärkeää. Potilasohjauksen kehittämishankkeessa on luotu varsin laaja ohjauksen alueellinen kehittäjäverkosto, joka on tuottanut uusia toimintamalleja potilasohjaukseen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Avainsanat (asiasanat): kehittämishanke, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, potilasohjauksen laatu, esimiestyö, tiimityö, toimintamalli, sydänpotilaan ohjaus, aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus, keuhkoahtaumapotilaan ohjaus, syöpäpotilaan ohjaus, tekonivelpotilaan ohjaus, diabeettisen haavapotilaan ohjaus Kokonaissivumäärä: 137 ISSN: ISBN: Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tilausosoite: PL 10 Hallintokeskus OYS Kpl-hinta: 15 e

4 JULKAISUN LAJI Alueelliset hoito-ohjelmat Kehittämisprojektien loppuraportit Tutkimukset Selvitykset Muut raportit Audiovisuaaliset tuotteet

5 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA DESCRIPTION PAGE PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date No 3/ Authors: Publication class Kaija Lipponen, Liisa Ukkola, Outi Kanste, (see next page): Helvi Kyngäs Other reports Publication name: The operations models of patient counselling produced in co-operation between special and primary health care Summary: The central elements of patient counselling and network development are described in this publication. In addition, the operations models of patient counselling for six patient groups are presented. The operations models have been produced as a result of the project aimed at development of patient counselling organization model in co-operation between special and primary health care launched in The objective of the project was to develop the quality of patient counselling and increase the efficiency of co-operation between special and primary health care regionally over organizational boundaries. A practical objective has been the modelling of counselling for the service process of six patient groups (coronary disease, diabetic foot ulcer, cancer, total joint replacement, cerebral infarction and COPD patients). The development of good-quality counselling poses challenges to nursing. Awareness of the factors related to dimensions of quality of counselling and total quality provide tools for nursing personnel s and nurse managers thinking as well as grounds for decisionmaking and action concerning counselling. Managers have a significant role in the success of development projects implemented in the area of health care. The task of the manager is particularly to inspire and encourage personnel engaged in development work, share information and create connections to and networks with different interest groups. In addition, managers are expected to have the ability to carry through changes and reforms on unit level. Supporting changing the way of action is essentially important. An extensive regional developer network of counselling has been created in the development project of patient counselling, which has produced new operations models to patient counselling in co-operation between special and primary health care. Keywords (indexwords): development project, special health care, primary health care, quality of patient counselling, managerial work, team work, operations model, counselling of heart patient, counselling of cerebral circulatory disorder patient, counselling of COPD patient, counselling of cancer patient, counselling of total joint replacement patient, counselling of diabetic ulcer patient. Number of pages: 137 ISSN: ISBN: Delivery: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Order address: PL 10 Hallintokeskus OYS Price: 15 e

6 PUBLICATION CLASS Regional care programmes Final reports for development projects Researches Studies Other reports Audiovisual products

7 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 LUKIJALLE POTILASOHJAUKSEN LAATU Maria Kääriäinen Tausta ja tarkoitus Laadukkaan ohjauksen perusta Laadukkaan ohjauksen keskeiset ominaisuudet Laadukkaan ohjauksen reunaehdot Laadukkaan ohjauksen tulokset Lopuksi... 6 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA ESIMIESTYÖ POTILASOHJAUKSEN VERKOSTOKEHITTÄMISESSÄ Outi Kanste, Liisa Ukkola Potilasohjauksen verkostokehittämistä Rekrytointi ja sitouttaminen kehittämistyöhön Kehittämistyön onnistumisen mahdollistaminen Jalkauttaminen ja toiminnan jatkuvuus Potilasohjauksen verkostokehittämisen arviointi Lopuksi...11 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA POTILASOHJAUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS Kaija Lipponen Hankekuvaus Tiimityö Tiimien kokoonpano Tiimien kokoontuminen, ajankäyttö ja työskentelytavat Tiimien itseohjautuvuus Toimintamallien juurruttaminen ja tiimien työstämät loppuraportit SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA SYDÄNPOTILAAN OHJAUS Elsi Kaarlela, Riitta Kaski-Martinviita, Tarja Kukkonen Tausta Sydänpotilaan ohjauksen haasteet hoitoketjussa Kehittämishankkeen käynnistäminen Sydäntiimi Sydäntiimin jäsenet Sydäntiimin kokoontuminen, ajankäyttö ja työskentelytavat Sydänpotilaan ohjauksen kehittäminen erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa Lähtötilanne Kehittämiskohteet Sydänpotilaan ohjauksen toimintamalli erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa Sairaalaan tulovaiheen ohjaus Osastovaiheen ohjaus... 25

8 Sairaalasta kotiinlähtövaiheen ohjaus Ohjaus avoterveydenhuollossa hoitajan vastaanotolla Sydänpotilaan kuntoutus Sydänpotilaan ohjauksen toimintamallin avulla saavutettavat hyödyt Sydänpotilaan ohjauksen toimintamallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi sydänpotilaiden ohjausja palveluprosessissa KIRJALLISUUS LIITTEET SYÖPÄPOTILAAN OHJAUS Pirkko Seppänen, Anita Alakangas, Irja Kamula Tausta Syöpäpotilaan ohjauksen kehittäminen Syöpätiimin jäsenet Syöpätiimin kokoontuminen ja ajankäyttö Työskentelytavat Syöpäpotilaan ohjauksen toimintamalli erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon Lähtötilanne Kehittämiskohteet Syöpäpotilaan ohjauksen toimintamalli ja potilasohjausvihko Potilasohjauksen kehittämisen tuomat hyödyt Toimintamallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi KIRJALLISUUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN OHJAUS Riitta Jaakkola, Minna Marjala, Päivi Meriläinen Tausta Lähtötilanne ja kehittämistarpeet Perustiimin jäsenet Työskentelytavat Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjausmalli Asiakaslähtöisyys potilasohjauksessa Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutusketju Moniammatillinen tiimityö potilasohjauksessa Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutumista edistävä työote Kuntoutumista edistävän työotteen sisältö AVH-potilailla Kuntoutussuunnitelma Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ja omaisten ohjaus Ohjausmallin käyttöönotto, suositukset toimintatapojen muuttamiseksi ja toimintamallin avulla saavutettavat hyödyt Käytäntöön jalkauttaminen KIRJALLISUUS KEUHKOAHTAUMATAUTIPOTILAAN OHJAUS Pirkko-Liisa Sorvari Tausta Etiologia Yleisyys Keuhkoahtaumatiimi... 88

9 Tiimin jäsenet, kokoontuminen ja ajankäyttö Työskentelytavat Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus Keuhkoahtaumapotilaan hoitoketju Kehittämiskohteet ja ongelmat Keuhkoahtaumapotilaan ohjauksen toimintamalli Potilasohjaus Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka Keuhkoahtaumatautipotilaan ohjaus Hoitoketju Toimintamallin hyödyt Mallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi KIRJALLISUUS TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Saara Paukkeri Tausta Tekoniveltiimin kokoonpano Tiimin kokoontuminen ja ajankäyttö Työskentelytavat Tekonivelpotilaan ohjausmalli Lähtötilanne Kehittämiskohteet Uusi potilasohjauksen toimintamalli Toimintamallin avulla saavutettavat hyödyt Toimintamallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi KIRJALLISUUS DIABEETTISEN JALKAHAAVAPOTILAAN OHJAUS Arja Korhonen Tausta Haavatiimi Haavatiimin jäsenet Tiimin kokoontuminen ja ajankäyttö Työskentelytavat KESKEINEN TUOTOS Lähtötilanne Kehittämiskohteet Diabeettisen jalkahaavapotilaan ohjauksen toimintamalli Toimintamallin avulla saavutettavat hyödyt Toimintamallin käyttöönotto Suositukset toimintatapojen muuttamiseksi KIRJALLISUUS LOPUKSI

10 1 LUKIJALLE 1 Terveydenhuollon asiakkuus merkitsee enenevässä määrin hoitokontakteja sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Siksi yhteisen asiakkaan hoidon ja ohjauksen jatkuvuus on turvattava. Hoitoaikojen lyhentyessä potilaita kotiutetaan sairaalasta entistä nopeammin. Ohjaukseen käytettävissä olevaa aikaa on vähän ja suuri osa potilasohjauksesta jää avohoidon vastuulle. Tutkimusten mukaan pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden hoidon jatkuvuutta edistävät muun muassa potilaslähtöinen toiminta, hoidon porrastus, esteetön tiedonkulku, hoito-ohjelmat ja hoitosuositukset sekä moniammatillinen yhteistyö ja henkilöstön koulutus (1, 2, 3). Potilasohjauksen toimintamallien kehittäminen on ajankohtainen haaste. Niiden avulla voidaan vaikuttaa ohjauksen toimivuuteen ja tuloksellisuuteen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön koko palveluprosessin ajan. Kehittämis- ja tutkimushanke, johon tässä julkaisussa keskitytään, sai alkunsa potilasohjauksen laatua koskevasta tutkimus- ja kehittämishankkeesta (4) Hankkeessa keskeiseksi esteeksi potilasohjauksen kehittämiselle todettiin yhteistyön puute perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Siten ohjauksen organisointia pidettiin välttämättömänä. Asiasta keskusteltiin vuonna 2006 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon johtavien viranhaltijoiden asiantuntijaryhmässä ja hoitotyön johtoryhmässä ja potilasohjauksen organisoinnin kehittämishanke päätettiin toteuttaa Hankkeessa on tuotettu uutta tietoa potilasohjauksen organisoinnista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöverkostossa sekä kehitetty kuuden potilasryhmän ohjausta. Näin laajassa kehittämishankkeessa tarvittiin hyvin monenlaisia toimijoita, jotka toivat kehittämistyöhön oman näkemyksensä ja osaamisensa. Hankkeen keskeiset toimijat olivat johtoryhmä, ohjausryhmä ja perustiimit. Hanketta koordinoi ja johti johtoryhmä, johon kuuluivat sairaanhoitopiiristä ylihoitaja Liisa Ukkola ja projektityöntekijä Kaija Lipponen sekä Oulun yliopiston terveystieteiden laitokselta professori Helvi Kyngäs ja tutkija Outi Kanste. Mukana olevien yksiköiden hoitotyön johtajat linjasivat ja resursoivat hanketta ohjausryhmässä muun muassa mahdollistamalla käytännön työntekijöiden osallistumisen kehittämistyöhön perustiimeissä. Perustiimeissä terveydenhuollon ammattilaiset olivat kehittämässä uusia, innovatiivisia toimintamalleja potilaiden ohjaukseen. Yliopiston merkitys potilasohjauksen kehittämishankkeessa näkyi siinä, että potilasohjauksen kehittämistä tarkasteltiin sekä teoreettisesta että tutkimuksellisesta näkökulmasta. Tutkimus on ollut merkittävä osa hanketta (5, 6). Voidaan todeta, että monen eri toimijan yhteistyönä toteutettu hanke oli onnistunut ja tuloksia aikaansaava. Käsillä oleva julkaisu koostuu osioista, joissa kuvataan potilasohjauksen laatua, esimiestyön merkitystä kehittämishankkeissa ja hankkeen toteutusta sekä kuuden potilasryhmän ohjauksen toimintamalleja. Pääpaino on toimintamallien esittelyssä. Toimintamallien kehittäminen on eri vaiheissa, niitä kehitetään edelleen ja niiden juurruttaminen hoitotyön käytäntöihin on aluillaan. Julkaisu on tarkoitettu kaikille potilasohjauksesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille ja sen toivotaan tukevan toimintamallien käyttöönottoa.

11 KIRJALLISUUS 2 1 Martens K. An ethnographic study of the process of medication discharge education. J Adv Nurs 1998;27: Pyykönen A. Keskussairaalasta terveyskeskukseen: jatkohoitoon siirtymistä edistävät ja vaikeuttavat tekijät kahdessa terveyskeskuksessa. Pro gradu tutkielma. Terveyshallintotiede, Kuopion yliopisto Matero H, Pietilä A-M, Kankkunen P. Iho ja nivelpsoriaasista sairastavan hoidon jatkuvuus systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkiva Hoitotyö 2007;5: Lipponen K, Kyngäs H, Kääriäinen M. (toim.) Potilasohjauksen haasteet. Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoito piirin julkaisuja 4/2006. Oulu: Oulun yliopistopaino Kanste O, Lipponen K, Kyngäs H, Ukkola L. Terveydenhuoltohenkilöstön työhyvinvointi kunnallisessa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Hoitotiede (hyväksytty julkaistavaksi) Lipponen K, Kanste O, Kyngäs H, Ukkola L. Henkilöstön käsitykset potilasohjauksen toimintaedellytyksistä ja toteutuksesta perusterveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2008;45:

12 2 POTILASOHJAUKSEN LAATU 3 Maria Kääriäinen, TtT, lehtori ma., Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos 2.1 Tausta ja tarkoitus Potilaalla on oikeus ohjaukseen ja hoitohenkilöstöllä on velvollisuus ohjata lakien, asetusten, ohjeiden ja suositusten, hyvien ammattikäytänteiden, potilaan kunnioittamisen ja terveyden edistämisen näkökulmista. Laadukas ohjaus on osa potilaan asianmukaista ja hyvää hoitoa. Siihen panostaminen on erityisen tärkeää potilaan autonomisen elämän edellytysten tukemisessa. Omat haasteensa ohjauksen laadun toteutumiselle tuovat hoitopäivien määrän laskeminen, potilaiden heterogeenisyys ja moniongelmaisuus, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen hoitoketju sekä ostopalvelut. Potilasohjauksen kehittämisen lähtökohtana on, että hoitohenkilöstölle on selvää, mistä laadukkaassa ohjauksessa on pohjimmiltaan kyse. Tämän osion tarkoituksena on kuvata potilasohjauksen hypoteettista laatumallia. Mallin mukaan ohjauksen laadulla tarkoitetaan hoitohenkilöstön ammatilliseen vastuuseen perustuvaa, potilaan ja hoitohenkilöstön taustatekijöihin sidoksissa olevaa, vuorovaikutussuhteessa rakentuvaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka on asianmukaisin resurssein toteutettua, riittävää ja vaikuttavaa (kuvio 1). Ohjauksen laatumalli on hypoteettinen, koska se kehitettiin teoreettisen ajattelun tuloksena ilman empiiristä testaamista. Hypoteettinen malli muodostettiin ohjaus-käsitteestä (ammatillinen vastuu, potilaan ja hoitajan taustatekijät, vuorovaikutteinen ohjaussuhde, aktiivinen ja tavoitteellinen toiminta) ja ohjauksen laadun osatekijöistä (resurssit, riittävyys, vaikutukset). Käytettyjen käsitteiden määritelmät perustuivat kuvaaviin kirjallisuuskatsauksiin ohjauksen laadusta ja käsiteanalyysiin ohjaus-käsitteestä. Ohjauksen laadun osatekijöiden yhteydet kuhunkin yksittäiseen ohjauksen laadun osaalueeseen ja ohjaus-käsitteen sisältöön perustuvat empiirisiin tuloksiin (n=844). (Kääriäinen 2007.) Tutkimus oli osa Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Potilasohjauksen kehittämishankkeen ensimmäistä vaihetta. 2.2 Laadukkaan ohjauksen perusta Laadukas ohjaus perustuu hoitohenkilöstön ammatilliseen vastuuseen, joka edellyttää hoitohenkilöstöltä työn filosofista ja eettistä pohdintaa, lainsäädännön tuntemusta sekä hyviä ohjausvalmiuksia. Jokaisen potilasta ohjaavan tulisi tunnistaa ja tiedostaa omat ohjausta koskevat lähtökohtansa, kuten mitä ohjaus on, miten ja miksi ohjaan. Tietoisuus ohjauksen taustalla olevasta lainsäädännöstä, filosofiasta ja etiikasta tekevät ohjaustoiminnasta perusteltua. Käytännön hoitotyössä ne ilmenevät esimerkiksi siinä, kohdellaanko potilasta aktiivisena ja vastuullisena oman tilanteensa asiantuntijana sekä kunnioitetaanko hänen tietoperustaansa, kokemuksiaan ja arvojaan. Laadukkaan ohjauksen tarjoamiseksi hoitohenkilöstö tarvitsee myös hyviä ohjausvalmiuksia. Hoitohenkilöstöllä on velvollisuus päivittää tietojaan ja taitojaan, jotta he voivat tarjota asiakkaalle asianmukaista tietoa päätöksenteon ja valintojensa tueksi. Hoitohenkilöstö tarvitsee tieto-taitoa ohjattavista asioista, oppimisesta, ohjausprosessista ja vuorovaikutuksesta. Kuitenkin hoitohenkilöstön omien arvioiden mukaan tietoa hoidon

13 4 jälkeisestä voinnista ja taitoa tukea potilasta itsehoitoon tarvitaan enemmän. Lisäksi potilaita osataan ohjata vertaistukeen huonosti. Myös erilaisten ohjausmenetelmien käyttöön tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä potilaat muistavat ja prosessoivat asioita eri tavoin. Hoitohenkilöstön tietojen ja taitojen lisäksi on huomioitava, miten he asennoituvat ohjaukseen. Potilaiden mukaan hoitohenkilöstön asennoitumisessa ohjaamiseen on toivomisen varaa, vaikka hoitohenkilöstö itse arvioi asennoituvansa siihen myönteisesti. Ohjausvalmiuksien turvaamiseksi ohjaamaan oppimisesta tulisikin olla enemmän koulutusta ja perehdyttämistä. 2.3 Laadukkaan ohjauksen keskeiset ominaisuudet Laadukkaalle ohjaukselle ominaista on potilaslähtöisyys, vuorovaikutteisuus sekä aktiivinen ja tavoitteellinen toiminta. Ohjaus on aina sidoksissa potilaan ja hoitajan fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja eettisiin taustatekijöihin. Potilaan fyysiset taustatekijät vaikuttavat muun muassa siihen, miten asiakas kykenee ottamaan ohjausta vastaan, vältteleekö hän ohjausta, unohtaako asioita tai kieltääkö niitä. Iällä, koulutuksella ja sukupuolella on vaikutusta myös hoitajien toimintaan, kuten ohjaukseen asennoitumiseen sekä ohjauksessa tarvitsemiin tietoihin ja taitoihin. Ohjauksessa huomioitavista psyykkisistä ominaisuuksista esimerkiksi motivaatio vaikuttaa siihen, haluaako potilas omaksua hoitoonsa liittyviä asioita ja kokeeko hän ohjauksessa käsiteltävät asiat itselleen tärkeiksi. Myös hoitajan omalla motivaatiolla on myös merkitystä ohjauksen onnistumisessa. Näiden lisäksi myös potilaan ja hoitajan arvot ovat osa heidän maailmankatsomustaan ja vaikuttavat siihen, miten he lähestyvät ohjauksessa käsiteltäviä asioita. Potilaiden ja hoitajan taustatekijöiden huomiointi tulisi olla niin ohjauksen sisällöllisen kuin menetelmällisen suunnittelun lähtökohtana, jotta potilaan tarpeisiinsa voidaan todella vastata. Kuitenkaan ohjauksessa ei aina huomioida potilaiden elämäntilannetta eikä anneta mahdollisuutta keskustella ongelmista. Sekä potilaan että hoitajan taustatekijöiden huomioiminen edellyttää vuorovaikutukselta kaksisuuntaisuutta. Tasa-arvoinen ja taustatekijät huomioiva vuorovaikutus on keino, jolla ohjaussuhdetta rakennetaan. Vuorovaikutus, jossa asiakasta kuunnellaan, häneltä kysytään, häntä rohkaistaan kertomaan omista taustatekijöistään ja hänelle annetaan palautetta, mahdollistaa luottamuksellisen ohjaussuhteen rakentumisen. Toimivan ohjaussuhteen sellaisen, jossa potilas ja hoitaja voivat suunnitella yhdessä ohjauksen sisältöä ja prosessia tavoitteiden saavuttamiseksi edellytyksenä on, että molemmat kunnioittavat toistensa asiantuntijuutta Potilas on aina oman elämänsä ja hoitaja ohjausprosessin ja vuorovaikutuksen käynnistämisen asiantuntija. Kaksisuuntaista vuorovaikutusta ei voi olla, mikäli potilas ja hoitaja molemmat eivät ole aktiivisia ohjaussuhteessa. Aktiivisuus edellyttää potilaalta vastuullisuutta omasta toiminnastaan. Koska potilailla on erilaiset valmiudet ottaa vastuuta, heitä on rohkaista vastuullisuuteen. Potilaat, jotka kokevat olevansa riippuvaisia hoitajasta ja jotka uskovat itsellään olevan vain vähän vaikutusta terveyteensä liittyviin asioihin, eivät toimi vastuullisesti. Aktiivisuutta voivat estää myös potilaan aikaisemmat kokemuksensa ja uskomuksensa sekä tarpeensa. Tällöin hoitajan on otettava vastuu ja käytävä läpi potilaan kanssa ne perusasiat, jotka hän katsoo välttämättömiksi, jotta potilas voi vastata omasta hoidostaan. Hoitajalla on ammatillinen vastuu ohjauksessa.

14 5 Mikäli sekä potilas että hoitaja molemmat ovat aktiivisia ohjaussuhteessa, voivat he yhdessä suunnitella ja rakentaa tavoitteellista ohjausprosessia sekä edistää potilaan tietoisuutta omasta toiminnastaan. Tavoitteiden asettamisessa tulee lähteä siitä, mitä potilas tietää ennalta, mitä hänen täytyy ja mitä hän haluaa tietää ja mikä on hänelle paras ohjausmenetelmä omaksua asia. Se, että tavoitteet sisältävät potilaan näkemyksen hoidosta, edistää hänen tyytyväisyyttään ja hoitoon sitoutumistaan. Kuitenkaan ohjauksen tavoitteista ei keskustella potilaan kanssa riittävästi. Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat hoitajan kyky aistia potilaan tilanne, rakentaa luottamuksellinen ohjaussuhde ja valita yhteistyötä tukevia ohjausmenetelmiä. Onnistumisen kannalta on myös tärkeää, että ohjausta arvioidaan tavoitteiden suuntaisesti koko ohjausprosessin ajan ja eri vaiheet kirjataan. 2.4 Laadukkaan ohjauksen reunaehdot Laadukas ohjaus edellyttää asianmukaisia resursseja. Hoitohenkilöstöllä ja hoitotyön johtajilla on vastuu siitä, kuinka ohjausta arvostetaan hoitotyön toimintona, ja miten erilaiset resurssit, kuten aika, ohjausmateriaali, -välineistö ja organisointi mahdollistavat ohjauksen. Kuitenkin hoitohenkilöstön kiire ja tiedon puute sekä toimintaympäristön paineet ovat olleet esteenä ohjauksen onnistumiselle. Hoito-henkilöstön mitoitus ei aina ole ollut riittävää. Ongelmana on ollut myös tilojen asianmukaisuus ja tarvittavan välineistön saatavuus. Lisäksi ajan tasalla olevasta, kirjallisesta ja audiovisuaalisesta ohjausmateriaalista on ollut puutetta. Välineistöstä varsinkin tietotekniikan ja internetin saatavuudessa on ollut ongelmia. Myös koulutusta ja uusien työntekijöiden perehdytystä ohjauksen sisältöön, menetelmiin ja vuorovaikutukseen liittyvistä asioista on kaivattu. Ohjauksen systemaattisessa organisoinnissa on ollut myös selkeitä puutteita ja ohjaus on ollut sattumanvaraista. Kehittämistarpeiksi on esitetty erityisesti ohjausvastuun jakamista ja ohjauskäytäntöjen yhtenäistämistä. Ohjausvastuun jakaminen esimerkiksi omahoitajalle/-lääkärille tai koko hoitotiimille voisi tehostaa ohjaukseen osallistuvien ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Lisäksi ohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen ja kirjaaminen yhteisiksi toimintaohjeiksi poistaisi päällekkäisyyksiä ja epätietoisuutta siitä, mitä ohjausta potilas on saanut. Ohjauksen asianmukainen resursointi on tärkeää, sillä se vaikuttaa potilaslähtöiseen, vuorovaikutteisesti rakennettuun, aktiiviseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Sen sijaan asianmukaiset resurssit eivät takaa ohjauksen riittävyyttä ja vaikutuksia. 2.5 Laadukkaan ohjauksen tulokset Hyvin onnistuessaan ohjauksen tulee olla riittävää. Potilaiden täytyisi saada riittävästi ohjausta ennen sairaalaan tuloa ja sairaalassaoloaikana, jotta ohjauksella olisi vaikutuksia heidän terveytensä edistämiseen ja ylläpitämiseen. Erityisesti ohjauksen turvaamiseen ennen hoitoon tuloa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta potilaille jäisi aikaa harkita hoitovaihtoehtoja ja selvittää omaa tilannettaan. Se, että potilas saa ohjausta riittävästi jo ennen sairaalaan tuloa vaikuttaa potilaiden tyytyväisyyteen ja mielialaan. Lisäksi sairaalahoidon aikana sairauden syitä, ennustetta ja hoitovaihtoehtoja koskevaa ohjausta on toivottu lisää. Myös ohjaus hoidonjälkeisiin ongelmiin, joiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ovat tärkeitä kotiutusvaiheessa, on ollut riittämätöntä. Puutteellisinta ohjaus on kuitenkin ollut sosiaalisen tuen osalta, vaikka potilaat ovat pitäneet

15 6 merkityksellisenä vertaistuen saamista, kokemusten jakamista ja hyväksytyksi tulemista ohjauksessa. Potilaan riittävään ohjauksen varmistaminen hoitoprosessissa on tärkeää, koska hoidon jatkuminen jää kuitenkin potilaan omalle ja hänen omaistensa vastuulle. Ohjauksen saanti ei silti saisi olla pelkästään potilaan oman aktiivisuuden varassa. Potilaslähtöinen ja riittävä ohjaus mahdollistavat ohjauksen vaikutukset. Hyvin onnistuessaan ohjauksella on vaikutusta potilaiden terveyteen ja sitä edistävään toimintaan sekä kansantaloudellisiin säästöihin. Sairaalakäynnin aikana saadulla ohjauksella on vaikutuksia esimerkiksi potilaiden tiedon määrään, elämänlaatuun, kliinisiin tuloksiin, sairaala-ajan pituuteen ja omahoitoon sekä hoitoon sitoutumiseen. Sen sijaan ohjauksella ei ole ollut vaikutusta omaisten tiedonsaantiin. Potilaat haluavatkin, että omaiset ovat enemmän mukana ohjauksessa. Omaisten läsnäolo vähentää väärinymmärryksiä ja helpottaa lisä-kysymysten esittämistä. Lisäksi heidän antamallaan tuella on todettu olevan vaikutusta potilaan selviytymiseen kotona. 2.6 Lopuksi Laadukkaan ohjauksen kehittäminen asettaa haasteita hoitotyölle ja hoitotyön perus- ja täydennyskoulutukselle. Tutkimustiedon hyödyntäminen hoitotyössä ja hoitotyön koulutuksessa voi selkeyttää kehittämistyötä. Potilasohjauksen hypoteettinen laatumalli (kuvio 1) mahdollistaa ohjauksen laadun systemaattisen tunnistamisen. Ohjauksen laadun osa-alueisiin ja kokonaislaatuun yhteydessä olevien tekijöiden tiedostaminen antaa aineksia hoitohenkilöstön ja hoitotyön johtajien ajattelulle ja perusteita ohjaukseen liittyvälle päätöksenteolle ja toiminnalle. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää myös hoitotyön perus- ja täydennyskoulutuksessa opiskelijoiden ohjausvalmiuksien kehittämisessä. Toivottavaa on, että kehitetty malli herättää uusia ideoita ohjauksen laadun kehittämiseen sekä tehostaa ohjaustoimintaa. Tieteellisesti malli on edelleen testattavana.

16 7 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA Kyngäs H, Kääriäinen M, Poskiparta M, Johansson K, Hirvonen E & Renfors T. Ohjaaminen hoitotyössä. WSOY Kääriäinen M. Potilasohjauksen laatu: hypoteettisen mallin kehittäminen. Acta Universitatis Ouluensis D 937. Väitöskirja, Oulun yliopisto 2007.

17 8 3 ESIMIESTYÖ POTILASOHJAUKSEN VERKOSTOKEHITTÄMISESSÄ Outi Kanste, TtT, tutkija, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Liisa Ukkola, TtM, ylihoitaja, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3.1 Potilasohjauksen verkostokehittämistä Tämän organisaatiorajat ylittävän potilasohjauksen kehittämishankkeen idea syntyi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitotyön johtavien viranhaltijoiden aloitteesta hoitotyön asiantuntija-ryhmässä sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitotyön johtoryhmässä. Hanke pohjautuu huolelliseen tarvearviointiin ja kohdeorganisaatioiden omiin kehittämistarpeisiin. Näin ollen sillä on hyvät edellytykset onnistua, ja todennäköisesti se tavoittaa kohderyhmänsä erinomaisesti. Tämän osion tarkoituksena on kuvata ja arvioida esimiestyön toteutumista potilasohjauksen verkostokehittämisessä erityisesti tutkijan ja hankkeen vastuuhenkilön näkökulmista. Osallistuminen potilasohjauksen verkostokehittämiseen on perustunut vapaaehtoisuuteen ja organisaatioiden aitoon mielenkiintoon olla mukana mallintamassa potilasohjausta alueellisesti. Hoitotyön esimiehillä on ollut varsin tärkeä portinvartijan rooli siinä mitkä yksiköt sairaanhoitopiirin alueelta ovat päässeet mukaan kehittämään potilasohjausta alueellisessa verkostorakenteessa. Vapaaehtoisuus ja omaehtoinen sitoutuminen kehittämistyöhön on oleellista hankkeen onnistumisen kannalta. Kun kehittämishankkeiden onnistumista tai epäonnistumista on tutkittu, on havaittu, että ongelmat liittyvät usein johtamiseen, vuorovaikutukseen ja viestintään. Lisäksi on todettu, että palveluketjujen rajapinnoilla useimmat kriittiset tekijät liittyvät tiedon kulkuun, asiantuntijoiden väliseen yhteistyöhön ja osaamisen oikeaan kohdentamiseen. Tällöin on kyse osaamisen johtamisesta. Esimiestyö ja johtaminen on nähty merkittävänä osana myös potilasohjauksen verkostokehittämistä. Tästä osoituksena hankkeen käynnistymisvaiheessa luotiin varsin laaja ohjausryhmä osaksi hankeorganisaatiota. Ohjausryhmässä on hoitotyön johtaja jokaisesta hankkeessa mukana olevasta terveyskeskuksesta ja erikoissairaanhoidon yksiköstä sekä perustiimien vetäjät. Siihen osallistuu sekä operatiivisen että strategisen tason hoitotyön johtoa. Ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti koko kehittämisprosessin ajan, ja sillä on ollut hankkeen käytännön linjauksia ohjaava vaikutus. Potilasohjauksen kehittämishankkeessa on tehty systemaattista verkostoyhteistyötä ja verkostokehittämistä. Tällaisia monimutkaisia ja monitoimijaisia ilmiöitä lähestytään usein verkostokäsittein ja verkostorakenteen kautta. Verkostoyhteistyössä pyritään eriytyneestä tiedosta integroidun potilasohjausta koskevan tiedon tuottamiseen. Käytännössä verkostoajattelu on tarkoittanut vuorovaikutuksen ja yhdessä työskentelyn tietoista ja suunnitelmallista lisäämistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tällaisten verkostomaisten käytäntöjen kehittäminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta: porrastetussa ja sektorikeskeisessä palvelujärjestelmässä on monia työkulttuurisia tekijöitä, jotka eivät helposti taivu verkostomaiseen toimintaan. Näissä tilanteissa esimiestyön merkitys korostuu.

18 9 3.2 Rekrytointi ja sitouttaminen kehittämistyöhön Organisaatiorajat ylittävä ja itseohjautuviin tiimeihin perustuva verkostorakenteinen kehittämisote on varsin vaativa toteutettavaksi terveysalalla. Esimiehen kannalta korostuu taito rekrytoida sellaiset kehittäjät mukaan, joilla on sekä vahvaa potilasohjauksen asiantuntemusta että kykyjä verkostokehittämiseen. Toimijoilta edellytetään kehittämisosaamista ja ennen kaikkea myönteistä asennoitumista kehittämistyötä kohtaan. Ohjausryhmään kuuluvien esimiesten tehtävänä on ollut aktivoida perustiimiläiset ja sitouttaa heidät hankkeeseen. Tiimiläisten aktivoiminen ja sitouttaminen ovat olleet keskeisiä koko kehittämisprosessin ajan, mutta erityisesti hankkeen käynnistymisvaiheessa. Lisäksi tämä tulee korostumaan tulosten jalkauttamisvaiheessa. Sitoutumista kehittämistyöhön edistää tehokas tiedottaminen ja kehittämistyössä mukana olevien informointi. Esimiehellä on erityisen tärkeä rooli tiedonkulun saumakohdissa, kuten yksiköiden ja organisaatioiden rajapinnoilla, tiedon vastaanottajana, välittäjänä ja ongelmatilanteiden ratkaisijana. On tärkeää, että kehittämistyö on läpinäkyvää, eli kaikilla osallisilla on kaikki oleellinen tieto saatavilla. Sitoutumista tukevat myös kehittämistyön merkityksen korostaminen, toimijoiden tekemän työn arvostaminen ja tämän esille tuominen. Hankkeen onnistumisen kannalta keskeistä on ollut tiimiläisten tunne siitä, että heillä on kokemukseen perustuvaa pätevyyttä osallistua potilasohjauksen kehittämistyöhön ja kykyjä verkostokehittämiseen. Tämä tunne kanavoituu osittain esimiesten kautta. Tällaisessa kehittämistyössä johtajuus perustuu vahvasti jaettuun johtajuuteen ja vastuun jakamiseen kehittämisestä, jolloin tiimiläisten itseohjautuvuus korostuu. Jaettu johtajuus ei poista esimiehen merkitystä vaan nimenomaan korostaa sitä kokonaisuuden hahmottamisen kannalta. Esimiehellä tulee olla laaja näkemys kehittämistyön merkityksestä ja tärkeydestä suhteessa organisaation kokonaistoimintaan. 3.3 Kehittämistyön onnistumisen mahdollistaminen Esimiehillä on nimenomaan mahdollistajan rooli: ilman esimiesten innostusta ja tukea kehittämistyöllä ei ole kovin hyviä mahdollisuuksia onnistua. Ohjausryhmän jäsenten tehtävänä on ollut ylläpitää tiimiläisten motivaatiota sekä tarjota tukea ja kannustusta. Etenkin hoitotyön strategisen johdon kiinnostus ja jatkuva myönteinen palaute potilasohjauksen verkostokehittämisen etenemisestä ja merkityksestä on ollut tärkeää. Henkilöstön kehittämistyössä ylimmältä johdolta odotetaan innostamista ja sitouttamista, näkemystä tulevaisuudesta ja sen selkeää viestimistä sekä entisen toimintatavan kyseenalaistamista. Operatiivisen tason esimiehiltä puolestaan edellytetään kehittymismahdollisuuksien luomista, voimavarojen vapauttamista kehittämiseen, innostamista ja palautteen antamista sekä rohkaisemista tarkastelemaan kriittisesti sen hetkisiä toimintatapoja. Oleellisen tärkeää koko hankkeen onnistumisen kannalta on johdon aito sitoutuminen kehittämistyöhön. Tämä on näkynyt käytännössä resurssien antamisena konkreettisesti ja kiinnostuksena siitä miten tiimeillä menee ja mitä on saatu aikaiseksi. Esimiesten vaihtuminen on ongelmallista kehittämistyön kannalta: tämä on konkretisoitunut myös tässä kehittämishankkeessa. Lisäksi ohjausryhmä on monijäseninen ja aktiivisuustaso jäsenten välillä on vaihdellut huomattavasti. Hankkeeseen osallistuvilta yksiköiltä edellytettiin, että tiimiläiset voivat osallistua potilasohjauksen verkostokehittämiseen työ-

19 10 ajallaan. Tämän katsottiin tukevan työskentelymotivaatiota, sitoutumista ja koko hankkeen onnistumista. Lisäksi esimiehen omalla esimerkillä on vaikutusta kehittämistyön onnistumisen kannalta: kehittäminen koetaan yhteistyönä tapahtuvaksi ja koko työyhteisön asiaksi. Tässä korostuu myös kollektiivinen vastuu kehittämistyöstä. Verkostomaisessa kehittämisessä korostuvat vuorovaikutuksen, yhteistyön ja tiedonkulun merkitys. Potilasohjauksen verkostokehittämisessä hankeorganisaatio oli varsin laaja ja monijäseninen: tämä lisää edelleen tarvetta panostaa tiedonkulun sujumiseen. Tiedotus ja jatkuva yhteydenpito on tärkeää. Erityisesti operatiivisen tason esimiehet toimivat merkittävinä linkkeinä. Lisäksi organisaatiorajat ylittävä toimintatapa luo haasteita tiedonkululle ja esimiestyölle, sillä verkostokehittämisessä kohtaavat erilaisista työyhteisökulttuureista tulevat toimijat. Itseohjautuva tiimitoiminta ja kehittäminen yli organisaatiorajojen ovat erityinen haaste kehittämistyössä mukana oleville. Esimiehen on kyettävä tukemaan henkilöstöä siten, että toimijoilla on osaamista ja asiantuntemusta itseohjautuvaan toimintaan. Esimiehen valmentava ja mentoroiva rooli korostuu. 3.4 Jalkauttaminen ja toiminnan jatkuvuus Vaikka terveysalaa kehitetään paljon erilaisilla hankkeilla, niin kehittämistyön tulokset eivät aina juurru käytäntöön. Juurruttamisesta on tärkeää tehdä selkeä suunnitelma jo kehittämistyön alussa. Esimiesten tulisi organisaatioidensa tai yksiköidensä kautta sitoutua luomaan edellytyksiä kehittämistyön tulosten jalkauttamiselle. Jos hankkeen päättyessä ei löydy resursseja tulosten systemaattiselle jalkauttamiselle, niin kehittämisen tulokset voivat valua hukkaan. Työntekijät sitoutuvat tulosten jalkauttamiseen helpommin, jos muutos- ja kehittämistarve tulee heiltä itseltään ja he ovat saaneet olla aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Tässä hankkeessa on lähdetty organisaatioiden tarpeista ja edetty alhaalta ylöspäin: tämä tuottaa todennäköisesti vahvasti käytäntöön soveltamiskelpoista tietoa potilasohjauksesta. Potilasohjauksen verkostokehittämisen tulosten levittäminen tai suunnitelman siitä, miten tämä kussakin organisaatiossa tai yksikössä tapahtuu, on erityisesti esimiesten tehtävä. Kehittämistyön tuloksia ei levitetä pelkästään kehittämisen päätyttyä vaan koko kehittämisprosessin ajan. Tässä potilasohjauksen kehittämishankkeessa käytännön toimijoiden työpanos kehittämistyössä on ollut erittäin merkittävä, joten uusilla ohjauksen toimintamalleilla on hyvä mahdollisuus tulla osaksi normaaleja arkikäytäntöjä. Vaativimpana haasteena on toimintamallien levittäminen muihin kuin hankkeessa mukana oleviin yksiköihin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella. Onnistuakseen tämä edellyttää lisää resursseja. Uusien potilasohjausmallien mukaisen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on esimiesten haasteena, sillä kehitetyillä uusilla käytännöillä on suuri vaara ohentua ja kuivua pois kun kehittämishanke loppuu ja verkostorakenne purkautuu. Erityisen suuressa vaarassa ovat verkostomaiset käytännöt, jotka eivät terveyspalvelujärjestelmässä luonnostaan kuulu millekään tai kuuluvat useammalle toimijalle tai organisaatiolle. On harvinaista katsoa kauas ja nähdä pitkäjänteisesti yli oman työyksikön tai organisaation muihin toimijoihin.

20 Potilasohjauksen verkostokehittämisen arviointi Kehittämistyöllä nähdään olevan strategista merkitystä terveysalan organisaatioissa. Kehittäminen edellyttää kuitenkin onnistuakseen arviointia: ilman sitä kehittämistyön hyödyllisyys voidaan kyseenalaistaa. Tässä hankkeessa arviointi kulkee potilasohjauksen verkostokehittämisen rinnalla. Arviointi on rakennettu kiinteäksi osaksi hankkeen sisälle, jolloin sillä on mahdollisuus lujittaa ja ohjata kehittämistyötä. Arviointi ei siis tapahdu pelkästään kehittämistyön päätyttyä. Se tarjoaa kehikon moniulotteisen toiminnan jäsentämiseen ja mahdollistaa kehittämisprosessin johtamisen hallitusti. Arviointi toimii kehittämistyötä tukevana palautteena ja sen ohjaamisen välineenä. Arviointi antaa uskottavuutta hoitotyön kehittämistyölle. Uusien potilasohjausmallien toimivuutta arvioidaan käytännössä. Lisäksi esimiestyön tärkeydestä johtuen arvioidaan systemaattisesti esimiestyön ja johtamisen toimivuutta sekä niiden mahdollisia vaikutuksia koko kehittämishankkeen onnistumisen kannalta. Erityisen olennaista arviointi on hankkeissa, joissa luodaan jotain uutta eli esimerkiksi uutta työkäytäntöä. Toteuttamisprosessi on tärkeää tuoda esille, jolloin hankkeen yhteydessä syntynyttä osaamista voidaan hyödyntää laajemmin. Kehittämistyön väljänä arvioinnin viitekehyksenä voidaan käyttää esimerkiksi tasapainotettua mittaristoa, joka on jo varsin tuttu strategiatyökalu terveysalalla. Tätä mittaristoa voidaan soveltaa myös kehittämishankkeiden arvioimiseen. Erilaisten kehittämistoimien vaikutuksia olisi tarkasteltava aikaisempaa enemmän, jotta organisaatiot ja työyksiköt pystyisivät valitsemaan sellaiset kehittämistoimet, jotka soveltuvat omiin tarpeisiin ja joilla on todettu vaikuttavuutta. Tämä edellyttää toimivan ja sallivan arviointikulttuurin luomista, joka on ensisijaisesti hoitotyön esimiesten tehtävä. 3.6 Lopuksi Esimiesten rooli terveysalalla toteutettavien kehittämishankkeiden onnistumisessa on merkittävä. Toisaalta rooli on varsin vaativa muun johtamistyön rinnalla toteutettavaksi. Esimiehen tehtävänä on erityisesti innostaa ja kannustaa kehittämistyötä tekeviä, jakaa tietoa sekä luoda yhteyksiä ja verkostoja eri sidosryhmiin. Lisäksi esimiehiltä edellytetään kykyä viedä läpi muutoksia ja uudistuksia yksikkötasolla. Toimintatavan muutoksen tukeminen on oleellisen tärkeää. Esimiehen vahva usko kehittämisen voimaan luo voimakasta uskoa myös työyksikön muihin jäseniin. Lisäksi esimiesten odotetaan olevan innovatiivisia: heidän on pystyttävä ennakoimaan ne toiminta-alueet, joihin kehittämistyössä on pureuduttava. Esimiesten on tärkeää tuoda esille tulevaisuuden kehittämistyön linjaukset ja muutostarpeet sekä se millaista kehittämistä tarvitaan. Potilasohjauksen kehittämishankkeessa on luotu varsin laaja ohjauksen alueellinen kehittäjäverkosto, jonka tehokas johtaminen ja ohjaaminen ovat haaste eri tasoilla toimiville hoitotyön esimiehille.

21 12 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA Armstrong M. Strategic human resource management: a guide to action. London: Kogan Page Kauhanen J. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Helsinki: WSOY Seppänen-Järvelä R. Prosessiarviointi kehittämisprojektissa. Opas käytäntöihin. FinSocarviointiraportteja 4/2004. Stakes, Helsinki Seppänen-Järvelä R, Karjalainen V (toim.) Kehittämistyön risteyksiä. Stakes, Helsinki Tanttu K. Palveluketjujen hallinta julkisessa terveydenhuollossa: prosessilähtöisen toiminnan hallinta koordinoinnin näkökulmasta. Väitöskirja, Vaasan yliopisto Viitala R. Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita 2007.

22 13 4 POTILASOHJAUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS Kaija Lipponen, TtM, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 4.1 Hankekuvaus Potilasohjauksen organisaatiomallin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä kehittämishanke käynnistyi vuonna Hanke on jatkoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä aiemmin toteutetulle potilasohjauksen kehittämistyölle. Tämän osion tarkoituksena on kuvata hankkeen toteutusta tiimimäisenä verkostoyhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on kehittää potilasohjauksen laatua ja tehostaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä alueellisesti yli organisaatiorajojen. Käytännön tavoitteena on ollut ohjauksen mallintaminen kuuden potilasryhmän palveluprosessiin. Potilasryhmät ovat sepelvaltimotautia ja diabeettista jalkahaavaa sairastavat sekä syöpä-, tekonivel-, aivoinfarkti- ja keuhkoahtaumapotilaat. Kehittämishanketta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka vastaa hankkeen rahoituksesta yhdessä Oulun lääninhallituksen kanssa. Hankkeessa on mukana myös Oulun yliopiston terveystieteiden laitos. Hankeorganisaation muodostavat ohjausryhmä, johtoryhmä ja perustiimit. Mukana olevat terveydenhuollon yksiköt ovat sitoutuneet hankkeeseen kirjallisilla sopimuksilla. Ohjausryhmässä on tehty hankkeen käytännön linjauksia ja johtoryhmän vastuulla on ollut hankkeen eteenpäin vieminen käytännön asioista huolehtimalla. Perustiimeissä on kehitetty kuuden potilasryhmän ohjausta. (kuvio 1) Ohjausryhmä johtavat hoitajat tai vastaavat, yksiköiden ylihoitajat, tiiminvetäjät (n=26) Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Potilasryhmät aivoverenkiertohäiriö diabeettinen jalkahaava keuhkoahtauma sydän syöpä tekonivel Kuvio 1. Hankeorganisaatio. Perustiimit n= jäsentä /tiimi sh, th, lh, ft Itseohjautuvuus, asiantuntijuus Johtoryhmä PPSHP: 2 jäsentä Oulun yliopisto: 2 jäsentä Peruskunta Haapajärvi, Haapavesi, Haukipudas, Kajaani, Kuusamo, Nivala, Oulu, Pudasjärvi, Pulkkila, Raahe, Rantsila, Taivalkoski, Utajärvi, Vaala, Ylivieska

23 14 Hankkeessa on ollut mukana 14 kuntaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin alueelta sekä Kajaanin kaupunki. Erikoissairaanhoidon yksiköistä mukana ovat olleet OYS:n ja Oulaskankaan sairaalan lisäksi Kajaanin keskussairaalan kirurgian alue ja Raahen sairaalan erikoissairaanhoitoa tarjoavat yksiköt. (taulukko 1) Taulukko 1. Peruskuntien ja erikoissairaanhoidon yksiköiden osallistuminen tiimeihin. TIIMIT / KUNNAT Aivoverenkiertohäiriö Diabeettinen haava Keuhkoahtauma Haapajärvi x x Sydän Syöpä Tekonivel Haapavesi x Haukipudas x x x Kajaani x Kuusamo x Nivala x x Oulu x x Pudasjärvi x Pulkkila x Raahe x Rantsila x Taivalkoski x Utajärvi x x Vaala x x Ylivieska x x ERIKOISSAI- RAANHOITO OYS, sisätaudit x x OYS, kuntoutus x x OYS, kirurgia x x OYS, syöpätaudit x Oulaskangas, sisätaudit x Oulaskangas, kuntoutus x Oulaskangas, kirurgia x Oulaskangas, keuhkosairaudet x Kaks, kirurgia x Raahen sairaala x 4.2 Tiimityö Tässä kehittämishankkeessa käytettiin asiantuntijatiimejä. Moniammatillisissa perustiimeissä on ollut terveydenhuollon ammattilaisia sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Asiantunteva, hyvän käytännön kokemuksen omaava ja potilaan

24 15 hoitoketjun eri vaiheissa työskentelevistä henkilöistä koottu työryhmä eli perustiimi, on hyvä lähtökohta kehittämistyölle. Perustiimit pystyvät vaikuttamaan prosessin kehittämiseen työssään esille tulleiden käytännön tosiasioiden pohjalta. Tiimien yhteisen tavoitteen selkeys, tiimien sisäinen vuorovaikutus ja yhteishenki ovat työskentelyn kannalta keskeisiä elementtejä. Tiimityö on tässä hankkeessa ollut myös osa henkilöstön kehittämistoimintaa. Henkilöstön kehittämisessä ei ole kysymys ainoastaan henkilöstön kouluttamisesta, vaan myös siitä, että henkilöstölle tarjotaan erilaisia oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia. Projektityöskentely ja yhteistyöhankkeet toimivat henkilöstön kehittämisen menetelminä. Tiimityöllä tarkoitetaan työskentelyä pysyvässä ryhmässä tai tiimissä, jolla on yhteinen tehtävä ja jolla on mahdollisuus suunnitella itse työtään. Ryhmä määritellään usein kahden tai useamman ihmisen muodostamaksi jatkuvasti keskenään vuorovaikutuksessa olevaksi yhteisöksi tai joukoksi, jolla on yhteiset tavoitteet. Työelämässä ryhmiä ja tiimejä voidaan perustaa hoitamaan jatkuvaa tehtävää tai tuotantoa tai toisaalta vain jotain rajattua tehtävää varten. Tässä hankkeessa tiimit perustettiin rajattua tehtävää varten. Terveydenhuollon tiimi on moniammatillinen työryhmä, joka tekee tavoitteellista, suunnitelmallista ja säännöllistä yhteistyötä. Tässä hankkeessa yhdessä sovitut tavoitteet koskivat potilasohjaustoimintaa ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Onnistunut tiimityö tuottaa sekä tehokkaita tuloksia että hyvinvointia. Hyvässä tiimissä hyödynnetään ihmisten erilaisuus ja samanlaisuus. Tiimin jäsenillä on erilaista osaamista ja tiimityössä heillä on vastuuta ja tehtäviä. Osaamisen ja yhdessä tekemisen summa on enemmän kuin yksilöiden erillisten työpanosten yhteenlaskettu tulos. Tiimipohjainen rakenne on mielekäs erityisesti silloin, kun laadukas toiminta edellyttää monenlaisten taitojen, kokemuksen ja osaamisen samanaikaista yhdistämistä. Tätä voidaan pitää tiimittämisen peruskriteerinä. Lisäkriteereinä voidaan pitää työtehtävien keskinäistä riippuvuutta toisistaan, tuloksen tekemistä, ajankäyttöä ja synergiaetua. Tässä kehittämishankkeessa työtehtävien keskinäinen riippuvuus on tarkoittanut sitä, että potilasohjaus perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa liittyy niin läheisesti toisiinsa, että työ kannattaa tehdä tiimissä. Tuloksen tekemisen näkökulmasta tilanne on sellainen, että uutta toimintamallia ei saada aikaan erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa yksinään, vaan organisaatiorajat rikkova tiimi ylittää organisaatiokohtaisena tehtävän työn. Ajankäyttökriteeri puolestaan tarkoittaa sitä, että samanaikaisesti toimimalla saadaan esimerkiksi toimintamallin käyttöönottoaikaa lyhennettyä. Synergiaetu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhdistämällä hyvin erilaista tietopohjaa ja osaamista samaan tiimiin, saadaan synnytettyä uusia luovia ratkaisuja ja tuotteita, kuten potilasohjauksen toimintamalleja. Seuraavaksi on kooste tiimien loppuraporteissa kuvatusta tiimityöskentelystä; tiimien kokoonpanosta, ajankäytöstä, työskentelytavoista ja itseohjautuvina tiimeinä toimimisesta.

25 4.2.1 Tiimien kokoonpano 16 Perustiimien koko vaihteli 5-15 henkilön välillä. Pienin oli keuhkoahtaumatiimi, jossa oli 5 jäsentä. Kaikissa muissa tiimeissä oli yli kymmenen jäsentä. Tiimit olivat pääosin moniammatillisia. Tiimien jäsenten työyksikköjen kirjo oli laaja. Organisaatiotason suhteen 27 henkilöä edusti erikoissairaanhoitoa ja 43 perusterveydenhuoltoa. Tiimiläiset työskentelevät erikoissairaanhoidon vuodeosastolla tai poliklinikalla, terveyskeskuksen vuodeosastolla, kotihoidossa tai avohoitoyksiköissä. Kaikkiin tiimeihin valittiin tiimin jäsenistä tiiminvetäjä. Lisäksi useimmissa tiimeissä nimettiin koolle kutsuja, sihteeri ja päiväkirjan pitäjä Tiimien kokoontuminen, ajankäyttö ja työskentelytavat Syyskuussa 2006 järjestettiin kehittämishankkeen aloitustilaisuus. Sen jälkeen tiimeillä on ollut kokopäiväisiä kokoontumisia noin kerran kuukaudessa tammikuuhun 2008 saakka. Tiimit kokoontuivat jokaisen tiimiläisen työpaikalla kerran tai useammin. Kokoontumispaikkaa vaihtamalla ryhmäläiset saivat tilaisuuden tutustua toistensa työyksiköihin, työtiloihin ja toimintatapoihin. Samalla ryhmäläiset saivat mahdollisuuden esitellä työstämäänsä toimintamallia näiden kuntien johtaville hoitajille ja - lääkäreille. Yhteisiin kokoontumiskertoihin liitettiin myös erityistyöntekijöiden tai lääkärin luentoja sekä potilasjärjestöjen esittäytymisiä. Pääsääntöisesti kaikki tiimiläiset ovat osallistuneet kokoontumisiin, jotka toteutuivat työajalla. Kokoontumisten lisäksi tiimien jäsenet ovat työskennelleet itsenäisesti tai pienryhmissä. Tapaamisten välillä tiimiläiset pitivät yhteyttä sähköpostin välityksellä. Itsenäiseen työskentelyyn tiimiläiset ovat käyttäneet sekä työaikaa että omaa vapaa-aikaansa. Esimerkiksi yhdessä tiimissä jokainen tiimiläinen käytti tapaamisiin 12 työpäivää ja itsenäiseen työskentelyyn reilut kolme päivää. Hankkeessa mukana olo on siten verrattavissa vuosittaisen täydennyskoulutuksen määrään. Tapaamiskertojen lisäksi esimerkkitiimin sihteeri käytti kehittämistyöhön viisi työpäivää ja loppuraportin työstäjä reilut neljä työpäivää. Lisäksi esimerkkitiimin jäsenet osallistuivat hankkeen järjestämiin koulutuksiin viitenä työpäivänä. Yleisesti kaikki tiimiläiset osallistuivat aktiivisesti kehittämistyöhön, kuitenkin tiimikohtainen ajankäyttö vaihteli suuresti. Itsenäisen työskentelyn määrä vaihteli sovittujen tehtävien mukaan tiimeittäin ja henkilöittäin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on laaja. Pisimmillään perustiimin kokoontuminen vaati 364 kilometrin ja lyhimmillään 24 kilometrin matkan omalta työpaikalta kokoontumispaikkaan. Kokoontumispäivän kokonaispituus matkoineen vaihteli siten melkoisesti ja useimmiten ylitti työpäivän pituuden. Matkat suoritettiin joko yleisillä kulkuneuvoilla tai henkilöautoilla. Hankeorganisaatio vastasi tiimiläisten matkakuluista kokoontumisiin ja koulutuksiin. Tiimit työskentelivät tarvelähtöisesti. Alkuvaiheessa tiimit kartoittivat potilasryhmäkohtaisesti ohjauksen nykytilaa erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Kartoituksessa esille tulleiden kehittämistarpeiden pohjalta tiimit lähtivät kehittämään toimintamalleja ohjauksen organisoinnista ja sisällöstä.

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS TUTKIMUKSEN TAUSTA Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Tämä tuonut tarpeita

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot