merimies ammattilainen pätkätöissä Servitrisen Riitta Perttilä Proffs tvingas jobba i snuttar s. 18 s. 6-7 Bygg stränderna varsamt s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies7 2006 ammattilainen pätkätöissä Servitrisen Riitta Perttilä Proffs tvingas jobba i snuttar s. 18 s. 6-7 Bygg stränderna varsamt s."

Transkriptio

1 Suomen Merimies-Unioni SM-U ry merimies Finlands Sjömans-Union FS-U rf Servitrisen Riitta Perttilä Proffs tvingas jobba i snuttar s. 18 Tarjoilija Riitta Perttilä on ammattilainen pätkätöissä s. 6-7 Helsinki etsii merellistä ilmettä s. 12 Bygg stränderna varsamt s. 12

2 PÄÄKIRJOTUS Miten käy suomalaisen kauppalaivaston ja merenkulun? Suomalaisten alusten osuudet ulkomaankauppamme tavara- ja matkustajakuljetuksissa ovat pudonneet alemmaksi kuin koskaan. Lastialusliikenteessä osuutemme on enää alle 30 prosenttia ja matkustajaliikenteessä vain noin 50 prosenttia. Osuudet ovat laskeneet kummankin sektorin osalta viimeisten viiden vuoden aikana noin 10 prosenttia. Kauppalaivastomme keski-ikä on lisäksi EU-maiden korkeimpia, noin 20 vuotta. Viimeisen kuuden vuoden aikana on menetetty liki 20 prosenttia alan ympärivuotisista työpaikoista. Itämeren alueen kilpailutilanne on vain kiristynyt. Viron markkinaosuus on noussut selväsi, osittain halvemman työvoiman turvin ja osittain alustilauksia suosivan verotuksen johdosta. Viron hallituksen edustajat ovat myös vastikään ilmoittaneet, että Viro alkaa tukea merenkulkua samalla tavalla kuin Itämeren alueen muut kilpailijamaat. Ruotsissa on toteutettu täydellinen nettopalkkajärjestelmä, ja siellä ollaan siirtymässä tonnistoverotukseen. Ruotsin edullisempien tukijärjestelmien johdosta Ruotsin lippu on työvoimakustannuksiltaan jo nyt noin 20 prosenttia alhaisempi kuin Suomen lippu. Silja Line on siirtynyt virolaiselle Tallinkille, Finnlines on lipumassa italialaisen Grimaldin haltuun. Islantilaiset ostivat Containershipin, Transfennica on jo jonkin aikaa ollut hollantilaisten omistuksessa, listaa voitaisiin jatkaa loputtomiin. Tukitoimilla on kiire Jotta pystyisimme säilyttämään edes jonkin osan kauppalaivastostamme Suomen lipun alla, ja jotta voisimme turvata merenkulkuun liittyvän tietotaidon sekä työpaikkojen pysymisen Suomessa, valtiovallan on pikaisesti toteutettava Suomessa samanlaajuiset tukitoimet kuin kilpailijamaissamme. Merenkulun työmarkkinaosapuolten yhteisen näkemyksen mukaan ensisijaisina toimenpiteinä tulisi olla tonnistoverojärjestelmän uudistaminen ja matkustaja-alustuen kasvattaminen täyteen määräänsä sekä alusinvestointien liikkeelle saaminen alushankintavarausjärjestelmillä, valtiontakauksilla ja/tai EU:n sallimilla muilla investointituilla. Aikataulu on tiukka. Mikäli Suomessa jäädään odottamaan ensi kevään eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen toimenpiteitä, olemme mitä ilmeisimmin myöhässä. Suomessa on vuosi toisensa jälkeen toteutettu ainoastaan osittaisia tukitoimia sen sijaan, että olisimme kerralla saattaneet tukijärjestelmät EU:n suosittelemaan maksimimäärään samalla tavalla kuin kilpailijamaamme. Tämä on selvästi rapauttanut varustamoelinkeinon uskoa suomalaisen merenkulkuelinkeinon tulevaisuuteen. Valtiovallan tulisikin välittömästi antaa selvä viesti siitä, että Suomi haluaa jatkossa säilyttää oman kauppalaivastonsa ja siitä, että tulemme suhtautumaan merenkulkuun tulevaisuudessa samalla myönteisellä tavalla kuin lähimmät kilpailijamaamme. Simo Zitting puheenjohtaja HS: Suomen huoltovarmuus jo erittäin kriittinen Työväenkulttuuri käynnistää SAK:n 100-vuotisjuhlat SAK:n 100-vuotisjuhlinta käynnistyy musiikin merkeissä. Keskusjärjestö järjestää syksyn 2006 aikana Laulunpätkiä pätkätyöstä -kilpailun, joka on suunnattu SAK:laisten ammattiliittojen lauluntekijöille. Paras laulunpätkä pätkätyöstä valitaan Laulu Palaa -risteilyllä Kilpailun päätuomarina toimii Miljoonasateesta tuttu lauluntekijä Heikki Salo. Osallistumaan pääsevät aikaisemmin levyttämättömät laulut, joiden aiheena on pätkätyö tai pätkätyöläiset. Laulunpätkiä pätkätyöstä -kilpailun yhteistyökumppanina toimii Työväen Musiikkitapahtuma. Kilpailun parhaat kappaleet esitetään tähtiartistien tulkitsemana kesän 2007 Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella. Huhtikuussa 1907 perustettu SAK juhlii satavuotistaivaltaan pitkin vuotta eri puolilla Suomea. Liikkeelle lähdetään tammikuun lopussa Unelmaduuni-seminaarilla. SAK:laisten liittojen aktiiveille suunnattu tapahtuma kokoaa satoja omien alojensa ammattilaisia pohtimaan esimerkiksi luottamushenkilöiden työtä ja asemaa 2000-luvun työelämässä Helsingin Sanomissa julkaistun arvion mukaan Suomen huoltovarmuus on vajonnut jo erittäin kriittiselle tasolle. Tämä kehitys johtuu siitä, että suomalaisten alusten osuus meriliikenteessä vähenee kaiken aikaa, vaikka merikuljetukset Itämerellä lisääntyvät. Vuonna 2005 Suomen viennistä alle viidennes kulki suomalaisaluksissa. Tuonnissa osuus oli 40 prosenttia. Vielä 1980-luvulla puolet Suomen merikuljetuksista hoidettiin suomalaisilla laivoilla, HS:n artikkelissa muistutetaan. Samassa lehdessä kerrotaan myös maan ylivoimaisesti suurimman linjaliikennevarustamon, Finnlinesin, siirtymisestä italialaiseen omistukseen. Napolilainen Grimaldien perhe omistaa yhtiöstä jo yli kolmanneksen. Kolmen vuoden kuluessa sen pitää joko pudottaa omistustaan tai lunastaa muut osakkaat ulos. Finnlinesin toimitusjohtaja Antti Lagerroos on todennut pitävänsä italialaiseen omistukseen siirtymistä todennäköisenä. Lontoon merimieskirkko taas avoinna Lontoon suomalainen merimieskirkko on jälleen avattu perusteellisen remontin jälkeen. Sisäpinnat sekä putket, sähköt ja LVI-tekniikka on uusittu. Brittiläisen arkkitehdin Cyril Mardallin suunnittelema, vuonna 1958 rakennettu funkkis-tyylinen talo on pyritty palauttamaan mahdollisimman alkuperäiseen asuunsa. Peruskorjauksen aikana suomalaisten kohtaamispaikka on toiminut Ruotsin kirkolla. Siellä sijainnut suomalainen kauppa on nyt suljettu, ja toiminta keskitetään omiin, uudistettuihin tiloihin. Tekemällä ostoksia Suomi-kaupasta voi tukea suomalaista kulttuuri- ja sosiaalityötä. Kaupasta on saatavilla laaja valikoima suomalaisia elintarvikkeita ja herkkuja. LOPS:n eli Lontoon palloseuran peliharjoitukset jatkuvat sunnuntaisin klo Southwarkin puistossa, jossa harjoittelevat myös sunnuntaisin klo 15 pesäpalloilijat. Yksi numero jäi ilmestymättä Merimies-Sjömannen-lehden syyskuun numero jäi ilmestymättä sairastapauksen vuoksi. Pahoittelemme sattunutta. Siljan brändin arvo romahtanut Silja Line on pudonnut Markkinointi&Mainonta-lehden ylläpitämällä Suomen arvostetuimmat brändit -listalla peräti 73 sijaa alaspäin. Suomalaiset arvostivat Siljan brändin nyt sijalle 102, kun vuoden 2005 sijoitus oli 29. Omistajaa vaihtanut ja irtisanomisia väläytellyt varustamo painii nyt samassa sarjassa kuin mm. Panda-makeiset ja Turunmaa-juusto. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus. 2

3 Meripelastajalle turvallisuuspalkinto Merenkulun turvallisuuspalkinto on myönnetty lääketieteen lisensiaatti Jaakko Pitkäjärvelle. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen luovutti palkinnon Pitkäjärvelle. Jaakko Pitkäjärven vapaaehtoinen, pyyteetön toiminta on kehittänyt huomattavasti suomalaista meripelastustoimintaa. Pitkäjärvi on pitkän linjan puurtaja, sanoi ministeri Huovinen jakaessaan vuotuisen Sea Sunday -meriturvallisuuspalkinnon. Palkinnon jakaa Meriturvallisuustoimikunta, jonka taustalla on laaja joukko viranomaisia ja merenkulun ammattijärjestöjä sekä vapaa-ajan järjestöjä. Jaakko Pitkäjärvi, 28, on toiminut muun muassa Suomen Meripelastusseuran alustyyppityöryhmän puheenjohtajana. Pitkäjärvi on ollut perustamassa Laukaan meripelastusyhdistystä 1994 ja toiminut pelastusaluksen päällikkönä jo vuodesta Jaakko Pitkäjärvi sai Sea Sunday -palkinnon liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselta. Tallinkin Superfast Ferries alusten palkkataulukot allekirjoitettiin Tallinkin palkat kohti suomalaista tasoa Tallinkin Superfast Ferries alusten kesällä alkaneet ja jo saarronkin kokeneet neuvottelut ovat vihdoin tuottaneet tulosta. Superfast Ferries alusten palkkataulukot nivelletään suomalaisen ulkomaanliikenteen matkustaja-alustaulukoiden mukaisiksi. Pitkään jatkuneet palkkataulukoiden soveltamista koskevat neuvottelut saatiin päätökseen Tallinnassa yhdeksästoista syyskuuta. Kesäkuun 2.päivä päivätyssä pöytäkirjassa oli jo sovittu, että palkat ja lisät sekä erinäiset korvaukset ovat alkaen vähintään 60 prosenttia edellä mainituista suomalaisista palkkataulukoista. Tämä saatiin nyt laskennallisesti sovittua. Sovitut palkat maksetaan työntekijöille lähtien taannehtivasti lokakuun palkanmaksun yhteydessä. Lehden painoon mennessä on aluksilta saatu tieto, että työnantaja on maksanut palkkoja taannehtivasti. Palkat nousevat myöhemminkin Osapuolet sopivat myös siitä, että kun palkkoja, lisiä ja erinäisiä korvauksia korotetaan seuraavan kerran , korotukset tehdään samaa periaatetta noudattaen. Palkkaluokkien ja palkkaryhmien arvot lasketaan silloin niin, että ne vastaavat 70 prosenttia suomalaisista ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten palkkataulukoista. Samaa periaatetta noudatetaan jolloin palkat vastaavat 80 prosenttia suomalaisista palkoista. Tilannetta korjataan vastaamaan 90 prosenttia suomalaispalkoista palkat ovat samalla tasolla kuin suomalaistenkin palkat. Neuvottelut lisistä jatkuvat Neuvottelujen yhteydessä todettiin yhteisesti, että erinäiset lisät ja korvaukset jotka maksetaan suomalaisille voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan, saattavat tuoda esiin joitakin käytännön ongelmia virolaisen lainsäädännön osalta. Näihin asioihin ratkaisun löytämiseksi päätettiin, että neuvotteluryhmän työtä jatketaan lokakuun loppuun ja sen jälkeen tarpeen tullen, kunnes asia on ratkaistu. Kaikki lisät ja korvaukset maksetaan työntekijöille taannehtivasti lukien. Tule jouluglögille! Edunvalvontaosasto Perinteiseen tapaan tarjoamme jäsenillemme jouluglögit Unionin Helsingin toimistolla. Pannu on kuumana perjantaina klo Tervetuloa! Saksan merenkulku myötätuulessa Saksassa merenkulku on vahvassa myötätuulessa, ja laivoja siirretään takaisin kotimaan lipun alle. Kehityksen syynä pidetään valtion vastaantuloa: työntekijöiden palkkavero palautetaan 80-prosenttisesti varustajalle, ja ulkomainen työvoima on vapautettu sosiaaliturvamaksuista. Valtio subventoi lisäksi varustajien maksettavaksi tulevia työnantajamaksuja. Säästöt kattavat keskimäärin kaksi kolmasosaa lisääntyneistä miehityskuluista aluksen vaihtaessa lippunsa takaisin Saksan lippuun. Maan kauppalaivasto on kolminkertaistunut tonnistoverolain astuttua voimaan Työpaikkojen määrä on kasvanut vuodessa kahdella tuhannella. Saksalaisten osuus saksalaislaivojen miehistöstä on 61 prosenttia. Työtä hakee tällä hetkellä kuukaudessa keskimäärin 140 merenkulkijaa. Vuotta aikaisemmin luku oli kaksinkertainen. Pätevistä kansi- ja konemiehistä sekä laivamekaanikoista on huutava pula. Jouluterveiset sähköpostilla lehteen Vanhaa tapaa noudattaen Merimies-lehden joulukuun numerossa julkaistaan joulutervehdyksiä. Ne ovat Unionin jäsenille ja eläkeläisille maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin kuuluvat merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä seilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta. Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittain niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat tervehtiä tuttaviaan. Työttömät jäsenet voivat lähettää tervehdyksensä suoraan Merimies-lehteen (PL 249, Helsinki. Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset on lähetettävä marraskuun 17. päivään mennessä. Toimita nimet mieluiten sähköpostitse osoitteella Toimitus käyttää Word-tekstinkäsittelyohjelmaa (myös rtf-tiedostot toimivat hyvin. Myös Excel-tiedostot käyvät). 3

4 Meri-Levi Sijainti Kittilästä 17 km, Levi-tunturin kupeessa, Koutamaalla. Osoite: Puolirinteentie 22. Kuvaus Paritalon molemmissa puoliskoissa (mökit 1 ja 2) on alakerrassa aula, keittiö ja oleskelutila, sauna pesuhuoneineen. Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta, joista toisessa parivuode, toisessa kolme vuodetta, WC. Alakerran sohvasta lisävuode. Varustus Sähköhella, mikro, jääkaappi, leivänpaahdin, kahvin- ja vedenkeitin, astianpesukone, pesukone, kuivauskaappi, silitystarvikkeet, TV, video, radio, CD-soitin. Kakkospuolella takka. Yhteiskäytössä vene perämoottoreineen ja trailereineen, kanootti, polkupyörät, lumilinko, grillikatos. Pihalla kolme autopistoketta. Muita tietoja Levin Seita palvelusta voi tilata esim. siivouspalveluita tai aterioita. Levi-hotellin alueella (n. kaksi kilmometriä mökiltä) kaikki mahdolliset palvelut. Suomen Merimies-Unioni SM-U ry ja SM-U:n työttömyyskassa Finlands Sjömans-Union rf och FSU-s arbetslöshetskassa Jäsenmaksuvapautushakemus Ansökan om medlemsavgiftsbefrielse Nimi Namn Henkilötunnus Personsignum Haen vapautusta ajalle / / 200 / / 200 Jag ansöker om befrielse för tiden / / 200 / / 200 Vapautuksen syy (ympyröi tai alleviivaa oikea vaihtoehto) * sairas eikä saa sairasajan palkkaa * KELA:n päivärahaa saava työtön * opiskelu * äitiys-, isyys-, vanhempainloma, hoitovapaa * asepalvelus * kotimainen liitto * pohjoismainen merimiesliitto * työkyvyttömyyseläke * virkavapaa, syy * oma loma * muu syy Orsak till befrielse * sjukdom, får ej sjuktidens lön * arbetslös, får dagpenning via FPA * studier * moderskaps-, faderskaps-, föräldra-, vårdledighet * värnplikt * inhemskt förbund * nordisk sjömansförbund * invaliditetspension * tjänsteledig, orsak * egen semester * annan orsak Hakemukseen liitetään aina viranomaistodistus (kopio riittää) Myndighetbevis bör alltid bifogas till ansökan (en kopia) * KELA:n päivärahapäätös (sairas, työmarkkinatuki, perhevapaa) * lääkärintodistus * opintotodistus * joukko-osaston todistus asepalveluksesta * todistus jäsenyydestä edellisessä liitossa * muista Pohjoismaista siirtotodistus * FPA:s beslut om dagpenning (sjuk, arbetsmarknadsstöd, familjeledig) * läkarintyg * studieintyg * truppavdelningens intyg om värnplikt * medlemsbevis från tidigare förbund * övergångsbevis från andra nordiska länder Huom! Mikäli sinulla on vapautusaikana veronalaista tuloa, On siitä aina maksettava jäsenmaksu. / 200 Paikka ja aika Allekirjoitus Obs! Av skattbara inkomster under befrielsetiden måste Medlemsavgiften betalas, / 200 Plats och datum Underskrift Palautusosoite: SM-U:n jäsenrekisteri, PL 249, HELSINKI Adress: FSU-S medlemsregister, PB 249, HELSINGFORS 4

5 AIMO MYRÄKKÄ SM-U:n Levin mökin vuokrahakemus, Hiihtosesonki 2007 Ansökan om hyrning av FS-U:s Levi-stuga, Skidåkningssäsong 2007 Hiihtosesonki on ajalla (viikot 8-17) Skidåkningssäsongen gäller tiden (veckas 8-17) Vuokra-aika on yksi viikko, lauantaista lauantaihin, hinta 330 Hyrestiden är en vecka, bytesdag lördag, pris 330 Viikoilla 8-10 ( ) on etusija lapsiperheillä. Veckor 8-10 ( ) barnfamiljer har förtur. Ajanjakso/Period / - / 2007 tai vaihtoehtoisesti eller alternativt / - / 2007 Nimi/Namn: Katuosoite/Gatuadress: Postinumero/Postnummer: Puhelin/Telefonnummer: Henkilötunnus/Personbeteckning: Lasten lukumäärä ja iät/antal barnen och deras ålder: Allekirjoitus/Underskrift HUOM! Tällä kaavakkeella haetaan vain hiihtosesongin vuokrauksia. Vain mennessä palautetut hakemukset huomioidaan. Vastaukset ja laskut toimitetaan hakijoille mennessä. Med den här blanketten ansöker du endast om hyrning för skidåkningssäsongen. Ansökningar som returneras senast den beaktas. Svar och räkning skickas till sökande senast Hakemukset palautetaan osoitteella/ansökningarna returneras till adressen: Suomen Merimies-unioni SM-U Ry Finlands Sjömans-union FS-U Rf Mökkivaraamo/Stugor PL/PB HELSINKI/HELSNIGFORS Kaikki joukolla jäätä särkemään! Jopa on aikoihin eletty! Aimohan on hieman tyhmä, mutta tämä menee nyt yli ymmärryksen. Jotenkin Aimo on ymmärtänyt, että kaikki Suomen jäänsärkijät, joita jäljellä on, on siirretty Fintaship-nimisen yhtiön omistukseen. Ja jotenkin Aimo ymmärsi, että tämä puoti on Suomen valtion omistuksessa. Niin tai näin, outoja asioita on tapahtunut. Kun pantiin nippuun laivat, miehistö ja hallinto, piti syntymän suuria säästöjä. Näin aina. Onhan tätä nähty. Hii-o-Hoi! ihmettelee Aimo nyt. Otettiinko toisesta taskusta jotain, joka siirrettiin toiseen taskuun tai pantiinko ikään kuin tavaraa toisesta repusta toiseen, jolloin kuorma ei keventynyt, vaan pysyi ennallaan, mutta työn touhua saatiin aikaiseksi. Olipa siis pantu samaan pussiin laivat ja kaikki. Piti kysellä, että kuka se ensi talven jäät murtelee, jotka merenkulkulaitos maksaa? Jo pyydettiin tarjous, että kenen keulat niitä jäitä rikkomaan. Ja moneltako yhtiöltä voitiin moista pyytää? Yhdeltä, kun muita ei ole! Liikenneministeriön alainen virasto ostaa monopoliasemassa olevalta yhtiöltä palveluksia näin sai Aimo lehdestä lukea. Vaan eipä loppunut tähän tämä hölmöily. Valtion budjetit tietää Aimokin. Tarkkaa on nykyään. No nytpä kävikin niin, että tarjous jään särkemisestä menikin pään särkemiseen. Sepä oli niin korkea, ettei merenkulkulaitos sitä voinut ottaa, kun rahat eivät riitä. Hii-o-Hoi! Mitä tämä tämmöinen oikein on? Muistaapa Aimo lukeneensa ammoin vanhaa kansanperinnettä, jossa lapsia hauskuutti hölmöläisten hommat ne, missä valoa kannettiin tupaan säkillä tai peittoa jatkettiin jalkopäähän toisesta päästä irti saksitulla liepeellä. Ihan yhtä viisasta tämä tuntuu olevan. Ero on vain siinä, ettei tämä naurata. Hölmöläisten hommaa, tuumaa herra Myräkkä. No mikä nyt neuvoksi? Muotisana voi tulla avuksi. Mennyt kuuma kesä antaa toivoa. Jos tuo hieno sana: Globaalinen lämpeneminen tuleekin pelastamaan Suomen merenkulun, joka taitaa olla kohta muutenkin henkitoreissaan. Jospa ei meri enää jäätyisi-kään Antaa seistä fantastiset fintashipit. miehistöä vain käy sääli. Voi mennä koko talvi pilkkimiseksi. Tuleeko Kanadan kuninkaallinen jäänsärkijälaivasto apuun, vaiko höyryääkö Murmanskin radioaktiivinen supermurtaja vesillemme? Tiedä häntä, ainakin Kuolan kaverit eivät liikoja työolojen puolesta kysele, eikä taida palkkakaan olla ongelma, varsinkin jos länsivaluuttana maksetaan. On se Aimo ennenkin kauheita ennustellut, ja ovatpa monet sitten ikävä kyllä toteutuneetkin. Tai josko uusi yritys myykin jäänmurtajat vaikka johonkin halvemman työvoiman maahan, ja tekee uuden tarjouksen. Jo murtuisi jää huokeammalla kuin nyt ja taas jäisi joukko ammattitaitoisia merimiehiä vaille työtä. Eipä kannata tätäkään aliarvioida. Näyttöä on. Tallinkin väki seisoskelee banderollien kanssa toimistonsa edessä, kun paatteja aletaan liputtamaan vielä huokeampaan maahan. Latvian merimiehet taitavat saada töitä, mutta kenen selkänahasta otetulla hiellä ja millä palkalla? Kuinkas nyt suu pannaan? Melkoista on pyöritys näillä vesillä! Hii-o-Hoi! sanoo Aimo, mutta muistuttaa samalla, että taisipa tästä asiasta joku aika takaperin jotain kirjoittaakin. Ei tarvitse enää kristallipalloa ennustamiseen, sen verran pahat ovat merkit. Katsotaan nyt vaan, mihin kurimukseen tällä kertaa ollaan ajautumassa. Toivotaan vain, että pinnalla pysyttäisiin. Aimo Myräkkä, merellä 5

6 Moni laiva käynyt tutuksi Riitta Perttilälle Rautainen taipuu Ekstraaminen voi antaa vapauden tunteen, mutta todellisuus on jatkuvaa epävarmuudessa elämistä. Unelmani on saada vakituinen työpaikka, sanoo tarjoilija Riitta Perttilä. Riitta Perttilä on juuri tulossa työpaikaltaan Finnlinesin Finnmaidilta ja menossa Vikingin Gabriellalle. Tässä välissä on hoidettava pyykki, vaatteidenvaihto, pari muuta asiaa ja tämä haastattelu. Kiirettä pitää, koska aikaa on vain muutama tunti. Perttilä tuntee Finnlinesin laivat, ja Siljan ja Vikingin laivoissa hän on työskennellyt jokaisessa. Jokapaikanhöylänä työskentelevä tarjoilija on siis määräaikainen työntekijä eli ekstra. Yrittäjästä ekstraksi Seuraava työpätkäni Finnmaidilla alkaa vajaan kolme viikon päästä, eikä jatkosta ole tietoa. Vikingille minua pyydettiin aamulla ja lupauduin, koska satuin olemaan vapaalla. Tätä työtä on näillä tietoa ainakin yhden keikan ajan, kolme päivää, Perttilä kertoo hetken tilanteen. Riitta Perttilä on ollut ravintola-alalla pienen ikänsä. Ennen laivoille lähtöä hänellä oli oma kalaravintola, Jannen saluuna, Vaasan saaristossa. Sieltä hän siirtyi laivatöihin kuusi vuotta sitten. Siitä lähtien on ollut tarjolla vain pätkätöitä. Työpaikka vaihtuu koko ajan, samoin työtehtävä. Joskus olen alacartessa, toisinaan buffetin puolella, riippuen missä tarvitaan. Myös laiva vaihtuu koko ajan. Jos laivatöihin tulee aukkoja, käyn tekemässä keikkoja maissa. Ravintoloissa väki tuntee minut, joten sieltä tulee kyselyjä. Haaveena vakituinen työpaikka Pätkätyöt eivät ole Perttilän unelmatyötä. Vakituinen työpaikka on haaveena, vaikka hän on sinkkuna poikkeuksellisen sopiva pätkätöihin. Ei tämä onnistuisi, jos olisi perhe. Nytkin on vaikeaa, kun lupauksia joutuu usein perumaan viime tipassa reissutöiden vuoksi. Heittelehtivä työaika vaikuttaa myös harrastuksiin. Yritän opiskella italiaa, mutta se on hankalaa. Italia on minulle tärkeä maana ja kielenä, joten harrastuksestani en luovu, vaikka joudun junailemaan aikataulujen kanssa. Yksineläjä sietää epävarmuutta Ekstraaminen voi antaa vapauden tunteen, mutta todellisuus on jatkuvaa epävarmuudessa elämistä. Pahinta epävarmuudessa on se, ettei pysty suunnittelemaan elämistään ja talouttaan. Palkka vaihtelee ja vapaa-aika on usein kortilla. Töitä on pakko ottaa silloin kun niitä tarjotaan, ja siinä saavat omat menot ja toiveet väistyä. Riitta Perttilä on oman kertomansa mukaan työhullu. Epämääräisiin työaikoihin ja epäsäännöllisiin tuloihin hän on tottunut jo ollessaan yksityisyrittäjä. Luonnekin on kuulemma merelle sopiva levoton ja rento. Asun vuokralla mutta toivon voivani joskus ostaa oman asunnon. Jos saan laivalta vakituisen työpaikan, ostan asunnon heti. Muutan ehkä Tampereelle, koska säännöllisissä laivatöissä ei ole väliä missä asuu. Tampereella asuntojen hinnat ovat kohtuullisemmat kuin Helsingissä. Löyhää sitoutumista Pätkätyöntekijän on Perttilän kokemuksen mukaan oltava rautainen ammattilainen. Jatkuva laivan vaihto on rankkaa. Koko ajan on opeteltava nopeasti uutta ja kyseltävä talon tapoja. Aina ei edes muista, ketä työkavereita kussakin laivassa on. Vakituisissa töissä voi olla todella rankkaa, jos kemiat eivät toimi. Laiva on niin suljettu työpaikka. Ekstroja työpaikan ongelmat eivät onneksi useinkaan tavoita. Hankalankin työkaverin kanssa tulee toimeen lyhyen aikaa, mutta toisaalta mukavia työkavereita tulee ikävä. Määräaikaisena työskentely on irrallista elämää. Firmaan, työpaikkaan ja työkavereihin ei pätkätyöntekijä juuri sitoudu. Ekstrana on osattava ja opitta- 6

7 ammattilainen pätkätöihin Palkka, työaika ja lisät ekstrojen huolenaiheita Palkanmaksu ja työaika ovat pätkätyöntekijän huolenaiheita. Niistä he ottavat eniten yhteyttä ammattiliittoonsa, kertoo Suomen Merimies-Unionin toimitsija Satu Silta. Palkkataulukot ja palkkojen vaihtelu eri laivoilla ja varustamoissa saavat monet soittamaan Unioniin. Päänvaivaa voi tuottaa siirtyminen rahtilaivoista matkustajalaivoihin ja päinvastoin. Ongelmia tuottaa myös sairausajan maksu määräaikaisissa työsuhteissa. Kysymyksiä herättää lisäksi ikälisien kertyminen. Pätkätyöntekijä saa myös sairastua, sen takaa merimieslaki 25. pykälässään: Jos työntekijä sairastuu työsuhteen aikana, työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus 60 päivään asti, vaikka työsuhde päättyisi sitä ennen. Käytännössä palkkaa maksetaan siihen asti kun määräaikainen työsuhde olisi päättynyt ja sen jälkeiset päivät maksetaan sairasajan palkkaa vastaava korvaus, Silta selvittää. Työaika ei ole yksiselitteinen asia Yksi jäseniä askarruttava aihe on työaika, eritoten matkustajalaivoilla. Matkustajalaivoilla takuupalkka vaihtelee, koska palkkaan sisältyy eri määrä töitä määrätyssä ajanjaksossa. Usein kysytään, miten työaika ja siitä kertyvä palkka elävät, kun työntekijä tekee eripituista vuorottelua. Aina ei ole selvää, miten työaika, palkka ja ylityöt muodostuvat esimerkiksi jos henkilö hyppää sairasloman sijaiseksi kesken valmiin työtuntilistan. Näitä Satu Silta selvittää päivät pitkät. Hän kertoo juuri vastanneensa kolmeen työaikapulmia käsittelevään puheluun. Säilytä kaikki! Kannattaa säilyttäkää kaikki merimiehen työsopimukset. Niiden ja vain niiden perusteella lasketaan pätkätyöläisen ikälisät. Varustamolta on hyvä pyytää aika ajoin palveluaikatodistus tai joku muu selvitys palvelusuhdepäivistä, toimitsija Satu Silta muistuttaa. Ikälisät aiheuttavat pätkätöitä tekeville epäselvyyttä. Matkustajalaivasopimuksessa ikälisät kertyvät kolmen, viiden, kahdeksan ja yhdentoista vuoden kertymissä. Vuodet lasketaan niin, että vuosi on 360 työsuhdepäivää eli ensimmäisen ikälisän saa, kun on koossa 1080 työsuhdepäivää. Nyt haluan teroittaa jokaisen mieleen: säilyttäkää kaikki merimiehen työsopimukset ja palkkakuitit. Kannattaa pyytää aika ajoin varustamosta myös palveluaikatodistus tai joku muu selvitys palvelusuhdepäivistä. Paperit ovat tärkeitä kiistatilanteissa. Pätkätöiden määrää laivoilla Satu Silta kuvaa aaltoliikkeenä. Eniten niitä on talouspuolella. Määräaikaisuudet ovat lisänneet työntekijöiden epätietoisuutta työhön liittyvistä asioista. Asiaa ei helpota se, että varustamojen omistajat vaihtuvat. Monia asia on vielä auki esimerkiksi Siljalla. Kuulin juuri erään Ruotsin puolella työskentelevän siljalaisen kertovan, että viiden vuoden aikana vain kaksi määräaikaista työntekijää on vakinaistettu. Vikingillä lienee tilanne samansuuntainen. Finnlinesillä on tilanne parempi, koska siellä on hankittu uusia laivoja. HK va kaikkea. Vakituiset työntekijät huomauttavat joskus, että eihän sinun tarvitse kaikkea osata, kun olet määräaikainen. Määräaikaisena oleminen on joskus rasittavaa, kun pitää vakituisilta kysellä koko ajan talon tapoja ja missä mitäkin on. Kuukausi Italiassa Uskon, että kaikille olisi helpompaa käyttää mahdollisimman paljon vakituista henkilökuntaa. Ei vakituisillekaan ole helppoa, kun he joutuvat opettamaan koko ajan uusia työntekijöitä, jotka ovat kuitenkin mukana vain lyhyen aikaa. Jos joskus olen vakituinen, osaan neuvoa määräaikaisia kärsivällisesti. Sen olen näinä vuosina oppinut. Riitta Perttilä ei ole ehtinyt juuri miettiä palkkaa, mutta epäilee, että ikälisiä ei pätkätyössä juuri kerry. Lomia ei aina tule pidettyä, koska ne maksetaan rahana. Viime kesänä hän kuitenkin repäisi ja piti kuukauden loman Italiassa tietysti. Tavallisesti pidän aika harvoin lomaa. Vapaavuorolla teen usein keikkaa. Se ei olisi mahdollista jos olisi vakituinen työsuhde. Työ vaatii hyvän peruskunnon Palkka on pätkätyössä tasaisen epätasainen. Matkustajalaivoilla saa myynnistä prosenteissa laskettua palkanlisää, rahtilaivoilla ei. Rahtilaivoilla ansaitsee hieman matkustajalaivoja vähemmän, mutta työ niissä on mieluisampaa. Merellä on aika rauhallista eikä tarvitse kuunnella öistä hulabaloota. Sitä osaa arvostaa minun iässäni. Riitta Perttilä on ollut nuorena kilpaurheilija ja hän harrastaa edelleen hiihtoa ja muuta kuntoilua. Harrastan ulkoilua, kuntosalia, sauvakävelyä ja kesäisin Stadionilla vesijuoksua. Käyn myös säännöllisesti hierojalla. Ilman hyvää kuntoa tarjoilijan työ olisi melkein mahdotonta. Hilkka Kotkamaa 7

8 draamaa Jarkko Sipilä tekee rikosuutisten jämistä Kokeneen rikostoimittajan kirjoissa on aimo annos tosielämää Jarkko Sipilän kirjojen aiheet syntyvät hänen leipätyössään rikostoimittajana. Kaikkea materiaalia ei voi panna rikoksista kertoviin uutisjuttuihin, ja työn ohessa kuulee myös kiinnostavia tarinoita, vitsejä ja huhupuheita. Tämä pätee Sipilän uusimpaan kirjaan Mitään salaamatta (Gummerus, 2006), joka kertoo todistajan osasta murhaoikeudenkäynnissä. Kirjassa kerrotaan todella tapauksesta, jonka kuulin erään oikeusjutun yhteydessä. Murhatun uhrin naisystävä todisti Helsingin käräjäoikeuden turvasalissa, jossa todistajalausunnon voi antaa mustan lasin takaa. Myös kirjassa viaton nuori nainen antaa oikeudessa pahaa aavistamatta silminnäkijän todistajalausunnon murhasta. Jarkko Sipilän kirjan tarkoituksena ei ole pelotella ihmisiä, jotta he eivät uskaltaisi todistaa rikosjutuissa. Tavallisen kansalaisen riski joutua todistajana vainotuksi tai painostetuksi on äärimmäisen pieni. Todistajia on uhkailtu poliisin tilastojen mukaan tapauksessa vuodessa. Uhkailuista on lähes jokainen tapahtunut sellaisille todistajille, jotka ovat itsekin pyörineet rikosjengien liepeillä. Tehtaankadulla ja Albertinkadulla Jarkko Sipilä tietää mistä hän puhuu ja kirjoittaan Hän on työskennellyt Helsingin Sanomissa ja MTV3:n uutisissa rikos- ja oikeustoimittajana vuodesta 1996 lähtien. Sipilä on toimittajana raportoinut televisiossa Tehtaankadun poliisimurhat, Albertinkadun ampumaklubin kolmoissurman, moottoripyöräjengien veriset yhteenotot sekä Lopella tapahtuneen espoolaispariskunnan kylmäverisen henkirikoksen. Mistään näistä tapauksista hän ei ole kirjoittanut suoraan yhdeksässä rikosromaanissaan, mutta jokaisessa niissä on hippu aineksia tositapauksista. Todellisuudesta hän on napsinut monia aiheita, kuten rasismia, terrorismia sekä poliisin peitetoimintaa kuvaavia juttuja. Takamäen tarinoita Jarkko Sipilän rikoskomisario Takamäki ja kumppanit ovat siitä kiinnostavia romaanihahmoja, että ne voisivat oikeasti olla poliiseja. Kirjailija ei ole lähtenyt luomaan taiteilijan vapaudella heille toimenkuvaa, vaan hän on tutkinut poliisin todellista työtä. Tästä sisäministeriön poliisiosasto myönsi Sipilälle poliisin ansioristin toissa vuonna. Se oli ensimmäinen kerta, kun mitali myönnettiin rikos- ja oikeusasioita seuraavalle toimittajalle. Yleensä ansioristi on mennyt hyvin työstään suoriutuneelle poliisille. Pyrin siihen, että kirjani olisivat mahdollisimman todenmu- 8

9 Jarkko Sipilältä jää materiaalia yli, kun hän karsii aineistostaan raportteja television uutisiin. Näistä hän muokkaa ja jalostaa draaman keinoin dekkareita, joista pitävät niin lukeva kansa kuin poliisitkin. Sipilä ja Soininvaara mielikirjailijoita Merenkulkijat ovat trenditietoisia lukijoita Moni ahkerakin lukija sanoo, että laivalla ei tule luettua kovin syvähenkistä kirjallisuutta. Merelle sopivat jännärit, dekkarit ja kenties ripaus romantiikkaa. Myös historia, elämäkerrat ja rajatieto sopivat merityön lomaan, mutta klassikot kuuluivat kotiin ja pidemmille vapaille. Laivaväen kirjamieltymykset tuntee Merimiespalvelun kirjastonhoitaja Milja Nitovuori. Hän huolehtii, että laivoilla on juuri merenkulkijoille mieluista lukemista. Kotimaisuus vetoaa Lukijat seuraavat tarkkaan, mitkä kirjat ovat uutuuksia ja mitkä ovat hyviä. Kirjoja ei todellakaan lainata summan mutikassa. Voisi sanoa, että lukijamme ovat hyvin trenditietoisia, Nitovuori tietää. Tämän hetken muotikirjojen kärkinimiin kuuluu kaksi suomalaista dekkarikirjailijaa Jarkko Sipilä ja Taavi Soininvaara. Heti perässä tulee Tampereelle tapahtumansa sijoittava Seppo Jokinen. Turussa seikkailevan Reijo Mäen huippusuosio on hieman taittumassa. Edelleen paikkansa on säilyttänyt hyvin kysytty kansainvälinen trilleristi Ilkka Remes. Lukijat haluavat suomalaisia dekkareita. Heistä on kiinnostavaa seurata tapahtumia tutuissa ympäristöissä ja rosvo-poliisi-meininkiä suomalaisella mentaliteetilla. Naisilla sama maku Miesten ja naisten kirjamaku ei Milja Nitovuoren kokemuksen mukaan poikkea kovin paljon toisistaan. Naiset lukevat jännäreitä halukkaasti, mutta he lisäävät suosikkeihinsa yltiöromanttiset Sandra Brownin, Nora Robertsin ja amerikkalaisen bestsellerin Dan Brownin. Toki Brownin kirjoja Da Vinci -koodi, Enkelit ja demonit ja Meteoriitti kysyvät sekä miehet että naiset. Suursuosikit pitävät pintansa muutaman vuoden, mutta vähitellen huippukirjailijoiden kirjat huononevat, ja se näkyy heti meillä. Lisää elämäkertoja Merityön hektisyys näkyy kirjavalikoimissa. Tiukkaa ajattelua ja syvällistä pohdintaa vaativat kirjat sopivat sinne harvemmin. Monet lukevat siksi, että saavat kirjan kanssa mukavasti unenpäästä kiinni. Klassikot John Irving ja Kurt Vonnegut kuuluvat merenkulkijoiden lempikirjailijoihin, vaikka moni säästää heidän kirjansa vapaavuoroille. Suomalaisista kestosuosikkina on ja pysyy Mika Waltari. Sitä vastoin vanhat lempikirjailijat Laila Hietamies (Hirvisaari) ja Kaari Utrio eivät enää ole kovin haluttuja. Elämäkertoja kysytään enemmän kuin niitä Suomessa kirjoitetaan. Nyt on aallonharjalla Gustaf Hägglundin Leijona ja kyyhky. Kaikki ei miellytä kirjastonhoitajaa Milja Nitovuoren on vaikea tajuta, että ns. rajatietokirjat ovat suosiossa. Huippusuosittu on myös Louis Hayn kirja Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi, joka kertoo masennuksesta ja ahdistuksesta. Monesti kysytään myös Juha Vuorista, jonka juoppohullun päiväkirjoja halutaan lukea. Tätä kolmen promillen renttuproosaa ei Nitovuori jaksa itse lukea hyvällä tahdollakaan. senttia rikoksista ratkesi rikollisen myönnettyä tehneensä teon. Nyt rikoksista 80 prosenttia selviää teknisen näytön avulla. Toki poliisilla on ollut käytössä jo sata vuotta valokuvat ja sormenjäljet, mutta dna-testit antavat eittämätöntä tietoa, jota rikollisen on vaikea kieltää. Myös kuiduista saatavaa tietoa pystytään hyödyntämään nykyteknisin vehkein. Uutta on valvontakameroita saatava tieto, joka auttaa tunnistamaan rikollisen piirteitä hyvinkin tarkasti. Puhelin- ja luottokorttiliikenteen seuraaminen antaa uusia mahdolkaisia. Ne eivät ole dokumentteja todellisista rikoksista vaan fiktiota, jossa todentuntuisia tapahtumia kuvataan tarinankerronnan jännitteellä. Sipilän kirjoja voi lukea melkein oppikirjoina. Niistä selviää, missä suomalainen rikostutkimus menee, ja mitä tutkintamenetelmiä nykyään käytetään. Uusi tekniikka ratkaisee rikokset On totta, että vielä muutama vuosikymmen sitten rikokset ratkaistiin kuulusteluissa. 80 prolisuuksia rikosten selvittämiseen. Rikostutkimus oppimisen paikka Jarkko Sipilä ei ole käynyt eräiden poliisien tapaan Amerikassa rikostekniikankurssilla, mutta kyllä hän on opiskellut asioita. Asiaa auttaa tietysti 15 vuoden kokemus rikostoimittajana, kun juttujen taustoja on pitänyt tutkia rikostekniikkaa opiskellen. Rikostutkimuksesta on ilmestynyt monia kirjoja, mutta tärkeimmät tiedot saa yksinkertaisesti lukemalla oikeudenkäyntien pöytäkirjoja. Erinomaista tietoa saa juttelemalla poliisien kanssa. Heiltä kuulee myös hauskoja anekdootteja, joita voi upottaa romaaneihin. Vain iso rikos voi kannattaa Suomessa on törkeiden rikosten selvittämisprosentti ollut aina hyvin korkea. Tekniikka on helpottanut selvittämistä, ja samalla se on tehnyt rikollisten elämän hankalammaksi. Kannattaako rikos? Jos olisin rosvo, kyllä miettisin tarkkaan, mikä rikos kannattaa. Rikosta ei kannata tehdä ainakaan valvontakameran alla. Ehkä sellainen rikos kannattaisi, joka on talousrikollisuuden harmaalla alueella, eli ei ole aivan varmaa onko teko rikollinen vai sallittu. Jos ottaa riskin, kannattaa tietysti tehdä rahakas rikos, Sipilä veistelee. Hilkka Kotkamaa 9

10 Joka vuosi 170 merenkulkijaa työkyvyttömyyseläkkeelle Merenkulkijoiden hakemuksista hyväksytään neljä viidesosaa. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen perustuu lakiin, tarkkaan yksilölliseen harkintaan sekä yleisesti noudatettavaan ratkaisukäytäntöön. Jokainen työkyvyttömyyseläkehakemus käy läpi monivaiheisen käsittelyprosessin, johon osallistuu useita asiantuntijoita. Merenkulkijoiden työkyvyttömyyseläkkeet myöntää ja maksaa Merimieseläkekassa. Vuosittain sille saapuu noin 200 uutta työkyvyttömyyseläkehakemusta, joista keskimäärin 85 prosenttia johtaa eläkkeen myöntämiseen. Hylkäävien työkyvyttömyyseläkepäätösten osuus on meillä pienempi kuin esimerkiksi TEL- ja LEL-työeläkelakien piirissä, joissa se on viime vuosina liikkunut 22 %:n vaiheilla. Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana vain 14,1 % meille saapuneista hakemuksista hylättiin, sanoo Merimieseläkekassan toimitusjohtaja Helena Jaatinen. Hänen mukaansa yksi selitys tähän on se, että merityössä työntekijöiden terveysvaatimukset ovat monessa suhteessa tiukemmat kuin useissa muissa ammateissa. Eläkeratkaisujen oikeudenmukaisuus ja perustelujen ymmärrettävyys kuuluvat Merimieseläkekassan keskeisiin tavoitteisiin. Hakemukset pyritään myös käsittelemään mahdollisimman nopeasti, jotta hakijan toimeentuloturvaan ei syntyisi tarpeettomia katkoksia. Eläkepäätöksen saaminen meiltä kestää keskimäärin kuukautta. Muihin työeläkelaitoksiin verrattuna käsittelyajat meillä ovat selvästi lyhyempiä, Helena Jaatinen sanoo. Avaintekijöinä oikeudenmukaisuus ja yhdenmukaisuus Michaela Björklund on yksi Merimieseläkekassan neljästä eläkeratkaisijasta, joiden pöydälle työkyvyttömyyseläkehakemus alkukäsittelyvaiheiden jälkeen päätyy. Eläkeratkaisijan tehtävänä on tarkistaa, että hakemukseen on liitetty asianmukaiset lääkärinlausunnot, sekä selvittää mm. hakijan työsuhdehistoria ja muut taustatiedot. Lisäksi hän hankkii selvityksen eläkkeenhakijan sairausvakuutuspäivärahasta ja on tarvittaessa yhteydessä hakijan työpaikkaan. Kun kaikki päätökseen tarvittavat asiat ovat koossa, hakemuksen käsittely siirtyy eläkekassan asiantuntijalääkärille, jonka tehtävänä on antaa arvio hakijan toimintakyvystä ja sen alenemasta. Asiantuntijalääkäri perehtyy myös siihen, onko sairauden, vian tai vamman hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet selvitetty ja mikä on ennuste. Asiantuntijalääkäri tuntee alan vakiintuneen ratkaisukäytännön. Hän pyrkii siihen, että vakiintunutta linjaa noudatetaan yhtenäisesti kaikissa tapauksissa, Michaela Björklund selvittää. Jos eläkeratkaisu ei ole yksiselitteinen, se käsitellään ja ratkaistaan Merimieseläkekassan sisäisessä kokouksessa, johon osallistuvat asiantuntijalääkäri, eläkelakimies sekä kaikki eläkeratkaisijat. Vaikeimmin arvioitavat tapaukset, mm. kaikki hakemusten hylkäysesitykset, käsitellään ja päätetään yksityiskohtaisen esittelyn perusteella Merimieseläkekassan hallituksessa. Siellä mukana ovat työmarkkinaosapuolten edustajat tuomassa ratkaisuihin merenkulun työolojen asiantuntemusta. Laajatkin taustatiedot usein tarpeen Merimieseläkelain mukaan täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki (eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke) voidaan myöntää hakijalle, jonka työkyky on alentunut vähintään 3/5 yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Osatyökyvyttömyyseläke tulee kysymykseen, jos työkyvyn alenema on tätä vähäisempi, mutta kuitenkin vähintään 2/5. Hakijan tulisi hakemuksessaan selvittää paitsi työolojaan ja sairauden niiden suhteen aiheuttamia ongelmia, myös aiempaa koulutustaan, työhistoriaansa sekä omaa käsitystään kuntoutusmahdollisuuksistaan, Michaela Björklund opastaa. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä harkittaessa on hänen mukaansa aina esillä kaksi keskeistä näkökohtaa: on harkittava, mikä on sairauden vaikutus hakijan toimintakykyyn, ja toisaalta on harkittava niitä työn vaatimuksia, joita häneltä kussakin tilanteessa voidaan kohtuudella edellyttää. Kyse ei ole pelkästään siitä työstä, jota henkilö on tehnyt aiemmin tai jota hän tekee parhaillaan, vaan työstä, josta hänen uskotaan selviytyvän ottaen huomioon hänen ikänsä, koulutustaustansa ja aiempi työhistoriansa. Merenkulkijoiden työkyvyttömyyden yleisimpiä syitä ovat mielenterveyden ongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. 10

11 Hylkäävä päätös voi katkeroittaa Työkyvyttömyyseläkettä hakevista merenkulkijoista kahdeksan yhdeksän hakijaa kymmenestä saa siis Merimieseläkekassalta myönteisen eläkepäätöksen. Mutta aina eivät odotukset ja ratkaisut kohtaa. Seurauksena voi olla syvälle käyvä pettymys ja katkeruus, sanoo eläkekassan asiantuntijalääkärinä vuodesta 1986 toiminut lääket. lis. Pertti Kaitaniemi. Usein pettymyksen syynä on hänen mukaansa se, että eläkkeen hakija pitää lääkäriltään saamaansa lausuntoa ja siinä mahdollisesti työkyvyttömyys-ruudussa olevaa rastia ikään kuin eläkelupauksena. Vastaanotolla käynnin yhteydessä eläkeodotuksia on ehkä suorastaan vahvistettu, Kaitaniemi arvelee. Melko yleistä on hänen mukaansa myös, että pitkän merityöuran tehnyt eläkkeenhakija arvioi oman oikeudenmukaisuuskäsityksensä pohjalta ansainneensa työkyvyttömyyseläkkeen. Työtä ja elämää haittaavia oireita ja vaivoja voi olla siinä määrin, että työssä jatkamisen vaatimus ei tunnu enää oikeudenmukaiselta tai kohtuulliselta. Hakijan oma näkemys voi olla vahva, vaikka objektiivisesti todettava työkyvyn aleneminen sekä sen kesto ja ennuste eivät täytä lainsäädännön linjaamia eläkkeen myöntämisen edellytyksiä. Eläkeratkaisun kannalta tärkeintä on Pertti Kaitaniemen mukaan konkreettinen ja mahdollisimman objektiivinen selvitys hakijan toimintakyvystä. Pelkkä oirekuvaus tai diagnoosien lukumäärä ei sinänsä ole ratkaiseva. Hän muistuttaa myös, että työkyvyn aleneman on oltava merkittävä, 3/5, jotta täysi työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää. Täyteen eläkkeeseen ei siis periaatteessa vielä ole oikeutta, vaikka henkilö menettäisi puolet täydestä työkyvystään. Lääkäreiden työnjaon ymmärtäminen tärkeää Monilta pettymyksiltä voitaisiin Pertti Kaitaniemen mukaan säästyä, jos hoitavan lääkärin ja eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin näkökulmien ero ja työnjako olisi nykyistä paremmin eläkkeenhakijoiden tiedossa. Hoitava lääkäri on potilaansa lääketieteellinen asiantuntija, joka ammattietiikkansa mukaisesti on sitoutunut käytettävissä olevin keinoin edistämään tämän terveyttä ja hyvinvointia. Se on hänen näkökulmansa, ja niin sen pitää olla, hän painottaa. Eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin tulee puolestaan pohtia kaikkien perusteiden vaikutusta ratkaisuun sekä lisäksi pyrkiä puolueettomuuteen ja ikään kuin ulkopuoliseen rooliin. Hoitavan lääkärin on luottamuksellisessa potilassuhteessa vaikea tällaiseen rooliin siirtyä. Se ei häntä useinkaan kiinnosta, eikä häneltä tällaista roolin vaihdosta voida edellyttää, sen paremmin kuin eläkeratkaisun kaikkiin näkökulmiin ja ratkaisuperusteisiin paneutumistakaan. Häneltä puuttuu myös tietoa muun muassa potilaansa työhistoriasta ja aikaisemmasta toiminnasta. Nämä asiat kuuluvat asiantuntijalääkärille, muutoksenhakuelinten lääkärijäsenille ja muille eläkeratkaisun tekemiseen osallistuville. Pertti Kaitaniemi pitää tärkeänä tämän työnjaon ymmärtämistä ja sen selkeyttämistä nykyisestään. Tiedon lisääminen yleensäkin työkyvyttömyyseläkkeiden perusteista ja ratkaisukäytännöstä auttaisi eläkkeenhakijoita mitoittamaan odotuksensa realistiselle pohjalle. Hoitavan lääkärin ei Kaitaniemen mielestä pidä missään tapauksessa antaa lupauksia lopullisesta eläkeratkaisusta. Sen sijaan hänen tulisi päinvastoin kuin nykyisin tapahtuu saada luettavakseen lausuntojensa pohjalta tehdyt eläkepäätökset perusteluineen ikään kuin palautteena omasta työstään. Nyt eläkepäätökset päätyvät lääkärille vain, jos eläkkeen hakija ne itse toimittaa. Erityisen tärkeää lääkärin olisi voida nähdä muutoksenhakuelinten päätökset ja niiden perustelut. Näitä olisi hyvä olla jonkinlaisena opetuskokoelmana saatavissa yleisemminkin, mikäli yksityisyyden suoja voitaisiin varmistaa, Pertti Kaitaniemi pohtii. Maria Hallila Muutoksenhakumahdollisuus tärkeä osa oikeusturvaa Eläkkeenhakijan oikeusturva on varmistettu kahdella muutoksenhakuasteella, jotka ovat työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta sekä ylimpänä asteena vakuutusoikeus. Merimieseläkekassa voi kuitenkin jo ennen muutoksenhakua, sen aikana tai kokonaan siitä riippumatta oikaista tehtyä eläkepäätöstä ja myöntää eläkkeen, jos sen asiasta saamat uudet selvitykset muuttavat aikaisemmin tehtyä arviota. Merimieseläkekassan eläkeratkaisut ovat toimitusjohtaja Hakemus hyväksytään Myönteinen päätös Eläkkeen laskenta Eläkkeen maksaminen Helena Jaatisen mukaan osoittautuneet pitäviksi myös muutoksenhakuasteissa. Vuosittain tehdyistä valituksesta keskimäärin kaksi tai kolme on johtanut päätöksen muuttumiseen. Pertti Kaitaniemi kannustaa hylkäävän päätöksen saaneita hakemaan muutosta silloin, kun päätös ei tunnu oikeudenmukaiselta. Muutoksenhakuelinten päätöksillä on hänen mukaansa myös tärkeä sija siinä jatkuvassa arviointiprosessissa, jota Näin syntyy merenkulkijan työkyvyttömyyseläkeratkaisu Hakemus Merimieseläkekassaan Lisäselvitysten pyytäminen Eläkeoikeuden ratkaisu eläkelaitosten on toimintansa kehittämiseksi tehtävä. Palautemateriaalista saadaan vastauksia mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin: Onko ratkaisuissa käytetty tieto riittävää ja täyttääkö se olennaiset tietotarpeet? Onko johtopäätökset tehty asianmukaisesti? Ja tietysti päätökset antavat vastauksia myös siihen perimmäiseen kysymykseen, oliko kyseinen eläkeratkaisu ja onko eläkekassan koko ratkaisulinja oikea, Pertti Kaitaniemi toteaa. Hakemus hylätään Perusteltu hylkäyspäätös Jos Merimieseläkekassa arvioi työkyvyttömyyseläkkeen hakijan työkyvyttömäksi, ratkaisija laskee eläkkeen määrän ja postittaa hakijalle myönteisen päätöksen. Eläke myönnetään toistaiseksi, jos hakija on pysyvästi työkyvytön. Mikäli hakijan työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidon tai kuntoutuksen avulla, eläke myönnetään määräajaksi. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke on nimeltään kuntoutustuki. Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään, jos hakijan työkyky on alentunut jonkin verran (2/5), mutta ei kuitenkaan niin paljon (3/5), että hakijalla olisi oikeus täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisuvaiheessa arvioidaan myös, pystyykö hakija palaamaan työelämään ammatillisen kuntoutuksen avulla. Jos työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään, hakijalla saattaa kuitenkin olla mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen. Jos hakijalla Merimieseläkekassan arvion mukaan on vielä työkykyä jäljellä joko entiseen tai johonkin muuhun työhön, eläkekassa ei voi myöntää eläkettä. Tällöin hakija saa hylkäyspäätöksen, jossa ratkaisu on perusteltu. Merimieseläkekassa neuvoo ja palvelee eläkkeen hakijoita monin tavoin mm. verkkosivuillaan sekä puhelimitse

12 Kaupunkisuunnittelija Tuomas Rajajärvi: Helsingin löydettävä merellinen ilmeensä Sopivatko Hietalahden telakka-alueen vapautuvat rannat asumiseen, kulttuurikäyttöön vai molempiin? Helsingin kaupunginsuunnittelun nokkamiehen mielestä meriperinteen tulee säilyä, kun pääkaupunki uudistaa ranta-alueitaan. Meri on Helsingissä merkittävä voimavara. Vettä oli se meri, joki, järvi tai kanava - voidaan käyttää helpottavana elementtinä kaupunkisuunnittelussa. Näin tuumii Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi, joka on herättelemässä kansalaiskeskustelua merellisestä Helsingistä. Meillä on ainutlaatuinen historiallinen alue keskellä Helsinkiä, joka on muuttumassa perinteisestä telakka-alueesta vapaaksi alueeksi toteuttaa muuta rakentamista ja toimintaa. Vanha professorini sanoi aikoinaan meille opiskelijoille, että suunnittelu on silloin hyvä silloin, kun siinä on mukana menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Tämä voi mielestäni mainiosti toteutua juuri Helsingin uusien ranta-alueiden suunnittelussa, Rajajärvi uskoo. Virastopäällikkö selvittää Helsingin kehittymisen syklejä. Joskus on ollut aikoja, jolloin on tapahtunut paljon, rakennettu ja satsattu vilkkaasti. Välillä on ollut hiljaisempaa ja matalamman kehityksen aikaa. Nyt elämme selvästi uutta merkittävää kaupunkirakentamisen kukoistuskautta. Vuosaaren sataman rakentamisen ansiosta vuonna 2010 on Helsinkiin tulossa valtava määrä uutta rakennusoikeutta. Osa siitä on asuntorakentamista ja osa alueesta tulee virkistyskäyttöön. Ei enää nukkumalähiöitä Oli aika, jolloin Helsinkiin rakennettiin vilkkaasti, ja silloin satsattiin ns. nukkumalähiöihin. Se aika on jo mennyttä. Nyt rakennetaan kaupunginosia, joissa on asumista, palveluja ja työpaikkoja. Avainsana on profiloituminen, eli jokaisella kaupunginosalla ja alueella pitäisi olla oma ilmeensä, profiilinsa, Rajajärvi selvittää. Meren on oltava avoin kaikille ihmisille kulkea ja nauttia. Rantoja on rakennettava, mutta niitä ei saa asunnoilla privatisoida, pohtii Helsingin johtava kaupunginsuunnittelija Tuomas Rajajärvi. Hietalahden lisäksi Helsingissä suunnitellaan myös Jätkänsaarta ja Hernesaarta, jotka kaikki ovat merellisiä alueita. Uusien alueiden merellisyys on yksi juttu, mutta jokaiselle on tarkoitus löytää oma leimansa. Hietalahdessa se voisi olla kulttuuri ja meriperinne. Rajajärven mukaan merellisyys tarkoittaa sitä, että rantojen pitää olla avoimia. Ne eivät saa luisua yksityiskäyttöön, vaan jokaisella pitää olla oikeus nauttia rannoista ja kulkea rantaviivan äärellä. Merellisyys ei olisi vain joidenkin osa, vaan se kuuluisi kaikille. Toiveenani on, että ympäri Helsingin kulkee reitti, jota voi kulkea Vanhankaupungin lahdelta aina Lapinlahdelle asti. Ruoholahdessa on onnituttu tuomaan meri keskelle taloja kaivamalla kanava keskelle aluetta. Se on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Tuhannen taalan paikka Rantarakentaminen on haasteiden edessä, sillä alueiden tulisi olla monipuolisia ja rakennusten hyvin suunniteltuja. Mahdollisimman monesta asunnosta tulisi näkyä meri. Merimuseon sijoitus Kotkaan on ollut helsinkiläisille iso menetys, mutta muitakin suunnitelmia on. Hernesaareen on suunniteltu kylpylää tai meriakvaariota. Merimaailma on yksi idea, joka voisi olla ikkuna suomalaiseen laivanrakennusteollisuuteen. Yleisiä saunoja on myös suunniteltu. Olemme avoimia yleisön ideoille, Rajajärvi vetoaa helsinkiläisiin. Osa telakka-alueesta tulee olla edelleen telakkakäytössä, esimerkiksi perinteisten alusten kunnostustelakkana. Siinä voisi käyttää telakan vanhoja rakennuksiakin. Muut alueella jo olevat rakennukset voi remontoida kulttuurikäyttöön, ravintoloiksi, näyttelytiloiksi tai koulutuskäyttöön. Merellisten alueiden suunnittelussa on oltava kokonaisnäkemys. Ei lähdetä yhdestä nurkasta, vaan mietitään mitä alueella voi tehdä, kun se on parhaimmillaan. Nyt asiasta tulee keskustella, sillä merellisyydellä on Helsingin rakentamisessa tuhannen taalan paikka niin suunnittelijoille kuin asukkaillekin, Rajajärvi painottaa. Hilkka Kotkamaa 12

13 MERELLE MUKAAN koonnut Risto Paananen Soiva linkkari Pokasahat soivat enää vain vanhoissa Suomi-filmeissä. Musiikin ystävä voi nykypäivänä kuunnella mielibiisejään myös Victorinoxin taskuveitsellä. Hiukan hankalalla nimellä s.beat MP3 kulkeva vekotin on ehkä jonkun silmissä lelu, toisen mielestä työkalu. Samassa paketissa kulkevat joka tapauksessa soitin, radio, digitaalinen nauhuri sekä perinteiset taskuveitsen osiot. Roiskeilta suojattu mobiili Kestäväksi rakennettu Nokia 5500 Sport on tarkoitettu liikkuville ihmisille, jotka työskentelevät tai harrastavat kosteassa ja likaisessakin ympäristössä oloissa. Malli on sietää nimittäin sekä roisketta että pölyä. Samalla voi kuunnella puhelimen sisäänrakennetulla musiikkisoittimella FM-radiota tai MP3-kappaleita. Kuvaustarpeisiin on tarjolla 4x zoomilla varustettu 2 megapikselin kamera. Kiikarit merioloihin Purjehtijoille suunnitellut Silvan Eterna Navigator -kiikarit soveltunevat myös muuhun merenkulkuun. Vesitiiviiden kiikarien sisään kätkeytyy myös kompassi. UV-säteitä suodattavat linssit ovat häikäisynkestävät. Isompien vanavedessä Olympus ja Sony kamppailevat elintilasta Canonin hallitsemilla kameramarkkinoilla. Sonyn uusi 100- digijärkkäri ottaa jopa 190 megapikselin suuruisia kuvia. Keinuvissa oloissa kuvaavaa ilahduttanee Steady-shot -kuvanvakain sekä kuvauskennon pölynpoisto-ominaisuus. Kameraan on saatavissa myös laadukkaita Carl Zeiss -objektiiveja. Olympus puolestaan luottaa elävään kuvaan. E-330 on valmistajan mukaan ensimmäinen järjestelmäkamera, jonka LCD-näytöstä voi katsella elävää kuvaa. Kääntyvä suurikokoinen näyttö helpottaa kuvan sommittelua vaikeissakin oloissa. Kuvien maksimikoko on 7,5 megapikseliä, mikä riittää useimpiin tarkoituksiin. Myös Olympuksessa on digitaalinen pölynpoisto. 13

14 MAAILMAN MERILTÄ Hebridien lautat seilaavat tukiaisilla Ulko-Hebridien saaria Skotlannin läntisellä merialueella yhdistää mantereeseen vilkas autolauttaliikenne. Sitä hoitaa valtion omistama varustamo Caledonian MacBrayne. Yhtiö kuljettaa 31 lautallaan vuodessa yli viisi miljoonaa matkustajaa ja yli miljoona ajoneuvoa. Toiminta on ollut vuodesta toiseen raskaasti tappiollista. Sitä on rahoitettu valtion tukiaisilla. Maaliskuussa 2006 päättyneellä tilikaudella tappiota kertyi lähes 50 miljoonaa euroa. Se kuitattiin valtion lähes yhtä suurella tappioavustuksella. Saarten asukkaille välttämättömiä kohtuuhintaisia kuljetuspalveluja ei pystyttäisi ylläpitämään ilman tukiaisia. Niistä hyötyvät myös Skotlannin ylämaan rannikkoseutujen asukkaat. Lokakuun alussa varustamo sai valtiolta 24 miljoonan euron lahjarahan toimintakuntonsa kohentamiseen. Se on tarpeen, koska EU:n kilpailulainsäädäntö pakottaa kilpailuttamaan Caledonian MacBraynen lähes yksinoikeudella hoitamat linjat. Lisätukiaista on Skotlannissa arvosteltu kilpailuasetelmaa vääristävänä siirtona. Caledonian MacBraynella on konsernirakenne. Merta seilaava 800 työntekijän henkilöstö on keskitetty yhteen tytäryhtiöön, millä varustamo alentaa vakuutusmaksujaan. Maissa toimivaa 400 työntekijän henkilöstöä varten toimii toinen tytäryhtiö ja alukset ja terminaalit kuuluvat kolmanteen. Laajakaista toivomuslistalla Menneinä vuosisatoina merenkulkijoiden toiveet kohdistuivat tuulen suuntaan ja voimaan. Viime vuosina laajakaistayhteys internetiin on nopeasti kivunnut kohti toivomuslistan kärkeä. Näin kertoo markkinatutkimuslaitos Inmarsat tuoreen tutkimuksensa tuloksista. Maersk on vauhdittanut globalisaatiota Konttialusliikenteen ykkönen tanskalainen Maersk tekee jälleen uuden ennätyksen. Sen uutuus Emma Maersk on peräti 397 metriä pitkä ja 56 metriä leveä. Varustamo on toiminut aluskoon suurentamisen ja kustannustehokkuuden lisäämisen edelläkävijänä kontin keksimisvuodesta 1956 lähtien, Robert Wright kirjoittaa The Australian -lehdessä. Hän toteaa, että Maerskin tavoittelema merikuljetusten kustannustehokkuuden lisääntyminen on merkittävästi edistänyt globalisaatiota. Wrightin mukaan kontin kuljettaminen meritse Kiinasta Eurooppaan on nykyään usein halvempaa kuin rahtaus maanteitse satamasta 100 kilometrin päässä sijaitsevaan määränpäähän. Aluskoon suurentaminen on Maerskin keskeisiä kilpailuvaltteja. Kuhunkin alukseen mahtuva konttien määrä kuuluu liikesalaisuuksiin. Monen asiantuntijan mielestä Maerskin antamat tiedot alusten kuljetuskapasiteetista ovat alimitoitettuja. Kööpenhaminassa päämajaansa pitävä yhtiö on hiljaa myös strategiastaan. Omistus on yhä keskittynyt Maerskin perustajaperheen McKinney-Möllerin käsiin. Se käyttää 55 prosentin omistusosuudellaan 75 prosentin äänivaltaa. Keskittynyt omistusrakenne mahdollistaa pitkäjänteisen politiikan paremmin kuin yhtiöissä, joissa päätöksiä on tehtävä sijoittajien lyhyen aikavälin tarpeiden mukaan. Maerskille on tyypillistä pyrkimys hallita kaikkia sen ydintoimintaan läheisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten terminaaleja. Maailman toiseksi suurin terminaaliyhtiö APM Terminals myötäilee ratkaisuissaan Maerskin toivomuksia, vaikka APM Terminals korostaakin julkisuudessa itsenäisyyttään, Wright esittää. Otettaan konttimarkkinoista Maersk on parantanut myös ostamalla yhtymän osaksi vakavimpia kilpailijoitaan. Vuonna 1999 Maersk hankki SeaLandin, viime vuonna P&O Nedlloydin. Nyrkkisääntönä näyttää olevan, että Maersk haluaa olla liikevaihdoltaan kaksi kertaa suurempi kuin alan toiseksi suurin yhtiö. TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Jos jäät työttömäksi Oikean sisältöinen päivärahahakemus liitteineen nopeuttaa etujen maksamista Ilmoittaudu työvoimatoimistoon Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, ilmoittaudu työvoimatoimistoon viimeistään heti työsuhteen päätyttyä. Toimistosta saat myös päivärahahakemuksen. Työvoimatoimisto antaa työttömyyskassalle työttömyyttäsi koskevan lausunnon. Oikeus työttömyysetuuksiin alkaa aikaisintaan ilmoittautumispäivästä lukien. Työvoimatoimiston antamat lausunnot sitovat kassaa, eikä kassa voi maksaa päivärahaa, mikäli työnhakusi ei ole voimassa. Työttömyyspäivärahojen maksupäiviä ovat tiistai, keskiviikko ja perjantai. On tärkeää, että kassalle toimitettu päivärahahakemus on oikein täytetty ja tarvittavat liitetiedot, kuten palkka- ja työsuhdetodistukset, seuraavat jo hakemusta. Näin vältetään etuusasian käsittelyä viivästyttävä kirjeenvaihto ja joudutetaan etuusmaksatusta. Etuuskäsittelyn juohevuuden lisäämiseksi etuushakemuksen täyttäjää pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin: Ensimmäinen hakemus Työttömyyskassan jäsenmaksut on oltava kunnossa. Jäsenmaksut on maksettava kaikista töistä, niin maa- kuin merityöstä. Kassan jäsenmaksun sisältävä työmarkkinajäsenmaksu on edelleen alkaen 1,55 % verotettavasta tulosta. Mikäli itse olet hoitanut jäsenmaksun, toimita viimeisestä maksukuitista kopio hakemuksen liitteenä. Täytä ensimmäinen työttömyyspäivärahahakemus vähintään kahdelta täydeltä kalenteriviikolta huolellisesti. Puutteellisesti täytetty hakemus palautetaan täydennettäväksi. Hakemukseen tulee liittää työnantajan antama palkkatodistus vähintään työttömyyttä edeltäneeltä 43 työssäoloviikolta (jos et ole saanut päivärahaa vuonna 1997 tai sen jälkeen) TAI 34 työssäoloviikolta (jos olet saanut päivärahaa vuonna 1997 tai sen jälkeen). Todistuksessa tulee näkyä ennakonpidätyksen alainen tulo ja siihen sisältyvät lomarahat ja lomakorvaus eriteltyinä. Mikäli haet lapsikorotusta avio- tai avopuolison lapsista, jotka asuvat samassa taloudessa, toimita puolison virkatodistus ja ote talonkirjasta/ kotipaikkarekisteristä. Omista lapsista virkatodistusta ei tarvitse lähettää. Kopio sosiaalietuudesta annetusta päätöksestä ( esim. lasten kotihoidon tuki, myös puolisolle maksettu) Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys- tai vanhempainrahaa. Ensimmäinen hakemus tulee olla takautuvasti täytetty vähintään kahdelta kalenteriviikolta. Viikkoselvitys tulee täyttää sunnuntaihin saakka. Jos olet työssä jo ensimmäisen hakemuksen aikana, täytä hakemus kalenterikuukauden viimeiseen päivään saakka. Työpäivien kohdalle on täytettävä myös työtunnit. Vastikevapaa tai muut palkalliset päivät työsuhteen aikana ovat myös työpäiviä. Palkkapäivät työnantajalta tulee ilmoittaa työpäiviksi ja työtunnit merkittävä palkanmaksutunneiksi. Hakemukseen liitteeksi työnantajan allekirjoittama palkkatodistus ja ulosmaksutilinauha, jossa näkyvät ulosmaksetut loma- ja vastikekorvaukset. Jos hakemuksessasi on työpäiviä, niin lähetä myös palkkakuitit kyseisiltä ajoilta. - Verokorttia ei yleensä tarvitse kassalle lähettää. Kassalla on maaverotiedot. Mikäli hankit muutosverokortin, toimita se kassalle. Jatkohakemus - Jatkohakemus on oltava joko neljältä täydeltä kalenteriviikolta tai kalenterikuukaudelta. Hakujaksoja ei voi muuttaa ja katkaista omatoimisesti. Jokainen päivä on selvitettävä ja hakemus on päivättävä ja allekirjoitettava. - Mikäli työttömyys päättyy kesken hakujakson, on syy ilmoitettava hakemukseen. Esim. opiskelu, äitiysloma, armeija, yli hakujakson kestävä kokoaikatyö tai muu selvitys. Hakemukset voi postittaa aikaisintaan hakujakson viimeisenä päivänä. Työttömyyskassa ei käsittele etukäteen lähetettyjä hakemuksia. Soviteltava päivärahahakemus Soviteltua päivärahaa maksetaan, jos teet lyhennettyä työviikkoa tai työ päivää, olet osa-aikatyössä tai työskentelet enintään kaksi viikkoa kokoaikatyössä. Täytä hakemus neljältä viikolta tai kuukaudelta ja liitä hakemukseen palkkatodistus tai palkkakuitit hakujakson työpäiviltä. Työnteko ja päivärahahakemus - Hakujakso on säilytettävä vaikka aloittaa yli kahdenviikon kokoaikatyön hakujakson sisällä. - Jos yli kahden viikon kokoaikatyö kestää esim. ke Hakemus tulee täyttää säilyttäen kuukauden hakurytmi eli ajalle tai neljän kalenteriviikon hakujakso esim. ajalle Täytä hakemus myös työssäoloajalle. Työpäivien ja vastikevapaapäivien kohdalle ilmoita työssä ja työ- ja palkanmaksutunnit. - Mikäli työn alkaessa et tiedä työsuhteen kestoa (alle vai yli hakujakson), odota! Älä lähetä hakemusta kassalle, ennen kuin tiedät työsuhteen keston. Merkitse työsuhteen pituus päivärahahakemukseen tietoa varten varattuun kohtaan. - Liitä palkkanauhat hakemukseen mukaan. Mikäli työnantaja ei ole pidättänyt jäsenmaksua ansioista, liitä myös jäsenmaksusta selvitys hakemuksen mukaan. Pyydä työnantajalta työn päätyttyä palkkatodistus työsuhteesta. Helpotat siten kassan työtä mm. lomakorvausjaksotuksen ja uudelleen päivärahan määritystä varten. 14

15 sjömannen LEDARE Hur ska det gå för den finländska handelsflottan och sjöfarten? De finländska fartygens andel i utrikeshandelns gods- och passagerartransporter är mindre än någonsin tidigare. Vår andel i lastfartygstrafiken är under 30 procent och i passagerartrafiken bara kring 50 procent. Andelen har under de senaste fem åren minskat med cirka 10 procent i vardera sektorn. Vår handelsflottas genomsnittsålder är dessutom en av de högsta i EU, cirka 20 år. Under de senaste sex åren har vi förlorat nästan 20 procent av helårs arbetsplatserna i branschen. Konkurrenssituationen i Östersjöområdet har fortsatt förvärrats. Estlands marknadsandel har stigit markant, delvis tack vare sin billigare arbetskraft och delvis på grund av en beskattning som gynnar fartygsbeställningar. Representanter för Estlands regering har också nyligen tillkännagjort att Estland börjar stöda sjöfarten på samma sätt som de övriga konkurrentländerna i Östersjöområdet. Sverige har genomfört ett fullständigt nettolönesystem, och där håller man på att övergå till tonnagebeskattning. Tack vare sina fördelaktigare stödsystem ligger Sveriges flagga redan nu cirka tjugo procent lägre än Finlands flagga när det gäller arbetskraftskostnader. Silja Line har övergått i estniska Tallinks ägo, Finnlines håller på att glida in i italienska Grimaldis hamn. Italienarna köpte Containership, Transfennica har redan en tid haft holländsk ägare Listan kunde fortsätta i det oändliga. Det brådskar med stöd Om vi ska kunna bevara ens en liten del av vår handelsflotta under finsk flagg, och om vi ska kunna trygga vår know how inom sjöfart och bevara arbetsplatserna i hemlandet, måste statsmakten med det snaraste komma in med stödåtgärder av samma omfattning som i våra konkurrentländer. Enligt den åsikt som arbetsmarknadsparterna inom sjöfarten förfäktar gemensamt bör de främsta åtgärderna vara en reform av tonnageskattesystemet och utbetalning av stödet till passagerarfartygen till dess fulla belopp, samt ett reserveringssystem för fartygsanskaffning som får fart på fartygsinvesteringarna, genom statsgarantier och/eller andra investeringsstöd som EU godkänner. Tidtabellen är sträng. Om vi i Finland tänker invänta den nya regeringens åtgärder, efter vårens riksdagsval, är vi sannolikt för sent ute. Finland har år efter år förverkligat bara partiella stödåtgärder istället för att på en gång få upp stödsystemet till den maximinivå som EU rekommenderar, i likhet med våra konkurrentländer. Det här har helt klart tärt på rederinäringens tro på den finländska sjöfartsnäringens framtid. Statsmakten bör utan dröjsmål ge klara signaler om att Finland vill bevara sin egen handelsflotta i framtiden och om att vi kommer att förhålla oss lika positivt till sjöfarten i framtiden som våra närmaste konkurrentländer gör idag. Simo Zitting Ordförande simo.zitting@smury.fi Ett nummer uteblev På grund av ett sjukdomsfall uteblev septemberupplagan av tidningen Merimies-Sjömannen. Vi beklagar det skedda. Tysk sjöfart i medvind Siljas varumärke har mist sitt värde Silja Line har fallit ner hela 73 steg i den förteckning som tidningen Markkinointi&Mainonta upprätthåller över de högst värderade varumärkena. Finländarna placerar nu Silja Line på plats 102, då placeringen för bara ett år sedan var 29. Rederiet som har kämpat med ägarbyte och uppsägningar tävlar nu i samma serie som bl.a. Panda sötsaker och Turunmaa ost. Mätningen utfördes av Taloustutkimus. Den tyska sjöfarten är i stark medvind, och utflaggade tyska fartyg seglar in igen under inhemsk flagg. Orsaken till den här utvecklingen anses vara att staten har varit tillmötesgående: arbetarnas löneskatt returneras till 80 procent till rederiet, och utländsk arbetskraft har befriats från socialskyddsavgifter. Staten subventionerar dessutom de arbetsgivaravgifter som rederierna ska betala. Inbesparingarna täcker i snitt två tredjedelar av de ökade manskapskostnaderna när fartyget byter tillbaka till tysk flagg. Landets handelsflotta har tredubblats sedan tonnageskattelagen trädde i kraft Antalet arbetsplatser har ökat med tvåtusen på ett år. Tyskarnas andel av besättningen på de tyska fartygen är 61 procent. I medeltal 140 sjömän per månad söker jobb. För ett år sedan var antalet det dubbla. Det råder en skriande brist på kompetenta däcks- och maskinmän och fartygsmekaniker. HS: Finlands försörjningsberedskap redan ytterst kritisk Enligt en artikel i Helsingin Sanomat har Finlands försörjningsberedskap redan minskat till en ytterst kritisk nivå. Utvecklingen beror på att de finländska fartygens andel stadigt minskar, trots att sjötransporterna på Östersjön ökar. År 2005 fraktades mindre än en femtedel av Finlands export på finländska fartyg. I importen var andelen 40 procent. Ännu på 1980-talet sköttes hälften av de finländska sjötransporterna med finländska fartyg, påminner artikeln i HS. Samma tidning rapporterar också att landets överlägset största linjetrafikrederi, Finnlines, övergår i italiensk ägo. Familjen Grimaldie från Neapel äger redan över en tredjedel av bolaget. Om tre år ska familjen antingen minska sin ägarandel eller inlösa återstoden av aktierna. Finnlines vd Antti Lagerroos har konstaterat att han finner det sannolikt att rederiet övergår i italiensk ägo. Sjömanskyrkan i London öppen igen Finska sjömanskyrkan i London har öppnats på nytt efter en grundlig renovering. Interiörer och rör, el och VVS-teknik har förnyats. Man har försökt komma så nära ursprunget som möjligt för funkishuset från 1958, som ritades av den brittiske arkitekten Cyril Mardall. Under reparationsarbetena har de finländska sjömännen kunnat mötas i Sveriges kyrka. Den finländska butik som upprätthölls där har nu stängt, och verksamheten koncentreras till de egna förnyade utrymmena. Om man handlar i Suomikauppa stöder man samtidigt finländsk kultur och socialarbete. Affären har ett brett sortiment av finländska livsmedel och delikatesser. LOPS, alltså finländska bollklubben i London fortsätter sina träningar om söndagar kl i Southwark park, där också bobollsträningar försiggår om söndagar kl

16 sjömannen AIMO MYRÄKKÄ ARBETSLÖSHETSKASSAN INFORMERAR Alle man med och bryta is! Jag har varit med om mycket, men aldrig nåt liknande! Visserligen är Aimo ju en aning enkelt funtad, men det här tar nog ändå priset. Aimo trodde nämligen att alla finländska isbrytare som vi i dag har kvar har överförts till ett bolag som heter Finstaship. Och Aimo trodde faktiskt också, att bolaget i fråga ägs av finska staten. Hur som helst, besynnerliga saker har skett. Meningen var att man skulle göra stora inbesparingar om man buntade ihop fartyg, besättning och administration. Det här är inget nytt. Det här sker inte heller första gången. Hi-ohoj! undrar Aimo nu. Tog man helt enkelt från en ficka och satte i den andra fickan eller flyttades allt från en ryggsäck till en annan, bördan blev i alla fall inte lättare - trots allt besvär. Man hade alltså buntat ihop fartyg och allt det andra och frågade vem som bryter isen nästa vinter, ett arbete som bekostas av sjöfartsverket och sen bad man om offerter. Hur många företag tillfrågades? Ett enda företag, det finns ju inga andra! Ett ämbetsverk som lyder under kommunikationsministeriet köper tjänster av ett företag som har monopolstatus, läser Aimo i tidningen. Men stolligheterna slutar inte här. T.o.m. Aimo känner till statsbudgeten. Den är rätt stram nuförtiden. Nå, det hela slutade med att isbrytarofferten blev ett enda stort huvudbry. Offerten var så dyr att sjöfartsverket inte kunde godkänna den, eftersom pengarna helt enkelt inte räckte till. Hi-ohoj! Vad ska detta betyda? Aimo minns att han för länge sen läst om en urgammal folklig tradition som roade barn med berättelser om hölmöläborna berättelser som bl.a. handlade om ljuset som de bar i säckar in i stugan eller om sängtäcket som de förlängde i fotändan med en del som de klippt bort i andra ändan. Det som man håller på med just nu är inte ett dugg vettigare. Den enda skillnaden är att nu är det inte roligt. Det är hölmöläbor som styr och ställer, anser åtminstone herr Myräkkä. Vad göra? Vi får kanske hjälp av ett modeord. Den gångna heta sommaren inger hopp. Om det fina ordet: Global uppvärmning skulle vara den räddande ängeln för finländsk sjöfart, som snart annars också sjunger på sista versen. Tänk om havet helt enkelt inte fryser till längre. Strunt i Finstaships fartyg även om det förstås är synd om besättningen. Vintertid, pilkning för hela slanten. Kommer Canadas kungliga isbrytarflotta till undsättning eller ångar Murmansks radioaktiva superisbrytare ut över våra vatten. Gänget från Kolahalvön torde knappast ifrågasätta arbetsförhållanden och inte torde lönen heller vara något problem, i synnerhet om vi betalar med västvaluta. Aimo har en och annan gång tidigare förutspått hemskheter och mången hemskhet har faktiskt tyvärr också blivit verklighet. Tänk om det nya företaget säljer isbrytarna, t.ex. till ett land med billigare arbetskraft och sen ger en ny offert. Kanske skulle isen då brytas billigare och än en gång, yrkeskunnigt sjöfolk utan jobb. Vi gör klokt i att ta även detta scenario på allvar. Mycket har faktiskt redan hänt. I samma stund som båtarna flaggas ut till ännu billigare länder står t.o.m. sjöfolket vid Tallink med banderoller framför sin byrå. De lettiska sjömännen får säkert jobb, men på vems bekostnad och till vilken lön? Hur låter det? Det sker besynnerliga saker på våra vatten! Hi-ohoj! säger Aimo, men påminner samtidigt om att det var nån som faktiskt skrev om det här för en tid sen. Det behövs inte längre nån kristallkula för att förutspå framtiden, så dystra är tecknen. Vi får väl se hurdan virvelström vi hamnar i den här gången. Vi kan endast hoppas, att vi hålls ovanför ytan. Aimo Myräkkä, till sjöss En rätt ifylld ansökan om dagpenning med nödvändiga bilagor betyder snabbare utbetalning Anmäl dig vid arbetskraftsbyrån Om du blir arbetslös eller permitterad, anmäl dig vid arbetskraftsbyrån senast när anställningen upphört. På byrån får du också blankett för dagpenningansökan. Arbetskraftsbyrån ger ett utlåtande till arbetslöshetskassan om din arbetslöshet. Rätten till arbetslöshetsförmåner börjar tidigast den dag du anmäler dig. Arbetskraftsbyråns utlåtanden är bindande för kassan, och kassan kan inte betala ut dagpenning om din ansökan om arbete inte är i kraft. Betalningsdagarna för arbetslöshetsdagpenning är tisdag, onsdag och fredag. Det är viktigt att din dagpenningansökan till kassan är rätt ifylld och att nödvändiga bilagor såsom löne- och anställningsintyg medföljer ansökan. På detta sätt underviker du onödig brevväxling som fördröjer behandlingen av förmånsärendet, och utbetalningen av förmånerna blir snabbare. För att göra behandlingen snabbare ombeds alla som skall fylla i blanketterna att särskilt beakta följande: Första ansökan - Medlemsavgifterna till arbetslöshetskassan måste vara skötta. Medlemsavgift skall betalas för alla arbeten, både på land och till sjöss. Arbetsmarknadsmedlemsavgiften som ingår i medlemsavgiften till kassan uppgår från såsom förut till 55 % av den skattepliktiga inkomsten. Om du själv har betalat in medlemsavgiften skall du bifoga en kopia av det senaste betalningskvittot. - Den första ansökan om arbetslöshetsdagpenning skall ifyllas noggrant för minst två fulla kalenderveckor. En ansökan som är ofullständig skickas tillbaka till den sökande för komplettering. - Till ansökan skall fogas arbetsgivarens löneintyg för minst 43 arbetsveckor innan arbetslösheten började (om du inte har fått dagpenning under år 1997 eller senare) ELLER för 34 arbetsveckor (om du fått dagpenning under år 1997 eller senare). Av intyget skall framgå den inkomst som förskottsinnehållningen av skatt verkställs samt däri ingående semesterpenning och semesterersättning specificerade. Ansöker du om barnförhöjning för makes/makas eller sambos barn, som bor i samma hushåll, skall du bifoga ämbetsbetyg för make/maka samt utdrag ur gårdsboken/hemortsregistret. För egna barn behöver ämbetsbetyg inte bifogas; Kopia av beslut om socialförmåner (t.ex. hemvårdsstöd för barn, även sådant som betalats till maka). Ena makens hemvårdsstöd för barn minskar inte arbetslöshetsförmån till den andra av makarna, om den förstnämnda själv sköter barnet och samtidigt får moderskaps-, specialmoderskaps- eller föräldrapenning. - Den första ansökan skall vara ifylld för minst två kalenderveckor bakåt. Veckoutredningen skall göras fram till söndag. Om du arbetar när du fyller i din första ansökan skall du fylla i ansökan fram till kalendermånadens sista dag. Vid arbetsdagarna skall anges också antalet arbetstimmar. Vederlagsledighet eller andra dagar med lön under anställningstiden räknas också som arbetsdagar. Dagar med lön från arbetsgivare skall anges som arbetsdagar och arbetstimmarna anges som lönebetalningstimmar. Till ansökan bifogas av arbetsgivaren undertecknat löneintyg och löneremsa som visar utbetalda semester- och vederlagsersättningar. Om din ansökan innehåller arbetsdagar, skicka också lönekvittona för ifrågavarande tider. - Skattekort behöver vanligtvis inte skickas till kassan. Kassan har skatteuppgifter från respektive land. Men om du skaffar ändringsskattekort skall det skickas till kassan. Fortsatt ansökan - Fortsatt ansökan skall omfatta antingen fyra hela kalenderveckor eller en hel kalendermånad. Ansökningsperioderna kan inte ändras och avbrytas av den sökande själv. Förklaring skall ges för varje dag, och ansökan dateras och undertecknas. - Om arbetslösheten upphör mitt under ansökningsperioden skall orsaken anges i ansökan: t.ex. studier, moderskapsledighet, militärtjänstgöring, heltidsarbete som sträcker sig utöver ansökningsperioden, eller annan utredning. Ansökan kan postas tidigast på ansökningsperiodens sista dag. kassan behandlar inte ansökningar som skickats in i förtid. Ansökan om jämkad dagpenning Jämkad dagpenning betalas om du har förkortad arbetsvecka eller förkortad arbetsdag, har deltidsarbete eller arbetar högst två veckor på heltid. Fyll i ansökan för fyra veckor eller en månad, och bifoga löneintyg eller lönekvitton för de dagar du varit i arbete under ansökningsperioden. Arbete och dagpenningansökan - Ansökningsperioden måste bibehållas även om du börjar att över två veckor långt heltidsarbete inom tidsgränsen för ansökningsperioden. - Om ett över två veckor långt heltidsarbete t.ex. från onsdag till skall ansökan ifyllas med bibehållande av månadsrytmen, dvs. för tiden , eller för fyra kalenderveckor, t.ex Fyll i ansökan också för den tid du har arbete. I utrymmet för arbetsdagar och dagar som utgör vederlagsledighet skall du ange antalet arbetstimmar och timmar för vilka lön utbetalas. - Om du när arbetet börjar inte vet hur länge det varar (kortare eller längre tid än ansökningsperioden) skall du vänta! Skicka inte in ansökan till kassan förrän du vet hur länge anställningen pågår. Anteckna anställningens längd på det avsedda stället i dagpenningansökan. - Bifoga löneremsan till ansökan. Om arbetsgivaren inte har innehållit medlemsavgiften från lönen, skall du också bifoga utredning över medlemsavgiften. När anställningsförhållandet upphör, skall du be arbetsgivaren ge dig ett löneintyg. På det sättet underlättar du kassans arbete bl.a. när det gäller att fastställa semesterersättningsperioden och ny dagpenning. 16

17 sjömannen FRÅN VÄRLDENS HAV Dags för julhälsningar använd e-post I decembernumret av tidningen Sjömannen publiceras på sedvanligt sätt julhälsningar, som är kostnadsfria för Unionens medlemmar och pensionärer. Sjöfarare som hör till befälsförbunden har likaså möjlighet att hälsa kostnadsfritt till sina medseglare. Fackavdelningarna eller arbetsplatsens förtroendeman eller kontaktperson samlar listor på arbetsplatserna över namnen på de personer som vill skicka hälsningar till sina bekanta. Arbetslösa medlemmar kan sända in sina hälsningar direkt till Sjömannen (PB 249, Helsingfors). På grund av tidningens tidtabell måste julhälsningarna vara insända senast den 17. november, annars hinner de inte med. Sänd helst in namnen per e-post på adressen merimies.lehti@smury.fi Redaktionen använder textbehandlingsprogrammet Word (också Excel duger). Nya lönetabeller på Tallinks Superfast Ferries Lönerna på Tallink närmar sig finländsk nivå Förhandlingarna för Tallinks Superfast Ferries fartygsbesättning, som inleddes i juni och t.o.m. ledde till en fartygsblockad, har äntligen lett till resultat. De lönetabeller som tillämpas på Superfastfärjorna anpassas till de tabeller som gäller för finländska passagerarfartyg i utlandstrafik. De sega förhandlingarna om hur lönetabellerna ska tillämpas kunde avslutas i Tallinn den 19 september. I ett protokoll daterat den 2 juni hade man redan kommit överens om att löner och tillägg samt vissa ersättningar skulle vara minst 60 procent av de ovannämnda finländska lönetabellerna från och med den Den här uträkningen är m.a.o. nu slutförd och fastlagen. De överenskomna lönerna betalas ut retroaktivt fr.o.m. den i samband med oktober månads löneutbetalning. Strax innan tidningen går i tryck rapporterar man från fartygen att arbetsgivaren har betalat lönerna retroaktivt. Lönerna stiger också senare Parterna enades också om att vid nästa förhöjning av löner, tillägg och vissa ersättningar, den , tillämpa samma princip på förhöjningen. Löneklassernas och lönegruppernas penningvärde räknas då så, att det motsvarar 70 procent av de lönetabeller som gäller finländska passagerarfartyg i utlandstrafik. Samma slags operation genomförs den , då tabellvärdet ska vara 80 procent av de finländska lönerna och den då det ska motsvara 90 procent. Den 1 juli 2008 ska lönerna ligga på precis samma nivå. Förhandlingarna om tilläggen fortsätter I samband med förhandlingarna konstaterade parterna gemensamt att de särskilda tillägg och ersättningar som betalas åt de finländska sjömännen i enlighet med gällande kollaktivavtal kan förorsaka vissa praktiska problem i förhållande till den estniska lagstiftningen. För att finna en lösning i dessa frågor enades parterna om att förhandlingsgruppen fortsätter sitt arbete till slutet av oktober och därefter vid behov, tills problemen är ur världen. Alla tillägg och ersättningar betalas ut retroaktivt från och med den Intressebevakningsenheten Hebridernas färjor drivs med subventioner Yttre Hebriderna, en övärld i Skottlands västra havsområde, förenas med fastlandet av en livlig bilfärjetrafik. Den drivs av det statsägda rederiet Caledonian MacBrayne. Bolagets 31 färjor transporterar över fem miljoner passagerare årligen och mer än en miljon fordon. År efter år uppvisar trafiken tunga förluster. Den stöds med statliga subventioner. Förlusten för den räkenskapsperiod som avslutades i mars uppgick till nästan 50 miljoner euro. Förlusten kvitterades mot ett nästan lika stort statligt förlustbidrag. Det vore omöjligt att upprätthålla trafikförbindelser för arkipelagens invånare till ett rimligt pris utan subventioner. Också invånarna vid kusten på Skottlands högland har nytta av förbindelserna. I början av oktober fick rederiet ett extra statligt anslag på 24 miljoner euro för att höja sin verksamhetsberedskap. Hjälpen var nödvändig, för EU:s konkurrenslagstiftning kräver konkurrensutsättning av de linjer som nu sköts av Caledonian MacBrayne nästan med ensamrätt. De extra statspengarna har kritiserats för att snedvrida konkurrensläget. Caledonian MacBrayne har en koncernstruktur. De 800 anställda som är till sjöss har samlats i ett dotterbolag, ett arrangemang som sänker rederiets försäkringsavgifter. De 400 i personalen, som arbetar i land, är anställda av ett annat dotterbolag medan fartygen och terminalerna lyder under ett tredje. Bredband önskas Under gångna sekler har sjöfararnas hetaste önskningar gällt sådant som vindriktningar och vindstyrka. Under de senaste åren har plötsligt bredbandsförbindelser klivit upp i toppen på sjömännens önskelista. Det här visar en färsk undersökning från marknadsundersökningsanstalten Inmarsat. Maersk har satt fart på globaliseringen Danska Maersk, som är världsetta i trafiken med containerfartyg, har satt ett nytt rekord. Nyheten heter Emma Maersk, är 297 meter lång och 56 meter bred. Bolaget har varit en föregångare när det gäller ökade fartygsstorlekar och kostnadseffektivitet alltsedan den första containern byggdes, år 1956, skriver Robert Wright i tidningen The Australian. Wright konstaterar att Maersks målmedvetna strävan att öka kostnadseffektiviteten inom sjötransporterna på ett avgörande sätt har främjat globaliseringen. Enligt artikelförfattaren är det numera ofta billigare att sjövägen frakta containers från Kina till Europa, än det är att transportera motsvarande gods 100 kilometer från hamn till destination. Ökningen av fartygsstorleken är Maersks främsta konkurrensfördel. Hur många containers respektive fartyg kan ta ombord är en affärshemlighet. Många sakkunniga menar att Maersks egna uppgifter om fartygens transportkapacitet är underdimensionerade. Rederiet, som har sitt huvudkontor i Köpenhamn, är förteget också om sin strategi. Maersks aktier är koncentrerade i händerna på familjen McKinney-Möller som grundade bolaget. Med sin 55 procents aktieandel brukar familjen 75 procent av rösterna. Den koncentrerade ägarstrukturen möjliggör en mer långsiktig politik än i bolag, där besluten måste fattas utgående från investerarnas kortsiktiga behov. Typiskt för Maersk är strävan att kontrollera alla de faktorer som har stor betydelse för rederiets kärnverksamhet, såsom terminalerna. Världens näststörsta terminalbolag APM Terminals böjer sig för Maersks önskemål i sina avgöranden, trots att APM Terminals i offentligheten understryker sin självständighet, skriver Wright. Maersk har skärpt sitt grepp om containermarknaden också genom att köpa upp sina största konkurrenter. År 1999 köpte Maersk SeaLand, ifjol P&O Nedlloyd. Tumregel för bolagets anskaffningsstrategi tycks vara att bolaget till sin omsättning måste vara dubbelt så stor som branschens näststörsta företag. 17

18 sjömannen Riitta Perttilä är bekant med många fartyg Järnhårt proffs tvingas jobba i snuttar Inhopp kanske ger en känsla av frihet, men verkligheten innebär en ständig ovisshet. Min dröm är att få ett fast jobb, säger servitrisen Riitta Perttilä. Riitta Perttilä har precis kommit från sin arbetsplats på Finnlines fartyg Finnmaid och är på väg till Vikings Gabriella. Mellan varven ska hon sköta byket, byta kläder, fixa ett par andra saker och så ställa upp för den här intervjun. Det är stressigt för hon har bara ett par timmar på sig. Perttilä känner Finnlines fartyg och hon har arbetat på vartenda ett av Siljas och Vikings fartyg. En alltiallo servitris är med andra ord inhoppare eller s.k. extra. Företagare blev extra Nästa arbetssnutt på Finnmaid börjar om knappt tre veckor men någon fortsättning därefter vet jag ingenting om. Viking Line kallade in mig i morse och jag lovade komma, eftersom jag råkar vara ledig. Det här jobbet räcker åtminstone för en överfart med retur, det vill säga tre dagar, förklarar Perttilä situationen. Riitta Perttilä har alltid jobbat inom restaurangbranschen. Innan hon gick till sjöss hade hon en egen fiskerestaurang, Jannes saloon i Vasa skärgård. För sex år sedan lämnade hon den och började jobba på båt. Det enda som har stått till buds de här åren har varit snuttjobb. Arbetsplatserna växlar ständigt, också arbetsuppgifterna. Ibland jobbar jag på à la Carte, ibland på buffésidan, beroende på var det behövs folk. Också fartygen varierar. Om det blir pauser i arbetet på sjön tar jag inhopp i land. Restaurangerna känner mig, så det kommer förfrågningar. Drömmen ett fast jobb Lönen, arbetstiden och tilläggen oroar Löneutbetalningen och arbetstiden är snuttarbetarens främsta bekymmer. Det gäller oftast de här frågorna när de tar kontakt med sitt fackförbund, berättar funktionär Satu Silta på Finlands Sjömans-Union. Lönetabellerna och lönevariationerna mellan olika fartyg och rederier får många att kontakta Unionen. Det kan medföra problem att flytta från fraktfartyg till passagerarfärjor och vice versa. Huvudbry ger också löneutbetalningen under sjukdomstid om man har en tidsbegränsad anställning. Också rätten till ålderstillägg i atypiska anställningsförhållanden väcker frågor. En snuttarbetare får bli sjuk, det garanterar Sjömanslagen i paragraf 25: Är arbetstagare förhindrad att utföra sitt arbete till följd av sjukdom eller kroppsskada, äger han, medan arbetsförhållandet fortgår, rätt att under den tid hindret varar erhålla lön I praktiken betalas lön fram till det datum då arbetsavtalet löper ut och för tiden efter det betalas en ersättning som motsvarar lönen under sjukdomstiden, förklarar Silta. Arbetstid är inte ett entydigt begrepp En av de frågor som sysselsätter medlemmarna är arbetstiden, särskilt i passagerartrafiken. Garantilönen varierar på passagerarfärjorna, för lönen omfattar olika mängder arbete under olika bestämda tidsperioder. Man frågar ofta hur arbetstiden och den lön den berättigar till växlar när arbetstagaren gör skift av olika längd. Det är heller inte alltid helt entydigt hur arbetstiden, lönen och övertiden definieras om en person hoppar in som sjukvikarie mitt i en färdigt uppgjord arbetsturslista. De här frågorna reder Sari Silta ut dagarna i ända. Hon har Snuttjobben är ingalunda Perttiläs dröm. Hon vill ha en fast arbetsplats, trots att hon som singel är väl lämpad för inhopp. Det skulle inte gå om man hade familj. Också så här är det svårt, eftersom man ofta tvingas ställa in sina överenskommelser när man blir inkallad på jobbresa i sista minuten. Det kringflackande arbetet påverkar också fritidsintressena. Jag försöker studera italienska, men det är svårt. Italien är viktigt för mig, liksom italienskan, så jag ger inte upp, fastän det gäller att pussla med tidtabellerna för att få det att gå ihop. En ensamstående tål ovissheten precis nyss avslutat tre telefonsamtal som alla handlade om arbetstider. Spara allt! Ålderstilläggen är ett frågetecken för dem som jobbar i snuttar. I kollektivavtalet för passagerarfartyg betalas ålderstilläggen efter tre, fem, åtta och elva års anställning. Åren räknas så att ett år består av 360 anställningsdagar och det första ålderstillägget betalas när man har 1080 anställningsdagar fyllda. Jag vill inskärpa hos er alla: spara alla arbetsavtal och lönebesked. Då och då lönar det sig också att be rederiet om ett intyg över tjänstetid eller någon annan utredning över hur många dagar man har arbetat. Pappren är viktiga att ha i en konfliktsituation. Satu Silta säger att snuttarbetet på sjön går i vågor. Mest förekommer det på den ekonomiska heten innebär att man lever i en ständig ovisshet. Det värsta med ovissheten är att man inte alls kan planera sitt liv eller sin ekonomi. Lönen varierar och fritiden är ofta på kort. Man är tvungen att ta emot jobb när de erbjuds en, och det betyder att de egna intressena och önskemålen får vika. Riitta Perttilä betecknar sig själv som arbetsgalen. Från sin tid som företagare är hon van vid konstiga arbetstider och oregelbundna inkomster. Också hennes natur är som gjord för livet på sjön en orolig själ som tar livet med en klackspark. Jag bor på hyra men jag hoppas kunna köpa egen bostad en dag. Om jag får fast jobb på en båt köper jag en lägenhet direkt. Jag kanske flyttar till Tammerfors, för när man jobbar regelbundet på sjön är det ingen skillnad var man bor. I Tammerfors är bostadspriserna rimligare än i Helsingfors. Lösa band En snuttarbetare måste vara ett järnhårt proffs, menar Riitta Perttilä. Det är tufft att ständigt byta fartyg. Man måste ständigt snabbt lära sig nya rutiner och kolla upp husets seder. Man minns inte ens alltid vilka arbetskamrater man har på de olika båtarna. Med fast arbete kan det vara verkligt kämpigt om personkemierna inte fungerar. Ett fartyg är en så sluten arbetsplats. Lyckligtvis drabbas inhopparna sällan av de problem som råder Satu Silta sidan. De tidsbundna arbetsavtalen har gjort att arbetstagarna vet mindre om jobbet. Saken blir inte bättre av att rederierna byter ägare. Många frågor är ännu öppna när det gäller t.ex. Silja Line. Jag hörde nyss av en siljaanställd som jobbar i Sverige att bara två visstidsanställda har fått fast jobb under de senaste fem åren. På Viking är det ungefär lika dåligt. På Finnlines är situationen bättre, för där har man skaffat nya fartyg. HK Visst kan det ge en känsla av frihet att vara inhoppare, men verkligpå arbetsplatsen. Man kommer överens också med en besvärlig arbetskamrat under den korta tiden, men å andra sidan saknar man de goda arbetskamraterna. Att jobba i snuttar är ett kringflackande liv. Man lyckas inte skapa starka band till vare sig företaget, arbetsplatsen eller arbetskamraterna. Som inhoppare måste man kunna allt och lära sig allt. De fast anställda arbetstagarna påpekar ibland att jag inte måste kunna precis allting eftersom jag bara jobbar tillfälligt. Det är ofta tungt att vara tillfälligt på ett jobb när man hela tiden måste fråga de fast anställda hur de brukar göra och var saker och ting finns. En månad i Italien Jag tror att det för alla vore lätttare om man hade så mycket fast personal som möjligt. Det är inte heller lätt för de fast anställda att hela tiden lära in nya inhoppare som ändå inte stannar kvar länge. Om jag någon gång får ett fast jobb vet jag hur man ska lära ut saker och ting tålmodigt. Åtminstone det har jag lärt mig de här åren. Riitta Perttilä har inte haft tid att fundera så mycket på lönen, men hon misstänker att hon knappast får några ålderstillägg som snuttjobbare. Det blir heller inte av att hålla så mycket semester, eftersom semestern betalas ut i pengar. I somras slog hon ändå till ordentligt och höll ledigt en hel månad i Italien naturligtvis. Jag håller ledigt ganska sällan. När jag är ledig tar jag ofta emot ett inhoppsjobb. Det skulle inte vara möjligt med fast anställning. Arbetet kräver god grundkondition Snuttjobbarens lön varierar, det är det enda som är säkert. På passagerarfartygen får man ett lönetillägg som är en viss procent av försäljningen, men inte på fraktfartygen. På fraktfartygen tjänar man aningen sämre än på passagerarfärjorna, men arbetet är mer intressant. Det är lugnt på sjön och man tvingas inte lyssna på något nattligt hålligång. Det värdesätter man i min ålder. Riitta Perttilä var tävlingsidrottare i ungdomen och hon skidar och motionerar fortfarande på olika sätt. Jag är mycket ute, går stavgång, vattenlöper på Stadion om somrarna, går på gym. Dessutom besöker jag regelbundet massör. Om en servitris inte har god kondition är det nästan omöjligt att orka arbeta. Hilkka Kotkamaa Översättning: Astrid Nikula 18

19 sjömannen Jarkko Sipilä gör drama av kriminalnyheternas överblivna material I den erfarne kriminalreporterns böcker syns tydliga spår av det verkliga livet På havet slukar man deckare och romantik När Jarkko Sipilä går igenom sitt material för att sammanställa tv-nyheter, blir det över en hel massa fakta. Av det skriver han deckare som uppskattas såväl av det läsande folket som av polisen. De ämnen som behandlas i Jarkko Sipiläs böcker tangerar det han möter i sitt arbete som kriminalreporter. Allt material kan inte användas i nyheterna, och dessutom hör man jämsides med jobbet en hel del intressanta historier, vitsar och rykten. Det här gäller också för Sipiläs nyaste bok, Mitään salaamatta (Gummerus, 2006), som handlar om ett vittnes roll i en mordrättegång. Boken handlar faktiskt om ett fall som jag hörde om i samband med en rättegång. Mordoffrets kvinnliga vän vittnade i Helsingfors tingsrätt i en säkerhetssal, där vittnesmålet gavs bakom ett svart glas. Även i boken ger ett ungt, oskyldigt, intet ont anande kvinnligt ögonvittne sitt vittnesmål i en mordrättegång, säger Sipilä. Meningen med Jarkko Sipiläs bok är inte att skrämma upp människor så att de inte vågar vittna i ett brottsfall. För en vanlig medborgare är risken att råka ut för utpressning eller hot synnerligen liten. Enligt polisens statistiska uppgifter har vittnen hotats i brottsfall årligen. De allra flesta hoten drabbar dem som annars också varit inblandade i kriminella affärer. På Fabriksgatan och på Albertsgatan Jarkko Sipilä vet vad han talar och skriver om. Han har arbetat vid Helsingin Sanomat och på MTV3: s nyheter som kriminal- och rättsreporter sedan Sipilä har i egenskap av reporter rapporterat i TV om polismorden på Fabriksgatan, trippeldråpet på Albertsgatans skytteklubb, motorcykelgängens blodiga konfrontationer samt om det kallblodiga mordet på ett par från Esbo i Loppis. Inget av ovan nämnda fall har Sipilä direkt använt för sina nio kriminalromaner, men i varje bok finns ingredienser ur det verkliga livet. Han har skrivit om rasism, terrorism och om polisens undercover uppdrag. Takamäkis historier Jarkko Sipiläs kriminalkommissarie Takamäki och hans kompanjoner är intressanta romanfigurer, eftersom de faktiskt kunde vara poliser på riktigt. Författaren har inte använt sig av sin frihet som konstnär och skapat en befattningsbeskrivning, utan han har undersökt polisens faktiska arbete. För detta tilldelades han för två år sedan polisens förtjänstkors av inrikesministeriets polisavdelning. Det var första gången medaljen tilldelades en kriminal- och rättsreporter. Oftast har förtjänstkorset tilldelats en polis för väl utfört arbete. Jag strävar efter att mina böcker är så verklighetstrogna som möjligt. De är inte dokument av brott som begåtts, utan de är fiktion där verklighetstrogna händelser skildras i den story som berättas. Sipiläs böcker kan läsas nästan som en lärobok. Av dem framgår hur den finska brottsundersökningen sker och vilka undersökningsmetoder som nuförtiden används. Ny teknik löser brotten Det är sant att brotten ännu för några årtionden sedan löstes under förhören och 80 procent av brotten löstes tack vare att brottslingen medgav sin skuld.. I dag uppklaras 80 procent av brotten med hjälp av teknisk bevisning. Visst har polisen redan i hundra år haft fotografier och fingeravtryck till sitt förfogande, men det är DNAtesterna som ger så obestridliga resultat att brottslingar har svårt att förneka. Dessutom kan man utnyttja information från fibrer med hjälp av ny teknisk apparatur. Nytt är också den information som fås från övervakningskamerorna, den ger en mycket tydlig bild av brottslingens utseende. Att följa med telefon- och kreditkortstrafiken ger likväl nya möjligheter att lösa brott. Brottsutredning ger fakta Även om Jarkko Sipilä, i motsats till en del poliser, inte har gått någon kurs i brottsteknik i USA, har han det oaktat studerat sitt område. Han har 15 års erfarenhet som kriminalreporter och varit tvungen att studera brottsteknik då han gjort research av olika kriminalfall. Flera böcker om brottsutredning har utgetts, men den viktigaste informationen får man helt enkelt genom att läsa rättegångsprotokollen. Utmärkt information får man också om man talar med poliser. Av dem kan man dessutom få höra roliga anekdoter som man kan bädda in i romanerna, säger Sipilä. Endast stort brott lönar sig I Finland är uppklaringsprocenten för grova brott mycket hög. Tekniken underlättar utredningen och gör livet för brottslingarna svårare. Lönar sig brott? Om jag vore en brottsling, skulle jag nog fundera väldigt Sipilä och Soininvaara är sjöfararnas favoritförfattare. Mången flitig läsare medger att det inte blir läst så mycket djupsinnig litteratur på fartygen. På havet lämpar sig thrillers, deckare och kanske en gnutta romantik bättre. Också historia, biografier och pseudovetenskap passar ett arbete till sjöss, men klassikerna läses nog helst hemma och under längre ledigheter. Milja Nitovuori arbetar som bibliotekarie på Sjömansservicebyrån. Hon om någon känner till fartygsbesättningens preferenser. Till hennes uppgifter hör att sköta om att det finns lämplig lektyr för sjöfolket på fartygen. Inhemskt i ropet Läsarna följer noga med vilka böcker som är nya och vilka som är bra. Böckerna lånas verkligen inte på måfå. Man skulle kunna säga att våra läsare är mycket trendmedvetna, vet Nitovuori berätta. Just nu toppar de finska deckarförfattarna Jarkko Sipilä och Taavi Soininvaara listorna. Strax efter dessa kommer Seppo Jokinens böcker vars handling är förlagd till Tammerfors. Däremot håller populariteten för Reijo Mäki, som verkar i Åbo, på att sjunka en aning. Också den internationellt erkända deckarförfattaren Ilkka Remes böcker hör fortfarande till de mest eftertraktade. Läsarna vill ha finländska deckare. De gillar den bekanta omgivningen och temat bandit - polis kryddad med finländsk mentalitet. Kvinnor har samma smak Enligt Milja Nitovuori har kvinnor och män ganska samma smak i fråga om böcker. Kvinnor läser gärna thrillers, men utöver de ovan nämnda noga på vilka brott som är lukrativa. Åtminstone är det ingen idé att begå dem rakt under en övervakningskamera. Eventuellt lönar sig ett sådant ekonomiskt brott som befinner sig i den gråa zonen, inte entydigt olagligt eller författarna gillar de också de mer romantiska Sandra Brown, Nora Roberts och amerikanska bestsellern Dan Brown. Men visst är Dan Browns böcker Da Vinci-koden, Änglar och demoner samt I cirkelns mitt efterfrågade av både kvinnor och män. Favoriterna klarar sig bra några år, men småningom blir bestsellerförfattarnas böcker sämre och det märks genast hos oss. Mera biografier Det hektiska arbetet på sjön syns i utbudet på böcker. De böcker som fordrar krävande tankearbete eller djupa analyser lyser med sin frånvaro. Många läser för att somna lättare. Klassikerna John Irvings och Kurt Vonneguts böcker hör till sjöfararnas favoriter, även om många sparar dem för sina ledigheter. Av de finländska författarna är det fortfarande långtidsfavoriten Mika Waltari som gäller. Däremot börjar gamla godingar som Laila Hietamies (Hirvisaari) och Kaari Utrio vara på väg neråt i popularitet. Efterfrågan på finländska biografier är större än utbudet. Just nu är det Gustaf Hägglunds Leijona ja kyyhky som är populärast. Bibliotekarien inte nöjd med allt Milja Nitovuori har svårt att förstå att så kallade pseudovetenskapliga böcker är i ropet. Väldigt populär är även Louis Hays bok Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi som handlar om depression och ångest Ofta frågas det också efter Juha Vuorinens en delirants dagböcker (juoppohullun päiväkirjoja). Denna tre promilles slarverprosa orkar Nitovuori inte ens med bästa vilja läsa själv. lagligt. Om man tar risken lönar det sig förstås att begå ett så lukrativt brott som möjligt, skämtar Sipilä. 19

20 sjömannen Invaliditetspension Hur? För vem? På vilka villkor? Beviljandet av invaliditetspension grundar sig på lag, noggrann individuell prövning och allmänt tillämpad bedömningspraxis. Varje ansökan om invaliditetspension går igenom en mångsidig behandlingsprocess med ett flertal involverade sakkunniga. Sjöfararnas invaliditetspensioner beviljas och utbetalas av Sjömanspensionskassan. Årligen ankommer omkring 200 nya ansökningar om invaliditetspension till kassan. Av dem leder i genomsnitt 85 % till beviljande av pension. Andelen förkastade ansökningar om invaliditetspension är lägre hos oss än t.ex. inom APL- och KAPL-sektorn, där andelen ifråga under de senaste åren hållit sig kring 22 %. Under den första hälften av innevarande år förkastades endast 14,1 % av de ansökningar som kom till oss, uppger Sjömanspensionskassans vd Helena Jaatinen. En förklaring till skillnaden i procenten avslag är enligt henne, att hälsokraven på arbetstagare i sjöarbete i många avseenden är hårdare än i många andra yrken. Till Sjömanspensionskassans centrala mål hör rättvisa pensionsbeslut och begripliga motiveringar. Ett andra mål är att ansökningarna ska behandlas så snabbt som möjligt för att det inte ska uppstå onödiga avbrott i sökandens utkomstskydd. I genomsnitt tar det månader att få ett pensionsbeslut av oss. I jämförelse med andra arbetspensionsanstalter är handläggningstiderna klart kortare hos oss, säger Helena Jaatinen. Rättvisa och konsekvens nyckelfaktorer Michaela Björklund är en av Sjömanspensionskassans fyra pensionshandläggare. På deras arbetsbord landar ansökningarna om invaliditetspension efter preliminära behandlingsskeden. Pensionshandläggarens uppgift är att kontrollera, att fordrade läkarutlåtanden bilagts till ansökan, samt bl.a. att utreda sökandens anställningshistoria och övriga bakgrundsuppgifter. Ytterligare införskaffar handläggaren en utredning av sökandens sjukdagpenning samt står vid behov i kontakt med sökandens arbetsplats. När alla för beslutet fordrade fakta har sammanställts överförs behandlingen av ansökan till pensionskassans sakkunnigläkare. Hans uppgift är att bedöma sökandens funktionsförmåga och hur nedsatt denna är. Sakkunnigläkaren informerar sig också om möjligheterna till vård och rehabilitering av sjukdom, lyte eller men har utretts samt om framtidsprognosen. Sakkunnigläkaren behärskar etablerad praxis för besluten i dessa fall. Han ser till att den etablerade linjen följs konsekvent för samtliga ansökningars del, förklarar Michaela Björklund. Om pensionsbeslutet inte är entydigt behandlas och avgörs fallet vid ett internt möte inom Sjömanspensionskassan. I det här mötet deltar sakkunnigläkaren, pensionsjuristen och samtliga pensionshandläggare. För de svåraste fallens del, bl.a. alla förslag till avslag av ansökan, fattas besluten av Sjömanspensionskassans styrelse på grundvalen av en detaljerad föredragning. Vid styrelsemötena kan arbetsmarknadsparternas representanter bredda underlaget för pensionsbesluten med sina insikter i arbetsförhållandena inom sjöfarten. Ofta behövs det omfattande bakgrundsuppgifter Enligt sjömanspensionslagen kan full invaliditetspension eller rehabiliteringsstöd (dvs tidsbegränsad invaliditetspension) beviljas sökande, vars arbetsförmåga varit fortlöpande nedsatt med minst 3/ 5 under åtminstone ett års tid. Är arbetsförmågan nedsatt i mindre grad än det här, dock med minst 2/5, kan delinvaliditetspension komma ifråga. I sin ansökan ska sökanden redogöra för sin arbetsmiljö och de problem sjukdom orsakar i relation till denna, men också för sin tidigare utbildning och arbetshistoria samt för sin egen uppfattning om möjligheterna till rehabilitering, förklarar Michaela Björklund. Enligt henne är det två centrala aspekter som alltid är föremål för överväganden vid prövning av en eventuell invaliditetspension: å ena sidan en bedömning av sjukdomens inverkan på sökandens funktionsförmåga, å andra sidan ett övervägande av hurdana arbetsprestationer sökanden skäligen kan förutsättas klara av i respektive situation. Det är inte enbart fråga om det arbete personen ifråga har utfört tidigare eller utför som bäst utan också om det arbete man tror att han eller hon kan klara av med beaktande av ålder, utbildningsbakgrund och tidigare arbetshistoria. Vad händer om synpunkter inte möts? Av sjöfarare som ansöker om invaliditetspension får alltså åttanio sökande av tio ett positivt pensionsbeslut av Sjömanspensionskassan. Men alltid möter inte förväntningar och beslut varandra. Följden kan vara djup besvikelse och bitterhet, säger med. lic. Pertti Kaitaniemi, som fungerat som pensionskassans sakkunnigläkare sedan Enligt honom är orsaken till besvikelsen ofta den, att pensionssökanden har uppfattningen att det 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Tampere 5.9.2018 Tapio Ropponen Johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi: johtajaylilääkäri,

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska

Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa Yksikön päällikkö Pasi Ovaska 1 Miehistötuki Suomessa Miehistötuen tarkoituksena on suomalaisen kauppalaivaston kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Tervetuloa työelämään!

Tervetuloa työelämään! Tervetuloa työelämään! VINKKEJÄ TYÖNHAKUUN Etsi kiinnostava työpaikka Panosta hakemukseen Valmistaudu haastatteluun Ole aktiivinen ja ota yhteyttä sinua kiinnostaviin työpaikkoihin. Joskus työpaikka voi

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

TE-toimiston ohjeita/vinkkejä ammattiin 2019 valmistuville

TE-toimiston ohjeita/vinkkejä ammattiin 2019 valmistuville 1) TYÖNHAKUUN LIITTYVÄÄ: - aloita työnhaku ajoissa ENNEN valmistumista (noin ½ v. ennen valmistumista) - hanki itsellesi riittävät hyvät työnhakuvalmiudet eli selvitä kuinka tehdään vapaamuotoisia hakemuksia

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 238 PALKAN TAKAISINPERINNÄN KOHTUULLISTAMISTA KOSKEVA VAATIMUS Terke 2010-1542 Esityslistan asia TJA/20 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-toimistot tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta. Kouvola Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta. Kouvola Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Kouvola 5.10.2016 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi:

Lisätiedot

Yksilölliset kohtalot yhtenäiset oikeudet. Ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun myös työkyvyttömyysasioissa.

Yksilölliset kohtalot yhtenäiset oikeudet. Ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun myös työkyvyttömyysasioissa. Yksilölliset kohtalot yhtenäiset oikeudet Ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun myös työkyvyttömyysasioissa. Vakuutuslääkäri ei sooloile Vakuutuslääkäri on lääketieteellinen asiantuntija, joka

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa VUOROTTELUKORVAUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-palvelut tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva Selkoesite Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömyysturva Tämä esite kertoo, mitä palveluja ja tukia työtön saa. Esite kertoo myös, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työttömällä työnhakijalla

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

TYÖHAKEMUS. Työhakemus ja CV ovat ensimmäisiä asioita joihin työnantaja kiinnittää huomionsa.

TYÖHAKEMUS. Työhakemus ja CV ovat ensimmäisiä asioita joihin työnantaja kiinnittää huomionsa. TYÖHAKEMUS Työhakemus ja CV ovat ensimmäisiä asioita joihin työnantaja kiinnittää huomionsa. Työhakemuksen tarkoituksena on vakuuttaa työnantaja osaamisestasi ja sopivuudestasi avoimeen työpaikkaan. Hakemuksesi

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

4/2017. Tietoa lukijoista 2017

4/2017. Tietoa lukijoista 2017 4/2017 Tietoa lukijoista 2017 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Moduuli 1. Opiskelijan kielipassi

Moduuli 1. Opiskelijan kielipassi Moduuli 1 Opiskelijan kielipassi Arviointi A1.3 - kaikki hyvin, hyvää työtä A1.2. - treenaa vielä A1.1 - tämä on alku, lisää treeniä! 0 - ei voi arvioida Ihminen ja lähipiiri Minä ja perhe, suulliset taidot

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi Selkoesite Vuorotteluvapaa te-palvelut.fi Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa tarkoittaa, että työntekijä jää pois työstä määräajaksi ja työnantaja palkkaa hänen tilalleen työttömän työnhakijan. Työntekijä

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Opiskelijan sosiaaliturva ulkomaille ja Suomeen muutettaessa. Merja Siltanen-Kallio Suunnittelija, kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 27.4.

Opiskelijan sosiaaliturva ulkomaille ja Suomeen muutettaessa. Merja Siltanen-Kallio Suunnittelija, kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 27.4. Opiskelijan sosiaaliturva ulkomaille ja Suomeen muutettaessa Merja Siltanen-Kallio Suunnittelija, kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 27.4.2017 Opiskelijan sosiaaliturvaan kuuluminen 30 minuutissa 1.

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Vinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:

Vinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt: Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot