Suursuon sairaalasta kuntouttava akuuttisairaala, sivu 12 Muistisairaan hoidossa tarvitaan verkostoajattelua, sivu 4 Tavoitteena terve työura

Transkriptio

1 Terveiset H e l s i n g i n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u k s e n h e n k i l ö s t ö l e h t i Suursuon sairaalasta kuntouttava akuuttisairaala, sivu 12 Muistisairaan hoidossa tarvitaan verkostoajattelua, sivu 4 Tavoitteena terve työura työterveyskeskus esittäytyy, sivu 22

2 Terveiset Helsingin kaupungin terveyskeskuksen henkilöstölehti, 30. vuosikerta To i m i t u s Siltasaarenkatu 13, 3. krs. PL Helsingin kaupunki puh. (09) Suominen Liisa HK/Terke liisa.suominen@hel.fi Pä ä t o i m i t t a j a Matti Toivola Ts. t o i m i t u s s i h t e e r i Liisa Suominen To i m i t u s n e u v o s t o Elisa Arles Virpi Heikkinen Jaana Heikkuri Seija Hiekkanen Merja so-aho Harriet Jacobson Birgitta Karanen Sami Keränen Hannele Kopilow Kaija Lönnroth Mirja Mahkonen rmeli Snellman K a n s i k u v a Suursuon sairaalan fysioterapeutti Karoliina Pussinen (vasemmalla) on ollut Pekka Westerlundin säännöllinen oma fysioterapeutti jo pitkään. Pekka toipuu toispuoleisesta halvauksesta. Hän kertoi polkevansa MOTOmed -laitteella 2-14 kilometriä kerralla. Hän lisäsi, että polkeminen rentouttaa lihaksia ja siitä tulee hyvä olo. Heidän oikealla puolellaan seisomassa ylilääkäri Marja Sippola- Soininen ja ylihoitaja Saija-Riitta Eskola-Manneri. Kuva: Kimmo Brandt Ta i t t o Meri Jähi Pa i n o Newprint Oy Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Muistisairaan hoidossa tarvitaan verkostoajattelua 7 Terveellinen kaupunginosa: Liikkuva suunhoitoyksikkö Liisu edistää terveyttä uudella tavalla 7 Malmin päivystys on muuttanut Mariaan 8 Opintomatka Tukholmaan : Perusterveydenhuolto on avattu kilpailulle 11 Mikä ihmeen SAP ja SAS? 12 Suursuon sairaala on muuttumassa kuntouttavaksi akuuttisairaalaksi 14 Muutos pitkäaikaissairaalasta akuuttisairaalaksi työntekijän näkökulmasta 15 MOTOmed -harjoitukset kuntouttavat ja rentouttavat 15 Henkilöstöterveiset: Tuloksellisuuden edistämistä tuetaan paikallisella järjestelyerällä 16 Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoa kehitettiin 18 Herttoniemen sairaala sai kerroksiinsa vuodenajat 20 Päivi Markkasen ottama valokuva on kulkenut voitosta voittoon 21 Mikä on ja mitä tekee jalkojenhoitaja/jalkaterapeutti? 22 Tavoitteena terve työura 25 Työsuojeluterveiset: Tavoitteena hyvä sisäilma 26 kääntyvien liikkumiskykyä ylläpidetään arkisten toimintojen avulla 28 Kotihoidon tiimeissä on monenlaisia osaajia 29 Yleiset lait ja asetukset ohjaavat terveyden edistämistä suun terveydenhuollossa 30 Tuleeko Puhdasta? 31 Laatuterveiset: Toiminnan laatu terveyskeskuksessa 32 Potkua elämään: Ratapyöräilijä Antti Aarnio 34 Tumppi ja Rööki kiersivät kaupungin sairaaloissa 35 n memoriam: Tuuli Ojala 35 Terveyskeskus sai oman tietopalvelun 36 Suursuon sairaalassa pidettiin syyskuun alussa grillijuhlat SSN Terveiset 4/10 ilmestyy joulukuun alkupuolella. Aineiston pitää olla toimituksessa mennessä. Linnanmäki 9. syyskuuta Terveyskeskuksen väki vietti virkistyspäiväänsä jälleen kerran Linnanmäellä. Aurinkoisesta ja lämpimästä säästä sekä vauhdikkaista tai muuten hauskoista laitteista ja peleistä nautti yli terkeläistä perheenjäsenineen. 2 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset

3 Pääkirjoitus Helsingin ja Vantaan yhdistymistä on selvitetty Helsingin ja Vantaan yhdistymistä koskeva selvitys on valmistumassa. Valmistelu on tapahtunut toimialakohtaisesti muodostetuissa teemaryhmissä, joista useimmat ovat saaneet työnsä valmiiksi. Valmis on myös sosiaali- ja terveyspalvelut -teemaryhmän selvitystyö, jossa allekirjoittaneella oli tilaisuus olla mukana. Ryhmässämme oli 12 eri toimintoja edustavaa jäsentä tasapuolisesti Helsingistä ja Vantaalta. Toimeksiantonsa mukaan ryhmämme tuli tarkastella keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, kuvata tehtävien ja palvelujen hoitamisjärjestelyt sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Lisäksi ryhmän tuli sosiaali- ja terveydenhuollon osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat tiettyjen annettujen näkökulmien ja kriteerien avulla. Liisa Suominen Helsingin asukasluku on noin kolme kertaa Vantaan väestöä suurempi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta Helsingin ja Vantaan väestöt poikkeavat profiililtaan merkittävästi. Helsingin väestö on selvästi vanhempaa kuin Vantaan. Helsingissä on vanhuksia (yli 75-vuotiaita) viisi kertaa enemmän, mutta lapsia (0-17 -vuotiaita) on vain kaksi kertaa enemmän. Helsingin väestössä näkyvät vahvemmin metropolialueen erityispiirteet, kuten yksin asuvien ja maahanmuuttajataustaisten suurempi määrä. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset ovat yli kolminkertaiset Vantaaseen verrattuna. Asukaskohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa. Osa kustannuseroista selittyy juuri ikärakenteiden eroilla. Henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalvelujen omassa toiminnassa on Helsingissä lähes (luku ei sisällä päivähoidon henkilöstöä) eli yli viisinkertainen Vantaaseen (2 790) verrattuna. Raportin mukaan tämä johtuu suurelta osin siitä, että Helsingissä omaa tuotantoa on enemmän Vantaan käyttäessä enemmän ostopalveluja ja että Helsingissä palvelutuotanto on monipuolisempaa ja laajempaa. Helsingissä sosiaali- ja terveystoimi on organisoitu kahteen eri virastoon. Vantaalla on yksi yhteinen toimiala, ja lasten päivähoito kuuluu sivistystoimeen. Helsingissä terveystoimi on organisoitu toiminnoittain ja sosiaalitoimi elämänkaarimallin mukaisesti. Vantaalla yhdistyneessä sosiaali- ja terveystoimessa on pääosin elämänkaarimalli. Loppuraporttimme mukaan Helsinki ja Vantaa ovat jo nykyisellään niin suuria, ettei palvelutuotannon yhdistämisessä arvioida saavutettavan merkittäviä tuotannollisia mittakaavaetuja. Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollossa on kansallisesti ja kansainvälisesti käynnissä useita sellaisia uudistuksia, joiden toteuttaminen on mielekästä nykyisiä kaupunkeja suuremmilla alueilla. Työryhmän näkemyksen mukaan kaupunkien mahdollisessa yhdistämisessä olisi sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta sekä etuja että haittoja. Kaupunkien sosiaali- ja terveystoimien strategisten tavoitteiden lisäksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset uudistushankkeet, kuten uusi terveydenhuoltolaki ja kotikuntalaki, tulevat vaikuttamaan asiakkaan oikeuteen valita hoitopaikkansa. Yhdistymisen etujen ja haittojen arviointi on myös tästä syystä vaikeaa. Helsinki-Vantaa -selvitys jatkuu siten, että tammikuussa 2011 on tarkoitus asia käsitellä sekä Helsingin että Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Näitä päätöksiä jäämme nyt odottamaan. Päätetäänpä kaupunkien yhdistämisestä mitä tahansa, ei kenenkään tarvitse pelätä työpaikkansa puolesta. Kaikkia tullaan edelleen tarvitsemaan tuottamassa terveyspalveluja väestöllemme, olipa se nykyinen tai yhdistettyjen kaupunkien väestö. tse valmistelutyö oli todella mielenkiintoista. Se antoi aiempaa tarkemman ja selkeämmän kuvan näiden kahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimien nykytilanteesta sekä hyödyllistä tietoa ja näkökulmia oman toiminnan kehittämisessä käytettäviksi. Katariina lves Päätöksiä odotellessa hyvää syksyn jatkoa Matti Toivola toimitusjohtaja Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3

4 Muistisairaan hoidossa tarvitaan verkostoajattelua Muistisairaan potilaan hoitaminen on kokonaisuus. Tarvitaan tiimityötä ja sujuvaa tiedonkulkua eri toimijoiden kesken, jotta potilas saa tarvitsemansa hoidon ja tuen oikeissa paikoissa. Vielä ei olla optimitilanteessa, kertovat apulaisylilääkäri Marja-Liisa Laakkonen ja ylilääkäri Pekka Ruusulehto. Teksti ja kuvat Anne Luhtalampi* Laakson geriatrian muistipoliklinikalla työskentelevä Marja-Liisa Laakkonen ja Laakson terveysasemalla toimiva Pekka Ruusulehto kuuluvat toimitusjohtaja Matti Toivolan keväällä 2009 asettamaan työryhmään, jonka tehtävänä on ollut suunnitella Helsingin kaupungille muistisairaan potilaan hoitoketju. Työryhmän toiminnan lähtökohtana oli kartoitus, joka oli tuonut esiin useita ongelmakohtia muistisairaan potilaan hoidossa. Hoitoketju on nyt teoreettisesti rakennettu, sekä terveyskeskuksen että sosiaaliviraston hyväksymä ja osittain jo käytössäkin. Sitä kuvaava prosessikaavio löytyy TERistä (ks. Muistisairaan potilaan hoitoketju -kaavio löytyy TERistä polulta Helsingin hoitoketjut > Muistisairaan potilaan hoitoketju. Muistisairaan potilaan hoitoketju -omistajatyöryhmä on laatinut Muistisairaan potilaan hoitoketju -raportin, joka löytyy TERistä polulta Päätökset > Terken johtoryhmä > Asialistan liitteet 2009 > , asia 6: Esitys muistisairaan hoitoketjuksi. oheinen kuva). Kaaviosta näkyy muistisairaan potilaan tutkimus- ja hoitopolku eri toimijatahojen muodostamassa verkostossa. Klikkaamalla TERissä kaavion laatikkojen otsakkeita saa esiin ohjeita, lomakkeita, yhteystietoja ja linkkejä eri toimijoiden nternet-sivuille. - Kaavio on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten tiedonhaun välineeksi. Toivomme, että kaavion kautta terkeläisille avautuu esimerkiksi sosiaaliviraston toiminta. Sosiaalivirasto-nimisen laatikon alta löytyy tietoa muun muassa päivätoiminnasta, jota käytetään paljon muistipotilaiden kotihoidon tukena, Marja-Liisa sanoo. Muistiasiat huomioon vastaanotolla Muistiongelmaisten tutkimukset ja hoito on Helsingissä keskitetty alle 75-vuotiaiden osalta Laakson neurologian poliklinikalle ja yli 75-vuotiaiden osalta asuinpaikan mukaan Laakson tai Malmin geriatrian muistipoliklinikalle. Kotihoidon asiakkaiden muistitutkimukset voidaan tehdä myös kotona kotihoidon muistikoordinaattorin ja geriatrin toimesta. Poliklinikalla tehtäviin muistitutkimuksiin tarvitaan lääkärin lähete. - Hoitoketjukaaviossa ohjeistetaan, mitä lääkärin pitää tehdä esitutkimuksena terveysasemalla. Siellä suljetaan pois esimerkiksi depressio sekä muistiin vaikuttavat somaattiset sairaudet, kuten kilpirauhassairaudet, Pekka sanoo. - Haluamme tällä hoitoketjulla herätellä terveydenhuollon ammattilaisia kiinnittämään huomiota myös muistiasioihin, vaikka potilas kävisi vastaanotolla tai olisi hoidossa sairaalaosastolla jonkin muun syyn takia. Muistisairauden varhainen diagnoosi ja hoidon käynnistäminen ovat tärkeitä niin inhimillisesti kuin taloudellisesti, Pekka ja Marja- Liisa painottavat. Marja-Liisa ja Pekka huomauttavat, että muistiongelmaisia löytyy selvitettäviksi myös sosiaaliviraston kautta. Esimerkiksi eläkkeensaajan hoitotukea saavien tilannetta kartoitetaan säännöllisin väliajoin, ja sitä kautta voi tulla esiin myös muistiproblematiikka. Poliklinikalla muistihoitaja tekee potilaalle muisti- ja kognitiotutkimuksen ja haastattelee häntä sekä omaista. Samalla käynnillä myös lääkäri haastattelee potilasta ja läheistä sekä tekee somaattisen ja neurologisen tutkimuksen. Tarkoituksena on kartoittaa potilaan toimintakykyä, mielialaa ja sitä, mikä on muuttunut aikaisemmasta. Selvitysten pohjalta mietitään, mistä voisi olla kysymys, ja ohjelmoidaan jatkotutkimukset, kuten magneetti- tai tt-kuvaukset. 4 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset

5 Muistipotilaiden parissa työskentelevän verkoston on tiedettävä, mitä muissa yksiköissä osataan. Näin pystytään ohjaamaan potilasta käyttämään palveluja, jotka sopivat juuri hänelle. Tämä on oikeastaan se koko ajatus tässä hoitoketjussa, sanovat apulaisylilääkäri Marja-Liisa Laakkonen ja ylilääkäri Pekka Ruusulehto. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 5

6 Seuraavalla lääkärikäynnillä, jolloin pään kuvantamislöydökset ovat käytettävissä, mietitään uudelleen, onko kyse muistisairaudesta vai normaalista ikääntymisestä. Jos lääkäri päätyy muistisairausdiagnoosiin, hän kertoo siitä potilaalle ja omaiselle, ja jos on kyse Alzheimerin taudista, keskustellaan mahdollisen lääkityksen aloittamisesta. Poliklinikalla annetaan ensitietoa sairaudesta ja kerrotaan, mihin ja kehen voi ottaa yhteyttä. Ensimmäiset lääkärinlausunnot erilaisten tukien hakemiseksi kirjoitetaan usein myös jo poliklinikalla. Lääkkeiden sopivuutta ja vastetta seurataan kontrollikäynneillä tai -soitoilla. Muistisairauslääkkeet edistävät toimintakyvyn säilymistä pidempään ja vähentävät vaikeita käytösoireita, mutta Marja-Liisa ja Pekka painottavat myös ei-lääkkeellisiä hoitoja. - Liikunnalla, terveillä elämäntavoilla, ravitsemuksella, säännöllisellä nukkumisella, verenpaineen hyvällä hoidolla ja fysioterapialla on erittäin suuri merkitys toimintakyvyn ylläpidossa, Marja-Liisa sanoo. 6 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset Seuranta ja hoito terveysasemalla tai kotihoidossa Kun muistisairausdiagnoosi on varmistunut, jatkuu muistipotilaan hoito ja seuranta yleensä terveysasemalla. Tavoitteena jatkossa on, että terveysaseman niin sanotulle muistivastuuhoitajalle ilmoitetaan uuden muistipotilaan siirtymisestä terveysasemalle. Hän huolehtii siitä, että potilas saa kutsun terveysasemalle suunniteltuihin tutkimuksiin ja ajan lääkärille palvelusuunnitelman tarkistamiseksi. Hänen tehtävänään on myös seurata, mitä muistirintamalla tapahtuu, millaisia koulutuksia esimerkiksi järjestetään, ja jakaa tietoa terveysaseman muulle henkilöstölle. Muistivastuuhoitajan nimike on uusi, ja ensimmäiset muistivastuuhoitajat on nimetty. Heidät pitää vielä kouluttaa, ja johdon pitää järjestää heille edellytykset toimia oto-muistivastuuhoitajina. Käytännössä he aloittanevat toimintansa ensi keväänä. Muistipotilaan hoidon seurantaan terveysasemalla osallistuu tarvittaessa sosiaaliviraston alueellinen muistikoordinaattori. Koordinaattoreita on sosiaalivirastossa tällä hetkellä kolme. Kotihoidossa olevien muistipotilaiden kannalta tärkeitä ovat puolestaan kotihoidon muistikoordinaattorit, joita parhaillaan on viisi. He tekevät kotikäyntejä ja tukevat kotihoidon tiimejä. Heillä on jonkin verran seurannassaan myös haasteellisia omaishoitotilanteita, joissa he pyrkivät ennakkotoimin estämään tilanteen kriisiytymisen. Muistikoordinaattoreita tarvittaisiin lisää ja myös avohoidon puolelle. - dea olisi, että muistikoordinaattorit voisivat toimia koko tällä foorumilla. Oli potilas tutkimuksissa tai hoidossa missä tahansa näistä pisteistä, yksi ja sama koordinaattori pystyisi olemaan hänen lähellään. Jos muistikoordinaattoreita olisi riittävästi, voitaisiin turvallisesti siirtää ihmiset pois poliklinikan seurannasta. Näin pystyisimme nopeammin vastaamaan lähetteisiin ja palvelemaan kaupunkilaisia. Hyväksyntä sille, että muistikoordinaattoreita tarvitaan lisää, on jo tullut. Marja-Liisa kertoo. Kolmannen sektorin toiminta tärkeää Muistisairaiden omaisten neuvonta, ohjaus ja tukeminen on tärkeää. Elämä voi jatkua useitakin vuosia vakaasti niillä muistisairailla, joilla on omainen läsnä ja joiden arjen rutiinit pysyvät samoina. - Yksinasuvien ihmisten kohdalla on suuri haaste, että osataan jo ennakoiden puuttua asioihin ja hoitaa myös somaattiset sairaudet hyvin, ettei tule kaatumisia ja vammoja, joiden kautta kunto sitten romahtaa. Kotihoidolle on asetettu suuret vaateet vastata siitä, että muistipotilaat pystyvät asumaan ja elämään turvallisesti, Marja-Liisa toteaa. Potilaiden ja omaisten tukemisessa tärkeässä roolissa on Helsingin Alzheimer-yhdistyksen ja muiden vastaavien yhdistysten järjestämä toiminta. - Alzhaimer-yhdistyksen toiminta on merkittävää muistipotilaiden hyvinvoinnille. Heillä on päivätoimintaa, ensitietoiltoja ja erilaisia projekteja, joihin he ottavat muistipotilaita ja omaisia. Sillä tukitoiminnalla on suuri merkitys, koska tiedon jakamisen tarve on valtava. Siinä vaiheessa kun diagnoosi annetaan, ei voida ämpärillä kaataa kaikkea tietoa, koska ihminen voi ottaa vastaan vain rajallisen määrän. Ja sairaus voi kestää kymmenenkin vuotta, joten tilanteet myös muuttuvat, Marja-Liisa sanoo. Tieto ei kulje Marja-Liisa ja Pekka toteavat, että yksi muistipotilaiden hoidon ongelmakohdista on toimijoiden välinen tiedonkulku. Tieto siitä, mitä uutta eri tahoilla tapahtuu, ei ole systemaattista vaan kulkee kaverilta kaverille. Tärkeää olisi, että sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen sekä kolmannen sektorin edustajat tapaisivat säännöllisesti ja vaihtaisivat tietoa ja miettisivät, miten toimintaa voisi tehdä sujuvammaksi. Erityisen tärkeä rooli potilaan ja omaisen neuvonnassa on sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen alueellisilla vastuuhenkilöillä, joiden pitäisi tuntea oman alueensa lähipalvelut, mukaan lukien yksityinen ja vapaaehtoistoiminta. Näin he osaisivat ohjata muistipotilaan vaikka syömään läheiseen palvelutaloon, millä voi olla suuri merkitys hänen pärjäämisessään kotona. - Sosiaalitoimen alueelliset muistikoordinaattorit tietävät usein aika paljon oman alueensa toiminnasta. He ja terveysasemien muistivastuuhoitajat voisivat pitää pari kertaa vuodessa palaverin ja kertoa, millaisia palveluja on saatavilla. Kun sitten potilas tulee vastaanotolle, osattaisiin puolin ja toisin ottaa yhteyttä ja neuvotella, millaisia palveluja tämän ja tämän kuntoiselle potilaalle on tarjolla. Tämä on sitä verkostoajattelua, Pekka sanoo. - Mutta vielä verkosto ei toimi. On kova työ, että saadaan ihmiset ymmärtämään, miten tärkeää tämä verkostoajattelu on, ja vakiinnuttamaan se käytäntöön. Tarvitaan resurssisatsauksia ennen kuin verkosto toimii sillä tavalla kuin olemme ajatelleet. Jos satsausta ei tehdä, järjestelmä ei toimi, ja meille alkaa kertyä muistisairaita, jotka kuormittavat verkostoa paljon enemmän, kun heitä ei pystytä hoitamaan oikeissa paikoissa, Pekka ja Marja-Liisa painottavat. Koulutukseen panostetaan Hoitoketju on nyt koulutusvaiheessa. Terveyskeskuksessa on syksyksi ja kevääksi suunniteltu isoja panostuksia koulutukseen. Terveysasemaosaston lääkäri- ja hoitajapäivillä annetaan koko väelle tietoisku muistihoitoketjun toimintatavasta ja tavoitteesta. Myöhemmin malli jalkautetaan terveysasemille käytännönläheisen koulutuksen avulla. Sairaalaosastolla puolestaan on syyskuussa kaksipäiväinen koulutus, johon on tulossa liki kolmesataa eri ammattiryhmien edustajaa kuulemaan muun muassa uusista käypähoitosuosituksista ja miettimään monisairaan muistipotilaan kuntoutusta osaston haasteellisissa olosuhteissa. Paikalle tulee myös kolmannen sektorin ihmisiä esittelemään toimintaansa. *Anne Luhtalampi on vapaa toimittaja Muistipotilaan hoitoa kuvaavan sarjan seuraava osa käsittelee kotihoidon muistikoordinaattoreita sekä fysioterapiaa. Kolmannessa osassa tutustutaan Helsingin Alzheimeryhdistyksen Kampissa ja täkeskuksessa toimiviin muistineuvoloihin.

7 Liisa Suominen Projektipäällikkö Jouko Ranta Liikkuva suunhoitoyksikkö Liisu edistää terveyttä uudella tavalla Suun terveydenhuoltoon tulee kuormaautoon rakennettava yhden yksikön hammashoitola. Liikkuvaa yksikköä kutsutaan Liisuksi. Liikkuvan suunhoitoyksikön toiminnan tavoitteena on terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Malmin päivystys on muuttanut Mariaan Kuorma-auton alustalle rakennetussa hammashoitolassa annetaan ennaltaehkäisevää hoitoa ja tehdään tarkastuksia. Pääkohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joilla on suurentunut riski saada kariesta. Yksikkö tulee palvelemaan aluksi peruskoululaisia. Esteettömyys on huomioitu siten, että suunhoitoyksikön varustelussa ja sisätilan mitoituksessa huomioidaan myös pyörätuolia käyttävät asiakkaat. Koulujen lisäksi Liisu voidaan ajaa esimerkiksi messuille ja muihin tapahtumiin. Liisulla halutaan kiinnittää huomio suun terveyden edistämiseen. Helsingin kaupungin hallintokunnille Liisu tuo rajat ylittävää yhteistyötä. Syyskuussa 2009 alkanut projekti kestää kaksi vuotta, josta pilotointivaihe vie noin vuoden. Liikkuva suunhoitoyksikkö on Helsingin kaupungin terveyskeskuksen suun terveydenhuollon, Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran ja Hammasväline Oy:n yhteisprojekti. Terveellinen kaupunginosa -ohjelma vastaa projektin hallinnoinnista, koordinoinnista ja viestinnästä. Liisun kehittämistä rahoitetaan nnovaatiorahastosta. Asiakkaan ei tarvitse enää matkustaa hammashoitolaan pyörille noussut hoitola tulee nyt hänen luokseen. Liisun toiminta alkaa loppuvuonna Liisu-auto elokuussa Lisätietoja Johtava suuhygienisti Riitta Ukkola, puh. (09) Projektipäällikkö Jouko Ranta, puh. (09) Anna-Liisa Kärkinen Teksti Jaana Juutilainen-Saari Kuva Liisa Suominen Malmin päivystys muutti syyskuun puolessa välissä Mariaan. Terveyskeskuspäivystyksen ja päivystyspoliklinikan lisäksi Mariaan muuttivat päivystysosastot M1- M4, sisätautien poliklinikka ja HUS-Röntgenin ja HUS-LABin toimipisteet. Muutto ei tuo muutoksia päivystysten maantieteellisiin vastuualueisiin. Marian päivystys palvelee ensisijaisesti itäisen, kaakkoisen, koillisen ja pohjoisen Helsingin asukkaita. Muualta Helsingistä aikuispotilaat ohjataan entisen käytännön mukaan Haartmanin päivystykseen ja lapset (alle 16-vuotiaat) Lasten ja nuorten sairaalaan Lastenklinikalle alkaen helsinkiläisillä on lisäksi ollut mahdollisuus hakeutua iltaisin, viikonloppuisin ja pyhinä myös Jorvin ja Peijaksen terveyskeskuspäivystyksiin. Marian päivystykseen itse hakeutuvat tai saattajan kanssa tulevat potilaat otetaan vastaan Lapinlahdenkadun sisäänkäynnistä (Lapinlahdenkatu 16, rakennus 15 C, sisäpiha) ja ambulanssipotilaat Mechelininkatu 1:n sisäänkäynnistä. Marian sairaalan postiosoite on PL 6501, Helsingin kaupunki. Puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Malmin sairaala-alueella alkoivat laajat ja pitkäaikaiset rakennustyöt kesällä Alueella käy melkoinen kuhina, kun kunnallistekniikka uusitaan, vanhoja rakennuksia korjataan ja rakennetaan kokonaan uusi rakennus päivystyksen käyttöön. Takaisin Malmille päivystys pääsee muuttamaan keväällä Aivan kokonaan Malmin sairaala-alue ei rakentamisen ajaksi tyhjene, vaan siellä jatkavat toimintaansa Malmin terveysasema, vuodeosastot A1 - A5, muistipoliklinikka, fysio- ja toimintaterapiapalvelut, alueellinen apuvälinekeskus, kotisairaala ja HUS-LABin näytteenottopiste klo 8 alkaen osoitteemme on Marian sairaala, Lapinlahdenkatu 16, rakennus 15 C Jouren vid Malms sjukhus flyttar till Maria sjukhus. Från 17.9 kl. 8 kommer vår adress att vara Maria sjukhus, Lappviksgatan 16, byggnad 15 C. Arkipäivisin Teitä palvelee oma terveysasemanne. Terveysneuvontaa 24 h, p. (09) Vardagar betjänas Ni av er egen hälsostation. Hälsorådgivning 24 h, tfn (09) Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 7

8 Opintomatka Tukholmaan Perusterveydenhuolto on avattu kilpailulle Strategiayksikkö ja hallinto- ja palvelukeskuksen esimiehet kävivät alkukesästä hakemassa oppia Tukholmasta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli vapaavalinta (vårdval), joka on kirjattu meidänkin terveydenhuoltolakiesitykseemme. Tukholmalaiset ovat vuodesta 2008 lähtien voineet valita, hakeutuvatko he palveluja tarvitessaan julkiseen vai yksityiseen terveydenhuoltoon. Opintomatkalaiset Tukholman läänin maakäräjien päärakennuksen edustalla. Jaana Juutilainen-Saari 8 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset

9 Viestintäpäällikkö Jaana Juutilainen-Saari* Opintomatka käynnistyi vierailulla Tukholman läänin maakäräjille, jossa terveydenhuollon johtaja Catarina Andersson Forsmanin toivotti meidät tervetulleeksi Tukholmaan. Prosessijohtaja Gunnel Blomgrenin ja kehittämisosaston johtaja Catharina Barkman valottivat Tukholman alueen julkista terveydenhuoltoa, sen rahoitusta, tilaaja-tuottaja -mallia ja potilaiden valinnanvapautta ( vårdval ). Maakäräjät terveyspalvelujen tilaajana Maakäräjät vastaavat julkisesta terveydenhuollosta, liikenteestä ja aluesuunnittelusta. Tukholmassa julkisessa terveydenhuollossa on otettu käyttöön tilaaja-tuottaja -malli. Maakäräjät toimivat palvelujen tilaajana ja tuottajina julkiset ja yksityiset terveyspalvelujen tuottajat. Yksityisten palveluntuottajien osuus on lisääntynyt viime aikoina ollen tällä hetkellä noin 50 prosenttia. Maakäräjät tekevät palveluntuottajien kanssa palvelusopimuksen tuotettavista terveyspalveluista. Palvelusopimuksissa esitetään ne vähimmäisvaatimukset, jotka tuottajan tulee täyttää. Keskeisten akuuttisairaaloiden kanssa tehdään kolmen vuoden ja pienempien tuottajien kanssa vuoden sopimus. Laadun painoarvo hankinnoissa on tällä hetkellä noin kolme prosenttia. Tilausten vuosittainen kokonaissumma on noin 42 miljardia kruunua. Maakäräjien korvaus palveluntuottajalle muodostuu pääosin käyntimäärän mukaan. Tulevaisuuden haasteena on pohtia, miten palvelujen tuottajille maksetaan käyntimäärien lisäksi palvelun laadusta. Laki potilaan valinnanvapaudesta perusterveydenhuollossa tuli voimaan Tukholman maakäräjien alueella vuoden 2008 alussa. Valinnanvapauden avulla pyritään lisäämään potilaiden vaikutusmahdollisuuksia, parantamaan hoitoon pääsyä ja lisäämään palvelujen monimuotoisuutta. Järjestelmä mahdollistaa potilaiden vapauden valita hoitopaikkansa sekä hoidon tuottajien vapaan pääsyn markkinoille. Järjestelmän vaatima avoin tiedotus on lisännyt hoitopaikkojen tulostietojen julkaisemista verkossa. Lisää aiheesta osoitteessa Valinnanvapauden piirissä on tällä hetkellä prosenttia palveluista, ja valittavia palveluja ovat omalääkäri, neuvola, jalkahoito ja puheterapia. Erikoissairaanhoidossa valinnanvapaus koskee synnytyksiä, lasten hammashoitoa, harmaakaihileikkauksia ja silmänpohjakuvauksia sekä erityistason kuntoutusta. Tulevaisuudessa valinnanvapaus laajennetaan ihotauteihin ja gynekologiaan. Valinnanvapauden myötä terveyspalvelujen tuottavuus on kasvanut ja laatu pysynyt ennallaan tai jopa parantunut. Boo Tukholman neljänneksi suurin terveysasema Ensimmäinen vierailupäivän lopuksi tutustuttiin kunnalliseen Boon terveyskeskukseen, joka sijaitsee Nackassa Saltsjö-Boon alueella Tukholman itäpuolella. Alueella asuu asukasta, ja heistä noin on listautunut Boon asiakkaiksi. Asiakkaiksi on lisäksi listautunut noin henkilöä Nackan ulkopuolelta. Lue Boon terveysasemasta lisää osoitteesta Boon palvelut koostuvat kolmesta palvelukokonaisuudesta, jotka ovat 1) omalääkäritoiminta, 2) lastenneuvolatoiminta ja 3) hoitokoteihin annettavat palvelut. Maakäräjät hoitavat äitiysneuvonnan. Maakäräjät ohjaavat toimintaa ohjeilla, jotka ovat yhteisiä sekä julkisille että yksityisille toimijoille. Boon terveyskeskuksessa työskentelee 17 omalääkäriä, yksi geriatri, yhdeksän koulutettavaa lääkäriä, 23 sairaanhoitajaa, kahdeksan lähihoitajaa sekä kuusi sihteeriä. Lääkäreillä on joka aamu puhelintunti. Päivystykselliset käynnit hoidetaan välittömästi ja ajanvarauskäynnit viikon sisällä. Aina ei kuitenkaan tähän viikon tavoiteaikaan päästä. Omalääkärin vastaanotto on auki arkisin klo Terveyskeskuspäivystyksestä arkiiltaisin ja viikonloppuisin vastaavat Saltssjö- Boon alueen terveyskeskukset yhdessä. Yöpäivystys on järjestetty koko Tukholman alueella lääkäreiden puhelinpäivystyksenä. Alueen asukkaille jaetaan tiedote Boon terveyskeskuksen toiminnasta kahdesti vuodessa. Tiedote on markkinointia, jolla asukkaita houkutellaan valitsemaan Boon palveluja. Asiakastyytyväisyyttä mitataan kahdesti vuodessa, ja henkilökunta voi saada bonusta hyvästä palautteesta. Tiedote omalääkärin valinnasta Boon terveyskeskuksessa. Proxima Nackan sairaala täsmähoitoa tarkasti valikoiduille potilaille Toinen vierailupäivä aloitettiin tutustumalla yksityisen Proxima Nackan sairaalan toimintaan. Yrityksen toimintaa esitteli toimitusjohtaja VD, Dr Robert Kristiansson. Sairaala tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja päivystyspoliklinikasta erikoistuneeseen leikkaustoimintaan. Yksikkö tuottaa palveluja pääsääntöisesti Tukholman alueelle, joskin potilaita tulee myös muualta Ruotsista. Yritys on kymmenen toimintavuotensa aikana kasvanut voimakkaasti. Tämänhetkinen liikevaihto on noin 230 miljoonaa euroa, henkilökuntaa on noin 230 ja yritys on toiminut voitollisesti (tuotto noin kolme - neljä prosenttia). Sairaalan potilaat ovat varsin tarkasti valikoituja, ja toimenpiteitä tehdään suunnitellusti ja kapasiteetin puitteissa, jolloin kustannusrakenne voidaan pitää kurissa. Henkilökunta vaikutti hyvin tyytyväiseltä. Saimme vaikutelman, että johtamiskulttuuri oli kannustava ja organisaatio kevyt. Henkilökunnan palkkataso oli lääkäreiden osalta jonkin verran (10-15 prosenttia) julkista sektoria korkeampi. Hoitohenkilökunnan osalta ero oli joitain prosentteja. Toimintaa voidaankin luonnehtia täsmäpalveluksi tarkasti valikoiduille potilasryhmille. Hanna-Leena Nuutinen Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 9

10 Jaana Lunnela Nackan sairaalan tuloskortti. Sairaalan toimitusjohtaja luonnehti sairaalatoimintaa mihin tahansa muuhun palveluliiketoimintaan rinnastettavaksi toiminnaksi, jossa kilpailuetu on saavutettavissa tarkalla kapasiteetin vaihteluiden tasoittamisella ja muun muassa jonojen hallinnalla. Yrityksellä oli hallintokäytävällään näkyvillä mielenkiintoinen ja samalla kansantajuisesti esitetty tuloskortti tussitauluilla, joille oli muutamalla rivillä ja erivärisillä napeilla kuvattu eri avaintuloksiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisen nykytilaa muiden muassa prosessien, talouden ja asiakkaiden näkökulmasta sekä kirjattu kaikkien toimintojen vastuuhenkilöt. Suomikoti sijaitsee kauniilla, rauhallisella alueella. Kodinomaista hoitoa vanhuksille Suomikodissa Opintomatka päätettiin vierailulla Suomikotiin, jossa toiminnanjohtaja Katriina Åberg esitteli talon toimintaa ja tiloja. Suomikodin toiminta aloitettiin vuonna 1995, ja sen taustalla toimii aatteellinen Koti Suomalaisille Vanhuksille -yhdistys. Suomikodilla on oma johtokunta, ja sen toimintaa valvovat sosiaalihallitus ja Tukholman maakäräjät. Suomikodissa hoidetaan sellaisia vanhuksia, jotka ovat aikoinaan muuttaneet Suomesta Ruotsiin ja jotka puutteellisen ruotsinkielen taidon vuoksi tarvitsevat palveluja omalla äidinkielellään. Ruotsin laki velvoittaa järjestämään vanhuksille tarvittaessa suomenkielistä hoitoa. Suomikoti muistuttaa Jaana Juutilainen-Saari palvelurakenteeltaan suomalaista palveluasumista. Asukkaita siellä on tällä hetkellä 54. Suurin osa heistä tulee Tukholman läänin eri kunnista, pieni osa tulee myös muista lääneistä. Paikkaa Suomikodista haetaan oman kotikunnan vanhustenhoitoasioita hoitavan toimiston kautta. Hoito- ja muut päivittäiset kulut laskutetaan kotikunnilta. Vuokran, sähkön ja muut henkilökohtaiset kulut asukas maksaa itse. Kunnat ryhmittelevät Suomikotiin tulevat asukkaat hoidon tarpeen perusteella; esimerkiksi Tukholma luokittelee hakijat kolmeen hoitoisuusryhmään. Kunnan maksama kuukausikorvaus vaihtelee potilaan hoitoisuuden mukaan euron välillä. Suomikodissa on kolme osastoa: sairasosasto ja kaksi dementiaosastoa. Suomikoti voi ottaa vastaan myös aviopuolisoita, jolloin pariskunnalla on yhteinen asunto. Asukkaiden huoneet ovat neliömetrin suuruisia ja asukkaat kalustavat ne omilla huonekaluillaan. Kaikissa huoneissa on keittomahdollisuus ja suuri kylpyhuone. Henkilökuntamäärä on 70 ja hoitohenkilökunnan mitoitus on 1,0/hoitopaikka. Hoitohenkilökuntaan kuuluu sairaanhoitajia, perushoitajia ja sairaanhoitoapulaisia. Lääkärillä on siellä vastaanotto kerran viikossa. Suomikodilla on myös oma fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Henkilökunta on pysyvää, ja henkilöstön rekrytoinnissa ei ole ollut vaikeuksia. Suomikodin asukkaille voidaan tarjota tarvittaessa vaativiakin hoitoja (esimerkiksi iv-hoidot) ja kuoleman lähestyessä vanhuksen saattohoito pyritään pitämään kodinomaisena. Potilaat saavat hoidon omalla äidinkielellään, mutta hallinnollinen kieli on ruotsi, joten esimerkiksi potilaskertomukset kirjoitetaan ruotsiksi. * Koottu hallintoylihoitaja Marketta Kupiaisen, suunnittelupäällikkö Jussi Lindin, erityissuunnittelija Hanna-Leena Nuutisen ja projektipäällikkö Jouko Rannan matkakertomusten pohjalta. Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmä Maakäräjät (maakuntahallinto), joita on 18, vastaavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rahoituksesta ja järjestämisestä kunnat vastaavat sosiaalipalvelujen rahoituksesta ja järjestämisestä (lähes 300 kuntaa) maa on jaettu kuuteen sairaanhoitopiiriin, joissa tuotetaan alueen vaativa erikoissairaanhoito maakäräjät omistavat suurimman osan terveydenhuollon tiloista, sairaaloista ja terveyskeskuksista (vaikka tiloissa toimisi yksityinen palvelujen tuottaja) maakäräjät ja kunnat päättävät itsenäisesti järjestettävien palvelujen tasosta ja järjestämistavasta maakäräjät tilaavat perusterveydenhuollon omilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta Terveydenhuollon rahoitus ja asiakasmaksut Ruotsissa Terveydenhuollon kokonaismenot BKT:sta 9,1 % (Suomessa 8,2 %) julkinen terveydenhuolto rahoitetaan pääasiassa verovaroin asiakasmaksujen osuus rahoituksesta noin 15 % asiakasmaksut kaikille yhtenäiset, tuloista riippumattomat ja melko alhaiset valtakunnallinen avoterveydenhuollon maksukatto 97 euroa/v ja reseptilääkkeiden maksukatto 193 euroa/v Vapaavalinta Ruotsissa Potilas voi valita vapaasti vakituisen lääkärin ja terveyskeskuksen, ja maakäräjien maksama korvaus seuraa potilaan mukana (ei koske yliopistosairaaloissa annettavaa hoitoa) vuoden 2010 alussa voimaan laki, joka velvoittaa kaikki maakäräjät ottamaan järjestelmän käyttöön järjestelmää kokeiltu Tukholmassa vuodesta 2008 lähtien maakäräjät hyväksyvät laatu- ja muut kriteerit täyttävät julkiset ja yksityiset palvelun tuottajat listoilleen ja potilas tekee valinnan potilaiden valintaa auttavat verkkosivut (terveyskeskukset arvioitu asiakkaan näkökulmasta) järjestämis- ja korvausmalli vaihtelee maakäräjien välillä Tukholmassa maakäräjät maksavat palveluntuottajille valtaosan korvauksista käyntimäärän mukaan muilla alueilla korvaukset maksetaan pääosin sen perusteella, montako asiakasta palveluntarjoaja on saanut listalleen 10 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset

11 Mikä ihmeen SAP ja SAS? SAS (Selvitys, Arviointi, Sijoitus) on vanha tuttu käsite vanhustenhuollossa. Lähes jokainen tietää, että SAS-prosessin kautta haetaan vanhukselle kunnallista ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Pitkin Suomen maata kunnissa on SAS-toimistoja, -hoitajia, lääkäreitä, -vastaavia ym. Mutta mitä on oikeastaan tämä SAP eli Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus? Selkokielellä SAP on sitä työtä, jota vanhuksesta huolta pitävä moniammatillinen tiimi tekee arkityökseen. Kristina Backlund Liisa Suominen Hoitoketjuylilääkäri Kristina Backlund -prosessiin sisältyy, että selvitetään SAP yhdessä, mitkä ovat vanhuksen ongelmat, arvioidaan mitkä ovat ongelmien syyt ja tehdään jotakin ongelmien poistamiseksi eli ohjataan vanhus palvelujen piiriin. Moniammatillinen tiimi on siis yhtä kuin SAP -ryhmä, joka pitää SAP -kokouksia. Näitä tiimejä on kaikkialla, missä vanhuksia hoidetaan eli kotihoidossa, sairaalassa ja muissa hoitopaikoissa. Helsingissä toimii satoja SAP-ryhmiä. Kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon Jossakin vanhuksen elämänvaiheessa hänen tai hänen omaisensa ja tiimin yhteinen näkemys on, että olisi aiheellista hakea vanhukselle ympärivuorokautista hoitopaikkaa käynnistetään siis SAS-prosessi. Tätä varten täytetään lomake, jonka liitteeksi SAP -ryhmän lääkäri, hoitaja ja sosiaalityöntekijä tekevät kukin oman SAP-lausuntonsa. Lausun- noissa on tärkeätä tuoda esille, mitä kaikkea ryhmä on vanhuksen ongelmien syiksi todennut ja mitä kaikkea on niiden poistamiseksi tehty ja mitä palveluja on tarjottu. Mikäli vanhus on vastikään sairastunut akuutisti, on tärkeätä tuoda esille, että hoitoa ja kuntoutusta on annettu riittävän kauan ja että vanhuksen toimintakyky on maksimissaan. On myös tärkeätä tuoda esille tiimin yhteinen näkemys siitä, miksi kotihoidon piirissä asuminen ei enää tunnu oikealta ratkaisulta vanhukselle. Viisi alueellista SAS -työparia käsittelee hakemukset. Ylilääkärit ja sosiaalityön aluepäälliköt toimivat eräänlaisina SAS -prosessin laadun varmistajina ja varmistavat, että hoitojonoon otetaan yhteneväisin kriteerein. Vuodenvaihteen pitkäaikaishoidon organisaatiomuutoksen jälkeen on entisten kolmen sijasta enää kaksi jonoa: palveluasumis- ja laitosjonot. SAS -jonoon on viime vuosina otettu kuukaudessa noin 100 vanhusta. Moni hakemus myös palautetaan SAP -ryhmälle, jos SAS -työpari kokee esimerkiksi kuntoutuksen olevan vielä kesken tai jonkun asian olevan muuten epäselvä. Viisi SAS -sijoittajaa hakee jonoon otetuille vanhuksille paikkaa. Sijoittajien jonossa on joka päivä vanhusta, joten asiakkaan ja vapaan paikan yhteen saattaminen on varsinainen taitolaji. Hoitopaikalla on tietyt ominaispiirteensä ja jonossa olevalla vanhuksella on niitä myös. Viime vuosina paikan on saanut noin 100 vanhusta kuukaudessa eli yhtä monta kuin on uusia otettu jonoon. Tänä vuonna paikan on saanut poikkeuksellisen harva, mikä johtuu meneillään olevasta sulusta, kun laitospaikkoja vähennetään. Loppuvuodesta, kun sulut päättyvät, paikkoja järjestynee taas entiseen tahtiin. Yleensä pyritään sijoittamaan vanhukset jonoon tulojärjestyksessä, mutta myös priorisointeja tehdään asiakkaiden ja hoitoketjun tilanteen mukaan. Hoitoketjuylilääkäri auttaa ratkaisemaan ongelmia SAP-SAS -prosessi on tässä kuvattu pääpiirteissään. Prosessi saattaa monen mielestä tuntua byrokraattiselta ja raskaalta, mutta se on toisaalta tae sille, että prosessit ovat läpinäkyviä ja kaikille yhteneväisiä ja oikeudenmukaisia. Aina silloin tällöin prosessi voi kuitenkin mennä solmuun, ja silloin voi aina apuun kutsua hoitoketjuylilääkäriä asiaa puntaroimaan ja ratkaisuja hakemaan. Kimmo Brandt Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 11

12 Suursuon sairaala on muuttumassa Suursuon sairaala tuli osaksi kaupunginsairaalaa Samana päivänä sairaalan ylilääkärinä aloittanut Marja Sippola-Soininen kertoi, että Suursuo on muuttumassa akuuttisairaalaksi, jossa kuntoutus on aktiivista ja jonka tavoite on saada asiakkaansa takaisin kotiin. Suursuon sairaala on osa terveyskeskuksen kuntoutusyksikköä, joka toimii Laakson sairaalassa. Suursuon sairaalan ylilääkäri Marja Sippola-Soininen (vas.) ja ylihoitaja Saija-Riitta Eskola-Manneri. 12 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset

13 kuntouttavaksi akuuttisairaalaksi Teksti Liisa Suominen Kuva Kimmo Brandt Suursuon sairaala toimi pitkäaikaissairaalana vuoden 2009 loppuun. Siellä oli viime vuonna 260 potilaspaikkaa, joita on vähennetty niin, että helmikuussa 2010 potilaspaikkoja oli yhteensä 225 kahdeksalla osastolla, joiden paikkamäärä vaihtelee 14:stä 38:aan. Ensi vuoden suunnitelmissa on vielä vähentää 35 potilaspaikkaa, jolloin päädytään 190 potilaspaikkaan. Sairaalan tuore ylilääkäri Marja Sippola-Soininen työskenteli aiemmin Malmin sairaalassa. Hän ja sairaalan ylihoitaja Saija- Riitta Eskola-Manneri, joka on työskennellyt Suursuolla neljä ja puoli vuotta ja sitä ennen Koskelan sairaalassa ja Esperi Caressa, keskustelivat sairaalan isosta muutoksesta ja sen vaikutuksista. Muutoksessa ollaan alkuvaiheessa Saija-Riitta Eskola-Manneri: Tilanne on erittäin haastava. Samaan aikaan, kun tarvitsemme huomattavia resurssilisäyksiä muun muassa henkilöstöpuolelle, joudumme toisaalla sitoutumaan säästöihin. Varsinaisesta hoitohenkilökunnasta keskimäärin kaksi kolmasosaa on perus- ja lähihoitajia, kun akuuttiosastoilla pyrkimys on vastaavaan määrään sairaanhoitajia. Henkilöstörakennetta pyritään korjaamaan hallitusti ajan kanssa. Tilannetta vaikeuttaa edelleen jatkuva pula sairaanhoitajista. Valonpilkahduksena voi todeta, että hoitajien kesäsijaistilanne oli tänä vuonna edellisiä kesiä parempi. Marja Sippola-Soininen: Muutoksessa ollaan alkuvaiheessa, ja se tulee kestämään vielä useamman vuoden ennen kuin sairaalan toiminta on vakiintunut akuuttipotilaiden hoitamiseen. Saija-Riitta Eskola-Manneri: Suursuolla on sitouduttu hoitamaan nykyiset sairaalatason pitkäaikaispotilaat loppuun asti. Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen lupasi, että heitä ei siirretä täältä muihin sairaaloihin. Siksi perussairaanhoidon osastoilla pitää huomioida myös pitkäaikaispotilaiden osin erilaiset tarpeet esimerkiksi viriketoiminnassa. Marja Sippola-Soininen: Meillä on kahdeksan osastoa, joista osa on profiloitunut varsin pitkälle ja osalla on profiloituminen vielä alussa. Suursuon sairaalassa yksi merkittävä potilasryhmä ovat alle 65-vuotiaat jatkokuntoutujapotilaat. He ovat varsin haasteellinen potilasryhmä, jolla on monia ongelmia. Somaattisten sairauksien lisäksi heillä on päihteidenkäyttöä, syrjäytymistä ja taloudellisia ongelmia. Tällä hetkellä on suuri huoli siitä, että jatkohoitopaikkoihin eli palvelutaloihin ja laitospaikkoihin on hyvin pitkät jonotusajat, varsinkin juuri näille alle 65-vuotiaille potilaille. Pisimmät jonotusajat lähestyvät jo kolmea vuotta, mikä on epäinhimillistä potilaalle ja myös sairaalaresurssin väärinkäyttöä, koska koko ajan potilasta odottaa pääsyä Suursuon sairaalaan. Emme ota tällä hetkellä potilaita suoraan päivystyksestä, vaan potilaat tulevat meille muista kaupunginsairaaloista, kotihoidosta ja HUSista. Motivoitunut henkilöstö on joutunut koville Saija-Riitta Eskola-Manneri: Ammattitaitoinen, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstömme on joutunut koville. Heti vuoden alusta lähtien on järjestetty todella paljon erilaisia, laajoja koulutuksia. Muutokset ja huoli tulevaisuudesta ovat luonnollisesti aiheuttaneet paljon epävarmuutta henkilökunnassa. Sitoutuneisuudesta kertonee se, että vakituisesta henkilökunnasta poislähtijöitä on ollut vain muutama. Marja Sippola-Soininen: Tämä on tosi iso muutos! Suursuolla on hyvä henki. Muutosvalmiutta ja joustavuutta löytyy, mutta tarvitaan tukea monessa muodossa, kuten lisäresursoinnissa henkilökunnan, välineiden ja tilojen suhteen. Saija-Riitta Eskola-Manneri: Helmikuussa 2010 saatiin päätökseen marraskuussa 2009 aloitettu 37-paikkaisen perussairaanhoidon osaston sulkeminen. Sulkeminen perustui kaupunginvaltuuston syksyiseen päätökseen pitkäaikaisten laitospaikkojen vähentämisestä. Suljetun osaston koko vakituinen henkilökunta sijoittui Suursuon sairaalaan. Marja Sippola-Soininen: Muutosta ei juurikaan ehditty valmistella etukäteen ollenkaan. Sairaala oli pitkäaikaissairaala ja heti tammikuussa 2010 alettiin akuuttipotilaita ottaa sairaalaan. Akuuttipotilaita on tällä hetkellä noin 100 ja noin 125 on pitkäaikaispotilaita. Jälkimmäisten määrä vähenee noin kymmenellä kuukaudessa. Henkilökunnalla on loistava asenne muutokseen. Vaativammatkin potilaat otetaan nurkumatta vastaan, ja heinäkuussa otettiin 13 potilasta ylipaikoille, kun hoitoketju oli todella hankalassa tilanteessa. Saija-Riitta Eskola-Manneri: Suursuolla on totuttu muutoksiin. Edellisessä organisaatiomuutoksessa vuonna 2004 Suursuolle tuli henkilökuntaa ja potilaita neljästä eri sairaalasta. Tämänkertainen muutos ja jääminen osaksi terveyskeskusta ja kaupunginsairaalaa on koettu suurelta osin hyvin myönteisenä. Uusia työntekijöitä on saatu, lisää muutoksia tulossa Saija-Riitta Eskola-Manneri: Saimme uusina työntekijäryhminä toukokuussa kaksi osastonsihteeriä ja jonohoitajan. Sairaanhoitajien, lääkäreiden, fysio- ja toimintaterapeuttien sekä sosiaalihoitajien määrään on hieman saatu lisäystä. Marja Sippola-Soininen: Vuosi 2011 on vielä suurta muutosta. Toimintaan tarvitaan tukea ja lisäresursseja, ja siksi nykyinen taloustilanne säästöpyrkimyksineen huolestuttaa. Kuntoutettavat potilasryhmät koko Helsingin alueelta Saija-Riitta Eskola-Manneri: Otamme potilaita koko kaupungin alueelta ja myös kotiutamme näin ollen koko Helsingin alueelle. Vuoropuhelu ja moniammatillinen yhteistyö kaikkien Helsingin alueen kotihoidon yksiköiden kanssa on luonnollisesti erittäin vaativaa ja työlästä. Marja Sippola-Soininen: Sairaalan asema osana kaupungin sairaalaa vaatii vielä paljon kehittämistä. Suursuon sairaalan kehittämisryhmä suunnittelee sairaalan asemaa ja tulevia tehtäviä. Sairaalan tuleviksi tehtäväalueiksi on suunniteltu psykogeriatrinen arviointi ja hoito, palliatiivinen hoito, alle 65-vuotiaiden jatkokuntoutus, traumakuntoutus, infektiopotilaiden hoito ja aivovammaisten jatkokuntoutus. Myös palliatiiviset potilaat tullee olemaan merkittävä ja tärkeä potilasryhmä. Potilaiden hoidon pituus Suursuon sairaalassa vaihtelee suuresti muutamasta päivää pariin vuoteen riippuen potilaan sairauksista ja muista ongelmista, jotka pitää selvittää ja ratkaista ennen kotiutumista. Puolet akuuttipotilaistamme palaa kotiin, mutta osalla asunnottomuus ja syrjäytyminen vaikeuttavat kotiuttamista. Pitäisi panostaa erityisesti alle 65-vuotiaiden hoitoketjuun, joka vaatii ennen kaikkea tiiviimpää ja avoimempaa yhteistyötä eri yksiköiden ja virastojen välillä. Aina ja kaikissa sairaaloissa on potilaita kuntoutettu. Sairaalassa pääasiallisen kuntoutuksen tekee osaston henkilökunta, kuntoutuksen hienosäädön tekevät sairaalan terapeutit. Ennen kaikkea: kuntoutus on moniammatillista tiimityötä! Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 13

14 Muutos pitkäaikaissairaalasta akuuttisairaalaksi työntekijän näkökulmasta Tietyt asiat työssämme varmasti helpottuvat, kun me hoitajat opimme, että akuuttisairaalassa potilaat kotiutetaan ennemmin tai myöhemmin. Tulevaisuudessa osastomme paikkamäärän pitäisi pienetä 37:stä 28:aan. Jos ja kun se toteutuu, työmme ja kaikki asiat olisivat paremmin hallittavissa, kun potilaita on vähemmän, kertoi apulaisosastonhoitaja Virpi Väkeväinen muutoksen vaikutuksista nyt ja tulevaisuudessa Suursuon sairaalassa. Teksti ja kuva Liisa Suominen Suursuon sairaalan osasto 24:n apulaisosastonhoitaja Virpi Väkeväinen oli Suursuon sairaalassa kesä- ja keikkatöissä jo vuodesta Hän valmistui sairaanhoitajaksi Helsingin kaupungin terveydenhuoltooppilaitoksesta vuonna 1993 ja tuli Suursuolle töihin heti valmistumisensa jälkeen. Hän oli töissä ensin akuuttiosastolla. Osastolla 24 hän on työskennellyt vuodesta 1997, vuodesta 2006 sen apulaisosastonhoitajana. Osasto 24 on tällä hetkellä iso 37-paikkainen yksikkö, suurimmillaan siellä on ollut 45 potilasta. Tavoite on saada osastosta 28-paikkainen. 14 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset Henkilöstörakennevaatimukset muuttuivat - Nyt meillä on pitkäaikaispotilaita 15, loput ovat akuuttipotilaita tai jonottavat palvelutaloon tai muuhun tuettuun asumispaikkaan. Tänään yksi akuuttipuolen potilas pääsi kotiin. Henkilökuntaa osastollamme on osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitajan lisäksi kuusi sairaanhoitajaa ja lähi- tai perushoitajaa. Akuuttipuoli vaatisi aivan toisenlaista henkilöstörakennetta: kaksi kolmasosaa sairaanhoitajia ja yksi kolmasosa lähihoitajia. Pitkäaikaissairaalassa vietettyjen monien vuosien aikana olen joskus miettinyt, että olenko hautautunut tänne pitkäaikaisosastolle. Minut pelasti tältä ajatukselta se, että tulivat lapset ja hoitovapaat ja sai olla poissa potilastyöstä. Siksi olenkin ollut tähän työhön koko ajan motivoitunut. Tänä vuonna talossamme on tapahtunut isoja muutoksia. Osastolla 24 vuoden 2004 organisaatiomuutos oli myös iso eli muutoskokemusta meillä oli, Virpi totesi. Kevät oli minulle raskas - Omassa työssäni tämänkertainen organisaatiomuutos tuntui siten, että keväällä osastolle tuli uusi osastonhoitaja, jonka virkaa olin sijaistanut jonkin aikaa ja jo aiemminkin, ja hyppäsin takaisin omaan apulaisosastonhoitajan rooliini. Kevät oli minulle raskas: olin uuden osastonhoitajan tukena, työskentelin taas enemmän kentällä potilaiden kanssa, saimme valtavasti uusia hoitolaitteita ja mit- Apulaisosastonhoitaja Virpi Väkeväinen kertoi, että kun uusi ylilääkäri Marja Sippola-Soininen aloitti tämän vuoden alussa Suursuon sairaalassa, huomasivat kaikki nopeasti, että potilaiden kuntoutukseen tuli uutta ryhtiä. Virpi itse on osastollaan usein toistanut seuraavaa lausetta: Muistakaa, että kaikkien potilaidemme otsassa lukee: koti. tareita, joitten käyttö piti opetella. Kun uusi ylilääkäri Marja Sippola-Soininen aloitti tämän vuoden alussa, huomasimme nopeasti, että potilaiden kuntoutukseen tuli uutta ryhtiä. tse olen osastolla usein toistanut seuraavaa lausetta: Muistakaa, että kaikkien potilaidemme otsassa lukee: koti. Aiemmin oli luonnollista ja totuimme siihen, että potilaita ja heidän ohellaan näiden omaisia hoidetaan loppuun asti. Nyt hoidamme akuuttipotilaan kuntoutuksen, minkä jälkeen potilas menee kotiin. Kotiin päässeistä potilaista tulee monasti huoli siitä, miten ja kuka heitä nyt huolehtii ja miten he pärjäävät. Tämänlainen ajattelu on toki luonnollista, kun vuosia on hoitanut potilaita heidän kuolemaansa asti, Virpi mietti. Oli hyvä jäädä töihin terveyskeskukseen - Osastollamme on kolme tiimiä. Minä en kuulu yhteenkään tiimiin, mutta teen töitä niissä kaikissa. Omien työtehtävieni ohella autan siis tiimejä kentällä eli potilaiden hoidossa. Välillä minusta tuntuu, että en riitä: joskus kolmekin ihmistä puhuttelee minua yhtä aikaa. Haluaisin myös auttaa enemmän uutta osastonhoitajaamme. Onneksi minulla on kivat työkaverit, joiden kanssa voi keskustella siitä, että jotain asiaa ei tarvitse hoitaa heti, vaan sen voi tehdä myöhemminkin. Pidän työstäni, teen mielelläni kenttätyötä, joskus myös viikonloppuisin, jolloin hoidan vain potilaita. Pääajatuksiani ovat, että potilaat hoidetaan hyvin, mutta heitä myös tuetaan omatoimisuuteen, että maalaisjärjen käyttö on sallittua ja että koko henkilökunnalla on oltava hyvät käytöstavat. Kaikkien tulee kunnioittaa toisiaan, välittää toisistaan ja uskaltaa sanoa virheen tehtyään, että mä mokasin. Ja jos jossain on jokin klikki, jolla on ongelmia muitten kanssa, keskustellaan asioista ensin keskenään ennen kuin niitä viedään ylöspäin edes tiimin esimiehen ratkaistaviksi. Meillä ihmiset ovat motivoituneita uuteen akuuttiin, tämmöinen paljon kuntoutusta tekevä akuuttisairaala on otettu haasteena. Oli hyvä jäädä terveyskeskukseen, näin ajattelee ainakin meidän osastollamme ylivoimainen enemmistö, Virpi mainitsi.

15 Henkilöstöterveiset Kimmo Brandt MOTOmed -harjoitukset kuntouttavat ja rentouttavat MOTOmed -harjoitusterapia on monipuolinen ja tehokas kuntoutusmuoto ikääntyneille ja vammautuneille, esimerkiksi aivohalvauspotilaille. Eräässä tutkimuksessa aivohalvauspotilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista toista kuntoutettiin MOTOmed -laitteen avulla. Kuukauden harjoitusten jälkeen heidän maksimaalinen kävelymatkansa oli keskimäärin 30 prosenttia pidempi kuin vertailuryhmällä. Raajojen toistuvat luonnolliset tai lähes luonnolliset liikkeet ovat tärkeitä aivohalvauspotilaiden motorisen oppimisen ja toipumisen kannalta. Tomografiatutkimuksissa on havaittu aivojen aktivoituvan samaan tapaan, olipa kyseessä passiivinen tai aktiivinen liike. Suursuon sairaalan vapaaehtoistyöntekijät lahjoittivat runsas vuosi sitten sairaalan potilaiden käyttöön kuntoutumiseen tarkoitetun MO- TOmed Viva 1 -merkkisen moottoriavusteisen harjoitusterapialaitteen. Laitteen liikeharjoittelu jaloille ja käsille maksimoi harjoitusterapian ja moninkertaistaa aineenvaihdunnan. Se lievittää lihasjännityksiä, parantaa liikkuvuutta, lisää laskimoverenkiertoa, nostaa raajojen lämpötilaa ja lievittää kipuja. LS Tuloksellisuuden edistämistä tuetaan paikallisella järjestelyerällä Tuloksellisuus -käsitteellä tarkoitetaan kunta-alalla yleisesti vallalla olevaa laajaalaista näkökulmaa, joka sisältää tuottavuuden, vaikuttavuuden, palvelujen laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön osaamisen ja suorituskykyisyyden. Kunta-alan valtakunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu 0,7 prosentin suuruinen järjestelyerä käytettäväksi paikallisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen ja henkilökohtaisten lisien myöntämiseen tuloksellisuuden perusteella. Tavoitteena on edistää tuloksellista toimintaa ja palkita henkilökuntaa tavoitteissa onnistumisista. Tuloksellisuuserä ei siis ole luonteeltaan yleiskorotus eikä tulospalkkion luonteinen kertakorotus. Tuloksellisuuserä kytketään jo käynnissä oleviin tuloksellisuutta parantaviin toimenpiteisiin tai sellaisiin tunnuslukuihin, joilla tuottavuutta ja tuloksellisuutta muutoinkin seurataan. Henkilöstökeskus on järjestöjen kanssa sopinut erän suuntaamisen seuraavasti: vähintään 0,2 prosenttia tehtäväkohtaisiin palkkoihin, vähintään 0,2 prosenttia henkilökohtaisiin lisiin ja lisäksi 0,3 prosenttia, jonka kohdentaminen neuvotellaan virastoissa järjestöjen kanssa. Terveyskeskus on saanut KVTES:in, Tehy-pöytäkirjan, Teknisen henkilökunnan sopimuksen ja Lääkärisopimuksen osalta edellä mainittujen prosenttien mukaiset raamit. Kaikkien sopimusalojen osalta neuvotellaan järjestöjen kanssa erien suuntaamisesta henkilöstölle samojen periaatteiden mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään tuloksellisuusmittareita ja niiden toteutumista eri osastoilla ja toiminnoissa sekä organisaatiomuutosten vaikutusta tehtävien vaativuuteen. Tarkasteluun otetaan olemassa olevia hankkeita, tunnuslukuja ja mittareita sekä arvioidaan niiden soveltuvuutta tuloksellisuuserän jakamisen perusteeksi. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakastyytyväisyystulokset, tuloksellisuusmatriisit tai muut tuottavuutta ja tuloksellisuutta kuvaavat tunnusluvut sekä työhyvinvointimittari. Tuloksellisuuden todentamisen ajanjaksona voi olla edellinen vuosi tai meneillään olevat hankkeet, jos niiden väliarviointi on mahdollista järjestelyeräaikataulun kanssa. Palkantarkistusten perusteena on siis tuloksellinen toiminta, jonka johdosta tehtävän vaativuus on noussut tai henkilökohtainen Henkilöstöpäällikkö Kaarina Valjus tuloksellisuus parantunut. Tuloksellisuuserää käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen silloin, kun sen edellytykset täyttyvät. Jos tämä ei ole mahdollista, käytetään järjestelyerä henkilökohtaisiin lisiin. Henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteena on aina työsuorituksen arviointi, jonka esimies tekee vuosittain tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Terveyskeskuksessa pyritään saamaan järjestöjen kanssa yksimielinen neuvottelutulos tuloksellisuusperusteista ja mittareista sekä myös erän yksityiskohtaisesta suuntaamisesta lokakuun loppuun mennessä, jotta palkantarkistukset saadaan maksetuiksi viimeistään marraskuussa ja takautuvat erät joulukuun aikana. Myös henkilökohtaisten lisien käytön linjauksista on saavutettava yksimielisyys. Palkittavina ovat tällöin sellaiset henkilöt, jotka ovat työssään erityisesti edistäneet tuloksellista toimintaa. Arviointiperusteena käytetään kaikilla sopimusaloilla kaupungin työsuorituksen arviointimallia ja terveyskeskuksessa yhdessä järjestöjen kanssa laadittua kriteeristöä. Jos terveyskeskuksessa ei saavuteta yksimielisyyttä, siirtyvät tuloksellisuuseräneuvottelut henkilöstökeskukseen. Toimitusjohtaja päättää tuloksellisuuserästä myönnettävistä tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksista ja henkilökohtaisista lisistä. Palkkausta koskevat päätökset ovat julkisia. Tehtävän vaativuuden arviointia koskevat asiakirjat kuten TVA-kuvaukset ovat myös julkisia. Niitä viedään parhaillaan TERiin osastojen sivuille. Sen sijaan henkilökohtaisten työsuoritusten arviointien sisällöt ovat salassa pidettäviä. Luotettava ja oikeudenmukaiseksi koettu palkitsemisjärjestelmä perustuu avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, mitä edistää se, että palkankorotusten myöntämisperusteista, kohderyhmistä ja järjestelykierroksella käytetyistä periaatteista tiedotetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Tavoitteena on, että palkankorotusten saajista ja perusteista kerrotaan avoimesti työyhteisöissä. Markus Snellman Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 15

16 Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoa kehitettiin Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa vuosina Kaksoisdiagnoosipotilaalla tarkoitetaan potilasta, joka sairastaa samanaikaisesti vaikea-asteista sekä mielenterveyden häiriötä että päihdehäiriötä. Potilasryhmä kärsii usein myös laaja-alaisesta toimintakyvyn alenemisesta sekä sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista. Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito- ja palvelujärjestelmä on eriytynyt moneen eri osaan ja on päihdehäiriöisen mielenterveyspotilaan näkökulmasta sen vuoksi vaativa. Sairaanhoitaja, hankekoordinaattori Ari Karppinen, täkeskuksen psykiatrinen poliklinikka Kuva Liisa Suominen Tutkimuksissa on havaittu, että prosentilla psykiatrisista potilaista on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, ja alkoholiongelmaisista noin 40 prosentilla on jossakin elämänsä vaiheessa ollut jokin päihteistä riippumaton psykiatrinen häiriö. Sairaanhoitaja Ari Karppinen työskentelee täkeskuksen psykiatrisella poliklinikalla. Hän oli mukana kaksoisdiagnoosihankkeessa ja toimii tällä hetkellä hankekoordinaattorina Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeessa. 16 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset

17 Kaksoisdiagnoosihankkeen taustaa Kaksoisdiagnoosihanke toteutettiin tä- Helsingin psykiatrian klinikalla Hanke sai rahoituksensa lääninhallitukselta, ja rahoituksella palkattiin vuoden 2008 alussa työryhmä, johon kuuluivat lääkäri Markus Rosberg, sairaanhoitaja Ari Karppinen ja sosiaalityöntekijä Auri Lyly. Hanke toteutettiin terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yhteishankkeena, kuten aiemmin toteutettu Hoitoa vailla vaikea hoitaa -hankekin. Näin saimme käyttöömme sekä terveysviraston Pegasos -tietojärjestelmän että sosiaaliviraston ATJ- ja Effica- järjestelmät. Hankkeen avulla pyrittiin parantamaan kaksoisdiagnoosipotilaiden saaman hoidon ja palvelun laatua ja tehokkuutta. Viitekehyksenä motivoiva haastattelu Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidossa ovat vallinneet jaksottaisen, rinnakkaisen ja integroidun hoidon mallit. Tässä hankkeessa yhdistettiin päihde- ja psykiatrinen hoito. Kaksoisdiagnoosityöryhmän työ perustui Käypä hoito -suosituksiin. Aktiivisessa käytössä olivat päihdelääketieteelliset lääkehoidot, muun muassa valvottu disulfiraami -hoito, jossa potilaille annettiin alkoholiriippuvuuden hoitoon käytettävää Antabus ) -vieroituslääkettä. Oleellinen viitekehys hoitosuhdetyöskentelyssä oli motivoiva haastattelu. Kyse on tällöin yhteistyösuhteesta, jossa kunnioitetaan potilaan autonomiaa. Hoitosuhteissa potilaat yleisesti torjuvat suoran kyselemisen päihdeongelmastaan. Jos potilaat ovat esiharkintavaiheessa eivätkä tiedosta ongelmaansa, he tuottavat motivoivan keskustelun avulla puheessaan itse muutostarpeitaan. Tutkiessaan päihteiden käytön hyviä ja huonoja puolia he löytävät syyt muutokseen ja valmistella muutosta. Jos potilas on valmistellut muutosta ja päättänyt sen toteuttaa, on hoitosuhteessa tärkeintä tarjota apua muutoksen toteuttamiseksi. Käytössä lääkevieroitus ja päihteetön kuukausi Haittojen minimointi ja fyysisen terveyden esilläpito olivat keskeisiä työryhmän toiminnassa. Lääkeriippuvuudesta kärsineiden potilaiden kohdalla periaatteena oli se, että hoidon aikana toteutetaan lääkevieroitus. Apteekkisopimusta on voitu käyttää tätä tavoitetta tukemaan. Työryhmän perusperiaatteena oli toimia joustavasti, tavoitteena oli aina tavata myös perhettä tai muuta tärkeää läheistä. Verkostokokouksia ja kotikäyntejä toteutettiin aktiivisesti. Työryhmä konsultoi myös paljon muita työryhmiä yhdessä hoitavan lääkärin tai vastuuhoitajan kanssa. Lisäksi tehtiin mini-interventioita. Potilaat tulivat hoitoon normaalin lähetekäytännön mukaisesti. Jo heti konsultaation tai tutkimusjakson kutsukirjeessä potilaita informoitiin työryhmän tarkoituksesta ja sen pääsystä potilaan hoidosta kertoviin eri tietojärjestelmiin. Ensimmäisenä tavoitteena tutkimusjakson onnistumiselle oli potilaan noin kuukauden päihteetön jakso, jotta voitiin varmistua itsenäisen psykiatrisen häiriön olemassaolosta ja laadusta, mutta varman tuloksen saavuttaminen oli usein haasteellista. Osa potilaista oli päihdekäytön osalta tutkimuskelpoisia, osalla taas päihderiippuvuus oli niin akuutti ja vaikea, että siihen tarvittiin laitoskatkaisua. Kaksoisdiagnoosihanke sai myönteisen palautteen A-klinikalle ja täkeskuksen psykiatrian poliklinikalle suunnatussa kyselyssä saimme palautteena sen, että päihdehoidon yhdistäminen psykiatrian poliklinikan toimintoihin on potilasta hyödyttävää. Toimintamalli on siirrettävissä muillekin psykiatrian poliklinikoille alueellisiin tarpeisiin ja olemassa oleviin käytäntöihin soveltaen. Työntekijän olisi hyvä pitää mielessään päihteiden vaikutus asiakkaan tai potilaan vointiin: miten päihteet vaikuttavat psykiatrisiin ongelmiin ja päinvastoin. Päihteistä kysyminen kuuluu psykiatrian poliklinikoilla ydintoimintoihin, mutta usein käy niin, että kaksoisdiagnoosi tulee esille vasta seurannassa. Kaksoisdiagnoosihankkeen loppuraportti löytyy sosiaaliviraston intranetistä Sosnetistä > Aikuiset > Ajankohtaista > Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon kehittäminen Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa Hyvä käytäntö -kuvaus löytyy nternetistä osoitteessa sosiaaliportti.fi/ > Uusimmat hyvät käytännöt > Kaksoisdiagnoosipotilaiden integroidun avohoito. Kaksoisdiagnoosihankkeen myötä kuntalaista pystyttiin auttamaan psykiatrian poliklinikalla hoitamalla potilaan kahta ongelmaa yhdessä paikassa. Näin vältyttiin luukuttamasta potilasta A-klinikalle. Sama periaate on valtakunnallisella Mieli toimenpideohjelmalla, jonka tärkein tavoite on vahvistaa perusterveydenhuoltoa siten, että siellä pystytään vastaamaan entistä paremmin mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeeseen ja tarjoamaan apua yhden oven takaa. Työ jatkuu Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeessa Valtionavustuksilla rahoitetaan toiminnan uudistamista KASTE -ohjelman kautta. KASTE -rahoitusta haettiin yhdessä Etelä-Suomen 15 muun kunnan kanssa. Vielä nimeämätön Etelä-Suomen Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelma sai rahoitukselleen varmistuksen toukokuussa Helsingin osahanke, Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä, on osahankkeista suurin. Vuosille saadun rahoituksen turvin toteutetaan rakenteellinen muutos, jossa sosiaaliviraston A-klinikan ja sosiaaliaseman palvelua saa omalta terveysasemalta. Samanaikaisesti kehitetään terveysasemien toimintaa siten, että tarjolle tulee myös erikoissairaanhoidon palveluja. Kirjoittaja jatkaa työskentelyä täkeskuksen psykiatrian poliklinikalla kohderyhmänään kaksoisdiagnoosipotilaat. Tällä hetkellä suurempi osa hänen työajastaan on Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeen koordinointia. Tämän hankkeen päätoimisena koordinaattorina toimii VTM Auri Lyly ja hankkeen johtajana terveysasemien johtaja Antti ivanainen. KASTE -hankkeesta voi lukea lisää TERistä > Terveysasemat > Laatu ja kehittäminen > Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä KASTE -hanke -otsikon alta. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma löytyy nternetistä, kun kirjoittaa Googlen hakuun: mieli ja päihde. Dosentti, ylilääkäri Mauri Aallon ajankohtainen artikkeli löytyy nternetissä osoitteessa > Duodecim-lehti > Psykiatrisen hoitojärjestelmän tulisi tarjota päihdehoitoa kaksoisdiagnoosipotilaille. Sosiaaliviraston henkilöstölehti Uuson numerossa 2/2010 on kattava paketti päihdepalvelujen muutoksista. Lehti löytyy sosiaaliviraston Sosnetistä > Viestintä > Uuso > Uuso 2/2010. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 17

18 Kuvataiteen maisteri Antti Ahonen suunnitteli ja toteutti Herttoniemen sairaalaan hissiauloihin vuodenaikateeman mukaiset väritykset ja ala-aulaan kaksi isoa puista esitekuutiota. Hän teki myös myöhemmin toteutettavan elävöittämissuunnitelman sairaalan ala-aulaan. Antilla on edessään toinen ja taustalla on toinen pientä viimeistelyä vailla olevista esitekuutioista. Herttoniemen sairaala sai kerroksiinsa Vaatetusmuotoilija Henna Luoma maalasi Herttoniemen sairaalan neljän osastokerroksen päiväsaleihin isot eri vuodenajoista kertovat koivuaiheiset taulut. Kuvassa Henna ja syksyiset koivut. vuodenajat Herttoniemen sairaalassa vuodeosastojen hissiaulat ovat saaneet väriä ja potilaiden päiväsalit ovat saaneet isot taulut, jotka esittävät koivuja eri vuodenaikoina. Nuorten taiteilijoidemme työt ovat onnistuneet mielestämme hyvin. Siksi esittelemme niitä mielellämme muillekin terkeläisille näin lehden välityksellä, Herttoniemen sairaalan ylihoitaja Päivi Markkanen kertoo. 18 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset Teksti ja kuvat Liisa Suominen eillä on ollut kaksi nuorta taiteilijaa -Mviime joulukuusta lähtien miettimässä ja kohentamassa sairaalan visuaalista ilmettä. Heidän työllistämiskautensa päättyy kesäkuun lopussa. Heidän työnsä tuloksena on meille syntynyt uusi ilme potilasosastoille, ja myöhemmin saamme uutta ilmettä myös ala-aulaan, Päivi iloitsee. Kaksi taiteen ammattilaista työllistyi seitsemäksi kuukaudeksi Henkilöstökeskus antoi Herttoniemen sairaalalle luvan nuorten työllistämiseen seitsemäksi kuukaudeksi. Sairaalalla oli vapaus työllistää minkä alan ammattilaisia tahansa, mutta siellä päätettiin palkata korkeasti koulutettuja taiteen tekijöitä sairaalan visuaalista ilmettä kohentamaan. - Ylilääkäri Matti Kähönen ja minä halusimme osastoille kauneutta, joka samalla edistäisi potilaiden kuntoutumista esimerkiksi niin, että potilas haluaa lähteä päiväsaliin usein ja katsella siellä olevaa kaunista maalausta, ja nauttia siitä. Matti ja minä ideoimme pohjan sille, mitä toivoimme nuorten tekevän, Päivi mainitsee. Ensin oli tarkoitus palkata vain yksi työntekijä, mutta työvoimatoimiston kautta saatiin kaksi niin korkeatasoista hakemusta, että sairaala halusikin palkata kaksi nuorta taiteilijaa, mihin henkilöstökeskus sitten suostui. Henkilöstökeskus maksoi nuorille heidän koulutuksensa mukaisen palkan, kaikki työn vaatimat materiaalit maksoi Herttoniemen sairaala. Vaatemuotoilija ja kuvataiteen maisteri Toinen nuorista taiteilijoista on 25-vuotias Henna Luoma. - Valmistuin nelivuotisen koulutuksen jälkeen Kuopion muotoiluakatemiasta vaatemuotoilijaksi vuonna Sen jälkeen olin Prahassa puoli vuotta. Myöhemmin tein erilaisia ei-taidealan töitä, kunnes sain tämän työn joulukuussa Olen saanut työn teon ohella käydä tietotekniikan kursseja, esimerkiksi ndesign -taittokurssin ja Talent

19 Tämän kerroksen hissiaulan teemana on kesä. Studiossa sain suunnitella työnhakua ja omia nettisivuja. Henkilöstökeskus maksoi kurssit, ja se on tosi hienoa! Henna myhäilee. - Henkilöstökeskus antaa nuorille tulevaisuuden eväitä kurssittamalla heitä näin työn ohessa hyödyllisiin lisätaitoihin, Päivi lisää. Toinen nuorista on 30-vuotias Antti Ahonen, joka valmistui levyseppähitsaajaksi vuonna Oltuaan jonkin aikaa töissä Antti meni Limingan kansanopistoon, josta valmistui taidepainotteiselta linjalta vuonna Sitten hän opiskeli vuoden sarjakuvapainotteisella jatko-kurssilla Lahden Muotoiluinstituutissa, josta valmistui vuonna Tämän jälkeen Antti opiskeli neljä vuotta maalausta ja kuvanveistoa Lahden Taideinstituutissa, josta valmistui kuvataiteen kandidaatiksi vuonna Kuvataideakatemiassa Helsingissä Antti opiskeli vuodet ja valmistui sieltä kuvataiteen maisteriksi vuonna Lopputyönsä hän teki kuvanveistosta. dea > luonnos > suunnitelma > valmis taideteos - Koko joulukuun katselimme ja kiertelimme sairaalan osastoilla ja käytävillä sekä ideoimme ja piirsimme erilaisia aiheita luonnoslehtiöihin. Emme halunneet tehdä mitä vain sattumalta mieleen tulee. Halusimme luoda kokonaisuuden ja niin, että siitä tulee näyttävä, mutta hillitty, ei mitään sillisalaattia. Lopulta päädyimme siihen, että kokonaisuuden teemaksi tulevat vuodenajat. Hissiaulat ovat saaneet väriä ja päiväsaleissa olevat maalaukset ja ala-aulan isot liikutettavat puiset esitekuutiot ovat melkein valmiit. Niiden lisäksi minä olen tehnyt alaaulan elävöittämissuunnitelman, jota ei voi vielä toteuttaa, koska aulatiloihin on tulossa remontti, Antti toteaa. - Ensin ajattelin maalata päiväsaleihin lintuja, mutta lintuaihetta ei sairaalassa saa käyttää. Sitten luonnostelin erilaisia kukkia, mutta lopuksi päädyin koivuihin neljänä eri vuodenaikana. En ole ennen maalannut akryyleilla mitään, mutta onneksi Antti osasi auttaa minua materiaalien hankinnoissa sekä isojen taulujen yhteen liittämisissä ja ripustamisissa, Henna kiittää. - Myöhemmin voisi jatkaa koivun oksia ja lehtiä taulujen takana olevaa seinäpintaa pitkin leviämään, koska seinät joka tapauksessa maalataan jossain vaiheessa. Ja aulatiloihin voisi laittaa melko isojakin kangastauluja. - Suunnittelin kaikkiin neljään kerrokseen hissien aulojen väritykset, jotka toistavat samaa vuodenaikaa kuin Hennan saman kerroksen päiväsaliin maalaamat koivut. Ensin ajattelimme, että Henna voisi maalata koivut suoraan seinälle, mutta niin isokokoista taulua on hankala maalata tilassa, jossa on väkeä kaiken päivää. Ja onhan taulu aina aavistuksen arvokkaampi kuin maalattu seinä, Antti miettii. - Myöhemmin voisi jokaisen kerroksen aulatiloihin maalata vielä kerroksen omaan vuodenaikaan liittyvän taulun. Hissiaulojen ja osin myös päiväsalien tekstiilit, ikkunaverhot, pöytäliinat ja tuolien kankaat, ovat vielä vähän vaiheessa. Joidenkin tekstiilien värit ovat vähän ristiriidassa vuodenaikateemansa kanssa. Edessä tulevaisuus Hennan ja Antin seitsemän kuukauden työllistämisjakso loppui kesäkuun lopussa. Hennan tulevaisuuden lähihaaveisiin kuului päästä opiskelemaan Metropolian graafiselle linjalle, jonka sisäänpääsytuloksia hän vielä joutui jännittämään silloin, kun tapasimme kesäkuun alussa. Antti aikoo pitää hetken lomaa ja ehkä matkustaa joksikin aikaa ulkomaille. Joskus tulevaisuudessa Anttia voisivat kiinnostaa pedagogiset opinnot Aaltoyliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 19

20 Päivi Markkasen ottama valokuva on kulkenut voitosta voittoon Ylihoitaja Päivi Markkanen Herttoniemen sairaalasta osallistui valokuvallaan voitokkaasti Lions Clubs nternationalin järjestämän kansainväliseen kuvakilpailuun Lions Environmental Photo Contest (Lionien Ympäristövalokuvakilpailu). Suomen Lionsien nettisivut Kansainvälisen Lions -liiton kuvakilpailun sääilmiöt -luokan voitti Päivi Markkasen valokuva. Päivi Markkanen on ottanut vuoden vaihtelusta Puistolan alueella kertovat kuvat LC Helsinki/Park -klubin Puistola-kalenteriin vuodelle Tässä lokakuun kuva. (Kalentereita, joiden koko myyntituotto menee hyväntekeväisyyteen, voi halutessaan tilata Päiviltä sähköpostilla. Tietoja klubin toiminnasta nettiosoitteessa 20 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset Päivi Markkanen Päivi Markkanen Ylihoitaja Päivi Markkanen sai keväällä kunniakirjan Suomen Lionseilta sen ansiosta, että hänen kuvansa pääsi edustamaan Suomen Lions -klubeja maailmalla. Kuva on otettu Päivin kameralla. Teksti Liisa Suominen Päivi Markkasen taidokas ja tunnelmallinen kuva voitti alkukeväällä 2010 ensin kilpailun Lionsien N-piirissä, johon kuuluu 74 klubia tä-helsingistä, Vantaalta ja itäiseltä Uudeltamaalta. Sitten Päivin kuva voitti Suomen Lionsien kaikkien piirien välisen kilpailun. Voittojen ansiosta kuva lähetettiin ainoana kuvana Suomesta edustamaan Suomen Lions -klubeja Australiaan maailman kongressiin, jossa järjestetyssä kuvakilpailussa olivat mukana kaikki eri maiden voittajakuvat. - Kuvani voitti Australiassa oman luokkansa, Weather Phenomena (sääilmiöt), ja se julkaistaan Kansainvälisen Lions -liiton vuoden 2011 kalenterissa joulukuun kuvana. Olen ottanut kuvan marraskuun lopussa 2008 Puistolassa Heikinlaaksontieltä. Yksi kilpailun ehdoista oli, että kuvan piti olla oman klubin alueelta. Siksi kuva on Puistolasta, jossa naisklubimme toimii. En enää muista oliko se ensi lumi, joka oli juuri satanut, mutta ainakin niitä ensimmäisiä lumia kuitenkin. Se talvi oli muuten varsin vähäluminen, joten oli hyvä, että sai edes muutaman kuvan lumisesta maisemasta, Päivi muisteli. Kilpailun kaikki muut, Grand Prize -päävoiton ja neljän muun luokan, voittajat olivat tänä vuonna yhdysvaltalaisia. - Jonkinlainen palkintokin on ulkomailta tulossa. Keväällä olin jo yhdessä tilaisuudessa pokkaamassa kunniakirjan ja kuvani kehystettynä, koska kuvani oli päässyt edustamaan Suomen klubeja maailmalla. Valokuvaus on vienyt sydämeni ja näyttävät taidotkin kasvavan ajan ja kuvaamisen myötä. Sain hyvän kameran lahjaksi noin neljä vuotta sitten. Kuvia on kertynyt jo noin Pitäisi vain kantaa kameraa koko ajan mukana, sillä koskaan ei tiedä, milloin hyvä kuvauskohde tulee eteen, Päivi pohti.