TULI-ohjelman väliarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULI-ohjelman väliarviointi"

Transkriptio

1 TULI-ohjelman väliarviointi Jari Kuusisto, Soile Kotala, Riikka Kulmala, Anmari Viljamaa ja Sirpa Vinni Teknologiaohjelmaraportti 8/2004 Väliarviointiraportti

2 TULI-ohjelman väliarviointi Väliarviointiraportti Jari Kuusisto Soile Kotala Riikka Kulmala Anmari Viljamaa Sirpa Vinni Teknologiaohjelmaraportti 8/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Sivutaitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Tekesin TULI-ohjelma käynnisti vuoden 2002 alussa uuden vaiheen tähän mennessä jo kymmenen vuotta jatkuneessa Tutkimuksesta liiketoimintaa -toiminnassa. TULI-toiminnan tavoitteena on edistää tutkimustulosten kaupallistamista yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Aikaisempien, erillisten TULI-projektien jälkeen ohjelmamuotoisella toiminnalla pyritään kattavampaan, tehokkaampaan ja samalla määrämuotoisempaan toimintaan tällä tärkeällä innovaatiojärjestelmän osa-alueella. Eräänä tärkeänä ohjelman tavoitteena on myös lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä, verkostoitumista ja parhaiden käytäntöjen jakamista. TULI-ohjelman koordinaattorina on toiminut Suomen Teknologiakeskusten Liitto Tekel ry. TULI-ohjelma on suunniteltu kestäväksi neljä vuotta ( ). Ohjelman edettyä puoliväliinsä tuli ajankohtaiseksi suorittaa ohjelman väliarviointi. Sen tehtävänä oli tuottaa tietoa vaikuttavuudesta ja organisoinnista palvelemaan ohjelman toiminnan kehittämistä ja suuntaamista sen jälkimmäisellä puoliskolla. Väliarvioinnin tarkastelutasoiksi valittiin asiakkaiden kokema TULI:n lisäarvo, ohjelman organisointi ja toimintaprosessit sekä innovaatiojärjestelmän tasolla tapahtuva tarkastelu. Arviointityö käynnistettiin syyskuussa 2003 ja se valmistui kolmen kuukauden kuluttua joulukuun alussa. Arvioinnin tulokset otettiin huomioon ohjelman loppukauden suunnittelussa sekä joulukuussa 2003 toteutetussa, ohjelman loppukautta koskevassa alueellisten TULI-projektien tarjouskilpailussa. Väliarvioinnin tulokset antavat varsin myönteisen kuvan ohjelman toiminnasta. Ohjelma on saavuttanut keskeisiltä osin sille asetetut tavoitteet. Ohjelman palvelut luovat monella tavalla lisäarvoa asiakkailleen, tutkijoille ja tutkimusryhmille. Ohjelman organisointi ja toimintaprosessit ovat tarkoituksenmukaisia sekä kevyitä byrokratialtaan. Tärkeä tulos on myös projektissa mukana olevien tahojen välinen lisääntynyt yhteistyö. Ohjelman koordinointitoiminta sai myös hyvää palautetta arvioinnin yhteydessä. Arviointityö nosti esiin myös muutamia kehittämiskohteita kuten ohjelman näkyvyyden ja viestinnän parantamisen sekä kartoitusvaiheessa löytyvien tutkimuslähtöisten liikeideoiden kirjaamisen periaatteet. Edelleen arvioinnin yhteydessä nousi selkeästi esiin kysymys alkuvaiheen innovaatiopalveluiden kattavuudesta, erityisesti TULI-vaiheen jälkeen tulevien kehitysvaiheiden osalta. Tekes haluaa kiittää arvioinnin suorittajia Jari Kuusistoa, Soile Kotalaa, Riikka Kulmalaa, Anmari Viljamaata ja Sirpa Vinniä lyhyessä ajassa erinomaisesti suoritetusta arviointityöstä sekä korkeatasoisesta arviointiraportista. Samalla haluamme kiittää myös kaikkia arvioinnin toteutukseen panoksensa antaneita tahoja, tutkijoita, projektipäälliköitä, ohjausryhmien jäseniä, ulkopuolisia asiantuntijoita sekä ohjelman johtoryhmän jäseniä. Helsingissä helmikuussa 2004 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

5 Tiivistelmä Tutkimuksesta Liiketoimintaan -ohjelma (TULI) on Tekesin rahoittama ja Tekelin hallinnoima ohjelma. Sen avulla etsitään tutkimuslähtöisiä ideoita ja innovaatioita, joilla on liiketoimintapotentiaalia, sekä pyritään lisäämään tietoisuutta kaupallistamismahdollisuuksista. TULI-toiminta haravoi esille mielenkiintoisia tutkimustuloksia ja rahoittaa soveliaille ideoille mm. uutuustutkimuksia ja markkinakartoituksia. Näihin kehitystoimenpiteisiin käytetään konsultteja ja muita asiantuntijoita. Ohjelman operatiivisen toteutuksen hoitavat teknologia- ja osaamiskeskukset Tekelin johdolla. TULItoiminta on käynnistynyt vuonna Vuonna 2002 yksittäiset alueelliset projektit yhdistettiin valtakunnalliseksi ohjelmaksi. Väliarvioinnissa tarkasteltiin toiminnan resurssointia ja koordinointia, toimijoiden välistä yhteistyötä, toiminnan vaikuttavuutta sekä ohjelman asemoitumista suhteessa muihin kaupallistamisaktiviteetteihin. Lisäksi uuden ohjelmaperustaisen TULIn toimivuutta verrattiin hankeperustaiseen toimintaan. Arviointi toteutettiin syys-marraskuussa 2003 ja sen yhteydessä haastateltiin TULI-toimijoita, ulkopuolisia asiantuntijoita sekä TULI-ohjelmaan osallistuneita ja sen ulkopuolelle jääneitä tutkijoita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 88, minkä lisäksi hyödynnettiin aikaisempia arviointeja, TekelNYT-tietojärjestelmää, ohjelman asiakirjoja sekä muita tutkimuksia. TULI-toiminnan tulokset ovat kokonaisuudessaan varsin hyviä. TULI-rahoitus ja siihen liittyvät kehitystoimet muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää selkeän tarpeen. Sekä TULI-toimijat että hankkeisiin osallistuneet tutkijat ovat ohjelmaan tyytyväisiä. Hanketoiminnalla on suora vaikutus tutkijoiden ideoiden eteenpäin viemisessä. TULIohjelman kautta ideansa kaupallistamispotentiaalin ensiarviointiin osallistuneiden tutkijoiden todettiin myös hyötyneen ohjelmasta oppimismielessä hanketoimenpiteiden rahoituksesta riippumatta. Ohjelman tunnettuus koko tutkijakentässä on kuitenkin edelleenkin liian vähäistä, eikä hankeprosessi välttämättä anna tutkijalle riittäviä valmiuksia viedä ideaansa eteenpäin TULI-prosessin päätyttyä. Ohjelman lisäarvo näyttää olevan merkittävä sekä tutkimustulosten liiketoimintapotentiaalin tarkastelussa että kaupallistamistietoisuuden levittäjänä. Rahoitusinstrumenttina TULI-ohjelma saa kiitosta kattavuudestaan (100% rahoitus, valtakunnallisuus), joustavuudestaan (nopeus, byrokratian vähyys) ja paikallisuudestaan (alueellinen päätöksenteko). TULI-keskusten toimintamalleissa ja ohjelman käytännön toteutuksessa esiintyy kuitenkin huomattavia eroja. Toimijoiden välinen yhteistyö on ohjelmaperustaisen toimintamallin aikana lisääntynyt, mutta niin sisäistä kuin ulkoistakin yhteistyötä toivottiin edelleen lisää. Ohjelmaperustaisuus mahdollistaa toimivan yhteistyöverkoston, jota tulisi pystyä hyödyntämään täysimääräisesti. Verkoston sisäiselle osaamisen jakamiselle on löydettävä toimivat muodot ja kanavat. Rahoituspäätösprosessin nopeus ja tehokkuus on ohjelmaperustaisen mallin selkeä etu, samoin verkostojohtamisen ja raportoinnin työvälineenä käytettävä TekelNYT-järjestelmä, jonka potentiaalia ei myöskään vielä täysin hyödynnetä. TULI-toimintaa tarkasteltaessa heikkouksiksi todettiin arvioinnissa sisäisen tietojen ja kokemusten vaihdon puutteet, tunnettuuden hidas kehitys sekä aihiokirjauksen selkiytymättömät menettelyt. Lisätukea todettiin tarvittavan myös TULI-toimenpiteen jälkeen. TULI-ohjelmalla on tärkeä asema innovaatiojärjestelmässä. Suomessa panostetaan runsaasti resursseja tutkimukseen ja tuloksia on voitava tilaisuuden tullen myös kaupallistaa tehokkaasti. Inno-

6 vaatiojärjestelmän tasolla tärkeää ei ole vain toimijoiden kyvykkyys vaan myös toimijoiden väliset suhteet, sekä kyky hyödyntää niitä. Tässä suhteeessa TULI-toiminnan vaikutukset voivat vähitellen osaltaan parantaa yliopistotutkijoiden suhteita yrityselämään. TULI-tyyppisen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen tuleekin kiinnittää huomiota. Innovaatioiden elinkaaren varhaisen vaiheen instrumenteilla on vaativa tehtävä. Tutkimustulosten kaupallistamiseen voidaan vaikuttaa sekä ideoiden tarjontaan että kysyntään kohdistuvin toimenpitein. TULI-toiminta on esimerkki varsin hyvin toimivasta tarjontapuolen instrumentista. Sen tehokkuuteen vaikuttavat myös ympäröivän innovaatiojärjestelmän luomat menestymisen edellytykset. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvia innovaatioita tulisikin edistää hyödyntämällä koordinoidusti sekä tarjonta- että kysyntäpuolen instrumentteja. Kysymys on ajankohtainen juuri nyt, kun lainsäädännössä tapahtuvat muutokset heijastuvat yliopistojen omiin kaupallistamisaktiviteetteihin. TULI-toiminnan haasteellisena tehtävänä on tunnistaa ja saattaa ohjelman piiriin mahdollisimman suuri määrä tutkimuslähtöisiä innovaatioaihioita. Mitä suurempi määrä aihioita saadaan mukaan prosessiin, sitä todennäköisemmin niistä onnistutaan seulomaan ulos myös menestyviä hankkeita. Asiantuntijaresurssien hyödyntäminen keskitetysti voi ainakin periaatteessa parantaa hanketyöskentelyn vaikuttavuutta konsultoinnin paremman laadun ja saatavuuden kautta.

7 Summary TULI-programme is financed by Tekes (National Technology Agency of Finland) and administered by Tekel (Finnish Science Park Association). The programme has two key objectives: it seeks out research based ideas & potential innovations with business potential, and promotes the awareness of commercialization possibilities within research community. TULI scans for potentially interesting research results and provides funds that can be used for novelty inquiries and market analysis, as a first step in testing such promising ideas. These activities are generally outsourced to consultants or other experts. The programme is operated by technology and science parks lead by Tekel. TULI programme was initially launched in By 2002 it was re-organised, and separate regional projects were combined into a national programme. This intermediate evaluation focused on resource allocation and coordination of the activities, cooperation between the partners, effectiveness of the activities, and the positioning of the programme in relation to other commercialization activities. A comparison of the new programme-based TULI with the earlier project-based mode, was also part of the evaluation. The evaluation was carried out during Sept Nov The evaluators interviewed TULI-partners, external experts and researchers who had either participated or been considered for participation in the programme. In addition to the material from 88 interviews, the evaluation utilized earlier evaluations, the TekelNYT data base, progamme documents and related research results. Overall the programme seems to function well within its mandate. TULI funding combined with consulting activities is an important instrument and it fulfils an existing need within research community. TULI partners as well as participating researchers are fairly satisfied with the programme. Programme inputs appear to work as planned, it promotes the development of research based ideas towards innovations. The researchers whose ideas were scrutinized perceived this initial TULI screening as a useful learning situation as such. These benefits appeared to materialise even if further consultations were not funded. However, the programme is still not very well known within the research community. In addition, TULI activities are not always sufficient to secure further commercialization efforts. There are a number of projects which seem to stay dormant once the TULI programme is over. This can happen even if the project has developed well during the TULI-process. In the light of allocated resources, the added value of TULI activities appears to be fairly good. Both identification of research based ideas with business potential, and awareness building of commercialization possibilities appear to achieve results. As a funding instrument, the programme was considered flexible (quick, non-bureaucratic), sufficiently localized (regional decision making), and it has a nationwide coverage. The high degree of localization has given rise to considerable differences in operational activities and decision making models. Cooperation between the various partners in TULI has increased due to the new programme based system, but more cooperation, internal and external, were still invited. The programme based system facilitates the functional cooperation, but clearly the partners could still make more use of the existing network. Sharing of the know-how and good practices within the network are still developing and need further attention. The swift funding decisions are a clear benefit of the programme based system, as well as the network administration and reporting database TekelNYT. However, the data base is not yet utilized to its full extent.

8 On the national innovation system level TULI is an important instrument because it is one of the few measures aimed at very early stage of the innovation process. As the first commercialization step for research derived ideas, it has an important role in promoting the utilization of Finnish basic research. TULI is a good example of an instrument targeting only supply side of reseach based ideas. The full strenght of the instrument relies on the support that the surrounding environment offers. In this respect, TULI would most likely yield better results, if it were coordinated more closely with the demand side measures. Some areas need further development. The effective exchange of knowledge and experience within the TULI operator network is a key to improved results. In addition, the awareness of TULI activities within the key target audience needs to be developed further. The registration procedures ought to be clarified, and a clear set of criteria for TULI participation ought to be published. A gap in the golden chain of innovation support was also identified; many projects could benefit from post-tuli activities but the system does not offer clear sign posting for TULI-graduates.

9 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Johdanto Väliarvioinnin tavoitteet Raportin rakenne Käsitteet TULI-toiminta Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet Toiminnan kuvaus Arviointimenetelmät ja aineisto Analyysin avainteemat Tutkimusaineisto ja aineiston keruu Analysointimenetelmät Casetutkimukset TULI-toiminnan vaikuttavuus: kenttätaso Johdanto Toiminnan markkinointi ja ideoiden haravointi Ideoiden ensiarviointi TULI-hankkeet TULI-rahoituksen ulkopuolelle jääneet ideat Yhteenveto ja johtopäätökset Tapauskohtaiset arvioinnit Case A Case B Yhteenveto ja johtopäätökset Toiminnan organisointi ja yhteistyömuodot Johdanto TULI-keskukset ja partnerit TULI-keskuksen toimintamallin kuvaus Toiminnan volyymi Toiminnan organisointi Ohjelmaperustainen TULI TekelNYT Toimijoiden välinen yhteistyö Yhteenveto ja johtopäätökset...32

10 7 Systeemitason analyysi Johdanto TULI-ohjelman tunnettuus Johtoryhmän näkemykset Ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset TULI-toiminnan tavoitteet ja organisointi Ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset TULI-toiminnan tavoitteista TULI-toiminnan organisointi ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset Kansainvälisten hyvien käytäntöjen soveltamismahdollisuudet TULI-toiminnan asema Suomen innovaatiojärjestelmässä Yhteenveto ja johtopäätökset TULI-toiminnan vaikuttavuus TULIn hallinnointi ja koordinointi TULI innovaatiojärjestelmässä Suositukset...42 Lähteet...44 Liitteet Haastattelut...45 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....64

11 1 Johdanto Kansainvälinen kilpailu, teknologioiden kehittyminen ja globalisoituminen ovat entisestään korostaneet osaamisen merkitystä kansantalouden kilpailukyvylle. Suomi onkin tehnyt varsin mittavia panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan myös julkisen vallan toimesta. Jotta nämä panostukset kanavoituisivat mahdollisimman tehokkaasti myös taloudelliseksi kasvuksi, tulee tutkimustulosten kaupallistamisen toimia tehokkaasti (Valtion tiede- ja teknologianeuvosto, 2003). Tässä yhteydessä yrittäjyys ja pk-yritykset on tunnistettu keskeisiksi taloudellisen kasvun kulmakiviksi. Koska tutkimustulosten kaupallistamiseen ja hyödyntämiseen tähtäävät toimet ovat hyvin keskeisessä asemassa, tulee niiden toimivuuteen ja jatkuvaan kehittämiseen kiinnittää erityistä huomiota. Tekesin tutkimuksesta liiketoimintaan (TULI) instrumentti pyrkii edistämään yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten piirissä tiede-/tutkimuslähtöisten innovaatioiden syntymistä 1. Yleisellä tasolla TULI-toiminta pyrkii tuomaan tutkimusyhteisössä esille tutkimustulosten kaupallistamisen tärkeyttä. Tavoitteena on vahvistaa tutkijoiden keskuudessa myönteisiä asenteita tutkimustulosten kaupallistamista kohtaan. TULI tarjoaa tutkijoille myös rahoitusta liiketoimintaideoiden kartoittamiseen ja idean kaupallistamispotentiaalin arvioimiseen. Näin pyritään edistämään ja nopeuttamaan tutkimustulosten edelleen kehittämistä ja kaupallistamisprosessia. Palvelu on tarkoitettu julkisesti rahoitetuille tutkimusprojekteille, tutkimusryhmille ja tutkijoille. TULIinstrumentti on asemoitu siten että se pyrkii edistämään liikeideoiden kehittymistä aivan elinkaaren alkuvaiheissa. Ohjelman tavoitteena onkin identifioida tutkimustuloksia, joista voisi syntyä potentiaalisia yrityksiä/liiketoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa neuvontaa, ideoiden analysointia yhteistyössä tutkijan kanssa sekä sopivan kaupallistamisreitin hakua. TULI-toiminta on ollut käynnissä vuodesta Toimintaa on arvioitu aikaisemmin kahdesti, vuosina 1995 ja Tämä väliarviointi on toteutettu syksyn 2003 kuluessa ja sen tarkoituksena on arvioida vuonna 2002 aloitettua ohjelmamuotoista TULI-toimintaa, tuottaa uutta tietoa sen vaikuttavuudesta ja tuoda esille eri näkökulmia toiminnan organisoinnin ja toteutuksen kehittämiseksi. Väliarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä TULI-toimintaa eteenpäin ja niiden perusteella voidaan tarpeen mukaan suunnata uudelleen ja määrittää toiminnalle asetettuja tavoitteita. 1.1 Väliarvioinnin tavoitteet Arvioinnin päätavoitteena on tuottaa palautetietoa TULI-toiminnasta, sen tuotoksista ja tuloksista toiminnan edelleen kehittämisen tueksi. Arvioinnissa keskitytään TULI-toiminnan kannalta keskeisiin seikkoihin, mukaan lukien sen merkittävyys tutkimustulosten kaupallistamisessa, sekä sen sisäinen että ulkoinen tehokkuus. Arvioinnissa keskitytään seuraaviin kysymyksiin: Miten TULI-toiminta on edistänyt tutkimuslähtöisten liikeideoiden kaupallistumista? Miten ohjelman resursointi, koordinointi ja toteutus on järjestetty? Miten yhteistyö toimii eri toimijoiden välillä? Miten TULI-toiminta sijoittuu suhteessa muihin kaupallistamisaktiviteetteihin? 1 Mm. tiede- ja teknologialähtöisten innovaatioiden välillä on tärkeitä eroja liittyen sekä innovaation kehittämiseen johtaneisiin herätteisiin, että innovaation kehittämistyöhön osallistuneisiin yhteistyökumppaneihin. Eri tyyppisten innovaatioiden erot tulisi huomioida niihin kohdistetuissa julkisen vallan toimenpiteissä ja instrumenteissa. Innovaatiot voidaan jakaa esim. seuraavasti: teknologialähtöiset, tiedelähtöiset, kustannuslähtöiset, asiakassuuntautuneet, geneeriset ja sääntelyyn perustuvat innovaatiot (Sitra, 2002) 1

12 TULI-toiminnan tarkastelussa pyritään arvioimaan, miten hyvin TULI-ohjelma on edistänyt tutkimustulosten kaupallistumista ja tutkimuslähtöisten liikeideoiden jalostamista. Lisäksi arvioidaan ohjelman merkitystä oppimisprosessina tutkijan kannalta. Ohjelman resursointia, koordinointia ja toteutusta tarkastellaan ohjelman toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista käsin, sekä arvioidaan miten hyvin uusi ohjelmaperustainen TULI toimii verrattuna aikaisempaan hankeperustaiseen organisointitapaan. Kolmanneksi tarkastellaan TULI-toiminnassa mukana olevien toimijoiden roolia sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön toimivuutta. Lopuksi luodaan katsaus TULItoimintaan osana Suomen innovaatiojärjestelmää ja suhteessa muihin kaupallistamisaktiviteetteihin. 1.2 Raportin rakenne Väliarviointiraportti jakaantuu viiteen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitetään arvioinnin tausta, tavoitteet ja tarkoitus ja määritellään arvioinnissa käytettävät keskeiset käsitteet. Lisäksi kuvataan lyhyesti TULI-toiminta ja sen organisointi prosessikaavion avulla sekä esitellään arvioinnin metodologinen lähestymistapa ja otos. Raportin toisessa osassa tarkastellaan toiminnan vaikuttavuutta ja sen seurauksena saavutettuja liiketoiminnallisia tuloksia. Toisen osan lopussa kuvataan TULI-toimintaa kahden käytännön caseyritysesimerkin avulla. Kolmannessa osassa arvioidaan toiminnan organisointia ja yhteistyön toimivuutta eri TULItoimijoiden välillä. Neljännessä osassa tarkastellaan TULI-toimintaa osana suomalaista innovaatiojärjestelmää. Lopuksi esitetään väliarvioinnin yhteenveto ja johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotukset TULIn edelleen kehittämistä varten. 1.3 Käsitteet TULI-toimintaan liittyy useita eri toimijoita, joista tässä raportissa käytetään seuraavia nimityksiä: TULI-keskus: Paikallinen teknologiakeskus tai teknologiansiirtoyritys, joka on vastuussa paikkakuntansa TULI-toiminnasta. TULI-projektipäällikkö: TULI-keskuksen alueellisen TULI-toiminnan koordinoinnista vastaava henkilö. TULI-partneri: TULI-keskuksen yhteistyökumppani, joka toimii paikallisesti. TULI-yhteyshenkilö: Tutkimusta harjoittavassa organisaatiossa toimiva o.t.o. yhteyshenkilö, joka välittää tietoa ohjelmasta tutkijoille ja tuo aihioita ohjelmaan (esim. innovaatioasiamies) TULI-projektiryhmä: TULI-keskuksen edustajista ja muiden sidosryhmien jäsenistä koostuva ryhmä, jossa keskustellaan ja/tai päätetään hankkeistettavista aihioista. TULI-ohjausryhmä: Alueellista TULI-toimintaa ohjaava ryhmä, jossa päätetään hankkeistettavista aihioista. TULI-johtoryhmä: Valtakunnallisesti TULItoimintaa ohjaava ryhmä. TULI-aihiolla tarkoitetaan tässä raportissa tutkimuslaitoksesta, yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta tunnistettua ja aihioksi kirjattua tutkimustulosta. TULI-hankkeella tarkoitetaan arvioinnin jälkeen jatkojalostukseen päässyttä tutkimustulosta. 2

13 2 TULI-toiminta TULI on Tekesin valtakunnallinen ohjelma, joka tukee uusia tutkimuslähtöisiä ideoita niiden kaupallistamisessa ja näin pyrkii edistämään uusien yritysten ja liiketoimintojen syntyä. Vuodesta 2002 TULI-toimintaa on toteutettu ohjelmatyyppisenä. Paikalliset teknologia- ja osaamiskeskukset (TULI-keskukset ja -partnerit) ovat uudessa mallissa ottaneet suuremman roolin TULI-palvelujen tarjoajina ja toiminnan toteuttajina. TULIohjelmaa koordinoi Suomen Teknologiakeskusten liitto, Tekel ry. Vuonna 2003 TULI-rahoitus on 2,3 miljoonaa euroa. Rahoituksesta on noin 40 % varattu innovaatiopotentiaalin aktivointiin ja seulontaan ja noin 60 % TULI-hankkeiden toteuttamiseen. TULI-keskusten volyymit (Käytetty ) Pirkanmaan TULI Lounais- Suomen TULI Länsi-Suomen TULI Pohjois- Suomen TULI Keski-Suomen TULI Itä-Suomen TULI Helsinki TULI Kuva 1. TULI-keskusten volyymit. Tilanne TekelNYTissä InnoTULI Kuvassa 1 esitetään TULI-keskusten osuudet käytetystä euromäärästä. Osuudet on laskettu vuoden 2002 alusta, eli ohjelmamuotoisen TULI-toiminnan tähänastiselta ajalta. InnoTULIn käyttämä euromäärä on suurin (30 % TULI-keskusten yhteenlasketusta käytetystä euromäärästä) muiden TULIkeskusten käyttämään euromäärään verrattuna. Järjestyksessä seuraavana on HelsinkiTULI (17,5 %), Lounais-Suomen TULI (13,6 %) ja Pirkanmaan TULI (11,1 %). Kaaviosta nähdään, että toiminnan volyymit vaihtelevat suuresti. Pääkaupunkiseudun (HelsinkiTULI ja InnoTULI) osuus on hieman vajaa puolet toiminnan volyymista. 2.1 Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet TULI-ohjelma on tarkoitettu tutkijoiden tutkimuslähtöisten liiketoimintaideoiden kartoittamiseen, arviointiin ja kehittämiseen (Tekes, 2003). Vuonna 2002 TULI-ohjelmassa tunnistettiin 438 tutkimuslähtöistä liikeideaa, joista 148 eteni hankevaiheeseen. Vuonna 2003 ohjelman tavoitteena on tunnistaa koko ohjelmassa 540 aihiota eli tutkimuslähtöistä ideaa. Näistä on tavoitteena jatkokehittää yhteensä 160 hanketta. Jälkimmäisten kohdalla tavoite on jo ylittynyt, tähän mennessä on jatkokehitetty 215 hanketta. Aihioiden osalta ollaan myös kohtuullisen lähellä tavoitetasoa; niitä on tunnistettu tähän mennessä 480 kpl. (TekelNYT; ). TULI-toiminta tähtää siihen, että perustetaan uusi yritys, tai että tutkimustulos hyödynnetään osana jo toimivan yrityksen liiketoimintaa esimerkiksi lisensointimenettelyn kautta. Tutkimustuloksen omistaja ei luovu missään vaiheessa tutkimustulokseen liittyvistä oikeuksistaan. Rahoituksen suuruus yhdessä hankkeessa on enintään euroa ja se tulee käyttää asiantuntijapalvelujen ostamiseen. Rahoituksella hankitut asiantuntijapalvelut ovat tyypillisesti alustavia markkinakartoituksia ja kilpailija-analyysejä, tekijänoikeuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin liittyviä selvityksiä tai alustavien liiketoimintasuunnitelmien laatimista. 3

14 2.2 Toiminnan kuvaus TULI-toimintaa toteuttaa kahdeksan alueellista TULI-keskusta partnereineen. Partnereita toimii yhteensä kahdellatoista eri paikkakunnalla ja ne ovat pääasiassa paikallisia teknologia- tai osaamiskeskuksia. Alueellinen toimintavastuu on TULIkeskuksilla. Toiminta voidaan jakaa aktivointi ja jalostusvaiheeseen. Aktivointivaiheeseen kuuluu TULIn markkinointi, ideoiden haravointi ja kartoitus sekä ideoiden ensiarviointi. Jalostusvaiheessa kaupallistamispotentiaalia sisältäviin tutkimustuloksiin kohdistetaan kehittämistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää tutkimustulosten kaupallistumista. Ideoiden haravointi Keskustelu innovaatio asiamiehen/tuli toimijan kanssa Idean ensiarviointi Yliopisto/amk/tutkimuslaitos TULI-idea TULI-keskus/TULI-partneri TULIn aktiivinen markkinointi Ei sovi TULI-hankkeeksi tässä vaiheessa Aihio TULI-hakemus Sopii TULI hankkeeksi Hanke-esitys Projektiryhmä Tekee rahoituspäätöksen Negatiivinen päätös Ohjausryhmä TULI-hanke Hyväksyy/tekee rahoituspäätöksen Positiivinen päätös Hankkeen seuranta Tekel Koordinoi TULI-toiminnan Tekesin asettama johtoryhmä TEKES Kuva 2. TULI-toiminta. 4

15 TULI-toiminta prosessina on vaikea kuvattava. TULI-keskusten ja partnerien toimintaympäristöjen alueellinen erilaisuus ja erot toimintatavoissa aiheuttavat sen, että ideoiden haravointi ja arviointi tapahtuvat eri keskuksissa/partnereissa eri tavoilla. Kuvan 2 prosessikaaviossa pyritään kuvaamaan TULI-toimintaa ja mukana olevia toimijoita mahdollisimman kattavasti. TULI-keskusten ja -partnerien tehtävänä on aktiivisesti markkinoida TULIa alueensa yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin sekä haravoida ja kartoittaa niistä potentiaalisia TULI-ideoita. Tutkimusideoiden haravointia voidaan tehdä kahdella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on lähestyä tutkijoita markkinoinnin keinoin esim. perinteisillä ilmoituksilla lehdissä, suoramarkkinointikirjeillä, seminaareissa, yhteistyöverkostoja luomalla tai esitteitä jakamalla. Toisessa tavassa TULI-toiminnasta vastaavat henkilöt lähestyvät tutkijoita ideoita haravoimalla. Toimintamalleja tähän ovat esim. räätälöidyt workshopit, miniseminaarit, TULI-toiminnan esittelyt pienryhmissä yliopistoittain, yhteyshenkilöverkoston aktivointi ja tutkimustulosten aktiivinen seuranta. Tutkijat voivat myös oma-aloitteisesti esittää ideoitaan. Haravointi ja TULIn tunnettuuden lisääminen ovat yleensä tärkeimmät keinot aktivoida tutkijoita ja saada heitä TULIn piiriin. Pyrkimyksenä tulisi olla, että mahdollisimman moni tutkija oma-aloitteisesti lähestyisi TULI-toimijoita ideoillaan. Idean ensiarviointivaiheessa kartoitetaan tutkimustuloksen nykytila, liiketoimintapotentiaali ja tutkimustuloksen sopivuus TULI-hankkeeksi. Tutkimustulokset, joiden katsotaan arviointivaiheessa olevan sopimattomia TULI-hankkeiksi, jäävät aihioiksi. Aihioiden nykytilanteen ja luonteen mukaan niille suositellaan muita toimenpiteitä, esimerkiksi niiden voidaan katsoa olevan liian aikaisessa vaiheessa TULI-hankkeeksi ja ne jätetään kypsymään tai niille suositellaan muita kaupallistamistukitoimia tai reittejä. Ensiarviointivaiheen toimintatavat eri TULI-keskusalueilla vaihtelevat suuresti, johtuen alueellisista eroista ja resurssiperustasta. TULI-hankkeeksi soveltuvaksi arvioidusta ideasta TULI-toimija valmistelee hanke-esityksen ja esittelee sen projektiryhmälle tai ohjausryhmälle. Rahoituspäätös tehdään joko projektiryhmässä, jonka rahoituspäätöksen ohjausryhmä hyväksyy, tai suoraan ohjausryhmässä. Positiivisen rahoituspäätöksen saaneet ideat pääsevät jatkojalostukseen TULI-hankkeina, negatiivisen päätöksen saaneet ideat jäävät aihioksi ja niille pyritään suosittelemaan muita toimenpiteitä. Hankkeiden ja aihioiden kirjaamistoimenpiteissä esiintyy suuria eroja eri TULI-keskusten välillä. Kesästä 2003 alkaen hankkeiden etenemistä seurataan jälkikäteen ½, 1 ja 2 vuoden välein. Seuranta tapahtuu Tekelin kehittämän verkostojohtamisen ja raportoinnin työkalun, TekelNYT-ohjelman, avulla. Tekel ry. kantaa vastuun TULI-toiminnan koordinoinnista. Paikalliset teknologia- ja osaamiskeskukset toimivat operatiivisen tason toteuttajina koko Suomen alueella. Tekesin asettama johtoryhmä seuraa ohjelman toteuttamista. Johtoryhmä suuntaa ohjelman painotuksia ja tekee kehittämisehdotuksia. Johtoryhmän kautta TULI-toimintaan tuodaan näkemyksiä eri osaamisalueilta. 5

16 3 Arviointimenetelmät ja aineisto 3.1 Analyysin avainteemat Arvioinnin suunnittelussa on korostettu sen hyödynnettävyyttä päätöksenteon tukena, tulosten tarkkuutta ja luotettavuutta. Arviointiin sisällytetään useita eri näkökulmia ja menetelmiä. Tarkastelun piiriin on otettu 1) TULI-toiminnan avainhenkilöiden näkemykset, 2) TULI-keskusten ja -partnerien edustajien näkemykset, 3) TULI-hankkeiden ja TULI-aihioiden edustajien näkemykset ja 4) ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset. Aineiston analyysissä keskitytään kolmeen avainteemaan, jotka ovat: 1. Toiminnan vaikuttavuus 2. Toiminnan hallinnointi ja koordinointi 3. Systeemitason analyysi. Toiminnan vaikuttavuuden tarkastelussa TULItoimintaa lähestytään kenttätasolla, jolloin tarkastelu kohdistuu käytännön toimintaan TULI-keskuksissa. Analyysissä keskitytään hankkeiden ja aihioiden edustajien sekä TULI-keskusten ja TULIpartnerien edustajien näkemyksiin toiminnan tehokkuudesta, vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi arvioidaan hanketoimenpiteiden koettua vaikuttavuutta ja asiantuntijayhteistyön toimivuutta. Analyysissä on pyritty myös arvioimaan tutkimustulosten ja keksintöjen eteenpäinmenoa TULI-ohjelman tuella. Analyysissä kiinnitetään huomiota tarkasteltujen hankkeiden ja aihioiden nykytilan arvioimiselle. Analyysin perusteella voidaan arvioida, mitä lisäarvoa TULI-toiminta on tuonut hankkeiden teknologiansiirtoon ja kaupallistamiseen. Lisäksi arvioidaan TULIn merkitystä oppimisprosessina tutkijan kannalta. Toiminnan hallinnoinnin ja koordinoinnin arvioinnissa pyritään vertaamaan tavoitteita ja toimintamalleja eri TULI-keskusten ja niiden partnerien välillä ja tarkastelemaan, miten hankkeiden identifiointi ja ensiarviointi tapahtuvat. Lisäksi tarkastellaan rahoituspäätösprosessia ja hankkeiden yhteydessä toteutettavia toimenpiteitä. Arvioinnissa kartoitetaan myös toimijoiden mielipiteitä nykyisen ohjelmaperustaisen toimintamallin soveltuvuudesta. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyön toimivuuteen TULI-keskusten, partnerien, ohjaus- ja projektiryhmien sekä Tekelin ja Tekesin välillä. Systeemitason analyysissä tarkastellaan, miten TULI-toiminta sijoittuu Suomen innovaatiojärjestelmässä ja mikä on sen rooli suhteessa muihin kaupallistamisaktiviteetteihin. Erityisesti kiinnitetään huomiota mahdollisiin päällekkäisyyksiin tai aukkoihin eri toimintamuotojen välillä. 3.2 Tutkimusaineisto ja aineiston keruu TULI-toiminnan arvioinnissa käytettävä aineisto koostuu 1) kirjallisesta materiaalista ja 2) henkilökohtaisin ja puhelinhaastatteluin kerätystä aineistosta. Kirjallinen materiaali kerättiin olemassa olevista dokumenteista ja tutkimuksista sekä TULItoimintaan liittyvistä asiakirjoista ja Internetsivustoilta. Haastateltavat hankkeet ja aihiot poimittiin Tekel- NYT-tietokannasta ositetulla otannalla, käyttäen eri TULI-keskusten volyymiin pohjautuvaa suhteellista kiintiöintiä. Ositteiden sisällä poiminta suoritettiin systemaattista satunnaisotantaa käyttäen. Tällä menettelyllä varmistettiin, että koko Suomen TULI-toiminta tuli edustetuksi tasaisen kattavasti. Otoksen perusjoukkona oli kaikki vuonna 2002 kirjatut aihiot ja sinä vuonna päättyneet hankkeet. 6

17 Taulukko 1. Haastattelut. Haastateltava ryhmä Suunnitellut haastattelut Toteutetut haastattelut Tekesin asettama johtoryhmä 8 8 Ohjausryhmien edustajat 8 8 TULI-keskusten edustajat (projektipäälliköt) 8 8 Asiantuntijat 6 6 TULI-keskusten partnerien edustajat TULI-rahoitettujen hankkeiden tutkijat Rahoituksen ulkopuolelle jääneet tutkijat Yhteensä Ohjausryhmien ja TULI-keskusten edustajien haastattelut suoritettiin henkilökohtaisina haastatteluina. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen jouduttiin johtoryhmähaastattelut toteuttamaan puhelinhaastatteluina aikataulullisista syistä. Hanke- ja etenkin aihiotutkijoiden haastattelujen toteuttamista vaikeuttivat merkittävästi yhteystietojen saannin ongelmat. Sekä henkilökohtaisissa että puhelinhaastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua kysymyslomaketta. Kysymyslomakkeet rakennettiin yhteistyössä Tekesin ja Tekelin edustajien kanssa. Siten pyrittiin varmistamaan, että kaikki avainteemat tulivat huomioiduksi. Jokaiselle haastateltavalle ryhmälle rakennettiin oma kysymyslomake, jossa oli kyseiselle ryhmälle räätälöityjä kysymyksiä sekä yleisiä, jokaiselle ryhmälle esitettäviä yhteisiä kysymyksiä. Kysymyslomakkeet on sisällytetty tähän raporttiin (Liitteet 1-7). Haastatteluissa keskityttiin viiteen TULI-toiminnan kannalta keskeiseen teemaan: Markkinointi ja ideoiden haravointi Ideoiden kartoitus ja ensiarviointi TULI-hankkeet ja toimijoiden välinen yhteistyö Liiketoiminnalliset tulokset TULI-toiminnan seurauksena Haastatellun omat näkemykset TULI-toiminnasta. 3.3 Analysointimenetelmät Analyysivaiheessa haastatteluista saatu informaatio koottiin haastatteluryhmittäin yhteenvedoiksi, minkä jälkeen tarkasteltiin kvalitatiivisin menetelmin teemoittain ja alateemoittain eri ryhmien näkemyksiä moniulotteisen käsityksen muodostamiseksi. Muiden tietolähteiden (esim. Internet) kautta hankittu informaatio on suhteutettu haastatteluista saatuun aineistoon niin ikään teemojen mukaisesti. Lisäksi on kiinnitetty erityistä huomiota ryhmien välisiin ja sisäisiin tieto- ja näkemyskontrasteihin. Haastattelutulosten kvantitatiivista analyysia, esimerkiksi taulukoimalla, on pyritty tietoisesti välttämään projektipäälliköiden, partnerien edustajien sekä ohjaus- ja johtoryhmän jäsenten haastatteluista saatujen aineistojen suhteen. Käsiteltävän aineiston pienuuteen nähden kvantitatiivinen analyysi omaisi joka tapauksessa vain vähän todistusvoimaa. Lisäksi edellä lueteltujen ryhmien kohdalla kunkin haastattelun suhteellinen painoarvo vääristyisi, koska TULI-keskusten volyymeissä on suuria eroja (ks. kuva 1). Aikaisempia arviointeja käytetään haastattelujen ohella hyväksi arvioitaessa toiminnan nykyisen organisointitavan toimivuutta suhteessa aikaisempaan organisointitapaan. Lisäksi ulkomailla, eri- 7

18 tyisesti Pohjoismaissa, tehtyjä tutkimuksia hyödynnetään asiantuntijahaastattelujen ohella arvioitaessa TULI-toiminnan roolia ja sen sijoittumista Suomen innovaatiojärjestelmään. 3.4 Casetutkimukset Kirjallisen materiaalin ja haastattelujen perusteella on rakennettu kaksi TULI-hankevaiheen läpikäynyttä menestyksekkääseen liiketoimintaan johtanutta yritysesimerkkiä. Yritysesimerkkien tarkoituksena on ollut kuvata mahdollisimman tarkasti kahden yrityksen TULI-prosessi. Esimerkkitapauksia on pyritty arvioimaan kontekstisidonnaisesti, huomioiden yritysten nykytilanteen sekä tarkasteltavien ideoiden tilanteen niiden tullessa TULI-ohjelmaan. Tavoitteena on ollut tunnistaa tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet menestyksekkään liiketoiminnan syntymiseen TULI-toiminnan näkökulmasta. Esimerkkitapaukset on valittu yhteistyössä TULIprojektipäälliköiden kanssa. Tapausten valinnan kriteerinä on pidetty niiden kiinnostavuutta, ainutkertaisuutta ja onnistuneisuutta TULI-toiminnan tavoiteasetannan kannalta. Casetutkimuksissa käytettävä aineisto on perustunut tutkijan sekä TULI-projektipäällikön kanssa käytyihin keskusteluihin. 8

19 4 TULI-toiminnan vaikuttavuus: kenttätaso 4.1 Johdanto Tässä luvussa tarkastellaan TULI-toiminnan vaikuttavuutta ns. kenttätasolla eli TULI-toiminnan ja sen kohderyhmien rajapinnassa. TULIn perimmäisenä tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja edistää uutta tutkimuslähtöistä liiketoimintaa. TULI-ohjelmalla on kaksi päätehtävää. Ensinnäkin ohjelmassa on varattu resursseja yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitoksien innovaatio- ja liiketoimintapotentiaalin seulomiseen, aktivoimiseen ja tunnistamiseen. Toiseksi, resursseja on varattu innovaatioiden kehittämiseen. TULI-toimenpiteenä voidaan ostaa ulkopuolisia konsultti- tai muita asiantuntijapalveluita tutkimustulosten arviointi- ja kehittämistyöhön. TULItoimenpiteet on tarkoitettu nimenomaan uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan syntymisen edistämiseen. Muut kuin tutkimuslähtöiset hankkeet TULI pyrkii tunnistamaan ja ohjaamaan muiden instrumenttien piiriin. 2 TULI-toiminnan tärkeänä lisätehtävänä korostetaan usein myös kaupallistamisajattelun levittämistä tutkijakenttään. Tavoitteena on, että tutkimustuloksen valmistuttua tai jo idean tutkimus- ja kehitysvaiheessa tutkijat miettisivät myös tulostensa kaupallistamismahdollisuuksia. Seuraavissa kappaleissa käsitellään aluksi TULItoiminnan markkinointia ja tutkimuslähtöisten ideoiden haravointia. Kappaleessa 4.3 tarkastellaan identifioitujen tutkimustulosten ensiarviointia ja rahoituspäätösprosessia. Käsiteltävät teemat ovat ensiarvioinnin painotukset ja työkalut, toimivuus, tutkijan oppiminen sekä ensiarvioinnin kehittäminen. Kappale 4.4 keskittyy TULI-rahoitusta saaneiden tutkijoiden kokemuksiin sekä hankkeista syntyneisiin tuloksiin. Kappaleessa 4.5 tarkastellaan tuloksia rahoituksen ulkopuolelle jääneiden tutkijoiden ja heidän tutkimuslähtöisten ideoidensa osalta. Lopuksi TULI-toiminnan vaikuttavuutta kenttätasolla peilataan näihin tavoitteisiin tehtyjen haastattelujen ja muun väliarviointiprosessin aikana kertyneen tiedon pohjalta kappaleessa Toiminnan markkinointi ja ideoiden haravointi TULI-toiminnan markkinointi ja ideoiden haravointi ovat TULI-prosessin alkuvaihe tutkijan näkökulmasta. Kielteisten rahoituspäätösten kohdalla tutkijan ja TULI-toiminnan yhteys rajoittuukin juuri tähän vaiheeseen. Koska toiminnan toivotaan myös lisäävän tutkijoiden tietoisuutta tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuuksista ja kaupallistamisajattelua yleensä, on TULIn markkinoinnilla ja ideaharavoinnilla suoria seurauksiaan merkittävämpi painoarvo toiminnan kokonaisvaikuttavuutta arvioitaessa. Markkinointiin ja ideoiden haravointiin kohdistuvilla kysymyksillä on pyritty suoraan selvittämään kolme asiaa. Ensinnäkin, minkälaisia keinoja markkinoinnissa ja haravoinnissa käytetään. Toiseksi, koetaanko käytetyt menetelmät riittäviksi, sekä kolmanneksi, mitä markkinoinnin ja haravoinnin menetelmiä vastaajat pitivät tehokkaimpina. Hankevaiheeseen edenneet tutkijat olivat kuulleet ohjelmasta useimmin tutkimuslaitoksen henkilökunnalta. Lisäksi ohjelmasta oli kuultu TULI-ohjelmavastaavalta, innovaatioasiamieheltä tai muulta sidosryhmään kuuluvalta henkilöltä. Yhteydenotot ohjelmaan jakaantuivat lähes tasan tutkijalähtöisten ja TULI-toimijalähtöisten kesken. 2 TekelNYT/TULI 9

20 Aihiotutkijat 3, ts. haastatteluhetkellä rahoituksen ulkopuolelle jääneet tutkijat, tunsivat TULI-toimintaa yllättävän heikosti. Vain kaksi (2/20) haastateltavista arvioi tuntevansa TULI-toiminnan hyvin ja kuusi jollakin lailla. Yhdeksän haastatellusta aihiotutkijasta oli kuullut mainittavan TULIsta, kolme ei tuntenut sitä lainkaan. Bjarne Pethin ja Anne Mäkisen TULI-toiminnan arviointiraportissa (Teknologiaohjelmaraportti 8/2001) oli haastateltu 46 TULI-hankkeisiin ei-osallistunutta tutkijaa. Tutkijoista 72 % oli vastannut TULI-toiminnan olevan tuntematonta. Melko tuntemattomaksi TULI-toiminnan oli kokenut 22 % tutkijoista. Vain 6 % haastatelluista tutkijoista oli vastannut toiminnan olevan hyvin tiedossa. Tämän väliarvioinnin ja edellisen arviointiraportin tulokset eivät tietenkään ole suoraan verrannollisia otoksen koon ja kysymyksenasettelun erilaisuuden vuoksi. Vaikka tämän väliarvioinnin tulosten mukaan tunnettuus näyttäisi olevan hieman parempi Pethin ja Mäkisen arviointiin verrattuna, on muistettava, että nyt haastattelujen kohdejoukkona olivat TULI-aihioiksi kirjattujen tutkimustulosten tekijät. Heillä voisi olettaa olevan keskimääräistä tutkijaa parempi tietous eri kaupallistamistoimenpiteistä. Tulokset näyttäisivät siis viittaavan siihen, että TULIn tunnettuus kohderyhmässään on melkein yhtä heikkoa kuin muutama vuosi sitten. Tässä väliarvioinnissa haastatelluista TULI-toimintaa tuntevista aihiotutkijoista ylivoimaisesti suurin osa oli kuullut siitä joko TULI-ohjelmavastaavalta henkilökohtaisesti (8/17) tai tutkimuslaitoksen henkilökunnalta (5/17). Hanketutkijoista suurin osa koki saaneensa riittävästi tietoa ohjelmasta. Vajaa kolmannes katsoi, ettei tietoa oltu saatu riittävästi. Aihioiden kohdalla tilanne oli heikompi, sillä vain kolme vastaajaa (3/20) koki tietoa olevan riittävästi saatavilla, kun taas muut eivät joko pystyneet kommentoimaan vähäisten tietojensa vuoksi (11/20) tai eivät kokeneet tietoa olevan riittävästi saatavilla (6/20). Sekä hanketutkijat että aihiotutkijat pitivät parhaana tiedottamisen ja markkinoinnin keinona TULI-ohjelman esillä oloa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Myös suorat yhteydenotot, (sähköposti, kirje), henkilökohtaiset kontaktit sekä seminaarit saivat kannatusta. Projektipäälliköiden ja partnerien haastatteluissa ilmenikin, että markkinoinnin ja haravoinnin keinoista laajimmin käytetään juuri esillä oloa yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa, sekä suoria yhteydenottoja. Suoria yhteydenottoja tehtiin sähköpostitse ja puhelimitse. Myös henkilökohtaisilla tapaamisilla tutkimuskeskusten henkilökunnan kanssa oli paljon merkitystä. Lisäksi haravoinnin keinoina mainittiin Internet/sähköiset ilmoitustaulut, seminaarit, workshopit ja erilaiset teema tai infotilaisuudet sekä TULI-toiminnan esiintuominen kilpailujen yhteydessä. Lehti-ilmoittelun ja juttujen rooli on vähäinen. Näkyvyyttä tutkimusta tekevissä organisaatioissa haettiin yhteyshenkilöiden (esim. innovaatioasiamiehet, kehityspäälliköt, IPR-päälliköt) ja omien kontaktien kautta, esitteiden avulla, sekä tekemällä yhteistyötä esim. harjoitustöiden kautta. Projektipäälliköiltä kysyttiin, pystyivätkö he omasta mielestään tarjoamaan riittävästi tietoa TULI-ohjelmasta. Vastaajien käsitys markkinoinnin ja haravoinnin kattavuudesta vaihteli. Osa koki pystyvänsä tarjoamaan riittävästi tietoa tutkijoiden kiinnostukseen nähden. Toisaalta monet toivat ilmi, että heidän mielestään paljon kenttää jää kattamatta. Syyksi mainittiin resurssien vähyys suhteessa oman alueen potentiaaliin. Myös tutkijoiden päähuomion kiinnittyminen tutkimukseen vaikuttaa markkinoinnin tehokkuuteen; tieto todella tavoittaa vain kun se on omalla kohdalla ajankohtaista. Partnerien edustajista suurin osa koki pystyvänsä tarjoamaan riittävästi tietoa, ja todettiin myös, että kohdealue on tutkimuspotentiaalin puolesta niin pieni, että se pystytään kattamaan. Jos projektipäällikkö tai partneri ei mielestään pystynyt tarjoamaan riittävästi tietoa, syyksi mainittiin useimmiten resurssipula. 3 Ks. myös kohta 4.5; aihiohaastatteluissa kysymykset otettiin käyttöön porrastetusti aiemmista vastauksista riippuen, joten vastaajamäärät vaihtelevat. 10

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 59 :n mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Mieti valmiiksi: Yksi omaan opetukseen liittyvä issue : Opiskelijapalaute

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? 9.3.2017 Ella Mikkola Selvityksen tausta ja toteutus Osa hanketta "Miten elinkeinoelämän, korkeakoulujen

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Mikko Juuti, PhD, liiketoiminnan kehityspäällikkö 7.6.2016 1 Itä- Suomen yliopisto 3 kampusta (Joensuu, Kuopio,

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo Kirjastojen kehittämishankkeet Kommenttipuheenvuoro kentältä 24.11.2015 Jari Paavonheimo Hankerahoitus Kirjastojen kehittämiselle vaikutus on ollut merkittävä Kirjastojen budjeteissa kehittämispanos usein

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Online-hanketyöpaja innovaatioiden siirto -hanketta valmisteleville 24.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa tehdään, jotta tuotokset

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Aarne Oja. Eemeli 4 16 August 2010

Aarne Oja. Eemeli 4 16 August 2010 EC FP7 SME Programmme: Research for the benefit of Small and Medium size Enterprizes Aarne Oja Eemeli 4 16 August 2010 Sisäpiiritietoa tarjolla: Valmistaudu 7. puiteohjelman syksyn hakuihin nyt! Komiteajäsenet:

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Unipoli Tampere Mentoring Programme Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Taustaa Taustaa: WorkPlace Pirkanmaa 3/2009-5/2011 -> osaksi Unipolin toimintoja 1. mentorointinohjelma

Lisätiedot

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Verkottumistapaaminen, Helsinki Sonja Heikkinen Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Lohjelman verkostoituminen Hankekortti Lohjelman ohjausryhmä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia Yleiset johtopäätökset Ohjelma kehittynyt edellisen arvioinnin jälkeen ja arvioinnin

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet

Julkiset hankinnat innovaatioiden. jatkotoimenpiteet Julkiset hankinnat innovaatioiden kehitysalustana kokemuksia ja jatkotoimenpiteet 2.12.2009 Suvi Kemppainen Suvi Kemppainen Ohjelmajohtaja Tausta ja tavoitteet Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamisuunnitelma

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille Kimmo Kanto / Markku Lämsä 21.9.2016, Helsinki Hallituksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

aikataulut, hakulomake

aikataulut, hakulomake HAKEMINEN aikataulut, hakulomake Kumppanuushanketyöpaja 26.11.2010 TIEDONLÄHTEITÄ JA MATERIAALIA HAKIJOILLE Päätös LLP ohjelmasta Ehdotuspyyntö 2011 2013 LLP Guide 2011 Hakulomakkeet www.cimo.fi/leonardo

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot