TULI-ohjelman väliarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULI-ohjelman väliarviointi"

Transkriptio

1 TULI-ohjelman väliarviointi Jari Kuusisto, Soile Kotala, Riikka Kulmala, Anmari Viljamaa ja Sirpa Vinni Teknologiaohjelmaraportti 8/2004 Väliarviointiraportti

2 TULI-ohjelman väliarviointi Väliarviointiraportti Jari Kuusisto Soile Kotala Riikka Kulmala Anmari Viljamaa Sirpa Vinni Teknologiaohjelmaraportti 8/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Sivutaitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Tekesin TULI-ohjelma käynnisti vuoden 2002 alussa uuden vaiheen tähän mennessä jo kymmenen vuotta jatkuneessa Tutkimuksesta liiketoimintaa -toiminnassa. TULI-toiminnan tavoitteena on edistää tutkimustulosten kaupallistamista yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Aikaisempien, erillisten TULI-projektien jälkeen ohjelmamuotoisella toiminnalla pyritään kattavampaan, tehokkaampaan ja samalla määrämuotoisempaan toimintaan tällä tärkeällä innovaatiojärjestelmän osa-alueella. Eräänä tärkeänä ohjelman tavoitteena on myös lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä, verkostoitumista ja parhaiden käytäntöjen jakamista. TULI-ohjelman koordinaattorina on toiminut Suomen Teknologiakeskusten Liitto Tekel ry. TULI-ohjelma on suunniteltu kestäväksi neljä vuotta ( ). Ohjelman edettyä puoliväliinsä tuli ajankohtaiseksi suorittaa ohjelman väliarviointi. Sen tehtävänä oli tuottaa tietoa vaikuttavuudesta ja organisoinnista palvelemaan ohjelman toiminnan kehittämistä ja suuntaamista sen jälkimmäisellä puoliskolla. Väliarvioinnin tarkastelutasoiksi valittiin asiakkaiden kokema TULI:n lisäarvo, ohjelman organisointi ja toimintaprosessit sekä innovaatiojärjestelmän tasolla tapahtuva tarkastelu. Arviointityö käynnistettiin syyskuussa 2003 ja se valmistui kolmen kuukauden kuluttua joulukuun alussa. Arvioinnin tulokset otettiin huomioon ohjelman loppukauden suunnittelussa sekä joulukuussa 2003 toteutetussa, ohjelman loppukautta koskevassa alueellisten TULI-projektien tarjouskilpailussa. Väliarvioinnin tulokset antavat varsin myönteisen kuvan ohjelman toiminnasta. Ohjelma on saavuttanut keskeisiltä osin sille asetetut tavoitteet. Ohjelman palvelut luovat monella tavalla lisäarvoa asiakkailleen, tutkijoille ja tutkimusryhmille. Ohjelman organisointi ja toimintaprosessit ovat tarkoituksenmukaisia sekä kevyitä byrokratialtaan. Tärkeä tulos on myös projektissa mukana olevien tahojen välinen lisääntynyt yhteistyö. Ohjelman koordinointitoiminta sai myös hyvää palautetta arvioinnin yhteydessä. Arviointityö nosti esiin myös muutamia kehittämiskohteita kuten ohjelman näkyvyyden ja viestinnän parantamisen sekä kartoitusvaiheessa löytyvien tutkimuslähtöisten liikeideoiden kirjaamisen periaatteet. Edelleen arvioinnin yhteydessä nousi selkeästi esiin kysymys alkuvaiheen innovaatiopalveluiden kattavuudesta, erityisesti TULI-vaiheen jälkeen tulevien kehitysvaiheiden osalta. Tekes haluaa kiittää arvioinnin suorittajia Jari Kuusistoa, Soile Kotalaa, Riikka Kulmalaa, Anmari Viljamaata ja Sirpa Vinniä lyhyessä ajassa erinomaisesti suoritetusta arviointityöstä sekä korkeatasoisesta arviointiraportista. Samalla haluamme kiittää myös kaikkia arvioinnin toteutukseen panoksensa antaneita tahoja, tutkijoita, projektipäälliköitä, ohjausryhmien jäseniä, ulkopuolisia asiantuntijoita sekä ohjelman johtoryhmän jäseniä. Helsingissä helmikuussa 2004 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

5 Tiivistelmä Tutkimuksesta Liiketoimintaan -ohjelma (TULI) on Tekesin rahoittama ja Tekelin hallinnoima ohjelma. Sen avulla etsitään tutkimuslähtöisiä ideoita ja innovaatioita, joilla on liiketoimintapotentiaalia, sekä pyritään lisäämään tietoisuutta kaupallistamismahdollisuuksista. TULI-toiminta haravoi esille mielenkiintoisia tutkimustuloksia ja rahoittaa soveliaille ideoille mm. uutuustutkimuksia ja markkinakartoituksia. Näihin kehitystoimenpiteisiin käytetään konsultteja ja muita asiantuntijoita. Ohjelman operatiivisen toteutuksen hoitavat teknologia- ja osaamiskeskukset Tekelin johdolla. TULItoiminta on käynnistynyt vuonna Vuonna 2002 yksittäiset alueelliset projektit yhdistettiin valtakunnalliseksi ohjelmaksi. Väliarvioinnissa tarkasteltiin toiminnan resurssointia ja koordinointia, toimijoiden välistä yhteistyötä, toiminnan vaikuttavuutta sekä ohjelman asemoitumista suhteessa muihin kaupallistamisaktiviteetteihin. Lisäksi uuden ohjelmaperustaisen TULIn toimivuutta verrattiin hankeperustaiseen toimintaan. Arviointi toteutettiin syys-marraskuussa 2003 ja sen yhteydessä haastateltiin TULI-toimijoita, ulkopuolisia asiantuntijoita sekä TULI-ohjelmaan osallistuneita ja sen ulkopuolelle jääneitä tutkijoita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 88, minkä lisäksi hyödynnettiin aikaisempia arviointeja, TekelNYT-tietojärjestelmää, ohjelman asiakirjoja sekä muita tutkimuksia. TULI-toiminnan tulokset ovat kokonaisuudessaan varsin hyviä. TULI-rahoitus ja siihen liittyvät kehitystoimet muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää selkeän tarpeen. Sekä TULI-toimijat että hankkeisiin osallistuneet tutkijat ovat ohjelmaan tyytyväisiä. Hanketoiminnalla on suora vaikutus tutkijoiden ideoiden eteenpäin viemisessä. TULIohjelman kautta ideansa kaupallistamispotentiaalin ensiarviointiin osallistuneiden tutkijoiden todettiin myös hyötyneen ohjelmasta oppimismielessä hanketoimenpiteiden rahoituksesta riippumatta. Ohjelman tunnettuus koko tutkijakentässä on kuitenkin edelleenkin liian vähäistä, eikä hankeprosessi välttämättä anna tutkijalle riittäviä valmiuksia viedä ideaansa eteenpäin TULI-prosessin päätyttyä. Ohjelman lisäarvo näyttää olevan merkittävä sekä tutkimustulosten liiketoimintapotentiaalin tarkastelussa että kaupallistamistietoisuuden levittäjänä. Rahoitusinstrumenttina TULI-ohjelma saa kiitosta kattavuudestaan (100% rahoitus, valtakunnallisuus), joustavuudestaan (nopeus, byrokratian vähyys) ja paikallisuudestaan (alueellinen päätöksenteko). TULI-keskusten toimintamalleissa ja ohjelman käytännön toteutuksessa esiintyy kuitenkin huomattavia eroja. Toimijoiden välinen yhteistyö on ohjelmaperustaisen toimintamallin aikana lisääntynyt, mutta niin sisäistä kuin ulkoistakin yhteistyötä toivottiin edelleen lisää. Ohjelmaperustaisuus mahdollistaa toimivan yhteistyöverkoston, jota tulisi pystyä hyödyntämään täysimääräisesti. Verkoston sisäiselle osaamisen jakamiselle on löydettävä toimivat muodot ja kanavat. Rahoituspäätösprosessin nopeus ja tehokkuus on ohjelmaperustaisen mallin selkeä etu, samoin verkostojohtamisen ja raportoinnin työvälineenä käytettävä TekelNYT-järjestelmä, jonka potentiaalia ei myöskään vielä täysin hyödynnetä. TULI-toimintaa tarkasteltaessa heikkouksiksi todettiin arvioinnissa sisäisen tietojen ja kokemusten vaihdon puutteet, tunnettuuden hidas kehitys sekä aihiokirjauksen selkiytymättömät menettelyt. Lisätukea todettiin tarvittavan myös TULI-toimenpiteen jälkeen. TULI-ohjelmalla on tärkeä asema innovaatiojärjestelmässä. Suomessa panostetaan runsaasti resursseja tutkimukseen ja tuloksia on voitava tilaisuuden tullen myös kaupallistaa tehokkaasti. Inno-

6 vaatiojärjestelmän tasolla tärkeää ei ole vain toimijoiden kyvykkyys vaan myös toimijoiden väliset suhteet, sekä kyky hyödyntää niitä. Tässä suhteeessa TULI-toiminnan vaikutukset voivat vähitellen osaltaan parantaa yliopistotutkijoiden suhteita yrityselämään. TULI-tyyppisen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen tuleekin kiinnittää huomiota. Innovaatioiden elinkaaren varhaisen vaiheen instrumenteilla on vaativa tehtävä. Tutkimustulosten kaupallistamiseen voidaan vaikuttaa sekä ideoiden tarjontaan että kysyntään kohdistuvin toimenpitein. TULI-toiminta on esimerkki varsin hyvin toimivasta tarjontapuolen instrumentista. Sen tehokkuuteen vaikuttavat myös ympäröivän innovaatiojärjestelmän luomat menestymisen edellytykset. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvia innovaatioita tulisikin edistää hyödyntämällä koordinoidusti sekä tarjonta- että kysyntäpuolen instrumentteja. Kysymys on ajankohtainen juuri nyt, kun lainsäädännössä tapahtuvat muutokset heijastuvat yliopistojen omiin kaupallistamisaktiviteetteihin. TULI-toiminnan haasteellisena tehtävänä on tunnistaa ja saattaa ohjelman piiriin mahdollisimman suuri määrä tutkimuslähtöisiä innovaatioaihioita. Mitä suurempi määrä aihioita saadaan mukaan prosessiin, sitä todennäköisemmin niistä onnistutaan seulomaan ulos myös menestyviä hankkeita. Asiantuntijaresurssien hyödyntäminen keskitetysti voi ainakin periaatteessa parantaa hanketyöskentelyn vaikuttavuutta konsultoinnin paremman laadun ja saatavuuden kautta.

7 Summary TULI-programme is financed by Tekes (National Technology Agency of Finland) and administered by Tekel (Finnish Science Park Association). The programme has two key objectives: it seeks out research based ideas & potential innovations with business potential, and promotes the awareness of commercialization possibilities within research community. TULI scans for potentially interesting research results and provides funds that can be used for novelty inquiries and market analysis, as a first step in testing such promising ideas. These activities are generally outsourced to consultants or other experts. The programme is operated by technology and science parks lead by Tekel. TULI programme was initially launched in By 2002 it was re-organised, and separate regional projects were combined into a national programme. This intermediate evaluation focused on resource allocation and coordination of the activities, cooperation between the partners, effectiveness of the activities, and the positioning of the programme in relation to other commercialization activities. A comparison of the new programme-based TULI with the earlier project-based mode, was also part of the evaluation. The evaluation was carried out during Sept Nov The evaluators interviewed TULI-partners, external experts and researchers who had either participated or been considered for participation in the programme. In addition to the material from 88 interviews, the evaluation utilized earlier evaluations, the TekelNYT data base, progamme documents and related research results. Overall the programme seems to function well within its mandate. TULI funding combined with consulting activities is an important instrument and it fulfils an existing need within research community. TULI partners as well as participating researchers are fairly satisfied with the programme. Programme inputs appear to work as planned, it promotes the development of research based ideas towards innovations. The researchers whose ideas were scrutinized perceived this initial TULI screening as a useful learning situation as such. These benefits appeared to materialise even if further consultations were not funded. However, the programme is still not very well known within the research community. In addition, TULI activities are not always sufficient to secure further commercialization efforts. There are a number of projects which seem to stay dormant once the TULI programme is over. This can happen even if the project has developed well during the TULI-process. In the light of allocated resources, the added value of TULI activities appears to be fairly good. Both identification of research based ideas with business potential, and awareness building of commercialization possibilities appear to achieve results. As a funding instrument, the programme was considered flexible (quick, non-bureaucratic), sufficiently localized (regional decision making), and it has a nationwide coverage. The high degree of localization has given rise to considerable differences in operational activities and decision making models. Cooperation between the various partners in TULI has increased due to the new programme based system, but more cooperation, internal and external, were still invited. The programme based system facilitates the functional cooperation, but clearly the partners could still make more use of the existing network. Sharing of the know-how and good practices within the network are still developing and need further attention. The swift funding decisions are a clear benefit of the programme based system, as well as the network administration and reporting database TekelNYT. However, the data base is not yet utilized to its full extent.

8 On the national innovation system level TULI is an important instrument because it is one of the few measures aimed at very early stage of the innovation process. As the first commercialization step for research derived ideas, it has an important role in promoting the utilization of Finnish basic research. TULI is a good example of an instrument targeting only supply side of reseach based ideas. The full strenght of the instrument relies on the support that the surrounding environment offers. In this respect, TULI would most likely yield better results, if it were coordinated more closely with the demand side measures. Some areas need further development. The effective exchange of knowledge and experience within the TULI operator network is a key to improved results. In addition, the awareness of TULI activities within the key target audience needs to be developed further. The registration procedures ought to be clarified, and a clear set of criteria for TULI participation ought to be published. A gap in the golden chain of innovation support was also identified; many projects could benefit from post-tuli activities but the system does not offer clear sign posting for TULI-graduates.

9 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Johdanto Väliarvioinnin tavoitteet Raportin rakenne Käsitteet TULI-toiminta Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet Toiminnan kuvaus Arviointimenetelmät ja aineisto Analyysin avainteemat Tutkimusaineisto ja aineiston keruu Analysointimenetelmät Casetutkimukset TULI-toiminnan vaikuttavuus: kenttätaso Johdanto Toiminnan markkinointi ja ideoiden haravointi Ideoiden ensiarviointi TULI-hankkeet TULI-rahoituksen ulkopuolelle jääneet ideat Yhteenveto ja johtopäätökset Tapauskohtaiset arvioinnit Case A Case B Yhteenveto ja johtopäätökset Toiminnan organisointi ja yhteistyömuodot Johdanto TULI-keskukset ja partnerit TULI-keskuksen toimintamallin kuvaus Toiminnan volyymi Toiminnan organisointi Ohjelmaperustainen TULI TekelNYT Toimijoiden välinen yhteistyö Yhteenveto ja johtopäätökset...32

10 7 Systeemitason analyysi Johdanto TULI-ohjelman tunnettuus Johtoryhmän näkemykset Ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset TULI-toiminnan tavoitteet ja organisointi Ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset TULI-toiminnan tavoitteista TULI-toiminnan organisointi ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset Kansainvälisten hyvien käytäntöjen soveltamismahdollisuudet TULI-toiminnan asema Suomen innovaatiojärjestelmässä Yhteenveto ja johtopäätökset TULI-toiminnan vaikuttavuus TULIn hallinnointi ja koordinointi TULI innovaatiojärjestelmässä Suositukset...42 Lähteet...44 Liitteet Haastattelut...45 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....64

11 1 Johdanto Kansainvälinen kilpailu, teknologioiden kehittyminen ja globalisoituminen ovat entisestään korostaneet osaamisen merkitystä kansantalouden kilpailukyvylle. Suomi onkin tehnyt varsin mittavia panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan myös julkisen vallan toimesta. Jotta nämä panostukset kanavoituisivat mahdollisimman tehokkaasti myös taloudelliseksi kasvuksi, tulee tutkimustulosten kaupallistamisen toimia tehokkaasti (Valtion tiede- ja teknologianeuvosto, 2003). Tässä yhteydessä yrittäjyys ja pk-yritykset on tunnistettu keskeisiksi taloudellisen kasvun kulmakiviksi. Koska tutkimustulosten kaupallistamiseen ja hyödyntämiseen tähtäävät toimet ovat hyvin keskeisessä asemassa, tulee niiden toimivuuteen ja jatkuvaan kehittämiseen kiinnittää erityistä huomiota. Tekesin tutkimuksesta liiketoimintaan (TULI) instrumentti pyrkii edistämään yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten piirissä tiede-/tutkimuslähtöisten innovaatioiden syntymistä 1. Yleisellä tasolla TULI-toiminta pyrkii tuomaan tutkimusyhteisössä esille tutkimustulosten kaupallistamisen tärkeyttä. Tavoitteena on vahvistaa tutkijoiden keskuudessa myönteisiä asenteita tutkimustulosten kaupallistamista kohtaan. TULI tarjoaa tutkijoille myös rahoitusta liiketoimintaideoiden kartoittamiseen ja idean kaupallistamispotentiaalin arvioimiseen. Näin pyritään edistämään ja nopeuttamaan tutkimustulosten edelleen kehittämistä ja kaupallistamisprosessia. Palvelu on tarkoitettu julkisesti rahoitetuille tutkimusprojekteille, tutkimusryhmille ja tutkijoille. TULIinstrumentti on asemoitu siten että se pyrkii edistämään liikeideoiden kehittymistä aivan elinkaaren alkuvaiheissa. Ohjelman tavoitteena onkin identifioida tutkimustuloksia, joista voisi syntyä potentiaalisia yrityksiä/liiketoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa neuvontaa, ideoiden analysointia yhteistyössä tutkijan kanssa sekä sopivan kaupallistamisreitin hakua. TULI-toiminta on ollut käynnissä vuodesta Toimintaa on arvioitu aikaisemmin kahdesti, vuosina 1995 ja Tämä väliarviointi on toteutettu syksyn 2003 kuluessa ja sen tarkoituksena on arvioida vuonna 2002 aloitettua ohjelmamuotoista TULI-toimintaa, tuottaa uutta tietoa sen vaikuttavuudesta ja tuoda esille eri näkökulmia toiminnan organisoinnin ja toteutuksen kehittämiseksi. Väliarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä TULI-toimintaa eteenpäin ja niiden perusteella voidaan tarpeen mukaan suunnata uudelleen ja määrittää toiminnalle asetettuja tavoitteita. 1.1 Väliarvioinnin tavoitteet Arvioinnin päätavoitteena on tuottaa palautetietoa TULI-toiminnasta, sen tuotoksista ja tuloksista toiminnan edelleen kehittämisen tueksi. Arvioinnissa keskitytään TULI-toiminnan kannalta keskeisiin seikkoihin, mukaan lukien sen merkittävyys tutkimustulosten kaupallistamisessa, sekä sen sisäinen että ulkoinen tehokkuus. Arvioinnissa keskitytään seuraaviin kysymyksiin: Miten TULI-toiminta on edistänyt tutkimuslähtöisten liikeideoiden kaupallistumista? Miten ohjelman resursointi, koordinointi ja toteutus on järjestetty? Miten yhteistyö toimii eri toimijoiden välillä? Miten TULI-toiminta sijoittuu suhteessa muihin kaupallistamisaktiviteetteihin? 1 Mm. tiede- ja teknologialähtöisten innovaatioiden välillä on tärkeitä eroja liittyen sekä innovaation kehittämiseen johtaneisiin herätteisiin, että innovaation kehittämistyöhön osallistuneisiin yhteistyökumppaneihin. Eri tyyppisten innovaatioiden erot tulisi huomioida niihin kohdistetuissa julkisen vallan toimenpiteissä ja instrumenteissa. Innovaatiot voidaan jakaa esim. seuraavasti: teknologialähtöiset, tiedelähtöiset, kustannuslähtöiset, asiakassuuntautuneet, geneeriset ja sääntelyyn perustuvat innovaatiot (Sitra, 2002) 1

12 TULI-toiminnan tarkastelussa pyritään arvioimaan, miten hyvin TULI-ohjelma on edistänyt tutkimustulosten kaupallistumista ja tutkimuslähtöisten liikeideoiden jalostamista. Lisäksi arvioidaan ohjelman merkitystä oppimisprosessina tutkijan kannalta. Ohjelman resursointia, koordinointia ja toteutusta tarkastellaan ohjelman toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista käsin, sekä arvioidaan miten hyvin uusi ohjelmaperustainen TULI toimii verrattuna aikaisempaan hankeperustaiseen organisointitapaan. Kolmanneksi tarkastellaan TULI-toiminnassa mukana olevien toimijoiden roolia sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön toimivuutta. Lopuksi luodaan katsaus TULItoimintaan osana Suomen innovaatiojärjestelmää ja suhteessa muihin kaupallistamisaktiviteetteihin. 1.2 Raportin rakenne Väliarviointiraportti jakaantuu viiteen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitetään arvioinnin tausta, tavoitteet ja tarkoitus ja määritellään arvioinnissa käytettävät keskeiset käsitteet. Lisäksi kuvataan lyhyesti TULI-toiminta ja sen organisointi prosessikaavion avulla sekä esitellään arvioinnin metodologinen lähestymistapa ja otos. Raportin toisessa osassa tarkastellaan toiminnan vaikuttavuutta ja sen seurauksena saavutettuja liiketoiminnallisia tuloksia. Toisen osan lopussa kuvataan TULI-toimintaa kahden käytännön caseyritysesimerkin avulla. Kolmannessa osassa arvioidaan toiminnan organisointia ja yhteistyön toimivuutta eri TULItoimijoiden välillä. Neljännessä osassa tarkastellaan TULI-toimintaa osana suomalaista innovaatiojärjestelmää. Lopuksi esitetään väliarvioinnin yhteenveto ja johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotukset TULIn edelleen kehittämistä varten. 1.3 Käsitteet TULI-toimintaan liittyy useita eri toimijoita, joista tässä raportissa käytetään seuraavia nimityksiä: TULI-keskus: Paikallinen teknologiakeskus tai teknologiansiirtoyritys, joka on vastuussa paikkakuntansa TULI-toiminnasta. TULI-projektipäällikkö: TULI-keskuksen alueellisen TULI-toiminnan koordinoinnista vastaava henkilö. TULI-partneri: TULI-keskuksen yhteistyökumppani, joka toimii paikallisesti. TULI-yhteyshenkilö: Tutkimusta harjoittavassa organisaatiossa toimiva o.t.o. yhteyshenkilö, joka välittää tietoa ohjelmasta tutkijoille ja tuo aihioita ohjelmaan (esim. innovaatioasiamies) TULI-projektiryhmä: TULI-keskuksen edustajista ja muiden sidosryhmien jäsenistä koostuva ryhmä, jossa keskustellaan ja/tai päätetään hankkeistettavista aihioista. TULI-ohjausryhmä: Alueellista TULI-toimintaa ohjaava ryhmä, jossa päätetään hankkeistettavista aihioista. TULI-johtoryhmä: Valtakunnallisesti TULItoimintaa ohjaava ryhmä. TULI-aihiolla tarkoitetaan tässä raportissa tutkimuslaitoksesta, yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta tunnistettua ja aihioksi kirjattua tutkimustulosta. TULI-hankkeella tarkoitetaan arvioinnin jälkeen jatkojalostukseen päässyttä tutkimustulosta. 2

13 2 TULI-toiminta TULI on Tekesin valtakunnallinen ohjelma, joka tukee uusia tutkimuslähtöisiä ideoita niiden kaupallistamisessa ja näin pyrkii edistämään uusien yritysten ja liiketoimintojen syntyä. Vuodesta 2002 TULI-toimintaa on toteutettu ohjelmatyyppisenä. Paikalliset teknologia- ja osaamiskeskukset (TULI-keskukset ja -partnerit) ovat uudessa mallissa ottaneet suuremman roolin TULI-palvelujen tarjoajina ja toiminnan toteuttajina. TULIohjelmaa koordinoi Suomen Teknologiakeskusten liitto, Tekel ry. Vuonna 2003 TULI-rahoitus on 2,3 miljoonaa euroa. Rahoituksesta on noin 40 % varattu innovaatiopotentiaalin aktivointiin ja seulontaan ja noin 60 % TULI-hankkeiden toteuttamiseen. TULI-keskusten volyymit (Käytetty ) Pirkanmaan TULI Lounais- Suomen TULI Länsi-Suomen TULI Pohjois- Suomen TULI Keski-Suomen TULI Itä-Suomen TULI Helsinki TULI Kuva 1. TULI-keskusten volyymit. Tilanne TekelNYTissä InnoTULI Kuvassa 1 esitetään TULI-keskusten osuudet käytetystä euromäärästä. Osuudet on laskettu vuoden 2002 alusta, eli ohjelmamuotoisen TULI-toiminnan tähänastiselta ajalta. InnoTULIn käyttämä euromäärä on suurin (30 % TULI-keskusten yhteenlasketusta käytetystä euromäärästä) muiden TULIkeskusten käyttämään euromäärään verrattuna. Järjestyksessä seuraavana on HelsinkiTULI (17,5 %), Lounais-Suomen TULI (13,6 %) ja Pirkanmaan TULI (11,1 %). Kaaviosta nähdään, että toiminnan volyymit vaihtelevat suuresti. Pääkaupunkiseudun (HelsinkiTULI ja InnoTULI) osuus on hieman vajaa puolet toiminnan volyymista. 2.1 Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet TULI-ohjelma on tarkoitettu tutkijoiden tutkimuslähtöisten liiketoimintaideoiden kartoittamiseen, arviointiin ja kehittämiseen (Tekes, 2003). Vuonna 2002 TULI-ohjelmassa tunnistettiin 438 tutkimuslähtöistä liikeideaa, joista 148 eteni hankevaiheeseen. Vuonna 2003 ohjelman tavoitteena on tunnistaa koko ohjelmassa 540 aihiota eli tutkimuslähtöistä ideaa. Näistä on tavoitteena jatkokehittää yhteensä 160 hanketta. Jälkimmäisten kohdalla tavoite on jo ylittynyt, tähän mennessä on jatkokehitetty 215 hanketta. Aihioiden osalta ollaan myös kohtuullisen lähellä tavoitetasoa; niitä on tunnistettu tähän mennessä 480 kpl. (TekelNYT; ). TULI-toiminta tähtää siihen, että perustetaan uusi yritys, tai että tutkimustulos hyödynnetään osana jo toimivan yrityksen liiketoimintaa esimerkiksi lisensointimenettelyn kautta. Tutkimustuloksen omistaja ei luovu missään vaiheessa tutkimustulokseen liittyvistä oikeuksistaan. Rahoituksen suuruus yhdessä hankkeessa on enintään euroa ja se tulee käyttää asiantuntijapalvelujen ostamiseen. Rahoituksella hankitut asiantuntijapalvelut ovat tyypillisesti alustavia markkinakartoituksia ja kilpailija-analyysejä, tekijänoikeuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin liittyviä selvityksiä tai alustavien liiketoimintasuunnitelmien laatimista. 3

14 2.2 Toiminnan kuvaus TULI-toimintaa toteuttaa kahdeksan alueellista TULI-keskusta partnereineen. Partnereita toimii yhteensä kahdellatoista eri paikkakunnalla ja ne ovat pääasiassa paikallisia teknologia- tai osaamiskeskuksia. Alueellinen toimintavastuu on TULIkeskuksilla. Toiminta voidaan jakaa aktivointi ja jalostusvaiheeseen. Aktivointivaiheeseen kuuluu TULIn markkinointi, ideoiden haravointi ja kartoitus sekä ideoiden ensiarviointi. Jalostusvaiheessa kaupallistamispotentiaalia sisältäviin tutkimustuloksiin kohdistetaan kehittämistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää tutkimustulosten kaupallistumista. Ideoiden haravointi Keskustelu innovaatio asiamiehen/tuli toimijan kanssa Idean ensiarviointi Yliopisto/amk/tutkimuslaitos TULI-idea TULI-keskus/TULI-partneri TULIn aktiivinen markkinointi Ei sovi TULI-hankkeeksi tässä vaiheessa Aihio TULI-hakemus Sopii TULI hankkeeksi Hanke-esitys Projektiryhmä Tekee rahoituspäätöksen Negatiivinen päätös Ohjausryhmä TULI-hanke Hyväksyy/tekee rahoituspäätöksen Positiivinen päätös Hankkeen seuranta Tekel Koordinoi TULI-toiminnan Tekesin asettama johtoryhmä TEKES Kuva 2. TULI-toiminta. 4

15 TULI-toiminta prosessina on vaikea kuvattava. TULI-keskusten ja partnerien toimintaympäristöjen alueellinen erilaisuus ja erot toimintatavoissa aiheuttavat sen, että ideoiden haravointi ja arviointi tapahtuvat eri keskuksissa/partnereissa eri tavoilla. Kuvan 2 prosessikaaviossa pyritään kuvaamaan TULI-toimintaa ja mukana olevia toimijoita mahdollisimman kattavasti. TULI-keskusten ja -partnerien tehtävänä on aktiivisesti markkinoida TULIa alueensa yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin sekä haravoida ja kartoittaa niistä potentiaalisia TULI-ideoita. Tutkimusideoiden haravointia voidaan tehdä kahdella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on lähestyä tutkijoita markkinoinnin keinoin esim. perinteisillä ilmoituksilla lehdissä, suoramarkkinointikirjeillä, seminaareissa, yhteistyöverkostoja luomalla tai esitteitä jakamalla. Toisessa tavassa TULI-toiminnasta vastaavat henkilöt lähestyvät tutkijoita ideoita haravoimalla. Toimintamalleja tähän ovat esim. räätälöidyt workshopit, miniseminaarit, TULI-toiminnan esittelyt pienryhmissä yliopistoittain, yhteyshenkilöverkoston aktivointi ja tutkimustulosten aktiivinen seuranta. Tutkijat voivat myös oma-aloitteisesti esittää ideoitaan. Haravointi ja TULIn tunnettuuden lisääminen ovat yleensä tärkeimmät keinot aktivoida tutkijoita ja saada heitä TULIn piiriin. Pyrkimyksenä tulisi olla, että mahdollisimman moni tutkija oma-aloitteisesti lähestyisi TULI-toimijoita ideoillaan. Idean ensiarviointivaiheessa kartoitetaan tutkimustuloksen nykytila, liiketoimintapotentiaali ja tutkimustuloksen sopivuus TULI-hankkeeksi. Tutkimustulokset, joiden katsotaan arviointivaiheessa olevan sopimattomia TULI-hankkeiksi, jäävät aihioiksi. Aihioiden nykytilanteen ja luonteen mukaan niille suositellaan muita toimenpiteitä, esimerkiksi niiden voidaan katsoa olevan liian aikaisessa vaiheessa TULI-hankkeeksi ja ne jätetään kypsymään tai niille suositellaan muita kaupallistamistukitoimia tai reittejä. Ensiarviointivaiheen toimintatavat eri TULI-keskusalueilla vaihtelevat suuresti, johtuen alueellisista eroista ja resurssiperustasta. TULI-hankkeeksi soveltuvaksi arvioidusta ideasta TULI-toimija valmistelee hanke-esityksen ja esittelee sen projektiryhmälle tai ohjausryhmälle. Rahoituspäätös tehdään joko projektiryhmässä, jonka rahoituspäätöksen ohjausryhmä hyväksyy, tai suoraan ohjausryhmässä. Positiivisen rahoituspäätöksen saaneet ideat pääsevät jatkojalostukseen TULI-hankkeina, negatiivisen päätöksen saaneet ideat jäävät aihioksi ja niille pyritään suosittelemaan muita toimenpiteitä. Hankkeiden ja aihioiden kirjaamistoimenpiteissä esiintyy suuria eroja eri TULI-keskusten välillä. Kesästä 2003 alkaen hankkeiden etenemistä seurataan jälkikäteen ½, 1 ja 2 vuoden välein. Seuranta tapahtuu Tekelin kehittämän verkostojohtamisen ja raportoinnin työkalun, TekelNYT-ohjelman, avulla. Tekel ry. kantaa vastuun TULI-toiminnan koordinoinnista. Paikalliset teknologia- ja osaamiskeskukset toimivat operatiivisen tason toteuttajina koko Suomen alueella. Tekesin asettama johtoryhmä seuraa ohjelman toteuttamista. Johtoryhmä suuntaa ohjelman painotuksia ja tekee kehittämisehdotuksia. Johtoryhmän kautta TULI-toimintaan tuodaan näkemyksiä eri osaamisalueilta. 5

16 3 Arviointimenetelmät ja aineisto 3.1 Analyysin avainteemat Arvioinnin suunnittelussa on korostettu sen hyödynnettävyyttä päätöksenteon tukena, tulosten tarkkuutta ja luotettavuutta. Arviointiin sisällytetään useita eri näkökulmia ja menetelmiä. Tarkastelun piiriin on otettu 1) TULI-toiminnan avainhenkilöiden näkemykset, 2) TULI-keskusten ja -partnerien edustajien näkemykset, 3) TULI-hankkeiden ja TULI-aihioiden edustajien näkemykset ja 4) ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset. Aineiston analyysissä keskitytään kolmeen avainteemaan, jotka ovat: 1. Toiminnan vaikuttavuus 2. Toiminnan hallinnointi ja koordinointi 3. Systeemitason analyysi. Toiminnan vaikuttavuuden tarkastelussa TULItoimintaa lähestytään kenttätasolla, jolloin tarkastelu kohdistuu käytännön toimintaan TULI-keskuksissa. Analyysissä keskitytään hankkeiden ja aihioiden edustajien sekä TULI-keskusten ja TULIpartnerien edustajien näkemyksiin toiminnan tehokkuudesta, vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi arvioidaan hanketoimenpiteiden koettua vaikuttavuutta ja asiantuntijayhteistyön toimivuutta. Analyysissä on pyritty myös arvioimaan tutkimustulosten ja keksintöjen eteenpäinmenoa TULI-ohjelman tuella. Analyysissä kiinnitetään huomiota tarkasteltujen hankkeiden ja aihioiden nykytilan arvioimiselle. Analyysin perusteella voidaan arvioida, mitä lisäarvoa TULI-toiminta on tuonut hankkeiden teknologiansiirtoon ja kaupallistamiseen. Lisäksi arvioidaan TULIn merkitystä oppimisprosessina tutkijan kannalta. Toiminnan hallinnoinnin ja koordinoinnin arvioinnissa pyritään vertaamaan tavoitteita ja toimintamalleja eri TULI-keskusten ja niiden partnerien välillä ja tarkastelemaan, miten hankkeiden identifiointi ja ensiarviointi tapahtuvat. Lisäksi tarkastellaan rahoituspäätösprosessia ja hankkeiden yhteydessä toteutettavia toimenpiteitä. Arvioinnissa kartoitetaan myös toimijoiden mielipiteitä nykyisen ohjelmaperustaisen toimintamallin soveltuvuudesta. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyön toimivuuteen TULI-keskusten, partnerien, ohjaus- ja projektiryhmien sekä Tekelin ja Tekesin välillä. Systeemitason analyysissä tarkastellaan, miten TULI-toiminta sijoittuu Suomen innovaatiojärjestelmässä ja mikä on sen rooli suhteessa muihin kaupallistamisaktiviteetteihin. Erityisesti kiinnitetään huomiota mahdollisiin päällekkäisyyksiin tai aukkoihin eri toimintamuotojen välillä. 3.2 Tutkimusaineisto ja aineiston keruu TULI-toiminnan arvioinnissa käytettävä aineisto koostuu 1) kirjallisesta materiaalista ja 2) henkilökohtaisin ja puhelinhaastatteluin kerätystä aineistosta. Kirjallinen materiaali kerättiin olemassa olevista dokumenteista ja tutkimuksista sekä TULItoimintaan liittyvistä asiakirjoista ja Internetsivustoilta. Haastateltavat hankkeet ja aihiot poimittiin Tekel- NYT-tietokannasta ositetulla otannalla, käyttäen eri TULI-keskusten volyymiin pohjautuvaa suhteellista kiintiöintiä. Ositteiden sisällä poiminta suoritettiin systemaattista satunnaisotantaa käyttäen. Tällä menettelyllä varmistettiin, että koko Suomen TULI-toiminta tuli edustetuksi tasaisen kattavasti. Otoksen perusjoukkona oli kaikki vuonna 2002 kirjatut aihiot ja sinä vuonna päättyneet hankkeet. 6

17 Taulukko 1. Haastattelut. Haastateltava ryhmä Suunnitellut haastattelut Toteutetut haastattelut Tekesin asettama johtoryhmä 8 8 Ohjausryhmien edustajat 8 8 TULI-keskusten edustajat (projektipäälliköt) 8 8 Asiantuntijat 6 6 TULI-keskusten partnerien edustajat TULI-rahoitettujen hankkeiden tutkijat Rahoituksen ulkopuolelle jääneet tutkijat Yhteensä Ohjausryhmien ja TULI-keskusten edustajien haastattelut suoritettiin henkilökohtaisina haastatteluina. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen jouduttiin johtoryhmähaastattelut toteuttamaan puhelinhaastatteluina aikataulullisista syistä. Hanke- ja etenkin aihiotutkijoiden haastattelujen toteuttamista vaikeuttivat merkittävästi yhteystietojen saannin ongelmat. Sekä henkilökohtaisissa että puhelinhaastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua kysymyslomaketta. Kysymyslomakkeet rakennettiin yhteistyössä Tekesin ja Tekelin edustajien kanssa. Siten pyrittiin varmistamaan, että kaikki avainteemat tulivat huomioiduksi. Jokaiselle haastateltavalle ryhmälle rakennettiin oma kysymyslomake, jossa oli kyseiselle ryhmälle räätälöityjä kysymyksiä sekä yleisiä, jokaiselle ryhmälle esitettäviä yhteisiä kysymyksiä. Kysymyslomakkeet on sisällytetty tähän raporttiin (Liitteet 1-7). Haastatteluissa keskityttiin viiteen TULI-toiminnan kannalta keskeiseen teemaan: Markkinointi ja ideoiden haravointi Ideoiden kartoitus ja ensiarviointi TULI-hankkeet ja toimijoiden välinen yhteistyö Liiketoiminnalliset tulokset TULI-toiminnan seurauksena Haastatellun omat näkemykset TULI-toiminnasta. 3.3 Analysointimenetelmät Analyysivaiheessa haastatteluista saatu informaatio koottiin haastatteluryhmittäin yhteenvedoiksi, minkä jälkeen tarkasteltiin kvalitatiivisin menetelmin teemoittain ja alateemoittain eri ryhmien näkemyksiä moniulotteisen käsityksen muodostamiseksi. Muiden tietolähteiden (esim. Internet) kautta hankittu informaatio on suhteutettu haastatteluista saatuun aineistoon niin ikään teemojen mukaisesti. Lisäksi on kiinnitetty erityistä huomiota ryhmien välisiin ja sisäisiin tieto- ja näkemyskontrasteihin. Haastattelutulosten kvantitatiivista analyysia, esimerkiksi taulukoimalla, on pyritty tietoisesti välttämään projektipäälliköiden, partnerien edustajien sekä ohjaus- ja johtoryhmän jäsenten haastatteluista saatujen aineistojen suhteen. Käsiteltävän aineiston pienuuteen nähden kvantitatiivinen analyysi omaisi joka tapauksessa vain vähän todistusvoimaa. Lisäksi edellä lueteltujen ryhmien kohdalla kunkin haastattelun suhteellinen painoarvo vääristyisi, koska TULI-keskusten volyymeissä on suuria eroja (ks. kuva 1). Aikaisempia arviointeja käytetään haastattelujen ohella hyväksi arvioitaessa toiminnan nykyisen organisointitavan toimivuutta suhteessa aikaisempaan organisointitapaan. Lisäksi ulkomailla, eri- 7

18 tyisesti Pohjoismaissa, tehtyjä tutkimuksia hyödynnetään asiantuntijahaastattelujen ohella arvioitaessa TULI-toiminnan roolia ja sen sijoittumista Suomen innovaatiojärjestelmään. 3.4 Casetutkimukset Kirjallisen materiaalin ja haastattelujen perusteella on rakennettu kaksi TULI-hankevaiheen läpikäynyttä menestyksekkääseen liiketoimintaan johtanutta yritysesimerkkiä. Yritysesimerkkien tarkoituksena on ollut kuvata mahdollisimman tarkasti kahden yrityksen TULI-prosessi. Esimerkkitapauksia on pyritty arvioimaan kontekstisidonnaisesti, huomioiden yritysten nykytilanteen sekä tarkasteltavien ideoiden tilanteen niiden tullessa TULI-ohjelmaan. Tavoitteena on ollut tunnistaa tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet menestyksekkään liiketoiminnan syntymiseen TULI-toiminnan näkökulmasta. Esimerkkitapaukset on valittu yhteistyössä TULIprojektipäälliköiden kanssa. Tapausten valinnan kriteerinä on pidetty niiden kiinnostavuutta, ainutkertaisuutta ja onnistuneisuutta TULI-toiminnan tavoiteasetannan kannalta. Casetutkimuksissa käytettävä aineisto on perustunut tutkijan sekä TULI-projektipäällikön kanssa käytyihin keskusteluihin. 8

19 4 TULI-toiminnan vaikuttavuus: kenttätaso 4.1 Johdanto Tässä luvussa tarkastellaan TULI-toiminnan vaikuttavuutta ns. kenttätasolla eli TULI-toiminnan ja sen kohderyhmien rajapinnassa. TULIn perimmäisenä tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja edistää uutta tutkimuslähtöistä liiketoimintaa. TULI-ohjelmalla on kaksi päätehtävää. Ensinnäkin ohjelmassa on varattu resursseja yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitoksien innovaatio- ja liiketoimintapotentiaalin seulomiseen, aktivoimiseen ja tunnistamiseen. Toiseksi, resursseja on varattu innovaatioiden kehittämiseen. TULI-toimenpiteenä voidaan ostaa ulkopuolisia konsultti- tai muita asiantuntijapalveluita tutkimustulosten arviointi- ja kehittämistyöhön. TULItoimenpiteet on tarkoitettu nimenomaan uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan syntymisen edistämiseen. Muut kuin tutkimuslähtöiset hankkeet TULI pyrkii tunnistamaan ja ohjaamaan muiden instrumenttien piiriin. 2 TULI-toiminnan tärkeänä lisätehtävänä korostetaan usein myös kaupallistamisajattelun levittämistä tutkijakenttään. Tavoitteena on, että tutkimustuloksen valmistuttua tai jo idean tutkimus- ja kehitysvaiheessa tutkijat miettisivät myös tulostensa kaupallistamismahdollisuuksia. Seuraavissa kappaleissa käsitellään aluksi TULItoiminnan markkinointia ja tutkimuslähtöisten ideoiden haravointia. Kappaleessa 4.3 tarkastellaan identifioitujen tutkimustulosten ensiarviointia ja rahoituspäätösprosessia. Käsiteltävät teemat ovat ensiarvioinnin painotukset ja työkalut, toimivuus, tutkijan oppiminen sekä ensiarvioinnin kehittäminen. Kappale 4.4 keskittyy TULI-rahoitusta saaneiden tutkijoiden kokemuksiin sekä hankkeista syntyneisiin tuloksiin. Kappaleessa 4.5 tarkastellaan tuloksia rahoituksen ulkopuolelle jääneiden tutkijoiden ja heidän tutkimuslähtöisten ideoidensa osalta. Lopuksi TULI-toiminnan vaikuttavuutta kenttätasolla peilataan näihin tavoitteisiin tehtyjen haastattelujen ja muun väliarviointiprosessin aikana kertyneen tiedon pohjalta kappaleessa Toiminnan markkinointi ja ideoiden haravointi TULI-toiminnan markkinointi ja ideoiden haravointi ovat TULI-prosessin alkuvaihe tutkijan näkökulmasta. Kielteisten rahoituspäätösten kohdalla tutkijan ja TULI-toiminnan yhteys rajoittuukin juuri tähän vaiheeseen. Koska toiminnan toivotaan myös lisäävän tutkijoiden tietoisuutta tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuuksista ja kaupallistamisajattelua yleensä, on TULIn markkinoinnilla ja ideaharavoinnilla suoria seurauksiaan merkittävämpi painoarvo toiminnan kokonaisvaikuttavuutta arvioitaessa. Markkinointiin ja ideoiden haravointiin kohdistuvilla kysymyksillä on pyritty suoraan selvittämään kolme asiaa. Ensinnäkin, minkälaisia keinoja markkinoinnissa ja haravoinnissa käytetään. Toiseksi, koetaanko käytetyt menetelmät riittäviksi, sekä kolmanneksi, mitä markkinoinnin ja haravoinnin menetelmiä vastaajat pitivät tehokkaimpina. Hankevaiheeseen edenneet tutkijat olivat kuulleet ohjelmasta useimmin tutkimuslaitoksen henkilökunnalta. Lisäksi ohjelmasta oli kuultu TULI-ohjelmavastaavalta, innovaatioasiamieheltä tai muulta sidosryhmään kuuluvalta henkilöltä. Yhteydenotot ohjelmaan jakaantuivat lähes tasan tutkijalähtöisten ja TULI-toimijalähtöisten kesken. 2 TekelNYT/TULI 9

20 Aihiotutkijat 3, ts. haastatteluhetkellä rahoituksen ulkopuolelle jääneet tutkijat, tunsivat TULI-toimintaa yllättävän heikosti. Vain kaksi (2/20) haastateltavista arvioi tuntevansa TULI-toiminnan hyvin ja kuusi jollakin lailla. Yhdeksän haastatellusta aihiotutkijasta oli kuullut mainittavan TULIsta, kolme ei tuntenut sitä lainkaan. Bjarne Pethin ja Anne Mäkisen TULI-toiminnan arviointiraportissa (Teknologiaohjelmaraportti 8/2001) oli haastateltu 46 TULI-hankkeisiin ei-osallistunutta tutkijaa. Tutkijoista 72 % oli vastannut TULI-toiminnan olevan tuntematonta. Melko tuntemattomaksi TULI-toiminnan oli kokenut 22 % tutkijoista. Vain 6 % haastatelluista tutkijoista oli vastannut toiminnan olevan hyvin tiedossa. Tämän väliarvioinnin ja edellisen arviointiraportin tulokset eivät tietenkään ole suoraan verrannollisia otoksen koon ja kysymyksenasettelun erilaisuuden vuoksi. Vaikka tämän väliarvioinnin tulosten mukaan tunnettuus näyttäisi olevan hieman parempi Pethin ja Mäkisen arviointiin verrattuna, on muistettava, että nyt haastattelujen kohdejoukkona olivat TULI-aihioiksi kirjattujen tutkimustulosten tekijät. Heillä voisi olettaa olevan keskimääräistä tutkijaa parempi tietous eri kaupallistamistoimenpiteistä. Tulokset näyttäisivät siis viittaavan siihen, että TULIn tunnettuus kohderyhmässään on melkein yhtä heikkoa kuin muutama vuosi sitten. Tässä väliarvioinnissa haastatelluista TULI-toimintaa tuntevista aihiotutkijoista ylivoimaisesti suurin osa oli kuullut siitä joko TULI-ohjelmavastaavalta henkilökohtaisesti (8/17) tai tutkimuslaitoksen henkilökunnalta (5/17). Hanketutkijoista suurin osa koki saaneensa riittävästi tietoa ohjelmasta. Vajaa kolmannes katsoi, ettei tietoa oltu saatu riittävästi. Aihioiden kohdalla tilanne oli heikompi, sillä vain kolme vastaajaa (3/20) koki tietoa olevan riittävästi saatavilla, kun taas muut eivät joko pystyneet kommentoimaan vähäisten tietojensa vuoksi (11/20) tai eivät kokeneet tietoa olevan riittävästi saatavilla (6/20). Sekä hanketutkijat että aihiotutkijat pitivät parhaana tiedottamisen ja markkinoinnin keinona TULI-ohjelman esillä oloa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Myös suorat yhteydenotot, (sähköposti, kirje), henkilökohtaiset kontaktit sekä seminaarit saivat kannatusta. Projektipäälliköiden ja partnerien haastatteluissa ilmenikin, että markkinoinnin ja haravoinnin keinoista laajimmin käytetään juuri esillä oloa yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa, sekä suoria yhteydenottoja. Suoria yhteydenottoja tehtiin sähköpostitse ja puhelimitse. Myös henkilökohtaisilla tapaamisilla tutkimuskeskusten henkilökunnan kanssa oli paljon merkitystä. Lisäksi haravoinnin keinoina mainittiin Internet/sähköiset ilmoitustaulut, seminaarit, workshopit ja erilaiset teema tai infotilaisuudet sekä TULI-toiminnan esiintuominen kilpailujen yhteydessä. Lehti-ilmoittelun ja juttujen rooli on vähäinen. Näkyvyyttä tutkimusta tekevissä organisaatioissa haettiin yhteyshenkilöiden (esim. innovaatioasiamiehet, kehityspäälliköt, IPR-päälliköt) ja omien kontaktien kautta, esitteiden avulla, sekä tekemällä yhteistyötä esim. harjoitustöiden kautta. Projektipäälliköiltä kysyttiin, pystyivätkö he omasta mielestään tarjoamaan riittävästi tietoa TULI-ohjelmasta. Vastaajien käsitys markkinoinnin ja haravoinnin kattavuudesta vaihteli. Osa koki pystyvänsä tarjoamaan riittävästi tietoa tutkijoiden kiinnostukseen nähden. Toisaalta monet toivat ilmi, että heidän mielestään paljon kenttää jää kattamatta. Syyksi mainittiin resurssien vähyys suhteessa oman alueen potentiaaliin. Myös tutkijoiden päähuomion kiinnittyminen tutkimukseen vaikuttaa markkinoinnin tehokkuuteen; tieto todella tavoittaa vain kun se on omalla kohdalla ajankohtaista. Partnerien edustajista suurin osa koki pystyvänsä tarjoamaan riittävästi tietoa, ja todettiin myös, että kohdealue on tutkimuspotentiaalin puolesta niin pieni, että se pystytään kattamaan. Jos projektipäällikkö tai partneri ei mielestään pystynyt tarjoamaan riittävästi tietoa, syyksi mainittiin useimmiten resurssipula. 3 Ks. myös kohta 4.5; aihiohaastatteluissa kysymykset otettiin käyttöön porrastetusti aiemmista vastauksista riippuen, joten vastaajamäärät vaihtelevat. 10

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi

Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi Osallistujien näkemykset tutkimushaun kehittämiseksi ja tutkimusten vaikuttavuuden parantamiseksi Digitaalinen liiketoiminta -tutkimustyöpaja! 29.4.2015, klo 12:00-16:30 Messukeskus Näkemykseni tutkimushaun

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Levitys ja tulosten hyödyntäminen

Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys & tulosten hyödyntäminen Dissemination (levitys) = Spreading the word about the project successes and outcomes as far as possible. Exploitation (tulosten hyödyntäminen)

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Unipoli Tampere Mentoring Programme Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Taustaa Taustaa: WorkPlace Pirkanmaa 3/2009-5/2011 -> osaksi Unipolin toimintoja 1. mentorointinohjelma

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Taustaa OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta nyt on aika profiloida tulokset OSKEn saavutuksiksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta Kuntien uudistuminen Markku Sotarauta Osaavatko kunnat uudistua? Kunta innovaatioympäristönä Kuntaorganisaation innovaatioympäristö Markku Sotarauta University of Tampere Research Unit for Urban and Regional

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä Mikä on tärkeintä? Talousosaaminen Johtaminen Joku muu? Ei ole yhtä oikeaa vastausta Ulkoiset tekijät Yleinen taloustilanne Liiketoiminnan

Lisätiedot

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Sebastian Johansson 15.10.2012 Sisältö 1. Tekesin rahoittama bioenergian t&k&i-toiminta 2. Kehitystarpeita tulevaisuudessa 3. Tekesin rahoituskriteerejä

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392289672603/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392289672603/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Liiketoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen nimi Demo nimi Postiosoite

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:

Lisätiedot

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot