Toimittaja: Kaisa Vähähyyppä Taitto ja kuvitukset: Anniina Mikama Opetushallitus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimittaja: Kaisa Vähähyyppä Taitto ja kuvitukset: Anniina Mikama Opetushallitus 2010"

Transkriptio

1 1

2 Koulu 3.0 Toimittaja: Kaisa Vähähyyppä Taitto ja kuvitukset: Anniina Mikama Opetushallitus 2010 ISBN (nid.) ISBN (pdf) 2

3 Sisällys 4 Esipuhe 6 Kumpulainen ja Lipponen: Koulu Kuinka teemme visiosta totta? 21 Fullan: Leading Change in Technology Implementation 27 Mattila ja Miettunen: Luokkahuoneen evoluutio tulevaisuuden oppimisympäristöksi 40 Ouakrim-Soivio: Läppärisukupolvi haastaa käsityksiämme oppimisesta 45 Ernvall: Ammattikorkeakouluopiskelijan tietoyhteiskuntataidot - kaikki hallinnassa? 56 Hietanen: Näkökulmia sosiaalisen median ja osaamisen tulevaisuuteen 3

4 Esipuhe Uudet digitaaliset teknologiat ovat synnyttäneet kokonaan uusia sosiaalisia innovaatioita ja käytäntöjä etenkin nuorten keskuuteen. Ne tulevat luomaan uusia muotoja ja sovelluksia oppimiseen. Ne voivat synnyttää myös radikaaleja uusia oppimisen käytänteitä ja korvata nykymuotoisia koulutuksen muotoja. Digitaaliset teknologiat pakottavat myös arvioimaan kaikilta vaadittavia avaintaitoja määrittämään uuden ajan kansalaistaitoja. Tulevaisuuden kannalta keskeisiä uuden ajan kansalaistaitoja ovat ajattelemisen taidot (ongelmanratkaisu ja kriittinen ajattelu, analyysin osaaminen, oppimaan oppiminen, luovuus ja innovatiivisuus), työskentelyn taidot (suullinen ja kirjallinen kommunikointi, yhteistyökyky ja verkostoissa toimiminen), työskentelyn välineiden hallinnan taidot (informaation käyttötaito, tieto- ja viestintätekniikan ja teknologian käyttötaito) ja aktiivisen kansalaisuuden taidot (osallisuus yhteisön jäsenenä, muutoksiin sopeutuminen, joustavuus, itsenäinen työskentely, yrittäjyys, empaattisuus, henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuullisuus). Tiedon määrä ja merkitys kasvaa koko ajan. Osa tiedosta vanhenee nopeasti ja suuntana on yhä uudemman tiedon hyödyntäminen. Tiedonvälitys on tehostunut ja medioiden moninaistuminen pommittaa ihmistä usealla kanavalla yhtäaikaisesti jatkuvalla informaatiovirralla. Kuvallisen viestinnän osuus kasvaa koko ajan informaatio on visuaalisempaa kuin koskaan aiemmin. Tieto on myös muuttamassa luonnettaan yhä yhteisöllisemmäksi merkittävä osa uudesta tiedosta tuotetaan verkostoissa ja vuorovaikutuksessa. Tarvitsemme uudenlaisia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tiedon käsittely- ja tuottamisprosesseja, jotta tiedon vaikuttavuutta voidaan kasvattaa. Olennaiseksi nousee tiedon etsiminen, käsittely, analyysi ja tuottaminen sosiaalisessa, teknologisessa ja visuaalisessa ulottuvuudessa. Koulussa käsiteltävää tietoa ei hyödynnetä riittävällä tavalla jokapäiväisen elämän ymmärtämiseen, vaan toistetaan muualla useimmiten oppikirjoissa määriteltyä tietoa. Uusi näkemys tiedon luonteesta määrittää tiedon moniulotteiseksi ja yhä enemmän sosiaalisesti rakentuvaksi. On myös yhä vaikeampaa määritellä opetuksen ja opiskelun kannalta keskeisin, merkittävin ja hyödyllisin tietoaines, koska keskeisintä vaikuttaa olevan tiedon epävarmuuden ja muuttuvuuden ymmärtäminen. 4

5 Opetuksen muodot eivät kaikilta osin tue niiden ajattelun ja työskentelyn taitojen kehittymistä, joita tarvitaan koulun ulkopuolella, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Oppiminen erilaisissa virtuaalisissa ympäristöissä muokkaa tiedon rakentamisen tapaa entistä sosiaalisemmaksi. Opiskellessaan virtuaalisissa ympäristöissä ja sosiaalisen median avulla, oppijat rakentavat ja tuottavat tietoa, joka on moniulotteisempaa kuin itse opiskeltava sisältö. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, joka pakottaa omien ajatusten reflektointiin ja näkemysten vaihtamiseen. Prosessissa syntyvä oppimistulos on huomattavasti laajempi ja syvempi kuin yksiulotteinen koe/paperivastaus. Lisäksi virtuaalisissa ympäristöissä toimiminen edellyttää jatkuvaa tiedon valikointia ja arviointia, ja sen myötä tiedon jäsentämistä, mikä kehittää tiedonhankinta- ja hallintataitoja jatkuvasti. Oppilaat oppivat analysoimaan, jäsentämään ja yhdistämään tietoja kokonaisuuksiksi erilaisessa prosessissa kuin oppikirjasta tai opettajan luennosta valmiina annetut tiedot. Uusilla digitaalisilla oppimisympäristöillä ja sosiaalisella medialla on oppimisen ja opiskelun luonnetta olennaisella tavalla muuttava vaikutus. Sosiaalinen media on laajuudessaan uuden ajan yhteisöllinen työväline ja myös johtamisen väline. Oppilaan ja opettajan välinen kohtaamisen aika on niin arvokasta, ettei sitä voida käyttää pelkästään tiedon jakamiseen. Opetusta tulee voida muuntaa laadullisesti sellaiseksi, että se tukee uuden ajan kansalaistaitojen ja etenkin ajattelun taitojen kehittymistä. Pedagoginen hyvinvointi vahvistuu, kun opetus ja opiskelu perustetaan osallistavaan, kuuntelevaan, vuorovaikutteiseen ja motivoivaan oppimisympäristöön joka hyödyntää nykynuorille tyypillisiä tapoja oppia. Oppimateriaalin merkitys on keskeinen tieto -ja viestintätekniikan käytön edistämisessä. Tarvitsemme entistä enemmän laadukasta, innovatiivista opetussuunnitelmiin sidottua e-oppimateriaalia, joka motivoi oppilaita ja opettajia oppimisen pariin. Tämä julkaisu jatkaa keskustelua tieto -ja viestintätekniikan opetuskäytöstä, sen merkityksestä ja tarpeesta uuden ajan kouluissa. Timo Lankinen Opetushallituksen pääjohtaja 5

6 Koulu Kuinka teemme visiosta totta? Kristiina Kumpulainen, Opetushallitus & Lasse Lipponen, Helsingin yliopisto Informaatio- ja viestintäteknologia muuttaa arkipäiväämme jatkuvasti. Mutta miten on koulutuksen laita? Ovatko uudet teknologiat muuttaneet koulutuksen järjestäjien toimintakulttuuria sekä opetus- ja käytäntöjä, ja jos näin on niin miten tämä ilmenee? Onko koulu 3.0 vielä totta? Tässä luvussa esittelemme keskeisiä tutkimustuloksia tieto- ja viestintäteknologian käytöstä kouluopetuksessa ja oppimisessa. Pohdimme mitä olemme näistä tutkimuksista oppineet ja kuinka nämä opit heijastuvat koulujen toiminnassa. Luvun lopussa suuntaamme huomiomme teknologian opetuskäytön tulevaisuuteen ja sen mukana tuomiin uusiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Nostamme esiin tutkimus- ja kehityskohteita, jotka näemme tärkeiksi tieto- ja viestintäteknologian integroinnissa luontevaksi osaksi koulun pedagogista toimintakulttuuria. Tutkimustuloksia tieto -ja viestintätekniikan vaikutuksesta oppimiseen ja opetukseen Viime aikoina niin Suomessa kuin kansainvälisesti on tehty lukuisia selvityksiä koulutuksen järjestäjien valmiuksista integroida tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen, opetuksen ja kouluhallinnon prosesseihin. Selvitykset osoittavat laitekapasiteetin määrän jatkuvaa nousua, joskin ne tuovat myös selkeästi esiin alueellisia ja koulukohtaisia eroja. Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa ja oppimisessa tarkastellaan monissa hallinnollisissa raporteissa oppilaiden oppimiskokemusten ja -tulosten tehostamisen näkökulmasta. Tähän kysymykseen vastattaessa on kuitenkin syytä huomioida alan tutkimusten tavoitteet ja metodologia. Useat tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä käsittelevät määrälliset tutkimukset ovat selvittäneet koulutuksen järjestäjien laitekapasiteettiä, laitteiden käytön määrää ja saatavuutta sekä teknologian käyttöön liittyviä asenteita. Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön vaikuttavuutta oppimistuloksiin, oppimisen motivaatioon ja sitoutumiseen on sen sijaan pääsääntöisesti tutkittu suhteellisen lyhytkestoisten, laadullisten 6

7 tapaustutkimusten kautta. Laadulliset tapaustutkimukset ovat tarjonneet oppimisteoreettisesti syvällisiä, opettajankoulutusta ja oppimisen tutkimusta palvelevia kuvauksia tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytöstä eri luokka- ja kouluyhteisöissä. Näitä tutkimuksia ei kuitenkaan ole usein suunniteltu tarjoamaan yleistettävissä olevaa tietoa teknologian vaikutuksista oppimistuloksiin. Opetussuunnitelman tietyt oppiaineet ja aihepiirit ovat saaneet erityistä huomioita osana tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittämistä. Alan tutkimukset antavat tällä hetkellä osittain ristiriitaista tutkimustietoa tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksesta oppimistuloksiin. Tietyissä olosuhteissa, tiettyjen oppilaiden ja oppiaineiden osalta oppimistulosten on raportoitu parantuneen tvt:n käytön myötä. Oppiaineita joissa tieto- ja viestintäteknologian käytön positiivisia vaikutuksia on havaittu ovat äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, vieraat kielet, luonnontiede, historia, maantiede, liikunta sekä muut taito- ja taideaineet. Tieto- ja viestintäteknologian oppimista ja opetusta edistävä vaikutus tulee selvitysten mukaan selkeimmin esille koulu- ja luokkayhteisöissä, joissa opettajat ovat käyttäneet teknologiaa monipuolisesti suunnittelemiensa oppimisympäristöjen osana. Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että silloin kun tieto- ja viestintäteknologia on integroitu pedagogisesti mielekkääksi osaksi oppimisympäristöä on sen vaikutus oppimiseen myönteinen. Tarvitsemme kuitenkin lisää tutkimusta selvittääksemme voidaanko positiivisia tutkimustuloksia löytää eri konteksteista ja toisaalta ovatko raportoidut positiiviset tulokset pysyviä samassa koulu- ja/tai luokkayhteisössä pidemmällä aikajänteellä. 7

8 Tutkimukset osoittavat melko yhdenmukaisesti tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön lisäävän oppimismotivaatiota ja oppimiseen sitoutumista. Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön eduiksi on monissa tutkimuksissa mainittu yhteistoiminnallisen työskentelyn lisääntyminen, aktiiviset ja laadullisesti korkeatasoiset vuorovaikutusprosessit, syvempi oppimiseen sitoutuminen ja opiskeltavaan aihepiiriin keskittyminen sekä käsitteellisen oppimisen tehostuminen. Toisaalta on myös tutkimuksia, jotka ovat tuoneet esille oppijoiden pinnallisen tiedonkäsittelyn teknologiaa hyödyntävissä oppimisympäristöissä, vähäisen yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen sekä epätasaisesti jakautuneen osallistumisen. Tutkimus on alkanut myös kartoittaa kuinka tieto- ja viestintäteknologia tukee luovuutta, kriittisen ajattelun taitoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Tähänkin liittyvä tutkimustieto on osittain ristiriitaista. Positiivisia tuloksia raportoidaan enemmän oppimisympäristöistä, joissa on hyödynnetty erityisesti visuaalista teknologiaa, kuten digitaalista videoteknologiaa ja multimediaa. Tälle tutkimusalueelle tarvitaan selkeästi lisää metodologisesti monipuolisia tutkimushankkeita, jotka mahdollistavat myös tulosten yleistämisen. Yhteenvetona voimme sanoa, että tieto- ja viestintätekniikka antaa aidosti uusia mahdollisuuksia opettamiseen ja oppimiseen. Tvt:n positiivinen vaikutus oppimiseen on selkein silloin kun oppimisympäristössä tapahtuvalla toiminnalla on selkeät pedagogiset tavoitteet ja välineiden käytölle on aito pedagoginen tarve, oppimisympäristö hyödyntää tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet oppimisen ja opetuksen edistämiseksi ja että koko toiminta ja välineiden käyttö on mielekäs myös oppilaiden näkökulmasta. Teknologian vaikutusta opetukseen ja oppimiseen ei ole mielekästä tarkastella yksinkertaisena kausaalisuhteena. Sen sijaan, opetusteknologiaa on tutkittava osana laajempaa kulttuurista ja yhteiskunnallista kontekstia, missä sitä käytetään. Tähän sisältyy oppimisen ja opetuksen pedagogisen toimintakulttuurin huomioinen tieto- ja viestintäteknologian käytön ja vaikuttavuuden kartoittamisessa. Lisäksi monissa raporteissa painotetaan itse oppimisprosessin luonteen ja sitä tukevien ratkaisujen syvällistä ymmärtämistä ja näiden systemaattista sovellusta teknologiaa hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Tätä kautta meillä on paremmat mahdollisuudet ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet tukea oppimista ja opetusta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa ja käytössä on olennaista hyödyntää tarkastelutapaa, joka ottaa huomioon oppimisympäristön eri elementit ja niiden välisen vuorovaikutuksen. Vallitseva käytäntö on kuitenkin yhä se, että tieto- ja viestintätekniikan tukemia oppimisympäristöjä rakennetaan lisäämällä teknologia ympäristöön 8

9 irrallisena osana. Tai vaihtoehtoisesti kehitetään vain jotakin yksittäistä teknologian ominaisuutta miettimättä syvällisesti sen merkitystä opetuksen ja oppimisen näkökulmasta. Olennaista tieto- ja viestintätekniikan käytössä on pohtia seuraavia kysymyksiä: Mikä merkitys tieto- ja viestintätekniikalla on kasvatuksessa ja opetuksessa? Mitä tarkoituksia ne palvelevat? Mitä oppilaat/opiskelijat näissä ympäristöissä oppivat ja mitä me haluamme heidän oppivan? Tieto- ja viestintätekniikka itsessään ei tuo mitään lisää oppimiseen vaan tärkeitä ovat ne älylliset ja sosiaaliset toiminnot, joita oppijat näiden välineiden avulla tekevät. Oppimisen kannalta merkityksellistä on koko oppimisympäristö, kulttuuri, ei mikään yksittäinen tekijä. Lähtökohta tulisi olla ajatus siitä mitä oppiminen ja laadukas ajattelu vaativat ja kuinka teknologia voi tätä toimintaa tukea. Teknologian eri sovellukset opetuksessa ja oppimisen edistämisessä Teknologian välityksellä opettajille tarjoutuu yhä enenevässä määrin opetuksen työvälineitä ja oppimateriaalia aihekokonaisuuksien ja oppiaineiden opetukseen. Vieraiden kielten opetus on muun muassa hyötynyt verkko-oppimateriaalin saatavuudesta sekä digitaalisesta videoteknologiasta. Animaatiot ja simulaatiot ovat puolestaan auttaneet oppilaita monimutkaisten, abstraktien ilmiöiden opiskelussa matematiikassa ja luonnontieteissä. Digitaalinen video ja valokuvaus ovat tehostaneet liikunnan sekä muiden taito- ja taideaineiden opiskelua. Suoritusten ja niihin johtavien prosessien dokumentointi teknologian avulla ja digitaalisen materiaalin yhteinen tarkastelu ovat tehostaneet oppiaineiden opiskelua ja oppimistuloksia. 9

10 Tieto- ja viestintäteknologian soveltamismahdollisuudet kouluopetukseen lisääntyvät jatkuvasti. Samoin koulujen teknologinen infrastruktuuri voimistuu. Vuorovaikutteisten taulujen käyttö opetuksessa ja oppimisessa on ollut viime aikoina suhteellisen laajan mielenkiinnon kohteena. Vuorovaikutteiset taulut ovatkin sangen yleisiä brittiläisissä kouluissa muihin teknologioihin verrattuna. Tutkimukset tarjoavat samansuuntaisia tutkimustuloksia taulujen käytön vaikuttavuudesta. Tutkimusten mukaan vuorovaikutteisten taulujen käyttö tehostaa opetusta ja parantaa oppimistuloksia. Positiivisiin oppimistuloksiin päästään erityisesti silloin kun tauluja käytetään osana muita teknologisia työvälineitä ja että niiden käyttö on pedagogisesti perusteltua. Esitysteknologioiden kuten simulaatioiden ja animaatioiden hyödyntäminen osana vuorovaikutteisten taulujen käyttöä havainnollistaa monimutkaisia ja abstrakteja ilmiöitä konkreettien esimerkkien ja visuaalisten esitysten avulla. Mobiiliteknologian ja kannattavien tietokoneiden saatavuus ja käyttö lisääntyy jatkuvasti myös kouluissa. Mobiiliteknologiaan pohjautuvia välineitä käytetään yhä enenevässä määrin opiskelun ja oppimisen tukena eri oppiaineissa ja aihekokonaisuuksien opiskelussa. Mobiiliteknologian käyttö on osoittautunut erityisen toimiviksi laajennettaessa koulun perinteisiä oppimisympäristöjä ympäröivään yhteiskuntaan ja informaaleihin ympäristöihin. Useat tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät oppimateriaalin valmistajat ovat alkaneet kehittää pelejä oppimisen ja opetuksen tueksi. Oppilaat ovat motivoituneita peleihin ja näiden käytön onkin huomattu tukevan ongelmanratkaisutaitojen, päätöksenteon, tiedon prosessoinnin ja tiimityöskentelyn taitojen kehitystä. Virtuaaliset oppimisympäristöt ja pelit tarjoavat monia mahdollisuuksia yhteisölliseen työskentelyyn, monialaiseen ongelmanratkaisuun, vuorovaikutukseen ja oppimiseen. 10

11 Teknologia, jossa on visuaalinen ulottuvuus sitouttaa oppilaita ja se on usein lisännyt yhteistoiminnallista työskentelyä ja vuorovaikutusta. Visuaaliset teknologiat näyttävät olevan erittäin hyödyllisiä oppilaiden keskuudessa, joilla on oppimisvaikeuksia tai muita erityistarpeita. Adaptiivisen ja avustavan teknologian on myös havaittu soveltuvan erittäin hyvin juuri erityistukea tarvitsevien oppilaiden oppimisen tukemiseen. Tehokkaimmillaan teknologia voi tunnistaa oppilaiden erityistarpeita ja täten personoida oppimistapahtuman yksilöllisten tarpeiden suunnassa. Tällaiset välineet tarjoavat oppilaille itsenäisyyttä ja tekevät opetuksesta joustavan, oppilaiden tarpeisiin vastaavan työvälineen. Tämän hetken ehkä merkittävin tieto- ja viestintätekniikan ilmiö on sosiaalinen media eli Web 2.0. Sillä tarkoitetaan palveluja, jotka pohjautuvat käyttäjien tuottamaan sisältöön ja osallistumiseen sekä heidän väliseen vuorovaikutukseensa monin eri tavoin. Tyypillisimpiä sosiaalisen median esimerkkejä ovat blogit ja wikit. Sosiaalista mediaa ilmiönä luonnehtii nimenomaan uudet yhteisöllisen osallistumisen muodot, kuten esimerkiksi käyttäjien tuottama verkkosanakirja Wikipedia, sekä videopalvelu YouTube. Sosiaalinen median merkitys näkyy esimerkiksi siinä, että ei-viralliset tahot eli internetin käyttäjät julkaisevat usein merkittäviä uutisia ja tapahtumia perinteisiä uutistietotoimistoja nopeammin (esim. vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttama tsunami Thaimaassa). Toisaalta, joskus tuntuu siltä, että yhä monimutkaistuva teknologia ottaa aktiivisen toimijan roolin, alkaa elää omaa elämäänsä ja jättää meidät ihmiset vain reagoimaan passiivisina ja voimattomina. Tällaisia kokemuksia on varmaankin monella, joka on esimerkiksi yrittänyt säätää tietokoneen (myös mobiililaitteet) tietoturva- ja internet-asetuksia. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen voi parhaimmillaan personoida opetuksen ja oppimisen sekä laajentaa oppimisen yli koulun rajojen, ts. silloittaa oppimisen formaalin ja informaalin työskentelyn ja oppimisen välillä. Teknologia mahdollistaa oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta. Se mahdollistaa koulun linkittymisen ja vuorovaikutuksen eri tahojen kanssa paikallisesti ja kansainvälisesti. Teknologia luo siltoja eri toimijoiden välille. Koulun ja kodin yhteistyön teknologian avulla on vasta alkanut. Kehitystyötä ja uusia innovaatiota kaivataan. Tämä sama pätee koulun ja muiden yhteistyötahojen yhteistyöhön oppimisympäristöjen rakentamisessa. Opettajat koulun pedagogisen toimintakulttuurin rakentamisen keskiössä Yhä useammalla opettajalla on mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessaan. Vaikka koulujen ja kuntien varustetasoissa on edelleen suuria eroja, 11

12 ovat opettajien tekniset taidot teknologian päivittäiseen hyödyntämiseen suhteellisen hyvät. Opettajien tiedot ja taidot tieto- ja viestintäteknologian käyttöön ovat vahvistuneet alan koulutusten myötä. Teknologian opetuskäytön edistämiseksi onkin tehty paljon työtä. Vaikuttavimmillaan koulutus on ollut silloin kun sen lähtökohdaksi on otettu opettajien tarpeet. Toimivat verkostot ovat myös lisänneet opettajien tietoja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelua sekä verkoston toimijoiden välistä yhteistyötä ja asiantuntijuuden jakamista. Opettajaverkostojen vuorovaikutus on usein kuitenkin keskittynyt tieto- ja viestintätekniikan teknisen käytön kysymyksiin. Opetusteknologian pedagogiseen käyttöön liittyvän opettajayhteistyön on havaittu olevan harvinaisempaa. Syyt tieto- ja viestintäteknologian käytön vähäisyyteen suomalaisissa kouluissa eivät löydy koulujen käytössä olevista teknologioista tai opettajien teknisistä taidosta. Suurimmat ongelmat löytyvät koulukulttuurin ja pedagogiikan vähäisestä muutoksesta, sekä siitä, että opettajilla ei ole riittäviä pedagogisia malleja teknologian haltuunottoon osana opetusta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset opettajat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa usein oppilaiden yksilöllistä ja itsenäistä oppimista tukeviin opetuskäytäntöihin. Opettajat hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa tutkivan ja ongelmakeskeisen oppimisen tai yhteisöllisen oppimisen tukena varsin vähän. Tyypillisintä on nivoa tieto- ja viestintätekniikan käyttö olemassa oleviin pedagogisiin käytäntöihin. Opettajilla on keskeinen rooli tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä kouluissa. Vaikka opetussuunnitelmassa annettaisiin ohjeita teknologian käytöstä, opettaja vastaa viime kädessä siitä, kuinka usein ja millä tavoin teknologiaa käytetään opetuksessa. Näin ollen opettajien osaamisella ja asenteilla on keskeinen rooli siinä, miten teknologian integrointi opetuksessa realisoituu. Sillä, kuinka hyvin opettajat hallitsevat teknologian, ei näytä olevan yhteyttä varsinaisen teknologian opetuskäytön kannalta. Merkittävämpää on se, kuinka käyttökelpoisena teknologia oman opetuksen ja oppilaiden oppimisen kannalta nähdään. Tulevaisuuden opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen tuleekin huomioida käyttökelpoisten teknologiaa hyödyntävien pedagogisten ratkaisujen levittäminen. Koulujen tieto- ja viestintäteknologian käyttöön suuntautuneet kehityshankkeet ovat varsin usein olleet teknologialähtöisiä. Uusia laitteita tai ohjelmistoja on yritetty tuoda koulujen arkipäivään. Hyvin usein tällaisista lähtökohdista toteutettujen hankkeiden tuloksena ei ole saatu aikaan pitkäaikaisia muutoksia koulujen ja opettajien toimintatavoissa. Kokeilujen päätyttyä teknologian käyttöinnostus on vähentynyt huomattavasti ja usein on siirrytty takaisin jo ennestään tuttuihin toimintatapoihin. Mikäli teknologian opetuskäytöllä halutaan aikaansaada pysyviä muutoksia, tulee huomio kiinnittää erityisesti koulukulttuurin muutokseen. Opettajajohtoisessa ja tiukkaan oppiainejakoon perustuvassa koulujärjestelmässä teknologia ei tuota sen parempia tuloksia kuin perinteinen opetuskaan. Teknologiaa voidaan hyödyntää opetuksessa 12

13 parhaiten yhdistämällä se uuden oppimiskäsityksen mukaisiin työtapoihin. Projektimuotoinen, oppiaineita integroiva, oppilaiden keskinäiseen vuorovaikutukseen ja ongelmaratkaisuun perustuvat työtavat avaavat teknologian opetuskäytölle ja oppimiselle täysin uusia ulottuvuuksia. Teknologia on tällaisessa koulussa parhaimmillaan tiedonhaun, eriyttävän työskentelyn sekä kodin ja koulun välisen vuorovaikutuksen väline. Tieto- ja viestintäteknologioiden opetuskäytön tehostaminen ja lisääminen edellyttää, että lähtökohtana on koulun rakenteellinen ja pedagoginen kehittäminen sekä riittävä digitaalisen opetusmateriaalin saatavuus ja opettajien teknis-pedagoginen koulutus. Pelkästään erilaisten teknologioiden käytön hallintaan tähtäävässä koulutuksessa hukataan arvokasta koulutusresurssia. Huomattavasti tehokkaampaa on keskittyä nimenomaan teknologiaa hyödyntäviin pedagogisiin innovaatioihin. Tulevaisuuden ammattitaitoisen opettajan tulee osata käyttää teknologiaa tehokkaasti erilaisten oppilaiden kanssa erilaisissa oppimistilanteissa. Teknisten taitojen lisäksi tarvitaan pedagogista osaamista teknologian mielekkääseen ja opetussuunnitelmaa tukevaan käyttöön. Ottaessaan käyttöön uutta teknologiaa joutuvat opettajat pohtimaan sitä, miten se sovitetaan aikaisempiin jo olemassa oleviin tapoihin tehdä asioita, mitkä asiat pysyvät ennallaan ja mitä täytyy muuttaa, sekä mihin teknologiaa itse asiassa käytetään. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja väittäessään, että nämä haasteet eivät tulevaisuudessa ainakaan vähene. Tämä johtuu jatkuvasta teknologisesta kehityksestä, jonka tuottamat innovaatiot, vaikkapa mobiiliteknologia, tulevat aina vähitellen myös kou- 13

14 lujen ulottuville. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää pohtia näkökulmia, joiden avulla voidaan paremmin ymmärtää yhteisöllisten teknologioiden käyttöönottoon ja käyttämiseen liittyviä haasteita. Teknologian tehokas käyttö edellyttää opetuksen pedagogiikan kehittämistä. Huomio tulisi kiinnittää erityisesti projektimuotoisten työtapojen lisäämiseen, opettajien työskentelyn muuttamiseen tiimityöksi ja oppilaiden aitojen vuorovaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Kehityshankkeissa tulee huomioida koko koulukulttuurin muutos. Miten tvt:n opetuskäytön tutkimus- ja kehityshankkeiden tulokset heijastuvat koulujen toiminnassa? Suomalaisissa kouluissa on tehty hyvin paljon erilaisia teknologian opetuskäyttöön liittyviä kokeiluja jo kahden vuosikymmenen ajan. Kouluissa on järjestetty laajamittaisia kokeiluja esimerkiksi eri oppiaineiden sähköisistä opetusmateriaaleista, kannettavien tietokoneiden opetuskäytöstä, oppimisalustoista, erilaisista käyttöjärjestelmistä ja mobiilioppimisesta. Kokeilujen tulokset kuvaavat, miten teknologiat voivat toimia osana koulun opetusta ja tukea koulun arkipäivää. Kokeiluilla ei ole kuitenkaan pystytty saamaan laajaa ja pysyvää muutosta teknologian käyttöön osana opettajien työtä ja oppilaiden oppimista. Vain harvoille teknologiaa opetuksessaan käyttäville opettajille on tapahtunut opetuskäytäntöjen muuttumista. Teknologian opetuskäyttö ei siten lukuisista teknisistä innovaatioista huolimatta ole juurtunut jokapäiväiseksi opettamisen ja oppimisen työvälineeksi. 14

15 Keskeisimpänä syynä erilaisten opetuskokeilujen huonoon vaikuttavuuteen pidetään niiden teknistä lähtöasetelmaa. Opetuskokeiluissa on usein lähdetty siitä, että olemassa on jokin uusi teknologia, jonka mahdollisuuksia opetuksessa halutaan kokeilla. Kokeilut ovat usein olleet kertaluontoisia, eikä niillä edes yritetty aikaansaada muutoksia koulun syvemmissä työtavoissa. Kokeilujen jälkeen koulujen työtavat ovat palautuneet entiselleen. Teknologian opetuskäyttö on sen sijaan ollut onnistunutta kokeiluissa, joissa teknologia on valjastettu muutoksen välineeksi ja tukemaan uusien pedagogisten mallien käyttöönottoa tai kriittistä suhtautumista omaan työhön. Kokeiluissa ei ole pyritty tuomaan lisää teknologiaa kouluihin, vaan valjastamaan olemassa oleva teknologia koulujen muutoksen välineeksi. Tieto- ja viestintäteknologian juurruttaminen luontevaksi osaksi koulun toimintakulttuuria edellyttää teknologian käytön ja pedagogisten käytänteiden integrointia. Jos koulun rakenteita ei muuteta, ei teknologiasta tule opettajien ja oppilaiden työkalua. Uudet oppimiskäsitykset, joissa korostuu tiedon sosiaalinen rakentuminen ja yhteistyö vaativat suomalaisen perusopetuksen muutosta. Teknologialla on tässä uudistumisprosessissa tärkeä rooli. Uusia haasteita kouluille asettavat myös yhteiskunnalliset muutokset, kuten monikulttuuristuminen sekä erilaisten oppijoiden tarpeet. Koulun tulisi ohjata tiedonhankintaan ja tiedon rakentamiseen. Tulevaisuudessa tärkeäksi taidoksi nousee taito yhdistellä ja soveltaa opittua tietoa erilaisissa konteksteissa. Tämän vuoksi koulujen opetussuunnitelmien tulee uudistua niin, että ne perustuvat laajoille oppiaineita yhdisteleville kokonaisuuksille. Tulevaisuuden koulussa opiskelevien tulee tottua jo pienestä lähtien projektimuotoiseen työtapaan ja tiimityöskentelyyn. Kyky toimia erilaisissa, nopeasti vaihtuvissakin ryhmissä on tämän päivän työelämässä keskeinen vaatimus. Tulevaisuudessa tämä tulee korostumaan entisestään. Tulevaisuuden koulun tulee ottaa tämä vaatimus huomioon myös käytännön toiminnassa. Koulujen perinteiset raja-aidat tulevat murtumaan ja tulevaisuudessa työskennelläänkin moniammatillisissa ja koulujen rajat ylittävissä opetus- ja oppimistiimeissä. Teknologia on osa koulun uudistamisprosessia, ja se on luonteva ja välttämätön väline päivittäisessä työnteossa ja toimintakulttuurissa, eikä niiden ylimääräinen lisä. Koulun omalla tieto- ja viestintäteknologian käytön strategialla näyttää olevan keskeinen merkitys tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön vaikuttavuuteen. Koulun tvt -strategia sisältää tulevaisuuden ennakointia ja se ottaa kantaa teknologian käytön jalkautumiseen osaksi koulun arkea ja pitkäjänteistä kehitystyötä. Asetettujen tavoitteiden ja näiden kehitysvaiheiden jatkuva arviointi kuuluu myös luonnollisena osana koulun tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategiaan. Teknologisten innovaatioiden haltuunotto ja juurruttaminen koulun jokapäiväiseen toimintaan vaatii koko kouluyhteisön pitkäkestoista sitoutumista. Koulun johtamisella ja strategisella suunnittelulla on tässä työssä merkittävä rooli. Julkisen sektorin ja yritysten yhteistyönä toteuttava teknologisten ratkaisujen kehittäminen tarjoaa myös uusia, potentiaalisia ratkaisuja teknologian opetuskäyttöön ja koulukulttuurin muutokseen. 15

16 Koulu haasteita ja mahdollisuuksia Oppiminen, osaamisen muodostuminen ja tiedon tuottaminen moninaistuvassa yhteiskunnassa elävät murrosvaihetta. Oppimisen jatkuva edistäminen sekä yhteiskuntamme jäsenten aktiivisen toimijuuden tukeminen korostuvat tänä päivänä keskeisinä yhteiskuntamme ja yksilöiden hyvinvoinnin kehittämisen keinoina. Erityisen tärkeitä ryhmiä ovat ikääntyvät oppijat, oppimisvaikeuksissa olevat sekä kulttuurisesti erilaiset yksilöt ja ryhmät. Sosiaaliset verkostot ja yhteisölliset työskentelymuodot ovat nousseet tärkeiksi tiedon luomisen sekä oppimisen ja osaamisen rakentumisen välineiksi. Tämän päivän koulutuksellisena haasteena onkin kehittää oppimisympäristöjä sellaisiksi, että niiden toimintakulttuuri tukee ihmisten välistä vuorovaikutusta ja oppimista ja osaamisen jakamista sekä uuden tiedon luomista. Jatkuvasti kehittyvä teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia yhteisölliselle toiminalle, oppimisen ja tiedon muodostukselle sekä jakamiselle. Jokapaikan teknologian rooli eri-ikäisten ja erilaisten yksilöiden toimijuuden ja oppimisen edistämisessä onkin noussut keskiöön viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Teknologisen kehitystyön johtaminen monitieteisesti ja monialaisesti on nähty tärkeäksi, jotta teknologia saadaan palvelemaan parhaimmalla mahdolliselle tavalla yksilöiden oppi- 16

17 mista eri ympäristöissä. Innovatiivisen teknologian avulla oppijat ja opettajat voivat olla uudella tavalla läsnä vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja tiedon luonnissa ajasta ja paikasta riippumatta. Teknologian mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet ja haasteet vaativat huomiota myös oppijoiden identiteetin rakentumiseen. Kasvatuksellisena haasteena on valjastaa teknologisten innovaatioiden voima mielekkääseen ja elinikäiseen oppimiseen. On selvä, että opetuskontekstissa teknologialla on oltava muukin kuin viestinnällinen tai viihteellinen tehtävä. Velvollisuutemme kasvattajina ja kasvatusalan päättäjinä onkin varmistaa, että jokainen oppilas omaksuu sellaisen toimintakulttuurin, jossa teknologian käyttö tukee oppimista eri toimintaympäristöissä sekä aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Perinteisen, formaalin koulutyön ja kouluun sijoittuvan fyysisen oppimisympäristön lisäksi oppijat toimivat ja oppivat lukuisissa muissa non-formaaleissa, informaaleissa ja virtuaalisissa ympäristöissä. Informaalia oppimista tapahtuu jatkuvasti koulussa ja koulun ulkopuolella, kotona, harrastusten parissa, kerhoissa ja kaveripiireissä. Koulun ulkopuoliset non-formaaliset oppimisympäristöt kuten tiedekeskukset, kirjastot ja museoiden näyttelyt tarjoavat yhä monipuolisempia mahdollisuuksia opiskeluun ja oppimiseen. Tulevaisuuden pedagogiikan keskeinen haaste on laajenevien oppimisprosessien ja oppimisympäristöjen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen yleissivistävässä opiskelussa ja opetuksessa. Opetuksen tulisi rakentaa siltoja erilaisten oppimisympäristöjen ja niiden kulttuurisen pääoman välillä. Opettajien työtä ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittymistä on myös tuettava, jotta opettajat voivat hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä, niiden tietovarantoja sekä välineitä opetuksessaan. Myös perinteistä opetussuunnitelmaa on kehitettävä, jotta se huomioisi uudet oppimisympäristöt, oppimiseen liittyvät prosessit ja näitä tukevat teknologiset välineet aikaisempaa monipuolisemmin. Oppimisen kaikkiallisuus merkitsee sitä, että oppiminen ymmärretään elämänlaajuisena ja elämän pituisena prosessina. Oppimista tapahtuu kaikkialla - myös muodollisen koulutuksen ulkopuolella. Oppimisen ja osaamisen tukeminen ja 17

18 jatkuva kehittäminen muuttuvissa toimintaympäristöissä vaatii monialaista yhteistyötä ja monitieteistä tutkimusta sekä näitä tukevaa toimintakulttuuria. Luokkahuone fyysisenä ympäristönä tukee tietynlaisen vuorovaikutuksen syntymistä: opettajalla ja oppilailla on ennakkokäsitys siitä, mitä luokassa voi tehdä ja minkälainen positio kullakin toiminnassa on. Kun lähdetään ulos, luodaan mahdollisuuksia uudenlaiselle vuorovaikutukselle ja tilanteenmäärittelyille, jotka luokassa eivät välttämättä toteutuisi. Luokkahuoneen ulkopuolella korostuu helpommin oppilaiden oma tietämys, joka ei välttämättä luokkahuoneessa pääsisi esille. Lapset oppivat esimerkiksi uuden teknologian käytön huomattavasti nopeammin kuin aikuiset, mitä kannattaa hyödyntää ottamalla käyttöön kannettavat, kännykät, internet-tabletit ja muut helposti hyödynnettävät laitteet. Lapset oppivat ja kehittävät nopeasti myös uusiatapoja hyödyntää teknologiaa, joten välineiden käyttö on oivallinen keino nostaa esille lasten omaa asiantuntijuutta ja heidän toimijuuttaan. Oppimisen ja tiedon tuottamisen uudet muodot, välineet ja ympäristöt tuovat erilaisia mahdollisuuksia ja haasteita yksilöille, koulutuksen järjestäjille, työelämälle, perheille ja vapaa-ajan toiminnoille. Langattomat tietoliikenneverkot ja mobiililaitteet tuovat internetin välittämän sisällön -vaikkapa oppimateriaalin- saatavillemme mitä erilaisimpiin paikkoihin: kahviloihin, kauppoihin, juniin ja busseihin. Teknologisen kehityksen ansioista oppilaat voivat hakea informaatiota Googlella, tuottaa artikkeleita Wikipediaan ja videoita YouTubeen, jakaa blogin avulla ajatuksia muiden kanssa, osallistua videoneuvotteluun, tai pelata yhteisöllistä verkkopeliä satojen tuhansien muiden ympäri maailmaa olevien pelaajien kanssa. Tämä kaikki voi tapahtua vaikka bussimatkalla koulusta kotiin. 18

19 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö muuttaa myös sosiaalisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen tapoja sekä näitä ohjaavia sääntöjä. Tulevat koululaiset saattavat haluta yhä enemmän välittömiä vastauksia (he ovat tottuneet siihen chateissa, tekstiviesteissä jne.), ja haluavat tehdä monia asioita samankaisesti. Nettisukupolvi on tottumassa informaatioon, joka on ruudulla ja monenlaisessa muodossa: kuvina, videoina, musiikkina. Miten kaikki nämä kehitystrendit voidaan valjastaa kouluopetuksen ja oppimisen resurssiksi vaatii lisäselvitystä. Puhutaan myös paljon siitä, että tieto- ja viestintätekniikan hallitseminen ja taito toimia digitaalisessa maailmassa (ei niinkään sen saatavuus) tuottaa mahdollisesti myös eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Jos näin on, tulee tämä väistämättä näkymään myös koulumaailmassa. On olemassa jo alustavia tutkimustuloksia siitä, että tietotekniikan käyttö voi olennaisesti parantaa erityisesti hyvän taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen taustan omaavien oppilaiden oppimistuloksia, kun taas päinvastaisesta tausta tulevat oppilaat näyttävät käyttävän tieto- ja viestintätekniikkaa eri tavoin, eikä se näyttäisi vaikuttavan heidän oppimistuloksiinsa positiivisesti. OECD:n mukaan ne opettajat, jotka eivät ymmärrä ja opetuksessaan ota huomioon uuden digitaalisen eriarvoisuuden merkitystä, todennäköisesti jopa vahvistavat sitä. Opettajilla on siis keskeinen rooli siinä, että sosio-ekonomiselta taustaltaan vähäosaiset oppilaat oppivat käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa omaa oppimistaan hyödyntävällä tavalla. Tämän päivän lapsille ja nuorille tieto- ja viestintäteknologia on keskeinen osa elämää. Uudet sukupolvet kasvavat digitaalisuuteen ja tällä alueella nuoret haastavat opettajien osaamisen ja asiantuntijuuden. Tällainen kehityksen voi tulevaisuudessa ajatella aidosti haastavan perinteisen opettajakeskeisen opetuksen. Tämä voidaan nähdä kouluissa joko mahdollisuutena tai haasteena. 19

20 Lähdekirjallisuutta Balanskat, A., Blamire, R., & Kefala, S. (2006). The ICT Impact Report: A review of studies of ICT impact on schools in Europe. Education and Culture, European Schoolnet. Collins, A., & Halverson, R. (2009). Rethinking education in the age of technology. New York: Teachers College Press. Cuban, L (2001). Oversold and Underused: Computers in the Classroom. Cambridge, Mass: Harvard University Press. Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (toim.) (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Porvoo: WSOY. Kaisto, J., Hämäläinen, T. & Järvelä, S (2007). Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen vaikuttavuus pohjoisessa Suomessa. Korte, W. B., & Hüsing, T. (2006). Benchmarking Access and Use of ICT in European Schools 2006: Results from Head Teacher and A Classroom Teacher Surveys in 27 European Countries. Empirica Gesellschaft für Kommunikations- und Technologieforschung mbh 2006 Kumpulainen, K. (2001). Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen tietoyhteiskunnassa. Teoksessa J. Suoranta ja M. Kangassalo (toim.) Lapsi ja tietoyhteiskunta (s ). Tampere: Tampere University Press. Kumpulainen, K. (2008). Teknologian haltuunotto edellyttää koulukulttuurin muutosta. Tiedosta, Helsinki: Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. Lipponen, L. (2003). Katsaus yhteisöllisen verkko-oppimisen lupauksiin ja todellisuuteen. Kasvatus Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 34, Niemi, H., & Kumpulainen, K. (toim.) (2008). CICERO Learning -selvitysraportti. Tietoja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksesssa ja opiskelussa. CICERO Papers 2. Helsinki: Erveko Painotuote Oy. ISBN: schools.pdf 20

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Pasi Mattila Jukka Miettunen

Pasi Mattila Jukka Miettunen Pasi Mattila Jukka Miettunen Tulevaisuuden koulu -ohjelma Future School Of Finland City of Oulu Sir Ken Robinson Youngsters and modern learning environments Two Learning Environments: past and present

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Digitaalinen oppiminen lukiossa

Digitaalinen oppiminen lukiossa Digitaalinen oppiminen lukiossa Englanninopettajana tämän päivän koulussa Tuula Sutela 2.11.2011 Generation D, the digital natives, the natural born multi-taskers (Chris Sanderson, The Future Laboratory,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Innovatiiviset opetuskäytännöt

Innovatiiviset opetuskäytännöt Innovatiiviset opetuskäytännöt - teknologia oppimisen tukena Marianna Nieminen Microsoft Oy Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Osa Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa Julkaistiin

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Pasi Mattila Jukka Miettunen. Tulevaisuuden koulu -ohjelma. Future School Of Finland City of Oulu

Pasi Mattila Jukka Miettunen. Tulevaisuuden koulu -ohjelma. Future School Of Finland City of Oulu Pasi Mattila Jukka Miettunen Tulevaisuuden koulu -ohjelma Future School Of Finland City of Oulu Tulevaisuuden koulu -ohjelma Oulun kaupunki, Oulun seutu ja opetustoimi ovat visiossaan ja strategiassaan

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Vägledning i sociala medier - Kompetenser och etiska frågor -

Vägledning i sociala medier - Kompetenser och etiska frågor - Vägledning i sociala medier - Kompetenser och etiska frågor - Jaana Kettunen, Pedagogiska forskningsinstitutet Jyväskylä Universitet Vägledardagarna 26 October 2016 Åbo, Finland 1 Johdantoa n Uuden teknologian

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Prof. Sanna Järvelä Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot

Näkökulmia oppimisympäristön kehittämiseen

Näkökulmia oppimisympäristön kehittämiseen Näkökulmia oppimisympäristön kehittämiseen Teknologia musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä seminaari 12.2.2010, Espoo Kimmo Koskinen Muutosvoimia ja trendejä Tietoverkkojen voima lisääntyy Internet

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Inspiroivat oppimisympäristöt?

Inspiroivat oppimisympäristöt? Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Verkoston päätyypit. Nykyään rihmastomainen puuhailu, ei keskusmaista, mielipidejohtajatyyppistä toimintaa.

Verkoston päätyypit. Nykyään rihmastomainen puuhailu, ei keskusmaista, mielipidejohtajatyyppistä toimintaa. SOMETU-VERKOSTON JÄSENTEN ROOLEJA: Supermoodi Ryvästäjä Siiloittaja Verkottuja Seurattava Seuraaja Mittakaavaton verkosto 1-9-90-sääntö Verkosto Internetissä 2030 Verkoston päätyypit Nykyään rihmastomainen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot