Toimittaja: Kaisa Vähähyyppä Taitto ja kuvitukset: Anniina Mikama Opetushallitus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimittaja: Kaisa Vähähyyppä Taitto ja kuvitukset: Anniina Mikama Opetushallitus 2010"

Transkriptio

1 1

2 Koulu 3.0 Toimittaja: Kaisa Vähähyyppä Taitto ja kuvitukset: Anniina Mikama Opetushallitus 2010 ISBN (nid.) ISBN (pdf) 2

3 Sisällys 4 Esipuhe 6 Kumpulainen ja Lipponen: Koulu Kuinka teemme visiosta totta? 21 Fullan: Leading Change in Technology Implementation 27 Mattila ja Miettunen: Luokkahuoneen evoluutio tulevaisuuden oppimisympäristöksi 40 Ouakrim-Soivio: Läppärisukupolvi haastaa käsityksiämme oppimisesta 45 Ernvall: Ammattikorkeakouluopiskelijan tietoyhteiskuntataidot - kaikki hallinnassa? 56 Hietanen: Näkökulmia sosiaalisen median ja osaamisen tulevaisuuteen 3

4 Esipuhe Uudet digitaaliset teknologiat ovat synnyttäneet kokonaan uusia sosiaalisia innovaatioita ja käytäntöjä etenkin nuorten keskuuteen. Ne tulevat luomaan uusia muotoja ja sovelluksia oppimiseen. Ne voivat synnyttää myös radikaaleja uusia oppimisen käytänteitä ja korvata nykymuotoisia koulutuksen muotoja. Digitaaliset teknologiat pakottavat myös arvioimaan kaikilta vaadittavia avaintaitoja määrittämään uuden ajan kansalaistaitoja. Tulevaisuuden kannalta keskeisiä uuden ajan kansalaistaitoja ovat ajattelemisen taidot (ongelmanratkaisu ja kriittinen ajattelu, analyysin osaaminen, oppimaan oppiminen, luovuus ja innovatiivisuus), työskentelyn taidot (suullinen ja kirjallinen kommunikointi, yhteistyökyky ja verkostoissa toimiminen), työskentelyn välineiden hallinnan taidot (informaation käyttötaito, tieto- ja viestintätekniikan ja teknologian käyttötaito) ja aktiivisen kansalaisuuden taidot (osallisuus yhteisön jäsenenä, muutoksiin sopeutuminen, joustavuus, itsenäinen työskentely, yrittäjyys, empaattisuus, henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuullisuus). Tiedon määrä ja merkitys kasvaa koko ajan. Osa tiedosta vanhenee nopeasti ja suuntana on yhä uudemman tiedon hyödyntäminen. Tiedonvälitys on tehostunut ja medioiden moninaistuminen pommittaa ihmistä usealla kanavalla yhtäaikaisesti jatkuvalla informaatiovirralla. Kuvallisen viestinnän osuus kasvaa koko ajan informaatio on visuaalisempaa kuin koskaan aiemmin. Tieto on myös muuttamassa luonnettaan yhä yhteisöllisemmäksi merkittävä osa uudesta tiedosta tuotetaan verkostoissa ja vuorovaikutuksessa. Tarvitsemme uudenlaisia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tiedon käsittely- ja tuottamisprosesseja, jotta tiedon vaikuttavuutta voidaan kasvattaa. Olennaiseksi nousee tiedon etsiminen, käsittely, analyysi ja tuottaminen sosiaalisessa, teknologisessa ja visuaalisessa ulottuvuudessa. Koulussa käsiteltävää tietoa ei hyödynnetä riittävällä tavalla jokapäiväisen elämän ymmärtämiseen, vaan toistetaan muualla useimmiten oppikirjoissa määriteltyä tietoa. Uusi näkemys tiedon luonteesta määrittää tiedon moniulotteiseksi ja yhä enemmän sosiaalisesti rakentuvaksi. On myös yhä vaikeampaa määritellä opetuksen ja opiskelun kannalta keskeisin, merkittävin ja hyödyllisin tietoaines, koska keskeisintä vaikuttaa olevan tiedon epävarmuuden ja muuttuvuuden ymmärtäminen. 4

5 Opetuksen muodot eivät kaikilta osin tue niiden ajattelun ja työskentelyn taitojen kehittymistä, joita tarvitaan koulun ulkopuolella, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Oppiminen erilaisissa virtuaalisissa ympäristöissä muokkaa tiedon rakentamisen tapaa entistä sosiaalisemmaksi. Opiskellessaan virtuaalisissa ympäristöissä ja sosiaalisen median avulla, oppijat rakentavat ja tuottavat tietoa, joka on moniulotteisempaa kuin itse opiskeltava sisältö. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, joka pakottaa omien ajatusten reflektointiin ja näkemysten vaihtamiseen. Prosessissa syntyvä oppimistulos on huomattavasti laajempi ja syvempi kuin yksiulotteinen koe/paperivastaus. Lisäksi virtuaalisissa ympäristöissä toimiminen edellyttää jatkuvaa tiedon valikointia ja arviointia, ja sen myötä tiedon jäsentämistä, mikä kehittää tiedonhankinta- ja hallintataitoja jatkuvasti. Oppilaat oppivat analysoimaan, jäsentämään ja yhdistämään tietoja kokonaisuuksiksi erilaisessa prosessissa kuin oppikirjasta tai opettajan luennosta valmiina annetut tiedot. Uusilla digitaalisilla oppimisympäristöillä ja sosiaalisella medialla on oppimisen ja opiskelun luonnetta olennaisella tavalla muuttava vaikutus. Sosiaalinen media on laajuudessaan uuden ajan yhteisöllinen työväline ja myös johtamisen väline. Oppilaan ja opettajan välinen kohtaamisen aika on niin arvokasta, ettei sitä voida käyttää pelkästään tiedon jakamiseen. Opetusta tulee voida muuntaa laadullisesti sellaiseksi, että se tukee uuden ajan kansalaistaitojen ja etenkin ajattelun taitojen kehittymistä. Pedagoginen hyvinvointi vahvistuu, kun opetus ja opiskelu perustetaan osallistavaan, kuuntelevaan, vuorovaikutteiseen ja motivoivaan oppimisympäristöön joka hyödyntää nykynuorille tyypillisiä tapoja oppia. Oppimateriaalin merkitys on keskeinen tieto -ja viestintätekniikan käytön edistämisessä. Tarvitsemme entistä enemmän laadukasta, innovatiivista opetussuunnitelmiin sidottua e-oppimateriaalia, joka motivoi oppilaita ja opettajia oppimisen pariin. Tämä julkaisu jatkaa keskustelua tieto -ja viestintätekniikan opetuskäytöstä, sen merkityksestä ja tarpeesta uuden ajan kouluissa. Timo Lankinen Opetushallituksen pääjohtaja 5

6 Koulu Kuinka teemme visiosta totta? Kristiina Kumpulainen, Opetushallitus & Lasse Lipponen, Helsingin yliopisto Informaatio- ja viestintäteknologia muuttaa arkipäiväämme jatkuvasti. Mutta miten on koulutuksen laita? Ovatko uudet teknologiat muuttaneet koulutuksen järjestäjien toimintakulttuuria sekä opetus- ja käytäntöjä, ja jos näin on niin miten tämä ilmenee? Onko koulu 3.0 vielä totta? Tässä luvussa esittelemme keskeisiä tutkimustuloksia tieto- ja viestintäteknologian käytöstä kouluopetuksessa ja oppimisessa. Pohdimme mitä olemme näistä tutkimuksista oppineet ja kuinka nämä opit heijastuvat koulujen toiminnassa. Luvun lopussa suuntaamme huomiomme teknologian opetuskäytön tulevaisuuteen ja sen mukana tuomiin uusiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Nostamme esiin tutkimus- ja kehityskohteita, jotka näemme tärkeiksi tieto- ja viestintäteknologian integroinnissa luontevaksi osaksi koulun pedagogista toimintakulttuuria. Tutkimustuloksia tieto -ja viestintätekniikan vaikutuksesta oppimiseen ja opetukseen Viime aikoina niin Suomessa kuin kansainvälisesti on tehty lukuisia selvityksiä koulutuksen järjestäjien valmiuksista integroida tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen, opetuksen ja kouluhallinnon prosesseihin. Selvitykset osoittavat laitekapasiteetin määrän jatkuvaa nousua, joskin ne tuovat myös selkeästi esiin alueellisia ja koulukohtaisia eroja. Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa ja oppimisessa tarkastellaan monissa hallinnollisissa raporteissa oppilaiden oppimiskokemusten ja -tulosten tehostamisen näkökulmasta. Tähän kysymykseen vastattaessa on kuitenkin syytä huomioida alan tutkimusten tavoitteet ja metodologia. Useat tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä käsittelevät määrälliset tutkimukset ovat selvittäneet koulutuksen järjestäjien laitekapasiteettiä, laitteiden käytön määrää ja saatavuutta sekä teknologian käyttöön liittyviä asenteita. Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön vaikuttavuutta oppimistuloksiin, oppimisen motivaatioon ja sitoutumiseen on sen sijaan pääsääntöisesti tutkittu suhteellisen lyhytkestoisten, laadullisten 6

7 tapaustutkimusten kautta. Laadulliset tapaustutkimukset ovat tarjonneet oppimisteoreettisesti syvällisiä, opettajankoulutusta ja oppimisen tutkimusta palvelevia kuvauksia tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytöstä eri luokka- ja kouluyhteisöissä. Näitä tutkimuksia ei kuitenkaan ole usein suunniteltu tarjoamaan yleistettävissä olevaa tietoa teknologian vaikutuksista oppimistuloksiin. Opetussuunnitelman tietyt oppiaineet ja aihepiirit ovat saaneet erityistä huomioita osana tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittämistä. Alan tutkimukset antavat tällä hetkellä osittain ristiriitaista tutkimustietoa tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksesta oppimistuloksiin. Tietyissä olosuhteissa, tiettyjen oppilaiden ja oppiaineiden osalta oppimistulosten on raportoitu parantuneen tvt:n käytön myötä. Oppiaineita joissa tieto- ja viestintäteknologian käytön positiivisia vaikutuksia on havaittu ovat äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, vieraat kielet, luonnontiede, historia, maantiede, liikunta sekä muut taito- ja taideaineet. Tieto- ja viestintäteknologian oppimista ja opetusta edistävä vaikutus tulee selvitysten mukaan selkeimmin esille koulu- ja luokkayhteisöissä, joissa opettajat ovat käyttäneet teknologiaa monipuolisesti suunnittelemiensa oppimisympäristöjen osana. Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että silloin kun tieto- ja viestintäteknologia on integroitu pedagogisesti mielekkääksi osaksi oppimisympäristöä on sen vaikutus oppimiseen myönteinen. Tarvitsemme kuitenkin lisää tutkimusta selvittääksemme voidaanko positiivisia tutkimustuloksia löytää eri konteksteista ja toisaalta ovatko raportoidut positiiviset tulokset pysyviä samassa koulu- ja/tai luokkayhteisössä pidemmällä aikajänteellä. 7

8 Tutkimukset osoittavat melko yhdenmukaisesti tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön lisäävän oppimismotivaatiota ja oppimiseen sitoutumista. Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön eduiksi on monissa tutkimuksissa mainittu yhteistoiminnallisen työskentelyn lisääntyminen, aktiiviset ja laadullisesti korkeatasoiset vuorovaikutusprosessit, syvempi oppimiseen sitoutuminen ja opiskeltavaan aihepiiriin keskittyminen sekä käsitteellisen oppimisen tehostuminen. Toisaalta on myös tutkimuksia, jotka ovat tuoneet esille oppijoiden pinnallisen tiedonkäsittelyn teknologiaa hyödyntävissä oppimisympäristöissä, vähäisen yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen sekä epätasaisesti jakautuneen osallistumisen. Tutkimus on alkanut myös kartoittaa kuinka tieto- ja viestintäteknologia tukee luovuutta, kriittisen ajattelun taitoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Tähänkin liittyvä tutkimustieto on osittain ristiriitaista. Positiivisia tuloksia raportoidaan enemmän oppimisympäristöistä, joissa on hyödynnetty erityisesti visuaalista teknologiaa, kuten digitaalista videoteknologiaa ja multimediaa. Tälle tutkimusalueelle tarvitaan selkeästi lisää metodologisesti monipuolisia tutkimushankkeita, jotka mahdollistavat myös tulosten yleistämisen. Yhteenvetona voimme sanoa, että tieto- ja viestintätekniikka antaa aidosti uusia mahdollisuuksia opettamiseen ja oppimiseen. Tvt:n positiivinen vaikutus oppimiseen on selkein silloin kun oppimisympäristössä tapahtuvalla toiminnalla on selkeät pedagogiset tavoitteet ja välineiden käytölle on aito pedagoginen tarve, oppimisympäristö hyödyntää tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet oppimisen ja opetuksen edistämiseksi ja että koko toiminta ja välineiden käyttö on mielekäs myös oppilaiden näkökulmasta. Teknologian vaikutusta opetukseen ja oppimiseen ei ole mielekästä tarkastella yksinkertaisena kausaalisuhteena. Sen sijaan, opetusteknologiaa on tutkittava osana laajempaa kulttuurista ja yhteiskunnallista kontekstia, missä sitä käytetään. Tähän sisältyy oppimisen ja opetuksen pedagogisen toimintakulttuurin huomioinen tieto- ja viestintäteknologian käytön ja vaikuttavuuden kartoittamisessa. Lisäksi monissa raporteissa painotetaan itse oppimisprosessin luonteen ja sitä tukevien ratkaisujen syvällistä ymmärtämistä ja näiden systemaattista sovellusta teknologiaa hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Tätä kautta meillä on paremmat mahdollisuudet ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet tukea oppimista ja opetusta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa ja käytössä on olennaista hyödyntää tarkastelutapaa, joka ottaa huomioon oppimisympäristön eri elementit ja niiden välisen vuorovaikutuksen. Vallitseva käytäntö on kuitenkin yhä se, että tieto- ja viestintätekniikan tukemia oppimisympäristöjä rakennetaan lisäämällä teknologia ympäristöön 8

9 irrallisena osana. Tai vaihtoehtoisesti kehitetään vain jotakin yksittäistä teknologian ominaisuutta miettimättä syvällisesti sen merkitystä opetuksen ja oppimisen näkökulmasta. Olennaista tieto- ja viestintätekniikan käytössä on pohtia seuraavia kysymyksiä: Mikä merkitys tieto- ja viestintätekniikalla on kasvatuksessa ja opetuksessa? Mitä tarkoituksia ne palvelevat? Mitä oppilaat/opiskelijat näissä ympäristöissä oppivat ja mitä me haluamme heidän oppivan? Tieto- ja viestintätekniikka itsessään ei tuo mitään lisää oppimiseen vaan tärkeitä ovat ne älylliset ja sosiaaliset toiminnot, joita oppijat näiden välineiden avulla tekevät. Oppimisen kannalta merkityksellistä on koko oppimisympäristö, kulttuuri, ei mikään yksittäinen tekijä. Lähtökohta tulisi olla ajatus siitä mitä oppiminen ja laadukas ajattelu vaativat ja kuinka teknologia voi tätä toimintaa tukea. Teknologian eri sovellukset opetuksessa ja oppimisen edistämisessä Teknologian välityksellä opettajille tarjoutuu yhä enenevässä määrin opetuksen työvälineitä ja oppimateriaalia aihekokonaisuuksien ja oppiaineiden opetukseen. Vieraiden kielten opetus on muun muassa hyötynyt verkko-oppimateriaalin saatavuudesta sekä digitaalisesta videoteknologiasta. Animaatiot ja simulaatiot ovat puolestaan auttaneet oppilaita monimutkaisten, abstraktien ilmiöiden opiskelussa matematiikassa ja luonnontieteissä. Digitaalinen video ja valokuvaus ovat tehostaneet liikunnan sekä muiden taito- ja taideaineiden opiskelua. Suoritusten ja niihin johtavien prosessien dokumentointi teknologian avulla ja digitaalisen materiaalin yhteinen tarkastelu ovat tehostaneet oppiaineiden opiskelua ja oppimistuloksia. 9

10 Tieto- ja viestintäteknologian soveltamismahdollisuudet kouluopetukseen lisääntyvät jatkuvasti. Samoin koulujen teknologinen infrastruktuuri voimistuu. Vuorovaikutteisten taulujen käyttö opetuksessa ja oppimisessa on ollut viime aikoina suhteellisen laajan mielenkiinnon kohteena. Vuorovaikutteiset taulut ovatkin sangen yleisiä brittiläisissä kouluissa muihin teknologioihin verrattuna. Tutkimukset tarjoavat samansuuntaisia tutkimustuloksia taulujen käytön vaikuttavuudesta. Tutkimusten mukaan vuorovaikutteisten taulujen käyttö tehostaa opetusta ja parantaa oppimistuloksia. Positiivisiin oppimistuloksiin päästään erityisesti silloin kun tauluja käytetään osana muita teknologisia työvälineitä ja että niiden käyttö on pedagogisesti perusteltua. Esitysteknologioiden kuten simulaatioiden ja animaatioiden hyödyntäminen osana vuorovaikutteisten taulujen käyttöä havainnollistaa monimutkaisia ja abstrakteja ilmiöitä konkreettien esimerkkien ja visuaalisten esitysten avulla. Mobiiliteknologian ja kannattavien tietokoneiden saatavuus ja käyttö lisääntyy jatkuvasti myös kouluissa. Mobiiliteknologiaan pohjautuvia välineitä käytetään yhä enenevässä määrin opiskelun ja oppimisen tukena eri oppiaineissa ja aihekokonaisuuksien opiskelussa. Mobiiliteknologian käyttö on osoittautunut erityisen toimiviksi laajennettaessa koulun perinteisiä oppimisympäristöjä ympäröivään yhteiskuntaan ja informaaleihin ympäristöihin. Useat tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät oppimateriaalin valmistajat ovat alkaneet kehittää pelejä oppimisen ja opetuksen tueksi. Oppilaat ovat motivoituneita peleihin ja näiden käytön onkin huomattu tukevan ongelmanratkaisutaitojen, päätöksenteon, tiedon prosessoinnin ja tiimityöskentelyn taitojen kehitystä. Virtuaaliset oppimisympäristöt ja pelit tarjoavat monia mahdollisuuksia yhteisölliseen työskentelyyn, monialaiseen ongelmanratkaisuun, vuorovaikutukseen ja oppimiseen. 10

11 Teknologia, jossa on visuaalinen ulottuvuus sitouttaa oppilaita ja se on usein lisännyt yhteistoiminnallista työskentelyä ja vuorovaikutusta. Visuaaliset teknologiat näyttävät olevan erittäin hyödyllisiä oppilaiden keskuudessa, joilla on oppimisvaikeuksia tai muita erityistarpeita. Adaptiivisen ja avustavan teknologian on myös havaittu soveltuvan erittäin hyvin juuri erityistukea tarvitsevien oppilaiden oppimisen tukemiseen. Tehokkaimmillaan teknologia voi tunnistaa oppilaiden erityistarpeita ja täten personoida oppimistapahtuman yksilöllisten tarpeiden suunnassa. Tällaiset välineet tarjoavat oppilaille itsenäisyyttä ja tekevät opetuksesta joustavan, oppilaiden tarpeisiin vastaavan työvälineen. Tämän hetken ehkä merkittävin tieto- ja viestintätekniikan ilmiö on sosiaalinen media eli Web 2.0. Sillä tarkoitetaan palveluja, jotka pohjautuvat käyttäjien tuottamaan sisältöön ja osallistumiseen sekä heidän väliseen vuorovaikutukseensa monin eri tavoin. Tyypillisimpiä sosiaalisen median esimerkkejä ovat blogit ja wikit. Sosiaalista mediaa ilmiönä luonnehtii nimenomaan uudet yhteisöllisen osallistumisen muodot, kuten esimerkiksi käyttäjien tuottama verkkosanakirja Wikipedia, sekä videopalvelu YouTube. Sosiaalinen median merkitys näkyy esimerkiksi siinä, että ei-viralliset tahot eli internetin käyttäjät julkaisevat usein merkittäviä uutisia ja tapahtumia perinteisiä uutistietotoimistoja nopeammin (esim. vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttama tsunami Thaimaassa). Toisaalta, joskus tuntuu siltä, että yhä monimutkaistuva teknologia ottaa aktiivisen toimijan roolin, alkaa elää omaa elämäänsä ja jättää meidät ihmiset vain reagoimaan passiivisina ja voimattomina. Tällaisia kokemuksia on varmaankin monella, joka on esimerkiksi yrittänyt säätää tietokoneen (myös mobiililaitteet) tietoturva- ja internet-asetuksia. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen voi parhaimmillaan personoida opetuksen ja oppimisen sekä laajentaa oppimisen yli koulun rajojen, ts. silloittaa oppimisen formaalin ja informaalin työskentelyn ja oppimisen välillä. Teknologia mahdollistaa oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta. Se mahdollistaa koulun linkittymisen ja vuorovaikutuksen eri tahojen kanssa paikallisesti ja kansainvälisesti. Teknologia luo siltoja eri toimijoiden välille. Koulun ja kodin yhteistyön teknologian avulla on vasta alkanut. Kehitystyötä ja uusia innovaatiota kaivataan. Tämä sama pätee koulun ja muiden yhteistyötahojen yhteistyöhön oppimisympäristöjen rakentamisessa. Opettajat koulun pedagogisen toimintakulttuurin rakentamisen keskiössä Yhä useammalla opettajalla on mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessaan. Vaikka koulujen ja kuntien varustetasoissa on edelleen suuria eroja, 11

12 ovat opettajien tekniset taidot teknologian päivittäiseen hyödyntämiseen suhteellisen hyvät. Opettajien tiedot ja taidot tieto- ja viestintäteknologian käyttöön ovat vahvistuneet alan koulutusten myötä. Teknologian opetuskäytön edistämiseksi onkin tehty paljon työtä. Vaikuttavimmillaan koulutus on ollut silloin kun sen lähtökohdaksi on otettu opettajien tarpeet. Toimivat verkostot ovat myös lisänneet opettajien tietoja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelua sekä verkoston toimijoiden välistä yhteistyötä ja asiantuntijuuden jakamista. Opettajaverkostojen vuorovaikutus on usein kuitenkin keskittynyt tieto- ja viestintätekniikan teknisen käytön kysymyksiin. Opetusteknologian pedagogiseen käyttöön liittyvän opettajayhteistyön on havaittu olevan harvinaisempaa. Syyt tieto- ja viestintäteknologian käytön vähäisyyteen suomalaisissa kouluissa eivät löydy koulujen käytössä olevista teknologioista tai opettajien teknisistä taidosta. Suurimmat ongelmat löytyvät koulukulttuurin ja pedagogiikan vähäisestä muutoksesta, sekä siitä, että opettajilla ei ole riittäviä pedagogisia malleja teknologian haltuunottoon osana opetusta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset opettajat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa usein oppilaiden yksilöllistä ja itsenäistä oppimista tukeviin opetuskäytäntöihin. Opettajat hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa tutkivan ja ongelmakeskeisen oppimisen tai yhteisöllisen oppimisen tukena varsin vähän. Tyypillisintä on nivoa tieto- ja viestintätekniikan käyttö olemassa oleviin pedagogisiin käytäntöihin. Opettajilla on keskeinen rooli tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä kouluissa. Vaikka opetussuunnitelmassa annettaisiin ohjeita teknologian käytöstä, opettaja vastaa viime kädessä siitä, kuinka usein ja millä tavoin teknologiaa käytetään opetuksessa. Näin ollen opettajien osaamisella ja asenteilla on keskeinen rooli siinä, miten teknologian integrointi opetuksessa realisoituu. Sillä, kuinka hyvin opettajat hallitsevat teknologian, ei näytä olevan yhteyttä varsinaisen teknologian opetuskäytön kannalta. Merkittävämpää on se, kuinka käyttökelpoisena teknologia oman opetuksen ja oppilaiden oppimisen kannalta nähdään. Tulevaisuuden opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen tuleekin huomioida käyttökelpoisten teknologiaa hyödyntävien pedagogisten ratkaisujen levittäminen. Koulujen tieto- ja viestintäteknologian käyttöön suuntautuneet kehityshankkeet ovat varsin usein olleet teknologialähtöisiä. Uusia laitteita tai ohjelmistoja on yritetty tuoda koulujen arkipäivään. Hyvin usein tällaisista lähtökohdista toteutettujen hankkeiden tuloksena ei ole saatu aikaan pitkäaikaisia muutoksia koulujen ja opettajien toimintatavoissa. Kokeilujen päätyttyä teknologian käyttöinnostus on vähentynyt huomattavasti ja usein on siirrytty takaisin jo ennestään tuttuihin toimintatapoihin. Mikäli teknologian opetuskäytöllä halutaan aikaansaada pysyviä muutoksia, tulee huomio kiinnittää erityisesti koulukulttuurin muutokseen. Opettajajohtoisessa ja tiukkaan oppiainejakoon perustuvassa koulujärjestelmässä teknologia ei tuota sen parempia tuloksia kuin perinteinen opetuskaan. Teknologiaa voidaan hyödyntää opetuksessa 12

13 parhaiten yhdistämällä se uuden oppimiskäsityksen mukaisiin työtapoihin. Projektimuotoinen, oppiaineita integroiva, oppilaiden keskinäiseen vuorovaikutukseen ja ongelmaratkaisuun perustuvat työtavat avaavat teknologian opetuskäytölle ja oppimiselle täysin uusia ulottuvuuksia. Teknologia on tällaisessa koulussa parhaimmillaan tiedonhaun, eriyttävän työskentelyn sekä kodin ja koulun välisen vuorovaikutuksen väline. Tieto- ja viestintäteknologioiden opetuskäytön tehostaminen ja lisääminen edellyttää, että lähtökohtana on koulun rakenteellinen ja pedagoginen kehittäminen sekä riittävä digitaalisen opetusmateriaalin saatavuus ja opettajien teknis-pedagoginen koulutus. Pelkästään erilaisten teknologioiden käytön hallintaan tähtäävässä koulutuksessa hukataan arvokasta koulutusresurssia. Huomattavasti tehokkaampaa on keskittyä nimenomaan teknologiaa hyödyntäviin pedagogisiin innovaatioihin. Tulevaisuuden ammattitaitoisen opettajan tulee osata käyttää teknologiaa tehokkaasti erilaisten oppilaiden kanssa erilaisissa oppimistilanteissa. Teknisten taitojen lisäksi tarvitaan pedagogista osaamista teknologian mielekkääseen ja opetussuunnitelmaa tukevaan käyttöön. Ottaessaan käyttöön uutta teknologiaa joutuvat opettajat pohtimaan sitä, miten se sovitetaan aikaisempiin jo olemassa oleviin tapoihin tehdä asioita, mitkä asiat pysyvät ennallaan ja mitä täytyy muuttaa, sekä mihin teknologiaa itse asiassa käytetään. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja väittäessään, että nämä haasteet eivät tulevaisuudessa ainakaan vähene. Tämä johtuu jatkuvasta teknologisesta kehityksestä, jonka tuottamat innovaatiot, vaikkapa mobiiliteknologia, tulevat aina vähitellen myös kou- 13

14 lujen ulottuville. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää pohtia näkökulmia, joiden avulla voidaan paremmin ymmärtää yhteisöllisten teknologioiden käyttöönottoon ja käyttämiseen liittyviä haasteita. Teknologian tehokas käyttö edellyttää opetuksen pedagogiikan kehittämistä. Huomio tulisi kiinnittää erityisesti projektimuotoisten työtapojen lisäämiseen, opettajien työskentelyn muuttamiseen tiimityöksi ja oppilaiden aitojen vuorovaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Kehityshankkeissa tulee huomioida koko koulukulttuurin muutos. Miten tvt:n opetuskäytön tutkimus- ja kehityshankkeiden tulokset heijastuvat koulujen toiminnassa? Suomalaisissa kouluissa on tehty hyvin paljon erilaisia teknologian opetuskäyttöön liittyviä kokeiluja jo kahden vuosikymmenen ajan. Kouluissa on järjestetty laajamittaisia kokeiluja esimerkiksi eri oppiaineiden sähköisistä opetusmateriaaleista, kannettavien tietokoneiden opetuskäytöstä, oppimisalustoista, erilaisista käyttöjärjestelmistä ja mobiilioppimisesta. Kokeilujen tulokset kuvaavat, miten teknologiat voivat toimia osana koulun opetusta ja tukea koulun arkipäivää. Kokeiluilla ei ole kuitenkaan pystytty saamaan laajaa ja pysyvää muutosta teknologian käyttöön osana opettajien työtä ja oppilaiden oppimista. Vain harvoille teknologiaa opetuksessaan käyttäville opettajille on tapahtunut opetuskäytäntöjen muuttumista. Teknologian opetuskäyttö ei siten lukuisista teknisistä innovaatioista huolimatta ole juurtunut jokapäiväiseksi opettamisen ja oppimisen työvälineeksi. 14

15 Keskeisimpänä syynä erilaisten opetuskokeilujen huonoon vaikuttavuuteen pidetään niiden teknistä lähtöasetelmaa. Opetuskokeiluissa on usein lähdetty siitä, että olemassa on jokin uusi teknologia, jonka mahdollisuuksia opetuksessa halutaan kokeilla. Kokeilut ovat usein olleet kertaluontoisia, eikä niillä edes yritetty aikaansaada muutoksia koulun syvemmissä työtavoissa. Kokeilujen jälkeen koulujen työtavat ovat palautuneet entiselleen. Teknologian opetuskäyttö on sen sijaan ollut onnistunutta kokeiluissa, joissa teknologia on valjastettu muutoksen välineeksi ja tukemaan uusien pedagogisten mallien käyttöönottoa tai kriittistä suhtautumista omaan työhön. Kokeiluissa ei ole pyritty tuomaan lisää teknologiaa kouluihin, vaan valjastamaan olemassa oleva teknologia koulujen muutoksen välineeksi. Tieto- ja viestintäteknologian juurruttaminen luontevaksi osaksi koulun toimintakulttuuria edellyttää teknologian käytön ja pedagogisten käytänteiden integrointia. Jos koulun rakenteita ei muuteta, ei teknologiasta tule opettajien ja oppilaiden työkalua. Uudet oppimiskäsitykset, joissa korostuu tiedon sosiaalinen rakentuminen ja yhteistyö vaativat suomalaisen perusopetuksen muutosta. Teknologialla on tässä uudistumisprosessissa tärkeä rooli. Uusia haasteita kouluille asettavat myös yhteiskunnalliset muutokset, kuten monikulttuuristuminen sekä erilaisten oppijoiden tarpeet. Koulun tulisi ohjata tiedonhankintaan ja tiedon rakentamiseen. Tulevaisuudessa tärkeäksi taidoksi nousee taito yhdistellä ja soveltaa opittua tietoa erilaisissa konteksteissa. Tämän vuoksi koulujen opetussuunnitelmien tulee uudistua niin, että ne perustuvat laajoille oppiaineita yhdisteleville kokonaisuuksille. Tulevaisuuden koulussa opiskelevien tulee tottua jo pienestä lähtien projektimuotoiseen työtapaan ja tiimityöskentelyyn. Kyky toimia erilaisissa, nopeasti vaihtuvissakin ryhmissä on tämän päivän työelämässä keskeinen vaatimus. Tulevaisuudessa tämä tulee korostumaan entisestään. Tulevaisuuden koulun tulee ottaa tämä vaatimus huomioon myös käytännön toiminnassa. Koulujen perinteiset raja-aidat tulevat murtumaan ja tulevaisuudessa työskennelläänkin moniammatillisissa ja koulujen rajat ylittävissä opetus- ja oppimistiimeissä. Teknologia on osa koulun uudistamisprosessia, ja se on luonteva ja välttämätön väline päivittäisessä työnteossa ja toimintakulttuurissa, eikä niiden ylimääräinen lisä. Koulun omalla tieto- ja viestintäteknologian käytön strategialla näyttää olevan keskeinen merkitys tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön vaikuttavuuteen. Koulun tvt -strategia sisältää tulevaisuuden ennakointia ja se ottaa kantaa teknologian käytön jalkautumiseen osaksi koulun arkea ja pitkäjänteistä kehitystyötä. Asetettujen tavoitteiden ja näiden kehitysvaiheiden jatkuva arviointi kuuluu myös luonnollisena osana koulun tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategiaan. Teknologisten innovaatioiden haltuunotto ja juurruttaminen koulun jokapäiväiseen toimintaan vaatii koko kouluyhteisön pitkäkestoista sitoutumista. Koulun johtamisella ja strategisella suunnittelulla on tässä työssä merkittävä rooli. Julkisen sektorin ja yritysten yhteistyönä toteuttava teknologisten ratkaisujen kehittäminen tarjoaa myös uusia, potentiaalisia ratkaisuja teknologian opetuskäyttöön ja koulukulttuurin muutokseen. 15

16 Koulu haasteita ja mahdollisuuksia Oppiminen, osaamisen muodostuminen ja tiedon tuottaminen moninaistuvassa yhteiskunnassa elävät murrosvaihetta. Oppimisen jatkuva edistäminen sekä yhteiskuntamme jäsenten aktiivisen toimijuuden tukeminen korostuvat tänä päivänä keskeisinä yhteiskuntamme ja yksilöiden hyvinvoinnin kehittämisen keinoina. Erityisen tärkeitä ryhmiä ovat ikääntyvät oppijat, oppimisvaikeuksissa olevat sekä kulttuurisesti erilaiset yksilöt ja ryhmät. Sosiaaliset verkostot ja yhteisölliset työskentelymuodot ovat nousseet tärkeiksi tiedon luomisen sekä oppimisen ja osaamisen rakentumisen välineiksi. Tämän päivän koulutuksellisena haasteena onkin kehittää oppimisympäristöjä sellaisiksi, että niiden toimintakulttuuri tukee ihmisten välistä vuorovaikutusta ja oppimista ja osaamisen jakamista sekä uuden tiedon luomista. Jatkuvasti kehittyvä teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia yhteisölliselle toiminalle, oppimisen ja tiedon muodostukselle sekä jakamiselle. Jokapaikan teknologian rooli eri-ikäisten ja erilaisten yksilöiden toimijuuden ja oppimisen edistämisessä onkin noussut keskiöön viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Teknologisen kehitystyön johtaminen monitieteisesti ja monialaisesti on nähty tärkeäksi, jotta teknologia saadaan palvelemaan parhaimmalla mahdolliselle tavalla yksilöiden oppi- 16

17 mista eri ympäristöissä. Innovatiivisen teknologian avulla oppijat ja opettajat voivat olla uudella tavalla läsnä vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja tiedon luonnissa ajasta ja paikasta riippumatta. Teknologian mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet ja haasteet vaativat huomiota myös oppijoiden identiteetin rakentumiseen. Kasvatuksellisena haasteena on valjastaa teknologisten innovaatioiden voima mielekkääseen ja elinikäiseen oppimiseen. On selvä, että opetuskontekstissa teknologialla on oltava muukin kuin viestinnällinen tai viihteellinen tehtävä. Velvollisuutemme kasvattajina ja kasvatusalan päättäjinä onkin varmistaa, että jokainen oppilas omaksuu sellaisen toimintakulttuurin, jossa teknologian käyttö tukee oppimista eri toimintaympäristöissä sekä aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Perinteisen, formaalin koulutyön ja kouluun sijoittuvan fyysisen oppimisympäristön lisäksi oppijat toimivat ja oppivat lukuisissa muissa non-formaaleissa, informaaleissa ja virtuaalisissa ympäristöissä. Informaalia oppimista tapahtuu jatkuvasti koulussa ja koulun ulkopuolella, kotona, harrastusten parissa, kerhoissa ja kaveripiireissä. Koulun ulkopuoliset non-formaaliset oppimisympäristöt kuten tiedekeskukset, kirjastot ja museoiden näyttelyt tarjoavat yhä monipuolisempia mahdollisuuksia opiskeluun ja oppimiseen. Tulevaisuuden pedagogiikan keskeinen haaste on laajenevien oppimisprosessien ja oppimisympäristöjen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen yleissivistävässä opiskelussa ja opetuksessa. Opetuksen tulisi rakentaa siltoja erilaisten oppimisympäristöjen ja niiden kulttuurisen pääoman välillä. Opettajien työtä ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittymistä on myös tuettava, jotta opettajat voivat hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä, niiden tietovarantoja sekä välineitä opetuksessaan. Myös perinteistä opetussuunnitelmaa on kehitettävä, jotta se huomioisi uudet oppimisympäristöt, oppimiseen liittyvät prosessit ja näitä tukevat teknologiset välineet aikaisempaa monipuolisemmin. Oppimisen kaikkiallisuus merkitsee sitä, että oppiminen ymmärretään elämänlaajuisena ja elämän pituisena prosessina. Oppimista tapahtuu kaikkialla - myös muodollisen koulutuksen ulkopuolella. Oppimisen ja osaamisen tukeminen ja 17

18 jatkuva kehittäminen muuttuvissa toimintaympäristöissä vaatii monialaista yhteistyötä ja monitieteistä tutkimusta sekä näitä tukevaa toimintakulttuuria. Luokkahuone fyysisenä ympäristönä tukee tietynlaisen vuorovaikutuksen syntymistä: opettajalla ja oppilailla on ennakkokäsitys siitä, mitä luokassa voi tehdä ja minkälainen positio kullakin toiminnassa on. Kun lähdetään ulos, luodaan mahdollisuuksia uudenlaiselle vuorovaikutukselle ja tilanteenmäärittelyille, jotka luokassa eivät välttämättä toteutuisi. Luokkahuoneen ulkopuolella korostuu helpommin oppilaiden oma tietämys, joka ei välttämättä luokkahuoneessa pääsisi esille. Lapset oppivat esimerkiksi uuden teknologian käytön huomattavasti nopeammin kuin aikuiset, mitä kannattaa hyödyntää ottamalla käyttöön kannettavat, kännykät, internet-tabletit ja muut helposti hyödynnettävät laitteet. Lapset oppivat ja kehittävät nopeasti myös uusiatapoja hyödyntää teknologiaa, joten välineiden käyttö on oivallinen keino nostaa esille lasten omaa asiantuntijuutta ja heidän toimijuuttaan. Oppimisen ja tiedon tuottamisen uudet muodot, välineet ja ympäristöt tuovat erilaisia mahdollisuuksia ja haasteita yksilöille, koulutuksen järjestäjille, työelämälle, perheille ja vapaa-ajan toiminnoille. Langattomat tietoliikenneverkot ja mobiililaitteet tuovat internetin välittämän sisällön -vaikkapa oppimateriaalin- saatavillemme mitä erilaisimpiin paikkoihin: kahviloihin, kauppoihin, juniin ja busseihin. Teknologisen kehityksen ansioista oppilaat voivat hakea informaatiota Googlella, tuottaa artikkeleita Wikipediaan ja videoita YouTubeen, jakaa blogin avulla ajatuksia muiden kanssa, osallistua videoneuvotteluun, tai pelata yhteisöllistä verkkopeliä satojen tuhansien muiden ympäri maailmaa olevien pelaajien kanssa. Tämä kaikki voi tapahtua vaikka bussimatkalla koulusta kotiin. 18

19 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö muuttaa myös sosiaalisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen tapoja sekä näitä ohjaavia sääntöjä. Tulevat koululaiset saattavat haluta yhä enemmän välittömiä vastauksia (he ovat tottuneet siihen chateissa, tekstiviesteissä jne.), ja haluavat tehdä monia asioita samankaisesti. Nettisukupolvi on tottumassa informaatioon, joka on ruudulla ja monenlaisessa muodossa: kuvina, videoina, musiikkina. Miten kaikki nämä kehitystrendit voidaan valjastaa kouluopetuksen ja oppimisen resurssiksi vaatii lisäselvitystä. Puhutaan myös paljon siitä, että tieto- ja viestintätekniikan hallitseminen ja taito toimia digitaalisessa maailmassa (ei niinkään sen saatavuus) tuottaa mahdollisesti myös eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Jos näin on, tulee tämä väistämättä näkymään myös koulumaailmassa. On olemassa jo alustavia tutkimustuloksia siitä, että tietotekniikan käyttö voi olennaisesti parantaa erityisesti hyvän taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen taustan omaavien oppilaiden oppimistuloksia, kun taas päinvastaisesta tausta tulevat oppilaat näyttävät käyttävän tieto- ja viestintätekniikkaa eri tavoin, eikä se näyttäisi vaikuttavan heidän oppimistuloksiinsa positiivisesti. OECD:n mukaan ne opettajat, jotka eivät ymmärrä ja opetuksessaan ota huomioon uuden digitaalisen eriarvoisuuden merkitystä, todennäköisesti jopa vahvistavat sitä. Opettajilla on siis keskeinen rooli siinä, että sosio-ekonomiselta taustaltaan vähäosaiset oppilaat oppivat käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa omaa oppimistaan hyödyntävällä tavalla. Tämän päivän lapsille ja nuorille tieto- ja viestintäteknologia on keskeinen osa elämää. Uudet sukupolvet kasvavat digitaalisuuteen ja tällä alueella nuoret haastavat opettajien osaamisen ja asiantuntijuuden. Tällainen kehityksen voi tulevaisuudessa ajatella aidosti haastavan perinteisen opettajakeskeisen opetuksen. Tämä voidaan nähdä kouluissa joko mahdollisuutena tai haasteena. 19

20 Lähdekirjallisuutta Balanskat, A., Blamire, R., & Kefala, S. (2006). The ICT Impact Report: A review of studies of ICT impact on schools in Europe. Education and Culture, European Schoolnet. Collins, A., & Halverson, R. (2009). Rethinking education in the age of technology. New York: Teachers College Press. Cuban, L (2001). Oversold and Underused: Computers in the Classroom. Cambridge, Mass: Harvard University Press. Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (toim.) (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Porvoo: WSOY. Kaisto, J., Hämäläinen, T. & Järvelä, S (2007). Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen vaikuttavuus pohjoisessa Suomessa. Korte, W. B., & Hüsing, T. (2006). Benchmarking Access and Use of ICT in European Schools 2006: Results from Head Teacher and A Classroom Teacher Surveys in 27 European Countries. Empirica Gesellschaft für Kommunikations- und Technologieforschung mbh 2006 Kumpulainen, K. (2001). Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen tietoyhteiskunnassa. Teoksessa J. Suoranta ja M. Kangassalo (toim.) Lapsi ja tietoyhteiskunta (s ). Tampere: Tampere University Press. Kumpulainen, K. (2008). Teknologian haltuunotto edellyttää koulukulttuurin muutosta. Tiedosta, Helsinki: Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. Lipponen, L. (2003). Katsaus yhteisöllisen verkko-oppimisen lupauksiin ja todellisuuteen. Kasvatus Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 34, Niemi, H., & Kumpulainen, K. (toim.) (2008). CICERO Learning -selvitysraportti. Tietoja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksesssa ja opiskelussa. CICERO Papers 2. Helsinki: Erveko Painotuote Oy. ISBN: schools.pdf 20

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Pasi Mattila Jukka Miettunen. Tulevaisuuden koulu -ohjelma. Future School Of Finland City of Oulu

Pasi Mattila Jukka Miettunen. Tulevaisuuden koulu -ohjelma. Future School Of Finland City of Oulu Pasi Mattila Jukka Miettunen Tulevaisuuden koulu -ohjelma Future School Of Finland City of Oulu Tulevaisuuden koulu -ohjelma Oulun kaupunki, Oulun seutu ja opetustoimi ovat visiossaan ja strategiassaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS TOUKOKUU 2011 Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt Tieto-

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä

Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä Marja-Riitta Kotilainen, projektitutkija, Mediakasvatuksen tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto kieltenopettaja, Saaren koulu, Rovaniemi

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.2013 Tieto- ja viestintätekniikka Euroopan kouluissa ja Suomessa Mitä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto)

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) Hankkeen vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) TOI-hanketyöpaja 24.11.2011 Adobe connect pro -koulutus Levityksestä Dissemination is not about spreading information to a vaguely defined

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot