Tuulivoiman tuotantoon soveltuvien maa- ja merialueiden kartoitus Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkoalueilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuulivoiman tuotantoon soveltuvien maa- ja merialueiden kartoitus Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkoalueilla"

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö Itä-Uudenmaan liitto Kymenlaakson liitto Tuulivoiman tuotantoon soveltuvien maa- ja merialueiden kartoitus Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkoalueilla 2005

2 2(119)

3 ESIPUHE Tuulivoima-alueiden kartoitustyö käynnistettiin Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson liittojen aloitteesta. Yhteistyökumppaneina ovat olleet ympäristöministeriö, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, maankuntien rannikkoon rajoittuvat kunnat sekä ohjausryhmään osallistuneet tahot. Työhön osallistui myös laajempi joukko tahoja vastaamalla kartoituksen yhteydessä tehtyyn kyselyyn. Kartoitus on rahoitettu Tavoite 2 ohjelmasta ja sen kansallisesta rahoituksesta, Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan liitoista, Pyhtään ja Virolahden kunnista sekä Kotkan ja Haminan kaupungeista sekä myös Kotkan Energiasta ja Haminan Energiasta. Valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on mainittu yleistavoitteena, että akunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämi Lisäksi erityistavoitteena on todettu, että akuntakaavoituksessa on rannikko- ja tunturialueilla osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköi Maakuntakaavan laadinta on maakunnallisten liittojen vastuulla. Kaavoitustyö edellyttää perusselvitysten laadintaa ja laadinnassa on huomioitava em valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Työ edellytti teknisten ja ympäristöllisten kriteereiden laadintaa sekä niiden testausta. Kriteereiden valintaa ohjasi ohjausryhmä laajan keskustelun perusteella. Perusteellinen kartoitus toimii maakuntakaavan perusselvityksenä. Maakuntakaavan laadinta etenee Kymenlaaksossa ja Itä-Uudellamaalla erillisinä prosesseina, jossa kaavaa laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä asiasisältöjä ja muotoja noudattaen. Ohjausryhmä: Haminan Energia: Tero Tulokas, Haminan kaupunki: Matti Filppu, Itä- Uudenmaan liitto: Seppo Mäkinen, Itä-Uudenmaan luonnon ja ympäristönsuojeluyhdistys: Ilpo Piiroinen, Kotkan Energia: Vesa Pirtilä, Kotkan kaupunki: Lars Olsson, Kotkan Ympäristöseura: Pentti Tiusanen, Kymenlaakson liitto: Ari Pietarinen, Seppo Serola, Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää: Maaria Mäntysaari, Porvoon kaupunki: Maija-Riitta Kontio, Puolustusvoimat: Eero Lauri ja Mikko Vainonen, Pyhtään kunta: Pirjo Kopra, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ja Pyhtään luonto: Timo Miettinen, Sipoon kunta: Pekka Söyrilä, Curt Nyman, Uudenmaan ympäristökeskus: Jussi Heinämies, Ympäristöministeriö: Antti Irjala. Valvojina ovat toimineet Asta Asikainen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Pekka Hallikainen Itä-Uudenmaan liitto. Kotkan Energia ja Haminan Energia edustajineen jäivät keväällä 2005 pois ohjausryhmän työskentelystä. 3(119)

4 4(119)

5 SISÄLTÖ 1 TYÖN TAUSTA JA TARKOITUS TAUSTATIETOJA SELVITYSALUEESTA, TUULIVOIMAN HYÖDYNTÄMISESTÄ JA TUULIVOIMATEKNIIKASTA Perustietoa tuulivoimasta Laitoskokojen kehitys Perustus- ja pystytystekniset ratkaisut Liittäminen sähköverkkoon Tuulivoimatuotannon tulevaisuuden näkymiä Suomen oloissa Tuotannon kannattavuus Tilantarve ja riskit Tuulivoimaloiden mittakaavallinen tarkastelu Tuulivoiman ympäristövaikutukset rannikkoalueilla rakentamisvaiheessa Rakentaminen Melu rakentamisen aikana Samenemisen vaikutukset Käytön aikaiset vaikutukset rannikkoalueilla Vaikutukset kallio- ja maaperään Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Merikaapelien vaikutukset Vaikutukset maisemaan Vaikutukset kulttuuriperintöön ja muinaismuistoihin Vaikutukset asutukseen ja virkistyskäyttöön Vaikutukset elinkeinoihin Vaikutukset tutka- ja viestiyhteyksiin Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen Tuulivoimalan käytön lopettamisen vaikutukset Maisema-, kulttuuri- ja luontokohteiden huomioimisen lähtökohdat yleispiirteisessä alueidenkäytön suunnittelussa Selvitysalueen maiseman ominaispiirteet TUULIVOIMASELVITYKSEN LAATIMINEN Kolmivaiheinen arviointiprosessi Aineistot ja kriteerit Menetelmät ja epävarmuustekijät ESIKARSINTAVAIHEEN AIKANA TEHTY KYSELY Yleistä Voimaloiden sijoittelu Teknistaloudelliset näkökohdat Laivaväylät Suojelunäkökohdat Maaperä Muinaisjäännökset Kalastus ESIKARSINTA JA YKSITYISKOHTAISEEN ARVIOINTIIN VALITUT KOHTEET Maa-alueet Itä-Uusimaa (119)

6 Kymenlaakso Merialueet Itä-Uusimaa Kymenlaakso ITÄ-UUDENMAAN MAA-ALUEIDEN KOHDEKUVAUKSET Porvoo Björkholmen Fåfängholmen Sandmalmen Suur-Pellinki Loviisa Hästholmen Björnvik Ruotsinpyhtää Vahterpää Tallbacka Österby KYMENLAAKSON MAA-ALUEIDEN KOHDEKUVAUKSET Pyhtää Munapirtin alue Labböle Långö Heinäsaari Kotka Mussalo (satama-alue) Halla Hamina Hillon satama-alue ja osa Summan puolta Virolahti Harvajanniemi Siikasaari MERIALUEIDEN KOHDEKUVAUKSET Rankin matalikot Kirkonmaanselkä, Virluodot Haapasaaren pohjoispuoleiset matalikot JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO LÄHDELUETTELO Liite 1 Tarkastelun aikana karsiutuneita kohteita Liite 2. Havainnekuvat Liite 3. Sijaintikartat: Tunnistetut, esikarsitut ja tarkempaan arviointiin otetut kohteet 6(119)

7 1 TYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Maakuntien liittojen tehtävänä on osoittaa tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet maakuntakaavoissa ottaen huomioon sekä edellytykset että rajoitteet tuulivoimapuistojen perustamiselle. Yhtenä lähtökohtana tälle työlle ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kansallinen ilmastostrategia puolestaan korostaa mm. tuulivoiman lisärakentamisen tarvetta, jotta uusiutuvan energiantuotannon tavoitteet voidaan saavuttaa. Kansallista ilmastostrategiaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Tuulivoimaa on maassamme kansalliseen ilmastostrategiaan sisältyvän tavoitteeseen nähden liian vähän, noin 80 MW eli alle 90 tuulivoimalaa. Tämä vastaa alle 0,2 % maamme koko sähköntuotannosta. Tuulivoiman avulla tuotetun energian tavoitteeksi on osana uusiutuvan energian kokonaistavoitteita asetettu 500 MW vuonna Tuulivoima ei tuotantovaiheessa aiheuta lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä. Tuulivoimala tuottaa sen valmistuksessa, asentamisessa sekä käytössä ja ylläpidossa tarvittavan energian muutamassa kuukaudessa, joten sen kokonaispäästötase on vahvasti positiivinen. Sähkömarkkinoilla tuotetaan kunakin ajanhetkenä sähköä tuolloin tarvittava määrä. Tarpeen vaihdellessa putoaa avoimilla markkinoilla ensimmäisenä pois tuotannosta se tuotantoyksikkö, joka on muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan kallein. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan kalleimmat laitokset ovat pääosin vanhoja hiililauhdelaitoksia ja pienemmässä määrin öljy- ja kaasukäyttöisiä huippu- ja varavoimalaitoksia. Vastaavasti vesi-, tuuli- ja ydinvoimalaitokset ovat muuttuvilta kustannuksiltaan edullisimpia, joten niitä tuotetaan käytännössä joka hetki maksimaalinen saatavilla oleva määrä. Laskelmien mukaan tuulivoiman tuotannon lisääminen vähentää Pohjoismaisen sähköjärjestelmän hiilidioksidipäästöjä lähes 700 g/kwh (Holttinen, Hannele 2004). Tämän vuoksi tuulivoiman käytön lisääminen on tehokas tapa rajoittaa hiilidioksidipäästöjä. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteista eräänä kokonaisuutena ovat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Niitä koskevana yleistavoitteena mainitaan muun muassa, että alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteissa on maakuntien liittojen tehtäväksi annettu osoittaa maakuntakaavoituksessa rannikko- ja tunturialueilla tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten, että edistetään niiden toteuttamista. Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot aloittivat Suomenlahden rannikkoalueen tuulivoimaselvityksen laatimisen syksyllä Selvitys laadittiin Sipoosta Virolahdelle ulottuvalle rannikkoalueelle. Selvityksen tuloksia käytetään perustietona Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson liittojen maakuntakaavoituksessa. Työssä on ollut keskeisenä tavoitteena löytää riittävän tuulisia ja laajoja alueita tuulivoimapuistoille maankäytön ja ympäristön kannalta soveltuvilla paikoilla. Tässä työssä jäljempänä esitettyjen valinta- ja karsintakriteerien perusteella on kartoin ja sanallisin kuvauksin esitelty maa- ja merialueita, jotka tämänhetkisen tiedon perusteella soveltuvat tuulivoimatuotantoon. Eri alueiden soveltuvuuden edellytyksiä tarkasteltaessa on laadittu eri vaiheissa tarkennettuja arvioita tuulivoimapuistojen ympäristövaikutuksista. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että arviointia ei ole voitu perustaa hankekohtaisiin suunnitelmiin. Arvioinnissa on oletettu tarkastelualueille mahtuva tuulivoimalamäärä ja voimaloiden mittasuhteet. 7(119)

8 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 :ssä on tarkemmin määritelty vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa seuraavasti: kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Laaditut vaikutusselvitykset mahdollistavat maankäyttöön ja ympäristöön liittyvien tekijöiden tarkastelun teknisten ja taloudellisten seikkojen ohella maakuntakaavassa osoitettavia alueita valittaessa maakuntakaavaprosessissa. Ympäristötarkastelut ovat laatineet FM Sakari Grönlund (Maa ja Vesi Oy), maisemaarkkitehti Elina Kataja (Maa ja Vesi Oy) ja FM Thomas Bonn (Electrowatt-Ekono Oy). Tekniset tarkastelut on laatinut DI Esa Holttinen Electrowatt-Ekono Oy:stä. Paikkatietoaineiston hankinnasta ja käsittelystä sekä raportin laadinnasta on vastannut DI Leena Hahtela (Maa ja Vesi Oy). Paikkatietoanalyysejä on laatinut myös FM Antti Kaartinen (Maa ja Vesi Oy). Osa arvioinnin lähtökohtana olevasta aineistosta ja selvitysaineistosta on vuoden 2005 loppuun saakka saatavissa internetissä osoitteesta (käyttäjätunnus: tuulivoima; salasana: tuulivoima). 8(119)

9 2 TAUSTATIETOJA SELVITYSALUEESTA, TUULIVOIMAN HYÖDYNTÄMISESTÄ JA TUULIVOIMATEKNIIKASTA 2.1 Perustietoa tuulivoimasta Tuulivoimalaitosten tehontuottokykyä kuvataan yleensä yksiköllä megawatti (MW), joka tarkoittaa miljoonaa wattia. Watti on sähkötehon perusyksikkö. Vertailukohteina tehoa havainnollistamaan mainittakoon, että tavallisen hehkulampun teho on 60 W, sähkölieden keittolevyn teho on noin 1 kw, ja sähkösaunan kiukaan teho on noin 5 10 kw. Yhden tuulivoimalayksikön huipputeho on nykytekniikalla yleensä 1 3 MW. Suomen yhteenlaskettu tuulivoimakapasiteetti on vuoden 2005 alussa noin 80 MW, mikä vastaa alle 0,2 % maamme koko sähköntarpeesta. Tuulivoimatehon tavoitteeksi on osana uusiutuvan energian kokonaistavoitteita asetettu 500 MW vuonna Maalle rakennettaessa tyypillinen laitoskoko vaihtelee välillä 1 2,5 MW, ja meri- tai rannikkoalueilla on käytössä jo joitakin 3 MW:n yksikköjä. 3 MW:n voimalan tornin napakorkeus on metriä, ja roottorin halkaisija on noin 90 m. 2 MW:n voimalan tornin napakorkeus on metriä ja roottorin halkaisija on noin 70 metriä. Tornin halkaisija on noin 4 metrin luokkaa. 2.2 Laitoskokojen kehitys Tuulivoimalaitosten yksikköteho ja sitä kautta dimensiot ovat kasvaneet voimakkaasti kaupallisen tuulivoiman hyödyntämisen alusta (vuodesta 1980) asti. Karkeasti voidaan todeta laitosten nimellistehon kymmenkertaistuneen 1980-luvun alusta 1990-luvun alkuun ja lähes kymmenkertaistuneen jälleen 1990-luvun alusta 2000-luvun alkuun. Tuulivoimalaitoksen tuottama teho on verrannollinen sen lapojen pyyhkäisypinta-alaan eli lavan pituuden neliöön, ja tästä syystä laitosten dimensiot ovat kasvaneet selvästi maltillisemmin kuin niiden nimellistehot. Maalle rakennettaessa yleisin laitoskokoluokka on tällä hetkellä 1 2,5 MW, eikä sen ennakoida enää merkittävästi kasvavan. Esimerkiksi laitosten maantiekuljetukset ja pystytyskalusto rajoittavat laitoskokojen kasvua maalle rakennettaessa. Vaikka nimellisteho ei enää merkittävästi kasva, tulevat sekä tornikorkeudet että lavanpituudet todennäköisesti vielä kasvamaan. Tällä pyritään alhaisten tuulennopeuksien tehokkaampaan hyödyntämiseen heikkotuulisemmilla alueilla kuten metsäisillä rannikoilla. Merelle rakennettavien offshore-laitosten osalta laitoskokojen kasvu jatkuu lähivuosina voimakkaana. Kaupallistamisen kynnyksellä on tällä hetkellä kymmenkunta nimellisteholtaan 3 5 MW laitostyyppiä, joiden roottorihalkaisijat vaihtelevat välillä metriä. Offshore-laitosten optimaalinen tornikorkeus on toistaiseksi kiistanalainen kysymys. Tuulen nopeus ei merellä kasva yhtä voimakkaasti ylöspäin mentäessä kuin maalla, joten periaatteessa matalampi torni (suhteessa lapojen pituuteen) riittäisi. Toisaalta lavan kärjet on saatava riittävän korkealle, etteivät ilmassa leijuvat suolaiset vesipisarat aiheuttaisi niihin eroosiota. Itämerellä on tehty runsaasti havaintoja ns. matalista suihkuvirtauksista, jotka kasvattavat tuulen nopeutta voimakkaasti jo noin 100 metrin korkeudella, joten on mahdollista että Itämerellä optimaalinen tornikorkeus on selvästi suurempi kuin esim. Pohjanmerellä. Toisaalta yli 100 metrin korkeudella myös jäätävien olosuhteiden esiintymistiheys kasvaa voimakkaasti, mikä saattaa rajoittaa tornikorkeutta. 9(119)

10 2.3 Perustus- ja pystytystekniset ratkaisut Maalle rakennettavat tuulivoimalat pystytetään joko maavaraiselle betonilaattaperustukselle tai kallioperän salliessa kallioankkuroidulle perustukselle. Perustuslaatan halkaisija on maaperästä ja laitostyypistä riippuen tyypillisesti luokkaa metriä. Voimala pystytetään siirrettävällä nostokalustolla. Tyypillisesti käytetään yhtä tonnin telanosturia ja pienempää pyörillä liikkuvaa apunosturia. Yhden voimalan pystytys kestää yleensä yhdestä kolmeen päivään. Merituulivoimalat on toistaiseksi rakennettu joko massiiviselle kasuuniperustukselle tai paalulle. Paalu pystytetään maaperästä riippuen joko kalliokaivoon tai junttaamalla. Alle 15 m vesisyvyyksillä kasuuniperustuksen halkaisija on metrin suuruusluokkaa. Paaluperustus vaatii huomattavasti pienemmän pinta-alan. Tyypillisesti paalun halkaisija on samaa luokkaa kuin tuulivoimalan tornin alaosan (4 6 m). Offshore-laitosten pystytyksessä on toistaiseksi käytetty varsin raskasta kalustoa, joka on alun perin kehitetty esim. öljynporaustornien korjaus- ja huoltotöihin. Uusia merituulivoimaloiden perustus- ja pystytysratkaisuja on kehitteillä. Monet niistä tähtäävät laitosten kokoamiseen satamassa ja valmiiksi kootun voimalan kuljettamiseen kokonaisena pystytyspaikalle. Kasuuni- ja paaluperustus sekä perinteiset pystytysratkaisut tulevat todennäköisesti säilyttämään merkittävän markkina-aseman vielä ainakin kuluvan vuosikymmenen lopulle asti. 2.4 Liittäminen sähköverkkoon Laitoskokojen kasvaessa tuotetun sähkön laatuvaatimukset kiristyvät. Käynnistysvirran suuruutta, nopeita tehonvaihteluita ja taajuusvaihteluita on pystyttävä rajoittamaan, jotta laitokset eivät aiheuttaisi sähköverkkoon häiriöitä. Tuulivoiman kannalta potentiaaliset alueet sijaitsevat usein harvaanasutuilla seuduilla tai avomerellä kaukana kulutuskohteista, mikä kasvattaa verkkoyhteensopivuuden vaatimuksia. Uusilla generaattori- ja säätöteknisillä ratkaisuilla onkin mahdollista liittää heikkoihin verkkoihin suurempia yksikkö- ja kokonaistehoja kuin perinteisillä ratkaisuilla. Suuret merituulipuistot liitetään korkeajännitteiseen kanta- tai alueverkkoon (Suomessa kv). Suurissa merituulipuistoissa sähkön siirtäminen mantereelle perustuu yhä useammin tasavirtakaapeleihin vaihtovirran asemesta. Tasavirta on edullisempi ratkaisu varsinkin pitkillä siirtoetäisyyksillä eli kaukana mantereelta. 10(119)

11 Kuva 1. Kaaviokuva maalla sijaitsevasta tuulivoimapuistosta ja sen liittämisestä sähköverkkoon. 2.5 Tuulivoimatuotannon tulevaisuuden näkymiä Suomen oloissa Maalle rakennettavat tuulivoimalat oletettavasti ovat tulevaisuudessa dimensioiltaan nykyisiä suurempia, mikä voi joissain tapauksissa mahdollistaa kauempana rannasta sijaitsevien metsäisten alueiden taloudellisen hyödyntämisen tuulivoimatuotantoon. Toinen merkittävä tekijä on uusien voimaloiden parempi verkkoyhteensopivuus, mikä mahdollistaa suurempitehoisten voimalayksiköiden liittämisen verkkoon haja-asutusalueilla. Merituulivoimaloissa merkittävin tuulivoiman teknologiatrendi tulee kuluvalla vuosikymmenellä olemaan laitoskokojen kasvu nykyisestä 2 2,5 megawatista noin viiteen megawattiin. Vuosikymmenen lopussa jopa tätäkin suuremmat yksikkötehot saattavat tulla markkinoille. Laitoskoon kasvaessa voidaan laitoksia sijoittaa suurempiin vesisyvyyksiin ja vaikeampiin jääoloihin. Käytännössä suurin vesisyvyys on Suomen olosuhteissa 2 MW:n laitoskoolla noin 10 metriä, 3 MW:n laitoskoolla noin 15 metriä, ja 5 MW:n laitoskoolla mahdollisesti jopa 20 metriä (Määttänen ja Holttinen 2001). Tällöin kauempana rannikosta sijaitsevat vesialueet, joihin kohdistuu yleensä vähemmän muita käyttöintressejä, voidaan mahdollisesti ottaa tuulivoimatuotantoon. Luonnollisesti myös keskituulennopeus ja saavutettavissa oleva tuotanto kasvavat siirryttäessä kauemmas rantaviivasta. Samalla kuitenkin kasvavat myös käyttökustannukset, ja tekninen käytettävyys voi laskea voimakkaastikin. Kauemmas rannikosta on näin ollen kannattavaa sijoittaa ainoastaan suuria tuulipuistoja, mielellään useita satoja megawatteja, jolloin rakennus- ja huoltokustannukset suhteessa tuotettuun energiamäärään jäävät pienemmiksi. Pienehköjen, muutamien kymmenien megawattien merituulipuistojen potentiaalisia sijoituskohteita ovat todennäköisesti verraten lähellä rannikkoa (alle 10 km) sijaitsevat ja suhteellisen matalat (alle 10 m), helposti rakennettavat matalikot. Suurten merituulipuistojen 11(119)

12 ( MW) todennäköisimpiä sijoitusalueita ovat korkeintaan metrin syvyiset laajat, yhtenäiset matalikot jotka eivät sijaitse rannikon välittömässä läheisyydessä. Tällaisia massiivisia hankkeita ei missään tapauksessa tulla toteuttamaan alle 3 MW:n yksikkökoolla. Merituulivoiman hyödyntäminen tullee taloudellisesti kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi maatuulivoimalle aikaisintaan vuoden 2010 vaiheilla. Pitkällä aikavälillä merituulivoiman tuotantopotentiaali on huomattavasti maatuulivoimaa suurempi. 2.6 Tuotannon kannattavuus Tuulivoimatuotannon taloudellisuus riippuu voimakkaasti sijoituspaikan tuulioloista. Vuotuisen keskituulennopeuden (voimalan napakorkeudella) kasvaessa 50 % tuotanto kasvaa jopa yli kaksinkertaiseksi ja samalla tuotantokustannukset putoavat noin puoleen. Tuulivoimatuotannon kannattavuus riippuu merkittävissä määrin vuotuisesta keskituulennopeudesta. Kun vuotuinen keskituulennopeus on 6,5 m/s, on 1 MW voimalan vuosituotanto 2000 MWh. Jos tuulen nopeus on 7,5 m/s, on vuosituotanto jopa 30 % suurempi. Ero tuotannossa heikkotuulisen alueen (5,5 m/s) ja tuuliolosuhteiltaan hyvän alueen (7,5 m/s) välillä on kaksinkertainen (kuva 2). Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat 74 euroa/mwh, kun tuulennopeus on 5,5 m/s, ja 38 euroa/mwh, kun tuulen nopeus on 7,5 m/s. Tuulivoimarakentamisen investointikustannukset ovat noin euroa/mw (kuva 3). Tuulivoimahankkeille on mahdollista saada valtion investointitukea sekä sähköveron palautus, mitä ei ole huomioitu kuvan luvuissa. Koska tuulivoima kilpailee saamastaan yhteiskunnan tuesta huolimatta avoimilla sähkömarkkinoilla muiden sähköntuotantomuotojen kanssa, on selvää että ainoastaan ne käytettävissä olevat alueet, joilla tuuliolot mahdollistavat riittävän edullisen tuotantokustannustason, tulevat hyödynnetyiksi. Pidemmällä aikavälillä tuulivoimalaitosten tuotantokustannusten odotetaan laskevan suotuisan teknologiakehityksen ja valmistussarjojen pitenemisen myötä. Samalla päästökauppa ja mahdolliset muut ilmastopoliittiset toimet nostavat monien kilpailevien tuotantomuotojen kasvua kustannuksia. Vastaavasti tullaan kuitenkin myös tuulivoimalle myönnettäviä yhteiskunnan tukia vähitellen alentamaan, mikä kompensoi edellä kuvattua, tuulivoiman kilpailukyvyn kannalta suotuisaa kehitystä. Näin ollen on hyvin epävarmaa, millä aikajänteellä tuulisuudeltaan heikommat alueet tulevat taloudellisesti toteutuskelpoisiksi, mikäli tulevat. 12(119)

13 ,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 Keskituulennopeus (m/s) Kuva 2. Yhden megawatin tuulivoimalan tuotannon korrelaatio tuulennopeuteen (vuotuinen keskituulennopeus) ,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 Keskituulennopeus (m/s) Kuva 3. Tuulivoimalan tuotantokustannukset keskituulennopeuden funktiona. 13(119)

14 Kuva 4. Tuulivoimalan voimalan roottorin lapa (3 MW). (Kuvalähde: WinWind, Oulun Nallikari) 2.7 Tilantarve ja riskit Tuulivoimalat vaativat tilaa ympärilleen, sillä tehokkaan tuotannon aikaansaamiseksi voimaloiden keskinäistä varjostusta pyritään aina minimoimaan. Tuulivoimalayksiköiden etäisyys toisiinsa on oltava vähintään metriä. Esimerkiksi 1 MW:n voimaloita mahtuisi yhden neliökilometrin alueelle noin 10 kpl, 2 MW:n voimaloita 4-6, ja 3 MW:n voimaloita 3-4. Siten käytännössä yhden neliökilometrin alueelle mahtuu noin 10 MW tuulivoimaa, ja samalla alueella yksikköjen määrä vähenee yksikkötehon kasvaessa. Kuvassa 5 on esitetty teoreettinen esimerkki 12 MW:n tuulivoimapuiston tilantarpeesta erikokoisilla voimalayksiköillä toteutettuna. Tuulivoimalan perustusten halkaisija on metriä voimalan koosta ja maaperästä riippuen. Tästä maanpäällisen rakenteen osuus on yleensä halkaisijaltaan noin 5 metriä. Tuulivoimalan pystytystä varten vaadittavat nosturitasanteet ja kokoamisalueet ovat yhteensä kooltaan luokkaa 50 x 50 metriä. Tältä alueelta on pystytystä varten raivattava puusto, ja maastoa on tasoitettava. Yleensä ei ole tarvetta rajoittaa liikkumista suoraan voimalan alapuolella, ja useilla nykyisillä tuulivoima-alueilla voi vapaasti käydä tutustumassa. Esimerkiksi teollisuus- ja varasto- 14(119)

15 alueilla voimaloista talviaikaan satunnaisesti irtoileva lumi ja jää voivat kuitenkin aiheuttaa voimaloiden lähiympäristössä käyttörajoituksia noin metrin säteellä. Tuulivoimaloita ei voi myöskään sijoittaa alueille, jossa varastoidaan tai käsitellään räjähdysherkkiä aineita. Kuva 5. Tuulivoimapuiston edellyttämän pinta-alan suhde voimalakokoon. 15(119)

16 2.8 Tuulivoimaloiden mittakaavallinen tarkastelu Kuvassa 6 on esitetty maksimiteholtaan 2 MW:n tuulivoimalayksikön koko suhteessa eräihin muihin ympäristön elementteihin ja rakenteisiin. Tätä seuraavassa kuvasarjassa (kuvat 7 ja 8) on tarkasteltu tuulivoimalan näkyvyyttä maisemassa kirkkaalla säällä eri etäisyyksillä. Tarkasteltavina etäisyyksinä on käytetty 1, 3, 5 ja 10 kilometrin matkaa. Kuva 6. Tuulivoimalan mittakaavallinen tarkastelu. (Kuvalähde: Ympäristölainsäädännön soveltaminen tuulivoimarakentamisessa. Ympäristöministeriö 584 / 2002). Kuvassa oleva tuulivoimala on huipputeholtaan noin 2 MW. 16(119)

17 Kuva 7. Tuulivoimalan näkyvyystarkastelu. Yläkuvassa 3 MW:n tuulivoimala kilometrin etäisyydellä, alakuvassa kolmen kilometrin etäisyydellä kuvattuna. Tuulivoimalan tornin korkeus on 89 m ja roottorin halkaisija noin 90 m. 17(119)

18 Kuva 8. Tuulivoimalan näkyvyystarkastelu. Yläkuvassa 3 MW:n tuulivoimala on 5 kilometrin, alakuvassa 10 kilometrin etäisyydellä. 18(119)

19 2.9 Tuulivoiman ympäristövaikutukset rannikkoalueilla rakentamisvaiheessa Rakentaminen Maa-alueille rakentaminen on normaalia kallio-, maa- ja teknistä rakennustoimintaa. Vaikeissa olosuhteissa rakentaminen kestää kokonaisuudessaan useita kuukausia. Sääolosuhteet vaikuttavat rakentamiseen, ja pystytys voidaan tehdä ainoastaan suhteellisen tyyninä kevät-, kesä- ja syyskuukausina. Rakentaminen voi jakautua myös usealle kesäkaudelle. Rakentamisvaiheen vaikutukset riippuvat siitä, rakennetaanko tuulivoimala luodolle vai merenpohjaan. Merenpohjaan ja luodolle rakennettaessa yhden tuulivoimalaitoksen perustusten rakentamiseen kuluu tyypistä riippuen viikosta kuukauteen. Osa rakentamisesta tapahtuu telakalla eikä siis varsinaisesti sijoituspaikalla. Rakennettaessa tuulivoimalaitoksia kallioisille luodoille riittää yleensä ns. kallioperustus. Perustuksen rakentamiseen tarvitaan kevyitä koneita, jotka tuodaan paikalle matalalla uivalla työponttonilla tai -veneellä. Kallioperustus ankkuroidaan kiinteään kallioon usealla kymmenellä terästangolla, jotka juotetaan kallioon porattuihin reikiin. Jos tuulivoimalaitoksia rakennetaan muille kuin kallioisille luodoille, jolloin kallioperustus ei ole mahdollinen, on käytettävä ns. massiivista perustusta. Tämä on isoon maakuoppaan valettu betonilaatta, johon tuulivoimalaitos kiinnitetään. Betonilaatta peitetään maatäytteellä, joka lisää perustuksen tukevuutta. Tämä menetelmä edellyttää yleensä raskasta kalustoa, mikä vaikeuttaa rakentamispaikalle pääsyä ja nostaa rakennuskustannuksia. Tuulivoimalaitos ja tarvittavat koneet voidaan tuoda luodolle kaukaakin proomuilla, ja näiden rakenteiden pystyttäminen vie muutamia päiviä laitosta kohti. Tuulivoimalaitokset tarvitsevat sähkönsiirtoreitin tuotetun sähkön siirtämiseksi verkkoon, jonka rakentaminen vie myös aikaa. Ulkosaariston luodoille ja merenpohjaan sijoitettavien tuulivoimalaitosten sähkönsiirtoon soveltuu parhaiten merikaapeli, joka voidaan vetää pitkänkin etäisyyden päästä. Suurta tuulipuistoa varten on tuulipuiston yhteyteen yleensä rakennettava oma merisähköasema luodolle tai merenpohjaan kasuuni- tai paaluperustusten varaan. Rakennettaessa merenpohjaan käytetään perustustyyppinä yleensä joko paaluperustusta tai maavaraista (kasuuni-)perustusta. Paaluperustus tehdään pohjatyypistä riippuen joko junttapaaluna (pehmeät maalajit) tai kalliokaivoon (jos peruskallion päällä on korkeintaan n. 10 m muita maalajeja). Myös vesisyvyys vaikuttaa perustustyypin valintaan. Suomenlahdella todennäköisin perustusratkaisu on maavarainen perustus moreeni- tai kalliopohjalle. Maavaraista perustusta varten pohja on ensin tasattava louhepatjalla. Tätä ennen mahdolliset pehmeät maa-ainekset eli sedimentit on yleensä ruopattava. Kasuunin alaosan halkaisija on 3 5 MW tuulivoimalaitokselle luokkaa m, jolloin sen pinta-ala on m2. Pohja on tasoitettava tätä laajemmalta alueelta, tyypillisesti luokkaa 500 m2. Pohjan valmistelun jälkeen perustus tuodaan paikalle joko proomun tai työaluksen kannella tai uittamalla, lasketaan paikoilleen ja täytetään betonilla tai maa-aineksella. Junttapaaluperustuksen valmistelutyöt ovat vähäiset; mahdolliset lohkareet on poistettava junttauspaikalta. Perustus tuodaan paikalle uittamalla tai proomun tai työaluksen kannella, nostetaan pystyasentoon ja juntataan paikalleen. Kalliokaivoon asennettava paaluperustus vaatii huomattavasti suuritöisemmän valmistelun. Kalliokaivo on louhittava vedenalaisilla 19(119)

20 räjäytyksillä ja louhintajäte kaivettava ylös. Paalun pystytyksen jälkeen se vielä injektoidaan kalliokaivon seinämiin betonilla. Sähkökaapeli vedetään asennusvaiheessa perustuksen läpi ns. J-putken sisällä. Yhteys mantereelle toteutetaan merikaapelilla vastaavaan tapaan kuin luodolle rakennettaessa. Suurta tuulipuistoa varten on tuulipuiston yhteyteen yleensä rakennettava oma merisähköasema kasuuni- tai paaluperustusten varaan Melu rakentamisen aikana Rakennustöistä aiheutuvalla melulla voi olla vaikutuksia herkkien lintulajien pesintään sekä kalojen ja hylkeiden käyttäytymiseen. Koska rakennusvaihe on suhteellisen pitkä ja ajoittuu kevääseen, kesään ja alkusyksyyn, se ajoittuu samalla myös lintujen ja saarilla olevien nisäkkäiden pesintäaikaan sekä kalojen kutuaikaan. Hylkeiden pesintään rakentamisella ei ole vaikutusta, sillä hylkeet poikivat jäälle. Sen sijaan jos häirintää tapahtuu useasti, hylkeet saattavat hylätä elinpaikkansa. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana hylkeet luultavimmin vetäytyvätkin lähialueelta. Rakentamista tuleekin mahdollisuuksien mukaan välttää hylkeiden lisääntymisaikana (talvi-kevät talvi). Kriittisintä rakentaminen on karvanvaihtoaikana (loppukesä). Toisaalta sääolosuhteiden ja rakennustöiden vaatiman pitkähkön ajan vuoksi rakennustöiden välttäminen loppukesällä ei yleensä ole mahdollista. Hylkeet kuitenkin usein palaavat alueelle rakennustöiden jälkeen Samenemisen vaikutukset Tuulivoimaloiden rakentaminen muistuttaa normaalia vesirakentamista. Jos perustus rakennetaan merenpohjaan, pohjaa joudutaan mahdollisesti ruoppaamaan. Perustuksen rakentamistavasta riippuu, joudutaanko suurimittaiseen pohjan raivaukseen. Jos tarvitaan suurimittaista pohjan raivausta, sameneminen on tällöin merkittävämpää. Samenemisen merkittävyys riippuu myös pohjan laadusta (kovat vs. pehmeät maalajit). Myös kaapelien laskeminen voi aiheuttaa samenemista lähiympäristössä. Yleisesti samenemisella saattaa olla vaikutusta kalastukseen pyydysten likaantumisen ja kalojen karkoittumisen sekä epäsuorasti kudun epäonnistumisen vuoksi. Laskeutuva sedimentti voi häiritä silakan lisääntymistä, sillä silakka kutee vain kasvillisuuden peittämillä matalilla kovilla hiekka- ja kivikkopohjilla. Samenemisella saattaa myös olla vaikutusta hylkeisiin ravinnon saatavuuden heikentyessä. Lisääntynyt sedimentaatio ja ruoppauksessa vapautuneiden ravinteiden aiheuttama lisääntynyt planktontuotanto ja näistä johtuvat pohjan laadun muutokset, varjostus ja muut rehevöitymisvaikutukset voivat johtaa kasvillisuusvyöhykkeiden siirtymiseen. Myös monelle pohjaeliölle tärkeä ravinnonlähde, pohjan mikrokasvillisuus, voi häiriintyä väliaikaisesti Käytön aikaiset vaikutukset rannikkoalueilla Vaikutukset kallio- ja maaperään Merialueella tuulivoimarakentamisella on vaikutusta kallio- ja maaperään ainoastaan silloin, kun tuulivoimalat rakennetaan rannikolle tai luodoille. Kallio- ja maaperään kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat merikaapelien rakentamisesta ja perustustöistä. Tällaiset kallioja maaperää muokkaavat toimenpiteet on syytä minimoida huolellisen suunnittelun keinoin. Nostureiden ajoreittien tarve luodoilla riippuu siitä, voidaanko tuulivoimalat pystyttää suoraan proomulta, vai joudutaanko nosturi ajamaan maihin. Ajoreittien ja nostureiden 20(119)

21 työskentelytasanteiden rakentaminen voidaan tehdä pengertämällä, louhimalla ja/tai betonoimalla. Isot tuulivoimalat vaativat leveän ajotien, isomman perustuksen ja järeän nosturin, eli rakennusalueella joudutaan tekemään paljon maansiirtotöitä. Suuret tuulivoimalat vaativat melko järeitä kallio- ja maaperää muokkaavia toimenpiteitä, jotka voivat muuttaa saaren tai luodon luonnetta. Luodoilla ja matalikoilla on myös huomioitava rakenteiden ja kaapelien jää- ja aaltosuojaus, joka voidaan tehdä esim. lohkare- tai betoniverhouksella tai -suojauksella. Veteen rakennettaessa aiheutuu vaikutuksia merenpohjaan. Ne on käsitelty edellä vedenalaisten vaikutusten yhteydessä Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Luodoilla ja kaapelien rantautumiskohdissa kasvillisuus voi tuhoutua tai kärsiä. Merituulivoiman merkittävimmät vaikutukset vedenalaiseen luontoon kohdistuvat rakentamisvaiheeseen ja ne on käsitelty yllä. Sen sijaan toiminnan aikaisista vaikutuksista ei ole juurikaan tutkimuksia olemassa. Tarkalleen ei tiedetä, miten tuulivoimaloiden melu tai elektromagneettiset kentät vaikuttavat vedenalaiseen ympäristöön. Vedenalaiset perustukset muodostavat keinotekoisen habitaatin, kallioriutan, eläin- ja kasvilajeille. Tämä voi parantaa joidenkin lajien ja elinvaiheiden elinolosuhteita. Tanskassa merituulipuiston ympäristössä tehdyn tutkimuksen mukaan varsinkin simpukat kiinnittyivät tuulipuiston perustuksiin, ja kalojen sekä muiden eläin- ja kasvilajien määrät lisääntyivät. Suomessa tutkittua tietoa riuttavaikutuksesta ei juuri ole. Keinotekoinen habitaatti voi myös muuttaa laajemman pohja-aluekokonaisuuden ominaisuuksia riippuen siitä, millaiselle alueelle perustukset sijoitetaan. Esimerkiksi tasaiselle mutapohjalle ja jyrkkäpiirteiselle kallioalueelle sijoitetut perustukset vaikuttavat varmasti ympäristöönsä eri tavoin. Vain tapauskohtaisesti voidaan arvioida, onko aiheutuva muutos positiivinen, neutraali vai negatiivinen erilaisilta näkökulmilta tarkasteltuna. Edellä mainittu riuttavaikutus voi luoda uuden elinympäristön joillekin kalalajeille. Toisaalta rakentamisvaiheessa kutualueita voi tuhoutua väliaikaisesti tai pysyvästi. Tanskassa on offshore-tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä vedetty johtopäätöksiä tuulivoimaloiden vaikutuksista hylkeisiin. Hylkeet palannevat alueelle rakennustöiden jälkeen, ja käytön aikana tuulivoimaloilla tuskin on merkittäviä haitallisia vaikutuksia niihin. Huoltotoimenpiteiden liikenne voi tilapäisesti karkottaa hylkeet. Tuulivoimalat tulee kuitenkin pyrkiä sijoittamaan suojeltujen tai muuten merkittävien hyljealueiden ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden vaikutukset linnustoon aiheutuvat pääasiassa käyntiäänen ja lapojen liikkeen häiritsevästä vaikutuksesta pesintään ja ravinnon etsimiseen sekä vähemmässä määrin lintujen törmäämisriskistä. Lintujen pesinnälle tai ravinnon hankinnalle ei kaikkein arimpia lajeja lukuunottamatta ole todettu laitoksista aiheutuvan juurikaan haittaa. Vesilinnut ovat arempia kuin pikkulinnut. Tuulivoimapuiston vaikutusalue ulottuu eräiden arvioiden mukaan metriä tuulivoimapuiston rajasta tarkasteltaessa lintujen ravinnonhankintaa ja pesintää. Birdlifen mukaan tuulipuistoja ei tulisi kuitenkaan sijoittaa alle kilometrin etäisyydelle arvokkaista lintualueista. Toisaalta Tanskassa on todettu, että tuulivoimalat eivät vaikuta esimerkiksi haahkan normaaliin ravinnonhakukäyttäytymiseen sadan metrin etäisyydellä laitoksesta. On u- non lisääntymisen myötä. 21(119)

22 Törmäysriskin suhteen on havaittu, että paikallislinnut tottuvat tuulivoimaloihin ja osaavat lähes poikkeuksetta väistää niitä. Kilometrin mittainen tuulivoimalarivi aiheuttaa keskimäärin vähemmän lintukuolemia kuin kilometri maantietä tai korkeajännitejohtoa (aiheesta enemmän mm. Koistinen 2004). Törmäys saattaa syntyä esim. tilanteessa, jossa petolintu syöksyy laitosalueella liikkuvan jyrsijän tai linnun perään. Myös muuttolinnut osaavat yleensä välttää tuulivoimaloita. Muuttoreitti saattaa laitosten rakentamisen jälkeen siirtyä lajista riippuen metriä. Muuttolintujen levähdyspaikoille sijoitetut laitokset saattavat erityisesti huonon näkyvyyden aikaan kuitenkin kertaluontoisesti aiheuttaa runsaasti törmäyksiä, koska muuttolinnut liikkuvat tiheinä parvina ja ovat väsyneitä muuttomatkasta. Suuret, raskasliikkeiset linnut ovat muita alttiimpia törmäyksille. Birdlifen mukaan alueilla, joilla pesii merikotkia, on syytä välttää tuulivoimaloiden, erityisesti tuulivoimapuistojen rakentamista. Joka tapauksessa alueilla, joille on tarkoitus rakentaa tuulivoimapuistoja, on selvitettävä pesivä ja saalistava linnusto sekä alueen merkitys lintujen muuton kannalta Merikaapelien vaikutukset Mikäli kaapeli aurataan jää- ja aaltoeroosion välttämiseksi pohjaan, matalamman veden alueilla tapahtuu lyhytaikaista ja paikallista veden samenemista, samoin kuin perustusten rakentamisen yhteydessä. Lisäksi aurauksesta ja mahdollisesta louhimisesta aiheutuva melu vaikuttaa tilapäisesti karkottavasti kalastoon. Vesikasvillisuudeltaan arvokkaita alueita, esimerkiksi fladoja sekä kalaston tärkeitä kutualueita tulee välttää. Kaapelin kohdan pohjaeläimistö kärsii toimenpiteistä, mutta tilanne normalisoituu nopeasti ja vastaavaa pohjaeläimistöä leviää alueelle nopeasti. Vaihtovirtakaapelista aiheutuvan magneettisen kentän on arvioitu olevan suurempi kuin luontainen geomagneettinen kenttä ainoastaan korkeintaan metrin etäisyydellä kaapelista. Näin ollen kaapelin magneettikentällä ei liene merkittäviä haitallisia vaikutuksia eliöstöön. Kaapelien rantautumiskohdissa voidaan joutua louhimaan kalliota tai betonoimaan rantautumiskohtaa, jolloin vesirannan eliöstö voi kärsiä. Rantautumiskohtaa suunniteltaessa tulee välttää eliöstöltään erityisen rikkaita rantojen kohtia ja mahdollisia seuranta- tai tutkimusalueita Vaikutukset maisemaan Tuulivoimaloiden maisemavaikutusten voidaan usein katsoa olevan niiden merkittävin ympäristövaikutus. Maisemallisesti erityisen herkkiä paikkoja ovat mm. valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö 1992) ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät ympäristöt (Ympäristöministeriö 1992; Museovirasto ja ympäristöministeriö 1993). Nämä alueet eivät sovellu tuulivoimarakentamiseen. Myös maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet tulee ottaa huomioon tuulivoiman rakentamisen suunnittelussa. Tanskan ympäristö- ja energiaministeriön tekemän tutkimuksen mukaan 0 7,5 kilometrin etäisyydeltä tuulivoimalat näkyvät selkeästi, 7,5 12 kilometrin etäisyydeltä voimalat näytmutta suuri lukumäärä tekee niistä näkyviä ja 12,5 25 kilometrin etäisyydeltä voimalat näyttävät olevan kaukana sekä katoavat osittain horisonttiin. Yli 25 kilometrin päähän voimalat voivat vielä näkyä mutta ovat käytännössä näkymättömissä. 22(119)

23 Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksiin vaikuttavat seuraavat tekijät: 1) Muodostelma (kuvio), johon tuulivoimalat sijoitellaan Tuulivoimapuistoissa tuulivoimaloita on sijoiteltu useisiin eri muotoihin: riveihin ja erilaisiin ryppäisiin. Maailmalta saatujen kokemusten perusteella voidaan suositella tuulivoimaloiden sijoittelua geometrialtaan harmonisiin ja selkeisiin muodostelmiin. Tämä ei epäsäännöllisten maastonmuotojen vuoksi useinkaan ole mahdollista Suomen rannikolla eikä lähes aina myöskään merialueilla epähomogeenisesta pohjatopografiasta johtuen. 2) Tuulivoimaloiden lukumäärä Mitä enemmän tuulivoimaloita maisemaan sijoitetaan, sitä enemmän ne luonnollisestikin leimaavat sitä. Tuulivoimaloiden lukumäärä on mahdollisuuksien mukaan suositeltavaa optimoida käyttämällä tarkoitukseen parhaiten soveltuvaa laitosyksikön teholuokkaa. Tuulivoimaloiden sijoittaminen ryhmiin on yleensä maisemallisesti parempi vaihtoehto kuin yksittäisten tuulivoimaloiden hajasijoitus. Merelle rakennettaessa hajasijoittaminen ei myöskään ole taloudellisesti perusteltua. 3) Tuulivoimaloiden koko ja väri Yleensä ottaen voidaan sanoa, että suuremmalla tuulivoimalalla on suurempi vaikutus maisemaan. Pienempi tuulivoimala tulee helpommin ikään kuin "luonnolliseksi" osaksi maisemaa. Toisaalta suurempia tuulivoimaloita tarvitaan vähemmän saman energiamäärän tuottamiseen verrattuna pienempiin tuulivoimaloihin. Tuulivoimalan koon kaksinkertaistuessa sen teho nelinkertaistuu. Tuulivoimaloiden kokoluokka on syytä suhteuttaa maisemaan. Vaaleat, vähän huomiota herättävät värit ovat kokemusten perusteella ihmisten mielestä parhaita. Tornin alaosa voidaan mm. häivyttää vihreän tai sinisen eri sävyillä. Värisävyä olennaisempaa on kuitenkin se, onko laitoksen väri mattapintainen vai kiiltäväpintainen. Suositeltavaa on käyttää mattapintaisia pintamateriaaleja, sillä kiiltävä pinta näkyy huomattavasti mattaa selvemmin. Merellä tornia voidaan mahdollisesti myös hyödyntää navigointiapuna, joten kirkas väritys voi tulla kysymykseen. 4) Lapojen lukumäärä Toisinaan on esitetty, että kolmilapaiset tuulivoimalat antavat varsinkin suurissa tuulivoimapuistoissa, tasapainoisemman vaikutelman kuin kaksilapaiset. Tästä asiasta ei kuitenkaan voida antaa mitään ehdotonta suositusta. Nykyään tuulivoimalat ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta kolmelapaisia. Tähän kehitykseen on osaltaan vaikuttanut viranomaisten ja yleisön näkemys kolmilapais rattuna. 5) Laitoksen toimivuus Ihmisille tuulivoimasta muodostuvien mielikuvien kannalta on tärkeää, että tuulivoimalat ovat mahdollisimman paljon toiminnassa. Jos ihmiset kokevat, että laitokset ovat jatkuvasti pysähdyksissä, kyseenalaistavat he koko tuulivoimantuotannon mielekkyyden. Tällä perusteella voidaan suositella tuulivoimaloita, jotka käynnistyvät mahdollisimman alhaisilla tuulen nopeuksilla. 6) Pyörimisnopeus Tuulivoimaloiden liike lisää niiden aiheuttamia maisemavaikutuksia siinä mielessä, että liike luo rauhattomamman vaikutelman kuin liikkumaton laite tai rakennelma. Liian nopea pyörimisnopeus lisää maisemavaikutusta siten, että ihminen kiinnittää laitoksiin helpommin huomiota, jos liike ei vastaa mielikuvaa "normaalista". Isoilla tuulivoimaloilla on hitaampi pyörimisnopeus kuin pienemmillä tuulivoimaloilla, ja ne ovat yleensä muuttuvanopeuksisia, eli heikoilla tuulilla ne pyörivät hyvin hitaasti. 23(119)

24 7) Sääolosuhteet Merellä on silloin tällöin utuista tai autereista, jolloin tuulivoimalat eivät näy kauaksi. Pilvisellä säällä laitokset sulautuvat taustaansa selvästi lyhyemmillä etäisyyksillä kuin kirkkaassa auringonpaisteessa. Erillinen kysymys visuaalisten vaikutusten tarkastelussa on tuulivoimaloiden joissain tilanteissa aiheuttama valon/varjon vilkkuminen. Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa aiheuttaa lapojen pyöriminen vilkkuvan varjon, joka voi ulottua useiden satojen metrien päähän laitoksesta erityisesti auringon noustessa tai laskiessa. Mitä suuremmasta tuulivoimalasta on kyse, sen kauemmaksi tämä vilkkuva varjo voi ulottua. Tämän vaikutuksen alue on helppo laskea ja ottaa huomioon voimaloiden tarkkoja sijoituspaikkoja suunniteltaessa, mikäli se on kyseisessä sijoituspaikassa relevantti kysymys. Myös pyörivistä lavoista heijastuva aurinko voi saada aikaan välkehtimistä, joka voi näkyä erittäin kauas. Tuulivoimaloissa käytetään nykyisin lähes poikkeuksetta mattapinnoitteita, jotka eivät aiheuta kovin voimakkaita heijastuksia. Lentoliikenteen vuoksi voimalaitokset tulee varustaa varoitusvaloin. Roottorien liike tekee varoitusvalosta joistakin suunnista katsottuna katkonaisen. Kysymys tuulivoimaloiden näkymisestä maisemassa liittyy myös tuulivoimaloiden vaikutuksiin linnustoon. Lintujen törmäysriskin kannalta on parempi, että tuulivoimalat erottuvat selvästi taustastaan, mikä samalla tarkoittaa, että ne näkyvät paremmin ja kauemmaksi maisemassa Vaikutukset kulttuuriperintöön ja muinaismuistoihin Tuulivoimarakentamiseen soveltumattomia alueita ovat valtakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristöalueet. Myös maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet tulee ottaa huomioon tuulivoimarakentamisen suunnittelussa. Vedenalaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat yli sata vuotta sitten uponneiden alusten hylyt ja hylyn osat esineineen sekä muut vanhat, ihmisen tekemät rakenteet veden alla. Vedenalaiset muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muinaismuistolain nojalla. Tiedossa olevien hylkyjen sijainti tulee selvittää voimalaitosten sijaintia ja kaapeleiden reittejä suunniteltaessa. Hankesuunnittelun yhteydessä voi olla tarpeen tehdä vedenalainen hylkykartoitus, jotta voidaan varmistua, että suunnitelluilla sijoituspaikoilla ei sijaitse ennestään tuntemattomia suojelun piiriin kuuluvia hylkyjä Vaikutukset asutukseen ja virkistyskäyttöön Maisemavaikutukset on käsitelty edellä. Seuraavassa käsitellään muita mahdollisia asutukseen ja virkistyskäyttöön aiheutuvia vaikutuksia. Tuulivoimalaitosten roottorin lavoista ja koneistosta aiheutuu aerodynaamista ja koneistomelua. Lavat aiheuttavat jaksottaista viuhuvaa ääntä, jota on nykyaikaisissa laitoksissa pystytty lapojen kärkien muotoilulla selvästi pienentämään. Tuulen nopeuden kasvaessa tuulen aiheuttama taustamelutaso kasvaa eikä voimalaitoksen aiheuttama melu erotu. Lavan pinnan vaurioituminen tai talvisin lapoihin kertynyt jää saattavat aiheuttaa ylimääräistä suhinaa ja vinkunaa. Talvisin saattaa myös tornirakenteesta aiheutua melua rakenteiden paukahdellessa lämpötilan muuttuessa nopeasti. Pysäytystilanteissa voi kuulua hetkellinen voimakas suhiseva ääni ja levyjarrujen vingahdus. Tornin sisällä olevat vaijerit ja kaapelit voivat kolista pysäytys- ja käynnistystilanteissa tai laitoksen kääntyessä. Myös huoltotöiden aikana syntyy ajoittaista melua. 24(119)

25 Tuulivoimalan lapojen liikkeestä syntyvää suhinan voi tasamaalla esim. 1 MW:n voimaloiden ollessa kyseessä erottaa luonnon taustaäänistä metrin etäisyydelle, usean voimalan muodostaman tuulivoimapuiston tapauksessa kauemmaksikin. Tuulivoimalan melutaso riippuu paljon sen rakenteesta, toteutuksesta ja roottorin lapojen muodosta sekä maaston muodoista ja sääoloista. Tuuli vaikuttaa voimakkaasti melun leviämiseen ja tasoon. Merellä ja ulkoluodoilla aaltojen aiheuttama kohina muodostaa jatkuvan taustaäänen. Vakituista tai loma-asutusta on varsinkin merituulipuistojen läheisyydessä vähän tai ei lainkaan. Nämä seikat tekevät pääsääntöisesti tuulivoimalan rakentamisen merialueelle melukysymysten suhteen helpommaksi kuin asutetulle maa-alueelle. Kuitenkin heikoilla tuulilla saattaa poikkeuksellisesti syntyä tilanteita, joissa ääni voi kantautua kauemmaksikin kuin maalla (alailmakehän terminen kerrostuminen). Kun yleisellä tasolla puhutaan tuulivoimaloiden turvallisuuskysymyksistä, tarkoitetaan lähinnä sitä vaaraa, että tuulivoimalasta irtoaisi jokin osa tai talvella kovaa lunta tai jäätä. Riski irtoilemiseen on hyvin pieni, ja vaikka irtoilemisia tapahtuisikin, on havaittu, että irtoava kappale putoaa yleensä tuulivoimalan roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Tämän tyyppisen turvallisuuden kannalta riittävänä suojaetäisyytenä pidetään 1,5 (tornin korkeus + lavan pituus), jos voimalan läheisyydessä liikkuu yleisöä. Turvallisuusriski on kuitenkin niin pieni, että esimerkiksi virkistyskäyttöä 100 metriä lähempänä tuulivoimalaa ei ole syytä rajoittaa, mikäli se muuten on mahdollista. Lähellä rannikkoa jäätyminen voi muodostua ongelmaksi isoilla voimaloilla. Lapojen jäänestojärjestelmä vähentää kuitenkin huomattavasti irtoilevan lumen tai jään muodostamaa riskiä. Hyvän turvallisuustason ylläpitäminen vaatii ehdottomasti voimaloiden säännöllistä huoltoa ja kunnossapitoa laitevalmistajien tms. ohjeiden mukaan. Huoltojen laiminlyönnit voivat heikentää turvallisuustasoa nopeasti. Merialueella ja ulkosaariston pienillä luodoilla virkistyskäyttö voi avovesiaikaan, varsinkin kesällä, olla vilkasta. Suuri osa veneilijöistä liikkuu väyliä pitkin, mutta varsinkin Suomenlahdella myös pitkittäis- ja poikittaissuuntaista matkaveneilyä rannikon ulkopuolella on melkoisesti. Myös uistelijat liikkuvat tyypillisesti melko ulkona rannikosta ja käytännössä aina väylien ulkopuolella. Tuulivoimalat eivät pääsääntöisesti juuri rajoita veneilyä tai uistelua, koska ne voidaan helposti kiertää tai niiden välistä voidaan veden syvyyden salliessa kulkea veneellä. Helsingin yleiskaavaa varten on selvitetty tuulivoimaloiden aiheuttaman turbulenssin vaikutusta vapaa-ajan purjehdukseen. Selvityksen perusteella tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavirtaukseen vapaa-ajan purjehduksen kannalta ovat merkityksettömät. Tuuli vaihtelee muutenkin jatkuvasti hetkestä toiseen, eikä paikallinen pieni tuulen heikkeneminen tai turbulenssin muuttuminen vaikuta kielteisesti vapaa-ajan purjehtijaan. Toisaalta tuulivoimalat voivat myös houkutella kävijöitä alueelle. Samoin ne voivat toimia visuaalisen navigoinnin apuna, koska ne näkyvät varsin kauas. Talvisin liikkuminen virkistystarkoituksessa ulompana merialueella ja ulkoluodoilla on vähäistä. Talvikalastus ja pilkkiminen keskittyvät jääolosuhteiden ja matkan pituuden vuoksi pääasiassa muutaman kilometrin päähän asutuista rannoista. 25(119)

26 Vaikutukset elinkeinoihin Tuulivoimalaitokset on sijoitettava riittävän kauas väylistä ja ankkuripaikoista, jotta laivaliikenne ei häiriintyisi eikä sille aiheutuisi turvallisuusriskiä. Tarvittavasta etäisyydestä tulee hankekohtaisesti olla yhteydessä merenkulkuviranomaisiin. Lisäksi täytyy huomioida, ettei vesiliikenteelle aiheuteta muutakaan häiriötä, kuten esimerkiksi haittaa majakoiden, loistojen ja merimerkkien näkyvyydelle optisesti tai tutkassa (Energia-Ekono Oy 1999b). Perustusten rakentaminen ja kaapelin laskeminen pohjasedimentteihin voi aiheuttaa tilapäistä veden samentumista, mikä voi liata pyydyksiä, jos sellaisia alueella on. Pohjatroolaus tai kalastaminen ankkureilla varustetuilla kalastusvälineillä ei ole sallittua merikaapelien välittömässä läheisyydessä, joten niiden reitit tulee suunnitella yhdessä kalastuselinkeinon edustajien kanssa. Tuulivoimalaitosten vedenalaiset perustukset luovat kaloille keinotekoisen elinympäristön ("riuttaefekti"), ja voivat näin parantaa joidenkin kalalajien elinolosuhteita. Toisaalta rakentamisvaihe voi erityisesti matalikoilla tuhota kutualueita joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Nämä seikat voivat vaikuttaa välillisesti kalastuksen edellytyksiin alueella. Matkailu Tuulivoimalaitoksilla voi olla myönteinen, kielteinen tai neutraali vaikutus tietyn alueen matkailuelinkeinoon riippuen alueesta ja harjoitettavan matkailuelinkeinon tyypistä. Esimerkiksi luontomatkailun "koskemattomaan luontoon" tuulipuistolla saattaa olla negatiivinen vaikutus, kun taas monissa tapauksissa tuulivoimalaitoksia voidaan mahdollisesti käyttää "nähtävyyksinä" lisäämässä alueen vetovoimaa. Vaikutukset on arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen nykyinen matkailukäyttö sekä -potentiaali. Lentoliikenne Tuulivoimalat eivät käytännössä vaikuta haitallisesti lentoliikenteeseen, mutta ne tulee merkitä lentoturvallisuussyistä. Useimmissa hankkeissa on riittävänä merkintätapana pidetty staattista matalaintensiteettistä lentoestevaloa. Käytännön ohjeena pidetään, että yli 45 metriä korkeat voimalat merkitään vähintään konehuoneen päälle sijoitettavilla lentoestevaloilla. Kaukana lentoasemasta (yli 10 km) sijaitsevissa voimaloissa merkintäraja on 70 metriä. Yli 100 metriä korkeat rakenteet ovat huomattavia lentoesteitä, niiden merkintävaatimukset ovat tiukempia, ja niille vaaditaan tehokkaammat valaisimet sekä maalaukset Vaikutukset tutka- ja viestiyhteyksiin Ulkosaariston saarilla ja luodoilla tai näiden läheisyydessä voi sijaita linkkimastoja, merenkulkuviranomaisten, merivartioston tai puolustusvoimien tutka-asemia, ilmatieteellisiä automatisoituja havaintomastoja ja -laitteistoja sekä tietysti loma-asutuksen radio- ja televisiovastaanottimia. Vaikutukset tutka-, viesti- ja muihin yhteyksiin ovat hankekohtaisia ja riippuvat mm. tuulivoimapuiston sijainnista, koosta ja käytetyistä lapamateriaaleista. Tuulivoimaloiden aiheuttamat vaikutukset tutka- ja viestiyhteyksiin ovat olleet suhteellisen harvinaisia. Suomessa on tutkittu vaikutuksia sekä meri- että ilmavalvontatutkan tapauksessa. Näitä kysymyksiä on selvitetty mm. Enontekiön Hetan 65 kw:n ja Hailuodon Marjaniemen 300 kw:n tuulivoimalaitosten osalta. Hetassa on tutkittu tuulivoimalan vaikutuksia puolustusvoimien ilmavalvontatutkiin ja Marjaniemessä luotsiaseman merivalvontatutkaan. Kummassakin tapauksessa todettiin, ettei haittavaikutuksia ole. Laitosten todettiin näkyvän tutkissa pieninä pisteinä, ja ne eivät aiheuttaneet taustaheijastumia. 26(119)

Tuulivoiman tuotantoon soveltuvien maa- ja merialueiden kartoitus Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkoalueilla

Tuulivoiman tuotantoon soveltuvien maa- ja merialueiden kartoitus Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkoalueilla Ympäristöministeriö Itä-Uudenmaan liitto Kymenlaakson liitto Tuulivoiman tuotantoon soveltuvien maa- ja merialueiden kartoitus Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkoalueilla Kesäkuu 2005 ESIPUHE 2(116)

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet.

Lisätiedot

Tuulivoima ja maisema

Tuulivoima ja maisema Tuulivoima ja maisema Tuulivoima vasta tai myötätuulessa Marie Nyman Kemiönsaari 19.3.2013 Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Tuulivoimarakentamisen laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

Tietoa maanomistajille

Tietoa maanomistajille Tietoa maanomistajille Johdanto Tuulivoiman merkitys maamme energiahuollolle kasvaa lähivuosina, ja paikallisesti sen osuus sähköntuotannosta voi olla huomattava. Tuulivoima on suhteellisen edullista,

Lisätiedot

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki Valokuvasovitteet Päivitys 9.2.2015, kuva 6 lisätty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21293 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä.

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Tuulivoima-alueiden rajaus, Uusikaupunki Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Alustavassa selvitysvaiheessa

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Tuulivoimaa sisämaasta

Tuulivoimaa sisämaasta Tuulivoimaa sisämaasta SISÄ-SUOMEN SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET ALUEET Saarijärvi 25.1.2011 Erkki Haapanen www.tuulitaito.fi Tekijänoikeuksista Huom. Mikäli tässä esityksessä olevia karttoja

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista

Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista OHJE 1(5) TUULIVOIMALAN ETÄISYYS MAANTEISTÄ JA RAUTATEISTÄ SEKÄ VESIVÄYLIÄ KOSKEVA OHJEISTUS Tuulivoima on nopeasti kasvava ja kehittyvä energiamuoto. Suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden teho on maalla

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Hankilanneva_Valkeselvitys- YKJR150601- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.06.2015

Lisätiedot

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Kaupunki esittää valituksen hylkäämistä

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...

Lisätiedot

Tuulivoima ja kulttuuriympäristö

Tuulivoima ja kulttuuriympäristö Tuulivoima ja kulttuuriympäristö SEMINAARI, MUSEOVIRASTO, 7.5.2013 VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ - KOMMENTTIPUHEENVUORO Elina Kataja, maisema-arkkitehti MARK, YKS/445

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG

Lisätiedot

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus Yleisötilaisuus 10.9.2014 POP ELY Oulunsalo Hailuoto Oulun seutu Metsähallitus Lumituuli Oulun Seudun Sähk Lähtökohdat kaava-alue

Lisätiedot

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yleisötilaisuus Inkoossa 19.8.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Finngulf LNG, LNG-terminaali Inkooseen LNG-terminaali

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä. Aleksis Klap

Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä. Aleksis Klap Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä Aleksis Klap 1. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011 2. Tuulivoimavaihemaakuntakaava 3. Valtakunnallinen maakuntaliittojen tuulivoimaselvitysten

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin)

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) TUULIVOIMALAT JA MAISEMA Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) 1 Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset ovat sidoksissa: 1) Voimaloiden ja niihin liittyvien rakenteiden: ulkonäköön,

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTAKAAVA HAVAINNEKUVAT TUULIVOIMA-ALUEISTA SWECO YMPÄRISTÖ OY. Kainuun Liitto. Maakuntakaavan tuulivoima-alueet.

KAINUUN MAAKUNTAKAAVA HAVAINNEKUVAT TUULIVOIMA-ALUEISTA SWECO YMPÄRISTÖ OY. Kainuun Liitto. Maakuntakaavan tuulivoima-alueet. Kainuun Liitto Maakuntakaavan tuulivoima-alueet Havainnekuvat Kainuun maakuntakaavan tuulivoimala-alueiden maisemavaikutuksia varten laadittiin havainnekuvat talven ja kesän 2015 aikana. Havainnekuvat

Lisätiedot

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE

JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE Lähialueen asukkaille, vapaa-ajanasukkaille ja maanomistajille Jalasjärven kuntaan Rustarin alueelle suunnitellaan tuulipuiston perustamista. Suunnittelualue

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot