Reposaaren paarlastilöydöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reposaaren paarlastilöydöt"

Transkriptio

1 3 Henkilöstöasioita Yhteistoimintalaki voimaan Työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa koskeva sääntely muuttui lain tasoiseksi syyskuun alussa s. 3 Työn ääniä Seuranpitoa kattopuutarhassa Vanhainkoti-päiväkeskus Himmelissä virikeohjaajien ja asukkaiden vieraana s Ympäristö Reposaaren paarlastilöydöt Reposaaren ainutlaatuisuuteen paarlastialueena herättiin toden teolla, kun alueelle alettiin kaavailla vuoden 2008 loma-asuntomessuja. s. 14

2 Pääkirjoitus Antoisaa syksyä Syksyllä korjataan satoa, säilötään ja varaudutaan tulevaan. Moni tunnistaa itsessään kirjailija Huovisen hamsterin. Toisaalta syksyllä aloitetaan alusta. Työväenopiston kielikurssi, jooga tai laihdutuskurssi odottavat. Lapset aloittavat koulun tai menevät ensimmäistä kertaa päiväkotiin. Aloitetaan uusi jakso. Kaikki tuntuu mahdolliselta. Vielä on valoisaa ja lämmintä. Kesä antoi voimia ja vahvan tunteen siitä, että jaksaa ja ehtii kaikenlaista. Paljon pitää ehtiäkin ennen iltojen pimenemistä. Hamsterin työt ovat täyttäneet minun vapaa-aikani. Perunat ja sipulit on nostettu, olen poiminut sieniä, erilaisia marjoja, viimeksi tyrniä ja aronioita ja tietysti pihlajanmarjakoin pilaamia omenoita. Valtavasti omenoita ja melkein kaikki pilaantuneita. Harava ja lumilapio ovat oivalliset välineet omenoiden kokoamiseen. Pilaantuneiden omenoiden rahtaamiseen Veikko Lehden keräilypisteeseen Paanakedonkadun varrelle olen ehtinyt kutakuinkin kyllästyä. Omenoiden keräilypistettä pidän kyllä hienona palveluna. Mädäntyvien omenoiden äärellä olen monen omenapuiden omistajan kanssa päivitellyt, että tällaista tämä nyt on, kun ei ole pihlajanmarjoja. Luonnon tasapainoilua ja ilmiöitä on tänä kesänä tullut pohdittua muutenkin. Ei vähiten rankkasadetta tai voimakkaita raekuuroja. Tai sitä, että onko ensi keväänä pölyttäjiä, vai veikö salaperäinen tauti ne? Miten sitten käy kotitarveviljelijän? Varustautuminen ensi vuoteen on aloitettu. Marjapuskat ja kukkapenkit pitää vielä kitkeä ja lannoittaa. Muovikassillinen kukkasipuleita odottaa eteisen nurkassa sopivaa istutusintoa. Uusi kirja hyötykasvien viljelystä odottaa lukemista. Hyötyliikuntaa ja stressin hoitoa minun tavallani. Nautin pihapiirissä touhuamisesta. Erityisesti pidän kukista ja niiden hoitamisesta. Kukat tuovat iloa kaikkiin päiviin. Kukkaterapia on todellista. Viime keväänä tilasin vähän erikoisempia pioneja. Odotan innolla, miltä venäläinen kolmen zetan kaunotar näyttää! Mutta kuten sanottu paneudun tarkemmin myös kotitarveviljelyyn sitten pimeinä talvi-iltoina. Kasvihuone toisi lisää mahdollisuuksia. Tomaatit ja paprikat ehtisivät kypsyä. Nyt paprikat näyttävät japanilaisilta muovileluilta. Tomaatit säilötään vihreinä. On monia muitakin tapoja purkaa stressiä ja kerätä voimia. Kun työ vie paljon aikaa ja ajatuksia, on erityisen tarpeellista kuunnella kehoaan ja tehdä mitä se tuntuu vaativan. Pitää liikkua monipuolisesti, nukkua riittävästi ja nauttia elämästä, perheen ja ystävien seurassa. Kesävoimissamme meidän kaikkien pitää miettiä, miten voimme omalla käytöksellämme ja työtavoillamme vähentää työtovereidemme ja oman työmme kuormittavuutta. Työpaikoilla, joissa työtahti ja ilmapiiri ovat kunnossa, voidaan nauttia työstä ja sen tuloksista sekä kokea työn iloa. Se kantaa satoa. Helena Metsälä henkilöstöpäällikkö Pori 450 vuotta Kaupunki perustuskirja Me Juhana Jumala armost Suame herttua tehrää klaariks, ko me ollaa parreeks nähty, et friski afäärikaupunki tarttis mere pual pykät ja ko me ei Ulvilast millää ilveelläkkää löyret mittää semmost passelii plassi, jonka sais plankitettuu, ni me ollaa valkattu iha uure plassi liki Porrii. Sentähre me ollaa suatu ja myännetty, ninko nykki täsä mee avvoimes preivis suaraa ja my- ännetää, kaikil niil, jokka tykkää sin kimpsuines kampsuines muuttaa ja siäl erel mainitu Pori likel sit timprat ittelles tönö ja kortteerat, vapaure ostaa ja myyr Ruatti säärety lai totol. Samallai suaraa ja myännetää jok kikisel, joka ny just heti kiiruu kiärää sin päistikkaa flynttää Ulvilast tahi mist tahans he ny tahi vastasuures voi sit tullakki, samase hee si muuttos johrost, preivi antopäiväst lukkei 10 vuare ajaks, vapaure kaikest rasituksest ninko kelvä olo ja kaikist niist vaarituist jooneist, joit hee muute tarttis tehr, ni et he sillaikaa saa ol kaiki puali vappain, vaik tällät ittes trykittäi huilaamaa, jossei Ruatti jouru sora tai muitte kahnauste ahristamaks. Vappaasti ja färittäi, mut silti viäl nykykahja ymmärrettäväks murrennettu Pori murteel Ruuthi historiast. Teksti on murrekirjasta Tollai sillo ja hiukka nykki, jonka on julkaissut Porin murteen piiri. Perustuskirjan on Porin murteelle kääntänyt Ulla Leino. Kirjaa saa Porin kirjakaupoista. JUHLATILAISUUDET KAUPUNGIN OMISSA LAITOKSISSA Juhana herttuan muistomerkin pienoispatsas. Kuva Jan Virtanen Porin kaupungin juhlavuoden ohjelman suunnittelu alkaa olla loppusuoralla ja vuorossa on kiivas sisällöntuotantovaihe. Haasteena esitetään, että Porin kaupungin eri yksiköt ja laitokset järjestäisivät perjantaina 7.3. tai lauantaina omassa yksikössään henkilöstölle ja asiakkaille suunnatun juhlatilaisuuden. Tilaisuuden ohjelman voi kukin yksikkö räätälöidä näköisekseen. Se voi yksinkertaisimmillaan olla avoimet ovet ja kahvitarjoilu tai mikäli voimavaroja riittää, tilaisuus voi olla myös ohjelmallinen kokonaisuus, jossa luetaan mm. kaupungin perustamiskirje, lausutaan Pori-henkinen runo ja pidetään kaupungin historiaa luotaava juhlapuhe, jossa painopisteenä on esim. oman yksikön merkitys kaupungin kehityksessä. Ohjelman sisällöntuotantoon saa apua ottamalla yhteyttä juhlavastaavaan. Juhlavastaava Risto Kupari, p

3 Henkilöstöasioita Yhteistoimintalaki astui voimaan syyskuussa Työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa koskeva sääntely muuttui lain tasoiseksi , kun laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta tuli voimaan. Uuden lain piirissä ovat kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Laki korvaa yleissopimuksen, jonka Kunnallinen työmarkkinalaitos aiemmin irtisanoi päättymään uuden lain voimaan tullessa. Henkilöstöjaosto irtisanoi puolestaan paikallisen yhteistoimintasopimuksen alkaen. Asian esittelyssä todettiin, että irtisanomisesta huolimatta voidaan paikallisesti noudattaa hyväksi havaittuja vakiintuneita toimintatapoja. Lisäksi henkilöstöjaosto päätti, että henkilöstöjärjestöjä kuullaan valmisteltaessa lakia täydentäviä periaatteita. Asia oli jo esillä kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa Asian valmistelua jatketaan yhteistoiminnallisesti. Yhteistoiminnan muodot Yhteistoiminta on sekä välitöntä että edustuksellista yhteistoimintaa. Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään työntekijän ja esimiehen välillä. Välitöntä yhteistoimintaa on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittely esimerkiksi työpaikkakokouksissa. Edustuksellisessa yhteistoimintaelimessä käsitellään henkilöstöä laajasti tai yleisesti koskevia yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Porissa toimii kaupunkitason yhteistyötoimikunnan lisäksi 15 hallinnonalakohtaista yhteistyötoimikuntaa. Yhteistyötoimikunnat ovat samalla myös työsuojelutoimikuntia. Kaupunkitason YTT:ssa puhetta johtaa kaupunginjohtaja, jäseninä ovat apulaiskaupunginjohtajat vuorollaan sekä suurten virastojen johtajat vuorollaan, henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Työntekijöitä edustavat pääluottamusmiehet ja yksi työsuojeluvaltuutettu. Laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä ainakin asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä sekä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvia irtisanomisia, lomauttamisia ja osa-aikaistamisia. Samoin käsitellään palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta. Yhteistoiminnan osapuolet ja tavoitteet Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Jokaisessa kunnassa on lisäksi oltava yhteistoimintaelin. Yhteistoiminta turvaa henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnan tulee olla jokapäiväinen, luonteva toimintatapa, jolla työyhteisön asioita hoidetaan. Yhteistoiminnan perustana on keskinäinen luottamus ja avoin vuorovaikutteinen ilmapiiri. Yhteistoiminnalla parannetaan tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Teksti Helena Metsälä Kuva Virpi Laiho Millainen sopimus kunta-alalle syntyy? Lehden tullessa painosta vastaus on todennäköisesti jo tiedossa. Tätä kirjoitettaessa alkuperäinen tavoiteaikataulu, mennessä, on kulumassa umpeen, eikä yksimielisyyttä palkankorotusten tasosta ole vielä saavutettu. Kesän aikana on paljon keskusteltu niin sanotusta tasa-arvotuposta. Erityisesti hoito-alalla työskentelevät ovat olleet sitä mieltä, että poliitikot ovat luvanneet heidän palkkoihinsa selvän korotuksen. Julkisessa keskustelussa alettiin puhua tasa-arvotuposta. Koska kaikkien kunta-alalla työskentelevien palkat sovitaan samassa neuvottelupöydässä, on jo alkuaan epäilty, että muut järjestöt eivät tule hyväksymään sitä, että mahdollinen palkankorotusvara ohjattaisiin vain joillekin ryhmille. Järjestöt tavoittelevat kahdelle ja puolelle vuodelle yhteensä yli yhdeksän prosentin palkankorotuksia. Sopimuskorotusten lisäksi vaaditaan viisivuotista palkkaohjelmaa, jonka korotukset olisivat yhteensä 10 prosenttia. Palkkaohjelmalla olisi tarkoitus pitkällä ajanjaksolla parantaa koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkoja. Kunnallinen työmarkkinalaitos, joka edustaa neuvotteluis- sa kaikkia kuntatyönantajia on neuvottelujen tässä vaiheessa torjunut korotusvaatimukset ylimitoitettuina ja epärealistisina. Mistä kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa sovitaan? Kunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista, työajoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. Sen lisäksi kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa on lukuisia sopimusmääräyksiä, joihin sisältyy mahdollisuus paikallisesti sopia asioista toisin. Neuvotteluosapuolet Neuvotteluosapuolista ja neuvottelumenettelystä on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunnallinen työmarkkinalaitos edustaa neuvotteluissa kaikkia kuntatyönantajia ja kuntayhtymän työnantajia. Kunta-alan henkilöstöä edustavat neljä pääsopijajärjestöä, jotka ovat Kunta-alan unioni (JHL), Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO (OAJ, Akavan erityisalat, Suomen lääkäriliitto), Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ (Super, Tehy), tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestö KTN (Uusi insinööriliitto, palomiesliitto). Sopimusalat Kunta-alan kuukausipalkkaisiin sovelletaan neljää sopimusta, jotka ovat kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), teknisen henkilöstön virka ja työehtosopimus (TS), opetushenkilöstön virkaja työehtosopimus (OVTES) ja lääkärien virkaehtosopimus (LS). Tuntipalkkaisilla on oma tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Lisäksi mm. muusikoilla ja näyttelijöillä on oma sopimuksensa. Vielä jaetaan päättymässä olevan sopimuskauden järjestelyeriä Syyskuun 1. päivänä oli jaossa viimeiset sopimuskauden järjestelyerät. Erän suuruus on KVTES-sopimusalueella, TS-sopimusalueella ja TTES-sopimusalueella 0,5 % kunkin sopimusalan palkkasummasta. Lääkärisopimuksessa paikallinen järjestelyerä on 0,25 % sopimusalan palkkasummasta. Opetusalalla tehdään nyt syksyllä ensimmäistä kertaa tehtävän vaativuuden arviointi ja palkkaohjelmavara kohdennetaan arvioinnin pe- rusteella. Myös muusikoiden ja näyttelijöiden työehtosopimuksissa on 0,5 prosentin suuruiset paikalliset järjestelyerät. KVTES:n piiriin kuuluvien osalta on sovittu, että työnantajan on käytettävä harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin lukien vähintään 1,1 % laskettuna sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Porissa tämä tarkoittaa, että järjestelyerästä 0,3 % on käytettävä harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin. Lisät maksetaan henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin perusteella. Teksti Helena Metsälä Kuva Virpi Laiho

4 4 Henkilöstöasioita Uusia haasteita koulutusrintamalla Järjestyksessä kolmas Porin kaupungin henkilöstökoulutusohjelma on nähnyt päivänvalon. Ohjelma on luettavissa Rummussa ja sitä on jaettu hallintokuntiin Henkilöstökoulutusopas nimisenä esitteenä. Minne matka? Tietotekniikkakurssille? Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän ohjelman sisältö pyritään rakentamaan niin, että siitä löytyisi jokaiselle jotakin. Esimerkiksi tietotekniikkakursseja on tarjolla sekä vasta-alkajille että erityistaitoja tarvitseville. Syksyn uutuuksia ovat tietoturvakurssit sekä Excelin syventävinä kursseina Pivot-taulukot ja makrot. Tiedonhaku kaupungin intranetistä Rummusta onnistuu lyhyen koulutuksen jälkeen niiltäkin, jotka eivät Rumpuun ole aiemmin päässeet tai hakeutuneet. Kahden viime vuoden ajan kaupungin henkilöstökoulutuksen ykköskohteena ovat olleet lähiesimiehet. Uuden ohjelman toivotaan tavoittavan esimieskuntaa laajemminkin. Esimerkiksi palaverikäytäntöjen tehostamiseen on tarjolla vinkkejä ja hallintokuntakohtaisten tasa-arvosuunnitelmien laatimiseen saa opastusta marraskuussa. Joulukuun esimiestreffeillä puhutaan esimiehen roolista muutoksen tukijana. Ikäohjelman uudet tuulet Osaamista ikä kaikki ohjelmassa käynnistyi kahdeksas lähiesimieskurssi Kurssikohtaisten osallistujien määrä on pienentynyt, ja onkin mahdollista, että samansisältöisenä koulutusta ei enää ole tarpeen toteuttaa. Esimiesvalmennukseen on osallistunut noin 150 henkilöä. Ikäohjelman painopiste on siirtynyt koulutuksesta työyhteisöjen kehittämisen ohjaukseen. FM Petteri Teppolan rinnalla toimii vuoden 2008 loppuun saakka YTM Teija Harju. Koulutusohjelmassa on heidän osaamisestaan kuvaukset. Yhteydenotto kehittämisasiantuntijoihin tapahtuu henkilöstöpalveluiden kautta. Asiantuntijaohjaus on hallintokunnille maksutonta. Kaupungille valmennetaan Osaamista ikä kaikki ohjelmassa uusia sisäisiä kehittäjiä. Lokakuussa käynnistyvään valmennusohjelmaan pääsee Rau- malta ja Porista yhteensä vain parikymmentä henkilöä, mutta koulutukseen liittyvät luennot ovat avoimia myös muille asiasta kiinnostuneille. ammattitaito ajantasalle Syyskuun alussa käynnistyi sihteerin ammattitutkintoon valmistava koulutus. Se on tarkoitettu toimistoalan ammattilaisille osaamisen päivittämiseen, sillä monilla toimistoissa työskentelevillä on kulunut vuosia perustutkinnon suorittamisesta. Jos kokemukset ovat hyviä, koulutusta on tarkoitus tarjota uusille ryhmille. Eri nimikkeillä toimivia toimistoalan työntekijöitä on kaupungilla satoja. Ensimmäinen ryhmä on tavallaan pilotti, jonka mielipiteitä ja toivomuksia koulutuksessa kuunnellaan tarkkaan. Teksti Riitta Saarinen Kuva Virpi Laiho Koulua kerran viikossa Palveluopiston auditorio täyttyi ripeästi paristakymmenestä naisesta. Ensimmäinen pitkäkestoinen, kaupungin toimistotyöntekijöiden tarpeisiin varta vasten räätälöity sihteerikoulutus käynnistyi aamukahvittelun merkeissä 6.9. Esittelykierroksella käy ilmi tehtävänimikkeiden kirjo. Joukkoon mahtuu sihteereitä, johdon sihteerejä, toimistosihteerejä, koulutussihteerejä, kanslisteja onpa joukossa yksi dokumentoijakin. Yhteistä kaikille naisille on kuitenkin sama päämäärä: oman ammattitaidon ylläpitäminen ja tietojen päivittäminen. Useimmilla viimeisestä tutkintoon johtavasta koulutuksesta on aikaa useita vuosia toisilla kymmeniäkin vuosia. Kysyttäessä koulutukseen liittyviä odotuksia ja toiveita kanslisti Tuuli Leppimäellä henkilöstöpalveluista oli antaa heti vastaus: Verkostoituminen, kokemusten vaihtaminen. Täällä tapaa saman alan ihmisiä, joilta on mahdollisuus kysyä neuvoa ja saada tukea. Uuden asian hyödyntäminen työelämässä. Täällä tulee tehtyä kunnon osaamiskartoitus erityisesti tietotekniikan osalta, koulutussihteeri Kaija Ämtö Porin Tekniikkaopistolta toteaa. Työkaverit vieressä ovat samaa mieltä. Kaikki tieto, mikä annetaan, otetaan innolla vastaan, kanslisti Tiina Airaksinen terveysvirastosta kiteyttää osuvasti. Toimialajohtaja Paula Aaltosen tervehdyksen jälkeen, ennen kuin päästään varsinaiseen asiaan, on kuitenkin tehtävä selkoa lukujärjestyksestä ja opettajista, tutustuttava luokkatiloihin ja kysyttävä varovasti kaikkia hieman askarruttavista osaamisen näytöistä. Oli ikää kuinka vähän tai paljon tahansa, ensimmäinen koulupäivä herättää aina monia käytännönläheisiä kysymyksiä: Koska pidetään ruokatunti? Saako alakerran ruokalasta kahvia omilla vai työnantajan euroilla? kokeneiden konkareiden taidot testissä Riitta Saarinen on tarjonnut sihteerikoulutusta järjestettäväksi ensimmäisen kerran jo neljä vuotta sitten. Tänä syksynä pitkä odotus palkittiin. Saarinen on suunnitellut kaupungin henkilöstölle suunnatun oppisopimuskoulutuksen yhteistyössä palveluopiston opettaja Keijo Salakarin kanssa. Koulutukseen tulleilla on takanaan joko kaupallinen koulutus tai pitkä työkokemus alalta. Täällä on ihmisiä kaupungin eri hallintokunnista ja eri toimialoilta. Koulutus soveltuu heille kaikille, koska osaamisvaatimukset ovat hyvin samanlaiset, oli kyse sihteeristä tai kanslistista, itsekin aikoinaan sihteerinä toiminut koulutussuunnittelija Riitta Saarinen henkilöstöpalveluista kertoo. Tutkinto muodostuu kahdesta osasta: toimintaympäristön ja sihteerin työn hallinnasta. Käsiteltäviä aihealueita ovat mm. ryhmätyötaidot, asiakaspalvelu, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, asiakirjatuotanto, tietosuojamääräykset sekä tietotekniset taidot. Esimerkiksi kaupungin intranet Rumpu ja KuntaToimisto tulevat nyt koulun penkillä viimeistään tutuksi. Näytöt kuuluvat olennaisesti tutkintoon. Yksi pakollinen näyttö on tietokoneen A-kortti, mutta oppitunneilla perehdytään osin myös AB-korttitason osaamiseen ja muihin työssä tarvittaviin atk-ohjelmiin. Kansiot ja kynät esiin, korvat hörölle ja silmät tarkkana nyt se alkaa! Värikäs joukko naisia paksut kansiot kasseissaan nousee Luvianpuistokadun opinahjon portaat joka torstai aina ensi vuoden syksyyn asti. Esimiehen luvalla naiset poistuvat päiväksi omalta työpaikaltaan vaihtamaan kokemuksia, oppimaan uutta sekä saamaan virikkeitä ja vinkkejä työrutiinien tehostamiseksi ja helpottamiseksi. Kesätauon jälkeen seuraa loppurutistus, joka palkitaan päätösjuhlassa lokakuun koittaessa. Teksti ja kuva Virpi Laiho

5 5 Kuva Johanna Salmi Puhumalla paras Kehityskeskustelu on luottamuksellista vuoropuhelua, jossa arvioidaan menneen kauden tavoitteiden toteutumista, pohditaan avoimesti työntekijän senhetkistä työtilannetta ja tarvittaessa tarkistetaan hänen toimenkuvaansa. Porin kaupungissa on jo vuosia sitten asetettu tavoite, että kehityskeskustelut käytäisiin kattavasti koko henkilöstön kanssa. Tavoitteeseen ei vielä ole päästy, mutta vähitellen keskustelujen tärkeys on oivallettu ja sekä esimiehet että työntekijät suhtautuvat keskusteluihin myönteisesti ja itsestään selvänä asiana. Henkilöstöpalvelujen tekemien kyselyjen mukaan yksi syy keskustelujen laiminlyömiseen on ollut puutteellinen osaaminen. Tästä syystä keskustelujen käymiseen on annettu ohjausta Osaamista ikä kaikki hankkeen lähiesimiesvalmennuksessa ja työyhteisökohtaisissa pienryhmävalmennuksissa. Elokuussa hallintokunnille suunnatun sähköpostikyselyn mukaan koulutusta kaivataan edelleen. Parhaimmillaan palkitseva, innostava ja kannustava tapahtuma Henkilöstökoulutus ei tavoita kaikkia esimiehiä, eikä varsin- kaan kehityskeskustelun päähenkilöitä eli työntekijöitä. Sen vuoksi henkilöstöpalvelut on koonnut pienen oppaan, jonka avulla sekä esimies että työntekijä voivat valmistautua tulevaan keskusteluun ja saada siitä aiempaa paremman hyödyn. Opas ohjaa pohtimaan kehityskeskustelun kulkua neljän vaiheen kautta: valmistautuminen, suoriutumisen arviointi, tulevan suunnittelu sekä päätös ja seuranta. Oppaan tärkein viesti on, että valmistautuminen kehityskeskusteluun on yhtä tärkeä kuin itse keskustelu. Valmistautuneena meillä on paremmat mahdollisuudet luoda keskusteluun avoimuuden ja luottamuksen ilmapiiri ja saavuttaa ne tavoitteet, jotka kehityskeskustelulle on asetettu. KTL Anne Linna on tutkimuksessaan havainnut, että vain hyödylliseksi koettu kehityskeskustelu muuttaa työntekijöiden käsitystä oikeudenmukaisesta johtamisesta. Sillä puolestaan on vaikutusta mm. työterveyteen. Huonoksi koettu kehityskeskustelu on haitallisempi kuin, jos keskustelua ei käydä lainkaan. Porin kehityskeskusteluoppaassa kehotetaan arvioimaan käytyä keskustelua. Rummusta löytyvän kehityskeskustelulomakkeen loppuun on lisätty kohta, johon esimies ja alainen keskustelun lopuksi kirjaavat arvionsa sen onnistumisesta. Jos keskustelusta ei ollut hyötyä kummallekaan osapuolelle, on seuraavalla kerralla pyrittävä parempaan. Näin keskustelukulttuuri kehittyy ja kehityskeskustelusta tulee kaksisuuntaisen viestinnän väline. Opas löytyy sähköisenä kaupungin intranetistä Rummusta sivulta henkilöstöpalvelut > henkilöstön kehittäminen > kehityskeskustelut. Siitä on tehty myös paperiversio, jota on jaettu hallintokuntiin. Teksti Riitta Saarinen VINKKEJÄ KEHITYSKESKUSTELUUN Uskalla näyttää tunteesi! Työntekijä: - uskallat näyttää tunteesi ja hyväksymisen tarpeesi annat tunnustusta esimiehellesi - osaat suhteuttaa toisiinsa organisaation arvot ja oman toimintasi - rohkenet paljastaa omat kehittymistoiveesi ja osaamistarpeesi - osoitat kiinnostusta työyhteisösi kehittämiseen. Esimies: - motivoit ja rohkaiset - ilmaiset hyväksymisesi ja tukesi - osoitat, että alaista tarvitaan - kannustat muuttumiseen ja kehittymiseen - uskallat näyttää tunteesi - annat vain sellaisia lupauksia, jotka voit pitää Kuva Heli Koskela Lähde: Puhumalla paras Opas kehityskeskusteluun valmistautumiseen, Porin kaupungin henkilöstöpalvelut 2007.

6 Seudullinen sosiaalipäivystys käynnistyi toukokuussa Päivystäjät kertaavat ensimmäisten toimintakuukausien kokemuksia Päivystävät sosiaalityöntekijät kohtaavat työssään paljon päihdeongelmaisia perheitä. Satakunnan sosiaalipäivystysyksikkö aloitti toimintansa Sen toimipiste on Porin poliisilaitoksella. Maakunnallinen yhteispäivystys on kaksivuotinen kokeilu, jossa ovat mukana kaikki alueen kunnat Laviaa lukuun ottamatta. Yksikön vahvuus on neljä sosiaalityöntekijää, joista yksi aloittaa työnsä ensi vuoden alusta. Yksikön ensisijaisia tehtäviä ovat lastensuojelun kriisitilanteet. Apua tarvitaan, kun lapsi on joko jäänyt kokonaan vaille hoitoa tai lapsen huoltaja ei esimerkiksi päihteiden käytön takia kykene tehtäväänsä. Lastensuojelun tarvetta saattaa olla myös perheväkivaltatilanteissa. Alaikäiset päihtyneet ja alaikäiset rikoksentekijät ovat sosiaalipäivystyksen asiakkaita. Hätään joutuneet eivät aina ole lapsia. Äkilliset kriisitilanteet voivat koskettaa minkä ikäisiä ihmisiä tahansa. Esimerkiksi autokolarista tai kodin tulipalosta ihminen saattaa selvitä ehjin nahoin, mutta läheisiään menettäneenä tai kodittomaksi jääneenä hän on järkyttynyt ja kykenemätön vastaamaan itsestään. Tällaisista ihmisistä huolehtiminen ei kuulu sen paremmin poliisin kuin terveydenhuollonkaan varsinaiseen toimenkuvaan, mutta sosiaalityöntekijällä on keinoja auttaa heitä. ODOTETTUJA JA TARPEELLISIA Marika Nirhamo ja Merja Hynnä ovat jo saaneet vähän kokemusta uudesta työtavasta. Matti Nieminen on kolmas sosiaalipäivystyksen työntekijöistä, mutta hänelle päivystys ei ole yhtä uutta. Porissa on pitkät perinteet, sillä Nieminen on tehnyt sosiaalityötä poliisilaitoksella jo 18 vuotta. Nirhamolle ja Hynnälle uudet toimintatavat ja tilanteet ovat tuoneet aikaisemmasta työstä poikkeavia kokemuksia. Nirhamo vertaa virka-aikana tehtävää sosiaalityötä päivystyksen kiivastahtiseen maailmaan: Toimistoaikainen työ on hallitumpi prosessi. Työkäytännöt, työtoverit sosiaalitoimessa, palaverit jopa puhekieli on erilainen. Virastossa on paremmin tunne siitä, että oma työ on hallinnassa. Sosiaalipäivystyksessä taas kumppaneita ovat poliisi, terveydenhuolto, ongelmainen asiakas ja VIRVE-puhelin. Kaikki, niin kieli, tavat kuin toimintaympäristökin ovat uutta. (VIRVE = valtakunnallinen suojattu viranomaisradioverkko, jolla voi lähettää esim. hätäkutsuja). Mutta vastaanotto on ollut hyvä. Varsinkin poliisit ovat olleet tyytyväisiä, huomauttaa Hynnä. Ja tälläkin viikolla kahdessa tapauksessa on tultu sanomaan että lääkäri odottaa, haluaa tavata sosiaalityöntekijän. Ne työt, joihin meitä siellä tarvitaan, eivät ne ole heidän hommiaan. Ne ovat meidän töitä, joihin he ovat aikaisemmin joutuneet miettimään ratkaisuja ilman meitä. ALKU ON OPETTELEMISTA Sosiaalityö pyrkii suojaamaan niitä, joilla ei ole voimaa puolustaa omia oikeuksiaan, Merja Hynnä ja Marika Nirhamo tuumivat. Sosiaalipäivystyksen työhuone on Porin poliisilaitoksella. Asiakkaita ei tavata siellä, vaan putkassa, kotona tai terveydenhuollon toimipaikoissa. Virkaajan ulkopuolella päivystykseen otetaan yhteyttä hätäkeskuksen kautta. Hätäkeskus suodattaa puhelut, sillä päivystys ei hoida virka-aikaan kuuluvia asioita. Toimeentulotukipäätöksiä ei tehdä päivystyksessä, ilmoittaa Nirhamo. Nyt tämän työn myötä on alkanut selvitä jo yhteistyökumppaneillekin, että sosiaalityö ei ole vain rahan jakamista ja huostaanottoja. Virka-ajan työt on tietysti hoidettava, kyllä nekin ovat tärkeitä. Mutta sosiaalityön tarvetta on muulloinkin kuin virka-aikana. Hiukan kyllä arveluttaa alueen laajuus: 24 kuntaa ja kaikilla niillä omat tavat, paikat, käytännöt ja vastuulliset ihmiset. On viisi eri kihlakuntaa ja poliisilaitosta, ja kaksitoista eri terveydenhuollon toimijaa, jokaisella omat kriteerinsä ja toimintatapansa. Jotkut kunnat pelkäävät, että tällainen toiminta on liian Porikeskeistä. Mutta pienillä kunnilla on rajallinen määrä työntekijöitä. Ja meille on ihan sama asia, missä kunnassa asiakas on, kertoo Nirhamo. Pääsääntöisesti poliisi ottaa meihin yhteyttä. Ehkä terveyspuolikin enemmän tulevaisuudessa, toivoo Hynnä. KENTTÄKOKEMUKSIA Vain viikonloppuisin päivystetään parina. Arkisin on yleensä yksi työntekijä vuorossa joko poliisilaitoksella tai varallaoloaikanaan kotona. Kuitenkin työ on tuntunut virka-aikaan verrattuna jopa turvallisemmalta. Yleensä ollaan aina poliisin kanssa matkassa, se tuo sosiaalityöntekijälle uutta arvovaltaa ja turvallisuutta. Nirhamo ja Hynnä ovat sosiaalityön kokeneita ammattilaisia. Molemmilla on takanaan jo noin parinkymmenen vuoden työura, mutta päivystyksen kautta hekin ovat saaneet oppia uusia puolia arjen maailmasta. Uusi löytö virka-ajan ulkopuolella ovat olleet yksin asuvat, iäkkäät ihmiset, jotka käyttävät päihteitä. Tähän asti he ovat olleet hätäkeskuksen asiakkaita. Ehkä useamman kerran illassa ambulanssimiehet ovat käyneet nostamassa tällaisen ihmisen takaisin sänkyyn, josta hän on päihtyneenä pudonnut. Mutta siihen se asia on jäänyt, ei ambulanssin henkilökunnalla ole aikaa ja keinoja hoitaa tällaisia tapauksia, kertoo Nirhamo. Huumeita käyttävät äidit olivat toinen yllätys, sanoo Merja Hynnä. Ja sekakäytön määrä, päihteiden käyttö yleensä. Joskus heitteille jäänyttä lasta ei voi viedä hoitoon mummolaan, kun sielläkin on päihdeongelma, kertoo Nirhamo karua kieltä suomalaisesta päihdehelvetistä. Sukupolvien ketju jatkuu myös päihteiden käytössä, miettii Hynnä. Nirhamo moittii järjestelmän kyvyttömyyttä hoitaa perinnöllistä päihdeongelmaisuutta. Päivystyksessä tulee esiin sellaisia asiakkaita, joita ei koskaan kohtaa virka-aikana. Silmien sulkeminen asioiden todelliselta tilalta ei ole tehokasta toimintaa. Varhaisessa vaiheessa esimerkiksi lapsen elämän suuntaa voidaan vielä korjata. Sosiaalipäivystys on varhaista puuttumista, ei mitään viimesijaista toimintaa. Tällä tavalla sosiaalityöntekijä pääsee mukaan jo alussa. Ei vasta sitten, kun jotakin vakavaa on jo ehtinyt sattua, Marika Nirhamo toteaa. Teksti Ulla Viertola Kuvat Virpi Laiho

7 Kuva Virpi Laiho Kuva Virpi Laiho LAPSOS - Sosiaali- ja terveysalan opetusta antavien korkeakoulujen yhteistyöhanke. - Hanke on alkanut ja päättyy Kohdistuu Pohjois-Porin terveysaseman alueen lapsiperheisiin. - Tavoitteena on psykososiaalisen tuen ja varhaisen tukemisen toimintamallien tutkiminen ja kehittäminen moniammatillisessa yhteistyössä. - Vuodesta 2006 mukana on ollut SAMK:n, DIAK:n ja TaY:n opiskelijoita lukuisissa erillisissä hankkeissa neuvolassa ja koulussa sekä opinnäytetöiden ja haastattelujen tekijöinä. - Neuvolassa ja koulussa on käynnistetty vertaistukiryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on samassa elämäntilanteessa olevien perheiden tutustuttaminen. - Hanke on verkottunut alueen muiden hanketoimijoiden kanssa. Hankkeet ovat järjestäneet yhteisiä koulutustilaisuuksia, joissa on ollut runsas osanotto. - Hankkeessa mukana ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopiston Porin yksikkö, Porin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä Turun yliopiston lääkärikoulutus ja OPETA-hanke. Ennaltaehkäisevää apua tavallisille perheille - Hankerahoitus on saatu opetusministeriöltä, jonka lisäksi Porin kaupunki ja hankkeeseen osallistuvat korkeakoulut osallistuvat rahoitukseen. Perhetyöntekijä on mukana lapsiperheen arjessa Pohjois-Porin alueella on vuoden alusta lähtien ollut mahdollisuus saada perhetyöpalvelua. Siitä on tullut myönteistä palautetta sekä lastenneuvolan terveydenhoitajilta että asiakasperheiltä. Perhetyökokeilu on osa LAPSOS-hanketta, joka on sosiaalija terveysalan korkeakoulujen yhteishanke. Pirkko Ruotsalainen työskentelee perhetyöntekijänä Pohjois- Porin neuvolassa yhteistyössä terveydenhoitajien kanssa. Perhetyö on vuoden kestävä kokeilu siitä, miten sosiaalipuolen ihminen sopii lastenneuvolaan. On haluttu seurata, millainen tarve perhetyölle on. Kynnys käyttää tällaista tukea on matalampi, kun palvelu on neuvolan yhteydessä, kertoo Ruotsalainen. Hän on opinnäytetyötä vaille valmis sosionomi SAMK: ssa, ja päättötyö tulee käsittelemään perhetyön kokemuksia asiakkaiden näkökulmasta. Tiina Äijälä suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa SAMK: ssa, ja hänen kehittämistyönsä aiheena on neuvolan perhetyön mallintaminen. TUKEA PERHEEN TARPEIDEN MUKAAN Terveydenhoitajat suosittelevat vanhemmille perhetyöntekijää ja ottavat yhteyden Pirkko Ruotsalaiseen, jos perhe haluaa arjen pyörittämiseen apua. Ruotsalainen on myös käynyt esittäytymässä äitiysvalmennusryhmille. Odottavilla äideillä saattaa jo olla vanhemmuuteen liittyviä mietteitä, joita haluaisi jakaa tai kysyä joltain. Kyse ei ole tekemisestä perheiden puolesta vaan perheiden kanssa, Ruotsalainen täsmentää. Olen ensiapuna arjen tuomissa ongelmissa ja tuen perheitä. Jos vaikuttaa, että perheissä tarvitaan enemmän apua kuin pystyn tarjoamaan, ohjaan heitä eteenpäin ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon. Perhetyö lähtee lapsiperheen omasta tarpeesta. Se on luottamuksellista ja maksutonta. Esimerkiksi yllättävissä muutostilanteissa perhetyöntekijä voi olla avuksi. Näitä voivat olla avioeron jälkeen arjen muuttuminen tai perheenjäsenen sairastuminen, mikä vaikuttaa perheen sisäisiin suhteisiin. Perheellä ei tarvitse kuitenkaan olla isoa ongelmaa, vaan pienessäkin mieltä askarruttavassa asiassa voi keskustelu auttaa, Ruotsalainen vinkkaa. Perhetyöntekijä voi esimerkiksi tukea nuoria vanhempia perheelämän aloituksessa tai auttaa ilman sosiaalista verkostoa olevia vanhempia ulkopuolisten kontaktien löytämisessä. Pienestä tarpeesta saattaa olla suuret vaikutukset myöhemmin, sillä ennaltaehkäisemällä vältytään vanhemman väsymiseltä tai pahemmassa tapauksessa masentumiselta. TILAA KESKUSTELULLE Jokaisen asiakkaan kanssa tehdään sopimus, joka kertoo perhetyön ehdot. Vanhemmille tuttu terveydenhoitaja voi olla myös ensitapaamisessa paikalla. Pirkko Ruotsalainen tekee yleensä kotikäyntejä perheissä, mutta häntä on mahdollisuus tavata myös neuvolassa. Käyn suunnilleen kahdessa perheessä päivässä ja kerralla menee parisen tuntia. Neuvolassa minulla ei ole omaa huonetta, mutta tulevaisuudessa sellainen olisi tarpeen, jos perhetyö saa paikkansa lastenneuvoloiden palvelutarjonnassa. Pirkko Ruotsalainen vetää myös vauvaryhmiä yhdessä LAPSOShankkeen projektityöntekijä Päivi Laihosen kanssa. Vauvaryhmässä äidit pääsevät tutustumaan toisiinsa ja saamaan tukea toisilta samassa elämäntilanteessa olevilta vanhemmilta. Pohjois-Porin lastenneuvolan vauvatapaamisia pidettiin keväällä neljä. Syksyllä ryhmiä järjestetään tarpeen mukaan. Kevään vauvaryhmän tapaamiset olivat erittäin onnistuneita. Äideistä tuli tuttavia toisilleen, he alkoivat tapailla myös ryhmän ulkopuolella. Oikeastaan he kaipasivat tilaa keskustelulle, joten meidän vetäjien osuus oli tässä tapauksessa pieni. Pirkko Ruotsalaisen puoleen voi kääntyä pienissäkin lapsiperheen arjen pyörittämistä koskevissa asioissa. Kuva Heidi Porttila NÄKÖKULMIA PERHETYÖHÖN Ruotsalaisen aloitteesta koottiin moniammatillinen tiimi perhetyöntekijän tueksi. Ryhmätapaamisissa on paikalla lastensuojelusta sosiaalityöntekijä, lastensuojelun kehittämisyksikön psykologi sekä terveydenhoitajia. Tämä oli mielestäni tarpeellista siksi, että saisin työnohjausta ja muiden näkökulmaa työhöni. Kokoontumisissa käsittelemme yhden tai useamman tapauksen perheistä nimettömänä. Perhetyölle vaikuttaisi tämän kokeilun perusteella olevan tarvetta nyky-yhteiskunnassa, kun ihmiset muuttavat paikkakunnalta toiselle ja ovat kiireisiä. Silloin voi vanhemmille tulla olo, että on arjessa yksin tai tulee eteen odottamattomia ongelmia. LAPSOS-hanketta laajennetaan Pohjois-Porin ulkopuolelle ensi vuonna ja perhetyön jatkumisesta on neuvottelut käynnissä, Ruotsalainen kertoo. Teksti Heidi Porttila

8 Liikuntapalveluja kehitetään Kaupungin työntekijät saivat kesäkuun puolivälissä sähköpostia, jossa kehotettiin osallistumaan työpaikan liikuntapalveluiden kehittämiseen. Palaute oli pääasiassa positiivista ja hyviä kehitysehdotuksia tuli kyselyn tavoitteen mukaisesti. Porin kaupungin liikuntapalveluihin syventyi hallintotieteitä opiskeleva Jan-Henrik Holmlund, joka toimi harjoittelijana henkilöstöpalvelujen yksikössä. Henkilökunnalta tiedusteltiin internetissä olleessa kyselylomakkeessa liikuntapalveluiden käytöstä, tyytyväisyydestä palveluntarjoajiin ja mitä uutta he toivoisivat tarjontaan. Kysely oli osa Holmlundin tekemää laajempaa työpaikkaliikuntaan liittyvää selvitystä. Aihe on ajankohtainen, sillä työntekijöiden keski-ikä nousee ja toimintakyky laskee ilman säännöllistä kuntoilua. Selvityksen valmistuttua kaupungin organisaatio miettii liikuntapalveluiden uudelleenjärjestelyjä, hän kertoo. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 493 kaupungin työntekijää, joista naisia oli 391 ja miehiä 102. Ikäjakauma vaih- teli 21 vuodesta 63 vuoteen. Holmlund on tyytyväinen vastaajien lukumäärään ja siihen, että vastauksia saatiin jokaisesta hallintokunnasta. Suurimmista yksiköistä, sosiaalikeskuksesta, teknisestä palvelukeskuksesta ja terveysvirastosta, tuli eniten vastauksia. Kysely sai myönteisen vastaanoton. Henkilökunta oli mielissään, että he pääsevät osallistumaan palveluiden kehittämiseen. Vastaajista 95 % oli tyytyväisiä nykyisiin palveluntarjoajiin, joten tälläkin hetkellä liikuntapalvelujen tarjonta on korkeatasoista, Holmlund toteaa. LIIKUNTAPALVELUJA KAIKILLE Tänä vuonna Porin kaupungin liikuntapalveluita oli käyttänyt 65 % vastaajista. Palveluja käytettiin pääasiassa viikoittain tai satunnaisesti. Käyttämättömyyteen oli usein syynä muun muassa rajallinen vapaa-aika tai liikuntapalvelujen käyttömahdollisuus. Puolet vastanneista oli sitä mieltä, ettei työpaikkaliikuntaa tueta riittävästi. Liikuntapalveluilla ylläpidetään peruskuntoa. Se ei ole harrastustoiminnan tukemista, Holmlund vastaa. Mikäli työntekijä haluaa liikkua enemmän, jää tuen ulkopuolinen osuus omakustanteiseksi. Neljä viidesosaa vastaajista piti liikuntaa erittäin tärkeänä työkykyä edistävänä tekijänä. Liikuntaseteleitä ehdotettiin otettavan käyttöön, mutta ainakaan lähiaikoina se ei ole mahdollista kaupungin suuren työntekijämäärän vuoksi. Myös tiedotusta liikuntapalveluista toivottiin parannettavan. Liikunnan ilosta virkeyttä työhön! Tarjontaa pyritään monipuolistamaan jokatasoista liikkujaa varten. Vastauksissa annettiin vaihtoehtoisia liikuntamuotoja runsaasti ja niitä tullaan huomioimaan uutta liikuntamallia rakennettaessa. Teksti Heidi Porttila Kuva Jan Virtanen Myötätuulen viikkomenu Syyskuu joulukuu 2007 NISKA- JA HARTIAJUMPPA ma Nuorisotalo/peilisali, Sari Rintala VESIJUMPPA ma Meri-Porin uimahalli, Aila Lautamäki ja Raija Multanen Kuva Virpi Laiho NAISTEN JA MIESTEN KUNTOSALI ma NAISTEN JUMPPA ti LATINOMUSIIKIN TAHTIIN ke Meri-Porin uimahalli/kuntosali Herralahden koulu Nuorisotalo/alasali, Sari Ilvonen KUNTOSALIT AJALLA : Kuntosali Kok. Kaup. Oma HINTA OSUUS OSUUS Bobby Wellness Center Kunnon Fiilis OHJATTU SAUVAKÄVELY + uinti ja sauna ke Lähtö Porin maauimalan edestä Piukat Paikat Porihalli SELKÄJUMPPA to Urheilutalo/palloilusali 1, Sari Rintala Kaikissa liikuntapaikoissa käytäntö on sama: kun tulet salille, esität henkilökorttisi kassalla ja merkitset salilla olevaan kansioon käyntipäivämäärän, nimesi sekä hallintokuntasi tai toimipisteesi, jossa työskentelet. Kuntosali perii sinulta kirjautuessasi 2 euron ylittävän osuuden. Fysiocenter Mikael Senior Center Joogasali, Valtakatu Syyskuussa joulukuussa 2007 kuntosalien tuettua käyttöä jatketaan. Yhden henkilön yksittäisten käyttökertojen tuettu määrä on kaksi kertaa viikossa tai kahdeksan kertaa kuussa. Teksti Pertti Mäkelä AVANTOUINTI (alkaen 2.10.) Yyterin leirintäalue/ saunarakennus á 2 e tiistai ja torstai kaikille klo lauantai kaikille klo Keveyttä työhön! Viikolla 43 vietetään jo kahdeksatta kertaa Euroopan Työterveys ja turvallisuusviikkoa. Viikko on osa koko vuoden jatkuvaa kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Samaan viikkoon sattuu tänä vuonna myös kahdeksatta kertaa vietettävä suomalainen ehkäisevän päihdetyön viikko. Työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö järjestää aiheisiin liittyvän KOULUTUS- JA TYÖTURVALLISUUSNÄYTTELY TAPAHTUMAN klo Porin Lyseon liikuntasalissa os. Annankatu 5. Päivän ohjelma ja tieto näytteilleasettajista toimitetaan työpaikoille lokakuun alussa. Varaa aika jo kalenteriisi!

9 Vaikka Merja Pyykkösen kotona laitetaan välillä tapetit ja kodintekstiilit vaihtoon, mitään näin räväkkää paluuta menneille vuosikymmenille ei ole luvassa. Tervetuloa meille! Jokaisessa työpaikassa pitäisi olla oma Merja Pyykkösensä. Ennakkoluuloton, oman alansa ammattilainen, joka ottaa opiskelijat avosylin vastaan, ja jolla riittää kärsivällisyyttä ja intoa ohjata seuraajiaan. Pyykkönen on oivaltanut, että uuden tulokkaan sopeutumista työyhteisöön helpottaa paitsi onnistunut perehdyttäminen ja henkilökunnan tuki myös viihtyisä työympäristö. Kimmoke opiskelijoiden hyvinvoinnin ja aseman parantamiseksi työpaikalla syntyi omakohtaisista, positiivisista kokemuksista. Tullessaan työharjoitteluun kaupunginsairaalan kirurgiselle osastolle luvun alussa, Pyykkönen tapasi ohjaajansa ja esikuvansa, sairaanhoitaja Virpi Lindströmin. Hän kiittelee oman ohjaajansa avointa suhtautumista uusiin ihmisiin ja toimintatapoihin. Opiskelija ohjaaja-suhteessa on kyse ennen kaikkea molemmin puoleisesta tiedon jakamisesta. Harjoittelijoiden ohjaaminen kehittää meitä ammatillisesti sekä kasvattaa ihmisenä. Ohjaajien täytyy lisäksi pitää mielessä, että jokainen opiskelija on oma persoonansa, joka tekee ja oppii eri tavalla, osasto kahdeksan perushoitaja Pyykkönen toteaa Opiskelijat tuovat usein mukanaan uusimman tiedon. Esit- tämillään kysymyksillä, he estävät meitä rutinoitumasta liikaa työhömme. Hyvistä ideoista teoiksi Työssäoppimisvastaavakoulutuksessa kaksi vuotta sitten Pyykkönen ideoi näyttötyönään palautelomakkeen, jonka opiskelijat palauttavat harjoittelujakson jälkeen omalle ohjaajalleen. Hän koki, että esittämällä kirjallisesti avoimia kysymyksiä emo-ohjaajan ja osaston toiminnasta päästään lähemmäksi totuutta mitä suullisella palautteenannolla. Työssäoppimisvastaavana Pyykkönen keskustelee yhdessä osaston työpaikkaohjaajan kanssa harjoitteluun tulevan opiskelijan tilanteesta ja tavoitteisesta. Koulutuksen jälkeen jäin miettimään tarkemmin talon sisäistä toimintaa ja käytäntöjä. Kävi ilmi, että meillä olisi parannettavaa opiskelijoiden ohjauksessa. Opiskelijat olivat perehdyttämisen suhteen hyvin eriarvoisessa asemassa. Ongelman ratkaisemiseksi Pyykkönen kokosi työpaikkaohjaajien käyttöön kansion, johon osastovastaavat kirjoittivat tiiviin tietopaketin omasta vastuualueestaan. Kansiosta löytyvät perustiedot hygieniasta ja ravitsemuksesta aina potilassiirtoihin ja saattohoitoon. Opiskelijoiden retrohenkinen kahvipaussi Näin houkuttelevan näköinen opas on pakko lukea kannesta kanteen! Kun Pyykkönen esitteli työkavereilleen viime kevättalven aikaansaannostaan, olivat he valmiita siirtymään omasta vetoisasta ja ahtaasta taukotilastaan kellarin retro-tupaan. Se ei kuitenkaan sopinut Pyykkösen suunnitelmiin, vaan sairaalan vanhoilla, 1970-luvun huonekaluilla ja liinavaatteilla somistettu varastotila muuntautui opiskelijoiden omaksi viihtyisäksi taukotilaksi. Olen miettinyt paljon sitä, miten saada opiskelijat viihtymään työpaikallaan. Hakeutuminen töihin pitkäaikaisosastolle ei saisi jäädä pienistä, korjattavissa olevista asioista kiinni. Jos opiskelijat koetaan rasitteeksi jo valmiiksi ahtaissa sosiaalitiloissa, on heille raivattava tilaa muualta, Pyykkönen toteaa. Paras mahdollinen vaihtoehto oppimisen ja työyhteisöön tutustumisen kannalta olisi tietysti kaikille yhteinen taukotila, mikä toteutuukin käytännössä ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin, jolloin henkilökuntamiehitys on vähäisempi. Meidän pitäisi oppia arvostamaan itseämme ja tekemäämme työtä. Toiset opiskelijat ovat tullessaan varautuneita osa jopa hieman peloissaan, mutta suuri osa heistä toteaa jälkikäteen viihtyneensä. Täällä ei ole samanlaista tutkimusrumbaa mitä akuuteilla osastoilla. Perushoitotyö on ennen kaikkea ihmisläheistä, minkä toivon myös välittyvän opiskelijoille. Uuden taukotilan tupaantuliaisia vietettiin toukokuussa. Siellä on ehtinyt kahvinsa kiehauttaa vasta muutama, kevään viimeinen opiskelija. Tyhjillään ei ole kuitenkaan tarvinnut olla, sillä sitä on käytetty myös työpaikkapalaverien pitämiseen. Seuraavat harjoittelijat korkkaavat huoneen lokakuussa. Pyykkösen on ollut helppo toimia takanaan helposti lähestyttävät ja kannustavat esimiehet: osastonhoitaja Mirja-Leena Immonen ja ylihoitaja Raili Kankaanpää. Pyykköselle ovat apuaan tarjonneet myös liinavaatevaraston työntekijät, virikeohjaaja, huoltomiehet ja laitoshuoltajat. Seuraavaksi Pyykkösen tähtäimessä on vainajien huoneen sisustaminen paremmin käyttötarkoitustaan palvelevaksi. Teksti ja kuvat Virpi Laiho

10 10 Työn ääniä Mervi Huhtanen viihtyy työssään vanhojen ihmisten parissa. Perinteisen askartelun lisäksi Himmelissä käy myös esiintyjiä ja kesällä tehdään retkiä. Seuranpitoa kattopuutarhassa Vanhainkoti-päiväkeskus Himmelissä virikeohjaajien ja asukkaiden vieraana Ensin oli tarkoitus mennä ulos viettämään kesäistä päivää, mutta ilma ei ollutkaan sopiva. Tuuli oli liian viileä sellaisille ihmisille, jotka eivät voi lämmittää itseään liikkumalla. Viriketoiminnanohjaaja Mervi Huhtanen on tottunut ajattelemaan positiivisesti ja joustamaan tilanteiden mukana. Jos ulkona on liian kylmä, mennään sitten kattopuutarhaan syömään makkaroita. Ensimmäinen toimenpide on hakea valmiiksi höyrytetyt makkarat keittiöstä. Makkaroiden lisäksi kärryyn lastataan juotavaksi kotikaljaa ja mehua. Hissi vie ylös kattopuutarhaan, jossa jo odottelee toistakymmentä Etelä-Tyynelän osaston asukasta askartelunohjaaja Tuula Koiviston seurassa. Kattopuutarha on pitkä ja kapea, polveileva huone, jonka isojen ikkunoiden vierillä mahtavat huonekasvit rehottavat suurissa ruukuissa. Huoneessa on kostean lämmintä ja ilma tuoksuu kasveilta. Tuntuu oikeasti siltä kuin oltaisiin viidakossa. Kun Mervi avaa ikkunan, raikas ilmavirta piristää kaikkia. NYT OLISI AIKAA PUHUA On äskettäin syöty, ja iltapäiväkahviin on aikaa pari tuntia. On aikaa jotenkin se pitäisi saada kulumaan. Ettei se tulisi pitkäksi, ei tuntuisi pitkältä enää nyt, vaikka sitä on niin vähän jäljellä. Paljon vähemmän kuin kuusikymmentä vuotta sitten. Mervi esittelee Fannin, joka pyöreällä sadalla vuodellaan on huoneen ikämestari. Makkaroita ei jakseta ruveta syömään heti. Viljo, joukon luennoitsija, on tarttunut johonkin kirjaan ja lukee siitä toisille: Suomen vanha historia kertoo, että täällä on ollut kolme peuralajia: metsäpeura, tunturipeura ja jalopeura. Myöhemmin tunturipeurasta tuli poro ja jalopeurasta hirvi. Tuo teksti tuntuu tutulta. Joskus kauan sitten kansakoulun lukukirjassakin kerrottiin, että jalopeura on meillä ollut hirvi, ei leijona. Kalervo, vieras, on tullut Himmeliin katsomaan vaimoaan Kaarinaa. Kalervo kertoo hänkin olleensa 25 vuotta jalopeuran metsästäjä. Nykyään metsäkauris on levinnyt niin laajalle, että sitäkin saa metsästää, mutta Kalervo on jo jättänyt ne puuhat nuoremmille. Kaarina istuu pyörätuolissa siinä vierellä, mutta ei puhu mitään. Kaarinan sileät harmaat hiukset on leikattu kauniisti. Hänen päänsä taipuu toiselle sivulle kuin lakastuva kukka. Kalervo taputtaa häntä kädelle ja sanoo: Kaarina on joutunut paljon tekemään ruokaa hirvestä Mervi tahtoo tietää, mikä se sellainen valkohäntäpeura sitten on. Viljolle täytyy puhua vähän kovempaa kuin yleensä on tapana, mutta vastaus tulee nopeasti: Se on tuontitavaraa meillä, ei se ole alkuperäinen. Mervi kysyy, onko joukossa joku joka ei ole koskaan nähnyt hirveä. Ei toki, kyllä kaikki muistavat nähneensä. Ei tällä seudulla olla vielä liian kaupunkilaisia. JOSKUS ON TEHTY JA OSATTU Kyllikki ja Pirkko tulevat ryhmään vähän myöhästyneinä. Liikkuminen on niin vaikeaa, että enää ei voi kiirehtiä. Pirkko on jo siirtynyt kokonaan pyörien päälle, mutta Kyllikki jatkaa vielä omin jaloin. On helpotus päästä istumaan. Kyllä ihminen on kankee, puuskahtaa Kyllikki. Tuula ryhtyy jakamaan makkaroita ja juomia: On vähä kuumaa, älkää vaan polttako suutanne. Kalervo auttaa Kaarinaa tottuneesti. Hän on aikaisemmin omaishoitajana kaksi vuotta huolehtinut Kaarinasta. Nykyään hän käy useita kertoja viikossa Himmelissä, vaimon seurana ja apuna. Puhe pysyttelee ruuassa ja ruuanlaitossa. Oletko sä Usko joutunut laittamaan ruokaa kotona, kysyy Mervi. Kun Usko myöntää, Mervi tahtoo tietää, mikä on ollut miehen bravuuri. Mitä kaapissa oli sitä laitettiin, Usko kuittaa asian vaatimattomasti. Siinä kaatuu vanha olettamus, etteivät miehet sekaantuneet ruuanlaittoon entisinä aikoina, ennen nykypäivän sulavaliikkeisiä citykokkeja. Useimmat paikalla olevista miehistä ovat valmistaneet perheelleen ruokaa. Tai ainakin he sanovat tehneensä niin. Mervi haluaa tietää, miten sylttyä valmistetaan. Fanni neuvoo, että siinä on vasikkaa ja sikaa. Mutta mitä eroa on alatoopilla ja syltyllä? Kyllikki on sitä mieltä, ettei mitään eroa, se on vaan

11 11 Tuula Koivisto kertoo, että viriketoimintaan panostetaan nykyään enemmän. Kaikki jotka kykenevät, pääsevät kyllä mukaan. sanantapa. Keskustelussa päädytään siihen, että lihahyytelö on tämän vanhan ruokalajin virallinen nimi. SIKAJUTTUJA Tuula tarjoaa lisää juomaa ja makkaraa, mutta useimmille ei enää maistu. Ei kiitos, se oli liiankin hyvää, Kyllikki täsmentää. Siantappo on monelle tuttua nuoruudesta, mutta ryhmän miehet eivät ole itse joutuneet sikaa teurastamaan. Silloin oli eri sikarotu kuin nyt, väittää Viljo. Ei se ollut sika eikä mikään, jos ei ollut kunnon läskikerrosta. Viljalla se läski siihen saatiin. Se oli makeeta ja hyvää, mutta sellainen sika on Suomesta kuollu sukupuuttoon Pirkolla on vaikeuksia kuulolaitteen kanssa. Hiuksissa on papiljotit, eikä laite pysy paikallaan. Oletko sä Pirkko kuullut yhtään mitään meidän puheista, kysyy Mervi. En, mutta ei sillä ole mitään väliä, vastaa Pirkko. Mervi tulee viereen ja tekee lyhyesti selkoa puheenaiheesta. Pirkolla on heti juttu tarjolla: Kerran yhdessä perheessä lapset näki kun teurastettua sikaa kaltattiin kuumalla vedellä. Meinasivat sitten keskenään samalla tavalla kaltata pikkuveljensä Herranen aika! Ei siinä käyny kuinkaan, vanhemmat ehti väliin. Mutta sellaisia ne on lapset, kekseliäitä Yhteisen hetken päätteeksi järjestetään kilpailu sitä, kuka tunnistaa huoneessa rehottavat kasvit nimeltä. Jotkut kasvit ovat kaikille tuntemattomia, mutta joukossa on myös vanhoja tuttuja. Amatsonin lilja, saniainen, kliivia ainakin naisväki muistaa hoitaneensa sellaisia. Joskus ennen, kotona. Minä tykkäsin hoitaa kukkia, kertoo Kyllikki. Multa pitää vaihtaa joka vuosi, ei se riitä että laittaa jotain supstaraalia. Ja kukkaset kaipaa rakkautta! Niin kai se on. Rakkautta kaipaavat kukat, ja ihmisetkin KOHTUUS KAIKESSA Aika on kulunut kahviin asti, ja Etelä-Tyynelän asukkaat jättävät kattopuutarhan. Pieni hissi kuljettaa tuolin kerrallaan alaspäin. Täytyy odottaa, ei saa olla kiire mihinkään. Hissijonossa Kalervo ja Mervi kehuvat ikämestari Fannin vahvaa kuntoa. Onkohan Fanni käyttänyt dopingaineena konjakkia vaikka alkoholin haitoista puhutaan paljon, tuskin pieni tilkka silloin tällöin tekee pahaa kenellekään. Ja voita Kalervo käyttää ruuanlaitossa, voilla kala paistuu maukkaaksi. Ja entäs sokeri? Kyllikki kieltää pontevasti sen, että sokeri olisi peräti myrkkyä. Ei ole, jos vaan ei liikaa syö; kohtuus kaikessa. Rollaattoriinsa nojaten Kyllikki kulkee hitaasti ohi, kohti hissiä. Hän sanoo jotakin, enemmän itselleen kuin ventovieraalle kuulijalle: Vanhuus on hieno asia, mutta se on jollain tavalla hankala niin paljon vastoinkäymisiä. Sitten Kyllikki piristyy ja nauraa: Nuorena olen ollu kova liikkumaan ja tanssimaan, ja pojat haki Hissi vie mennessään. Pojat eivät enää hae, mutta alhaalla joku auttaa hissistä ulos ja eteenpäin. ELÄMÄÄ VAI HENGISSÄ PITÄMISTÄ? Askartelunohjaaja Tuula Koivisto tuli Himmeliin vuonna 1988, pian sen jälkeen kun talo oli valmistunut. Mervi Huhtanen aloitti pari vuotta myöhemmin viriketoiminnan ohjaajana. Molemmat ovat kokeneet työssään lamavuodet, jolloin taloudelliset paineet olivat ankarat myös sosiaali- ja terveydenhoidossa. Välttämätön, hengissä pitävä hoito oli turvattava, mutta kaikesta ylimääräisestä jouduttiin tinkimään. Nyt vaikuttaa siltä, että viriketoiminnan aallonpohja on ohitettu ja ammatin arvostus on nousussa. Julkisuudessa keskustellaan siitä, onko pelkkä hengissä pitäminen ihmisarvon mukaista. Sekä kotona että laitoksessa yksinäisyys ja toimettomuus altistavat masennukselle ja sekä henkisten että fyysisten kykyjen taantumiselle. Työllistettyjä ei enää liikene avuksi viriketoimintaan. Työrajoitteinen Harriet on ollut huhtikuusta asti Tuulan ja Mervin apulaisena. Harriet on korvaamaton apu asukkaiden kuljettamisessa. Mutta onko viriketoiminnan ohjaajan työ sitten jotakin sellaista, jota kuka tahansa voi tehdä? Nykyään ohjaustoimintaa opiskellaan ammattikorkeakoulussa, ja opinnot kestävät neljä vuotta. VANHAT OVAT IHMISIÄ Yllättäen Tuula ja Mervi eivät puhu työn käytännön vaatimuksista. He eivät kerro kankaankudonnan, puutöiden, savitöiden tai paperiaskartelun osaamisen tarpeellisuudesta. Heidän mielestään ammattiin sopeutuminen vaatii erityisesti tiettyjä henkisiä ominaisuuksia: Tämä työ kysyy tiettyä luonnetta, kärsivällisyyttä ja empaattisuutta. Täytyy kyetä pysymään rauhallisena. Meidän ohjattavat on ihmisiä, kyllä täällä on konflikteja, sanoo Tuula. Mervi painottaa joustavuutta kaikissa tilanteissa: Se vaatii ammattitaitoa, silmää käsitellä ihmisiä. Ja pitää olla valmis mukautumaan. Jos suunnittelee jonkin jutun, ja ei se välttämättä mene niin sitten pitää vain nopeasti keksiä jotakin muuta. Vanhojen parissa kyllä viihtyy, vanhukset ovat persoonallisia ihmisiä. Jotkut sairaudet muuttavat luonnetta, tietysti Mutta ikääntyessä särmät luonteesta hioutuu pois, tulee esiin se olennainen ihminen, sanoo Tuula. Vanha ihminen on jotenkin aidompi. Esittäminen on kadonnut, ja silloin ohjaajakin voi luopua omista esityspaineistaan. Varsinkin dementikolle ei voi esittää mitään, on oltava vaan oma itsensä, sanoo Mervi. Vanhainkodissa kuolema on tiuhaan vieraileva tuttava. Kun joku ohjausryhmästä putoaa pois, aiheuttaako se jäljelle jääneissä surua tai pelkoa? Kun joku pöytäseurueesta kuolee, niin kyllä se aiheuttaa haikeutta. Mutta vanhalle kuolema ei näytä olevan samalla tavalla pelottava kuin nuoremmalle, kertoo Mervi Huhtanen. Kun joku on kuollut, niin kyllä siitä keskustellaan. Kaipausta siinä on mukana, mutta ei yleensä ahdistusta. Ja siitä ollaan kiinnostuneita, kuka uusi tulee tilalle, sanoo Tuula Koivisto. Täällä oleminen on elämästä luopumista, mutta samalla vieläkin oman paikkansa raivaamista, miettii Mervi. Tänne tulee uusia asukkaita ja entisten on pakko heihin sopeutua. Kyllä täällä käydään valtataisteluja vaikka siitä, missä tuolissa on ollut tapana istua. Ei ihminen eläessään pääse lepoon ja rauhaan. Vielä vanhainkodissakin joutuu sopeutumaan, hakemaan ja puolustamaan omaa paikkaansa. Teksti ja kuvat Ulla Viertola

12 12 Porin kaupungin kirjaston lainaustiskillä ei vuonna 1939 tiedetty mitään viivakoodinlukijoista. Lainat piti uusia ja aineisto varata tiskiltä käsin. Kuva Satakunnan museon kokoelmat Suomalaiset ovat ahkeria kirjastonkäyttäjiä. Puolitoista vuosisataa kansansivistystä Porin kirjasto juhlii 150 vuotta jatkunutta taivaltaan kaupungin 450-vuotissynttäreiden alla ensi vuonna. Kirjastolla on nykypäivänä merkitystä monenlaisen lukutaidon ja tiedon ylläpitäjänä. Suomen kirjastolaitoksen perustana oli suomalaisuusaate ja snellmanilainen kansalaisuuden henki. Itsenäisyyttä tavoittelevalla kansalla oli oltava paitsi oma kieli, myös lukutaitoa luvun puolivälissä säätyläisnuoret toimivat aktiivisesti rahvaan sivistämisen puolesta. Porin ensimmäisen kirjaston perustivat ylioppilasveljekset Johan Filip ja Claes Gabriel von Schantz vuonna 1858 isänsä avustuksella perheen yksityisasuntoon Aittaluodossa. Yksityiseltä pohjalta, iltamien ja laulajaisten avulla kerätyillä tuloilla toimintansa aloittanut kirjasto siirtyi von Schantzin suvulta ensin lahjoituksena maaseurakunnalle ja sieltä vuonna 1873 Porin kaupungille. Jo vuonna 1892 tehtiin ehdotus kirjastotalon rakentamisesta nykyisen Porin Teatterin rakennuksen viereen. Asiasta pidettiin suunnittelukilpailu, mutta hanke ei toteutunut ja kaikki tehdyt piirustukset ovat valitettavasti hävinneet. Vuodesta 1922 kirjasto piti majaa Iltaman talossa. Samana vuonna Porin ensimmäinen päätoiminen kirjastonjohtaja Johannes Auer valittiin virkaansa. Iltaman talo oli suunnilleen nykyisen kirjaston paikalla. Nykyinen kirjastotalo valmistui vuonna Kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti kertoo, että yleisen kirjaston malli tuli Suomeen Euroopasta. Englannissa säädettiin ensimmäinen kirjastolaki vuonna Kirjastoista toivottiin sivistävää vastapainoa kaupunkilaisen elämäntavan paheellisuudelle. KIRJASTON MERKITYS Porin kirjastoon hankitaan lähes uutta kirjaa ja muuta ai- Kirjastotoimenjohtaja Asko Hurstille on tuttua sekä kirjaston nykypäivä että sen historia. neistoa vuodessa. Saman verran poistetaan vanhoja, sillä kirjasto ei ole museo. Aineiston tehtävä on kiertää asiakkaiden käytössä. Kirjasto ei ole pelkästään kirjoja varten, vaan siellä on musiikkiäänitteitä, elokuvia ja lehtiä. Unohtaa ei sovi myöskään monenlaisia verkon kautta käytettäviä tietokantoja. Kaksi kolmasosaa suomalaisista käyttää kirjastojen palveluja, ja maassamme on maailman korkeimmat kirjastojen käyttöluvut. Hurstin mukaan kirjasto on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä vaikuttaja. Ilman kirjastoja ei olisi olemassa nykyisen kaltaista suomalaista tietoyhteiskuntaa ja elintasoa. Ihmisten luovuutta pidetään merkittävänä tekijänä koko yhteiskunnan kilpailukyvylle kansainvälisillä markkinoilla. Jokainen löytää kirjoista, kuvista ja musiikista tukea identiteetilleen. Kirjasto on myös tiedon talo. Hankkimalla tietoa yksilö voi myös kehittää itseään. Täysipainoinen kansalaisuus edellyttää kykyä käyttää erilaisia tiedonhankinnan välineitä. Nykyään pelkkä sisälukutaito ei riitä, kun tarvitaan esimerkiksi kuvanlukutaitoa ja taitoa hankkia tietoa verkosta. JUHLAVUOSI VALMISTEILLA Porin kirjaston puolitoista vuosisataa näkyy koko ensi vuoden ajan monella tavalla kirjaston toiminnassa. Monet hankkeet ovat vielä suunnitteluvaiheessa, mutta luvassa on ainakin pidennetty aukioloaika kirjaston lahjana kuntalaisille. Sekä pääkirjasto että kirjastoauto ovat juhlavuonna avoinna maanantaista torstaihin iltakahdeksaan. Aukioloajan lisäys palvelee erityisesti lapsiperheitä. Vuoden aikana järjestetään lukuisia näyttelyitä, joissa kirjaston historia esittäytyy. Koska kirjaston tehtäväkenttä on hyvin laaja, näyttelyt ovat ikään kuin kurkistuksia Porin kirjaston ja porilaisten historiaan. Näyttelyissä yhdistetään tunnettuja porilaisia henkilöitä kirjaston historiaan. Kirja ja kirjallisuus ovat aina myös näkyvästi mukana näyttelyissä, Hursti paljastaa. Kirjaston juhlavuosi näkyy koko vuoden ajan kirjastossa ja muuallakin kaupungissa. Kirjasto juhlii sillä periaatteella, että kirjaston tapahtumat ja tilaisuudet on tarkoitettu tavallisille kirjaston käyttäjille. Kirjaston 150- vuotisjuhla tuo merkittävän lisän kaupungin juhlavuoteen. Kirjaston juhlavuoden teema on kirja ja kirjallisuus. Se voi tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta ihan näin yksinkertainen se ei kuitenkaan ole. Kirjasto on tänä päivänä paljon muutakin kuin kirja. KIRJOISTA SAA PUHUA Kirjat ovat siis juhlavalmistelujen keskiössä, ja aikomuksena on esitellä yksi kirja jokaiselta 150 vuodelta. Toinen idea on peräisin Yhdysvalloista ja sitä on toteutettu muuallakin maailmassa. Tarkoituksena on valita yksi kansallisesti merkittävä kirja, ja sen pohjalta sitten järjestää tapahtumia ja keskustelupiirejä. Hanke on nimeltään Yksi kirja yksi Pori, mutta kirja itsessään ei välttämättä liity mitenkään porilaisuuteen. Pyrkimys on saada porilaiset yhdessä keskustelemaan juuri tuosta kirjasta. Kiinnostus kaunokirjallisuuteen on nousussa. Syitä siihen voi arvailla ehkä kuvaviihde ja multimedia ovat arkipäiväistyneet ja menettämässä asemiaan. Vanha hieno tapa viihtyä kirjojen parissa voi yhtäkkiä olla muodikasta. Hursti muistuttaa, että suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, ja monet toteuttavat sitä vanhaa haavettaan että viimeinkin olisi aikaa lukea. Joskus voi kuitenkin olla valinnan vaikeutta: mitä lukisi, mikä noista tuhansista kirjaston niteistä olisi mieleinen? Kirjastossa tiedetään, että palautuskärryt ovat suosittu paikka valita lukemista. Kun joku toinenkin on valinnut kirjan, se voi hyvinkin olla kiinnostava. Yksi kirja yksi Pori voi olla eräs tapa valita, ja lukemisen jälkeen siirtää kokemuksensa toisille. Lukupiirit ja kirjallisuuden keskustelupiirit ovat keinoja löytää luettavaa ja puhua lukemisen tuottamista tuntemuksista. Porin kirjaston juhlavuoden aikana kaupungissa toivottavasti syntyy paljon tällaisia uusia, jaettuja lukukokemuksia. Teksti ja kuvat Ulla Viertola SATAKUNTAA KÄSIT- TELEVÄT OPINNÄY- TETYÖT KIRJASTOON Kirjasto toivoo, että hallintokunnat muistaisivat kirjastoa silloin, kun opiskelijat tekevät opinnäytetöitään yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Mikäli opinnäytetyössä käsitellään Poria tai Satakuntaa, kirjasto toivoisi saavansa yhden kappaleen talletettavaksi kirjaston Satakunta-kokoelmaan vastaista käyttöä varten.

13 13 Kirjasto pyörillä Yhtä aikaa Porin kirjaston 150-vuotisjuhlan kanssa muistetaan myös kirjastoauton 40-vuotista taivalta. Liikkuvan kirjaston juuret ovat Yhdysvalloissa, missä se ensimmäisen kerran nytkähti tien päälle hevosvetoisilla kärryillä vuonna Suomessa ensimmäinen kokeilu käynnistyi vuonna 1958 Nokialla. Kymmenen vuotta myöhemmin starttasi Porin kaupunginkirjaston Bedford, ja se sai kumppanin neljän vuoden kuluttua. Jonkin aikaa kirjasto liikkui maakunnassa kahden auton voimalla, mutta viime aikoina on riittänyt vain yksi. Auton käyttö on vähentynyt samaa vauhtia syrjä- kylien asukasmäärien ja syntyvyyden kanssa. Kirjastonhoitaja Kirsti Valve on toiminut ammatissaan yli kolmekymmentä vuotta ja kokenut aikojen muutoksen, mutta jotakin on myös pysynyt samana. Edelleen kirjastoauton pääkäyttäjiä ovat lapset. Suurimpia asiakasryhmiä ovat koulut ja päiväkodit. Pisin reitti vie Ahlaisiin, Pirttijärvelle ja Pohjajoella Merikarvian rajalla. Pysähdyspaikoilla viivytään paikan käyttöasteen mukaan minuuttia. Kirjastoautolla on omat kanta-asiakkaansa monella pysähdyspaikalla. Kuva Heidi Porttila Kirjavinkkari: Valtuudet herättää piinaavaa lukuhalua TARKOITUS ON PALVELLA Kirjastoautossa päivä kuluu nopeasti, kertoo Kirsti Valve. Asiakkaat tulevat tutuiksi paremmin kuin pääkirjastossa, kun monella pysähdyspaikalla ovat vuodesta toiseen vastassa samat ihmiset. Kun asiakkaiden kirjallinen maku on auton henkilökunnan tiedossa, on helppoa suositella sopivia uutuuksia. Ja niitä uutuuksia autosta myös löytyy; Valveen mukaan epäluulo kirjastoautoa kohtaan liittyy uskomuksiin valikoiman suppeudesta. Usein sitten ällistellään, että Onko teillä näin paljon ja näin uusia kirjoja? Autoon kyllä mahtuu, sekä kirjoja että elokuvia ja musiikkia. Valikoima ei ole vuodesta toiseen sama, vaan sitä uudistetaan koko ajan pääkirjaston hyllyiltä. Autossa on runsaasti lastenkirjallisuutta. Ikäihmiset ovat myös tavallisia asiakkaita, ja kolmantena ryhmänä auton palveluja käyttävät pienten lasten vanhemmat. Kirjastoauton asi- Kirsti Valve vakuuttaa, että uutuuksia ei hankita ainoastaan pääkirjaston hyllyihin niitä löytää myös kirjastoautosta. Kuva Ulla Viertola akkaita yhdistää se, että heidän on syystä tai toisesta vaikea kulkea pitkiä matkoja. Kun kirjasto tulee käyttäjän luokse, kysymys on tarpeen sanelemasta julkisesta palvelusta. KAUNIS JA TARPEELLINEN Kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti on sitä mieltä, että myös syrjäisten seutujen asukkailla on oikeus saada palveluja. Heitä ei voi sysätä sivuun tietoyhteiskunnan kehityksestä. Varsinkin koulut ovat aktivoituneet puolustamaan oppilaiden oikeutta kirjastopalveluihin. Lisäksi kirjastoautolla on merkitystä myös sosiaalisena kohtauspaikkana. Kirjastoauton kuljettaja tekee moniammatillista työtä. Hän on sekä kirjastovirkailija että vastuussa auton toiminnasta. Porin kirjastoauto onkin komea ajokki, sillä sen kylkiä koristavat taituri Simo Riikosen maalaukset. Joka toinen vuosi järjestettävillä valtakunnallisilla kirjastoautopäivillä porilainen on jo kaksi kertaa äänestetty Suomen kauneimmaksi kirjastoautoksi. Järjestäjien mukaan sitä ei enää kolmatta kertaa oteta mukaan kilpailuun. Niin siinä käy kun on liian ylivoimainen ja toiset liian huonoja häviäjiä. Teksti Ulla Viertola Kirjavinkkaus on lukemaanhoukutusmenetelmä. Sen tavoitteena on saada kuulijat kiinnostumaan kirjoista. Kirjavinkkaus tuli Suomeen luvulla. Vammalassa on jo pari kertaa järjestetty kirjavinkkauksen SM-kisat, ja viime vuoden lokakuussa kirjastonhoitaja Arja Palonen Porin kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolta voitti SM-pronssia. Kirjavinkkaus ei ole kirja-arvostelua. Se ei ole tuputtavaa valistusta, mutta ei myöskään helppo tapa hotkaista kirjat jo puoliksi kerrottuina. Kirjavinkkarin on itse luettava kaikki esittelemänsä kirjat, jotta hän osaisi puhua niistä. Kirjavinkkari johdattaa lukijan sisälle kirjaan, kuvailee kirjan maailmaa ja kertoo joitakin jännittäviä kohtia, mutta ei paljasta liikaa juonesta. PRONSSIMITALISTIN VIHJEITÄ Arja Palonen on vinkannut kirjoja pari vuotta, ja toiminnan suosio kasvaa koko ajan. Koulut voivat tilata vinkkauksen ja tulla koko luokan voimalla kirjastoon kuuntelemaan Arjan esitystä. Viime talvena on käynyt 2-3 luokkaa viikossa. - Tärkeää on, että ei kerro liikaa. Eikä kannata liikaa kehua, sillä se voi herättää vastarintaa nuorissa, Arja paljastaa pronssimitalistin salaisuuksia. - Onnistunut vinkkaus vaatii esiintyjän taitoja. Minä vinkkaan mätyperiaatteella: niitä kirjoja, joista mä itse tykkään. Klassikkoja en vinkkaa, ja yleensä kaikkein tutuimpia kirjoja ei kannata vinkata, vaan mieluummin uutta ja oudompaa. - Valitsen vinkattavat kirjat sen mukaan, millaisia kuulijoita on tulossa. Kaikkia vinkattuja saa saman tien lainata. Joskus vinkkauksen jälkeen käy niin, ettei ketään näytä yhtään kiinnostavan. Kun sitten jätän kirjat johonkin tiskille, niin siitä ne napataan mukaan kuin salaa toisilta. KUKA VINKKAISI AIKUISILLE? Kirjavinkkauksella edistetään lukemisharrastusta ja tietoutta kirjoista. Vinkkaus helpottaa valintaa ja madaltaa kynnystä tarttua johonkin kirjaan. Arja vinkkaa nuorille, mutta tarvetta vinkkien saamiseen olisi varmasti myös aikuisilla. Kirjaston Internet-hakupalvelu kertoo kirjoista jotakin. Hakusanojen perusteella sieltä voi saada selville, että joku kirja on esimerkiksi psykologinen jännityskertomus, joka käsittelee ihmissuhteita ja rakkaudenkaipuuta. Mutta sittenkin olisi hienoa, jos joku olisi lukenut kirjan ja kertoisi siitä, kuvailisi pieniä, valikoituja palasia Teksti ja kuvat Ulla Viertola

14 14 Reposaaren messualueella tehdään paarlastilöytöjä Mirja Kortesharju ei osannut vielä joulukuussa aavistaa, kuinka monimuotoisen ja mielenkiintoisen hankkeen projektisuunnittelijaksi hän oli ryhtymässä. Satakunnan ympäristöntutkimuslaitoksesta Reposaaressa on tullut Etelä-Pohjanmaalla Myrkyssä asuvalle, työhönsä omistautuneelle biologille viimeisten kuukausien aikana toinen koti. Merelliset elinkeinot ovat jättäneet jälkensä Reposaaren luontoon ja kulttuurihistoriaan. Purjelaiva-aikakausi näkyy vieläkin Porin luvulla ulkosatamana toimineessa Reposaaressa laivojen mukana saapuneena painolastikasvillisuutena ja -maana. Reposaaressa on maamme merkittävin paarlastialue. Sitä on säilynyt avoimena joutomaana, toisin kuin syntymäkaupungissani Turussa ja monissa muissa satamissa, joissa tutkimisen arvoinen paarlasti on jäänyt asfalttikenttien alle, Kortesharju kertoo. Porin ammattiopiston/metsäopiston opiskelijat Sari Lehtonen ja Marika Vahekoski ovat opettajansa Janne Lampolahden johdolla inventoineet luonnonkasveja maastossa sekä reposaarelaisten kotipuutarhoissa viime kesänä. Kasvien lisäksi tutkijoiden ja asiantuntijoiden tarkastelussa on ollut myös paarlastimaa kivistä kotiloihin sekä Reposaaren kulttuurihistoria ja tarinat. Erityisesti reposaarelaiset, koulut ja Reposaari-yhdistys sekä monet asian harrastajat ovat olleet projektissa aktiivisesti mukana. Laitoksella on otettu vastaan asiantuntijoita ympäri Suomea sekä vaihdettu ajatuksia ulkomaalaisten vierailijoiden kanssa. Olemme yhdessä lasten kanssa tutkineet entiseltä telakkaalueelta tuotuja paarlastiaarrekasoja. Keväällä puhdistimme kiviä vanhoilla hammasharjoilla. Muoviset marjaläviköt ovat toimineet seuloina. Kasvihuone on toiminut maankäsittelypaikkana. Sinne on pystytetty myös Reposaaren koululaisten paarlastiaarrenäyttely, Kortesharju kertoo. Koululaisten lisäksi Reposaaren loma-asuntomessutyömaan rakennusmiehet ovat suhtautuneet ennakkoluulottomasti aarteiden etsintään. He ovat ilmoittaneet mielenkiintoisista löydöistä ja jopa keräilleet kiviä, simpukoita ja muuta jännittävää kaivuutöiden yhteydessä. Reposaaren kulttuurihistoria tutuksi messuvieraille Reposaaren ainutlaatuisuuteen paarlastialueena herättiin toden teolla, kun alueelle alettiin kaavailla vuoden 2008 loma-asuntomessuja. Ulkomailta tullut maa-aines nousi myös tavallisten kansalaisten keskuudessa uuteen arvoonsa. Eksoottisten rikkaruohojen elinalue, avoin joutomaa rantakaistoilla ja kirkkomaan läheisyydessä, jää osin rakenteilla olevien rantahuviloiden alle. Paarlastimaata käytetään kuitenkin messualueen uusien puistojen rakentamisessa. Muistutukseksi Reposaaren kulttuurihistoriasta messualueelle on tulossa paarlastipuisto sekä painolastimaan leviämisestä tarinoin ja kuvin kertovat infotaulut. Nämä puisto- ja ympäristötoimen sekä loma-asuntomessuväen toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä lievittämään asiantuntijoiden ja tutkijoiden pettymystä. Harmittaa, ettei paarlastimaata ehditty inventoida kunnolla. Rakennusprosessiin ryhdyttiin turhan nopeasti. Itsekin tulin hankkeeseen mukaan vasta, kun rakennustyöt oli jo aloitettu. Meillä ei ollut aikaa tehdä asioita, jotka olisivat vaatineet etukäteissuunnittelua. Reposaaren koululaisten kiviaarteet ja taideteokset ovat valloittaneet kasvihuoneen. Mirja Kortesharju kattoi pöydän täyteen kivi- ja hiekkaherkkuja Satakunnan ympäristötutkimuslaitoksen paarlastiaiheisessa näyttelyssä. Varmaa on kuitenkin se, ettei ikinä enää tule paarlastia. Ei ole purjehtijoita, jotka tarvitsisivat sitä pitääkseen veneensä vakaana merellä. vinkkejä reposaarelaiseen pihasuunnitteluun Ympäristötoimella on tekeillä kirjanen perinteisestä reposaarelaisesta pihasta. Oppaan ideoinnissa Mirja Kortesharjua auttaa omakohtainen kokemus perinnemaisemainventoinneista viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Hän on seurannut maalaisympäristöjen häviäviä kasvilajeja laajalla alueella Ahlaisista aina pohjoiseen Ilmajoelle asti. Loppuvuodesta ilmestyvässä ja loma-asuntomessuillakin jaettavassa, käytännönläheisestä kirjasesta saa vihjeitä siitä, millä eri tavoin paarlastiperinne voi olla osa puutarhaa. Hyviä hoitovinkkejä on kertynyt reposaarelaisia kotipuutarhureita haastattelemalla. Jotta luonnonkasvi kukoistaa, se pitää toisinaan unohtaa. Hallittu hoitamattomuus on painolastikasvien mieleen, Kortesharju tietää. Teksti ja kuvat Virpi Laiho PAARLASTIA, PAAR- LASTIA ELI MITÄ? Purjelaivojen painolastina käytetty hiekka- ja kiviaines pitivät lastaamattoman aluksen vakaana merenkäynnissä Nykyisissä laivoissa painolastina käytetään vettä Painolastimaan mukana satamiin kulkeutui mm. kasvien siemeniä ja juuria, kotiloita ja simpukoita kaukaa ulkomailta asti Reposaaresta on löydetty 140 eri painolastikasvilajia ja 120 erilaista nilviäislajia. Reposaari on ainutlaatuista painolastialuetta, koska vanhaa satama-aluetta ei ole asfaltoitu ja saari oli pitkään ilman tieyhteyksiä Reposaaren painolastikasveja inventoitiin viime kesänä Painolastikasvikult tuuri ja luonnon virkistyskäyttöpalvelut mereisessä Porissa hankkeen tiimoilta Paarlastikasveja messupuistoon Reposaaren messualueen puistosuunnitelman pohjana on viime talvena järjestetyn suunnittelukilpailun parhaimmisto. PUISTOJEN NIMIHISTORIAA: Kelponpuisto on nimetty reposaarelaisen, kaksinkertaisen painin olympia-voittajan, kansanedustajan ja kaupunginvaltuuston jäsenen Kelpo Gröndahlin mukaan ( ) Eikanpuisto on nimetty tunnetun reposaarelaisen laulajan Eino Grönin mukaan. Lähde: Reposaaren Reelinki Asemakaavaselostus Reposaaren Satamapuisto jatkuu Konepajan alueelle Kelponpuistona ja sen päätteeksi rantamaisemiin rakennetaan Eikanpuisto, johon tulee mm. toriaukio. Puolet Reposaaren messualueen Kelponpuiston pinta-alasta on varattu paarlastikasvillisuudelle. Satamapuistokadun varren puistokäytävältä avautuu matalan betonimuurin yli näkymä Kelponpuistoon. Muurissa on myös istumapaikkoja harvakseltaan. Muurin takaa alkaa luon- nonmukainen paarlastipuisto, joka rajoittuu puistoa veitsenterävästi leikkaavaan betonikäytävään. Puistossa kohti Eikanpuistoa kaartuva käytävä johtaa kulkijan meren rannalle Eikanpuistoon, kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen kertoo. Komeat kivielementit pääsevät oikeuksiinsa vierasvenesatamaan rajoittuvassa Eikanpuistossa, joka toimii Reposaaren telakka- ja satamahistoriaa ilmentävänä maisemapuistona. Puu-, betoni ja metallirakenteet tukevat alueen telakkataustaa. Puistoon tehdään istutukset merenrannan kaltaisesti. Istutukset nousevat erikokoisista kivilajitteista. Istutuslajeina on mm. tyrni ja pylvästervaleppä. Puiston rakentaminen on parhaillaan käynnissä betonirakenteiden ja graniittikivetysten osalta. Työ valmistunee pääosin tänä syksynä. Teksti Virpi Laiho

15 15 Porissa valmistaudutaan 450-vuotisjuhliin Lyhyessä ajassa on otettu kolme isoa askelta ensi vuoden Porin 450-vuotisjuhlavuoden valmisteluissa. Juhlavuoden graafinen ilme ja slogan esiteltiin heinäkuussa, mitä seurasi kaupungin perustajan, Juhana herttuan, muistomerkkien julkistaminen. Lisäksi porilaislähtöiset taiteilijat on kutsuttu esiintymään jazzviikon suureen juhlakonserttiin. Porin syntymäpäiväjuhlat vuonna 2008 käynnistyvät todenteolla 8. maaliskuuta, jolloin Juhana Herttua antoi Porin kaupungin perustamiskirjeen tasan 450 vuotta sitten. Muita merkittäviä juhlavuoden tapahtumia ovat Reposaaren loma-asuntomessut kesäkuussa, suuri viihdekonsertti jazzviikolla ja Porin päivän juhlallisuudet syys lokakuun vaihteessa unohtamatta kolmatta kertaa Porissa järjestettävää SuomiAreenaa. Juhlavuonna Porissa järjestetään paljon myös valtakunnallisia tapahtumia urheilukilpailuista järjestötilaisuuksiin. sykkivä ja värikäs juhlailme Juhlavuoden teeman tarkoituksena on kohottaa kaupunkilaisten Pori-imagoa ja luoda ulkopaikkakuntalaisille mielikuva vireästä kaupungista. Teema rakentuu tärkeistä osa-alueista, joista Pori tunnetaan, ja joista se voi olla ylpeä. Juhlavuoden julisteista välittyy kaupungin vetovoimaisuus: monipuoliset koulutusmahdollisuudet sekä matkailullisestikin tärkeä laadukas ja runsas kulttuuritarjonta sekä merellinen luonto. Juhlavuoden graafisen ilmeen toteutuksesta vastaa porilainen mainostoimisto Jabadabaduu. Juhlavuoden slogan Pori Sykkii. sopii kaikille porilaisille. Muille se viestii vireästä ja aktiivisesta kaupungista. Slogan ei lupaa liikoja, mutta ei ole liian vaatimatonkaan, yhteyspäällikkö Jussi Viitanen mainostoimisto Jabadabaduusta luonnehtii. Juhlavuodella on ennen kaikkea myös imagollinen merkitys. Onhan Pori maan yhdeksänneksi vanhin kaupunki, mikä on Suomen mittakaavassa merkittävän iäkäs, Porin kaupungin juhlavastaava Risto Kupari lisää. Raatihuoneenmäellä vaihdetaan katseita Kaupungin perustaja Juhana herttua saa kaksi muistomerkkiä, näköispatsaan ja reliefin, Porin vanhimman asemakaavan alueelle. Raatihuoneenmäellä seisova nuori Juhana on välittömässä katsekontaktissa reliefissä esiintyvään vanhempaan Juhanaan, jonka paikka on kaupungintaloa vastapäätä olevassa rakennusvalvonnan päätyseinässä. Muistomerkit paljastetaan juhlavin menoin Porin 450-vuotissyntymäpäivänä maaliskuussa. Patsashanke on kaikkien Porissa toimivien rotaryklubien yhteinen voimanponnistus. Täysikokoisen pronssiin valetun, punaisella graniittijalustalla seisovan, näköispatsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Sofia Saari. Pronssinen reliefi esittää Juhanaa jo vähän vanhempana miehenä, jolloin hän toimi Ruotisin kuninkaana. Tämä Juhana III Risto Kupari julkistaa tyytyväisenä Rolf Lehtisen suunnitteleman juhlajulisteen reliefi on lahjoitus Emil Cedercreuzin säätiöltä. Sama reliefi koristaa Ruotsin suurlähetystön tuloaulaa ja Ulvilan kirjaston ulkoseinää. Porilaislähtöiset taiteilijat yhdessä lavalla Porin kaupunki järjestää jazzviikolla Kirjurinluoto Arenalla näyttävän juhlavuoden viihdekonsertin, jonka House Bandinä toimii Pori Sinfonietta kapellimestari Jukka Iisakkilan johdolla. Konsertin esiintyjäkaarti koostuu porilaislähtöisistä nimekkäistä taiteilijoista. Lavalle nousevat mm. Olli Lindholm, Pertti Neumann, Mari Rantasila, Simo Silmu, Tapani Rinne ja Seppo Tyni. Teksti Virpi Laiho Kuva Jan Virtanen Kiinnostus SuomiAreenaa kohtaan kasvussa Porissa vietetään ensi vuonna nelipäiväistä SuomiAreenaa Tapahtuman tarjonta laajenee ja monipuolistuu edellisvuosista. Järjestöt ovat kilpaa tuomassa tilaisuuksiaan kaupunkiin. Luvassa on jälleen kovia nimiä yli 65 tilaisuudessa. Ensi vuoden SuomiAreenan päärooleissa ovat kansalaisyhteiskunta sekä kolmas sektori. Erityistä arvokkuutta tapahtumaan tuo Porin 450-vuotisjuhlavuosi. Suurena pääyhteistyökumppanina toimii 70 vuotta täyttävä Raha-automaattiyhdistys. SuomiAreenan jokainen päivä tarjoaa mielenkiintoisia oheistempauksia Porin 450-vuotisjuhlan viihdekonsertista SuomiAreena-vaellukseen. Porissa otetaan askel kohti useampipäiväistä kansalaistoria Eetunaukion ollessa entistä aktiivisemmassa käytössä. Järjestäjillä on myös ideoita siitä, miten saada nuoret mukaan tapahtumaan. SuomiAreenan netti-tv:llä on ollut huimat katsojaa. Sillä saatua näkyvyyttä pyritään jatkossa hyödyntämään entistä tehokkaammin paitsi tunnelmanvirittäjänä myös tiedonvälittäjänä. SuomiAreena näkyy myös MTV 3:lla viime vuotta useampina lähetyksinä. Loppua ei näy Porin kaupunginjohtaja Aino- Maija Luukkonen ja MTV Oy:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara allekirjoittivat jatkosopimuksen SuomiAreenan järjestämisestä tämän vuotuisen areenan päätöspäivänä Koska kokemukset ovat olleet erinomaisia, yhteiskunnallista kesätapahtumaa päätettiin jatkaa ainakin vuoteen 2010 saakka. MTV Oy:llä on optio vuosiin Kesän 2008 valmistelu on jo käynnissä, ja siitä vastaavat MTV3:n uutispäällikkö Esa Nieminen ja Porin kaupungin tiedotuspäällikkö Tapio Furuholm. Teksti Virpi Laiho Aino-Maija Luukkonen ja Pekka Karhuvaara eivät hymyile suotta SuomiAreena on vakiinnuttamassa paikkaansa Porin kesässä. Kuva Marko Mikkola

16 16 Juuret Porissa Sikatilalta Kansallisteatterin lavalle Näyttelijä Maria Kuusiluoma, 37, kaipaa aika ajoin Helsingistä työkiireiden keskeltä Poriin maalle. Kaupunkilaiset muistavat hänet Porin vihreiden kaupunginvaltuutettuna. Nauravaisen näyttelijänalun on saattanut tavata työn merkeissä Raatihuoneen Kellarissa, Cafe Jazzissa tai kaupungin puutarhalla ja illan hämärtyessä Rientolan tanssiparketilta. Kahden ja puolen kuukauden kesäloma Kansallisteatterista ei ole käytännössä toteutunut kertaakaan ei ainakaan viimeisen viiden vuoden aikana. Houkuttelevat työtarjoukset ovat vieneet näyttelijän mukanaan, milloin mihinkin päin valtakuntaa. Kesällä Kuusiluoma tavattiin mm. Reposaaresta Jaakko heitti kylmän kiven lyhytelokuvan kuvauksista ja melontaharjoituksissa YLE2:n Erätulilla-ohjelmaa kuvatessa. Niin paljon kuin rakastankin teatterityötä, kaikista eniten inhoan siinä sitä, että joudun luopumaan niin monista asioista. En ole päässyt kertaakaan maistamaan, miltä tuntuu olla vapaa aikatauluista, kuusipäiväistä viikkoa Suomen Kansallisteatterissa tekevä Kuusiluoma huokaa. Syystalven Kuusiluoman työllistää ensi-iltansa saanut Sininen lintu uninäytelmä. Hän on kuulunut Kansallisteatterin vakiokaartiin vuodesta 1994 lähtien. Saman vuonna hän valmistui Teatterikorkeakoulusta. Kuusiluoma piti kaksi vuotta virkavapaata kuvatessaan kotimaista draamasarjaa Käenpesää vuosina Tilanne oli erikoinen, sillä virkavapaansa aikana, neljän kuukauden kuvaustauolla, hän vieraili keikkapalkalla omalla työpaikallaan. Näin valmistuu Maria Kuusiluoman tähdittämä, Reposaaressa kesällä kuvattu koko perheen lyhytelokuva. TV- ja teatterityötä on mahdoton verrata toisiinsa. Ne ovat kaksi eri maailmaa. Teatterissa kiehtoo se, että näyttämöllä esiintyessään saa yleisöltä välittömän palautteen. TV-kameroiden edessä voi aina epäonnistuessaan ottaa uuden oton. häpeilemättä porilainen Lapsuusmuistot Porissa liittyvät vahvasti kotitilan miljööseen jokimaisemissa Vähä-Rauman ja Ulasoorin rajamailla, jossa Kuusiluoman vanhemmat pitivät lihotussikalaa ja viljelivät maata. Kun isä lähti syksyllä kyntöhommiin, halusin ehdottomasti tulla mukaan. Siinä sitten istuin pellon laidalla lelujeni kanssa ja katsoin, kun isä ajoi traktoria. Olin kieltämättä ihan isin tyttö. Vanhempien kuoltua Kuusiluoma on pitänyt lapsuudenkotiansa Porissa pystyssä yhdessä veljensä kanssa. Toisinaan myös ystävät ovat toimineet talonmiehinä. Kotini on Porissa, Helsingissä on vain asunto. Pyrin aina mahdollisuuksien mukaan käymään landella. Siellä on aina puuhaa. Rakastan tehdä pihatöitä, lapioida, maalata, leikata omenapuita Se on totaalista vastapainoa omalle duunille. Teatteri on hetken taidetta veteen piirretty viiva. Välillä on virkistävää tehdä jotain konkreettista, jotain pysyvää. Liikunnalliselle Kuusiluomalle fyysisen työnteko kotitilalla on suuri nautinto. Maatilan tytöstä on kasvanut myös innokas ruoanlaittaja. Hän myöntää myös pitävänsä luksuksesta. Kukapa ei nauttisi viikonloppulomasta vaikkapa Pariisissa? Ainoa paikka, missä voin rentoutua on tarpeeksi kaukana, ulkomailla. Mielellään niin kaukana, että jos puhelin soi, ei voi lähteä keikalle. Unelmalomalla saan lukea vapaasti vaikka kellon ympäri, jos niin haluan. Lukeminen on suuri intohimoni, jolle toivoisin jäävän enemmän aikaa. monta rautaa tulessa jo pikkulikkana Maria Kuusiluoma oli kova tyttö innostumaan erilaisista harrastuksista jalkapallosta ja judosta aina jazztanssiin. Äiti pysyi kuitenkin tiukasti periaatteensa takana: yhtä fyysistä harrastusta tuli vastata yksi henkinen. Sibelius-Akatemian käyneelle pianonopettaja äidille kulttuuri oli luonnollisesti tärkeä osa elämää. Vaikutteet iskivät myös Kuusiluomaan, joka hakeutui soittotunneille instrumentteinaan piano ja kannel. Runonlausunta ja kansanperinne tuli tutuksi paikallisissa Helkanuorissa. Nuorempana Kuusiluoma oli taipuvainen myöhästelyyn. Ilmaisutaidon lukio Meri-Porissa jäi kesken, koska bussi ajoi liian monena aamuna ohi. Ei auttanut muu kuin siirtyä Länsi- Porin lukion kirjoille. Työssä on ollut pakko oppia täsmälliseksi, tai ainakin pyrkiä sellaiseksi. Kuusiluoma teki ensimmäisen teatteriroolinsa Saavuthan keinumaan näytelmässä Porin Vihreässä Teatterissa vuonna Teatteri-innostus vie Kuusiluoman neljä vuotta myöhemmin Pohjoiskarjalan kansanopistoon näyttämötyön linjalle. Joensuussa näyttelijänalku sai paitsi ensikäsityksen todellisesta teatterityöstä, kohtasi hän myös ensirakkautensa. Kuusiluomasta olisi mukava joskus vierailla Porin teatterissa. Hän on näytellyt siellä viimeksi ammattiteatteriharjoittelussa ihailemansa näyttelijä Vesa Haltsosen kanssa 14 vuotta sitten. kriisejä ja haaveita muutoksesta Neljääkymmentä lähentelevä näyttelijä kertoo kärsivänsä jatkuvasta kriisistä. Syitä on monia: parisuhdetta koetteleva julkinen työ, tiukkojen aikataulujen sanelema elämänrytmi ja perheenperustamispaineet. Ja loppujen lopuksi kaikki on vain ulkomaailman sanelemia paineita, joiden kanssa näyttelijä on itse oppinut ajan myötä sinuiksi. Kun näkyy paljon julkisuudessa, ihmisille tulee helposti harha, että olen saavuttanut jotain paljon muita enemmän. Aktiivisuutta on vaikea verrata. Eri ihmisten intressit eroavat toisistaan. Normaalisti tämän ikäisellä ihmisellä on jo esimerkiksi teini-ikäiset lapset. Kuusiluoma ei pidä äidiksi ryhtymistä mahdottomana lähitulevaisuudessa. Hän toteaa, että on nyt ensimmäistä kertaa pysähtynyt ajattelemaan omaa fyysistä ja biologista ikäänsä. Kuusiluoma on sitä mieltä, että ihmisen olisi hyvä välillä vaihtaa työpaikkaa ja maisemaa, kuunnella sydäntään ja uskaltaa tarttua uusiin haasteisiin. Luovassa työssä pitää pystyä uudistumaan. Koko 2000-luvun tiiviistä työtahtia pitänyt näyttelijä, on vakavasti miettinyt otteen höllentämistä pitkän virkavapaan muodossa. Aina on mahdollisuus muuttaa asioita, jos vain haluaa. Mikään ei tule ilmaiseksi eikä itsellään. On oltava valmis tekemään työtä ja luopumaan jostain saadakseen jotain muuta tilalle. Näyttelijän vahvat porilaisjuuret tuleva ilmi tavasta, jolla hän puhuu syntymäkaupungistaan ja tarkkailee ympäristöään. Hänellä on halu vaikuttaa ja olla mukana kehittämässä kaupungin kulttuuritarjontaa. Kuusiluoma paljastaakin, että takatasku on täynnä toinen toisiaan villimpiä ideoita Porin kulttuuri- ja viihde-elämän vilkastuttamiseksi. Teksti Virpi Laiho Kuvat Jan Virtanen

17 Porin kaupungin KYSYMYSTORI on yksi tiedottamisen kanava?17 Kysymystorilla virkamiehet vastaavat kansalaisten kaupungin asioita koskeviin tiedusteluihin. Kysymystori löytyy Porin kaupungin www-etusivulta, Kaupunki palvelee otsikon alta. Sivuilla esitetyt kysymykset ovat usein lyhyitä ja ytimekkäitä, mutta toisinaan ne ovat hyvinkin seikkaperäisiä tiedusteluja jostakin tärkeästä aiheesta, joka koskettaa ehkä muitakin kuntalaisia kuin vain kysyjää itseään. Kun virkamies vastaa kysyjälle, kysymystorista tulee eräs kaupungin tiedottamisen kanava. Kaupungin henkilöstön palkka- ja palvelussuhdeasioita ei kuitenkaan käsitellä kysymystorilla, vaan kaupungin sisäisen tiedotuskanava intranetin eli Rummun sivuilla. KYSYMYSTEN KÄRJESSÄ Alkuvuonna 2007 kysymystorilla tehtiin eniten tiedusteluja sosiaali- ja terveyspalveluista. Valtaosa kysymyksistä liittyi jotenkin lapsiin. Vanhustenhoito ei ollut merkittävästi esillä, vaikka vaalien alla asiasta puhuttiin paljon julkisuudessa. Jonkin verran kysyttiin myös Länsi-Porin lääkäritilanteesta. Toiselle sijalle kiri yllättäen ympäristö kesää kohti lisääntyvällä kiinnostuksella. Talvella puhutti katu- ja leikkipaikkojen valaistus, keväällä Pörkkinäisten puiston kuivatus sekä kestoaiheena koirien ulkoiluttaminen ja jätökset. Katu- ja liikennesuunnittelu kamppaili tasaväkisesti koulutuksen kanssa kiinnostavuuden kolmannesta sijasta. Tiedustelut koskivat katupölyn siivoamista ja katu- ja tieliikenteen järjestelyjä yleensä. Kesällä puheenaihetta antoivat pensaiden ja erilaisten rakennushankkeiden aiheuttamat näköesteet. Koulutoimelle osoitetuissa kysymyksissä kannettiin huolta koulutuksen taloudellisesta tilasta ja sen vaikutuksista opetukseen. Epätietoisuutta aiheuttivat myös koululaiskuljetukset. VOIKO BENSAN HINTA MUUTTUA KESKEN TANKKAUKSEN? Mielenkiintoinen kysymystorin aihealue on kohta Muut. Siellä voi kysyä vähän mistä tahansa aiheesta, tai aiheista jotka eivät oikein sovi mihinkään muualle. Esimerkiksi, missä päin Porin seudulla on veneenlaskupaikkoja, tai voiko asemakaava-alueella omakotitalon pihalle ottaa pari kanaa kesäksi. Kaikkiin kysymyksiin pyritään vastaamaan. Kysyjien lähettämät viestit näkyvät kysymystorilla. Vastauksia antavat ne henkilöt kaupungin organisaatiossa, joilla on tietoa kysytystä aiheesta. Jos kysyjä ei halua viestiään kaikkien nähtäville, palautetta voi antaa myös yleisellä palautelomakkeella. Palaute -sivulle pääsee sekä suoraan kaupungin www-etusivulta että kysymystorin kautta. Teksti Ulla Viertola liian tehokkaan palaverityöskentelyn 10periaatetta ehkäisyyn Joskus on vaikea löytää yhteistä näkökulmaa asioihin Teksti ja kuva Ulla Viertola Mistä palaverissa oikeastaan oli tarkoitus puhua? Kun en tiedä edes sitä, ei ole mitään mieltä valmistautua. Palaveriin olisi ehdottomasti tarvittu se yksi kaveri tietohallinnosta, mutta juuri nyt se on kuulemma lomalla. Ei kai se mitään haittaa, kutsuin kokoon kumminkin puhutaan sitten joskus toiste sen kanssa Kännykkä mukaan, ja hakulaite ja kannettava! Joku tärkeä voi soittaa kesken kaiken, ja muutenkin toisten nähden kannattaa vaikuttaa tehokkaalta. Puhutaan ensin puuta heinää, että kaikki mukavasti rentoutuvat. Tylsät tärkeät jutut kannattaa jättää viimeiseksi, niin hyvässä lykyssä niitä ei ehditä/jakseta käsitellä ollenkaan. Palaverit ovat tosiaan hyviä paikkoja puhua asioista! Onneksi suurin osa porukasta on sellaisia hissukoita, etteivät juuri koskaan keskeytä Joskus hissukatkin yrittävät olla kuin tietäisivät jotakin. Sellainen on parasta lopettaa alkuunsa, tai muuten ei ehditä käsitellä asioita kunnolla. Toisaalta, ei sitä aina jaksa puhua vain asiaa. Palaveri on luovan toiminnan aivoriihi! Joskus omasta lomamatkasta kertominen saattaa synnyttää toisissa ties mitä jänniä ajatuksia. Joskus se ei vain toimi, yhteistyö nimittäin. Silloin on runnottava läpi kaikki, mikä tuntuu itsestä paremmalta. Mitä sitä sen enempää siirtelemään ei se mihinkään muutu, pitkittämällä Selväksi tuli, se mistä oli tarkoitus puhua! Mutta mitä päätettiin pitäisikö jonkun nyt jatkossa tehdä jotakin? Palaverit ovat hauskoja, kun saa istua yhdessä puhumassa sitä sun tätä! Pidetään vaan useammin, vaikka kerran päivässä kyllä jotakin asiaa aina keksitään! Parempi se on muillekin että pääsevät pois työnsä vierestä, muutamissa ihmisissä kun on niin paljon tarpeetonta työhulluutta

18 18 Lyhyet Kouluneuvos Raimo Forsströmista muotokuva Kouluneuvos Raimo Forsströmin muotokuva paljastettiin koulutusvirastossa Forsström toimi Porin koulutoimenjohtajana vuosina Sitä ennen hän toimi Vähärauman koulun rehtorina ja opettajana kahdeksan vuotta. Muotokuvan maalasi kuvataiteilija, taiteen maisteri Marjo Heino-Fihlman. Koulutuslautakunnan entinen puheenjohtaja, palvelujohtaja Antti Kokkila piti puheen muotokuvan julkistamistilaisuudessa. Kouluneuvos Raimo Forsström ja kuvataiteilija, taiteen maisteri Marjo Heino-Fihlman. Teksti ja kuva Birgitta Tuunainen Heijastinliivit yllä koulutielle Tapiola-ryhmä lahjoitti kaksikymmentä heijastinliiviä Porin Tuorsniemen koulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille koulunalun yhteydessä 15. elokuuta. Lahjoitus tukee koulun liikennekasvatustyötä ja auttaa pienten koululaisten näkymistä liikenteessä. Tuorsniemen koulun oppilaat testasivat, miten uudet heijastinliivit istuvat ylle. Osa Tuorsniemen koululaisista joutuu kulkemaan ajotien varressa, koska heidän koulumatkallaan ei ole kevyen liikenteen väylää. Se sai meidät osallistumaan turvallisuustalkoisiin, asiakkuuspäällikkö Marja Svensberg-Kujala Tapiola-ryhmästä kertoo. Liikenneturvallisuus on jälleen ajankohtainen aihe, sillä syksyn tultua moni lapsi liikkuu ensimmäistä kertaa itsenäisesti liikenteessä. Koulujen alku toi liikenteeseen noin ekaluokkalaista. Tempauksella kannustetaan myös vanhempia tukemaan lapsiaan heijastinliivien käytössä koulumatkoilla. Heijastinliivien lahjoitus on vuosittainen perinne, joka toteutettiin nyt kolmatta kertaa, Tuorsniemen koulun rehtori Raija Pere kertoo. Teksti Virpi Laiho Kuva Marja Svensberg-Kujala Palvelukoti Asteri 10 vuotta Opiskelijoille sosiaalista luottoa Palvelukoti Asterin 10-vuotisjuhlaa vietettiin Asterin omissa tiloissa Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Juha Sandberg toi tilaisuuteen Porin kaupungin tervehdyksen. Toiminnanjohtaja Irma Roininen kertoi dementiayksiköiden perustamisesta muistellen Asterin toiminnan alkutaivalta. Asukkaiden läheiset viettivät lämpimän elokuisen perjantai-iltapäivän omaistensa kanssa juhlien ja Esa Laihon yhtyeen hanurimusiikista nauttien. Tehostetun palveluasumisen Päärnäisten palvelukoti As- teri perustettiin sosiaalilautakunnan alaisuuteen elokuussa 1997 tarjoamaan ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa dementoituneille vanhuksille. Asterissa on 16 asuntoa, joista kaksi on kaksiota ja loput yksiöitä. Asukaspaikkoja Asterissa on 18. Tavoitteena on kodinomaisen asumisen turvaaminen asukkaille, jotka eivät pärjää enää avoihoidon turvin. Kuntouttavalla hoitotyöllä pyritään säilyttämään tai jopa parantamaan asukkaiden jokapäiväistä toimintakykyä. Teksti Ritva Koivula Sosiaalista luottoa voidaan alkaen myöntää Porissa myös opiskelijoille. Muille ryhmille kyseisiä luottoja on voitu myöntää lokakuusta 2004 lähtien. Sosiaalisesta luotosta hyötyy maksuhäiriömerkinnän saanut opiskelija, jonka ei ole mahdollista saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin. Lain mukaan opiskelijalle myönnetään sosiaalista luottoa ensisijaisesti siinä tapauksessa, jossa luotto edesauttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan. Sosiaalinen luotto on tarkoitettu opintotukeen oikeutetuille porilaisille opiskelijoille, jotka hakevat toimeentulotukea maksamattomien velkojen vuoksi. Hakijan tulee olla opiskelija, jolta on evätty opintolainan valtiontakaus maksuhäiriömerkinnän vuoksi. Luoton suuruus määräytyy opintokuukausien mukaan. Opiskelijoiden osalta luottoa voidaan myöntää korkeintaan sama määrä, jonka hakija voisi saada valtion takaamaa opin- tolainaa. Toimeentulotuki ja sosiaalinen luotto eivät siis ole toisensa poissulkevia. Opiskelijoille myönnetty sosiaalinen luotto voidaan huomioida toimeentulolaskelmissa tulona, jolloin saavutetaan myös toimeentulotukimenojen säästöjä. Porin YH Asunnot Oy 50 vuotta YH-Asunnot Oy palkitsi synttäreidensä kunniaksi yli 10 vuotta sen palveluksessa viihtyneet työntekijänsä (kuvassa) sekä yli 25 vuotta vuokralaisina olleet asukkaat. Porin YH-Asunnot Oy perustettiin 50 vuotta sitten nimellä Asunnonhankintaosakeyhtiö Porin Haka. Yhtiön perustivat mm. Osuusliike Kansa, Rosenlew-konserni ja Porin kaupunki. Kovan asuntopulan oloissa yhtiön ensisijaiseksi tehtäväksi tuli uusien asuntojen rakennuttaminen. Ensimmäinen operaatio oli kuuden kerrostalon rakentaminen Kuninkaanlahdenkadulle. Sen jälkeen yhtiöllä oli suuria asuntojen rakennutustehtäviä luvulla Pormestarinluodossa, Sampolassa, Pihlavassa ja myöhemmin kaikkialla Porin kaupungin alueella ja ulkopuolel- lakin. Uuden rakennuttamisen lisäksi Porin YH-Asunnot Oy ja sen edeltäjät ovat olleet tekemässä suurimittaisia peruskorjausohjelmia ja asuinympäristön kohennuksia. Vuonna 1971 Porin kaupunki hankki osake-enemmistön yhtiöstä. Yhtiön nimi on ollut Porin YH-Asunnot Oy vuodesta Kaupunki omistaa yhtiön sataprosenttisesti. Muutama kuukausi aikaisemmin yhtiöön oli fuusioitu kaikki Porin kaupungin vuokra-asunnot. Tällä hetkellä YH-Asunnot omistaa yli 1600 asuntoa. Meidän ensisijainen tehtävämme on tarjota kohtuuhintaisia ja hyväkuntoisia vuokra-asuntoja porilaisille. Viime vuosina ovat paljon olleet esillä Karjarannan alueet, Hankkija ja Teurastamo. Toiminnallamme ko. alueilla olemme olleet vahvistamassa Porin kaupungin taloutta, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Träskelin. Yhtiön vaiheista on ilmestynyt historiikki Asumista ja rakennuttamista Porin YH-Asunnot Oy 50 vuotta. Historiikin on kirjoittanut FM Tapio Furuholm. Kuva Virpi Laiho

19 19 Vaatii vastauksen 450-Kalenteri Porin tulvavahingot Porissa korjataan yhä viimekuisen tulvan aiheuttamia vahinkoja. Poikkeuksellisen rajun sateen takia katuja oli poikki ja sade- ja jätevesi tulvivat satoihin kiinteistöihin. Porin keskustassa satoi kolmen tunnin aikana paikoin jopa 140 millimetriä. Verkostopäällikkö Jouko Halminen Porin Vedestä, miltä tulvan aiheuttamat tuhot näyttävät Porissa? Tuhot ovat pahoja kellareissa, ne eivät näy katukuvassa. Sadoissa kellareissa riittää kuivaus- ja korjaustyötä. Meille on ilmoitettu myös muutamista kymmenistä ajoneuvovahingoista. Autoja on kastunut pahasti sekä parkkipaikoilla että alikuluissa. Vika ei ole viemäriverkostojen rakenteissa. Katuviemäreitä ja ojia ei voida mitoittaa näin mahdottoman rankkasateen varalta. Siihen eivät verorahat riitä. Millaista keskustelua olet käynyt tulvavahingoista porilaisten kanssa? Olen ollut lähes tauotta puhelimessa. Porilaiset ovat ottaneet asian yllättävän rauhallisesti huolimatta siitä, kuinka paljon työtä, kustannuksia ja murheita tulvavahingot ovat heille aiheuttaneet. Useimmat ovat ymmärtäneet, ettei luonnonvoimille mahda mitään. Entä millaisia vahinkoja tulvat aiheuttivat kaupungin omille kiinteistöille, apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus? Heti tulvan jälkeen nähtiin, että vahingot ovat merkittäviä. Vahinkojen arvioitiin olevan muutamien satojentuhansien eurojen luokkaa. Tämän hetken arvio yli 3 milj. euroa ja summa saattaa siitä vielä kasvaa. Tulvat aiheuttivat vahinkoja noin 20 kaupungin omistamaan kiinteistöön. Pahiten kärsivät PSYL, Porin Lyseo, Porin Terveydenhuolto-oppilaitos, Ravintola Liisanpuisto ja kaupunginsairaala. Tulvavahingot korvataan ensisijaisesti kaupungin vakuutuksista. Tarkoitus on esittää kaupunginvaltuustolle vahinkorahaston käyttöön ottamista niiden kaupungin kiinteistöjen osalta, joilla ei ole riittävää vakuutusturvaa. Vahinkorahaston hyödyntäminen ei sotke tämän ja ensi vuoden talousarviota. Ketkä ovat korvausvelvollisia? Kotitalouksia on kehoitettu tekemään vahinkoilmoitus omalle vakuutusyhtiölleen. Vakuutusehdot ovat eri vakuutusyhtiöillä hyvin erilaisia. Jos oma vakuutusyhtiö ei korvaa tulvien aiheuttamiaa vahinkoa, kiinteistön omistajien on mahdollisuus esittää korvausvaatimus Porin kaupungille. Tähän mennessä Porin Vedelle on tullut noin 150 vahingonkorvausvaatimusilmoitusta. Vahinkojen kokonaismäärää on vielä vaikea arvioida, ne lienevät 10 milj. euron luokkaa. Valtion korvausvelvollisuudesta on keskusteltu maa- ja metsätalousministerin, sisäministerin ja alueen kansanedustajien kanssa. Kaupunginhallitus on tehnyt esityksen korvausvelvollisuudesta valtiolle. Ennen kuin valtio voi päättää korvauksista, kokonaisvahingoista on tehtävä tarkennettu esitys. Teksti Virpi Laiho Kuva Jan Virtanen Porissa tapahtuu: Helmikuu Bottnisk kontakt konferenssi 112-tapahtuma Maaliskuu Juhlaviikko 450-vuotisjuhlatilaisuudet kouluissa Satakunnan Museon Juhana -näyttely Juhanan markkinat Kansatieteen päivät Samuelin poloneesi Ristintie pääsiäisvaellus Suomen musiikinopettajien liiton kevätliittokokous Huhtikuu 43. valtakunnalliset orkesteripäivät Toukokuu SuomiMies seikkailee Valtakunnalliset museopäivät Poliisin valtakunnalliset laulupäivät Kesäkuu Kesäinen puhallus konserttisarjan avaus Pori Organ festivaali Deus Protector Noster - tilaus sävellyksen kantaesitys Selkämeren merikuljetusten ympäristönäkökulma -koulutuspäivät Loma-asuntomessut Mäntyluodon Hotelli 90 vuotta - juhlanäyttely Maantiepyöräilyn SM kisat Pori 450v golfkilpailu Satakunnan Käsi- ja Pienteollisuusliitto ry:n 140-vuotisjuhla Heinäkuu Pori Jazz SuomiAreena Pori 450v viihdekonsertti Satakunnan kansansoutu porin kaupungin henkilöstölehti Pori sai uuden sosiaaliasiamiehen Porin kaupunki liittyi hankkimaan sosiaaliasiamiespalvelut Satakunnan Erityishuoltopiiriltä alkaen. Aiemmin Pori on järjestänyt palvelun omana työnään. Porin ja neljäntoista muun ympäristökunnan päätoimisena sosiaaliasiamiehenä toimii YTM Jari Mäkinen. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on mm. tiedottaa asiakkaan oikeuksista, neuvoa asiakkaita lain Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen viimeistään mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöosastolle: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: soveltamiseen liittyvissä asioissa sekä avustaa muistutuksen tekemisessä. Sosiaaliasiamies on puolueeton osapuoli asiakkaan ja kunnan sosiaalitoimen ristiriitatilanteissa. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava, hän ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on tullut voimaan Jari Mäkisen tavoittaa puhelimitse numerosta (02) tai gsm , sähköpostilla Mäkisen toimipiste sijaitsee osoitteessa Valtakatu 12 C, 4. krs. PÄÄTOIMITTAJA Tapio Furuholm HALLINTOKESKUS puh TOIMITUSNEUVOSTON PUHEENJOHTAJA Helena Metsälä HENKILÖSTÖPALVELUT TOIMITUSSIHTEERI Virpi Laiho HALLINTOKESKUS TOIMITUSNEUVOSTO: Sirpa Mannila PORIN VESI, Pirkko Teikari SOSIAALIKESKUS, Inna Saarinen SAMK, Titta Strömberg TPK, Outi Vainikka-Majuri TPK, Birgitta Tuunainen KOU- LUTUSVIRASTO, Miia Reiman PORIN AMMATTIOPISTO, Ulla Eklund TERVEYSVIRASTO, Eeva-Liisa Haanpää TERVEYSVIRASTO, Ritva Hellman PORIN SEUDUN MATKAILU OY MAISA, Jan-Kristian Kivi KULTTUURITOIMISTO, Marianne Kotiranta IT-PALVELUT. ULKOASU: GREY PRO Oy, PAINOPAIKKA: West Point Oy, Rauma 2007 Elokuu Pori Folk Syyskuu SAK päivät Porin päivät Kulttuurikulkue Jääbaletti Lasten ja nuorten valokuvafestivaali Lokakuu Porin Oopperan ensi-ilta Romanilasten ja nuorten sekä romanikulttuurin seminaari Marraskuu Porilaisten kuorojen hengellisen musiikin konsertti Joulukuu Juhlavuoden päättäjäiset ja uuden vuoden juhla Raatihuoneenmäellä

20 20 Erja Henttosen elämän kylttejä Terapiaa ja opiskelua Erja Henttonen A-klinikalta on monessa mukana Päihteiden aiheuttamat ongelmat ovat olleet kiinteä osa sosiaalityön historiaa. Alkoholin nauttimisesta voi seurata muitakin ongelmia kuin krapula, ja silloin A-klinikka, katkaisuhoito ja kuntoutumisyksikkö saattavat tulla tutuiksi. Vastaava sosiaaliterapeutti Erja Henttonen on vajaan vuoden ajan tehnyt työtä päihdeongelmaisten parissa A-klinikalla. Hän on aikaisemmin työskennellyt muun muassa perusturvatoimistossa. Opiskelun jälkeen vuonna 1982 hän aloitti uransa sosiaalityöntekijänä. Pätevyysvaatimusten muuttumisen takia hän kouluttautui uudelleen vuonna Vuonna 2004 hän päätti taas päivittää tietojaan ja aloitti työn ohella opiskelun Tampereen yliopiston Porin yksikössä tavoitteenaan nykymuotoinen sosiaalityön maisterintutkinto. Hänen opiskelunsa perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun oppia uusia asioita. Myös päihdepalvelujen käyttäjät ovat yleensä liikkeellä vapaaehtoisesti. A-klinikalle tulemisen takana on oma päätös, paitsi silloin kun on kysymys ns. rattiseuranta-asiakkaista. Henkilöt, joilla on toistuvia rattijuopu- mustuomioita, voidaan määrätä osallistumaan terapiaan. VIINA PIILOTTAA KIVUN Rattiseuranta on melko uusi tehtäväkenttä A-klinikalla. Uusia tehtäviä ovat myös muut kuin päihteistä johtuvat addiktiot, esimerkiksi peliriippuvuus, jolle on ollut oma terapiaryhmänsä A-klinikalla. Mikä tahansa riippuvuus mielletään helposti ongelmaksi, mutta Henttonen ei allekirjoita näin tiukkaa asennetta: Ongelma on ongelma vasta sitten kun siitä on haittaa itselle tai läheisille. Ei se ole ongelma, jos joku täyttää yksinäiset päivänsä pelaamalla, niin kauan kuin hänen rahansa riittävät sen lisäksi myös välttämättömiin menoihin. Usein johonkin asiaan takertunut ei itse pidä sitä haitallisena, mutta läheiset kuitenkin kärsivät. Esimerkiksi alkoholinkäyttö ei välttämättä tunnu ongelmalta juojalle itselleen, mutta hänen läheisensä joutuvat sen vuoksi käymään täällä terapiassa. Päihderiippuvuutta pidetään sairautena, mutta Henttonen ei oikein osaa ajatella sitä sellaiseksi. Sairaus on jotakin, josta ehkä voi parantua, ja sitten kaikki on taas hyvin. Riippuvuus on usein jonkin sietämättömän asian piilottamista. Se asia voi olla köyhyys tai yksinäisyys, tai yleensä se ettei ihminen oikein löydä mahdollisuuksia elää itseään tyydyttävällä tavalla. Kun hän sitten pyrkii irti riippuvuudesta, hänellä on yhä edessään kaikki entiset ongelmansa. Yksinäisyys voi olla jopa entistä pahempi, kun tuttu juoppojen vertaisryhmä on raitistumisen takia menetetty. NAISESTA PITÄÄ RIITTÄÄ MONEKSI Erja Henttonen on aikuinen opiskelija. Hän pyrki ja pääsi mukaan heti kun Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen laitos aloitti Porin yliopistokeskuksessa. Hän ei kuitenkaan jäänyt opiskelun vuoksi sivuun työelämästä, vaan jatkoi monessa roolissa. Hän on sosiaalityöntekijä, opiskelija ja kahden opiskelevan nuoren äiti, ja huomiota tarvitsevat myös omat ikääntyvät vanhemmat. Terve itsekkyys on Henttosen mielestä ollut hyvä keino eri roolien yhteensovittamisessa. Avoin yliopisto on ollut opiskelun varsinainen mahdollistaja, eikä Henttonen säästä sanojaan sen kehumisessa. Avoin yliopisto on hänelle yhtä kuin tehokas opetus, pätevät opettajat ja keino opiskella työajan ulkopuolella. Kokonaista maisterintutkintoa ei kuitenkaan voi suorittaa pelkästään avoimen yliopiston kautta, ja poissaolo työpaikalta on joskus ollut väistämätöntä. Työnantajan asenne onkin aikuisopiskelijalle tärkeä. Henttonen on kiitollinen siitä, että lähiesimies on ollut ymmärtäväinen. YKSILÖ VAI YHTEISKUNTA VASTUUSSA? Opiskelu on antanut paljon uutta tietoa ja ajateltavaa. Muuttuvassa maailmassa sosiaalityölle ei löydy lintukotoa. On elettävä ajan ehdoilla; Henttonen miettii ammattinsa tulevaisuuden tarpeita ja mahdollisuuksia. Tehdäänkö jatkossa sosiaalityötä yksilön parissa vai sosiaalista työtä, jonka tarkoitus on muokata yhteiskuntaa vastassa ovat globaalit rakenteet, joista sanotaan että kukaan ei voi mitään niille. Silloin ongelmista tulee yhä selkeämmin yksilön oma vika. Siitä kertoo jo päihdepalvelujen uusi tunnussana, vastuullistaminen. Ongelmat yksilöityvät, ja yksilöä vaaditaan itse selviämään niistä. Yhteiskuntatieteen aikuisopiskelijalla on erityisenä valttinaan pitkä elämänkokemus. Kun on tehnyt sosiaalityötä jo 25 vuotta, on kokenut erilaisia aikakausia. Ankaran laman aikaan Henttonen kohtasi paljon sellaisia ihmisiä, joiden ei olisi koskaan uskonut tarvitsevan apua. Miten mahtaa olla sosiaalityön tärkeyden laita tänä päivänä. A-klinikalla ei kohtaa vain köyhiä ja kipeitä, vaan monet terapiaan tulevista ovat yhteiskunnallisesti paremmassa asemassa kuin terapeuttinsa. Viinan veroalea pidetään eräänä ongelmien aiheuttajana, mutta Henttonen nimeää muitakin syitä. Päihteiden käyttö on yhteydessä myös korkeaan elintasoon ja alkoholikulttuurin muutokseen. On yhä luonnollisempaa ja hyväksyttävämpää juoda, ja yhä enemmän rahaa käytettäväksi juotavan hankkimiseen. EDES KUUKAUSI RAITTIINA A-klinikalla työskentelee neljä sosiaaliterapeuttia. Henttonen vetää sekä yksilö- että ryhmäterapiaa. Ryhmät voivat olla avoimia, jolloin kuka tahansa ongelmansa tiedostanut voi tulla mukaan, tai miesten ja naisten ryhmiä erikseen. Millaista sitten on tehdä työtä pääosin päihderiippuvaisten, vaikeastikin ongelmaisten ihmisten parissa? Henttonen ei valita sosiaalityön raskautta: Kun ei ole koskaan muuta työtä tehnyt, niin ei tätä osaa pitää sen kummempana. On sellainen olo, että haluaa auttaa, sellaista luonnetta tässä tarvitaan. Ja työllä on myös positiiviset puolensa, joista voi iloita. Ei niiden tarvitse olla mitään isoja asioita. Jo se on jotakin, kun joku ottaa meihin yhteyttä. Jo se merkitsee paljon, että joku on pysynyt kuukauden raittiina, Erja Henttonen toteaa. Teksti ja kuvat Ulla Viertola

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

KT Kuntatyönantajat. virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos. Esittely

KT Kuntatyönantajat. virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos. Esittely KT Kuntatyönantajat virallisesti Kunnallinen työmarkkinalaitos Esittely KT Kuntatyönantajat KT:n asema perustuu lakiin Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta. Laissa on määritelty mm. KT:n perustehtävät,

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu Jaana Tolkki Jaana Tolkki on työskennellyt Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä kolme vuotta. Hän on työskennellyt samassa organisaatiossa myös lehtorina ja opetuksen kehittämispäällikkönä.

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija,

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija, Haasteita on, mutta selviämme niistä kehittämällä luovasti sosiaalipäivystyksen käytäntöjä moniammatillisellayhteistyöllä asiakkaan tarpeet huomioon ottaen Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella il i ll

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot