Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana"

Transkriptio

1 Lakimies 6/2003 s Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana Hakusanat: oikeussosiologia, asiantuntijat, perustuslakivaliokunta, eduskunta, perustuslakivaliokunnan lausunnot 1. Kirjoituksen tarkoitus Vuonna 1973 Esko Riepula tiivisti perustuslakivaliokuntaa koskevat tutkimustuloksensa seuraavasti:»edellä tehdystä analyysistä ilmeni asiantuntijamenettelyn yleistyneen perustuslakivaliokunnan päätöksenteossa niin, että yli 90 % valiokunnan tulkintaratkaisuista tehdään nykyisin ulkopuolisen asiantuntijaavun turvin. Kun siitä edelleen ilmeni tämän asiantuntijavallan keskittyneen suurelta osin 3 4 valtiosääntöjuristin käsiin, joiden tulkintasuosituksia valiokunta on seurannut ratkaisutoiminnassaan yli 90 %:sti, kenellekään ei jääne epäselväksi, keille perustuslakivaliokunnan tosiasiallinen tulkinta- ja ratkaisuvalta on toisen tasavallan kaudella liukunut. Myös kehityksen suunta on selvä: kun valiokunta antoi vielä sotia edeltäneellä ensimmäisen tasavallan kaudella tulkintasuosituksiaan peräti 2/3 itsenäisesti asiantuntija-apuun turvautumatta, ei viime vuosien aikana ole annettu perustuslain tulkintaratkaisuja kuulematta asiassa ensin asiantuntijoiden mielipidettä. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella ei siis voida juuri puhua perustuslakivaliokunnan omaehtoisesta perustuslakien tulkintatoiminnasta. Sikäli kuin kritiikkiä perustuslakivaliokunnan tulkintatoimintaan suunnataan viimeisten kahden vuosikymmenen ajalta, se ei voi ainakaan kohdistua itse valiokuntaan, sen asemaan ja toimintaan perustuslakikontrollia suorittavana eduskunnan toimielimenä.» (Riepula 1973, 319)»Juridista asiantuntijavaltaansa perustuslakivaliokunnassa käyttäessään valtiosääntöjuristit ratkaisevat sillä myös muita yhteiskunnallisia kuin (valtiosääntö)oikeudellisia ongelmia», totesi Riepula (1973). Hän päätyi siihen kantaan, että asiantuntijoita on käytetty yksipuolisesti, ja totesi valiokunnan olevan asiantuntijoidensa vanki. Valtiosääntöjuristien valta perustuslakivaliokunnan linjaratkaisuihin nähden ei ole tämän jälkeen ainakaan vähentynyt, vaikka eräät valtiosääntöasiantuntijoista ovatkin katsoneet, että nykyisin substanssiasiantuntijoilla säädökset valmistelleilla virkamiehillä on enemmän vaikutusta valiokunnan tulkintoihin kuin vakituisilla valtiosääntöasiantuntijoilla. Riepula kiinnitti huomiota eräisiin ns. pysyviin asiantuntijoihin ja totesi heillä olleen»suorastaan verrattomat mahdollisuudet käyttää asiantuntijavaltaansa suhteellisen usein vaihtuvan perustuslakivaliokunnan jäsenistön yli.

2 968 Mikään ei myöskään osoita, etteivätkö juuri nämä henkilöt tätä valtaansa käyttäessään olisi ulottaneet sitä muidenkin kuin puhtaasti oikeudellisina pidettävien ongelmien ratkaisemiseen.» Riepula saattoi muun muassa todeta, että»useimmin asiantuntijana kuultujen henkilöiden kohdalla myös [perustuslakivaliokunnan] tulkintojen seuraamisprosentti on suurin». Riepula saattoi myös havaita, ettei valiokunnan juridisen peruskoulutuksen saaneilla jäsenillä ollut»itsenäistä eikä läheskään niin voimakasta vaikutusta valiokunnan päätöksentekoon perustuslain tulkintatilanteissa kuin sen ulkopuolisella juridisella asiantuntemuksella». Emme tiedä, missä määrin tämä väite nykyään pitää paikkansa. Perustuslakivaliokunnan jäsenten ja asiantuntijoiden roolista kaivattaisiin pikaisesti perusteellista oikeus- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Tämän artikkelin tarkoituksena on valottaa asiantuntijainstituution käyttöä perustuslakivaliokunnassa sotien jälkeisellä kaudella eli vuosien valtiopäivillä. Tähän 58 vuoden ajanjaksoon mahtuu monenlaista muutosta. Näkökulma on yhteiskuntatieteellinen ja erityisesti kvantitatiivinen. Eksploratiivisen data-analyysin keinoin esitetään perustuslakivaliokunnan lausuntojen aineistosta oleellisimpia kvantitatiivisia löydöksiä. Analyysit mahdollistava tietokanta on luotu Turun yliopiston valtio-opin laitoksessa Paradox-tietokantana suoraan eduskunta-aineistosta. Tietokantaan on koottu tiedot kaikista valtiopäivillä annetuista asiantuntijalausunnoista (N= 5 233), jotka on annettu perustuslakivaliokunnan lausuntoja (N= 824) varten. Kyseessä on siis historiallinen aikasarja, joka mahdollistaa asiantuntija-instituution käytön määrällisen tarkastelun. Ensin tarkastellaan perustuslakivaliokunnan roolia yleensä. Sitten eritellään asiantuntijoiden roolia valiokunnan lausunnoissa. Tässä yhteydessä erityisenä kiinnostuksen kohteena on asiantuntijoiden edustavuus. Tämän jälkeen keskitytään lausuntojen konfliktiasteeseen. Lopuksi esitetään eräitä kokoavia näkökohtia. 1 Artikkelissa vastataan seuraaviin konkreettisiin tutkimuskysymyksiin: 1. Miten perustuslakivaliokunnan lausuntojen (PeVL) lukumäärä on vaihdellut valtiopäivittäin? 2. Keille lausunnot annetaan? 3. Miten monta henkilöä on antanut valiokunnalle asiantuntijalausuntonsa? 4. Kuinka monta asiantuntijuutta, so. esiintymiskertaa, kullakin asiantuntijalla on? 5. Keitä asiantuntijat edustavat? 6. Millainen on asiantuntijoiden sukupuolijakautuma? 7. Millainen on lausuntojen konfliktiaste, so. kuinka moneen lausuntoon liittyy eriävä mielipide? 1 Kiitän prof. Antero Jyränkiä artikkelin aihepiiriä koskevista valaisevista keskusteluista sekä Lakimies-lehden refereetä hyödyllisistä huomioista ja lehden toimitusta käsikirjoituksen parannusvaatimuksista.

3 Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana 969 Tässä yhteydessä ei tarkastella asiantuntijakuulemisten vaikutusta perustuslakivaliokunnan lausuntojen sisältöön. Ennen kvantitatiivisten tarkastelujen tulosten esittämistä nostettakoon esiin muutama periaatteellisesti tärkeä seikka perustuslakivaliokunnan työstä. 2. Perustuslakivaliokunnan rooli Perustuslakivaliokunta on paljon vartijana. Se on yksi eduskunnan nykyisistä 15 valiokunnasta. Siinä, kuten muissakin pysyvissä erikoisvaliokunnissa, on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. (Eduskunnan työjärjestys /40) Perustuslakivaliokunnan tehtäväkenttä on laaja. Sen tehtävänä on puhemiesneuvoston hyväksymien yleisohjeiden mukaan: valmistella asiat, jotka koskevat perustuslakia taikka perustuslain kanssa läheisessä asiallisessa yhteydessä olevaa lainsäädäntöä (TJ 32 :n 4 mom.), antaa lausunto perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädettäviksi ehdotetuista lakiehdotuksista sekä sen käsiteltäviksi lähettyjen muiden lakiehdotusten ja asioiden perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin (PL 74, TJ 38 :n 2 mom.), tarkastaa ehdotukset eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön sekä eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön säätämisestä, tarkastaa hallituksen toimenpidekertomus ja tehdä siitä aiheutuvat ehdotukset (TJ 32 :n 4 mom.), valmistella ns. ministerivastuuasiat (PL 114 ), arvioida eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen vaalia varten tehtävään ilmoittautuneet (TJ 11 :n 1 mom.), sekä ratkaista menettelytapaa koskevat ristiriidat eduskunnan ja puhemiehen välillä, jos eduskunta ei PL 42 :n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ole tyytynyt puhemiehen menettelyyn. Perustuslakivaliokunta käsittelee vaalilainsäädäntöä, ylimpiä valtioelimiä (ei kuitenkaan tehtäväjakoa ministeriöiden kesken) ja Ahvenanmaan itsehallintoa sekä kansalaisuus-, kieli- ja puoluelainsäädäntöä koskevat asiat. Perustuslakivaliokunta käsittelee myös valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset. (lähde: vkunta/102pevte.htm) Oleellista perustuslakivaliokunnan työssä on etenkin lakien perustuslainmukaisuuden ennakkovalvonta. Monissa muissa maissa lakien perustuslainmukaisuuden valvonta on delegoitu tuomioistuimille, jotka jälkikäteen eli vasta lain säätämisen tai voimaantulon jälkeen arvioivat lain yhteensopivuutta perustuslain kanssa. Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen ja vuoden 2000 perustuslain myötä tuomioistuimille on kuitenkin myönnetty oikeus ja velvollisuus antaa etusija perustuslain säännöksille, jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevas-

4 970 sa asiassa lain säädöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa (PL 106 ). Keskittyykö perustuslakivaliokunta pelkästään oikeudelliseen harkintaan vai käyttääkö se myös tarkoituksenmukaisuusharkintaa? Harjoittaako valiokunta myös poliittista eikä vain oikeudellista harkintaa? Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa asiasta esitetään toisistaan mielenkiintoisesti eriäviä kantoja. Perustuslakikommentaarissaan Saraviita (Saraviita 2000, ) kirjoittaa seuraavasti:»perustuslakivaliokunnan lausuntotoiminta eroaa muista valiokunnista. Niissä jäsenet toimivat avoimen poliittisesti, ja asetelma hallituspuolueet/oppositio näkyy selvästi. Jäsenet ovat ryhmäkurin sitomia. Perustuslakivaliokunta sen sijaan toimii oikeusharkinnan pohjalta, eikä sen jäseniä tietääkseni sidota lausuntoasioissa ryhmäpäätöksin. Tämä järjestelmä, jolla ei ole minkäänlaisia oikeudellisia takeita, kuten tuomioistuimilla (jäsenten ns. erottamattomuus ja tuomioistuimen riippumattomuus), on vertaansa vailla parlamenttien valiokuntien joukossa. Sen vakautta ja toimivuutta käytännössä ei ole oikeuskirjallisuudessa asetettu kyseenalaiseksi.» Hän jatkaa:»perustuslakivaliokunnan pidättäytymisellä oikeusharkintaan saattaa olla tosiasiallisia sanktioita. Ne liittyvät suomalaiseen voimakkaaseen valtiosääntöoikeudelliseen legalismiin. Perustuslakivaliokunnan nykyisin täysin vakiintunut ja laajasti legitiimi asema lakien valtiosäännön ja perusoikeussäännösten mukaisuuden valvontaelimenä vaarantuu, jos voidaan osoittaa, että se pyrkii lausunnoilla poliittisiin tavoitteisiin.» (Saraviita 2000, 364) Omassa perustuslakikommentaarissaan Jyränki (Jyränki 2000, ) puolestaan katsoo, että perustuslakivaliokunnalla on kaksoisrooli:»muista valiokunnista poiketen perustuslakivaliokunta käyttää toimissaan, paitsi poliittista eli tarkoituksenmukaisuusharkintaa, runsaasti myös oikeudellista eli sidottua harkintaa. Yksi kansanedustuslaitoksen valiokunnista, kokoonpanoltaan täyspoliittinen elin, pystyy siten pitkän kulttuurisen tradition kannattamana toiminnassaan pitämään kohtuullisessa määrin, enimmäkseen jopa riittävästi erillään toisistaan nuo molemmat harkinnan lajit. Oikeudellisessa harkinnassa eivät käytännön mukaan valiokunnan jäseniä sido ryhmäyhtenäisyyttä varmistavat menettelysäännöt. Yhdellä eduskunnan valiokunnista on näin kaksi toisistaan melko tavalla poikkeavaa roolia, poliittinen ja kvasijudisiaalinen (tuomioistuinta muistuttava).» Saraviidan mukaan perustuslakivaliokunta keskittyy pelkästään oikeudelliseen harkintaan, kun taas Jyrängin mielestä se harjoittaa sekä oikeudellista että poliittista harkintaa. Jyrängin mielestä valiokunta»enimmäkseen jopa riittävästi» kykenee pitämään erillään nämä kaksi harkinnan lajia. Huomionarvoista Jyrängin luonnehdinnassa on se, että hänestä perustuslakivaliokunnan lausunnoissa poliittiset seikat näyttävät toisinaan ohittavan painoarvoltaan oikeudelliset. Politiikan tutkijat pitänevät tätä oikeastaan itsestäänselvyytenä. Heille oikeudelliset kysymykset ovat oikeastaan poliittisia. Olisi siten käsitteellisesti

5 Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana 971 ristiriitaista, että poliittisesti kokoonpantu elin ei tekisi poliittisia päätöksiä enimmäkseen jopa ensisijaisesti poliittisia. Oikeudelliset säännötkin ovat ensisijaisesti poliittisen prosessin kautta syntyneitä. Ei niiden poliittinen luonne vähene, vaikka niitä kuinka kutsuttaisiin oikeudellisiksi. Erottelu poliittinen oikeudellinen voidaan luonnollisesti tehdä, mutta oikeudellista aspektia korostavien olisi syytä tehdä edes itselleen selväksi, minä nimenomaisena ajankohtana oikeudellisen olion poliittinen luonne on neutraloitunut (pelkästään) oikeudelliseksi. Politiikan tutkijain mielestä tuollaista tapahtumaa ei ylipäänsä ole olemassa. Perustuslakivaliokunnalla on kaksoisluonne asioiden substanssivalmistelijana ja sitovien tulkintojen antajana. Analyyttisinkaan tutkija ei kykene sanomaan, missä täsmälleen ottaen raja oikeudellisen ja poliittisen välillä kulkee. Itse asiassa Saraviita edellyttää valiokunnalta yltämistä sellaiseen jakomielisyyteen, johon ei ole realistisia edellytyksiä eikä oikeastaan mitään asiallisia perusteitakaan. Valiokunnan jäsenet ovat poliitikkoja, jos ketkä. Tämä seuraa jo yksinkertaisesti heidän roolistaan kansanedustajina. Miten heiltä voitaisiin edes periaatteessa edellyttää politikoinnista pidättäytymistä? Heidäthän on valiokuntien jäseniksi asetettu nimenomaisesti politikoimaan. Ei eduskuntavaaleissa kukaan ehdokas ilmoita pidättäytyvänsä poliittisesta eli tarkoituksenmukaisuusharkinnasta tultuaan valituksi ensin kansanedustajaksi ja sitten nimitetyksi perustuslakivaliokunnan jäseneksi. Saraviita tulee edellyttäneeksi osalta kansanedustajia sellaista roolivaihdosta, johon tuskin kansanedustajilla on tosiasiallisesti sen enempää reaalista kykyä kuin motivoitua haluakaan. Eihän kukaan kansanedustaja ole pelkästään perustuslakivaliokunnan jäsen! Saraviita edellyttää kansanedustajien amputoivan itsensä poliittisesti. Keneltäkään ei voida kohtuudella edellyttää tällaista poliittista itsemurhaa. Se kuitenkin olisi tulos, jos Saraviidan normista pidettäisiin kiinni: kansanedustajista tulisi jonkinlaisia oikeudellisia teknokraatteja vailla ankkuroitumista poliittiseen arvopohjaansa. Kansanedustajan ei voi edellyttää käyttävän monta hattua vuorotellen. Kansanedustaja on täysiaikaisesti poliitikko silloinkin, kun hän on perustuslakivaliokunnan jäsen. Joka tapauksessa on selvä, että perustuslakivaliokunta nojaa toiminnassaan, varsinkin mietintöjen osalta, puhtaasti tarkoituksenmukaisuusharkintaan. On aivan ilmeistä, että perustuslakivaliokunnan (PeV) lausunnot sisältävät arvoarvostelmia. Niitä voidaan perustella hyvin tai huonosti. Ottamatta tässä kantaa siihen, miten laadukkaita lausunnot ovat, voi pohtia Sipposen tavoin perustelujen laadukkuutta:»perustuslakivaliokunta käyttää tulkinnassa varsin monia arvopohjaisia argumentteja, jolloin lopputulos voi olla hankalasti arvattavissa. Yhteiskunnallinen tarve tai samantyyppinen perustelu tulee esille kuin deus ex machina (jumala koneesta) ratkaisemaan tulkinnan. Kun tuomioistuimia patistellaan kirjoittamaan ratkaisuilleen huolellisesti yksityiskohtaiset perustelut, eikö sama vaatimus voisi koskea myös perustuslakivaliokuntaa?» (Sipponen 2000, ).

6 972 Perustuslakivaliokunnan lausunnot ovat juuri niin täsmällisiä kuin valiokunta haluaa. Kukaan ei voi pakottaa sitä nykyistä tarkemmin perustelemaan lausuntojaan. Ei ole helppo nähdä, että valiokunta itse haluaisi oleellisesti täsmentää lausuntojaan, muun muassa koska tämä sitoisi valiokuntaa ja olisi hallinnollisesti hankalaa: valiokunnalla ei ole ylimääräisiä hallinnollisia voimavaroja nykyistä täsmällisempien perustelujen kirjoittamiseen. Nykyistä paremmin perustelluista kannanotoista ehkä jotkut hyötyisivät, mutta varmaa on ainakin se, että se toisi kosolti lisätyötä nykyisille virkamiehille. 3. Perustuslakivaliokunnan asiantuntijoiden rooli Asiantuntijoista on säädetty TJ 37 :ssä, jossa todetaan, että»[v]aliokunta voi kuulla asiantuntijoita». Valiokunta voi pyytää valmistelevasti käsiteltävästä asiasta lausunnon toiselta valiokunnalta. Jos valiokunnassa valmistelevasti käsiteltävän lakiehdotuksen tai muun asian perustuslainmukaisuudesta tai suhteesta ihmisoikeussopimuksiin on epäselvyyttä, valiokunnan tulee pyytää asiasta lausunto perustuslakivaliokunnalta. (TJ 38 ) On epäselvää, kuka viime kädessä tulkitsee, onko mainittua epäselvyyttä olemassa vai ei; ilmeisesti kyseisen valiokunnan enemmistö. Asian ensimmäisessä käsittelyssä valiokunta päättää alustavasti mietinnön tai lausunnon sisällöstä. Se tekee lopulliset päätökset toisessa käsittelyssä, jossa käsittelyn pohjana on valiokunnan sihteerin laatima kirjallinen mietintö- tai lausuntoluonnos. Valiokunta voi kuitenkin yksimielisesti päättää ratkaista asian ensimmäisessä käsittelyssä. Kummassakin käsittelyssä valiokunnan jäsenille on ennen yksityiskohtaista käsittelyä varattava tilaisuus lausua käsityksensä asiasta kokonaisuudessaan. Asiantuntijat valiokunta kuulee ensimmäisessä käsittelyssä, jollei se erityisestä syystä toisin päätä. Samaa asiaa koskevat hallituksen esitykset ja eduskunta-aloitteet on käsiteltävä toistensa yhteydessä, ja niistä on annettava yhteinen mietintö, jolleivät erityiset syyt vaadi menettelemään toisin. Valiokunnan on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei hallituksen esityksen johdosta laadittava mietintö viivästy asioiden yhdistämisen vuoksi. Asia on ensimmäisessä käsittelyssä pantava kerran pöydälle johonkin seuraavaan valiokunnan kokoukseen, jos kaksi jäsentä sitä pyytää. Muutoin asia pannaan pöydälle, jos valiokunta niin päättää. Valiokunta voi valita keskuudestaan yhden tai useamman edustajan esittelemään täysistunnossa mietinnön tai lausunnon taikka suuressa valiokunnassa sille annettavan lausunnon. Mietintöön liitettävä vastalause ja lausuntoon liitettävä eriävä mielipide on jätettävä valiokunnan määräämässä ajassa kirjallisena valiokunnan sihteerille.

7 Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana 973 Vastalauseen ja eriävän mielipiteen tulee vastata jäsenen asian ratkaisevassa käsittelyssä edustamaa kantaa. Valiokunnan päätöksenteosta säädetään vähän: Valiokunta päättää kulloinkin käytettävästä äänestystavasta. Avoin äänestys nimenhuudon mukaan on kuitenkin toimitettava, milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai valiokunnan jäsen sitä vaatii. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. (40 ) Perustuslakivaliokunnassa on sotien jälkeen ollut 13 puheenjohtajaa, 14 varapuheenjohtajaa, 242 jäsentä sekä 194 varajäsentä eli yhteensä jossakin roolissa perustuslakivaliokunnassa on ollut yhteensä 463 kansanedustajaa, joista 75 on ollut naisia (16,2 %). Sama henkilö on voinut eri aikoina olla eri rooleissa. Perustuslakivaliokunnan jäsenyyden vaihtuvuus on vaihdellut eri aikoina. Vuosien 1987 ja 1991 valtiopäivillä perustuslakivaliokuntaan kuului vain 18 prosenttia niistä edustajista, jotka olivat siellä edellisillä valtiopäivillä. Kaikkien aikojen maksimi eli sadan prosentin pysyvyys on saavutettu kolmasti: ensin vuoden 1969 valtiopäivillä, sitten vuoden 1975 ensimmäisillä valtiopäivillä (vähemmän yllättävästi hajotusvaalien jälkeen) ja viimeksi vuoden 1981 valtiopäivillä. Valiokunnan puheenjohtajuus on perinteisesti ollut Kokoomuksen mandaattia. Valiokunnan puheenjohtajana ovat tutkimusjaksolla toimineet seuraavat 13 kansanedustajaa, jotka ovat kaikki edustaneet Kokoomusta: Ahmavaara, Arvi Löyttyniemi, Pekka Honkala, Niilo Zyskowicz, Ben Hetemäki, Päiviö Niinistö, Sauli Lehtonen, Oskari Häkämies, Kari Tuuli, Erkki Itälä, Ville Häikiö, Juuso Kokkonen, Paula Pystynen, Erkki Perustuslakivaliokunnan sihteerinä on yleensä, mutta ei aina, ollut sitoutumaton porvari tai Maalaisliiton/Keskustapuolueen/Keskustan mandaatilla tehtävään valittu. Sihteereinä toimi: vuosina Jaakko Enäjärvi vuosina Antti Okko vuosina Olavi Salervo vuosina Juhani Perttunen vuosina Risto Leskinen vuonna 1977 Seppo Tiitinen vuosina Kai Korte vuosina Martti Manninen vuosina Heikki Tuominen vuodesta 1989 Jarmo Vuorinen vuosina Heikki Salo Sihteerinä on vuodesta 1987 toiminut (suurta neuvokkuutta jo apulaissihteerinä vuodesta 1985 osoittanut) ensimmäisenä ei-juristina hallintotieteiden kandidaatti Jarmo Vuorinen, joka vuonna 1989 nimitettiin valiokuntaneuvok-

8 974 seksi (silloiseksi valiokuntasihteeriksi). Vuonna 2003 toiseksi sihteeriksi nimitettiin oikeustieteen kandidaatti Sami Manninen, joka jo vuodesta 2000 oli toiminut samassa tehtävässä. Perustuslakivaliokunta on yksiselitteisesti katsonut omaavansa lakien perustuslainmukaisuuden valvontavallan. Valiokunnan toiminnan alkuvuosikymmeninä valiokunta yleensä rajoittui lausuntoasiassa selvittämään kysymyksen lain oikeasta säätämisjärjestyksestä. Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana valiokunta on käsittelyjärjestyskysymysten lisäksi ottanut lausunnoissaan kantaa myös muihin kuin puhtaasti valtiosääntöoikeudellisiin seikkoihin. Nykyään valiokunta lausuu oman harkintavaltansa puitteissa muistakin asioista kuin vain nimenomaisesti käsittelynalaisista asioista. Monenlaisia viestejä lähetetään muun muassa lainsäädännön tasosta. Osaltaan tämä on ollut omiaan herättämään kysymyksen: Mikä tarkoitus perustuslakivaliokunnan lausunnoilla oikeastaan on? Nyttemmin perustuslakivaliokunnan kannanotoille näyttää muodostuneen vuosi vuodelta yhä suurempi paino. Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa niitä pidetään jo korkeimpien oikeuksien päätöksiin rinnasteisina ennakkotapauksina. Perustuslakivaliokunnan merkitys on nyttemmin vakiintunut yhdeksi eduskunnan tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista poliittisista areenoista (Anckar 1992, 181). Valiokuntaan noustaan, sinne ei jouduta. Se on yksi arvostetuimmista valiokunnistamme. Tarkastellessamme valiokuntien prestiisiä tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että perustuslakivaliokunta on vain keskimääräisen arvostettu (Wiberg & Mattila 1997 a ja b). Tähän päätelmään tulimme tarkasteltuamme empiirisesti senioriteettiperiaatteen toteutumista ja erityisesti sitä, mistä valiokunnista perustuslakivaliokuntaan tullaan. Perustuslakivaliokuntaa on tutkittu meillä häkellyttävän vähän. Syitä on useita. Meillä on vain kourallinen valtiosääntöasiantuntijoita jos kohta paljon verrattuna monen muun oikeudenalan tutkijoihin. Kahtena viime vuosikymmenenä he ovat pääosin omistautuneet perusoikeusaktivismille ja perusoikeusfundamentalismille. Toiseksi valtiosääntöprofessorit ovat itse olleet perustuslakivaliokunnan eniten käyttämiä asiantuntijoita. Ilmeisesti he eivät ole edes halunneet tutkia omaa toimintaansa. Perustuslakivaliokunnasta ei ole julkaistu tieteellistä monografiaa kolmeenkymmeneen vuoteen (Riepula 1973, Hidén 1974). Laiminlyönti ei ole vähäinen. Aihetta on kuitenkin sivuttu eräissä viimeaikaisissa oikeustieteellisissä töissä (ks. erityisesti Hautamäki 2002, Hidén 1980, 1983, Husa 1998, Jyränki 1984, 1989, 1998, 2003b, Länsineva 1991, Nikula 1999, Scheinin 1991, Sipponen 1965, Viljanen 2001). Tuoreimmassa kirjassaan Jyränki (2003b) esittää kattavasti lakien perustuslainmukaisuuden ennakkovalvonnan suomalaisen mallin ja yltää jopa kritikoimaan valiokunnan lausuntoja, paikoitellen kyseenalaistavinkin sanakääntein. Jyränki toteaa varsin aiheellisesti (2003b, 398):» voi pitää jossain määrin ongelmallisena, että valtiosääntöoikeuden tutkijoista pääosa asiantuntijaominaisuudessa sitoutuu

9 Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana 975 sellaiseen yhteistoimintasuhteeseen perustuslakivaliokunnan kanssa, joka tosiasiassa työpanosta sitoessaan tai muuten vähentää heidän mahdollisuuksiaan kriittisesti kommentoida valiokunnan tulkintaratkaisuja. Perustuslakivaliokunnan lausuntojen jatkuvasta kommentoinnista ei ole muodostunut samanlaista instituutiota kuin vastaavasta toiminnosta korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen osalta.» Suomi on korostuneen legalistinen maa. Hautamäen (2002) oleellinen tutkimustulos oli, että perustuslakivaliokunta on oleellisesti legalistisempi kuin esimerkiksi Norjan korkein oikeus: Høyesterett perustelee tulkintojaan näkyvämmin kuin perustuslakivaliokunta reaalisilla argumenteilla. Norjan korkein oikeus on siten perustuslakivaliokuntaa poliittisempi perustuslain tulkitsija (ks. myös Jyränki 2003a). Suomen legalismia selitetään useimmiten legalistisella perinteellä selitys, joka ei ole aivan tyydyttävä, koska siinä legalismia selitetään itsellään. Perustuslakivaliokunnalla on oleellisen tärkeä kaksoisrooli juuri antamiensa lausuntojen takia. Seuraavassa tarkastellaan ensin lausuntojen lukumääräistä kehitystä sotien jälkeisellä kaudella. 4. Perustuslakivaliokunnan lausunnot Tutkimusjaksollamme eli valtiopäivillä perustuslakivaliokunta antoi yhteensä 824 lausuntoa (PeVL). Valtiopäiväkohtainen vaihtelu on suurta. Viimeisen vuosikymmenen aikana trendi on ollut vahvasti kasvava: lausuntojen määrä kaksinkertaistui viime vuosikymmenen aikana (ks. Kuvio 1). Lausuntojen vaihteluväli on suuri: 74 lausuntoa. Lausuntoja on annettu keskimäärin 14,2 valtiopäivittäin (keskihajonta 16,1), mutta trendi on vahvasti kasvava (kurtosis 3,489). Valiokunta kuulee nykyään keskimäärin yli kuutta asiantuntijaa lausuntoa laatiessaan. Asiantuntijamenettelystä on tullut hallitseva tekijä perustuslain tulkintaan liittyvässä perustuslakivaliokunnan päätöksenteossa. Asiantuntijoiden käyttämisellä on ollut vahva vaikutus perustuslakivaliokunnan tulkinnoille. Sotien jälkeen vain seitsemän lausuntoa on laadittu ulkopuolisia asiantuntijoita kuulematta. Näistä annettiin vuoden 1946 valtiopäivillä kaksi sekä vuosien 1948, 1950, 1952, 1959 ja 1961 valtiopäivillä yksi kullakin valtiopäivillä. Viimeinen lausunto, jossa ei ole käytetty asiantuntija-apua, on PeVL 1/1961 vp. Valiokunta on valtiopäivillä tilannut ja saanut yhteensä asiantuntijalausuntoa lausuntojaan varten. Asiantuntijoiden lukumäärän kasvu selittyy jo hallituksen esitysten lukumäärän valtaisalla kasvulla. Käytettäessä tilastoyksikkönä asiantuntijalausuntoja, siis sitä, montako lausuntoa asiantuntijat yhteensä ovat antaneet kunakin valtiopäivänä, saadaan kuvion 3 aikasarja.

10 976 Kuvio 1. Perustuslakivaliokunnan lausuntojen lukumäärä valtiopäivittäin Kuvio 2. Perustuslakivaliokunnan lausuntojen lukumäärän trendi (lineaarinen regressioanalyysi)

11 Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana 977 Kuvio 3. Asiantuntijuuksia valtiopäivittäin Sama asiantuntija on siis saattanut antaa samojen valtiopäivien aikana yhtä useamman lausunnon (asiantuntijuus). Vaikka lausuntojen lukumäärä on kasvanut valtavasti, ei keskimääräinen asiantuntevuusaikasarja osoita samaa trendiä: valiokunnan lausuntoja varten annetaan nykyään keskimäärin suurin piirtein yhtä monta asiantuntijalausuntoa kuin aikaisemminkin (Kuvio 5). Keille perustuslakivaliokunta antaa lausuntojaan? Lausuntoja on annettu tutkimusjaksolla yhteensä 21 taholle. Useimmin ne on vastaanottanut valtiovarainvaliokunta. Suuren valiokunnan (E-asiat) ja ulkoasiainvaliokunnan (U-asiat) saamien lausuntojen määrä on lisääntynyt jyrkästi Suomen EU-jäsenyyden myötä. Taulukko 1. Perustuslakivaliokunnan lausunnon saajat vp Lausunnon saaja Lausuntoja % valtiovarainvaliokunta ,4 lakivaliokunta 83 10,1 suuri valiokunta 83 10,1 hallintovaliokunta 76 9,2 sosiaali- ja terveysvaliokunta 76 9,2 ulkoasiainvaliokunta 62 7,5 talousvaliokunta 59 7,2 laki- ja talousvaliokunta 44 5,3 maa- ja metsätalousvaliokunta 41 5,0

12 978 Lausunnon saaja Lausuntoja % liikennevaliokunta 36 4,4 sivistysvaliokunta 34 4,1 työvaliokunta 32 3,9 toinen lakivaliokunta 20 2,4 sosiaalivaliokunta 19 2,3 ympäristövaliokunta 17 2,1 puolustusvaliokunta 14 1,7 pankkivaliokunta 5 0,6 kulkulaitosvaliokunta 1 0,1 oikeusministeriö 1 0,1 ulkoministeriö 1 0,1 verovaliokunta 1 0,1 Yhteensä ,0 5. Keitä asiantuntijat ovat? Ketkä antavat asiantuntijalausuntoja perustuslakivaliokunnalle valtiokunnan lausuntoasioissa? Yhteensä eri henkilöä on antanut asiantuntijalausunnon perustuslakivaliokunnalle, ja he ovat antaneet yhteensä asiantuntijalausuntoa. Peräti 708 näistä asiantuntijoista eli 57,9 % on käynyt valio- Kuvio 4. Asiantuntijuuksia keskimäärin PeVL kohden valtiopäivittäin

13 Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana 979 Kuvio 5. Perustuslakivaliokunnan lausuntoja (ylempi kuvaaja) ja asiantuntijuuksia keskimäärin lausuntoa kohden valtiopäivittäin (alempi kuvaaja) kunnassa vain kerran. Valmistelijajuristi eli käsiteltävää asiaa ministeriössä valmistellut juristi on yleensä paikalla valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Asiantuntijuudet ovat vahvasti kasautuneet muutamille asiantuntijoille. Vain 52 henkilöä eli 4,3 % asiantuntijoista on esiintynyt valiokunnassa yli kymmenen kertaa. Nämä yli kymmenen kertaa asiantuntijalausunnon antaneet ovat antaneet yhteensä lausuntoa eli 55,9 % kaikista lausunnoista. Asiantuntija-apuun on jouduttu enenevästi turvautumaan useista syistä. Tärkeimpiä perusteita lienevät alituinen kiire ja se, että valiokunnalla on vaikkapa tavanomaiseen tuomioistuimeen verrattuna erittäin vähän henkilökuntaa. Kymmenen eniten asiantuntijalausuntoja valiokunnalle antanutta ovat yhteensä esiintyneet valiokunnassa kertaa eli heidän osuutensa on 39 % kaikista asiantuntijavierailuista. Taulukko 2. Kymmenen eniten käytettyä asiantuntijaa vp kertoja kertoja Hidén, Mikael 487 Scheinin, Martin 109 Saraviita, Ilkka 403 Viljanen, Veli-Pekka 98 Jyränki, Antero 328 Merikoski, Veli 82 Tuori, Kaarlo 227 Kastari, Paavo 81 Mäenpää, Olli 119 Yhteensä Sipponen, Kauko 110

14 980 Kuvio 6. Kolmen eniten käytetyn asiantuntijan esiintymiskerrat valtiopäivittäin Kuvio 7. Merikosken (M) ja Kastarin (K) asiantuntijuudet valtiopäivittäin

15 Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana 981 Kolme eniten käytettyä asiantuntijaa valtiosääntöoikeuden professorit Hidén, Saraviita ja Jyränki ovat yhteensä antaneet asiantuntijalausuntoa eli 23,3 % kaikista asiantuntijalausunnoista. Heistä ensimmäisenä debytoi Jyränki (vp 1969), sitten Saraviita (vp 1972) ja viimeksi Hidén (vp 1973). Koko 1980-luvun he antoivat jokseenkin saman verran asiantuntijalausuntoja ja erittäin usein samoihin perustuslakivaliokunnan lausuntoihin liittyen. Hidén on antanut enimmillään peräti 38 lausuntoa yksillä valtiopäivillä (vp 2002 ), Jyränki 35 (vp 1992) ja Saraviita 33 lausuntoa (vp 1992). Jyrängin kahta muuta hieman pienempää kokonaiskertymää selittää se, että hän on viime vuosina ilmoittanut valiokunnalle, ettei ole käytettävissä asiatuntijatehtäviin. Kastari ja Merikoski esiintyivät perustuslakivaliokunnassa 1940-luvulta 1980-luvulle. Kastari debytoi vp 1947 ja Merikoski vp Viimeksi kumpikin kävi antamassa asiantuntijalausuntonsa vp Jyrängin ja Saraviidan väistyessä tilalle ovat tulleet yhä enenevässä määrin Tuori ja Mäenpää, jotka molemmat debytoivat vuoden 1985 valtiopäivillä. Uusia paljon käytettyjä asiantuntijoita ovat Scheinin (debytoi jo vp 1985) ja Viljanen (debytoi vp 1993). Sipponen on esiintynyt asiantuntijana pitkään (debytoi jo vp 1962 ja antoi lausunnon vielä vp 2002), mutta hän ei ole koskaan antanut enempää kuin 11 asiantuntijalausuntoa yksillä valtiopäivillä (vp 1989). Näiden viiden asiantuntijan esiintymiskerrat on koottu valtiopäivittäin kuvioon 8. Kuvio 8. Tuorin, Mäenpään, Sipposen, Scheininin ja Viljasen asiantuntijuuskertymät

16 982 Mielenkiintoinen, mutta hieman paradoksaalinen tosiseikka on se, että perustuslainmukaisuuden tulkitsijoina oikeistolaisessa maassa on ollut joukko vasemmistolaisia asiantuntijoita (jotka ainakin nuoruudessaan olivat äärivasemmistolaisia). Olisi kuitenkin ilmeisen kohtuutonta väittää, että kyseiset ekspertit olisivat perustuslakivaliokunnassa»käymässä luokkataistelua oikeuden välinein», kuten romanttinen muotoilu 1970-luvulta saattaisi antaa syytä uskoa. Jotakin paradoksaalista siinä kuitenkin on, että meillä, toisin kuin muualla Euroopassa, vasemmistoradikaalit ovat käytetyimmät perustuslain vahdit. Oikeiston ja vasemmiston raja on kuitenkin viime vuosina hämärtynyt ehkäpä asiantuntijoiden enemmistökin on muuttanut mieltään. 6. Keitä asiantuntijat edustavat? Valiokunta käyttää kolmenlaisia asiantuntijoita. Se kuulee virkamiehiä, jotka ovat valmistelleet kyseessä olevat säädökset. Se kutsuu asiantuntijoikseen myös valtiosääntöongelmiin erikoistuneita asiantuntijoita. Kolmanneksi valiokunta pyytää apua myös intressenttiasiantuntijoilta eli henkilöiltä, jotka edustavat niitä edunvalvontatahoja, joiden toimipiiriä esillä oleva säädös koskee. Asiantuntija antaa valiokunnalle lyhyen suullisen tiivistelmän omasta kirjallisesta lausunnostaan ja vastaa sitten valiokuntajäsenten mahdollisiin kysymyksiin. Aina ei ylletä kovin hedelmällisiin vuoropuheluihin, koska kansanedustajat eivät aina osallistu valiokuntansa kokouksiin tai he joutuvat jatkuvasti poistumaan kokouksesta puhelimeen tai muihin kiireellisiin askareisiin. Joka tapauksessa asiantuntijoilla on vaikutusta valiokunnan kannanmuodostukseen jo pelkän kirjallisena toimittamansa aineiston takia. Nykyään kaikki asiantuntijat jättävät myös kirjallisen lausuntonsa; aiemmin saatettiin toimia vähemmän muodollisesti. Millainen on perustuslakivaliokunnan kuulema asiantuntija? Hän on tyypillisimmillään helsinkiläinen, julkisen sektorin työllistämä keski-ikäinen miesjuristi. Miksi valiokunta on päätellyt, että juuri heillä on parhaat mahdolliset edellytykset auttaa valiokuntaa mitä moninaisimmissa lainsäädäntöhankkeita koskevissa kysymyksissä? Tiedetään tapauksia, jolloin käsittelyssä olevat lait eivät tule koskemaan ensisijaisesti helsinkiläisiä, julkisen sektorin työllistämiä keski-ikäisiä miesjuristeja. On vaikea uskoa, että käytettyjä asiantuntijoita kuitenkaan olisi kutsuttu valiokuntaan kuultavaksi sen takia että he sattuvat asumaan tietyllä maantieteellisellä alueella, että he ovat työllistyneet julkiseen sektoriin, että he ovat keski-ikäisiä, että he ovat miehiä tai että he ovat saaneet oikeustieteellisen peruskoulutuksen. Yli kymmenen kertaa valiokunnalle asiantuntijalausuntonsa esittäneet ovat kaikki saaneet oikeustieteellisen koulutuksen.

17 Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana 983 Kuvio 9. Asiantuntijatahojen esiintymisten suhteelliset osuudet valtiopäivittäin On peräti harvinaista, että valiokunta kuulee muita kuin oikeustieteellisen koulutuksen saaneita asiantuntijoita. Vielä harvinaisempaa on kuulla yksityisen sektorin palveluksessa olevaa asiantuntijaa, vaikka intressiedustajien kuuleminen onkin lisääntynyt. Asiantuntijatahot voidaan jakaa kolmeen luokkaan: yliopisto, muu julkinen sektori sekä yksityinen sektori. Jälkimmäiseen lasketaan tällöin kuuluvaksi myös rekisteröidyt yhdistykset. Yliopistoasiantuntijuuksia (Y) on yhteensä 3002 eli 57,3 prosenttia kaikista, muuta julkista sektoria (J) edustaa yhteensä 1860 eli 35,5 prosenttia ja yksityistä sektoria (P) vain 370 eli seitsemän prosenttia kaikista asiantuntijuuksista. 7. Asiantuntijan sukupuoli Millainen sukupuolijakautuma asiantuntijoilla on? Miten asiantuntijoiden sukupuolijakautuma on kehittynyt? Naisasiantuntijoiden osuus on perinteisesti ollut pientä, ja nykyiselläänkin se on vain neljänneksen luokkaa kaikista asiantuntijaesiintymisistä. Kaikkiaan asiantuntijasta 229 eli 18,7 % on ollut naisia. Naisasiantuntijat ovat yhteensä antaneet 565 lausuntoa eli 10,8 % kaikista asiantuntijalausunnoista. Naisasiantuntijain asiantuntijaosuus on ollut tutkimusjaksolla keskimäärin 3, 9 prosenttia valtiopäivittäin (keskihajonta 6,15),

18 984 Kuvio 10. Naisasiantuntijoiden osuus asiantuntijuuksista valtiopäivittäin mutta trendi on vahvasti kasvava (kurtosis 2,1). Kymmenen useimmin käytettyä naispuolista asiantuntijaa ovat valtiosääntötutkijoita ja virkamiehiä (Taulukko 3). Taulukko 3. Kymmenen useimmin käytettyä naispuolista asiantuntijaa ASIANTUNTIJA PeV-asiantuntijuuksia Nieminen, Liisa 47 Sakslin, Maija 28 Haikarainen, Tuulikki 26 Neiglick, Kirsi 18 Siitari-Vanne, Eija 17 Majuri, Tuula 13 Wallin, Anna-Riitta 11 Huhtanen, Raija 10 Manner, Arja 9 Astola, Tiina 7 Suviranta, Outi 7 Kaukoranta, Päivi 7 Yhteensä 200 Valtiosääntöoikeus on perinteisesti ja yhä vieläkin yksi vähiten naispuolisia oikeustieteen opiskelijoita kiinnostava oikeudenala. Ehkä naispuolisia valtiosääntöasiantuntijoita on valiokunnassa käytetty niin vähän kuin on jo siitä syystä, että heitä on todella vähän tarjolla.

19 Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana 985 Kuvio 11. Konfliktiaste: Niiden lausuntojen osuus (%), joihin liittyy eriävä mielipide 8. Konfliktiaste Valiokunnan lausunnot ovat varsin konsensushenkisiä. Jo Riepula (1973) havaitsi, ettei hallitus oppositioasetelma selitä valiokunnan konflikteja. Juristit näkevät tämän mieluusti antavan tukea valiokunnan objektiivisuusväittämälle. Perustuslakivaliokunnan lausuntoihin liittyy harvoin eriäviä mielipiteitä. Konfliktiasteen selvittämiseksi olisi syytä selvittää, kuinka suuri osa valiokunnan jäsenistä on jättänyt eriävän mielipiteensä sekä sitä, miten olennaisia asioita mielipide on koskenut. Tällaiseen laadulliseen tarkasteluun ei kuitenkaan ole käytettyjen menetelmien puitteissa ollut mahdollista paneutua, vaan joudutaan varsin mekaanisesti tarkastelemaan eriävien mielipiteiden esiintymistä määrällisesti. Koko tutkimusjaksolla on jätetty yhteensä vain 261 eriävää mielipidettä, jotka liittyvät 176 lausuntoon. Vain 21,3 prosenttia lausunnoista on siten saanut ainakin yhden eriävän mielipiteen. Enimmillään eriäviä mielipiteitä on yhteen lausuntoon jätetty viisi kappaletta; näitä tapauksia on kaksi (PeVL 19/1985 ja PeVL 3/1991). Neljän eriävän mielipiteen lausuntoja on neljä. Kolmen eriävän mielipiteen lausuntoja on 16, parin eriävän mielipiteen lausuntoja on 33 ja yhden eriävän mielipiteen lausuntoja on 121. Konfliktiaste on selvästi viime vuosina vähentynyt. Lineaarinen regressioanalyysi osoittaa trendin vahvasti väheneväksi. Keskimäärin 26,2 % lausunnoista valtiopäivittäin sisältää eriävän mielipiteen (keskihajonta 19,5). Kuviossa 13 L viittaa niiden lausuntojen lukumäärään, joihin jätettiin eriävä mielipide. E puolestaan viittaa jätettyjen eriävien mielipiteiden lukumäärään.

20 986 Eriäviä mielipiteitä perustuslakivaliokunnan lausuntoihin Kuvio 12. Konfliktiasteen lineaarinen regressioanalyysi Kuvio 13. Perustuslakivaliokunnan riitaisten lausuntojen (L) ja niihin jätettyjen eriävien mielipiteiden (E) lukumäärä valtiopäivittäin

21 Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana 987 Useimmin perustuslakivaliokunnan lausuntoon jätettiin eriävä mielipide vuoden 1992 valtiopäivillä, jolloin yhteensä 15 lausunnossa oli eriävä mielipide. Eniten eriäviä mielipiteitä jätettiin samoin vp 1992, jolloin niiden lukumäärä oli yhteensä 27. Konfliktiaste on siten ollut varsin vähäinen, pari piikkiäkin huomioon ottaen. Ketkä eriäviä mielipiteitä sitten ovat jättäneet? Taulukko 4. Eriävien mielipiteiden lukumäärä puolueittain PUOLUE Summa % SDP ,11 VAS ,67 KESK ,25 KOK ,28 PS 33 3,97 SKL 24 2,89 VIHR 23 2,77 RKP 21 2,53 VA-R 12 1,44 PER 9 1,08 LKP 9 1,08 SMP 8 0,96 TPSL 7 0,84 VL 1 0,12 Yhteensä 831 Eriävien mielipiteiden absoluuttinen frekvenssi puolueittain heijastaa varsin pitkälle puolueiden suhteellista osuutta edustajanpaikoista eikä siten ole yllätyksellinen. Tarkasteltaessa eriävien mielipiteiden jättäneiden edustajien kuulumista toisaalta hallitus- ja toisaalta oppositiopuolueisiin saadaan kuvion 14 aikasarjat. Kun vielä ja 1960-luvuilla ja toisinaan ja 1980-luvuillakin peräti kaikki eriävät mielipiteet tulivat hallituspuolueiden kansanedustajilta, niin viime vaalikausina opposition edustajat ovat yksin jättäneet eriäviä mielipiteitä. Eriävien mielipiteiden jättäminen on tutkimusjaksolla kasvavasti ollut oppositiokansanedustajien väline. Miten näin pitkälle menevä konsensushenkisyys voidaan selittää? Nähdäkseni neljä selitystä voidaan esittää: Ensinnäkin lainsäädännön luonne on viime vuosikymmeninä muuttunut. Yhä enemmän säädetään soft law -tyyppistä lainsäädäntöä, joka ei juuri nosta konkreettisia ristiriitoja esiin. Toiseksi suuri osa lainsäädännöstä on de-politisoitu. Varsinkin EU-asiat tuodaan eduskuntaan sellaisina, joita ei juuri voida muuttaa. Kolmanneksi koko yhteiskunnan mitassa vasemmisto oikeisto -ristiriidat ovat lientyneet. Olisi omituista, jos tämä ei näkyisi myös perustuslakivaliokunnan työssä. Neljänneksi, perustuslakivaliokunta ei juuri anna lausuntoa vastoin asiantuntijain yksimielistä kantaa ja valiokunnan lausunto nojaa vahvasti aina ainakin yhteen asiantuntijalausuntoon.

22 988 Kuvio 14. Hallitus- (neliö) ja oppositiopuolueiden (salmiakki) osuudet eriävien mielipiteiden allekirjoituksista valtiopäivittäin 9. Kuka on äänessä kun asiantuntija puhuu? Miten asiantuntijoiden vaikutusta lausuntojen sisältöön voisi tutkia? Yksi tapa olisi yksinkertaisesti verrata asiantuntijalausuntojen sisältöä valiokunnan lausuntoihin kunkin lausunnon osalta erikseen. Tällainen tarkastelu on sinänsä tarpeellinen, mutta se ei paljasta koko totuutta. Mainittu tarkastelutapa olisi varsin naiivi. Ei näet ole lainkaan varmaa, että valiokunta lausuu p, siksi että juuri asiantuntija A lausui p. Voi olla jopa niin, että valiokunta lausui p, vaikka asiantuntija A lausui p. Emme voi päätellä kausaalisuutta pelkästä yhteisvaihtelusta. Ei myöskään ole itsestään selvää, että asiantuntija ammentaa jäännöksettä vain omasta ajattelustaan. Hän voi myös ammentaa esimerkiksi vallitsevasta tulkinnasta (sinänsä epämääräinen käsite, mutta tässä liian vaikea täsmennettäväksi), oikeuskirjallisuudesta tai perustuslakivaliokunnan aiemmista lausunnoista sellaisistakin, joissa kyseinen asiantuntija ei itse ole ollut lausujana. Saatavilla olevan dokumenttiaineiston perusteella on mahdotonta arvioida, missä määrin asiantuntijat todella ovat olleet itsenäisiä ja missä määrin he ovat muiden kuin oman ajattelunsa varassa. Asiantuntijoita voidaan käyttää monenlaiseen tarkoitukseen. Asiantuntija voi olla:

23 Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana 989 tiedontuoja ristiriitaisuuksien identifioija esitysten kritikoija esitysten parantaja politiikan oikeuttaja On varsin epäselvää, ilmeisesti kaikille osapuolille, mitkä valiokunnan odotukset asiantuntijalausunnoista lopultakin ovat. Asiantuntijoilta ei tilata määrämuotoista lausuntoa, vaan asiantuntijalle jätetään vapaa harkinta sen suhteen, mihin asioihin hän kiinnittää huomiota ja millä perusteilla. Tällä menettelyllä valiokunta ei sido käsiään ja samalla hankkii tietoonsa myös sellaisia näkökohtia, joita sen jäsenten mielessä ei ennen asiantuntijakuulemista ole ollut. Toisinaan asiantuntijoita kutsutaan täydentämään valiokunnassa jo olevaa asiantuntemusta, toisinaan vain tukemaan jo olemassa olevaa näkemystä ja tietämystä. Yleensä valiokunnan taholta ei asiantuntijaa valiokuntaan pyydettäessä aseteta asiantuntijalausunnoille mitään sisällöllisiä tai muodollisia rajoitteita. Miten asiantuntijat rekrytoidaan? Perustuslakivaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat voivat esittää toivomuksiaan, mutta varsinaisen rekrytoinnin suorittaa valiokunnan puheenjohtaja virkamiestensä avustamana. Erikoisluonteensa takia valiokunnan sihteerit ovat erittäin vahvassa asemassa, paljon olennaisempia rekrytoijia kuin valiokunnan jäsenet, jotka lähinnä voivat esittää lisäasiantuntijoiden kutsumista. Kansanedustajien asiantuntijatoiveet toteutetaan, jos aikaa (sihteereiden mielestä) on. Rekrytointiperusteet ovat voineet muuttua ajan oloon moneenkin kertaan ilman, että asiasta olisi mitään dokumentoitavissa olevia lähteitä. Joka tapauksessa on ilmeistä, että asiantuntijoita on lähinnä kahta lajia: substanssiasiantuntijoita, jotka kutsutaan paikalle selostamaan»mistä oikein on kyse», ja valtiosääntöeksperttejä, jotka kutsutaan paikalle selostamaan»miten esitys istuu voimassa olevaan oikeuteen». Sama henkilö voi joutua käyttämään useampaa hattua omassa lausunnossaan. Muutkin kuin sisältökysymykset voivat vahvasti vaikuttaa rekrytointipohjaan. Eduskunnassa yleisestikin noudatettava joutuisuusperiaate ja alituinen kiire voivat tulla priorisoiduiksi asiantuntijalausuntojen laadukkuuden kustannuksella. Jos valiokunnalla on kiire, tulee ensiarvoisen tärkeäksi osata rekrytoida asiantuntijat, jotka eivät tarpeettomasti ainakaan hidasta asioiden käsittelyä. Missä määrin asiantuntijainstituutio sosiaalistaa valiokunnassa usein vierailevia asiantuntijoita omaksumaan valiokunnan aiempia kantoja, kulloinkin valiokunnassa ilmenevää hegemoniaa tukevaan suuntaan? On ilmeistä, että aikaisempi käytäntö eli vallitseva doktriini rajoittaa oleellisesti asiantuntijoiden lausuntojen vapausasteita: asiantuntijalausunnot eivät ole anarkistisia innovaatio-ilotulituksia vaan luonteeltaan varsin konservatiivisia, omaksuttuja oppeja uskollisesti toistavia. Missä määrin asiantuntijat todella ovat valiokunnan ulkopuolisia asiantuntijoita valiokunnan sisäpiirin asianajajien sijaan? Ulkopuoli-

24 990 sen tätä on vaikea arvioida ja on vahvoja syitä olettaa, että myöskään sisäpiiriläiset eivät tätä halua paljastaa, ehkäpä he eivät tähän kykenekään: kukapa meistä omia motiivejamme jäännöksettä kykenisi erittelemään. Pelkästään asiantuntijoiden lausuntojen taloudellinen merkitys lausuntojen antajille voi vaikuttaa jossakin määrin siihen, että asiantuntijat ennakoivat valiokunnassa kulloinkin arvostettavia kantoja ja pyrkivät esittämään lausuntonsa siten, että heille esiintyisi valiokunnassa kysyntää tulevaisuudessakin. Mitään sitovaa näyttöä asiantuntijoiden motiiveista ei ole esitettäväksi, mutta yleisen elämänkokemuksen nojalla olisi varsin merkillistä, jos taloudellisilla seikoilla ei olisi mitään vaikutusta. Maineenrakentaminen voi olla tässä mielessä strategista. Tämän toteaminen ei merkitse vakituisten asiantuntijoiden syyllistyvän korruptioon, mutta olisi omituista, jos asiantuntijoiden valikointi ei lainkaan vaikuttaisi lausuntojen sisältöön. Päinvastaisen olettaminen lienee yleisen elämänkokemuksen vastaista. Esittäessään lausuntojaan valiokunnalle asiantuntijat ajan oloon varmaan ottavat jossain määrin huomioon ammatillisen pätevyytensä ohella myös valiokunnan toiminnassa vaikuttavia sosiaalisia normeja samassa määrin kuin muut vastaavissa asiantuntijatehtävissä toimivat ekspertit. Mutta miten näitä vaikutuksia voitaisiin selvittää? Kirjallisuus Anckar, Dag (1992) Finland: Dualism and Consensual Rule, teoksessa Damgaard, Erik (ed.): Parliamentary Change in Nordic Countries. Scandinavian University Press: Trøgstad, s Hautamäki, Veli-Pekka (2002): Perustuslain auktoritatiivinen tulkinta: oikeusvertaileva tutkimus perustuslain tulkinnan auktoritatiivisista instituutioista ja niiden käyttämästä argumentaatiosta Suomessa ja Norjassa. Suomalainen Lakimiesyhdistys: Helsinki. Hidén, Mikael (1974): Säädösvalvonta Suomessa 1: Eduskuntalait. Suomalainen Lakimiesyhdistys: Helsinki. Hidén, Mikael (1980):» antaa perusteltu lausunto siitä, onko» Lakimies 78: 6, Hidén, Mikael (1983): Tulkinnan muuttaminen valtiosäännön kehittämiskeinona. Politiikka 25: 4, Husa, Jaakko (1998): Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta ja valtiosääntöuudistus. Defensor Legis 79:2, s Jansson, Jan-Magnus (2000): Från Regeringsformen till Grundlagen. Söderströms: Helsingfors. Jyränki, Antero (1984): Perustuslakivaliokunta lakien perustuslainmukaisuuden valvojana. Oikeus 13: 4, s Jyränki, Antero (1989): Lakien laki: perustuslaki ja sen sitovuus eurooppalaisessa ja pohjoisamerikkalaisessa oikeusajattelussa suurten vallankumousten kaudelta toiseen maailmansotaan. Lakimiesliiton kustannus: Helsinki. Jyränki, Antero (1998): Valta ja vapaus: kaksikymmentäkolme luentoa valtiosääntöoikeuden yleisistä kysymyksistä. Lakimiesliiton kustannus: Helsinki.

25 Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana 991 Jyränki, Antero (2000): Uusi perustuslakimme. Iura Nova: Turku. Jyränki, Antero (2003a): Arvostelu teoksesta Hautamäki, Veli-Pekka: Perustuslain auktoritatiivinen tulkinta: oikeusvertaileva tutkimus perustuslain tulkinnan auktoritatiivisista instituutioista ja niiden käyttämästä argumentaatiosta Suomessa ja Norjassa. Suomalainen Lakimiesyhdistys: Helsinki. Lakimies 101:1, s Jyränki, Antero (2003b): Valta ja vapaus. 3. laitos. Talentum: Helsinki. Länsineva, Pekka (1991): Eduskunnan perustuslakivaliokunta ja demokraattinen normikontrolli, teoksessa Kartio, Leena ym. (toim.): Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 30 vuotta. Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta: Turku, s Nikula, Paavo (1999): Perusoikeudet ja lainsäädäntö. Lakimies 97: 6 7, s Ojanen, Tuomas (2001): Suomen valtiosäännön perusteita. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja: Helsinki. Riepula, Esko (1973): Eduskunnan perustuslakivaliokunta perustuslakien tulkitsijana: valtiosääntötutkimus eduskunnan perustuslakivaliokunnasta perustuslakikontrollia ja perustuslakien tulkintaa harjoittavana toimielimenä vv:n valtiopäiviltä. Suomalainen Lakimiesyhdistys: Helsinki. Saraviita, Ilkka (1993): Havaintoja perustuslakivaliokunnan toimintatavoissa ilmenneistä muutoksista. Teoksessa Länsineva, Pekka ja Veli-Pekka Viljanen (toim.): Juhlajulkaisu Antero Jyränki: Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja A: 5: Turku, s Saraviita, Ilkka (2000): Perustuslaki Lakimiesliiton kustannus: Helsinki. Scheinin, Martin (1991): Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa: valtiosääntöoikeudellinen tutkimus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valtionsisäisestä voimassaolosta sekä ihmisoikeus- ja perusoikeusnormien sovellettavuudesta Suomen oikeusjärjestyksessä. Suomalainen Lakimiesyhdistys: Helsinki. Sipponen, Kauko (1965): Lainsäädäntövallan delegoiminen. Tutkimus lainsäädännön teoriasta ja oikeussääntöjen hierarkiasta. Suomalainen Lakimiesyhdistys: Vammala. Sipponen, Kauko (2000): Kansalainen isäntä vai renki. WSOY: Helsinki. Viljanen, Veli-Pekka (2001): Perusoikeuksien rajoitusedellytykset. WSOY lakitieto: Helsinki. Wiberg, Matti and Mattila, Mikko (1997a): Committee Careers in the Finnish Parliament, , teoksessa Agh, Attila and Longley, Lawrence (eds): The Changing Role of Parliamentary Committees, International Political Science Association, Research Committee of Legislative Specialists: Appleton, s Wiberg, Matti and Mattila, Mikko (1997b): Committee Assignments in the Finnish Parliament , teoksessa Isaksson, Guy-Erik (red.): Inblickar in Nordisk parlamentarism, Meddelanden från Ekonomisk-Statsvetenskapliga fakulteten vid Åbo Akademi A:470, 1997, s

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

LEPÄÄMÄSSÄ OLEVAT EHDOTUKSET

LEPÄÄMÄSSÄ OLEVAT EHDOTUKSET PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/2011 vp Lepäämässä oleva ehdotus Suomen perustuslain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 13 päivänä syyskuuta 2011 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

4 PALUU i HAKU KAIKISTA Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA 1 (5) Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri Hallintotuomioistuinpäivä 15.11.2004 PUHERUNKO LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA Lainsäädäntövalta uuden perustuslain mukaan

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 UUDET

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

KANTELUT. Dnro OKV/883/1/2014

KANTELUT. Dnro OKV/883/1/2014 VASTAUS 28.10.2014 Dnrot OKV/883/1/2014 ja OKV/1026/1/2014 1/5 KANTELUT Dnro OKV/883/1/2014 Kantelija A arvostelee oikeuskanslerille 26.4.2014 osoittamassaan kantelussa korkeimman oikeuden presidentin

Lisätiedot

LIIKENNEVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2001 vp. hallituksen esityksen laiksi postipalvelulain JOHDANTO. Vireilletulo. Asiantuntijat.

LIIKENNEVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2001 vp. hallituksen esityksen laiksi postipalvelulain JOHDANTO. Vireilletulo. Asiantuntijat. LIIKENNEVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2001 vp Hallituksen esitys laiksi postipalvelulain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 20 päivänä kesäkuuta 2001 lähettänyt liikennevaliokuntaan valmistelevasti

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Johtokunnan kokous 6 A/2014

Johtokunnan kokous 6 A/2014 Pöytäkirja 6 A/2014 1 (5) Johtokunnan kokous 6 A/2014 Aika tiistai klo 10.20 11.30 Paikka Valmistelija Puheenjohtaja tiedekunnan kokoushuone Fager, Mia, hallintopäällikkö Mähönen, Jukka, dekaani Jäsenet

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Perustuslakivaliokunta ei esityksestä antamassaan mietinnössä tarkastellut tätä kohtaa (pevm 25/94 vp, s.7). - - - - - - -

Perustuslakivaliokunta ei esityksestä antamassaan mietinnössä tarkastellut tätä kohtaa (pevm 25/94 vp, s.7). - - - - - - - 1 Mikael Hidén PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 20.10.2015 KELLO 10.00 HE 32/15 vp laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016. Lakiehdotus sisältää ns. tehokasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut

Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut Taloyhtiö 2015 -tapahtuma 15.4.2015 Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa 2 Hallituksen puheenjohtaja (AOYL 7:8) Jos hallituksessa

Lisätiedot

ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY 1 (3)

ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY 1 (3) ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY 1 (3) HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n (jäljempänä AMY tai yhdistys ) hallitus (jäljempänä hallitus ) noudattaa toiminnassaan tätä työjärjestystä sen

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan

työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 47/2002 vp Hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät 40 Yhteenveto 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät Neuvoteltuaan Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa oikeusministeriö asetti 9.12.2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mihin toimenpiteisiin

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 60/2002 vp Hallituksen esitys eläkelainsäädännön muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä marraskuuta 2002 lähettäessään

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö

Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö 1 Luku Tarkoitus ja toimintamuodot 1 Tarkoitus Tässä oikeusapuohjesäännössä määrätään Pykälä ry:n (jäljempänä yhdistys) harjoittamasta oikeusaputoiminnasta. Oikeusaputoiminnan

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla ja sen ympäristössä

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla ja sen ympäristössä KESKI-SUOMEN PALVELUSKOIRAYHDISTYS RY 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PALVELUSKOIRAYHDISTYS RY 2 Kotipaikka Jyväskylän kaupunki 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. SUBCONTRACTING EXCELLENCE CLUB S.E.C RY. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistys on alihankintayritysten

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta. professori Veli-Pekka Viljanen

3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta. professori Veli-Pekka Viljanen ESITYSLISTA 79/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Keskiviikko 2.10.2002 kello 09.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Tampereen Seudun Mobilistit ry

Tampereen Seudun Mobilistit ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 2 TARKOITUS JA TOIMINTA 3 JÄSENET Tampereen Seudun Mobilistit ry Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Mobilistit Ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksestä

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen Yksittäiset linjaukset

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Satu Keskinen

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Satu Keskinen EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Satu Keskinen EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen; kattavuus, tehokkuus

Lisätiedot

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry ja sen kotipaikka on Turku. Yhdistyksestä voidaan epävirallisissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Viestinnän

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN

Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN SMTS 20.11.2013 Tina Wessman Eettinen asiamies tina@romedia.fi Aiheita tänään: Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN:in toimintaa ohjaava säännöstö Käsittelyprosessi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN (ICC) SUOMEN OSASTO INTERNATIONELLA HANDELSKAMMARENS (ICC) AVDELNING I FINLAND RY:N SÄÄNNÖT

KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN (ICC) SUOMEN OSASTO INTERNATIONELLA HANDELSKAMMARENS (ICC) AVDELNING I FINLAND RY:N SÄÄNNÖT KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN (ICC) SUOMEN OSASTO INTERNATIONELLA HANDELSKAMMARENS (ICC) AVDELNING I FINLAND RY:N SÄÄNNÖT (Hyväksytty osaston kokouksessa 30.4.1951) (Sääntöjen 3 ja 5, 6 :n 1 momentti sekä

Lisätiedot

Perustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992. klo 9.00

Perustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992. klo 9.00 Perustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992 klo 9.00 1) Nimenhuuto 2) Päätösvaltaisuus 3) HB 77 laiksi työllisyyslain väliaikaisesta muuttamisesta - Eduskunnan lausuntopäätös - I käsittely.

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa

Lisätiedot

Linnanmaan kampuksella luentosalissa TA105 (OP-Pohjola-sali). Osoite on Erkki Koiso- Kanttilan katu, 90570 Oulu. Sisäänkäynti X-ovesta.

Linnanmaan kampuksella luentosalissa TA105 (OP-Pohjola-sali). Osoite on Erkki Koiso- Kanttilan katu, 90570 Oulu. Sisäänkäynti X-ovesta. OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTON KOKOUS 6/2015 Aika: Keskiviikko 25.11.2015 klo 17.00 Paikka: Linnanmaan kampuksella luentosalissa TA105 (OP-Pohjola-sali). Osoite on Erkki Koiso- Kanttilan

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pro-tukipiste, ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallista englanninkielistä

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007.

Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007. SUOMEN PARALYMPIAKOMITEA RY SÄÄNNÖT Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Tällä perussäännöllä pannaan täytäntöön Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen 27 artiklan 4 kohta.

Tällä perussäännöllä pannaan täytäntöön Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen 27 artiklan 4 kohta. Eurooppa-koulut Pääsihteerin keskustoimisto Viite: 2004-D-174-fi-3 Alkup.: FR Valituslautakunta Eurooppa-koulujen valituslautakunnan perussääntö Tällä perussäännöllä pannaan täytäntöön Eurooppa-koulujen

Lisätiedot

Finanssivalvonnan työjärjestys

Finanssivalvonnan työjärjestys 1 Finanssivalvonnan työjärjestys Johdanto Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 8 :n mukaan pankkivaltuusto vahvistaa Finanssivalvonnalle työjärjestyksen. Pankkivaltuuston tehtävänä on 1) valvoa

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot