JOHTAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA"

Transkriptio

1 JOHTAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA Tutkimus valtion ylimmän johdon näkemyksistä nykytilan johtamisesta ja tulevaisuuden painopistealueista vuonna 2020 Veli-Matti Lehtonen Ari Holopainen Paula Vainionpää Toukokuu 201

2 Sisältö 1 Johdanto... 2 Ensimmäinen kyselyn tulokset Johtamisen toimintaympäristön nykytila Johtamisen toimintaympäristön tila vuonna Toisen kyselyn tulokset Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuonna Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistyöhön vuonna Johtamiseen eniten vaikuttavien tulevaisuustilojen suhde niiden toteutumisen todennäköisyyteen vuonna Valtionhallinnon johtajuuden tila ja kehitys työtyytyväisyystutkimusten valossa Valtion henkilöstön työtyytyväisyys johtamiseen ja tiedon kulkuun Työtyytyväisyystutkimusten perusteella esiinnousseet johtamisen kehittämistoimenpiteet... 5 Johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset ja muut huomiot Kyselyssä esiintuodut johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset Muita johtamisen nykytilaan ja ennakoituun tilaan vuonna 2020 liittyviä huomioita...22 Tutkimustulosten hyödyntäminen...22 Liite 1 Johtaminen nyt ja tulevaisuudessa 1. tiedustelun lähetekirje ja kyselylomake...25 Liite 2 Johtaminen nyt ja tulevaisuudessa 1. tiedustelun lähetekirje ja kyselylomake...27

3 1 Johdanto Valtiovarainministeriön henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosastolle olevan valtionhallinnon johdon tukitoiminnon tehtävänä on valmistella johtajapolitiikan linjaukset ja tukea valtionhallinnon johtoa johtamisen kehittämisessä. Kehittämistyössä tarvitaan tietoa siitä, miten johtajat kokevat nykyisen toimintaympäristönsä tukevan johtamistehtäväänsä ja mitä muutoksia ja haasteita on ennakoitavissa johtamisympäristössä lähitulevaisuudessa. Vastaavan tyyppisiä asioita selvitettiin valtionhallinnon johdon foorumin jäseniltä edellisen kerran vuonna 2008 (Fountain Park 2008). Johtamisympäristön nykytilan selvittämiseksi johtamisen tukitoiminnossa tehtiin huhti-toukokuussa 201 valtionhallinnon ylimmälle johdolle kaksi kyselyä. Tutkimusmenetelmänä on löyhästi ns. delfoi-menetelmä, jossa useampien kyselykierrosten kautta haastatellaan kohdealueen asiantuntijoita. Kyselyn kulmakivenä on vastaajien anonymiteetin ehdoton turvaaminen. Ensimmäinen kysely aihealueesta on yleensä vapaamuotoinen, jossa tutkittavan ilmiön kysymyksiin vastataan esimerkiksi avovastauksilla tai haastatteluilla. Seuraavaksi tehdään strukturoituja lisäkyselyitä ja vähitellen pyritään saamaan aikaan kohdealueen asiantuntijoiden yhtenäinen kanta tutkittavaan asiaan. Nyt valtionhallinnon johdon foorumin jäsenille tehdyssä kyselyssä selvitettiin SWOT-analyysikehikon pohjalta laaditulla liitteestä 1 ilmenevällä ensimmäisellä kyselylomakkeella 1) johtamistehtävää tukevia toimintaympäristön nykytilan vahvuuksia sekä heikkouksia tai ongelmia sekä 2) vuoteen 2020 ankkuroidussa tulevaisuuden toimintaympäristöstä aiheutuvia muutoksia, jotka vaikuttavat myönteisesti johtamistehtävään sekä toimintaympäristöstä aiheutuvia ongelmia tai riskejä, jotka haittaavat johtamistehtävää. Toisella kyselyllä pyydettiin ylintä johtoa arvioimaan ensimmäisen kyselyn tulosten pohjalta muodostettujen, vuoteen 2020 projisoitujen kolmenkymmenen johtamisen tulevaisuustilan toteutumisen todennäköisyyttä sekä vaikutusta heidän henkilökohtaiseen johtamistyöhönsä. Lisäksi johdolta tiedusteltiin, mitkä ovat heidän mielestään tärkeimmät valtionhallinnon johtamisen kehittämistarpeet. Kumpikin kysely lähetettiin 158 valtionhallinnon johdon foorumin jäsenelle. Vastauksia saatiin molemmissa kyselyissä 1 eli vastausprosentti oli 20. Todennäköistä on, että lähinnä samat vastaajat vastasivat molempiin kyselyihin. Alhaisen vastausprosentin vuoksi tutkimuksen tulokset eivät kuvaa koko ylimmän johdon mielipiteitä, mutta niitä voidaan pitää vahvasti suuntaa antavina. Kyselyjen sisällöstä ovat vastanneet finanssineuvos Ari Holopainen ja finanssineuvos Veli-Matti Lehtonen. Sihteeri Paula Vainionpää on vastannut kyselyn aineiston keruusta ja perusaineiston luonnista Webropoljärjestelmällä. Veli-Matti Lehtonen on tehnyt tutkimusraportin. Jäljempänä olevissa luvuissa analysoidaan sekä ensimmäisen ja toisen kyselyn tuloksia ja esitetään niiden pohjalta kehittämistoimenpiteitä. 2 Ensimmäinen kyselyn tulokset Ensimmäisellä kyselyllä pyydettiin kaikkia valtionhallinnon johdon foorumin jäseniä arvioimaan virastonsa johtamisen nykytilannetta oman johtamistyönsä kannalta ja ennakoimaan siitä tapahtuvia muutoksia vuoteen 2020 projisoiden. Tutkimuslomakkeen kysymysrakenne mukaili SWOT-analyysia, joka on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä, ks. kuvio 1. Siinä selvitetään tutkittavaan ilmiöön, tässä johdon foorumin jäsenten oman johtamisen toimintaympäristöön, liittyvät sisäiset vahvuudet, sisäiset heikkoudet, ulkoiset mahdollisuudet ja ulkoiset uhat.

4 4 SWOT-analyysikaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion yläpuoliskoon kuvataan organisaation sisäiset asiat ja alapuoliskoon organisaation ulkoiset asiat. Kyselyssä pyydettiin jokaista vastaajaa ilmoittamaan nelikentän kunkin lohkon asiakokonaisuudesta -5 asiaa. Kuvio 1 SWOT-analyysikehikko + - Johtamisen nykyinen toimintaympäristö Vahvuudet (-5 tekijää) Heikkoudet (-5 tekijää) Johtamisen toimintaympäristö vuonna 2020 Mahdollisuudet (-5 tekijää) Uhat (-5 tekijää) 2.1 Johtamisen toimintaympäristön nykytila Taulukkoon 1 on kirjattu ne tekijät, jotka vastaajat kokivat tukevan tällä hetkellä heidän omaa johtamistehtäväänsä. Taulukosta ilmenee eriteltyinä vastausten prosenttiosuudet niistä tekijöistä, joista oli saatu useampia vastauksia. Taulukon lopussa on yhteisprosenttiosuus (1 %) niistä tekijöistä, joita oli saatu vain yksi vastaus. Taulukko 1 Tällä hetkellä johtamistehtävää tukevat tekijät (vahvuudet) toimintaympäristössä Prosenttia vastauksista Johtamistehtävää tukevat tekijät (vahvuudet) (n=9) Osaava ja pätevä henkilöstö 14 Ohjaavan ministeriön tuki ja tuloskeskustelut 11 Hyvä keskijohto ja toimiva johtoryhmätyöskentely 9 Selkeä tehtäväasettelu mm. tulossopimuksissa 7 Hyvät kollega-, sisosryhmä- ja asiakassuhteet 7 Globalisaatio Tehtävien yhteiskunnallinen merkitys 5 Hyvät tekniset työvälineet 4 Lähimpien alaisten tuki 4 Vakaa ja riittävä rahoitustilanne Avoin muutoshenkinen työyhteisö VTML:n tarjoamat yhteiset tukipalvelut ja yhteistyö 2 Viraston strategia ja selkeä perustehtävä 2 Henkilöstön hyvä työmotivaatio 2 Käytettävissä riittävästi tietoa 2 Johtamisopimukset 2 Organisaation uudistumismyönteisyys 2 Esimiehen tuki 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 1 Yhteensä 0

5 5 Tutkimukseen vastanneiden johtajien mielestä heidän johtamistehtäväänsä tällä hetkellä toimintaympäristössä tukevat tärkeimmät tekijät ovat osaava ja pätevä henkilöstö sekä ohjaavan ministeriön tuki ja tuloskeskustelut. Näistä ensimmäisen vahvuuden osuus 9 saadusta vastauksesta oli 14 % ja toisen vahvuuden osuus 11 %. Vastausten määrä on suurempi kuin vastaajien määrä 1, koska heistä kullakin oli mahdollista esittää -5 vahvuutta. Sama koskee myös muita kysymyskohtia, vaikkakin vastausten määrä kysymyskohdittain vaihtelee. Seuraavaksi tärkeimpinä johtamistehtävää tukevina vahvuuksina vastauksissa mainittiin hyvä keskijohto ja toimiva johtoryhmätyöskentely (9 %), selkeä tehtäväasettelu mm. tulossopimuksissa (7 %) sekä hyvät kollega-, sidosryhmä- ja asiakassuhteet (7 %). Johtamistehtävää haittaavana ylivoimaisesti suurimpana heikkoutena vastaajat ilmoittivat poliittisen ja ministeriön ohjauksen toimimattomuuden, lyhytjänteisyyden ja tempoilevuuden, johon kohdistuvien vastausten osuus kysymyskohdan vastauksista oli 2 %, ks. taulukko 2. Taulukko 2 Tällä hetkellä johtamistehtävää haittaavat heikkoudet tai ongelmakohdat (heikkoudet) toimintaympäristössä Prosenttia vastauksista Johtamistehtävää haittaavat heikkoudet ja ongelmakohdat (heikkoudet) (n=11) Poliittisen ja ministeriön ohjauksen toimimattomuus, lyhytjänteisyys ja tempoilevuus 2 Taloudellisten ja henkilöstön määrällisten resurssien epäsuhta tehtäviin nähden 15 Kannustamiseen ja palkintaan liittyvät jäykkyydet 4 Toimimattomat tukipalvelut, tietojärjestelmät ja välineet 4 Turha byrokratia ja hallinnolliset kehitysprojeksit 4 Valtionhallinnon jäykkyys ja siiloutunut toimintaympäristö ja luottamuksen puute 4 Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja jatkuvat organisaatiomuutokset Kilpailu ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja sen rajoitukset Esimiehen tuki ja tavoitteet epäselvät 2 Alue-ja kuntapoliittisen kehittämisen epävarmuus ja näköalattomuus 2 Ohjaavien tahojen riittävän yhteistyön puute ja monimutkainen vastuunjako 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 5 Yhteensä 0 Selvästi toiseksi merkittävin johtamista haittaava ongelma toimintaympäristössä oli taloudellisten ja määrällisten resurssien epäsuhta tehtäviin nähden (15 %). Muita vastaajien esiin nostamia toimintaympäristössä olevia huomionarvoisia ongelmia olivat kannustamiseen ja palkintaan liittyvät jäykkyydet (4 %), toimimattomat tukipalvelut, tietojärjestelmät ja välineet (4 %), turha byrokratia ja hallinnolliset kehitysprojektit (4 %) sekä valtionhallinnon jäykkyys ja siilautunut toimintaympäristö ja luottamuksen puute (4 %). 2.2 Johtamisen toimintaympäristön tila vuonna 2020 Kun johdolta kysyttiin, mitkä toimintaympäristöstä aiheutuvat muutokset vaikuttavat myönteisesti heidän johtamistehtäväänsä vuonna 2020, niin keskeisemmäksi nousi uusi teknologia työvälineissä ja informaation välityksessä. Tähän kohdistui 18 % kohdan vastauksista, kuten taulukosta ilmenee. Muita myönteisesti johtamistehtävään keskeisesti vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia vuoteen 2020 projisoiden olivat tuloksellista toimintaa järkeistävien rakenteiden ja toiminnan muutokset (14 %), henkilöstön osaamisen kasvu henkilöstön uusiutuessa (12 %), toiminnan kansainvälisyyden huomioimisen tärkeys (8 %), verkottuminen ja eri toimijoiden yhteistyön kehittyminen (7 %) sekä yhtenäisten toimintatapojen lisääntyminen valtionhallinnossa ( %).

6 Taulukko Myönteisesti johtamistehtävään vaikuttavat tekijät vuonna 2020 Prosenttia Myönteisesti johtamistehtävään vaikuttavat toimintaympäristön muutokset (mahdollisuudet) vastauksista (n=1) Uusi teknologia työvälineissä ja informaation välityksessä 18 Rakenteiden ja toiminnan muutokset järkeistävät tuloksellista toimintaa 14 Henkilöstön osaamisen kasvu henkilöstön uusiutuessa 12 Toiminnan kansainvälisyyden huomioiminen tärkeää 8 Verkottuminen ja eri toimijoiden yhteistyön kehittyminen 7 Yhtenäisten toimintatapojen lisääntyminen valtionhallinnossa Aluehallinnon virastojen määrää vähentävät uudistukset 4 Tutkimustoiminnan merkityksen kasvu kansantaloudessa Tuloksellisuusajattelun laajentumnen Sähköisen asioinnin lisääntyminen 2 Organisaatioiden vastuun ja roolin merkityksen kasvu 2 Johtamiskulttuurin parantuminen ja johtamistyön merkityksen kasvu 2 Ohjauksen keventyminen 2 Avoimuuden lisäys 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 1 Yhteensä 0 Taulukosta 4 ilmenevät vastaajien ilmoittamat toimintaympäristön ongelmat tai riskit, jotka vastaajat ennakoivat haittaavan johtamistehtäväänsä vuonna Lähes neljänneksessä eli 24 prosentissa vastauksista mainittiin valtiontalouden heikko tilanne ja sen kiristyminen. Useammissa vastauksissa nostettiin ongelmaksi myös poliittisten päätöksentekijöiden lyhytjänteisyys ja poukkoilevuus (11 %) sekä resurssien ja osaavan työvoiman saannin niukkuus (11 %). Byrokratia ja toiminnan jäykkyys mainittiin 4 %:ssa vastauksia. Taulukko 4 Toiminataympäristön ongelmat tai riskit jotka, haittaavat johtamistehtävää vuonna 2020 Prosenttia vastauksista Ongelmat tai riskit jotka, haittaavat johtamistehtävääsi (uhkat) (n=98) Valtiontalouden heikko tilanne ja sen kiristyminen 24 Poliittisten päätöksentekijöiden lyhytjänteisyys ja poukkoilevuus 11 Resurssien ja osaavan työvoiman saannin niukkuus 11 Byrokratia ja toiminnan jäykkyys 4 Tietojärjestelmäongelmat Johtamisosaamisen puute Epäselvä tulosohjaus Ennakoimattomat megatrendiongelmat 2 Euroialueen kriiseihin liittyvät ongelmat 2 Liiallisen ja turhan tiedon ongelma 2 Oman edun korostaminen ja tietojen pimitys 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 2 Yhteensä 0

7 7 Toisen kyselyn tulokset Ensimmäisessä kyselyssä, jonka tuloksia käsiteltiin edellisessä luvussa, valtionhallinnon ylimmän johdon edustajat ennakoivat toimintaympäristön muutostekijöitä, jotka vaikuttavat joko myönteisesti tai kielteisesti heidän johtamistehtäväänsä. Osaa muutostekijöistä voidaan pitää trendinomaisina ja osaa heikkoina signaaleina. Näiden valtionhallinnon johdon ensimmäisessä kyselyssä ennakoimien muutostekijöiden ja osin nykytilan vahvuuksien ja heikkouksien sekä nykytilasta saatujen heikkojen signaalien pohjalta toista kyselyä varten muodostettiin kolmekymmentä mahdollista tulevaisuudentilaa vuonna Nämä ilmenevät taulukosta 5 ja liitteessä 2 olevasta kysymyslomakkeesta. Lisäksi kyselyssä pyydettiin valtion ylintä johtoa nimeämään toimintaympäristöön liittyviä ja tarpeellisia valtionhallinnon yhteisiä johtamisen kehittämistoimia. Tiedustelussa kysyttyjen kolmenkymmenen tulevaisuudentilan toteutumisen todennäköisyydellä ja niiden vaikutuksella johtamiseen ei ole 1-5 asteikosta laskettujen keskiarvolukujen valossa kovin suuria eroja, kuten taulukosta 5 havaitaan. Tosin poikkeamiakin on. Esimerkiksi tulevaisuudentiloissa Hallinnon rakenteet ja toimintaprosessit ovat tarkoituksenmukaisia ja Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden niiden toteutumisen todennäköisyys on pieni, mutta niillä on suuri vaikutus johtamiseen.

8 8 Taulukko 5 Tulevaisuudentilojen toteutumisen todennäköisyys ja niiden vaikutus tai merkitys johtamiseen vuonna 2020 Toteutumisen todennäköisyys Vaikutus johtamiseen (1-5) 2) Tulevaisuudentila vuonna 2020 (1-5) 1) Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa 4,0 4,2 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 4,0 4, Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta,7 4,0 Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista,7,8 Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa, 4,2 Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä, 4,0 EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa,,2 Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti,,5 Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä,,9 Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon,5 4, Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista,5 4,0 Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat,2,8 Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu,2,8 Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta,1,8 Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa,1,5 Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta,1,4 Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa,1,7 Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa,0,2 Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä,0, Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa,0,9 Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään,0,5 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa,0,9 Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa 2,9,7 Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko 2,9, Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia 2,8 4,2 Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut 2,8,0 Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva 2,7,7 Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä 2,7,2 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 2, 4,1 Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi 2,2,5 1) 1=Ei ollenkaan tai hyvin vähän todennäköinen, 2=Vähän todennäköinen, =Jonkin verran todennäköinen, 4=Melko todennäköinen, 5=Erittäin todennäköinen 2) 1=Vain vähäinen tai olematon vaikutus johtamiseen, 2=Pieni vaikutus johtamiseen, =Kohtuullinen vaikutus johtamiseen, 4=Melko suuri vaikutus johtamiseen, 5=Erittäin suuri vaikutus johtamiseen.1 Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuonna 2020 Kuvioissa 2 ja on tarkasteltu ensimmäisen kyselyn perusteella määritellyn kolmenkymmenen johtamisen tulevaisuudentilan toteutumisen todennäköisyyksiä toimintaympäristössä. Kuviossa 2 tiedot ovat vastaajien antamista numeroarvoista 1-5 laskettujen keskiarvojen mukaisessa alenevassa suuruusjärjestyksessä, kuten myös edempänä taulukossa 5. Mitä suurempi keskiarvo on, niin sitä suurempi on tulevaisuustilan toteutumisen todennäköisyys.

9 9 Vastaajien mielestä kymmenen todennäköisimmin toteutuvaa tulevaisuustilaa ovat seuraavat: Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Kuviossa tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyyttä on tarkasteltu todennäköisten (melko todennäköinen ja erittäin todennäköinen) ja ei todennäköisten (ei ollenkaan tai hyvin vähän todennäköinen ja vähän todennäköine) vastausten prosenttiosuuksien erotuksena. Näin saadut kolme suuruusjärjestyksessä eniten todennäköistä tulevaisuustilaa ovat: työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa, tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon sekä ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa. Vastaajat uskovat siten vuoteen 2020 kohdistuvassa tulevaisuudessa vahvasti uuden teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin ja johtamiskulttuurin merkitsevyyteen tuloksellisessa toiminnassa sekä pitävät todennäköisenä, että henkilöresurssien niukkuudesta henkilöstölle aiheutuu jaksamis- ja motivaatio-ongelmia. Vastaajien mielestä kolme vähiten tulevaisuudessa toteutuvaa tulevaisuustilaa ovat suuruusjärjestyksessä: yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi, eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden sekä lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Tiedusteluun vastanneet ylimmät johtajat eivät usko merkittävien yhteiskunnallisten ongelmien esiinmarssiin eikä ohjausjärjestelmien toimivaan kokonaisuuteen eikä sitä, että lainsäädäntö haittaisi kohtuuttomasti valtionhallinnon tarkoituksenmukaista toimintaa.

10 Kuvio 1 Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa 5 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 42 2 Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa 2 45 Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 2 45 Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi 2 9 Ei ollenkaan tai hyvin vähän todennäköinen Jonkin verran todennäköinen Erittäin todennäköinen 0 % % 20 % 0 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % Vähän todennäköinen Melko todennäköinen

11 11 Kuvio 2 Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä (todennäköisten ja ei todennäköisten vastausten % osuuksien erotus, ks. kuvio 1) Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi -80,0-0,0-40,0-20,0 0,0 20,0 40,0 0,0 80,0 0,0 Jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee faktorianalyysillä yksittäisistä vastauksista muodostetut 0 tulevaisuustilasta tiivistetyt kolme toteutuvien tulevaisuustilojen summamuuttujaa. Kuhunkin kolmeen faktoriin on sisällytetty muuttujat, joiden faktorilataukset olivat vähintään numeroarvoltaan 0,. Faktorianalyysin avulla muodostui kolme uutta summamuuttujaa, jotka on nimetty seuraavasti: 1) Uudistuminen sekä henkilöstö- ja muuta johtamista tukevat toimintatavat 2) Tavoitteellinen ja laadukas konserniohjaus ja tiedon hyödyntäminen ) Taloudellisten ja henkilöstövoimavarojen niukkuus

12 12 Ensimmäiseen faktoriin latautuneissa tiivistetyissä vuoteen 2020 ulottuvissa ylimmän johdon todennäköisinä pitämissä johtamisen toimintaympäristön tiloissa korostuvat hallinnon innovatiivisuus ja uudistuminen, henkilöstöjohtamisen merkitys viraston toiminnassa sekä valtiontyönantajan johtajien työssä onnistumista edesauttava tuki. Myönteistä on, että ylin johto nostaa keskeiselle sijalle innovaatiot ja uudistumisen valtionhallinnon kehittämisessä. Myös henkilöstö kokee uudistumisen tärkeäksi, sillä vuotta 2012 koskeva työtyytyväisyysanalyysi osoitti, että mitä paremmat mahdollisuudet esimiehet ja johto antoivat virastossa henkilöstölle uudistua työssään, niin sitä parempi oli siellä henkilöstön tyytyväisyys (Lehtonen Veli-Matti 201, 2).. Kestävän tuottavuuden perustana olevaa innovaatiokyvykkyyttä eli organisaatioiden ja ihmisten kykyä tuottaa ideoita ja jalostaa niitä tuottavuutta parantaviksi innovaatioiksi on käsitelty ja edistetty valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön yhteisessä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeessa (Valtiovarainministeriö 2011). Faktorianalyysillä muodostetussa toisessa tulevaisuudentilan summamuuttujassa korostuvat tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus sekä eri ohjausjärjestelmien muodostama toimiva kokonaisuus. Summamuuttujassa nousee voimakkaasti esiin myös se, että johtaminen ja päätöksenteko perustetuvat tietoon. Toiseen faktoriin latautuu todennäköisyystilat, jotka koskevat valtionhallinnon supistumisen myötä tarvittavaa tehtävien priorisointia sekä hyvän hallinnon ja virkamiesetikan kattavaa sisäistämistä. Kolmannen faktorin summamuuttujaan latautuivat tulevaisuustiloista valtiontalouden heikko ja kiristyvä ydintehtävien toteutumista haittaava tilanne, jaksamiseen ja motivaatioon heikentävästi vaikuttava tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta sekä osaavan henkilöstön rekrytointiin liittyvät vaikeudet. Taulukko Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä (faktorianalyysin latausten ( 0,) perusteella muodostettu tulevaisuuden tilaa) Tulevaisuustila Uudistuminen sekä henkilöstö- ja muuta johtamista tukevat toimintatavat Tavoitteellinen ja laadukas konserniohjaus ja tiedon hyödyntäminen Taloudellisten ja henkilöstövoimavarojen niukkuus Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva 0,89 Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista 0,77 Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään 0,725 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 0,795 Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta 0,7 Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon 0,70 Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu 0,4 Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti 0,8 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 0,775 Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta 0,4 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 0,05 Ylimmän johtoa edustavien vastaajien ennakoimat tulevaisuustilat heijastavat heidän näkemyksiään tulevaisuuden toimintaympäristöön liittyvistä asioista, jotka johtamisen kehittämisessä ja konserniohjauksessa tulee ottaa ennakoidusti huomioon.

13 1.2 Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistyöhön vuonna 2020 Kuviossa tiedot ovat vastaajien antamista numeroarvoista 1-5 laskettujen keskiarvojen mukaisessa alenevassa suuruusjärjestyksessä. Mitä suurempi keskiarvo on, niin sitä suurempi vaikutus tai merkitys toteutuvalla tulevaisuustilalla on johtamiseen. Kuvioista 4 ja 5 ilmenee, että toteutuvista tulevaisuudentiloista kymmenen merkittävintä ylimmän johdon johtamistyöhön vaikuttavaa tekijää ovat seuraavat: Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Kuviossa toteutuvien tulevaisuustilojen vaikutusta johtamiseen on tarkasteltu suurten vaikutusten (melko suuri vaikutus johtamiseen ja erittäin suuri vaikutus johtamiseen) ja pienten vaikutusten (vain vähäinen tai olematon vaikutus johtamiseen ja pieni vaikutus johtamiseen) prosenttiosuuksien erotuksena. Kaikkien tulevaisuustilojen kohdalla tilanne on myönteinen, koska niissä kaikissa on enemmän suuria vaikutuksia kuin pieniä. Kolme eniten johtamiseen vaikuttavaa tai merkittävää tulevaisuustilaa ovat: ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa, johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon sekä hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia. Vastauksissa korostuu siten ammattimainen johtaminen, johtamisen ja päätöksenteko tietoon perustuen sekä toimivat hallinnon rakenteet. Kolme vähiten johtamiseen vaikuttavaa tai merkittävää tulevaisuustilaa ovat: valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on suuri, itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä sekä lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä.

14 14 Kuvio Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistehtävään vuonna 2020 Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 42 5 Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 55 Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa 55 Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä 55 Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Yhteensä Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva 4 20 Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi 1 2 Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut % % 20 % 0 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % 2 2 Vain vähäinen tai olematon vaikutus johtamiseen Kohtuullinen vaikutus johtamiseen Erittäin suuri vaikutus johtamiseen Pieni vaikutus johtamiseen Melko suuri vaikutus johtamiseen

15 15 Kuvio 4 Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistehtävään vuonna 2020 (suurten vaikutusten ja pienten vaikutusten %-osuuksien erotus) Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut Jäljempänä olevasta taulukosta 7 ilmenee yksittäisistä vastauksista faktorianalyysillä muodostetut 0 tulevaisuustilasta tiivistetyt kolme toteutuvien tulevaisuustilojen vaikutusta tai merkitystä johtamiseen kuvaavaa summamuuttujaa. Kuhunkin kolmeen faktoriin on sisällytetty muuttujat, joiden faktorilataukset olivat vähintään 0,. Faktorianalyysin avulla muodostui kolme uutta summamuuttujaa, jotka on nimetty seuraavasti: 1) Tavoitteellinen, mahdollistava ja vastuullinen poliittinen ja konserniohjaus 2) Itsekkyyden ja lainsäädännön haittavaikutukset ) Taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen niukkuus Ensimmäiseen tulevaisuudessa toteutuvien tulevaisuustilojen vaikuttavuutta ja merkitystä johtamiseen kuvaava tiivistetty summamuuttuja koostuu konsernitason tavoitteellisesta ja toimivasta ohjauksesta sekä toimivista poliittisen ja virkamiesjohdon välisistä suhteista, henkilöstön tehtäviin kohdentamisesta ja henkilöstöjohtamisen merkityksestä tuloksellisuustekijänä sekä konsernin tukemasta hyvästä, ammattimaisesta sekä verkostomaisesta johtamisesta.

16 1 Toiseen faktoriin latautuivat tulevaisuudentilat, joka vaikuttavat johtamiseen, liittyivät keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä haittaavan itsekkyyden lisääntymiseen sekä lainsäädännön esteisiin toimintojen tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä. Vaikka kuvioissa ja 4 lainsäädännön haittavaikutuksia toiminnan järjestämiseen ei johtamiseen kannalta pidetty merkittävinä, ne nousivat haittatekijöinä faktorianalyysissa esiin. Kolmannessa summamuuttujassa toteutuvan tulevaisuustilan johtamisvaikutuksina nousevat esiin henkilöstöja taloudellisten voimavarojen niukkuus tehtäviin nähden sekä uuden henkilöstön rekrytointivaikeudet. Taulukko 7 Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistehtävään vuonna 2020 mennessä (faktorianalyysin latausten (0,) perusteella muodostettu tulevaisuuden tilaa) Tulevaivaisuustila Tavoitteellinen, mahdollistava ja vastuullinen poliittinen ja konserniohjaus Itsekkyyden ja lainsäädännön haittavaikutukset Taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen niukkuus Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta 0,758 Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat 0,715 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 0,708 Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa 0,70 Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista 0,82 Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa 0,81 Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä 0,77 Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään 0,42 Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista 0,1 Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa 0,0 Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä 0,74 Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä 0,595 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 0,920 Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta 0,79 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 0,712. Johtamiseen eniten vaikuttavien tulevaisuustilojen suhde niiden toteutumisen todennäköisyyteen vuonna 2020 Kuviossa 5 on kuudentoista eniten johtamiseen vaikuttavan tulevaisuustilan vastausasteikosta 1-5 laskettu keskiarvo sekä vastaavien tulevaisuustilojen todennäköisyyden (1-5) keskiarvo. Kuviosta havaitaan, että sellaisia tulevaisuustekijöitä, joiden vaikutus johtamiseen sekä toteutumisen todennäköisyys on suuri eli vastausten keskiarvojen erotus on pieni, ovat:

17 17 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Kuvio 5 Tulevaisuudentilojen toteutumisen todennäköisyys ja niiden merkitys johtamiseen vuonna 2020 Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon 4,5 4,0,5,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan myötä Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä johtamista Tototeutumisen todennäköisyys Vaikutus johtamiseen

18 18 4 Valtionhallinnon johtajuuden tila ja kehitys työtyytyväisyystutkimusten valossa 4.1 Valtion henkilöstön työtyytyväisyys johtamiseen ja tiedon kulkuun Valtiovarainministeriön virastoille veloituksetta tarjoaman henkilökyselyjärjestelmä VMBaro on ollut käytössä vuodesta 2004 alkaen. VMBarossa on saatavissa vuodesta 20 alkaen erillinen johtajuusindeksi, joka lasketaan summamuuttujana pääkohtiin johtaminen ja tiedon kulku sisältyvistä yksittäisistä työtyytyväisyysindekseistä, ks. kuvio. Henkilöstön mielestä esimiehet kohtelevat heitä oikeudenmukaisella tavalla. Indeksipistearvo vuonna 2012 oli johtamistyytyväisyyskysymyksistä korkein eli,77. Myös parannus vuodesta 200 on ollut kaikista työtyytyväisyystekijöistä suurinta eli 0,5 pistettä (Lehtonen Veli-Matti 201). Esimiehen antamaan tukeen työnteossa ja sen edellytysten luonnissa oltiin myös tyytyväisiä indeksiarvon ollessa vuonna 2012, ja myös kehitystrendi vuodesta 200 on ollut myönteistä. Henkilöstön tyytyväisyys saamaansa palautteeseen on parantunut vuoden 200,14:sta vuonna 2012,4:een eli 0,2 pisteellä, ollen siten kaikista työtyytyväisyystekijöistä toiseksi suurinta. Tämä on myönteistä, koska oikean ja rakentavan palautteen saanti on henkilöstön suorituksen ja työtuloksen johtamisessa yksi tärkeimpiä asioita. Kuvio Valtion henkilöstön työtyytyväisyys johtamiseen ja tiedotukseen vuosina ,80,77 Oikeudenmukainen kohtelu esimiehen taholta,70,0, Esimiehen antama tuki työnteossa ja sen edellytysten luonnissa Työtyytyväisyysindeksi (1-5),50,40,0,20,,48,42,14,12,25,4,5,22,1,14 Esimiehen palaute työtuloksista, ammatinhallinnasta ja kehittymisestä Johtajuusindeksi yhteensä Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Sisäinen viestintä ja tiedonkulku työyhteisössä,00 2,90 2,80,04,01 2,99 2, Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Erääksi keskeisimmäksi johtamisen kehittämiskohteeksi nousee valtiolla työskentelevien henkilöiden mielipiteiden pohjalta töiden yleinen organisointi, jossa työtyytyväisyysindeksi oli vuonna 2012 vain,22, vaikka vuonna 2012 on tapahtunut merkittävää parannusta. Kaikkein eniten parannettavaa on Johdon toiminnassa esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä, jossa indeksi oli vuonna 20,01, vuonna 2011,09 ja vuonna 2012,14.

19 Tehtyjen faktorianalyysien mukaan johtamisen onnistumiseen liittyy kiinteästi myös tiedon kulku eli riittävä ja avoin tiedonvälitys (Lehtonen Veli-Matti 20, 40 41). Henkilöstön tyytyväisyysindeksi sisäiseen viestintään ja tiedon kulkuun vuonna 2012 oli,1 ja työyhteisön avoimuuteen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 2,99. Tyytyväisyys näissä ei ole lainkaan tyydyttävällä tasolla ja kehityssuuntakin on kääntynyt laskuun. Näyttääkin siltä, ettei useista lähteistä tuleva kasvavan tiedon määrä ole tärkeää, vaan tarvitaan luotettavaa tietoa ihmisten työolosuhteisiin ja työhön oleellisesti liittyvistä ja vaikuttavista asioista, kohdistuen myös tulevaisuuteen. Nykypäivänä tämä on erittäin tärkeää, koska valtionhallinnossa on siirrytty jatkuvaan muutoksen tilaan. 4.2 Työtyytyväisyystutkimusten perusteella esiinnousseet johtamisen kehittämistoimenpiteet Johtajuudessa, jonka kehitys vuosina edellisestä on ollut hyvin myönteistä, eniten kehitettävää on työyhteisön avoimuudessa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa, sisäisessä viestinnässä ja tiedon kulussa työyhteisössä, johdon toiminnassa esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä sekä töiden yleisessä organisoinnissa, kuten kuviosta 7 ja edellisestä luvusta 4.1 ilmenee (Lehtonen Veli-Matti 201). Kuvio 7 Johtajuuden tila valtiolla vuonna 2012 (VMBaro) JO Johtajuusindeksi Esimiehen antama tuki työnteossa ja sen edellytysten luonnissa Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Esimiehen palaute työtuloksista, ammatinhallinnasta ja kehittymisestä Oikeudenmukainen kohtelu esimiehen taholta Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä Sisäinen viestintä ja tiedonkulku työyhteisössä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa % 20 % 40 % 0 % 80 % 0 % Erittäin tyytymätön Tyytymätön Ei tyytymätön eikä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Johtamisessa tulisi kiinnittää huomiota töiden organisointiin siten, että organisaation henkilöstön työtehtäviä kehitetään entistä merkityksellisemmiksi ja haastavammiksi. Organisaation tuloksellisuuden kannalta ei kannata teettää töitä, joilla ei ole arvoa ja merkitystä. Työtyytyväisyysanalyysien perusteella työn sisällön kehitystarve koskee erityisesti toimeenpanevaa henkilöstöä, joilla työn motivoivuus on usein muita henkilöstöryhmiä alhaisempi. Työtyytyväisyysanalyysi osoittaa, että valtiolla työskentelevät henkilöt pitävät tärkeänä työtyytyväisyytensä perustekijänä sitä, että heitä valtuutetaan kehittämään ja uudistamaan työtänsä ja sen toteutustapoja. Innovaatioiden johtaminen tulisikin ottaa yhdeksi johtamisen kehittämiskohteeksi. Perusteita ja taustatukea asialle

20 20 löytyy neljän ministeriön yhteistyönä tehdystä innovaatiojohtamista käsitelleestä raportista (Valtiovarainministeriö 2011). Johtamiseen kiinteästi liittyvä asia on myös tiedotus. Organisaatioiden johdon tulisi huolehtia siitä, että sisäisesti viestitään juuri niistä henkilöstön työhön ja asemaan liittyvistä asioista, joista he haluavat saada luotettavaa ensikäden tietoa. Avoimella tiedottamisella voidaan viestiä henkilöstölle, että he eivät ole ulkopuolisia, vaan ovat tärkeä osa organisaation toimintaa ja tavoitteissa onnistumista. Usein informaatiota toivotaan saatavan organisaation vastuulliselta johdolta. Henkilöstö odottaa myös, että johto toimii esimerkkinä ja osoittaa toiminnalle selkeän suunnan. Tiedotuksen tulee kattaa koko henkilöstö. Johtamisessa tulee systemaattisesti hyödyntää mm. työtyytyväisyystutkimuksen tuloksia. Työtyytyväisyystutkimuksia täydentävää informaatiota johto ja esimiehet saavat ottamalla organisaation käyttöön VMBarojärjestelmässä olevan esimiesbarometrin (Esimiesbarometri). Vuonna 2012 lähes kymmenen erityyppisen organisaation esimiesbarometrin tulokset osoittavat, että esimiestyössä eniten kehitettävää on mm. henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien sopimisen selkeydessä, henkilöiden työtehtävien jaon oikeudenmukaisuudessa, innostavan työyhteisen synnyssä sekä työyhteisön ristiriitoihin ajoissa puuttumisessa. Usein organisaation sisällä mm. yksiköiden välillä on eroja esimiestyössä, jotka barometri tuo hyvin esiin. Saadun palautteen mukaan, esimiesbarometri on käyttökelpoinen työkalu ja täydentää hyvin mm. työtyytyväisyystutkimuksissa saatuja tuloksia. 5 Johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset ja muut huomiot 5.1 Kyselyssä esiintuodut johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset Kysyttäessä valtionhallinnon johdolta yhteisten valtionhallinnon johtamisen kehittämistoimien tarvetta ylivoimaisesti keskeisimmäksi nousi johtotason vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen edistäminen ( % vastauksista), kuten taulukosta 8 havaitaan. Muita useammissa vastauksissa kehittämistoimenpiteeksi esitettyjä toimenpiteitä olivat 5-4 prosentilla vastauksista johtotason vuorovaikutus ja verkostoituminen, yhteisten periaatteiden ja tavoitteiden määrittäminen, palkkausjärjestelmän ja tulospalkkauksen kehittäminen, tulosohjauksen selkeyttäminen, johtamisosaamisen kehittäminen, valtionhallinnon yhteisten prosessien johtaminen ja kehittäminen, poikkihallinnollisuuden lisääminen sekä siihen liittyvän ohjauksen selkiyttäminen ja kehittäminen sekä virkaehtosopimusten ja valtion virka- ja työehtojen sekä palkkaneuvottelujen joustavoittaminen.

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO Valtionhallinnon henkilöstölle suunnatun kyselyn tuloksia 16.03.2012 Koonneet: Virpi Einola-Pekkinen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa Valtionhallinnon johdon päivä 6.2.2017 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö Hanna Oranen Henkilöstön kehittäjä, työsuojelupäällikkö 26.10.2011 26.10.2011 2 VMBaron kehitys 2004-2011 2011 2011 369 3,69 335 3,35 26.10.2011 3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueen

Lisätiedot

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio Johtamisen haasteet julkisella sektorilla Kauppatieteellisen yhdistyksen visiopäivä Juhani Turunen 28.1.2009 Valtiovarainministeriön visio Suomi on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kaikki johtajat ovat toivon jakajia 09.11.2015 2 Millä näkemyksellä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

VALTIOLLA ON KYSYNTÄÄ OSAAVILLE, KEHITTYVILLE JA KANNUSTAVILLE - henkilöstön kehittämisen periaatteet valtionhallinnossa

VALTIOLLA ON KYSYNTÄÄ OSAAVILLE, KEHITTYVILLE JA KANNUSTAVILLE - henkilöstön kehittämisen periaatteet valtionhallinnossa VALTIOLLA ON KYSYNTÄÄ OSAAVILLE, KEHITTYVILLE JA KANNUSTAVILLE - henkilöstön kehittämisen periaatteet valtionhallinnossa SAATTEEKSI 2 Valtioneuvoston teki 23.3.2006 periaatepäätöksen henkilöstön aseman

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

VILJELYSUUNNITELMA 2025 VALTION TYÖNANTAJAPOLITIIKAN LINJAUKSET

VILJELYSUUNNITELMA 2025 VALTION TYÖNANTAJAPOLITIIKAN LINJAUKSET VILJELYSUUNNITELMA 2025 VALTION TYÖNANTAJAPOLITIIKAN LINJAUKSET HJF Juha Sarkio 17.11.2016 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 - MIKSI? Miksi? Mitä? Miten? MITÄ? MITEN?

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

MPS ilmapiiritutkimus. MPS Prewise Oy Niilo Mäkelä

MPS ilmapiiritutkimus. MPS Prewise Oy Niilo Mäkelä MPS ilmapiiritutkimus MPS Prewise Oy Niilo Mäkelä Copyright MPS Enterprises Ltd. 17.5.2016 2 Ilmapiiri ja työhyvinvointi tuloksellisuuden tae Sitoutuminen ja selkeä käsitys strategisista tavoitteista takaavat

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta

Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri tapa onnistua Työturvallisuuskeskus Oulu

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen 29.11.2012 Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen on

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2-3.4.2014 Johtajat muutoksentekijöinä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Johtajat muutoksessa ja muutosjohtajina Eletään johtajuuden muutoksen

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Juhani Korhonen, VM/JulkICT JUHTA 17.2.2015 JulkICT-osasto Strategian valmistelun taustaa Nykytila: useita strategioita ja linjauksia viesti ja tavoitetila

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti

Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! 24.11.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti Kolme näkökulmaa tulevaisuuden kuntaan 1. Tulevaisuuden kunta - kärkihanke Kuntaliitto huolehtii

Lisätiedot