JOHTAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA"

Transkriptio

1 JOHTAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA Tutkimus valtion ylimmän johdon näkemyksistä nykytilan johtamisesta ja tulevaisuuden painopistealueista vuonna 2020 Veli-Matti Lehtonen Ari Holopainen Paula Vainionpää Toukokuu 201

2 Sisältö 1 Johdanto... 2 Ensimmäinen kyselyn tulokset Johtamisen toimintaympäristön nykytila Johtamisen toimintaympäristön tila vuonna Toisen kyselyn tulokset Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuonna Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistyöhön vuonna Johtamiseen eniten vaikuttavien tulevaisuustilojen suhde niiden toteutumisen todennäköisyyteen vuonna Valtionhallinnon johtajuuden tila ja kehitys työtyytyväisyystutkimusten valossa Valtion henkilöstön työtyytyväisyys johtamiseen ja tiedon kulkuun Työtyytyväisyystutkimusten perusteella esiinnousseet johtamisen kehittämistoimenpiteet... 5 Johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset ja muut huomiot Kyselyssä esiintuodut johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset Muita johtamisen nykytilaan ja ennakoituun tilaan vuonna 2020 liittyviä huomioita...22 Tutkimustulosten hyödyntäminen...22 Liite 1 Johtaminen nyt ja tulevaisuudessa 1. tiedustelun lähetekirje ja kyselylomake...25 Liite 2 Johtaminen nyt ja tulevaisuudessa 1. tiedustelun lähetekirje ja kyselylomake...27

3 1 Johdanto Valtiovarainministeriön henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosastolle olevan valtionhallinnon johdon tukitoiminnon tehtävänä on valmistella johtajapolitiikan linjaukset ja tukea valtionhallinnon johtoa johtamisen kehittämisessä. Kehittämistyössä tarvitaan tietoa siitä, miten johtajat kokevat nykyisen toimintaympäristönsä tukevan johtamistehtäväänsä ja mitä muutoksia ja haasteita on ennakoitavissa johtamisympäristössä lähitulevaisuudessa. Vastaavan tyyppisiä asioita selvitettiin valtionhallinnon johdon foorumin jäseniltä edellisen kerran vuonna 2008 (Fountain Park 2008). Johtamisympäristön nykytilan selvittämiseksi johtamisen tukitoiminnossa tehtiin huhti-toukokuussa 201 valtionhallinnon ylimmälle johdolle kaksi kyselyä. Tutkimusmenetelmänä on löyhästi ns. delfoi-menetelmä, jossa useampien kyselykierrosten kautta haastatellaan kohdealueen asiantuntijoita. Kyselyn kulmakivenä on vastaajien anonymiteetin ehdoton turvaaminen. Ensimmäinen kysely aihealueesta on yleensä vapaamuotoinen, jossa tutkittavan ilmiön kysymyksiin vastataan esimerkiksi avovastauksilla tai haastatteluilla. Seuraavaksi tehdään strukturoituja lisäkyselyitä ja vähitellen pyritään saamaan aikaan kohdealueen asiantuntijoiden yhtenäinen kanta tutkittavaan asiaan. Nyt valtionhallinnon johdon foorumin jäsenille tehdyssä kyselyssä selvitettiin SWOT-analyysikehikon pohjalta laaditulla liitteestä 1 ilmenevällä ensimmäisellä kyselylomakkeella 1) johtamistehtävää tukevia toimintaympäristön nykytilan vahvuuksia sekä heikkouksia tai ongelmia sekä 2) vuoteen 2020 ankkuroidussa tulevaisuuden toimintaympäristöstä aiheutuvia muutoksia, jotka vaikuttavat myönteisesti johtamistehtävään sekä toimintaympäristöstä aiheutuvia ongelmia tai riskejä, jotka haittaavat johtamistehtävää. Toisella kyselyllä pyydettiin ylintä johtoa arvioimaan ensimmäisen kyselyn tulosten pohjalta muodostettujen, vuoteen 2020 projisoitujen kolmenkymmenen johtamisen tulevaisuustilan toteutumisen todennäköisyyttä sekä vaikutusta heidän henkilökohtaiseen johtamistyöhönsä. Lisäksi johdolta tiedusteltiin, mitkä ovat heidän mielestään tärkeimmät valtionhallinnon johtamisen kehittämistarpeet. Kumpikin kysely lähetettiin 158 valtionhallinnon johdon foorumin jäsenelle. Vastauksia saatiin molemmissa kyselyissä 1 eli vastausprosentti oli 20. Todennäköistä on, että lähinnä samat vastaajat vastasivat molempiin kyselyihin. Alhaisen vastausprosentin vuoksi tutkimuksen tulokset eivät kuvaa koko ylimmän johdon mielipiteitä, mutta niitä voidaan pitää vahvasti suuntaa antavina. Kyselyjen sisällöstä ovat vastanneet finanssineuvos Ari Holopainen ja finanssineuvos Veli-Matti Lehtonen. Sihteeri Paula Vainionpää on vastannut kyselyn aineiston keruusta ja perusaineiston luonnista Webropoljärjestelmällä. Veli-Matti Lehtonen on tehnyt tutkimusraportin. Jäljempänä olevissa luvuissa analysoidaan sekä ensimmäisen ja toisen kyselyn tuloksia ja esitetään niiden pohjalta kehittämistoimenpiteitä. 2 Ensimmäinen kyselyn tulokset Ensimmäisellä kyselyllä pyydettiin kaikkia valtionhallinnon johdon foorumin jäseniä arvioimaan virastonsa johtamisen nykytilannetta oman johtamistyönsä kannalta ja ennakoimaan siitä tapahtuvia muutoksia vuoteen 2020 projisoiden. Tutkimuslomakkeen kysymysrakenne mukaili SWOT-analyysia, joka on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä, ks. kuvio 1. Siinä selvitetään tutkittavaan ilmiöön, tässä johdon foorumin jäsenten oman johtamisen toimintaympäristöön, liittyvät sisäiset vahvuudet, sisäiset heikkoudet, ulkoiset mahdollisuudet ja ulkoiset uhat.

4 4 SWOT-analyysikaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion yläpuoliskoon kuvataan organisaation sisäiset asiat ja alapuoliskoon organisaation ulkoiset asiat. Kyselyssä pyydettiin jokaista vastaajaa ilmoittamaan nelikentän kunkin lohkon asiakokonaisuudesta -5 asiaa. Kuvio 1 SWOT-analyysikehikko + - Johtamisen nykyinen toimintaympäristö Vahvuudet (-5 tekijää) Heikkoudet (-5 tekijää) Johtamisen toimintaympäristö vuonna 2020 Mahdollisuudet (-5 tekijää) Uhat (-5 tekijää) 2.1 Johtamisen toimintaympäristön nykytila Taulukkoon 1 on kirjattu ne tekijät, jotka vastaajat kokivat tukevan tällä hetkellä heidän omaa johtamistehtäväänsä. Taulukosta ilmenee eriteltyinä vastausten prosenttiosuudet niistä tekijöistä, joista oli saatu useampia vastauksia. Taulukon lopussa on yhteisprosenttiosuus (1 %) niistä tekijöistä, joita oli saatu vain yksi vastaus. Taulukko 1 Tällä hetkellä johtamistehtävää tukevat tekijät (vahvuudet) toimintaympäristössä Prosenttia vastauksista Johtamistehtävää tukevat tekijät (vahvuudet) (n=9) Osaava ja pätevä henkilöstö 14 Ohjaavan ministeriön tuki ja tuloskeskustelut 11 Hyvä keskijohto ja toimiva johtoryhmätyöskentely 9 Selkeä tehtäväasettelu mm. tulossopimuksissa 7 Hyvät kollega-, sisosryhmä- ja asiakassuhteet 7 Globalisaatio Tehtävien yhteiskunnallinen merkitys 5 Hyvät tekniset työvälineet 4 Lähimpien alaisten tuki 4 Vakaa ja riittävä rahoitustilanne Avoin muutoshenkinen työyhteisö VTML:n tarjoamat yhteiset tukipalvelut ja yhteistyö 2 Viraston strategia ja selkeä perustehtävä 2 Henkilöstön hyvä työmotivaatio 2 Käytettävissä riittävästi tietoa 2 Johtamisopimukset 2 Organisaation uudistumismyönteisyys 2 Esimiehen tuki 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 1 Yhteensä 0

5 5 Tutkimukseen vastanneiden johtajien mielestä heidän johtamistehtäväänsä tällä hetkellä toimintaympäristössä tukevat tärkeimmät tekijät ovat osaava ja pätevä henkilöstö sekä ohjaavan ministeriön tuki ja tuloskeskustelut. Näistä ensimmäisen vahvuuden osuus 9 saadusta vastauksesta oli 14 % ja toisen vahvuuden osuus 11 %. Vastausten määrä on suurempi kuin vastaajien määrä 1, koska heistä kullakin oli mahdollista esittää -5 vahvuutta. Sama koskee myös muita kysymyskohtia, vaikkakin vastausten määrä kysymyskohdittain vaihtelee. Seuraavaksi tärkeimpinä johtamistehtävää tukevina vahvuuksina vastauksissa mainittiin hyvä keskijohto ja toimiva johtoryhmätyöskentely (9 %), selkeä tehtäväasettelu mm. tulossopimuksissa (7 %) sekä hyvät kollega-, sidosryhmä- ja asiakassuhteet (7 %). Johtamistehtävää haittaavana ylivoimaisesti suurimpana heikkoutena vastaajat ilmoittivat poliittisen ja ministeriön ohjauksen toimimattomuuden, lyhytjänteisyyden ja tempoilevuuden, johon kohdistuvien vastausten osuus kysymyskohdan vastauksista oli 2 %, ks. taulukko 2. Taulukko 2 Tällä hetkellä johtamistehtävää haittaavat heikkoudet tai ongelmakohdat (heikkoudet) toimintaympäristössä Prosenttia vastauksista Johtamistehtävää haittaavat heikkoudet ja ongelmakohdat (heikkoudet) (n=11) Poliittisen ja ministeriön ohjauksen toimimattomuus, lyhytjänteisyys ja tempoilevuus 2 Taloudellisten ja henkilöstön määrällisten resurssien epäsuhta tehtäviin nähden 15 Kannustamiseen ja palkintaan liittyvät jäykkyydet 4 Toimimattomat tukipalvelut, tietojärjestelmät ja välineet 4 Turha byrokratia ja hallinnolliset kehitysprojeksit 4 Valtionhallinnon jäykkyys ja siiloutunut toimintaympäristö ja luottamuksen puute 4 Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja jatkuvat organisaatiomuutokset Kilpailu ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja sen rajoitukset Esimiehen tuki ja tavoitteet epäselvät 2 Alue-ja kuntapoliittisen kehittämisen epävarmuus ja näköalattomuus 2 Ohjaavien tahojen riittävän yhteistyön puute ja monimutkainen vastuunjako 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 5 Yhteensä 0 Selvästi toiseksi merkittävin johtamista haittaava ongelma toimintaympäristössä oli taloudellisten ja määrällisten resurssien epäsuhta tehtäviin nähden (15 %). Muita vastaajien esiin nostamia toimintaympäristössä olevia huomionarvoisia ongelmia olivat kannustamiseen ja palkintaan liittyvät jäykkyydet (4 %), toimimattomat tukipalvelut, tietojärjestelmät ja välineet (4 %), turha byrokratia ja hallinnolliset kehitysprojektit (4 %) sekä valtionhallinnon jäykkyys ja siilautunut toimintaympäristö ja luottamuksen puute (4 %). 2.2 Johtamisen toimintaympäristön tila vuonna 2020 Kun johdolta kysyttiin, mitkä toimintaympäristöstä aiheutuvat muutokset vaikuttavat myönteisesti heidän johtamistehtäväänsä vuonna 2020, niin keskeisemmäksi nousi uusi teknologia työvälineissä ja informaation välityksessä. Tähän kohdistui 18 % kohdan vastauksista, kuten taulukosta ilmenee. Muita myönteisesti johtamistehtävään keskeisesti vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia vuoteen 2020 projisoiden olivat tuloksellista toimintaa järkeistävien rakenteiden ja toiminnan muutokset (14 %), henkilöstön osaamisen kasvu henkilöstön uusiutuessa (12 %), toiminnan kansainvälisyyden huomioimisen tärkeys (8 %), verkottuminen ja eri toimijoiden yhteistyön kehittyminen (7 %) sekä yhtenäisten toimintatapojen lisääntyminen valtionhallinnossa ( %).

6 Taulukko Myönteisesti johtamistehtävään vaikuttavat tekijät vuonna 2020 Prosenttia Myönteisesti johtamistehtävään vaikuttavat toimintaympäristön muutokset (mahdollisuudet) vastauksista (n=1) Uusi teknologia työvälineissä ja informaation välityksessä 18 Rakenteiden ja toiminnan muutokset järkeistävät tuloksellista toimintaa 14 Henkilöstön osaamisen kasvu henkilöstön uusiutuessa 12 Toiminnan kansainvälisyyden huomioiminen tärkeää 8 Verkottuminen ja eri toimijoiden yhteistyön kehittyminen 7 Yhtenäisten toimintatapojen lisääntyminen valtionhallinnossa Aluehallinnon virastojen määrää vähentävät uudistukset 4 Tutkimustoiminnan merkityksen kasvu kansantaloudessa Tuloksellisuusajattelun laajentumnen Sähköisen asioinnin lisääntyminen 2 Organisaatioiden vastuun ja roolin merkityksen kasvu 2 Johtamiskulttuurin parantuminen ja johtamistyön merkityksen kasvu 2 Ohjauksen keventyminen 2 Avoimuuden lisäys 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 1 Yhteensä 0 Taulukosta 4 ilmenevät vastaajien ilmoittamat toimintaympäristön ongelmat tai riskit, jotka vastaajat ennakoivat haittaavan johtamistehtäväänsä vuonna Lähes neljänneksessä eli 24 prosentissa vastauksista mainittiin valtiontalouden heikko tilanne ja sen kiristyminen. Useammissa vastauksissa nostettiin ongelmaksi myös poliittisten päätöksentekijöiden lyhytjänteisyys ja poukkoilevuus (11 %) sekä resurssien ja osaavan työvoiman saannin niukkuus (11 %). Byrokratia ja toiminnan jäykkyys mainittiin 4 %:ssa vastauksia. Taulukko 4 Toiminataympäristön ongelmat tai riskit jotka, haittaavat johtamistehtävää vuonna 2020 Prosenttia vastauksista Ongelmat tai riskit jotka, haittaavat johtamistehtävääsi (uhkat) (n=98) Valtiontalouden heikko tilanne ja sen kiristyminen 24 Poliittisten päätöksentekijöiden lyhytjänteisyys ja poukkoilevuus 11 Resurssien ja osaavan työvoiman saannin niukkuus 11 Byrokratia ja toiminnan jäykkyys 4 Tietojärjestelmäongelmat Johtamisosaamisen puute Epäselvä tulosohjaus Ennakoimattomat megatrendiongelmat 2 Euroialueen kriiseihin liittyvät ongelmat 2 Liiallisen ja turhan tiedon ongelma 2 Oman edun korostaminen ja tietojen pimitys 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 2 Yhteensä 0

7 7 Toisen kyselyn tulokset Ensimmäisessä kyselyssä, jonka tuloksia käsiteltiin edellisessä luvussa, valtionhallinnon ylimmän johdon edustajat ennakoivat toimintaympäristön muutostekijöitä, jotka vaikuttavat joko myönteisesti tai kielteisesti heidän johtamistehtäväänsä. Osaa muutostekijöistä voidaan pitää trendinomaisina ja osaa heikkoina signaaleina. Näiden valtionhallinnon johdon ensimmäisessä kyselyssä ennakoimien muutostekijöiden ja osin nykytilan vahvuuksien ja heikkouksien sekä nykytilasta saatujen heikkojen signaalien pohjalta toista kyselyä varten muodostettiin kolmekymmentä mahdollista tulevaisuudentilaa vuonna Nämä ilmenevät taulukosta 5 ja liitteessä 2 olevasta kysymyslomakkeesta. Lisäksi kyselyssä pyydettiin valtion ylintä johtoa nimeämään toimintaympäristöön liittyviä ja tarpeellisia valtionhallinnon yhteisiä johtamisen kehittämistoimia. Tiedustelussa kysyttyjen kolmenkymmenen tulevaisuudentilan toteutumisen todennäköisyydellä ja niiden vaikutuksella johtamiseen ei ole 1-5 asteikosta laskettujen keskiarvolukujen valossa kovin suuria eroja, kuten taulukosta 5 havaitaan. Tosin poikkeamiakin on. Esimerkiksi tulevaisuudentiloissa Hallinnon rakenteet ja toimintaprosessit ovat tarkoituksenmukaisia ja Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden niiden toteutumisen todennäköisyys on pieni, mutta niillä on suuri vaikutus johtamiseen.

8 8 Taulukko 5 Tulevaisuudentilojen toteutumisen todennäköisyys ja niiden vaikutus tai merkitys johtamiseen vuonna 2020 Toteutumisen todennäköisyys Vaikutus johtamiseen (1-5) 2) Tulevaisuudentila vuonna 2020 (1-5) 1) Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa 4,0 4,2 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 4,0 4, Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta,7 4,0 Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista,7,8 Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa, 4,2 Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä, 4,0 EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa,,2 Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti,,5 Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä,,9 Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon,5 4, Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista,5 4,0 Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat,2,8 Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu,2,8 Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta,1,8 Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa,1,5 Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta,1,4 Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa,1,7 Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa,0,2 Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä,0, Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa,0,9 Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään,0,5 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa,0,9 Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa 2,9,7 Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko 2,9, Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia 2,8 4,2 Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut 2,8,0 Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva 2,7,7 Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä 2,7,2 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 2, 4,1 Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi 2,2,5 1) 1=Ei ollenkaan tai hyvin vähän todennäköinen, 2=Vähän todennäköinen, =Jonkin verran todennäköinen, 4=Melko todennäköinen, 5=Erittäin todennäköinen 2) 1=Vain vähäinen tai olematon vaikutus johtamiseen, 2=Pieni vaikutus johtamiseen, =Kohtuullinen vaikutus johtamiseen, 4=Melko suuri vaikutus johtamiseen, 5=Erittäin suuri vaikutus johtamiseen.1 Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuonna 2020 Kuvioissa 2 ja on tarkasteltu ensimmäisen kyselyn perusteella määritellyn kolmenkymmenen johtamisen tulevaisuudentilan toteutumisen todennäköisyyksiä toimintaympäristössä. Kuviossa 2 tiedot ovat vastaajien antamista numeroarvoista 1-5 laskettujen keskiarvojen mukaisessa alenevassa suuruusjärjestyksessä, kuten myös edempänä taulukossa 5. Mitä suurempi keskiarvo on, niin sitä suurempi on tulevaisuustilan toteutumisen todennäköisyys.

9 9 Vastaajien mielestä kymmenen todennäköisimmin toteutuvaa tulevaisuustilaa ovat seuraavat: Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Kuviossa tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyyttä on tarkasteltu todennäköisten (melko todennäköinen ja erittäin todennäköinen) ja ei todennäköisten (ei ollenkaan tai hyvin vähän todennäköinen ja vähän todennäköine) vastausten prosenttiosuuksien erotuksena. Näin saadut kolme suuruusjärjestyksessä eniten todennäköistä tulevaisuustilaa ovat: työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa, tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon sekä ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa. Vastaajat uskovat siten vuoteen 2020 kohdistuvassa tulevaisuudessa vahvasti uuden teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin ja johtamiskulttuurin merkitsevyyteen tuloksellisessa toiminnassa sekä pitävät todennäköisenä, että henkilöresurssien niukkuudesta henkilöstölle aiheutuu jaksamis- ja motivaatio-ongelmia. Vastaajien mielestä kolme vähiten tulevaisuudessa toteutuvaa tulevaisuustilaa ovat suuruusjärjestyksessä: yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi, eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden sekä lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Tiedusteluun vastanneet ylimmät johtajat eivät usko merkittävien yhteiskunnallisten ongelmien esiinmarssiin eikä ohjausjärjestelmien toimivaan kokonaisuuteen eikä sitä, että lainsäädäntö haittaisi kohtuuttomasti valtionhallinnon tarkoituksenmukaista toimintaa.

10 Kuvio 1 Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa 5 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 42 2 Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa 2 45 Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 2 45 Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi 2 9 Ei ollenkaan tai hyvin vähän todennäköinen Jonkin verran todennäköinen Erittäin todennäköinen 0 % % 20 % 0 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % Vähän todennäköinen Melko todennäköinen

11 11 Kuvio 2 Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä (todennäköisten ja ei todennäköisten vastausten % osuuksien erotus, ks. kuvio 1) Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi -80,0-0,0-40,0-20,0 0,0 20,0 40,0 0,0 80,0 0,0 Jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee faktorianalyysillä yksittäisistä vastauksista muodostetut 0 tulevaisuustilasta tiivistetyt kolme toteutuvien tulevaisuustilojen summamuuttujaa. Kuhunkin kolmeen faktoriin on sisällytetty muuttujat, joiden faktorilataukset olivat vähintään numeroarvoltaan 0,. Faktorianalyysin avulla muodostui kolme uutta summamuuttujaa, jotka on nimetty seuraavasti: 1) Uudistuminen sekä henkilöstö- ja muuta johtamista tukevat toimintatavat 2) Tavoitteellinen ja laadukas konserniohjaus ja tiedon hyödyntäminen ) Taloudellisten ja henkilöstövoimavarojen niukkuus

12 12 Ensimmäiseen faktoriin latautuneissa tiivistetyissä vuoteen 2020 ulottuvissa ylimmän johdon todennäköisinä pitämissä johtamisen toimintaympäristön tiloissa korostuvat hallinnon innovatiivisuus ja uudistuminen, henkilöstöjohtamisen merkitys viraston toiminnassa sekä valtiontyönantajan johtajien työssä onnistumista edesauttava tuki. Myönteistä on, että ylin johto nostaa keskeiselle sijalle innovaatiot ja uudistumisen valtionhallinnon kehittämisessä. Myös henkilöstö kokee uudistumisen tärkeäksi, sillä vuotta 2012 koskeva työtyytyväisyysanalyysi osoitti, että mitä paremmat mahdollisuudet esimiehet ja johto antoivat virastossa henkilöstölle uudistua työssään, niin sitä parempi oli siellä henkilöstön tyytyväisyys (Lehtonen Veli-Matti 201, 2).. Kestävän tuottavuuden perustana olevaa innovaatiokyvykkyyttä eli organisaatioiden ja ihmisten kykyä tuottaa ideoita ja jalostaa niitä tuottavuutta parantaviksi innovaatioiksi on käsitelty ja edistetty valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön yhteisessä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeessa (Valtiovarainministeriö 2011). Faktorianalyysillä muodostetussa toisessa tulevaisuudentilan summamuuttujassa korostuvat tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus sekä eri ohjausjärjestelmien muodostama toimiva kokonaisuus. Summamuuttujassa nousee voimakkaasti esiin myös se, että johtaminen ja päätöksenteko perustetuvat tietoon. Toiseen faktoriin latautuu todennäköisyystilat, jotka koskevat valtionhallinnon supistumisen myötä tarvittavaa tehtävien priorisointia sekä hyvän hallinnon ja virkamiesetikan kattavaa sisäistämistä. Kolmannen faktorin summamuuttujaan latautuivat tulevaisuustiloista valtiontalouden heikko ja kiristyvä ydintehtävien toteutumista haittaava tilanne, jaksamiseen ja motivaatioon heikentävästi vaikuttava tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta sekä osaavan henkilöstön rekrytointiin liittyvät vaikeudet. Taulukko Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä (faktorianalyysin latausten ( 0,) perusteella muodostettu tulevaisuuden tilaa) Tulevaisuustila Uudistuminen sekä henkilöstö- ja muuta johtamista tukevat toimintatavat Tavoitteellinen ja laadukas konserniohjaus ja tiedon hyödyntäminen Taloudellisten ja henkilöstövoimavarojen niukkuus Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva 0,89 Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista 0,77 Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään 0,725 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 0,795 Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta 0,7 Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon 0,70 Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu 0,4 Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti 0,8 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 0,775 Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta 0,4 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 0,05 Ylimmän johtoa edustavien vastaajien ennakoimat tulevaisuustilat heijastavat heidän näkemyksiään tulevaisuuden toimintaympäristöön liittyvistä asioista, jotka johtamisen kehittämisessä ja konserniohjauksessa tulee ottaa ennakoidusti huomioon.

13 1.2 Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistyöhön vuonna 2020 Kuviossa tiedot ovat vastaajien antamista numeroarvoista 1-5 laskettujen keskiarvojen mukaisessa alenevassa suuruusjärjestyksessä. Mitä suurempi keskiarvo on, niin sitä suurempi vaikutus tai merkitys toteutuvalla tulevaisuustilalla on johtamiseen. Kuvioista 4 ja 5 ilmenee, että toteutuvista tulevaisuudentiloista kymmenen merkittävintä ylimmän johdon johtamistyöhön vaikuttavaa tekijää ovat seuraavat: Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Kuviossa toteutuvien tulevaisuustilojen vaikutusta johtamiseen on tarkasteltu suurten vaikutusten (melko suuri vaikutus johtamiseen ja erittäin suuri vaikutus johtamiseen) ja pienten vaikutusten (vain vähäinen tai olematon vaikutus johtamiseen ja pieni vaikutus johtamiseen) prosenttiosuuksien erotuksena. Kaikkien tulevaisuustilojen kohdalla tilanne on myönteinen, koska niissä kaikissa on enemmän suuria vaikutuksia kuin pieniä. Kolme eniten johtamiseen vaikuttavaa tai merkittävää tulevaisuustilaa ovat: ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa, johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon sekä hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia. Vastauksissa korostuu siten ammattimainen johtaminen, johtamisen ja päätöksenteko tietoon perustuen sekä toimivat hallinnon rakenteet. Kolme vähiten johtamiseen vaikuttavaa tai merkittävää tulevaisuustilaa ovat: valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on suuri, itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä sekä lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä.

14 14 Kuvio Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistehtävään vuonna 2020 Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 42 5 Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 55 Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa 55 Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä 55 Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Yhteensä Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva 4 20 Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi 1 2 Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut % % 20 % 0 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % 2 2 Vain vähäinen tai olematon vaikutus johtamiseen Kohtuullinen vaikutus johtamiseen Erittäin suuri vaikutus johtamiseen Pieni vaikutus johtamiseen Melko suuri vaikutus johtamiseen

15 15 Kuvio 4 Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistehtävään vuonna 2020 (suurten vaikutusten ja pienten vaikutusten %-osuuksien erotus) Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut Jäljempänä olevasta taulukosta 7 ilmenee yksittäisistä vastauksista faktorianalyysillä muodostetut 0 tulevaisuustilasta tiivistetyt kolme toteutuvien tulevaisuustilojen vaikutusta tai merkitystä johtamiseen kuvaavaa summamuuttujaa. Kuhunkin kolmeen faktoriin on sisällytetty muuttujat, joiden faktorilataukset olivat vähintään 0,. Faktorianalyysin avulla muodostui kolme uutta summamuuttujaa, jotka on nimetty seuraavasti: 1) Tavoitteellinen, mahdollistava ja vastuullinen poliittinen ja konserniohjaus 2) Itsekkyyden ja lainsäädännön haittavaikutukset ) Taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen niukkuus Ensimmäiseen tulevaisuudessa toteutuvien tulevaisuustilojen vaikuttavuutta ja merkitystä johtamiseen kuvaava tiivistetty summamuuttuja koostuu konsernitason tavoitteellisesta ja toimivasta ohjauksesta sekä toimivista poliittisen ja virkamiesjohdon välisistä suhteista, henkilöstön tehtäviin kohdentamisesta ja henkilöstöjohtamisen merkityksestä tuloksellisuustekijänä sekä konsernin tukemasta hyvästä, ammattimaisesta sekä verkostomaisesta johtamisesta.

16 1 Toiseen faktoriin latautuivat tulevaisuudentilat, joka vaikuttavat johtamiseen, liittyivät keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä haittaavan itsekkyyden lisääntymiseen sekä lainsäädännön esteisiin toimintojen tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä. Vaikka kuvioissa ja 4 lainsäädännön haittavaikutuksia toiminnan järjestämiseen ei johtamiseen kannalta pidetty merkittävinä, ne nousivat haittatekijöinä faktorianalyysissa esiin. Kolmannessa summamuuttujassa toteutuvan tulevaisuustilan johtamisvaikutuksina nousevat esiin henkilöstöja taloudellisten voimavarojen niukkuus tehtäviin nähden sekä uuden henkilöstön rekrytointivaikeudet. Taulukko 7 Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistehtävään vuonna 2020 mennessä (faktorianalyysin latausten (0,) perusteella muodostettu tulevaisuuden tilaa) Tulevaivaisuustila Tavoitteellinen, mahdollistava ja vastuullinen poliittinen ja konserniohjaus Itsekkyyden ja lainsäädännön haittavaikutukset Taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen niukkuus Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta 0,758 Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat 0,715 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 0,708 Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa 0,70 Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista 0,82 Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa 0,81 Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä 0,77 Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään 0,42 Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista 0,1 Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa 0,0 Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä 0,74 Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä 0,595 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 0,920 Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta 0,79 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 0,712. Johtamiseen eniten vaikuttavien tulevaisuustilojen suhde niiden toteutumisen todennäköisyyteen vuonna 2020 Kuviossa 5 on kuudentoista eniten johtamiseen vaikuttavan tulevaisuustilan vastausasteikosta 1-5 laskettu keskiarvo sekä vastaavien tulevaisuustilojen todennäköisyyden (1-5) keskiarvo. Kuviosta havaitaan, että sellaisia tulevaisuustekijöitä, joiden vaikutus johtamiseen sekä toteutumisen todennäköisyys on suuri eli vastausten keskiarvojen erotus on pieni, ovat:

17 17 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Kuvio 5 Tulevaisuudentilojen toteutumisen todennäköisyys ja niiden merkitys johtamiseen vuonna 2020 Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon 4,5 4,0,5,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan myötä Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä johtamista Tototeutumisen todennäköisyys Vaikutus johtamiseen

18 18 4 Valtionhallinnon johtajuuden tila ja kehitys työtyytyväisyystutkimusten valossa 4.1 Valtion henkilöstön työtyytyväisyys johtamiseen ja tiedon kulkuun Valtiovarainministeriön virastoille veloituksetta tarjoaman henkilökyselyjärjestelmä VMBaro on ollut käytössä vuodesta 2004 alkaen. VMBarossa on saatavissa vuodesta 20 alkaen erillinen johtajuusindeksi, joka lasketaan summamuuttujana pääkohtiin johtaminen ja tiedon kulku sisältyvistä yksittäisistä työtyytyväisyysindekseistä, ks. kuvio. Henkilöstön mielestä esimiehet kohtelevat heitä oikeudenmukaisella tavalla. Indeksipistearvo vuonna 2012 oli johtamistyytyväisyyskysymyksistä korkein eli,77. Myös parannus vuodesta 200 on ollut kaikista työtyytyväisyystekijöistä suurinta eli 0,5 pistettä (Lehtonen Veli-Matti 201). Esimiehen antamaan tukeen työnteossa ja sen edellytysten luonnissa oltiin myös tyytyväisiä indeksiarvon ollessa vuonna 2012, ja myös kehitystrendi vuodesta 200 on ollut myönteistä. Henkilöstön tyytyväisyys saamaansa palautteeseen on parantunut vuoden 200,14:sta vuonna 2012,4:een eli 0,2 pisteellä, ollen siten kaikista työtyytyväisyystekijöistä toiseksi suurinta. Tämä on myönteistä, koska oikean ja rakentavan palautteen saanti on henkilöstön suorituksen ja työtuloksen johtamisessa yksi tärkeimpiä asioita. Kuvio Valtion henkilöstön työtyytyväisyys johtamiseen ja tiedotukseen vuosina ,80,77 Oikeudenmukainen kohtelu esimiehen taholta,70,0, Esimiehen antama tuki työnteossa ja sen edellytysten luonnissa Työtyytyväisyysindeksi (1-5),50,40,0,20,,48,42,14,12,25,4,5,22,1,14 Esimiehen palaute työtuloksista, ammatinhallinnasta ja kehittymisestä Johtajuusindeksi yhteensä Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Sisäinen viestintä ja tiedonkulku työyhteisössä,00 2,90 2,80,04,01 2,99 2, Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Erääksi keskeisimmäksi johtamisen kehittämiskohteeksi nousee valtiolla työskentelevien henkilöiden mielipiteiden pohjalta töiden yleinen organisointi, jossa työtyytyväisyysindeksi oli vuonna 2012 vain,22, vaikka vuonna 2012 on tapahtunut merkittävää parannusta. Kaikkein eniten parannettavaa on Johdon toiminnassa esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä, jossa indeksi oli vuonna 20,01, vuonna 2011,09 ja vuonna 2012,14.

19 Tehtyjen faktorianalyysien mukaan johtamisen onnistumiseen liittyy kiinteästi myös tiedon kulku eli riittävä ja avoin tiedonvälitys (Lehtonen Veli-Matti 20, 40 41). Henkilöstön tyytyväisyysindeksi sisäiseen viestintään ja tiedon kulkuun vuonna 2012 oli,1 ja työyhteisön avoimuuteen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 2,99. Tyytyväisyys näissä ei ole lainkaan tyydyttävällä tasolla ja kehityssuuntakin on kääntynyt laskuun. Näyttääkin siltä, ettei useista lähteistä tuleva kasvavan tiedon määrä ole tärkeää, vaan tarvitaan luotettavaa tietoa ihmisten työolosuhteisiin ja työhön oleellisesti liittyvistä ja vaikuttavista asioista, kohdistuen myös tulevaisuuteen. Nykypäivänä tämä on erittäin tärkeää, koska valtionhallinnossa on siirrytty jatkuvaan muutoksen tilaan. 4.2 Työtyytyväisyystutkimusten perusteella esiinnousseet johtamisen kehittämistoimenpiteet Johtajuudessa, jonka kehitys vuosina edellisestä on ollut hyvin myönteistä, eniten kehitettävää on työyhteisön avoimuudessa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa, sisäisessä viestinnässä ja tiedon kulussa työyhteisössä, johdon toiminnassa esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä sekä töiden yleisessä organisoinnissa, kuten kuviosta 7 ja edellisestä luvusta 4.1 ilmenee (Lehtonen Veli-Matti 201). Kuvio 7 Johtajuuden tila valtiolla vuonna 2012 (VMBaro) JO Johtajuusindeksi Esimiehen antama tuki työnteossa ja sen edellytysten luonnissa Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Esimiehen palaute työtuloksista, ammatinhallinnasta ja kehittymisestä Oikeudenmukainen kohtelu esimiehen taholta Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä Sisäinen viestintä ja tiedonkulku työyhteisössä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa % 20 % 40 % 0 % 80 % 0 % Erittäin tyytymätön Tyytymätön Ei tyytymätön eikä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Johtamisessa tulisi kiinnittää huomiota töiden organisointiin siten, että organisaation henkilöstön työtehtäviä kehitetään entistä merkityksellisemmiksi ja haastavammiksi. Organisaation tuloksellisuuden kannalta ei kannata teettää töitä, joilla ei ole arvoa ja merkitystä. Työtyytyväisyysanalyysien perusteella työn sisällön kehitystarve koskee erityisesti toimeenpanevaa henkilöstöä, joilla työn motivoivuus on usein muita henkilöstöryhmiä alhaisempi. Työtyytyväisyysanalyysi osoittaa, että valtiolla työskentelevät henkilöt pitävät tärkeänä työtyytyväisyytensä perustekijänä sitä, että heitä valtuutetaan kehittämään ja uudistamaan työtänsä ja sen toteutustapoja. Innovaatioiden johtaminen tulisikin ottaa yhdeksi johtamisen kehittämiskohteeksi. Perusteita ja taustatukea asialle

20 20 löytyy neljän ministeriön yhteistyönä tehdystä innovaatiojohtamista käsitelleestä raportista (Valtiovarainministeriö 2011). Johtamiseen kiinteästi liittyvä asia on myös tiedotus. Organisaatioiden johdon tulisi huolehtia siitä, että sisäisesti viestitään juuri niistä henkilöstön työhön ja asemaan liittyvistä asioista, joista he haluavat saada luotettavaa ensikäden tietoa. Avoimella tiedottamisella voidaan viestiä henkilöstölle, että he eivät ole ulkopuolisia, vaan ovat tärkeä osa organisaation toimintaa ja tavoitteissa onnistumista. Usein informaatiota toivotaan saatavan organisaation vastuulliselta johdolta. Henkilöstö odottaa myös, että johto toimii esimerkkinä ja osoittaa toiminnalle selkeän suunnan. Tiedotuksen tulee kattaa koko henkilöstö. Johtamisessa tulee systemaattisesti hyödyntää mm. työtyytyväisyystutkimuksen tuloksia. Työtyytyväisyystutkimuksia täydentävää informaatiota johto ja esimiehet saavat ottamalla organisaation käyttöön VMBarojärjestelmässä olevan esimiesbarometrin (Esimiesbarometri). Vuonna 2012 lähes kymmenen erityyppisen organisaation esimiesbarometrin tulokset osoittavat, että esimiestyössä eniten kehitettävää on mm. henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien sopimisen selkeydessä, henkilöiden työtehtävien jaon oikeudenmukaisuudessa, innostavan työyhteisen synnyssä sekä työyhteisön ristiriitoihin ajoissa puuttumisessa. Usein organisaation sisällä mm. yksiköiden välillä on eroja esimiestyössä, jotka barometri tuo hyvin esiin. Saadun palautteen mukaan, esimiesbarometri on käyttökelpoinen työkalu ja täydentää hyvin mm. työtyytyväisyystutkimuksissa saatuja tuloksia. 5 Johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset ja muut huomiot 5.1 Kyselyssä esiintuodut johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset Kysyttäessä valtionhallinnon johdolta yhteisten valtionhallinnon johtamisen kehittämistoimien tarvetta ylivoimaisesti keskeisimmäksi nousi johtotason vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen edistäminen ( % vastauksista), kuten taulukosta 8 havaitaan. Muita useammissa vastauksissa kehittämistoimenpiteeksi esitettyjä toimenpiteitä olivat 5-4 prosentilla vastauksista johtotason vuorovaikutus ja verkostoituminen, yhteisten periaatteiden ja tavoitteiden määrittäminen, palkkausjärjestelmän ja tulospalkkauksen kehittäminen, tulosohjauksen selkeyttäminen, johtamisosaamisen kehittäminen, valtionhallinnon yhteisten prosessien johtaminen ja kehittäminen, poikkihallinnollisuuden lisääminen sekä siihen liittyvän ohjauksen selkiyttäminen ja kehittäminen sekä virkaehtosopimusten ja valtion virka- ja työehtojen sekä palkkaneuvottelujen joustavoittaminen.

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron version vaihto- ja esittelytilaisuus 9.2.2009 Valtiovarainministeriö, henkilöstöäosasto, Mariankatu 9 A Veli-Matti Lehtonen Työtyytyväisyyden määräytymisen

Lisätiedot

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO Valtionhallinnon henkilöstölle suunnatun kyselyn tuloksia 16.03.2012 Koonneet: Virpi Einola-Pekkinen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Johtamissopimusten kehittäminen valtionhallinnossa kyselyn tulokset Valtionhallinnon johdon tuki

Johtamissopimusten kehittäminen valtionhallinnossa kyselyn tulokset Valtionhallinnon johdon tuki Johtamissopimusten kehittäminen valtionhallinnossa kyselyn tulokset 2016 Valtionhallinnon johdon tuki Lokakuu 2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Kyselyn tulokset... 4 2.1 Kokemus esimiessuhteesta... 4 2.2

Lisätiedot

Sitä saadaan, mitä mitataan!

Sitä saadaan, mitä mitataan! Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osallistuminen VATUn toteutukseen

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osallistuminen VATUn toteutukseen Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osallistuminen VATUn toteutukseen 29.5.2013 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallinnonalan VATU-ohjelma 1.Hallinnonalan VATU-hankkeiden toteuttaminen (LVMn

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Suomidigi prosessien uudistamisen tukena

Suomidigi prosessien uudistamisen tukena Riikka Pellikka Asiantuntija JulkICT-osasto Valtiovarainministeriö Riikka.pellikka@vm.fi @riikkapellikka @suomidigi Suomidigi prosessien uudistamisen tukena Hallitusohjelman tavoite: Uudistamme julkiset

Lisätiedot

Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Valtionhallinnon johdon tuki

Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Valtionhallinnon johdon tuki Ohje 1 (5) VM/615/00.00.00/2017 28.3.2017 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Valtionhallinnon johdon tuki Ministeriöt ja virastot Ohje johtamissopimuksen laatimiseksi Hallituksen johtamista koskevan

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2013

Työhyvinvointikysely 2013 Työhyvinvointikysely 2013 22.11.2013 Henkilöstöpalvelut Ulla Huttunen Toteutus Kysely toteutettiin sähköisesti JY:ssa 23.9.- 6.10.2013 Kysely uudistui vuonna 2013 kysymysten määrä väheni (62 -> 43) Uudet

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Hyvän henkilöstöjohtamisen lähteellä

Hyvän henkilöstöjohtamisen lähteellä Hyvän henkilöstöjohtamisen lähteellä Katja Ekman, Jenni Kantola ja Susanna Kultalahti Vaasan yliopisto, Johtamisen yksikkö Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Henkilöstöjohtamisen tehtävät Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö Hanna Oranen Henkilöstön kehittäjä, työsuojelupäällikkö 26.10.2011 26.10.2011 2 VMBaron kehitys 2004-2011 2011 2011 369 3,69 335 3,35 26.10.2011 3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueen

Lisätiedot

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa Valtionhallinnon johdon päivä 6.2.2017 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A

JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Karl-Magnus Spiik 1 JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Tämän mittarin avulla johtoryhmä voi seurata ja kehittää suunnitelmallisesti työskentelyään. Täydellisyyttä tai ehdottomia totuuksia ei etsitä, koska sellaisia

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Katsaus valtion henkilöstön työtyytyväisyyteen 2016 VMBaro-henkilöstötutkimus

Katsaus valtion henkilöstön työtyytyväisyyteen 2016 VMBaro-henkilöstötutkimus Yhdessä Katsaus valtion henkilöstön työtyytyväisyyteen 2016 VMBaro-henkilöstötutkimus 16.6.2017 1 Sisältö 1. VMBaro 2. Koko valtion infoluvut 3. Innovointikyky-, johtamis- ja työyhteisöindeksit: koko valtio

Lisätiedot

Muutos ja vielä kerran muutos. Miten esimiestyö onnistuu nykyajan akateemisessä työympäristössä?

Muutos ja vielä kerran muutos. Miten esimiestyö onnistuu nykyajan akateemisessä työympäristössä? Muutos ja vielä kerran muutos. Miten esimiestyö onnistuu nykyajan akateemisessä työympäristössä? Yliassistentti, KTT Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos Esimiestyö ja muutoksesta selviytyminen

Lisätiedot

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9. Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA)

Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) OHJEITA VASTAAJALLE Kyselyn kaikki kysymykset koskevat ESTER-hankkeen Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) - osakokonaisuuden toteutusta

Lisätiedot

VALTIOLLA ON KYSYNTÄÄ OSAAVILLE, KEHITTYVILLE JA KANNUSTAVILLE - henkilöstön kehittämisen periaatteet valtionhallinnossa

VALTIOLLA ON KYSYNTÄÄ OSAAVILLE, KEHITTYVILLE JA KANNUSTAVILLE - henkilöstön kehittämisen periaatteet valtionhallinnossa VALTIOLLA ON KYSYNTÄÄ OSAAVILLE, KEHITTYVILLE JA KANNUSTAVILLE - henkilöstön kehittämisen periaatteet valtionhallinnossa SAATTEEKSI 2 Valtioneuvoston teki 23.3.2006 periaatepäätöksen henkilöstön aseman

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio

Johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön visio Johtamisen haasteet julkisella sektorilla Kauppatieteellisen yhdistyksen visiopäivä Juhani Turunen 28.1.2009 Valtiovarainministeriön visio Suomi on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous,

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

JUHTA Riikka Pellikka

JUHTA Riikka Pellikka JUHTA 4.4.2017 Riikka Pellikka Suomidigin missio: Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Tilanne kevät 2016 o Digitalisoinnin periaatteet

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Kohti Suomi strategiaa. Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti

Kohti Suomi strategiaa. Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti Kohti Suomi 2030 -strategiaa Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti 15.9.2010 Suomen pirulliset haasteet Valtiontalouden tasapainottaminen ja kestävyys vaatii pidemmän ohjelman Kilpailukyvystä ja osaamisesta huolen

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kaikki johtajat ovat toivon jakajia 09.11.2015 2 Millä näkemyksellä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

VSSHP toiminnan Riskianalyysi v Vuosisuunnitteluseminaari Kuntaneuvottelu

VSSHP toiminnan Riskianalyysi v Vuosisuunnitteluseminaari Kuntaneuvottelu VSSHP toiminnan Riskianalyysi v. 2017 Vuosisuunnitteluseminaari 18.9.2017 Kuntaneuvottelu 17.10.2017 Keskeiset vahvuudet (SWOT) suuri ja kiinnostava organisaatio ja työnantaja uskottava asema väestön keskuudessa

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Simo_suun_terveydenhuolto

Simo_suun_terveydenhuolto Kemin kaupunki (c) 2013 TT-Teamex Oy Simo_suun_terveydenhuolto Oliko ajansaanti mielestäsi helppoa? Vastauksia: 44 10% 20% 30% 40% 50% 60% erittäin tyytymätön 6.82% tyytymätön neutraali 6.82% tyytyväinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

VILJELYSUUNNITELMA 2025 VALTION TYÖNANTAJAPOLITIIKAN LINJAUKSET

VILJELYSUUNNITELMA 2025 VALTION TYÖNANTAJAPOLITIIKAN LINJAUKSET VILJELYSUUNNITELMA 2025 VALTION TYÖNANTAJAPOLITIIKAN LINJAUKSET HJF Juha Sarkio 17.11.2016 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 - MIKSI? Miksi? Mitä? Miten? MITÄ? MITEN?

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot