JOHTAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA"

Transkriptio

1 JOHTAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA Tutkimus valtion ylimmän johdon näkemyksistä nykytilan johtamisesta ja tulevaisuuden painopistealueista vuonna 2020 Veli-Matti Lehtonen Ari Holopainen Paula Vainionpää Toukokuu 201

2 Sisältö 1 Johdanto... 2 Ensimmäinen kyselyn tulokset Johtamisen toimintaympäristön nykytila Johtamisen toimintaympäristön tila vuonna Toisen kyselyn tulokset Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuonna Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistyöhön vuonna Johtamiseen eniten vaikuttavien tulevaisuustilojen suhde niiden toteutumisen todennäköisyyteen vuonna Valtionhallinnon johtajuuden tila ja kehitys työtyytyväisyystutkimusten valossa Valtion henkilöstön työtyytyväisyys johtamiseen ja tiedon kulkuun Työtyytyväisyystutkimusten perusteella esiinnousseet johtamisen kehittämistoimenpiteet... 5 Johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset ja muut huomiot Kyselyssä esiintuodut johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset Muita johtamisen nykytilaan ja ennakoituun tilaan vuonna 2020 liittyviä huomioita...22 Tutkimustulosten hyödyntäminen...22 Liite 1 Johtaminen nyt ja tulevaisuudessa 1. tiedustelun lähetekirje ja kyselylomake...25 Liite 2 Johtaminen nyt ja tulevaisuudessa 1. tiedustelun lähetekirje ja kyselylomake...27

3 1 Johdanto Valtiovarainministeriön henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosastolle olevan valtionhallinnon johdon tukitoiminnon tehtävänä on valmistella johtajapolitiikan linjaukset ja tukea valtionhallinnon johtoa johtamisen kehittämisessä. Kehittämistyössä tarvitaan tietoa siitä, miten johtajat kokevat nykyisen toimintaympäristönsä tukevan johtamistehtäväänsä ja mitä muutoksia ja haasteita on ennakoitavissa johtamisympäristössä lähitulevaisuudessa. Vastaavan tyyppisiä asioita selvitettiin valtionhallinnon johdon foorumin jäseniltä edellisen kerran vuonna 2008 (Fountain Park 2008). Johtamisympäristön nykytilan selvittämiseksi johtamisen tukitoiminnossa tehtiin huhti-toukokuussa 201 valtionhallinnon ylimmälle johdolle kaksi kyselyä. Tutkimusmenetelmänä on löyhästi ns. delfoi-menetelmä, jossa useampien kyselykierrosten kautta haastatellaan kohdealueen asiantuntijoita. Kyselyn kulmakivenä on vastaajien anonymiteetin ehdoton turvaaminen. Ensimmäinen kysely aihealueesta on yleensä vapaamuotoinen, jossa tutkittavan ilmiön kysymyksiin vastataan esimerkiksi avovastauksilla tai haastatteluilla. Seuraavaksi tehdään strukturoituja lisäkyselyitä ja vähitellen pyritään saamaan aikaan kohdealueen asiantuntijoiden yhtenäinen kanta tutkittavaan asiaan. Nyt valtionhallinnon johdon foorumin jäsenille tehdyssä kyselyssä selvitettiin SWOT-analyysikehikon pohjalta laaditulla liitteestä 1 ilmenevällä ensimmäisellä kyselylomakkeella 1) johtamistehtävää tukevia toimintaympäristön nykytilan vahvuuksia sekä heikkouksia tai ongelmia sekä 2) vuoteen 2020 ankkuroidussa tulevaisuuden toimintaympäristöstä aiheutuvia muutoksia, jotka vaikuttavat myönteisesti johtamistehtävään sekä toimintaympäristöstä aiheutuvia ongelmia tai riskejä, jotka haittaavat johtamistehtävää. Toisella kyselyllä pyydettiin ylintä johtoa arvioimaan ensimmäisen kyselyn tulosten pohjalta muodostettujen, vuoteen 2020 projisoitujen kolmenkymmenen johtamisen tulevaisuustilan toteutumisen todennäköisyyttä sekä vaikutusta heidän henkilökohtaiseen johtamistyöhönsä. Lisäksi johdolta tiedusteltiin, mitkä ovat heidän mielestään tärkeimmät valtionhallinnon johtamisen kehittämistarpeet. Kumpikin kysely lähetettiin 158 valtionhallinnon johdon foorumin jäsenelle. Vastauksia saatiin molemmissa kyselyissä 1 eli vastausprosentti oli 20. Todennäköistä on, että lähinnä samat vastaajat vastasivat molempiin kyselyihin. Alhaisen vastausprosentin vuoksi tutkimuksen tulokset eivät kuvaa koko ylimmän johdon mielipiteitä, mutta niitä voidaan pitää vahvasti suuntaa antavina. Kyselyjen sisällöstä ovat vastanneet finanssineuvos Ari Holopainen ja finanssineuvos Veli-Matti Lehtonen. Sihteeri Paula Vainionpää on vastannut kyselyn aineiston keruusta ja perusaineiston luonnista Webropoljärjestelmällä. Veli-Matti Lehtonen on tehnyt tutkimusraportin. Jäljempänä olevissa luvuissa analysoidaan sekä ensimmäisen ja toisen kyselyn tuloksia ja esitetään niiden pohjalta kehittämistoimenpiteitä. 2 Ensimmäinen kyselyn tulokset Ensimmäisellä kyselyllä pyydettiin kaikkia valtionhallinnon johdon foorumin jäseniä arvioimaan virastonsa johtamisen nykytilannetta oman johtamistyönsä kannalta ja ennakoimaan siitä tapahtuvia muutoksia vuoteen 2020 projisoiden. Tutkimuslomakkeen kysymysrakenne mukaili SWOT-analyysia, joka on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä, ks. kuvio 1. Siinä selvitetään tutkittavaan ilmiöön, tässä johdon foorumin jäsenten oman johtamisen toimintaympäristöön, liittyvät sisäiset vahvuudet, sisäiset heikkoudet, ulkoiset mahdollisuudet ja ulkoiset uhat.

4 4 SWOT-analyysikaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion yläpuoliskoon kuvataan organisaation sisäiset asiat ja alapuoliskoon organisaation ulkoiset asiat. Kyselyssä pyydettiin jokaista vastaajaa ilmoittamaan nelikentän kunkin lohkon asiakokonaisuudesta -5 asiaa. Kuvio 1 SWOT-analyysikehikko + - Johtamisen nykyinen toimintaympäristö Vahvuudet (-5 tekijää) Heikkoudet (-5 tekijää) Johtamisen toimintaympäristö vuonna 2020 Mahdollisuudet (-5 tekijää) Uhat (-5 tekijää) 2.1 Johtamisen toimintaympäristön nykytila Taulukkoon 1 on kirjattu ne tekijät, jotka vastaajat kokivat tukevan tällä hetkellä heidän omaa johtamistehtäväänsä. Taulukosta ilmenee eriteltyinä vastausten prosenttiosuudet niistä tekijöistä, joista oli saatu useampia vastauksia. Taulukon lopussa on yhteisprosenttiosuus (1 %) niistä tekijöistä, joita oli saatu vain yksi vastaus. Taulukko 1 Tällä hetkellä johtamistehtävää tukevat tekijät (vahvuudet) toimintaympäristössä Prosenttia vastauksista Johtamistehtävää tukevat tekijät (vahvuudet) (n=9) Osaava ja pätevä henkilöstö 14 Ohjaavan ministeriön tuki ja tuloskeskustelut 11 Hyvä keskijohto ja toimiva johtoryhmätyöskentely 9 Selkeä tehtäväasettelu mm. tulossopimuksissa 7 Hyvät kollega-, sisosryhmä- ja asiakassuhteet 7 Globalisaatio Tehtävien yhteiskunnallinen merkitys 5 Hyvät tekniset työvälineet 4 Lähimpien alaisten tuki 4 Vakaa ja riittävä rahoitustilanne Avoin muutoshenkinen työyhteisö VTML:n tarjoamat yhteiset tukipalvelut ja yhteistyö 2 Viraston strategia ja selkeä perustehtävä 2 Henkilöstön hyvä työmotivaatio 2 Käytettävissä riittävästi tietoa 2 Johtamisopimukset 2 Organisaation uudistumismyönteisyys 2 Esimiehen tuki 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 1 Yhteensä 0

5 5 Tutkimukseen vastanneiden johtajien mielestä heidän johtamistehtäväänsä tällä hetkellä toimintaympäristössä tukevat tärkeimmät tekijät ovat osaava ja pätevä henkilöstö sekä ohjaavan ministeriön tuki ja tuloskeskustelut. Näistä ensimmäisen vahvuuden osuus 9 saadusta vastauksesta oli 14 % ja toisen vahvuuden osuus 11 %. Vastausten määrä on suurempi kuin vastaajien määrä 1, koska heistä kullakin oli mahdollista esittää -5 vahvuutta. Sama koskee myös muita kysymyskohtia, vaikkakin vastausten määrä kysymyskohdittain vaihtelee. Seuraavaksi tärkeimpinä johtamistehtävää tukevina vahvuuksina vastauksissa mainittiin hyvä keskijohto ja toimiva johtoryhmätyöskentely (9 %), selkeä tehtäväasettelu mm. tulossopimuksissa (7 %) sekä hyvät kollega-, sidosryhmä- ja asiakassuhteet (7 %). Johtamistehtävää haittaavana ylivoimaisesti suurimpana heikkoutena vastaajat ilmoittivat poliittisen ja ministeriön ohjauksen toimimattomuuden, lyhytjänteisyyden ja tempoilevuuden, johon kohdistuvien vastausten osuus kysymyskohdan vastauksista oli 2 %, ks. taulukko 2. Taulukko 2 Tällä hetkellä johtamistehtävää haittaavat heikkoudet tai ongelmakohdat (heikkoudet) toimintaympäristössä Prosenttia vastauksista Johtamistehtävää haittaavat heikkoudet ja ongelmakohdat (heikkoudet) (n=11) Poliittisen ja ministeriön ohjauksen toimimattomuus, lyhytjänteisyys ja tempoilevuus 2 Taloudellisten ja henkilöstön määrällisten resurssien epäsuhta tehtäviin nähden 15 Kannustamiseen ja palkintaan liittyvät jäykkyydet 4 Toimimattomat tukipalvelut, tietojärjestelmät ja välineet 4 Turha byrokratia ja hallinnolliset kehitysprojeksit 4 Valtionhallinnon jäykkyys ja siiloutunut toimintaympäristö ja luottamuksen puute 4 Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja jatkuvat organisaatiomuutokset Kilpailu ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja sen rajoitukset Esimiehen tuki ja tavoitteet epäselvät 2 Alue-ja kuntapoliittisen kehittämisen epävarmuus ja näköalattomuus 2 Ohjaavien tahojen riittävän yhteistyön puute ja monimutkainen vastuunjako 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 5 Yhteensä 0 Selvästi toiseksi merkittävin johtamista haittaava ongelma toimintaympäristössä oli taloudellisten ja määrällisten resurssien epäsuhta tehtäviin nähden (15 %). Muita vastaajien esiin nostamia toimintaympäristössä olevia huomionarvoisia ongelmia olivat kannustamiseen ja palkintaan liittyvät jäykkyydet (4 %), toimimattomat tukipalvelut, tietojärjestelmät ja välineet (4 %), turha byrokratia ja hallinnolliset kehitysprojektit (4 %) sekä valtionhallinnon jäykkyys ja siilautunut toimintaympäristö ja luottamuksen puute (4 %). 2.2 Johtamisen toimintaympäristön tila vuonna 2020 Kun johdolta kysyttiin, mitkä toimintaympäristöstä aiheutuvat muutokset vaikuttavat myönteisesti heidän johtamistehtäväänsä vuonna 2020, niin keskeisemmäksi nousi uusi teknologia työvälineissä ja informaation välityksessä. Tähän kohdistui 18 % kohdan vastauksista, kuten taulukosta ilmenee. Muita myönteisesti johtamistehtävään keskeisesti vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia vuoteen 2020 projisoiden olivat tuloksellista toimintaa järkeistävien rakenteiden ja toiminnan muutokset (14 %), henkilöstön osaamisen kasvu henkilöstön uusiutuessa (12 %), toiminnan kansainvälisyyden huomioimisen tärkeys (8 %), verkottuminen ja eri toimijoiden yhteistyön kehittyminen (7 %) sekä yhtenäisten toimintatapojen lisääntyminen valtionhallinnossa ( %).

6 Taulukko Myönteisesti johtamistehtävään vaikuttavat tekijät vuonna 2020 Prosenttia Myönteisesti johtamistehtävään vaikuttavat toimintaympäristön muutokset (mahdollisuudet) vastauksista (n=1) Uusi teknologia työvälineissä ja informaation välityksessä 18 Rakenteiden ja toiminnan muutokset järkeistävät tuloksellista toimintaa 14 Henkilöstön osaamisen kasvu henkilöstön uusiutuessa 12 Toiminnan kansainvälisyyden huomioiminen tärkeää 8 Verkottuminen ja eri toimijoiden yhteistyön kehittyminen 7 Yhtenäisten toimintatapojen lisääntyminen valtionhallinnossa Aluehallinnon virastojen määrää vähentävät uudistukset 4 Tutkimustoiminnan merkityksen kasvu kansantaloudessa Tuloksellisuusajattelun laajentumnen Sähköisen asioinnin lisääntyminen 2 Organisaatioiden vastuun ja roolin merkityksen kasvu 2 Johtamiskulttuurin parantuminen ja johtamistyön merkityksen kasvu 2 Ohjauksen keventyminen 2 Avoimuuden lisäys 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 1 Yhteensä 0 Taulukosta 4 ilmenevät vastaajien ilmoittamat toimintaympäristön ongelmat tai riskit, jotka vastaajat ennakoivat haittaavan johtamistehtäväänsä vuonna Lähes neljänneksessä eli 24 prosentissa vastauksista mainittiin valtiontalouden heikko tilanne ja sen kiristyminen. Useammissa vastauksissa nostettiin ongelmaksi myös poliittisten päätöksentekijöiden lyhytjänteisyys ja poukkoilevuus (11 %) sekä resurssien ja osaavan työvoiman saannin niukkuus (11 %). Byrokratia ja toiminnan jäykkyys mainittiin 4 %:ssa vastauksia. Taulukko 4 Toiminataympäristön ongelmat tai riskit jotka, haittaavat johtamistehtävää vuonna 2020 Prosenttia vastauksista Ongelmat tai riskit jotka, haittaavat johtamistehtävääsi (uhkat) (n=98) Valtiontalouden heikko tilanne ja sen kiristyminen 24 Poliittisten päätöksentekijöiden lyhytjänteisyys ja poukkoilevuus 11 Resurssien ja osaavan työvoiman saannin niukkuus 11 Byrokratia ja toiminnan jäykkyys 4 Tietojärjestelmäongelmat Johtamisosaamisen puute Epäselvä tulosohjaus Ennakoimattomat megatrendiongelmat 2 Euroialueen kriiseihin liittyvät ongelmat 2 Liiallisen ja turhan tiedon ongelma 2 Oman edun korostaminen ja tietojen pimitys 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 2 Yhteensä 0

7 7 Toisen kyselyn tulokset Ensimmäisessä kyselyssä, jonka tuloksia käsiteltiin edellisessä luvussa, valtionhallinnon ylimmän johdon edustajat ennakoivat toimintaympäristön muutostekijöitä, jotka vaikuttavat joko myönteisesti tai kielteisesti heidän johtamistehtäväänsä. Osaa muutostekijöistä voidaan pitää trendinomaisina ja osaa heikkoina signaaleina. Näiden valtionhallinnon johdon ensimmäisessä kyselyssä ennakoimien muutostekijöiden ja osin nykytilan vahvuuksien ja heikkouksien sekä nykytilasta saatujen heikkojen signaalien pohjalta toista kyselyä varten muodostettiin kolmekymmentä mahdollista tulevaisuudentilaa vuonna Nämä ilmenevät taulukosta 5 ja liitteessä 2 olevasta kysymyslomakkeesta. Lisäksi kyselyssä pyydettiin valtion ylintä johtoa nimeämään toimintaympäristöön liittyviä ja tarpeellisia valtionhallinnon yhteisiä johtamisen kehittämistoimia. Tiedustelussa kysyttyjen kolmenkymmenen tulevaisuudentilan toteutumisen todennäköisyydellä ja niiden vaikutuksella johtamiseen ei ole 1-5 asteikosta laskettujen keskiarvolukujen valossa kovin suuria eroja, kuten taulukosta 5 havaitaan. Tosin poikkeamiakin on. Esimerkiksi tulevaisuudentiloissa Hallinnon rakenteet ja toimintaprosessit ovat tarkoituksenmukaisia ja Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden niiden toteutumisen todennäköisyys on pieni, mutta niillä on suuri vaikutus johtamiseen.

8 8 Taulukko 5 Tulevaisuudentilojen toteutumisen todennäköisyys ja niiden vaikutus tai merkitys johtamiseen vuonna 2020 Toteutumisen todennäköisyys Vaikutus johtamiseen (1-5) 2) Tulevaisuudentila vuonna 2020 (1-5) 1) Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa 4,0 4,2 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 4,0 4, Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta,7 4,0 Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista,7,8 Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa, 4,2 Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä, 4,0 EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa,,2 Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti,,5 Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä,,9 Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon,5 4, Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista,5 4,0 Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat,2,8 Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu,2,8 Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta,1,8 Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa,1,5 Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta,1,4 Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa,1,7 Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa,0,2 Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä,0, Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa,0,9 Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään,0,5 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa,0,9 Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa 2,9,7 Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko 2,9, Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia 2,8 4,2 Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut 2,8,0 Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva 2,7,7 Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä 2,7,2 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 2, 4,1 Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi 2,2,5 1) 1=Ei ollenkaan tai hyvin vähän todennäköinen, 2=Vähän todennäköinen, =Jonkin verran todennäköinen, 4=Melko todennäköinen, 5=Erittäin todennäköinen 2) 1=Vain vähäinen tai olematon vaikutus johtamiseen, 2=Pieni vaikutus johtamiseen, =Kohtuullinen vaikutus johtamiseen, 4=Melko suuri vaikutus johtamiseen, 5=Erittäin suuri vaikutus johtamiseen.1 Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuonna 2020 Kuvioissa 2 ja on tarkasteltu ensimmäisen kyselyn perusteella määritellyn kolmenkymmenen johtamisen tulevaisuudentilan toteutumisen todennäköisyyksiä toimintaympäristössä. Kuviossa 2 tiedot ovat vastaajien antamista numeroarvoista 1-5 laskettujen keskiarvojen mukaisessa alenevassa suuruusjärjestyksessä, kuten myös edempänä taulukossa 5. Mitä suurempi keskiarvo on, niin sitä suurempi on tulevaisuustilan toteutumisen todennäköisyys.

9 9 Vastaajien mielestä kymmenen todennäköisimmin toteutuvaa tulevaisuustilaa ovat seuraavat: Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Kuviossa tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyyttä on tarkasteltu todennäköisten (melko todennäköinen ja erittäin todennäköinen) ja ei todennäköisten (ei ollenkaan tai hyvin vähän todennäköinen ja vähän todennäköine) vastausten prosenttiosuuksien erotuksena. Näin saadut kolme suuruusjärjestyksessä eniten todennäköistä tulevaisuustilaa ovat: työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa, tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon sekä ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa. Vastaajat uskovat siten vuoteen 2020 kohdistuvassa tulevaisuudessa vahvasti uuden teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin ja johtamiskulttuurin merkitsevyyteen tuloksellisessa toiminnassa sekä pitävät todennäköisenä, että henkilöresurssien niukkuudesta henkilöstölle aiheutuu jaksamis- ja motivaatio-ongelmia. Vastaajien mielestä kolme vähiten tulevaisuudessa toteutuvaa tulevaisuustilaa ovat suuruusjärjestyksessä: yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi, eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden sekä lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Tiedusteluun vastanneet ylimmät johtajat eivät usko merkittävien yhteiskunnallisten ongelmien esiinmarssiin eikä ohjausjärjestelmien toimivaan kokonaisuuteen eikä sitä, että lainsäädäntö haittaisi kohtuuttomasti valtionhallinnon tarkoituksenmukaista toimintaa.

10 Kuvio 1 Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa 5 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 42 2 Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa 2 45 Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 2 45 Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi 2 9 Ei ollenkaan tai hyvin vähän todennäköinen Jonkin verran todennäköinen Erittäin todennäköinen 0 % % 20 % 0 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % Vähän todennäköinen Melko todennäköinen

11 11 Kuvio 2 Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä (todennäköisten ja ei todennäköisten vastausten % osuuksien erotus, ks. kuvio 1) Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi -80,0-0,0-40,0-20,0 0,0 20,0 40,0 0,0 80,0 0,0 Jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee faktorianalyysillä yksittäisistä vastauksista muodostetut 0 tulevaisuustilasta tiivistetyt kolme toteutuvien tulevaisuustilojen summamuuttujaa. Kuhunkin kolmeen faktoriin on sisällytetty muuttujat, joiden faktorilataukset olivat vähintään numeroarvoltaan 0,. Faktorianalyysin avulla muodostui kolme uutta summamuuttujaa, jotka on nimetty seuraavasti: 1) Uudistuminen sekä henkilöstö- ja muuta johtamista tukevat toimintatavat 2) Tavoitteellinen ja laadukas konserniohjaus ja tiedon hyödyntäminen ) Taloudellisten ja henkilöstövoimavarojen niukkuus

12 12 Ensimmäiseen faktoriin latautuneissa tiivistetyissä vuoteen 2020 ulottuvissa ylimmän johdon todennäköisinä pitämissä johtamisen toimintaympäristön tiloissa korostuvat hallinnon innovatiivisuus ja uudistuminen, henkilöstöjohtamisen merkitys viraston toiminnassa sekä valtiontyönantajan johtajien työssä onnistumista edesauttava tuki. Myönteistä on, että ylin johto nostaa keskeiselle sijalle innovaatiot ja uudistumisen valtionhallinnon kehittämisessä. Myös henkilöstö kokee uudistumisen tärkeäksi, sillä vuotta 2012 koskeva työtyytyväisyysanalyysi osoitti, että mitä paremmat mahdollisuudet esimiehet ja johto antoivat virastossa henkilöstölle uudistua työssään, niin sitä parempi oli siellä henkilöstön tyytyväisyys (Lehtonen Veli-Matti 201, 2).. Kestävän tuottavuuden perustana olevaa innovaatiokyvykkyyttä eli organisaatioiden ja ihmisten kykyä tuottaa ideoita ja jalostaa niitä tuottavuutta parantaviksi innovaatioiksi on käsitelty ja edistetty valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön yhteisessä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeessa (Valtiovarainministeriö 2011). Faktorianalyysillä muodostetussa toisessa tulevaisuudentilan summamuuttujassa korostuvat tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus sekä eri ohjausjärjestelmien muodostama toimiva kokonaisuus. Summamuuttujassa nousee voimakkaasti esiin myös se, että johtaminen ja päätöksenteko perustetuvat tietoon. Toiseen faktoriin latautuu todennäköisyystilat, jotka koskevat valtionhallinnon supistumisen myötä tarvittavaa tehtävien priorisointia sekä hyvän hallinnon ja virkamiesetikan kattavaa sisäistämistä. Kolmannen faktorin summamuuttujaan latautuivat tulevaisuustiloista valtiontalouden heikko ja kiristyvä ydintehtävien toteutumista haittaava tilanne, jaksamiseen ja motivaatioon heikentävästi vaikuttava tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta sekä osaavan henkilöstön rekrytointiin liittyvät vaikeudet. Taulukko Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä (faktorianalyysin latausten ( 0,) perusteella muodostettu tulevaisuuden tilaa) Tulevaisuustila Uudistuminen sekä henkilöstö- ja muuta johtamista tukevat toimintatavat Tavoitteellinen ja laadukas konserniohjaus ja tiedon hyödyntäminen Taloudellisten ja henkilöstövoimavarojen niukkuus Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva 0,89 Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista 0,77 Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään 0,725 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 0,795 Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta 0,7 Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon 0,70 Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu 0,4 Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti 0,8 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 0,775 Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta 0,4 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 0,05 Ylimmän johtoa edustavien vastaajien ennakoimat tulevaisuustilat heijastavat heidän näkemyksiään tulevaisuuden toimintaympäristöön liittyvistä asioista, jotka johtamisen kehittämisessä ja konserniohjauksessa tulee ottaa ennakoidusti huomioon.

13 1.2 Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistyöhön vuonna 2020 Kuviossa tiedot ovat vastaajien antamista numeroarvoista 1-5 laskettujen keskiarvojen mukaisessa alenevassa suuruusjärjestyksessä. Mitä suurempi keskiarvo on, niin sitä suurempi vaikutus tai merkitys toteutuvalla tulevaisuustilalla on johtamiseen. Kuvioista 4 ja 5 ilmenee, että toteutuvista tulevaisuudentiloista kymmenen merkittävintä ylimmän johdon johtamistyöhön vaikuttavaa tekijää ovat seuraavat: Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Kuviossa toteutuvien tulevaisuustilojen vaikutusta johtamiseen on tarkasteltu suurten vaikutusten (melko suuri vaikutus johtamiseen ja erittäin suuri vaikutus johtamiseen) ja pienten vaikutusten (vain vähäinen tai olematon vaikutus johtamiseen ja pieni vaikutus johtamiseen) prosenttiosuuksien erotuksena. Kaikkien tulevaisuustilojen kohdalla tilanne on myönteinen, koska niissä kaikissa on enemmän suuria vaikutuksia kuin pieniä. Kolme eniten johtamiseen vaikuttavaa tai merkittävää tulevaisuustilaa ovat: ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa, johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon sekä hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia. Vastauksissa korostuu siten ammattimainen johtaminen, johtamisen ja päätöksenteko tietoon perustuen sekä toimivat hallinnon rakenteet. Kolme vähiten johtamiseen vaikuttavaa tai merkittävää tulevaisuustilaa ovat: valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on suuri, itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä sekä lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä.

14 14 Kuvio Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistehtävään vuonna 2020 Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 42 5 Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 55 Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa 55 Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä 55 Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Yhteensä Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva 4 20 Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi 1 2 Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut % % 20 % 0 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % 2 2 Vain vähäinen tai olematon vaikutus johtamiseen Kohtuullinen vaikutus johtamiseen Erittäin suuri vaikutus johtamiseen Pieni vaikutus johtamiseen Melko suuri vaikutus johtamiseen

15 15 Kuvio 4 Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistehtävään vuonna 2020 (suurten vaikutusten ja pienten vaikutusten %-osuuksien erotus) Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut Jäljempänä olevasta taulukosta 7 ilmenee yksittäisistä vastauksista faktorianalyysillä muodostetut 0 tulevaisuustilasta tiivistetyt kolme toteutuvien tulevaisuustilojen vaikutusta tai merkitystä johtamiseen kuvaavaa summamuuttujaa. Kuhunkin kolmeen faktoriin on sisällytetty muuttujat, joiden faktorilataukset olivat vähintään 0,. Faktorianalyysin avulla muodostui kolme uutta summamuuttujaa, jotka on nimetty seuraavasti: 1) Tavoitteellinen, mahdollistava ja vastuullinen poliittinen ja konserniohjaus 2) Itsekkyyden ja lainsäädännön haittavaikutukset ) Taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen niukkuus Ensimmäiseen tulevaisuudessa toteutuvien tulevaisuustilojen vaikuttavuutta ja merkitystä johtamiseen kuvaava tiivistetty summamuuttuja koostuu konsernitason tavoitteellisesta ja toimivasta ohjauksesta sekä toimivista poliittisen ja virkamiesjohdon välisistä suhteista, henkilöstön tehtäviin kohdentamisesta ja henkilöstöjohtamisen merkityksestä tuloksellisuustekijänä sekä konsernin tukemasta hyvästä, ammattimaisesta sekä verkostomaisesta johtamisesta.

16 1 Toiseen faktoriin latautuivat tulevaisuudentilat, joka vaikuttavat johtamiseen, liittyivät keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä haittaavan itsekkyyden lisääntymiseen sekä lainsäädännön esteisiin toimintojen tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä. Vaikka kuvioissa ja 4 lainsäädännön haittavaikutuksia toiminnan järjestämiseen ei johtamiseen kannalta pidetty merkittävinä, ne nousivat haittatekijöinä faktorianalyysissa esiin. Kolmannessa summamuuttujassa toteutuvan tulevaisuustilan johtamisvaikutuksina nousevat esiin henkilöstöja taloudellisten voimavarojen niukkuus tehtäviin nähden sekä uuden henkilöstön rekrytointivaikeudet. Taulukko 7 Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistehtävään vuonna 2020 mennessä (faktorianalyysin latausten (0,) perusteella muodostettu tulevaisuuden tilaa) Tulevaivaisuustila Tavoitteellinen, mahdollistava ja vastuullinen poliittinen ja konserniohjaus Itsekkyyden ja lainsäädännön haittavaikutukset Taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen niukkuus Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta 0,758 Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat 0,715 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 0,708 Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa 0,70 Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista 0,82 Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa 0,81 Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä 0,77 Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään 0,42 Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista 0,1 Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa 0,0 Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä 0,74 Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä 0,595 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 0,920 Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta 0,79 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 0,712. Johtamiseen eniten vaikuttavien tulevaisuustilojen suhde niiden toteutumisen todennäköisyyteen vuonna 2020 Kuviossa 5 on kuudentoista eniten johtamiseen vaikuttavan tulevaisuustilan vastausasteikosta 1-5 laskettu keskiarvo sekä vastaavien tulevaisuustilojen todennäköisyyden (1-5) keskiarvo. Kuviosta havaitaan, että sellaisia tulevaisuustekijöitä, joiden vaikutus johtamiseen sekä toteutumisen todennäköisyys on suuri eli vastausten keskiarvojen erotus on pieni, ovat:

17 17 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Kuvio 5 Tulevaisuudentilojen toteutumisen todennäköisyys ja niiden merkitys johtamiseen vuonna 2020 Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon 4,5 4,0,5,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan myötä Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä johtamista Tototeutumisen todennäköisyys Vaikutus johtamiseen

18 18 4 Valtionhallinnon johtajuuden tila ja kehitys työtyytyväisyystutkimusten valossa 4.1 Valtion henkilöstön työtyytyväisyys johtamiseen ja tiedon kulkuun Valtiovarainministeriön virastoille veloituksetta tarjoaman henkilökyselyjärjestelmä VMBaro on ollut käytössä vuodesta 2004 alkaen. VMBarossa on saatavissa vuodesta 20 alkaen erillinen johtajuusindeksi, joka lasketaan summamuuttujana pääkohtiin johtaminen ja tiedon kulku sisältyvistä yksittäisistä työtyytyväisyysindekseistä, ks. kuvio. Henkilöstön mielestä esimiehet kohtelevat heitä oikeudenmukaisella tavalla. Indeksipistearvo vuonna 2012 oli johtamistyytyväisyyskysymyksistä korkein eli,77. Myös parannus vuodesta 200 on ollut kaikista työtyytyväisyystekijöistä suurinta eli 0,5 pistettä (Lehtonen Veli-Matti 201). Esimiehen antamaan tukeen työnteossa ja sen edellytysten luonnissa oltiin myös tyytyväisiä indeksiarvon ollessa vuonna 2012, ja myös kehitystrendi vuodesta 200 on ollut myönteistä. Henkilöstön tyytyväisyys saamaansa palautteeseen on parantunut vuoden 200,14:sta vuonna 2012,4:een eli 0,2 pisteellä, ollen siten kaikista työtyytyväisyystekijöistä toiseksi suurinta. Tämä on myönteistä, koska oikean ja rakentavan palautteen saanti on henkilöstön suorituksen ja työtuloksen johtamisessa yksi tärkeimpiä asioita. Kuvio Valtion henkilöstön työtyytyväisyys johtamiseen ja tiedotukseen vuosina ,80,77 Oikeudenmukainen kohtelu esimiehen taholta,70,0, Esimiehen antama tuki työnteossa ja sen edellytysten luonnissa Työtyytyväisyysindeksi (1-5),50,40,0,20,,48,42,14,12,25,4,5,22,1,14 Esimiehen palaute työtuloksista, ammatinhallinnasta ja kehittymisestä Johtajuusindeksi yhteensä Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Sisäinen viestintä ja tiedonkulku työyhteisössä,00 2,90 2,80,04,01 2,99 2, Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Erääksi keskeisimmäksi johtamisen kehittämiskohteeksi nousee valtiolla työskentelevien henkilöiden mielipiteiden pohjalta töiden yleinen organisointi, jossa työtyytyväisyysindeksi oli vuonna 2012 vain,22, vaikka vuonna 2012 on tapahtunut merkittävää parannusta. Kaikkein eniten parannettavaa on Johdon toiminnassa esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä, jossa indeksi oli vuonna 20,01, vuonna 2011,09 ja vuonna 2012,14.

19 Tehtyjen faktorianalyysien mukaan johtamisen onnistumiseen liittyy kiinteästi myös tiedon kulku eli riittävä ja avoin tiedonvälitys (Lehtonen Veli-Matti 20, 40 41). Henkilöstön tyytyväisyysindeksi sisäiseen viestintään ja tiedon kulkuun vuonna 2012 oli,1 ja työyhteisön avoimuuteen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 2,99. Tyytyväisyys näissä ei ole lainkaan tyydyttävällä tasolla ja kehityssuuntakin on kääntynyt laskuun. Näyttääkin siltä, ettei useista lähteistä tuleva kasvavan tiedon määrä ole tärkeää, vaan tarvitaan luotettavaa tietoa ihmisten työolosuhteisiin ja työhön oleellisesti liittyvistä ja vaikuttavista asioista, kohdistuen myös tulevaisuuteen. Nykypäivänä tämä on erittäin tärkeää, koska valtionhallinnossa on siirrytty jatkuvaan muutoksen tilaan. 4.2 Työtyytyväisyystutkimusten perusteella esiinnousseet johtamisen kehittämistoimenpiteet Johtajuudessa, jonka kehitys vuosina edellisestä on ollut hyvin myönteistä, eniten kehitettävää on työyhteisön avoimuudessa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa, sisäisessä viestinnässä ja tiedon kulussa työyhteisössä, johdon toiminnassa esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä sekä töiden yleisessä organisoinnissa, kuten kuviosta 7 ja edellisestä luvusta 4.1 ilmenee (Lehtonen Veli-Matti 201). Kuvio 7 Johtajuuden tila valtiolla vuonna 2012 (VMBaro) JO Johtajuusindeksi Esimiehen antama tuki työnteossa ja sen edellytysten luonnissa Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Esimiehen palaute työtuloksista, ammatinhallinnasta ja kehittymisestä Oikeudenmukainen kohtelu esimiehen taholta Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä Sisäinen viestintä ja tiedonkulku työyhteisössä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa % 20 % 40 % 0 % 80 % 0 % Erittäin tyytymätön Tyytymätön Ei tyytymätön eikä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Johtamisessa tulisi kiinnittää huomiota töiden organisointiin siten, että organisaation henkilöstön työtehtäviä kehitetään entistä merkityksellisemmiksi ja haastavammiksi. Organisaation tuloksellisuuden kannalta ei kannata teettää töitä, joilla ei ole arvoa ja merkitystä. Työtyytyväisyysanalyysien perusteella työn sisällön kehitystarve koskee erityisesti toimeenpanevaa henkilöstöä, joilla työn motivoivuus on usein muita henkilöstöryhmiä alhaisempi. Työtyytyväisyysanalyysi osoittaa, että valtiolla työskentelevät henkilöt pitävät tärkeänä työtyytyväisyytensä perustekijänä sitä, että heitä valtuutetaan kehittämään ja uudistamaan työtänsä ja sen toteutustapoja. Innovaatioiden johtaminen tulisikin ottaa yhdeksi johtamisen kehittämiskohteeksi. Perusteita ja taustatukea asialle

20 20 löytyy neljän ministeriön yhteistyönä tehdystä innovaatiojohtamista käsitelleestä raportista (Valtiovarainministeriö 2011). Johtamiseen kiinteästi liittyvä asia on myös tiedotus. Organisaatioiden johdon tulisi huolehtia siitä, että sisäisesti viestitään juuri niistä henkilöstön työhön ja asemaan liittyvistä asioista, joista he haluavat saada luotettavaa ensikäden tietoa. Avoimella tiedottamisella voidaan viestiä henkilöstölle, että he eivät ole ulkopuolisia, vaan ovat tärkeä osa organisaation toimintaa ja tavoitteissa onnistumista. Usein informaatiota toivotaan saatavan organisaation vastuulliselta johdolta. Henkilöstö odottaa myös, että johto toimii esimerkkinä ja osoittaa toiminnalle selkeän suunnan. Tiedotuksen tulee kattaa koko henkilöstö. Johtamisessa tulee systemaattisesti hyödyntää mm. työtyytyväisyystutkimuksen tuloksia. Työtyytyväisyystutkimuksia täydentävää informaatiota johto ja esimiehet saavat ottamalla organisaation käyttöön VMBarojärjestelmässä olevan esimiesbarometrin (Esimiesbarometri). Vuonna 2012 lähes kymmenen erityyppisen organisaation esimiesbarometrin tulokset osoittavat, että esimiestyössä eniten kehitettävää on mm. henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien sopimisen selkeydessä, henkilöiden työtehtävien jaon oikeudenmukaisuudessa, innostavan työyhteisen synnyssä sekä työyhteisön ristiriitoihin ajoissa puuttumisessa. Usein organisaation sisällä mm. yksiköiden välillä on eroja esimiestyössä, jotka barometri tuo hyvin esiin. Saadun palautteen mukaan, esimiesbarometri on käyttökelpoinen työkalu ja täydentää hyvin mm. työtyytyväisyystutkimuksissa saatuja tuloksia. 5 Johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset ja muut huomiot 5.1 Kyselyssä esiintuodut johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset Kysyttäessä valtionhallinnon johdolta yhteisten valtionhallinnon johtamisen kehittämistoimien tarvetta ylivoimaisesti keskeisimmäksi nousi johtotason vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen edistäminen ( % vastauksista), kuten taulukosta 8 havaitaan. Muita useammissa vastauksissa kehittämistoimenpiteeksi esitettyjä toimenpiteitä olivat 5-4 prosentilla vastauksista johtotason vuorovaikutus ja verkostoituminen, yhteisten periaatteiden ja tavoitteiden määrittäminen, palkkausjärjestelmän ja tulospalkkauksen kehittäminen, tulosohjauksen selkeyttäminen, johtamisosaamisen kehittäminen, valtionhallinnon yhteisten prosessien johtaminen ja kehittäminen, poikkihallinnollisuuden lisääminen sekä siihen liittyvän ohjauksen selkiyttäminen ja kehittäminen sekä virkaehtosopimusten ja valtion virka- ja työehtojen sekä palkkaneuvottelujen joustavoittaminen.

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron version vaihto- ja esittelytilaisuus 9.2.2009 Valtiovarainministeriö, henkilöstöäosasto, Mariankatu 9 A Veli-Matti Lehtonen Työtyytyväisyyden määräytymisen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Muutos ja vielä kerran muutos. Miten esimiestyö onnistuu nykyajan akateemisessä työympäristössä?

Muutos ja vielä kerran muutos. Miten esimiestyö onnistuu nykyajan akateemisessä työympäristössä? Muutos ja vielä kerran muutos. Miten esimiestyö onnistuu nykyajan akateemisessä työympäristössä? Yliassistentti, KTT Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos Esimiestyö ja muutoksesta selviytyminen

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Ratkaisu kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen

Ratkaisu kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen Ratkaisu kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen kuntazef - Valmis sähköinen arviointipaketti - Vaativatkin arviointiprosessit vaivattomasti muutamassa päivässä. - Sisältää arviointikonseptit mm.

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Suomen Pankki 2013 Parempi Työyhteisö (ParTy) -kyselyn tulosten yhteenveto organisaatiotasolla

Suomen Pankki 2013 Parempi Työyhteisö (ParTy) -kyselyn tulosten yhteenveto organisaatiotasolla Suomen Pankki 2013 Parempi Työyhteisö (ParTy) -kyselyn tulosten yhteenveto organisaatiotasolla Saija Koskensalmi ja Heli Kuitunen Työterveyslaitos Suomen Pankki 2013 Parempi Työyhteisö (ParTy) -kyselyn

Lisätiedot

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Hankepäällikkö Jarkko Tonttila Ajattelu uudistuu, paradigma murtuu! 2000 Tuotelähtöisyys Asiakas objektina

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014

Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014 Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014 OPINTOPOLKU 2014 LIITY OPINTOPOLKU LINKEDIN RYHMÄÄN! Mukana jo 467 ihmistä! LIITY OPINTOPOLKU LINKEDIN RYHMÄÄN!

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Parempi Työyhteisö - kysely Kuntaliitto Tulosten esittely Heli Kuitunen ja Maarit Vartia Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden

Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden Valtiovarainministeriö/Henkilöstöosasto 14.12.2004 Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden selvittämiseksi 1. Henkilöstökyselyjärjestelmän yleiskuvaus Henkilöstökyselyjärjestelmä

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia Hyvinvoiva henkilöstö 2015 2018

Henkilöstöstrategia Hyvinvoiva henkilöstö 2015 2018 Henkilöstöstrategia Hyvinvoiva henkilöstö 2015 2018 Henkilöstöstrategiaryhmä 7.4.2015 Johtoryhmä 16.4.2015 Johtokunta 24.4.2015 Yhtymäkokous 24.6.2015 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos PALOASEMAT 3 27.11.2015 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuntia 27 Asukkaita 472 000 Päätoimista

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Eeva Hujala Varhaiskasvatuksen VI johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2012 Leadership is one of the most observed and least understood phenomena on earth Johtajuus tutkimuskohteena:

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja palkkausjärjestelmän toimivuuden selvittämiseksi

Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja palkkausjärjestelmän toimivuuden selvittämiseksi Valtiovarainministeriö/Henkilöstöosasto 01.04.2010 Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja palkkausjärjestelmän toimivuuden selvittämiseksi 1. Henkilöstökyselyjärjestelmän yleiskuvaus Henkilöstökyselyjärjestelmä

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot