KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE 2013

Transkriptio

1 Kunnanjohtajan katsaus KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE 2013 KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2013 Kempeleen kunta jatkaa kehittämistään valtuuston hyväksymää Kempele strategiaa noudattaen, yhteisöllinen Kempele elinvoimainen kasvukunta. Päämäärinä ovat kuntalaisten hyvinvointi, toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle, palveluiden joustavat järjestämistavat, yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä, hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus. Arvopohjana toiminnassamme välittyy luovuus, turvallisuus, kuntalaislähtöisyys ja yhteisöllisyys. Kempeleen kunnan nykyinen toimintamalli on pitkän kehitysprosessin tulos. Valtuustokausi oli Kempeleessä hallinnon kokeilukunta aikaa. Valtuustokaudella yhdistettiin sosiaali- ja terveystoimi ja päädyttiin kolmen lautakunnan malliin. Valtuuston roolia poliittisessa ohjauksessa korostettiin valtuustokaudella käynnistämällä tiimityöskentely. Tiimityöskentelyä kehitettiin seuraavalla kaudella Vuoden 2005 alusta päivähoito siirtyi sivistyslautakunnan alaisuuteen ja toimintamallin kehittämisprosessi eteni kauden valtuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Valtuustokauden alussa käyttöönotetun valiokuntamallin ulkoinen arviointi suoritettiin syksyllä Arvioinnissa esiin nousseiden kehittämiskohteiden työstäminen aloitetaan tulevana vuonna. Tärkeimpiä niistä ovat strategian valmistelu, toimintasäännön kokonaistarkastelu, prosessikuvausten laatiminen, valtuustosopimus ja hallitustyöskentelyn pelisäännöt. Ministerityöryhmä on antanut kuntarakennelakiluonnoksensa, jonka mukaan kuntien on tehtävä laissa edellytetyt selvitykset ja mahdolliset niihin perustuvat yhdistymisselvitykset mennessä. Kunta jatkaa samanaikaisesti ulkoisen arviointiraportin pohjalta Kempeleen toimintamallin kehittämistä. Havaittujen keskeisimpien poliittiseen johtamiseen sekä palvelutuotannon ja ammatillisen johtamisen kehittämiskohteisiin paneudutaan vuoden 2013 aikana. Prosessikuvausten avulla kuvataan organisaation toimintatapoja. Kuvaukset toimivat luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdolle johtamisen, ohjauksen, suunnittelun ja päätöksenteon välineinä. Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen päätavoite on kehittää hyvinvointijohtamisen kulttuuria. Lakeus osahankkeen yhtenä osiona koulutetaan johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt hyvinvointijohtamiseen ja hyvinvointitiedon käyttöön päätöksenteossa. Uudet valtuutetut perehdytetään kunnan toimintaan ja he tarkistavat Kempele 2017 strategian. Kunnan yrityspalvelut on kilpailutettu ja kunta jatkaa aktiivista otetta elinkeinoelämän ja paikallistalouden kehittämiseksi. Joukkoliikenteen seudullinen kilpailuttaminen järjestetään vuoden 2013 aikana ja sen pohjalta laaditaan lopullinen palvelutasosuunnitelma kunnan alueelle. Oulun seudulle laaditaan parhaillaan uutta toimintamallia. Seutuyhteistyön päämääränä on edelleen kuntien seudullisesti vaikuttavien perustehtävien yhteensovittaminen ja alueellisen elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen. Vuonna 2013 kuntien verotulojen kasvuksi arvioidaan 4 %. Valtionosuuksien kasvu jää 1 1/2 prosenttiin mm. valtiontalouden sopeuttamistoimien seurauksena. Koko kuntakentän verorahoitusosuus kasvaa runsaat 3 %. Kuntien vuosikate jää nettoinvestointeja alhaisemmaksi, joten kuntien velkaantuminen kasvaa kaikissa kuntaryhmissä yhteensä runsaalla miljardilla eurolla. Valtion toimenpiteiden arvioidaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2012 verrattuna nettomääräisesti 193 milj. euroa. 1

2 Kunnanjohtajan katsaus Kokonaistaloudellinen tilanne heijastuu myös Kempeleen kunnan huolenaiheeseen taloudesta. Käyttötalousmenojen kasvu on kyetty pitämään 2,2 %:ssa. Vuosikatteen muodostumisessa verorahoituksen taso on suhteellisesti laskenut. Tämä aiheuttaa vuosikatteen riittämättömyyden suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen. Tämä erotus muodostuu tilikauden tuloksen alijäämäksi euroa. Tilikausi on euroa ylijäämäinen. Tuloveroprosentin mahdollinen tarkistaminen sote-keskuksen rakentamisen yhteydessä on investointiin tarvittavan tulorahoituksen liikkumavara. Kunnan henkilöstöstrategian painopisteeksi on nostettu yhdessä tekemisen toimintakulttuurin ja toimivan johtamisjärjestelmän vahvistaminen. Vuoden 2013 aikana otetaan käyttöön vuonna 2012 laadittu ikäjohtamisohjelma. Pääpaino tulee olemaan tuloksellisuudessa. Samalla keskitytään kunnan strategian ja kehityskeskusteluiden väliseen yhteyteen sekä henkilöstön mahdollisuuteen osallistua strategiatyöhön. Peruspalveluissa painopiste on avohuollon palveluissa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön sähköinen palveluseteli alkaen. Kunnallisen kotihoidontuen kuntalisä, ns. Kempele-lisä poistetaan. Perheneuvolatoiminta käynnistetään omana toimintana korvaamaan perheiden tuen vajetta. Nuorisotakuu tulee voimaan täysimääräisenä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi palkataan kuntouttavan toiminnan ohjaaja. Terveydenhuollon pitkäaikaislaitospaikkoja puretaan ja korvataan tehostetulla palveluasumisella. Ikääntyvien henkilöiden palveluiden rakennemuutokseen liittyen aloitetaan myös kotisairaalatoiminnan pilottihanke. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa painopistettä siirretään tuettuun asumiseen. Tukipalvelukeskuksen palvelualueiden prosessit arvioidaan, kehitetään toiminnallisia prosesseja ja järjestelmiä. Yksi keskeinen tehtäväkokonaisuus on taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmien kehittäminen tukemaan organisaation toiminnan seurantaa ja raportointia. Toinen on tietohallinnon järjestelmien ja ympäristön kehittäminen sekä palveluiden tavoitettavuuden ja saatavuuden tehostaminen. Ympäristöpalvelut keskittyy maanhankinnassa alueille, joille toisaalta mahdollistetaan yritystonttien kaavoitus ja toisaalta turvataan asuntorakentaminen. Kiinteistönhoitajan palkkaaminen lukien tehostaa ympäristön toimivuutta ja turvallisuutta. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuutta hyödynnetään. Liikenneväylien rakentamisen varoista suurin osa menee Linnakaarron yhdystien toteuttamiseen. Ensi vuonna käynnistetään sote-keskuksen varsinainen suunnittelu. Suurin yksittäinen investointi kohdistuu Sarkkirannan päiväkodin peruskorjaukseen ja laajennukseen. Kunnantalon peruskorjaus valmistuu kesään mennessä. Kempeleen Vesihuolto Oy:n investoinnit ovat ensi vuonna 2,4 milj. euroa. Investoinnit katetaan Vesihuollon tulorahoituksella ja ennakkosäästämisellä. Kiinteistö Oy Kempeleenkartanolla on vuokra-asuntoja eri puolilla Kempelettä yhteensä 485 asuntoa. Viime vuonna liikevoittoa muodostui runsaat euroa, jolla katettiin rahoituskulut. Asunnon yhtiöltä saa vuosittain 35-40% hakijoista. Hakijoita on ollut n Kiitän valtuutettuja sekä henkilöstöä asioiden hyvästä hallinnoimisesta ja laadukkaasta palvelutuotannosta. Jatkuva toimintaympäristön muutos tuo alati uusia kehittämishaasteita. Tehtävämme on turvata kuntalaistemme laadukkaat palvelut myös erilaisissa häiriötilanteissa. Meillä on yhteinen halu onnistua. Kari Ahokas Kunnanjohtaja 2

3 Sisällysluettelo Sisältö KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE TALOUSARVION 2013 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT... 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 8 KEMPELE 2017 STRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE TALOUSARVION SITOVUUS KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS KEMPELEEN KUNNAN TALOUS TALOUSARVIO KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA TULOSLASKELMA KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTAKATE VEROTULOT VEROPROSENTIT VALTIONOSUUDET RAHOITUSLASKELMA HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE TULOSLASKELMA KÄYTTÖTALOUSOSA KANSALAISKUNTA PALVELUKUNTA PERUSPALVELUT YMPÄRISTÖPALVELUT TUKIPALVELUKESKUS INVESTOINTIOSA MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET KUNNALLISTEKNIIKKA KONEET JA KALUSTO KEMPELEEN KONSERNIN TYTÄR-YHTIÖT KEMPELEEN VESIHUOLTO OY KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO

4 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys TALOUSARVION 2013 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS EUROKRIISI JATKUU Maailmantalouden hitaan kasvun vaihe jatkuu. Yhdysvaltojen talouden elpyminen on hidasta. Kasvun painopiste onkin edelleen kehittyvissä talouksissa, vaikka niissäkin kasvu hidastuu. Velkakriisi on ajanut Etelä-Euroopan maat syvään taantumaan. Sen vaikutukset alkavat tuntua myös Suomessa. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, ettei valuuttaalueen kriisin syventymistä voida sulkea pois. SUOMESSA VALTIONTALOUDEN SOPEUTUS ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ Kotimaassa epävarmuus on lisääntynyt. Valtiontaloutta on pyritty tasapainottamaan veronkorotuksin ja menoleikkauksin. Tämä on vakuuttanut rahoitusmarkkinat ja Suomen valtio nauttii ennätyksellisen matalista koroista. KOKONAISTALOUDELLISET ENNUSTEET JA TAUSTAOLETUKSET Prosenttia: e 2012** 2013** ta syksy BKT, määrän muutos -8,5 3,3 2,7 1,8 1 1 Palkkasumman muutos -1,1 2,3 4,5 3,8 3,1 2,5 Ansiotasoindeksin muutos 4 2,6 2,7 3,2 3,5 2,6 Työttömyysaste (15-74 vuotiaat) 8,2 8,4 7,8 7,6 7,6 8,1 Alle 25-vuotiaat 21 21,1 19,8 Kuluttajahintojen muutos 0 1,2 3,4 3,3 2,6 2,4 Julkisyhteisöjen bruttovelka, %BKT:sta 43,5 48,6 49,1 50, ,9 Valtionvelka, % BKT:sta 37, ,1 44,4 45,2 47,2 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta -2,7-2,8-0,9-0,8-1,7-1,2 Lyhyet korot, Euribor 3kk 1,2 0,8 1,4 1,9 0,6 0,6 Pitkät korot, 10 v 3, ,4 1,8 1,7 Kuntien kustannustason muutos 2 2,6 3,3 3 3,1 2,3 Valtionosuusindeksin muutos 3,9 2,6 1,6 3,4 3,7 3 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,5 3, ,2 2,3 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 4,2 4,2 4,8 3,3 4,4 3,6 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2013 Suomen talouskasvu on todennäköisesti heikkenemässä pysyvästi. Yritysten uudet tilaukset ovat vähentyneet ja kuluttajien luottamus on alentunut. Niukkenevan työvoiman ja korkeiden kustannusten yhdistelmä uhkaa heikentää Suomen talouden kilpailukykyä ulkomaankaupassa. Heikko suhdannetilanne johtaa siihen, että päätetyillä toimilla ei todennäköisesti saavuteta hallitusohjelmassa asetettua alijäämätavoitetta. Velan BKT-suhteen kääntäminen laskuun edellyttääkin merkittävää sopeuttamisvastuun siirtämistä kunnille, koska valtion ja kuntien yhteinen velka/bkt jatkaa kasvuaan. 4

5 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys KILPAILUKYKYÄ ON PARANNETTAVA Suomen tavaraviennin taso on vielä vuonna 2012 noin 15 prosenttia alempi kuin vuonna 2008 ennen finanssikriisiä. Suomalaiset yritykset ovat menettäneet markkinaosuuksiaan ja myös niiden kilpailukyky on alentunut. Historiaan nähden vaatimaton tuotannon taso ei riitä ylläpitämään työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyy nousuun. Palkkaratkaisut yhdessä tuottavuuden kehityksen kanssa ovat merkittävin kustannuskilpailukykyyn vaikuttava tekijä. VALTION TALOUSARVIO 2013 Valtion vuoden 2013 talousarvio on 7 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 96 mrd. euroa, mikä on n. 47 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtiontalouden velan kasvu näyttää kuitenkin taittuvan suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntatalous uhkaa heikentyä huolestuttavasti Vuonna 2013 kuntien verotulojen kasvuksi arvioidaan n. 4 %. Valtionosuuksien kasvu jää 1½ prosenttiin mm. valtiontalouden sopeuttamistoimien seurauksena. Peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan 125 milj. eurolla ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 50 milj. eurolla. Verorahoituksen yhteensä ennakoidaan kasvavan runsaat 3 %. Toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan alle neljään prosenttiin. Peruspalvelujen kustannustason nousun ennustetaan hidastuvan runsaaseen 2 ½ prosenttiin. Kuntien ansiotason nousuksi arvioidaan 2,3 %. Henkilöstön määrän arvioidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla. Ostojen kasvuksi arvioidaan runsaat 6 %. Kuntien maksamien avustusten ennakoidaan kasvavan 2 % työttömyyden lisääntyessä. Vuosikate heikkenee noin 100 milj. eurolla. Se ei enää kattaisi poistoja eikä kuntatalous olisi enää tasapainossa tällä mittarilla mitattuna. Vuosina 2012 ja 2013 vuosikate riittäisi kattamaan poistot vain yli asukkaan kuntaryhmissä. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestointien on arvioitu pysyvän 4,3 mrd. euron tasolla. Investointipaineet ovat suuret johtuen peruskorjauksista, kasvukeskusten uudisinvestoinneista sekä meneillään olevasta kuntakentän rakenneuudistuksesta. Toisaalta kuntatalouden kiristyminen ja korkotason nousu saattavat lykätä uusien investointien aloittamista. Vuosikate jää selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi, joten kuntatalouden velkaantumisen arvioidaan jatkuvan runsaalla miljardilla eurolla vuodessa. Lainakanta kasvaa kaikissa kuntakokoryhmissä ja suurinta kasvu on alle asukkaan kuntaryhmissä. Yksittäisten kuntien väliset erot sekä tulo- että menokehityksessä ovat suuria. Erot kuntien välillä ja alueellisessa kehityksessä uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntien talouskehitys vuosina , euroa/as alla esitetyissä kuntaryhmissä: Vuosikate Lainakanta Asukasluku

6 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien talouteen Valtion toimenpiteiden arvioidaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2012 verrattuna nettomääräisesti 193 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään asteittain vuoteen 2015 mennessä. Peruspalvelujen valtionosuuksia lisätään Ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemiseksi ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemiseksi tulee voimaan Peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotetaan 0,045 prosenttiyksiköllä. Omaishoidon tukipalvelujen tehostamiseen liittyen valtionosuuksia korotetaan. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 30,96 vuonna Veroperustemuutosten aiheuttama kuntien verotulojen menetysten kompensointi lisää peruspalvelujen valtionosuutta. Toimeentulotuen kustannuksien arvioidaan laskevan vuoteen 2012 verrattuna. Toimeentulotukea uudistetaan säätämällä työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat etuoikeutetuksi tuloksi. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisbonuskokeilun, asumistuen tarkistamisen lykkäämisen ja työmarkkinatuen rajaamisen arvioidaan vähentävän toimeentulotukea. Perusturvaetuuksiin tehdään aikaistettu indeksikorotus Valtionavustuksia myönnetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin (Kaste II). Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna Perusopetuksen laadun parantamista kuten ryhmäkokojen pienentämistä sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistä jatketaan. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen yhteistyössä. Nuorten työpajatoiminnan ja etsivään nuorisotyön määrärahan tasoa nostetaan. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi toteutetaan vuosina kuntakokeilu ja työllistymisbonuskokeilu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksulainsäädäntöä uudistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tehty indeksitarkistus vuoden 2012 alusta lukien. Päivähoitomaksuihin on tehty indeksitarkistus lukien. Yhteisöveron 5 prosenttiyksiköllä korotettua jako-osuutta jatketaan. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouteen on syntymässä poikkeuksellisen syvä ja kuntatalouden kestävyyttä vaarantava epätasapaino, mikäli alijäämien syvenemiskierrettä ei saada ajoissa katkaistua. Näkymiä heikentää entisestään se, että väestön ikääntymisestä kuntatalouteen kohdistuvat paineet jatkavat kasvuaan. Kuntien talouden kestävä tervehdyttäminen edellyttää, että kunnissa ryhdytään nopeisiin menojen kasvua hillitseviin toimiin jo kuluvan vuoden aikana. Jatkossa kunnat joutuvat sopeuttamaan menojaan lähemmäksi tulokehityksen asettamaa rajaa tai korottamaan veroprosenttejaan. Pääpainon tulee olla menojen kasvua hillitsevissä rakenteellisissa toimissa. Henkilöstömenot muodostavat valtaosan kuntatalouden menoista, joten erityisesti palkkamenojen kasvun hillitseminen on välttämätöntä. Kuntien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu kuitenkin pitkälti kuntatalouden taloustilanteesta ja lainarahan hinnasta. Mikäli talouskehitys ei parane, maan hallitus tulee viimeistään ensi kevään kehysriihessä arvioimaan hallitusohjelman tavoitteita. Edessä saattaa olla vielä uusia sopeuttamistoimia. 6

7 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys KUNTAUUDISTUS Kuntarakennelakiluonnos lähetetään kuntiin lausunnolle viikolla 47 ja lausuntoaika päättyy Lausuntopyynnön mukana kuntiin lähetetään linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta. Laissa olisivat säännökset kuntarakenneuudistuksen tavoitteista, kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta, valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntien yhdistymisestä sekä kuntien yhdistymisselvitysten ja yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan Kunnan tulee ilmoittaa valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Kuntien vastauksia hyödynnetään hallituksen arvioidessa kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kuntien on tehtävä laissa edellytetyt selvitykset ja mahdolliset niihin perustuvat yhdistymisesitykset mennessä. Ministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, jos kunta ei ole mennessä tehnyt kuntien yhdistymisesitystä. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamista koskevat säännökset olisivat määräaikaisina voimassa vuoden 2016 loppuun. Kuntauudistus koostuu kuntarakennelaista, kuntalain ja kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta, metropoliratkaisusta sekä kuntien tehtävien arvioinnista. 7

8 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Kempeleen työpaikkaomavaraisuus on vaihdellut kaudella siten, että se on korkeimmillaan ollut n. 88 %. Sen jälkeen tapahtui laskua, mutta vuosina luku nousi jälleen yli 80 %:n. Viimevuosina omavaraisuusaste on pääasiassa laskenut ja vuoden 2010 luku on n. 70 %. Elinkeinorakenteessa painottuvat voimakkaasti terveys- ja sosiaalipalvelut sekä teollisuuden työpaikat. Viimeksi mainitut ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet. Kaupan tarjoamat työpaikat ovat merkittävä ryhmä ja se on koulutuksen työpaikkojen ohella osoittanut pientä kasvua. Työpaikkaomavaraisuuden lasku Oulun ympäristökunnissa johtuu osaltaan julkisen sektorin työpaikkojen keskittymisestä kaupunkiin. Verovaroilla kustannettavista palveluista esim. ammatillinen koulutus, KELA, työvoimatoimistot suurin osa sijaitsee keskuskaupungissa ja palvelupisteitä ympäristökunnissa on lakkautettu. Työpaikkaomavaraisuuden vertailu on tämän takia epäoikeudenmukaista. Kunnan tavoitteena on ollut luoda edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle lähinnä kaavoitus- ja asuntopolitiikalla. Elinvoimavaliokunta päätti lähteä kehittämään kunnalle sen erityistarpeisiin räätälöityä yrityspalvelukonseptia kun Kempele jättäytyi Oulun seudulla tekeillä olevan suurkuntaliitoksen ulkopuolelle. Yrityspalvelut oli aikaisemmin ostettu Oulun seudun yrityspalveluilta. Yrityspalvelupilotti käynnistettiin tammikuussa Se toimii elinvoimavaliokunnan ohjauksessa ja se tuottaa neuvonta- ja koulutuspalveluja laajan ulkoistetun konsulttipoolin yhteistuotannolla. Palvelu on lyhyen toimintansa aikana saanut positiivista palautetta yrityksiltä ja puolen vuoden koejaksoa pidennettiin kunnanhallituksen päätöksellä loppuvuoteen. Palvelun tuottajat on kilpailutettu vuoden 2012 lopussa ja valinta toimijan suhteen tehdään talousarviovuoden alussa. Alkaville yrityksille palveluja tarjoaa edelleen Oulun seudun uusyrityskeskus. Yritysten määrä on lisääntynyt Kempeleessä ja kokonaisluku on yli 800. Vuoden 2012 lisäys oli kaupparekisterin mukaan 94 yritystä, jonka työllisyysvaikutukseksi voidaan arvioida noin 100 työpaikkaa. Yrityksiä on myös lakkautettu, joten työllisyysvaikutusta vuoden aikana on vaikea arvioida. Kun verrataan toimipaikkojen määrää 1000 asukasta kohti, Kempele sijoittuu hyvin kuntakohtaisessa vertailussa. Yksityissektorin työllistävä vaikutus on suhteessa korkea ja seutukunnallisessa vertailussa ainoastaan Oulussa työpaikkojen suhdeluku yksityinen vs. julkinen sektori on korkeampi kuin Kempeleessä. Kunnan erinomaisen logistisen sijainnin hyödyntäminen on tärkeä toimintalinja myös jatkossa. Liikenneyhteyksien parantamiseen ja turvallisuuden kohentamiseen taajamassa on panostettu ja esimerkiksi yhteys Linnakankaalta Ouluntulliin valmistuu v Monipuolinen asuntotarjonta on turvattu kaavoittamalla eri puolille taajamaa tontteja monen tyyppisille asunnoille. Rivi- ja kerrostalojen osuus asuntokannasta on Kempeleessä Oulun ympäristökunnista suurin. Myös vuokra-asuntojen osuus on korkea ja kunnan omalla kiinteistöyhtiöllä on 485 vuokra-asuntoa. Työllisyyden laskeva trendi on ollut huolestuttavaa viime vuosina taloudellisesta yleistilanteesta johtuen. Työttömyys on lisääntynyt ja lokakuun lopussa 2012 työttömänä oli Kempeleessä 754 henkeä eli 9,9 % työvoimasta, kun vastaava osuus vuosi sitten oli 8,3 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt ja nuorisotyöttömyys on säilynyt lähes ennallaan. Sen sijaan yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä on kasvanut. 8

9 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö VÄESTÖ Väestömäärä on Kempeleessä kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 330 asukkaalla vuodessa. Tavoitteena on hallittu, noin 2 %:n vuosikasvu. Väestötavoite vuodelle 2015 on asukasta. Talousarviossa ennuste kunnan väestömääräksi on , kasvu 1,9 prosenttia eli 310 asukasta. Vuoden 2012 syyskuun loppuun mennessä kasvu oli 119 asukasta ja väestömäärä Väestötavoitteen toteutuminen edellyttää, että loka joulukuussa nettomuutto on 191 asukasta. Kuvio. Kempeleen väestö vuosina sekä ennusteet vuosille Vuosi Väestö Muutos, hlö Muutos % , , , (ennuste) , (ennuste) , (ennuste) , (ennuste) ,5 Väestön nuori ikärakenne on Kempeleen yksi ominaispiirre. Syntyvyys on korkeaa. Muuttoliike tuo kuntaan nuoria lapsiperheitä. Mutta myös yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain tasaisesti ja vaikuttaa merkittävästi palveluiden kysyntään. Kempeleen väestö osa-alueittain Koko kunta Vt 4 länsipuoli Vt 4 itäpuoli Tuntematon 186 Taajama (asemakaava-alueet) Haja-asutusalue

10 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö Väestö- ja ikärakenne sekä ennusteet (Toteuma) 2010 (Toteuma) 2011 (Toteuma) 2012 (ennuste)2013 (ennuste)2014 (ennuste)2015 (ennuste)muutos 0-6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 74 -vuotiaat YHTEENSÄ Lisäys, asukas Lisäys, % 2,2 1,4 2,1 1,9 1,5 1,6 1,5 10

11 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Kempele 2017 strategia pähkinänkuoressa KEMPELE 2017 STRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA ARVOT Luovuus Turvallisuus Kuntalaislähtöisyys Yhteisöllisyys KEMPELE 2017 STRATEGIA Meillä on yhteinen halu onnistua YHTEISÖLLINEN KEMPELE ELINVOIMAINEN KASVUKUNTA Strategiset päämäärät 2017 Kuntalaisten hyvinvointi Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle Palveluiden joustavat järjestämistavat Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät 1. Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut 2. Palveluiden saatavuus 3. Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi 4. Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö 5. Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen 6. Tuetaan kuntalaisia omaehtoiseen vastuuseen hyvinvoinnistaan 7. Myönteinen ja houkutteleva kuntakuva 8. Vaihtoehtoiset liikennemuodot ja väylät 9. Koulutetun työvoiman saatavuus 10. Monipuolinen asuntotarjonta 11. Toimivat yrityspalvelut 12. Kaavoitukselliset edellytykset yritystoiminnalle 13. Riittävät vesivarannot ja kriisivalmius 14. Palveluiden järjestämis- ja tuotantotapojen uudistaminen 15. Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö 16. Luottamushenkilöiden johtajuuden vahvistaminen 17. Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen 18. Osaava henkilöstö 19. Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö 20. Menojen ja tulojen tasapaino 21. Tulopohjan turvaaminen 22. Kunnan väestönkasvun hallinta 11

12 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE Talousarvion tehtävät ja sisältö Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten syntyvä rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot voivat olla talousarviossa brutto- tai nettomääräisiä. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Kuntia koskee ns. alijäämän kattamisvelvollisuus. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Talousarvion osat ja niiden väliset yhteydet Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoituslaskelmaosa. Käyttötalous- ja investointiosat toimivat toiminnan ohjauksen välineinä, tuloslaskelma- ja rahoituslaskelma laaditaan kokonaistalouden näkökulmista. TALOUSARVION RAKENNE TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA + Toimintatulot* - Toimintamenot - TOIMINTAKATE + VEROTULOT + VALTIONOSUUDET - KORKOMENOT + VUOSIKATE - POISTOT TILIKAUDEN TULOS + VUOSIKATE - MAANMYYNTIVOITOT* TULORAHOITUS - LAINOJEN LYHENNYKSET - INVESTOINNIT + LAINOJEN LISÄYS 12

13 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus ssa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää käyttötalousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. n rakenne Kempeleen uuden toimintamallin mukainen käyttötalousosan rakenne on seuraava: Kansalaiskunta Palvelukunta 1. Peruspalvelu -prosessi Peruspalvelujohto Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Vapaa aika Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 2. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi 3. Tukipalvelukeskus Uuden toimintamallin myötä Kempeleessä on siirrytty palvelukunnassa ja tukipalvelukeskuksessa nettomääräiseen budjetointiin. Nettoperiaatteella budjetoitaessa sitovaa on määrärahojen ja tuloarvioiden erotus. Tilaustaulukot Käytössä on oma sisäinen tilaaja-tuottajamalli, jossa valtuusto ja kunnanhallitus toimivat tilaajina ja palvelutuotannon edustajat ovat tuottajia. Talouden ja toiminnan ohjaukseen käytetään Maisema-mallin työvälineitä, tilaus- ja resurssitaulukoita. Talousarvion tilaustaulukoissa esitetään palvelutuotannolle vuonna 2013 tuotettavaksi tai hankittavaksi sovitut palvelut, tuotteiden arvioidut tuotantomäärät ja yksikköhinnat. Palvelun hinta sisältää kaikki palvelun tuottajalle palvelun tuottamisesta aiheutuvat välittömät ja välilliset menot sekä poistot. Työllistämistuella palkattavien henkilöiden henkilöstömenot eivät sisälly hintaan. Palveluiden hinnasta puuttuvat myös kansalaiskunnan budjetoimat keskityt menot (varhaiseläkeperusteiset maksut, eläkemenoperusteiset Kuel-maksut, työterveyshuolto). Tarvittaessa palveluiden olennaisista hinnan- ja määrän muutoksista neuvotellaan seurannan yhteydessä. Muutokset tilaustaulukoihin hyväksyy kunnanhallitus. Mikäli muutos aiheuttaa koko prosessin toimintakatteen ylityksen, muutoksen hyväksyy valtuusto. Mikäli kunnanhallituksen on järjestettävä talousarviossa sovittuja palveluja kuntalaisten palvelutarpeista tai muusta perustellusta syystä johtuen arvioitua enemmän tai vähemmän niin, että alaprosessin/prosessin toimintakate ylittyy tai alittuu, tulee palveluntuottajan välittömästi tarpeen ilmaannuttua pyytää neuvottelua tilaajan kanssa. Palvelun ali- tai ylikäyttöä arvioidaan vähintään kolme kertaa vuodessa tapahtuvan seurannan ja raportoinnin yhteydessä. 13

14 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille, joita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot. Talousarvion tuloslaskelmassa esitetään myös poistot sekä suunnitelmat tuloksenkäsittelyeristä, vaikka ne eivät olekaan varsinaisia määrärahoja tai tuloarvioita. Investointiosa Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden menot kirjanpidossa aktivoidaan tasetilille. Investointimenoon varataan määräraha talousarviovuonna arvioidun käytön mukaisena. Jos hanke ajoittuu usealle eri vuodelle, talousarviossa esitetään myös hankkeen kokonaiskustannusarvio. Investointiosan tuloarvioina esitetään investointien rahoitusosuudet sekä käyttöomaisuuden myyntitulot. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. 14

15 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja kunnan viranhaltijoita. Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita ei ole tarkoitettu sitovaksi osaksi. KÄYTTÖTALOUSOSA Kansalaiskunnan, palvelukunnan ja tukipalvelukeskuksen vuositavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Kunnanhallitus Kunnanhallitusta sitoo kunnan toimintakate. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuuston asettama tilikauden tulostavoite toteutuu. Kansalaiskunta Kansalaiskunnalla on sitovaa toimintatulot ja toimintamenot. Varhe- ja eläkemenoperusteiset eläkemaksut, matalapalkkatuki sekä työterveydenhuoltopalveluiden kustannukset vyörytetään prosesseille. Palvelukunta ja tukipalvelukeskus Palvelutuotantojohtajia sitoo prosessin toimintakate ja tukipalvelujohtajaa tukipalvelukeskuksen toimintakate. Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin alaprosessien toiminnan sisällöstä ja taloudesta päättää palvelutuotantojohtaja. Peruspalvelujen tuotantojohtaja päättää muutoksista alaprosessien välillä. Palvelutuotantojohtajan vastuulla olevaa alaprosessien määrärahaa ei voida korottaa, ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi ja tukipalvelukeskus Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin palvelutuotantojohtaja päättää muutoksista prosessin sisällä ja tukipalvelujohtaja päättää muutoksista tukipalvelukeskuksen sisällä. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin palvelutuotantojohtajan ja tukipalvelujohtajan vastuulla olevaa määrärahaa ei voida korottaa, ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. INVESTOINTIOSA Investoinnit on valtuustoon nähden sitovia Maa- ja vesialueiden, Muiden pitkävaikutteisten menojen, Kunnallistekniikan, Tietokoneohjelmien, Osakkeiden ja osuuksien määrärahat sekä Rakennusten ja Koneiden ja kaluston osalta menokohdittain. Lisäksi valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korko- ja rahoitusmenot sekä antolainasaamisten lisäykset. Pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. Verotulojen, valtionosuuksien, korko- ja rahoitusmenojen, antolainasaamisten vähennysten sekä pitkäaikaisten saamisten vähennysten olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. 15

16 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2013 Bruttositovuus Kansalaiskunta Toimintatulot Toimintamenot Nettositovuus Peruspalveluprosessi Toimintakate Ympäristön toimivuus ja turvallisuus - prosessi Toimintakate Tukipalvelukeskus Toimintakate INVESTOINTIOSA Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialuteet Rakennukset Menot Kirkkotien päiväkoti Sotekeskus Sarkkirannan päiväkodin Kunnantalo Honkasen monitoimitalo Perheneuvola Kirkonkylän yhtenäiskoulun piha-alue Honkasen päiväkoti Honkasen perhetupa Paloasema Zimmari Ketolanperän koulu Kunnallistekniikka Tietokoneohjelmistot Koneet ja kalusto Kansalaiskunta Kunnantalo Peruspalveluprosessi Perheneuvola Kirjasto Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi Kirkonkylän yhtenäiskoulu (yläaste) Honkasen monitoimitalo Tukipalvelut Tietohallinto

17 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toteumasta ja loppuvuoden ennusteesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle kolme kertaa vuodessa. Raporttien ajankohdat ovat 30.4., ja ja ne esitetään kunnanvaltuustolle kesäkuussa, syyskuussa ja seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä. Tilinpäätöstiedot esitetään toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Raportointivelvollisuus kohdistuu tavoitteiden, palveluiden määrän ja hinnan sekä taloudellisen tuloksen seurantaan. Konsernitaloudesta raportoidaan sekä laaditaan konsernitilinpäätös VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE 2013 Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan resurssijohtajalle valtuuden ottaa 10 milj. euroa tilapäislainaa. 17

18 Talousarvio 2013 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS KEMPELE Tp Tp Tp Ta Tp Ta ** 2013 Asukasluku Väestön kasvu-% 2,2 1,4 1,9 2,9 1,8 1,5 Tuloveroprosentti 18,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 Kiinteistöveroprosentti yleinen kiinteistövero 0,70 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 vakituinen asuinrakennus 0,27 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 muut asuinrakennukset 0,70 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Muutos-% 3,0 8,2 3,7 3,8 3,9 3,9 /asukas Toimintamenot Muutos-% 4,5 4,4 7,3 1,9 4,8 2,3 /asukas Toimintakate Muutos-% 4,4 1,8 9,4 3,2 5,1 2,9 /asukas Vuosikate /asukas vuosikate/poistot-% 77,3 187,7 106,0 105,5 73,9 78,9 Sumu-poistot Tilikauden tulos Tulorahoitus Investointien tulorahoitus-% 85,3 136,8 42,3 38,3 27,1 42,0 Pääomamenojen tulorahoitus-% 50,0 95,1 33,1 29,7 21,5 28,3 Investoinnit netto /asukas Kokonaismenot Lainanhoitokulut Kumulatiivinen ylijäämä Lainat kunta /asukas Lainat kuntakonserni /asukas

19 Talousarvio 2013 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS TILINPÄÄTÖSENNUSTE euroa ** Muutos 2013 Muutos % % euroa Toimintatulot ,8-186 Toimintamenot , TOIMINTAKATE , Verotulot , Valtionosuudet Muut rahoituserät, netto VUOSIKATE ,9 414 Poistot ,4-777 TILIKAUDEN TULOS TULORAHOITUS ,2 874 Investoinnit LAINAKANNAN MUUTOKSET , Kempeleen kunnan talouden ennakoidaan kiristyvän toimintamenojen kasvaessa nopeammin kuin verorahoituksen. Tänä vuonna verotulojen arvioidaan kasvavan 2,3 %. Valtionosuudet kasvavat 8 % siitä huolimatta, että vuonna 2012 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin. Valtionosuuksia korottaa mm. kustannustenjaon tarkistus ja indeksikorotus ja väestön määrän muutos. Verorahoituksen kasvuksi arvioidaan yhteensä 2,8 milj. euroa eli 3,9 % ja toimintamenojen 3,6 milj. euroa eli 4,8 %. Vuoden 2012 talousarviossa toimintamenot olivat 77,7 milj. euroa. Tilinpäätökseen 2011 verrattuna kasvuvara oli 1,5 milj. euroa eli 1,9 %. Talousarviovuoden aikana valtuusto on myöntänyt käyttötalouteen 2,2 milj. euron määrärahojen korotukset, jotka vastaavat lähes yhden tuloveroprosentin tuottoa. Vuosikate heikkenee 1,2 milj. eurolla edellisestä vuodesta. Vuosikate ei riitä kattamaan poistoja ja jää selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi. Tilikauden tulos painuu miinukselle. Velkaantuminen jatkuu. Talousarviovuoden tulorahoitus ei riitä lainojen lyhennyksiin, vaan lyhennykset ja investoinnit rahoitetaan kokonaan velalla. Vuonna 2012 uutta lainaa otetaan 11 milj. euroa. Vuoden 2012 lopussa velkamäärä on 28,4 milj. euroa, mikä on noin 52 % kunnan verotuloista. 19

20 Talousarvio 2013 TALOUSARVIO 2013 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA 2012 Mistä eurot tulevat? Valtionosuudet 21 % KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISTULOT Rahoitusosuudet inv.menoihin 0 % Satunnaiset tuotot 0 % Maan myyntitulot 2 % Myyntituotot 1% Maksutuotot 4 % Lainanotto 9 % Tuet ja avustukset 2 % Muut tuotot 1 % Verotulot 60 % Kunnan tulot ovat arviolta 86,5 milj. euroa ilman lainanottoa. Verorahoituksen osuus on 76,5 milj. euroa eli 88 % kunnan kokonaistuloista. Maan myyntituloja arvioidaan saatavan 2,5 milj. euroa. Lainanoton tarve on 8,9 milj. euroa. Mihin eurot käytetään? KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISMENOT Investointimenot 9 % Rahoitusmenot 5 % Muut kulut 2 % Avustukset 4 % Aineet ja tarvikkeet 5 % Henkilöstökulut 43 % Palvelujen ostot 32 % Kempeleen kunnan menot ovat 95,6 milj. euroa, josta toimintamenot ovat 81,7 milj. euroa, investoinnit 8,6 milj. euroa ja rahoitusmenot ja lainojen lyhennykset 5,3 milj. euroa. 20

21 Talousarvio 2013 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 5 % TOIMINTAMENOJEN JAKAUTUMINEN TUKIPALVELUKESKUS 8 % YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS 8 % KANSALAISKUNTA 5 % Peruspalvelujohto 1 % Varhaiskasvatus 14 % Sosiaalinen turvallisuus 9 % Opetus 18 % Erikoissairaanhoito 19 % Vapaa-aika 2 % Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut 11 % Toimintamenoista peruspalveluprosessiin ehdotetaan kohdistettavan 78,4 % eli 64 milj. euroa, ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessiin 8 % eli 6,6 milj. euroa, tukipalvelukeskukseen 8,3 % eli 6,8 milj. euroa ja kansalaiskuntaan 5,3 % eli 4,4 milj. euroa. Talonrakennushankkeisiin on varattu 4,1 milj. euroa. Ensivuonna käynnistyy Sarkkirannan päiväkodin laajennus ja peruskorjaus sekä aloitetaan terveyskeskuksen varsinainen suunnittelu. Kunnallistekniikkaan on esitetty 3,8 milj. euroa josta 2,6 milj. euroa käytetään uudisrakentamiskohteisiin ja euroa saneerauskohteisiin. Uudisrakentamisessa suurin menoerä on Linnakaartokadun loppurakentaminen. 21

22 Talousarvio 2013 TULOSLASKELMA Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka toimintatulot riittävät palvelutoiminnan menoihin, lainojen korko- ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Talousarviossa tehdään suunnitelmat tilikauden tuloksen käsittelystä tai talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää investointivaraukseen tai jättää tilikauden ylijäämäksi. Alijäämäinen tulos on katettava aikaisempien tilikausien ylijäämästä. Investointivaraus voidaan tehdä ylijäämäisestä tilikauden tuloksesta. Varauksella kunta rahoittaa etukäteen tulevien investoinnin suunnitelman mukaiset poistot. Investointivaraus tuloutetaan hankkeen valmistuttua. Investointivaraus muutetaan poistoerovaraukseksi, jota tuloutetaan sitä mukaan, kuin investoinnin hankintamenosta tehdään suunnitelman mukaisia poistoja. 22

23 Talousarvio 2013 TULOSLASKELMA ulkoinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Talousarvio Muutos% Muutos + muutos 12/13 euroa Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut tuotot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAKATE , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustulot ja -menot: , Korkotulot 8 Muut rahoitustulot , Korkomenot , Muut rahoitusmenot , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , Suun.mukaiset poistot , Arvonalentumiset 0 Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron muutos , Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä ,

24 Talousarvio 2013 Talousarvio Muutokset TA+MUUTOKSET Talousarvio MUUTOS MUUTOS % ULKOISET EUROA 2012/2013 KANSALAISKUNTA Tulot ,9 Menot ,9 Netto ,8 PALVELUKUNTA PERUSPALVELUPROSESSI Peruspalvelujohto Tulot ,0 Menot ,9 Netto ,9 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tulot ,4 Menot ,8 Netto ,8 Vapaa-aika Tulot ,7 Menot ,7 Netto ,4 Terveys ja toimintakyky Tulot ,1 Menot ,7 Netto ,0 Sosiaalinen turvallisuus Tulot ,4 Menot ,4 Netto ,5 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tulot ,3 Menot ,6 Netto ,3 PERUSPALVELUPROSESSI Tulot yhteensä ,5 Menot yhteensä ,7 Netto yhteensä ,6 YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS - PROSESSI Tulot ,1 Menot ,9 Netto ,9 TUKIPALVELUKESKUS Tulot ,2 Menot ,5 Netto ,4 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tulot ,8 Menot ,3 Netto ,9 24

25 Talousarvio 2013 KÄYTTÖTALOUSOSA TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA JAKAANTUU KANSALAISKUNTAAN JA PALVELU- KUNTAAN: TOIMINTATULOT Kempeleen kunnan vuoden 2013 toimintatulot ovat 9,9 milj. euroa. Tulot nousevat 0,8 milj. euroa vuoden 2012 alkuperäiseen talousarvioon ja vähenevät 0,2 milj. euroa muutettuun talousarvioon nähden. KANSALAISKUNTA Kansalaiskunnan toimintatulot pysyvät lähes muuttumattomina. PALVELUKUNTA Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin toimintatulot nousevat 2,5 % eli euroa. Korvaukset kuntayhtymiltä vähenevät ( eli 72 %) ja vastaavasti muut korvaukset kunnilta lisääntyvät ( eli 86 %). Laitoshoidon asiakasmaksutulot vähenevät ( eli 9 %) ja muut sosiaalitoimen maksut lisääntyvät ( eli 17 %). Muut tuet ja avustukset valtiolta lisääntyvät eli 18 %. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin tulot vähenevät yhteensä euroa eli 10 %. Maan myyntivoittoja arvioidaan kertyvän 2,2 milj. euroa eli euroa vähemmän kuin vuonna Maankäyttö- ja kehittämiskorvauksien arvioidaan hieman laskevan. TOIMINTAMENOT Kempeleen kunnan vuoden 2013 toimintamenot ovat 81,7 milj. euroa, mikä on 4,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2012 alkuperäisessä talousarviossa ja 1,9 milj. euroa enemmän kuin muutetussa talousarviossa Määrärahat nousevat 2,3 % vuoden 2012 muutettuun talousarvioon eli tilinpäätösennusteeseen nähden. Kunta-alan kustannustason nousu on vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna arviolta 2,3 prosenttia. Voimassaolevan palkkaratkaisun perusteella kunta-alan ansiotason nousuksi ennakoidaan 2,5 %. KANSALAISKUNTA Kansalaiskunnan määrärahat ovat 4,4 milj. euroa ja ne ovat 5,4 % kunnan toimintamenoista. Määrärahat lisääntyvät 0,1 milj. euroa eli 2,9 % tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Henkilöstömenojen osuus on 50,4 prosenttia ja palvelujen ostojen 49,1 prosenttia kansalaiskunnan toimintamenoista. 25

26 Talousarvio 2013 PALVELUKUNTA Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin määrärahat ovat 64,0 milj. euroa ja ne ovat 78,4 % kunnan toimintamenoista. Määrärahat lisääntyvät 1,1 milj. euroa eli 1,7 % tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Henkilöstömenojen osuus on 51,5 % ja palvelujen ostojen osuus 39 % ja avustukset 6,7 % peruspalveluprosessin toimintamenoista. Henkilöstömenot nousevat euroa eli 1,0 %, palvelujen ostot euroa eli 1,2 % sekä avustukset euroa eli 10,3 %. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin määrärahat ovat 6,6 milj. euroa ja ne ovat 8,0 % kunnan toimintamenoista. Määrärahat lisääntyvät euroa eli 3,9 % tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Henkilöstömenojen osuus on 27,5 %, palvelujen ostojen 34,4 % sekä aineiden ja tarvikkeiden osuus 28,3 % prosessin toimintamenoista. Henkilöstömenot nousevat euroa eli 5 % ja palvelujen ostot euroa eli 2,6 % sekä aineet ja tarvikkeet eli 7,1 %. TUKIPALVELUKESKUS Tukipalvelukeskuksen määrärahat ovat 6,8 milj. euroa ja ne ovat 8,3 % kunnan toimintamenoista. Määrärahat lisääntyvät 0,4 milj. euroa eli 6,5 % tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Henkilöstömenojen osuus on 60,2 %, palvelujen ostojen 14,3 %, aineiden ja tarvikkeiden 16,4 % sekä vuokrakulujen osuus 9,1 % tukipalvelukeskuksen toimintamenoista. Henkilöstömenot nousevat euroa eli 1,3 % ja palvelujen ostot euroa eli 27,6 %, aineet ja tarvikkeet euroa eli 9,2 % sekä vuokrakulut euroa eli 9,9 %. TALOUSARVIO TULO JA MENOLAJEITTAIN TALOUSARVION TOIMINTAMENOT HENKILÖSTÖMENOT Työmarkkinaosapuolten viime vuoden marraskuussa neuvotteleman sopimuksen mukaan kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa asti. Sopimuskaudella on maksettu tammikuun alussa 2012 yleiskorotus ja järjestelyerää, joiden kustannusvaikutus oli yhteensä 2,4 % sekä 150 euron kertaerä. Helmikuussa 2013 maksetaan yleiskorotus ja järjestelyerä yhteensä 2,06 %. Vuonna 2013 henkilöstömenot ovat 41 milj. euroa. Määrärahat nousevat 0,4 milj. euroa eli 1 %. Palkkamenot ovat 32,7 milj., eläkemenot 6,7 milj. euroa sekä muut henkilöstö sivukulut 1,6 milj. euroa. Henkilöstömenojen osuus on 50,2 % kunnan toimintamenoista. Tilinpäätöksessä 2011 vastaava luku oli 51,5 % ja muutetussa vuoden 2012 talousarviossa 50,8 %. Vuoden 2013 talousarviossa vakinaisten kuukausipalkat ovat 28,1 milj., kasvu euroa eli 2,3 %. Sijaisten palkkaukseen on varattu euroa, vähennystä euroa ja tilapäisten palkkaukseen 1 milj., vähennystä euroa eli 18,5 % sekä työllistämistukivaroin palkatuille euroa, lähes yhtä paljon kuin vuodelle

27 Talousarvio 2013 PALVELUJEN OSTOT Kuntatyönantajan maksut eivät juurikaan muutu. AINEET JA TARVIKKEET Palvelujen ostoon on talousarviossa 2013 varattu 30,1 milj. euroa, kasvu 0,8 milj. euroa eli 2,6 % vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Kuntayhtymien maksuosuuksiin on varattu 16,7 milj., lisäys euroa eli 4,0 %. Palvelujen ostoon muilta (esim. yksityiset palvelujen tuottajat) on varattu 5,9 milj. euroa, vähennystä on euroa eli 3,6 %. Määrärahat palvelujen ostoon kunnilta ja muihin yhteistoimintaosuuksiin (esim. seutuyhteistyö) ovat supistuneet eli 2,6 %. Erikoissairaanhoidon maksuosuudet 15,3 milj. euroa, kasvu euroa eli 1,4 %. Asiantuntijapalveluihin on varattu euroa eli 28 % ja atk-käyttöoikeuksiin euroa eli 54 % enemmän kuin edellisenä vuonna. AVUSTUKSET Aineisiin ja tarvikkeisiin on varattu 4,5 milj. euroa, kasvu 0,2 milj. euroa eli 4,9 % vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Elintarvikemäärärahat 0,9 milj. euroa nousevat euroa eli 11,1 %. Lämmitykseen, sähköön ja veteen on varattu 1,5 milj. euroa, kasvu euroa eli 7,8 %. Avustuksiin on varattu 4,3 milj. euroa, kasvu 0,4 milj. euroa eli 10,3 % vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Avustukset sisältävät kotitalouksille ja yhteisöille maksetut tuet ja avustukset. Avustuksiin kotitalouksille on varattu 4 milj. euroa, ne kasvavat vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen nähden 0,5 milj. euroa eli 13,3 prosenttia. Lasten kotihoidon tukeen on varattu 1,3 milj. euroa, määräraha pysyy vuoden 2012 tasossa. Lasten kotihoidon tuen kuntalisään on varattu määrärahaa euroa, vähennys euroa eli 69 %. Yksityisen hoidon tukeen euroa, vähennys euroa eli 66 %. Yksityisen hoidon tuen kuntalisään euroa, vähennys eli 76 % Omaishoidon tukeen euroa, määräraha nousee euroa eli 29,4. Vammaisille annettaviin avustuksiin on varattu euroa, lisäys euroa eli 0,8 % Toimeentulotukeen on varattu yhteensä euroa, määräraha pysyy ennallaan. Kotihoidon palveluseteleihin on varattu euroa ja päivähoidon palveluseteleihin euroa. Palvelusetelit otetaan käyttöön vuoden 2013 aikana. Yhteisöille varatut avustukset ovat euroa, lisäys euroa eli 8,4 %. 27

28 Talousarvio 2013 VUOKRAT MUUT TOIMINTAMENOT Vuokramenot ovat yhteensä 1,4 milj. euroa, kasvu euroa eli 3,2 % edellisestä vuodesta. Rakennusten ja huoneistojen vuokriin varataan euroa, vähennys euroa eli 1,2 % ja koneiden ja laitteiden vuokriin , lisäys euroa eli 7,9 %. TOIMINTAKATE Muut toimintakulut ovat 1,6 milj. euroa ja ne pienenevät edellisestä vuodesta 1,3 % eli euroa. Toimintakate on 71,7 milj. euroa. Se heikkenee vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen nähden 1,9 milj. euroa eli 2,8 %. Asukasta kohti laskettuna toimintakate on euroa, kasvu 1,2 %. Toimintakate euroa/asukas jakaantuu seuraavasti: euroa osuus-% kansalaiskunta 246 5,7 peruspalveluprosessi ,3 ympäristön toimivuus ja turvallisuus 201 4,7 tukipalvelukeskus 399 9,3 Yhteensä ,0 28

29 Talousarvio 2013 VEROTULOT Kempeleen kunnan verotulot on arvioitu 56,6 milj. euroksi. Niiden arvioidaan kasvavan 2,3 milj. euroa eli 4,2 % vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen verrattuna ** Ta 2013 Kunnallisvero muutos-% 3,0 9,0 3,3 3,7 4,2 Yhteisövero muutos-% -41,1 18,7 12,1-36,9 7,7 Kiinteistövero muutos-% 3,5 32,0 5,9 6,6 3,8 Yhteensä muutos-% 0,5 10,2 3,7 2,3 4,2 VEROPROSENTIT Kunnan tuloista 65,4 % muodostuu verotuloista. Kunnallisveron osuus on 92,8 %, yhteisöveron 2,5 % ja kiinteistöveron 4,7 %. Verotulot asukasta kohti laskettuna ovat euroa, kasvu on vajaa 3 %. Veroprosentit Kunnallisvero Tuloveroprosentti 18,50 19,50 19,50 19,50 19,50 Kiinteistöveroprosentti Yleinen 0,70 0,95 0,95 0,95 0,95 Vakituinen asuminen 0,27 0,40 0,40 0,40 0,40 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuodelle 2013 on 19,38. Vuonna 2013 korkein kunnallisveroprosentti on 22,00 ja matalin 16,50. Luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Ansiotulojen kunnallisverot määrätään verotettavan tulon ja kunnan tuloveroprosentin perusteella. Pääomatuloista suoritetaan pelkästään valtionvero. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän ja kunnan jako-osuudessa. Ansiotuloverojen kehitykseen vaikuttaa eniten palkkatulojen kehitys, joka puolestaan on riippuvainen ansiotason ja työpanoksen kehityksestä. Kaikki tekijät, jotka luovat epävarmuutta työllisyyskehitykseen, muodostavat siten riskin myös ansiotuloveroennusteen osuvuudelle. 29

30 Talousarvio 2013 Ennusteiden osuvuuteen liittyvät riskit kasvavat juuri suhdannekäänteiden yhteydessä. Vuonna 2013 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan noin 4 %. Kasvun nopeutumiseen vaikuttaa se, että vuonna 2013 tuloveroperusteisiin ei tehdä merkittäviä muutoksia. Yhteisövero Kunnallisvero on suhteellinen vero. Kunta päättää vuosittain kunnallisveroprosentin, valtio verovähennykset. Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista kuvaa maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Verovuonna 2011 Kempeleessä nimellisen veroprosentin ja efektiivisen veroprosentin erotus oli 4,33 %. Vuonna 2013 kunnat saavat yhteisöveron tuotosta 29,03 %. Yhteisöveron perusteet määrää valtio. Kuntasektorin osuutta yhteisöveron tuotosta voidaan säädellä. Vuosille kuntien yhteisöveron jako-osuutta on korotettu 5 prosenttiyksiköllä korotettuna. Kunnille jaetaan osuus yhteisöveron tuotosta kuntakohtaisten jako-osuuksien perusteella. Yksittäisen kunnan jako-osuus verovuodelle 2013 määritellään kerralla lopulliseksi verovuosien 2010 ja 2011 jako-osuuksien keskiarvona. Kempeleen painotettu jako-osuus vuodelle 2013 on 0, , muutos -0,5 %. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja ja sen kertymät vaihtelevat enemmän kuin muut veromuodot. Kiinteistövero Kunnat päättävät itse kiinteistöveroprosenteistaan laissa määrättyjen vaihteluvälien puitteissa. Kiinteistövero määräytyy kiinteistön verotusarvon ja kunnan päättämän veroprosentin mukaan. Maapohja ja rakennukset verotetaan erikseen. 30

31 Talousarvio 2013 VALTIONOSUUDET Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta; valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella esim. asukasmäärien, oppilasmäärien ja kustannustason muutoksien (indeksikorotus) perusteella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuusprosentti 31,42 30,96 Kunnan omarahoitusosuus /as 3 001, ,80 Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK) Valtionosuusprosentti 41, Kunnan omarahoitusosuus /as 364,18 367,74 Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, ei yksittäisen kunnan valtionosuutta. Peruspalvelujen valtionosuusprosentin muutos johtuu valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta hallitusohjelman mukaisesta lisäleikkauksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus sisältää kunnan itse rahoitettavan osuuden, joka on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. VEROTULOIHIN PERUSTUVA VALTIONOSUUDEN TASAUS Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sisältyy peruspalvelujen valtionosuuteen. Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 % tasausrajan ylittävältä osalta. Tasausraja on 91,86 % koko maan keskimääräisestä asukaskohtaisesta laskennallisesta verotulosta eli 3 075,27 euroa/asukas. Laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan yhteisövero-osuus. Laskennallisen kunnallisveron laskennassa käytetään kunnan oman kunnallisveroprosentin sijaan koko maan keskimääräistä tuloveroprosenttia, joka vuonna 2013 on 19,17 %. Kempeleen valtionosuudet ovat 19,9 milj. euroa. Arvioon sisältyy Kempeleen kunnalta vähennettävä verotuloihin perustuva tasaus euroa. Osana kuntarakenneuudistusta uudistetaan valtionosuusjärjestelmää. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. 31

32 euroa euroa Kempeleen kunta Talousarvio 2013 VERORAHOITUS TOIMINTAKATTEEN SEKÄ VEROTULOJEN ETTÄ VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS ** 2012 Ta 2013 Verotulot Valtionosuudet Toimintakate VUOSIKATE Verorahoituksessa huomioidaan verotulot ja valtionosuudet. VUOSIKATE JA POISTOT **2012 Ta Vuosikate Poistot Vuoden 2013 vuosikate tavoite on 3,6 milj. euroa. Se heikkenee edellisen vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna 0,8 milj. euroa. Vuosikate ei enää kata poistoja eikä kunnan talous ole enää tasapainossa tällä mittarilla arvioituna. Paine kunnallisveroprosenttien korotuksiin kasvaa. Vuosikate asukasta kohden laskettuna on 216 euroa, vuonna 2012 se oli 241 euroa. 32

33 Talousarvio 2013 RAHOITUSTULOT JA -MENOT Korot **2012 Ta2013 Ts2014 Ts2015 Menot Tulot Nettomenot Korkomenoihin on arvioitu lainoista maksettavat ja tilikaudelle jaksotettavat korot. Taulukossa on nähtävissä lainamäärän kasvusta johtuva korkomenojen nousu. Muu rahoitus Ta2012 Ta2013 Ts2014 Ts2015 Menot Tulot Nettotulot POISTOT PYSYVISTÄ VASTAAVISTA TILIKAUDEN TULOS Tilikauden ylijäämä Ta2012 Ta2013 Ts2014 Ts2015 Menot Investointimenot kirjataan kuluksi poistoina investoinnin taloudellisena käyttöaikana. Poistojen tarkoituksena on kattaa korjausinvestoinnit. Poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistojen määräksi arvioidaan 4,6 milj. euroa. Vuosikate kattaa poistoista 81 %. Korkean investointitason johdosta tulevina vuosina kasvavat myös poistot. Tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotus on euroa. Aikaisempien vuosien tilikauden ylijäämäisistä tuloksista on tehty investointivarauksia. Näillä investointivarauksella kunta on etukäteen rahoittanut tulevien investointihankkeiden suunnitelman mukaisia poistoja. Vuonna 2013 näitä tuloksenkäsittelyeriä voidaan tulouttaa vajaa miljoona euroa. Tilikauden tuloksen käsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi arvioidaan muodostuvan euroa. 33

34 Talousarvio 2013 TALOUSSUUNNITELMAKAUDEN TULOSLASKELMA Toimintatulot prosenttia toimintamenoista = 100 x Toimintatulot/Toimintamenot Tunnusluku osoittaa, kunka paljon käyttötalouden toimintamenoista katetaan maksu- ja myyntituloilla ** Ta ,3 14,5 12,9 12,6 12,1 Verotuloilla ja valtionosuuksilla katetaan 87,9 % toimintamenoista. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Tunnusluvun perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Edellytyksenä on, että poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista poistonalaisten investointien tasoa ** Ta ,3 187,7 106,0 73,9 78,9 37,2 46,0 Vuosikatteella rahoitetaan 78,9 % poistoista. Vuosikate euroa/asukas Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä ** Ta

35 Talousarvio 2013 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta. Lisäksi rahoituslaskelmaan merkitään lainakannan muutokset. Toiminnan rahavirta saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauseränä maan myyntivoitot. Maan myyntivoitot on merkitty myös käyttötalous-osaan ympäristön toimivuus ja turvallisuusprosessiin tuloksi. Investoinnin rahavirta saadaan, kun investointimenoista vähennetään maan myyntitulot ja valtionosuudet. RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion Talousarvio Talousarvio Toiminnan ja investointien rahavirta muutokset + muutokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta netto Rahoituksen rahavirta Antolainaus Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 12,8 milj. euroa. Talousarviovuoden verorahoitusta on käytettävissä 1,5 milj. euroa, joten uutta lainaa tarvitaan 8,7 milj. euroa. Vuoden 2013 lopussa kunnan velan arvioidaan olevan 33,0 milj. euroa, mikä on 58,3 % kunnan verotuloista ( %). Kuntien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu kuitenkin pitkälti kuntatalouden taloustilanteesta ja lainarahan hinnasta. Pitkällä aikavälillä kunnan on kyettävä toiminnan rahavirralla kattamaan kaikki investoinnit vaikka se väliaikaisesti ottaakin lainaa. 35

36 euroa Kempeleen kunta Talousarvio INVESTOINTIMENOT LUVULLA Maa-alueet Rakennukset Muut pitkävaikutteiset Kunnallistekniikka Kalusto ja atk-ohjelmat Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT, VUOSIKATE JA POISTOT ** Investointien omahankintameno Vuosikate Poistot TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA ** Investoinnit, netto Lainojen lyhennykset Tulorahoitus 36

37 Talousarvio 2013 LAINAKANNAN MUUTOKSET Tp 2012** Ta 2013 Ts2014 Ts2015 Lainojen lisäys Lainojen vähennys Lainat Lainat / asukas Asukkaat

38 Talousarvio 2013 Lainanhoitokustannukset ovat 5,2 milj. euroa ja ne vastaavat lähes kahden tuloveroprosentin tuottoa. KUNTAKONSERNIN LAINAKANTA ** Ta2013 Ts2014 Ts2015 Kunta Tytäryhteisöt Lainat Lainat / asukas Asukkaat Kempeleen kunnan ja tytäryhteisöjen lainakanta asukasta kohti on /asukas. Kempeleen kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ovat Kiinteistö Oy Kempeleenkartano ja Kempeleen Vesihuolto Oy sekä kuntayhtymät ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Kempeleen osuus vuonna 2011 kuntayhtymien lainoista oli 4,8 milj. euroa. 38

39 Talousarvio 2013 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan investointimenoja, joista on vähennetty rahoitusosuudet. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu vuosikatteella Ta 2012 Ta ,3 136,8 42,3 38,3 42,0 13,1 18,5 Investointien omahankintamenoista 58,0 % jää rahoitettavaksi lainalla. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / ( Investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainan lyhennykset). Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä Ta2012 Ta ,0 95,1 33,1 29,7 28,3 9,7 12,4 Vuosikate on 28,3 % investointien omahankintamenoista ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate = ( Vuosikate + Korkokulut) / ( Korkokulut + lainanlyhennykset) Ta 2012 Ta ,2 2,7 1,4 1,2 0,9 0,5 0,5 Lainahoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Jos tunnuluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. 39

40 Talousarvio 2013 HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kempeleen kunnan henkilöstömäärä oli 1026 henkilöä. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna nousua oli 11 henkilöä. Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelusuhteiden lukumäärää. Lukuun sisältyvät myös lomilla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. Vakituisissa palvelussuhteissa työskenteli 73,8 prosenttia ja määräaikaisissa palvelussuhteissa 26,2 prosenttia ( ) henkilöstöstä. Vuonna 2011 kunta-alan henkilöstöstä 76,3 prosenttia työskenteli vakituisessa ja 22,1 prosenttia määräaikaisessa palvelussuhteessa, työllistettyjen osuus oli 1,6 prosenttia. 40

41 Talousarvio 2013 Vuonna 2011 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,6 vuotta. Eläköitymisennuste Kempeleen kunnassa ammattialoittain vuosina Ammattiala Yht. 1 Yleinen Tekninen Terveys Sosiaali Sivistys Yhteensä HENKILÖSTÖMENOT Kempeleen kunnan henkilöstömenot vuonna 2013 ovat 40,8 milj. euroa. Määrärahat nousevat edellisvuodesta euroa eli 1,04 %. Varhaiseläkemenoperusteinen ennakkomaksu vuodelle 2013 on pienempi kuin vuoden 2012 vastaava maksuennuste. Palkkojen sivukuluprosenteista KuEL työnantajan eläkemaksu nousee 0,2 prosenttiyksikköä vuoteen 2012 verrattuna. 41

42 Talousarvio 2013 Palkkamenojen jakaminen TA2013 Kokouspalkkiot Vakinaiset Tuntipalkat Sijaiset Tilapäiset Erilliskorvaukset Työllistäminen 3 % tilapäiset 3 % sijaiset 2 % tuntipalkat 3 % erill.korvaukset 2 % työllistäminen 1% kokouspalkkiot 86 % vakinaiset Sopimuskorotukset Virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Vuoden 2013 sopimuskorotukset vaihtelevat hieman sopimusaloittain ja ne tulevat voimaan Vuodelle 2013 kustannusvaikutus Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkoissa on 2,07 % ja muilla sopimusaloilla 1,89 %. Sopimuskorotuksista osa tulee yleiskorotuksena ja paikallisesti neuvoteltavana järjestelyeränä, osa keskitetysti. Lääkärisopimuksessa toteutetaan aikana vuosisidonnaisen lisän muutos, joka muilla sopimusaloilla on tehty vuoden 2012 aikana Ta 2013 Muutos % Varsinaisten kk - palkat ,4 Erilliskorvaukset ,9 Sijaiset ,7 Tuntipalkat ,6 Työllisyysvaroin palkatut Tilapäiset ,7 Yhteensä ,5 42

43 Talousarvio 2013 Uudet virat ja työsuhteet 2013 Henkilöstömuutokset Toimipaikka Nimike Täyttämisajankohta Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Terveys ja toimintakyky Erityistuen koordinaattori 50% Palkkakustannukset Määräraha 2013 / vuodessa 2013 / Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Psykologi Sosiaalityöntekijä Ympäristön toimivuus ja turvallisuus Kiinteistönhoitaja Nimikemuutokset Toimipaikka Nimike Täyttämisajankohta PERUSPALVELUT Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Perusopetuksen biologian ja maantiedon lehtorin virka Perusopetuksen kemian ja fysiikan lehtorin virka Palkkauskustannukset vuodessa Olemassa olevia tehtäviä. Ei kustannusvaikutuksia, katetaan koulujen sisältä. Määräraha 2013 Ei kustannusvaikutuksia. Ei kustannusvaikutuksia. Perusopetuksen kemian, fysiikan ja matematiikan lehtorin virka Perusopetuksen kotitalouden ja terveystiedon lehtorin virka Luokanopettajana toimivan tuntiopettajan tehtävä toistaiseksi Ei kustannusvaikutuksia. Ei kustannusvaikutuksia. Ei kustannusvaikutuksia. Henkilöstöstrategian painopisteet 2013 Kempeleen kunnan henkilöstöstrategian painopisteeksi on nostettu yhdessä tekemisen toimintakulttuurin ja toimivan johtamisjärjestelmän vahvistaminen. Vuoden 2013 aikana otetaan käyttöön vuonna 2012 laadittu ikäjohtamisohjelma. Lisäksi pääpaino tulee olemaan tuloksellisuudessa kunta-alan tuloksellisuussuosituksen mukaisesti. Tuloksellisuuden osalta keskitytään strategian ja kehityskeskusteluiden väliseen yhteyteen sekä henkilöstön mahdollisuuteen osallistua strategiatyöhön. Viranhaltijoiden johtamisen tueksi vahvistetaan mm. luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä. Henkilöstöresurssien tehokasta käyttöä pyritään kehittämään seuraavilla toimenpiteillä: 1. Tuloksellisuus a. Kehityskeskustelut käydään 100 %:sti organisaation kaikilla tasoilla. Palvelutuotannon johtajat seuraavat kehityskeskusteluiden toteutumista omilla alueillaan. 43

44 Talousarvio 2013 b. Strategian kytkeminen vahvasti kehityskeskusteluiden aikataulutukseen, strategian täytäntöönpano kehityskeskusteluiden tavoiteasetannan kautta. c. Henkilöstön osallistuminen strategiatyöhön. d. Sähköisen idealaatikon käyttöönotto, aloitetoiminnan kuvaaminen ja ohjeistus 2. Yhteistyön vahvistaminen luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden/työntekijöiden/henkilöstönedustajien kanssa a. Luottamushenkilöiden tuki viranhaltijoille/työntekijöille, yhteistyön vahvistaminen b. Palveluyksiköiden ajankohtaisen tiedon jakaminen luottamushenkilöille c. Ammattijärjestöjen ja luottamustoimen yhteistyön lisääminen 3. Projektien koordinointi a. Kunnan kaikki projektit koottuna yhteen paikkaan hallitusti b. Eri projekteissa ja hankkeissa henkilöstön mukaan ottaminen ja kuuleminen Sairauspoissaolot Ennuste vuoden 2012 sairauspoissaoloille ( )on16,2 kalenteripäivää/hlö. Vuonna 2011 toteutuma oli 16,1 kalenteripäivää/hlö. 44

45 Talousarvio 2012 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Talousarvio Muutos% + muutos 12/13 Toimintatulot , Myyntitulot ,6 Maksutulot ,9 Tuet ja avustukset ,0 Muut tuotot ,9 Toimintamenot , Henkilöstömenot ,0 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ,3 Avustukset ,9 Muut toimintamenot ,8 TOIMINTAKATE , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustulot ja -menot: , Korkotulot Muut rahoitustulot , Korkomenot , Muut rahoitusmenot , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , Suun.mukaiset poistot , Arvonalentumiset 0 Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron muutos , Varausten muutos Rahastojen muutos 0 Tilikauden yli-/alijäämä , Kunnan sisäiset palveluiden myynnit sisältyvät toimintatuloihin kohtaan myyntitulot Kunnan sisäiset palveluiden ostot sisältyvät toimintamenoihin kohtaan palveluiden ostot 45

46 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSA (ULKOISET JA SISÄISET TULOT JA MENOT) TA+MUUTOKSET Talousarvio Muutos Muutos % TS TS euroina 2012/ KANSALAISKUNTA Tulot , Menot , Netto , PALVELUKUNTA PERUSPALVELUPROSESSI Peruspalvelujohto Tulot ,0 Menot ,8 Netto ,8 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tulot ,4 Menot ,7 Netto ,9 Vapaa-aika Tulot ,3 Menot ,6 Netto ,3 Terveys ja toimintakyky Tulot ,6 Menot ,8 Netto ,0 Sosiaalinen turvallisuus Tulot ,2 Menot ,4 Netto ,5 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tulot ,3 Menot ,1 Netto ,2 PERUSPALVELUPROSESSI Tulot yhteensä , Menot yhteensä , Netto yhteensä , YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS - PROSESSI Tulot , Menot , Netto , TUKIPALVELUKESKUS Tulot , Menot , Netto , KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tulot , Menot , Netto ,

47 Kansalaiskunta Konsernihallinto KANSALAISKUNTA Konsernihallinto Strategiset tavoitteet: (valtuustoon nähden sitovat) Kuntalaisten hyvinvointi: Kaavoitukselliset edellytykset yritystoiminnalle Tavoitetila 2013 Arviointikriteerit Nykytila Asuntorakentamisesta kaavojen mukaista 98% Kaavoituksella ohjattujen asuntojen osuus % Asuntorakentaminen täysin kaavojen mukaista Kuntalaisten hyvinvointi: Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen Tavoitetila 2013 Arviointikriteerit Nykytila Äänestysaktiivisuus Kempeleessä ei laske ed. vaaleihin verrattuna Äänestysaktiivisuus (vaalivuosina) Vaaleja ei ole 2013 Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle: Vaihtoehtoiset liikennemuodot ja -väylät Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Hanke eritasoliittymän ja uuden poikittaisyhteyden saamiseksi valmistelussa Hankkeiden eteneminen Hanke sisältyy taajaman osayleiskaava luonnokseen ja maakuntakaavaluonnokseen Seutulipun käyttö lisääntyy nykyisestään Joukkoliikenteen käyttö Seutulippujen myynti lisääntynyt 26% verrattuna vuoteen 2011 Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle: Monipuolinen asuntotarjonta Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Vuokra-asuntojen kuntoselvitys tehdään ja laatua parannetaan Vuokra-asuntojen määrä ja laatu Kaavoissa riittävä varanto erityyppisiä tontteja 5 vuoden rakentamiseen Myytävien tonttien varanto erityyppiseen asuntorakentamiseen Kuntoselvitykset laadittu kahteen asuntoyhtiöön Laadun parantamiseen tähtäävät suunnitelmat yhdessä asuntoyhtiössä valmiit urakkalaskentaa varten Varanto tavoitteen mukainen Myytävien asuntojen ja myytävien tonttien saatavuus Asuntoja myytävänä runsaasti, kunnan omakotitontteja tarjolla tavoitteen mukaisesti Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle: Toimivat yrityspalvelut Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Neuvontapalvelujen järjestäminen sekä aloitusvaiheen että elinkaarivaiheen yrityksille Uusien yritysten/työpaikkojen määrä/muutos Neuvontapalveluja käyttänyt yli 30 yritystä, kilpailutus jatkokaudelle käynnissä Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle: Kaavoitukselliset edellytykset yritystoiminnalle Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Maareservin saaminen taajaman länsi- ja itäosasta Maareservi kaavoitusta varten, ha Maareservi kaavoitusta varten yli 200 ha, painottuu taajaman itäosaan Yritystonttien määrä ja rakennusoikeus, k-m2 Yritystontteja niukasti, maakauppoja tehty Ollakan ja Riihivainion alueilla kaavoitusta varten 47

48 Kansalaiskunta Konsernihallinto Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä: Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Vuorovaikutus ja tiedonkulku on avointa, työhyvinvointikyselyn tulokset paranevat Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus: Menojen ja tulojen tasapaino Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Toimintakate kasvaa 2,8 % ja verorahoitus 3,9 %. Toimintakatteen kasvu verrattuna verorahoituksen kasvuun Toimintakate kasvaa 5,1 %, verorahoitus 3,8 % tilinpäätösennusteeseen Pääomamenojen tulorahoitusosuus 14,6 %. Lainamäärä , /as. Talousarviota noudatetaan Kunnan kuntayhtymien maksuosuudet budjetoitu tarvetta vastaavasti Tytäryhtiöiden talous hoidetaan pitkällä aikavälillä maksutuloilla Velkaantumisen taso Talousarvion alitukset/ylitykset Seurantaraportit Kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden taloussuunnitelmien pitävyys Pääomamenojen tulorahoitusosuus 5 %. Valtuusto on myöntänyt toimintamenoihin ylityksiä 2,2 milj. eli 2,8 % ja investointeihin 1,4 milj. eli 11 %. Kuntayhtymien maksuosuuksien kasvu , josta ESH eli 1,4 % ja ensihoito eli 100 % enemmän kuin v Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus: Tulopohjan turvaaminen Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Työpaikkoja syntyy 50 lisää Yritysten ja työpaikkojen Yrityksiä perustettu n. 60 kpl Työttömyys enintään 10 % kehitys Työttömyys Arvio verotuloista/asukas Verotulot /asukas /as Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus: Kunnan väestönkasvun hallinta Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Nettomuutto positiivinen Väestön kasvu 1,9 % Toteutunut/tavoiteltu väestönmuutos Nettomuuto negatiivinen Väestönkasvu alle 1 % 48

49 Kansalaiskunta Konsernihallinto KANSALAISKUNTA TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 12/13 Toimintatulot , Myyntitulot ,2 Maksutulot Tuet ja avustukset ,8 Muut tuotot Toimintamenot , Henkilöstömenot ,6 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ,8 Avustukset ,3 Vuokrakulut ,0 Muut toimintamenot ,5 TOIMINTAKATE , Poistot Vyörytyskulut Vyörytystuotot TILIKAUDEN TULOS , Kehitysnäkymät Kuntarakenneuudistus Kuntauudistusta ohjannut ja valmistellut ministerityöryhmä on antanut lakiluonnoksensa kuntarakennelaista. Kuntien tulee antaa siitä lausunto mennessä. Kuntarakennelaki sisältäisi säännökset kuntarakenneuudistuksen tavoitteista, kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Kuntarakennelakiluonnoksen mukaan kuntien on tehtävä laissa edellytetyt selvitykset ja mahdolliset niihin perustuvat yhdistymisesitykset mennessä. Lakiluonnoksen mukaan kunnan tulisi selvittää kuntien yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Kunnalla olisi selvitysvelvollisuus lisäksi, jos alueella ei muuten ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Selvitysalueiden ulkopuolelle jäämässä oleva kunta voi valita selvityskumppanikseen naapurikunnan, jonka kanssa se muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Kunnat saisivat myös avustusta laissa edellytettyjen yhdistymisselvitysten tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin. Esitysten tekeminen määräaikaan mennessä sekä liitoksen tekeminen vuosien alusta on myös yhdistymisavustusten maksamisen ja valtionosuuksien vähenemisen korvaamisen edellytyksenä. Kuntien tulisi ilmoittaa valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Mikäli kunta ei ole mennessä tehnyt esitystä yhdistymisestä, voi valtiovarainministeriö määrätä tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Erityisten kuntajakoselvitysten kustannukset maksettaisiin valtion varoista. 49

50 Kansalaiskunta Konsernihallinto Päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuisi pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhdistymisestä valtuuston vastustuksesta huolimatta tilanteessa, jossa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyssä olevan kunnan asukkaiden palvelujen turvaaminen edellyttää kuntajaon muutosta. Lakiin lisättäisiin säännökset arviointimenettelyyn kytkeytyvästä erityisestä kuntajakoselvityksestä, jonka perusteella valtioneuvosto voisi näissä tilanteissa tehdä päätöksen kuntien yhdistymisestä, jos yhdistyminen täyttää kuntajaon muuttamisen edellytykset. Seutuyhteistyö Oulun seutu on organisoitunut seutuyhteistyökokeilulain 4 :n mukaiseksi julkisoikeudelliseksi toimielimeksi. Seutuyhteistyökokeilulaki kumottiin joulukuussa Oulun seudulle annettiin jatkoaikaa vuoden 2012 loppuun saakka. Nykyisen seutuorganisaation loppuselvitys tehdään vuoden 2013 aikana seutuyhteistyön purkusopimuksen mukaisesti. Oulun seudulle laaditaan parhaillaan uutta toimintamallia. Seutuyhteistyön päämääränä on edelleen kuntien seudullisesti vaikuttavien perustehtävien yhteensovittaminen ja alueellisen elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen. Painopisteitä ovat: maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut ja elinkeinot sekä edunvalvonta. Uudessa mallissa seudullinen yhteistyöelin on yhteistyökokous, johon Oulu valitsee 6 edustajaa ja kullekin henkilökohtaisen varaedustajan sekä muut sopijakunta yhden edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Seutuvaltuustoa poistuu. Uusi yhteistyömuoto on seutufoorumi, johon kuntien luottamushenkilöt, asiantuntijat ja viranhaltijat kokoontuvat kuulemaan seutuyhteistyön valmisteluun tulevia ja valmistelussa olevaista asioista. Työmuoto on vuorovaikutteinen. Seutufoorumi kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Kuntien viranhaltijoista koostuvat teemakohtaiset ja asiantuntijaryhmät toimivat yhteistyön valmisteluresursseina. Eli toimialakohtaiset tiimit ja työryhmät jatkavat toimintaansa. Seutuyhteistyön resurssit ja rahoitus sekä kuntaosuudet määritellään vuosittain kunnissa hyväksyttävässä seutuyhteistyön toimintasuunnitelmassa. Kustannukset jaetaan asukasluvun suhteessa. Uuden toimintamallin mukaisesta seutusopimuksesta Kempeleen valtuusto on antanut lausuntonsa Lopulliset päätökset uuden toimintamallin mukaisen toiminnan käynnistymisestä vuoden 2013 alusta puuttuvat. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Kempeleen toimintamallin kehittäminen Toimintamallin ulkoisen arviointiraportin pohjalta jatketaan Kempeleen toimintamallinkehittämistä. Arvioinnin perusteella havaittujen keskeisimpien poliittiseen johtamiseen ja palvelutuotannon ja ammatillisen johtamisen kehittämiskohteisiin paneudutaan vuoden 2013 aikana. Kempeleen toimintamallin kehittäminen jatkuu toimintasäännön tarkistamisella ja prosessien kuvaamisella ja uudistamisella. Toimintasääntö: Toimintasäännössä määritellään toimielinten kokoonpanot, varajäsenten kutsuminen, toimielinten puheenjohtajien tehtävät, ym. kokouksien kulkuun ja osallistumisoikeuksiin liittyvät asiat. Lisäksi siinä on määräykset esittelystä, pöytäkirjan laatimisesta, asiakirjojen allekirjoittamisesta jne. Omat osionsa toimintasäännössä on myös kunnan tiedottamisesta ja kunnan talouden hoidosta ja hallinnon ja talouden tarkastuksesta. 50

51 Kansalaiskunta Konsernihallinto Prosessikuvaukset: Prosessikuvausten avulla voidaan kuvata organisaation toimintatapoja. Kuvauksia käytetään muutosjohtamisen välineenä esimerkiksi organisaatioita yhdistettäessä. Prosessikuvaukset ovat yhteinen työväline niin johdolle, kehittäjille, palveluista vastaaville kuin tieto- ja asiakirjahallinnolle. Myös organisaation johdolle ja luottamushenkilöille ne ovat johtamisen, ohjauksen, päätöksenteon ja suunnittelun välineitä. Esimiehet hyödyntävät prosessikuvauksia työn kuormituksen mittaamisessa, työnjaon ja vastuiden selkiyttämisessä, resurssitarpeiden, ongelmatilanteiden ja päällekkäisyyksien selvittämisessä sekä uuden työntekijän perehdyttämisessä ja työnohjauksessa. Prosessikuvauksista on apua palveluiden kehittämisessä, tulosten mittaamisessa, tietoturvariskien kartoittamisessa ja laadun arvioinnissa. Niiden avulla voidaan kerätä hiljaista tietoa ja asettaa toiminnan arvioinnissa käytettäviä mittareita. Vaikka prosessikuvauksia laaditaan erilaisilla tarkkuustasoilla eri tarpeita varten, on tärkeää kuvata prosessit yhdenmukaisella tavalla. TERPS 2 hanke (Terveempi Pohjois-Suomi) Terveempi Pohjois-Suomi2 hanke on STM:n KASTE- rahoittama hanke, jota hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Siinä on mukana 64 kuntaa. Hankkeen päätavoitteena on, että kunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka pohjautuu toimiviin hyvinvointirakenteisiin. TerPS2 - Lakeus osahanketta toteutetaan ajalla Kempele vastaa osahankkeesta, jossa ovat mukana Kempeleen lisäksi Hailuoto, Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä. Osahankkeen aikana jokaiseen kuntaan kuvataan ja kehitetään pysyvät rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamis- ja toimintakäytännöt. Kempeleessä on toiminut poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä tammikuusta 2012 alkaen. Sen toimintaa kehitetään kokemustiedon ja arvioinnin perusteella vuoden 2013 aikana. Hyvinvointiryhmä vastaa koordinaatioryhmänä mm. sähköisen hyvinvointikertomuksen valmistelusta ja sen toteuttaminen on suunniteltu kunnan vuosikellon mukaisesti. Hyvinvointikertomuksen avulla viedään hyvinvointitieto päätöksentekoon ja siinä esille nousseet painopisteet sekä kehittämiskohteet otetaan huomioon talous- ja toimintasuunnitelmassa sekä kuntastrategiassa. Osahankkeen kunnat osallistuvat kansallisen sähköisen hyvinvointikertomuksen kehitystyöhön. Kaikissa kunnissa koulutetaan johtavat viranhaltijat, hyvinvointiryhmän ja johtoryhmän jäsenet sekä luottamushenkilöt vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttöön päätöksenteossa (EVA koulutus). Uuden valtuustokauden luottamushenkilöt koulutetaan hyvinvointijohtamiseen ja hyvinvointitiedon käyttöön päätöksenteossa. Vuosien aikana selkeytetään kolmannen sektorin toimijoiden sekä muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden rooleja ja yhteistyötä kuntalaisten hyvinvointityössä. Edelleen hankkeessa kuvataan kunnittain hyvinvoinnin koordinaattorin toimenkuva, rooli ja resurssitarve. Osahankkeen kokonaiskustannukset ovat , johon tulee 75 % valtionavustusta. Kempeleen omarahoitusosuus hankeajalle on , josta vuoden 2013 osuus on Toimenpiteet 2013 Uudet valtuutetut perehdytetään kunnan toimintaan Kempele 2017 strategia tarkistetaan Annetaan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta mennessä 51

52 Kansalaiskunta Konsernihallinto Laaditaan mahdolliset selvitykset ja niihin perustuvat yhdistymisesitykset mennessä Yritysneuvonnan kilpailuttaminen Kempeleen kunta hoitaa yritysneuvonnan ostopalveluna. Pilottijakson jälkeen kunta hakee konsulttia toteuttamaan asiantuntijapalveluita ja kilpailuttaa toimijat. Puitejärjestelyn avulla kunnan alueen yrittäjille tarjotaan kattava asiantuntijapalveluiden kokonaisuus, johon sisältyy yritysten kaikkiin elinkaarivaiheisiin tarjottavaa neuvontaa, yrityskonsultointia, ryhmäkoulutusta ja hankkeita. Yrityspalveluiden tavoitteena on luoda edellytyksiä kunnan elinvoimaisuudelle. Kunta maksaa yritykselle esikartoituksen perusteella konsulttien tuottaman ensimmäisen kartoituspäivän ja yritys maksaa jatkotyön. Toiminnalla pyritään parantamaan yritysten toimintaympäristöä kunnassa, edistämään pk-yritysten liiketoiminnan edellytyksiä sekä parantamaan kunnan ohjausta elinkeinoelämän kehittämisessä. Logistiikkaselvitys Kunnissa logistiikkaa ohjataan yleensä sektorikohtaisesti. Kuntien logistiikkaprosessi jakaantuu moneen, toimialoittain eri tavoin painottuviin vaiheeseen, mikä tekee logististen kustannusten hahmottamisesta haasteellista. Kehittämisen peruslähtökohtana on kunnan logistiikan nykytilan tunteminen, josta usein puuttuvat perustiedot ja tunnusluvut. Logistisen toimintokokonaisuuden hallinta osana kuntakonsernia on keskeinen kehittämiskohde, josta saatavat hyödyt ovat varsin suuria. Logistiikka on osa kunnan konsernihallintoa ja kunnan ylimmän johdon rooli on keskeinen logistiikan kehittämisessä. Logististen toimintojen ohjeistus tulee liittää kunnan konserniohjeisiin. Suunnitellussa työssä selvitetään Kempeleen kunnan henkilökuljetustarpeet sekä määritellään miltä osin kunnan tulee järjestää kuntalaisilleen henkilökuljetuksia ja mitkä kuljetukset voidaan ohjata avoimen joukkoliikenteen hoidettavaksi. Tarkastelussa ovat eri koulujen perusopetuslain mukaiset oppilaskuljetukset sekä sosiaali- ja terveystoimen kuljetettavat. Sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset pohjautuvat sosiaalihuoltolaissa, kehitysvammalaissa ja vammaispalvelulaissa määriteltyihin kuljetustarpeisiin. Kaikki kuljetettavat paikannetaan kuljetustietoineen kartalle. Työssä laaditaan lähtötietojen perusteella henkilökuljetussuunnitelma ja kuljetustapa kunnan lakisääteisten henkilökuljetusten hoitamiseksi. Tavoitteena on, että kuljetukset ovat mahdollisuuksien mukaan avoimia kaikille kuntalaisille ja että kuljetukset hoidetaan tehokkaasti päällekkäisyyksiä välttäen. Työssä selvitetään myös Kempeleen kunnan toistuvien materiaalikuljetusten tarpeet ottaen huomioon mm. kunnan sisällä liikkuva tavaraliikenne ja kotipalvelun materiaalikuljetusten tarpeet. Myös materiaalikuljetukset kuljetustietoineen paikannetaan mahdollisuuksien mukaan kartalle. Työssä esitetään materiaalikuljetusten optimointimahdollisuudet. Yhtäaikainen tarkastelu henkilökuljetusten kanssa mahdollistaa henkilö- ja tavarakuljetusten jonkinasteisen synkronoinnin, mikä on työn tavoitteena. Ympäristöohjelma Henkilöstön työterveyshuollon järjestäminen uudelleen arvioidaan vuonna 2013 Oulun seudun yhteistyö Oulun seudun uusi toimintamalli ja seutusopimuksen laadinta on kesken, mutta kunnat varautuvat kuitenkin omissa talousarvioissaan kuntaosuuksiin. Vuodelle 2013 jatkuviin hankkeisiin talousarviossa on varauduttu. Uudet yhteiset hankkeet edellyttävät siirtymä- 52

53 Kansalaiskunta Konsernihallinto vaiheessa kunnissa erillisiä päätöksiä. Yhteistyötaho 2012 maksuosuus 2013 maksuosuus Seudun kehittäminen Seudun hankkeet Pohjois-Pohjanmaan liitto Kuntaliitto Työmarkkinalaitos Kunnallisverotus Varhaiseläkemenoperusteiset maksut Eläkemenoperusteiset maksut Työterveyshuolto (brutto) Jomma ry Joukkoliikenne (brutto) Maaseutupalvelut Elinkeinotoimi Oulun seudun ympäristöliikelaitos Oulun seudun hankintayhteistyö Yhteensä

54 Palvelukunta Peruspalveluprosessi PALVELUKUNTA Peruspalvelut Strategiset tavoitteet (valtuustoon nähden sitovat) Kuntalaisten hyvinvointi: Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tavoitetila 2013 Arviointikriteerit Nykytila Uuden asiakaspalautejärjestelmä luonti Hankkeen eteneminen ei käytössä Kuntalaisten ja asiakkaiden peruspalveluihin säilyy vähintään nykyisellä tasolla Jokaisella lapsella ja nuorella on hänet yksilöllisesti huomioiva, ohjaava ja tukeva kasvu- ja oppimisyhteisö: Lasten ja nuorten tyytyväisyys saamaansa yksilölliseen ohjaukseen, opetukseen ja tukeen Tyytyväisyys palveluihin KAPA -tutkimuksessa Lasten ja nuorten tyytyväisyys saamaansa ohjaukseen ja opetukseen asteikolla 1-4 Huoltajien tyytyväisyys lasten saamaan kasvatukseen, opetukseen ja tukeen asteikolla 1-4 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu v.2012(v2011) Perusopetus 4,25 (4.19) Lukio-opetus 4,27 (4.21) Varhaiskasvatus 3,99 (4.03) Vapaa aika v.2012(v2011) Nuorisotyö 3,73 (3,68) Kansalaisopisto 4,02(4,07) Kirjasto 4,33 (4.36) Museot 3,38 (3,45) Kulttuuripalvelut 2,44 (2,43) Uimahalli 4,33 (4,29) Terveyspalvelut v.2012(v2011) Palveluryhmäkoht. indeksi 4,03 (3,95). Lääkäripalvelut 4,2 (4,05), Tk-sairaala 3,68 (3,64), Sairaalapalvelut 4,01 (3,87), Neuvolat 4,38 (4,26), Hammaslääkäripalv. 3,69 (3,67). Sosiaalipalvelut v. 2012(v.2011) Vammaispalvelut 3,81 (3,75) Toimeentulotuki 2,98 (2,93) Perheneuvola 3,63 (3,75) Sosiaalityö 3,26 (3,29) Vanhusten kotihoito 3,37 (3,45) Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut 3,85 (3,58) Hyvän kasvun arviointikyselyt 2012: Lapset ja nuoret (perusopetus) 3,2 (3,2 vuonna 2011) Hyvän kasvun arviointikyselyt 2012: Perusopetus: Huoltajat 3,2 (3,2 vuonna 2011) Hyvän kasvun arviointikyselyt 2011 Varhaiskasvatus: huoltajat 3,4 54

55 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Kuntalaisten hyvinvointi: Palveluiden saatavuus Tavoitetila 2013 Arviointikriteerit Nykytila Huoltajien tyytyväisyys: Lapseni sai ensisijaisesti toivomamme päivähoito-/ esiopetuspaikan Asiakas saa lakisääteisen tai tarpeelliseksi arvioidun palvelun oikea-aikaisesti, hoitotakuu toteutuu Hyvän kasvun arviointi: tyytyväisyys asteikolla 1-4 Pysyminen lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa 2011: tyytyväisyys : arvioidaan vuoden lopussa Terveyspalvelut Lakisääteisissä ja asetetuissa määrärajoissa pysytään ja hoitotakuu toteutuu. Yhteydensaanti Kempeleen terveyskeskuksen hoitotakuun mukaisiin palvelupisteisiin toteutuu lain edellyttämällä tavalla samana päivänä joko puhelimitse, paikalle saapumalla tai puhvastaajapalvelun kautta. Odotusaika lääketieteellisesti perusteltuun ei kiireelliseen hoitoon ja tutkimukseen lääkärin vastaanotolle on noin yksi - kolme viikkoa. hammashoidossa on noin kolme - neljä kuukautta. Odotusaika vaihtelee eri väestövastuualueiden ja työntekijöiden sekä toimintojen välillä johtuen esim. henkilökunnan sijaistamattomista lomista ja muista poissaoloista, mutta hoitotakuu toteutuu. - Neuvola-asetuksen 380/2009 mukaiset tarkastukset toteutuvat. Sosiaalipalvelut Lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa pääsääntöisesti pysytään. Lastensuojelutarpeen selvitysten kohdalla ajoittain vaikeuksia pysyä määräajoissa. Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa pysytään. Kuntalaisten hyvinvointi: Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Tavoitetila 2013 Arviointikriteerit Nykytila Perusopetuksen opetusryhmien koko enintään nykyinen Koulujen opetusryhmien koko eri kouluasteilla Perusopetukseen käytettävät tunnit/oppilas Opetukseen käytettävät Keskimääräiset ryhmäkoot (tavoite, max) lk 20,5 21 (25) lk 22,7 23,4 (32) 7-10 lk19,8 19,7 (20) Opetustunnit 55

56 Palvelukunta Peruspalveluprosessi ei laske tunnit/oppilas - perusopetus 1-6 luokat 1,52h/opp perusopetus 7-10 luokat 2,03h/opp Alle 25-vuotiaiden koulutuksen tai työelämän ulkopuolella jääneiden määrä pienenee Väestön terveydentila on kohentunut: Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet vuotiaat 101 nuorta (elokuu 2012) 113 nuorta (elokuu 2011) Sairastavuus ja kansansairauksien summaindeksit ovat laskeneet v 2009 jälkeen vuosittain eli ko. mittareilla arvioituna terveydentila on kohentunut. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna indeksit ovat vaihdelleet runsaastikin kunnan mm. pienuudesta johtuen. Ikävakioitu sairastavuusindeksi ei nouse Kansantautien summaindeksi lähemmäksi maan keskitasoa Lasten suun terveys paranee Lastensuojelun toimenpitein kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä 0,5 % tai vähemmän 0-17 vuotiaista Toimeentulotukea hakevien vuotiaiden osuus 15 % tai vähemmän kaikista toimeentulotuen saajista Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee Passiivitukea saavien määrä pienenee Ikävakioitu sairastavuusindeksi Kansantautien summaindeksi Lasten suun terveys, DMFindeksi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ja osuus Osuus kaikista toimeentulotuen saajista Yli vuoden työttömänä olleiden määrä Passiivitukea saavien lukumäärä Kempele 102,8 (v ,0) PPSHP alue 113,7 (v ,9) ja koko maa 100,0. Lähde Kela, Terveyspuntari. (muodostuu kuolleisuus-, lääkekorvausoikeus- ja työkyvyttömyysindekseistä) Kempele 123,1 (v ,7), PPSHP alue 138,8 (v ,2) ja koko maa 100. Lähde: Kela, Terveyspuntari. (Indeksiin lasketaan diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti. K- leessä korkeimmat sepelvaltimotaudissa ja sydämen vajaatoiminnassa tasoa 150.) DMF-indeksi 1.2 v 2011 kun tarkastettu 12-v ikäluokasta 82,7 %. (v 2010 indeksi 1.4 kun 61 % oli tarkastettu. Indeksi ei kuvaa koko ikäluokan tilannetta koska kohdennetut tarkastukset. DMF indeksi kuvaa reikiintyneiden, karieksen takia poisotettujen ja paikattujen hampaiden lukumäärää.) Kodin ulkopuolelle sijoitettuna (huostaan otettuna ) 19 lasta. 0,4 % 0-17-vuotiaiden ikäluokasta. Alle 25-vuotiaita toimeentulotukiasiakkaita 25 % kaikista hakijoista. 155 henkilöä (syyskuun 2012 lopussa). Vuonna 2011 keskimäärin 175 henkilöä 120 henkilöä (syyskuun 2012 lopussa). Vuonna 2011 keskimäärin 86 henkilöä 56

57 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Kotona asuu 91 % 75 v ja vanhemmista (637 hlöä) Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 v ja vanhemmista 12 % (83 henkilöä) Omaishoidontukea saa 75 vuotta täyttäneistä 3 % (23 henkilöä) Tehostetussa palveluasumisessa 8 % 75 vuotta täyttäneistä (57 henkilöä) Pitkäaikaisesti laitoshoidossa max 0,9 % 75 vuotta täyttäneistä (6 henkilöä) Kotona asuvien osuus yli 75v Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus Yli 75 v omaishoidontuen saajat Tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus Laitoshoidossa olevien osuus 90,3 % yli 75-vuotiaista asuu kotona (597) 12,8 % yli 75-vuotiaista säännöllisen kotihoidon piirissä (83 henkilöä) 2,8 % yli 75-vuotiaista omaishoidontuen piirissä (18 henkilöä) Tehostetussa palveluasumisessa 8 % yli 75-vuotiaista (52 henkilöä) n. 11 henkilöä = n 1.7 %. Pitkäaikaisia on yht. 15 hlöä. Kuntalaisten hyvinvointi: Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen Tavoitetila 2013 Arviointikriteerit Nykytila Jokaisella varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen yksiköllä on oma vanhempainryhmä. Koulujen vanhempainryhmien kokoontumisia vähintään kaksi lukukaudessa ja yhteisiä kokoontumisia vähintään kaksi lukuvuodessa Osallistumissuunnitelmien kattavuus paranee Lasten ja nuorten oma arvio mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa paranee Päiväkotien ja koulujen vanhempaintoimikuntien kattavuus% ja Koulujen vanhempainryhmien kokoontumisten ja yhteiskokoontumisten määrä Lasten ja nuorten osallisuussuunnitelmien kattavuus yksiköissä Hyvän kasvun arviointikyselyt lapsille ja nuorille osallisuudesta asteikolla 1-4 Päiväkodeilla 8, kouluilla 5 vanhempaintoimikuntaa tai -ryhmää Koulujen omilla vanhempainryhmillä useita kokoontumisia. Jokaisessa koulussa vanhempainryhmä Osallisuussuunnitelmien teko yksikkökohtaisesti määritelty. 2,7 (2,6 vuonna 2011) Kuntalaisten hyvinvointi: Tuetaan kuntalaisia omaehtoiseen vastuuseen hyvinvoinnistaan Tavoitetila 2013 Arviointikriteerit Nykytila Kolmannen sektorin ja kunnan yhteistyötä parannetaan kehittämishankkeella Seniorikorttien ja liikuntakorttien lunastaneiden määrä kasvaa Hankkeen eteneminen Liikuntakorttien lunastajien lkm Erityisliikuntaryhmien lkm Ei erillistä kehittämishanketta Eläkeläiskortteja lunastettu 54 kpl uusia, uusitut kortit 196 kpl Työttömien kortteja lunastettu 52 kpl uusia uusittuja 56 kpl Alle 65v eläkeläisten kortteja 52 kpl uusia, uusittuja 37 kpl Erityisryhmiä 7 Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus: Menojen ja tulojen tasapaino Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Toimintakate talousarvion mukainen Talousarvion pitävyys Talousarvio laadittu vuoden 2012 talousarviototeuman mukaisesti Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstömitoitus optimaalinen Oman tuotannon kilpailukyky Varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstömitoitus optimaalinen Oma tuotanto kilpailukykyinen Optimaalinen 57

58 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Taksoja nostetaan kustannustason nousua vastaavasti Tulojen osuus toimintamenoista Talousarviossa 2012 tulojen osuus toimintamenoista 8,7% Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu: Erityisen tuen palveluohjaus ja organisointi opetustoimessa Erityistuen koordinaattori 50% Henkilöstömuutokset Toimialue Nimike Täyttämisajankohta Palkkauskustannukset vuodessa Määräraha Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, Kuntouttavan työtoiminnan tehostaminen Palveluohjauksen organisointi Kuntouttava työtoimintaohjaaja/ Nuorten palveluohjaaja Perusopetus: Kirkonkylän yhtenäiskoulu Perusopetus: Linnakankaan koulu Perusopetus: Santamäen koulu Luokanopettajan tehtävä/ tuntiopettaja määräaikainen, oppilasmäärän kasvu Luokanopettajan tehtävä/ tuntiopettaja määräaikainen, oppilasmäärän kasvu Luokanopettajan tehtävä/ tuntiopettaja määräaikainen, oppilasmäärän kasvu Katetaan opetuksen sisältä tai OPH:n ryhmien pienentämisrahalla Katetaan opetuksen sisältä tai OPH:n ryhmien pienentämisrahalla Terveys ja toimintakyky: Mielenterveyspalvelut Psykologi (kasvatus- ja perhe-nla pätevyys) Sosiaalityöntekijä ( kasvatusja perhe-nla pätevyys) Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Nimikemuutokset Toimialue Nimikemuutos Täyttämisajankohta Palkkauskustannukset vuodessa Määräraha 2013 Perusopetus, Kirkonkylän yhtenäiskoulu Perusopetuksen biologian ja maantiedon lehtorin virka Perusopetuksen kemian ja fysiikan lehtorin virka Perusopetuksen kemian, Olemassa olevia tehtäviä, Ei kustannusvaikutuksia, Katetaan koulujen sisältä Ei kustannusvaikutuksia Ei kustannusvaikutuksia Ei kustannusvaiku- 58

59 Palvelukunta Peruspalveluprosessi fysiikan ja matematiikan lehtorin virka Perusopetuksen kotitalouden ja terveystiedon lehtorin virka Luokanopettajana toimivan tuntiopettajan tehtävä toistaiseksi Historian ja yhteiskuntaopin tuntiopettajan tehtävä toistaiseksi tuksia Ei kustannusvaikutuksia Ei kustannusvaikutuksia Ei kustannusvaikutuksia PERUSPALVELUPROSESSI TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 12/13 Toimintatulot , Myyntitulot ,1 Maksutulot ,6 Tuet ja avustukset ,9 Muut tuotot ,0 Toimintamenot , Henkilöstömenot ,0 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ,9 Avustukset ,8 Vuokrakulut ,0 Muut toimintamenot ,1 TOIMINTAKATE , Poistot , Vyörytyskulut ,3 Vyörytystuotot ,3 TILIKAUDEN TULOS ,

60 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Peruspalvelujohto Peruspalvelujohto PERUSPALVELUJOHTO TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 12/13 Toimintatulot ,0 0 Myyntitulot 0 Maksutulot 0 Tuet ja avustukset Muut tuotot ,0 Toimintamenot ,8 0 Henkilöstömenot ,6 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ,0 Avustukset ,0 Vuokrakulut Muut toimintamenot ,0 TOIMINTAKATE ,8 0 0 Poistot 0 Vyörytyskulut Vyörytystuotot TILIKAUDEN TULOS ,8 0 0 Kehitysnäkymät Toimintaympäristössä ja palveluiden kysynnässä sekä lainsäädännössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat peruspalveluiden toiminnan suuntaamiseen. Keskeistä on toiminnan laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen. Tuottavuuden parantamiseksi peruspalveluissa kiinnitetään huomiota siihen, miten palveluita tuotetaan, miten niitä johdetaan, miten uutta teknologiaa hyödynnetään, miten yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lisätään sekä miten henkilökunta otetaan mukaan palveluiden kehittämistyöhön. Tuottavuuden näkökulmaan liittyy myös maksujen ja taksojen pitäminen kustannustasoa vastaavana. Peruspalveluiden toiminnan haasteet ja painopisteet liittyvät lähivuosien aikana mm. seuraaviin kokonaisuuksiin: - Palveluiden suuntaamiseen ennaltaehkäiseviin ja avohoidollisiin palveluihin - Lapsiperheiden tukimuotojen monipuolistamiseen ja lisäämiseen - Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen - Kuntalaisten omaehtoisen terveyden edistämiseen ja siinä tukemiseen - Työllisyyspoliittisiin toimiin - Peruspalveluiden toiminnan kehittämiseen asiakastarpeiden näkökulmasta ja niiden tarkasteluun yhtenä kokonaisuutena - Uudenlaisen osaamisen varmistamiseen ja ammattitaitoisen henkilökunnan saamiseen - Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ylläpitoon ja hoivapalveluiden määrän ja laadun turvaamiseen - Laajempaa väestöpohjaa vaativien palveluiden järjestämisessä kuntien väliseen ja alueelliseen yhteistyöhön - Osallisuuteen - Palveluprosessien kuvaamiseen ja kehittämiseen 60

61 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Peruspalvelujohto Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Terveys ja toimintakyky Kempele on mukana Tukeva 3- hankkeessa. Hankkeessa juurrutetaan ja levitetään edellisissä hankevaiheissa kehitettyjä toimintamalleja ja menetelmiä pysyväksi toiminnaksi. Näitä ovat esimerkiksi laajan ikäkausittaisen terveystarkastuksen ja kerätyn tiedon hyödyntämisen malli, lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyö. Avohoidollisia palveluja lisätään käynnistämällä Kotisairaala-pilottitoiminta sekä kasvatus-ja perheneuvolatoiminta Kempeleen kunnan omana toimintana. KanTa-palveluja (eresepti, earkisto) varten perustettu kuuden Lakeuden kunnan yhteinen käyttöönottoprojekti jatkuu yhteisen projektihenkilön koordinoimana. Sosiaalinen turvallisuus Pitkäaikaistyöttömien työelämään siirtymistä helpottavaan Sihti-projektiin osallistutaan. Pirilän toimintakeskuksen ja Pirilän alueen kehittämistä jatketaan. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä Pirilän porras- hanke jatkuu kesäkuun 2013 loppuun. Toimintaa tukemaan palkataan kuntouttavan työtoiminnan palveluohjaaja. Pirilän porras-hankkeen päätyttyä hankkeen toimintamallia jatkamaan resursoidaan nuorten palveluohjaaja. Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Ikääntyvien hoidon ja huolenpidon palveluissa osallistutaan ennaltaehkäiseviä ja innovatiivisia toimintamalleja kehittävään Eheä elämän ehtoo-hankkeeseen. Vapaa-aika Vapaa ajan palveluissa laaditaan kulttuuristrategia. Yhteistyötä jatketaan kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Strategiat ja ohjelmat Talousarviovuonna 2013 jatketaan peruspalveluiden palveluprosessien kuvaamista. Museotoimintaa kehitetään toimimalla pilottina MUSKELI-hankkeessa. Tavoitteena hankkeessa on etsiä erilaisia tapoja paikallisen kulttuuriperintökasvatuksen toteuttamiseen. Kempele strategia 2017 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, valmis kevät 2013 Hyvinvointikertomus käytössä Hyvän kasvun strategia käytössä, arviointi kevät 2013 Lastensuojelusuunnitelma, päivitys 2013 Työllisyyspoliittinen ohjelma, valmis kevät 2013 Vammaispoliittinen ohjelma, valmistelu 2013 Vanhuspoliittinen ohjelma, päivitys

62 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Peruspalvelujohto Toimenpiteet Peruspalveluiden palvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, omatoimisuutta ja sosiaalisten verkostojen kehittymistä sekä tukevat elämän hallintaa elämän eri vaiheissa. Peruspalveluiden erilaiset kehittämishankkeet tähtäävät palveluiden laatuun, toimivuuteen, saatavuuteen, työhyvinvointiin ja kustannusvaikuttavuuteen. Peruspalveluiden talousarviossa panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin ja vastataan asiakastarpeiden muutoksiin. Talousarviossa painottuu siirtyminen avohoitopainotteisiin palveluihin. Toimenpiteet sisältävät ns. rakenteellisia muutoksia. Peruspalveluprosessin keskeiset toimenpiteet: Terveys ja toimintakyky Terveyskeskussairaalassa tavoitteena on tulevaisuudessa hoitaa ainoastaan sairaanhoidon vuoksi hoitoa tarvitsevia potilaita. Talousarvio vuonna 2013 sairaalan pitkäaikaishoitopaikkoja puretaan. Pitkäaikaishoitopaikat korvataan sosiaalihuoltolain mukaisella ympärivuorokautisilla asumispalveluilla. Lisäksi käynnistetään Kotisairaala-pilottitoiminta tukemaan ja mahdollistamaan asuminen kotona sekä palveluasumisessa Sosiaalihuoltolain (710/82) mukaan kunnan velvollisuus on järjestää kuntalaiselle mahdollisuus kasvatus- ja perheneuvolapalveluihin. Kempeleessä palvelu järjestetään elokuusta 2013 alkaen omana toimintana. KanTa-palveluja (eresepti, earkisto) varten perustettu Lakeuden yhteinen käyttöönottoprojekti jatkuu. Terveydenhuoltolain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. PPSHP:n perusterveydenhuoltoyksikkö koordinoi järjestämissuunnitelman laatimista. Sosiaalinen turvallisuus Sosiaalisen turvallisuuden palveluihin perustetaan kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävä. Ohjaajan tehtävän kustannukset katetaan sisäisesti siirtämällä määräraha päihdepalveluista. Kempeleen kunta on mukana Oulun kaupungin organisoimassa sosiaalipäivystyksessä. Mielenterveysasumispalveluissa painopistettä siirretään tehostetusta palveluasumisesta tuettuun palveluasumiseen. Olemassa olevien resurssien tarkoituksenmukaista suuntaamista jatketaan panostamalla ennaltaehkäiseviin toimintoihin, avopalveluihin ja kotiin annettaviin palveluihin. Ikääntyneiden hoiva- ja huolenpito Varhaiskasvatus Ikääntyneiden hoiva- ja huolenpito palveluissa RAI - järjestelmää hyödynnetään entistä enemmän ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinneissa. Tehostetun palveluasumisen paikkoja lisätään. Ikääntyneiden hoivan- ja huolenpidon johtamisen uudelleen organisointi. Varhaiskasvatuksen talousarvio 2013 sisältää rakenteellisia muutoksia. Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön v lapsikohtainen, tulosidonnainen päivähoidon pal- 62

63 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Peruspalvelujohto veluseteli. Palveluseteli korvaa asiakkaille maksettujen lakisääteisen ja kunnallisen yksityisenhoidon tuet. Yksityisiä päivähoitopaikkoja vuonna 2013 tulee lisää yhteensä 160, Linnakankaalle 85 paikkainen yksityinen päiväkoti ja Ylikylälle Nerolantielle 75 paikkainen yksityinen päiväkoti. Opetus Ylikylän yhtenäiskoulu kattaa syksystä 2013 alkaen koko perusopetuksen ( 1-9 lk ). Santamäen erityiskoulun toiminta päättyi Vaativin erityinen tuki jatkuu Santamäkitalon koulussa. Muu erityinen tuki tarjotaan oppilaalle lähikouluperiaatteen mukaisesti. Pirilän ja Honkasen lasten- ja nuortentalon toiminnassa toteutetaan monipuolista, avointa ja osallistavaa talotoimintaa sekä lasta ja nuorta henkilökohtaisesti huomioivaa pienryhmätoimintaa. Kempeleen kunta ostaa kymmenelle nuorelle työpajapaikat Oulun seudun ammattiopistolta. Oman työpajatoiminnan käynnistämisen valmistelu aloitetaan yhteistyössä Oulun seudun ammattiopiston kanssa. Kansalaisopiston järjestämässä opetuksessa pyritään huomioimaan entistä enemmän väestön rakenteellisen muutoksen tuomat vaatimukset. Päiväopetukseen tarvittavia opetustiloja järjestetään hyödyntämällä Pirilän aluetta. Vapaa-aika Vapaa ajan palveluissa lisätään erilaisia tapahtumia yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja jatketaan kolmannen sektorin yhteistyön lisäämistä. Pirilän lasten-ja nuortentalon toiminnan kehittäminen kaiken ikäisten vapaa-ajan taloksi. 63

64 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu LASTEN JA NUORTEN YHTEISÖLLINEN KASVU TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 12/13 Toimintatulot ,4 0 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tuotot ,0 Toimintamenot ,7 0 Henkilöstömenot ,6 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ,2 Avustukset ,7 Vuokrakulut ,0 Muut toimintamenot ,1 TOIMINTAKATE ,9 0 0 Poistot Vyörytyskulut Vyörytystuotot 0 TILIKAUDEN TULOS ,

65 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kuntamaisemataulukot LASTEN JA NUORTEN YHTEISÖLLINEN KASVU Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Toteutuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 Muutos TA12-TA13 Muuto s % Päiväkotiasiakkaat , ,6 joista alle 3-vuotiaita % 16 % 18 % 15 % 83,3 16 % -2 % -11,1 asiakaskyselyn keskiarvo 4,00 0 / asiakas , ,5 Kulut , ,3 Tuotot , ,0 Netto , ,9 Esioetusasiakkaat , ,7 Edellisistä pelkässä esiop , ,8 / esiopetusasiakas , ,4 Kulut , ,0 Tuotot , ,2 Netto , ,3 Vuorohoito päiväkodissa as , ,0 / asiakas , ,7 Kulut , ,7 Tuotot , ,0 Netto , ,2 Päiväkotiasiakkaat , ,2 (sis.pv.koti,esiopetus, erityis ja vuorohoito9 /asiakas , ,2 Kulut , ,4 Tuotot , ,0 netto , ,4 Ryhmis, asiakkaat , ,0 / hoitopaikka (asiakas) , ,6 Kulut , ,6 Tuotot , ,8 Netto , ,7 Vuorohoitoryhmis, asiakkaat , ,0 / hoitopaikka (asiakas) , ,4 Kulut , ,4 Tuotot , ,0 Netto , ,6 Perhepäivähoito hoitajan , kodissa, asiakkaat -17,9 / hoitopaikka (asiakas) , ,0 Kulut , ,4 Tuotot , ,5 Netto , ,5 Perhepäivähoitopaikat yht , ,2 Asiakaskysely ka. 4,00 / hoitopaikka (asiakas) , ,6 Kulut , ,9 Tuotot , ,7 Netto , ,9 65

66 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu LASTEN JA NUORTEN YHTEISÖLLINEN KASVU Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Toteutuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 Muutos TA12-TA13 Muuto s % Kotihoidontuki/ lapset , ,0 / hoitopaikka (asiakas) , ,0 Kulut , ,0 Tuotot 0 0 Netto , ,0 Yksityisen hoidon tukilapset , ,3 / hoitopaikka (asiakas) , ,4 Kulut , ,2 Tuotot Netto , ,2 Muu kuntakohtainen tuki , ,0 / asiakas (tai muu suorite) , ,2 Kulut , ,9 Tuotot , ,0 Netto , ,2 Yhteensä hoidon tuella , ,4 / hoitopaikka (asiakas) , ,9 Kulut , ,0 Tuotot , ,0 Netto , ,8 Erityispäivähoito ja muut yht , ,0 erät / asiakas , ,5 Tuotot , ,0 Netto , ,3 Varhaiskasvatus yht , ,0 / asiakas , ,9 Tuotot yhteensä , ,8 Yhteensä lapsia , ,3 Päivähoito netto , ,4 Perusopetus Peruskoulut, oppilaita , ,8 joista er. tukea tarvitsev.op , ,0 Tuntia, koulut , ,0 /oppilas 6 603, , ,6 86,2 7484, ,3 Tuntiresurssit per oppilas 1,79 1,78 1,66 93,4 1,62 0-8,8 Luokkien keskikoko ,31 18,97 89,0 19, ,2 Koulut yhteensä , ,1 Tuotot , ,8 11-v oppivelvollisuus, opp , ,0 /oppilas , , ,0 82, ,1 11-v oppivelvollisuus yhteensä , ,1 Tuotot , ,0 66

67 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu LASTEN JA NUORTEN YHTEISÖLLINEN KASVU Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Toteutuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 Muutos TA12-TA13 Muuto s % Aamu- ja iltapäivätoiminta, , ,6 osal. / osallistuja 1 970, , ,7 83,2 1575, ,4 Aamu- ja iltapäivätoiminta, , ,2 yhteensä Tuotot , ,0 Oppilashuolto, oppilaita , ,7 / oppilas Yhteensä Tuotot Perusopetus yht. oppi , ,7 Tuntia, perusopetus , ,0 /oppilas 7 130, , ,3 84,5 7585, ,3 Perusopetus yhteensä , ,3 Tuotot , ,2 Perusopetus kulut yht , ,3 Tuotot , ,2 Netto , ,2 Lukio Varsinaiset op , ,6 / varsinainen opi , , ,26 88,0 6737, ,4 Opetuskurssien lukumäärä , ,2 / opetuskurssi 5 176, , ,10 106,0 5558, ,6 Suoritetut kurssit / op.kurssit 18,52 18,09 16,62 91,9 20, ,6 Opetuskurssit / opiskelija 1,26 1,29 1,07 82,9 1,21-0,08-6,2 Yhteensä , ,0 Tuotot , ,0 Lukio kulut yht , ,0 Tuotot , ,0 Netto , ,0 Nuorisotoimi Nuorisotoiminta, käynnit , ,4 / käynti 16,33 10,32 16,19 156,8 16, ,9 Tilaisuuksia, lukumäärä , ,0 Yhteensä , ,6 Tuotot , ,0 Järjestöjen nuorisotoiminta, ,0 1 0 avustettuja järjestöjä 0,0 Järjestöjen jäsenmäärä alle , vuotias 41,4 / järjestöjen jäsen 28,98 43,81 26,00 59, ,3 Yhteensä , Tuotot 67

68 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu LASTEN JA NUORTEN YHTEISÖLLINEN KASVU Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Toteutuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 Muutos TA12-TA13 Muuto s % Muu ennaltaehkäisevä - - toiminta / alle 29-vuotias asukas 3,03 5,61 2,77 49,4 2, ,3 Yhteensä , ,6 Tuotot Erityisnuorisotyö, asiakkaat , ,0 / asiakas 723, ,92 557,56 27,4 1066, ,6 Erityisnuorisotyö yhteensä , ,1 Tuotot , Nuorten työpajatoiminta, as ,0 10 / asiakas 1 972, , ,00 24, Työpajatoiminta yhteensä , ,0 Tuotot Nuosityön hallinto Pikkuparlamentti Kulut yht , ,3 Nuorisotoimi kulut yht , ,2 / alle 29-vuotias asukas 45,29 48,58 42,05 86,6 57, ,2 Asiakastyytyväisyys 3,68 Tuotot , Tuotot % kuluista 5 % 5 % 15 % 317,0 4 % 0-15,4 Netto , ,1 LASTEN JA NUORTEN YHTEISÖLLINEN KASVU YHTEENSÄ: MENOT , ,7 TULOT , ,9 NETTO , ,9 Kehitysnäkymät Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen palvelurakenteessa tulee tapahtumaan muutoksia. Marraskuussa 2012 valmistuu Linnakankaalle 85 -paikkainen yksityinen päiväkoti ja Ylikylälle Nerolantielle 75 -paikkainen yksityinen päiväkoti. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2013 alle kouluikäisten lasten määrä lisääntyy noin kahdella kymmenellä. Vanhempien työllisyyden heikkenemisen vuoksi kokopäivähoitopaikkojen tarve ei tämän hetkisen arvion mukaan lisäänny. Avoimien päivähoitopaikkojen tarve sitä vastoin tulee lisääntymään. Yksityisten päiväkotien asiakkaille maksettujen lakisääteisen ja kunnallisen yksityisenhoidon tuen tilalle aletaan maksaa lapsikohtaista, tulosidonnaista palveluseteliä. Tällöin yksityisen päiväkodin palvelujen asiakaskanta laajenee. Hovintien ryhmäperhepäiväkotien ja Pirilän avoimen päiväkodin korvaavina tiloina toimii Hovintien tilaelementtipäiväkoti vuoteen syksyyn 2014 asti. Tällöin toiminta siirtyy Sarkkirannan päiväkodin yhteyteen rakennettavaan laajennusosaan. Hovintien tilaelementtipäiväkotiin siirtyy syksyllä 2014 Kirkkotien päiväkodin toiminta tilojen peruskorjaukse ajaksi. 68

69 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Opetus Perusopetuksessa oppilaiden lukumäärä kasvaa ennusteiden mukaan budjettivuonna noin kolmellakymmenellä kolmella. Olennaisia toimintaa ohjaavia tekijöitä ovat syksyllä 2011 voimaan astuneet oppilaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea sekä oppilashuoltoa koskevat perusopetuslain ja opetussuunnitelmien perusteiden muutokset. Nämä toimintaan vaikuttavat juridiset muutokset tapahtuvat toimintaympäristössä, jossa takana on toinen Hyvän kasvun strategiavuosi arviointeineen sekä koulurakenteen muuttuminen lain ohjaamaan lähikouluperiaatteeseen. Lisäksi vuoden 2013 aikana Ylikylän yhtenäiskoululle muodostuu 1-9 luokkasarja. Nuorisotoimi Kempeleen lukiossa syksyllä 2012 aloittaneiden opiskelijoiden määrä oli 107, joka oli 7 suurempi kuin vuotta aiemmin. Perusopetuksen päättäneistä oppilaista hakeutui keväällä 2012 Kempeleessä valtakunnallisen suuntauksen mukaisesti hieman yli puolet lukiokoulutukseen. Kempeleestä hakeudutaan edelleen myös kaupungin erikoislukioihin. Lukion toiminnan laajuuden kannalta merkittävää on, mille tasolle aloittaneiden määrä jatkossa asettuu. Lasten ja nuorten kasvussa ja elämässä koululaitoksen ulkopuolisten toimijoiden merkitys kasvaa koko ajan. Tämä vaatii kunnallisten palveluiden ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämistä. Lisäksi yksi myös Kempeleen opetustointa koskeva merkittävä yhteiskunnallinen haaste on lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen lisääntymisen estäminen. Kempeleen kunnan nuorisotoimi keskittyy tarjoamaan ennaltaehkäisevää, lasten mielipiteet huomioivaa ja lasta sekä nuorta lähellä olevaa työtä. Koulunuorisotyötä, pienryhmätoimintaa ja lapsia ja nuoria osallistava työote sekä hyvä yhteistyö muiden toimijoiden ja vanhempien kanssa korostuu. Syrjäytymistä pyritään ehkäisemään etsivän nuorisotyön, erityisnuorisotyön ja työpajatoiminnan avulla. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Oulun seutu ja sen kunnat ovat valmistelleet seudullisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman. Yhteinen ohjelma on suositus kunnille ja sen mukaisesti Kempeleen kunta laatii oman kuntakohtaisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman kevääseen 2013 mennessä. Ohjelman strateginen tavoite vuoteen 2025 mennessä on edistää lasten. nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia vahvistamalla arjen kehitysyhteisöjä, kaikille yhteisiä peruspalveluja ja niiden kasvatuskumppanuutta niin, että erikoistuneiden palvelujen tarve ja kuormitus vähenevät. Hyvän kasvun strategian ensimmäisen toimintavuoden arvioinnissa nousi yksikkökohtaisten kehitystarpeiden lisäksi yhteisiksi haasteiksi lasten ja nuorten osallisuuden kehittäminen, kasvatuskumppanuuden kehittäminen kotien kanssa sekä oppilaiden yksilöllisen tuen ja ohjaamisen kehittäminen. Näitä osa-alueita viedään edelleen eteenpäin lasten koko opin ja kasvun polulla strategisten kehittämistyöryhmien lisäksi yksikkökohtaisesti lukuvuosisuunnitelmissa kuvatuin menetelmin. Yhtenä olennaisena kehittämistoimenpiteenä on erityisen tuen ohjauspalveluiden kehittäminen moniammatillisena yhteistyönä. 69

70 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Toimenpiteet Varhaiskasvatus Varhaiskasvatusta toteutetaan Kempeleessä eri toimintamuodoilla: kunnallisena päiväkotihoitona (10 päiväkotia), perhepäivähoitona (keskimäärin 35 kunnallista perhepäivähoitajaa), ryhmäperhepäivähoitona (6 ryhmäperhepäiväkotia) sekä avoimena päivähoitona kahdessa eri toimipisteessä. Yksityisten päiväkotien asiakkaille myönnetään tulosidonnaisia palveluseteleitä. Yksityisen perhepäivähoidon asiakkaille maksetaan Kelan kautta lakisääteistä ja kunnallista yksityisenhoidon tukea. Tähän mennessä yksityiset perhepäivähoitajat ovat olleet työsuhteisia perhepäivähoitajia, jotka perheet ovat palkanneet omaan kotiinsa. Kunnallisessa päiväkotihoidossa tulee olemaan noin 700 lasta. Alle kolmevuotiaita lapsia tulee olemaan noin 16 %. Esiopetusta järjestetään viidessä päiväkodissa. Ketolanperän koulun esiopetus siirtyy Puukoulun päiväkodin etäryhmäksi Kokkokankaan esiopetuksen jatkuminen tarkastellaan kevään esiopetukseen ilmoittautumisen yhteydessä. Perhepäivähoitajien määrä tulee vähenemään yksityisten päiväkotien valmistuttua. Vuonna 2013 työskentelee arviolta keskimäärin 32 perhepäivähoitajaa. Vähennys tapahtuu avoimien ja tilapäisten työsuhteiden kautta. Lakisääteisellä kotihoidon tuella arvioidaan olevan keskimäärin 480 lasta. Kunnallista kotihoidontukea maksetaan 73 /alle 2 -vuotiaalle kotona hoidettavalle lapselle. Yksityinen päiväkotihoito lisääntyy keskimäärin 70 lapsella. Yksityisissä päiväkodeissa on keskimäärin 170 lasta. Sähköinen palveluseteli otetaan käyttöön Toimintatapana käytetään Sitran kanssa Oulun kaupungin kehittämää mallia. Yksityisille perhepäivähoitajille, joita Kempeleessä on pelkästään työsuhteisia hoitajia, maksetaan edelleen Kelan kautta lakisääteistä ja kunnallista yksityisenhoidon tukea. Yksityisessä perhepäivähoidossa on vuoden aikana arviolta keskimäärin 45 lasta. Opetus Hyvän kasvun strategian työryhmistä osallisuuden kehittämisryhmän työskentely yhdistetään kunnalliseen osallisuuden ja Pikku parlamentin kehittämishankkeeseen. Lisäksi yksi työryhmä kehittää kotien kanssa käytäviä kasvunkeskusteluja ja yksi työryhmä keskittyy ohjauskäytäntöjen ja -vastuiden määrittämiseen ja kehittämiseen lapsen siirtyessä kasvun- ja opinpolulla yksiköstä toiseen. Uudet prosessikuvaukset tehdään niveliin viskari-eskari, esiopetus-perusopetus ja 4-5 -luokka. Myös ohjausprosessi perusopetuksesta toiselle asteelle päivitetään tässä yhteydessä. Perusopetuksessa yhtenä merkittävänä tavoitteena on opetustoiminnan kehittäminen oppilaslähtöisesti eriyttävämpään ja toiminnallisempaan suuntaan. Joustavan perusopetuksen periaatteella toimineet yläluokkien toiminnalliset luokat muutetaan virallisesti joustavan perusopetuksen ryhmiksi. Perusopetuksen toiminnassa tapahtuvat muutokset vaativat myös uusia toimintarakenteita ja muutoksia vanhoihin rakenteisiin. Erityisen tuen ohjauspalveluja kehitetään. Lähikouluperiaatetta vahvistetaan ja yksiköiden toimintakulttuuria kehitetään edelleen kolmiportaisen tuen tarpeisiin. Vaativin erityinen tuki säilyy muutoksista huolimatta Santamäen koulussa. Kasvun- ja opinpolun yhtenäistäminen aiheuttaa rakenteellisia muutoksia kouluyksiköissä. Kempeleen yläaste lakkasi olemasta ja Ylikylän tilojen valmistumisen myötä 70

71 Akselin otsikko Kempeleen kunta Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu yläluokkien toiminta jakautui Kirkonkylälle ja Ylikylälle muodostaen kaksi yhtenäisen perusopetuksen yksikköä. Perusopetuksen oppilasmäärien kasvuun varaudutaan hakemalla opetusryhmien valtion myöntämää pienentämismäärärahaa. Pirilän ja Honkasen lasten- ja nuortentalon toiminnassa toteutetaan monipuolista, avointa ja osallistavaa talotoimintaa sekä lasta ja nuorta henkilökohtaisesti huomioivaa pienryhmätoimintaa. Kempeleen kunta ostaa kymmenelle nuorelle työpajapaikat Oulun seudun ammattiopistolta. Nuorisotoimi Yhtenä tärkeimmistä asioista nähdään nuorten osallisuus heitä koskevissa asioissa. Tätä pyritään vahvistamaan Pikku Parlamentin kehittämishankkeesta nousseena Nuorten foorumin kehittämisenä. Myös lasten- ja nuortentalot pyrkivät vastaamaan nuorten tarpeeseen, kuuntelemalla nuorten toiveita sekä tarjoamalla mahdollisemman monelle varhaisnuorelle ja nuorelle kohtaamispaikan tapahtumien, kerhojen ja mm. pienryhmien kautta. Pidämme tärkeänä nuorisotyöntekijöiden jalkautumista kouluihin. Toiminnassa painotetaan etsivän nuorisotyön tärkeyttä nuorisotoimen palveluna, onhan se myös erityisnuorisotyön ohella syrjäytymistä ehkäisevä sekä nuorisotakuuseen vastaava palvelu. Työpajapaikkoja pyritään lisäämään hakemalla rahoitusta toisen pajan kuluihin Kunnallisessa päivähoidossa hoidetut lapset Tammikuu heinäkuu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

72 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kuvio.Lapsia päivähoidossa TA 2013 TA 0-6 v. lapsia Lapsia päivähoidon piirissä Päivähoidon piirissä, %osuus 0-6 v. 50 Kuvio. Lapsia varhaiskasvatuksen palveluiden piirissä Päiväkotihoito Ryhmäperhepäivähoito Perhepäivähoito Yksityinen päivähoito Tuettu hoito kotona Kuvio. Oppilasmäärät kouluittain (ennuste) Lukio Yläaste Ylikylä Kirkonkylä Ketolanperä Linnakangas Santamäki Mukautettu EHA EHA

73 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika Vapaa-aika VAPAA-AIKA TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 12/13 Toimintatulot ,3 0 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tuotot ,0 Toimintamenot ,6 0 Henkilöstömenot ,9 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ,0 Avustukset ,0 Vuokrakulut ,0 Muut toimintamenot ,0 TOIMINTAKATE ,3 0 0 Poistot , Vyörytyskulut Vyörytystuotot 0 TILIKAUDEN TULOS ,

74 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika Kuntamaisemataulukot VAPAA-AIKA Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Toteutuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 Muutos TA12-TA13 Muutos % Kirjasto Pääkirjasto, lainat , ,2 / laina 1,64 1,87 1,65 88,2 1,80-0,07-3,7 / toimintatunnit , ,6 Aukiolotunnit viikossa , ,0 Pääkirjasto yhteensä , ,5 Tuotot yhteensä , Sivukirjastot, lainat , ,8 / laina 7,63 7,29 6,07 83,3 Asiakaskäynnit /asiakaskäynti 4,60 4,62 Aukiolotunnit viikossa , ,8 Sivukirjastot yhteensä , ,0 Tuotot yhteensä Kirjastot yhteensä, lainat , ,3 / laina 2,03 1,79 1,86 104,1 1,74 0-2,6 / lainaaja 73,91 75,31 60,88 80,8 72, ,7 Lainaajat / asukas (peittävyys) 54 % 52 % 53 % 101,9 53 % 0 1,9 Asiakaskäynnit / asiakaskäynti 3,67 3,86 0 Bruttokulut / asukas , ,0 Verkkopalvelun käyttö , ,2 Asiantuntijapalvelut , ,6 KM-tuottavuusindeksi 5,39 0,00 Kirjastot yhteensä , ,9 Tuotot yhteensä , Kirjastotoiminnan kulut yht , ,5 Toiminnan tuotot yht , Tuottojen osuus kuluista (%) 4 % 5 % 8 % 174,5 5 % Netto , ,6 Kulttuuripalvelut as , ,0 /asiakas 47,35 47,02 0,0 38,82-8,20-17,4 Toiminnan kulut yht , ,7 Tuotot , Asiakastyytyväisyys 2,94 / asukas 7,65 7,85 7,05 89,8 7, ,8 Tuottojen osuus kuluista (%) 3 % 8 % 8 % 102,6 8 % 0 7,2 Netto , ,3 74

75 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika VAPAA-AIKA Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Toteutuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 Muutos TA12-TA13 Muutos % Uimahallit, käynnit , ,6 / käynti 5,61 5,39 5,73 106,4 5,58 0 3,6 / käynti (netto) 3,09 3,01 3,27 108,5 3,07 0 1,9 Aukiolotunnit viikossa , ,3 / aukiolotunti 283,13 259,61 259,45 99,9 252, ,9 / aukiolotunti (netto) 150,52 145,71 148,06 101,6 138, ,8 Tuottojen osuus kuluista (%) 45 % 44 % 43 % 97,8 45 % 0 2,3 Kulut yhteensä , ,0 Tuotot , ,9 Yhteensä (netto) , ,6 Liikuntapaikat, kust. yht , ,0 Tuotot yhteensä , ,9 Liikuntatoiminta, käynnit Ryhmien lukumäärä ,0 6 Yhteensä , ,6 Tuotot , Seura- ja järjestötoiminta, 8 8 0,0 8 seurojen määrä Avustus / asukas 1,45 0,82 0, ,0 Yhteensä , ,0 Tuotot Liikuntapalvelut kulut yht , ,4 Tuotot , ,9 Asiakastyytyväisyys 4,29 0 / asukas 85,26 86,50 71,74 82,9 84, ,8 Tuottojen osuus kuluista (%) 38 % 41 % 29 % 71,1 41 % 0 1,3 Netto , ,3 Vapaa sivistystyö, opiskelija , ,2 / opiskelija , ,8 Opetustunnit , ,5 / opetustunti , ,4 Kurssilaisia , ,0 / kurssilainen , ,1 Peittävyys-% 13 % 14 % 11 % 75,9 15 % 0 3,5 Vapaa sivistystyö yhteensä , ,4 Tuotot , ,4 Toiminnan kulut yht , ,4 Tuotot , ,4 Tuotot % kuluista 23 % 26 % 42 % 163,1 25 % 0-4,1 Netto , ,1 VAPAA - AIKA KULUT , ,5 TUOTOT , ,3 NETTO , ,2 Kehitysnäkymät Vuonna 2011 palveluiden korkeaksi mitattu laatutaso pyritään säilyttämään. Vapaaajan palveluiden haasteena on sekä saada kasvava ikääntyvien väestöryhmä entistä laajemmin mukaan palveluiden piiriin että tarjota lapsille nuorille heidän tarvitsemiaan vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia. Ikääntyville suunnatuissa vapaa-ajan palveluissa olisi oleellista löytää tiloja päiväaikaan tapahtuvalle toiminnalle. Selvitetään mahdolli- 75

76 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika suutta Pirilän lasten ja nuorten talon tilojen hyödyntämiseen kansalaisopiston toiminnalle. Keskeinen tavoite on vapaa-ajan palveluiden integroituminen kunnan muuhun peruspalvelutuotantoon. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja -projektit Toimenpiteet Laaditaan kulttuuristrategia kevään 2013 aikana. Tutkitaan mahdollisuuksia tuottaa palveluita uusien yhteistyökumppaneiden kanssa sekä seutukuntatasolla että kolmannen sektorin toimintaan liittyen. Museotoimintaa kehitetään toimimalla pilottina MUSKELI -hankkeessa. Tavoitteena hankkeessa on etsiä erilaisia tapoja paikallisen kulttuuriperintökasvatuksen toteuttamiseen. Vapaa-aika huolehtii kirjaston, liikunnan, kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen edistämisestä, tukemisesta ja järjestämisestä yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa alueellista ja seudullista yhteistyötä korostaen. Tavoitteena on järjestää korkeatasoisia, elämänlaatua, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistäviä vapaa-ajan tapahtumia. Kehitetään sujuvia yhteistyömalleja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kansalaisopiston opetuksen laadun, vaikuttavuuden sekä toiminnan arviointia kehitetään. Kansalaisopiston kurssitarjonnan markkinoinnissa toteutetaan kohdennettua markkinointia. Vapaa-ajan palveluissa hyödynnetään seudullista tapahtumakalenteria. Monipuolistetaan ikääntyvien liikuntaharrastusmahdollisuuksia. 76

77 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Terveys- ja toimintakyky TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 12/13 Toimintatulot ,6 0 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tuotot ,0 Toimintamenot ,8 0 Henkilöstömenot ,8 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ,7 Avustukset 0 Vuokrakulut ,0 Muut toimintamenot TOIMINTAKATE ,0 0 0 Poistot Vyörytyskulut Vyörytystuotot TILIKAUDEN TULOS , Kehitysnäkymät Kotikunta- ja sosiaalihuoltolain muutokset vuonna 2011 mahdollistivat vanhusten ja vammaisten oikeuden valita asuinpaikkansa ja täten pääsyn uudessa kotikunnassa myös terveyspalvelujen piiriin. Terveydenhuoltolain perusteella vuodesta 2014 lähtien kuntalaisilla on valinnanvapaus hankkia terveyspalveluja myös yli kuntarajojen. Em. syistä johtuen perusterveydenhuollon palvelujen käytön ennustettavuus vaikeutuu entisestään aiheuttaen haasteita toimintojen suunnittelulle ja toteuttamiselle. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VN30/2009) tuli voimaan vuonna Asetuksella määrätään terveystarkastuksien ajankohdat ja määrät sekä laajennetaan ja syvennetään tarkastuksien sisältöä, tähdennetään moniammatillisen yhteistyön toteuttamista. Tarkastustoiminta ja sen perusteella esiin nousevat tukitoimet edellyttävät yhteistyötä mutta myös lisäresursointeja. Toiminnalla tavoiteltava hyvinvoinnin paraneminen on nähtävissä tulevia vuosina ja vuosikymmeninä. AvoHilmo tiedonkeruulla seurataan avoterveydenhuollon terveyspalvelujen saatavuutta sekä toteutumista. Vuoden 2013 alusta tiedot siirtyvät ajantasaisesti Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) rekisteriin ja tiedot julkaistaan THL:n nettisivuilla kunnittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lain mukaisesti terveydenhuollon toimintayksiköillä on velvollisuus liittyä valtakunnallisiin terveydenhuollon KanTa-palveluihin (eresepti, earkisto). Kempeleessä eresepti käyttöönotetaan tammikuussa 2013 ja earkistoon viimeistään elokuun 2014 lopussa. Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen nykytarpeita ja tulevia ennakoiden on ensisijaisen tärkeää yhdessä tukipalvelukeskuksen kanssa. 77

78 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Esh:sta on siirtynyt jatkuvasti uusia potilasryhmiä pth:n tutkittavaksi, jatkohoidettavaksi ja määräaikaiskontrolloitavaksi. Lisäksi osa esh:n toiminnasta toteutetaan sähköisinä konsultaatioina hoitovastuun säilyessä pth:ssa. Nämä toimet lisäävät pth:n kuormitusta, kustannuksia ja vaatimustasoa, mm. erilaisten tutkimusten ja kontrollikäyntien määrän kasvaessa. Vaativammat hoidot on haasteellista järjestää pienissä pth:n yksiköissä, koska tarvittavaa monen eri alan erikoisosaamista (mm. hoitajat, lääkärit, hammaslääkärit, mt-työ, kuntoutus) on vaikea järjestää. Uusien potilasryhmien hoito- ja toimintatapojen käyttöönotto vaativat henkilöstölle lisääntyneitä kouluttautumis-tarpeita, lääkäri-hoitaja työnjaon ja hammaslääkäri-suuhygienisti työnjaon kehittämistä, sektoriosaamisen lisäämistä sekä yhteistyötä on kehitettävä seudullisesti yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Esh:ssa toteutetaan uusia ja vaativampia hoitomuotoja sekä hoidetaan entistä haasteellisimpia potilaita, joten sieltä ei ole odotettavissa kustannussäästöä pth:n vastuulle siirretyistä tehtävistä. Palvelujen kysynnän oletetaan edelleen lisääntyvän väestön määrän kasvamisesta ja ikääntymisestä johtuen sekä esh:sta pth:oon siirrettyjen tehtävien vuoksi, mutta myös lasten ja perheiden tarpeiden lisääntymisen ja monimutkaistumisen vuoksi. Lisäksi mielenterveystyön ja päihdehoidon tarpeet ovat kasvussa nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden keskuudessa. Terveyspalvelujen käyttö ja -kattavuus ovat Kempeleessä alueellisesti ja valtakunnallisesti korkeita. Palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä henkilöstön riittävyyden lisäksi on ongelmana kaikilla osa-alueilla niukoiksi jääneet ja peruskorjausta kaipaavat terveydenhuollon toimintatilat. Terveydenhuoltolain perusteella Ensihoito ja sairaankuljetus siirtyvät kokonaisuutena sairaanhoitopiirille v 2013 alusta alkaen. PPSHP:n luottamuselimet päättävät palvelutasomäärityksestä ja kustannusten jakautumista kuntien kesken. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Lääkärien ja hoitajien sekä hammaslääkärien ja suuhygienistien työtehtävien uudelleen arviointia ja mahdollista uudelleen järjestelyä jatketaan sekä kehitetään uusien esh:sta siirtyvien potilasryhmien seurannan järjestämistä. Optimaalista hoidonporrastusta avopalveluiden, kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon välillä kehitetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa, tavoitteena on että esim. terveyskeskussairaalassa voitaisiin keskittyä sairaalaosastohoitoa tarvitseviin potilaisiin. Nämä yhdessä em. asetuksen neuvola ym. terveydenhuollosta kanssa tulevat jatkossakin vaatimaan resursointeja omaan palvelutuotantoon ja ostopalveluihin sekä henkilöstön koulutuksiin. Alueellisen väestövastuujärjestelmän tulevaisuus on vuodesta 2014 lähtein avoin johtuen sektori- ja erityisosaamisen tarpeiden kasvusta ja yli kuntarajojen mahdollistuvasta terveyspalvelujen käytöstä. Ennaltaehkäisevä työtä jatketaan yhteistyössä muiden peruspalvelujen kanssa. Asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta mukaista toimintaa jatkokehitetään terveydenhuollossa moniammatillisena yhteistyönä. THL:n Tukeva-2 hakkeeseen liittyneessä Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen 4-v lastenneuvolassa pilotoitua toimintamallia juurrutetaan jatkossa kaikkiin terveystarkastustoimintoihin. Kasteohjelman KYTKE-hankkeissa on ollut tavoitteena mm. kodin ja asiakkaan yhdistäminen so-te:n saumattomaan palveluketjuun ja toimintaympäristöön. Kytke-hankkeen osioina ovat olleet Aivohalvauspotilaan kuntoutusprosessi, Mielenterveyspotilaan hoito- 78

79 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Toimenpiteet ja kuntoutusprosessi sekä Syöpäpotilaan saattohoitoprosessi. Näiden hankkeiden tuotokset ovat juurrutusvaiheessa. Terveyskeskussairaalassa tavoitteena on tulevaisuudessa hoitaa ainoastaan sairaanhoidon vuoksi hoitoa tarvitsevia potilaita, pitkäaikaishoiva- ja asuminen toteutetaan sairaalan ulkopuolella esim. ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Lisäksi käynnistetään Kotisairaala-pilottitoiminta tukemaan ja mahdollistamaan kotona ja palveluasumisessa oleminen myös lyhytaikaisen sairaanhoidon tarpeen aikana. Em. toimilla ennakoidaan, käynnistetään ja toteutetaan palvelurakennemuutosta sairaalahoidon ja hoivan alueilla. Kunnan on velvollisuus sosiaalihuoltolain (710/82) mukaan järjestää kuntalaiselle mahdollisuus käyttää kasvatus- ja perheneuvolapalveluja. Sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) mukaan kasvatus- ja perheneuvolan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja nuorten myönteistä kehitystä järjestämällä ohjausta, neuvontaa, asiantuntija-apua sekä tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa. Tämä palvelu on oma erikoisalansa, joka eroaa normaalista sosiaalityöstä ja mielenterveystyöstä; jatkossa Kempeleessä palvelu järjestetään omana toimintana mielenterveyspalveluihin liitettynä yhdessä sosiaalityön kanssa. KanTa-palveluja (eresepti, earkisto) varten perustettu kuuden Lakeuden kunnan yhteinen käyttöönottoprojekti jatkuu yhteisen projektihenkilön koordinoimana. PPSHP:n strategiatyön mukaisesti sairaanhoitopiirissä on kaksi neuvottelupoolia: Oulu pohjoinen ja Oulu eteläinen. Oulu pohjoiseen kuuluvat tulevan Uuden Oulun kunnat, Oulunkaaren ky:n alue, Kuusamon ja Taivalkosken kunnat sekä ns. Lakeuden alueen kunnat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Oulu pohjoisen alueen edustajat käyvät yhdessä neuvotteluja PPSHP:n tulosalueiden kanssa pth/esh palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Terveydenhuoltolain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä määräenemmistöllä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. PPSHP:n perusterveydenhuoltoyksikkö koordinoi alueellamme järjestämissuunnitelman laatimista ja tavoitteena on vuodelle 2013 saada suunnitelmasta tiivistelmä ja syksyllä 2013 varsinainen laajempi suunnitelma. Terveys ja toimintakyky alaprosessin tehtävänä on pth:n perustyöstä vastaaminen ja samalla ennaltaehkäisevän työotteen edelleen kehittäminen yhteistyössä muiden toimialojen kanssa ja yhteistoiminnan kehittäminen alueen kuntien sekä esh:n kanssa. Oulu pohjoinen alueella tarkastelemme ja etsimme yhteisiä toimintojen kehittämistä yhdessä PPSHP:n kanssa. Lisäksi jatketaan kunnan yhteisten ja terveyspalvelujen palveluprosessin kehittämistä ja kuvaamista. Perheneuvolatoiminta käynnistetään elokuun alusta Perheneuvolassa tulee työskentelemään psykologia ja sosiaalityöntekijä joilla on perhe- ja kasvatusneuvolapätevyys sekä erikoislääkärikonsultaatiot hankitaan ostopalveluina. Perheneuvolan tilat remontoidaan Kirkonkylän yhtenäiskoulun terveydenhuoltotilojen yhteyteen. Perheneuvolan käynnistämistä varten on varattu n Määrärahaa lakisääteisten seulontojen toteuttamiseen on lisätty yht , perusteena kustannustason nousu sekä mammografioiden uusi seulontaikäryhmä. 79

80 Kempeleen kunta Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Terveyskeskussairaalan paikkamäärää lasketaan 40:sta 35:een pitkäaikaishoitoa vähentämällä, pitkäaikaishoiva toteutetaan palveluasumisen kautta. Osastopaikkojen vähentäminen on osa palvelurakenne muutosta, jonka tavoitteena on, että sairaalassa hoidetaan vain sairauden vuoksi hoitoa tarvitsevia potilaita ja hoivapalvelut toteutuvat muutoin. Tk-sairaalassa lähiaikoina luontaisesti vapautuvista työsuhteista kaikkia ei toistaiseksi täytetä, kuitenkin sairaalan henkilöstömitoitus / hoitopaikka säilyy ennallaan. Lisäksi on arvioitu syntyvän kustannussäästöä oheiskuluissa, toisaalta asiakasmaksutuotot laskevat paikkojen vähentämisen myötä. Tk-sairaalan käyttökuluissa syntyvä säästö on siirretty ikähoivaan alueelle asumispalveluja varten. Palvelurakennemuutoksen toteuttamista varten käynnistetään myös kotisairaalatoiminnan pilotti v Kotisairaalatoimintapilotti perustuu terveyskeskussairaalan, kotihoidon, kotisairaanhoidon, vastaanoton ja kunnassa toimivien palveluasumisyksiköiden väliseen tiiviiseen ja uutta luovaan yhteistyöhön sekä ennen kaikkea potilaan haluun ja toiveeseen kotisairaalahoidosta. Kotisairaalapilottia varten on v 2013 varattu n , se koostuu lähinnä 1½ sairaanhoitajan ja hoitotarvikkeiden kuluista, lääkärityöpanos toteutetaan sisäisin työjärjestelyin. EResepti otetaan käyttöön tammikuun lopussa KanTa hanke etenee kohti earkistoa ja sen käyttöönotto syyskesällä Ensihoito siirtyy vuonna 2013 Terveydenhuoltolain mukaisesti sairaanhoitopiirin vastuulle. Uuden palvelutasomäärityksen perusteella ensihoidosta aiheutuvat kustannukset kasvavat. Ensihoitoa varten siirrettiin alaprosessin sisällä terveydenhoito- ja sairaanhoitopalveluista erikoissairaanhoitoon sekä lisäyksenä , yhteensä Asukaskohtainen ensihoidon kustannus on n. 29,50. Koko esh:n ta 2013 määrärahavaraus perustuu v 2012 käyttöennusteeseen, väestökasvuun pohjautuvaan lisäykseen ja em. ensihoidon kustannuksiin. PPSHP:ltä ei ole toistaiseksi saatu heidän laatimia kuntakohtaisia ta-ennusteita vuodelle Kuvio. Erikoissairaanhoidon menot /vuosi ja menot /asukas vuosina Yhteensä, /asukas 80

81 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Kuvio. Ensihoidon kustannukset /as /as 11 /as 11 /as 10 /as TA 2013TA Ensihoito, 1000 Ensihoito, /asukas Kuvio. Sairastavuusindeksi vakioitu Koko maa Sairastavuusindeksi Oulun seutu Sairastavuusindeksi Kempele Sairastavuusindeksi

82 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Kuvio. Kansantaudit vakioitu ,0 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Kansantauti-indeksi 0, Kuvio. Erikoissairaanhoidon keskimääräinen kuukausittainen palveluiden käyttö vastuualueittain (OYS omat) Anestesia ja tehohoito Lasten psykiatria Kuntoutus Nuoriso- ja yleisairaalapsykiatria Yhteispäivystys Aikuispsykiatria Pään- ja kaulan sairaudet Pehmytkudoskirurgia Tukielin- ja neurokirurgia tammi-elo 2012/kk 2011/kk 2010/kk 82

83 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Sosiaalinen turvallisuus SOSIAALINEN TURVALLISUUS TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 12/13 Toimintatulot ,2 0 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tuotot ,0 Toimintamenot ,4 0 Henkilöstömenot ,3 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ,3 Avustukset ,6 Vuokrakulut ,0 Muut toimintamenot ,0 TOIMINTAKATE ,5 0 0 Poistot Vyörytyskulut Vyörytystuotot TILIKAUDEN TULOS ,5 0 0 Kehitysnäkymät Sosiaalisen turvallisuuden tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisten henkilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä ennaltaehkäisevää työtä painottaen. Sosiaalipalveluiden kysyntä tulee kasvamaan väestömäärän kasvaessa ja ikääntyneiden määrän lisääntyessä. Valtakunnallinen taloudellinen tilanne heijastuu yksilöiden ja perheiden työllisyyteen sekä taloudelliseen toimeentuloon minkä takia palvelutarpeen kasvua on vaikea ennustaa tulee voimaan nuorten yhteiskuntatakuu joka edellyttää, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämän toteuttaminen perustuu eri viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Kempeleen kunta on mukana Tukeva III hankkeessa johon sisältyy mm. lapsi- j a nuorisopoliittinen ohjelmatyö. Lisäksi hankkeen kautta aikaisemmin saavutettuja tuloksia ja käytäntöjä juurrutetaan käytännön toimintaan. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä Pirilän porras-hanke jatkuu kesäkuun 2013 loppuun. Pitkäaikaistyöttömien työelämään siirtymistä helpottavaan Sihti-projektiin osallistutaan entisillä resursseilla. 83

84 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Toimenpiteet Vuonna 2013 pääpaino sosiaalipalveluissa on edelleen ennalta ehkäisevässä työssä. Erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi vuoden 2013 alusta palkataan kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. joka vastaa myös muista kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista. Tukityöllistämistä kohdennetaan pääasiassa yli 500 päivää työttömänä olleisiin. Työllistämisellä pyritään estämään työttömyyden mukanaan tuomien ongelmien muuttumista pysyviksi. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen on varattu euroa vähemmän kuin vuonna 2012(muutettu ta 2012). Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa pääpaino on suositusten mukaisesti tukiasumisessa, jossa tuki annetaan kuntoutujan omaan asuntoon, sekä kuntouttavassa palveluasumisessa jossa yöaikaan mahdollisesti tarvittava apu tulee paikalle puhelinsoitolla. Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään mikäli tuettu asuminen ei onnistu. Päihdepalveluissa laitoshoito ostetaan vuoden 2012 tapaan A-klinikkasäätiön hallinnoimasta Järvenpään sosiaalisairaalasta. Vammaispalveluissa vaikeavammaisten asumispalveluiden kysyntä (subjektiivinen oikeus) on kaksinkertaistunut vuoden 2012 aikana. Vuoden 2013 määrärahalla pystytään palveluasumista ostamaan saman verran kuin vuonna Kehitysvammahuollossa pyritään edelleen laitoshoidon vähentämiseen. Vuoden 2013 alusta nykyinen sosiaalipäivystysjärjestelmä loppuu ja päivystys järjestetään ostopalveluna Oulun kaupungilta. Lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitopäivien määrät ovat laskeneet jo useamman vuoden ajan. Painopiste on edelleen ennalta ehkäisevässä työssä. Perhetyötä pyritään tarjoamaan jo varhaisessa vaiheessa sekä omana toimintana että ostopalveluna. Perheneuvola toiminta aloitetaan omana toimintana elokuussa Perheneuvolaan palkataan psykologi ja sosiaalityöntekijä joilla on perheneuvolassa työskentelyyn vaadittava pätevyys. Palvelu järjestetään mielenterveyspalveluihin liitettynä yhteistyössä sosiaalityön kanssa. 84

85 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Kuvio. Toimeentulotuki ja työmarkkinatuen kuntaosuus Perustoimeentulotuen valtionosuudet ja takaisinperintä (tulo) Valtion työllistämistuki (tulo) Toimeentulotukimenot 200 Työmarkkinatuen kuntaosuus (meno) TP 2011 TA 2012 TA 2013 Valtion tukityöllistäminen (meno) Nettomenot Kuvio. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % 5 4,5 4 3,5 2,8 2,8 2,8 2,6 2,5 2,4 2,4 2, ,5 Koko maa 2 1,5 1 0,9 1,7 1,3 1,3 1,3 1,9 1,4 1,1 1,2 Kempele 0,

86 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Kuvio: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 9, Kempele Oulun seutukunta Koko maa 2 0 Kuvio. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisistä 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 Koko maa Oulun seutukunta Kempele 0,2 0 86

87 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito IKÄÄNTYNEIDEN HOIVA JA HUOLENPITO TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 12/13 Toimintatulot ,3 0 Myyntitulot Maksutulot Muut tuotot ,0 Toimintamenot ,1 0 Henkilöstömenot ,9 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ,0 Avustukset ,7 Vuokrakulut ,0 Muut toimintamenot TOIMINTAKATE ,2 0 0 Poistot 0 Vyörytyskulut Vyörytystuotot 0 TILIKAUDEN TULOS ,2 0 0 Kehitysnäkymät Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessin tehtävänä on tukea paitsi ikääntyneitä kuntalaisia myös muita kuntalaisia joiden toimintakyky on heikentynyt, ja tarjota palveluja kotona selviytymisen tueksi. Vanhusten määrä Kempeleessä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Kotihoidon asiakasmäärä kasvaa kuntalaisten ikääntyessä eikä nykyisellä henkilöstöresurssilla pärjätä ilman henkilöstön ponnisteluja. Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaaminen, ns. vanhuspalvelulaki tuonee mukanaan uusia velvoitteita mm. henkilöstön resursointiin. Tarpeelliset toimintakyvyn edellyttämät palvelut on saatava viivytyksettä iästä riippumatta. Palvelusetelilaki tuli voimaan vuonna 2009 ja palvelusetelin käyttö aloitettiin Kempeleessä säännöllisessä kotihoidossa marraskuussa Palvelusetelijärjestelmän laajentamista tulevina vuosina valmistellaan vuoden 2013 aikana. Vuonna 2011 voimaan tullut uusi kotikuntalaki työllistää kotihoitoa entistä enemmän. Mm. Sas-työryhmässä käsitellään muista kunnista Kempeleeseen palveluasumiseen haluavien ja Kempeleen kotikunnaksi valinneiden hakemuksia kuukausittain. Tehostetun palveluasumisen kilpailutus käynnistetään loppukesästä Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Eheä elämän ehtoo-hanke (EEE-hanke); Ennaltaehkäiseviä ja innovatiivisia toimintamalleja kehittävä hanke jatkuu edelleen. 87

88 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Toimenpiteet Ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia edistävää työtä jatketaan ja kehitetään edelleen. Ikäihmisten terveystarkastukset ja tehostetut ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat osana kotihoidon peruspalveluita. Palvelusetelijärjestelmä otettiin käyttöön säännöllisessä kotihoidossa marraskuussa 2011 ja vuonna 2012 järjestelmä on toiminut hyvin. Järjestelmä on lisännyt asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia ja helpottanut kotihoidon asiakaspaineita. Palvelusetelijärjestelmän laajentamista selvitetään vuonna RAI -järjestelmää tullaan hyödyntämään entistä enemmän ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinneissa. Vuoden 2012 aikana omaishoidontuen lakisääteisten vapaapäivien järjestämisessä otettiin käyttöön palvelusetelit, joiden käyttö on ollut vähäistä. Vuonna 2013 asiakkaita pyritään ohjaamaan entistä enemmän palvelusetelien käyttöön. Vuonna 2013 aloitetaan kotisairaalatoimintapilotti, joka perustuu terveyskeskussairaalan, kotihoidon, vastaanoton ja kunnassa toimivien palveluasumisyksiköiden tiiviiseen yhteistyöhön. Tätä silmällä pitäen vuonna 2013 ostetaan viisi uutta paikkaa tehostettuun palveluasumiseen. Uudet paikat täytetään vuodeosastolta siirtyvillä asukkailla. Tehostettuun palveluasumiseen on lisätty euroa hoitopäivähintojen nousun takia. Kuvio. Kotona asuvat 75 täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,9 89,6 91,8 91,4 90,4 89,6 89,4 89,3 89,3 89,4 89,5 91,7 90,4 91 Koko maa Oulun seutukunta 88 87,8 Kempele

89 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Kuvio. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet,% vastaavanikäisestä väestöstä ,8 15,2 11,5 16,4 14,5 11,3 14,9 13,4 16,1 15,4 14,1 14,7 12,6 11,9 Koko maa Oulun seutukunta Kempele Kuvio. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä ,1 5,4 3,3 2,4 7 7,1 7,2 7,1 6,5 4,3 3,8 3,6 3,4 3,5 3,3 Koko maa Oulun seutukunta Kempele 1 1,

90 Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Kuvio. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä , ,1 2,7 6,6 3 5,6 3,8 3,9 7,4 6,3 4,6 4,6 6,8 7,9 8,1 Koko maa Oulun seutukunta Kempele Kuvio. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavaikäisestä väestöstä ,8 3 6,5 3,9 6,3 5,9 2,5 2,6 5,4 2 4,7 2,3 1,6 1,7 0,9 Koko maa Oulun seutukunta Kempele

91 Palvelukunta Kuntamaisemataulukot Terveys ja toimintakyky, Sosiaalinen turvallisuus, Ikähoiva Kuntamaisemataulukot Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012+muutos Toteuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 Muutos TA 12-TA13 Muutos % TERVEYS- JA TOIMINTAKYKY Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat ,4 / asukas , ,8 / asiakas , ,3 Kulut , ,7 Tuotot , ,3 Netto , ,8 Terveysneuvonta-asiakkaat , ,2 / asukas , ,4 / asiakas , ,5 Kulut , ,9 Tuotot , ,0 Netto , ,0 Laboratoriotutkimukset / tutkimus 4,29 0,00 4,30 5,20 5 Kulut , ,2 Tuotot Netto , ,6 Röntgentutkimukset / tutkimus 38,20 52,00 67,22 67 Kulut Tuotot Netto Sairaankuljetukset 0 / kuljetus 0 Kulut Tuotot Netto Vastaanotto kulut yht , ,6 Kulut/asukas , ,6 Tuotot , ,6 Netto , ,6 Erikoissairaanhoito a1 sairaanhoitopiiriltä, ESH Hoitopäivät , ,9 / hoitopäivä , ,7 Yhteensä vuodeosastohoito , ,5 Käyntikerrat , ,4 Kulut , ,5 Tuotot , ,1 Netto , ,6 91

92 Palvelukunta Kuntamaisemataulukot Terveys ja toimintakyky, Sosiaalinen turvallisuus, Ikähoiva Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012+muutos Toteuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 Muutos TA 12-TA13 Muutos % TERVEYS- JA TOIMINTAKYKY Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat , ,3 / asiakas , ,0 Kulut , ,7 Tuotot , ,0 Netto , ,8 Kuntoutuksen kustannukset , ,7 yhteensä Kustannukset yhteensä ilman , valtion määrärahaa Tuotot ilman valtion määrärahaa , ,3 Netto ilman valtion määrärahaa , ,3 Suun terveydenhuolto Asiakkaat ,0 Peittävyys yli 18 -vuotiaat 31 % 31 % 30 % 0-3,2 Peittävyys alle 18 -vuotiaat 67 % 0 % Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 52 % 52 % 53 % 0 Odotusaika kiireettömään hoitoon (keskiarvo) Suun terveydenhuollon kulut yht , ,2 Tuotot , ,6 Netto/asiakas , ,1 Netto/asukas , ,8 Netto , ,9 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY YHT. KULUT , ,3 TUOTOT , ,4 Netto , ,1 92

93 Palvelukunta Kuntamaisemataulukot Terveys ja toimintakyky, Sosiaalinen turvallisuus, Ikähoiva Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Toteuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 Muutos TA 12-TA13 Muutos % SOSIAALINEN TURVALLISUUS Mielenterveystyön avoh , ,6 as. / asiakas , ,7 Kulut , ,4 Tuotot , ,1 Netto , ,9 Palveluasumisen asiakkaat , ,0 Palveluasumisen hpv , ,8 / asiakas , ,2 / hoitopäivä , ,1 Kulut , ,2 Tuotot , ,0 Netto , ,6 Hoitopäivät / 1000 asukasta , ,8 Mielenterveyspalv.kulut yht: , ,7 Tuotot , ,0 Netto , ,1 Päihdehuollon polikliinisen , ,0 avohuollon asiakkaat / asiakas , ,6 Kulut , ,7 Tuotot Netto , ,7 Päihdenhuollon as.palvelut 50 htpv /hoitopäivä 200 Kulut Tuotot 0 Netto Laitoskuntoutusostot , / hoitopäivä Kulut , Netto , Päihdepalvelut yhteensä / , ,0 Kulut yhteensä , ,5 Tuotot yhteensä Netto , ,5 Psykososiaaliset palvelut , ,3 yhteensä, kulut /asukas , ,5 Psykososiaaliset palvelut , ,0 yhteensä tuotot Netto , ,8 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet , ,0 / asiakasperhe , ,7 Kulut , ,6 Tuotot Netto , ,6 93

94 Palvelukunta Kuntamaisemataulukot Terveys ja toimintakyky, Sosiaalinen turvallisuus, Ikähoiva SOSIAALINEN TURVALLISUUS Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Toteuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 Muutos TA 12-TA13 Muutos % Toimeentulotuki, as.perh , ,0 /as.perhe , ,2 toimeentulotukea saaneita , ,0 /1000 asukasta kohden Kulut , ,2 Tuotot , ,0 Netto , ,7 Työllistämistoiminnan , ,7 piirissä olevat / työllistämistoiminta , ,9 Kulut , ,4 Tuotot , ,0 Netto , ,2 Muut lakisääteiset palvelut Kulut , ,1 Tuotot , ,0 Netto , ,4 Aikuissosiaalityö yhtensä Kulut , ,5 Tuotot , ,0 Netto , ,0 SOSIAALITYÖ KULUT YHT , ,7 TUOTOT , ,5 NETTO , ,1 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas , ,3 / asiakas , ,5 Kulut , ,8 Tuotot Netto , ,8 Avohuolto, asiakas , ,0 / asiakas , ,3 Kulut , ,3 Tuotot Netto , ,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut, , ,3 as. Hoitopäiviä , ,5 / hoitopäivä , ,2 % 0-17v ikäryhmästä 1 % 1 % 0 % 0,0 1 % 0 0,0 / asiakas , ,8 Kulut , ,0 Tuotot , ,0 Netto , ,0 Jälkihuolto, asiakkaat , ,1 / asiakas , ,7 Kulut , ,1 Tuotot Netto , ,1 Perhepalvelut kulut yht , ,3 Tuotot , ,0 Netto , ,4 94

95 Palvelukunta Kuntamaisemataulukot Terveys ja toimintakyky, Sosiaalinen turvallisuus, Ikähoiva Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Toteuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 SOSIAALINEN TURVALLISUUS Vammaispalvelu asiakkaat 6 / asiakas Kulut Tuotot 0 Netto Muutos TA 12-TA13 Muutos % Vaikeavammaiset asiakkaat , ,0 (ilman palveluasumista) / asiakas , ,0 Kulut , ,1 Tuotot Netto , ,1 Vammaisten työtoiminta, as , ,9 / asiakas , ,3 Kulut , ,1 Tuotot , ,6 Netto , ,0 Vammaispalvelun kulut Yht , ,8 Vammaispalvelun tuotot yht , ,6 Vammaispalvelun NETTO , ,0 Kehitysvammaiset , ,3 avohoitoas. / asiakas , ,0 Kulut , ,0 Tuotot , ,0 Netto , ,8 Kehitysvammaisten , ,6 palveluasumisen hpvt / hoitopäivä Kulut , Tuotot Netto Kehitysvammaisten , ,4 laitoshoitopäivät / hoitopäivä Kulut , Tuotot Netto Kehitysvammahuollon kulut , ,2 YHTEENSÄ Kehitysvammahuollon , ,4 kulut/asiakas Kehitysvammahuollon , ,0 tuotot YHTEENSÄ Kehitysvammahuollon , ,3 NETTO Kaikkien , ,9 vammaispalveluiden kulut YHTEENSÄ Kaikkien , ,3 vammaispalveluiden tuotot YHTEENSÄ Netto , ,0 95

96 Palvelukunta Kuntamaisemataulukot Terveys ja toimintakyky, Sosiaalinen turvallisuus, Ikähoiva IKÄÄNTYNEIDEN HOIVA JA HUOLENPITO Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Toteuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 Muutos TA 12-TA13 Muutos % Hoito ja hoiva 0 Omaishoidon tuen asiakkaat , ,5 Peittävyys yli 75 -vuotiaat 3,3 % 5,2 % 2,9 % 55,8 3,7 % 0-28,8 / asiakas , ,7 Kulut , ,3 Tuotot , ,0 Netto , ,5 Kotihoidon asiakkaat , ,0 hoito- ja , ,7 palvelusuunnitelmassa Peittävyys yli 75 -vuotiaat, 13,0 % 11,7 % 14,8 % 126,5 13,5 % 0 15,4 hoitosuunnitelman piirissä olevat / asiakas , ,5 Kulut , ,5 Tuotot , ,0 Netto , ,7 Päiväkeskushoitopäivät , ,0 / hoitopäivä , ,7 Kulut , ,6 Tuotot , ,0 Netto , ,7 Tehostettu palveluasuminen , ,5 hpv Peittävyys yli 75 -vuotiaat 6,7 % 7,3 % 7,1 % 97,3 8,1 % 0 11,0 / hoitopäivä , ,3 Kulut , ,1 Tuotot , ,2 Netto , ,4 Pitkäaikaislaitoshoitopäivät , ,4 Peittävyys yli 75 -vuotiaat 1,9 % 2,0 % 2,0 % 100,0 1,5 % 0,5 2500,0 / hoitopäivä , ,9 Kulut , ,7 Tuotot , ,2 Netto , ,5 Akuutti-, kuntoutus- ja , ,0 lyhytaikaishoitopäivät / hoitopäivä , Peittävyys yli 75 -vuotiaat 2,3 % 2,7 % 2,7 % 100,0 2,7 % 0 0,0 Kulut , ,1 Tuotot , ,0 Netto , ,5 Kulut yhteensä , ,1 Tuotot , ,0 Netto , ,7 Bruttokulut / yli 75-vuotias , ,8 Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 - vuotiaat 98 % 98 % 98 % 100,0 99 % 96

97 Palvelukunta Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi Ympäristöpalvelut Strategiset tavoitteet (valtuuston nähden sitovat) Kuntalaisten hyvinvointi: Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tavoitetila 2013 Arviointikriteerit Nykytila Kuntalaisten ja asukkaiden tyytyväisyys ympäristöpalveluihin säilyy vähintään nykyisellään Tyytyväisyys palveluihin KAPAtutkimuksessa asteikolla 1-5 Katujen ja teiden hoito 3,4 (3,28) Jätehuolto 4,16 (4,07) Kierrätystoiminta, paperit, lasit ja paristot 3,98 (3,93) Puistojen ja viheralueiden hoito 3,88 (3,75) Urheilu- ja pelikentät 4,1 (4,17) Luonnonsuojelu 3,78 (3,68) Ilman laatu 4,2 (4,17) Vesistöjen puhtaus 3,97 (3,83) Melun torjunta 3,57 (3,49) Ympäristön siisteys 3,71 (3,62) Luonto- ja retkeilyreitit 3,69 (3,44) Rakennetun ympäristön valvonta 3,65 (3,55) Pelastustoiminta 4,18 (4,16) Palotarkastus 3,94 (3,92) Nuohous 3,83 (3,8) Lasten leikkipaikat 3,77 (3,53) Sisäliikuntatilat 3,98 (4,03) Kuntoradat ja ulkoilureitit 4,1 (4,03) Ulkoilualueet ja puistot 3,87 (3,67) Kuntalaisten hyvinvointi: Palveluiden saatavuus Tavoitetila 2013 Arviointikriteerit Nykytila Palvelut tuotetaan määritellyssä aikataulussa: Rakennuslupapäätökset 3 viikon kuluessa Kaavoitussuunnitelman aikataulua noudatetaan Palvelulupausten pitävyys Aikataulujen pitävyys Rakennuslupapäätös 3 viikon kuluessa Yleiskaavoitus- ja asemakaavoitushankkeiden määrä on resursseihin nähden liian suuri. Vaikutus näkyy kaavoitushankkeiden viivästymisenä. Kuntalaisten hyvinvointi: Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Tavoitetila 2013 Arviointikriteerit Nykytila Huonokuntoisten katujen määrä ei kasva merkittävästi Katujen kuntoarviointi Huonokuntoisten katujen määrä 24,0 %, 25,2 km (26,2 %, 26,3 km) Lapsilla ja nuorilla on turvallinen koulumatka Kevyen liikenteen verkoston kattavuus, km/asukas Kevyen liikenteen väyliä 3,40 m/as (3,20 m/as) Liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys tehdään yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa Lapsilla/nuorilla turvallinen ja viihtyisä päiväkoti ja kouluympäristö/ Liikenneturvallisuussuunnitelman hankkeiden eteneminen Kiinteistökartoitukset ja tarkastukset Kunta varautuu osaltaan turvallisuussuunnitelman päivitykseen Kiinteistöt tarkastetaan säännöllisesti. Tarvittaessa laaditaan lisäselvityksiä. Kuntalaisten hyvinvointi: Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö Tavoitetila 2013 Arviointikriteerit Nykytila Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa huomioidaan uudet energiatehokkuusvaatimukset Energiatehokkuus kunnan rakennuksille Uudisrakentamisessa huomioidaan uudet määräykset. Lämmönkulutus alittaa valtakunnalliset keskiarvot Energiankulutuksen seuranta Kulutus on normaalia tasoa 97

98 Palvelukunta Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi Luomaan edellytykset ekorakentamiselle: selvitys ekorakentamisen lisäämisestä Tonttivaranto ekorakentamiseen Tonttivaranto ekorakentamiseen on riittävä. Sähkömarkkinalaki on ollut esteenä ekokortteli-tyyppisten, omaan energiatuotantoon perustuvien hankkeiden laajentamiselle. Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle: Monipuolinen asuntotarjonta Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Viiden vuoden tonttireservi eri tyyppiselle asuntorakentamiselle eri puolilla taajamaa Tonttivaranto erityyppiseen asuntorakentamiseen Kerros- ja rivitalorakentamiseen on riittävä tonttireservi. Sen sijaan omakotitonttirakentamisen tonttireservi puuttuu rautatien länsipuoliselta alueelta. Linnakankaalla on omakotitontteja yhden vuoden tarvetta vastaava määrä. Metsärinteen alueella on riittävä tonttireservi. Kunnallistekniikan ja palvelutarjonnan kannalta uusien tonttien kaavoittaminen Metsärinteen alueelle kahden vuoden sisällä on kuitenkin tarkoituksenmukaista. Sekä Linnakankaalla, että Metsärinteen alueella on kunnan omistuksessa riittävästi raakamaareserviä. Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle: Kaavoitukselliset edellytykset yritystoiminnalle Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Maareserviä lisätään taajaman länsi- ja itäosaan Maareservi kaavoitusta varten, ha Yritystonttien määrä ja rakennusoikeus, k- m2 Maareservi kunnan länsipuolella on 18 ha, mikä ei ole riittävä. Maareservin lisääminen länsipuolella on maanhankinnan ykköshanke. Itäpuolen reservi on 178 ha. Lisäksi Zatelliitin alueella on 57 ha. Yritystonttien määrä on riittämätön. Kaavoitettuja tontteja on 28 kpl, joista 12 kpl on kuluvan vuoden aikana Paiturin alueelle kaavoitettuja yritystontteja, joille saa rakentaa asunnon. Yritystonttien rakennusoikeus on k-m2. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus: Menojen ja tulojen tasapaino Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Taksoja korotetaan kustannustason nousua vastaavasti Ulkoisten maksutulojen kattavuus menoista Ulkoiset maksutulot kattavat tällä hetkellä niistä aiheutuvat menot. 98

99 Palvelukunta Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi Henkilöstömuutokset Toimipaikka Nimike Täyttämisajankohta Palkkauskustannukset vuodessa Tilapalvelut kiinteistönhoitaja Määräraha 2013 YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS PROSESSI TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 12/13 Toimintatulot , Myyntitulot ,8 Maksutulot ,7 Tuet ja avustukset Muut tuotot ,8 Toimintamenot , Henkilöstömenot ,6 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ,1 Vuokrakulut ,7 Muut toimintamenot ,5 TOIMINTAKATE , Poistot , Vyörytyskulut Vyörytystuotot TILIKAUDEN TULOS ,

100 Palvelukunta Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi Kuntamaisemataulukot YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS Tilinpäätös 2011 Talousarvio + muutos 2012 Toteuma 10/12 Käyttö % Talouasrvio 2013 Muutos Ta12-Ta13 Muutos % Kaavoituspalvelut Bruttokulut / asukas 8,33 8,16 5,61 68,8 8,82 0,66 8,1 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (kpl) Hyväksytyt kaavat (kpl) 3 2 Yhteensä ( ) , ,0 Kulut yhteensä , ,0 Kulut yhteensä / asukas 10,72 8,16 7,40 90,7 8,82 0,66 8,1 Tuotot , ,00-27,3 Netto , ,2 Kiinteistö ja mittauspalv. / asukas 4,52 7,84 2,93 37,4 7,57-0,27-3,4 Yhteensä ( ) , ,7 Tonttipalvelut / asukas 3,48 4,06 1,78 43,8 4,53 0,47 11,6 Yhteensä ( ) , Kiinteistö- mittauspalvelut , ,1 Kulut yhteensä / asukas 11,37 11,90 9,01 75,7 12,11 0,21 1,8 Tuotot , ,8 Netto , Tilapalvelut-kunnossapito Hallintorakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,0 Kunnossapito omana työnä 0,47 0,56 0,20 35,7 0,92 0,36 64,3 /htm²/kk Kunnossapito ostopalveluna 0,85 0,91 0,31 34,1-0,91-100,0 /htm²/kk ulkoistamisaste 36 % 38 % 39 % 102,6 43 % 0,05 13,2 Yhteensä ( ) , ,2 Terveydenhuollon rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,0 Kunnossapito omana työnä 0,24 0,64 0,42 65,6 0,74 0,10 15,6 /htm²/kk Yhteensä ( ) , ,00 14,2 Vanhustenhuollon rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,3 Kunnossapito omana työnä 0,44 1,16 0,63 54,3 1,21 0,05 4,3 /htm²/kk Kunnossapito ostopalveluna 1,22 3,22 1,75 54,3 3,70 0,48 14,9 /htm²/kk Yhteensä ( ) , ,7 Vammaishuollon raken. Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,0 Kunnossapito omana työnä 0,48 0,68 0,20 29,4 0,76 0,08 11,8 /htm²/kk Yhteensä ( ) , ,7 Päivähoidon rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,0 Kunnossapito omana työnä 0,27 0,72 0,46 63,9-0,72-100,0 /htm²/kk Kunnossapito ostopalveluna 34,16 90,18 15,51 17,2-90,18-100,0 /htm²/kk ulkoistamisaste 1 % 1 % 0,0-0,01-100,0 Yhteensä ( ) ,

101 Palvelukunta Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS Tilinpäätös 2011 Talousarvio + muutos 2012 Toteuma 10/12 Käyttö % Talouasrvio 2013 Muutos Ta12-Ta13 Muutos % Perusopetuksen rakennuk. Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,0 Kunnossapito omana työnä 0,13 0,16 0,14 87,5 0,29 0,13 81,3 /htm²/kk Yhteensä ( ) , ,4 Muut koulurakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,0 Kunnossapito omana työnä 0,14 0,28 0,28 100,0-0,28-100,0 /htm²/kk Yhteensä ( ) , ,3 Kulttuuritoimen rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,00 0,0 Kunnossapito omana työnä 0,57 0,31 0,97 312,9 0,38 0,07 22,6 /htm²/kk Yhteensä ( ) , ,4 Liikuntatoimen rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,5 Kunnossapito omana työnä 0,18 0,45 0,28 62,2 0,53 0,08 17,8 /htm²/kk Yhteensä ( ) , Nuorisotoimen rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,8 Kunnossapito omana työnä 0,64 0,13 0,39 300,0 0,14 0,01 7,7 /htm²/kk Kunnossapito ostopalveluna 0,00 0,02 0,0-0,02 /htm²/kk Yhteensä ( ) , ,9 Teknisen toimen raken. Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,0 Kunnossapito omana työnä 0,83 0,33 0,90 272,7 0,84 0,51 154,5 /htm²/kk Yhteensä ( ) , ,7 Muut rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,5 Kunnossapito omana työnä 0,30 0,69 0,15 21,7 0,26-0,43-62,3 /htm²/kk Kunnossapito ostopalveluna 38,17 29,38 19,05 64,8 33,22 3,84 13,1 /htm²/kk Yhteensä ( ) , ,1 Kunnosapito yhteensä Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,0 Kunnossapito omana työnä 0,22 0,36 0,24 66,7 0,40 0,04 11,1 /htm²/kk Kulut yhteensä , ,1 Kulut yhteensä / asukas 11,14 19,95 12,93 64,8 24,57 4,62 23,2 Tuotot Netto , Hallintorakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,0 Kiinteistönhoito omana työnä 9,10 13,18 12,24 92,9 14,24 1,06 8,0 /m²/kk Kiinteistönhoito ostopalveluna 16,32 20,84 16,16 77,5-20,84-100,0 /m²/kk Yhteensä ( ) ,

102 Palvelukunta Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS Tilinpäätös 2011 Talousarvio + muutos 2012 Toteuma 10/12 Käyttö % Talouasrvio 2013 Muutos Ta12-Ta13 Muutos % Terveydenhuollon rak. Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,0 Kiinteistönhoito omana työnä 3,46 4,31 4,35 100,9 4,45 0,14 3,2 /m²/kk Yhteensä ( ) , ,2 Vanhustenhuollon rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,3 Kiinteistönhoito omana työnä 8,75 12,12 10,65 87,9 12,14 0,02 0,2 /m²/kk Kiinteistönhoito ostopalveluna 24,27 33,64 30,00 89,2 36,98 3,34 9,9 /m²/kk Yhteensä ( ) , ,2 Vammaishuollon rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,00 0,0 Kiinteistönhoito omana työnä 2,30 5,64 5,15 91,3 5,57-0,07-1,2 /m²/kk Yhteensä ( ) , Päivähoidon rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,8 Kiinteistönhoito omana työnä 5,39 10,58 10,34 97,7 11,30 0,72 6,8 /m²/kk Kiinteistönhoito ostopalveluna 686, ,36 346,00 28,5-1214,36-100,0 /m²/kk Yhteensä ( ) , ,5 Perusopetuksen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,0 Kiinteistönhoito omana työnä 1,47 2,48 2,08 83,9 3,33 0,85 34,3 /m²/kk Yhteensä ( ) , ,1 Muut koulurakennukset - Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,0 Kiinteistönhoito omana työnä 1,85 3,13 3,01 96,2 3,17 0,04 1,3 /m²/kk Yhteensä ( ) , ,3 Kulttuuritoimen rakennukset - - Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,0 Kiinteistönhoito omana työnä 3,18 3,78 3,36 88,9 3,73-0,05-1,3 /m²/kk Yhteensä ( ) , ,3 Liikuntatoimen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,5 Kiinteistönhoito omana työnä 3,58 7,08 6,95 98,2 7,09 0,01 0,1 /m²/kk Yhteensä ( ) , ,7 102

103 Palvelukunta Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS Tilinpäätös 2011 Talousarvio + muutos 2012 Toteuma 10/12 Käyttö % Talouasrvio 2013 Muutos Ta12-Ta13 Muutos % Nuorisotoimen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,8 Kiinteistönhoito omana työnä 26,33 27,08 27,33 100,9 28,21 1,13 4,2 /m²/kk Kiinteistönhoito ostopalveluna 4,45 4,58 4,62 100,9 6,01 1,43 31,2 /m²/kk Yhteensä ( ) , ,2 Teknisen toimen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,0 Kiinteistönhoito omana työnä 10,26 11,04 10,43 94,5 10,81-0,23-2,1 /m²/kk Yhteensä ( ) , ,1 Muut rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,5 Kiinteistönhoito omana työnä 4,47 5,12 1,70 33,2 1,62-3,50-68,4 /m²/kk Kiinteistönhoito ostopalveluna 189,38 216,81 214,84 99,1 206,20-10,61-4,9 /m²/kk Yhteensä ( ) , ,9 Kiinteistönhoito yhteensä Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,0 Kiinteistönhoito omana työnä 3,20 4,89 4,80 98,2 4,81-0,08-1,6 /m²/kk Kiintiestönhoito kulut yhteensä , ,9 Kulut yhteensä / asukas 274,35 278,50 224,96 80,8 297,77 19,27 6,9 Tuotot , ,5 Netto , ,5 Liikenneverkkopalvelut Kulut yhteensä , ,8 Kulut yhteensä / asukas 134,84 141,73 116,58 82,3 154,25 12,52 8,8 Tuotot , ,00 0,0 Netto , ,9 Ulkoliikunta-alueet Kulut yhteensä Kulut yhteensä / asukas 134,84 141,73 0,0 154,50 12,77 9,0 Tuotot ,00 Netto , ,6 Viheraluepalvelut Kulut yhteensä , ,0 Kulut yhteensä/asukas 25,19 26,09 20,61 79,0 25,29-0,80-3,1 Tuotot , ,0 Netto , ,6 Palo-ja Pelastustoimi /asukas , ,8 Kulut yhteensä , ,4 Ympäristöasiat Kulut yht , ,5 /asukas 13,20 12,73 11,89 93,4 13,50 0,77 6,0 Tuotot , ,9 Netto , ,4 YMPÄRISTÖN TOIM. JA TUR. KULUT , ,9 TUOTOT , ,8 NETTO , ,9 103

104 Palvelukunta Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi Kehitysnäkymät Tilapalveluissa energiahintojen voimakas nousu, alihankintapalveluiden ja henkilöresurssien lisääminen edellyttävät määrärahoja ylläpitotoimien varmistamiseksi. Kempeleen kunnan kasvu näkyy myös kunnossapidettävien katujen ja kevyen liikenteen väylien sekä viheralueiden määrän lisääntymisenä. Ympäristön kunnossapidon tason pitäminen ennallaan vaatii lisäresursseja tulevaisuudessa. Riittävällä maanhankinnalla ja maanmyynnillä sekä hyvällä kaavoituksella luodaan edellytykset kunnan hallitulle kasvulle ja kehittämiselle. Ympäristöpalveluiden riippuvuus ulkopuolisista toimijoista sekä kunnan kasvu aiheuttavat haasteita palveluiden tuottamiselle nykyisellä tasolla myös tulevaisuudessa. Liikenneturvallisuussuunnitelman päivittämiseen on varauduttu talousarviossa. Päivittäminen tapahtuu yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen kanssa. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Toimenpiteet Ympäristön toimivuus- ja turvallisuusprosessin kehittämistoimenpiteet ovat resurssipulasta johtuen varsin vähäisiä. Tilapalveluissa jatketaan kiinteistöjen kuntoarvioiden laadintaa ohjelman mukaisesti. Sähköisen huoltokirjan käyttöönotto on aloitettu 2012 ja tietojen täydentäminen jatkuu tulevina vuosina. Rakennusvalvonta osallistuu ympäristöministeriön SADE projektiin kehittämällä omaa sähköistä lupahakemusmenettelyä. Tällä pyritään vapauttamaan vähäisiä henkilöresursseja mm. rakennushankkeiden laadun parantamiseen sekä muuhun asiakaspalveluun. Ympäristön kunnossapidossa on valmistumassa liikuntapaikkojen kehittämissuunnitelma, joka antaa hyvän näkymän kunnan hallinnoimien ulkoliikuntapaikkojen tämänhetkiseen tilaan. Kehittämissuunnitelman avulla on mahdollista suunnitella liikuntapaikkojen uudisrakennus- sekä perusparannushankkeita järkevällä, useamman vuoden perspektiivillä. Ympäristöpalveluiden menojen lisäykset edelliseen vuoteen verrattuna ovat huomattavat. Suurimmat menolisäykset johtuvat lisääntyvästä kiinteistökannasta, kiinteistöjen ylläpitokustannusten noususta, liikenneväylien määrän sekä hoitokustannuksien kasvusta sekä pelastusliikelaitoksen maksuosuuden noususta. Maanmyyntitulot ovat suurin yksittäinen ympäristöpalveluiden tuloerä. Lisäksi tuloja syntyy maankäyttö- ja kehittämiskorvauksista sekä puunmyynnistä. Ympäristön kunnossapidossa katujen ja liikenneviheralueiden sekä puistojen kunnossapidon laatuun pyritään kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Liikenneturvallisuutta sekä liikenneverkostoa parantavina toimenpiteinä ovat tulevana vuonna Linnakaartokadun sekä Ketolanperäntien länsipuolen pyörätien Ylikylän koulun ja Kiekkotien välille rakentamisen loppuunsaattaminen. 104

105 Palvelukunta Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi Tilapalvelut vastaa Kempeleen kunnan kiinteistöjen omistajatehtävistä ja kiinteistöpalveluiden tuottamisesta. Kunnan omistamien kiinteistöjen ja liiketilojen määrä on n m2 sekä vuokratilojen määrä on m2. Tilapalvelut ylläpitää, hoitaa ja huoltaa kiinteistöjä toiminnan edellyttämällä tavalla. Kempeleen kunnan rakennusjärjestys muutetaan uutta toimintamallia ja uudistunutta lainsäädäntöä vastaavaksi. Rakennusjärjestyksen hyväksymiskäsittely siirtyy vuodelle Pohjois-Pohjanmaan liitto laatii Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa, jolla edistetään koko maakunnan strategista kehittämistä. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleis- ja asemakaavoja. Maakuntakaavan ensimmäisen vaiheen luonnos oli nähtävillä kesällä Ehdotus on tarkoitus saada hyväksytyksi maakuntavaltuustossa syksyllä 2013 ja ympäristöministeriön vahvistamaksi Vireillä olevan taajaman osayleiskaavan 2040 tavoitteena on taajaman liikenneverkon, raideliikenteen ja poikittaisen ajoneuvo- ja kevyen liikenteen verkkojen sekä taajamarakenteen ja kaupan kehittäminen. Osayleiskaavan luonnosvaiheen kuuleminen oli kesäelokuussa Osayleiskaavaehdotus etenee yhdessä maakuntakaavaehdotuksen kanssa. Linnakankaan osayleiskaavan tarkistus on ollut luonnoksena nähtävillä toukokesäkuussa 2012, ja tavoitteena on saada se lainvoimaiseksi Linnakankaan alueella sijaitsee Destian louhosalue, jonka louhinta päättyy voimassa olevan maa-ainesluvan mukaan tammikuun lopussa Destia on hakenut maaainesluvalle ja ympäristöluvalle jatkoaikaa kallion louhintaan ja murskaukseen. Hakemuksen lähtökohtana on maisemoida louhosalue seudulliseksi virkistysalueeksi. Mikäli Kempeleen kunnan ja Destian välinen sopimus alueen maisemoinnista toteutuu, päättyy maisemointiin liittyvä louhinta ja murskaus alueella vuoden 2017 lopussa. Vireillä olevia asemakaavoitushankkeita ovat mm. Ollakan alueen kaavamuutos ja laajennus, Sarkkirannan päiväkodin laajennukseen ja saneeraukseen liittyvä kaavamuutos, Linnakankaan tonttireservin täydentämiseen liittyvä kaavalaajennus, Haapamaan kaavalaajennus sekä Riihivainion yritysalueen muutos ja laajennus. 105

106 Tukipalvelut TUKIPALVELUKESKUS Strategiset tavoitteet (valtuustoon nähden sitovat) Kuntalaisten hyvinvointi: Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Tyytyväinen asiakas ja laadukas, kustannustehokas Asiakastyytyväisyyskyselyn Ateria- ja puhdistuspalveluiden 2012 ja kokonaisvaltainen palvelu: Asiakastyytyväisyys ateria- ja puhdistuspalveluissa 2013 tasolla: Ateria ka. 3,80 Puhdistus ka. 4,00 tulokset asiakastyytyväisyyskyselyä ei ole vielä toteutettu. Tulokset saadaan joulukuussa. Hallintopalveluista ja tietohallinnosta tehdään asiakastyytyväisyyskysely Hallintopalvelut ka. 3,91 Tietohallinto ka. 3,11 Kuntalaisten hyvinvointi: Palveluiden saatavuus Tavoitetila 2013 Arviointikriteerit Nykytila Tyytyväisyys tukipalveluiden saatavuuteen Tarjonta vastaa kysyntää. Asiakastyytyväisyys kyselyssä palveluiden saatavuuteen Ateria- ja puhdistuspalveluiden 2012 asiakastyytyväisyyskyselyä ei ole vielä toteutettu. Tulokset saadaan joulukuussa. Hallintopalvelut ka. 3,91 Tietohallinto ka. 3,11 Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus: Menojen ja tulojen tasapaino Tavoitetila 2013 Arviointikriteeri Nykytila Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Talousarvion pitävyys Ulkoiset maksuja ja taksoja korotetaan kustannuskehitystä vastaavasti Tulojen osuus menoista Ateriapalveluiden hintoja on tarkastettu kunnanhallituksen päätöksellä ( / 11) alkaen. Henkilöstömuutokset Toimipaikka Nimike Täyttämisajankohta Palkkauskustannukset vuodessa Määräraha

107 Tukipalvelut TUKIPALVELUT TULOSLASKELMA ULKOISET JA SISÄISET Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos% + muutokset euroina 12/13 Toimintatulot , Myyntitulot ,5 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tuotot ,3 Toimintamenot , Henkilöstömenot ,3 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ,5 Avustukset ,0 Vuokrakulut Muut toimintamenot TOIMINTAKATE , Poistot , Vyörytyskulut Vyörytystuotot TILIKAUDEN TULOS ,

108 Tukipalvelut Kuntamaisemataulukot Tilinpäätös 2011 Talousarvio muutos Toteuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 Muutos TA 11- TA12 % TUKIPALVELUT Tilapalvelut siivous Siivousala, sm² , ,6 Siivous omana työnä /sm²/kk 2,11 2,32 0,0 1,89-0,43-18,5 Siivottavat neliömetrit/h 152,66 170,98 0,0 154,07-16,91-9,9 Yhteensä ( ) , ,6 Siivous kulut yhteensä , ,6 Kulut yhteensä / asukas 74,57 89,35 70,71 79,1 75,43-13,92-15,6 Tuotot , ,2 Netto Ruokapalvelut Kokopäivähoidon laitokset / suorite 3,35 3,16 3,57 113,0 3,51 0,35 11,1 / asukas 23,22 18,91 19,93 105,4 22,19 3,28 17,3 Yhteensä ( ) , ,2 Oppilasruokailu / suorite 2,06 2,02 1,75 86,6 2,53 0,51 25,2 / asukas 79,63 114,05 0,00 0,0 100,69-13,36-11,7 Yhteensä ( ) , ,5 Päiväkotiruokailu / suorite 2,26 2,81 2,53 90,0 2,46-0,35-12,5 / asukas 41,80 37,42 40,98 109,5 49,78 12,36 33,0 Yhteensä ( ) , ,4 Ruokailu kulut yhteensä , ,8 Kulut yhteensä/asukas 151,22 140,78 116,94 83,1 172,66 31,88 22,6 Tuotot , ,1 Netto , Tietohallinto kulut yht , ,4 /työasema 1 469, , ,87 68, ,13-91,53-5,5 Kulut yhteensä / asukas 82,25 104,60 85,46 81,7 117,76 13,16 12,6 Tuotot , ,8 Netto , Henkilöstöhallintopalvelut Palkkahallinto , ,4 / palkkalaskelma 12,70 14,50 12,70 87,6 12,60-1,90-13,1 Yhteensä ( ) , ,2 Tuotot , Netto , Henkilöstöhallintopalvelut 0 Yhteensä ( ) , ,8 Tuotot , ,7 Netto , Talouspalvelut Vientien määrä , ,2 / vienti 1,17 1,40 1,43 102,4 1,37-0,03-1,9 Kulut yhteensä ( ) , ,6 Tuotot , ,6 Netto ,

109 Tukipalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio muutos Toteuma 10/12 Käyttö % Talousarvio 2013 Muutos TA 11- TA12 % TUKIPALVELUT Keskitetty hankintatoimi - Kulut yhteensä ( ) , ,2 Tuotot , ,1 Netto , ,9 Toimistopalvelut , ,3 Tuotot , ,6 Netto , Vahtimestari ja neuvonta / asukas , ,4 Bruttokulut yhteensä , ,2 Tuotot yhteensä , ,0 Netto , Monistuspalvelut /asukas , ,0 Bruttokulut yhteensä , ,1 Tuotot yhteensä , ,3 Netto TUKIPALVELUT YHTEENSÄ MENOT , ,6 TULOT , ,4 NETTO , ,0 Kehitysnäkymät Vuonna 2013 tukipalvelukeskuksen palvelualueiden prosessit arvioidaan; vuoden aikana toiminnallisia prosesseja, rajapintoja ja järjestelmiä tarkastellaan ja kehitetään, jotta tukipalvelukeskus voi tuottaa prosesseille ja kansalaiskunnalle yhä laadukkaampia, joustavampia ja kustannustehokkaampia palveluja. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Ateria - ja puhdistuspalvelut Ateria- ja puhdistuspalveluiden strategisia kehittämistoimenpiteitä ovat prosessien arviointi ja kehittäminen aluemallissa yhdenmukaiseksi. Hallintopalvelut Hallintopalveluiden strategisia kehittämistoimenpiteitä ovat talous- ja palkkahallinnon prosessien arviointi ja kehittäminen mm. toiminnalliset prosessit ja järjestelmät. Tavoitteena on kehittää taloushallinnon sekä henkilöstöhallinnon järjestelmiä tukemaan palvelutuotannon ja kansalaiskunnan toiminnan seurantaa ja raportointia. Toimistopalveluissa käydään läpi tehtäväkuvat ja kohdennetaan tarvittaessa työpanosta uudella tavalla, myös rajapintoja selkiytetään. Samalla määritellään sijaisuudet vastuiden mukaisesti. Tietohallinto Tietohallinnon strategisia kehittämistoimenpiteitä ovat palveluprosessin arviointi, järjestelmien ja ympäristön kehittäminen sekä palveluiden tavoitettavuuden ja saatavuuden tehostaminen. Valtakunnallisiin terveydenhuollon KanTa-palveluihin (eresepti, earkisto) liittyminen. 109

110 Tukipalvelut Toimenpiteet Ateria- ja puhdistuspalvelu Asiakastyytyväisyyskysely koululaisille. Työ- ja toimintaprosessien tarkastelu ja kehittäminen. Seurantajärjestelmien jatkokehittäminen. Henkilöstön tarkoituksenmukainen sijoittaminen toiminnan mukaisesti. Rekrytoinneissa painotetaan moniosaamista. Hallintopalvelut Talous- ja palkkahallinnon toimintojen järjestäminen tehokkaalla ja tuottavalla tavalla, järjestelmien kilpailuttaminen sekä järjestelmien käyttöönotot. Toiminnallisten prosessien kehittäminen ja sähköisten palveluiden hyödyntäminen uusien järjestelmien myötä. Kunnan henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja esimiestyön tuki. Tehtäväkuvien tarkastelu ja töiden optimointi. Tietohallinto Käyttöjärjestelmäpäivitys ja käyttöönotto. Tietosuoja- ja tietoturvaprosessien kuvaaminen KanTa-palveluiden käyttöönotto: Lakeus KanTa -paikallisprojekti, jota toteutetaan yhteistyössä Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kanssa. ereseptin käyttöönotto mennessä, earkiston käyttöönottoprojekti alkaen. Palveluprosessin arviointi. 110

111 Investointiosa INVESTOINTIOSA TA Talousarvio TS TS muutokset MAA-JA VESIALUEET Tulot Menot Netto RAKENNUKSET 0 Tulot Menot Netto MUUT PITKÄVAIKUTTEISET 0 MENOT 0 Tulot 0 Menot Netto KUNNALLISTEKNIIKKA 0 Tulot Menot Netto TIETOKONEOHJELMISTOT 0 Menot KONEET JA KALUSTO 0 Tulot 0 Menot Netto OSAKKEET JA OSUUDET 0 Tulot 0 Menot Netto INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ 0 0 Tulot Menot Netto

112 Investointiosa INVESTOINTIMENOT Talousarvio TS TS MAA- JA VESIALUEET Maa- ja vesialueet RAKENNUKSET Tarveselvitykset Honkasen kiinteistöt Hankesuunnitelmat Kirkkotien päiväkoti Uudet hankkeet Sotekeskus Sarkkirannan päiväkoti Ylikylän päiväkoti Peruskorjaushankkeet Yläaste, liikuntasali Kunnantalo Lukio Muut korjaukset Vanhusten palvelutalo Honkasen monitoimitalo Lukio Perheneuvola Kirkonkylän yhtenäiskoulun piha-alue Pienet hankkeet Honkasen päiväkoti Honkasen perhetupa Paloasema Zimmari Kirkonkylän yhtenäiskoulu Kirkonkylän yhtenäiskoulu, yläaste Santamäkitalo Vammaisten asuntola Ketolanperän koulu Ylikylän puukoulu Museo Toimintakeskus Kiinteistöt

113 Investointiosa MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT KUNNALLISTEKNIIKKA Teiden rakentaminen Teiden päällystäminen Teiden valaistus Urheilualueet Puistot ja leikkipaikat Pienet hankkeet TIETOKONEOHJELMISTOT KONEET JA KALUSTO Kansalaiskunta Kunnantalo Peruspalvelut Terveyskeskus Kehitysvammaisten asuntola Perheneuvola Perhekuntoutusyksikkö Päiväkodit Kirjasto Ympäristöpalvelut Ylikylän yhtenäiskoulu Kirkonkylän yhtenäiskoulu (yläaste) Honkasen monitoimitalo Imulakaisuauto Tukipalvelut Tietohallinto OSAKKEET JA OSUUDET INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ

114 Investointiosa MAA- JA VESIALUEET Maa-alueet Tp 2011 Ta 2012 Ta Tulot Menot Netto Maa-alueiden hankinta Maanhankintaa tehdään Metsärinteen, Ollakan, Riihivainion ja Savikorven keskeisiltä rakentamisalueilta. Maanmyyntitulot Maanmyyntitulot muodostuvat seuraavasti: - omakotitonttien myyntitulot paritalotontit rivitalotonttien myyntitulot / - yritystonttien myyntitulot Maanmyyntituloja arvioidaan saatavan yhteensä , josta kirjataan käyttötalousosaan maaomaisuuden hallinnan palveluyksikköön maksettujen tonttien myyntivoitoksi RAKENNUKSET Tarveselvitykset Tp 2011 Ta 2012 Ta Tulot Menot Netto Honkasen kiinteistöt v

115 Investointiosa Hankesuunnittelu Tp 2011 Ta 2012 Ta Tulot Menot Netto Kirkkotien päiväkodin peruskorjauksen suunnittelu aloitetaan 2013 ja varsinaiset korjaustyöt suoritetaan Rakentaminen Uudisrakentaminen Terveyskeskus Tulot Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto Terveyskeskuksen suunnittelu on aloitettu tarve-/hankesuunnitelman laadinnalla. Varsinainen suunnittelu aloitetaan hankesuunnitelman pohjalta siten, että varsinainen laajennuksen rakentaminen alkaisi Sarkkirannan päiväkoti Tulot Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto Sarkkirannan päiväkodin laajennuksen ja peruskorjauksen suunnittelu valmistuu vuoden vaihteen jälkeen ja rakentaminen aloitetaan keväällä

116 Investointiosa Ylikylän päiväkoti Tp 2011 Ta 2012 Ta Tulot Menot Netto Päiväkodin suunnittelu aloitetaan v Korjausrakentaminen Yläasteen liikuntasali Tulot Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto Kunnantalo Tulot Yläasteen liikuntasalin korjauksen suunnittelutyö on aloitettu keväällä 2011 ja se jatkui vielä alkuvuodesta Kohteeseen on tehty kuntotutkimus, jonka perusteella liikuntasali olisi korjattava. Lattian alla olevat rakenteet ovat aiheuttaneet sisäilmaongelmia. Korjaustyöt suoritetaan vuonna Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto Honkasen monitoimitalo Tulot Kunnantalon ns. sivistyssiiven ja teknisen siiven korjausten jälkeen on aloitettu yhdysosan rakentaminen. Yhdysosasta saadut urakkatarjoukset osoittautuivat liian korkeiksi. Työt jatkuvat omana työnä ja yhdysosan kustannusarviota on nostettu Tavoitteena on, että hanke valmistuu kesään 2013 mennessä. Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto Monitoimitalon vesikate sekä lämmitysjärjestelmän lämmönvaihdin ja siihen liittyvät toimilaitteet uusitaan vuonna IV-koneet ja niihin liittyvät toimilaitteet uusitaan vuonna

117 Investointiosa Vanhusten palvelutalo Tulot Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto Lukio Tulot Vanhusten palvelutalon vesikate uusitaan vuonna Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto Lukion julkisivusaneeraus suoritetaan vuonna Vanhan puolen IV-koneet ja huippuimurit uusitaan vuonna Kirkonkylän yläaste, perheneuvola Tulot Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto Yläasteen luokkatilaan 110 tehdään muutostyöt perheneuvolan tiloja varten. Yläpihan yksi alumiiniulko-ovi ja kaksi alumiinisisäovea varustetaan liikuntaesteisten sähköoviautomatiikalla. Kirkonkylän yhtenäiskoulu, piha-alue Tulot Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto Yhtenäiskoulumuutoksen myötä koulut tarvitsevat yhteisen piha-alueen, jonka suunnittelu suoritetaan 2013 ja varsinainen rakentaminen vuonna

118 Investointiosa Pienet investointihankkeet Ta Honkasen päiväkoti Honkasen perhetupa Paloasema Zimmari Ketolanperän koulu Netto Kirkonkylän yhtenäiskoulu Yläaste Santamäkitalo Vammaisten asuntola Ylikylän puukoulu Museo Toimintakeskus Muut hankkeet Netto Vesikate, lämmitysjärjestelmän lämmönvaihdin ja siihen kuuluvat toimilaitteet uusitaan. 2. Vesikate uusitaan. 3. Letkutornin julkisivu maalataan. Saunan kiuas uusitaan ja lauteisiin tehdään välttämättömät korjaustyöt. 4. Lämmönsiirtimet 6 kpl toimilaitteineen uusitaan. 5. Uuden koulun vesikatolle tehdään korjaus- ja muutostöitä vaurioiden korjaamiseksi. Esmi - kellojärjestelmä uusitaan MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Tp 2011 Ta 2012 Ta Tulot Menot Netto

119 Investointiosa KUNNALLISTEKNIIKKA Liikenneväylien rakentaminen Tulot Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto Liikenneväylien rakentamiseen varataan , josta käytetään uudisrakentamiskohteisiin ja saneerauskohteisiin. Uudisrakentamisessa suurin menoerä on Linnakaarto kadun loppuun rakentaminen. Loppuosa kadusta sisältää kahden kevyen liikenteen alikulkusillan sekä yhden kiertoliittymän rakentamisen. Kiertoliittymä tulee Kempeleen ja Oulun rajalle. Metsärinteen alueen rakentaminen jatkuu. Paituriin rakennetaan kolme uutta, lyhyttä katua, jolloin sinne saadaan 12 uutta teollisuustonttia. Saneerauskohteena on Kaartotie. Kaartotie täydentää v aloitettua Ristisuon alueen päätieverkon kunnostusta. Alla kohdekohtainen luettelo: Tien nimi UUDISRAKENTAMISKOHTEET Linnakangas: Linnakaarto väli Vedenneidontie - Oulun Metsokangas + klv Kiertoliittymä Metsokankaalla Vedenneidon alikulkusilta 2 kpl Satumaantie + klv Prinsessankuja Prinssikuja Kev.liik.väylä Metsänpeikontie kev.liik.väylä Sinipiiantieltä Tahkoseläntien alikäytävään Haapamaa: Hovinmetsäntie + klv Saalispolku Loukkupolku Kev.liik.väylä väli Ansapolku - Koivikkohaka Pituus m Kustannukset euro Riihivainio Riihijärventie Paituri Paiturinpolku Paiturinniitty + kev.liik.väylä Paiturinhaka

120 Investointiosa Ylikylä: Kev.liik.väylä Ylikylän yhtenäiskoulu - Kiekkotie SANEERAUSKOHTEET Yhteensä josta katuja pyöräteitä m m m Ristisuo: Kaartotie väli Ristisuontie Suotie + kev.liik.väylä Yhteensä josta katuja pyöräteitä Rakentaminen yhteensä (uudisrak. + saneeraus) Yhteensä josta katuja pyöräteitä 480 m 240 m 240 m m m m Liikenneväylien päällystäminen Tulot -538 Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto Liikenneväyliä päällystetään yhteensä Summa jakaantuu siten, että uudisrakentamiskohteisiin käytetään , saneerauskohteisiin sekä liikenneturvallisuuskohteisiin Suurin osa päällystyskohteista sijaitsee Linnakankaalla, Linnakaarto katua ei kuitenkaan päällystetä kuin pieneltä osin. Päällystyskohteet jakautuvat tasaisesti eri puolille kuntaa. Alla kohdekohtainen luettelo: Tien nimi Pituus m Kustannukset euro Uudisrakentamiskohteet Linnakangas: Linnakaarto Tuhkimonkaarteeseen saakka + klv Tuhkimonkaarre + klv Satumetsäntie + klv Metsänpeikontie Lumikinkaarre 110 m + klv 110 m Kev.liik.väylät Linnalammen ympärillä, päällystys kivituhkalla

121 Investointiosa Haapamaa: Hovinmetsäntie Metsärinteentien liittymään saakka + klv, + reunakiveys sillalle Metsärinteentie + klv Taukopaikka Santamäki: Suolatien kev.liik.väylä + kivityöt + korotus Hiekkakuopantien liittymään Sarkkiranta: Kasvihuoneentie Kev.liik.väylä Pappilanniitty Pajulinnuntie Vanhatie, päällystys kivituhkalla Yhteensä josta katuja pyöräteitä m m m Saneerauskohteet Ristisuo: Rasvatie Suotie + klv Yhteensä m Liikenneturvallisuuskohteet Kirkonseutu: Vihiluodontie, kääntöympyrä + kev.liik.järjestelyjä Yhteensä Päällystäminen ja vihertyöt yhteensä (uudisrak. + saneeraus + liikenne turv.kohteet) Yhteensä josta katuja pyöräteitä m m m Liikenneväylien valaistus Tp 2011 Ta 2012 Ta Tulot Menot Netto

122 Investointiosa Liikenneväylien valaistuksessa suurin yksittäinen kohde on Linnakaarto kadun valaiseminen. Valaistavaa reittiä tulee yli 2 km, sisältäen ajoradan ja kevyen liikenteen väylän. Valaistavana ovat myös Linnakaarto kadun sisältämät 3 kevyen liikenteen alikulkusiltaa. Muut valaistuskohteet ovat Linnakankaalla sijaitseva Satumetsäntie sekä Kaartotie Ristisuolla ja Santakuja Santamäessä. Tien nimi Linnakangas: Linnakaarto väli Linnakangas Oulun Metsokangas + klv + alikulkusillat, 3 kpl Satumetsäntie Pituus m Valopisteitä kpl Kustannukset euro Santamäki Santakuja (kaapelit ja jalustat jo rakennettu) Ristisuo Kaartotie Valaistus yhteensä m 151 kpl Puistot ja leikkipaikat Tulot Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto Puistojen ja leikkipaikkojen rakentamiseen varataan Uusia leikkipuistoja ei rakenneta, kaikki määrärahat käytetään olevien leikkikenttien ja puistojen saneerauksiin. Määräraha sisältää Niittypuiston ja Liisankujan puiston leikkikenttien saneeraamisen lisäksi määrärahan Eteläpellon puiston leikkikentän valoihin. Puisto ja leikkipaikkakohteet: Niittypuiston saneeraus Liisankujan puiston ja kentän saneerauksen jatko + valaistus 4 valopistettä Eteläpellon puiston valot, 2 valopistettä Yhteensä

123 Investointiosa Urheilualueet Tp 2011 Ta 2012 Ta Tulot Menot Netto Urheilualueille myönnetystä määrärahasta yli puolet käytetään Sarkkirannan urheilualueen tenniskenttien pinnoitteen uusimiseen. Pinnoitteen uusimisella pyritään siihen, että kaukalon jään tekeminen kenttien päälle tulee teknisesti toimivammaksi, kun saneerauksen yhteydessä poistetaan nykyisen tekonurmen alla oleva asfaltti kerros. Saneerattavia kohteita ovat Sarkkirannan pesäpallostadion sekä Köykkyrin hiihtolatujen risteyssilta. Kokonaan uusi liikuntapaikka on frisbeeradan rakentaminen. Urheilualuekohteet: Sarkkirannan tenniskenttien pinnoitteen uusiminen (asfaltin poisto) Pesäpallostadionin kehittäminen, aidan ja portin rakentaminen + kotipesään uusi pinnoite Köykkyrin kilpalatujen risteyssillan saneeraaminen (mäen päällä) Köykkyrin rinne, täyttömaiden vastaanotto ja muotoilu Frisbeerata Köykkyriin Yhteensä Pienet hankkeet Tulot Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto Hiekkalato Linnakankaalle. Hiekkalato rakennetaan Tahkoseläntien varressa olevalle maanläjitysalueelle. Hiekkalato turvaa itäpuolisen Kempeleen talvihiekoituksen. TIETOKONEOHJELMISTOT Ta TUKIPALVELUT Ohjelmistot Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät, sähköpostipalvelin, käyttöjärjestelmämuutos, Effica Satelliitti, Dynasty, KanTa, Terveys -Effican laajennus. 123

124 Investointiosa KONEET JA KALUSTO Ta KANSALAISKUNTA Kunnantalo Ta PERUSPALVELUPROSESSI Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Päiväkodit Vapaa-aika Kirjasto Terveys ja toimintakyky Terveyskeskus Perheneuvola Sosiaalinen turvallisuus Kehitysvammaisten asuntol Perhekuntoutusyksikkö Ta YMPÄRISTÖPALVELUT Kirkonkylän yläaste Honkasen monitoimitalo Ylikylän yhtenäiskoulu Imulakaisuauto Yhdistelmäuunin uusiminen 2. Astianpesukoneen (2 kpl) uusiminen Ta TUKIPALVELUT Tietohallinto Palvelinlaajennus, kytkimet, erikoisnäytöt. OSAKKEET JA OSUUDET Tulot Tp 2011 Ta 2012 Ta Menot Netto

125 Tytäryhteisöjen yleiset Omistajapoliittiset tavoitteet KEMPELEEN KONSERNIN TYTÄR-YHTIÖT KEMPELEEN VESIHUOLTO OY Yhtiö perustettiin ja se on ollut kunnan tytäryhtiö vuodesta 1969 lähtien. Kempeleen kunta omistaa 86,22 % osakkeista ja Limingan kunta 10,1 %. Kaikkiaan osakkaita on 25. Osakepääoma on euroa, osakkeiden määrä kpl ja osakkeen nimellisarvo 8,50 euroa. Osakkeen verotusarvo v on 548,94 euroa. Yhtiöjärjestyksen mukaan Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimialana on ylläpitää toiminta-alueellaan vesihuoltolain tarkoittamaa vesi- ja viemäröintilaitosta sekä toimia muulla kunnallisteknisellä toimialalla. Yhtiön tarkoituksena on toimia yleishyödyllisellä pohjalla voittoa jakamatta siten, että toiminta lisää alueen viihtyvyyttä ja hyvinvointia ja elvyttää sen tuotannollista toimintaa. Toiminnan perustana on vesihuoltolaki (119/2001). Vesiyhtiön toiminnallisena tavoitteena on toimittaa riittävästi hyvää vettä ja ympäristön haasteiden vaatimat viemäripalvelut asiakaslähtöisesti ja edullisella hinnalla siten, että palvelut vastaavat käyttäjien tarpeita. Vesijohtoverkosto kattaa Kempeleen rakennetut alueet. Liittymisaste on 99,8 %. Vesijohtoja on 288 km. Vedenkulutus on keskimäärin m 3 /vrk. Lisäksi vettä toimitetaan Liminkaan keskimäärin 200 m 3 /vrk, huipussaan 400 m 3 /vrk. Vesi otetaan Kempeleenharjun tärkeältä pohjavesialueelta ( ) Tuohinon, Honkasalmen ja Monkkasen pohjavedenottamoista. Pohjavesi vaatii käsittelyn ennen verkostoon johtamista. Tuohinon käsittelykapasiteetti on m 3 /vrk. Monkkasesta saadaan 500 m 3 /vrk. Veden mikrobiologisen laadun varmistamiseksi laitoksilla on uv-valolla tapahtuva desinfiointi. Vesijohtovesi täyttää talousvesiasetuksen 461/2000 laatuvaatimukset ja -suositukset. Koska taajama-alueella sijaitsevia vedenottamoita uhkaavat monet riskit, on omien vedenottamoiden käyttökelpoisena säilyminen vesihuollon tärkein strateginen haaste. Niinpä Tuohinon ja Monkkasen vedenottamoilla on vesioikeudessa vahvistetut suoja-alueet ja Kempeleenharjun pohjavesialueella on suojelusuunnitelma. Moottoritielle ja kauppakeskuksen liikennealueille on rakennettu pohjaveden suojauksia. Vesihuollon varmistamiseksi yhtiö on tehnyt pohjavesitutkimuksia Kempeleenharjun syvistä kerroksista GTK:n ja ELY-keskuksen kanssa vuodesta 2003 lähtien. Niiden tuloksena Tuohinon ottamolla otettiin v käyttöön 83 m syvä kaivo, jonka kapasiteetti on m 3 /vrk. Honkasalmen vedenottamo rakennettiin v Sen siiviläputkikaivon syvyys 49 m ja kapasiteetti m 3 /vrk. Tuotanto Honkasalmesta aloitettiin , kun ottamon vesilain mukainen lupa oli saanut lain voiman. Honkasalmen vedenottamon käyttöönoton myötä Kempele saavutti omilla vedenottamoilla vesihuollon turvallisuusluokituksessa parhaan I-luokan. Jätevesiviemäröinti kattaa asemakaava-alueet, Ketolanperän pohjoisosan sekä Tuohinon ja Monkkasen vedenottamoiden lähialueet. Lisäksi verkoston ulkopuoleltakin on liittynyt yli sata taloa rakentamalla oman viemärin talostaan yhtiön viemäriin saakka. Viemärin liittymisaste on 91,9 %. Viemäriverkostoa on 174 km ja jätevedenpumppaamoita 38 kpl. Valtuusto hyväksyi esityksen jätevesiviemärin toiminta-alueen laajentamisesta asemakaava-alueiden ulkopuolelle Väärälänperän, Kuivavalanaperä- Savikorven ja Sipola-Rajakorven alueille. Väärälänperän viemäröinti valmistui 2011 ja 125

126 Tytäryhteisöjen yleiset Omistajapoliittiset tavoitteet Kuivalanperä sekä Savikorpi vuonna Tähän mennessä niihin on liittynyt 80 kiinteistöä. Sipola-Rajakorpi alueen viemäröinti valmistuu kesällä Yhtiö teki kunnalle esityksen toiminta-alueen laajentamisesta Alakylä-Monkkanen, Niittyranta, Ketolanperän keskiosa, Kokkokankaan luoteisreuna, Uutela ja Etu-Korpela alueille. Niiden tavoitteellinen toteutusaikataulu on vuoden 2017 loppuun mennessä. Viemäröintityöt aloitetaan syksyllä 2013 Alakylästä. Asemakaavan ulkopuolella olevilla viemäröintialueilla tulee viemärin piiriin kaikkiaan 270 kiinteistöä. Jätevedet käsitellään Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n biologis-kemiallisella puhdistamolla. Puhdistamon tehostaminen ja suuri laajennus valmistuivat vuoden 2010 lopulla. Jätevedestä erotettu liete sekoitetaan laitosprosessissa turpeeseen. Koneellisesti kuivattu lieteturveseos sopii aumakompostoinnin jälkeen mm. viherrakentamiseen. Maanrakennusliike käyttää kompostin mullantuotantoon. Henkilöstöä on Lakeuden Keskuspuhdistamo mukaan luettuna 17 henkilöä. Tuotannossa on käyttöpäällikkö ja 4 ammattityöntekijää. Verkostotöissä ja rakentajapalvelussa verkostopäällikkö, verkostomestari ja 6 ammattityöntekijää. Toimistotyöntekijöitä on 3. Lisäksi yhtiöillä on yhteinen toimitusjohtaja. Yhtiön talous perustuu asiakkaille tarjottavista palveluista saataviin maksutuloihin. Investointeihin käytetään tarvittaessa lainoja, jotka yhtiön pääosakas kunta takaa. Konsernin johdon yhtiölle asettamat taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat: Yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaisesti ei osakkaille jaeta voittoa, vaan kilpailukyky on maksujen alhaisuudessa. Tilinpäätöksen mukainen tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on vähintään nolla. Tilinpäätöksen rahoituslaskelman ylijäämä kolmen vuoden liukuvalla jaksolla tarkasteltuna on positiivinen em. lainataso huomioon ottaen. Liitteenä on yhtiön tilinpäätös-/ budjettiyhteenveto Liiketoiminnan tulos on ollut tasapainossa. Liittymismaksuja on saatu rakentamisen mukaisesti. Yhtiön tase on vahvistunut ja säästöjä on kertynyt alkavaa vesilaitosinvestointia varten. Maksujen perusteet ovat vesihuoltolain perusteella annetun valtakunnallisen suosituksen mukaiset. Vesimaksut muuttuvat ALV:n nousun vuoksi v Vesi maksaa 0,88 euroa/ m 3 ja jätevesi 1,12 euroa/ m 3, sis. alv 24 %. Normaalikokoisen omakotitalon perusmaksu vedestä on 6,50 euroa/ kk ja viemäröinnistä 5,15 euroa/ kk. Muilla kiinteistöillä perusmaksut ovat kerrosalaperusteiset. Liittymismaksuja tarkistetaan nyt viiden vuoden jälkeen vajaa 5 %. Asemakaava-alueella normaali omakotitalon vesijohto- ja viemäriliittymä maksaa euroa. Asemakaavan ulkopuolella olevalla viemäriverkon toiminta-alueella viemäriliittymismaksu on euroa. Tilinpäätöksen 2011 tase oli 11,52 milj. euroa, josta oma pääoma 72 %. Liittymismaksujen osuus koko taseesta oli 90 % eli 10,35 milj. euroa. Lainaa yhtiöllä ei ole. Ensi- ja seuraavana vuonna vesilaitoksen parantamiseen ja kapasiteetin lisäykseen investoidaan 2,2 milj. euroa. Samanaikaisesti myös verkostoinvestoinnit ovat poikkeuksellisen isot. Budjetoidut investoinnit vuodelle 2013 ovat 2,4 milj. euroa ja 2014 arviolta 2,2 milj. euroa. Ne kyetään maksamaan ilman lainaa tulorahoituksella sekä käyttämällä säästöistä n. 2,5 milj. euroa, minkä jälkeen maksuvalmius on riittävä. Kempeleen Vesihuolto Oy on 40,26 % osuudella Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n suurin osakas. Sen tavoitteena on toiminnassa saavutetun korkean laadun ylläpito. Vuonna 1996 valmistunut puhdistamo on saatu nyt maksetuksi. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antanut jätevedenpuhdistamon toimintaan uuden ympäristöluvan. Ympäristöluvan mukaiset, kasvusta johtuvat laajennusinvestoinnit puhdistamolla vuosina olivat yhteensä 5,1 milj. euroa, mistä on rahoitettu 3,6 miljoonaa omistajakuntien takaamilla lainoilla. Puhdistamon laajennus valmistui 126

127 Tytäryhteisöjen yleiset Omistajapoliittiset tavoitteet vuoden 2010 lopulla. Sen jälkeen kapasiteettia riittää noin asukkaan jätevesien käsittelyyn. Osakkailta perittävä arvonlisäveroton jätevedenkäsittelymaksu on ollut vuodesta 2011 lähtien 0,58 euroa/m 3 ja on sama v Puhdistamolla on vastaanottoasema, mihin saa tuoda osakaskuntien alueelta asuntojen saostus-, umpikaivo- yms. lietteitä, joiden käsittelystä aiheutuvat kulut peritään lietteen tuojilta. Umpisäiliölietteen käsittelymaksu on 7,25 euroa/ m 3 ja saostuskaivolietteen 14,50 euroa/ m 3, sis. alv 24 % Tilinpäätös 2010 TILINPÄÄTÖS-/BUDJETTIYHTEENVETO Tilinpäätös 2011 Tot.arvio 2012 Budjetti 2013 Arvio 2014 TULOT Vesi- ja jätevesimaksut Muut tulot Liikevaihto Liiketoim. muut tuotot MENOT Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalenemiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Voitto ennen tilinp. siirt Tilinpäätössiirrot Tilikauden tulos RAHOITUSLASKELMA INVESTOINNIT RAHOITUS Liittymismaksut Tulorahoitus (poistot+tulos) Valtion avustus Lainojen muutos Rahoitustulos