Nurmeksen kaupunki TASEKIRJA 2013

Transkriptio

1 Nurmeksen kaupunki TASEKIRJA 2013 Kaupunginhallitus

2 Sisällysluettelo 1 1. TOIMINTAKERTOMUS Toiminnan ja talouden kokonaistarkastelu Kehityskatsaus ja oleelliset tapahtumat Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistaloudellinen tarkastelu Konsernitarkastelu Selonteko konsernivalvonnasta Tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus Toteutumisvertailu Tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitilinpäätös TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöstä laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä LUETTELOT JA SELVITYKSET Liite Tunnusluvut, tunnuslukumääritelmät ja tulorahoituksen riittävyyden luokittelu

3 1. TOIMINTAKERTOMUS Toiminnan ja talouden kokonaistarkastelu Kehityskatsaus ja oleelliset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Taantuma jatkui Suomen taloudessa, ja kuntien valtionosuuksien kasvun supistuminen jatkui. Edellisistä seikoista huolimatta Suomen kuntien talous oli vuonna 2013 odotuksia parempi. Valtakunnallisesti kuntien toimintaympäristöön vaikutti hallituksen kuntarakenneja sote-uudistukset, jotka toivat myös kuntien toimintaan muutosmomenttia. Nurmeksen kaupungin vuosi 2013 toteutui kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Myönteistä oli hillitty menokehitys, ja Nurmeksen kaupungin toimintakulut kasvoivat toimintavuonna vain 2,2 %. Toimintakate heikkeni 4,4 %, vastaava luku vuotta aiemmin oli 6,4 %. Verotulot kasvoivat 7,6 % ja valtionosuudet kasvoivat 3,7 %. Verotulopohjan kasvu oli koko maakunnan paras. Nurmeksen kaupunki onnistui parantamaan vuosikatettaan edellisestä vuodesta. Vuonna 2013 vuosikate oli 280 euroa (2012: 222 euroa). Tilikauden tulos oli alijäämäinen ,21 euroa, missä on heikennystä edelliseen vuoteen verrattuna ,03 euroa. Nurmeksen kaupungin tuloksessa näkyy selvästi lyhyempien poistoaikojen käyttäminen kaikkien rakennusten osalta. Nurmeksen kaupunki jatkaa tuottavuusohjelman toteuttamista myös tulevina vuosina. Nurmeksen kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2013 tulos mukaan lukien on 5,679 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste on 67,7 %. Nurmeksen vuoden 2013 vuosikate on 70,6 prosenttia poistoista. Nurmeksen kaupungin lainamäärä oli vuoden lopussa 12,041 miljoonaa euroa eli 1470 /as. Vuonna 2013 valmistui Nurmeksen kaupungin strategia 4U-Nurmes. Strategian toimeenpano aloitettiin heti. Tärkeimpiä asioita olivat uuden teollisuusalueen kaavoittaminen, kaupungin graafisen ilmeen uudistaminen, markkinoinnin tehostaminen, 40-vuotisjuhlien vietto sekä sote-työryhmien työn käynnistäminen. Myönteistä oli vilkas elinkeinotoiminta ja useiden yrityshankkeiden valmistelu. Porokylän Leipomo Oy:n laajennushanke valmistui joulukuussa ja Nurmeksen kaupungin osuus hankkeesta oli 6,1 miljoonaa euroa. Nurmeksen kaupunki osallistui myös KME Oy:n bioterminaalin tontin ja Kuljetusliike Pasi Piironen Oy:n tonttien rakentamiseen. Känkkäälän uuden teollisuusalueen tonttien markkinointi ja vuokraaminen alkoivat myös. GROW GREEN NURMES hanke käynnistyi toimintavuonna ja hankkeen tavoitteena on edistää vihreän energian investointien toteutumista Nurmekseen. Neljän Pielisen Karjalan kunnan kuntarakenneselvitys ja yhteistyön tiivistämisselvitys käynnistyivät marraskuussa Näillä selvityksillä tulee olemaan tavalla tai toisella vaikutuksia alueen kuntapalvelujen tuottamiseen tulevaisuudessa. Tulevan vuoden toiminnassa ylitse muiden nousevat kuntarakenne- ja sote-ratkaisut. Näillä molemmilla on kauaskantoisia vaikutuksia palvelutuotannon tehokkuuteen ja kustannuksiin sekä koko Pielisen Karjalan houkuttelevuuteen asumis- ja yrittäjyysseutuna. Kiitän kaikkia kaupungin työntekijöitä, viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta Toivon, että me olemme pystyneet palvelemaan kuntalaisiamme parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupunginjohtaja Asko Saatsi

4 Nurmeksen kaupungin hallinto 3 Nurmeksen kaupungin hallintosäännön ja Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston toimintasäännön mukainen organisaatiokaavio. HENKILÖSTÖJAOSTO 5 jäsentä KESKUSHALLINTO hallinto ja yleiset toimistopalvelut ruokahuolto Pielisen Karjalan maaseutuhallinto KAUPUNGINVALTUUSTO 35 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 9 jäsentä KAUPUNGINJOHTAJA TARKASTUSLAUTAKUNTA 5 jäsentä - tilintarkastus KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä Lieksan ja Nurmeksen yhteiset SOSIAALILAUTA- KUNTA 9 jäsentä SOSIAALITOIMI SIVISTYS- LAUTAKUNTA 9 jäsentä SIVISTYSTOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA SEKÄ RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKU NTA Sosiaalityö ja erityispalvelut Koti- ja laitoshoito Perusopetus Toisen asteen opetus Kulttuuri- ja liikuntatoimi Varhaiskasvatus LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO - Hallinto - Toimitilat - Kuntatekniikka - Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Luottamushenkilöorganisaatio Virasto-organisaatio

5 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuustossa on 35 jäsentä. 4 Valtuuston poliittiset voimasuhteet jakautuvat seuraavasti: Puolue Valtuutetut Suomen Keskusta 17 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 10 Suomen Kristillinen Liitto 1 Perussuomalaiset 5 Kansallinen Kokoomus 2 Yhteensä 35 Valtuuston puheenjohtajisto: Pääkkönen Hannu Pyykönen Vesa Ryynänen Pertti Puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Valtuuston muut jäsenet: Ahponen Jorma Hakala Samuli Hiltunen Jouni Honkanen Liisa Huusko (ent. Lipponen) Anu Jaaranen Veikko Juntunen Jukka Korhonen Pasi Korkalainen Emmi Kuvaja Reija Kämäräinen, Matti Mahlavuori Ritva Makkonen Merja Martikainen Hannu Meriläinen Jaana Meriläinen Mikko Mikkilä Hannu Mikkonen Jukka Moilanen Leena Mustonen Lahja Määttä Pia Nevalainen Hannu Ollilainen Anneli Pellikka Matti ( alkaen) Pikkarainen Jorma Räsänen Yrjö Rönkkö Reeta Savolainen Anni Säämänen Jussi Tervo Jouko ( saakka) Tiainen Martti Timonen Matti Turunen Kari

6 Kaupunginhallitus 5 Kaupunginhallituksessa on 9 jäsentä. Kaupunginhallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Suomen Keskusta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Kansallinen Kokoomus Perussuomalaiset 4 jäsentä 3 jäsentä 1 jäsen 1 jäsen Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto: Kämäräinen Matti Meriläinen Jaana Mikkilä Hannu Puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen muut jäsenet: Honkanen Liisa Huusko (ent. Lipponen) Anu Juntunen Jukka Makkonen Merja Ollilainen Anneli Räsänen Yrjö Kaupunginhallituksen esittelijöinä olivat seuraavat henkilöt: - Esittelijänä kaupunginjohtaja Asko Saatsi - Kaupunginjohtajan sijaisena kaupunginsihteeri Eeva Piironen - Edellisten estyneinä ollessa seuraavassa järjestyksessä: Kaupunginkamreeri Jari Lampinen Teknisen palvelukeskuksen päällikkö Tuomo Kotilainen alkaen Sivistystoimen päällikkö Arto Sihvonen saakka, Timo Karppinen vt.nä alkaen Sosiaalijohtaja Ritva Tikka Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan tilivelvollisia viranhaltijoita olivat: Kaupunginjohtaja Kaupunginsihteeri Kaupunginkamreeri Hallintokuntien päälliköt: Kaupunginsihteeri Sosiaalijohtaja Sivistysjohtaja

7 Kaupungingeodeetti 6 Tulosaluepäälliköt (lueteltuina ne, jotka eivät ole myös hallintokunnan päälliköitä): - kaupunginkamreeri - maaseutusihteeri - aluejohtaja (päivähoito) - vanhustyön johtaja - tekninen johtaja - kadunrakennuspäällikkö - huoltopalvelupäällikkö Toimielinten esittelijät (lueteltuina ne, jotka eivät ole hallintokunnan päälliköitä eivätkä tulosalueen päälliköitä): - kaavoituspäällikkö (kaavoitusjaosto) - lukion rehtori (lukion johtokunta) - rakennustarkastaja (lupajaosto) - ympäristönsuojelusihteeri (lupajaosto) - tiemestari (maaseutulautakunnan jaosto) Henkilöstö Kaupungin henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli 480. Näistä vakinaisia oli 363, työllistettyjä oli 6, sijaisia 56, määräaikaisia 52 ja oppisopimuskoulutuksessa 3 henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä 344 (94,8 %) oli kk-palkkaisia ja 19 (5,2 %) tuntipalkkaisia. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 75,6 %, kun se koko kunta-alan henkilöstössä vuonna 2012 oli 77,2 %. Henkilöstön lukumäärä toimintayksiköittäin Hallintokunta Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Oppisopimus Työllistetyt Yhteensä Ilman työllistettyjä Keskushallinto Sivistystoimi Sosiaalitoimi Tekninen toimi YHTEENSÄ Henkilöstön lukumäärään eivät sisälly kansalaisopiston sivutoimiset tuntiopettajat (39 kpl). Vakinaisen henkilöstön määrä on pienentynyt 2 henkilöllä vuonna Alla olevasta taulukosta ilmenee vakinaisen henkilöstön määrän kehitys hallintokunnittain viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taulukko 2. Vakinaisen henkilöstön määrä vuosina Hallintokunta Keskushallinto Sivistystoimi Sosiaalitoimi Tekninen toimi Yhteensä Vuoden 2013 alusta varhaiskasvatus (ent. päivähoito) siirtyi sosiaalitoimelta sivistystoimelle. Keskushallintoon siirtyi Pielisen Karjalan maaseutupalvelujen perustamisen myötä Valtimon ja Lieksan maaseutusihteerit. Vuoden 2011 tilastoissa näkyy vuonna 2010 toteutettu organisaatiomuutos ruokahuollon (16 henkilöä) siirtyessä teknisestä toimesta keskushallintoon.

8 7 Vuoden 2010 alusta siirtyi teknisestä toimesta viisi viranhaltijaa Lieksan kaupungin palvelukseen yhteisen teknisen toimen virkajärjestelyjen myötä siirtyi keskushallinnosta 3 henkilöä P-K:n tietotekniikkakeskus Oy:öön tietohallinnon järjestelyjen myötä sekä 2 henkilöä valtiolle edunvalvontatehtävien siirtyessä sinne aloitti toimintansa Pielisen Karjalan tilitoimisto, jonne siirtyi keskushallinnosta taloushallinnon ja palkanlaskennan henkilöstöä. Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,4 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,8 prosenttia. Julkisen kulutuksen kasvu oli seurausta Yleisradion luokittelusta yrityksistä julkisyhteisöihin. Se pienensi myös yksityistä kulutusta. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia, mutta tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui nimellisesti 9 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 4,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska investoinnit supistuivat 8 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto sen sijaan oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4,3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä pieneni, samoin työeläkelaitosten ylijäämä. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli pysähdyksissä toista vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu

9 reaalitulo supistui 0,1 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. 8 Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 1 prosentin. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 5,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,6 prosenttia. Kuntatalouden kehitys Kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa.

10 Oman talousalueen kehitys 9 Liikevaihto 1000 Muutos PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA % Elintarviketeollisuus (tol 10-12) ,6 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) ,0 Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) ,9 Kuljetus ja varastointi (tol H) ,7 Palvelualat yhteensä (tol G-U) ,3 Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (tol ) ,3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) ,0 Teollisuus (tol C) ,4 Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) ,7 Koko teollisuus (tol BCD) ,3 Jalostus (tol BC+DF) ,0 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) ,5 Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) ,0 Metalliteollisuus (tol 24-30) ,5 Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) ,0 Rakentaminen (tol F) ,7 Metallituotteiden valmistus (tol 25) ,4 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, aineiston käsittely P-K:n maakuntaliit

11 0,00 Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) ,50 prosenttia -1,00-1,50 Lieksa 2012 Nurmes 2012 Valtimo 2012 PiKa 2012 Lieksa 2013 Nurmes 2013 Valtimo 2013 PiKa ,00-2,50 Pielisen Karjala pl Juuka Luonnollinen väestömuutos Kuntien välinen nettomuutto Netto- Muutos Korjaus Väestön Vuosi Syntyneet Kuolleet Netto Tulo Lähtö Netto siirtolaisuusyhteensä muutos Väkiluku Nurmes Luonnollinen väestömuutos Kuntien välinen nettomuutto Netto- Muutos Korjaus Väestön Syntyneet Kuolleet Netto Tulo Lähtö Netto siirtolaisuusyhteensä muutos Väkiluku Nurmeksen väestökehitys ikäluokittain Ikäluokat muutos yhteensä

12 Nurmeksen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Koko väestö vuotiaat Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat Huoltosuhde 1,96 1,91 1,89 1,86 Työttömyysaste 17,0 16,6 16,9 16,3 Työllisyysaste 54,3 55,9 57,1 58,6 Nurmeksen työpaikat toimialoittain muutos suht.osuus Yhteensä (A) Maa-, metsä- ja kalatalous ,1 (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto ,4 (C) Teollisuus ,4 (F) Rakentaminen ,0 Jalostus ,8 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,8 (J) Informaatio ja viestintä ,4 (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,2 (L) Kiinteistöalan toiminta ,7 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,0 (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv ,8 (R-U) Muut palvelut ,3 Palvelut ,1 (X) Toimiala tuntematon ,9 Nurmeksen työlliset toimialoittain muutos suht.osuus Yhteensä (A) Maa-, metsä- ja kalatalous ,0 (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto ,9 (C) Teollisuus ,8 (F) Rakentaminen ,3 Jalostus ,0 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,6 (J) Informaatio ja viestintä ,5 (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,2 (L) Kiinteistöalan toiminta ,6 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,1 (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv ,7 (R-U) Muut palvelut ,3 Palvelut ,0 (X) Toimiala tuntematon ,0

13 12 Nurmeksen työttömyys Työttömyys 12 kk:n keskiarvo Tilanne Työttömät Tyött.aste % Muutos/hlö Muutos/% Työttömät Miehiä alle 25 v yli 50 v PAT Palkkaper ,8 14 2, , , ,1-4 -0, ,0 32 6, ,5 17 3, Muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kunnallistalouden toimintatuotot supistivat 9,1 prosenttia ja toimintakulut kasvoivat 2,2, prosenttia ja siten toimintakate heikkeni 4,4 prosenttia. Verorahoituksen kasvu jäi 5,5 prosenttiin, mikä merkitsi vuosikatteen kasvua 0,45 miljoonaa 2,291 miljoonaan. Vuosikate on 71 prosenttia poistoista. Toimintamenot ylittivät 0,942 miljoonaa budjetoidun. Merkittävin kulupuolen ylitys oli palveluiden ostossa 1,062 miljoonaa, josta 0,434 miljoonaa erikoissairaanhoidon menoissa. Budjetoinnisssa tehtiin merkittävä muutos siirtämällä palveluasumisen palvelusetelit ostopalveluista avustuksiin. jäivät 0,533 miljoonaa alle budjetoidun. Tuloarvio ylittyi 0,175 miljoonaa. Edelliseeen tilinpäätökseen verrattuna henkilöstömenot kasvoivat 3,7 %, lomapalkkavarauksen kasvu selittää 0,257 miljoonaa. Palveluiden ostot supistuivat 0,7 % ja avustukset kasvoivat peräti 22,1 %. Verorahoituksessa verotulot kasvoivat 1,640 miljoonaa ja valtionosuudet kasvoivat 0,933 miljoonaa. Talousarvioon nähden verotulot ylittyivät 0,879 miljoonaa ja valtionosuudet alittuivat 0,141 miljoonaa. Kunnallisveron tilitysten kasvusta euroa selittyy vuoden 2012 jäännösverojen tilityksen siirtymisestä vuoden 2013 puolelle.

14 Kun nettorahoitustuotot supistuivat 0,139 miljoonaa ja poistot kasvoivat 0,816 miljoonaa tilikauden tulos heikkeni 0,365 miljoonaa vuodesta 2012 ja jäi 0,954 miljoonaa negatiiviseksi. Investointiosa toteutui 79,4 prosenttisesti. Kuntien suunnitelman mukaiset poistot ovat jääneet liian alhaisiksi nykyiseen investointien omahankintamenoon nähden. Omahankintamenoja on kasvattanut valtion vetäytyminen perustamishankkeiden valtionosuudesta. Kaupunginvaltuusto toukokuussa hyväksyi vuoden 2013 alusta uuden poistosuunnitelman kirjapitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisesti. Nurmes on soveltanut lyhempiä poistoaikoja myös ennen vuotta 2013 valmistuneisiin kohteisiin. Poistoaikojen lyhennys lisäsi poistoja euroa ja samalla poistoeron tuloutusta euroa euroon. Osa kunnista soveltaa lyhempää poistoaikaa vain vuonna 2013 valmistuneisiin investointeihin. Kaupungin talouden riski muodostuu suuren investointiohjelman (vuosina ,9 miljoonan poistonalaisten investointien omahankintameno) aiheuttamasta pitkäaikaista epätasapainosta tulonmuodostuskykyyn (vuosikate samana ajanjaksona 16,5 miljoonaa), mikä näkyy velkaantumispaineena. Vuoden 2013 poistonalaisten investointien omahankintameno oli peräti 7,073 miljoonaan, josta yritystilainvestoinnit 4,88 miljoonaa. 13 8,000 7,000 Vuosikate, sumupoistot ja investointien omahankintameno sumu-poistot poistonalaisten inv. Omahankintameno vuosikate 6,000 5,000 Milj. euroa 4,000 3,000 2,000 1,000 0, ,000

15 Talouden tasapaino ja velkaantuminen euroja tilikauden tuloksen kertymä korjatun tuloksen kertymä kertynyt lainkannan muutos Korjatussa tuloksessa sumu-poistot on korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla ja lisätty satunnaiset erät. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Vuoden 2013 lopulla Lieksan kaupungin aloitteesta aloitettiin kuntarakennelain mukainen selvitystyö Lieksan, Nurmeksen, Juuan ja Valtimon välillä. Epävarmuutta on lisännyt SOTE-uudistuksen puutteelliset linjaukset. Kunnat pyrkivät ratkaisemaan toukokuun loppuun 2014 mennessä jatketaan jatketaanko valmistelua yhteistyön syventämisen vai kuntaliitoksen pohjalta. Kuntien tulorahoitusnäkymä on negatiivinen valtionosuusleikkausten ja valtionosuusuudistuksen vuoksi Pielisen Karjalassa. Kuntayhteistyön ja liitosten ongelma on purkaa kuntakohtaiset kustannuserot ja alioptimointi, asukaskohtaiset valtionosuuserot ja riskinotto hallitusti. Seudun kuntien nettotoimintamenot asukasta kohti ovat maan keskimääräistä korkeammat ja korkeammat kuin keskimäärin Pohjois-Karjalassa. Kunnallistalouden näkymään vaikuttaa keskeisesti Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen hoitamisen toimenpiteet ja aikataulu. Kaupungin alijäämänäkymä koskee vuosia Ratkaisevaa on nettotoimintamenojen kasvun hallinta. Demograafinen muutos heikentää nopeasti tuloverokertymää: palkka- ja yrittäjätulot muuttuvat eläketuloiksi, joiden verokohtelu on myös lievempää. Tulonsaajista 20,2 % ei vuonna 2012 maksanut ollenkaan kunnallisveroa. Kaupungin onnistuminen tuottavuus- ja kiinteistöohjelmissa ratkaisee heikkenevän kehityksen vauhdin. Kaupungin lainasalkku asukasta kohti, 1470 euroa, on tuhat euroa alle maan keskiarvon. Kaupungin kannalta velkaantumisriski syntyy siitä, että rakennettujen yritystoimitilojen myynti ei toteudu tavoitellussa aikataulussa. Toisaalta investoinnit ovat ainoa mahdollisuus lisätä työvoiman kysyntää ja sitä kautta kunnan tulorahoitusta. Kaupungin takaussalkun koko aleni 0,59 miljoonaa euroa 2,902 miljoonaan eli 354 euroa/asukas. Takauksista 2,2 miljoonaa on konserniyhtiöiden lainojen takauksia ja 0,7 miljoonaa vanhustentaloyhdistyksien, vesi- ja jätevesiosuuskuntien ja kuntien jäteyhtiön takauksia.

16 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Hallintokunnat ovat laatineet vuonna 2008 sisäisen valvonnan suunnitelmat, joiden toteuttaminen on työn alla. Riskien arviointi on tapahtunut toiminnan suunnittelun yhteydessä. Vuoden 2013 tilinpäätösohjeessa on velvoitettu arvioimaan muutokset vuoden 2012 arvioon. Hallintokunnat ovat laatineet arvion muutoksista sisäisen valvonnan järjestämiseen. Johtoryhmä on valmistellut kaupunginhallituksen arvion maaliskuussa. Riskien kartoitus on vaihtelevasti toteutettu eri toiminnoissa. Riskien kartoitus tapahtuu pääosin toiminnan muutosten suunnittelun yhteydessä. Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) 1. toiminnan suunnittelun dokumentointi 2. korjaustoimenpiteiden raportointi 3. investointien ja omaisuuden siirron riskienhallinta Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. henkilöstöriskit 2. yhteistoimintariskit 3. investointi- ja omituspoliittiset riskit Suunnitellut kehittämistoimet 1. riittävän asiantuntemuksen säilyttäminen valmistelussa 2. riittävä dokumentointi 3. toiminnan suunnittelu ja johtaminen Kaupunki arvioi, että sisäinen tarkastus tulee hoidettua osana johtamisprosesseja. Erillisesti organisoituun sisäiseen tarkastukseen ei ole voimavaroja. Kaupungin sisäinen valvonnan asianmukaisuus on tyydyttävällä tasolla. Sisäinen valvonta antaa riittävän varmuuden, mutta ei ole systemaattista.

17 Kokonaistaloudellinen tarkastelu Tilikauden toiminnan tulos ja rahoitus TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toiminakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden yli/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 14,2 16,0 Vuosikate/Poistot; % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Kaupungin poistonalaisten investointien omahankintameno on vuosina keskimäärin 4,522 miljoonaa euroa, joten tulorahoitus ei ole riittävä investointitasoon nähden, vaikka investoinnit sisältävät yritystoimitilarakentamista, johon sisältyy myyntiodotusta.

18 17 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 7 28 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 30,0 42,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 24,3 29,3 Lainanhoitokate 1,2 1,0 Kassan riittävyys, pv 12,8 24,0 Asukasmäärä Maksuvalmius puoliutui toisena vuotena peräkkäin 13 päivään. Kaupunki jätti käyttämättä kaksi miljoonaa lainanottovaltuudesta investointiohjelman supistuttua alkuperäisestä.

19 18 Maksuvalmius kuun viimeisenä päivänä päivää kuukausi Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 3. Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0

20 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 4. Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Muu omat rahastot IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä V Tilikauden ylijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0 1. Poistoero Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 0 0 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta 0 6. Ostovelat 0 7. Muut velat 0 6. Ostovelat Muut velat 3 5

21 20 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 0 5. Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 67,7 72,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 30,4 25,8 Kumulatiivinen ylijäämä, milj.euroa 5,679 6,226 Kumulatiivinen ylijäämä, /asukas Lainakanta milj. 12,041 9,327 Lainat /asukas Lainasaamiset , milj. 0,407 0,407 Asukasmäärä Lainasalkun painotettu keskikorko on 1,83 % ja painotettu maturiteetti 7,2 vuotta. Salkun keskikorko on laskenut vuodessa 0,36 prosenttiyksikköä ja laina-aika pidentynyt 0,3 vuotta. Lainasalkussa kiinteiden korkojen osuus on laskenut 67 %:sta 44 %:iin. Kaupungin vaihtuvat korot on sidottu 6 kk euroboriin. Lainasalkussa ei ole kertalyhenteisiä lainoja. Kaupungin sijoitussalkku oli 0,128 miljoonaa. Likvidit lyhytkorkorahastoon sijoitetut kassavarat olivat 1,0 miljoonaa euroa. Sijoitussalkun tuotto oli euroa eli 4,2 %. Koko sijoitussalkku oli korkoinstrumenteissa. Lyhytkorkorahaston tuotto oli euroa eli 1,6 %. KOKONAISMENOT JA -TULOT TULOT M % MENOT M % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 7,9 12,6 Toimintakulut 55,4 85,0 Verotulot 23,3 37,2 - Valmistus omaan käyttöön -0,1-0,1 Valtionosuudet 26,4 42,1 Korkokulut 0,3 0,4 Korkotuotot 0,1 0,1 Muut rahoituskulut 0 0,1 Muut rahoitustuotot 0,4 0,6 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - luovutusvoitot 0,0-0,1 - luovutustappiot 0,0 0,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,1 0,2 Investoinnit Käyttömaisuuden myyntitulot 0,1 0,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit 7,8 11,9 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4,5 7,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1,8 2,7 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 62,7 100,0 Kokonaismenot yhteensä 65,2 100,0 kokonaistulot-kokonaismenot -2,58

22 Muut maksuvalmiusmuutokset-rahavarojen muutos 2, Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 1 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Muut yhtiöt 2 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt 2 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei-yhdistetty(kpl) Muut omistusyhteysyhteisöt 1 Yhteensä 11 1 Kuntakonsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut Vuoden 2013 kaupunkikonsernin tulos oli ,89 euroa alijäämäinen (vuonna ,81 euroa alijäämäinen). Vuosikate oli 1,561 miljoonaa euroa edellistä vuotta parempi. Konsernitulosta heikensi emon tuloksen lisäksi terveyskeskuskuntayhtymä ( ). Konsernin tulosta paransi tytäryhtiöistä Nurmeksen Lämpö Oy ( ), koulutuskuntayhtymä ( ) ja sairaanhoitopiiri (71.000). Konsernin lainakanta kasvoi 2,877 miljoonaa 22,869 miljoonaan eli on /asukas, mikä on noin puolet maan keskiarvosta. Lainakannasta tytäryhtiöiden osuus on 833 euroa/asukas ja sairaanhoitopiirin 489 euroa/asukas. Terveyskeskuskuntayhtymän henkilökunnan määrä laski neljällä 175:een ja tytäryhtiöiden nousi 1,5 henkilöllä 40:een. Kun emon henkilöstö laski kymmenellä 474:een, konsernin kokonaishenkilöstö supistui 12,5:llä 689 henkilöön. Konsernin henkilötyövuodet laskivat 706,8:sta 706,3:een.

23 22 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 37 3 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät 3 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli/alijäämä Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 40,4 40,7 Vuosikate/Poistot; % 90,6 73,1 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

24 23 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 3 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta 0 Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta 0 Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 7 12 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos -3 1 Oman pääoman muutokset 0 38 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varaojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 47,3 44,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 37,4 32,0 Lainanhoitokate 1,7 1,2 Kassan riittävyys, pv 26,9 36,6 Asukasmäärä

25 24 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet 17 6 Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 4 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset: Osakkuusyhtiöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaam. 0 Muut lainasaamiset 0 Muut saamiset Sijoitukset yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset: Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed.tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUK. Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset

26 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 54,3 57,0 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 42 39,2 Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas Konsernin lainakanta , milj. 22,869 19,992 Konsernin lainat / asukas Konsernin lainasaamiset , milj. 0,000 0,000 Asukasmäärä Konsernitoiminnan ohjaus ja oleelliset tapahtumat Kaupunki irtisanoi Pikes Oy:n kanssa tehdyn erillissopimuksen toimitila-asiamiehen tehtävien hoidosta vuoden 2104 alusta. Perusterveydenhuollossa Nurmeksen kuntarahoitusosuus kasvoi euroa eli 6 %, josta 46 % on vuoden 2012 hinnanalennusta. ja erikoissairaanhoidossa euroa eli 4 %. Erityishuollossa kuntarahoitusosuus aleni euroa eli 16,4 %. Kaupunki muutti terveyskeskuksen rahoituksen maksupäiviä emon kassatarpeen pienentämiseksi. Kuntayhtymän maksuvalmius putosi 71 päivästä 33 päivään. Tunnusluvut ja mittarit Nurmeksen Lämpö Oy Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 Taloudellisuus ja hinnoittelu Liikevaihto 3,714 M 3,767 M 4,405 M 4,5 M 4,429 M Käyttökate 29,8 % 25,5 % 22,1 % > 25 % 23,5 % Tunnusluvut ja mittarit Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalot Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 Toiminnan laajuutta koskevat tavoiteet Huoneistojen käyttöaste 93,8 94,4 94,3 % > 95 % 94,16 % Asuntostrategian mukaiset kohteiden siirrot yhtiölle kesken kesken toteutui Kohteet kiinteän laajakaistan piiriin heti kun tarjontaa käynnissä 7 kohteessa Taloudellisuus ja hinnoittelu alle Pielisen Keskimääräinen vuokrataso 6,47 /m2 6,77 /m2 7,12 /m2 Karjalan 7,12 /m2 Pohjois- Karjalan keskiarvon alhaisin Kaupungin energiatehokkuusohjelma toteutui mukana toteutui

27 Tunnusluvut ja mittarit Loma-Nurmes Oy Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Tp Toiminnan laajuutta koskevat tavoiteet Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Nuorisokäytön osuus 72 % 74 % 72 % 78 % 75,8 % Taloudellisuus ja hinnoittelu Tulos Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Selonteko perustuu kaupungin kolmen suurimman konserniyhtiön johdon aiempaan itsearviointiin, jossa ei ole tapahtunut vuonna 2013 muutosta. Konsernivalvonnan osalta on arvioitu konserniohjausta, ohjeiden antoa kaupungin edustajille, konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumisen arviointia, tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman raportointia, keskitettyjen konsernitoimintojen ja palveluiden käyttöä sekä riskien hallinnan toimivuutta. Konserniyhtiöt raportoivat valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista edelleen osin vapaamuotoisesti. Konserniyhtiöille asetettavien tavoitteiden määrittelyprosessia on uudistettu. Tytäryhteisöjen analysointi ja raportointi ei kaikilta osin ole ollut konsernijohtoa tyydyttävää. Konserniyhtiöiden osalta raportointi on yhdenmukaistunut. Konserniyhteisöjen riskienhallinta on järjestetty kullekin toimialalle tyypillisesti. Riskienhallinnan systemaattisuutta tulisi lisätä. Kaupunginhallitus arvioi konsernivalvonnan tilan tyydyttäväksi. Hyväksytyt ohjeet ja uudistetut menettelyt luovat pohjaa tason nostamiseen edelleen Tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus Kaupungin vuoden 2013 tilikauden tulos on ,59 euroa. Kaupunginhallitus esittää, että poistoeron vähennyksenä kirjataan poistosuunnitelmaa vastaavasti yhteensä ,28 euroa ja tilikauden kirjanpidollinen tulos ,31 euroa kirjataan yli/alijäämätilille. 1.2 Toteutumisvertailu Tavoitteiden toteutuminen Valtuuston asettamat kunnallistaloudelliset tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Ta 2013 Tp 2013 Tunnusluvut Tavoitearvo Toteutuma-arvo Asukasmäärä Tuloveroprosentti 20,0 20,0 Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 13,9 14,2 Vuosikate/Poistot; % 75,6 70,6 Vuosikate, /asukas Kumulatiivinen ylijäämä, /asukas Lainakanta ,M 14,051 12,041 Lainat /asukas Investointien tulorahoitus, % 33,9 30,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 24,1 24,3

28 Muutos % Tavoitearvo Toteutuma-arvo Toimintatuotot -8,1-11,9 Toimintakulut 1,5 2,2 Toimintakate 3,2 4,4 Verorahoitus 3,8 5,5 Vuosikate 5,5 24,5 27 Talousarviossa tavoitteeksi oli asetettu, että puolet ennustetusta eläkkeelle siirtymisestä korvataan uuden henkilöstön palkkaamisella. Kuntien eläkevakuutuksen ennuste vuodelle 2013 vanhuuseläketapahtumista oli 19 ja työkyvyttömyyden osalta 6 eli yhteensä 25, josta toteutui 12 vanhuuden ja kaksi työkyvyttömyyden perusteella eli yhteensä 14 henkilöä. Samaan aikaan kaupungin vakinainen henkilöstö supistui kymmenellä 474:ään ja kaupungin henkilötyövuodet kasvoivat 7,2 htv eli 1,5 %.. Eläköitymisen hyödyntäminen ei siten toteutunut tavoitteen mukaisesti Käyttötalouden toteutuminen Kaupunginvaltuusto teki talousarviovuoden aikana käyttötalouteen menomäärärahalisäyksiä yhteensä euroa ja tuloarvion korotuksia euroa. Muutettuun talousarvioon nähden sitovuustaso (tulosaluetaso) ylittyi menomäärärahoissa yhteensä euroa ja tuloarviot alittuivat euroa. Käyttötalouden menot ylittivät muutetun talousarvion eurolla ja tulot ylittyivät yhteensä eurolla. Käyttötalouden nettoylitys oli poistot mukaan lukien euroa. Hakemattomia määrärahan ylityksiä oli yhdeksällä tulosalueella: kaupunginhallituksen luottamushenkilöhallinnossa, konsernihallinnossa ja ruokahuollossa, sivistyslautakunnan perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa ja kansalaisopistossa sekä teknisen lautakunnan alaisessa hallinnon, toimitilojen ja kuntatekniikan tulosalueella. Tuloarvion alituksia oli neljällä tulosalueella: kaupunginhallituksen alaisessa konsernihallinnon tulosalueella, sosiaalilautakunnan molemmilla tulosalueilla ja teknisen lautakunnan alaisessa toimitilojen tulosalueella. Nettoylitykset selittyvät erikoissairaanhoidon kustannusten nousulla ja lomapalkkavarauksen poikkeuksellisen suurella kasvulla. Keskushallinto Kaupunginkanslia Kaupunginkanslian alkuvuoden 2013 keskeisiä tehtäviä oli uuden valtuustokauden aloittamiseen liittyvät tehtävät mm. kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä eri lautakuntien ja muiden toimielinten valintaan liittyvät valmistelut ja henkilötietojen päivittäminen eri tarpeita varten. Uuden valtuustokauden alussa järjestettiin luottamushenkilöille laki- ja talouskoulutusta sekä uusille luottamushenkilöille koulutusta luottamushenkilöiden sähköisestä kokousjärjestelmästä. Kaupungin arkistotiloja siivottiin ja järjestettiin uudelleen osana kaupungintalon väistötiloihin siirtymiseen liittyvää valmistutumista. Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy:n hallinnoima sähköisen arkistoinnin kehittämisprojekti SARKE jatkui. Myös arkistonmuodostussuunnitelmien laatiminen jatkui.

29 28 Vuonna 2000 perustettu toimistotiimi purettiin asianomaisen valmistelun jälkeen vuoden 2013 lopussa. Tämä tarkoitti sitä, että muu kuin kaupungintalolla työskennellyt toimistohenkilöstö siirtyi ao. hallintokunnan alaiseksi (joko sosiaali- tai sivistyspalvelukeskukseen tai tekniseen virastoon). Vuonna 2013 jäi eläkkeelle yksi kokopäiväinen ja kaksi osa-aikaista toimistoalan viranhaltijaa/työntekijää. Uusina työntekijöinä vuonna 2013 aloitti yksi toimistosihteeri ja lisäksi johdon sihteeri. Kaupungin uuden strategian toimeenpanoon liittyen kaupunginkanslia valmisteli kaupungin visuaalisen ilmeen uudistamiseen liittyvän kilpailutuksen avoimena hankintana. Tehtävän toteuttajaksi valittiin mainostoimisto Seven-1 Rovaniemeltä. Työ valmistui vuoden 2013 loppuun mennessä. Ideoita kaupungin ilmeen uudistamiseen haettiin myös kuntalaisilta netin kautta sekä Potakka-juhlilla. Alkukesästä koottiin joka kotiin Ylä-Karjalan välissä jaettu MökkiPosti, joka toimitettiin myös kaikille Nurmeksessa loma-asunnon omistaville talouksille. Heinäkuun alussa Suuren vesikiertueen yhteydessä järjestettiin mökkiläisinfo Nurmeksen satamassa. Kaupungin markkinointia tehostettiin myös osallistumalla Kuopiossa järjestetyille Erämessuille ja Lieksassa järjestetyille Pielisen Messuille. Osallistumalla PTTK Oy:n hallinnoimiin hankkeisiin suunniteltiin kaupungin sisäisen tiedotuskanavan, intranetin siirtämistä Sharepoint-alustalle ja internet-sivujen uudistamista Liferay-alustalle. Työ jatkuu vuoden 2014 puolella, jolloin uudet sivustot otetaan käyttöön. Kaupungin sisäisenä koulutuksena kaupunginkanslia järjesti vuonna 2013 paljon koulutusta sekä Wordin että Exelin käytöstä niin vasta-alkajille kuin pidemmälle ehtineillekin ohjelmien käyttäjille. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon puolella vuoden 2013 tärkein tehtävä oli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisen työn vaativuuden arviointijärjestelmän uudistaminen ja arviointityö uudella järjestelmällä sekä arvioinnin tulosten täytäntöönpano. Työssä toimi konsulttina JopiArvio Oy. Työ käynnistyi helmikuussa Henkilöstöjaosto nimesi arviointiryhmän, jossa ovat edustettuina hallintokuntien johto ja sopimusalojen pääluottamusmiehet sekä henkilöstöjaoston edustus. Arviointiryhmä valmisteli käytettävät lomakkeet ja hoiti tarvittavan koulutuksen ja tiedotuksen. Varsinainen arviointityö käynnistyi toukokuussa 2013 ja saatiin päätökseen marraskuussa Arviointiryhmä piti yhteensä 26 keskimäärin puolen päivän mittaista kokousta. Tehtävä osoittautui erittäin vaativaksi. Vuoden 2013 KVTES:n mukaisen järjestelyvaraerän käytöstä tehtiin paikallisen sopimus järjestelyvaraerän toimeenpanon siirtämisestä käynnissä olevan työnvaativuuden arvioinnin valmistumiseen saakka. Järjestelyerä käytettiin takautuvasti lukien työn vaativuuden arviointityön tuloksien mukaisiin palkkojen tarkistuksiin. Järjestelyerällä voitiin kattaa noin 33,5 % tarvittavista palkantarkistustarpeista. Paikallisessa sopimuksessa sovittiin, että mahdollinen kaupungin lisäerä täytäntöönpanon nopeuttamiseksi valmistellaan erikseen tulevien talousarviovalmistelujen yhteydessä. On huomattava, että osa tehtäväkohtaisista palkoista myös alenee sitä mukaa, kun uusia työntekijöitä tulee

30 entisten tilalle. Tämä johtuu siitä, että erillislisiä, jotka turvaavat entisille työntekijöille voimassa olleen palkan, ei makseta enää uusille työntekijöille, vaan uusilla palkka on arvioinnin mukainen palkka. 29 Arviointiryhmä jatkaa seurantaryhmänä ja uusien tehtävien arviointiryhmänä edelleen työtään toistaiseksi voimassa olevana ryhmänä. Muiden sopimusalojen osalta henkilöstöjaostossa käytiin keväällä 2013 neuvottelut ja päätettiin tuntipalkkaisten, opetusalan ja teknisten sopimuksen mukaisista järjestelyeristä. Ryhdyttiin valmistautumaan uuden palkkahallinnon, Populus, käyttöönottoon. Työsuojelun ja työterveyshuolto Keväällä 2013 päivitettiin työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja päivitetyn suunnitelman mukaisesti tehtiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työpaikkaselvitykset kuuteen ryhmäperhepäiväkotiin ja Nurmeksen veden vesilaitoksiin sekä jätevedenpuhdistamolle. Työpaikkaselvityksien pohjalta annettiin parannusehdotuksia terveyshaittojen vähentämiseksi kyseisissä työpaikoissa.tietotaito Group Suomi Oy teki suunnatun työpaikkaselvityksen kehitysvammahuoltoon siellä ilmenneiden työyhteisöongelmien selvittämiseksi. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja kävi tekemässä työsuojelutarkastuksen ainoastaan Porokylän leipomon rakennustyömaalla. Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö pitivät vuoden aikana muutamia yhteispalavereja ajankohtaisten työsuojeluasioiden tiimoilta. Kirkkokadun koulun sisäilmaongelmien selvittely ja korjaustoimenpiteet jatkuivat vuoden 2013 aikana ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toimesta suoritettiin sisäilmatutkimuksia kotitalousluokissa, tutkimuksen tulokset valmistuivat vuoden 2014 puolella. Vuonna 2013 tuli työsuojeluun poikkeuksellisen paljon ilmoituksia työntekijöihin kohdistuneesta väkivallasta. Väkivalta ilmoituksia tuli Porokylän koululta 12 kpl ja kehitysvammahuollosta 16 kpl. Myös työntekijään kohdistuneesta uhkailusta ja solvaamisesta tuli 1 ilmoitus sosiaalivirastosta. Vuonna 2013 järjestettiin työsuojeluvaltuutettujen vaali toimikaudelle , vaalien ehdokasasettelussa työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuksi tuli vain kaksi ehdokasta ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetuksi ei yhtään. Molemmat ehdolle asettuneet (Pasi Ahonen ja Hannu Meriläinen) tulivat valituksi työsuojeluvaltuutetuksi. Työtapaturmista tuli työsuojeluorganisaatiolle vain kaksi ilmoitusta, vaikka vakuutusyhtiölle oli tehty 18 kpl ilmoitusta työtapaturmasta. Ilmeisesti esimiehet eivät vieläkään tiedosta velvollisuuttaan ilmoittaa työtapaturmista ja läheltä piti - tilanteista työsuojeluorganisaatiolle. Nämä ilmoitukset olisivat tärkeitä mahdollisten turvallisuuspuutteiden havaitsemisen ja korjaamisen kannalta. Työterveyshuollossa oli vuonna 2013 lääkärikäyntejä 719 kpl, terveydenhoitajan vastaanotolla käyntejä 431, fysioterapeutin käyntejä oli 14 kpl, psykologin käyntejä 4 kpl ja erikoislääkärin käyntejä 2 kpl.