MAAKUNNAN TALOUS JA LUKIOT HALLINTOKOKEILUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAKUNNAN TALOUS JA LUKIOT HALLINTOKOKEILUSSA"

Transkriptio

1 TEKSTILUONNOS KAINUUN SEURANTARYHMÄN VÄLIRAPORTIKSI 2009 MAAKUNNAN TALOUS JA LUKIOT HALLINTOKOKEILUSSA JOHDANTO TALOUS Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä on julkistanut vuosittain virkatyönä tehdyn raportin hallintokokeilun etenemisestä. Raporttien tarkoituksena on kuvata hallintokokeilun ja siihen liittyvien toimenpiteiden ja asioiden etenemistä; varsinaisten tulosten esittely ja arviointi tapahtuu loppuraporteissa ja riippumattoman arvioijan raporteissa. Seurantaryhmän raporttien vakioaiheena ovat olleet maakunnan ja kokeilualueen kuntatalouden muutokset ja luvut. Tässä raportissa taloutta käsitellään sekä hallintokokeilun mittaisena kehityskaarena, että vuoden 2008 osalta. Väliraportti on tavallista suppeampi, koska koko kokeilun loppuarviointi on käynnistynyt ja kattavampia arvioita saadaan jo ensi vuoden keväällä. Talouden ohella seurantaryhmän vuosiraporteissa on käsitelty jotain maakuntahallinnon toiminnan olennaista kokonaisuutta. Käsittelyssä ovat olleet kokeilun käynnistämis- ja valmisteluvaiheet, vaalit, koulutustoimiala, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhus- ja vammaispalvelut erillisenä ja alueen kehittäminen. Tässä raportissa on katsaus lukiokoulutukseen hieman syvemmällä tasolla kuin sitä on aikaisemmin voitu käsitellä. Raportti perustuu maakuntahallinnon toiminnassa syntyneisiin tietoihin ja sen koonnut ja käsitellyt hallintokokeilun seurantaryhmä. Kainuun hallintokokeilusta annetaan laajat loppuarvioinnit ensi vuoden keväällä ja päätöksiä kokeilun jälkeisestä ajasta tehdään niin, että hallitus antaa tarvittavat lainsäädäntöesitykset syksyllä Maakunnan talouden kehitys Maakuntakokeilun alussa yleiseksi talouden tavoitteeksi asetettiin ehto, että menojen kasvu ei saa olla tulojen kasvua suurempaa. Lisäksi ensimmäiselle valtuustokaudelle vuosille asetettiin tiukempi tavoite eli menojen kasvun puolittaminen aiempaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun verrattuna. Pyrkimyksenä oli helpottaa kuntien aiempina vuosina syntyneiden alijäämien kattamista. Maakunta -kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on ollut vuosilta yhteensä keskimäärin 4,4 prosenttia vuosittain. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen vastaava keskiarvo on ollut alustavien tietojen mukaan noin 6,3 prosenttia. Näin maakunnan toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 2 prosenttia alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina ennen kokeilun alkua oli keski-määrin 6,9 prosenttia vuodessa. Euromääräisinä lukuina ero kokeilun ajalta verrattuna vanhaan kasvutasoon merkitsee vuoden 2008 loppuun mennessä noin 70 miljoonaa euroa pienempiä menoja.

2 2 Yhteensä kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 7,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) = KOKO MAA SOTE 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 4.4 % 2,0 1,0 0,0 Kuva ka ka. Maakunnan tulopohjan perusteena oleva laskennallinen verorahoitus on kasvanut vuosina keskimäärin 5,9 prosenttia vuosittain. Vastaavasti kuntien maksuosuus maakunnalle on kasvanut vuosina keskimäärin 5,6 prosenttia. Koska maakunnan saama rahoitusosuuden kasvu oli vuosina menojen kasvua pienempää, maakunnalle syntyi rahoitusvajetta eli alijäämää, joka oli vuoden 2007 lopussa 17,4 milj. euroa. Vuodelle 2008 kuntien maksuosuusprosenttia nostettiin 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin alijäämäkierteen katkaisemiseksi. Tässä onnistuttiin ja ylijäämää syntyi vuodelta 2008 yhteensä 6,3 milj. euroa. Vuoden 2008 lopussa maakunnan kattamattomia alijäämiä oli jäljellä yhteensä 11.1 milj. euroa. Yhteenvetona voidaan todeta, että hallintokokeilun neljänä ensimmäisenä vuotena on pystytty leikkaamaan maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua keski-määrin enemmän kuin samana aikana tapahtunut tulojen kasvu on ollut. Samanaikaisesti on syntynyt alijäämää, mikä kertoo enemmin rahoitusosuuden riittämättömyydestä vuosina kuin menojen kasvun hallitsemattomuudesta. Menojen kasvun puolittamisessa sen sijaan ei onnistuttu. Menojen kasvu oli keskimäärin 70 prosenttia valtakunnan kasvusta ja menojen kasvu on ollut tulojen kasvua pienempää. Kainuun kuntien talouden kehitys Kainuun kuntien vuosikatteet ovat parantuneet vuosina ja niiden yhteenlaskettu määrä on 2,8 kertaistunut vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2004 Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 91 /as ja vuonna /as. Jos maakunnan alijäämää ja poikkeusvuotta 2002 ei huomioida, kuntien vuosikate yhteenlaskettuna oli ensimmäisen kerran vuoden 1997 jälkeen koko Kainuussa riittävä suhteessa poistopohjaan. Maakunnan vuosikate oli vuonna euroa asukasta kohden, vuonna euroa asukasta kohti ja vuonna euroa asukasta kohti. Vuonna 2008 kuntien vuosikate heikkeni -50 euroa asukasta kohti mutta samanaikaisesti maakunnan vuosikate nousi 169 euroon asukasta kohti ja näin Kainuun yhteenlaskettu vuosikate

3 oli selkeästi poistoja suurempi. Kainuun yhteenlaskettua alijäämää pystyttiin pienentämään 14 milj. eurolla. 3 Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu alijäämä bruttona oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 41,3 miljoonaa euroa ja vuoden 2008 lopussa vastaava summa oli 27,3 euroa. Vuosikatteet, poistot sekä investoinnit /as, Kainuu: kunnat + maakunta /as /as /as +10 /as E 08 Vuosikate, kunnat Vuosikate, kunnat+maakunta Investointien omahank.menot, /as. Poistot /as Vuosikate, kunnat ( ) Kuva 2

4 4 Kuva 3 Vanhojen alijäämien kattaminen Maakuntahallinnon perussopimuksen mukaan tilikausien yli- ja alijäämät otetaan huomioon kuntien seuraavien vuosien maksuosuuksien määrittelyssä erillisen suunnitelman mukaan. Kuntalain mukaan, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Maakunnalla on samanlainen velvollisuus alijäämien kattamisesta. Maakunnan ja kuntien välisessä neuvottelussa on sovittu vanhojen alijäämien kattamisohjelmasta. Alijäämän kattaminen tapahtuu siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle alijäämän ,01 euroa vuosina vuosien rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa siten, että vuonna 2009 osuus on 15 %, vuonna 2010 osuus on 20 %, 2011 osuus on 30 % ja vuonna 2012 osuus on 35 % katettavasta alijäämästä. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

5 5 Koska maakunnan tilinpäätös vuodelta 2008 oli ylijäämäinen ,08 euroa, katettava alijäämä on pienentynyt vastaavalla summalla. Mikäli maksuohjelma muilta osin säilytetään entisenlaisena, uusi maksuohjelma on oheisen taulukon mukainen. Alijäämän kattaminen rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa Maakunta KAO Työterveys YHTEENSÄ Alijäämä , , , ,15 Ylijäämä , , , ,76 Kertynyt alijäämä , , , ,39 Vaala ei mukana Alijäämäosuus rah.osuuden Laskutus Laskutus 2010 Laskutus 2011 Laskutus 2012 Yhteensä Alijäämä Kunta suhteessa /as % 20 % 30 % 35 % ERO Hyrynsalmi , , , , , , , ,96 Kajaani + V.joki , , , , , , , ,27 Kuhmo , , , , , , , ,11 Paltamo , , , , , , , ,92 Puolanka , , , , , , , ,07 Ristijärvi , , , , , , , ,68 Sotkamo , , , , , , , ,82 Suomussalmi , , , , , , , ,25 Vaala 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , , , , , ,08 Kuva 4 Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Kuntien rahoitusosuuteen laskettavat kunnallisverot ja yhteisöverot ovat talousarviovuotta edeltävän vuoden maksuunpanon mukaiset verotulot. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maakunnalle tuleva osuus vuoden 2009 verotuloista vaikuttaa vasta vuoden 2010 rahoitusosuuteen ja vuoden 2010 verotulot vaikuttavat vuoden 2011 rahoitusosuuteen. Vuoden 2008 maksuunpanotilitys valmistuu lokakuussa 2009 ja vaikuttaa lopulliseen vuoden 2009 rahoitusosuuteen. Alustavan verohallinnon tulokehitystilaston mukaan palkkatulot kasvoivat vuonna 2008 koko maassa keskimäärin 5,8 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Vastaava luku Kainuussa on 5,0 prosenttia. Yhteisöveron ennustetaan pienentyvän vuodelta 2008 yli 20 prosenttia. Kainuun kuntien kunnallisverotulojen ei odoteta veronkevennyksistä johtuen kasvavan lainkaan tänä vuonna. Kiinteistöverotulot kasvavat tänä vuonna koko maassa yli 4 prosenttia ja 2010 niiden ennustetaan kasvavan verotuksessa tapahtuvien alarajojen korotuksen vuoksi yli 8 prosenttia. Kainuussa kiinteistöverotulojen ei odoteta kasvavan yhtä paljon, koska vain muutamassa kunnassa kiinteistöverolajit ovat lain mukaisilla alarajoilla. Yhteisöveron ennustetaan supistuvan tänä vuonna jopa 30 prosenttia. Tilanteen helpottamiseksi kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotetaan väliaikaisesti kymmenellä prosentilla (22,03 32,03) vuosiksi Tästä huolimatta yhteisöveron kasvu jää vuonna 2009 negatiiviseksi. Tämän vaikuttaa maakunnan rahoitusosuuteen Yhteisöveron kehitykseen liittyvä epävarmuus on erityisen suuri myös tulevina vuosina.

6 Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi KUNNALLISVERO Kainuu 1,4 1,5 4,3 6,0 5,0 0,0 0,0 2,0 2,0 Koko maa 2,6 4,2 6,2 7,6 5,8 0,1 1,0 4,5 4,2 KIINTEISTÖVERO Kainuu (maakunnan osuus) -0,6 7,7 4,0 7,4 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 4,0 8,3 8,8 7,5 4,2 8,3 2,6 1,8 1,8 YHTEISÖVERO Kainuu 7,6 24,5 22,1 13,8-20,0-5,0 0,0 5,0-25,0 Koko maa -1,0 12,3 14,6 19,1-21,2-2,4 0,8 Kuva 5 10,6-26,5 6 Kainuun yhteenlaskettu yleinen valtionosuus pienenee hieman vuosittain väkiluvun vähenemisen vuoksi. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien ennustetaan kasvavan vuonna 2010 alustavien tietojen mukaan n. 5 prosenttia ja sitä seuraavina vuosina kustannustason nousua vastaavasti. Valtionosuudet kasvavat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen vuoksi vuosittain noin prosentin verran. Kainuun keskimääräiset verotulot ovat n. 79 prosenttia koko maan keskiarvosta, joten Kainuu saa verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Koska tuloero on koko maahan verrattuna kasvanut, odotetaan myös tasauksen kasvavan vuosittain vähintään 3 prosenttia. Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO Kainuu -1,7 47,3-7,6-0,2 0,3-2,0-2,0-2,0-2,0 Koko maa 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM Kainuu 9,2 7,9 7,8 17,1 9,6 5,0 5,0 5,0 5,0 Koko maa 10,2 6,6 6,9 17,0 10,5 5,0 5,0 5,0 5,0 TASAUS Kainuu -7,5 9,8 4,0 5,4 8,4 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kuva 6 Kainuun maakuntahallinnon tilinpäätös vuodelta 2008 on julkaistu maakunnan verkkosivulla osoitteessa Sen mukaan maakunnan vuoden 2008 taloudellinen tilanne oli tyydyttävä. Verotuloja kertyi ennakoitua enemmän ja vuodelta kertyi ylijäämään niin, että katettavien alijäämien määrä laski 17,4 miljoonasta eurosta 11,2 miljoonaan euroon. Toimintatuotot kasvoivat vuonna 2008 edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 %, mikä merkitsee 35,3 miljoonan euron kasvua. Kasvusta rahoitusprosentin nosto vastasi 5,6 miljoonaa euroa ja kasvuun vaikuttivat myös valtionosuuksien ja verotulojen kasvu. Toimintamenot kasvoivat yhteensä 7,1, %, mutta kun tästä vähennetään koulutustoimialan laajeneminen Kuusamoon, jää kasvuksi 5,4 %. Koko hallintokokeiluajan menojen keskimääräinen vuotuinen kasvu on ollut 4,3 %, mikä on noin kaksi prosenttiyksikköä maan keskiarvoa alempi. Toimintakulujen määrä vuonna 2008 oli euroa.

7 LUKIOT HALLINTOKOKEILUSSA 7 Lukioverkon kehitys Vuoden 2004 lopussa Kainuussa oli kahdeksan lukiokoulutuksen tulosyksikköä toimintansa oli aloittanut Kajaanin lukio ja aikuislinja, joka syntyi Kajaanin lyseon lukion ja aikuislinjan sekä Linnan lukion fuusioituessa. Kainuun kaikilla paikkakunnilla oli oma lukionsa Ristijärveä lukuun ottamatta. Lukiokoulutus siirtyi alkaen Kainuun maakunta -kuntayhtymän ylläpitämäksi toimintansa aloitti Kainuun filiaaliverkko, johon liittyivät alusta saakka mukaan Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Vuolijoen lukiot myös Suomussalmen lukio liittyi mukaan Filiaaliverkkoon. Verkko toimii yhtenä tulosyksikkönä ja sillä on yhteinen rehtori. Syksyllä 2006 Vuolijoen lukioon ei enää otettu uusia opiskelijoita. Lakkauttamiseen päädyttiin, koska Kajaani-Vuolijoki -kuntaliitoksen seurauksena Vuolijoen lukion rahoituspohja romahti. Opiskelijakohtainen valtionosuus määräytyi liitoksen jälkeen Vuolijoen ja Kajaanin lukion yhteisen opiskelijapohjan mukaan. Keväällä 2008 lukiosta valmistuivat viimeiset ylioppilaat. Hallinnollisesti Kainuussa on nykyään neljä lukiokoulutuksen tulosyksikköä: Kainuun filiaalilukioiden verkosto, Kajaanin lukio ja aikuislinja, Kuhmon yhteislukio ja Sotkamon lukio. Kainuun lukiokoulutuksen koulutusyksiköiden sijainti vuonna 2009 Lukio - alle 100 opiskelijaa - yli 100 opiskelijaa. Kuva 7 Lukioiden erityistarjonta Kajaanin lukiolla on erityinen koulutustehtävä musiikki- ja kuvataidepainotteisessa opetuksessa. Nämä erityistehtävät myönnettiin vuonna 1985 silloiselle Linnan lukiolle. Erityisen koulutustehtävän perusteella korotettuun yksikköhintaan oikeutettu opiskelijamäärä saa olla enintään 100 opiskelijaa eli kuvataide- että musiikkipainotteisessa opiskelussa voi olla lukuvuosittain 100 opiskelijaa. Kuvataiteessa ryhmä on tullut aina täyteen, musiikissa on viime vuosina jäänyt paikkoja täyttämättä.

8 8 Sotkamon lukiolla on erityinen koulutustehtävä liikunnassa. Valmennuksen painopistealueina ovat olleet ampumahiihto, maastohiihto, lumilautailu, jääkiekko ja pesäpallo. Lukuvuonna uutena lajina on ollut tyttöjääkiekko, josta on saatu hyviä kokemuksia. Alkavan lukuvuoden uutena lajina on uinti. Oulun kaupungilla on opetusministeriön myöntämä englanninkielisen IB-opetuksen järjestämislupa Oulun lyseon lukiossa ja siihen liittyvä oikeus järjestää monimuotoopetusta Sotkamon lukiossa. Lukuvuonna IB-linjan opiskelijoita on Sotkamon lukiossa yhteensä 22. Kuvataide-, musiikki- tai urheilupainotteisessa opinto-ohjelmassa opiskelija voi jättää pois yhteensä kahdeksan pakollista kurssia, ei kuitenkaan yli puolta minkään aineen pakollisista kursseista eikä myöskään minkään aineen ainutta pakollista kurssia. Pakollisia kursseja ei voi myöskään jättää opiskelematta sellaisissa aineissa, joiden ylioppilaskokeeseen opiskelija aikoo osallistua. Kuvataide- tai musiikkilinjalaiset opiskelevat myös joko kaksi pakollista kuvataiteen ja yhden pakollisen musiikin kurssin tai kaksi pakollista musiikin ja yhden pakollisen kuvataiteen kurssin. Käytännössä opiskelija voi kuitenkin jättää toisen pakollisen kurssin opiskelematta yllämainituista kahdesta ja lukea sen yhdeksi valitsemistaan kahdeksasta poisjätettävästä kurssista. Kuhmon yhteislukiolla on ilman Opetusministeriön myöntämää erillisrahoitusta toimiva musiikkilinja, jossa opiskelee joka neljäs kuhmolainen lukiolainen. Profiloituminen musiikkiin toteutettiin Kuhmon kaupungin sivistyslautakunnan päätöksellä vuonna Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutuslauta-kunta on hyväksynyt Kuhmon toisen asteen tulevaisuuspolku - asiakirjan loppuraportin, jonka mukaan Kuhmon yhteislukion kivijalka on jatkossakin musiikkipainotteisuus. Filiaaliverkko on usean lukuvuoden ajan kehittänyt monimuoto-opetusta ja saanut aikaan toimivat ratkaisut opetuksen turvaamiseksi pienillekin opiskelijamäärille. Aloituspaikat, ensisijaiset hakijat ja koulutuksen aloittaneet ja suorittaneet Lukioiden aloituspaikkamääriä on kokonaisuudessaan vähennetty vuosien aikana samassa suhteessa kuin ikäluokka ja kysyntä on pienentynyt. Kainuun lukioihin ensisijaisesti hakeneiden kokonaismäärä on laskenut neljän vuoden aikana noin sadalla. Vuosien aikana kainuulaisista 16-vuotiaista lukioon ensisijaisesti hakeneiden määrä on laskenut 55 prosentista 47 prosenttiin. Lukioon hakeneiden määriin on vaikuttanut valtakunnallisen trendin mukainen ammatillisen koulutuksen suosion kasvu.

9 Kainuun lukioiden aloituspaikat Vuosi Hyrynsalmen lukio Kajaanin lukio Kuhmon lukio Paltamon lukio Puolangan lukio Sotkamon lukio Suomussalmen lukio Vuolijoen lukio Yhteensä Taulukko 1 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Kainuun maakunnan lukiokoulutuksen ensisijaiset hakijat ja 16-vuotiaiden ikäluokka ensisijaiset hakijat vuotiaiden ikäluokka ensisijaisten hakijoiden %- osuus ikäluokasta 55 % 52 % 50 % 50 % 47 % Taulukko 2 Lähde: Koulutustoimialan tilastot Lukioiden aloituspaikkojen tarjonta ylittää ensisijaisten hakijoiden ja aloittaneiden opiskelijoiden kokonaismäärän eli kokonaisuudessaan aloituspaikkoja on jopa liikaa. Aloituspaikkoja on jäänyt vapaaksi kaikissa muissa lukioissa, mutta Kajaanin ja Sotkamon lukioissa opiskelijoita on aloittanut joinakin vuosina enemmän kuin aloituspaikkoja on ollut. Kajaanin lukiossa aloituspaikkojen täyttöasteet ovat olleet yli 100 prosenttia kaikkina muina vuosina paitsi vuonna Sotkamon lukiossa sen sijaan täyttöaste ylitti 100 prosenttia vuonna Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimiala pystyy vastaamaan koko ikäluokan koulutustarpeeseen, vaikka ammatillisen koulutuksen täyttöaste on 100% juuri tällä hetkellä. Lukiokoulutuksen aloittaneet Kainuussa vuosina Vuosi Hyrynsalmen lukio Kajaanin lukio Kuhmon lukio Paltamon lukio Puolangan lukio Sotkamon lukio Suomussalmen lukio Vuolijoen lukio Yhteensä Taulukko 3 Lähde: Koulutustoimialan tilastot ja OPH:n WERA web-raportointipalvelu.

10 10 Lukiokoulutuksen suorittaneet Kainuussa vuosina Vuosi Hyrynsalmen lukio Kajaanin lukio Kuhmon lukio Paltamon lukio Puolangan lukio Sotkamon lukio Suomussalmen lukio Vuolijoen lukio Yhteensä Taulukko 4 Lähde: OPH:n WERA web-raportointipalvelu. Huom. Sotkamon lukion IB-linjan opiskelijat siirtyvät ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen Oulun lyseon lukion kirjoille, eivätkä kyseiset opiskelijat näy siten lukiokoulutuksen suorittaneissa. Kokonaisopiskelijamäärät, opiskelijoiden jakautuminen ja aikuisten lukiokoulutus Opiskelijamäärät Kainuun lukioissa ovat laskeneet yhteensä lähes 200 opiskelijalla vuodesta 2005 vuoteen 2008 ja lasku jatkuu edelleen. Tarkasteltaessa lukioita yksittäin opiskelijamäärät ovat laskeneet tasaisesti kaikissa muissa lukioissa paitsi Puolangan, Suomussalmen ja Sotkamon lukiossa. Puolangan ja Suomussalmen lukioissa opiskelijamäärät ovat vaihdelleet tai pysyneet samalla tasolla, mutta laskeneet lopulta vuonna Sotkamon lukiossa sen sijaan opiskelijamäärät ovat nousseet joka vuosi. Sotkamon lukion opiskelijamäärät selittyvät sillä, että lukiossa on urheilulinja ja IB-lukio, joihin hakeutuu opiskelemaan nuoria myös Kainuun ulkopuolelta. Myös Kajaanin lukioon hakeutuu opiskelemaan nuoria Kainuun ja Kajaanin ulkopuolelta, vaikkakaan ei yhtä merkittävässä määrin kuin Sotkamon lukioon. Muutoin maakunnan sisällä lukioissa on liikkuvuutta lähinnä vain Paltamon lukion osalta, sillä sinne hakeutuu jonkin verran opiskelijoita Kajaanista. Myös ristijärveläiset nuoret hakeutuvat Kajaanin ja Sotkamon lukioiden ohella Paltamon lukioon, sillä Ristijärvellä ei ole omaa lukiota. Kainuun lukioissa oli noin 1600 opiskelijaa syyslukukauden alkaessa. Kainuun lukioiden kokonaisopiskelijamäärät Lukio Hyrynsalmen lukio Kajaanin lukio Kuhmon yhteislukio Paltamon lukio Puolangan lukio Sotkamon lukio Suomussalmen lukio Vuolijoen lukio Yhteensä Taulukko 5 Lähde: Koulutustoimialan tilastot Vuodesta 2005 alkaen Kajaanin lukion aikuislinjan opiskelijamäärä on ollut laskeva. Kainuun ammattiopiston ICT- ja medialukiolaiset suorittavat lukio-opintonsa Kajaanin

11 11 lukion aikuislinjan järjestäminä. Aikuisten lukio-opetuksessa siirryttiin puhtaasti verkkopohjaiseen opettamiseen syksyllä Kajaanin lukion aikuislinjan opiskelijamäärän kehitys vuosina Kajaanin lukion aikuislinja Opiskelijamäärät ICT- Media aikuislinja Taulukko 6 Lähde: Kajaanin lukion aikuislinjan tilastot. Opetuksen tukipalvelut ja oppilashuolto Opiskelijahuollolla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pidetään yllä tai parannetaan opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa. Opiskelijahuolto tukee oppilaanohjausta seuraamalla opiskelijan koulunkäyntiä. Toteutuksen keskeisinä periaatteina ovat tarvelähtöisyys, opiskelijakeskeisyys, vastuullisuus, yhteydet opiskelijan huoltajiin ja sidosryhmiin sekä koulun sisäinen yhteistyö. Hallintokokeilun aikana opiskelijahuollon taso on parantunut - esimerkiksi kaikille lukioille on saatu kuraattoripalvelut. Samanaikaisesti opiskelijahuollon palveluiden tarvitsijoiden määrä on kasvanut ja ongelmien kirjo monipuolistunut. Lukiokoulutuksen suosion lasku on johtanut siihen, että lukioon on tullut entistä heterogeenisempää opiskelija-ainesta ja erityisen tuen tarve on kasvanut. Maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä kasvaa myös, mikä näkyy tuen tarpeena suomen kielen opiskelussa. Lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa kokonaisvaltaisesti eri ongelmatilanteissa elämänkaariperiaatetta noudattaen. Ryhmän muodostavat koulun rehtori/apulaisrehtori, terveydenhoitaja, koulukuraattori, opintoohjaajat ja tarvittaessa opettajien/ryhmänohjaajien edustajat. Tarvittaessa ryhmään voivat ottaa yhteyttä opiskelijat, vanhemmat, opettajat ja muu henkilökunta. Ryhmä kokoontuu työvuoden aikana jokaisessa jaksossa 1-2 kertaa ja tarvittaessa useamminkin. Ryhmää sitoo vaitiolovelvollisuus käsiteltävien asioiden suhteen. Rehtori/apulaisrehtori vastaa, suunnittelee ja koordinoi opiskelijahuoltotyötä. Opiskelijahuolto-ryhmien maakunnallinen yhteistyö käynnistyi Maakunnan yhteiset koulutuspalvelut (ESR) hankkeen aikana Opetushallitus on myöntänyt Kainuun lukioille opiskelijahuollon kehittämisrahaa keväällä 2009, jonka avulla toimintaa kehitetään maakunnallisesti. Erityisopetus ja opinto-ohjaus Kajaanin ja Sotkamon lukioissa on tarjolla erityisopettajan antamaa tukea. Lukiossa tuetaan opiskelijoita, joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea psyykkisistä, sosiaalisista tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä tai joilla on oppimisvaikeuksia.

12 12 Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on muihin opiskelijoihin nähden tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Lukion erityinen tuki on ensisijaisesti pedagogista tukea, joka kohdistuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen oppijana. Opiskelijoille on tarjolla opintojen alkuun tarkoitettu, erityisopettajan pitämä opiskelutekniikkakurssi. Myös yksilöllistä ja pienryhmäohjausta annetaan tarvittaessa. Opiskelija saa lukiossa opinto-ohjausta opiskelunsa ja oppimisensa tueksi. Se auttaa opiskelijoita suunnittelemaan opinto-ohjelmaa ja tukee opiskelun eri vaiheissa sekä auttaa jatkokoulutusta ja elämänuraa koskevissa suunnitelmissa ja valinnoissa. Ohjaukseen osallistuvat rehtori, apulaisrehtorit, opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja eri aineiden opettajat sekä opiskelijahuoltoryhmä. Ohjausjärjestelmää tukevat ja täydentävät lukion toimistosihteerit. Kaikilla Kainuun lukioilla on omat opinto-ohjaajat. Filiaaliverkon toimipaikkojen opintoohjaajat ovat yhteisiä peruskoulujen kanssa. Opinto-ohjaajien maakunnallinen yhteistyö on ollut monipuolista jo ennen hallintokokeilun alkua. Eri ylläpitäjät peruskouluilla ja lukioilla (kunnat / maakunta) on aiheuttanut yhteistyölle ongelmia kuntien sisällä. Kouluterveydenhuolto ja -kuraattorit Lukioiden opiskelijat kuuluvat alkaen maa-kunnallisten terveydenhuoltopalvelujen piiriin. Yhteisen ylläpitäjän myötä koulutustoimialan ja kouluterveydenhuollon keskusteluyhteys on parantunut ja erityisesti ennaltaehkäisevä työ on tehostunut. Kajaanissa opiskelijaterveydenhuolto on järjestetty omassa Vital-yksikössään, muilla paikkakunnilla opiskelijat asioivat paikallisessa terveyskeskuksessa. Kullekin lukiolle on oma nimetty terveydenhoitajansa. Lääkäripula näkyy myös opiskelijaterveydenhuollossa. Terveydenhoitaja toimii opiskelijahuoltoryhmässä. Hän ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelijaan ja kutsuu vastaanotolleen sopimaan tutkimuksiin lähettämisestä tai muista jatkotoimenpiteistä. Terveydenhoitaja tekee ensimmäisen vuoden opiskelijoille terveystarkastukset lukuvuoden aikana. Koulukuraattori oppilaitoksen sosiaalityöntekijänä tukee psykososiaalisen työn avulla opiskelijan toimintakykyisyyttä ja auttaa selvittelemään opiskelijan kehitykseen, elämäntilanteeseen ja opiskeluun liittyviä ongelmia. Yhteistyössä nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa kuraattori järjestää tarpeenmukaisen oppilaitoksen sisäisen ja moniammatillisen viranomaisverkoston tuen sekä muut tarpeelliset toimenpiteet sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi. Kainuun filiaaliverkko ja Kajaanin lukio saivat omat koulukuraattorit alkaen alkaen Kuhmon yhteislukio ja Sotkamon lukiolla on ollut yhteinen kuraattori Kainuun ammattiopiston (KAO) kanssa. Lisäksi KAO:ssa on viisi kuraattoria ja kaikki edellä mainitut muodostavat keskinäisen yhteistyöverkoston. Ruokahuolto ja kiinteistöt Lukiot ostavat ruokahuoltopalvelunsa sijaintikunniltaan. Hankittavan palvelun tasoa on hallintokokeilun alun jälkeen yhtenäistetty lukioiden välillä, mutta palvelun hinnoissa on vielä eroja. Opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ruokailuun koulupäivinään. Ns. lukuloman aikana abiturientit voivat ruokailla koululla niinä päivinä, jolloin opiskelu edellyttää läsnäoloa koululla.

13 13 Lukioiden käyttämät kiinteistöt ovat sijaintikuntien omistuksessa ja lukiot maksavat niistä vuokraa. Kiinteistöjen kunto on erinomainen; Kuhmon yhteislukio pääsi syksyllä 2008 aloittamaan peruskorjatuissa tiloissa Piilolan kampuksella, joka sijaitsee ammatillisen koulutuksen välittömässä läheisyydessä, Kajaanin lukion Vuorikadun kiinteistöä on saneerattu kesäisin vuodesta 2004 alkaen ja lukio pääsi siirtymään kokonaisuudessaan samaan kiinteistöön syksystä 2006 alkaen. Filiaaliverkon Paltamon toimipaikka pääsi uusiin Korpitien koulun tiloihin syksyllä Suomussalmen toimipaikan peruskorjaus valmistuu elokuussa Puolangan toimipaikan tilat sijaitsevat hyväkuntoisessa vuonna 2004 rakennetussa Puolankajärven koulun kiinteistössä. Sotkamon lukion tilat ovat myös erittäin hyväkuntoiset ja ne on remontoitu vuonna Filiaaliverkon Hyrynsalmen toimipaikka on omassa erillisessä kiinteistössä, mutta osa tiloista on vuokrattu ulkopuolisille. Kiinteistöjen hyvä kunto on aiheuttanut opiskelijakohtaisten vuokrakustannusten nousun valtakunnallisen keskitason yläpuolelle. Kainuun lukioiden vuokrakustannukset ovat noin 1,6 milj. euroa ja niistä peruskorjausten synnyttämiä pääomavuokria on yli 1,1 milj. euroa. Kiinteistöjen huollosta vastaa sijaintikuntien tekninen toimi. Henkilöstö Lukiokoulutuksen palveluksessa työskentelevien opettajien määrä on pudonnut vuosien välillä 179:stä 162:een. Luvussa ovat mukana sekä pää- että sivutoimiset ja yhteiset opettajat peruskunnan ja/tai ammatillisen koulutuksen kanssa. Yhteisiä opettajia peruskunnan kanssa on kaikilla Filiaaliverkon toimipaikoilla. Yhteisten opettajien käyttö ammatillisen koulutuksen kanssa on vielä ollut vähäistä, mutta suuntaus on kasvava. Lukiokoulutuksen henkilötyövuodet vuosina Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Taulukko 7 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Toimistosihteereille järjestettiin TYKES-hankkeen rahoituksen turvin työyhteisökoulutusta lukuvuonna Lukuvuonna toimistosihteerien yhteistyötä ja kollegiaalista tukea edistettiin Maakunnan yhteiset koulutuspalvelut hankkeessa, joka edisti myös ATK-tukihenkilöiden verkottumista. Näiden hankkeiden aikana ja jälkeen yhteistyö on vakiinnuttanut muotonsa. Kokoontumisissa ovat olleet vaihdellen mukana koulutustoimialan, taloushallinnon ja hankintatoimen edustajat. Sotkamon, Kuhmon ja Suomussalmen omat tukipalveluhenkilöt ovat toimistosihteereitä, Hyrynsalmella, Paltamossa ja Puolangalla toimistosihteerit ovat yhteisiä kunnan perusopetuksen kanssa. Kajaanin viisi omaa henkilöä ovat olleet kuluneina lukuvuosina kaksi toimistosihteeriä, atk-tukihenkilö, kuraattori ja vahtimestari lukuvuoden loppuun saakka. Lukiokoulutuksen tähänastiset kehittämishankkeet ovat olleet kansainvälisyyshankkeita, joita kv-vastuuhenkilöt ovat vetäneet (NordPlus-, Comenius- ja OPH-avusteiset hankkeet). ESR-hankkeet Monimuoto-opetuksen vakinaistaminen ja Maakunnan yhteiset koulutuspalvelut vuonna olivat koulutustoimialan ja KAO:n hallinnoimia hankkeita.

14 Lukuvuonna käynnistyy kaksivuotinen ESR-rahoitteinen KIVI Kainuun lukioiden pedagoginen yhteistyöhanke. Opetushallitus on myös myöntänyt lukiokoulutukselle opiskelijahuollon kehittämisrahaa. Kehittämistä suunnittelee ja koordinoi toimialan toimisto. Kehittämistoiminnassa lukiokoulutus saa arvokasta tukea ja kokemusta KAO:n kehittämisyksiköltä. KAO:n hanketiimissä on mukana lukiokoulutuksen edustaja. Kehityskoordinaattorin työajasta 30% käytetään lukiokoulutuksen kehityshankkeisiin. Tukipalveluissa ja kehittämishankkeissa työskennelleet henkilöt (100 % omat / yhteiset peruskoulu, KAO, muut lukiot, sijaintikunta) vuosina Laskelmassa ovat mukana kanslia-, ATK-, talonmies-/vahtimestari- ja kuraattoripalvelut. Hyrynsalmi 0 / 3 0 / 3 0 / 4 0 / 4 0 / 4 Kajaani 4 / 0 4 / 0 5 / 0 5 / 0 5 / 0 Kuhmo 1 / 1 1 / 1 1 / 2 1 / 2 1 / 3 Paltamo 0 / 3 0 / 3 0 / 4 0 / 4 0 / 4 Puolanka 0 / 3 0 / 3 0 / 4 0 / 4 0 / 4 Sotkamo 1 / 2 1 / 2 1 / 2 1 / 3 1 / 3 Suomussalmi 1 / 2 1 / 2 1 / 3 1 / 3 1 / 3 Vuolijoki 0 / 2 0 / 2 0 / 3 0 / 3 Taulukko 8 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Maakunnallinen yhteistyö Kainuun maakuntakokeilun suunnitteluvaiheessa alueen lukiokoulutuksen tulevaisuudelle hahmoteltiin erilaisia vaihtoehtoja, joita olivat pitäytyminen entisessä, pienten yksiköiden lakkauttaminen ja filiaalimallisen toimintatavan kehittäminen. Koulutustoimialan ohjausryhmä valitsi viimeisen vaihtoehdon ja filiaalilukioverkosto syntyi Kainuun maakunta-kuntayhtymän koulutustoimialalle vapaaehtoisena pienten lukioiden liittymänä. Mukaan lähtivät vuonna 2005 Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Vuolijoen lukiot. Vuonna 2007 myös Suomussalmen lukio liittyi mukaan verkostoon. Vuolijoen lukion toiminta päättyi kevätlukukauden 2008 lopussa. Pienten lukioiden filiaalimallinen toimintatapa on ollut ainutlaatuinen Suomessa. Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Suomussalmen lukiot muodostavat yhden tulosyksikön, jolla on yhteinen rehtori. Lisäksi kullakin verkostoon kuuluvalla lukiolla on oma apulaisrehtori. Verkoston tarkoituksena on turvata pienten lukioiden toimintaedellytyksiä opiskelijapalveluiden tarjoamisessa, opiskelijoiden kurssivalintamahdollisuuksien lisäämisessä ja uudenlaisten etäopiskelun muotojen kehittämisessä. Verkoston järjestämän videoneuvotteluopetuksen avulla voidaan laajentaa lukioiden kurssitarjontaa ja opiskelijoiden valintamahdollisuuksia erityisesti vieraiden kielten ja reaaliaineiden syventävien kurssien osalta. Verkosto mahdollistaa myös pätevän opettajan opiskelun tueksi. Yhteistyön mahdollistamiseksi verkoston lukiot toimivat yhteisen opetussuunnitelman mukaisesti ja ne ovat yhdenmukaistaneet aikataulunsa ja oppikirjansa. Verkostolla on myös yhteiset opiskelijahuollolliset ja kuratiiviset palvelut. Videoneuvotteluopetuksen piirissä on jo yli 50 prosenttia yksisarjaisen lukion kurssitarjottimesta. Määrä on jatkuvasti kasvanut ja uusia aineita tulee opetuksen piiriin - ainoastaan musiikki ja liikunta eivät ole vielä soveltuneet videoneuvotteluopetukseen. 14

15 15 Filiaalilukioverkosto on sitoutunut tarjoamaan opiskelijoillensa kaikki valtakunnan pakolliset ja syventävät lukion kurssit. Pienet opetusryhmät kootaan yhteen ja opetus järjestetään videoneuvotteluyhteyden välityksellä jostakin filiaalilukion toimipisteestä. Pieniä ryhmiä pyritään välttämään ja käytännössä niitä jää vain lyhyisiin kieliin. Opetusryhmien koon kasvattamisen myötä taloudellisuus on noussut merkittäväksi tekijäksi ja Filiaalilukioverkostosta on tullut edullinen lukioyksikkö, jos menot suhteutetaan nyt käytössä olevaan yksikköhintaan. Filiaalilukioverkoston yksi toiminnan sujuvuutta haittaava tekijä on se, että lukiot ovat eri koulutuksen järjestäjän (Kainuun maakunta kuntayhtymä) alla kuin perusopetuksen koulut (Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Suomussalmen kunnat). Verkoston lukiot tekevät tiivistä opetusyhteistyötä perusopetuksen kanssa, sillä pelkkiä lukion opettajia on vain muutama. Paltamolla ja Puolangalla perusopetus ja lukio ovat konkreettisesti samoissa tiloissa. Eri koulutuksen järjestäjät aiheuttavat toimintaan hallintoja johtamisongelmia, jotka kulminoituvat moninkertaiseen byrokratiaan. Videoneuvotteluopetuskurssit, -ryhmät, -oppiaineet ja -opettajat lukuvuosina lukuvuosi kurssit ryhmät oppiaineet opettajat lukuvuosi lukuvuosi lukuvuosi Taulukko 9 Lähde: Filiaalilukio KAO:n ja Kajaanin lukion yhteistyönä toteutettavissa ICT- ja media-alan kahden tutkinnon opinnoissa ( ICT- ja Medialukio ) suoritetaan aikuislukion OPS:n mukainen oppimäärä sekä elektroniikka-asentajan / media-assistentin tutkinto. Muissa kahden tutkinnon opinnoissa suoritetaan ammatillinen tutkinto sekä lukio-opinnot neljässä pakollisessa yo-kirjoitusaineessa, jotka ovat yleisimmin äidinkieli, pitkä vieras kieli (englanti), matematiikka (MAA tai MAB) ja yksi reaaliaine. Sotkamon lukiossa tällaisia opiskelijoita on KAO:n matkailualalta, Kajaanin lukiossa kulttuuri-, tekniikan ja liikenteen, luonnonvara-, hyvinvointi- sekä hallinnon ja kaupan alalta. Näiden opintojen suosio on kasvanut vuosittain, joskin keskeyttäminen on ollut varsin yleistä: joillakin aloilla jopa puolet aloittaneista on keskeyttänyt lukio-opintonsa ja jatkanut pelkkiä ammatillisia opintojaan. Yhteisten opintojen tarjonta on ollut hyvin vähäistä ja lukiolaisten kiinnostus KAO:n tarjoamia kursseja kohtaan on ollut vähäistä. Syynä lienevät lukion laaja valinnaisuus ja omat mahdollisuudet tarjota myös käytännönläheisiä kursseja. Lukiokoulutuksen lisääntyvä hanketoiminta saa tukea KAO:n hankeorganisaatiolta henkilöresurssina: kehityskoordinaattorin työajasta 30% käytetään lukiokoulutuksen hanketoimintaan. Koulutustoimialan kehittämispäällikkö edustaa lukiokoulutusta KAO:n hanketiimissä, joka tekee yhteistyötä hanketoiminnan tukemiseksi ja monipuolistamiseksi.

16 Maakunnan ulkopuolelle suuntautuva yhteistyö 16 Kajaanin lukion aikuislinja ja Paltamon lukio ovat olleet mukana Isoverstaassa (ent. Isoverkosto) Itäsuomalainen oppimisverkosto projektin aiesopimuksella vuodesta 2003 alkaen. Kainuun koulutustoimiala ja lukiot osallistuivat erillissopimuksella yhteistyötahona hankkeeseen vuosina , minkä jälkeen sopimus on uusittu niin, että sopimus koskee myös Kainuun ammatillista koulutusta, joka lähti mukaan ISOverstaan toimintaan lukiopuolelta saamiensa kokemusten innostamana. Lukuvuonna Kajaanin lukion aikuislinjan opiskelijat ovat abiturientteja lukuun ottamatta suorittaneet kaikki opintonsa verkossa. Opiskelijat ovat suorittaneet opintonsa sekä Isoverstaan (191 ilmoittautumista) että Kajaanin lukion opettajille (64 ilmoittautumista). Verkoston koulujen kursseille Kainuun muista lukioista ilmoitettujen opiskelijoiden määrä ei ole Kajaanin lukion aikuislinjan käytössä. Kajaanin lukiossa on aloitettu itsenäisten kurssisuoritusten siirtäminen verkkoon. Siirtymiselle on asetettu kolmen vuoden määräaika. Mikäli kaikki itsenäiset kurssisuoritukset siirretään verkkoon tulevan kahden lukuvuoden aikana, on mahdollista samalla lisätä verkostolle tarjottavien omatahtisten kurssien määrää. Erityisesti reaali-, taito- ja taideaineiden sekä kielten syventäviä kursseja tarjoamalla olisi mahdollista lisätä Kainuuseen muualta Suomesta kursseille ilmoittautuvien määrää. Kajaanin lukion aikuislinja ja Paltamon lukio ovat toimineet Itä-Suomen virtuaaliverkko hankkeessa vuosina Projektin toiminta jatkui Itä-Suomen etälukioverkkona kuntien välisellä sopimuksella vuonna Paltamon lukio erosi verkostosta , jolloin verkoston nimi muuttui Itä-Suomen aikuislukioverkoksi. Virtuaaliverkkoprojektin aikana etäopetus vakiinnutettiin projektikoulujen toiminnaksi ja kehitettiin verkostokoulujen välinen maksullinen, opiskelijoille omatahtinen (lukuvuoden aikana suoritettava) kurssitarjonta. Lisäksi verkoston koulut avasivat jaksottaisen opetustarjontansa verkoston koulujen keskinäiseen maksuttomaan käyttöön vaihtoperiaatteella. (Itä-Suomen virtuaali-/etälukioverkko loppuraportti) Kajaanin lukion aikuislinja on tarjonnut jaksotetun kurssitarjontansa verkoston käyttöön lukuvuoteen saakka. Tarjottavien kurssien määrä on vähentynyt, koska lukuvuonna aikuislinjalla järjestettiin opetusta 2. ja 3. vuosikurssille ja lukuvuonna vain 3. vuosikurssille. Oulun kaupungilla on opetusministeriön myöntämä englanninkielisen IB-opetuksen järjestämislupa Oulun lyseon lukiossa ja siihen liittyvä oikeus järjestää monimuotoopetusta Sotkamon lukiossa. Lukuvuonna IB-linjan opiskelijoita on Sotkamon lukiossa yhteensä 22. Kuhmon yhteislukion ja Kuusamon lukion yhteistyö alkoi elokuussa 2007, jolloin B3- venäjän kielen opetusta lähetettiin videoneuvottelulaitteiden välityksellä Kuhmon yhteislukiosta Kuusamon lukioon. Opetusta toteutetaan vuorovuosiopetuksena, jolloin molemmilta kouluilta kerätään kahden vuosikurssin opiskelijat yhteiseen ryhmään. Tämä mahdollistaa opetuksen toteuttamisen kohtuullisen edullisesti ja samalla se varmistaa sen, että kontaktiopetusta voidaan toteuttaa myös syventävissä, ylioppilaskokeisiin valmentavissa kursseissa. Lukuvuoden aikana venäjän kieltä opetettiin jokaisessa jaksossa yksi kurssi ja lukuvuoden aikana opetusta tarjottiin venäjän kielessä jakson aikana syventävissä kursseissa ennen neljännessä jaksossa toteutettavia ylioppilaskirjoituksia.

17 17 Lukuvuonna Kuhmon yhteislukion ja Kuusamon lukion yhteistyö jatkuu siten, että venäjän kielen 4. ja 5. kurssin opetusta lähetetään videoneuvottelulaitteiden välityksellä Kuhmon yhteislukiosta Kuusamon lukioon. Lukuvuonna tehdään etäopetusyhteistyötä Kuhmon yhteislukiosta Kuusamon lukioon videoneuvottelulaitteiden välityksellä myös A-ranskan kielen kursseissa. Kainuun koulutusyhteistyö on lisääntynyt Kuusamon kanssa myös ammatillisen koulutuksen osalta ja Kainuun maakunta -kuntayhtymästä tuli ammatillisen koulutuksen järjestäjä Kuusamossa Neuvottelut ammatillisen koulutuksen yhteistyöstä Kainuun ja Kuusamon välillä aloitettiin vuonna Kainuun lukioiden rehtorikokouksiin kutsutaan tarvittaessa myös Kuusamon lukion edustaja. Hallintokokeilun vaikutuksia lukiokoulutukseen Yhteinen koulutuksen järjestäjä on mahdollistanut erilaisia toimenpiteitä talouden ja toimintojen sopeuttamiseksi. Ammatillisen koulutuksen vahvuus nähtiin yhä useammin mahdollisuutena kuin uhkana. Lukioiden keskinäinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat lisääntyneet. Toiminnalliset prosessit ovat systematisoituneet ja toimintojen seuranta on parantunut. Oppilaitokset ovat paremmin pystyneet keskittymään omaan perustehtäväänsä, koska koulutuksen järjestäjälle kuuluvaa roolia ja yleistä kehittämistoimintaa on voitu siirtää koulutustoimialan tasolle. Koulutustoimialan molempien tulosalueiden omia vahvuuksia on kehitetty ja osaamista on siirretty vuorovaikutuksessa koko koulutustoimialan käyttöön. Ammatillisen koulutuksen kehittämis- ja järjestäjähistoriasta johtuen on sen tukitoimintoja pystytty siirtämään myös lukiokoulutuksen tulosalueen käyttöön kustannusvastaavasti. Lukioiden opiskelijamäärien kehitys on suuresti riippuvainen ikäluokkakehityksestä. Suppenevan ikäluokkakehityksen alueella olisi sopeuttamistoimien toteuttaminen äärimmäisen vaikeaa yksittäisen oppilaitoksen tasolla, koska valtakunnallisten opetussuunnitelmien laaja valinnaisuus edellyttää riittävää opetustarjontaa. Keskinäisen yhteistyön kautta on onnistuttu turvamaan resursseja juuri opetukseen, koska hallinto- ja tukipalveluja on onnistuttu keskittämään ja kehittämistoimintoja kokoamaan yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Opetusprosessin osalta on noudatettu selkeästi ns. duaalimallia, mutta kaikkia muita koulutuksen tukitoimintoja on pyritty kehittämään ja tekemään yhteistyössä. Näitä toimintoja ovat olleet: talous- ja henkilöstöhallinto, opiskelijapalvelut, tietojärjestelmät, tilat ja välineet, toimintakäytännöt ja laatujärjestelmä, tukipalvelu- ja opetushenkilöstön yhteistyö, yhteiset kehittämishankkeet, ennakointi- ja strategiatyö sekä edunvalvonta. Koulutustoimiala on kiinnittynyt vahvasti maakunnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiin. Koulutustoimialan johtoryhmän työskentely on syventynyt ja päätökset ovat keskittyneet konkreettisiin koulutuksen järjestämiseen liittyviin kysymyksiin. Peruskoulunsa päättäneet opiskelijat ovat saaneet Kainuussa hyvin toisen asteen jatkoopintopaikat ja käytännössä kukaan ei ole jäänyt vaille koulutuspaikkaa. Opintojen keskeyttämisprosentit ovat myös olleet alle valtakunnallisen keskitason. Kainuun yhden koulutuksen järjestäjän mallissa kukaan ei voi siirtää yhteiskuntavastuuta opiskelijoista jonkin toisen järjestäjän vastuulle. Rahoitus ja kustannukset Lukiokoulutuksen järjestäjän valtiolta saama rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määräytyvän yksikköhinnan ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta. Lukiokoulu-

18 18 tuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen ja se lasketaan valtion talousarviossa hyväksytyn lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan suuruuteen vaikuttaa lukiokoulutuksen opiskelijamäärä sekä opetusministeriön järjestäjälle myöntämä erityinen tehtävä. Lukioiden yksikköhintaa varten jokaiselle lukiolle määritellään tunnusluku opiskelijamäärän perusteella. Perustunnusluku on 100 ja se on kaikilla niillä koulutuksen järjestäjillä, joiden opiskelijamäärä on 200 opiskelijaa tai enemmän. Jos opiskelijamäärä on alle 200 opiskelijaa ja vähintään 60 opiskelijaa niin tunnuslukua korotetaan luvulla joka saadaan kaavasta 0,4* (200 - lukiossa opiskelevien määrä). Jos opiskelijoiden määrä on alla 60 opiskelijaa, niin tunnuslukua korotetaan lisäksi luvulla, joka saadaan kaavasta 2,1*(60-lukiossa opiskelevien määrä). Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Kainuun lukioissa yksikköhintaa on korotettu kaikkien muiden paitsi Kajaanin ja Sotkamon lukioiden osalta. Vuoden 2012 jälkeen yksikköhintaa ei enää koroteta opiskelijamäärän perusteella, mikäli maakunta toimii koulutuksen järjestäjänä. Nykyinen yksikköhinnan taso Kainuussa on poikkeus edelliseen koulutuksenjärjestäjäkohtaiseen laskentaan ja se perustuu maakuntahallinnon kokeilulain rahoitusosaan. Yksikköhintaa korotetaan lisäksi jos lukiolle on myönnetty erityinen koulutustehtävä. Tällainen erityinen koulutustehtävä on Kainuun lukioihin myönnetty Kajaanin lukiolle musiikin ja taideaineiden järjestämiseksi sekä Sotkamon urheilulukiolle. Kajaanin lukion yksikköhintaa korotetaan opiskelijaa kohden erityistehtävän perusteella 2,4 % ja Sotkamon lukion yksikköhintaa korotetaan erityistehtävän perusteella 10,9 %. Lukioiden yksikköhintaan on voinut lisäksi anoa harkinnanvaraista korotusta. Anomus korotuksesta on tehtävä vuosittain. Vuodelle 2009 harkinnanvaraista korotusta on myönnetty Suomussalmen, Paltamon, Sotkamon ja Kajaanin lukioille. Korotus on ollut suuruudeltaan 1 2 %. Kainuun lukioiden toiminnan rahoitus muodostuu yksikköhintarahoituksesta, erilaisista toiminnan kehittämiseen saaduista avustuksista (esim. projekteihin ja kansainväliseen toimintaan liittyvät tuet ja avustukset), koulutuspalveluiden tuottamisesta perus- ja ammattiopetukselle sekä kuntarahasta. Yksikköhintarahoitus on luonnollisesti tärkein tulo lukiokoulutuksessa. Yksikköhintarahoituksen osuus kaikista tuotoista TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 Toimintatuotot Yksikköhintarahoitus Yksh.rah/toimtuotot % 92,5 91,9 90,3 90,4 Taulukko 10 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Lukiokoulutuksessa henkilöstökulut ovat suurin kuluerä, joihin on vaikutettu tehokkaalla opetuksen järjestämällä. Tehokkuutta on saatu luopumalla pienistä ryhmistä, mikä on ollut mahdollista mm. aloittamalla opetusta vuorovuosina aineissa, joita opiskelijat valitsevat vähän. Tämä järjestely on kuitenkin turvannut opiskelijoille monipuolisen kurssitarjonnan. Monipuolista kurssitarjontaa on turvannut myös video-opetus, jota alun perin toteutettiin vain Filiaalilukiossa. Video-opetusta on laajennettu koko Kainuun lukioverkkoon.

19 19 Palveluiden ostojen osuus toimintatuotoista on myös jonkin verran laskenut. Tähän on vaikuttanut opiskelijamäärän vähentyminen, mikä näkyy mm. ruokahuollon kokonaiskustannuksien pienentymisenä. Muiden toimintakulujen osuus kaikista toimintatuotoista on lisääntynyt. Muut toimintakulut sisältävät suurimmalta osin kiinteistöjen vuokrakustannuksia. Lukiokoulutus toimii sijaintikunnilta vuokratuissa tiloissa. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset kuten sähkö ja lämmitys ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti. Kiinteistökustannusten hallinta edellyttää lukiokoulutuksen, että kun tilantarpeen vähetessä opiskelijamäärien pienenemisen myötä tiloja on vuokrattava vähemmän. Kustannuskehitys on ollut hyvä kun sitä verrataan käytettävissä oleviin tuloihin. Vuonna 2005 kaikki kulut olivat 21,3 % suuremmat kuin toiminnasta saadut tuotot. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kulut olivat 9,3 % suuremmat kuin toimintatuotot. Eri kulujen %-osuus toimintatuotoista TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 Henkilöstökulut 81,3 82,7 83,6 71,5 Palveluiden ostot 25,2 22,4 22,9 20 Aineet 1,6 2,7 1,6 1,3 Muut toimintakulut 12,1 12,3 14,4 14,5 Poistot 1,1 1,8 2,1 2 Kaikki kulut 121,3 121,9 124,6 109,3 Taulukko 11 Lähde: Koulutustoimialan tilastot Ennen maakuntakokeilun alkua kunnat rahoittivat lukiokoulutusta 2,9 miljoonalla eurolla. Kunta-rahan osuus on vuoden 2008 tilinpäätöksessä pudonnut kolmannekseen hallintokokeilun ensimmäisen neljän vuoden aikana. Myönteistä kehitystä on tapahtunut kaikissa Kainuun lukiossa. Nettomeno opiskelijaa kohden TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 Filiaali 1 107,00 784, ,28 338,60 Kajaani 660,85 623,78 900,70 220,34 Kuhmo 1 058, , ,96 851,37 Sotkamo 1 828, , , ,78 Yhteiset kulut 58,61 188,82 88,37 57,60 Taulukko 12 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Yllä olevassa taulukossa on tulosyksiköittäin nettomeno eli kuntarahan osuus opiskelijaa kohden. Filiaalilukiossa, joka muodostuu pienistä yksiköistä, on video-opetuksen avulla voitu toteuttaa opetusta kustannustehokkaasti yhteistyössä eri yksiköiden kanssa. Sotkamon lukiossa on korkeimmat opiskelijakohtaiset kustannukset. Sotkamon lukiossa IB-lukio ja korkeat kiinteistökustannukset nostavat opiskelijakohtaista kustannusta. Kuhmon lukio on muuttanut vuoden 2008 syyslukukauden alusta pienempiin tiloihin joten sielläkin kuntarahan tarve tulee pienenemään. Opetushallituksen tilaston mukaan vuonna 2007 Kainuun lukioiden keskimääräinen opiskelijakohtainen kustannus oli 6280 euroa opiskelijaa kohden ja keskimääräinen yksikköhintaan perustuva rahoitus oli 4947 euroa. Kuntien järjestämän lukiokulutuksen keskimääräinen opiskelijakohtainen kustannus vuonna 2007 oli 5616 euroa ja keskimääräinen yksikköhintarahoitus oli Kainuussa kuntarahaa käytettiin 1333 euroa

20 20 opiskelijaa kohden kun Suomen kunnissa opiskelijakohtainen kuntaraha oli 829 euroa. Kainuussa lukiokoulutuksen kustannukset ovat lähestyneet rahoitusta mutta vuonna 2007 kuntarahaa käytettiin kuitenkin 504 euroa opiskelijaa kohden enemmän kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Kainuussa tuki on ollut aikaisemmin vieläkin suurempaa, koska yksittäisissä ja pienenevissä yksiköissä ei sopeuttamistoimille ole nähty mahdollisuuksia. Syksyllä 2009 Kainuun lukioiden rahoituspohja on verrannollinen valtakunnalliseen tilanteeseen. Pienten lukioiden filiaalimalli tulee toimimaan nykymuodossaan kevääseen 2013 asti, mikäli koulutuslautakunnan asettama vähimmäishakijamäärä (16 ensisijaista hakijaa) yhteishaussa täyttyy keväällä 2010, 2011 ja Syksyllä 2010 aloittavat uudet opiskelijat ovat kouluissa vielä keväällä 2013, mutta silloin ei ole enää lukiokoulutuksessa käytettävissä hallintokokeilulain turvaamia korotettuja yksikköhintoja. Tämä näkökulma tulee huomioida hallintokokeilun jatkosta päätettäessä. Kainuun pienten kuntien perusopetuksen aineenopettajajärjestelmä on rapautumassa mahdollisten lukioratkaisujen takia. Maakunnan koulutustoimialan ja peruskuntien tulee tiivistää yhteistyötään aineenopettajajärjestelmän turvaamisessa.

Raportti Kainuun toisen asteen koulutuksen kehityksestä vuosina 2004-2009

Raportti Kainuun toisen asteen koulutuksen kehityksestä vuosina 2004-2009 Raportti Kainuun toisen asteen koulutuksen kehityksestä vuosina 2004-2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala Kainuu 21.1.2010 Yhteyshenkilöt: Koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen puh. (08)

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset Kuhmon yhteislukion lukuvuosisuunnitelma lv. 2010 2011 1. Opiskelijamäärä lukuvuoden alkaessa 2. Opettajien määrä Päätoimiset tuntiopettat sivutoimiset tuntiopettajat Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk

Lisätiedot

Lausunnossa korostetut seikat

Lausunnossa korostetut seikat Koonti annetuista lausunnoista Liite nro: Maakuntahallituksen lausuntopyyntö päätöksestä, koskien lukiokoulutuksen ensimmäisen vuosikurssin vähimmäisopiskelijamäärää keväällä 2009, 10.10.2008 Huomaa! Tekstilainaukset

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yht. Kuhmon yhteislukio. Viranhaltijat Päätoimiset Sivutoimiset yht. Osa-aikaiset 5 5 18

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yht. Kuhmon yhteislukio. Viranhaltijat Päätoimiset Sivutoimiset yht. Osa-aikaiset 5 5 18 Kuhmon yhteislukion lukuvuosisuunnitelma lv. 2011 2012 1. Opiskelijamäärälukuvuoden alkaessa 2. Opettajien määrä Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yht. Kuhmon yhteislukio 42 41 31 2 2 118 0 0

Lisätiedot

TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA (luonnos)

TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA (luonnos) Kainuun maakunta -kuntayhtymä (mh 20.8.2007) TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA (luonnos) 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan taloudellinen tila 2 1.2. Kainuun kuntien talouden tila 4 1.3. Verorahoituksen kehitys 2004

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

LUONNOS KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS. vers. 26.5.2011/al. I luku. Yleiset määräykset. 1 Nimi ja kotipaikka

LUONNOS KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS. vers. 26.5.2011/al. I luku. Yleiset määräykset. 1 Nimi ja kotipaikka LUONNOS vers. 26.5.2011/al KAINUUN MAAKUNNAN PERUSSOPIMUS I luku Yleiset määräykset 1 Nimi ja kotipaikka Kainuun maakunta-kuntayhtymä (jatkossa Maakunta) toimii Kainuun hallintokokeilulain (343/2003),

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus LUKIOVERKKOSELVITYS 2013- Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus 1 TAVOITTEET LUKIOVERKON KEHITTÄMISELLE Laadullisesti korkeatasoinen lukiokoulutus Riittävät valinnanmahdollisuudet takaava resurssointi

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 68 3.5.2005 Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen kirjaamisesta 1 Lausuntopyyntö Kainuun hallintokokeilusta

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Opetushallitus - rahoitus- ja kustannustietopalvelut

Opetushallitus - rahoitus- ja kustannustietopalvelut mhtml:file://f:\opetushallitus20-20rahoitus-20ja20kustannustietopalvelut20h-salm... @ 001056 Kainuun maakunta-kuntayhtymä / Hyrynsalmi 07.11.2008 sivu 63 Lukion opiskelijamäärä: 38 Yli 18 v. aloitt. opiskelijoiden

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

aikuisten perusasteen

aikuisten perusasteen Oulun aikuislukion aikuisten perusasteen ja lukio-opinnot vankilaopetuksessa apulaisrehtori Päivikki Halla-aho 8.5.2012 Aikuislukion vankilaopetuksesta Koulu käynnistyi Oulun vankilassa v.1978 Videovälitteistä

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Tilinpäätös 2011. 20.3.2012 Tiedotusvälineet. Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Tilinpäätös 2011. 20.3.2012 Tiedotusvälineet. Kainuun maakunta -kuntayhtymä Tilinpäätös 2011 20.3.2012 Tiedotusvälineet Kainuun maakunta -kuntayhtymä 1 Toiminta 2 Aluetalouden kehitys/ kärkialojen liikevaihdon ja työpaikkojen kehitys Kainuussa 3 4 Työttömyysaste (TVT) 2004-2011

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI 1 RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI Hallituksen alainen toiminta Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Toiminta sopeutuu talousarvion 2007 voimavaroihin vähentämällä

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Raportissa on käytetty perusopetuksen ja lukiopetuksen kustannustietoja sekä toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja.

Raportissa on käytetty perusopetuksen ja lukiopetuksen kustannustietoja sekä toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja. Kuopion tilastotiedote 2/2016 Kuopion perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna 2014 2 / 2016 Raportti perustuu: - Kouluikkuna-raporttiin Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KOULUN OPISKELIJAMÄÄRÄ LUOKKATASAOITTAIN

KOULUN OPISKELIJAMÄÄRÄ LUOKKATASAOITTAIN Sivistyslautakunta 215 05.11.2015 Taidelukion lukuvuosisuunnitelma lkv. 2015-16 490/41/411/2015 SL 215 Selostus: KOULUN OPISKELIJAMÄÄRÄ LUOKKATASAOITTAIN Savonlinnan Taidelukion 1. vuosikurssilla opiskelee

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Kainuun maakunnan hakutoimisto Maija-Liisa Valtanen Ketunpolku 1 (Tieto 2) 87100 Kajaani Puh. 044 777 3115 hakutoimisto@kao.fi 1 Yhteishaku keväällä

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että 8 KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄN PURKUSOPIMUS 1. SOPIMUK SEN TAR KOITUS Kainuun maakunta - kuntayhtymä on huolehtinut maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Lisätietoja tutkimuksesta saa Jaana Ruuskaselta (jruuskan@cc.joensuu.fi, 040-5880 328)

Lisätietoja tutkimuksesta saa Jaana Ruuskaselta (jruuskan@cc.joensuu.fi, 040-5880 328) ERITYISOPETUKSEN TARVE LUKIOSSA LIITE 1. Arvoisa Rehtori Opetussuunnitelmauudistus toi erityisopetuksen lukioon pysyväksi osaksi koulun toimintaa. Kouluilla on erilaiset mahdollisuudet vastata tähän haasteeseen.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010

Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 00531 HELSINKI Yhteystiedot Faksi 040 348 7766 Koulutuksen

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Opiskelijapalvelupäällikkö WinNova Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Länsirannikon Koulutus Oy Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 1 Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 2013 Suomen Kuntaliitto 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lukiokoulutuksen kustannukset... 4 2.1 Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset... 4 2.2 Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio 2011 LASTEN PÄIVÄHOIDON VERTAILUTIEDOT Rovaniemi Vaasa Kouvola Lasten päivähoidon 7 117 7 085 6 126 6 116 6 097 5 997 5 659 5 517 6 214 555 nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Päiväkotipaikan bruttokustannus

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? 2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee

Lisätiedot

2 Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite) kelpoisuus taikka perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus

2 Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite) kelpoisuus taikka perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus OSIO B Liite 3 Aikuislukio Soveltaminen ja palkka OSIO B LIITE 3 AIKUISLUKIO I SOVELTAMINEN 1 Sovellettavat liitteen 2 sopimusmääräykset Aikuislukion opetushenkilöstöön sovelletaan seuraavia liitteen 2

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot yhteishaku 2015 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Opiskelijan polku 2 Mitä hyötyä? Opiskelemalla lukioaineita parannat mahdollisuuksiasi menestyä jatko-opintojen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA LUKIOKENTÄLTÄ

AJANKOHTAISTA LUKIOKENTÄLTÄ AJANKOHTAISTA LUKIOKENTÄLTÄ Polku toisen asteen opintoihin 12.2.2016 Opinto-ohjaaja Visa Tuominen Joensuun normaalikoulun lukio Visa Tuominen UEF // University of Eastern Finland Kaupungin lukioverkko

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

MAHIS-yhteistyöverkoston sopimus

MAHIS-yhteistyöverkoston sopimus MAHIS-yhteistyöverkoston sopimus Tällä sopimuksella Iisalmen kaupunki (Iisalmen lyseo ja aikuislukio), Kiuruveden kaupunki (Kiuruveden lukio), Pielaveden kunta (Pielaveden lukio), Sonkajärven kunta (Sonkajärven

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot