Teresa GesTranius PienTen KesKusTen KeHiTTÄMisMaLLi

Transkriptio

1 Teresa Gestranius PIENTEN KESKUSTEN KEHITTÄMISMALLI

2 2

3 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 TOTEUTTAMISPROSESSI TARVEKARTOITUS HANKESUUNNITELMA KÄYNNISTÄMINEN TOTEUTUSSUUNNITELMA TYÖRYHMÄT VERKKOKYSELY IDEOIDEN ANALYSOINTI JATKON TURVAAMINEN IDEOIDEN TOTEUTUS - MIHIN PÄÄDYTTIIN? EHDOTETTU TOIMINTATAPA VUOROVAIKUTTEINEN KUNTALAISKYSELY VALITUT IDEAT JATKOSUUNNITTELUN KOHTEEKSI Suomenniemen kehittämiskohteet Ristiinan kehittämiskohteet Anttolan kehittämiskohteet Haukivuoren kehittämiskohteet Otavan kehittämiskohteet Hankevetäjän sekä asiantuntijoiden näkemys tulevaisuuden turvaamiseksi KOKEMUKSET OHJAUSRYHMÄ TYÖRYHMÄ ARVIOI KEHITTÄMISVALMIUKSIA

4 1. JOHDANTO Itä-Suomen ja koko maan keskittyvässä väestö- ja aluerakennekehityksen päävirrassa myös Etelä-Savon asutusja palvelurakenne tiivistyvät. Palvelut ja työpaikat ovat keskittymässä yhä suurempiin keskuksiin ja asumisen ohjaamiseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta ei tarpeettomasti heikennetä hyvän elämän ja arjen sujuvuuden mahdollisuuksia. Lähivuosikymmenien kehitys on merkittävä haaste myös eteläsavolaisten keskuksien, kaupunkien ja kirkonkylien kilpailukyvylle (Etelä-Savon maakuntaohjelma ). Pienten keskusten kehittäminen edellyttää myös paikallisen aluekehitysdynamiikan ja markkinoiden nykyistä parempaa tunnistamista ja tunnustamista. Mikkelin kaupungin strategiset tavoitteet vuosille ovat asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi Mikkelin kaupunki käynnisti vuonna 2014 Tuiketaajamat -esiselvitysprojektin, jossa selvitettiin mitä toimenpiteitä täytyisi tehdä taajamien elinvoimaisuuden ja kehittymisen lisäämiseksi, jotta alue olisi houkutteleva. Tuiketaajamat -projektin tavoitteena oli kerätä yrittäjien, asukkaiden ja vapaa-ajanasukkaiden ideoita Anttolan, Haukivuoren, Otavan, Ristiinan ja Suomenniemen keskustaajaman rakennetun ympäristön ja vetovoiman kehittämiseksi ja muodostaa tiedonkeruun ja vuorovaikutteisen käsittelyn avulla riittävän yhteinen näkemys kehittämisen prioriteeteista. Lisäksi projektin tuloksena syntyi kokemusperäistä tietoa yhteisömuotoilun soveltuvuudesta pienten keskusten (alle 5000 asukasta) kehittämiseen. 4 Vuorovaikutteisella käsittelyllä tarkoitetaan asukkaiden, yrittäjien ja vapaa-ajan asukkaiden osallistumista suunnitteluun. Käytännössä kyse oli verkkopaneelista ja koolle kutsuttavista työpajoista, joissa ideoita käsitellään yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Vuorovaikutteinen käsittely on tärkeää siksi, että saadaan aikaan

5 sitoutumista kehittämisen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kyseessä on yhteisömuotoilun metodien soveltaminen kirkonkyläkeskusten rakennetun ympäristön ja vetovoimaisuuden kehittämiseen. Yhteisömuotoilussa asukkaat ja yrittäjät osallistuvat taajaman suunnitteluun, ja samalla projekti muotoilee yhteisöä avoimemmaksi ja sosiaalisesti rikkaammaksi kuin aiemmin. Projektissa ideoita kerättiin verkossa, julkisissa tilaisuuksissa sekä haastattelemalla, asukkaita sekä yrittäjiä. Aluejohtokunnat/työryhmät arvioivat ideakeräyksen tulokset ja valitsivat 1-3 kehittämiskohdetta per taajama jatkosuunnittelun kohteeksi. Kaupungin asiantuntijoita osallistui työpajoihin sekä työryhmävaiheeseen. Projekti tuotti samalla mallin kaupunkikeskustoja pienempien taajamien vuorovaikutteiselle kehittämiselle. Mikkelin tuiketaajamat mukana PIKE -yhteistyössä. Maakuntaliitot ja Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) käynnistivät vuoden 2014 alussa kolmivuotisen valtakunnallisen kampanjan pienten keskusten kehittämiseksi. Pike -kampanjan tavoitteena on edistää pikkukaupunkien ja kirkonkylien elinvoimaisuutta ja uusiutumista sekä yhteistyön, verkostoitumisen, tiedonkulun ja kokemusten vaihtoa muiden Etelä-Savon PIKE -kohteiden kanssa (Mäntyharju, Pieksämäki, Kangasniemi, Rantasalmi, Savonlinna ja Enonkoski). Hankkeen toteuttamisaika oli Projekti on rahoitettu Euroopan Aluekehitysrahaston osarahoituksella (EAKR). 5

6 2. TOTEUTTAMISPROSESSI TARVE Strategia HANKE- SUUNNITELMA KÄYNNISTYS TOTEUTUS- SUUNNITELMA Toteuttamisprosessissa kerrotaan tiivistetysti Mikkelin tuiketaajamat -hankkeen vaiheet. Toteuttamisprosessista on jätetty pois normaaliin projektityöhön kuuluvat tehtävät, kuten hankehallinnointi ja raportointi. TYÖPAJAT VERKKOKYSELY VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI TYÖRYHMÄT KARTOITUS Yhteisömuotoilun ideaan nojaavaa mallia voi hyödyntää pienten keskusten kehittämishankkeissa. IDEOIDEN ANALYSOINTI JATKON TURVAAMINEN (Virkamiehet/päättäjät?) IDEOIDEN TOTEUTUS 6

7 1. TARVEKARTOITUS Kaupungin strategia määrittää tarpeen: Strategian tähtäimessä on asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Mikä on alueiden todellinen nykytilanne? Onko entisten kuntakeskusten kehittämiselle ja eri toimijoiden yhteistyölle on tarvetta? Onko Anttola, Suomenniemi, Ristiina, Haukivuori ja Otava elinvoimaisia ja houkuttelevia? Ollaanko tämänhetkiseen tilanteeseen tyytyväisiä? Tarvetta kartoitettiin kysymällä kuntalaisilta onko keskustaajamien kehittämiseen tarvetta. Esiselvityksessä todettiin, että keskustaajamien kehittämiselle on tarvetta. Aihetta on siis käynnistää esiselvitysprojekti keskustaajamien elinvoiman ja kehittymisen lisäämiseksi. Kuvat: Otavan sisääntuloväylä sekä Anttolan keskustataajama 7

8 2. HANKESUUNNITELMA Laaditaan huolellinen hankesuunnitelma. Hankesuunnitelmaa laadittaessa on hyvä huomioida resurssit sekä rahoitus. Mitkä ovat asiantuntijoiden resurssit projektiin mukaantuloon? Haetaanko projektille ulkoista rahoitusta vai sopiiko hanke kaupungin budjettiin, ketkä osallistuvat rahoitukseen? Muiden mahdollisten hankkeiden kytkeytyminen alkavaan projektiin. Onko kyseessä esiselvitys vai pidemmälle viety projekti, projektin kesto? Entä mille alueille selvitystä tehdään? Mikkelin tuiketaajamien esiselvitysprojekti toteutettiin Euroopan Aluekehitysrahaston osarahoituksella. Kuntarahaosuus tuli kaupungilta, aluejohtokunnilta sekä Otava-Seuralta. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Osallistaa alueiden toimijat vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja kerätä ideoita keskustaajamien rakennetun ympäristön ja vetovoiman kehittämiseksi sekä saada riittävän yhteinen näkemys kehittämisen prioriteeteista. Vuorovaikutteisesta suunnittelusta syntyneistä ideoista valitaan 1-3 kehittämiskohdetta per taajama jatkosuunnittelun kohteeksi. Ideoiden toteutettavuus sekä hyöty/jatkuvuus pidemmällä tähtäimellä. Tuottaa malli kaupunkikeskustoja pienempien taajamien vuorovaikutteiselle kehittämiselle. Selvittää yrittäjien, kuntalaisten, virkamiesten sekä päättäjien kehittämisvalmius Pyrkiä turvaamaan jatkuvuus projektin päättymisen jälkeen. Hankkeen kestoa ja resursseja pohtiessa kannattaa pohtia: Hoitaako hankerahoituksen hankkeen vetäjä vai onko organisaatiossa hankehallinnoinnin osaamista? Onko työaika riittävä useamman keskustaajaman esiselvitykseen sekä hankehallinnointiin. 8

9 3. KÄYNNISTÄMINEN Hyväksytyn hankerahoituksen jälkeen hanke käynnistyy ja valitaan hankevetäjä 20% työajalla ajaksi. Hankevetäjän vastuulla oli koko projektin sisältö sekä hankehallinnointi. Näivettyvien maaseutujen asukkaat sekä toimijat kaipaavat keskustelua ja kuuntelua keskustaajamien huolista, tähän kannattaa varata riittävästi aikaa. Aikaa kannattaa myös varata riittävästi viestintään ja markkinointiin. Hankkeen aikana huomattiin, ettei 20% työaika ei ole riittävä. Hanketta hallinnoivaan organisaatioon sekä hankehallinnoinnin toimintatapoihin kannattaa tutustua kunnolla. 4. TOTEUTUSSUUNNITELMA Heti aluksi kannattaa laatia projektin toteuttamissuunnitelma, aikataulu sekä viestintäsuunnitelma. Huomioi toteutussuunnitelmaa sekä aikataulua laadittaessa, että mahdollisimman monen osallisuus vuorovaikutteiseen suunnitteluun mahdollistuu (esimerkiksi kesäasukkaat). Projektin onnistumisen kannalta on tärkeää jatkuva vuorovaikutus, tiedottaminen, sitouttaminen sekä yhteistyö, että saadaan aikaiseksi pitkäjänteinen kehittäminen yhdessä tekien. Suunnittele hankkeen toteutus: Kyselyn toteutustapa, kenelle kysely suunnataan ja millä aikataululla ideoita kerätään? Mahdollinen hankinta on syytä käynnistää heti. Alueisiin tutustuminen sekä haastattelut. Avoimien suunnitteluiltojen toteutus jokaisessa kuntataajamassa, kenelle työpajat on suunnattu entä asiantuntijoiden sitoutuminen suunnitteluiltoihin? 9

10 Kenelle ja miten viestitään sekä markkinoidaan Selvitä etukäteen mahdolliset viestintäkanavat, median mukaantulo ja sitoutuminen tiedottamiseen sekä lehtien ilmestymisajat. Varsinkin pienempien keskusten lehtien ilmestymisajat ovat vaihtelevia. Kannattaa huomioida alueiden omat paikallislehdet sekä muut viestintäkanavat. Projektin lopetus 5. TYÖRYHMÄT Ohjausryhmä: Ohjausryhmän tehtävänä on seurata, ohjata ja valvoa projektin toimintaa ja rahoituksen käyttöä. Ohjausryhmä ei vastaa oikeudellisesti projektin toiminnasta eivätkä ohjausryhmän päätökset tai kannanotot sido oikeudellisesti rahoittajaviranomaisia eikä tuensaajaa. Työryhmä: Työryhmä koostui aluejohtokuntien valitsemista edustajista sekä eri alojen asiantuntijoista. Asiantuntijat valittiin sen perusteella, joihin ideoita oli selvästi kohdennettu. Työryhmän tarkoituksena oli pohtia ideoiden toteutettavuutta sekä kannattavuutta pitkällä tähtäimellä sekä millä keinoilla ideaa voisi mahdollisesti viedä eteenpäin. Työryhmän tarkoitus oli valita 1-3 ideaa per taajama jatkosuunnittelun kohteeksi. Työryhmä kokoontui kerran. Lopulta ideat vietiin aluejohtokunnan valittavaksi. Asiantuntijaryhmä: Varsinaista asiantuntijaryhmää ei ollut. Projektin kannalta tärkeiksi katsottujen asiantuntijoiden kanssa pidettiin palaveria tarpeen mukaan sekä viestittiin heitä koskevissa asioissa asioiden eteenpäinviennin varmistamiseksi (sitoutuminen). Asiantuntijat toteuttivat projektin aikana pieniä täsmätoimenpiteitä. 10 Aluekartoituksissa mukana oli kaavoittaja.

11 6. VERKKOKYSELY Hankkeen vetäjä halusi toteuttaa alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen avoimen kyselyn suljetun kyselyn sijaan. Haluttiin avoimempaa vuorovaikutusta sekä läpinäkyvyyttä yhteiseen suunnitteluun. Lisäksi kyselyn aukioloa pidennettiin, jotta mahdollisimman monen osallisuus ideointiin mahdollistui. Lisäksi kyselyä pystyttiin markkinoimaan entistäkin paremmin. Liian lyhyt kartoitus ei tuo todellista kuvaa kehittämistarpeista, tarvitaan aikaa huolelliselle suunnittelulle. Hyvät ideat eivät synny hetkessä, sen tietää jokainen. Verkkosovellus pidettiin avoinna Ideoita kertyi sovellukseen sekä työpajoissa yli 270. Kyselyn ollessa avoinna samalla tehtiin: Kartoitus: Hankkeen vetäjä kävi yhdessä kaavoittajan kanssa kartoittamassa projektin aloitusvaiheessa keskustaajama-alueet sekä valokuvattiin alueen epäkohtia. Samalla haastateltiin yrittäjiä sekä asukkaita, mitä toimenpiteitä pitäisi tehdä elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Kyselykierroksella lähes kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä tämän hetkiseen tilanteeseen, mutta kun kysyttiin mitkä asiat saisivat Sinut muuttamaan alueelle uudestaan, tai miten suosittelisit aluetta uusille yrityksille tai asukkaille, alueen asukkailla ei ollut antaa vastauksia. Paikalliset asukkaat eivät enää itsekään luota alueittensa tulevaisuuteen palveluiden vähennettyä. Suunnitteluillat: Jokaisessa keskustaajamassa järjestettiin yksi avoin suunnitteluilta. Suunnitteluillat järjestettiin world cafe menetelmällä. Ns. kahvilatyöskentely auttaa ihmisiä jakamaan vapautuneemmin tietoa, ideoita sekä synnyttämään yhteistä näkemystä kehittämistarpeista perinteisen keskustelutilaisuuden sijaan. Suunnitteluiltojen vetämisessä oli kaupungin palvelumuotoilija apuna. Palvelumuotoilijan rooli oli innostaa ja aktivoida erilaisin tehtävin ihmisiä ideoimaan sekä synnyttämään keskustelua alueiden 11

12 12 kehittämistarpeista. Suunnitteluilloissa oli mukana myös kaupungin asiantuntijoita sekä eri rahoittajien edustajia, jotka samalla kierteli pöydissä keskustelemassa alueiden kehittämistarpeista sekä nykytilanteesta. Rahoittajien edustajat, kertoi ideoiden rahoitusmahdollisuuksista sekä millä keinoin alueiden toimijat voivat itsenäisesti hakea rahoitusta ideoiden toteuttamiseen. Viestintä ja markkinointi: Koko hankkeen ajan viestittiin, alueiden omissa paikallislehdissä, www-sivuilla ( SoMe:ssa ja muissa medioissa projektin etenemisestä sekä aktivoitiin kuntalaisia, yrittäjiä, kesäasukkaita, päättäjiä ja virkamiehiä osallistumaan kyselyyn sekä suunnitteluiltoihin. Suunnitteluiltoja mainostettiin alueiden paikallislehdissä. Lehdet sitoutuivat aktiivisesti hankkeen viestintään mukaan. Lisäksi muutamissa paikallisissa kesätapahtumissa käytiin kertomassa projektista. On hyvä muistaa tuoda viestinnässä esille se, että tarvitaan myös kaupungin ulkopuolisia toteuttajia sekä rahoittajia tavoitteiden toteuttamiseksi. 7. IDEOIDEN ANALYSOINTI Koska kysely toteutettiin avoimella vuorovaikutteisella sovelluksella, niin samaa asiaa koskevia ideoita jätettiin vain kerran. Jätettyä ideaa pystyi kuitenkin jatkojalostamaan kommentoimalla. Asiantuntijat pohtivat yhdessä hankevetäjän kanssa ideoiden toteutettavuutta sekä tekivät pieniä täsmätoimenpiteitä. Samalla pohdittiin millä keinoilla toteutuskelpoisia ideoita voisi mahdollisesti projektin päätyttyä viedä eteenpäin. Työryhmä kävi asiantuntijoiden kanssa ideoita läpi, joista tarkoitus oli valita 1-3 ideaa per taajama jatkosuunnittelun kohteeksi. Työryhmä kokoontui kerran. Lopulta ideat vietiin aluejohtokunnan valittavaksi.

13 Kuvat: Ideoiden synnyttämiseksi laitettiin www-sivuille sekä SoMe:n esimerkkejä mitä toimenpiteitä on muualla tehty sekä mitä rahoituskeinoja toteutuksiin voi mahdollisesti saada. 13

14 8. JATKON TURVAAMINEN Koska Mikkelin kaupungin sekä koko Suomen taloustilanne on heikko, eikä rahaa ole, niin on mietittävä uusia keinoja miten turvata maaseutujen kehittäminen, turvata palvelut sekä saada elinvoimaisuutta lisättyä. Jatkokehittely ja käyttöönotto edellyttäisivät budjettiteknistä muutosta. Tämän kaltaiset poikkihallinnolliset toimenpiteet ja palveluiden tuotanto tulisi saada näkymään talousarviossa ja talousarvion seurannassa. Vanhat totutut urat ja luottamuksen puute tekevät tästä haastavaa kaikkialla. Elinvoiman lisäämiseksi tarvitaan aktiivinen toimija, sama tilanne huomattiin 16 eri PIKE -kohteessa. Hankevetäjä laati maaseutujen tulevaisuuden turvaamiseksi virkamiehille sekä päättäjille toimenpide-ehdotuksia ja olemassa olevien rahojen uudelleen hyödyntämisestä. Tarkastelussa huomioituja asioita: Tuiketaajamissa toimii aluejohtokunnat. Aluejohtokunnille on myönnetty vuosittainen määräraha: Anttola: euroa/ 26,55 e/ as. Suomenniemi: euroa/ 57,15 e/ as Ristiina: euroa/ 32 e/ as Haukivuori: euroa/31,80e/as Otava: 0 euroa (Otavassa ei ole aluejohtokuntaa) 14 Aluejohtokunnat myöntävät avustuksia pääasiassa esimerkiksi koulujen luokkaretkien matkoihin, yhdistysten virkistäytymispäiviin, korjaustöihin talkoilla ja erinäisiin tapahtumiin. Aluejohtokuntien säännöt kieltää myöntämästä avustuksia, jotka ovat kaupungin omaa toimintaa.

15 Korjausmäärärahalla ei paljoa saada aikaiseksi, ulkoistettu työ on kallista. Otavassa ei ole aluejohtokuntaa, eikä määrärahaa toimenpiteiden toteuttamiseen. Onko Otavaan mahdollista saada aluejohtokuntaa? Keskustelukierroksilla kävi ilmi, että kuntalaisten mielestä nykyisen aluejohtokuntien toiminta ei tue alueen kaikkia asukkaita, vaan avustukset kohdentuvat vain tiettyjen tahojen toimijoille. Tämä on aiheuttanut joissakin alueilla negatiivisen ilmapiirin kuntalaisten keskuudessa. Myös jotkin aktiivista toimijoista/yrittäjistä kokevat aluejohtokunnan lähes jarruna yhteisten etujen eteen, vaikka toiminta ei suuntautuisikaan yrittäjän hyötymiseen vaan koko alueen elinvoimaisuuden/elävöittämisen edesauttamiseen. Aluejohtokunta on poliittinen toimija, eikä varsinaisesti tee konkreettista työtä. Aluejohtokunnan tehtävänä on myöntää avustuksia yhdistyksille. Koska suurin osa avustuksista menee sellaisille tahoille, jotka eivät kehitä koko aluetta tai tue koko alueen elinvoimaisuutta, alueen kehittäminen seisoo paikallaan. Osa aluejohtokunnista on toiminut vuosia, eikä konkreettista alueen kehittämistä ole juurikaan tapahtunut. Mahdollisia keinoja maaseutujen kehittämiseen ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi: Aluejohtokuntien avustusten myöntämisperusteita pitäisi tarkastella uudestaan ja kohdentaa avustukset osittain alueiden pienimuotoisiin korjaus- ja muutostehtäviin. Myös kaupungin omaan toimintaan kuuluvat kehittämistyö/tehtävät pitäisi kuulua aluejohtokunnan avustusten piiriin. Vaikka tämänhetkiset avustukset ovat kohdentuneet tärkeisiin, pääsääntöisesti asukkaita aktivoivaan ja palvelevaan toimintaan (virkistäytymismatkat yms.), avustuksen saajien kohderyhmä on suhteellisen pieni asukasmäärään nähden. Avustuksia pitäisi myöntää siten, että se olisi kokonaisvaltaisempaa ja josta hyötyisi suurempi asukasmäärä. Tässä taloustilanteessa täytyy miettiä kokonaisuutta ja millä keinoilla alueille saataisiin lisää elinvoimaa sekä 15

16 kehittymistä, tekoja jotka parantaisi alueen houkuttelevuutta. Samalla kokonaisvaltainen elinvoiman lisääminen ja kehittäminen lisäisivät hyvinvointia kaikille (esimerkiksi tapahtumat, leikkipuiston kunnostaminen jne.). Houkutteleva alue tuo lisää asukkaita sekä yrityksiä. Näiden esiin tulleiden asioiden perusteella pitäisi toimintatapoja tarkastella uudestaan/muuttaa. a. aluejohtokunnan avustusperiaatteiden uudistaminen sekä avustusten kohdentaminen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, josta hyötyvät kaikki kuntalaiset. Aluejohtokunta sekä yhdistykset kehittävät yhdessä alueitaan. Yhdistykset voivat hakea eri avustuksia aluejohtokuntien avustuksella. b. Tuiketaajamat ry/kyläkehittäjä, joka avustaa kaikkia tuiketaajamat -alueita kehittymään, lisäämään alueiden elinvoimaisuutta sekä markkinoi alueita valtakunnallisesti yhteistyössä kaikkien aluejohtokuntien, asukkaiden, yrittäjien sekä kaupungin kanssa. c. Kyläkehittäjä palkattaisiin kokoaikaisesti tehtävään ulkopuolisella rahoituksella. d. kaupunki kohteiden rahoittajana ja eteenpäin viejänä. Tarvitaan lisämäärärahaa. e. ulkoistettu yksityishenkilö, joka kehittää ja vie asioita eteenpäin yhteistyössä kaikkien aluejohtokuntien, asukkaiden, yrittäjien sekä kaupungin kanssa. f. Kaupungin palveluksessa oleva taajamien ja kylien kehittäjä, onko resursseja? Tarkemmat laskelmat ja ehdotukset on toimitettu aluejohtokunnille sekä virkamiehille. Lisäksi myönnettyjen korjausmäärärahojen tehokkaampi hyödyntäminen/käyttö. Aluejohtokuntien määrärahojen tarkistaminen yhteneväiseksi Otavaan aluejohtokunta/määräraha Kaikki ehdotukset vaativat aluejohtokuntien sääntöjen muuttamista, jotta osan avustuksista voitaisiin käyttää alueen kehittämiseen sekä elinvoimaisuuden lisäämiseen! 16

17 Yritykset, yhdistykset sekä asukkaat mukaan kehittämään omaa keskustaansa Kokemusten mukaan paikallisyhteisöä ja sen keskusta voidaan kehittää kestävästi ja kustannustehokkaasti vain siihen suuntaan, johon siellä asuvat ja toimivat ihmiset sekä yritykset haluavat sitä yhdessä kehittää. Lisäksi yhteisön oma tekeminen ratkaisee lopulta tulokset. Jotta kirkonkylän kehittämisestä syntyy kunnanjohdolle uusi strateginen työväline, kunnan on aidosti sitouduttava ja johdettava kehitystyötä. Jarmo Vauhkonen, maakuntaliitto Kaupungin johtoryhmä vei esityksen laajennetun johtoryhmän pohdittavaksi. 9. IDEOIDEN TOTEUTUS - MIHIN PÄÄDYTTIIN? Kaupungin johtoryhmä vei projektin aikana selvitetyt toimenpide-ehdotukset laajennetun johtoryhmän pohdittavaksi. Kaupungin strategiasta vastaava virkamies sekä elinvoima- ja kilpailukykypalveluiden kehittämispäällikkö vastaavat mahdollisen valitun toimenpide-ehdotuksen eteenpäinviennistä, sekä samalla selvittää voiko olemassa olevia rahoja (korjausmäärärahoja sekä aluejohtokuntien avustusmäärärahoja) paremmin hyödyntää. Kaupungin johtoryhmä kannatti kokouksessaan ( ) vaihtoehtoa A. Myös paikallisten toimijoiden kannattaa miettiä voisiko jotakin toteuttaa omin neuvoin. Esimerkiksi hakemalla rahoituksia eri kohteisiin tai perustamalla yhdistys/kyläasiamiestoiminta alueiden kehittymisen avuksi, joka avustaisi paikallisia toimijoita mm. hakemaan erilaisia rahoituksia (Kaupunki ei voi hakea investointirahaa ulkoisilta rahoittajilta). Haukivuoren aluejohtokunta tarttui jo toimeen ja kutsui kuntalaiset koolle miettimään millä keinoilla he itse voivat alueensa elinvoimaa ja kehittymistä lisätä. Hankkeen aikana myös keskusteltiin Mikkelin vuokratalojen (Mikalo), Ely sekä muutamien muiden alueiden toimijoiden kanssa, miten he omalta osaltaan voisivat vaikuttaa alueen houkuttelevuuteen. 17

18 3. EHDOTETTU TOIMINTATAPA Asukkaat PÄÄTTÄJÄT SEKÄ VIRKAMIEHET - Aluejohtokuntien avustusperiaatteiden muuttaminen - Muiden olemassa olevien rahojen parempi hyödyntäminen - Sitoutuminen kaupungin perustoimintojen turvaamiseen - Alueiden kehittymisen tukeminen ALUEJOHTOKUNNAT Myöntää ja avustaa alueen elinvoiman ja kehittymisen lisäämiseen YHDISTYKSET KYLÄKEHITTÄJÄ Muut Miset, Ely jne. Yrittäjät Yhdistyksen perustoiminta Alueen elinvoiman, kehittymisen sekä yhteistyön lisääminen. = TULOKSIA! Yhdyshenkilö kaupunkiin Markkinointi valtakunnallisesti. 18 Toimivien yhdistysten toiminta jatkuu normaalisti. Yhdistykset keräävät jäsenmaksuja, mukaan lähtevät yhdistykset taasen maksavat osallistumismaksun kyläkehittäjän toimintaan, koko alueen kehittymisen ja toiminnan tukemiseksi.

19 Mikkelin tuiketaajamissa jatkoa ei projektin aikana pystytty turvaamaan! Olemassa olevien rahojen hyödyntäminen alueiden kehittämiseen tarvitsee mm. avustusjakosääntöjen muutoksen, joka on kuntasektorilla hidas prosessi. Kun taas ulkoisella rahoituksella hankittu kyläkehittäjä on vieras ajatus vanhaan totuttuun toimintatapaan. Tämä vaatii enemmän aikaa sekä sulattelua, niin päättäjille, kuntalaisille kuin virkamiehillekin. Kuitenkin tässä tilanteessa (resurssien ja rahanpuute) ainoa keino on palkata alueille yhteinen kyläkehittäjä ulkoisella rahoituksella, joka toimii 100% työajalla kaikkien entisten kuntakeskusten hyväksi ja toimii yhdessä aluejohtokuntien sekä yhdistysten kanssa. Aluejohtokunnat, yhdistykset sekä (kaupunki?) avustaa rahoittamaan kehittämistoimenpiteitä. Myöskin olemassa olevien määrärahojen uudelleen hyödyntäminen samoihin kohteisiin yhteistyössä alueiden toimijoiden kanssa. ks. viereinen toimintamalli. Päätöstä tehdessä on hyvä pohtia: Mikä on asukkaiden, yrittäjien päättäjien sekä virkamiesten yhteinen tahtotila alueiden kehittymiseen? 19

20 4. VUOROVAIKUTTEINEN KUNTALAISKYSELY 20 Tuiketaajamille kehiteltiin oma karttapohjainen sovellus. Jokaisella taajamalla oli oma välilehti, josta pääsi oman aleensa karttaan merkitsemään kohteen joko puhelimella tai tietokoneella. Kartalle pystyi rajaamaan alueen, piirtämään reitin tai merkitsemään kohteen. Merkintöihin jätettiin idea sekä millä keinoilla ideaa voisi mahdollisesti viedä eteenpäin. Eriväriset merkinnät kertovat minkä tyyppinen kehittämisidea on. Jätettyjä ideoita oli mahdollista kommentoida tai jatkokehittää. Lisäksi kuntalaiset saivat äänestää oliko idea kuntalaisten mielestä hyvä vai huono. Yhteisellä ideoinnilla voi hioutua oikea helmi! Asiantuntijoita pyydettiin seuraamaan jätettyjä ideoita sekä tekemään pieniä toimenpiteitä. Jos jokin ideoista oli toteutumassa, informoitiin siitä hankeen vetäjälle, joka tiedotti asiasta eteenpäin. Ideoita kertyi sovellukseen sekä työpajoissa yli 270. Ylläpidosta sai raportin alueittain ja teemojen mukaan. Raportit toimitettiin aluejohtokunnille, sekä asiantuntijoille. Sovelluksen toteutti: projektipäällikkö Teresa Gestranius sekä koodari Heikki Kurhinen

21 1. TEHDÄÄN TARVEKARTOITUS Kaupungin strategia määrittää tarpeen: Strategian tähtäimessä on asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Mikä on alueiden todellinen nykytilanne? Onko entisten kuntakeskusten kehittämiselle ja eri toimijoiden yhteistyölle on tarvetta? Onko Anttola, Suomenniemi, Ristiina, Haukivuori ja Otava elinvoimaisia ja houkuttelevia? Ollaanko tämänhetkiseen tilanteeseen tyytyväisiä? Tarvetta kartoitettiin kysymällä kuntalaisilta onko keskustaajamien kehittämiseen tarvetta. Esiselvityksessä todettiin, että keskustaajamien kehittämiselle on tarvetta. Aihetta on siis käynnistää esiselvitysprojekti keskustaajamien elinvoiman ja kehittymisen lisäämiseksi. 21

22 5. VALITUT IDEAT JATKOSUUNNITTELUN KOHTEEKSI Aluejohtokuntien valitsemat työryhmät valitsivat kaikista jätetyistä ideoista, joita kertyi reilu kohdetta jatkosuunnittelun kohteeksi. Kaikki sovellukseen sekä työpajoissa kertyneet ideat toimitettiin aluejohtokuntien tiedoksi sekä kaupungin yksiköille, ja he tarvittaessa ohjaavat oikeisiin kohteisiin. Osa ideoista on toteuttamisvaiheessa. Ideoihin olen pyrkinyt selvittämään tämän hetkisen tilanteen ja yhdyshenkilön. Suomenniemen kehittämiskohteet Suomenniemen aluejohtokunta näkee taajaman kehittämisen kokonaisuutena, joka sisältää keskustaajaman Kirkonkylän, Kauriansalmen ja näiden väliin jäävän Myllysillan alueen. 1. Kauriansalmen alue Kauriansalmi on mitä mainioin paikka vt 13:lla liikkuvien pysäyttämiseksi. Tähän päästäisiin, jos: Yhdessä jo olemassa olevan luonnonkauniin maiseman lisäksi siihen saataisiin näyttävät opa tetaulut jotka houkuttelisivat pysähtymään ja ohjaisivat läheisiin mielenkiintoisiin kohteisiin. Tällaisia ovat mm. maisematorni luontopolkuverkostoineen, voimapolkuineen ja metsätaitoratoineen, Myllysillan lava, kirkonkylä kirkkoineen ja palveluineen, Suomenkylän kulttuurimaisemat, Karkauksen maitotie, Irja Hannosen polku, Caravan -alue jne.. Maisemanhoidollisilla töillä ja istutuksilla alue saataisiin hyvinkin pienillä kustannuksilla houkuttelevaksi 22

23 Maanomistussuhteet tulisi saada järjestettyä niin, että alueella oleva vanha ja heikkokuntoinen rakennuskanta voitaisiin uusien yrittäjien toimesta korvata nykypäivän vaatimukset täyttävillä, tarkoitukseen sopivilla rakenteilla (ravintolatoimintaa, majoitusta, myyntipisteitä, palvelun tuottajien markkinointipiste yms.) Parannettaisiin alueen liikenneturvallisuutta etenkin Hietakankaantien molemmissa päissä. Vt. kolmelletoista tulisi mitä pikimmin saada ohituskieltomerkki toistuvien risteysalueen ohitustilanteiden ja uusien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Kirkonkyläntien ja Hietakankaantien liittymän näkyvyys tulisi saada kuntoon. 2. Myllysillan alue Myllysillan tanssilavan kohdalla on veneenlaskupaikka ja huonokuntoinen, käyttäjämäärään nähden liian pieni laituri, joka tulisi uusia. VASTAUS: Laituri on tulossa Heti lavan jälkeen on uusi asuntoalue, jossa ei ole kunnallistekniikan rakentamisen jälkeen tapahtunut mitään. Alueen rakentaminen tulisi saada käyntiin ja sitä tulisi vauhdittaa tehokkaalla markkinoinnilla. Toimenpiteillä on oleellista merkitystä kokonaisuuden kannalta katsottuna. VASTAUS: Tontit ovat myynnissä ja jatkuvasti haettavissa kaupungin nettisivujen kautta ( pari kyselyä on tullut mutta ne eivät ole johtaneet varaukseen. 23

24 3. Kirkonkylä Keskustaajama kaipaa selkeää yleisilmeen kohentamista, joka tarkoittaa mm. pusikoiden ja tienvierien raivaamista sekä istutuksia. Alueen ainoa vakituisen alueen valaisematon tieosuus (osa Savivalkamantietä ja Savanderintie) tulee valaista. Alueella on seitsemän vakituista asuinkiinteistöä. Tietä käytetään paljon ulkoilureittinä, ja liikenne kaupungin yleiselle uimarannalle/ pienvenesatamaan on melko vilkasta pitkälle syksyyn. Ehdotettu torialueelle pystytettävä kioski-kahviorakennus olisi erinomainen lisä nyt aneemisen toritoiminnan elvyttäjänä. Pystyttämisen edellytykset (luvat, rahoitus, toteuttaja) on syytä selvittää. Misetin toimesta jo käynnissä oleva hanke hyvillä tietoliikenneyhteyksillä ja toimivalla työtilalla varustetun etätyöpisteen saamiseksi keskustaajamaan tulee saattaa loppuun mahdollisimman nopealla aikataululla. Esitetty maksullinen pyykinpesumahdollisuus vapaa-ajan asukkaille on tarpeellinen lisäpalvelu, joka helpottaisi mökkiläisten elämää ja vilkastuttaisi kirkonkylän muita toimintoja. Mielestämme tyhjillään olevista valmiista kiinteistöistä löytyisi toiminnalle sopivat tilat. VASTAUS: Mikalolla ei ole tarkoitukseen sopivia tiloja. Täytyy miettiä toisia vaihtoehtoja mökkiläisten pesumahdollisuuksille. 24 Idea jätevesien käsittelyn tehostamisesta kannattaa kaupungin asianomaisen hallintokunnan toimesta tutkia ja ryhtyä mahdollisiin toimenpiteisiin sen toteuttamiseksi. VASTAUS: Vuonna 2014 on valmistunut vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmassa on ohjelmoitu lähivuosille Suomenniemen alueelle kehittämistoimenpi-

25 teinä mm. kohdat B 25 (Suomenniemen puhdistamon saneeraaminen) ja B29 (Suomenniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa). Jätevesilietteiden vastaanottopistettä koskeva aloite voitaneen käsitellä noiden hankkeiden yhteydessä. Lopulliseksi asian ratkaisutavaksi voi osoittautua jokin muu kuin lietteen käsittely Suomenniemen puhdistamolla. Kuolimon erityislaadun takia Suomenniemen puhdistamolle johdettavan kuormituksen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Lietteiden asianmukainen vastaanotto ja käsittely ovat tärkeitä asioita, joita tulee pitää esillä, jotta ne etenisivät. Suosittelemme, että aluejohtokunta tekee asiasta aloitteen kunnanvaltuustolle. Yhteyshenkilö Hanna Pasonen (hanna.pasonen(at)mikkeli.fi) Heikki Tanskanen (heikki.tanskanen(at)mikkeli.fi) Kevyen liikenteen väylät ja elinkaaripiha Suunnittelun alla oleva kevyen liikenteen väylä keskustaajaman alueella tulee rakentaa viivytyksittä. Ponnisteluja kuntaliitossopimukseen kirjatun kevyen liikenteen väylän toteuttamiseksi välille Kauriansalmi-kirkonkylä tulee edelleen jatkaa. Väylä on välttämätön viimeistään silloin kun aiemmin esitetyt, mielestämme tärkeät ideat alkavat toteutua. Korostamme väylän merkitystä turvallisuuden lisääjänä ja lähiliikuntapaikkana. Valmisteilla oleva elinkaaripiha koulun ympärillä tulee saattaa kaikilta osiltaan loppuun mahdollisimman pian. VASTAUS: Suomenniemen koulun pihalle tehtiin viime keväänä pihasuunnitelma elinkaaripihasta (pääpiirustus). Pihalle suunniteltiin kolme aluetta: välituntipiha, kuntoilu- ja oleskelualue aikuisille ja pienten lasten piha. Välituntipihan työpiirustus tehtiin alkukesästä 2014 ja piha valmistui syksyllä 2014 koululaisten käyttöön. 25

26 Tavoitteena on suunnitella kuntoilu- ja oleskelupiha ja pienten lasten piha ensi talven aikana. Elinkaaripiha rakennettaneen valmiiksi ensi kesänä(2015). Yhteyshenkilö Sirpa Vesanen (sirpa.vesanen(at)mikkeli.fi) 4. Kuitukaapeli Suomenniemellä on ongelmia riittävän nopeiden tietoliikenneyhteyksien osalta. Kuitukaapelin rakentamista on selvitetty useaan otteeseen, mutta sen rakentamiselle ei ole löytynyt edellytyksiä. Mikään operaattori ei ole ollut asiasta kiinnostunut, vedoten alueen todennäköisesti vähäiseen liittyjien määrään. Kaikki ongelman ratkaisemiseksi tehtävät toimenpiteet ovat tervetulleita. VASTAUS: Vuonna 2014 on käynnistymässä kaupungin sekä maakuntaliiton esiselvityshanke jossa selvitetään valokuitukaapelin toteutusta sekä rahoitusmahdollisuuksia. Yhteyshenkilö Timo Rissanen (timo.rissanen(at)mikkeli.fi) 5. Muuta Aluejohtokunta haluaa nostaa esille vanhan valtakunnanrajan hyödyntämisen. Mielestämme kaupungin kulttuuritoimi voisi selvittää, kuinka historiallisesti merkittävä, alueemme halki kulkeva raja voitaisiin tuotteistaa matkailua ja historiasta kiinnostuneita palvelevaksi tuotteeksi. VASTAUS: Kartan voi helposti tehdä museosta löytyvän kartan avulla ja piirtää rajat peruskarttaan. Kyltit Tervetuloa rajalle. Voisiko valtakunnan rajan hyödyntämisen toteuttaa esimerkiksi yhdistys sekä Miset matkailu? 26

27 Ristiinan kehittämiskohteet Aluejohtokunta esittää Ristiinasta seuraavia kohteita Tuike-taajamahankkeeseen. 1. Ulkoilureitin/hiihtoreitin suunnitelma koulukeskukselle toimeenpanotaho Mikkelin vapaa-ajan liikuntatoimi ja paikallisena kumppanina Ristiinan Urheilijat ry. 2. Ristiinan kaikki opastekyltit kunnostettava toimeenpanotaho Mikkelin tekninen toimi, Pohjois-Savon Ely-keskus ja paikallisena kumppanina Mikkelin yrittäjäyhdistyksen Ristiinan alaosasto. VASTAUS: Yksityisten kylttien kohdalta ei voida tehdä mitään. Tekninen toimi selvittää Mikkelin kaupungin omistukseen kuuluvat kyltit. 3. Ristiinan vanhan sotakoulun kunnostus toimeenpanotaho Mikkelin tekninen toimi ja paikallisena kumppanina Ristiina Seura ry. VASTAUS: Suunnittelu alkaa ensi vuonna. Tässä vaiheessa puhuttu kylätalosta. Anttolan kehittämiskohteet Aluejohtokunta valitsi Anttolan tuiketaajama-hankkeiksi seuraavat: 1. Pajatien kunnostus ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen kantie 62:lta, josta tulisi Anttolan pääsisääntuloväylä. Lisäksi tarvitaan tarpeelliset opasteet ja liikenneympyrän kunnostaminen. Kaupungin vastuulla. VASTAUS: Pajatien mahdollisuus pääväyläksi ei onnistu eikä suositella kapean tien sekä asutusten vuoksi. Tekninen toimi selvittää vaatiiko kaavamuutoksen, budjetoitava (pariin vuoteen ei tule olemaan mahdollista). 27

28 2. Anttolan vierasvenesataman kehittäminen. VASTAUS: Syksyllä 2014 kunnostus on alkanut. Alueella ei ole mahdollista rakentaa uusia kohteita. Voisiko olemassa olevia rakennuksia hyödyntää. 3. Anttolan torialueen kehittäminen. VASTAUS: Mahdollisen tulevan yhdistyksen kautta torialuetta voisi kehittää. Haukivuoren kehittämiskohteet Aluejohtokunta valitsee Tuiketaajama-hankkeelle seuraavat toimintakokonaisuudet: 1. Haukivuoren ydinkeskustan sisääntulon uudistaminen ja keskustan kokonaisuuden kehittäminen kylän keskustasta Kyyveden rannalle. 2. Haukivuoren alueen tietoliikenne- ja puhelinyhteyksien parantaminen VASTAUS: Vuonna 2014 on käynnistymässä kaupungin sekä maakuntaliiton esiselvityshanke jossa selvitetään valokuitukaapelin toteutusta sekä rahoitusmahdollisuuksia. Yhteyshenkilö Timo Rissanen (timo.rissanen(at)mikkeli.fi) 3. Pyöräilyreittien kehittäminen 4. Kyyvesi-perinnekäsityömalliston luominen 28

29 Otavan kehittämiskohteet 1. lähiliikenteen parantaminen VASTAUS: Joukkoliikennesuunnitelma on valmistunut, joitakin muutoksia on tehty. 2. uuden asuntoalueen kaavoittaminen opiston kiekkokaukalon, radan, Vanhan Otavantien ja jo puretun poliisitalon rajoittamalle metsäalueelle. VASTAUS: Asemakaavamuutosta valmisteltu, mutta kaavatyö ei ole edennyt resurssien vähyyden vuoksi. 3. keskustan teiden ja tienviittojen kuntoon laittaminen. Erikoisen tärkeä olisi tärinäraitojen rakentaminen Nesteen huoltoaseman kohdalle, koska tässä autot ajavat liian kovaa. 4. kevyenliikenteen väylän jatkaminen Tokerosta Nesteen huoltoaseman risteykseen. Nykyinen tilanne eli autotien reuna-alueen käyttö on jalankulkijoille ja myös pyöräilijöille pimeänä aikana vaarallinen. 5. Venesatama-alueen varustaminen kameravalvonnalla, valaistuksella ja sosiaalitiloilla (vessat). Mattomankelin hankkiminen matonpesupaikalle. VASTAUS: Alueelle on asennettu kamera, joka julkaistaan netissä viimeistään kesällä 2015 mennessä. 6. Entisten päiväkodin (alun perin opiston johtajan asunto) kunnostaminen opiston ja kylän käyttöön. Rakennuksen nykytilasta ei ole pitäviä tietoja, mutta joitakin vesivahinkoja ja kosteusvaurioita joka tapauksessa on olemassa. 7. Opisto itse tarvitsee lisätiloja, ja on myös puutetta otavalaisten etätyöskentelytiloista- ehdotetut kirjastotilat ovat tällaiseen lisäkäyttöön riittämättömät muun kirjastotoiminnan ohessa. 29

30 30 Hankevetäjän sekä asiantuntijoiden näkemys tulevaisuuden turvaamiseksi Valituista ideoista osa oli jo toteutusvaiheessa ja osa toteutumassa lähiaikoina. Jotkut ideat ovat taas helposti toteutettavissa, eikä välttämättä tarvita isoa rahallista panostusta, esimerkiksi toritoimintaa voisi yhteistyöllä kehittää kyläkehittäjän avustuksella. Selkeästi eniten alueilla kaivataan satamien, torialueiden, matkailun ja taajamien sisääntulojen houkuttelevuuden kehittämistä. Ideoinnissa syntyi jonkin verran pieniä täsmätoimenpiteitä, joista osan kaupunki toteutti hankkeen aikana. Ideoihin oltaisiin kuitenkin kaivattu enemmän elinvoimaa lisääviä ideoita mitkä houkuttelisivat alueille lisää asukkaita sekä yrityksiä. Toki yleinen siisteys ja houkuttelevuus on tärkeitä asioita ja ne pitääkin hoitaa kuntoon, mutta nyt on tärkeätä saada alueet säilyttämään ja parantamaan elinvoimaansa. Hankkeen vetäjän mielestä pitäisi myös miettiä mm: Alueiden tuotteistus: Esimerkiksi Ristiinan vahvuuksia (kalliomaalaukset, Brahe/Kristiina) pitäisi enemmän hyödyntää alueella. Alueiden identiteetin vahvistaminen: Ratkaisujen pitäisi olla enemmän maaseutumaisia Etätyöntekijöiden houkuttelu sekä etätyömahdollisuuksien parantaminen Liikenneyhteyksien parantaminen valtakunnallinen markkinointikampanja: Asukkaiden ja yrittäjien houkuttelu. Muuta maalle (etätöihin) alueella olemisen/toimimisen helpottaminen Osan ideoiden toteuttamiseen olisi aihetta palkata aiemmin mainittu kyläkehittäjä/yhdistys, joka avustaisi alueiden ideoiden eteenpäinviennissä sekä lisäämään elinvoimaa. Ehdotettu toimintamalli sivulla 18

31 Alueiden identiteetin vahvistaminen: Ratkaisut voisi olla enemmän maaseutumaisia! 31

32 6. KOKEMUKSET + + Asiantuntijoiden sekä rahoittajien edustajien läsnäolo suunnitteluilloissa toi paljon positiivista palautetta asukkailta - Heitä kuunneltiin! + + Hankkeen aikana tehdyt täsmätoimenpiteet - Ihmiset kaipaavat konkretiaa, että jotain tapahtuu, vaikka kyseessä olikin esiselvitysprojekti. + + PIKE -yhteistyö - Hankkeilla tulisi jatkossakin olla taustatukija/sparraaja, joka tarvittaessa painostaa tuloksiin pääsemiseksi. Kokemusten vaihtoa olisi syytä jatkaa/lisätä tulevaisuudessa. Voisiko tulevaisuudessa järjestää yhteisseminaareja? Uutiset palvelujen vähentämisestä sekä junavuorojen lopetus vaikeutti innostamaan ihmisiä kehittämistyöhön - Miksi tälläisiä hankkeita järjestetään jos samanaikaisesti näivetetään maaseutuja? Ollaanko aidosti kiinnostuneita maaseudun tulevaisuudesta? On totuttu, että joku tekee, itsetekeminen on heikkoa. Monet pienemmät toimijat yrittävät yksin. Tarvitaan tekijä! Virkamiehien ja päättäjien tukea/osallisuutta kaivataan lisää alueiden elinvoimaisuuden ja kehittämisen lisäämiseksi. Miksi muissa EU-maissa mahdollistuu asiat helpommin kuin meillä Suomessa? Meillä on tiukat säädökset, joka vaikeuttaa pienten edullistenkin ratkaisujen toteuttamisen. alueilla toimivien yhdistysten toiminnan ja yhteistyön parantaminen. Säännölliset tapaamiset kunkin vuosittaisista toimenpiteistä - voisiko tästä tehdä hankkeen? 32 Uskon vahvasti, että entiset kuntakeskukset saadaan TULEVAI- SUUDESSA kukoistamaan, jos KAIKILLA on riittävästi tahtoa!

33 OHJAUSRYHMÄ Kaupunginhallituksen edustajat Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuusto Juha Vuori, kaupunginhallitus Arto Seppälä, kaupunginhallitus Kaupungin edustajat Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Projektipäällikkö Teresa Gestranius Yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen Asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen Rahoittajan edustaja Kehittämispäällikkö Heli Gynther, Etelä-Savon maakuntaliitto Aluejohtokuntien edustajat Petri Tikkanen - Ristiina Leena Teittinen - Haukivuori Seppo Koponen - Otava Risto Korhonen - Suomenniemi Jorma Harmoinen - Anttola TYÖRYHMÄ Projektipäällikkö Teresa Gestranius, Mikkelin kaupunki Yhdyskuntatekniikan päälliköt Maini Väisänen ja Pekka Kammonen, Mikkelin kaupunki Vihersuunnittelija Sirpa Vesanen, Mikkelin kaupunki Asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen, Mikkelin kaupunki Aluejohtokuntien edustajat Petri Tikkanen - Ristiina Leena Teittinen - Haukivuori Seppo Koponen - Otava Risto Korhonen - Suomenniemi Jorma Harmoinen - Anttola Mukana olleet asiantuntijat Maisa Häkkinen Miset matkailu Toiminnanjohtaja Anssi Gynther Veej jakaja Hankeneuvoja Panu Viinanen Veej jakaja Asiantuntija Jukka Kotro Ely-keskus Läänintaiteilija Anu-Anette Varho, Taiteen edistämiskeskus Palvelumuotoilija Heidi Huovinen, Mikkelin kaupunki Yleiskaavoittaja Eveliina Könttä, Mikkelin kaupunki Kehityspäällikkö Olli Lahti, Mikkelin kaupunki (sekä muita asiantuntijoita eri aloilta) 33

34 7. ARVIOI KEHITTÄMISVALMIUKSIA 1. Mikä on päättäjien ja avaintoimijoiden kirkonkylän kehittämisen todellinen kehittämisvalmius kunnassa (0-3)? nollavaihtoehto eli keskuksen kehittäminen koetaan nykytilanteessa tarpeettomaksi, taantuminen hyväksytään (0) valmiutta on vain keskuksen pistemäisten ongelmien täsmäkehittämiseen (1) valmiutta on jonkin osa-alueen (tapahtumat, matkailu ) kehittämiseen (2) keskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen ja uusiutuminen koetaan laajasti erittäin tärkeäksi, kehitystyö perustuu yhteisesti hyväksyttyyn visioon ja siihen on sitouduttu (3) 2. Mitkä ovat todelliset investointi- ja keskuksen kehittämispäätökset, joihin kunta ja avaintoimijat ovat itse sitoutuneet (lyhyt ja pitkä aikaväli), ja millä tavalla? 3. Onko kirkonkylän kehittämisen jatkuvuus turvattu, miten (toimintamalli)? 4. Miksi investoida kirkonkylään ja sen kehittämiseen mikä on kunnan, asukkaiden ja yrittäjien ydinviesti kuntalaisille, yrityksille, investoreille, uusille asukkaille ja asiakkaille? 34

35 Hankevetäjä/projektipäällikkö: Teresa Gestranius, Mikkelin kaupunki PIKE-yhteistyö: Etelä-Savon maakuntaliitto, Jarmo Vauhkonen ja Elävät Kaupunkikeskustat ry (Mäntyharju, Rantasalmi, Kangasniemi, Joroinen, Savonlinna, Pieksämäki, Enonkoski ja Heinävesi) Julkaisun taitto: Teresa Gestranius JULKAISIJA: Mikkelin tuiketaajamat -hanke / Mikkelin kaupunki Hankkeen rahoitus: Projekti on rahoitettu Euroopan Aluekehitysrahaston osarahoituksella (EAKR). Kuntaosuus: Aluejohtokunnat, Otava-Seura sekä Mikkelin kaupunki Kansien ilmakuvat: Tapio Lankinen 35

36